AVH- potilas neurologian ”strokessa” - Päijät

AIVOTAPAHTUMA – osaatko
toimia?
AVH- potilas neurologian
”strokessa”
sh Jaana Pussinen
PHSOTEY/ PHKS
Neurologian osasto & Aivohalvausyksikkö
15.11.2012
”STROKE”
●
●
●
●
”Stroke”= Aivohalvausyksikkö PHSOTEY:n
neurologian osaston yhteydessä
Avattu 4 paikkaisena v. 2000 ja v. 2009
paikkoja lisättiin 6. Potilaat monitoroituna
Akuutinvaiheen dg teko, trombolyysihoidot,
seurata: komplikaatioiden & oireiden
uusiutumisen esto sekä kuntoutuksen
aloittaminen
1 neurologian erikoislääkäri virka-aikana ja 2
sairaanhoitajaa / vuoro
Miksi AVH potilas Strokessa?
Suomessa sairastuu vuosittain 14 000 hlöä
aivoverenkiertohäiriöihin ja se on neljänneksi
yleisin kuolinsyy:
●
n. 38 hlöä/ päivä saa aivohalvauksen
●
1/3 heistä on työikäisiä
Oireseurannalla ja testauksilla sekä
vitaalitoimintojen monitoroinnilla tärkeä merkitys
keskeisten elintoiminto muutosten ehkäisyssä
ja vähentämisessä!!!
Miksi ”Strokessa”?...
Stroke seuranta vähentää riskiä saada
aivoverenkiertohäiriön yhteydessä:
●
Keuhkokuume (aspiraatioriski) ja/ tai
hengitysongelma
●
Sydänperäinen komplikaatio
●
Keuhko- ja/ tai laskimoveritulppa
●
Tulehduksia
●
Kouristelu
●
Aivoödeema / aivopaineen nousu
AVH= aivoverenkiertohäiriöt
Iskemiset
aivoverenkiertohäiriöt
●
●
Aivoinfarktissa
kudostuho aiheutuu
aivovaltimon
tukoksesta
TIA eli ohimenevä
aivoverenkiertöhäiriö
Aivovaltimoiden
verenvuodot:
●
●
ICH eli vuoto
aivoaineeseen ->yl
kons hoito/ TAYS
aivopaine shuntti
SAV eli vuoto
lukinkalvon alle
->alkuvaihe TAYS
AVH erityispotilaat....
Pikkuaivoinfarkti ja aivorunkoinfarkti:
●
Äkillinen kiertohuimaus, silmänvärve, Horner,
pahoinvointi, koordinaatio ja tasapainovaikeus,
nielupareesi → tajunnantasolasku pidä
mielessä hydrokefalusriski 1-3 vrk tarv shuntti
TAYS
Kaulavaltimon dissekaatio:
●
●
kaulavaltimon heikko kohta, josta veri virtaa
valtimon seinämän sisään->pullistuva seinämä
voi ahtauttaa/ tukkia valtimon
I.V Heparin ®Marevan® hoito
Stroken AVH potilaista erityistä
Basillaaritromboosi =kallonpohjan valtimon
tukos:
●
huimaus,nielemisoireet, dysartria,tajunta
laskee, kaksoiskuvat, raajojen heikkous,
jäykistely tajunnan säilyessä, 90% kuolleisuus
jos ei rekanalisaatiota.
->Liuotushoito 48 h oireiden alusta jos ei tehoa
harkinta-> I.A trombolyysi tai mekaaninen
trombektomia.
-> I.V Heparin®Marevan®
AVH erityispotilaat
Sinustromboosi=
●
aivolaskimotukos
●
●
kuivuminen, pään
vamma, hyytymisongelma, veritauti,
tulehdukset, e-pillerit
päänsärky (SAV)
tyyppinen, tajunnan
heikentyminen,
epilepsiakohtaukset,
halvausoireet
●
●
kohoasento,nesteytys
hyponatremian esto,
infektion hoito,
kouristelun ja
kuumeen hoito
hormonihoitojen %
I.V Heparin heti® ja
jatkoon Klexane®
pitkä Marevan®
AVH potilaan tutkimukset
●
●
●
●
AVH rutiini labrat: B-GHbA1c, PVK+tromb,
CRP, La, KNK, TSH, fp-Gluk, Tni, Rasvat, GT,
Alat, INR, CK, EKG, U-kemseula + tarv lisää
Pään-CT ja THX ja tarv perfuusio CT kuvaukset
päivystyksenä
Pään- CT kontrolli, Kaulasuonten UÄ / CT, MRI,
MRA
Kardiologin ja / tai verisuoni kirurgin
konsultaatiot
AVH potilas Strokessa
●
●
●
●
●
Vastaanotto Strokeen rauhallinen ja turvallinen.
Vuodelepo 24 h oireista!
Tehdään tulostatus/ testaukset ja kirjataan
potilaan tila sekä huomioidaan omaiset ja
annetaan ensitieto.
Oireseuranta ja testaukset 2 tunnin välein tarv.
useammin ensimmäiset 24 h GCS ja SSS testit.
->kirjaaminen OMA PROTOKOLLA.
Lääkehoito määräyksen mukaan.
Lääkärin informointi muutoksista 24 h tarv uusi
kuvantaminen.
Potilaasta seurataan 1-2 tunnin
välein
●
●
Tajunnantasoa, hengitystä, verenkiertoa ja
nielemistä, oireiden fluktuaatiota.
Toimintakykyä, raajaoireita, puhetta, tuntoa,
lihasjänteyttä.
●
Koordinaatio, liikkeet ja tasapaino.
●
Havaintotoimintojen häiriöt ->hahmottamien.
●
Päänsärky, pahoinvointi, oksentelu.
●
Epileptiset kouristukset ja raajojen jäykistely.
●
Näköhäiriöt, kaksoiskuvat, näkökenttäpuutos.
Aivopaineen nousu mielessä
●
Potilaalla päänsärky, pahoinvointi, oksentelu,
hikka, näköoireet (hämärtyminen/ 2 kuvat) muut
oireet johtuen paineennousun tekijästä -> ed.
paineen noustessa aivorunko puristuu ja tajunta
laskee! Herniaatio vaara! TESTAUS ja
HERÄTTELY!
-> Strokessa osmoottiset hoidot I.V Mannitoli®
tai Hypertoninen NaCl x 4-6/vrk p-Na seuranta /
kuvantamiset ja TAYS kons/ siirto-> shuntti
Verenkierron tarkkailu ja hoito...
●
●
●
●
Monitoroituna 24 h oireiden alusta ja tarv
pidempäänkin.
EKG kontrolli viim seuraavana aamuna.
Sydämen sykenopeus ja RYHÄ valvonta->
muutosten dokumentointi ja informoinit
lääkärille → RYHÄ lääkityksen toteuttaminen.
Tukisukat (hoitaja) ja Klexane® määräyksestä.
RR seuranta ja hoito
●
RR rajat tarkat, korkea paine altistaa infarktin ja
aivoverenvuodon laajenemiselle sekä
aivopaineen nousulle. Liian matalakin paine
huono juttu!
→ liuotushoidon raja 180/100
→ RR -rajat 220/120 – 180/100 – 160/100 (tai
yksilöllinen) 1. lääke ALBETOL® I.V
●
●
Sairastettu AVH RR- raja 130/80
Kivun, levottomuuden hoito ja virtsarakon
tyhjennys!
Verensokerin hoito....
●
●
●
●
VS koholla pahentaa iskeemistä soluvauriota ja
voi johtaa infarktin vuotoon aivokudokseen.
VS tavoite alle 8 mmol/l, seuranta 1-4 tunnin
välein ja tarv. Ins lyhyt ”Talon ohje” ei hypoa!
Hoitoperiaate sama DM ja ei DM sairastavilla.
Yksilölliset erot erikseen.
Sokeriton ruokavalio ei glukoosi-infuusioita
alkuun.
Kuumeilun hoito...
●
Kuumeen lasku - raja 37° → kuumeilu pahentaa
iskeemistä soluvauriota ja voi johtaa infarktin
vuotoon aivokudokseen -> mekaaninen
viilennys ja lääkehoito.
●
Yleistilan ja tulehdusoireitten seuranta.
●
Säännöllinen ja jatkuva lämmön kontrollointi.
●
CRP seuranta päivittäin jos kuumeilua THX
kontr.
Nestehoito
●
●
●
●
AVH potilaalla aina perifeerinen kanyyli.
Pyritään normovolemiaan.
Nesteinä Na 0,9% ja Ringer...glukoosipitoisia
vältetään alussa 3 vrk → hypotilanteet
hoidetaan.
Nestebalanssin tarkka seuranta ja haihtumisen
korvaus.
NTP arvot päivittäin ja elektrolyyttihäiriöitten
korjaus.
Ravitsemus
●
●
●
●
Nielemisvaikeus voi aiheuttaa aspiraatiota ja
heikentynyttä suun kautta syömistä->johtaa
aliravitsemukseen ja kuivumiseen. Syöttäminen
lisää aspiraatioriskiä. Hiljainen aspiraatio!
Pneumoniaan sairastuu AVH potilaista 21-50%
ja pneumoniaan sairastuneitten kuolleisuus oli
21% kontrolliryhmällä 4,8% (Hilker ym 2003,
Hincey ym 2005)(FANN koulutuspv 2012).
Kaikki AVH potilaat tulisi seuloa nielemisvaikeuden osalta ennen per os ravitsemusta!
Seulonnan voi tehdä perehtynyt hoitaja.
Ravitsemus...
●
●
●
Nielmisvaikeutta ei voi testata kysymällä
potilaalta!! Vireystilakin vaikuttaa.
Veden nielemistesti ja nielun tunnon testaus
yhdessä ennustaa parhaiten aspiraatioriskin
olemassaoloa.
Turvataan ravinnon saanti tarvittaessa NML
laitolla 3 vrk sairastumisesta. Ravitsemus
toteutetaan sovitulla ohjelmalla ja lääkitys NML
kautta.
Muu hoito.
●
●
●
Eritystoiminnasta huolehtiminen virtsaus ja
suolentoiminta-> katetroinnit ja vatsantoimitus.
Kestokatetri perustellusta syystä (balanssi).
Kivun ja levottomuuden hoito. Aivopaineen
nousun riski hoitamatta! Lääkitys syyn mukaan,
rauhoittaminen. Lepositeet perustellusta syystä.
Asentohoito tärkeää, halvaantuneen
kehonpuoliskon stimulointi, painehaavaumien
esto. 30° koholla. Mobilisointi lääkärin luvalla.
Keskeistä AVH potilaasta
●
●
●
Kommunikaatio, hahmotus- ja liikuntaongelmat
edellyttävät yhteistyötä potilaan, omaisten ja eri
terapeuttien kanssa. Moniammatillisuus.
AVH-potilaan hoitotyössä korostuu potilasohjaus riskitekijöiden mukaan,lääkehoidon
ohjaus, kuntouttava työote ja potilaan
jatkohoidon järjestely.
AVH infot x 1/ vko ja Ensitietopäivät PHKS:ssä
sairastuneille ja läheisille 2-3 x / vuosi.
Sanastoa
●
●
●
●
Dysartria=puheen epäselvyys johtuen
äänielimistön osittaisesta tai täydellisestä
halvaantumisesta
Herniaatio=aivoparekyymin siirtyminen tai
kureutuminen
Hornerin oireyhtymä=toinen mustuainen on
pieni ja silmäluomi alempana kuin terveen
silmän luomi. Saman puolen kasvojen
hieneritys voi puuttua.
Hydrokefalus=oire likvorkierron häiriöstä jonka
seurauksena likvortilat laajenevat
Lähteet
●
●
●
●
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan seurantakansio.
PHKS Neurologian osasto 2.painos, 8/2009.
Ehkäise aivohalvaus. Aivoliiton sähköinen
julkaisu. 2011.
Käypähoito suositukset/ Potilasohjeet/
Aivoinfarkti / Verenpaine suositus 7.1.2011
(verkkonmateriaali).
Neurologia. Duodecim. 2.uudistettu painos
2006.
Lähteet...
●
●
Nielemisongelmien tunnistaminen
neurologisissa sairauksissa. Pt Tanja
Makkonen. Fann koulutuspäivät 5/2012
Tampere.
Sairaanhoitajan opas. Päijät-Hämeen keskussairaala, Aivohalvausyksikkö. 4/ 2008.
Intranet,Neurologian osasto, hoito-ohjeet
päivitetty 4/ 2010.