Full article
Transcription
Full article
Ammatillisen opettajan monikulttuurinen osaaminen Riitta Metsänen (FT) & Anne Kämäräinen (KM) Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, [email protected], [email protected] 1. Johdanto Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opiskelee entistä enemmän ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammattikorkeakouluissa vieraskielisten, lähinnä englanninkielisten, koulutusohjelmien määrä on lisääntynyt. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita sekä pysyväisluonteisesti Suomessa asuvia maahanmuuttajia, opiskeli lukuvuonna 2007-2008 ammattikorkeakouluissa noin 5500 henkilöä (Tikkanen, Kemppi, Lahti& Metsänen 2011, 13-14). Ammatillisessa perus ja – aikuiskoulutuksessa on vuosikymmenten kokemus kotouttamis- sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisestä maahanmuuttajille. Opettajat joutuvat yhä enenemissä määrin uusien haasteiden eteen toimiessaan monikulttuuristen ryhmien opettajina. Erityisesti maahanmuuttajien koulutukseen kohdistuu paljon odotuksia yhteiskunnan eri tahoilta. Minkälaista osaamista monikulttuuristen ryhmien opettaja tarvitsee? Riittääkö substanssiosaamisen ja oman innostuksen, ja vieraan kielen taidon lisäksi se ammatillisen opettajan pedagoginen osaaminen, jota Helakorpi (2010) kuvaa substanssiosaamisena, pedagogisena osaamisena, työyhteisöosaamisena sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisena? Vai tarvitseeko opettaja jotain ”ekstraa” kun opettaa monikulttuurista ryhmää? 2. Kehittämistyön tavoite Tässä kehittämistyössä käsitellään ammatillisen opettajan monikulttuurista osaamista. Miten suomalaiset ammatilliset opettajat ja belgialaiset opettajaksi opiskelevat arvioivat monikulttuurista osaamistaan, joka liittyy tietoihin, taitoihin, asenteisiin ja persoonallisuuteen yhteydessä oleviin ominaisuuksiin? Lisäksi opettajan monikulttuurisen osaamisen arviointi- työkalua pyritään kehittämään ja sen toimivuutta arvioimaan. 3. Opettajan monikulttuurinen osaaminen 3.1. Osaamiseen liittyviä käsitteitä Kompetenssi, asiantuntijuus, ammattitaito ja kvalifikaatiot käsitteitä, joilla viitataan työntekijän osaamiseen. Ruohotien (2005,32) mukaan ammatillinen kompetenssi on sitä että työntekijä suoriutuu työtehtävien vaatimuksista. Työtehtävät käsitetään tiedollisina sekä älyllisinä taitoina, motivaationa ja itseluottamuksena. Työtehtävät liittyvät näin ollen opittuihin tietoihin sekä yksilön persoonaan. Ammatilliseksi opettajaksi voi hakeutua monenlaisella taustakoulutuksella, pedagogiset opinnot legitimoivat opettajan pätevyyden. Työn menestyksellinen suorittaminen 1 edellyttää kuitenkin sellaista osaamista, jota ei ole sisällytetty opettajan pedagogisiin opintoihin aikaisempina vuosina. Tällaista osaamista edustaa mm. monikulttuuristen ryhmien opettaminen. Taina Hanhinen (2010, 82) avaa väitöstyössään työelämäosaamiseen liittyviä käsitteitä. Hänen mukaansa kvalifikaatioilla tarkoitetaan ammatissa tai työorganisaatiossa painottuvia suoritukseen, pätevyyteen tai ammattitaitovaatimuksiin liittyviä tarpeita ja vaatimuksia. Kvalifikaatiot konkretisoituvat käytännön työssä, jossa työtehtävien vaatimukset ja koulutuksen aikana opittu kohtaavat. Seppo Helakorven (2011) mukaan osaaminen yksilöllistä ja yhteisöllistä, sekä laajempaa tekemisen hallintaa kuin tietäminen. Osaamisessa korostuu sosiaalinen vuorovaikutus, toisilta oppiminen. Persoonaan liittyvä joustavuus, epävarmuuden sietäminen ja muutoshalukkuus liittyy osaamiseen, joka vaatii jatkuvaa oman toiminnan reflektointia. Taina Hanhinen (2010, 94) kiteyttää aiemmin esitetyt käsitteet seuraavanlaisesti. ”Työsuorituksen tavoitteen määrittävät työelämän vaatimuksista johdetut kvalifikaatiot, ja työsuorituksen toteutumisen mahdollistaa työntekijän kompetenssi. Ammattitaito on työntekijän kyvykkyyttä, joka lopuksi realisoituu työsuorituksessa, jonka on tarkoitus vastata työelämän vaatimuksia.” 3.2. Opettajan monikulttuurinen osaaminen Kulttuurikompetenssia tai monikulttuurista kompetenssia on arvioitu mm. kulttuurieroja koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden ulottuvuuksilla (Matiheikki-Kokko 1999, 292-294). Kulttuurikompetenssin rinnalla on käytetty käsitteitä kulttuurinen herkkyys, monikulttuurinen kompetenssi ja asiantuntijuus. Matinheikki-Kokko korostaa kulttuurisessa kompetenssissa opettajan yksilöllisen osaamisen lisäksi koulutusorganisaation valmiuksia kohdata toisesta kulttuurista tulevien oppimistarpeita ja heidän oppimisensa mahdollistamista. Monikulttuurisia ryhmiä opettavista opettajista suurin osa on hankkinut osaamisensa käytännön kokemusten kautta. Talibin (2004, 150) mukaan opettajan monikulttuurinen ammatillisuus vaatii monipuolisempaa osaamista. Mitä tällainen monipuolinen osaaminen sitten voisi olla? Käytännön työssään opettajat ovat kehittäneet omaa työtään muun muassa kehittämällä erilaisia menetelmiä ja tuottamalla oppimateriaaleja monikulttuuristen ryhmien tarpeisiin. Opettajan monikulttuurista osaamista käsitellään tässä artikkelissa asiantuntijuutena, joka koostuu tiedoista, taidoista ja asenteista sekä persoonallisuuden ominaisuuksista. Seuraavaksi esitellään opettajan monikulttuurisuuteen liittyviä tietoja, taitoja, asenteita ja ominaisuuksia tarkemmin. 3.2.1. Tiedot Monikulttuuristen ryhmien opettaja tarvitsee työssään tietoja siitä, miten kulttuurit eroavat toisistaan ja miten kulttuurierot tulevat esille oppimistilanteissa. Lisäksi opettajan pitäisi tietää, miten erilaiset oppimiskäsitykset vaikuttavat oppimisprosessissa. Opettajakeskeinen ja oppijakeskeinen oppimiskäsitys vaikuttavat opettajan ja opiskelijan rooleihin sekä käytettäviin opetusmenetelmiin. Opettajan asema auktoriteettina on yhteydessä valtaetäisyyteen, pienten 2 valtaetäisyyksien kulttuureissa opettaja on helposti lähestyttävä ohjaaja, kun taas suurten valtaetäisyyksien kulttuureissa opettaja on auktoriteetti, joka asemansa kautta hallitsee, opettaa ja arvioi. Monikulttuurisen ryhmän opettajan tulee aloittaa uuden ryhmänsä kanssa opettajajohtoisesti ja vähitellen siirtyä oppijakeskeisiin menetelmiin. Holvikiven mukaan (2011) opettaja-opiskelija suhde ja roolit ovat vaikeita oppia muun muassa siksi että suomalainen vuorovaikutus on niukkaa ja vähäeleistä. Opiskelija voi ajatella, että sinuttelu ja kriittiset kysymykset sallivalla opettajalla ei ole auktoriteettiä ja siksi häntä ei tarvitse kunnioittaa. Kulttuuriset skeemat ja ennakko-olettamukset asioista ja ilmiöistä vaikuttavat oppimisprosessissa. Ennakko-olettamukset asioista ja ilmiöistä, joihin uudet kokemukset liitetään, ovat kulttuurisesti sidonnaisia. Ne opitaan epäkriittisesti jo varhaislapsuudessa. Ennakko-olettamuksista rakentuu toimintaamme odotustottumukset esim. käyttäytymissääntöjen, normien ja roolien suhteen ja ne määrittelevät meille myös periaatteet ympäröivän maailman tulkitsemiseen. (Mezirow 1995, 18-20). Sopeutuminen uuteen kulttuuriin on prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Prosessin vaiheet ovat yksilöllisiä ja yhteydessä yksilön taustaan ja kokemuksiin. Sopeutumista on kuvattu (Sue & Sue, 1999) prosessina, joka alun ihastumisvaiheen jälkeen voi johtaa oman ja vieraan kulttuurin vastakkainasetteluun. Jos opiskelija aloittaa opintonsa vastakkainasettelu- vaiheessa on todennäköistä, että motivoituminen esimerkiksi suomen kielen opiskeluun on vaikeaa. Näistä sopeutumisprosessin vaiheista tulisi opettajan olla tietoinen. Coping-tyylillä eli selviytymistyylillä tarkoitetaan yksilön oppimaa tapaa toimia vaikeiksi tai stressaaviksi kokemissaan tilanteissa. Vaihtoehtoiset selviytymistyylit jaetaan tunnekeskeisiin ja ratkaisukeskeisiin. Tunteisiin keskittyvillä selviytymistyylillä pyritään vähentämään vaikean tilanteen aiheuttamaa ahdistusta. Tällaisia reaktioita ovat esimerkiksi erilaiset tunnereaktiot, syyttely, pakeneminen tai päihteiden käyttö. Ratkaisuun tähtääviä coping-tyylejä ovat esimerkiksi uuden toimintamallin suunnittelu ja tilanteen positiivinen uudelleen arviointi. Ongelman ratkaisuun keskittyvä coping-tyyli on yleinen sellaisissa tilanteissa, joissa yksilö kokee, että hän voi tehdä tilanteessa jotain. Opettajan on hyvä tietää coping- tyyleistä ja niiden aiheuttamista reaktioista voidakseen ymmärtää toisesta kulttuurista tulevien opiskelijoiden oppimisprosessia ja tukea heidän oppimistaan. Tutkimusten mukaan (Selmer 1999) uuteen kulttuuriin sopeutumisessa varhain koetut pettymykset ja kokemus siitä, ettei sopeudu eikä pääse kiinni elämästä uusissa olosuhteissa vaikuttaa negatiivisesti sopeutumisprosessissa uuteen kulttuuriin. 3.2.2. Taidot Opettajan työn ydinosaamista ovat pedagogiset taidot. Monikulttuurisen ryhmän oppimisprosessi, opetuksen suunnitteluun ja arviointiin liittyvät haasteet ovat erilaisia kuin kantaväestöön kuuluvien opiskelijoiden kanssa toimittaessa. Useimmat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat (varsinkin sellaiset, jotka ovat käyneet kotimaissaan koulua) ovat tottuneet opiskelemaan opettajajohtoisesti. Tällaisten opiskelijoiden opetus pitäisi alussa lähteä opettajajohtoisesti ja vähitellen siirtyä oppijakeskeisyyteen ja itseohjautuvuuteen. Opettajakeskeisistä oppimiskulttuureista tulevien on vaikea lähteä esim. itse aikatauluttamaan oppimistehtäviä tai tekemään ryhmätöitä koulutusprosessin alussa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mielestä hyvä opettaja osaa esittää opetettavat asiat monilla erilaisilla menetelmillä ja konkretisoiden, niin että heikoimmatkin opiskelijat pystyvät oppimaan (Kilpinen 2009). 3 Opettajan vuorovaikutus- ja kommunikointitaidot ovat opetustyötä tekevien perustaitoja. Monikulttuurisessa ryhmässä nämä taidot korostuvat. Suomen kielellä opetettaessa pitää selkosuomi olla hallinnassa, englannin kielisissä ryhmissä taas haasteet liittyvät usein siihen että sekä opiskelijat että opettajat puhuvat muuta kuin äidinkieltään. Lisäksi erilaiset non-verbaaliset ilmaisut tuovat lisämausteensa ja haasteensa vuorovaikutustilanteisiin. Monikulttuurisissa ryhmissä, kuten myös suomalaisissa ryhmissä syntyy myös ristiriitatilanteita. Monikulttuurisen ryhmän sisäiset ristiriitatilanteet voivat olla kovin monimutkaisia. Opettajalla tulisi olla taitoja toimia ristiriitatilanteissa ja osata toimia tilanteissa, joiden ristiriidat joko nousevat kulttuurisista syistä tai sitten yksilöön liittyvistä tekijöistä. 3.2.3. Asenteet ja ominaisuudet Mirja Talib (2005, 42-46) hahmottaa opettajan monikulttuurista ammatillisuutta opettajan itsetuntemuksen ja itseymmärryksen kautta sekä yhteiskunnallisen tiedostamisen kautta mm. kriittisenä suhtautumisena opettajan työtä kohtaan. Talibin mukaan opettajan monikulttuurinen ammatillisuus kehittyy tiedostamisen kautta globaaliin vastuunottoon ja toimintaan. Asenteet ja ominaisuudet, jotka liittyvät ammatillisen opettajan monikulttuuriseen osaamiseen koostuvat tasa-arvoisesta suhtautumisesta ihmisiin, suvaitsevaisuudesta ja pyrkimyksestä oikeudenmukaiseen ihmisten kohteluun. Tärkeää on myös opettajan itsetunetemus ja ymmärrys omista kulttuurisesti sidonnaisista asenteistaan. Opettaja joutuu ”katsomaan itseään peilistä” tarkemmin ja tiedostamaan omat kulttuurisesti sidonnaiset arvonsa ja norminsa toimiessaan eri kulttuurista tulevien kanssa. Toisin kuin monokulttuurisessa ryhmässä monikulttuurinen ryhmä toimii peilinä opettajan suomalaisuuteen, halusipa opettaja tätä tai ei. Voi myös tapahtua, että opettaja joutuu psykologisessa mielessä kohteeksi eli kaikkien suomalaisten edustajaksi monikulttuurisessa ryhmässä opettaessaan. Tällaisessa tilanteessa opettajan tulisi tietoisesti tuoda esille opiskelijoille, ettei yksi ihminen voi edustaa koko kansakuntaa tai ryhmää, eikä olla vastuussa muiden suomalaisten käyttäytymisestä. Opettajan itsetuntemus ja kyky reflektoida itseen liittyviä asioita korostuu monikulttuurista ryhmää opetettaessa. Siksi olisikin tärkeää, että opettajalla olisi mahdollisuus jonkun ulkopuolisen kanssa käsitellä näitä asioita esim. työnohjaustilanteissa. Usein monikulttuurisia ryhmiä opetettaessa tilanteet ovat uusia ja ennalta arvaamattomia, siksi opettajan joustavuus ja kyky sietää epäselviä ja ennakoimattomia tilanteita nousee keskeiseksi persoonallisuuden piirteeksi. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona ne tiedot, taidot, asenteet ja ominaisuudet, jotka korostuvat opettajan monikulttuurisessa osaamisessa. Taulukko 1. Opettajan monikulttuurinen osaaminen (Metsänen 2011, 57-58) Tiedot Kulttuurien eroista Taidot Joustavat pedagogiset taidot Asenteet ja ominaisuudet Itsetuntemus ja tietoisuus oman kulttuurin vaikutuksesta arvoihin, asenteisiin, normeihin Taustatiedot opiskelijasta Opetuksen suunnittelutaidot Tasa-arvoinen suhtautuminen erilaisille ryhmille ihmisiin Lähtömaan tilanne (politiikka, Erilaiset opetusmenetelmät Kyky sietää epäselviä ja historia) epävarmoja tilanteita 4 Oppimiskäsitys oppimiskulttuuri ja Selkosuomen taidot ja erilaiset vuorovaikutus ja kommunikointitaidot Tiedot coping- tyyleistä Ristiriitojen ratkaisutaidot Ennakko-olettamusten vaikutus Toimintataidot oppimisprosessissa ennakoimattomissa tilanteissa Sopeutumisen prosessi uuteen Toimintataidot erilaisten kulttuuriin ihmisten kanssa Erilaiset kommunikaatio- ja Englannin kieli (tai jokin vieras vuorovaikutustyylit kieli) Suvaitsevaisuus ja joustavuus Huumorintaju Kyky sietää epävarmoja tilanteita Kyky toimia uusissa ja ennakoimattomissa tilanteissa Ennakkoluuloton suhtautuminen ihmisiin 4.Tutkimuksen suorittaminen 4.1.Tutkimusryhmät Tutkimukseen osallistui 35 suomalaista ammatillista opettajaa ja 45 belgialaista opettajaksi opiskelevaa. Suurimmalla osalla suomalaisista ammatillisista opettajista oli kokemusta monikulttuuristen ryhmien opettamisesta, ja he olivat myös iältään vanhempia kuin belgialaiset. Belgialaiset opiskelivat opettajiksi eri kouluasteille. Heillä kaikilla oli kokemusta opiskelijoina monikulttuurisissa ryhmissä, samoin kuin opetusharjoittelusta monikulttuuristen ryhmien opettajina. Belgialaiset opettajaksi opiskelevat tekivät itsearviointinsa englannin kielellä. 4.2.Tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa käytetään ”Opettajan monikulttuurisuus osaamisen” itsearviointi-työkalua, jonka on kehittänyt Riitta Metsänen (2009). Itsearviointi- työkalu koostuu 24 väittämästä, jotka kuvaavat opettajan monikulttuurisuusosaamiseen liittyviä tietoja, taitoja, asenteita ja persoonallisuuteen yhteydessä olevia ominaisuuksia. Väittämät perustuvat aiemmin tässä artikkelissa esitettyihin opettajan monikulttuurista osaamista kuvaaviin osaamisvaatimuksiin., Arviointiskaala on 1-5 (vahvasti samaa mieltä - vahvasti eri mieltä). Arviointi-työkalu on suomen kielinen ja se on käännetty myös englanniksi. 5.Tutkimuksen tuloksia Suomalaisten ja belgialaisten opettajaksi opiskelevien itsearvioinnit olivat monikulttuurisen osaamisen ulottuvuuksilla samantyyppisiä. Vähäisemmiksi molemmat ryhmät arvioivat tietonsa ja taitonsa monikulttuurisesta pedagogiikasta, samoin kuin monikulttuurisen ryhmässä syntyvien ristiriitojen ratkaisutaidot. Vahvaksi sekä suomalaiset opettajat että belgialaiset opettajiksi opiskelevat arvioivat asenteensa eri kulttuureita kohtaan sekä tasa-arvoisen suhtautumisen ihmisiä kohtaan. Seuraavassa esitellään tutkimukseen osallistuneiden itsearviointeja tietojen, taitojen, asenteiden ja ominaisuuksien ulottuvuuksilla. 5.1.Tiedot Suomalaiset ammatilliset opettajat (N=35) arvioivat monikulttuurisuuteen liittyvät tietonsa seuraavanlaisesti. 5 Kuvio 1: Suomalaisten ammatillisten opettajien arviot monikulttuurisuus osaamiseen liittyvistä tiedoista Suomalaiset ammatilliset opettajat tietävät arvionsa mukaan, miten kulttuuri vaikuttaa käyttäytymiseen ja he arvioivat tuntevansa suomalaisen kulttuurin arvot. Heikoimmiksi opettajat arvioivat tietonsa monikulttuurisen pedagogiikan perusteista samoin kuin yksilön selviytymiskeinoista vaikeissa tilanteissa. Kuvio 2: Belgialaisten opettajiksi opiskelevien arviot monikulttuuriseen osaamiseen liittyvistä tiedoista Belgialaiset opettajiksi opiskelevat (N=45) arvioivat monikulttuurisuus osaamiseen liittyviä tietojaan alhaisemmiksi kuin suomalaiset jo opettajan työssä toimivat. Tilastollisista merkitsevyyttä eroista ei ole laskettu. Suomalaisten opettajien tavoin belgialaiset opettajaksi opiskelijat arvioivat alhaisimmiksi tietonsa monikulttuurisen pedagogiikan perusteista samoin kuin kulttuuriin sopeutumisen prosessista ja yksilön käyttäytymisestä uusissa tilanteissa. 6 5.2.Taidot Seuraavassa esitellään suomalaisten ammatillisten opettajien itsearvioinnit heidän monikulttuuriseen osaamiseensa liittyvistä taidoista. Kuvio 3: Suomalaisten ammatillisten opettajien arviot monikulttuuriseen osaamsieen liittyvistä taidoista Suomalaiset opettajat arvioivat taitonsa ratkaista monikulttuurisessa ryhmässä syntyviä ristiriitatilanteita heikoiksi samoin kuin samoin kuin taitonsa suunnitella opetusta monikulttuuriselle ryhmälle. Ohjaustaidot arvioitiin samoin heikoiksi, vahvuudeksi opettajat arvioivat sen, että he pystyvät toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Hajonnat eri väittämien kohdalla olivat suuria. 7 Kuvio 4: Belgialaisten opettajiksi opiskelevien arviot monikulttuuriseen osaamiseen liittyvistä taidoista Belgialaiset opettajiksi opiskelevat arvioivat monikulttuuriseen osaamiseen liittyvät taitonsa tasaisesti. Heikoimmaksi he arvioivat taitonsa suunnitella opetusta monikulttuuriselle ryhmälle. 5.3.Asenteet ja ominaisuudet Suomalaiset opettajat arvioivat monikulttuurisuuteen liittyvät asenteensa ja ominaisuutensa seuraavanlaisesti. Kuvio 5: Suomalaisten ammatillisten opettajien arviot monikulttuuriseen osaamiseen liittyvistä asenteista ja ominaisuuksista. Asenteensa ja henkilökohtaiset ominaisuutensa suomalaiset opettajat arvioivat positiivisesti. Opettajat ovat tietoisia oman kulttuurinsa arvoista, suhtautuvat kaikkiin ihmisiin tasa-arvoisesti ja arvostavat ihmisiä, joilla on erilainen maailmankatsomus kuin heillä itsellä. Heikommiksi opettajat arvioivat tietoisuutensa kulttuurisesti sidonnaisista tekijöistä opetus- ja ohjaustilanteissa. 8 Kuvio 6: Belgialaisten opettajaksi opiskelevien monikulttuuriseen osaamiseen liittyvät asenteet Belgialaiset opettajaksi opiskelevat arvioivat itsensä joustaviksi, he suhtautuvat pääsääntöisesti ihmisiin tasa-arvoisesti sekä arvostavat ihmisiä, joilla on erilainen maailmankatsomus. Opettajaksi opiskelevat arviot olivat alhaisia niistä kulttuurisidonnaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat opetus- ja ohjaustilanteissa. Belgialaiset arvioivat suomalaisia opettajiin verrattuna tietoisuuden omista kulttuurisista arvoistaan vähäisemmäksi. 6. Yhteenveto Lopuksi esitetään koonta-ja vertailutaulukko suomalaisten ja belgialaisten monikulttuuriseen osaamiseen liittyvistä tiedoista, taidoista ja asenteista sekä ominaisuuksista. Taulukossa esitetään ryhmien keskiarvot ja hajonnat. Taulukko 2: Suomalaisten ammatillisten opettajien ja belgialaisten opettajiksi opiskelevien monikulttuurisen osaamiseen liittyvien tietojen, taitojen, asenteiden ja ominaisuuksien keskiarvot ja hajonnat. Keskiarvo Hajonta Tiedot 3.4 1.8 3.4. 0.7 Taidot 3.2 1.0 3.5 0.7 Suomalaiset opettajat (N=35) Belgialaiset opettajiksi Keskiarvo opiskelevat (N=45) Hajonta 9 Asenteet 3.9 0.7 3.7 0.7 Taulukosta näkyy selvästi, ettei eroja suomalaisten opettajien ja belgialaisten opettajaksi opiskelevien välillä ole paljon. Mielenkiintoista tuloksissa on suomalaisten opettajien tieto- ja taito ulottuvuuksien hajonnat. Hajontaa arvioinnissa oli väittämissä, jotka liittyivät monikulttuuriseen pedagogiikan taitoihin, ohjaustaitoihin ja oppimisprosessin hallitsemistaitoihin monikulttuurisessa ryhmässä. 7. Pohdinta Monikulttuuriseen osaamisen syventäminen on ajankohtainen kehittämistarve niin yksityisille opettajille kuin koulutusorganisaatioille. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opiskelee eritasoisissa ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. Myös ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat ovat haluttuja ammattikorkeakouluissa kautta maan. Suomalaiset ammatilliset opettajat arvioivat omaa monikulttuurista osaamistaan keskimäärin hyväksi. Tiedot osa-alueella väittämä ”Tunnen monikulttuurisen pedagogiikan perusteet” arvioitiin heikoimmaksi. Tietojen-ulottuvuuden väittämien hajonta oli suurta (1.8), tämä viittaa siihen että joukossa on opettajien, joilla on paljon tietoa tästä osa-alueesta sekä sellaisia opettajia, joiden tiedot ovat huomattavasti vähäisimpiä. Suomalaiset opettajat arvioivat monikulttuurisen ryhmän ristiriitojen ratkaisutaitojaan vähäisiksi kun taas vahvuudeksi arvioitiin opettajan kyky toimia kaikenlaisten ihmisten kanssa. Myös taito-ulottuvuudella hajonta oli suurta eri opettajien arvioinneissa. Belgialaisten ja suomalaisten opettajien erot tiedot, taidot, asenteet ja ominaisuudet ulottuvuuksilla olivat vähäisiä. Yksittäisten väittämien kohdalla belgialaiset arvioivat suomalaisia vähäisemmäksi tietoisuuden omista arvoistaan. He myös raportoivat, etteivät tiedä oman kulttuurinsa arvoja. Vastauksiin saattaa vaikuttaa se, että belgialaiset opettajaksi opiskelevat olivat huomattavasti nuorempia kuin suomalaiset jo ammatissa toimivat opettajat. Toisaalta myös suomalainen kulttuuri saattaa olla selvärajaisempaa ja erottuvampaa kuin belgialainen. Tämän kehittämistehtävän tulosten mukaan koulutus- tai kehittämistarpeita tai tietovajetta suomalaisilla opettajilla on erityisesti monikulttuurisen pedagogiikan tietoperustasta samoin kuin monikulttuurisen ryhmän ristiriitatilanteiden ratkaisutaidoista. Myös monikulttuuriseen ohjaukseen liittyvät tiedot ja taidot raportoitiin vähäisiksi. Huomattavaa on, että opettajien joukko oli hyvin kirjavaa, sillä yksittäisten väittämien hajonnat olivat hyvin suuria. Tässä arviointityökalussa käytettiin väittämiä, jotka johdettiin monikulttuuriseen osaamiseen liittyvistä osaamisalueista. Nämä alueet on työkalun kehittäjä Riitta Metsänen määritellyt eri asiantuntijoihin viitaten. Joku toinen henkilö ja tekijä olisi voinut määritellä arviointi-työkalun osaamisalueet toisin. 10 Arviointityökalun väittämien tilastollisia tunnuslukuja ei ole laskettu. Opettajan monikulttuurisen osaamisen arviointi- työkalu kehittäminen vaatii tulevaisuudessa myös arviointivälineen luotettavuuden mittaamista. Arviointi työkalun väittämien skaala on 1 - 5, 1=vahvasti eri mieltä, 2 = eri mieltä, 3=vaikea sanoa, 4= samaa mieltä, 5=vahvasti samaa mieltä. Työkalun käytöstä saadun kokemuksen, ja palautteiden sekä tämän aineiston perusteella, arviointiskaalaa tulisikin muuttaa siten, että vaihtoehto 3 vaikea sanoa tulisi muotoon en osaa sanoa. Erikseen voisi arvioinnissa kysyä väittämän sisällön merkityksestä vastaajalle. Opettajan monikulttuurisen osaamisen arviointiin laadittu työkalu on vielä kehittämisvaiheessa. Se on tarkoitettu käytettäväksi käytännön tilanteissa opettajien osaamisen arvioinnin kehittämistyökaluna esimerkiksi opettajien täydennys- ja jatkokoulutusta suunniteltaessa. Arviointityökalu on siis käytäntöön ja käyttöön suunniteltu. Itsearviointiin perustuvissa menetelmissä on aina haasteena se, miten rehellisesti yksilö itseään arvioi ja väittämiin vastaa. Opettajahan ovat tunnetusti tarkkoja osaamisestaan, ja saattaa olla että joissain vastauksissa sosiaalinen suotavuus korostuu, eli vastataan normien ja sosiaalisten odotusten mukaisesti Lähteet: Hanhinen, T. 2010. Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Helakorpi, S. 2010. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opas 2010-2011. Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hämeenlinna. Holvikivi, J. 2011. Kulttuuriset skeemat monikulttuuristen ryhmien opetuksessa ja terveydenhuollossa. Teoksessa: Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K. Lokaali ja globaali opettajuus sosiaali- ja terveysalalla. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Hämeenlinna: HAMK. Kilpinen, J. 2009. Maahanmuuttajien peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys. Turun ammattiinstituutti ja opetushallitus. Moniste 9/2009. Tampereen yliopistopaino. Matinheikki-Kokko, K. 2005. Teoksessa Eteläpelto, A. & Tynjälä, P. (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Porvoo: WSOY. Metsänen, R. 2011. Kun lokaali ja globaali kohtaavat opetustilanteessa, mitä ammatillisen opettajan tulisi osata. Teoksessa Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K. (toim.) Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämennlinna: HAMK Mezirow, J. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa Mezirow J. (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuikoulutuksessa. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Ruohotie, P. 2005b. Kvalifikaatioiden ja kompetenssien kehittäminen koulutuksen tavoitteena. Teoksessa T. Varis (toim.) Uusrenessanssiajattelu, digitaalinen osaaminen ja monikulttuurisuuteen kasvaminen. Helsinki: OKKA-säätiö. 11 Talib, M., Löfström & Meri, M. 2004. Kulttuurit ja koulu. Avaimia opettajille. Vantaa:WSOY. Selmer, J. 2001. Psychological Barries to Adjustment and How they Affects Coping Strategies: Western Business Expatriates in China. The International Journal of Human Resurce Management. VOL 12. No 2. s. 151-165. Sue, D. & Sue, D. 1999. Counseling the Culturally Different. Theory and Practice. New York: Wiley. Painamattomat: Metsänen, R. 2009. Opettajan monikulttuurinen osaaminen arvointi-työkalu. Tikkanen, I, Kemppi M-L, Lahti A. & Metsänen, R. 2011. Selvitys Suomessa asuvien maahanmuuttajien koultustarpeista neljän ammattikorkeakoulun toimialoilla pääkaupunkiseudulla. Laurea AMK: Hera Comperence- hanke. Sähköiset aineistot: www.osaava.net/Seppo Helakorpi. Luettu 29.4.2011 12