mänttä-vilppulan seurakunta toimintasuunnitelma ja talousarvio

Transcription

Kn 6/2014 § 163 liite 5
Kv 2/2014 § 17 liite 2
MÄNTTÄ-VILPPULAN
SEURAKUNTA
TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO
2015
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
2016 - 2017
Sisällysluettelo
sivu
1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA
1.1. Toiminnan näkökulma
1.2. Talouden näkökulma
1.2.1. Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö
1.2.2. Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous
1.2.3. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi
2. TALOUSARVION JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN
TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET
3. TALOUSARVION SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNITELMAN
SITOVUUS
3.1. Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus
3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus
4. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT
4.1. Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä sisäiset palvelu- ja
vuokrakulut/tulot
4.2. Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö
4.2.1.Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Vuokrat
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Annetut avustukset
Välilliset ja välittömät verot
Muut kulut
4.2.2.Toiminnan tulot
4.2.3.Verotulot ja toiminta-avustukset sekä jäsenmäärän kehitys
Kuva: Väestö- ja verotuloennuste/toteuma 2007 – 2020
Kuva: Tulojen jakauma tulolähteittäin TA 2014-2015
Kuva: Kulujen jakauma menokohteittain TA 2014-2015
5. KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE 2015 - 2017
5.1.
Yleishallinto: kirkkoherranvirasto, talous sekä
2
2
4
4
7
8
6.
7.
8.
9.
9
9
9
9
10
10
10
10
10
11
11
12
12
12
12
13
14
14
15
15
15
muu yleishallinto
15
5.2.
Keskeiset henkilöstövoimavarat - Henkilöstösuunnitelma 17
5.3.
Varsinainen seurakuntatyö:
18
5.3.1. Jumalanpalvelus- ja musiikkityö
18
5.3.2. Aikuistyö
19
5.3.3. Lapsi-, pyhäkoulu- ja perhetyö
20
5.3.4. Rippikoulutyö
21
5.3.5. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö
22
5.3.6. Diakoniatyö
23
5.3.7. Lähetystyö
24
5.3.8. Kappeliseurakunta
25
5.4.
Kirkkopalvelu, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimi
26
5.5.
Kuva: Työmuotojen netto tulos vuosina 2009 - 2015
28
TULOSLASKELMAOSA
28
6.1. Alijäämän kattamisvelvollisuus, esitys kirkkovaltuustolle
29
INVESTOINNIT
30
RAHOITUSOSA
31
HAUTAINHOITORAHASTO
31
9.1. Haudan hoito
31
9.2. Hautainhoitorahaston tulorahoitus
9.3. Hautainhoitorahaston menot
TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA SEURAKUNTA
TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HAUTAINHOITORAHASTO
31
32
1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA
(Vahvistettu kirkkovaltuustossa __.12.2014)
1.1. Toiminnan näkökulma
Kirkon tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin
kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2§).
Toteuttaakseen kirkon tehtävää Mänttä-Vilppulan seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten
pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista,
kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä
muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (KL 4:1§).
Hallinnon, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimen tehtävänä on seurakuntatyön hyvän
toteuttamisen turvaaminen palvelutoiminnallaan.
Mänttä-Vilppulan seurakunnan toimintastrategia nousee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
strategiasta vuonna 2015, joka on saanut nimekseen Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö.
Suuntaviivoja tulevalle kaudelle on tarkennettu piispantarkastusprosessissa, joka alkoi elokuun
lopussa 2010 ja loppui lääninrovastin kanssa käytyyn palautekeskusteluun kirkkoneuvostossa
21.2.2012 ja piispan johdolla toteutettuun päätöspalaveriin tuomiokapitulissa 20.3.2012.
Piispantarkastuksen myötä arvioitiin seurakunnan toimintaa sekä tutkittiin työntekijöiden ja
luottamushenkilöiden yhteisissä ja erillisissä kokoontumisissa toimintaympäristön muutoksia ja
seurakunnan tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteiden painopisteitä sekä myös käytettävissä
olevia resursseja.
Seurakunnan arvot, perustehtävä, visio ja suuntaviivat noudattelevat kokonaiskirkon
tavoitteita, jotka on ilmaistu julkaisussa Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö.
Kirkon arvot
 pyhän kunnioitus
 vastuullisuus
 oikeudenmukaisuus
 totuudellisuus
Kirkon perustehtävä eli kirkon missio
 Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä
perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.
Kirkko vuonna 2015 eli kirkon visio
 Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen.
 Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään
palvelemaan Jumalan maailmaa.
Strategiset suuntaviivat vuoteen 2015
 hengellinen elämä vahvistuu
 huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta
 vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä
 viemme viestiä (kirkon viestintästrategia)
 rakenteet palvelevat toimintaa
 kirkon uudistuminen jatkuu
Seurakunnan toiminnan painopistealueina nelivuotiskaudella 2012 – 2015 ovat lapset,
nuoret ja perheet, jumalanpalveluselämä ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen
seurakuntalaisten kutsumisen ja kouluttamisen kautta. Koko työyhteisö liittyy näihin
painopisteisiin ja rakentaa oman työalansa tavoitteet suhteessa niihin. Vuosittain arvioidaan
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä painopisteet ja toimintaympäristön
edellyttämät muutokset.
Lapset, nuoret ja perheet
Tämä näkyy mm. vahvana lapsi- ja nuorisotyönä, tavoitteellisena tukena niille perheille,
joilla on vaikeuksia taloudellisella, kasvatuksellisella tai sosiaalisella alueella. Yhteistyö
kaupungin päivähoidon, sosiaalipuolen ja koulujen välillä nivotaan entistä tiiviimmäksi.
Kasteopetuksen polku kasteesta elämänkaaren loppuun saakka suunnitellaan
tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi. Rippikoulu merkitsee edelleen syvää kohtaamista
yhden ikäluokan ja heidän perheittensä kanssa.
Jumalanpalveluselämä
Jumalanpalveluselämä kattaa entiseen tapaan koko seurakunnan alueen. Mäntässä ja
Vilppulassa on jumalanpalvelus pääsääntöisesti joka sunnuntai, Kolhossa ja
Pohjaslahdella 1 – 2 kertaa kuukaudessa. Eri kohderyhmien kutsuminen messuun
merkitsee yhteistä suunnittelua ja samalla myös uusien ihmisten kutsumista mukaan
messun rakentamiseen ja toteuttamiseen tavoitteiden mukaisesti.
Jumalanpalveluselämää suunnitellaan yhdessä kaikkien tehtäväalueiden kanssa.
Koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostetaan. Erityyppiset jumalanpalvelukset
tuovat rikkautta. Jumalanpalveluselämä kokoaa yhteen muut painopistealueet ja eri
työalat.
Nuorisotyön keskuudessa ollaan vakiinnuttamassa nuorteniltojen aikaan kerran
kuukaudessa toteutettavaa nuortenmessua, joka on avoin kaikenikäisille, mutta
nuorison vaikutus näkyy esim. musiikissa.
Seurakuntalaisten kutsuminen, kouluttaminen ja tukeminen
 Painopistealue näkyy mm. koulutustavoitteissa. Kaikki työalat rakentavat yhdessä
kristillisen seurakunnan perusolemusta: jokaisella on paikka ja tehtävä omassa
seurakunnassa.
 Erityinen paino on vapaaehtoistoiminnan kehittämisellä seurakunnan taloudellisten
resurssien pienentyessä, mutta varsinkin seurakunnan olemuksen näkökulmasta.
Raamatullisesti kristillinen seurakunta on elävä organismi, jossa jokaisella jäsenellä on
paikkansa ja tehtävänsä. ”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus,
mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä
muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia
tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät,
kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki
muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen
kanssa. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen.”
1. Kor. 12:12 - 13, 26 - 27.
 Vapaaehtoisten rekisteröinti on vakiintunut käytännöksi vuonna 2014 ja jatkuu edelleen
tulevina vuosina. Rekisterissä oli loppuvuodesta 2014 noin 216 vapaaehtoista, joten
edellisvuodesta kasvua on 25 vapaaehtoista.
Luottamushenkilöiden, kouluttaminen ja tukeminen
Seurakuntavaaleissa 2014 valitaan seurakunnalle paljon uusia ja kokemattomia
luottamushenkilöitä, joten heidän perehdyttämisensä ja kouluttamisensa yhteistyössä
työyhteisön kanssa alkaa heti vuoden 2015 alusta. Maaliskuun alussa järjestetään MänttäVilppulan seurakunnan visio- ja strategiaviikonloppu yhdessä luottamushenkilöiden ja
työntekijöiden kanssa.
Kirkossa on käynnissä myös Rakennemuutosprosessi, jota johdetaan hiippakunnasta käsin ja
toteutetaan pitkälle rovastikunnallisella tasolla. Prosessiin kuuluvat työntekijöiden ja
luottamushenkilöiden erilaiset kokoukset ja koulutukset. Rovastikunnallisesti ja paikallistasolla
pyritään verkostoitumaan ja tutustumaan lähiseurakuntien toimintaan ja etsitään muotoja
mahdolliselle yhteistyölle. Uudet luottamushenkilöt ovat merkittävässä roolissa kaavailtaessa
kirkon tulevaisuutta ja paikallisseurakuntien asemaa suhteessa kokonaisuuteen.
Henkilöstö ja jaksaminen
Henkilöstöresurssin supistuttua voimakkaasti vuosien 2009 - 2014 ja seurakunnassa
läpikäytyjen muutosten vuoksi tulevina vuosina on syytä pitää erityisen hyvää huolta
työntekijöiden jaksamisesta. Vain vireä henkilöstö voi hoitaa kirkon perustehtävää
innostuneesti, sitoutuneesti ja laadukkaasti. Toiminnan tavoitteiden asettamista terävöitetään
suunnittelussa kaiken aikaa.
1.2. Talouden näkökulma
1.2.1. Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö
Talouden nykytila
Kirkkohallituksen 25.9.2014 yleiskirjeen mukaisesti seurakuntien taloudellinen tulos parani
vuonna 2013. Tulosta paransivat toimintatuottojen kasvu ja toimintakulujen aleneminen.
Investointeja valmistui aikaisempaa vuotta vähemmän. Eniten taloudellisen tuloksen
paranemiseen vaikutti kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vuodenvaihteessa
2013–2014. Tällöin aikaisemmin tammikuussa tehty verotulojen osatilitys suoritettiin
joulukuussa. Tämän seurauksena tilinpäätösten ja erityisesti verotulojen vertailu aikaisempiin
vuosiin vaikeutui.
Kirkon verotulot vuonna 2013 kasvoivat 6,2 prosenttia edellisvuodesta, jolloin alenema
vuodesta 2011 oli -2,8 prosenttia. Seurakuntien tuloista verotulojen osuus oli 79 prosenttia.
Kirkollisverotilitykset
Kirkollisverotilitysten määrän kehitys syyskuun lopussa oli −0,6 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna. Marraskuussa suoritettavan maksuunpanotilitys on ennakkotiedon mukaan noin
2,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Joulukuussa tarkistetaan kirkollisveron jako-osuutta,
jonka suuntaa ja suuruutta on vaikea arvioida. Kirkollisverotilitysten määrä tulee alenemaan
kuluvana vuonna noin prosentin.
Vuoden 2014 yhteisövero
Yhteisöverotilitysten määrä seurakunnille oli syyskuun loppuun mennessä 9,6 prosenttia
suurempi kuin vuosi sitten. Yhteisöjen veroprosentti aleni kuluvalle vuodelle 24,5 prosentista
20 prosenttiin. Yhteisöverojen jako-osuutta kunnille ja seurakunnille korotettiin veroprosentin
oletetun verotuottoalenemisen verran. Yhteisöveron määrä kokonaisuudessaan on alentunut
noin kuusi prosenttia. Vähennyksen odotettiin olevan suurempi. Yhteisöveron ennakoitua
paremman kertymän ja jako-osuuden tarkistuksen vuoksi kuntien ja seurakuntien tilitykset
ovat kasvaneet.
Suhdanne-ennusteita vuodelle 2015
Suomen talous supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantalouden tuotanto
pieneni heinäkuussa 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna
heikkenevän noin 0,2 prosenttia. Ennusteet talouden kehityksestä loppuvuodelle ovat heikot.
Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 1,1 prosenttia. Inflaatio on alentunut
kolme vuotta ja pysynyt alla 2 prosentin tasossa vuoden 2013 alusta alkaen.
Kokonaistalouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin vuonna 2015. Inflaatio olisi noin 1,3
prosenttia ja työttömyysaste noin 8,6 prosenttia. Ansiotason odotetaan kasvavan noin 1,3
prosenttia.
Vuodeksi 2013 talouden ennustettiin kasvavan noin 1,5 prosenttia, mutta lopulta talous
supistui yhden prosentin. Vuosi sitten tehdyt ennusteet kuluvalle vuodelle ennustivat vähän yli
yhden prosentin kasvua – tällä hetkellä ollaan lähes yhden prosentin verran miinuksella.
Talous on viime vuosina jatkuvasti kehittynyt ennusteita heikommin. Talouden epävarmuus
huomioiden on ensi vuotta koskeviin positiivisiin ennusteisiin suhtauduttava varauksella.
Ennusteisiin sisältyy aina myös myönteisiä odotuksia, jotka toteutuessaan tukevat ennusteen
näkemystä. Viime vuosina myönteiset uutiset taloudesta ovat olleet harvinaisia.
Inflaatio pysyy alhaisena samoin ansioiden kehitys. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että
seurakuntien kulukehitys voidaan pitää entistä helpommin kurissa. Mutta toisaalta koko
yhteiskuntaa koskeva ansiotason alhainen kasvu vaikuttaa suoraan myös kirkollisverotuloihin
niiden kasvua leikaten.
Työttömyysasteen ennustetaan kasvavan, mutta maltillisesti. Kun talous on taantumassa tai
enimmilläänkin kasvu on vain vähäistä, paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys arvioitaessa
seurakunnan talouden kehitystä. Paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten
kehittymistä on pyrittävä seuraamaan mahdollisimman tarkasti. Molemmat vaikuttavat
välittömästi verotuloihin.
Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys
Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana
olevia ansiotuloja. Lisäksi jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisveron maksajien määrää.
Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden
2013 lopussa kirkkoon kuului 75,2 prosenttia koko maan väestöstä.
Samaan aikaan, kun kirkosta eroamisluvut ovat korkeita, kuolleiden määrä kasvaa noin 3
prosenttia ja lapsia kastetaan kirkon jäsenyyteen noin 2,5 prosenttia aikaisempaan
vähemmän. Suomessa 20–50 -vuotiaista kirkkoon kuuluu noin 67 prosenttia. Yli 70-vuotiaissa
kirkkoon kuulumisaste on yli 80 prosenttia. Edellä kuvattu nykytila indikoi sitä, että jatkossa
jäsenmäärän aleneminen voimistuu nykyisestä ilman, että eroamisluvut kasvaisivat.
Jäsenmäärän kehitys vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Siksi onkin tärkeää, että
seurakunnissa laaditaan taulukoita jäsenmäärän kehityksestä eri ikäluokissa. Erityisen tärkeää
on selvittää nuorten ja nuorten aikuisten kirkkoon kuulumisastetta ja sen kehitystä.
Yhteisövero
Valtio tilittää eduskunnan päätöksellä yhteisöjen valtiolle maksamasta 20 prosentin verosta
seurakunnille osuuden, jonka suuruus vuonna 2015 on 2,71 prosenttia. Osuus alenee 0,1
prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Vuonna 2015 seurakunnille tilitettävän yhteisöveron
määrään vaikutta eniten yritysten ja muiden yhteisöjen tuloskehitys. Yhteisöveron
kehittymisen ennustaminen on edelleenkin erittäin vaikeaa. Lähtökohdaksi talousarvioon voi
ottaa kuluvan vuoden yhteisöverotuoton arvioidun määrän. Yhteisöverotilitysten kehittymistä
on vuoden mittaan seurattava jatkuvasti ja tehtävä arvioita loppuvuoden kehityksestä.
Yhteisövero on poistumassa 2016. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee
poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin
yhteiskunnallisiin tehtäviin, jota ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti
arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Rahoituksen kokonaissumma vastaa
suuruudeltaan yhteisöveron viimevuosien keskimääräistä seurakunnille tilitettyä tasoa.
Eläkemaksut
Palkkaperusteista eläkemaksua korotettiin kolme vuotta sitten 28 prosenttiin. Nyt tullaa
esittämään, että maksu pysyisi samana myös vuonna 2015. Uutta kirkollisveron määrään
perustuvaa eläkemaksua alettiin periä vuoden 2013 alusta lukien. Sen suuruudeksi
kirkolliskokous päätti 1,2 prosenttia. Eläkemaksun suuruuteen ei ole tehty muutosta 2014 ja
sen esitetään pysyvän samana myös vuonna 2015.
Taloussuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon Kirkon keskusrahaston vuoden 2015
talousarviossa oleva maininta siitä mahdollisuudesta, että eläkerahastomaksun tasoa esitetään
nostettavaksi sekä vuonna 2016 (2 %) että vuonna 2017 (3 %). Eläkerahastomaksulla on
tarkoitus kasvattaa kirkon eläkerahastoa 10 vuoden määräajan (2013–2122) eläkemenojen
kattamiseksi. Lakiin asetettu maksukatto on 5 prosenttia.
Henkilöstökulut
Henkilöstökulut muodostuvat palkoista, pakollisista henkilösivukuluista ja vapaaehtoisista
henkilöstökuluista.
Syksyllä 2013 hyväksyttyä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista kirkon virka- ja
työehtosopimusta 2014–2016 täydennettiin maaliskuussa 2014 hyväksytyllä sopimuksella.
Vuoden 2015 elokuussa palkkoihin tehdään 0,4 prosentin korotus. Palkankorotuksen
kustannusvaikutus vuositasolla on vajaat 0,3 prosenttia.
Palkkasummaan tulee lisätä seuraavat sivukulut: eläkevakuutusmaksu 28 %,
sosiaaliturvamaksut 2,12 %, työttömyysvakuutusmaksu 1 990 500 eurosta 0,8 % ja ylittävältä
osalta 3,2 %. Ryhmähenkivakuutus on keskimäärin 0,08 % ja tapaturmavakuutus keskimäärin
0,7 %. Vuonna 2015 voimaan tulevat prosenttiluvut selviävät vasta tämän vuoden lopulla.
Sivukulut ovat yhteensä 31,7 prosentista noin 34,1 prosenttiin.
Muita henkilöstökuluja ovat muun muassa työterveydenhuollosta, työpaikkaruokailusta,
matkustamiskustannuksista sekä erilaisista työkyvyn ylläpidosta ja virkistystoiminnasta
aiheutuvat kulut.
Kiinteistöjen ylläpitokulut
Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat nousseet vuodessa 2,0 prosenttia (kesäkuu 2014).
Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset ja käyttö- ja
jätevesikustannukset 4,5 prosenttia. Kaukolämpökustannukset kasvoivat 3,8 prosenttia,
kunnossapitopalvelun kustannukset 2,4 prosenttia, työkustannukset 2,2 prosenttia,
lämpökustannukset 1,6 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 1,0 prosenttia,
hoitopalvelukustannukset 0,9 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,8 prosenttia. Kevyen
polttoöljyn kustannukset laskivat 3,9 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus)
Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kahden viime vuoden aikana kasvaneet maltillisesti 2–3
prosenttia. Kustannuskehitykseen vaikuttavat käytettävän henkilöstön määrän lisäksi energia-,
vesi-, jätevesi ja erilaisten kunnossapitopalveluiden kustannukset.
Kirkon keskusrahastomaksu
Kirkon keskusrahastomaksu vuonna 2014 on 8,2 prosenttia laskennallisesta kirkollisverosta.
Kirkolliskokous päättää marraskuussa vuoden 2014 maksusta, jonka jälkeen
Kirkkohallituksessa lasketaan seurakuntakohtaiset keskusrahastomaksut. Maksuprosentin
esitetään pysyvän nykyisellään.
Muuta huomioitavaa
Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina
joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulisi olla keskimäärin tasapainossa.
Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai
alijäämäisyys.
Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta
tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. Jotta seurakunnan vuosikatteen
riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjaus- ja uusinvestoinneista ja
lainanlyhennyksistä syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva arviolaskelma.
Niissä seurakunnissa, joissa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle 2014 tai joissa
vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on laadittava
talouden tasapainottamiseksi suunnitelma, joka yltää vähintään kolmen vuoden päähän.
Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena
perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt
alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla. Jos rahavarojen riittävyys on alle 60
päivää, tulisi tilanteeseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä korjaamaa tilannetta parempaan
suuntaan.
Jos seurakunta on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä
välittömästi. Seurakunnan johdon on käytävä avointa ja rakentavaa keskustelua sekä
luottamushenkilöiden että työtekijöiden kanssa keinoista saada seurakunnan talous
tasapainoon.
Talouden tervehdyttämiskeinoina suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistöjen määrän
vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstön määrään
liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai työsuhde avoimeksi, suositellaan
tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön vähentämiseksi. Samalla tilannetta tulisi
hyödyntää myös jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen arviointiin ja
laajentamiseen. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja
aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin.
Kirkollisveroprosentin korottaminen on yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta.
Veroprosentin korottamisen perustana olevat toiminnalliset ja taloudelliset perusteet tulee
analysoida huolellisesti. Perusteet on syytä tuoda esiin mahdollisimman avoimesti päättäjien
lisäksi myös seurakuntalaisille, jotta jäsenyys seurakuntaan voisi jatkua. Hallinnossa on hyvä
tehdä ensin päätöksiä talouden linjauksista ja tiedottaa niistä, ja vasta sen jälkeen tehdään
varsinaiset kirkollisvero- ja talousarvioesitykset. Mitä aikaisemmin tiedottaminen aloitetaan,
sitä paremmat mahdollisuudet on sitouttaa jäsenet osallistumaan seurakunnan talouden
tukemiseen veronkorotuksen avulla.
1.2.2. Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous
Kirkkojärjestyksen (KJ 15:1) mukaan talousarvio ja toimintaja taloussuunnitelma on
laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Seurakunnan 2015 talousarvio esitetään hyväksyttäväksi alijäämäisenä -181.723 €. Edellisten
vuosien kattamatonta alijäämä ei tällä hetkellä seurakunnalla ole.
Seurakunnan jäsenet osallistuvat seurakunnan varojen hankkimiseen maksamalla
kirkollisveroa. Se määrä, mikä kirkkovaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion mukaan
muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden
kirkollisverona. Muina tuloina seurakunta perii maksuja tuottamistaan palveluista mm.
maksutuottoja laatimistaan virkatodistuksista, sukuselvityksistä, haudan lunastusmaksuja ja
muita hautauspalvelumaksuja, tilavuokria erilaisista seurakunnan tilojen käytöistä sekä leiri/ruokailumaksuja.
Maksuihin on tehty vuodelle 2015 vuosittaista kuluttajahinta- tai kiinteistöjen
ylläpidonkustannusindeksin (syyskuu 2014) muutosta vastaava korotus 4,1 %. Hautapaikkaja hautauspalvelunmaksuihin on tehty 50 % korotukset, jotta ne saadaan vastaamaan
kirkkolain 780/2012 17 luvun 9 § mukaista vaatimusta hautaustoimenmaksuista. Seurakunnan
hautapaikkahintoja joudutaan nostamaan merkittävästi seuraavinakin vuosina.
Vuodelle 2015 on Mänttä-Vilppulan seurakunnassa päätetty kirkollisveroprosentin nostosta
1,65 %:sta 1,80 %:iin. Tällä perusteella kerätään talousarvioon merkittyjä ansio- ja
pääomaverotuloja arviolta 2.349.000 €. Seurakunnan osuus yhteisöverotuloista on 157.000 €.
Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna 2015 ansioverotulot arvioidaan nousevan
veroprosentin korottamisen vuoksi 179.600 €. Yhteisöverotulot pysynevät vuoden 2013 - 2014
tasossa.
Mänttä-Vilppulan alueella oli 2014 elokuussa työttömänä 13,6 prosenttia. Vuonna 2013
vastaava luku oli 12,2 prosenttia työvoimasta. Koko Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden
osuus työvoimasta oli 14,6 prosenttia.
Seurakunnan metsätaloussuunnitelma on voimassa vuosille 2009 - 2018. Suunnitelmassa
vuosittaiseksi hakkuumääräksi on arvioitu 2410 m3, jonka tuoma vuosittainen arvioitu tulo on
67.000 €. Vuodelle 2015 on suunniteltu normaali, metsätaloussuunnitelman mukainen
hakkuumäärä.
Kiinteistöistä ja asunto-osakkeista luovutaan kiinteistöjohtokunnan/kirkkoneuvoston esityksien
ja markkinatilanteen mukaisesti. Vuoden 2015 aikana kiinteistöjohtokunta laatii seurakunnan
kiinteistöstrategian, josta selviää seurakunnan säilytettävät ja pois luovutettavat toimitilat.
Perustana suunnitelmalle ovat toiminnan laatu ja määrä, sekä jäsenten ikärakenne ja
seurakunnan taloudelliset mahdollisuudet. Strategiassa kiinteistöjen säilyttämistä tarkastellaan
lisäksi sen teknisenkunnon mukaan.
Seurakunnalla on vuoden 2014 lopussa myynnissä Eskolan leirikeskus, Vilppulan
seurakuntakeskus, Satamapuiston asunto-osake ja Vuohimetsän kerhotila.
Seurakunta on siirtänyt Vuohimetsän kerhotoiminnot syksyn 2014 aikana Mäntän
seurakuntatalon nuorisotyöntiloihin. Vuoden 2015 alkupuolella kunnostetaan viimeinen
asuinhuoneisto tilaksi, jonne lapsityön kerhot siirtyvät.
Investointeina hankitaan kirkkojen ilkivalta- ja palosuojelua parantava kameravalvonta. Hanke
toteutetaan Tampereen IT-alueen kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan
45.000 €.
Seurakunnan mahdolliset kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit rahoitetaan aikanaan
rantakaavoitettuja tontteja myymällä ja lainarahoituksella. Tonttien myynnin valmistelu tulee
aloittaa ja toteuttaa korjaushankkeen edellyttämässä rahoitus aikataulussa. Tällä hetkellä
seurakunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käynnistää uusia rakennushankkeita. Myös
merkittävät (yli 1 M€) peruskorjaushankkeet tulee siirtää siihen ajankohtaan, kun talouden
tasapainotuksella on saatu vuosikate vastaamaan aikaisempien vuosien poistoja ja uusia
investointeja.
Seurakunnan jäsenmäärä on pienentynyt vuodesta 2008 alkaen yli 1520 jäsentä lokakuuhun
2014 mennessä. Muutettaessa jäsenkato euroiksi, merkitsee se lähes -500.000 euron
kirkollisverotulojen häviämistä vuositasolla.
1.2.3. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi
Vuoden 2015 talousarvio sisältää määrärahat tehtäväalojen perustoimintojen toteuttamiseen.
Budjetissa ei ole esitetty toimintakulujen leikkauksia.
Kokouksessaan 3/2014 kirkkoneuvosto päätti että, työmuotojen TAE 2015 esityksien pohjalta
laaditaan 2015 toimintasuunnitelmat. Alustava suunniteltu alijäämä oli -97.467 €. Päätöksen
mukaan kirkkoneuvosto esitti muiksi toimenpiteiksi Eskolan leirikeskuksen ja Vilppulan
seurakuntakeskuksen myynnin tehostamista, kirkollisveron nostoa 1,8 %:iin. Lisäksi päätettiin
että Vuohimetsän kerhotila laitetaan myyntiin ja kerhotoiminta siirretään Mäntän
seurakuntatalon, toimitilaksi muutettavaan huoneistoon vuoden loppuun mennessä.
Lopullisessa 2015 talousarviossa tulos esitetään alijäämäisenä -181.723 €. Alijäämän kasvuun
vaikuttivat mm. talvirippileirin järjestäminen omien tilojen sijasta Ison Hiekan leirikeskuksessa,
kiinteistöissä havaitut korjausta edellyttävät viat, digitoitujen kirkonkirjojen tietojen tarkastus.
Kirkkoneuvosto laatii seurakunnan 2015 – 2025 henkilöstösuunnitelman.
Henkilöstösuunnitelmaan tultaneen kirjaamaan ainakin henkilöstön vähentäminen maltillisesti
luonnollisen poistuman mahdollisuuksia hyödyntäen. Henkilöstörakenteen kehittämisessä
pyrittäneen järjestämään avoimeksi tulevat tehtävät ensisijaisesti talon sisäisin järjestelyin.
Vuoden 2015 kirkollisveroprosentin kirkkovaltuusto päätti nostaa 1,8 prosenttiin. Talouden
tasapainottamiseksi, vuodesta 2016 lähtien tulee veroprosentin jo tapahtuneen noston lisäksi
tarkastella kulujen karsintaa ja henkilöstörakennetta. Merkittävimmät vuosikulujen
vähentymiset saadaan, jo myynnissä olevien kiinteistöjen kauppojen toteutuessa.
2. TALOUSARVION JA TOIMINTA- JA
TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET
Talousarviossa sekä toimintaja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle sekä
määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet, tuloarvio ja talousarvio sitovat
hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä. Talousarvio toimii samalla eri
toimijoiden valvontavälineenä. Talousarvio ja toimintaja taloussuunnitelma ovat
kirkkovaltuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjausväline. Muut hallintoelimet,
toimintayksiköt ja työalat sekä vastuuryhmät ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla.
Suunnittelussa tulee korostaa toiminnan ja talouden yhteyttä, taloudellisten resurssien
merkitystä ja suunnittelun realistisuutta.
Kokonaistalouden ohjausvälineitä ovat tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Talousarvion ja toimintaja taloussuunnitelman tulee antaa oikea kuva seurakunnan taloudesta, osoittaa seurakunnan
taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja
rahoitustarpeen kattamiseksi.
Kirkkovaltuusto voi muuttaa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, vaihtaa määrärahan
käyttötarkoitusta sekä muuttaa määrärahaa tai tuloarvioita kesken talousarviovuoden. Jos
talousarvioon hyväksytään määrärahojen korotuksia kesken talousarviovuoden, tulee samalla
päättää myös rahoitustarpeen kattamisesta. Kattamisvelvollisuus koskee talousarvion kaikkia
muutoksia.
3. TALOUSARVION SEKÄ TOIMINTA- JA
TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS
3.1. Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus



Toiminnallinen tavoite on kirkkovaltuuston talousarviossa tehtäväalueelle sitovana
hyväksymä, määrärahan käyttötarkoitusta, palvelujen määrää tai laatua, toiminnan
suuntaa ohjaava tavoite.
Toiminnan tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa seurakunnan yhteisten
strategioiden, tavoitteiden, arvojen, painopisteiden ja taloudellisen tilanteen
kanssa.
Toiminnallisten tavoitteiden muutoksen sekä muutoksen kustannusvaikutuksen
sekä kulujen kattamisvelvollisuuden hyväksyy kirkkovaltuusto.
3.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus



Määrärahaa ei saa käyttää muihin kuin kirkkovaltuuston hyväksymässä
talousarviossa osoittamiin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ
15:2).
Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on tehtäväalueen yli- tai
alijäämä.
Kirkkoneuvosto, vastuuryhmät ja kiinteistöjohtokunta seuraavat käyttötalousosan
määrärahojen käyttöä ja toiminnan tavoitteiden toteutumista.
Käyttötalousosa on kirkkovaltuustoon nähden sitova ulkoisten tulojen ja menojen osalta.
Talousarvion velvoittamattomuus tarkoittaa sitä, että määrärahoja ei ole pakko käyttää,
eikä kenellekään synny sen perusteella oikeuksia seurakuntaan nähden.
4. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT
4.1. Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä sisäiset palvelu- ja
vuokrakulut/tulot
Seurakunnassa on käytössä kirkkohallituksen Kipa-mallin mukaiset tehtäväalueet ja
kustannuspaikat sekä tilit.
Siirryttäessä vuonna 2014 Kipa-palvelukeskuksen asiakkaaksi tilikartta muutokset veivät
osittain vertailtavuuden aikaisempien vuosien osalta. Merkittävimmät muutokset koskevat
tulojen ja menojen uusjakoa varsinaisen hautaustoimen, hautausmaan kiinteistöjen,
kellotapulien, siunauskappelin ja hautaan siunaamisen välillä. Tästä syystä kirkkovaltuuston
seuraama kustannuspaikkakohtainen budjetoitu rahoitus saattaa ylittyä uusjaon mukaisilla
kustannuspaikoilla. Seurakunnalla ei ole vielä riittävän tarkkaa 2014 toteumatietoa vuoden
2015 budjetin laadinta hetkellä.
4.2. Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö
4.2.1. Toimintakulut
Henkilöstökulut (tilit 400000 – 424000)
Henkilöstökulut sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset, palkkojen
henkilösivukulut sekä oikaisuerät.
Vuoden 2015 henkilöstökulut pienenevät -4,7 % vuoden 2014 budjetin tasosta. Muutos johtuu
pääosin siitä että vuoden 2015 budjetissa ei ole varattu rahoitusta olemassa oleviin
täyttämättömiin virkoihin (diakonia, osan vuodesta äitiysloman vuoksi avoimena oleva
nuorisotyön virka). Myös vuonna 2013 avoimeksi tullutta keittäjän tehtävää ei ole täytetty
kokoaikaisella työntekijällä, vaan tehtävää on hoidettu tarvittaessa töihin kutsuttavalla
työntekijällä.
Vuodelle 2015 on budjetoitu luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset kokouspalkkiot ja
puheenjohtajien vuosikorvaukset yhteensä 6.874 €, sekä kokousten aiheuttamat matkakulut.
KirVESTES-sopimuksen 2014 - 2016 palkkojen korotuksesta on sovittu vuodelle 2014, 20 €:n
yleiskorotus ja vuodelle 2015, 0,4 % yleiskorotus. Vuoden 2014 alusta alkaen seurakunnassa
otettiin käyttöön sopimuksen mukainen harkinnanvarainen palkanosa (HAVA), jonka suuruus
on 15.000 €/vuosi. Vuoden 2016 sopimuskorotus on sovittu kohdennettavaksi paikallisena
järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan.
Työntekijän palkkakulu on budjetoitu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niille työmuodoille,
mitä työtä työntekijän on arvioitu pääasiassa tekevän. Kohdistukset on tehty yli 10 %:n
osuuksiin. Henkilöstökulut ovat 59,3 % kirkollisverotuloista. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä luku
oli 64,6 %. Koko kirkolla luvut ovat keskimäärin 70 – 75 %, ihanne luvun ollessa alle 60 %.
Seurakunnan henkilöstökulujen osuus verotuloista parani veroprosentin noston vuoksi.
Vuosina 2015 – 2016 on luonnollista poistumaa eläkkeelle (63 – 67 vuotta täyttävät)
siirtymisen vuoksi henkilömäärässä arviolta 4 vakituista työntekijää. Jokaisen poistuman
kautta avautuvan tehtävän täyttäminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Myös muiden
palkattomien vapaiden ajalta tulee harkita tulemmeko toimeen ilman sijaista.
Lomarahavapaa otettiin KirVESTES:een sopimusmääräykseksi 1.4.2014 alkaen. Sopimuksen
suosiota ja vaikutusta henkilöstömenoihin ei osata arvioida vielä.
Seurakunnan palkkausmenoihin tehdään henkilöstömenojen oikaisukirjaus (-95 t€)
haudanhoitorahaston töiden aiheuttamien palkkojen verran. Alla olevat luvut sisältävät
oikaisukirjauksen. Lisäksi osa hautaustoimelle budjetoiduista kausityöntekijöiden palkoista
kohdistuu toteutuessaan kiinteistötoimelle mm. kiinteistöjen viheraluetöiden vuoksi.
Yleishallinnon vuoden 2014 talousarvio sisältää koko seurakunnan HAVA-palkanosan. Erä on
vuonna 2015 jaettu oikeille työaloille.
Henkilöstökulut €
Yleishallinto
Seurakunnallinen toiminta
Hautaustoimi
Kiinteistötoimi
Henkilöstökulut yhteensä
TP 2011
TP 2010
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TA 2015
236.717
753.390
208.993
268.465
241.646
709.534
200.540
247.630
1.467.565
1.409.950
195.427
788.784
191.368
305.255
208.881
782.553
201.011
271.661
218.701
771.264
208.221
267.381
205.446
714.726
202.537
279.446
1.480.834
1.464.106
1.465.568
1.402156
Palvelujen ostot (tilit 430000 – 447000)
Palveluiden ostoihin kuuluvat ulkopuolisilta ostetut palvelut sekä palveluluiden tuottajan
laskuttamat tarvike- ja matkamenot. Palveluiden ostoihin kuuluvat myös sellaiset palkkiot,
joista ei suoriteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaaliturvamaksuja. Palveluihin luetaan
mm. posti-, puhelin-, painatus-, atk-, haudankaivuun, rakennusten, alueiden ja koneiden sekä
laitteiden rakentamis- ja kunnossapito-, jäte-, koulutus- ja matka- sekä vartiointi ja vakuutus
palveluidenostot. Lisäksi kasvavana osana ovat toiselta seurakunnalta ostetut palvelut esim.
Tampereen IT-alue menot, KIPA - Kirkon Palvelukeskus menot, kiinteistöhallinnon palveluosto
Jämsän seurakunnalta sekä leiripalveluiden ostot toiselta srk:lta rippikoulutyölle.
Palvelujen ostoissa on vuodesta 2014 kasvua +6 %. Kasvu johtuu pääasiassa kustannusten
noususta, toisen seurakunnan ylläpitämien palveluiden ostoista Kirkon Palvelukeskukselta,
Tampereen IT-alueelta ja Jämsän seurakunnalta. Lisäksi kertaluontoista kasvua on yleensä
kiinteistöjen kunnostuskuluissa ja leirikeskusten kuntoarvion toimenpideluettelon mukaisessa
kunnostuksessa joka koskee Eskolan leirikeskusta. Eskolan kunnostusta ei toteuteta jos
leirikeskus saadaan myytyä vuoden aikana. Työterveyshuollon palveluissa on vuosittain
huomattavaa vaihtelua, mutta suunta näyttää olevan kasvava.
Palvelujen ostot
Yleishallinto
Varsinainen srk.työ
Hautaustoimi
Kiinteistötoimi
Palveluiden ostot yht.
TP 2010
TP 2011
87.809
97.396
121.573
124.699
41.482
55.495
TP 2012 TP 2013
129.731 96.611
TA 2014
120.282
TA 2015
129.116
119.001 118.253
135.781
152.199
73.265 46.469
56.304
63.350
286.477
651.902
166.649
228.371
234.671 220.033
304.057
417.826
506.317
556.668 547.502
616.424
Vuokrat (tilit 450000 – 459200)
Vuokrat sisältävät mm. maa- ja vesialueiden, tonttien, rakennusten, huoneistojen, koneiden ja
laitteiden vuokrat, vastikkeet sekä leasingmenot. Näille tileille kirjataan myös sisäiset vuokrat.
Vuokramenoja seurakunnassamme on vuodelle 2015 budjetoitu 44.160 €. Summa vastaa
edellisvuoden lukua. Suurimmat summat muodostuvat seurakunnan omistamien huoneistojen
vuokrista sekä tulostin-kopiokoneiden leasing maksuista.
Aineet, tarvikkeet ja tavat (tilit 460000 – 475000)
Otsakkeen alla käsitellään mm. käyttömenoina (<5.000 €) ostettu kalusto, sekä välineiden,
raaka- ja tarveaineiden tilikauden aikaiset ostot.
Merkittävimmät summat ovat lämmitysöljy, sähkö, kaukolämpö ja vesi yhteissummalta
202.030 €, sekä elintarvikkeet 33.310 t€. Loppuosa jakaantuu tehtäväalueille niiden
ominaispiirteiden mukaisina pienhankintoina. Ostot pienenevät -5 % vuoden 2014
talousarviosta.
Aineet, tarv. ja tavarat
TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013
TA 2014
TA 2015
9.185
9.000
Yleishallinto
14.201
13.248
13.974 10.058
53.283
53.628
45.673 36.592
64.619
55.575
Hautaustoimi
42.673
44.111
41.704 26.336
65.290
53.755
188.351
209.112
228.435 194.096
258.859
258.490
329.786 267.084
397.953
376.820
Kiinteistötoimi
Aineet, tarv. ja tavarat
298.509 320.100
Annetut avustukset (tilit 480000 – 489000)
Avustuksiin kirjataan seurakunnan myöntämät avustukset mm. lähetystyölle, merimieskirkolle,
kirkon ulkomaanavulle, diakoniatyölle sekä järjestöille joiden toiminta palvelee avustusta
myöntävää seurakuntaa. Avustusta saavien yhteisöjen toiminnan tulee olla kirkon päämäärien
mukaisia. Avustuksia saavat myös kotitaloudet diakoniavaroista.
Vuodelle 2015 budjetoidut avustukset ovat yhteensä 92.430 €. Vuoden 2014 talousarvioon
verrattuna kasvua avustuksissa on 5,6 %. Annetut avustukset ovat kirkollisverotulosta 3,9 %.
Vuoden 2014 talousarviossa vastaava luku oli 4,2 %. Muutos johtuu verotulojen kasvusta.
Annetut avustukset
Yleishallinto
TP 2010
TP 2011
TP 2012 TP 2013
500
550
0
72.844
77.250
79.551
50
82.945
TA 2014
1.600
TA 2015
1.600
85.965
90.830
Hautaustoimi
-
Kiinteistötoimi
-
Annetut avustukset yht
72.344
77.800
79.551
82.995
87.565
92.430
Välilliset ja välittömät verot (tilit 491000 – 491500)
Välittömiä veroja ovat mm. kunnallisvero, kiinteistöverot ja metsänhoitomaksut. Välillisiä
veroja ovat mm. arvonlisävero. Seurakuntamme maksaa arvonlisäveroa metsän
myyntituloista, seurakunnan pitopalvelusta sekä metsästysmaiden vuokratuloista.
Kiinteistövero ja vuodesta 2015 alkaen vapaaehtoisessa metsänhoitomaksussa ei ole
merkittävää muutosta. Kunnallisveron muutos määräytyy metsänmyyntitulon mukaisesti.
Vuodelle 2015 niitä on budjetoitu yhteensä 37.382 €, joista suurin osuus 28.521 € muodostuu
kiinteistöverosta.
Muut kulut (493000 – 496000)
Näille tileille merkitään sellaiset menot, joiden budjetointia erikseen ei pidetä
tarkoituksenmukaisen. Ne ovat ennalta arvaamattomia tai harvoin esiintyviä. Vuodelle 2015 on
budjetoitu muihin kuluihin 50 € ja jäsenmaksuihin 1.995 €. Muihin kuluihin kirjataan myös
luottotappiot, joiden määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana huomattavasti.
Vuonna 2012 luottotappiot olivat 785 € ja vuonna 2013 yhteensä 1.097 €. Luottotappiot
seurakunnalle syntyvät maksamattomista rippileirimaksuista, muistotilaisuuksien ja
perhejuhlien tilavuokrista, virkatodistusmaksuista ja hautapaikka- sekä
hautauspalvelumaksuista.
4.2.2 Toiminnan tulot
Tuloslaskelmassa toiminnantuotot on ryhmitelty tileille 311000 - 394200 niiden laadun
mukaan: korvaukset, myyntituotot, maksutuotot, vuokratuotot, metsätalouden tuotot,
kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot, sisäiset tuotot.
Oman toiminnan tuottoja seurakunnalla on yhteensä 253.103 €. Tuotot ovat -7 % pienemmät
kuin vuonna 2014. Suurin muutos on pitopalvelutoiminnan ja seurakuntatilojen tuotoissa,
koska leirikeskusten vuokraus kesän leirikaudella ulkopuolisille ei ole enää mahdollista. Koska
seurakunta on myynyt asunto-osakkeitaan, on myös niiden vuokratuotot pienentyneet.
Toisaalta tilojen ylläpitokuluissa on pienentymistä.
Vuosittaiseen tulokertymään vaikuttavat merkittävästi myös mm. hautaustoimeen liittyvät
maksut, leirimaksut, tilojen vuokraustuotot sekä erilaiset keräykset ja kolehdit.
Tilavuokra ja muihin maksuihin on tehty vuodelle 2015 vuosittaista kuluttajahinta- tai
kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksin muutosta vastaava korotus. Hautapaikkamaksuihin on
tehty 50 prosentin korotukset, jotta ne saadaan vastaamaan uusitun kirkkolain 780/2012 17
luvun 9 § mukaista vaatimusta hautaustoimenmaksuista. Lain vaatimus on että ”Hautasijan
luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden
määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat
kustannukset”. Seurakunnan tavoitehinta omankunnan asukkaan hautapaikan osalta on n. 300
€. Vuoden 2015 korotuksen jälkeen se on vasta 225 €. Vieraan kunnan asukkaalle hinta on
450 €. Hautauspalvelun osalta lain henki on, että palvelumaksuilla katetaan hautaamiseen
liittyvät tehtävät, joita ovat haudan avaaminen, peittäminen ja peruskunnostus. Vuoden 2015
hautauspalvelumaksuihin on tehty 69 – 85 prosentin korotus. Palvelun hinnat ovat nyt lain
hengen mukaisesti samat oman kunnan ja vieraan kunnan asukkaalle.
Kirkkoneuvosto päätti vuonna 2012 nuorisotyön kirjelmän mukaisesti, että vuosina 2013 –
2014 pidättäydytään korottamasta lasten ja nuorten leirien maksuja. Vuoden 2015 hinnastosta
alkaen ko. hintoihin on tehty vuosien 2012 – 2015 kuluttajahintaindeksin mukaiset korotukset.
Mikäli eduskunta päättää arvonlisäveron nostamisesta, korjataan mahdollinen veromuutos
asiakashintoihin ilman kirkkoneuvoston erillistä päätöstä.
Toimintatuotot
0
105
600
0
TA 2014
600
Myyntituotot
38.788
32.041
36.562
30.047
29.543
3.530
Maksutuotot
100.658
79.668
98.976
95.894
94.641
91.013
31.360
Korvaukset
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TA 2015
0
Vuokratuotot
79.328
70.994
59.497
66.620
56.357
Metsätalouden tuotot
89.214
51.858
126.329
51.227
198.846
67.854
143.485
54.058
5.000
70.000
44.053
43.600
10.465
3.076
8.141
830
11.979
1.097
15.882
1.832
6.287
13.500
296
100
373.388
369.339
475.411
407.818
236.777
253.103
TP 2011
11.639
68.649
41.570
247.481
369.339
TP 2012
11.070
83.148
60.228
320.964
475.411
TP 2013
10.982
81.543
51.721
236.042
407.818
TA 2014
11.070
64.457
48.826
112.424
236.777
TA 2015
10.790
68.123
48.400
125.790
253.103
Kolehdit, keräykset, lahj.
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Tuotot yhteensä
Toimintatuotot
Yleishallinto
Hautaustoimi
Kiinteistötoimi
Tuotot yht.
4.2.3
Verotulot ja toiminta-avustukset sekä jäsenmäärän kehitys
Seurakunnan pääasiallinen tulonlähde on kirkollisvero. Ansio- ja pääomatuloista perittävää
kirkollisvero on 1,80 % vuonna 2015.
Vuodelle 2015 arvioidaan saatavan kirkollisverotuloja 2.349.000 € ja yhteisöverotuloja
157.000 €. Luvuissa on kasvua kirkollisveroprosentin noston vuoksi edellisvuoteen yhteensä
12 %.
Jäsenmäärän pienentyminen ja väestön ikäjakauman muutos on jatkossa asia, joka tulee ottaa
toiminnassa ja sen rahoituksessa huomioon. Seurakunnassamme yksi jäsen aiheuttaa
verotuloissa muutosta keskimäärin 250 €. Vuodesta 2008 jäsenistön % - osuus kaupunkimme
väestöstä pienenee 84,3 prosentista vuoteen 2014 mennessä arviolta 78 prosenttiin. Luvut
perustuvat Tilastokeskuksen, Väestöennuste 2009: Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen
mukaan alueittain 2009 – 2040 tilaston tietoihin.
Taulukon tiedot: Asukasmäärän toteuma Väestörekisterikeskus/tilastot, ennuste Tilastokeskus/PX-Web Stafin.
Jäsenmäärän toteuma Mänttä-Vilppulan srk. jäsenrekisteri, ennuste 2010 jäsenrekisteri/S Suokas.
Verotulot
Kirkollisverotulot
Osuus yhteisöveroista
Yhteensä
TP 2010
TP 2011
TP 2012
TP 2013
1.959.840
1.928.241
2.066.397
2.169.359
218.301
249.763
156.925
157.595
TA 2014
TA 2015
2.070.000 2.349.000
156.000
157.000
2.210.000 2.178.004 2.223.322 2.326.954 2.226.000 2.506.000
5. KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE 2014 - 2016
Seurakunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Käyttötalousosa sisältää
toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot
tehtäväalueittain. Käyttötalousosa jakaantuu neljään toiminta-alueeseen:
 Yleishallinto (luottamushenkilöhallinto sekä toimisto- ja virastopalvelut)
 Seurakuntatyö (seurakunnan perustehtävä)
 Hautaustoimen (hautausmaat ja hautausmaan kiinteistöt)
 Kiinteistötoimen (seurakunnan rakennukset, metsätalous ja keittiötoimi)
5.1. YLEISHALLINTO
5.1.1. HALLINTOELIMET, TIETO- JA TALOUS-, HENKILÖSTÖHALLINTO,
KIRKONKIRJOJENPITO JA KIRKKOHERRANVIRASTO TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1001010000-1001080000)
Toiminta-ajatus/tehtävä
Yleishallinnon tehtäväalueet ovat seurakunnan tukipalveluja, joiden tehtävänä on mahdollistaa
seurakunnallisen perustehtävän suorittaminen.
Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle 2015 - 2017
Tarjotaan tilaisuuden tarpeet täyttävät, hyvät ja turvalliset puitteet jumalanpalveluselämän
toteuttamiselle.
Tarjotaan turvalliset, toimivat ja monipuoliset tilat ja puitteet lapsi-, nuoriso- ja perhetyölle.
Tarjotaan hyvät ja turvalliset puitteet sekä mahdollisuudet vapaaehtoisten toiminnalle.
Jatketaan toimivan hallinnollisen tuen antamista seurakunnalliselle elämälle koko
suunnittelukauden.
Tavoitteet talousarviovuodelle 2015
 uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen
 pitää seurakunnan johto ajan tasalla kunta-/rakenneuudistuksesta ja seurakunnan
toiminnan ja talouden kehityksestä
 osallistutaan seurakunnan toiminnan selkeään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen
 tarjotaan luotettavaa, osaavaa, ystävällistä ja opastavaa hallinnollista palvelua
 kehitetään hallinnon saamien palautteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmää
 huolehditaan ja varmistetaan henkilöstön kehittäminen, srk:n ja kirkon tarpeiden
edellyttämä osaaminen sekä suunnitelman mukainen henkilöstön työkyvyn hallinta
 jatketaan 2013 työilmapiirikyselyn palautteen esille tuomien kehityshankkeiden ja
tarvittavien korjaavien toimenpiteiden käsittelyä työyhteisön toiminnan tukemiseksi
 toteutetaan Kirjuri-järjestelmään tallennetun digitoidun aineiston tarkastusta
 Kehitetään KIPA-akkunaa yhteiseksi työvälineeksi
 suoritetaan arkistohoidon vuosityöt
 srk:n ja IT-yhteistyöalueen toiminnan kehittäminen IT-alueen toimintasuunnitelman
linjausten mukaisesti, seurakuntien työntekijöitä palvelevammaksi. Jatketaan
tietoturvallista toimintaa.
 valmistellaan liittymään IT-alueen sähköiseen varausjärjestelmään ja
kameravalvontaan
 toteuttaa oikeat ja riittävät tiedot antava tilinpito, vuositilastointi ja tilinpäätös
määräaikaan mennessä
 rovastikunnallisen ja lähiseurakuntien yhteistyön lisääminen koko hallinnon alalla
 srk:n valmiussuunnitelman päivitys ja henkilöstövarausten tekeminen
Tavoitteet suunnittelukaudelle 2016 – 2017
Seurakunta suoriutuu käytössä olevilla tietojärjestelmillä ja hallinnon henkilöstöresursseilla
lainsäädännön edellyttämistä työnantaja velvoitteista, kirkon ja sen jäsenistön asettamista ja
odottamista tehtävistä.
Perustelut/resurssit
HALLINTO (1000 €)
Toiminnantuotot
Toimintakulut
Tilikauden yli/alijäämä TA
2010 TP
11,5 t€
310,5 t€
-299,0 t€
2011 TP
11,6 t€
334,2t€
-322,5t€
2012 TP
11,1 t€
378,0t€
-367,0t€
2013 TP
11 t€
324,3 t€
-313,3t€
2014 TA
11,1 t€
383,4 t€
-373,1 t€
2015 TA
10,8 t€
396,4 t€
-385,4 t€
5.2 Keskeiset henkilöstövoimavarat – Henkilöstösuunnitelma 2015
palvelus
uhde
2010
2011
2012
2013
2014
2015
vs
vs
ts
ts
1
3
1
1
3
1
1
3
1
1
3
1
1
3
1
1
3
1
1
vs
1
1
1
1
1
1
- kappalainen
vs
2
2
2
2
1
1
(-1 täyttämättä)
-
vs
vs
vs
palkkio
vs
1
1
2
tarv.
3
1
1
2
tarv.
3
1
1
2
tarv.
3
1
2
tarv.
3
2
2
tarv.
2
2
2
vs
3
3
3
3
3
ts
ts/osa
1
4
1
1
4
1
1
3
1
1
3
1
1
4
1
1
3
1
1
1
1
4/6kk
1/6 kk
4/6kk
tarv.
24 kk
1
1
1
4/6 kk
1/6 kk
4/6 kk
tarv.
24 kk
1
1
1
4/6 kk
1/6 kk
4/ 6 kk
tarv.
24 kk
1
1
1
4/6 kk
1/6 kk
4/6 kk
tarv.
11+11+0kk
1
1
1
4/6 kk
1/6 kk
4/6 kk
tarv.
11+11+0kk
1
1
1
4/6 kk
1/6 kk
4/6 kk
tarv.
1
1
10h/vko
1
1
1
1
tarv.
3/2,5 kk
tarv.
1
1
10/h/vko
1
1
1
tarv.
3/2,5 kk
tarv.
1
1
10/h/vko
1
1
1
tarv.
3/2,5 kk
tarv.
ostopalvelu
1
10/h/vko
1
1
tarv.
3/2,5 kk
tarv.
ostopalvelu
t-palk.
1
1
10h/vko
1
1
1
1
tarv.
3/2,5 kk
1/6 kk
ts/kk-palk.
2/2,5kk
3/3 kk
3/3 kk
3/3 kk
3/3 kk
-
Yleishallinto
- talouspäällikkö
- toimistosihteeri
- toimistoapulainen-suntio
- toimistoapulainen 80 % (digitointitarkastus)
Seurakuntatyö
- kirkkoherra
seurakuntapastori 80>90>2014:100%
seurakuntapastori 100 %
kanttori
kanttori sijainen
diakoniatyöntekijä
- nuorisotyönohjaaja
- vastaava lastenohjaaja
- lastenohjaaja, 87 %
- lähetyssihteeri 21 %
Hautaustoimi-kirkon palvelija
- srk-mestari suntio/htm-hoitaja
- seurakuntapuutarhuri
- htm-kiinteistötyöntekijä
- htm- kausityöntekijä Vilppula
- htm- kausityöntekijä Pohjaslahti
- htm- kausityöntekijä Mänttä
- suntio vapaapäiväsijainen
- htm opiskelija/koululainen M+V+P
lisäksi ”tonnilaiset”
Kiinteistö- ja keittiötoimi
- kiinteistöpäällikkö 55 %
- srk-mestari kiinteistönhoito
- siivooja, Kolho 26 %
- vahtimestari, srkt
- kiinteistökausityöntekijä, vuosikorjaukset
- vahtimest. srkt/Tammir/Vla srk-koti
- emäntä-siivooja, Kalliola
- emäntä, Eskola
- keittäjä, Eskola
- pitopalveluemäntä/apulainen
- keittiöapulainen/siivooja Kalliola
- siivooja Eskola
- keittiöapulainen/siivooja Eskola
ts/sivuto/osa
vs
vs
ts
ts/kk-palk.
ts/kk-palk.
ts/kk-palk.
palkkio
ts/kk-palk.
vs/osa
vs
ts/sivuto/osa
vs
ts
ts
vs
ts
ts
t-palk.
ts/kk-palk.
2,5 kk
2
(-1 täyttämättä)
2
(+1 virkavap)
11+11+0kk
1
10 h/vko
3/3 kk
1
1
tarv.
3/4 kk
Lisäksi tehtävissään toimivat kirkon esittelijät, harjoittelijat, ruuhka-apulaiset, sijaiset sekä
muu aputyövoima lyhyissä työsuhteissa.
Seurakunnassa käytetään ostopalveluja kiinteistöjen korjaustöissä, hautojen kaivamisessa,
vartioinnissa ja työterveyshuollossa. Henkilöstövoimavaroihin luetaan myös luottamushenkilöt
ja vapaaehtoiset toimijat. Vuoden 2014 alusta seurakuntamme on ostanut
kiinteistöpäällikköpalvelut Jämsän seurakunnalta.
Eskolan leirikeskuksen ja Vilppulan seurakuntakeskuksen osalta ei ole varauduttu
henkilöstötarpeisiin, muun kuin viheraluetöiden osalta.
Kirjurin ja Kipa-palvelukeskuksen vaikutus seurakunnalle jääviin tai siirtyviin tehtäviin
tarkastellaan vuosien 2015 – 2016 aikana.
Kirkkoneuvosto laatii vuoden 2015 aikana henkilöstösuunnitelman vuoteen 2017, jonka
perustana on seurakunnan lähivuosien toimintaja talouden tasapainotuksen suunnitelma.
5.3.
VARSINAINEN SEURAKUNTATYÖ
5.3.1. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1002010000, 1002200000)
Seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö. Jo alkuseurakunta kokoontui Herran päivänä yhteen.
Tavoitteena on seurakuntalaisten hengellisen elämän vahvistuminen sanan ja ehtoollisen
kautta. Musiikki rikastuttaa jumalanpalveluksia ja muuta seurakunnan elämää.
Visiopäivässä koko seurakunnan painopistealueiksi nimettiin jumalanpalveluselämä, lapset,
nuoret ja perheet sekä vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen. Tavoitteena on tukea erityisesti
lasten, nuorten ja perheiden hengellistä elämää jumalanpalveluksen kautta, kutsua
seurakuntalaisia palvelemaan omilla lahjoillaan ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa
jumalanpalveluksesta koko seurakunnan juhla. Tähän tähtäävät seuraavat tavoitteet.
Jumalanpalveluselämän tavoitteet talousarviovuodelle 2015
 rukoillaan ja tiedotetaan pitkäjänteisesti sekä kutsutaan henkilökohtaisesti
seurakuntalaisia osallistumaan ja kantamaan vastuuta kouluttamalla ja tukemalla
vapaaehtoisia
 toteutetaan messu pääsääntöisesti joka sunnuntai Mäntän ja Vilppulan kirkoissa, noin
kerran kuussa Pohjaslahden ja Kolhon kirkossa
 järjestetään muodoltaan erilaisia jumalanpalveluksia
 käytetään kirkkojemme lisäksi luonnon tarjoamia mahdollisuuksia: Vuorenkirkko,
Myllyranta, Kolhon rantateatteri, Pohjaslahden riihikappeli, Salussärkkä ym.
 toteutetaan jumalanpalveluksia eri kohderyhmille ja panostetaan erityisesti lasten ja
nuorten jumalanpalvelusten sisältöön yhteistyössä lapsi-, varhaisnuoriso- ja
nuorisotyön sekä perhetyön kanssa
 rikastutetaan jumalanpalveluselämää erilaisin havainnollistamiskeinoin
 ylläpidetään jumalanpalvelusaktiivisuutta
 kutsutaan uusia seurakuntalaisia vastuunkantajiksi jumalanpalvelus- ja musiikkityöhön
 juhlajumalanpalveluksiin liittyvät kahvitukset ja lounaat pyritään järjestämään
vapaaehtoisvoimin ja tuotto suunnataan lähetys- tai diakoniatyöhön tai vastaavaan
 lisätään jumalanpalveluselämän yhteisöllisyyttä kirkkokahveilla, joita pyritään
toteuttamaan yhdessä messuavustajien kanssa
Musiikkityön tavoitteet talousarviokaudelle 2015
 tarjotaan mahdollisimman monelle tilaisuus palvella musiikin lahjalla ja kutsutaan uusia
laulajia. Kartoitetaan montaako kuoroa voidaan ylläpitää kahden kanttorin johdolla.
Tällä hetkellä toimivat Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kirkkokuorot sekä Mäntän
koraalikuoro. Muut musiikkiryhmät: Lasten Musiikkikerho (ohj.Veera Koskinen),
Ylistysryhmä, Eskolan palvelupäivän kuoro, yhteysryhmä.
 kuorot toimivat jumalanpalveluskuoroina ja mahdollisuuksien mukaan pitävät myös
konsertteja
 Mäntän urkuviikko elokuussa 2015 ja muita konsertteja vuoden mittaan
 tehdään yhteistyötä paikkakunnan muiden kuorojen ja musiikkiryhmien kanssa
 panostetaan musiikki- ja jumalanpalveluskasvatukseen eri-ikäisten seurakuntalaisten
keskuudessa
 kartoitetaan tilannetta mahdolliselle bänditoiminnalle
 kesäkanttori kahdeksi kuukaudeksi
Edetään pitkäjänteisesti vuoden 2014 tavoitteiden suuntaan. Sopeutetaan
jumalanpalveluselämä ja konserttitoiminta niukkenevien ulkonaisten resurssien mukaan, mutta
silti kehitetään työn sisältöä tavoitteellisesti ja laadukkaasti.
5.3.2 AIKUISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1002040000, 2430, 2100)
Aikuistyön tehtävänä on auttaa Mänttä-Vilppulan kaupungissa asuvia aikuisikäisiä uskomaan
Kolmiyhteiseen Jumalaan, jotta Hän voi tehdä hyvää heissä ja heidän kauttaan
mahdollisimman monille maailmassa. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulisi olla yhteinen
rukous ja siitä nouseva vapaaehtoistyö.
Strategiatyöskentelyssä Jumalanpalveluselämä, Lapset, nuoret ja perheet sekä Vapaaehtoisten
kutsuminen nimettiin painopistealueiksi.
1. Painopisteistä johdetut
 Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden kutsuminen yhteiseen tapaamiseen vastuuryhmittäin
tai yhteisesti
 Esim. draamaryhmä ja ylistysryhmä osallistuvat messun toimittamiseen
 Myös vastuuryhmän jäsenet osallistuvat messun palvelutehtäviin. Keväällä aikuistyön
vastuuryhmä hoitaa yhden messun palvelutehtävät.
2. Muut tavoitteet
Parisuhde- ja perhetyö
 Järjestetään Parisuhdepatikka ja jatkot Kalliolassa
 Avioparikummityötä kehitetään
Opetus
 Seurakuntakoulu joka toinen tiistai
 Pienryhmä(t) joka toinen viikko torstaisin Mäntän srkt:lla; Maria Heinämäki johtaa.
Raamattupiiri Mäntässä jatkaa toimintaansa. Pawson –piiri jatkaa Vilppulassa. UT –piiri
jatkaa toimintaansa Vilppulassa. Kolhoon tarvitaan Keskustelu- ja Raamattupiiri.
Pyritään synnyttämään lisää pienryhmiä muuallekin
 Pyritään järjestämään Alfa –kurssi 2015 – 2016 yhdessä Helluntaiseurakunnan kanssa
tai omin voimin
 Järjestetään Iltajuhla 3 kertaa, joista mahdollisesti yksi Mäntässä
 Järjestetään Kolhossa 8-9 Sanan ja rukouksen iltaa
Yhteiskunnallinen työ
 Osallistutaan erilaisiin yhteistyön muotoihin kirkon arvolähtökohdista käsin
Retket ja matkat
 Järjestetään mahdollisesti matka Kupanitsaan
 Järjestetään keväällä retki Vuontispirtille viikolla 13
 Kolhon kirkon toimikunta järjestää Kolhon kirkkovaelluksen
Draamatyö
 Draamaryhmä esiintyy iltajuhlissa
 Draamaryhmän osaamista pidetään tarjolla
Kylätoiminkunnat
 Järjestetään kinkerit
 Pyritään saamaan kylien palveluvuorot jumalanpalveluksiin
Miestyö
 Miestenpiiri kokoontuu parillisen viikon keskiviikkona Tammirannassa
 Miestenpiiri tekee retken yhteen rovastikunnan seurakuntaan
 Miestenpiirin nykyiset jäsenet kutsuvat uusia kävijöitä miesteniltoihin
 Miestenpiiriläiset osallistuvat torikahvilatoimintaan
 Miestenpiiriläiset Osallistuvat Vihreät niityt –toimintaan
Naistyö
 Naisten illat parillisen viikon torstaina Mäntän seurakuntatalolla
 Naisten iltojen nykyiset jäsenet kutsuvat uusia kävijöitä naisteniltoihin
 Naistoiminnan käynnistäminen Vilppulassa
 Naisten saunailta kesällä
 Kirkkokahvituksia silloin tällöin
 Botswanan kummioppilaiden tukeminen
Tiedottaminen
 Viikkoilmoitukset ja tapahtumien erillisilmoitukset julkaistaan KMV – lehdessä
 Työntekijät ja seurakuntalaiset kirjoittavat vuorollaan hartauskirjoituksia KMV –lehteen
 Kirkkoherralla on kolumnivuoro KMV –lehdessä muutamia kertoja vuodessa
 KMV –lehdessä julkaistaan lyhyitä etukäteisjuttuja seurakunnan eri tapahtumista
 Vuosittain toteutetaan KMV –lehdessä kolme seurakunnan aukeamaa yhdessä lehden ja
lähiseurakuntien kanssa
 "Toripappi"- toimintaa kesällä toripäivinä
AV –työ
 Hankitaan 20 TV7 DVD:tä lainattavaksi
Rukouspiirityö
 Rukouspiiri toimii yhdessä Helluntaiseurakunnan kanssa Mäntässä joka toinen
keskiviikko 12-14
Evankelioimistyö
 Pyritään järjestämään Ilosanoma -ilta/tapahtuma syksyllä Pohjaslahdella tai Mäntässä.
 Pyritään järjestämään Tuomas-messu 2 kertaa vuodessa, kerran Vilppulassa ja kerran
Mäntässä
Kahvilatoiminta
 Pyritään järjestämään iltaisin kahvilatoimintaa
Yhteistyö musiikkityön kanssa
 Pyritään järjestämään lauluilta viisikielisen merkeissä
New Wine kesätapahtuma
 Järjestetään mahdollisuuksia osallistua iltaisin / päivisin tapahtumaan.
Armolahjareenit
 Pyritään järjestämään turvallisia iltoja, joissa voi harjoitella armolahjojen käyttöä
Hoidetaan perustyö sydämellä ja innolla. Ollaan kuulolla mihin suuntaan Jumala johtaa.
5.3.3. LAPSI-, PYHÄKOULU- JA PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1002310000, 2320, 2380)
Tuetaan perheitä lasten kristillisessä kasvatuksessa ja arjen perhe-elämässä sekä edistetään
kristillisten arvojen toteutumista perheiden elämässä ja lasten kasvatuksessa. Tarjotaan
lapsille ja perheille kokemuksia hiljentymisestä ja pyhän kokemisesta. Annetaan lapsille
kokemuksia turvallisista aikuissuhteista ja oikeus lapsuuteen. Motivoidaan vanhempia
toimimaan lasten hyväksi omassa seurakunnassa.
Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle 2015-2017
Elävöitetään jumalanpalveluksia siten, että niistä tulee toiminnallisempia.
Panostetaan yhteistyöhön varhaisnuoriso- ja nuorisotyön kanssa sekä yhteydenpitoon nuoriin
perheisiin. Rohkaistaan vanhempia toimimaan lasten hyväksi omassa seurakunnassa.
 pidetään jumalanpalveluksia erilaisissa tiloissa (kirkot, seurakuntatalot, leirikodit) ja eri
aikoina, yhdessä muiden työmuotojen kanssa
 tarjotaan nuorille mahdollisuus tulla toimimaan lapsi- ja perhetyössä leireillä ja
tapahtumissa esim. lastenhoitotehtävissä
 järjestetään vanhempainiltoja ym. ja mahdollistetaan vanhempien osallistuminen
lapsityön tilaisuuksiin järjestämällä lastenhoito tapahtumien ajaksi. ( isoset tai
kerhonohjaajat apuna)
 jaetaan vanhemmille tietoa miten he voivat osallistua ja tehdä vapaaehtoistyötä
omassa seurakunnassa


tehdään yhteistyötä eri työmuotojen kanssa
järjestetään kummien, isovanhempien ja kasteenmuistamisen kirkkopyhät, perhekirkot,
lasten kauneimmat joululaulut sekä kouluun lähtevien siunaaminen
 jatketaan yhteistyötä päivähoidon ja esikoulujen kanssa, seurakuntatuokiot ryhmissä
pääsiäis- ja jouluhartaudet sekä kouluun lähtevien ja päivähoidon leiripäivät
 lähetetään1-4-vuotiaille onnittelukortit
 annetaan kastekoteihin Lasten virsiä päiväkerhosta – CD sekä villasukat tai lapaset, 3vuotiaille Lapsen raamattu, kouluun lähteville pieni kirjanen Siunausta koulutielle
 järjestetään laskiaistapahtuma Kalliolassa, askarteluillat perheille, 3-vuotiaiden
synttärit, kirpputoritapahtuma sekä saunaillat äideille ja isille.
 pidetään päiväkerhoja Kolhon kirkolla, Vilppulan seurakuntakodilla, Mäntän
seurakuntatalolla ja Tammirannan seurakuntakodilla.
 pidetään perhekerhoja Pohjaslahden kylätalolla, Vilppulan seurakuntakodilla, Kolhon
kirkolla ja Mäntän seurakuntatalolla
 järjestetään leiripäivä kummeille ja kummilapsille ja äiti-lapsileiri kesällä
 tuetaan kummilasta Etiopiasta
Tulevina vuosina toiminta tulee suuntautumaan vuoden 2015 tavoitteiden mukaisesti. Pyritään
aktivoimaan vanhempia osallistumaan jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan
tapahtumiin. Yhteistyötä eri työmuotojen kanssa kehitetään.
5.3.4. RIPPIKOULUTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväala 1002350000)
Rippikoulutyön
tehtävä
ja
kasvatustavoitteet
määritellään
valtakunnallisen
Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaisesti: Rippikoulutyön tehtävä on ”vahvistaa nuorta siinä
uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, auttaa elämään
seurakuntayhteydessä, sanasta ja rukouksessa sekä kasvamaan rakkaudessa lähimmäiseen.”
1. Jumalanpalveluselämä
2. Lapset, nuoret ja perheet sekä nuoret aikuiset
3. Vapaaehtoisten kutsuminen
 Toteutetaan 4 leiripainotteista rippikoulua (ikäluokka 96): Yksi rippikoulu järjestetään
Isossa hiekassa ja 3 leiriä Kalliolassa.
 Rippikoulu-info
Koskelan
yläkoululla
ja
Vilppulan
yhteiskoululla
8-luokkien
uskontotuntien yhteydessä.
 Etukäteiskokoontumisiin kuuluu monipuolinen tutustuminen srk:n toimintaan ja
osallistumista srk:n yhteisiin jumalanpalveluksiin: Ryhmien startti-illat ja kirkkopyhät
ovat tammikuussa, kaksi opiskelupäivää joka ryhmälle. Lisäksi talvirippikoululla on
opiskeluviikonloppu. Rippikoululaiset osallistuvat diakoniseen palvelutehtävään, gospelkonserttiin maaliskuussa Vilppulan Urheilutalolla. Rippikoululaisia kutsutaan myös
erityisesti nuorille suunnattuun iltakirkkoon. Lisäksi he tutustuvat vapaavalintaisesti
myös muihin seurakunnan tilaisuuksiin.
 Yhteyttä
perheisiin
toteutetaan
helmikuussa
järjestettävällä
yhteisellä
vanhempainillalla, johon odotetaan osallistuvan n. 50 % rippikoululaisten perheistä
sekä leirijaksojen yhteydessä pidettävällä vierailupäivällä.
 Isoskoulutusta toteutetaan kahdessa ryhmässä: perus- ja jatkokurssina. Tavoitteena on
saada isoskoulutukseen mukaan 30 % rippikoulun käyneistä.
Vuoden 2015 suunnitteluun vaikuttaa seurakunnan leirikeskustilanne. Leirit järjestetään
omassa/omissa leirikeskuksissa ja tarvittaessa pohditaan ulkopuolista paikkaa toteuttaa leiri.
V. 2015 suunnitelmissa on 4 rippikoulua (ikäluokka 96), jotka toteutetaan leiripainotteisina. V.
2016 ikäluokan koko on 115. Myös tuolloin rippikoulukesä toteutetaan leiripainotteisena.
Molempina vuosina isosten koulutuksessa huomioidaan uusien ja kokeneiden isosten
koulutustarpeet ja niiltä osin koulutukset tarjoavat hieman erilaisia sisältöjä. Isoset kuitenkin
ryhmäytetään toimimaan yhdessä yli ikäluokkarajojen.
5.3.5. VARHAISNUORISO- JA NUORISOTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1002330000, 2340, 2360)
Varhaisnuorisotyö
Varhaisnuorisotyö tukee koteja kristillisessä kasvatustyössä ja kirkon tunnustuksen
mukaisessa opetuksessa. Työalan tehtävänä on tukea varhaisnuorten oman jumalasuhteen ja
seurakuntayhteyden löytämistä sekä kasvamista vastuullisiksi kristityiksi matkalla kohti
aikuisuutta.
 Jumalanpalvelukset alakouluilla syksyisin, keväisin ja jouluna.
 Päiväavaukset alakouluilla kuukausittain / joka toinen viikko.
 Ala-asteikäisten osallistuminen srk:n toimintaan: kerhotoimintaa Mäntässä, ja
Vilppulassa 3-4 kerhoa joka toimintapisteessä sekä yksi kerho Kolhossa (syyskaudella).
Nykyisillä työntekijäresursseilla Pohjaslahdella kerhotoimintaa ei pystytä järjestämään.
 Leirejä on 7. Näistä 4 järjestetään kesällä, ja kolme syyskaudella. Mikäli
työntekijäresurssit riittävät, leirejä yhteensä olisi 9; joista talvikaudella pidettäisiin
kaksi.
 Erityistapahtumina kymppisynttärit sekä alueelliset tapahtumat.
 Varhaisnuorille oma kirkkopyhä Vilppulassa ja Kolhossa.
 Nuoria ja aikuisia haastamme mukaan kantamaan vastuuta kerhonohjaajina leirien
isosina. Heitä koulutetaan tehtäväänsä kerhonohjaajakoulutuksella.
 Kerhonohjaajille järjestetään reissu hiippakunnallisille kerhonohjaajapäiville.
 Kerhonohjaajille järjestetään kiitosretki.
 Kohtaamme perheitä vanhempien tuodessa ja hakiessa lapsiaan eri toiminnoista.
 Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan erilaisten tapahtumien ja tuntivierailuiden
muodossa sekä 6. lk:lta 7. lk:lle siirtyvien leiripäivällä.
 Yhteistyö partiolippukuntien kanssa jatkuu. Nuorisotyönohjaajien vastuualueeseen
kuuluu partion uskonnollinen ja hengellinen kasvatus.
Tehtäväalaa pyritään kehittämään ikäryhmää mahdollisimman hyvin tavoittavaksi ja
palvelevaksi koko seurakunnan alueella. Hyväksi havaittuja toimintamalleja jatketaan ja
kehitetään.
Nuorisotyö
Nuorisotyö tukee koteja kristillisessä kasvatustyössä ja kirkon tunnustuksen mukaisessa
opetuksessa. Työalan tehtävänä on tukea oman jumalasuhteen löytämistä ja kasvamista
vastuullisiksi kristityiksi matkalla kohti aikuisuutta.















Jumalanpalvelukset Vilppulan Yhteiskoululla ja Koskelan yläkoululla sekä lukiolla
syksyisin, keväisin ja jouluna.
Päivänavaukset em. kouluilla viikoittain.
Nuorten viikonloppuleirit päätetään pääsääntöisesti tulemalla mukaan seurakunnan
yhteiseen jumalanpalvelukseen, tai iltakirkkoihin.
Nuorten
musiikkiryhmä
vastaa
omalta
osaltaan
nuorille
suunnattujen
jumalanpalvelusten (Iltakirkot tai rpk-ryhmien kutsukirkot ym.) musiikista.
Nuorille suunnatun viikkotoiminnan ytimenä ovat nuortenillat Mäntässä joka viikko,
Vilppulassa ja Kolhossa joka toinen viikko sekä K-16 toiminta noin joka toinen
viikonloppu.
Nuoria tavoitetaan myös leiri- ja retkitoiminnan kautta: leirejä 4 vuodessa; kaksi
nuortenleiriä, sekä kaksi isoskoulutusleiriä
Nuorille järjestetään retket kahteen (nuorten) gospel-musiikki tapahtumaan.
Vaellus nuorille ja nuorille aikuisille järjestetään yhteistyössä Multian, sekä
mahdollisesti parin muun seurakunnan kanssa.
Nuorille aikuisille järjestetään omaa toimintaa: iltakokoontumisia 5-6 vuodessa, leiri
kevätkaudella Kalliolassa. Nuoria aikuisia aktivoidaan osallistumaan seurakunnan ja/tai
kristillisten järjestöjen toimintaan omilla opiskelupaikkakunnillaan.
Nuorille sekä nuorille aikuisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa nuortentoimintaan,
nuorisotiimin (NuTin) muodossa
Perheitä kohtaamme nuorille järjestettyjen tilanteiden yhteydessä.
Pyrimme
aktivoimaan
vanhempia
nuoria
vastuunkantajiksi
nuorteniltojen,
jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien ohjelman toteuttajiksi.
Aikuisia ja myös nuoria kutsutaan talkoolaisiksi vuosittain järjestettävän gospelkonsertin järjestelytehtäviin.
Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu koulupastoritoiminta ja 7. luokkalaisten
ryhmäyttämisprojektin muodossa sekä koulutuskeskuksen 1. vuoden oppilaiden
ryhmäyttämisprojektina.
Yhteistyö
partiolippukuntien
kanssa
jatkuu.
Yhden
nuorisotyönohjaajan
vastuualueeseen kuuluu partion uskonnollinen ja hengellinen kasvatus.
Yhteistyötä koulujen kanssa pyritään kehittämään ja laajentamaan käyttämällä hyväksi
Vilppulan alueella toimiviksi havaittuja toimintamuotoja esim. koulupastoritoiminta.
Pyrimme kartoittamaan nuorten aikuisten määrää seurakuntamme alueella ja lisäämään
heidän osallistumisaktiivisuuttaan kutsumalla tehokkaammin mukaan toimintaan.
5.3.6. DIAKONIATYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväalat 1002410000 - 2420)
Diakonian yleiset tavoitteet
Palvella ja auttaa lähimmäistä Jeesuksen esimerkin mukaan.
Kristillisestä rakkaudesta lähtevän hengellisen, henkisen ja aineellisen avun antaminen
hädänalaisille, erityisesti muiden turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneille.
Etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä sekä auttaa heitä selviytymään
vaikeuksienkin keskellä.
Lähimmäisen rakkauden osoittaminen ihmisen rinnalla kulkien.
Vahvistaa seurakunnan perussanomaa, kutsua ihmisiä yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen
vastuuseen ja tukea heitä diakonian toteuttajina.
Koko srk:lta tulevat keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle 2015 - 2017
Vapaaehtoistyön organisointi
 kutsuminen vapaaehtoisuuteen, esim. ilmoitukset ilmoitustauluilla, kutsutaan
tilaisuuksissa ja ryhmissä, kutsuminen kaikkien tehtävä
 vapaaehtoisen tehtävistä esite
 vapaaehtoisten kouluttaminen
 vapaaehtoistyön organisointi
 vanhusten kirkkopyhäkuljetuksissa vapaaehtoisia
 Tutkitaan mahdollisuutta yhteistyöhön vastaanottokeskuksen kanssa
Jumalanpalveluselämä ja diakonia
 matalan kynnyksen arkimessuja järjestetään Mäntässä ja Vilppulassa
 erilaiset diakoniset erityisjumalanpalvelukset
 työssä kutsutaan aktiivisesti jumalanpalveluksiin
 tiedotetaan kotiehtoollisista
 leireillä, hartauksissa ja palvelupäivissä järjestetään ehtoollishetkiä
 diakoniatyöntekijät avustavat jumalanpalveluksissa
 tarjotaan seurakuntalaisille mahdollisuus jäädä jumalanpalvelusten jälkeen
keskustelemaan jonkun kanssa.
Lapset, nuoret ja perheet
 kohdataan lapsia ja perheitä kotikäynneillä
 diakoniatyöntekijöiden osallistuvat rippikouluihin
 perheitä avustetaan taloudellisesti
 diakoniakasvatus, edistetään suvaitsevaisuutta lasten ja nuorten keskuudessa
 erilaisten ihmisten yhteen tuominen esim. lapset/nuoret ja erityisryhmät
 mahdollisuus diakoniseen perheleiriin
Diakonian tavoitteet talousarviovuodelle 2015
Teema 2015 Vanhustyö
•
Rakennemuutos vanhuspalveluissa kunnallisella tasolla haastaa diakonian ja
ennakoi kotikäyntityön kasvua.
•
Oman vanhustyön päivittäminen vastaamaan ajan haasteisiin.
•
Eskolan palvelupäivän mahdollinen siirtyminen uusiin tiloihin
•
Huolehditaan, että toimintaan on riittävät taloudelliset resurssit,
sekä riittävät ja toimivat työtilat.
•
Ajankohtaista ja ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta.
•
Ydintiimissä toimii alkuvuoden 2 diakoniatyöntekijää ja vastaava pappi.
Vastuuryhmä haluaa säilyttää 3 virkaa. Diakoniatyötä toteuttavat seurakunnassa
myös muut papit ja toisten työalojen työntekijät ja vapaaehtoiset.
Taloudelliseen avustamiseen suunnattu summa pitää vastata kustannustasoa
taloustilanteesta huolimatta.
5.3.7. LÄHETYSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväala 1002600000)
Toiminta-ajatus
Kristillisen kirkon perusta on Jeesuksen lähetyskäskyssä (Matt. 28:18 – 20). Kirkon olemus on
missio. Jokainen kristitty on kutsuttu osallistumaan tähän tehtävään. Seurakunnassa
lähetyksen tulee olla osana kaikkea toimintaa ja näkyä koko työyhteisön tavassa tehdä työtä.
Tavoitteena on uskon syntyminen ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen koko maailmassa.
Nimikkokohteiden ja nimikkolähettien välityksellä avautuu uskonyhteys ja yhteistyö muiden
maiden kristittyjen kanssa. Rovastikunnallinen lähetystyö laajentaa seurakunnan
lähetysnäkemystä.
Nimikkolähetit
 Mika Laihon työ (ELK)
 Tero ja Suvimarja Norjasen työ (SLS)
 Marko Pihlajamaan työ (SanSa)
 Hanna Penttisen työ (SLEY)
Nimikkokohteet
 Maasaityö Keniassa (SLEY)
 Kummiluokka Botswanassa Francistownissa (naisten piiri)


Muut







Kummilapsityö Mugussa Nepalissa (SLS)
Caspari-keskus Israelissa (SeKl)
kohteet
Sanansaattajien työ
Suomen Pipliaseuran työ
Ystävyysseurakuntatyö Hallistessa, Virossa
Ystävyysseurakuntatyö Pöltsamaalla, Virossa
Ystävyysseurakuntatyö Kupanitsassa, Inkerissä
Merimieslähetystyö
Mäntän Vastaanottokeskus
Tehtäväalueen keskeiset painopisteet ja tavoitteet suunnittelukaudelle 2015-2017
Tavoite: Lähetystyön tukeminen ja esilläpito
esirukous
kolehdit ja lähetyskyntteliköt
nimikkolähettien ja nimikkokohteiden esitteet jumalanpalvelustiloissa
nimikkolähettien ja muiden lähettien vierailut jumalanpalveluksissa
ulkomaalaiset vieraat jumalanpalveluksissa
2. Lapset, nuoret ja perheet
Tavoite: Lähetystietoisuuden lisääminen ja lähetystyön tukeminen ja esilläpito
lähettien ja kansainvälisten vieraitten vierailut
lähetysaiheiset hartaudet, opetustuokiot ja oppitunnit
erilaiset tapahtumat ja tempaukset
3. Vapaaehtoisten kutsuminen ja valmentaminen
Tavoite: Seurakuntalainen löytää paikkansa lähetystyössä
toiminnallisten mahdollisuuksien tarjoaminen, esimerkiksi Tammirannan työpäivät,
lounaat,
torit,
myyjäiset,
Vihreät
Niityt,
musiikkitoiminta,
draama,
maahanmuuttajat
koulutustapahtumat, retket ja muu virkistystoiminta,
tiedottaminen
5.3.8. KAPPELISEURAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA
(tehtäväala sisältyy kaikkiin tehtäväaloihin)
Kappelineuvosto
Pohjaslahden kappeliseurakunnassa on kappelineuvosto, jonka puheenjohtajan ja jäsenet
kirkkovaltuusto on valinnut toimikaudekseen 2011 – 2014 (6 jäsentä ja 3 varajäsentä).
Kappelineuvoston kokouksissa ovat lisäksi olleet kirkkoneuvoston edustaja sekä
kappelineuvoston toiminnasta vastaava seurakuntapastori.
1. Kappelineuvoston tehtävä
Kappelineuvoston tehtävät on määritelty kappelineuvoston ohjesäännössä. Kappelineuvoston
perustehtävä on suunnitella ja kehittää kappeliseurakunnan alueen hengellistä työtä.
2. Toimintaympäristö
Kappeliseurakunnan toiminta-alue on entisen Pohjaslahden seurakunnan alue. Pohjaslahden
kirkko, kylätalo, riihikappeli sekä kodit tarjoavat seurakuntatyön toiminnalliset tilat. MänttäVilppulan seurakunta vastaa omistamistaan toimitiloista.
3. Keskeiset voimavarat
1. Kappelineuvosto, palvelutyöryhmä, vapaaehtoiset.
2. Kirkkoherra, muut papit, kanttorit, seurakuntamestari. Koko seurakunnan työvoimavaroja
suunnataan kappeliseurakunnan ohjesäännön ja KJ 6 luvun 16 §:ssä mainitun työnjakokirjan
mukaisesti.
4. Keskeiset tavoitteet ja toiminta 2015
Mänttä-Vilppulan seurakunnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015 on asetettu tavoitteet ja
määrärahat myös kappeliseurakunnan alueella tapahtuvalle seurakunnalliselle toiminnalle.
Painopistealueet seuraavalle kaudelle ovat: Vapaaehtoistyö, jumalanpalveluselämä ja lapset ja
perheet.
1. Yleinen seurakuntatyö
Kirkko: Pidetään 1-2 kertaa kuukaudessa messu tai sanajumalanpalvelus. Lisäksi
järjestetään kinkerit ja musiikkitilaisuuksia sekä toimituksia seurakuntalaisten toiveiden
mukaan.
Erityisjumalanpalvelukset: Luontokirkkoja toimitetaan Salussärkällä ja Riihikappelilla ja
koululaiskirkkoja yhteistyössä koulun kanssa, sikäli kuin koulu on toiminnassa vuonna
2015.
Riihikappeli: Riihikappeli ympäristöineen on aina avoinna. Sitä hoidetaan talkoilla.
Kappelilla järjestetään jumalanpalveluksia, lauluiltoja ja muuta toimintaa
seurakuntalaisten toiveiden mukaan.
Muu: Seurakunta- ja lauluillat, kylätalolla kokoontuu kuukausittain raamattupiiri.
Toteutetaan kappeliseurakuntalaisten toiveiden ja odotusten mukaisesti.
Yhteistyö järjestöjen kanssa: Yhteistyötä Marttojen, Kolkin Nuorisoseuran,
kyläyhdistyksen, maatalousväen ja veteraanien, sekä MLL:n Pohjaslahden yhdistyksen
kanssa jatketaan.
2. Lähetys- ja diakonityö
Retket: Pyritään järjestämään kesäretki elokuussa.
Lähetystyö: Tuetaan nimikkolähettien työtä.
Diakoniatyö: Osallistutaan YV -keräykseen, järjestetään diakoniatori Vilppulan torilla sekä
joulumyyjäiset kirkossa. Herman Koivisto -rahaston jakamalla apurahalla jaetaan
joulupaketteja. Osuuspankin kerhohuoneella pidetään kerran kuukaudessa
toimintapäiviä; kesätauko kesä- ja heinäkuussa.
3. Kasvatustyö
Avoin päiväkerho Kirsti Valkeejärven pitämänä. Yhteistyö koulun kanssa jatkuu sikäli kun
koulu jatkaa toimintaansa. Seurakunnan musiikkikasvatusta pyritään jatkamaan koulun
kanssa yhteistoiminnassa.
5. Tavoitteet ja toiminta 2015-2017
1. Kehitetään jumalanpalveluselämää seurakuntalaisten tarpeita vastaavaksi.
2. Ylläpidetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyö.
3. Vuosittainen kesäretki
4. Vaalitaan kappeliseurakunnan omaleimaisuutta ja perinteitä.
SEURAKUNNALLINEN
TOIMINTA (1000 €)
Toimintatuotot
Toimintakulut
2010TP
2011 TP
2012 TP
2013 TP
2014 TA
2015 TA
73,9 t€
1.044,0 t€
68,6 t€
1.042,7 t€
83,1 t€
1.020,1t€
81,5 t€
1.089,7t€
64,5 t€
1.045,5 t€
68,1 t€
1.013,8 t€
Tilikauden yli/alijäämä
TA
-973,9 t€
-977,8 t€
-937,9 t€
-1.008,2t€
-981,9 t€
-945,6 t€
5.4. KIRKKOPALVELU, HAUTAUS- JA KIINTEISTÖ- JA KEITTIÖTOIMI
SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUS TOIMINTASUUNNITELMA
(Tehtäväalat 1004010000 – 5500)
Hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimen sekä kiinteistöjen tarkoituksena on tukea
seurakunnallista toimintaa palveluilla, ylläpitämällä toiminnassa tarvittavia alueita ja
rakennuksia, tarjoamalla mahdollisimman hyvät ja turvalliset puitteet toiminnalle ja sen
kehittämiselle.
Tarjotaan tilaisuuden tarpeet täyttävät, hyvät ja turvalliset puitteet jumalanpalveluselämän,
lapsi-, nuoriso- ja perhetyön sekä vapaaehtoisten toiminnan toteuttamiselle.
Jatketaan toimivan hallinnollisen tuen antamista seurakunnalliselle elämälle koko
suunnittelukauden.
 Sähköisen kiinteistötiedon käyttöönotto
o kiinteistöjen perustietojen keräys ja sisäänajo
o sähköisen huolto-osan käyttöönotto
 huolehditaan hautausmaiden ja kiinteistöjen hyvästä hoidosta ja ennakoivasta
kunnossapidosta omana työsuoritteena tai ostopalveluna, pyrkien nykyisen hoitotason
säilyminen
o Mäntän htm os. 12-15 lehmusten oksiminen ja sembramäntyjen uusinta
o Pohjaslahden htm sankarihautojen muistomerkkien puhdistus
o tutkitaan mahdollisuudet htm:n opaskarttojen hankkimiseen
o Tammirannan sokkelin kuivatus
o Mäntän kirkon katon tarkastus
 kiinteistöjen kunnossapitoon 2-3 kesätyöntekijän palkkaus
o suorittamaan kesäaikana tehtäviä akuutteja pieniä huolto- ja
korjaustoimenpiteitä rakennusten ulkopuolisissa osissa
 jatketaan hallinta-ajaltaan päättyneiden ja hoitamattomien hautojen kartoitusta,
kuuluttamista ja uudelleen käyttöönotto
 osallistutaan tilaisuuksien tarkoituksenmukaisen tarjoilun järjestämiseen
 varmistetaan tilojen siisteys, turvallisuus
 huolehditaan leirien ruokahuollosta
 tarjotaan selkeät, kunnossa olevat toimitilat ja toimintaohjeet vapaaehtoisten
toiminnalle
 huolehditaan päätösten mukaisista rakennuksien ja alueiden luopumisista, sekä
toteutetaan suunnitellut toimitilamuutokset:
o Vilppulan seurakuntakeskuksen myynti
o Eskolan leirikeskuksen myynti
o vapautuvien asunto-osakkeiden myynti
o Mäntän srk-talon muutosten loppuun saattaminen; päiväkerhotila ja keittiö
 vakuutusten kilpailutus
 kameravalvonnan suunnittelu (rakentaminen) kirkkojen/kappelin alueelle
kirkkohallituksen ja Tampereen IT-alueen kilpailutusta hyväksikäyttäen.
 seurakunnan jätehuollon ohjeistuksen päivitys ja kehittäminen sekä lajittelun
parantaminen
Kiinteistöjen kunnossapidon osalta aloitetaan perustietojen laajempi keräys ja päivitys, jossa
selvitetään rakennusten tekniset tiedot ja vaadittavat erityistoimenpiteet. Lisäksi:
 aloitetaan kuntoarvioiden laadintaa, jonka avulla voidaan tehdä
kunnossapitosuunnitelmaa pitkällä tähtäimellä.
 Kiinteistöjen kulutuksen seurannan aloittaminen ja sen kehittäminen.
 Tietojen pohjalta aloittaa kiinteistöstrategian laatiminen.
Päivittää sähköistä kiinteistöohjelmaa vastaamaan laajemmin ja tarkemmin yksittäistä
rakennusta.
HAUTAUS- JA KIINTEISTÖTOIMI
(1000 €)
Hautaustoimen toimintatuotot
Hautaustoimen toimintakulut
Hautaustoimi: Tilikauden yli/alijäämä
Kiinteistötoimen toimintatuotot
Kiinteistötoimen toimintakulut
Kiinteistötoimi: Tilikauden yli/alijäämä
2010 TP
53 t€
2011 TP
41,6 t€
2012 TP
60,2 t€
2013 TP
51,7 t€
2014TA
48,8 t€
2015 TA
48,4 t€
280,8 t€
304,9 t€
328,4t€
312,7t€
332,1 t€
319,7 t€
290,8 t€
327,7 t€
334,4t€
381.9t€
373,5 t€
360,9 t€
235,1 t€
247,5 t€
321,0t€
157,7t€
112,4 t€
125,8 t€
715,9 t€
752,1 t€
780,9t€
721,3t€
885,4 t€
874,3 t€
345,6 t€
582,6 t€
560,4t€
671,1t€
883,5 t€
859,0 t€
5.5. TYÖMUOTOJEN NETTO TULOS VUOSINA 2009 – 2015
6. TULOSLASKELMAOSA
Varainhoitovuoden 2015 talousarvion tulosennuste on alijäämäinen -181.723 €.
Toimintakate on -2.350.986 € jonka arvioidut bruttoverotulot 2.506.000 € kattavat. Vuosikate
on positiivinen 2.314 €, mutta ei riitä kattamaan siitä vähennettävää suunnitelman mukaista
poistoa -200.142 €.
Pitkällä aikajaksolla vuosikatteen tulisi olla vähintään poistojen suuruinen. Näyttää siltä että
tulevien vuosien vuosikate on kuitenkin negatiivinen, josta poistojen vähennys kasvattaa
alijäämää. Satunnaisia tuloja ei ole budjetoitu. Seurakunnan satunnaiset tulot muodostuvat
pääasiassa kiinteistöjen ja asunto-osakkaiden myynnistä.
Mänttä-Vilppulan seurakunta on tehnyt tai arvioinut tekevänsä alijäämäiset tilinpäätökset:
TP 2011
-103.853,35 €
TP 2012
- 64.879,84 €
TP 2013
+156.586,92 €
TA 2014
-502.575,00 €
TA 2015
-181.723,00 €
TAE 2016
-154.212,00 €
TTS 2017
-154.212,00 €
Koska seurakunnassamme on uhkana myös tulevien vuosien alijäämäiset
talousarvioehdotukset ja vuosikatteemme ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja
lainanlyhennyksiä, on laadittava talouden tasapainottamiseksi suunnitelma, joka yltää
vähintään kolmen vuoden päähän. Seurakuntamme voidaan katsoa olevan taloudellisessa
kriisissä, vaikka taseeseemme ei ole vielä kertynyt alijäämää. Vuoden 2013 tilinpäätöksen
mukaan seurakunnan edellisten tilikausien ylijäämä oli +1.566.141,19 €.
Kassavaroja tarkkaillaan, vaikka niiden riittävyys on vielä yli 300 päivää.
Koska seurakuntamme on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin
ryhdyttävä välittömästi. Kirkkohallitus suosittaa talouden tervehdyttämiskeinoina ensisijaisesti
käytettäväksi: kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta
tämän jälkeen henkilöstön määrään liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai
työsuhde avoimeksi, suositellaan tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön
vähentämiseksi. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja
aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Eläköitymisten hyödyntämistä suositellaan
käytettäväksi ensisijaisena keinona henkilöstön vähentämiseksi.
Kirkollisveroprosentin korottaminen on yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta.
Seurakunnassamme on ryhdytty seuraaviin suunnitelman mukaisiin
tasapainotustoimenpiteisiin: Eskolan leirikeskuksen myynti on käynnistetty huhtikuussa 2013,
Hallinkosken metsäpalsta on myyty keväällä 2013, tyhjäksi tulleet Kangaskadun asuntoosakkeet (2) on myyty, Vilppulan seurakuntakeskus on laitettu marraskuussa 2013 myyntiin ja
sen tilalle on ostettu kuluiltaan pienempi ja tiloilta seurakunnan tarpeisiin optimaalinen
Vilppulan seurakuntakoti, kiinteistöyhtiö Säästökulmasta. Vuohimetsän kerhotila on tulossa
myyntiin ja Satamapuiston rivitalohuoneisto on laitettu myyntiin kesällä 2014.
Vuosien 2015 – 2016 aikana on nuoriso- ja diakonityössä hyödynnetty avoimeksi tulleita
virkoja, jättämällä ne täyttämättä. Lisäksi yhden seurakuntapastorin viran hakuun laittoa on
siirretty vuodella.
Muissa toiminnan käyttökuluissa ei ole vielä toteutettu merkittäviä kulujen vähennyksiä.
Mänttä-Vilppulan seurakunnan tuloslaskelmaosa vuoden 2015 talousarviosta:
(€)
TP 2010
-1.978.082
97.028
TP 2011
-2.064.834
26.117
TP 2012
-2.032.059
86.658
TP 2013
-1.968.189
214.702
TA 2014
-2.409.594
-316.994
TA 2015
-2.350.986
-2.314
Poistot
-166.344
-168.248
-167.143
-169.583
-201.186
-200.142
Satunnaiset tulot/ kulut
Poistoeron vähennys
234.832
16.105
22.173
16.105
500
16.105
95.363
16.105
16.105
16.105
Tilikauden
yli-/alijäämä
181.620
-103.853
-64.880
156.586
-502.575
-181.723
Toimintakate
Vuosikate
Vuodet 2009 – 2011 on laskettu 1,5 % kirkollisverolla. Vuodesta 2012 alkaen 1,65 %. Vuosi 2015 veroprosentiksi on
päätetty 1,8 %.
6.1. Alijäämän kattamisvelvollisuus
Kirkkojärjestyksen 15:1,3 mukaan talousarviossa sekä toimintaja taloussuunnitelmassa tai
niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen
osoittama alijäämä katetaan. Huomioon on otettava myös talousarvion laatimisvuonna
kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä.
Vuoden 2014 seurakunnan aloittava tase näyttää edellisten vuosien ylijäämäksi 1.566 t€.
Vuoden 2014 tuloslaskelman alijäämäksi on budjetoitu – 502.575 €.
Kirkkoneuvoston esitys kirkkovaltuustolle:
Seurakunnalla ei ole taseessa katettavaa alijäämää. Seurakunnalla ei ole lainoja ja
maksuvalmius on ollut hyvä. Vuoden 2015 suunniteltu alijäämä -181.723 € katetaan
taseen edellisten vuosien ylijäämällä. Alijäämä muodostuu pääasiassa riittämättömästä
vuosikatteesta, joka ei riitä kattamaan aikaisempien vuosien investointien vuosipoistoja.
Vuonna 2012 on kirkollisveroprosenttia tarkistettu menojen edellyttämään suuntaan ja
korotettiin 1,65 prosenttiin. Vuodelle 2015 päätettiin nostaa veroprosentti 1,80
prosenttiin. Vuoden 2015 aikana tulee edelleen jatkaa vähäisellä käytöllä olevien
kiinteistöjen ja vapaiden asunto-osakehuoneistojen myyntiä. Jokaisen avoimeksi tulevat
virat/tehtävät kohdalla tutkitaan voidaanko tehtävä jättää täyttämättä.
7. INVESTOINNIT
Varainhoitovuodelle 2015 on suunniteltu:
Parhaan mahdollisen vakuutusturvan korvausten saamiseksi, seurakunta osallistuu Tampereen
IT-alueen kameravalvonnan kilpailutukseen vuoden 2015 aikana. Tarkoituksena on hankkia
kirkkojen ja kappelin alueelle suojelusuunnitelman mukainen valvontajärjestelmä. Hankkeen
kokonaisarvoksi arvioidaan 45.000 €. Poistosuunnitelman mukainen poisto on tasapoisto 5
vuotta.
Seurakunta on varautunut investointi hankkeeseen ja rahoitus suoritetaan omista talletuksista.
Tulevien vuosien muista mahdollisista rakennushanke/peruskorjaus investoinneista ei ole tehty
päätöksiä, joten seuraavien vuosien investointibudjetissa ei ole lukuja. Investoinneissa
pyritään pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen sekä varovaisuuteen. Investointeja
päätettäessä tulee kiinnittää huomiota hankinnan rahoituksen lisäksi hankkeen elinkaaren
aikaisiin, jopa kymmenien vuosien ylläpito ja kunnossapito kustannuksiin sekä vuosipoistoihin.
Lähivuosille tulee sijoittumaan vuonna 2015 valmistuvan kiinteistöstrategian mukaiset, jäljelle
jäävien kiinteistöjen peruskorjaukset.
8. RAHOITUSOSA
Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa seurakunnan maksuvalmiuteen.
Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan
ja investointitoiminnan kassavirta. Tässä nähdään, miten vuosikate ja muu tulorahoitus
riittävät investointimenojen kattamiseen.
Talousarvion 2015 rahoitusosa:
Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta (1000 €)
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Tulorahoitus
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Käyttöomaisuuden myyntitulot
Investoinnit
Varsin. toiminnan ja investointien
nettorahavirta
Rahoitustoiminnan rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Toimeksiantojen varojen pääomat
Lyhytaikaiset saamisten muutos
Pitkäaikaisten saamisten muutos
Korott pitkä/lyhytaik. velk. muuto
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoitustoiminnan nettorahavirta
Rahavarojen muutos
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TA 2015
26,1
22,2
-22,2
26,1
86,7
0,5
0
86,2
214,7
95,4
-95,4
214,7
-317
2,3
-317
2,3
-27,4
27,0
-0,4
25,7
-77,9
0
-77,9
8,3
-208,6
21,1
-187,5
122,6
-51
-45
-51
-368
-45
-42,7
-0,04
0,5
-5,9
51,5
1,3
6,2
0
22,2
-2,4
0,9
-5,6
-144,1
46,1
71,8
29,8
38,1
-151,1
-28,5
-368
-42,7
9. HAUTAINHOITORAHASTO
(9004050001, 9004050002)
Seurakunnalla on kaksi haudanhoitorahaston kustannuspaikkaa, Mäntän haudanhoitorahasto ja
Vilppulan haudanhoitorahasto, jotka on yhdistetty yhdeksi taseyksiköksi. Rahastosta on
laadittu kustannuspaikka kohtainen talousarvio. Mäntän haudanhoito on vuonna 2015
alijäämäinen -8.870 €. Vilppulan haudanhoito on vuonna 2015 alijäämäinen -200 €.
Hautainhoitorahastojen yhteenlaskettu tilikauden alijäämä on -9.070 €.
9.1. Haudan hoito
Kirkkolaissa määrätään, että haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuna.
Haudan hoidosta vastaa ensisijaisesti hautaoikeuden haltija. Seurakunta voi solmia
hautaoikeuden haltijan kanssa, että se ottaa hoitaakseen korvausta vastaan määräajaksi
haudan hoitovelvollisuuden. Hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon,
jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan. Hautainhoitorahastosta laaditaan vuosittain
talousarvio samanaikaisesti seurakunnan talousarvion kanssa. Hautainhoitorahasto pidetään
erillään seurakunnan kirjanpidosta.
9.2. Hautainhoitorahaston tulorahoitus
Hoitokorvaukset talletetaan rahastoon, millä varoilla hoitohautojen hoitotyö rahoitetaan.
Mänttä-Vilppulan seurakunta on solminut vuodesta 2011 alkaen vain yksivuotisia kesäkukka
hoitosopimuksia.
Lisäksi seurakunnalla on vanhoja 5 – 50 vuotis ja ainaishoitosopimuksia, jotka velvoittavat
seurakunnan hoitamaan hauta-aluetta niin kauan kuin hautausmaa on hautausmaakäytössä,
hoitosopimus on voimassa tai haudanhallinta-aikaa on jäljellä.
Hautainhoitorahaston varat on sijoitettava turvallisesti ja hyvää korkoa tuottavasti. Korkotulot
jäävät rahaston tuloksi. Tällä hetkellä haudanhoitorahaston käteisvarat ovat vähäiset, eikä ko.
tili tuota korkoa. Tuottoa syntyy asunto-osakkeen vuokrasta ja mahdollisista yritysosakkeiden
osingoista.
Seurakunnalla on lähes 1700 hoitosopimusta vastuullaan. Yhden hautapaikan kesäkukkahoito
maksaa kaikilla hautausmaillamme 77 € vuonna 2015. Kahden vierekkäisen haudanhoito
maksaa 87 €. Hintoihin on tehty kuluttajahintaindeksin mukainen noin 4 % korotus.
9.3. Hautainhoitorahaston menot
Mänttä-Vilppulan seurakunta hoitaa budjettinsa kautta kaikki hautausmaiden käytännön
toiminnat ja rahaliikenteen ja myös hautojen hoitovelvoitteet. Seurakunta vierittää vuosittain
tekemästään työstä aiheutuneet menoerät hautainhoitorahastolle vuoden lopussa.

mänttä-vilppulan seurakunta toimintasuunnitelma ja talousarvio

Transcription

Similar documents

Erikoistuva lääkäri (psykiatria), Mänttä-Vilppula

LÄÄKÄRIÄ - Pihlajalinna Oy

PUHALLINKORJAUSHINNASTO ( SISÄLTÄÄ ALV:N

Laparoskopiapotilaan hoito preopista kotisoittoon

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI - Mänttä

AVH- potilas neurologian ”strokessa” - Päijät

Kirkon tulevaisuuden tienviitat

Kaavaselostus 18.11.2015 - Mänttä

Mänttä-Vilppulan talousarvio 2014