Tulostettava paketti

Transcription

Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti
Heli Liski, Pia Valonen & Marjaana Ylönen
Tietopaketin suunnittelu käynnistyi keväällä 2008.
Samanaikaisesti myös perusopetukseen valmistavan
opetuksen oppilasmäärä Turussa kaksinkertaistui,
uusia ryhmiä perustettiin ja opettajia palkattiin
lisää. Heidän työhön perehdyttämisensä oli
suurimmaksi osaksi suullista ja tarve tiedon
välittämiseen myös muilla tavoin alkoi olla
välttämätöntä. Silloinen monikulttuurisen opetuksen
suunnittelija Johanna Järvinen Turun
opetustoimessa ehdotti perehdyttämiskansion
laatimista osana Opetushallituksen rahoittamaa
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen
kouluyhteisössä (MOKU) -kehittämistoimintaa.
Työryhmä alkoi työstää perehdyttämiskansioita,
jolle muodostui rakenne, joka pyrkii seuraamaan
vaiheittain valmistavan opetuksen kulkua aina
alkuhaastattelusta oppilaan siirtymiseen
perusopetukseen. Työn edetessä huomasimme, ettei pelkkä työhön perehdyttäminen
enää riittänyt kansion sisällöksi, sillä yhä useammin valmistavassa opetuksessa on
oppilaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi erilaisia tukitoimia. Tällöin nimi muuttui
Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketiksi.
Koko ajan työryhmälle oli tärkeää, että tietopaketti on linjassa valtakunnallisten
valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaperusteiden, kunnallisen
opetussuunnitelman sekä Turun kaupungin opetustoimen monikulttuurisuustaitojen ja
globaalikasvatuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Yhdessä näiden asiakirjojen
kanssa tietopaketti antaa melko kattavan kuvan valmistavasta opetuksesta. Näin
tietopaketti ei jää irralliseksi ”niksikokoelmaksi” vaan tarjoaa päivitettävissä olevaa
tietoa ja pohdintaa valmistavan opettajan työhön. Sivuilta löytyvät tärkeimmät
yhteistyökumppanit, yhteystietoja ja linkkejä. Paketin ohessa myös kaikki valmistavan
opetuksen lomakkeet uudistettiin ja tallennettiin Turun hallinnon verkkoon NeTkuun
(intranet).
Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti sisältää paljon asioita, joita opettaja
kohtaa työssään. Tietopaketti on suunniteltu antamaan nopeasti vastauksia
arkirutiineihin ja pulmatilanteisiin opetuksessa. Valmistavan opetuksen opettajan
työnkuva on varsin yllätyksellinen, joten materiaali ei voi sisältää vastauksia kaikkiin
kysymyksiin. Se on ensisijaisesti tarkoitettu Turun kaupungin valmistavan opetuksen
opettajan apuvälineeksi ja sisältää siksi paikallista ja pikkutarkkaakin ohjeistusta.
Tietopaketti on kuitenkin Netkun (intranet) lisäksi vapaasti kaikkien hyödynnettävissä
www.moped.fi-sivustossa.
Moped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)
1
1 Johdanto
2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat
2.1 Turun seudun tulkkikeskus
2.2 Lääkärintarkastus
3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset
3.1 Alkupalaveri
3.1.1 Koulukuljetukset
3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen
3.3 Pedagoginen arvio
3.4 Päätöspalaveri
4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt
4.1 Oppilaslista
4.2 Opintoretket
4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin pikkubussi
5 Koulunkäyntiavustajat
6 Integrointi
7 Tukitoimet
7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan hakeminen
7.1.1 Tukiopetus
7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja terveydenhoitaja,
kuraattori ja opinto-ohjaus
7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus
7.1.4 Konsultaatioapu
7.2 Tehostettu tuki
7.3 Erityinen tuki
7.4 Muut tukipalvelut
8 Yhteistyötahot ja -henkilöt
8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät
8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut
8.2 Yhdysopettaja
8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija
8.4 Ulkomaalaistoimisto
8.5 Vastaanottokeskus (VOK)
8.5.1 Ryhmäkoti
8.6 Omakieliset opettajat (OMO)
8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)
8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)
8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus alakoulussa
8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa
2
9 Arviointi
10 Nivelvaihe ja siirto
10.1
10.2
10.3
10.4
Perusopetus
Vieraskieliset nuoret (VNO)
Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)
Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)
11 Oppimateriaalit
11.1 Verkkomateriaalit
Liiteluettelo
Versio: 15.8.2013; http://www.moped.fi/opetus/valmopaketti.html
Huom! Tämä materiaali on laadittu Turun kaupungin valmistavan opetuksen tarpeisiin ja se
sisältää siksi myös paikallistason ohjeistusta. Materiaali on kuitenkin saatavilla Mopedissa,
jotta sitä voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muualla.
3
1 Johdanto
Maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta
opetuksesta (VALMO) säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Valmistava
opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden
suomen kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.
Opetusta annetaan


6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia
11-vuotiaille ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia
Käytännössä opetusta annetaan noin vuoden ajan. Valmistavaan opetukseen
voidaan tarvittaessa anoa jatkoaikaa. Tarvittava lomake löytyy Turun
intranetistä NeTkusta (Maahanmuuttajaopetuksen lomakkeet). Oppilaalle
annetaan luokkaopetusta vähintään yhtä monta viikkotuntia kuin
samanikäiselle perusopetuksen oppilaalle.
Oppilas voi siirtyä perusopetukseen jo aiemmin, mikäli hänellä katsotaan
olevan siihen riittävät tiedot ja taidot.
Valmistavalle opetukselle ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä
tarkkoja oppimääriä. Opetuksessa noudatetaan valmistavan opetuksen
valtakunnallista ja kunnallista opetussuunnitelmaa (Liite 1). Opetuksen
pääpaino on suomen kielen opiskelussa.
Valmistavan opetuksen ryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja
oppimisedellytysten (esim. aikaisempi koulutausta) mukaisesti. Ryhmien
muodostamiseen osallistuvat monikulttuurisen opetuksen suunnittelija,
valmistavan opetuksen opettajien yhdysopettaja ja muiden ryhmien opettajat.
Ryhmiä toimii alakouluissa ja yläkouluissa. Ryhmiin otetaan uusia oppilaita
koko lukuvuoden ajan. Toukokuussa ei oteta enää uusia oppilaita. Ryhmän
maksimikoko on 10 oppilasta.
4
2 Yhteistyö kodin ja koulun välillä - heti hoidettavat asiat
2.1 Turun seudun tulkkikeskus
Opettaja saa tiedon uudesta oppilaasta monikulttuurisen opetuksen
suunnittelijalta. Ensimmäinen tehtävä on järjestää alkupalaveri, johon
kutsutaan huoltajat ja oppilas. Tulkki tilataan, vaikka esimerkiksi vanhemmat
osaisivat englantia tai perhetuttava puhuisi suomea. Oppilaan oikeusturvan
takia tulkki on välttämätön. Tulkattava kieli on se kieli, joka palvelee parhaiten
ko. tilanteessa. Yhdessä perheessä saatetaan puhua useita kieliä.
Oppilaan yhteystiedot ja taustatietoja saa suunnittelijalta.
Tulkkikeskukselle tulee ilmoittaa seuraavat asiakasta koskevat tiedot tulkkia
tilattaessa:



mahdollinen Suomen kansalaisuus
asiakkaan status (turvapaikanhakija, pakolainen, joku muu), mikäli tämä ei ole
Suomen kansalainen
asiakkaan kotikunta (sekä mahdollinen asiakkuus vastaanottokeskuksessa)
Turun kasvatus- ja opetusvirasto käyttää Turun seudun tulkkikeskuksen
palveluita.
Opetuksessa ei käytetä tulkkia.
2.2 Lääkärintarkastus
Oppilas ei voi aloittaa koulunkäyntiä ennen kuin hänellä on lääkärintodistus
koulunkäynnin aloittamista varten. Ainoastaan vanhoista Euroopan unionin
maista ja USA:sta tulevat oppilaat ovat poikkeuksia. Esimerkiksi virolaisilta
vaaditaan vielä todistus. Todistuksen saamiseen sisältyy useita
laboratoriokokeita ja niiden valmistuminen vie aikaa. Jos odotusaika venyy
pitkäksi, opettaja tiedustelee terveystarkastuksen etenemisestä esimerkiksi
sosiaalityöntekijältä.
Lista vaadittavista kokeista on liitteenä (Liite 2) ja sen voi antaa
alkupalaverissa, joka voidaan järjestää ennen koulun aloittamista. Useissa
tapauksissa koulun terveydenhoitaja voi tarkistaa, ovatko laboratoriokokeet
valmiit. Terveyskeskuksesta saa aina kirjoitetunkin todistuksen.
Sosiaaliturvatunnuksen puuttuminen ei ole este terveystarkastukselle.
Lääkärintodistus jää kouluun kouluterveydenhoitajalle.
5
3 Alkupalaveri ja muut tapaamiset
Suosituksena on pitää vähintään kolme tapaamista. Ensimmäinen on
kartoittava alkupalaveri, toinen opinto-ohjelman laatimista varten ja kolmas
päätöspalaveri.
3.1 Alkupalaveri
Opettaja päättää itse järjestääkö hän alkupalaverin ennen terveystarkastuksen
valmistumista vai vasta sen jälkeen tartuntavaaran takia.








Lyhyt koulun ja valmistavan opetuksen esittely. On tuotava esille, että
valmistava opetusta järjestetään tietyissä kouluissa valmistavan opetuksen
ryhmissä, eikä ko. valmistava luokka ole välttämättä pysyvä järjestely. Asioita:
ryhmäkoko (suositus enintään 10 oppilasta), ko. ryhmän oppilaat,
avustajaresurssi, peruskouluikä ja oikeus opetukseen.
Täytetään taustatietolomake (Liite 10). Pyydetään koulutodistukset kotimaasta.
Koulutaustan selvittäminen on tärkeää (koulunkäynnin säännöllisyys, oppilaan
lähtötaso jne.).
Tarkistetaan lääkärintodistus tai kerrotaan todistuksen sisällöstä (kts. 2.2).
Kerrotaan koulun terveydenhuollosta ja pyydetään rokotustodistukset sekä luvat. (Liite 5) Kysytään terveyteen liittyvistä seikoista. Ne ovat
taustatietolomakkeessa.
Pyydetään lupa kuvan ja nimen esiintymiseen julkisesti (Liite 4).
Suositellaan oman äidinkielen opetuksen aloittamista (Liite 6), mutta asiaan
voidaan palata myöhemmin. Ilmoittautuminen on sitovaa.
Ilmoittautumislomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen opetuksen
suunnittelijalle. Oma äidinkieli, kotona puhuttava kieli, koulunkäyntikieli,
kirjoitustaito eri kielillä vaihtelevat. Mikä tulkki on paras , mikä omakielinen
tukiopetus on paras?
Esitellään valmistavaa opetusta tarkemmin ja kerrotaan opetuksen sisällöstä,
käytänteistä (esim. poissaolot, kännykät, korvausvelvollisuudet) ja
materiaaleista sekä vastataan kysymyksiin. Annetaan mahdollisesti
lukujärjestys. Puhutaan läksyistä .
Sovitaan yhteydenpidosta ja tarkistetaan yhteystiedot. Nimen oikeinkirjoitusasu
tarkistetaan virallisista papereista esim. KELA-kortista, samoin syntymäaika ja
mahdollinen sosiaaliturvatunnus.
Kysytään erityisruokavaliosta, joka ilmoitetaan keittiöön.
Huoltajille tarjotaan kirjallista todistusta tapaamiseen osallistumisesta
mahdollista opiskelu- tai työpaikkaa varten. Erikielisiä kutsuja tapaamisiin
löytyy Moped-verkkosivuilta. (www.moped.fi/lomakkeet/)
3.1.1 Koulukuljetukset
Alkutapaamisessa täytetään yhdessä vanhempien kanssa
koulukuljetushakemus (Liite 8), jos on oletettavissa, että oppilas on oikeutettu
koulukuljetukseen. Koulukuljetuksissa käytetään pääsääntöisesti Turun
kaupungin joukkoliikenteen koululaiskorttia. Oppilaan tietojen on oltava
6
Primuksessa. Tieto myönnetystä koululaiskortista on nähtävissä Primuksessa.
Tietoja voi myös kysellä puhelimitse kasvatus- ja opetusvirastosta.
Myönnetty kortti noudetaan huoltajien toimesta paikallisliikenteen
palvelutoimistosta (Aurakatu 5). Joskus myös joku koulusta voi noutaa kortin.
Oppilaille, joilla ei ole sosiaaliturvatunnuksen loppuosaa, annetaan kasvatus- ja
opetusvirastossa korttia varten tytöille loppuosaksi -0000 ja pojille -1111.
Koululaiskortti myönnetään, jos 1. - 2. luokan oppilaan koulumatka kouluun on
vähintään 3 km tai 3. - 9. luokan oppilaankoulumatka kouluun on yli 5 km.
Koulumatkan pituus mitataan lyhyintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä
käytössä olevaa tietä pitkin kodin tai asunnon pihalta koulun pihalle.
Kortti oikeuttaa kahteen matkaan/päivä. Vaihto-oikeus on yksi tunti.




Oppilaalle voidaan järjestää taksikuljetus, jos
päivittäinen koulumatka odotuksineen kestää yli kaksi ja puoli tuntia, 13 vuotta
täyttäneillä koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia
jos koulumatka kodin ja lähimmän linja-autoreitin varrella olevan pysäkin välillä
on 1. - 2. luokan oppilaalla vähintään 3 km ja 3. - 9. luokan oppilaalla yli 5 km
koulumatka on rasittava tai vaikea:
päätös tehdään psykologin tai lääkärin lausunnon perusteella, lausunnon pyytää
huoltaja. Opetuspalvelukeskus hyväksyy vain Turun terveystoimen neuvola- tai
koululääkäreiden lausunnot turkulaisten oppilaiden koulumatkoista:
esim. koulumatka saattaa olla liian vaikea oppilaan henkilökohtaisen
kehitystasoon nähden, tai liian raskas terveydellisten syiden takia,
jolloin koulumatkaa ei voida suorittaa itsenäisesti
koulumatkan vaarallisuus:
päätös tehdään poliisiviranomaisen lausunnon perusteella, lausunnon pyytää
kasvatus- ja opetusvirasto
Päätös koulukuljetuksen järjestämisestä tehdään lukuvuodeksi kerrallaan.
Oppilas, jonka koulukuljetusoikeus säilyy seuraavana lukuvuotena, käy
lataamassa kortin palvelutoimistossa kesän aikana.
Korttia haetaan lomakkeella, joka löytyy kaupungin nettisivuilta. Se lähetetään
lomakkeessa olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Muiden kuin turkulaisten osalta oppilaiden
kotikunta järjestää ja kustantaa koulukuljetuksen.
3.2 Oppilaan oman opinto-ohjelman laatiminen
Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma
yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.
Suunnitelma pyritään kuitenkin laatimaan
viimeistään kolmen kuukauden kuluttua
valmistavan opetuksen alkamisesta. OpintoMoped: Valmistavan opetuksen opettajan tietopaketti (2013-2014)
7
ohjelman laatimisessa voi käyttää tukena koulun opetussuunnitelmaa.
Edellytyksenä laatimiselle on riittävä oppilaan valmiuksien tunteminen. Opintoohjelma on pedagoginen väline ja on kunkin opettajan omassa harkinnassa
kuinka lomaketta hyödyntää. Valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa on
kuitenkin määritelty opinto-ohjelmaan kirjattavaksi





oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet)
henkilökohtaiset oppimistavoitteet
opiskeltavat oppiaineet (tuntimäärät ja sisältö)
opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä sekä integrointi
perusopetukseen
ohjauksen järjestäminen sekä tukitoimet
Opinto-ohjelma muodostuu kolmesta lomakkeesta, jotka ovat saatavilla myös
sähköisenä NeTkussa
1. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN TAUSTATIEDOT (Liite 10); kts.
luku 3.1 Alkupalaveri
2. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN AIKAISEMPI KOULUNKÄYNTI
(Liite 3); kts. luku 3.1 Alkupalaveri
3. VALMISTAVAN OPETUKSEN (VALMO) OPPILAAN OPINTO-OHJELMA (Liite 9)
Opinto-ohjelmaa voidaan ja sitä on hyvä tarkistaa ja täydentää oppilaan
opintojen edetessä. Opinto-ohjelmaa ei toimiteta välttämättä seuraavaan
opiskelupaikkaan. Tarvittavat tiedot siirtyvät pedagogisessa arviossa. Siinä
arvioidaan tuleva tuen tarve, selostetaan kouluhistoria, kerrotaan
integroinnista ja opiskellussa käytetystä materiaalista.
Lupa opinto-ohjelman tietojen siirtämiseen pyydetään vanhemmilta
allekirjoituksella opinto-ohjelman viimeiselle sivulle.
3.3 Pedagoginen arvio
Jokaiselle oppilaalle tehdään pedagoginen arvio VILMA-järjestelmässä. Se on
tärkein tiedonsiirtoväline seuraavaan perusopetuksen kouluun siirryttäessä.
Sinne kirjataan mm. kaikki palaverit ja muut yhteydenotot huoltajien kanssa.
Opettaja kirjaa pedagogiseen arvioon jatkossa tarpeellisiksi arvioimansa
tukitoimet ja täydentää arvioitaan pitkin lukuvuotta. Kun arvio on valmis ja
oppilas siirtyy eteenpäin, sen voi lukita oppilashuoltoryhmän edustaja
koulussa.
3.4 Päätöspalaveri
Joidenkin oppilaiden kohdalla tapaamisia kertyy useampia. Lyhyen ajan
opetuksessa viipyvillä tapaamiset saattavat jäädä kahteen, mutta
jatkosuunnitelman on kuitenkin oltava huoltajille selvä. Nyt on aika puhua
tulevaisuudesta, erilaisista oppimisen tuen muodoista ja vaihtoehdoista,
8
suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Pyrkimyksenä on antaa kannustava ja
realistinen kuva jatkosta. Vanhempien kysymyksille annetaan aikaa. Kerrotaan
osallistumistodistuksesta ja taitotasoarvioinnista. Puhutaan opinto-ohjelman
toteutumisesta.
Viimeisessä tapaamisessa jatkon pitäisi olla joko toteutettu (ajankohta ja
jatkopaikka) tutustumisineen tai sen toteutuksesta sovitaan samalla, kun
kerrotaan tutustumisesta jatko-opiskelu -paikkaan. Tutustuminen ja
siirtyminen voivat tapahtua usealla eri tavalla. Ne voivat olla käyntejä uudessa
koulussa tai osittaista integrointia, pehmeää laskua jne. Vanhemmat tai tulkki
voivat olla mukana opettajan harkinnan mukaan.
9
4 Lukujärjestys ja opetusjärjestelyt
Jokaisella opettajalla on 27 viikkotuntia. Oppilaan tuntimäärän kohdalla
seurataan oman ikätason oppilaiden tuntimääriä, mutta opettajan arvion
mukaan voidaan tunteja lisätä tai vähentää. Opettaja suunnittelee itse
lukujärjestyksen oppilaan ehdoilla. Lukujärjestykset voivat olla kokonaan
yksilöllisiä tai yhteisiä. Eriyttäminen toteutuu monella tavalla. Kaikki opettajat
voivat varata yhden tunnin tukiopetukseen. Suurin osa opetuksesta on suomen
kieltä. Matematiikka, ympäristötieto ja englanti ovat tärkeitä. Tärkeysjärjestys
määräytyy oppilaan seuraavan opiskelupaikan mukaan: mitkä tiedot ja taidot
korostuvat jatkossa. Lukujärjestykseen on varattava aikaa myös opintoretkiin
opintosuunnitelman mukaisesti, samoin taito- ja taideaineita sisällytetään
mukaan.
4.1 Oppilaslista
Oppilas listataan oppilaslistalle (Liite 15) heti, kun tieto oppilaasta on tullut
opettajalle. Aloitus/lopetus -sarakkeeseen kirjoitetaan tässä vaiheessa
TULOSSA ja oppilas numeroidaan. Kun oppilas siirtyy pois valmistavasta
ryhmästä, numero poistetaan nimen edestä, mutta oppilasta ei lukuvuoden
aikana poisteta listalta. Aloitus- ja lopetuspäivämäärät jäävät näkyviin.
Nimien oikeinkirjoitus pitää tarkistaa jostain virallisesta paperista ja varmistaa,
että etu- ja sukunimet ovat oikeissa sarakkeissa. Kutsumanimi kirjoitetaan
listaan isoilla kirjaimilla. Kieleksi merkitään kieli, jota oppilas ymmärtää
parhaiten. Esimerkiksi kurdin kielessä on kaksi vaihtoehtoa (badini ja sorani).
Aloitus/lopetus -sarakkeeseen täytyy laittaa näkyville myös aikaisempi VALMO,
jos oppilas on tullut ryhmään muualta Suomesta. Omien ryhmiemme väliset
siirrot sen sijaan voidaan jättää merkitsemättä näkyviin, kunhan pidetään
huolta, että aloituspäivämääränä pysyy ensimmäinen aloituspäivä eikä aloitus
uudessa ryhmässä.
Jatkosuunnitelmaan yritetään kirjoittaa mahdollisimman varhain jotain, vaikka
suunnitelmat muuttuisivatkin jatkossa. Jatkosuunnitelmasarakkeessa tulee
näkyä, jos oppilas on vieraskuntalainen. Se helpottaa monikulttuurisen
opetuksen suunnittelijan työtä. Puhelinnumeroksi kirjataan sellainen numero,
joka palvelee asioidessa parhaiten.
Päivämäärä on tärkeä ja listat on syytä päivittää nopeasti. Erityisen tärkeää
on, että laskentapäivänä syyskuussa listat ovat ajan tasalla. Ne lähetetään
monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalle ja yhdysopettajalle. Kun uusi
lukuvuosi alkaa, poistetaan siirtyneet oppilaat listalta.
10
4.2 Opintoretket
Opintoretket kuuluvat valmistavaan opetukseen, yhteen isompaan
luokkaretkeen lukuvuodessa voi sisältyä pääsymaksukin. Turun kaupungin
kohteet ovat useimmiten maksuttomia
peruskoululaisille mm:






















Turun linna
Turun kaupungin taidemuseo
Turun Tuomiokirkko
Aboa Vetus & Ars Nova -museot
(pääsymaksu)
Wäinö Aaltosen taidemuseo
Kaupunginkirjasto
Käsityöläismuseo
Sibelius-museo
Turun filharmoninen orkesteri
Ett Hem - museo
Biologinen museo
Forum Marinum
Kuralan kylämäki
Vimma
Ekotori
Kaupungin liikuntapaikat
Seikkailupuisto
Ruissalo :
Ulapan leirikeskus (varattavissa kasvatus- ja opetusvirastosta, Helinä
Lahnalakso)
Kasvitieteellinen puutarha (pääsymaksu)
Tammenterho
Kuhankuono
Maksulliset retket pitää ilmoittaa monikulttuuriselle suunnittelijalle.
4.3 Ryhmäbussikortti ja kaupungin
pikkubussi
Valmistavan opetuksen ryhmillä on
käytössään koulukohtainen
ryhmäbussikortti, jolla voi matkustaa
kaupungin sisäisillä bussilinjoilla. Bussikortin
saa oman koulun kautta ja se ladataan
uuden lukuvuoden alkaessa. Latauksen
yhteydessä voi ottaa irtolippuja
poikkeustilanteita varten esim., jos
bussikorttiin oikeutetun oppilaan koululaiskortin saaminen pitkittyy. 15vuotiaille ja sitä vanhemmille tarvitaan aikuisten matkalippuja.
11
Outlook-kalenterin kautta, koulusihteerin tai rehtorin tietokoneelta voi retkiä
varten varata kaupungin pikkubussin. Kuljettajaan (05002225781) on hyvä
olla yhteydessä etukäteen. Muista eväät, myös kuljettajan.
12
5 Koulunkäyntiavustajat
Jokaisella valmistavalla ryhmällä on avustaja
käytettävissään. Avustajaa tarvitaan
heterogeenisen opetusryhmän
opettamisessa.
Avustaja voi auttaa






käytännön asioiden hoitamisessa
(bussikortit, kopiointi)
oppilaiden opintojen edistymisen
seuraamisessa (uusi oppilas, heikko
oppilas, pitkälle edennyt oppilas)
eriyttämisessä (yhden oppilaan tai pienen ryhmän opettaminen)
tehtävien tarkastamisessa ja lisätehtävien antamisessa
oppimateriaalien valmistamisessa (pelit, askartelut)
kulkemisessa uusiin paikkoihin (terveydenhoitaja, integrointi, vierailut
koulun ulkopuolelle, siirtyminen liikuntapaikoille)
Avustajaharjoittelijoita voi tiedustella lähihoitajia, koulunkäyntiavustajia ja
lähiavustajia kouluttavista oppilaitoksista. Lähihoitajia koulutetaan Turun
ammatti-instituutissa, Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa sekä
Naantalin ammattiopistossa
Koulunkäyntiavustajia ja lähiavustajia puolestaan koulutetaan Turun
kristillisessä opistossa ja Turun ammatti-instituutissa. Lisäksi ryhmässä voi olla
maahanmuuttajataustaisia avustajia.
13
6 Integrointi
Valmistavan opetuksen aikana oppilas
pyritään integroimaan perusopetuksen
ryhmiin. Integrointi suunnitellaan jokaisen
oppilaan kohdalla erikseen. Integrointi
toteutetaan oppilaan opinto-ohjelman
mukaisesti. Oppilas pyritään integroimaan
hänelle vahvoissa oppiaineissa. Integrointi
edistää suomen kielen oppimista ja
suomalaiseen koulujärjestelmään
sopeutumista. Integroinnin on tarkoitus olla
kannustavaa ja antaa oppilaalle uskoa omiin
kykyihinsä.
Integrointi suunnitellaan valmistavan vaiheen opettajan ja koulun muiden
opettajien sekä rehtorin yhteistyönä. Integrointimallit vaihtelevat kouluittain.
Koulun käytänteenä voi esimerkiksi olla, että perusopetuksen opettajien tulee
merkitä listaan, mille tunneille he ottavat valmistavan vaiheen oppilaita
opiskelemaan.
Mikäli mahdollista, on järkevää integroida oppilasta hänen tulevaan
perusopetuksen luokkaansa. Jos oppilas vaihtaa koulua valmistavan opetuksen
jälkeen, suunnitellaan integrointi vastaanottavan koulun/opettajan kanssa
yhdessä. Esimerkiksi oppilas voi mennä tutustumaan uuteen kouluunsa, vaikka
aina yhdeksi päiväksi viikossa tai vain kerran. Oppilas pyritään integroimaan
omaa ikätasoaan vastaaviin opetusryhmiin.
Oppilas on usein helpointa integroida taito- ja taideaineiden tunneille, koska
näillä tunneilla oppilas pystyy toimimaan mallin mukaan ilman hyvää
kielitaitoa. Myös matematiikan tai vieraiden kielten tunneille voi olla helppoa
integroida, mikäli kyseiset oppiaineet ovat oppilaalle vahvoja hänen hyvän
koulutaustansa vuoksi.
Integroinnin määrä vaihtelee kunkin oppilaan kohdalla. Tavoitteena on, että
jokainen oppilas olisi integroituna ainakin jossain oppiaineessa. Integrointi voi
alkaa heti, kun oppilas aloittaa valmistavat opinnot tai se voi alkaa vasta
myöhemmin.
Integroinnin aikana oppilas voi myös suorittaa yleisopetukseen integroituna
perusopetuksen oppimääriä. Oppilas voi suorittaa oppiaineen koko oppimäärän
tai siitä osia (esim. yksi kurssi tai jonkin vuosiluokan oppimäärä). Näistä
opinnoista oppilaalle annetaan todistus, jossa on joko arvosana tai suoritus- tai
osallistumismerkintä. Kaikki integroinnit merkitään aina oppilaan valmistavan
opetuksen osallistumistodistukseen.
14
7 Tukitoimet
Vieraskieliset oppilaat ovat kaikkien oppilaiden tavoin oikeutettuja
perusopetuksen normaaleihin tukimuotoihin: yleiseen tukeen, tehostettuun
tukeen ja erityiseen tukeen. Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat
tehostetun tuen piiriin. Kun oppilaalle laaditaan pedagogisia asiakirjoja,
valitaan siis tuen vaiheeksi tehostettu tuki YTE-portaikolla. Kun valmistavan
opetuksen aikana selviää oppilaan tarve tukeen, tuki annetaan oppilaalle
parhaiten soveltuvalla tavalla. Valmistavassa opetuksessa oppilaille annetaan
tarvittaessa tukiopetusta, oppilashuollollisia tukitoimenpiteitä sekä osa-aikaista
erityisopetusta. Jos annettu tuki ei riitä, tulee kartoittaa oppilaan erityisen tuen
tarve.
7.1 Yleinen tuki ja jatkoajan anominen
Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko kyseessä opetusjärjestelyihin
liittyvä ongelma vai oppimisen ongelma. Tuen tarpeen selvittämisen tueksi
voidaan tehdä pedagoginen arvio. Jos ongelma on oppilaan oppimisessa,
opetusta eriytetään, annetaan tukiopetusta tai toteutetaan opetusjärjestelyt
siten, että oppilas saa esimerkiksi lisää aikaa opiskella valmistavassa
opetuksessa, vaikka oppilaan 900 tai 1000 tuntia olisikin jo käytetty. Silloin
jatkoaikaa anotaan Valmistavan opetuksen (VALMO) jatkaminen nimisellä
lomakkeella (Liite 14).
Jatkoajasta sovitaan yhdessä huoltajien kanssa ja sopimisajankohta merkitään
lomakkeeseen. Lomake toimitetaan sähköisesti monikulttuurisen opetuksen
suunnittelijalle. Vieraspaikkakuntalaisten kohdalla monikulttuurinen
suunnittelija hoitaa jatkoajan anomisen opettajan ilmoitettua jatkoajan
tarpeesta. Oppilaan ei tarvitse olla valmistavassa opetuksessa koko anottua
jatkoaikaa, vaan oppilas voi siirtyä eteenpäin valmiuksien kehityttyä tai
sopivan jatkopaikan löytyessä.
Toisaalta, jos ongelma on opetusjärjestelyissä siten, että opettajan antama
opetus ei kohtaa oppilasta kunnolla, opettajan tulisi saada opetusjärjestelyjen
suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitsemaansa koulutusta ja konsultaatiota.
Konsultaatiota voivat antaa esimerkiksi valmistavan opetuksen yhdysopettaja,
konsultoiva erityisopettaja, erityispalvelupäällikkö tai keskitetyn palvelun
koulu, jolla resurssikeskuksena on konsultointitehtävä.
Ohjeistusta eriyttämiseen löytyy osoitteesta:
http://www.peda.net/veraja/projekti/kelpokymppi/opas
7.1.1 Tukiopetus
Valmistavassa opetuksessa ei ole määritelty erikseen jako- ja
tukiopetustunteja, vaan ne on sisällytettävä opettajan 27 viikkotuntiin. Tähän
tarkoitukseen opettaja voi käyttää pari tuntia kokonaisopetustunneista.
15
Opettaja suunnittelee oman harkintansa mukaan ja ryhmän tarpeisiin
perustuen lukujärjestyksen, johon sisältyvät tarvittavat jako- ja tukitunnit.
7.1.2 Oppilashuolto: oppilashuoltoryhmä, koulupsykologi ja
terveydenhoitaja, kuraattori ja oppilaanohjaus
Kouluissa kokoontuu oppilashuoltoryhmä, johon kuuluu koulukohtaisesti
vaihdellen rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, oppilaanohjaaja,
kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori,
sosiaalitoimen edustaja ja tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Oppilaan
asioiden käsittelystä on hyvä myös informoida vanhempia.






oppilashuolto kuuluu myös valmistavan opetuksen oppilaille
hyvä käytäntö on esimerkiksi pyytää valmistavan opetuksen ryhmää varten
oma oppilashuoltoryhmän kokousaika vähintään kerran lukuvuodessa
pedagogiset arviot hyväksytetään OHR:ssä. Vain oppilashuoltoryhmän jäsen voi
lukita ne. MATU-tukea hakevien oppilaiden pedagogiset arviot on syytä lukita
pian käsittelyn jälkeen
oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua oppilaan asioissa lisäksi esimerkiksi
ulkomaalaistoimiston sosiaaliohjaaja tai perheen tukihenkilö
yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseksi on tärkeää käyttää
ammattitulkkia silloin, kun huoltajat eivät osaa riittävästi suomea; lasta/nuorta
ei saa käyttää tulkkina oppilashuollollisissa asioissa
esimerkiksi MOPED-sivustolta löytyy erikielisiä lomakkeita myös oppilashuollon
käyttöön
Katso myös: www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Esi- ja perusopetuksen
oppilashuollon strategia ja käsikirja
Terveydenhoitajan palvelut kuuluvat myös valmistavan opetuksen oppilaille.
Näitä palveluja ovat mm. terveystarkastukset, rokotusohjelman mukaiset
rokotukset, oppilaan ohjaaminen asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoihin sekä
pitkäaikaisesti sairaiden oppilaiden seuranta kouluyhteisössä selviämiseksi.
On huomattava, että turvapaikanhakijat saavat koulusta terveydenhoitajan
palvelut, mutta heille ei kuulu koulupoliklinikan tai -hammashuollon palvelut.
Akuuttitilanteissa kuitenkin myös turvapaikanhakija- statuksiset oppilaat
ohjataan päivystykseen ja asiasta ilmoitetaan välittömästi
vastaanottokeskukseen. Kts. myös 2.2 Lääkärin tarkastus.
Koulukuraattori työskentelee yleensä sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on
paljon poissaoloja, käytösongelmia tai vaikeuksia toverisuhteissa.
Koulukuraattorilla on myös tuntemusta kasvatus- ja perheneuvolan, lasten ja
nuorten psykiatristen poliklinikoiden, lasten ja nuorten erityisneuvolan sekä
lastensuojelun toiminnasta. Kuraattorin kanssa voi suunnitella oppilaan
tukitoimia sekä pyytää konsultaatiota esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä
kysymyksissä.
16
Koulupsykologi tekee psykologisia tutkimuksia esimerkiksi
oppimisvaikeuksien, käytösongelmien ja keskittymisvaikeuksien
selvittämiseksi. Koulupsykologin tutkimukset voivat tarkentaa oppilaan
erityisen tuen tarpeen arviointia.
Valmistavan opetuksen oppilaalle kuuluvat myös koulun oppilaanohjaajan
palvelut. Oppilaanohjauksella tuetaan sitä, että oppilaan opiskelutaidot ja
elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittymistä.
Valmistavan opetuksen oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää huomiota myös
siihen, että oppilaalla on käsitys omista mahdollisuuksistaan jatko-opinnoissa
ja työelämässä. Valmistavan ryhmän opettaja ja oppilaanohjaaja
suunnittelevat yhdessä opinto-ohjauksen toteuttamisen yläkouluissa.
7.1.3 Osa-aikainen erityisopetus
Osa-aikaista erityisopetusta suunnitellaan yhdessä erityisopettajan kanssa.
Erityisopettajalla on paljon osaamista, materiaaleja ja erilaisia testistöjä, joita
voi hyödyntää myös valmistavan opetuksen oppilailla.
7.1.4 Konsultaatioapu
Konsultaatiota oppilaan ongelmien ratkaisemiseksi voi pyytää oman koulun
oppilashuollon henkilöstön ja valmistavan opetuksen yhdysopettajan lisäksi
esimerkiksi




konsultoivalta erityisopettajalta
erityispalvelupäälliköltä
monikulttuurisen opetuksen suunnittelijalta
keskitetyn palvelun kouluilta.
Konsultoiva erityisopettaja on yksi alueen erityisopettajista. Konsultoivan
erityisopettajan tehtävänä on toimia alueen palvelujen ja koulujen
yhdyshenkilönä ja auttaa opettajaa ja koulun oppilashuoltoryhmää oppilaan
sijoittamisessa alueellisten palvelujen piiriin:
Erityispalvelupäällikkö toimii kasvatus- ja opetusvirastossa. Hänen
toimenkuvaansa kuuluu mm. erityisen tuen päätökset.
Keskitetyn palvelun kouluilta voi pyytää konsultaatioapua oppilaan tuen
tarpeiden kartoitukseen ja opintojen suunniteluun.

C.O. Malmin koulu (kielellisten erityisvaikeuksien tuki, huonokuuloisuus)

Mikaelin koulu (sosioemotionaalinen tuki)

Katariinan koulu (kielellisten erityisvaikeuksien ja liikuntavaikeuksien tuki)

Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus, psyykkinen tuki)
17

Luolavuoren koulu (neuropsykiatristen ja muiden laaja-alaisten
kehitysviivästymien ja oppimisvaikeuksien tuki)

Samppalinnan koulu (yksilöllistetyt oppimäärät)
7.2 Tehostettu tuki
Valmistavan opetuksen oppilaat kuuluvat tehostetun tuen piiriin. Kaikille
oppilaille laaditaan pedagoginen arvio WILMA:ssa. Tämän asiakirjan pohjalta
seuraavassa opiskelupaikassa voidaan tehdä sopivat opiskelujärjestelyt ja
laatia tarvittaessa oppimissuunnitelma.
7.3 Erityinen tuki
Erityisen tuen päätös tehdään perustuen pedagogiseen selvitykseen. Oppilaan
tukea suunnitellessa tulee ottaa huomioon vähitellen kehittyvä kielitaito. Jos
oppilaalla havaitaan selkeästi tarve erityiseen tukeen, voidaan hänelle tehdä
erityisen tuen päätös jo ennen valmistavaa opetusta tai sen aikana.
Toisaalta vasta vähän aika Suomessa olleen oppilaan erityisen tuen päätöstä ei
pidä tehdä liian hätäisesti. Oppilaalla saattaa useista eri syistä olla esteitä
oppimiseen, jotka kotoutumisprosessin edetessä saattavat poistua.
Katso myös:
Arvonen, A., Katva, L. ja Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien
oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Opetus 2000. Juva: PS- kustannus.
Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet (2010). Leena Nissilä ja Hanna-Mari
Sarlin (toim.). Opetushallitus 2009.
www.turku.fi/oppilaantuki > Julkaisut > Turun oppilaan tuki perusopetuksessa
-raportti
7.4 Muut tukipalvelut
Turussa toimii useita ns. kolmannen sektorin toimijoita, joiden puoleen voi
kääntyä kriisi- ja ongelmatilanteissa:
SPR:n Nuorten turvatalo




toimii nuoriin (alle 19 vuotta) erikoistuneena kriisityön keskuksena.
tarjoaa kriisiapua nuorille ja heidän perheilleen mm. kriisiyöpyminen, kriisi- ja
traumapsykoterapeutin vastaanotto, keskusteluapua koko perheelle
puhelimella, netissä tai paikan päällä, itsenäiseen asumiseen tukea
turvatalolle voi soittaa mihin aikaan tahansa - turvatalo on avoinna nuorille
iltapäivän viidestä seuraavan aamun kello kahdeksaan
yhteystiedot: www.nuortenturvatalo.fi
Turun kriisikeskus
18





lyhytaikaista kriisiapua myös nuorille (yli 13-vuotiaille)
tarjoaa keskusteluapua akuuteissa kriisitilanteissa
kohderyhmää ovat esimerkiksi menetyksiä kohdanneet ihmiset,
onnettomuuksien tai rikosten uhrit, parisuhde- ja ihmissuhdevaikeuksista
kärsivät sekä muut vaikeisiin elämäntilanteisiin joutuneet
käynnit ovat Turun seudulla asuville maksuttomia
yhteystiedot: www.turunkriisikeskus.fi
Turun Tyttöjen talo


järjestää toimintaa ja antaa tukea 12–28 -vuotiaille tytöille ja nuorille naisille
yhteystiedot: www.mimmi.fi
Raide Ry:n Tukiraide




keskusteluapua 12-18 -vuotiaille nuorille
itsetunto-, ihmissuhde-, koulunkäynti-, päihde tai seksuaaliset ongelmat
keskusteluapuna ovat nuorisotyön ammattilaiset
yhteystiedot: www.raide.info
Enemmän tietoa lapsille ja nuorille tarkoitetuista tukipalveluista
nettiosoitteesta:
www.nuortenturku.fi > Apua erilaisiin ongelmiin
19
8 Yhteistyötahot ja -henkilöt
8.1 Muut valmistavan opetuksen ryhmät
Turussa on kymmenkunta valmistavan
opetuksen ryhmää. Uusi ryhmä voidaan
perustaa milloin vain tarpeen vaatiessa.
Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija
valmistelee uuden ryhmän perustamisen ja
vie asian eteenpäin päättäjille. Useissa
kouluissa on kaksi valmistavaa ryhmää.
Silloin läheisin yhteistyökumppani on toinen
valmistavan ryhmän opettaja. Oppilaiden
sijoittaminen ryhmiin on opettajien
harkinnan mukaista. Avustajaresurssin jakaminen on samoin opettajien välinen
asia. Avustajan työtunnit jaetaan joustavasti ja oppilaan edun mukaan. Koska
ryhmät kasvavat ja muuttuvat lukuvuoden varrella, on avustajan käyttöäkin
syytä tarkistaa sen mukaan. Yhdysopettaja on aina käytettävissä asioiden
sopimisessa. Ryhmäjaot ja opetusjärjestelyt voidaan suunnitella muutenkin
kuin kahden erillisen ryhmän toimintana.
Yhteistyötä tehdään myös muiden ryhmien kanssa. Vuoden varrella voi olla
mm. Ulappa-päiviä tai yhteisiä retkiä. Näistä opettajat sopivat keskenään.
Lisäksi opetusmateriaaliasioissa voi aina kääntyä muiden opettajien puoleen.
8.1.1 VALMO-ryhmien sijoituskoulut
Valmistavan opetuksen opetusryhmien määrä ja sijoittuminen vaihtelee
vuosittain. Pisimpään ryhmiä on ollut Varissuon, Pansion ja Puropellon
kouluissa. Opettajilla on käytössään työpuhelimet ja turku.fisähköpostiosoitteet Ajanmukainen opettajaluettelo löytyy turku.fi –
sähköpostista haulla: opetustoimi/monikulttuuriset, valinta: VALMO-opettajat.
Tilanne siis vaihtelee paljon ja siitä vastaa monikulttuurisen opetuksen
suunnittelija.
8.2 Yhdysopettaja


Yhdysopettaja kutsuu koolle Valmo- kokoukset ja laatii esityslistat. Hän pitää
yhteyttä opettajiin ja toimii siltana ryhmien välillä. Tarpeen mukaan hän myös
ohjaa ja konsultoi valmistavaan opetukseen liittyvissä asioissa.
Yhdysopettaja on linkki monikulttuurisen suunnittelijan ja opettajien välillä. Hän
pitää huolta yhdessä suunnittelijan kanssa uusien oppilaiden sijoittumisesta
sopiviin opetusryhmiin ja kerää opettajilta päivitetyt oppilaslistat yhteen sekä
seuraa tilannetta.
20






Yhdysopettaja tapaa muut yhdysopettajat (MATU, MAI, OMO) säännöllisesti
kokouksissa ja tekee yhteistyötä heidän kanssaan.
Hän vastaa tietyistä yhteisistä materiaaleista (mm. Huhti: Suomea sanoin ja
kuvin)
Yhdysopettaja seuraa valmistavaa opetusta koskevia hankkeita ja nostaa
opettajien koulutustilaisuuksia esiin.
Yhdysopettajalta voi kysyä materiaalihankinnoista, erityisesti kalliimpien
hankintojen kohdalla.
Tietopaketin ajantasalla pitäminen on yhdysopettajan vastuulla. Hän päivittää
pakettia parin uusimman opettajan kanssa tarpeen vaatiessa. Hän vastaa myös
ulkopaikkakuntalaisten tiedusteluihin paketin sisällöstä.
Hänen tulee osallistua opetuksen kehittämiseen ja suunnitteluun sekä ottaa
osaa koulutuksiin ja tuoda niistä tietoa opettajille.
Yhdysopettajalle voi soittaa myös keskellä työpäivää akuuteissa asioissa.
8.3 Monikulttuurisen opetuksen suunnittelija
Monikulttuurinen suunnittelijan työhön kuuluu kaikki monikulttuurisen
opetuksen, eri uskontokuntien ja romanien opetukseen liittyvät asiat,
koordinointi ja suunnittelu. Valmistava opetus on siis vain yksi osa hänen
työkentässään. Valmistavan opettajan kannalta suunnittelija on erityisesti
uusien oppilaiden esittäjä ja vanhojen oppilaiden jatkoaika-anomusten
vastaanottaja sekä jatkosuunnitelmien hyväksyjä. Hän seuraa
oppilastilannetta, konsultoi ja vie asioita ylempiin portaisiin. Hän osallistuu
mahdollisuuksien mukaan Valmo-kokouksiin.



Suunnittelija lähettää opettajalle sähköpostitse oppilastietolomakkeen, jossa on
uuden oppilaan yhteystiedot.
Hänelle lähetetään jatkoaika-anomus (Liite 14), kun 900 tai 1000 tuntia on
tullut täyteen eikä oppilas voi vielä siirtyä eteenpäin.
Hän seuraa oppilaslistalta oppilaiden jatkosuunnitelmia, koordinoi niitä ja voi
puuttua niihin. Oppilaslistan päivittäminen on tärkeää suunnittelijan työn
kannalta. Muistakaa merkitä päivämäärä uusimpaan listaan!
8.4 Ulkomaalaistoimisto (Rauhankatu 14 b C)
Kiintiöpakolaiset ja oppilaat, jotka tulevat Suomeen perheen yhdistämisen
takia ovat ulkomaalaistoimiston asiakkaita. Näissä tapauksissa perheen
sosiaalityöntekijä ulkomaalaistoimistossa on lähin yhteistyökumppani
oppilaankin asioissa. Heidän työnsä keskittyy usein vanhempiin, mutta koko
perhe siis on saman työntekijän hoidossa. Sosiaalipuolella on selkeät
salassapitosäännökset, mutta puhelimitse kannattaa olla yhteydessä
sosiaalityöntekijään tarpeen mukaan. Hän tietää terveystarkastustilanteesta ja
osaa taustoittaa kouluun liittyvissä asioissa.
21
8.5 Vastaanottokeskus VOK (Metallikatu 6)
Vastaanottokeskukseen tulee turvapaikanhakijoita. He tulevat joko perheen
kanssa tai yksistään. Yksistään tulevat nuoret sijoittuvat ryhmäkotiin. Näissä
tapauksissa yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityöntekijät, omaohjaajat,
kouluvastaavat ja johtajat. Monikulttuurisen suunnittelijan lähettämästä
oppilastietolomakkeesta selviää keneen kannattaa olla yhteydessä oppilaan
asioissa. Vastaanottokeskus järjestää suomen kielen opetusta, mutta
opetusryhmissä ei välttämättä ole ikäjakoa eikä osallistumisvelvoitetta ja
pitkäksikin venyvä odotusaika voi kulua opiskeluitta.
VOK hoitaa kaikki palvelut ulkomaalaistoimistonkautta oleskeluluvan
saaneiden, mutta ei vielä kuntapaikan saaneiden osalta. Turussa ei ole yksin
tulleita pieniä lapsia.
8.5.1 Ryhmäkoti (Valmetinkatu 11)
Ryhmäkodissa asuvat yksin tulleet 15–17 -vuotiaat nuoret. Perhemajoituskin
on mahdollista, jos nuorella on esim. sukulaisia. Ryhmäkodissa on kaksi
kouluvastaavaa. Siellä saa läksynlukuapua. Oppilailla on omaohjaaja ja heille
määrätään edustaja, koska he ovat tulleet maahan ilman huoltajaa.
Ryhmäkodin johtaja on myös tavoitettavissa oppilaan asioissa.
8.6 Omakieliset opettajat (OMO)
Omakieliset opettajat OMO antavat tukea opiskelussa oppilaan omalla
äidinkielellä. Kaikissa kouluissa omakielisiä opettajia ei ole, mutta
opetussuunnitelman mukaan omakielinen opetus kuuluu valmistavaan
opetukseenkin. Tämä kannattaa ottaa huomioon, kun omakielistä resurssia
haetaan koululle. Valmistavan ryhmän opettajan on hyvä tietää opettajien
työtunnit omalla koululla ja katsoa onko mahdollisuutta ja tarvetta ko.
resurssiin. Rehtorin kanssa voi neuvotella OMO-opettajan käytöstä joustavasti
myös koulujen välillä ja tiedottaa muuttuneesta tilanteesta koordinoivaa
suunnittelijaa.

Opettaja kertoo rehtorille valmistavan ryhmän omakielisen tuen tarpeesta, joka
hakee ko. resurssia koululle.
OMO-opas: http://www.moped.fi/opetus/omo-opas.pdf
22
8.7 Suomi toisena kielenä- opettajat (S2)
Kaikissa kouluissa ei ole omaa S2-opettajaa. On kiertäviä opettajia ja joissakin
kouluissa S2-opetus on järjestetty koulun sisällä omalla henkilökunnalla.
Valmistavan opetuksen aikana oppilaat eivät käy erillisellä S2-opettajalla.
Tämä opettaja on kuitenkin tärkeä yhteistyökumppani siirron kannalta. Oman
koulun S2-opettajan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä. Nivelvaiheessa
yhteistyö korostuu. Vastaanottava S2-opettaja ottaa vastaan myös
taitotasoarvion (Liitteet 12 ja 13) ja mielellään suullisen pohjustuksen oppilaan
oppimiseen liittyvistä asioista. Tapaaminen on suositeltavaa ja yhteydenotot
nivelvaiheen jälkeenkin ovat usein tarpeellisia.
Tiedonsiirto S2-opettajalle: Taitotasoarviolomake ja yhteydenotto sekä
mahdollinen tapaaminen.

Opettaja on yhteydessä tulevaan S2-opettajaan nivelvaiheessa.
8.8 Oman äidinkielen opettajat (MAI)
Valmistavan opetuksen aikana oppilailla on mahdollisuus opiskella omaa
äidinkieltään kaksi opetustuntia viikossa. Valmistavan opettaja suosittelee
oman äidinkielen opiskelemista mm. pedagogisin ja identiteettiin liittyvin
perusteluin. Asiaa voidaan siirtää eteenpäin, mutta sitä ei haudata
alkupalaverin jälkeen. Kaikissa kielissä opetusta ei kuitenkaan ole tarjolla ja
opetuksen järjestämiseen liittyvät ongelmat on syytä tuoda esiin huoltajalle
(opetusajankohta, ryhmän mahdollinen heterogeenisuus). Ilmoittautuminen
tapahtuu kaavakkeella (Liite 6). Lomakkeen voi toimittaa monikulttuurisen
opetuksen suunnittelijalle. Oman äidinkielen ryhmän aikaa ja paikkaa voi
tiedustella suunnittelijalta ja jossain vaiheessa syyslukukautta ilmestyy
lukujärjestys.


Opettaja lähettää suunnittelijalle hakemuksen oman äidinkielen opiskelupaikan
hakemisesta (vaikka kyseisen kielen ryhmää ei olisikaan, näin on tiedossa
opetuskielten tarpeet)
MAI- opettajan puhelinnumeroa ei saa antaa huoltajalle. Opettaja itse soittaa
huoltajalle.
Katso myös: mai.moped.fi
23
8.9 Maahanmuuttajien tukiopetus
alakouluissa
Alakoulut saavat vieraskielisten oppilaiden
lukumäärän mukaan koulukohtaiset
maahanmuuttajien tukiopetusresurssit.
Koulun opettajat antavat oppilaalle
tukiopetusta hänen tarvitsemissaan
oppiaineissa. Muutamassa alakoulussa
tukiopetus on keskitetty ns.
resurssiopettajalle. Tukiopetusta voidaan
antaa erillisessä ryhmässä tai
samanaikaisopetuksena.
8.10 Maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU) yläkouluissa
Maahanmuuttajan tuetun opetuksen resurssi on tarkoitettu niille yläkoulun
oppilaille, jotka ovat tehostetun tuen oppilaita ja joiden suomen kielen taito on
vielä heikko lyhyen maassa oloajan vuoksi.
Kuudesluokkalaisten oppilaiden MATU-tuen haku on kerran lukuvuodessa,
tammi-kuun ajan (Liite 16). Valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään
pedagoginen arvio, joka käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä ja
lukitaan. Sitten arvion kopiot hakemuksen lisänä lähetetään monikulttuurisen
opetuksen suunnittelijalle. Yhdysopettaja neuvoo hakemukseen liittyvissä
asioissa. MATU-resurssia kohdennetaan ensisijaisesti oppilaan lähikouluun.
MATU eli tuettu opetus on järjestetty eri kouluissa eri tavoin.
Oppilaat opiskelevat tavallisissa luokissa. Koulun opettajat antavat oppilaalle
tukea niissä oppiaineissa, joissa hän eniten tukea tarvitsee. Tukea voidaan
antaa erillisessä ryhmässä ja samanaikaisopetuksena. Tuntimäärät vaihtelevat
oppilaskohtaisesti.
24
9 Arviointi
Valmistavan opetuksen lopuksi oppilaalle
annetaan osallistumistodistus. Turussa on
käytössä yhteinen osallistumistodistuspohja
(Liite 11). Todistukseen merkitään
opetuksen kesto, opiskellut oppiaineet ja
opintojen laajuus. Valmistavan opetuksen
päätteeksi ei anneta numeroarviointia.
Lisäksi oppilaalle annetaan suomi toisena
kielenä -taitojen kuvauslomake (Liitteet 12
ja 13). Lomakkeessa on sanallisia väittämiä
kaikilta kielen osa-alueilta. Opettaja rastittaa näistä parhaiten oppilaan
kielitaitoa kuvaavan tason. Kuvauslomake on laadittu vastaamaan kielitaidon
tasoja A1.3-A2.1. Oppilaat ovat keskimäärin näillä tasoilla valmistavan
opetuksen päättyessä. Todistuksen käyttämisestä voi pyytää neuvoja muilta
valmistavan opettajilta tai S2-opettajilta. Kuvauslomake lähetetään myös
vastaanottavan koulun S2-opettajalle sähköisesti.
Todistusten tulisi antaa tärkeimmät tiedot oppilaan opinnoista ja edistymisestä
tuleville perusopetuksen opettajille. Arviointi on tärkeää, kun valitaan oppilaan
tulevaa koulua (normaali perusopetus, maahanmuuttajien tuettuopetus,
pienluokat, erityisluokat, POJO). Arviointia tehdään jatkuvasti oppilaan opintoohjelman perusteella.
Jos oppilas on suorittanut valmistavan opetuksen aikana perusopetuksen
oppimääriä jossain aineissa, näistä opinnoista annetaan erillinen todistus.
Todistuksessa on joko numeroarviointi tai osallistumis- tai suoritusmerkintä.
Todistuksen antaa suoritukset vastaanottanut opettaja.
25
10 Nivelvaihe ja siirto
Koko valmistava opetus valmistaa oppilasta seuraavaan vaiheeseen ja
nivelvaihe on erinomaisen tärkeä osa oppilaan valmistavaa vaihetta.
Yhteydenotto tulevaan opiskelupaikkaan ei voi oikeastaan koskaan olla liian
varhainen. Kaikenlainen tieto ja integroituminen tulevaan opiskelupaikkaan
ovat eduksi oppilaalle ja koululle.
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetuksen ala- tai
yläkouluun, maahanmuuttajien tuettuun opetukseen (MATU, ks. 8.9),
vieraskielisiin nuoriin (VNO), perusopetuksen johdanto-opintoihin (POJO) tai
ammatilliseen valmistavaan opetukseen (VALMA)
10.1 Perusopetus
Perusopetuksen koulu on useimmiten oppilaan
lähikoulu. Lähikouluperiaatetta pyritään
noudattamaan, varsinkin alakouluikäisillä.
Yläkouluikäisillä valmistavan opetuksen ryhmän
koulu voi perustellusti olla se koulu, johon
haetaan MATU-haussa. Koulu kannattaa
tarkistaa ajoissa oppilaan osoitteen perusteella
esimerkiksi koulusihteeriltä.
Joissain tapauksissa saattaa olla tarpeellista pohtia muiden koulujen kuin
oppilaan lähikoulun tarjoamia opetusryhmiä. Oman oppilasalueen kouluihin ei
tarvitse erikseen hakea, vaan asia voidaan sopia rehtorin kanssa.
Siirtoprosessi on seuraavanlainen:







vanhemmat kutsutaan keskustelemaan
oppilaan jatkosuunnitelmista
tieto oppilaasta rehtorille
tiedonsiirto S2-opettajalle (ks. luku 8.7)
tutustumiskäynnit koululle ja mahdolliseen
tulevaan luokkaan
osittainen tai täydellinen
harjoitteluvaihe/integroituminen uuteen
opiskelupaikkaan
vastaanottavan paikan vierailumahdollisuus
valmistavaan luokkaan
sovitaan jatkokontaktista , yhteystietojen
vaihtaminen
26
10.2 Vieraskieliset nuoret (VNO)
Vieraskieliset nuoret -ryhmät toimivat Iltalukion alaisuudessa. Ryhmät on
tarkoitettu pääsääntöisesti alle 18-vuotiaille ummikoille ja vain vähän suomea
osaaville nuorille. Nuorimmilla hakijoilla on valinnassa etuasema. Opiskelussa
keskitytään suomen kielen alkeisiin kahdessa tasoryhmässä. Valmistavilta
luokilta voivat yhdeksäsluokkalaisten ikäiset siirtyä vieraskielisiin nuoriin,
mikäli he ovat täyttäneet 16 vuotta ennen ryhmien opetuksen alkamista. Juuri
keväällä valmistavaan tulleet oppilaat, jotka eivät enää "ehdi" valmistua
peruskouluun ikänsä takia, ovat potentiaaleja siirtyjiä. Keväällä voi käydä
tutustumassa ja ilmoittautumassa ryhmiin, olla yhteydessä opettajiin ja
ilmoittautuminen on elokuussa. Tosinaan ryhmiä täydennetään myös vuoden
vaihteessa.
10.3 Perusopetuksen johdanto-opinnot (POJO)
POJO-ryhmä on tarkoitettu 15-17 –vuotiaille oppilaille, joilla on heikko
koulunkäyntitausta ja opiskeluvalmiudet. Oppilaalla on oltava opinnot
valmistavasta opetuksesta tai vastaavat suomen kielen taidot ja
koulunkäyntitaidot. Myös vieraskielisten nuorten opetuksesta (VNO) voi siirtyä
ryhmään. POJO-ryhmässä oppilaat opiskelevat suomen kieltä,
yhteiskuntatietoa ja kulttuuria sekä perusopetuksen 3.-6. vuosiluokkien
oppimääriä. Oppilailla on opetusta 30 tuntia viikossa.
10.4 Ammatillinen valmistava opetus (VALMA)
Ammatillinen valmistava, perusopetukseen valmistava Kristillisellä Opistolla ja
maahanmuuttajien perusopetus Iltalukiossa saattavat olla sopivia
opiskelupaikkoja valmistavan jälkeen. Tällöin yhteistyötä tehdään Turun
ammatti-instituutin, Raision Timalin, Turun Kristillisen opiston ja Turun
Iltalukion kanssa. Nämä tahot kokoontuvat yhteen joitain kertoja vuodessa ja
Iltalukion alaisuudessa toimivat ryhmät osallistuvat tähän yhteistyöhön.
27
11 Oppimateriaalit
Materiaalia on tarjolla paljon. Pelkästään Aamu-sarjan luettelo on pitkä (OPH).
Silti juuri se oikea materiaali ei välttämättä aina löydy. Ennen kuin tilaa
materiaalia, kannattaa kysellä muista ryhmistä, löytyykö lainakappaletta
tutustumista varten.
Verkosta voi myös ladata opetushallituksen toimesta kootun luettelon
maahanmuuttajataustaisten opetuksen ja koulutuksen materiaaleista.
Luetteloon on koottu materiaaleja esiopetuksesta aikuiskoulutukseen.
Varsinaisten oppimateriaalien lisäksi luettelossa on erilaisia opettajan
tukimateriaaleja sekä kirjallisuutta, joka liittyy suomi toisena kielenä
opetukseen ja maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen Suomessa:
http://www.oph.fi/julkaisut/2009/kommentoitu_luettelo_maahanmuuttajien_m
ateriaaleista
11.1 Verkkomateriaaleja
Opetushallituksen verkkosivut EDU.fi
Maahanmuuttajien koulutus: Verkkomateriaaleja opetukseen
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkko
materiaaleja_opetukseen

Matematiikan sanastoja eri kieliin sekä Biologia, historia, maantieto -sanastot
eri kieliin: http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/matematiikan_sanastot

Luki-Luukas
Materiaali on suunnattu lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista kärsiville oppijoille:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas/

Suomea, ole hyvä!
Kurssit pohjautuvat samannimisiin suomen kielen oppikirjoihin ja koostuvat
harjoituksista ja kielitieto-osuuksista. Harjoitusten vaikeusaste on alkeistasolta
keskitasolle: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suomeaolehyva/

Moped - monikulttuurisen opetuksen virtuaalikoulu: http://www.moped.fi/
LukiMat-verkkopalvelu

LukiMat-verkkopalvelu tarjoaa tietoa esi- ja alkuopetusikäisten lasten lukemisen
ja matematiikan oppimisvalmiuksista. LukiMat-palvelun käyttäminen on
ilmaista. Osa verkkopalvelun sisällöistä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä
palvelun käyttäjäksi: http://www.lukimat.fi/
28
Liiteluettelo
Liite 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet
2009
Liite 2 Kouluikäisten ulkomaalaisten terveystarkastus
Liite 3 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan aikaisempi koulunkäynti
Liite 4 Oppilaan nimen ja kuvan esiintyminen tiedotusvälineissä
Liite 5 Rokotustodistus, tulossa
Liite 6 Maahanmuuttajan oman äidinkielen (MAI) opetukseen ilmoittautuminen
Liite 7 Ilmoitus erityisruokavaliosta opetustoimessa
Liite 8 Koulukuljetushakemus / päätös
Liite 9 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan opinto-ohjelma
Liite 10 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan taustatiedot
Liite 11 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaan osallistumistodistus
Liite 12 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A1-taso) valmistavan
opetuksen päättyessä
Liite 13 Oppilaan suomi toisena kielenä -taitojen kuvaus (A2-taso) valmistavan
opetuksen päättyessä
Liite 14 Valmistavan opetuksen jatkaminen
Liite 15 Valmistavan opetuksen (VALMO) oppilaat
Liite 16 Hakemus maahanmuuttajien tuettu opetus (MATU)
29

Tulostettava paketti

Transcription

Similar documents

Ohje - Opetushallitus

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Opetus

audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon valmistavan

Baarimestarin EAT Hyria 2014.pdf

Full article

Liikuntadidaktiikka 4 op/ Juha Valtonen Tiina Lähteenmaa

Pantomiimi, kulttuuripäivä, bingo! Toiminnalliset menetelmät

Maahanmuuttajaperheiden tukeminen kriisityön

OPS vuosiluokat 1–2

Opettajan ABC 2014 - 2015.pdf

6. Viron- ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemukset

Lapsen ja nuoren koulupolku Somerolla - Somero