Iäkkään aivoinfarkti- potilaan hoito AVH

24.1.2013
Iäkkään aivoinfarktipotilaan hoito
AVH-yksikössä
Risto O. Roine
Professori, ylilääkäri
TYKS Neurotoimialue
Luennon sisältö
Minkä ikäisenä Suomessa sairastutaan?
AVH riski ja ikä
Riippuuko aivoinfarktin etiologia ja ennuste iästä?
VSSHP AVH ensi- ja akuuttihoito-ohje ja
hoitoonohjaus
Omatoimisuus hoidon porrastuksen kriteerinä
Onko ikärajoja?
Oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan
AVH-yksikkö(acute stroke unit)hoito hyödyttää
iäkkäitä vähintään yhtä paljon kuin nuorempia
Ikääntyneiden liuotushoito
Radikaalit hoitomuodot: hemikraniektomia ja
endovaskulaariset hoidot
Aivoinfarkti Suomessa
Alueelliset erot suhteellisessa AVHAVH-riskissä
riskissä
Miehet
Naiset
Lähde: Kuolleisuusrekisteri 2007
Minkä ikäisenä suomalaiset sairastuvat
aivoinfarktiin tai TIAan?
Meretoja A et al 2009
AVH potilaiden keski-ikä on nousussa
Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010
Aivoinfarktiriski ja ik
ä
ikä
Ikä
Ikä on suurin AVH riskitekijä
riskitekijä
Riski nousee 9% vuodessa miehillä
miehillä ja
naisilla 10% vuodessa
Alle 7575-vuotiailla miesten riski 2x mutta
75 ikä
ikävuoden jä
jälkeen sukupuoliero
tasoittuu
Aivoinfarktin
vuotuinen
ilmaantuvuus
Aivohalvauksen
vuotuinen
ilmaantuvuus
prosentteina
prosentteina
ikä
ä
ryhmä
ä
stä
ä
Suomessa
ik
ryhm
st
ikäryhmästä (elämän ensimmäiset aivohalvaukset)
(vain ensimmä
ensimmäinen AVH)
Kuka jää henkiin?
Meretoja A et al 2009
Hoitotulokset ovat parantuneet 2000-luvulla
Vuoden kuolleisuus (case fatality)
10 vuodessa kuolleisuus
vähentynyt 21%
eli 5%-yksikköä
Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010
Hoitotulokset ovat parantuneet 2000-luvulla
AVH-yksiköissä hoidettujen osuus
Data from PERFECT Stroke National Registry, modified from Meretoja A et al 2010
AVH potilaiden vuoden ennuste Suomessa
100 %
7 vrk
30 vrk
90 vrk
365 vrk
N=93.727
90 %
80 %
70 %
60 %
Home
Institutional
Dead
50 %
40 %
30 %
20 %
10 %
0%
CSC PSC
7 days
GH
CSC PSC
28 days
GH
CSC PSC
GH
90 days
STAKES PERFECT STROKE 2006
CSC PSC
GH
365 days
Atte Meretoja
Aivoinfarktin hoitotulokset vuonna 2009
Yliopistosairaaloiden välinen vertailu
28 vrk kuolleisuus 2009
12kk kuolle isuus 2009
9
25
8
20
7
6
15
5
4
10
3
5
2
TY
KS
o
m
aa
Ko
k
TA
YS
S
YS
O
OYS TAYS TYKS Koko
m aa
KY
HYKS KYS
H
0
YK
S
0
1
Data from PERFECT Stroke National Registry
Aivoinfarktin hoitotulokset vuonna 2009
Yliopistosairaaloiden välinen vertailu
12 kk uusiutuminen
12kk kuolleisuus / uusiutuminen
35
30
25
20
15
10
5
Data from PERFECT Stroke National Registry
TY
KS
o
m
aa
Ko
k
TA
YS
O
YS
KY
S
YK
S
H
m
aa
o
TY
KS
Ko
k
TA
YS
O
YS
0
KY
S
H
YK
S
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Mitä hoito maksaa?
1.vuoden keskikustannukset
Aivoinfarkti
ICH
SAV
Modified from Meretoja A et al 2009
Aivoinfarktin seuraukset Suomessa
Vuosittain sairastuu 14.600
38 suomalaista joka päivä
Joka neljä
neljäs sairastunut on työ
työikä
ikäinen (25%)
Noin 82.000 sairastunutta
5.000 kuolee vuosittain, 3. yleisin kuolinsyy
Eniten menetettyjä laatupainotteisia elinvuosia
1. vuoden kustannus 21.000 €
Elinikäinen kustannus keskim 80.000 € / potilas
Suorat kustannukset 436 M€
M€, epäsuorat 600 M€
M€
Osuus terveydenhuollon kokonaisbudjetista 6.1 %
Pitkäaikaishoidon kulut yli 200 M€
M€/v
Uusiutunut AVH on kallein,
kallein, lisä
lisäkustannus
12.000€
12.000€ 1.vuonna
Aivoinfarktin itsenäisten
riskitekijöiden prevalenssi kasvaa iän
mukana voimakkaasti
Condition
Risk ratio
Atrial fibrillation
Heart failure
Hypertension
Coronary heart disease
4.8
4.3
3.4
2.4
The Framingham Heart Study Wolf PA, et al. Stroke 1991;22:983-8
Aivoinfarktin ja TIA:n etiologia
Pienten suonten tauti 2020-35%
Suurten suonten tauti:
Kaulavaltimot 3030-40%
Aortan kaari 1010-20%
Sydä
Sydänperä
nperäinen 1515-25%
Muut 5%
18
Aivoinfarktin etiologia riippuu iä
ästä
iiästä
stä
Putaala, J. et al. Stroke 2009;40:1195-1203
Kehittyvä
kuvantaminen: monileike CT
Kaulavaltimoateroskleroosi
Kaulavaltimoateroskleroosi
Sydänperäiset emboliat
Eteisvärinäpotilaiden aivohalvaus
insidenssi nousee iän myötä
Aivohalvauksen esiintyvyys eteisvärinädiagnoosin jälkeen (miehet)
Aivohalvauksen insidenssi
1000 potilasvuotta kohden
45
40
35
30
25
20
15
10
5
Ikä (vuosia)
22-year follow-up of 75 126 men in the Danish National Registry of Patients
Frost L et al. Neuroepidemiology 2007;28:109–15
4
9
85
–8
–8
80
9
75
–7
4
9
70
–7
–6
65
4
–6
60
4
9
9
55
–5
50
–5
45
–4
40
–4
4
0
.
Eteisvä
sairastaneilla…
Eteisvärinä
rinä on yleinen aivoinfarktin
sairastaneilla…
Jørgensen H S et al. Stroke 1996;27:1765-1769
Copyright © American Heart Association
Eteisvärinän osuus aivoinfarktin syynä
kasvaa iän mukana
The Framingham Heart Study
In patients aged 80 years, 1 in 4 strokes is due to AF
Wolf PA, et al. Stroke 1991;22:983-988
Eteisvä
ärinä
rinässä
ssä aivoinfarktit ovat vaikeampia,
vaikeampia,
Eteisv
Eteisvärinässä
kaikissa ikä
äryhmissä
ik
ryhmissä
ikäryhmissä
4.4
Mean modified Rankin scale
5 = bedridden requiring
constant nursing care
AF
No AF
4.2
4.0
p<0.05
3.8
p<0.0005
3.6
3.4
<55
55-64
65-74
75-84
85+
Age (years)
0 = no symptoms
Dulli DA, et al. Neuroepidemiology 2003;22:118-23
Kardioembolisia aivoinfarkteja
Hypertensiivinen mikroangiopatia
639 non-disabled older
patients (mean age
74.1 (SD 5.0), 45.1% men)
in whom brain MRI
showed mild, moderate, or
severe age-related
changes in white matter
(Fazekas scale).
Todennäköisyys säilyä
hengissä ja
omatoimisena 4 vuotta
suhteessa valkean
aineen muutosten
vaikeusasteeseen
P<0.001
Onko merkitystä potilaan kannalta? On.
Copyright ©2009 BMJ Publishing Group Ltd.
Inzitari, D. et al. BMJ 2009;339:b2477
Verenpaine ja pienten suonten tauti
TYKS Neurologian klinikka
Aivoinfarktin akuuttihoito
112
Aivovaurion
Aivovaurion laajenemisen
laajenemisen esto
esto
Tukos
Tukos
aukeaa
aukeaa
Syyn
Syyn selvitys
selvitys
Komplikaatioiden
Komplikaatioiden esto
esto
Estohoito
Estohoito
Kuntoutus
Kuntoutus
Koti
PPKL
4,5 h
24 h
Kotiutus
AVH-yksikkö
Nopeus on aivojesi pelastus – väestökampanja
SOITA 112 !
• Toispuolinen raajojen heikkous,
tunnottomuus tai holtittomuus
• Suupielen roikkuminen
• Puhekyvyn häiriö
• Toisen tai molempien silmien
näköhäiriö tai kaksoiskuvat
• Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja voimakas
huimaus yhdessä
Jos sinulle tai läheisellesi ilmaantuu jokin
edellämainituista oireista,
SOITA VÄLITTÖMÄSTI 112
Tee se, vaikka oireet menisivätkin ohi.
Miksi on kiire?
Liuotushoito
Palautettavissa oleva aivokudos vä
vähenee ja
vähenee
hoitomahdollisuudet heikkenevä
heikkenevät ajan kuluessa
heikkenevät
Minuutteja
< 3 tuntia
3-6 tuntia
Vuorokausi
Liuotushoidon teho riippuu hoidon viiveestä
Jokainen 20 min ajansäästö pienentää NNT lukua yhdellä
Lees KR, Bluhmki E, von Kummer R, Brott TG, Toni D, Grotta JC, Albers GW, Kaste M, Marler JR, Hamilton SA, Tilley BC, Davis SM, Donnan GA, Hacke W, Allen K,
Mau J, Meier D, del Zoppo G, De Silva DA, Butcher KS, Parsons MW, Barber PA, Levi C, Bladin C, Byrnes G. Lancet. 2010;375:1695-1703
Slide by Atte Meretoja, 2012
Door-to-needle time Helsingissä 20 min
Meretoja A, Strbian D, Mustanoja S, Tatlisumak T, Lindsberg PJ, Kaste M. Reducing in-hospital delay to 20 minutes in stroke thrombolysis. Neurology 2012 e-pub
Endovaskulaariset rekanalisaatiohoidot
TYKS aivovaltimotukoksen endovaskulaarihoito - etuverenkierto
Liuotushoitokandidaatti
Klo 07-23, NIHSS > 8-10, Ikä < 80 vuotta
Natiivi-TT +
Perfuusio-TT+
TT-angio (intra ja
ekstrakraniaali)
Ei vastavasta-aiheita
IV rtpa
aloitus
Heti
1 tunti
Kl. vasta-aihe (esim
aikaikkuna, INR>1.7, tuore
leikkaus, trauma)
•NIHSS>10
•Angiossa ICA -, carotis T- tai
M1-tukos
•ikä<80,omatoiminen
•Angiosaliin <5h
NIHSS<10
Angiossa ei tukosta
712
Endovaskulaarihoito
Heräämö
Teho 950
140611
ito
o
sh
u
t
o
Liu
ös
y
m
s
a
ok
h
te
!
llä
i
äim
k
iäk
>80 vuotiaiden liuotushoito
mRS tulokset SITS rekisteriss
ä
rekisterissä
> 80 yrs N = 1.831
>80 yrs
11%
14%
10%
11%
13%
11%
30%
<80 yrs N = 19.411
<=80 yrs
20%
mRS 0
20%
mRS 1
17%
mRS 2
mRS 3
13%
mRS 4
12%
5%
mRS 5
>80 vuotiaiden liuotushoito
Helsingin kokemukset
Meretoja ym. Stroke 2010: 41;1450
12%
mRS 6
Aivoinfarktin akuuttihoidon tulos
riippuu iiästä
ästä mRS asteikolla
mRS 0-2
100%
7%
mRS 3-5
11%
Dead
17%
29%
25%
80%
51%
31%
33%
60%
35%
40%
68%
58%
20%
29%
49%
36%
20%
0%
<=60 yrs
61-70 yrs
71-80 yrs
81-90 yrs
>90 yrs
Liuotushoidetun aivoinfarktipotilaan
hoitotulos - yli ja alle 80 vuotiailla
Outcomes
SICH per SITS-MOST
SICH per NINDS
Mortality at 3 months
Patients >80
Patients
80 p-value
years
years
32/ 1768
316/ 19084
1.8 (1.26-2.58)
1.7 (1.49- 1.85)
162/1707
1407/ 18598
9.5 (8.16- 11.00)
7.8 (7.2- 7.96)
456/ 1510
2038/ 16742
Adjusted OR p-value
0.70 0.90 (0.73- 1.09)
0.28
0.005 0.96 (0.87- 1.06)
0.42
<0.005 1.53 (1.43- 1.65)
<0.005
<0.005 0.73 (0.68- 0.78)
<0.005
<0.005
<0.005
30.2 (27.9- 32.6) 12.2 (11.7- 12.7)
at 3 months
(mRS 0-2)
Complete recovery at
3 months (mRS 0-1)
527/ 1499
9468/ 16504
35.2 (32.8- 37.7) 57.4 (56.6- 58.1)
370/ 1499
6704/ 16504
24.7 (22.5- 27.0) 40.6 (39.9- 41.4)
0.81 (0.75-0.87)
Should octogenarians receive rtPA?rtPA?- mRS
Mishra N K et al. BMJ 2010;341:bmj.c6046
Should octogenarians receive rtPA?
rtPA? - NIHSS
Diagram showing association of neurological outcomes with use of rtPA in the
younger patients (age 80 years) and elderly patients (age >80 years) having acute
ischemic stroke.
Mishra N K et al. Stroke 2010;41:2840-2848
Should octogenarians receive rtPA?
rtPA?
4141-50 yrs
5151-60 yrs
6161-70 yrs
7171-80 yrs
8181-90 yrs
9191-100 yrs
Forest plot showing association of functional outcomes with improved outcomes in patients
who received thrombolytic therapy.
Mishra N K et al. Stroke 2010;41:2840-2848
Liuotushoitoon liittyv
ä
liittyvä
aivoverenvuotoriski ja ik
ä
ikä
SICH/ SITS-MOST
SICH/ NINDS
Any type 2 PH any scan
Any PH any Scan
14,0%
12,4% 12,1%
12,0%
9,7%
10,0%
10,3%
9,3% 9,6%
8,2%
7,3%
8,0%
6,4%
6,0%
4,9%
4,9%
4,1%
4,1%
4,0%
2,0%
3,3%
2,9%
2,3%
1,5%
1,8%
1,1%
0,8%
0,0%
<=60 yrs
61-70 yrs
71-80 yrs
81-90 yrs
>90 yrs
Hoito AVH yksikössä
Vuodesta 2005
Fysiologisten muuttujien seuranta ja normalisointi
sekä komplikaatioiden esto ja hoito AVH-yksikössä
Nesteytys
Nesteytys
HalvausHalvaus
Halvausoireet
oireet
TajunnanTajunnan
Tajunnantaso
taso
Hengitys
Hengitys&&
hapetus
hapetus
Verensokeri
Verensokeri
Verenpaine
Verenpaine
CBF/TCD
CBF/TCD
Rytmihä
äiriö
Rytmih
iriöt
Rytmihäiriöt
Pahoinvointi
Pahoinvointi
Kipu
Kipu
LLämpötila
ämpö
mpötila
Systemic causes
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
19.
20.
Why does the patient
get worse?
Dehydration
Hypotension
Hypertensive crisis
Fever
Hyperglycemia
Hypoventilation, CO2 retention
Hypoksia
Aspiration pneumonia
Infection, sepsis
Pulmonary embolism
Myocardial ischemia
Arrhythmia
Cardiac failure
Neurogenic oedemadeema
Hypoglycemia
Epilepsy
Hyponatremia
Over hydration
Tiamine deficiency
Delirium
Ischemia
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Re-embolisation
Progressive thrombosis
Reocclusion
Infarct oedema
ICP increase and perfusion deficit
Herniation
Hemorrhagic transformation
Decreased collataral circulation
Decreased cerebral perfusion
Expansion of the ischemic core or the
penumbra
AVH yksikköhoito vähentää
kuolleisuutta ja ei-omatoimisen
toipumisen riskiä
Stroke Unit Trialists Collaboration, 2005
Roine 2008
AVH yksikkö
öhoidon tulos sä
äilyy yli 10 vuotta
yksikk
ssäilyy
yksikköhoidon
Indredavik at al. Stroke 1999;30:1524-1527
AVH yksik
össä paremmat tulokset
yksikössä
kaikissa ik
äryhmissä, my
ös yli 80v
ikäryhmissä,
myös
Hyvin resurssoitu hoito johtaa parempaan
tulokseen kaikissa ikä
äryhmissä
ös yli 80v
ik
ryhmissä, myö
my
ikäryhmissä,
myös
0-3 seuraavista: FT, TT, AVH-yksikkö, stroke team
Osoitettu myö
myös kaikissa aivoinfarktin
etiologisissa alaryhmissä
alaryhmissä
Kaulavaltimokirurgia
Yläikaraja noin 80 vuotta jos ei
merkittävää kognitiivista häiriötä
(MMSE < 24)
TYKS Neurologian klinikka
Radikaalit hoitomuodot
Endovaskulaarinen liuotus ja
mekaaninen trombektomia
Hemikraniektomia
Hypotermia eli viilennyshoito
Roine 2008
Hemikraniektomia
Mikä on malignin MCA infarktin ennuste
konservatiivisessa hoidossa ja
hemikraniektomian jälkeen?
Kons.h.
Kirurgia
NNT=2 eli joka toinen hyötyy
Lancet Neurol
Hacke W et2007;
al. 2008 6: 215–22
Roine 2008
Hemikraniektomia
1. Henkeä uhkaava, laaja aivoinfarkti (MCA/MCA+)
2. Oireiden alusta yleensä alle 24-48 tuntia (leikkauspäätös on syytä
tehdä ennen kuin potilaan tila on edennyt kriittiseksi)
3. Ikä enintään 60-65 vuotta (iäkkäämpien hoitotulokset huonoja)
4. Ei vaikeita perussairauksia
5. Henkeä uhkaava, laaja MCA infarkti tai MCA+ infarkti
6. Ödemaattinen tai hemorraaginen infarkti, jossa koko temporaalilohko
tai ainakin temporaalilohkon kärki affisioitunut
7. Nondominantti hemisfääri
8. Kliinisessä statuksessa potilaan täytyy reagoida mielekkäästi kivulle,
enintään yksi aivorunkoheijaste saa olla sammunut ja oma hengitys
täytyy olla tallella
9. Suolahoidolle ei välitöntä suotuisaa vastetta
10. Potilas ja omaiset hyväksyvät hoidon kuultuaan riskit ja
odotettavissa olevan hyödyn. Kyseessä on ESO
käypähoitosuositusten mukainen hoito.
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND
Hypotermia- eli viilennyshoito
Oikea potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Akuuttihoidon rajalliset resurssit keskitettävä
siitä hyötyville potilaille
Hoidon viive ratkaisee hoitotuloksen – ylimääräinen
viive tulee kalliiksi
Omatoimisen potilaan AVH akuuttihoito on
keskitetty TYKSiin
Ei ikään perustuvaa syrjintää
Jatkohoidon pitää toteutua sujuvasti jotta
1.
Akuuttihoito voi toimia
2.
Akuuttihoidon tulosta ei menetetä
3.
Kokonaiskustannukset pysyvät kurissa
Omatoimisuus hoidon porrastuksen kriteerinä
Otettu käyttöön Helsingissä vuonna 1994
Valtakunnallinen standardi
Käypähoitosuosituksessa 2008 alkaen
Omatoimisuus ei liity ikään eikä asumismuotoon
vaan määritellään toiminnallisen statuksen ja
avuntarpeen mukaan
Käytännössä potilas jota ei voi jättää vuorokaudeksi
yksin ei ole omatoiminen
Toimintakykyrajoituksen syy voi olla tilapäinen tai
pysyvä
Eettiseltä kannalta omatoimisuutta ei tule
määritellä tarkasti
Omatoiminen toipuminen on yleensä parhaiten
resurssoidun akuuttihoidon tavoite
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH) ensihoito-ohje VSSHP
RR/AV/JG 1.10.2008
Hätäkeskus 112
AVH akuuttihoitoketju alkaa aina hätäkeskuksesta, joka tunnistaa akuutin AVH potilaan. Ensihoitokoodi = 706.
Ensihoidon tavoitteet
1.
2.
Aivohalvauksen tunnistaminen
Liuotukseen soveltuvien potilaiden toimittaminen kiireellisesti suoraan oikeaan hoitopaikkaan, jossa on liuotushoitopotilaan vaatima
diagnostiikka ja hoito, eli koko VSSHP:ssa TYKS ea pkl.
Erityistä
1.
2.
3.
4.
5.
Ennestään omatoiminen potilas toimitetaan TYKS ensiapuun mahdollisimman nopeasti.
Omainen tarvitaan mukaan ensiapuun tai vähintään omaisen yhteystiedot kirjattava.
Potilasta ei voi jättää kuljettamatta, jos hänellä on tuore halvausoire.
Vaikka halvausoireet olisivat hävinneet (TIA-kohtaus), potilas on aina kuljetettava.
Liuotushoitokandidaatti on ennestään omatoiminen potilas, jolla oireiden alusta on kulunut alle 4.5 tuntia.
Oireet
1.
2.
3.
4.
Akuutti toispuoliheikkous, suupielen roikkuminen tai puheentuoton häiriö tyypilliset oireet.
Pelkkä huimaus, puutuminen tai tajunnanhäiriö ilman muita neurologisia oireita ei oikeuta AVH epäilyyn.
Oireet voivat olla ohiemeneviä ne voivat korjaantua kokonaan.
Oireiden alkamisaika kirjataan.
Tutki ja hoida
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
Hengittääkö, tuntuuko pulssi
Onko ilmatie avoin, hengitystiheys, SaO2, lisähappi ja suoniyhteys kaikille
Immobilisaatio vuodelepoon, akuutti AVH potilas ei saa kävellä
Syke, verenpaine (monitorointi)
Hoida pahoinvointi, estä aspiraatio, 30 asteen kohoasento, ei mitään suun kautta
Mittaa verensokeri (glukoosipitoisia nesteitä vain hypoglykemiassa)
Lyhyt neurologinen status (tajunta, puhe, yläraaja- tai kasvohalvaus):
Tajunnan taso (GCS) ja pupillapuoliero
Puheentuoton häiriö (”sanokaa oma nimenne”)
Toispuoleinen raajaheikkous (tutkitaan yläraajat koholla)
Suupielen roikkuminen (”irvistäkää”)
Päänsärky, niskajäykkyys
Pään alueen vamman merkit
Muutokset kuljetuksen aikana
Kuljeta
Jos epäselvää, konsultoi:
-TYKS päivystävä neurologi 02-3132305
-Medihelin lääkäri
-Virve-yksilöpuhelu 04552 580 3020
-(puh 02-275 4550, 0407 376 338)
Terveyskeskus / oman alueen sairaalapäivystys
1.
Laitoshoidossa olevat potilaat
2.
Aiemmin ei-omatoimiset, kotona asuvat AVH-potilaat
TYKS päivystyspoliklinikka
1.
Ennestään omatoimiset akuutit AVH potilaat TYKS ensiapupoliklinikalle
2.
Myös potilaat joiden halvausoireet ovat kokonaan tai lähes kokonaan korjautuneet
3.
Varfariinia (Marevan ) käyttävät potilaat, joilla halvausoireita
4.
Liuotushoitoehdokkaan kuljetus hälytysajona
Kiireellisyys
BMuu kuin laitoshoitopotilas, kuljetus oman alueen sairaalaan (ei-omatoiminen potilas) tai TYKS päivystyspoliklinikalle (omatoiminen
potilas)
CLaitoshoidossa oleva potilas kuljetetaan tarvittaessa terveyskeskukseen.
Ennakko-ilmoitus
Ennakkoilmoitus liuotushoitokandidaatista TYKS päivystyspoliklinikalle (045525803141), jossa ilmoitus käynnistää AVH hälytyksen
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
AVH hoitoreitti 2009
TYKS Neurologian klinikka
TYKS Neurologian klinikka
Ikääntyneen aivoinfarktipotilaan akuuttihoito:
Take home messages
Aivoinfarktin etiologia riippuu iästä
Hoitoonohjaus ja potilasvalinta ei perustu ikään
Ikääntyneet hyötyvät AVH yksikköhoidosta
Ikääntyneet hyötyvät liuotushoidosta
Radikaaleja hoitomuotoja (hemikraniektomia,
endovaskulaarista hoitoa ja kokeellista
viilennyshoitoa) ei toistaiseksi käytetä
korkeimmissa ikäryhmissä
SOITA 112 !