docjätehuolto - Vesiopas
download 
Report Transcription
jätehuolto - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN 6/2014 Saariston jätehuolto tarjoaa haasteita ja vaatii tahtoa sivu 12 Erkki Salminen xxxxxxxxxxxxxx vie Turun xxxxxxxxxxxxxx kaupunkixxxxxxxxxxxxxx valaistusta xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxx. led-aikaan. sivu 18 REDUST-hanke selvitti katupölyn hallintaa sivu 32 Tallinnalaiset ajavat tyytyväisinä julkisilla maksutta sivu 40 ENVIROEXPO 1.-3.10.2014 VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA Keräys kuluttajilta siirtyy tuottajien vastuulle PAKKAUKSET KIERTOON YHTEISVOIMIN sivu 6 SISÄLTÖ 6/ 2014 t 2. lokakuuta 44-47 Pyöräilyn osuus työmatkaliikenteessä on Toronton metropolialueella keskimäärin 1-2 prosenttia. Kaupunki tekee työtä pyöräilyn edistämiseksi muun muassa Changing Gear -ohjelman avulla. 32 Katupöly haittaa kaupunkilaisia keväisin. 36 Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenne REDUST-hankkeessa haettiin pölynsidonnan parhaita käytäntöjä pääkaupunkiseudulla. kääntyi uuteen asentoon heinäkuussa. Ensimmäiset tarjouskilpailut onnistuivat varsin hyvin. Hangon kaupunki osti Koverharin sataman, kun se oli sopivasti tarjolla. Kaupungin kolmas satama sopii myös irtotavararahtiin. JÄTEHUOLTO YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME TEKNISET PALVELUT Pakkausjätteet tuottajan vastuulle vuoden 2016 alussa Jätelaitoksilla odotellaan PYR:n ehdotuksia avoimin mielin 6 Suomen kuntatekniikan yhdistys 23 UKTY 28 8 LIIKENNE JA VÄYLÄT Pakkausjäteasetus määrittelee tuottajavastuun rajat 10 Pölynsidonta ja painepesu purevat katupölyyn 32 Saariston jätehuollossa on asennetta 12 Kaupunkien joukkoliikenteessä alkoi uusi aika 36 14 Sipoo sai kevytliikenneväylän yhteisrahoituksella 16 Maksuton joukkoliikenne toi Tallinnaan lisää asukkaita Turun seudun jätehuollossa väliaikaisratkaisu 38 48 Pyöräily raivaa itselleen tilaa Torontossa 44 Hanko osti kolmannen sataman 48 Palvelukyselyn kertomaa 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus Kolumni/Päivi Ahlroos: Projektin johtaminen Rytilät/Pekka Rytilä: LÄHI Oulussa vaarallisia jätteitä kerätään kutsusta 40 Uutisia Henkilöuutisia ENERGIA Turku säästää uusilla ledeillä Tapahtumia 18 lehti.kuntatekniikka.fi Palveluja 5 31 43 52 57 57 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kannen kuva: Seppo Haavisto KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI O Energia O Hankinnat O Ilmastonmuutos O Infra-IT O Jätehuolto O Kiinteistöt O Kunnossapito O Liikenne ja väylät O Liikuntapaikat O Maankäytön suunnittelu O Maarakennus O Rakentaminen O Turvallisuus O Uimahallit ja kylpylät O Vesihuolto O Viheralueet O Ympäristö TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 050 380 8368 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Henna Luukkonen Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh. 050 599 6681 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 10 %) Irtonumero 10 € (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm TAITTO JA SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Yhtiö vai ei? ” Viime viikkoina on pääkaupunkiseudulla saatu seurata omalaatuista näytelmää työnimellä Yhtiö vai ei. Ankara poliittinen paini Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksen tulevaisuudesta ”huipentui” JHL:n - työtuomioistuimen jo etukäteen laittomaksi toteamaan - vuorokauden kestäneeseen mielenilmaukseen 23. syyskuuta. Mielenilmaus vaikutti merkittävästi pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen ja muun muassa kouluruokailuun, joka siirtyi päiväksi eväslinjalle. Lisämaustetta toi pienehkön anarkisteiksi itseään kutsuvan kansalaisryhmän performanssi Helsingin Rautatientorilla. Kuten isommissakin kahakoissa meillä ja muualla, totuus lienee ollut tässäkin ensimmäinen uhri. Näyttää siltä, että medialtakin on mennyt puurot ja vellit sekaisin Palmian tilanteesta uutisoidessa. On puhuttu palkkojen alenemisesta yhtiöittämisen seurauksena ja vaihtoehdosta jatkaa toimintaa nykyisellään liikelaitoksena. Mihin on unohtunut Euroopan komission ns. Destia-päätös vuodelta 2007? Sehän oli alkusysäys koko kunnallisen liikelaitoskentän perkaamiselle siltä osin, kun liikelaitokset toimivat markkinoilla. Kuntaliiton johtava lakimies totesi mielenilmauksen jälkeen Ylen haastattelussa, että perusasetelma on varsin selkeä. Jos liikelaitos toimii kilpailluilla markkinoilla - kuten Palmia selvästi tekee - on nämä toiminnat siirrettävä osakeyhtiön tehtäväksi. Vaihtoehtona on palvelujen tarjoaminen pääsääntöisesti vain oman kunnan organisaatioille. Piste. Mikä tässä on niin vaikeaa? Mitä ilmeisimmin se, että tehdäänpä niin tai näin, sen arvioidaan vaikuttavan jollakin tapaa ikävästi kunta-alan ammattijärjestöjen jäsenmäärään. Joko niin, että mahdollisesti perustettava yhtiö sijoittuu työmarkkinajärjestökenttään uuteen paikkaan tai markkinoilta vetäytyvä liikelaitos joutuu tulojen vähentyessä vähentämään henkilöstöään. Vaikutukset järjestökenttään eivät kuitenkaan voi olla kunnalle peruste olla valitsematta parhaaksi katsomansa organisointitapa tarjoamilleen palveluille. Tai ainakin laillinen tapa, mitä Palmia nykyisellään ei ainakaan Euroopan komission mielestä edusta. Vastaavia palveluja on organisoitu eri tavoin, myös kuntien osakeyhtiöihin, eri puolilla maatamme. On erikoista, jos niin ei voisi tehdä Helsingissä, jota maan ainoaksi metropoliksi kutsutaan. Prosessit ja laatu Rakentamisen Laatu RALA ry julkisti jokunen viikko sitten laajaan hankeaineistoon pohjautuvan tutkimuksen siitä, miten rakennuttajat ja tilaajat kokevat rakennushankkeen läpiviennin onnistuneen. Tulokset olivat aliurakointia lukuun ottamatta hyvät. Erityisesti pääurakoitsijoita kiiteltiin vuolaasti. Tilanne on hämmentävä. Pääurakoitsijoita kiitellään, mutta aliurakoitsijoihin ollaan tyytymättömiä. Useimmissa tämän päivän rakennushankkeissa aliurakoinnin osuus on erittäin suuri. On toimijoita, joilla ei liene omaa tuotantohenkilöstöä lainkaan. Eikö osa pääurakoitsijan tehtävää ole huolehtia siitä, että aliurakointi sujuu laadukkaasti? Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 7/2014 15.10. 6.11. 8/2014 19.11. 11.12. TEEMAT OTurvallisuus OICT kuntatekniikassa OVesihuolto OEnergia OValaistus Keräyspisteverkoston kartoitus käynnissä Pakkausjätteet tuottajien vastuulle 2016 alussa Pakkausjätteiden keräyksen organisoinnista jatkossa huolehtiva PYR Oy uskoo kierrätystavoitteiden ja uuden asetuksen muiden vaatimusten saavuttamiseen nykyistä harvemmalla, mutta monipuolisemmalla keräyspisteverkostolla. Kuntien jäteyhtiöiden arvioidaan laajentavan pakkausjätteiden kiinteistökohtaista keräystä. 6 Kuntatekniikka 6/2014 JÄTEHUOLTO TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto OO Pakkausalan Ympäristöre- kisteri PYR Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen on 11 henkilön organisaationsa kanssa lähikuukausina paljon vartijana maamme pakkausjätteiden keräysjärjestelmän uudistamisessa. Heinäkuussa voimaan tullut pakkausjäteasetus paaluttaa linjat, joiden mukaan pakkausjätteistä huolehditaan pitkään velloneen keskustelun ja viivästyneen säädösvalmistelun jälkeen. – Oli tärkeää saada toiminnalle raamit. Vuoden 2016 alussa keräyspisteverkoston on oltava toiminnassa, joten kiire tulee, Tanskanen sanoo. PYR sopi toukokuussa pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa kuluttajapakkausten keräyksen järjestämisestä niiden puolesta uudistuneen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Juridisessa vastuussa pakkausjätteistä ovat edelleen tuottajayhteisöt. Tanskanen huomauttaa, että pakkausjäteasetus on kompromissi, johon tuskin kukaan on tyytyväinen. – Mutta nyt on pohja mille rakentaa. Käytäntö näyttää, mihin sillä päästään. Tällä Tanskanen viittaa julkisuudessakin esitettyihin epäilyihin siitä, että todennäköisesti nykyisestä harveneva keräyspisteverkosto ei riittäisi nostamaan kierrätysastetta tavoitetasolle. – Yhteistyö kuntien jätelai- PYR Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. tosten kanssa on tärkeää. Ilman muuta hyödynnämme niiden keräyspisteverkostoa, hän vakuuttaa. Kunnilla ja niiden jätelaitoksilla on nykyisin yli 4 000 lasin ja metallin keräyspistettä. Kuitupakkauksia kerätään yhdessä tuottajien kanssa yli 2 000 pisteessä, mutta muovin keräys on vähäistä. Juha-Heikki Tanskanen pitääkin kerrottua keräyspisteiden määrää osittain hämäävänä, sillä yli puolessa niistä otetaan vastaan vain yhtä tai kahta pakkausmateriaalia. – Tämä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. En usko, että näiden pisteiden vähentäminen vaikuttaa saantoon. Laadukkaiden keräyspisteiden harvempikin verkosto houkuttaa kierrättämään. Nyt on hyvä tilaisuus myös virtaviivaistaa kuntien keräyspisteverkostoa. Kuntatekniikka 6/2014 7 JÄTEHUOLTO “Uskon myös, että monet jätelaitokset haluavat täydentää pakkausjätteiden keräystä ylläpitämällä omia pisteitä.” – Juha-Heikki Tanskanen PYR kaavailee alkuvaiheessa ottavansa käyttöön asetuksen vaatimat 1 850 keräyspistettä, joissa on aina kuitukartongin, lasin ja metallin keräys. Se arvioi palvelun paranevan näin monilla alueilla. Keräyspisteiden kartoitus ja lajitteluohjeet Uudet yhtenäiset pakkausjätteiden lajitteluohjeet ovat pakkausalan tuottajayhteisöjen valmisteltavana. Ne tulevat helpottamaan lajittelua jatkossa. Juha-Heikki Tanskanen pitää tärkeänä, että kunnat ja jätelaitokset ohjeistavat asiakkaansa lajittelemaan pakkausjätteet oikein. PYR puolestaan kartoittaa parhaillaan kuntien jätelaitosten ekopisteverkostoa. Tehtävää hoitaa PYR:ssä kolme henkilöä ja jalkatyötä riittää. Jokainen keräyspiste katselmoidaan paikan päällä ja sen jälkeen arvioidaan otetaanko se osaksi tuottajayhteisön keräyspisteverkostoa. Ehdoista, kuten kauppahinnasta tai vuokrasta neuvotellaan pisteiden nykyisten omistajien kanssa. – Uskon myös, että monet jätelaitokset haluavat täydentää pakkausjätteiden keräystä yllä- pitämällä omia pisteitä. Niiden ja yksityisten ympäristöyritysten järjestämä kiinteistöittäinen pakkausjätteiden keräys lisääntynee niin ikään. Toivon, että täydentävän keräyksen jatkon osalta tieto liikkuu myös tuottajayhteisöön päin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun 1,1, miljoonasta asukkaasta jo noin 700 000:lla on kiinteistöllään jäteastiat muille pakkausjätteille kuin muoville. Kustannukset nousevat väistämättä Erityishaasteeksi Tanskanen nostaa kotimaisen pakkausasetuksen tuomat erilliset kierrätystavoitteet pantittomalle lasille, metallille ja muoville. Kierrätysasteen seuranta on tarkempaa, kun pantittomien pakkausten kierrätysaste halutaan korkeaksi. Kierrätysasteen nostaminen kohottaa myös kustannuksia. Muovin keräys kotitalouksista on erityisenä huolena, koska muovia ei toistaiseksi ole juuri kerätty ja kotitalouksista kerättävä muovi on usein likaista sekä hankalaa ja kallista kierrättää. – Pakkausten tuottajien maksamat hyötykäyttömaksut ovat kovassa nousussa. Esimerkiksi lasipakkausten hyötykäyttömaksu tonnia kohti nousi vuodenvaihteessa 10 eurosta 50 euroon. Pakkausjätteiden tuottajavastuun kustannukset ovat viime vuosina olleet noin kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt summa on moninkertaistumassa. Viime kädessä kuluttajat maksavat kohonneet kustannukset tuotteiden hinnoissa. Katse suunnataan eteenpäin Vaikka pakkausjätesäädökset ovat tämän satokauden tuotteita, laakereille ei voi jäädä lepäämään. EU:n kiertotaloustiedonanto kiristää pakkausjätteiden kierrätystavoitteita edelleen lähivuosikymmenen aikana. Juha-Heikki Tanskanen toivoo kaikilta nyt kuitenkin malttia lajitteluohjeita odotellessa. Hän lähtee hyvillä mielin neuvottelemaan kuntien ja jätelaitosten kanssa tavoitteena toimiva ja kierrätystavoitteet saavuttava keräyspisteverkko. – Vastuut ovat selkeytyneet. Nyt pannaan toimeksi se mitä on päätetty ja katsotaan mihin se riittää. O Jätelaitoksilla odotellaan PYR:n ehdotuksia avoimin mielin OJätelaitoksilla odotellaan PYR:n ehdotuksia käytännön toimenpiteistä keräyspisteverkoston osalta. Jätelaitosyhdistys JLY ja PYR neuvottelevat yhteisistä linjauksista. Ennen niiden valmistumista ei laitoksilla merkittävästi voida asiassa edetä. Aikataulupaineet ovat nyt pakkausjätteen tuottajayhteisöillä. Eteläpohjalaisen jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio sanoo yhtiöllä olevan nyt parisa- 8 Kuntatekniikka 6/2014 taa ekopistettä ja kierrätysasteen noin 50 prosenttia. Hän ei usko tavoitteena olevan 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamiseen, jos syntypaikkalajittelua vähennetään. – Lasi on hankalinta, kun sille ei ole kysyntää. Se pitäisi kuitenkin saada eroon sekajätteestä. Metalli- ja kuitupakkausten kanssa kyllä pärjätään. Kontio kertoo, että PYR:n kanssa on sovittu neuvotteluista Etapin keräyspisteverkos- ton käyttämisestä tuottajayhteisön keräyksessä. Lopputulosta hän ei vielä halua arvioida, koska valmistelu on vasta alkuvaiheessa. – Valmistelemme osaltamme tulevia ratkaisuja hyvässä yhteistyössä PYR:n kanssa. Kun se kertoo aikeensa, päätetään jätelautakunnassa jatketaanko omaa keräystä. Ratkaisut ovat vielä täysin auki, Pekka Kontio sanoo. Pirkanmaan Jätehuollon kehi- tyspäällikkö Simo Isoaho arvioi, että yhtiö laajentaa kiinteistöittäistä pakkausjätteen keräystä. - Olemme sitä jo jonkin verran tehneet ja uskon, että vähitellen laajennamme lasin, metallin ja kartongin keräystä esimerkiksi yli viiden huoneiston asuin- ja toimistokiinteistöihin. En usko, että PYR tulee järjestämään kiinteistöittäistä keräystä. – Kun nähdään, mitkä nykyiset ekopisteemme PYR haluaa Kartonkipakkauksille ja pienmetallijätteelle on olemassa markkinat. Sen sijaan lasijätteelle markkinoita ei tahdo löytyä. Kuluttajat toivovat kierrätyspisteiltä hyvää saavutettavuutta jatkossakin. sisällyttää tuottajavastuulle minimissään velvoitettuun keräyspisteverkostoon, voimme suunnitella mahdollisen täydentävän ekopistekeräyksen laajuutta jatkossa. Avoinna on vielä myös se, kuka kilpailuttaa pakkausjätteiden kuljetukset keräyspisteistä käsittelyyn. Simo Isoahon mielestä saavutettaisiin logistiikkahyötyjä, jos kiinteistöittäisen keräyksen pakkausjätteitä noutava auto tyhjentäisi samalla kierroksella myös seudulla olevat tuottajayhteisön verkostoon kuu- luvat ekopisteet. Ekologiset ja taloudelliset hyödyt kuluttajille ja tuottajayhteisöille ovat selkeät ainakin niillä alueilla, jossa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. – Kumppanuuteen perustuvan palvelutuotannon rakentaminen PYR:n kanssa on tärkeää ja sillä voidaan saada molemmille osapuolille ja viime kädessä kuluttajille koituvia hyötyjä. Tavoitteena tulee olla sekä hyvä palvelutaso asukkaille että hyvä pakkausjätteen keräyssaanto, Isoaho muistuttaa. Kuntatekniikka 6/2014 9 Uudet käytännöt suunnitteilla Pakkausjäteasetus määrittelee Pakkausjätettä koskeva asetus vähentää keräyspisteitä, elleivät kunnat vapaaehtoisesti täydennä palvelua. Vastuu keräyksestä siirtyy tavarantuottajille, mutta kuntien etu voi olla tukea jätteiden lajittelua. MTuulia Innala Kehittämisinsinööri Suomen Kuntaliitto OOValtioneuvosto hyväksyi vih- doin heinäkuussa pitkään valmistelussa olleen asetuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Vuonna 2012 uudistettu jätelakimme velvoittaa pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia järjestämään pakkausjätteiden jätehuollon tuottajavastuun periaatteiden mukaisesti. Tuottajavastuun piti tulla voimaan jo tämän vuoden toukokuussa, mutta tuottajavastuuta tarkemmin määrittelevän asetuksen viivästyttyä jätelain siirtymäaikoja tuottajavastuun alkamisesta ehdittiin jo jatkaa vuodella ja puolellatoista eteenpäin. Pakkausjäteasetuksen valmisteluun liittyi eri osapuolten suuret näkemyserot lähinnä keräysverkoston laajuudesta. Voimassa olevan jätelain mukaan pakkaajien ja pakattujen tuotteiden maahantuojien on järjestettävä pakkausten erilliskeräys ja jätehuolto sekä vastattava sen kustannuksista asteittain vuoden 2015 toukokuusta lähtien. Tuottajien järjestämän aluekeräysverkoston tulee olla asukkaiden käytössä 1.1.2016 lukien. Tähän mennessä tuottajavastuu on ollut vain osittainen ja kunnat ovat käytännössä järjestäneet lähes kokonaan asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen ja hyödyntämisen. Kunnat ovat tarjonneet kun- talaisille pitkälti yli 4 000 lasin ja metallin keräyspistettä sekä yhdessä tuottajien kanssa vajaat 2 000 kuitupakkausten keräyspistettä. Muovin alueellinen keräys on toistaiseksi ollut melko harvinaista tai satunnaista. Keräyspaikkojen määristä minimivaatimukset Asetus tarkentaa jätelakia, jossa määritellään tuottajan velvollisuudesta järjestää käytettyjen pakkausten erilliskeräys, uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto. Tuottaja velvoitetaan järjestämään asumisessa syntyvälle lasi-, metalli- ja kuitupakkausjätteelle vähintään 1 850 alueellista vastaanottopaikkaa. Jokaisessa yli 500 asukkaan taajamassa pitää olla vähintään yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Manner-Suomessa noin 480. Alle 500 asukkaan taajamiin ja haja-asutusalueille on sijoitettava yhteensä vähintään kauppapaikkojen lukumäärää vastaava määrä lasi-, metalli- ja kuitupak- Ympäristöministeriön arvion mukaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa etenkin haja-asutusalueilla. Vastaanottopaikkojen tulee sijaita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla päivittäistavarakauppojen tai muiden tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella. Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten asetus määrää tuottajat järjestämään vähintään 500 vastaanottopaikkaa siten, että yli 10 000 asukkaan taajamassa on ainakin yksi vastaanottopaikka. Tällaisia taajamia on Suomessa noin 50. Loput 450 keräyspaikkaa tuottajat saavat sijoittaa asetuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Muovi on kierrätettävänä materiaalina melko haasteellinen eikä sitä ei ole aiemmin kerätty kuluttajilta erikseen laajassa mitassa. Siksi asetuksessa on otettu alkuun melko varovainen lähesty- Muovin alueellinen keräys on toistaiseksi ollut melko harvinaista tai satunnaista. 10 Kuntatekniikka 6/2014 kausjätteen vastaanottopaikkoja, eli vähintään noin 420 vastaanottopaikkaa. Loput, reilut 900 vastaanottopaikkaa tuottajien tulee sijoittaa asetukseen kirjattujen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. mistapa muovin keräykseen. Alueellisen kuluttajakeräyksen lisäksi tuottajan on järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi. Terminaalien tulee olla käytössä 1.5.2015 lukien, jolloin pakkausjätteiden käsittely siirtyy tuottajien vastuulle ja kustannettavaksi. Asetuksen vaikutuksista vain arvioita Asetuksen lopulliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Tuottajilla on noin 16 kuukautta aikaa suunnitella ja toteuttaa kuluttajapakkausten keräysjärjestelmä. Ympäristöministeriön arvion mukaan asetus parantaa kotitalouksien kuitu- ja muovipakkausten vastaanottopisteiden saa- JÄTEHUOLTO tuottajavastuun rajat myös pakkausjätteiden kertymistä. Sinänsä ei siis voida puhua täydestä tuottajavastuusta. On vaikea uskoa, että pelkästään tuottajien tarjoamilla keräyspaikoilla, joita on muovia lukuun ottamatta huomattavasti vähemmän kuin kuntien ylläpitämiä nykyisiä, parannettaisiin kuluttajapakkausten osalta kertymiä. Toki joissakin Suomen taajamissa, joista keräyspaikkoja on puuttunut, tilanne parantunee asetuksen vaatimusten myötä. vutettavuutta taajamissa. Sen sijaan lasi- ja metallipakkausten keräyspaikkojen määrä saattaa vähentyä ja matka keräyspaikalle kasvaa erityisesti hajaasutusalueilla. Ministeriön mukaan palvelutasoon ja pakkausjätteen kertymiin vaikuttaa mer- kittävästi se, lähtevätkö kunnat täydentämään tuottajan järjestämää keräystä alueellisella tai kiinteistöittäisellä keräyksellä. Näyttää vahvasti siltä, että ministeriö odottaa kuntien kantavan edelleenkin osaltaan vastuuta palvelutasosta ja siten Kunnilla ei enää velvoitetta Kunnilla ei kuitenkaan jatkossa ole lain mukaista velvoitetta täydentää pakkausjätteen keräystä. Mahdollisen täydentävän kuntakeräyksen tarve ja laajuus tulee jokaisen jätelaitoksen alueella harkittavaksi erikseen. Koska kyse ei ole lain velvoitteesta, kuntien tuottamat palvelut saattavat vaihdella alueittain riippuen alueilla valitusta palvelutasosta, toimintaympäristöstä ja keräyksen aiheuttamista kustannuksista. Erilliskeräyksen houkuttelevuus riippuu paljon sen helppoudesta. Siksi on todennäköistä, että kunnat jatkavat ainakin kiinteistöittäistä pakkausjätteiden erilliskeräystä. Jätteen etusijajärjestyk- sen, kierrätyksen ja myös energiahyödyntämisen näkökulmasta kunnilla on myös intressejä saada lajiteltua jätteet jo syntypaikoilla mahdollisimman hyvin. Haasteena kierrätykselle ovat myös asukkaiden asenteet. Mikäli kuntalainen kokee jätteiden lajittelun ja keräyspisteeseen toimittamisen erityisen hankalaksi, hänelle on yleensä tarjolla vaivattomimpana vaihtoehtona kiinteistöllä oleva sekajäteastia. Roskat on helppo sujauttaa sinne. Kierrätysvaatimuksia tiukennetaan Asetuksessa tiukennetaan valtakunnallisia, yleisiä pakkausjätteen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita nykyisestä. Lisäksi on säädetty sitovat eri pakkausmateriaaleja koskevat kierrätysastevaatimukset, jotka tuottajan on täytettävä järjestämänsä pakkausjätteen erilliskeräyksen ja kierrätyksen avulla. Kierrätysasteen nostaminen tuo osaltaan tuottajille paineita myös tehokkaan keräysverkoston kehittämiseen sekä tiedottamiseen panostamiseen. Hyvän keräyspisteverkoston ja tarjottavan palvelutason muotoutuminen vaatiikin tuottajien ja kuntien jätelaitosten välisiä neuvotteluja, joita on jo aloitettu. O )*!" '''"##%$+ ,"#$,, $#$(-##,*" "%*"(*% ##!$ (#$(#*" $*"(* "*"( %*" "%**)*"##%$**"!,&,**" "##**"$ Kuntatekniikka 6/2014 11 Turun seudulla kasvatetaan jätetietoisuutta Saariston jätehuollossa TSJ Oy Saariston jätehuollon äidiksikin kutsuttu Britt-Marie Juup pokkasi toukokuussa Jätelaitosyhdistyksen myöntämän Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniamaininnan. Uranuurtajalla on takanaan neljännesvuosisata saariston jätehuollon kehittämistyössä. TEKSTI Tuula Ainasoja OO Vastuullisen jätehuollon pe- Tuula Ainasoja rusta on asennekasvatus. Siitä ovat yhtä mieltä syyskuussa eläkkeelle siirtynyt Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (TSJ) asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup ja hänen seuraajansa Cati Huhta. – Asennekasvatus on ollut meille aina tärkeää. Lähes kaikki Turun seudun peruskoululaiset käyvät tutustumassa TSJ:n jä12 Kuntatekniikka 6/2014 tekeskuksen ja Orikedon polttolaitoksen toimintaan. – Se herättää miettimään jätteen synnyn ehkäisyn ja lajittelun merkitystä. Päiväkotilapsiakin on valistettu jopa nukketeatterin avulla, Juup sanoo. Toki aikuisiakin on pitänyt motivoida ja neuvoa huolelliseen lajitteluun. Juup muistelee alkuvaiheita KLARA-Saariston Puhtaanapito Oy:ssä, jonka Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys perusti vuonna 1987. Jäteasiat oli hoidettu saaristossa kautta aikain omatoimisesti. Käytännössä se merkitsi usein sitä, että jätteet heitettiin mereen tai tuikattiin tuleen. – Asenteet ovat heittäneet kuperkeikkaa. Nykyään ollaan valmiita repimään paperinkeräykseen päätyvästä kirjasta pahviset kannet irti ja moni on halukas lajittelemaan jopa perusteellisemmin kuin on tarpeen hyötykäyttöä varten. JÄTEHUOLTO on asennetta Tavanomaisen kiinteistöjen jätehuollon lisäksi TSJ järjestää saaristossa joka vuosi ison erilliskeräyksen, jossa vastaanotetaan maksutta suurta metalliromua, sähköja elektroniikkaromua sekä vaarallisia jätteitä. Myös rakennusjätettä otetaan vastaan erikseen myytävissä säkeissä. Puhtaanapito klaarattu hyvin Juup työskenteli vuodesta 1989 KLARA-Saariston Puhtaanapito Oy:ssä ja oli useita vuosia myös sen ainoa työntekijä. Vuonna 1969 perustettu Pidä Saaristo Siistinä -yhdistys oli tarjonnut Nauvon, Korppoon ja Houtskarin veneilijöille sekä kanta- ja kesäasukkaille jätehuoltopalvelua. KLARA laajensi toimintaa muutamassa vuodessa yhdek- sään muuhun saaristokuntaan, lopuksi Ahvenanmaata myöten. – Alkuvuosina asukkaat maksoivat vain vapaaehtoista käyttömaksua, joten moni kunta joutui kattamaan jätehuollon kustannuksia verovaroista. Tilanne muuttui, kun Nauvo alkoi tarjota ensimmäisenä saaristossa asukkailleen kunnallista jätehuoltoa vuonna 1992, Juup sanoo. Jätehuollon kenttä muuttui jälleen, kun kunnat alkoivat pe- rustaa yhteisiä jätehuoltoyhtiöitä niin Turun seudulla kuin muuallakin Suomessa. Osa KLARA -kunnista liittyi kuntaliitosten myötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n omistajiksi. – Siinä tilanteessa oli luontevaa, että TSJ osti 2009 KLARAN koko osakekannan ja otti sen kaikki työntekijät palkkalistoilleen. Yhtiön hyvin toimivalla jätehuoltojärjestelmällä oli jatkossakin käyttöä. Juup aloitti TSJ:n asukaspalvelupäällikkönä, ja vuonna 2006 KLARAN ympäristöpäälliköksi palkattu Huhta sai TSJ:n suunnittelupäällikkönä tehtäväkseen saaristoalueen jätehuoltosuunnittelun. Asukkailla suuri muutos Yhdyskuntajätehuolto on helposti haavoittuvassa saaristoympäristössä oma lukunsa. TSJ:n piiriin kuuluva saaristoalue on Kuntatekniikka 6/2014 13 Saaristossa jäte kerätään aluksilla kaikkialla siellä minne ei kumipyörillä pääse. Jätehuollon alkuvaiheessa KLARA-Saariston Puhtaanapito Oy kiersi saaria armeijalta lahjaksi saadulla proomulla parin vuosikymmenen ajan keräämässä isoa metallijätettä. Nykyään tämä työ jatkuu TSJ:n toimesta. Tuula Ainasoja ta pystytään täyttämään lakisääteinen velvoite käyttää raaka-aineita hyödyksi. Huhdan mielestä on päivänselvää, että palvelutaso paranee, kun jäteastia on tulevaisuudessa oman kiinteistön portilla tai kadunvarrella. Häntä ihmetyttää, että osa asiakkaista näkee silti häviävänsä uudistuksessa, vaikka jätemaksut pienevät. Huhta ja Juup panevat sen tyypillisen muutosvastarinnan piikkiin ja tuumivat, että lompakko on lopulta paras porkkana. Lompakko paras porkkana Lompakkoa säästää myös kompostointi, johon saariston asukkaita kannustetaan. – Kanta-asukkaat hyötyvät kompostoinnista. Esimerkiksi kahden hengen taloudessa jä- teastialla voi olla jatkossa jopa kahdeksan viikon tyhjennysväli, Huhta sanoo. Poltettavaksi päätyvän jätteen syntyä pitäisi kaikin järkevin keinoin rajoittaa siitäkin syystä, että kaikki TSJ:n keräämä sekajäte joudutaan ensi vuoden alusta kuljettamaan muualle. Huhdan ja Juupin mielestä on todella harmillista, että Orikedon jätteenpolttolaitos joudutaan sulkemaan vuodenvaihteessa. Britt-Marie Juup huomauttaa, että Turun kaupunkia voi pitää jätealan edelläkävijänä. Orikedon polttolaitoksella alettiin polttaa jätettä jo vuonna 1975. – Kun Orikedon polttolaitos suljetaan, iso pala Turun seudun jätehuollon historiaa päättyy harmillisella tavalla. O Turun seudun jätehuollossa turvaudutaan väliaikaisratkaisuun OLounais-Suomessa päädyttiin polttokelpoisen sekajätteen käsittelyn osalta väliaikaisratkaisuun vuosiksi 2015–2017. Tilapäisratkaisuilla on toimittu seudun jätehuollossa jo viitisen vuotta, sillä alkuperäisten suunnitelmien mukaan Orikedon uuden jätteenpolttolaitoksen piti valmistua jo 2009. Lähialueen asukkaiden valitukset viivästyttivät hanketta ja Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi polttolai- 14 Kuntatekniikka 6/2014 toksen ympäristöluvan. LounaisSuomen ympäristökeskus myönsi vuonna 2009 polttolaitokselle määräaikaisen ympäristöluvan 31.12.2014 saakka. Alueen kuntien omistamien jätelaitosten hankintarenkaan kilpailutuksen tuloksena 328 000 tonnia lounaisen Suomen syntypaikkalajiteltua sekajätettä kuljetetaan kolmeen kotimaiseen jätevoimalaan, joista pisimmän matkan päässä on Vantaan Energian jätevoimala. Lisäksi noin neljäsosa alueen yhdyskuntajätteestä päätyy Tukholmaan poltettavaksi. – Se on ikävä tilanne, että polttokelpoista jätettä joudutaan kuljettamaan pitkälle lounaisesta Suomesta, sanoo Turun Seudun Jätehuolto (TSJ) Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Myös Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen harmittelee nykytilannetta. TSJ Oy Jätemäärät pienemmiksi, laatu paremmaksi – Ongelmana on ollut jätteiden huono laatu, kun kiinteistöt eivät ole sidottuina mihinkään tiettyyn aluekeräyspisteeseen. Käsittelykustannukset ovat kasvaneet, kun kontit joudutaan lajittelemaan Turussa uudelleen, jot- Saaristossa on hyvin erilaisia olosuhteita, se on huomioitava jätehuollossa ja on oltava joustava. Tietyille asuinalueille ja kiinteistöille tarjotaan räätälöityä jätehuoltopalvelua, Cati Huhta sanoo. Tuula Ainasoja laaja ja harvaan asuttu. Eteläisin lajitteluasema on Utön saarella, jossa on vain 60 vakituista asukasta. Huomattava osa saariston syväkeräysastioista tyhjennetään huoltoaluksilla. – Saariston asukkaiden tarpeet ja toisaalta jätehuollon mahdollisuudet määrittelevät millaista jätehuoltopalvelua tarjotaan, Cati Huhta sanoo. Huhta on vastuussa saariston jätehuoltouudistuksesta, jolla kierrätystä pyritään tehostamaan entisestään. Uudistus on myös tarpeen, koska eloperäisen jätteen kaatopaikkakielto tulee voimaan vuoden 2016 alussa. – Silläkin on merkitystä, että kesäasutus on meillä saaristossa lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti ja mökkikausi on pidentynyt merkittävästi, Huhta sanoo. Uudistus merkitsee asukkaille suurta muutosta, sillä jokainen kiinteistö saa oman jäteastian tai kimppa-astian naapureiden kanssa. Aluekeräyspisteitä on jatkossa enää harvaan asutuilla alueilla ja ulkosaarilla. Jätehuollossa kustannustekijät ovat ympäristöasioiden ohella yhä keskeisemmässä asemassa. JÄTEHUOLTO Fuusiolla pienemmät jätemaksut kustannustekijät ovat ympäristöasioiden ohella yhä keskeisempiä. Myös asukkaiden jätemaksujen nousupainetta halutaan mahdollisuuksien mukaan hillitä. Turun seudulla tähän pyritään hankintarenkaan kilpailutuksen lisäksi TSJ:n ja Salon seudulla toimivan Rouskis Oy:n fuusiolla. – Kun yksikkökoot kasvavat, hallinnolliset kulut laskevat, ja syntyy rahallisia säästöjä asiakkaillekin edullisempina jätemaksuina, TSJ:n toi- mitusjohtaja Jukka Heikkilä sanoo. – Myös ympäristö hyötyy, kun toimintaa keskitetään. Esimerkiksi kaatopaikkojen määrä pienenee ja osa aluevarauksista voidaan hyödyntää muuhun toimintaan, Yhdistymisen on määrä toteutua vuodenvaihteessa 2015, mutta Salon kaupunginvaltuuston fuusion hyväksymispäätöksestä tehty valitus saattaa kuitenkin viivästyttää yhdistymisprosessia. Valitusta käsitellään Turun hallinto-oikeudessa. Tuula Ainasoja OJätehuollossa TSJ:n eläkkeelle siirtynyt asukaspalvelupäällikkö Britt-Marie Juup (vas.) ja hänen seuraajansa Cati Huhta ovat kehittäneet yhdessä saariston jätehuoltoa jo usean vuoden ajan. – Orikedon nykyisen polttolaitoksen toimintaa olisi ympäristöluvan mukaisilla ehdoilla voitu jatkaa pienillä investoinneilla ja käytännössä hyvin pienillä käyttökustannuksilla vielä 2017 vuoden loppuun saakka, mikäli Korkeimman hallinto-oikeuden päätös olisi mahdollistanut väliaikaisen ympäristöluvan myöntämisen. Pitkän aikavälin ratkaisu kilpailutuksessa Turun poliittisia toimijoita on syytetty vitkuttelusta, sillä Orike- don vuonna 1975 käyttöön otetun, tekniikaltaan vanhentuneen jätteenpolttolaitoksen sulkemisajankohta on ollut pitkään tiedossa. Taloudelliset menetyksetkin painavat vaakakupissa, sillä polttolaitoksessa on vuosittain poltettu noin 50 000 tonnia jätettä, joka kattaa viitisen prosenttia kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Virtanen myöntää taloudelliset menetykset vaikka ne ovatkin lähinnä laskennallisia vanhan polttolaitoksen yhä toimiessa. Mutta vitkuttelusta syyttelyä hän ei purematta niele. – Meillä ei ollut missään muualla kuin Orikedon kaupunginosassa asemakaavaa, joka olisi mahdollistanut nopealla aikataululla uuden jätteenpolttolaitoksen rakentamisen, ja vasta KHO tuomitsi kyseisen kaavan vanhentuneeksi. – Asemakaavaprosessit ovat pitkiä, mutta nyt meillä on saatu Topinojalle asemakaavamuutos. Uuden polttolaitoksen rakentamisen aloittaminen on periaatteessa ensi vuoden alussa mahdollista. Jos polttolaitoksen rakentamiseen Topinojalle päädytään, sen valmistuminen vuoden 2017 loppuun mennessä on Virtasen arvion mukaan edelleen realistisella pohjalla. – Jätteiden energiahyödyntäminen Turun seudulla on kuitenkin tässä vaiheessa vain yksi mahdollinen vaihtoehto. Hyödyntämisratkaisu selviää hankintarenkaan kilpailutuksessa, jossa laatu- ja ympäristötekijöitä painotetaan 20 prosentin osuudella ja kustannuksia 80 prosentin osuudella, Heikkilä sanoo. Kuntatekniikka 6/2014 15 JÄTEHUOLTO Kerätty jätemäärä kasvanut, kustannukset kurissa Vaarallisen jätteen keräysauto liikkuu kuntalaisten tilauksesta Vaarallista jätettä on jo vuosikymmenet kerätty kiertävään keräysautoon. Oululaiset tekivät sen kuitenkin uudella tavalla luomalla tilausperusteisen keräysjärjestelmän. MMari Juntunen Jätehuoltoneuvoja Oulun Jätehuolto OO Oulun Jätehuolto sai usei- den vuosien ajan asiakaspalautetta siitä, että kaupungin eteläpuolisissa osissa ei ollut keräyspistettä vaaralliselle jätteelle. Keräyspaikkaa etsittiin aktiivisesti muun muassa huoltoasemien ja muiden sopivien kauppaliikkeiden yhteydestä pitkään, mutta suhteellisen nuiva vastaanotto oli yleistä. Vaarallista jätettä ei haluttu haitoiksi, vaikka samalla olisi ollut tarjolla jatkuva näkyvyys Oulun Jätehuollon julkaisuissa. Lisäpontta uuden järjestelmän luomiseksi tuli kuntaliitoksista. Omistajapoliittiset muutokset edellyttivät myös Oulun Jätehuoltoa tarkastelemaan kuntavarikoilla toimivien vaarallisen jätteen vastaanottopisteiden tarpeellisuutta. Onko järkevää pitää suhteellisen pienen jätekertymän takia kaukaista, kiinteää vastaanottopistettä vai olisiko asia mahdollista hoitaa toisin? Suunnittelua ja päätöksiä Asiat alkoivat loksahdella kohdalleen, kun Oulun Jätehuolto kilpailutti vaarallisen jätteen kuljetuksen. Valituksi tuli ennestään tuttu urakoitsija, joka hyväksyi mielellään osittaisen työnkuvan muutoksen, joten suunnittelua voitiin huoletta jatkaa. Aluksi käytiin läpi normaalit reitityssuunnitelmat, mutta niistä oli aikaisemmilta vuosilta niin vaihtelevia kokemuksia, ettei haluttu taas kerran ryhtyä arvaamaan, mitä ihmiset mahdol16 Kuntatekniikka 6/2014 Luottokuljettaja Tommi Veteläinen ottaa vastaan asiakkaan vaarallista jätettä. lisesti haluaisivat. Tällöin syntyi idea tilausperusteisesta vaarallisen jätteen keräysautosta, joka lähtee liikkeelle, kun tilauksia on saatu tietyltä postinumeroalueelta tarpeeksi. Keräys aloitettiin kokeiluluonteisesti syksyllä 2013 lähettämällä auto ilman asiakastilauksia mainosmielessä kaukaisempiin kaupunginosiin, Ylikiiminkiin ja Yli-Iihin. Samanaikaisesti palvelua mainostettiin muun muassa Oulun keskustassa. Palaute oli kiittävää, erityisesti keskusta-alueilla. Palvelun tunnettuutta lisäävien kierrosten yhteydessä asiakkaille kerrottiin tilauskeinoista ja avattiin keräysauton toimintamallia. Tavoitteena on tehdä palvelusta kustannustehokas hankkimalla asiakkaita kierroksen kaikille pysähdyspaikoille ja hyödyntämällä keräysauton koko kapasiteetti. Noutokierrokset postinumeroalueittain Käytännössä vaarallisen jätteen autokeräys toimii Oulussa. Muissa Oulun Jätehuollon toimialueen kunnissa vaaralliset jätteet viedään joko paikalliselle jäteasemalle tai vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Vaarallisen jätteen keräysauto kiertää määräpäivinä ennakkotilausten perusteella. Kotitalouksia ohjataan tekemään vaarallisen jätteen noutopyyntö ensisijaisesti nettilomakkeella. Pyynnön voi tehdä myös soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin tai sähköpostin. Oulun Jätehuolto käsittelee itse noutopyynnöt. Kun noutopyyntöjä on vähintään kymmenen kaupunginosaa kohden, keräysauto päivystää esimerkiksi ruokakaupan pihalla tiettynä päivänä parin tunnin ajan. Kun ajoaikataulu tietyille postinumeroalueille on päätetty, tilaaja-asiakkaille kerrotaan auton reitistä suoraan käyttäen asiakkaan valitsemaa tiedotuskanavaa, sähköpostia, tekstiviestiä tai jopa soittoa. Reitistä tiedotetaan myös Oulun Jätehuollon kotisivuilla, sosiaalisessa mediassa sekä perinteisin lehti-ilmoituksin – tuojia ei rajata ennakkoilmoittautuneisiin. Tulokset myönteisiä Vaarallisen jätteen keräysauto on toiminut vuoden verran. Vuoden 2014 alkupuoliskon perusteella on nähtävissä, että vaarallisen jätteen keräysmäärä nousee maltillisesti. Asiakaspalaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä ja tietoisuus vaarallisista jätteistä ja niiden keräyspaikoista on kasvanut. Ympäristön kannalta vaikutus on ollut positiivinen. Ylimääräiset kuljetuskilometrit ovat vähentyneet, kun vaaralliset jätteet ovat tulleet suoraan jätekeskuksen vaarallisen jätteen asemalle eikä niitä käydä enää erikseen hakemassa välivarastointipisteestä. Vaarallisen jätteen keräysau- KOSTEUSONGELMIA LATTIARAKENTEESSA? Ratkaisun nimi on Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmä. . Erottaa kostean betonilattian liimasta ja pintamateriaalista . Tuulettaa koneellisesti kostean ja saastuneen ilman putkia pitkin ulos . Kustannustehokas tapa korjata kosteusvauriosta kärsivä betonilattia . Pitkän ajan kokemus myös maanalaisista tiloista (kallioluolat) Työnjohtajaharjoittelija Janne Jääskä neuvoo ja opastaa Oulun kauppatorin keräyksessä juhannusviikolla. toon liittyvässä ideoinnissa ja suunnittelussa on koko ajan otettu huomioon myös Oulun Jätehuollon ja sen asiakkaiden muut tarpeet ja kaikille ajokilometreille on löydetty järkevä peruste. Kustannusrakenne on muuttunut, mutta nettomenot saman tai jopa suuremman jätemäärän keräämiseksi ovat pysyneet ennallaan. Kotitalouksille tarkoitetun vaarallisen jätteen tilausperusteisen järjestelmän käyttöönoton ja mainostamisen yhteydessä on kerrottu myös kartoitus- ja keräyspalvelusta yritysten vaarallisille jätteille. Oulun Jätehuolto on saanut positiivista näkyvyyttä vastuullisena ja reiluna jätteen vastaanottopaikkana yritysten silmissä ja Ruskon jätekeskuksen yrityspalveluiden tunnettavuutta on parannettu paljon. O Katso esittelyvideo RTV:n sivuilla osoitteessa: http://www.rtv.fi/ lattiapaallysteet-julkiset-tilat/ lattiarakenteentuuletusjarjestelma Kohdelattiat Mattilantie 1, 11710 Riihimäki Puh. (019) 7421, [email protected] Kuntatekniikka 6/2014 17 Katuvalaistuksesta helppo löytää uusia taloudellisia Turku säästää uusilla Uudet katuvalot säästävät Turussa energiaa. Menossa on kolmivaiheinen valojen vaihtoprojekti. Se toteutetaan ESCO-hankkeena, jossa palveluntarjoaja ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeesta. Valaisimen vaihto käynnissä Pansion kaupunginosassa. 18 Kuntatekniikka 6/2014 ENERGIA ratkaisuja ledeillä TEKSTI JA KUVAT Dakota Lavento OO Turku Energian sähkölaite- asentajilla Jarmo Keskisellä ja Mikko Poikelalla pitää kiirettä. Vanhoja elohopeavalaisimia vaihdetaan uusiin ledeihin kuudentoista lampun päivävauhtia. Yhteensä lamppuja on noin 5 000. Työ näyttää sujuvan Keskiseltä kokemuksen tuomalla rutiinilla. Elokuun lopussa Keskisen ja Poikelan työ etenee Airistolla. Turku Energian urakassa ovat mukana myös kaupungin ulkoilureitit, jäähallit ja koulujen pihavalaistus. Vanhoista, Suomessa edelleen erittäin yleisistä elohopeakatu- valaisimista on tulossa lainsuojattomia. EuP-direktiivi ja sen korvannut EcoDesign-direktiivi kieltävät kuluttamaansa energiaan nähden liian vähän valoa tuottavien katuvalolamppujen valmistuksen ja myynnin vuoden 2015 jälkeen. Turussa päätettiin jo 2010 vaihtaa kaikki vanhat elohopeakatulamput energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin. Koska työ oli suuri, se jaettiin kolmeen erikseen kilpailutettavaan ja peräjälkeen toteutettavaan urakkaan. Näin annettiin aikaa myös led-tekniikan kehittymiselle, jonka uskottiin hankkeen edetessä tuovan markkinoille alkuvaihetta parempia ja edulli- sempia valaisimia. Turun kokoisessa kaupungissa katuvalaisimia riittää: noin 28 000 kappaletta 1 100 kilometrin matkalla. Osa vanhoista valaisimista oli uudistettu jo aikaisemmin, mutta ensimmäisen urakan alussa käytössä oli vielä noin 12 000 elohopeavalaisinta. Helppoa säästöä Katuvalaistuksen uusimisella on helppo säästää. Selvitysten mukaan jo elohopealamppujen vaihto suurpainenatriumlamppuihin pudottaa energiakustannuksia vähintään 43 prosenttia. Uudet ledit puolestaan kuluttavat vain 30–35 prosenttia elohopeahöyrylamppujen vaati- masta energiasta. – Aikanaan erinomaisista elohopealampuista on tekniikan kehitys ajanut ohi, Turun kaupungin Kiinteistötoimialan ulkovalaistusasiantuntija Erkki Salminen toteaa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa 2012 Suomen Sähkörakennus Oy vaihtoi 3 000 elohopeavalaisimen tilalle suurpainenatriumlamput kaupungin itä- ja pohjoisosissa. Urakan arvo oli 2,5 miljoonaa euroa ja saavutettu tehonsäästö noin 49 prosenttia. Toisessa vaiheessa kaksi aluetta oli määritelty toteutettavaksi ledvalaisimilla ja Turun Energian voittoisa 3,85 miljoonan eu- .% '--)'#&% $ +%%#()# (&$#($$(-,#,#( %2,#%#+$%#%#&& %/)#-.%, ($ +% (-'#, (),*.)&#&& ++-)(/ ,.+#,)*#'.,/##%),, , &/#2'#, (% (-$#&& -#&$#&& /&/)$#&& $,..((#-- &#$)#&& ,4 .#,- --.*#(),)#( , ((%%)"#(-4)/"4 302)'&$#,#-+$)&&0&# &##%.(-*#%%$.&%#,. #-2&##%.(-/+- (+% ((-%#( )#% #&&-# )#&&)((#,-.- -,)&#,-$.&%#,.#,-+% ((.,-# -)5)%' ILMESTYY LOKAKUUSSA %#+$%.*-.( +!#(%-. &, &,#(%#* .**%-.1 .)*#)* Kuntatekniikka 6/2014 19 ENERGIA Sähkölaiteasentaja Jarmo Keskinen vaihtaa valaisimen nopeasti. Impivaaran jäähalliin vaihdettiin uudet ledvalot. Jäähalli ja sen viereinen jalkapallohalli sai kunnian olla maamme ensimmäinen ESCO-sopimuskohde vuonna 1994. Toisessa ESCOhankkeessa vaihdettiin jäähallin kylmäaine ammoniakkiin (NH3) ja uusittiin ilmanvaihtojärjestelmä. Kaikki lauhdelämpö hyödynnetään paitsi hallin muiden tilojen, myös viereisen palloiluhallin lämmittämiseen. ”Koko projektin energiansäästö on noin puoli miljoonaa euroa vuosittain.” Suunnitteluinsinööri Juhani Korte on tuonut ESCO-konseptin Turkuun ja ollut vuosien mittaan mukana kaikissa toteutuneissa ESCO-hankkeissa. – Juhani Korte ron tarjous pitikin sisällään pelkästään Easy Led Oy:n kotimaisia ledvalaisimia. Tehoa säästyi noin 69 prosenttia. Kolmannessa vaiheessa edellytettiin käytettävän valkoista valoa tuottavia ledvalaisimia. Tässä 3,9 miljoonan euron urakassa tehoa pitäisi säästyä jopa 70 prosenttia. Vuonna 2005 turkulainen katuvalaistus kulutti energiaa 17 452 MWh, vuonna 2013 14 300 MWh ja koko hankkeen valmistuttua ehkä vain 12 000 MWh. – Koko projektin energiansäästö on noin puoli miljoonaa euroa vuosittain, laskeskelee Turun kaupungin ESCO-auktoriteetti, suunnitteluinsinööri Juhani Korte. Käyttöiästäkin säästöä Ledit tuovat mukanaan säästöjä myös pidemmän elinikänsä vuoksi. Valmistaja on ilmoittanut uusien ledvalaisinten pala20 Kuntatekniikka 6/2014 misajaksi olosuhteista riippuen 70 000–80 000 tuntia. Turussa katuvalot palavat noin 4 000 tuntia vuodessa, joten ledvalaisinten tulisi kestää käytössä 20 vuotta. Elohopeahöyrylamppu menettää ison osan valotehostaan jo muutamassa vuodessa. Koska valaisinten vaihto on toteutettu ESCO-hankkeina, sopimuksen kymmenen vuoden takuuaika varmistaa, ettei kaupungin tarvitse sinä aikana valaisimia vaihtaa myöskään rikkoutumisen tai valotehon laskun vuoksi. Ledit ovat myös rakenteensa vuoksi paremmin suojassa ilkivallalta kuin vanhat valaisimet. Perinteisissä valaisimissa valaisemien kestävyyden ilmoittava IK-luokka on 1–5, ledeissä jopa 8–10. Myös valaisimet vaihtoon Vaikka valaistushankkeessa puhutaankin yksinkertaistaen van- hojen ”katulamppujen” vaihtamisesta, se ei suinkaan aina riitä. – Useissa valaisimissa on liian vanhentunutta tekniikkaa, joten myös kaapelointia joudutaan uusimaan, Salminen selittää. Yli 40 vuotta vanhat valaisimet uusitaan kokonaan pylväineen ja jalustoineen. Ledit voivat edellyttää muutoksia myös pylväiden korkeuteen ja pylväsväliin. Urakoitsija onkin vastannut myös hankeosuuden ulkovalaistuksen uusimisen suunnittelusta. ESCOhankkeessa on mukana kuitenkin vain itse valaisimien vaihtaminen, joten muusta osasta urakoitsija laskuttaa Turun kaupunkia normaaliin tapaan. Eniten säästää tietysti lamppu, jota ei polteta ollenkaan. Julkisen valaistuksen paloaikoja on mietitty Turussakin. – Meillä katuvalojen paloaika on noin 3 960 h/v, Salminen kertoo. – Toistaiseksi uudet valaisimet palavat kuten ennenkin. Turun katuvalohankkeen neljäs osuus, ohjausjärjestelmän uudistaminen, on parhaillaan kilpailutusvaiheessa. Sen yhteydessä myös paloajat mietitään kohdalleen. Monenlaisia ESCO-hankkeita Ulkovalaistuksen uusiminen ESCO-hankkeina on luontevaa jatkoa kaupungin pitkälle historialle energiatehokkuuden parantamisessa. Turku on mukana työja elinkeinoministeriön vuodet 2008–2016 kattavassa energiatehokkuussopimuksessa, jossa edellytetään yhdeksän prosentin säästöä vuoden 2005 tasoon nähden. Turun kokonaisenergiankulutus oli tuolloin 194 678 MWh/v. – Kun katulamppuprojektin mukanaan tuomat säästöt lisätään aikaisempien ESCO-hankkeiden antamiin säästöihin, olemme jo lähellä säästötavoi- P u h da s t a mu ka v u u t t a ma t on pe s u u n . - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kys y lis ä t i e to j a ja pyydä t a rj o u s ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi 3LQRWLH3XK </g-b59,)D[ tettamme, Korte kertoo. Korte toi ESCO-konseptin Turkuun ja on ollut mukana kaikissa toteutuneissa ESCO-hankkeissa. Joukkoon kuuluu kiinteistöjä koulusta ja Kaupunginteatterista pesulaan ja kauppahalliin sekä useampia liikuntatiloja. Yhteensä kaupungin rakennuspuolen voimassaolevista ESCO-sopimuksista saadaan säästöä energiakustannuksista vuositasolla noin 600 000 euroa. Sopimusten yhteisinvestointi on kooltaan kuuden miljoonan euron luokkaa ja sopimusten kesto keskimäärin 7,5 vuotta. Palvelun tarjoajalla kokonaisvastuu ESCO-palvelukonseptissa palvelun tarjoava yritys ottaa kokonaisvastuun energiansäästöhankkeen toteutuksesta, usein myös hankkeen rahoituksesta ja sopimuksen aikaisesta käytöstä. Investointi maksetaan takaisin sen tuottamilla säästöillä. Luvattu säästö myös aina todennetaan. ESCO-palvelu soveltuu hyvin myös hankkeisiin, joissa taloteknisiä laitteita uusitaan ja joissa samalla syntyy merkittävää energian säästöä. Tällöin hankkeen rahoitukseen voidaan mallissa soveltaa asiakkaan omarahoitusosuutta. Avoimeen tarjouspyyntöön perustuvassa mallissa ESCOtoimijoilta pyydetään ehdotuksia taloudellisimpiin ja kattavimpiin toimenpiteisiin. Valtio voi antaa hankkeille myös energiatukea. Työ- ja elinkeinoministeriön harkinnanvarainen energiatuki ESCO-hankkeille on ollut 25–30 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tukea annetaan kokonaishankkeen energiaa säästävälle osuudelle. Turun katuvalaistushankkeessa se merkitsee varsinaisia lamppuja. O ZZZVDLOLRQSDDW\FRP LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP Luotettavat mittaukset ja hälytykset Pepperl+Fuchs -erotinhälyttimet saatavilla nyt Labkoteciltä! a Tervetulo ssuille e m d FinnBuil me 7A 49! em osastoll www.labkotec.fi www.labkonet.com Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 Pirkkala Vaihde 029 006 260 Faksi 029 006 1260 E-mail info@labkotec.fi Kuntatekniikka 6/2014 21 SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Taustallamme ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. aa n mpp V:n a m u tto ja p Ultra a ! en Uskomuteenikkelit.in e s e uk solle. okork epartpomm a pp lle ta nost toain a hel m pu uude etrinm kiinmppu ti. a m s tkutäysin 100 76 mppopu tarka o p put opa n Ø ti u set o u t pum styy j issaa tavas nnuk p p evät py sim mat usta u V R n- itseim Ultra ä mak t huoäyttök a rm tuo inen n sek htuva un k o G ra V yky tee apa ump Ult ritusk , liet olto t an p n suo vede ja hu oima k e jät nnus enna ase ystyt p ja Maahantuoja: Kysy lisää! SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Suomalainen yhteishenki löytyy jo urheilussa Suomen kuntatekniikan yhdistys Kettutie 2 00800 Helsinki www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Rävvägen 2 00800 Helsingfors www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Pääsihteeri/ Generalsekreterare Ville Alatyppö yksikönjohtaja, DI Stara, kaupunkitekniikan ylläpito PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. (09) 310 39943, 040 334 5430 ville.alatyppo@hel.fi, www.hel.fi/stara Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Petri Koivula Toiminnanjohtaja, DI Kettutie 2, 00800 Helsinki puh. 040 125 1570, 040 838 8018 petri.koivula@kuntatekniikka.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi, jyrki.vatto@kolumbus.fi Toimihenkilö/Funktionär Anna Keskinen Rakennusvirasto Katu- ja puisto-osasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 040 7519943 anna.keskinen@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Anna Keskinen OTalvisodan aikana Suomessa löytyi yhteishenkeä ja syntyi kuuluisa tammikuun kihlaus. Sodanjälkeisten vuosikymmenten kuluessa yhteishenki, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen hiipui vähitellen, ja 2000-luvun alun vuodet osoittivat yksilön olevan kaiken tekemisen keskipisteessä. Usein muutokset syntyvät pienistä puroista ja kasvavat suuriksi kansakuntaa liikuttaviksi suunnanmuutoksiksi. Näin on käynyt urheilussa. Koripallon EM-kisoista Slovenian Koperista 2013 alkanut muutos yhdessä tekemiseen tulee vaikuttamaan koko suomalaiseen yhteiskuntaan. EM-kisoissa Suomen joukkuetta oli kannustamassa tuhatkunta aktiivisinta fania, jotka saivat yhdessä joukkueen kanssa aikaan menestyksen koripallossa. Istuessani katsomossa koripallon MM-kisoissa Espanjan Bilbaossa 8000 muun suomalaisen kanssa valtasi mielen ajatus suomalaisten uudesta yhteisöllisyyden löytämisestä. Miten kaikki suomalaiset olivat pukeneet päälleen sinisen tai valkoisen Suomen pelipaidan. Ovet Areenalle avattiin puolitoista tuntia ennen ottelun alkua ja heti katsomossa velloi suomalainen aalto kannustamassa kentällä lämmittelemässä olleita pelaajia rytmikkäillä Suomi-huudoilla ja taputuksilla. Sama kannustus jatkui otteluissa. Merkittävin muutos aiempaan käytäntöön oli kannustus myös tappioasemassa. Suomi kohtasi ensimmäisessä ottelussa Yhdysvallat, joka paperilla on yli sadan miljoonan joukkue Suomen neljää miljoonaa vastaan - pelaajien vuosituloilla laskettuna. Suomi teki ensimmäisen korin ja johti 2–0, kun alkoi jenkkien näytös. Pallo iskettiin koriin Suomen estelyistä huolimatta lähes joka suunnasta. Suomalaiset olivat pienempiä, kankeampia ja hitaampia kuin vastustajat. Yhdellä osa-alueella Suomi oli eri planeetalta kuin USA. Suomen fanit jaksoivat kannustaa joukkuetta aina ja vielä 60 pisteen eron jälkeenkin kannustus oli huimaa. Kuten Yhdysvaltain pelaajat totesivat, eivät he ol- Petri Koivula – siirretään se kuntatekniikkaan Suomen joukkue teki parhaansa ja antoi hyvän näytön yhteisöllisyyden merkityksestä menestyksen tiellä. Kuvassa Suomen Tuukka Kotti on korkeimmalla ja heittää estelyistä huolimatta. leet koskaan pelanneet vastaavassa kannustuksessa. Suomen kannustus oli kaikissa pelin vaiheissa kuin jokainen Suomen kori olisi ollut ottelun ratkaisu. Miten voisimme tuoda samankaltaisen yhteisöllisyyden Kuntatekniikan pariin? Mitä meidän on tehtävä eri tavalla, jotta kuntatekniikan osaajat kokoontuvat yhteen pohtimaan osaamistaan ja kehittämään sitä yhdessä. Miten saisimme kylvettyä kuntatekniikan osaajiin sen intohimon, joka nyt näkyy kori- ja lentopalloilijoissa? Meidän on jatkettava hyvien Kuntatekniikan Päivien ja muiden tilaisuuksien kehittämistä samalla intohimolla kuin aiemmin. Samalla kuntatekniikan profiilia on nostettava yhteiskunnassa. Kuntatekniikka on nimittäin läsnä kaikkialla ja sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Ilman kuntatekniikan osaajia Suomi ei toimisi. Liikenne, terveydenhuolto ja energiantuotanto ovat täysin riippuvaisia kuntatekniikan osaajien ammattitaidosta ja osaamisesta. Meidän pitää luottaa itseemme ja kannustaa toisiamme jatkuvasti parempiin suorituksiin. O MPetri Koivula SKTY - Laadukkaan ympäristön laadukkaat tekijät Kuntatekniikka 6/2014 23 ALAN NUORET OSAAJAT JA SÄHKÖISET PALVELUT ESILLÄ AMERIKAN KUNTATEKNIIKAN KONGRESSISSA OAmerikan kansainväliset kuntatekniikan päivät pidettiin elokuussa Torontossa. Edellisen kerran tapahtuma oli Kanadassa 25 vuotta sitten. Suomesta paikalla oli kahdeksan henkilöä, joista kolme (allekirjoittanut, Anna Keskinen ja Jyrki Vättö) pitivät päätyöhönsä liittyvän esitelmän konferenssissa. Erityistä sikäläisissä seminaareissa on, että paikalliset tulevat sankoin joukoin keskustelemaan myös esitelmän jälkeen, minkä olen havainnut olevan erinomaisen myönteistä myös esitelmöitsijälle. Nuorten mukaan saaminen on ollut jo muutaman vuoden teemana paikallisen yhdistyksen toiminnassa. Tämä näkyi runsaana nuorten osallistumisena konferenssiin. Eri työnantajat halusivat voimalla saada nuoria tutustumaan toimialaan. Ilmeisesti yhdistyksen tavoitteissa oli osittain onnistuttu. Konferenssissa havaittiin taas 24 Kuntatekniikka 6/2014 Asfalttipäällysteen paikkauskone, joka lämmitti asfaltin omalla pakokaasulla. Konferenssin yhteydessä järjestettiin myös Pohjois-Amerikan suurin kuntatekniikan näyttely. Erityistä oli havaita, että kaikenlaiset sähköiset palvelut olivat suurin yksittäinen näytteilleasettajaryhmä. Kaikkien näiden toimijoiden markkinointimateriaali oli vaikuttavaa. Sovelluksia testatessa huomasi, että niissä oli erityisesti otettu huomioon helppo käytettävyys: eihän vaikeita sovelluksia oteta tuotantokäyttöön, vaan niistä tulee usein hukkainvestointeja. Kokemusten vaihtoa kansainvälisesti muutamia ajatuksia uudistaa myös Kuntatekniikan päiviä, jotta tarjoaisimme osallistujille enemmän vastinetta sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Erikoista oli se, että konferenssin keynote-puhujat kertoivat muun muassa sukkulalennoista ja uudenlaisista johta- misen ratkaisuista. Täysin oman toimialan ulkopuolisten asioiden kuuleminen selkeästi avasi uusia ajatuksia omaan työhön ja elämään. Katsotaan, mitkä ideoista saadaan jo ensi vuonna otettua käyttöömme Kuntatekniikan päivillä – kaikkia ideoita en tässä paljasta. Konferenssin ohella pidettiin monia erilaisia kokouksia kansainvälisistä asioista. Yksi pyöreänpöydän keskustelu liittyi kuntatekniikan rahoitukseen ja omaisuudenhallinnan käytänteisiin. Kanadan valtiollinen hallinto (Infrastructure Canada) on ottamassa vahvempaa roolia rahoi- merkittävästi lisätä. Rahoituksen yhtenä tulolähteenä oli polttoaineen korvamerkitty vero-osuus. Valtio ohjaa infrastruktuurin kehittämiseen yhteensä noin 38 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana ja tästä rahasta noin 10 miljardia ohjataan kuntien infrastruktuurin parantamiseen. Melulle herkät kohteet oli huomioitu katukuvassa. Kaupungin roska-astioissa oli avaamismekanismi, koska muuten oravat ja linnut levittivät roskia ympäriinsä. Materiaalivalintaan piti kiinnittää erityistä huomiota, koska oravat purivat reikiä muoviin tai ohueen peltiin. Lisäksi roska-astiassa oli jalka, jotta katu voitiin puhdistaa roska-astian altakin. Amerikan yhdistyksen ja SKTY:n yhteistyösopimus Pelaaminen kaduilla oli laissa kielletty. tuksen vaikuttavuudesta ja se haluaa maksimoida infrastruktuuriin tehtävien investointien lisäarvon, vaikuttavuuden ja kestävän kehityksen seikat. Valtio vaatii Kanadan kunnilta selkeää suunnitelmaa infraomaisuuden hallinnasta seuraavalle 10 vuodelle. Lisäksi PPP-mallien käyttöä ja elinkaarihankkeita halutaan SKTY solmi historiallisen yhteistyösopimuksen Amerikan yhdistyksen kanssa. Tämän sopimuksen jälkeen meidän on aiempaa helpompi olla yhteistoiminnassa Amerikan kollegoiden kanssa. Ensimmäisiä hyötyjä saadaan julkaisujen, parhaiden käytäntöjen ja muun tiedon vaihdossa. SKTY:n grand old man Danne tulee edustamaan yhdistystä yhteistyön käynnistävässä pienryhmässä. Ensi vuonna Amerikan kuntatekniikan päivät järjestetään Phoenixissa, jossa tulee olemaan tukalan kuumaa elokuussa. O MVille Alatyppö ENSI KESÄNÄ UUTEEN-SEELANTIIN 2015 IFME World Congress on Municipal Engineering ”Sustainable Communities – Sharing Knowledge” Rotorua, New Zealand, June 7-11, 2015 www.ifme2015.com Esitelmäehdotuksia IFME:n maailmankonferenssiin Uuteen-Seelantiin 24.10.2014 mennessä Maailman kuntatekniikan liitto (IFME) järjestää maailmankonferenssin Rotorualla Uudessa-Seelannissa 7.–11.6.2015. Nyt konferenssin Call for Papers on käynnissä. Konferenssiin odotetaan noin 800 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Edellinen maailmankonferenssi järjestettiin 2012 Helsingissä, mistä saimme erinomaista palautetta. Odotettavissa on, että kiwit yrittävät laittaa paremmaksi. SKTY:n Danne on järjestämässä myös yhteistä opintomatkaa, jossa käydään matkan varrella myös muissa maissa, kuten Australiassa. Matka on tarkoitus tehdä 3.–14.6.2015. Alustavaan matka-aikatauluun voit tutustua jo nyt verkossa www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/opintomatkat. Lisätietoa konferenssista ja ohjeet esitelmäehdotusten jättämiseen löydät verkosta www.ipwea.org/nz2015. Kuntatekniikka 6/2014 25 &')#--.-.'#( (&%" ( .+".)( && ).(," ( .+".)( #&#,.. (/., -%./.. (/+'#,-'#( (.#$0+3&2.)&-)/+'..,% ,%., &/#$(/+.-.'#( ( &,#(%#(-(& (-), '&&(#&,'#(/# .%) &/ (/+.-.'#,,..((#- &'(( ,%#( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-) .(%+##,#0&&2--#*.,0&&0,#&-).%).+-).+.(%.*.(!#(%##(- #,-3&##% &#-), +##,#/# ,-#(-2((+#.(.'* + (%.*.(%# .%) 03+ 2(*302(% ,%.,- &.- 2#/2(*22-3, ..(/.)+).4 -$#&&(/# --) .+".)( && 2#/2(/., #" +, %-)+#(/+.-.'#( (.%%#,#) &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-)'## ' &,#(!#(%.*.(!#(/&'#.,,..((#- &'#')0-%3( ( &,#(!#(%.*.(!#(+% ((.,/#+,-) .%) #,%# ("&&#(- /(-( (')&& 03+ 2(*302(% ,%.,- &.- #&#,.. (*22-3, ).(, (( ,%#( (*." anna.keskinen@hel.fi Ilmoittaudu Syyspäiville verkossa www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat &')#--.-.'#,&#(%%#)(-.&),,1,#/.,-)&& 26 Kuntatekniikka 6/2014 SKTY:N HALLITUS Puheenjohtaja/Ordförande Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka, Ville Alatyppö ja Larry Stevens (APWA:n presidentti) edessä sekä Danne Långström, Inger Sundström (Ruotsin SK-TF) ja Peter King (APWA:n toiminnanjohtaja) takarivissä Pohjoismaiden ja Pohjois-Amerikan kuntatekniikan yhdistysten yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Torontossa. Danne luovuttaa perinteisen SKTY- kiven Amerikan yhdistyksen toiminnanjohtaja Peter Kingille. De Amerikanska (och Kanadensiska) årsdagarna hölls i augusti i Toronto. Det var första gången på 25 år som kongressen var i Kanada… inte alltid lätt, att vara lillebror Från Finland var 8 personer närvarande, och tre av dem (Ville Alatyppö, Anna Keskinen och Jyrki Vättö – i alfabetisk ordning) höll sina föredrag på kongressen. I Amerika (och Kanada) satsar man på att få ungdomar med på kongressen, och man har lyckats bra med det... det var bara att titta omkring sig, så kunde man konstatera detta. Sen på andra sidan, så är ju alla unga i mina ögon numera. Som alla gånger tidigare, så fanns en hel del att hämta med sig hem från kongressen – hur man kan utveckla våra egna dagar, nya idéer, nya maskiner och sätt att göra saker osv. kommer avtalet att cirkulera, och bli undertecknat av även KTC i Danmark, SATS i Island, NKF i Norge, KT i Sverige samt CPWA i Kanada. Från FKTF’s sida kommer undertecknad, till att börja med, fungera som officiell representant i samarbetet, och frågan om vem eller vilka som kommer att vara NKS officiella representanter tas upp på nästa NKS möte i Danmark i oktober. Avtalets största nytta kommer att vara, att man har ett mera tätt samarbete med Nord Amerika, man kan ta del i de andras kongresser, presentera sina föredrag på dem, komma fram med ”Best Practises” osv. O Internationellt utbyte av erfarenheter Under kongressen hade vi många olika möten där man pratade om internationella saker. En Round Table diskussion handlade om finansieringen av våra uppgifter och om behärskandet av vår gemensamma egendom, som vi inom kommunerna förvaltar. Man kan bl.a., nämna, att Kanada (staten) fodrar klara planer av kommunerna om hur de skall förvalta egendomen under de 10 kommande åren. PPP-modellerna och livscykel projekt vill man ha mycket mera av, och från fordons- och bränsleskatter inburna medel öronmärker man en del för att kunna sköta om det hela. Kanadensiska staten kommer att lägga in 38 miljarder(!) dollars under de kommande 10 åren till detta, och 10 miljarder av detta skall gå direkt till att förbättra på infrastrukturen inom kommunerna. Samarbetsavtal mellan NKS och APWA FKTF, tillsammans med de övriga Nordiska länderna undertecknade att avtal med Nord Amerika och dess föreningar. Det har föregått ett ettårigt projekt där undertecknad tillsammans APWA:s f.d. ordförande Noel Thompson och med Vydas Juskelis, som är ordförande i APWA:s internationella kommitté har förberett det hela – och kompades väl av bl.a. också Inger Sundström från SKTF i Sverige. För att vara exakt, så undertecknades avtalet i Toronto av de finska representanterna Heikki Lonka, som kommer att ta över som ordförande fr.o.m. 1.1.2015 efter Jorma Vaskelainen, och Ville Alatyppö, samt av APWA:s president samt VD. Efter det här Med hösthälsningar MDan-H. Långström Timo Paavilainen YIT Rakennus Oy Infrapalvelut PL 36 (Panuntie 6), 00621 Helsinki puh. 0400 569 106 timo.paavilainen@yit.fi Muut jäsenet Päivi Ahlroos, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus PL 43 (Kirkkojärventie 6 B) 02070 Espoon kaupunki paivi.ahlroos@espoo.fi p. 040 482 4962 Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.fi Eila Kesti, Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Infrapalvelut Puutarhakatu 1, 20100 Turku puh. 050 5870454 eila.kesti@turku.fi Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonta, PL 487, 33101 Tampere, puh. 040-800 4063 eija.muttonen-mattila@tampere.fi Juha Kantanen, Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö, PL 233, 40101 Jyväskylä, puh. 050 583 2538 juha.kantanen@jkl.fi Henry Westlin, Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 09 8392 2427 henry.westlin@vantaa.fi Kom-i-håg FKTF’s hösdagar i Lahtis 20.–21.10.2014. Anmäla dej (!) via: www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/Syyspaivat IFME världskongressen i Nya Zealand Call for Papers- proceduren är igång, och du kan lägga in ditt egna förslag/föredrag OCH du kan också anmäla dig till resan, som FKTF ordnar till kongressen via: http://kuntatekniikka.kuntalehti.fi/toimijat/skty/IFME-World-Congress Där hittar du också reseprogrammet. Kuntatekniikka 6/2014 27 Lämmin syksy jatkuu, niin myös säästötoimet Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys ry PL 250 00101 HELSINKI Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Maja jukka.maja@ukty.fi puh. 041 515 2478 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@ukty.fi puh. 044 502 0120 O Lämmin kesä on jatkunut vielä syksylläkin, joten nauttikaamme hyvistä ilmoista ja ulkoliikunnasta. Myös uimahallit ovat taas täydessä toiminnassa ja niin koululaiset, kuntouimarit kuin uimaseurojen harjoituksetkin täyttävät hallit. Nykyisen huonon taloudellisen tilanteen vallitessa on suuria paineita mitä erilaisimpien säästöjen aikaansaamiseksi. On kuitenkin mietittävä tarkkaan, mistä uimahallissa oikeasti voidaan saada säästöjä aikaan. Halleissa on muutamia asioita, joista ei voi tinkiä. Tärkein on turvallisuus. Uimahallin turvallisuuteen liittyy olennaisesti puhtaus ja sitä kautta liukkauden ja erilaisten bakteerien kasvamisen estäminen. Joissakin halleissa on siivouksesta haettu säästöjä siivoushenkilöstöä vähentämällä ymmärtämättä mihin se voi johtaa. Toinen käytetty ”säästömenetelmä” on allastilojen lämpötilan pudottaminen ja hallin tekniikan hallinta siten, että automatiikka kytketään käsikäytölle. Yleensä nämä toimenpiteet kuitenkin aiheuttavat vain suuret lisäkustannukset. Muutoksia tehdessä kannattaa aina miettiä niiden vaikutusta kokonaisuuteen. Uimahallien hankesuunnittelu Useita uimahallien hankesuunnitelmia on paraikaa työn alla. Hankesuunnitteluun tulee käyttää tarpeeksi aikaa. Joskus tulee mieleen, että koko hankesuunnitelma tehdään vain kun on pakko ja juuri niin rimaa hipoen kuin mahdollista. Kun hankesuunnitelman perusteella on saatu hanke käyntiin, varsinaisen suunnittelun lähtiessä kilpailutetaan suunnittelijat. Uusi kilpailutuksessa valittu pääsuunnittelija sitten muuttaa koko hankkeen lähes aivan toisenlaiseksi eli koko hankesuunnitteluun käytetty aika ja raha menevät hukkaan. Koska näihin hankkeisiin käytetään yhteiskunnan rahaa, olisikohan syytä hieman valvoa tai katsoa perään miten sitä käytetään? Erilaisia määräyksiä, ohjeita ja oppaita on uimahalli- ja kylpylärakentamiseen paljon tarjolla, joten niitä kannattaa hankkia ja myös lukea. Muistutan taas siitä, että yhdistyksessämme on paljon eri alojen asiantuntijoita ja tulemme mielellämme kertomaan kaikille halukkaille uimahalli- ja kylpylärakentamisesta. Eiköhän laiteta yhdessä latu kuntoon! Suomalainen saunomisen kokemus ja saunojen laatu Suomalaiset ovat saunakansaa, ja omaan saunaan – varsinkin jos se on itse rakennettu – suhtaudutaan suurelle tunteella ja usein se oma sauna on maailman paras. Usein tuntuu siltä, että uimahallien ja usein kylpylöidenkin saunat ovat vain välttämätön paha vähän kuin wc. Saunojen ilmanvaihto voi olla puutteellinen eikä saunassa jaksa olla. Saunoja voisi olla erityyppisiä, erilämpöisiä ja -kokoisia. Saunojen kehittäminen ja rakentaminen viihtyisiksi ei ole uimahallikokonaisuudessa 28 Kuntatekniikka 6/2014 kustannusmielessä kovinkaan suuri tekijä. Saunomisen kokemus on kokonaisuus johon vaikuttaa saunan ja muidenkin tilojen siisteys, ilmanvaihto, lauteet, lämpötilat, pesutilat ja pukutilat. Tärkeää kuitenkin on, että kokemus on laadukas, miellyttävä ja uimahallin ja kylpylän asiakkaalle tulee hyvä olo ja hän haluaa tulla aina uudelleen. Yhdistys on aloittelemassa yhteistyötä tällaisen laadukkaan saunakokemuksen kehittämisestä Sauna from Finlandin kanssa. Asiasta lisää myöhemmin kun asia etenee ja kehittyy. Golfmestaruus ratkaistiin Yhdistyksemme golfmestaruuskilpailut pidettiin 3.9.2014 Laukaan Peurunka golfissa. Kilpailu saatiin pelata aurinkoisessa ja lämpimässä syyssäässä. Kilpailuun uskaltautui kymmenen pelaajaa. Tämänvuotisen kilpailun voitti Markku Saarinen Lohjalta, toiseksi tuli Tapani Lahti Hyvinkäältä ja kolmanneksi Martti Matsinen Espoosta. Onnittelut voittajalle ja kaikille osallistujille. Kilpailuun palkintoja lahjoittivat Ardex Oy, Laattapiste Oy, Peurungan kylpylä, Processing Oy, Pukkila Oy, Pusatec Oy ja Putkiurakointi Simpanen. Yhdistys kiittää kaikkia palkintoja lahjoittaneita yhteistyökumppaneita. Uimahalli-kylpyläpäivät 2015 Uimahalli-kylpyläpäivien ohjelma on valmistumassa ja mielenkiintoisia ja monipuolisia luentoja on taas luvassa. Lehden seuraavan numeron ilmestyessä on ohjelma jo julkaistu ja ilmoittautuminen alkanut. Kannattaa seurata yhdistyksemme kotisivuille tulevia ilmoituksia tapahtumista. Hyvää liikunnan täyteistä ja miellyttävää syksyä kaikille! MJukka Maja puheenjohtaja Illustration: ViaNova/Norwegian Road Department s u k s e k i s s e r g n o K a j u ! s a s e ass M m n u t h Turu a p a essä t d h y a l Koko a u d u a t t i o Ilm näytteille i! s asettajak a.fi www.yh ikk i n k e t a t n dysku Rakennatko Rakennatko tuurilla vai tuurilla vai tiedolla? tiedolla? #!$ Rakennustiedon tietopalvelut ! $ ###! !$# "##!! RYL Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset !##$ Alan säännökset RT, LVI, SIT ja Infra Net #!## ###! # !$ # Ratu Net KH Net # $ #!$ #$ # $# Tutustu ja testaa itse: www.rakennustieto.fi/rakennatiedolla n ntamise Kun rake n o , u t taat laatu on . ia r eilla tuu aika kok % ieto.fi/ n e k nust a .r w w w tiedolla rakenna ti. as 31.10.2014 Kilpailuaika Projektin johtaminen vaatii osaamista S yksy innostaa monia uusien harrastusten ja opintojen tai täydentävien osaamisten pariin. Syksy on vähän kuin uusi alku. Itsekin tartuin kesällä saamaani ehdotukseen käydä läpi EsProprojektinjohtamiskoulutus projektipäälliköille. Lyhyesti kuvattuna EsPro on Espoon kaupungin kehittämä malli hoitaa systemaattisesti projekteja, joilla toteutetaan erityisesti Espoo Tarinan mukaisia strategiatavoitteita. EsPro-projektimallissa kuvataan miten Espoossa toimitaan projektipäällikkönä, miten johdetaan projektin suunnittelua ja toteutusta, miten ohjataan projektiryhmää ja miten raportoidaan projektin edistymisestä. Lisäksi malliin on kuvattu projektin onnistumisen tueksi menetelmät, työkalut ja käytännöt. Malli on kehitetty ProjektiInstituutin ABC-projektimallinTM pohjalta. Niin hyvä kuin EsPro-projektimalli onkin, sitä ei ole tarkoitus tässä sen enempää kehuskella, koska jokaisella organisaatiolla varmaankin on omat projektiohjeistuksensa. EsPro-projektimallin koulutus avasi kuitenkin silmiä projektitoiminnasta. Projektimalli on projektimuotoisen työn johtamista eli kuvaa projektinjohtamisen prosessin. Malli kuvaa, miten projekti viedään läpi ideasta toteutuneisiin hyötyihin. Loogiset vaiheet seuraavat toisiaan ja kun niitä vielä tuetaan selkeillä dokumenttipohjilla, projektin johtamisen pitäisi toimia kuin junan vessa – selkeästi ja suoraan. Teoria ja mallit ovat siis olemassa. Mutta miksi sitten niin moni projekti hoidetaan huonosti? Tässä taitaa olla jälleen kerran sama ilmiö kuin Ikean kalusteiden kokoaminen ilman ohjeita. ”Kuka ohjeita kaipaa? Kyllä minä nyt yhden kaapin osaan ilman ohjeita koo- ta.” Ja lopputuloksena kaapissa on vinoja nurkkia ja kasa ylimääräisiä kiinnikkeitä. Miksi tosiammattilainen ylenkatsoo ohjeita? Onko muka ammattitaitoa vähentävää se, että toimii ohjeiden mukaan? Olen monesti kuullut sanottavan, miten insinöörit ja muut teknisen sektorin työntekijät tekevät työnsä projekteina ja ovat siten luontaisesti tosi hyviä ammattilaisia projektien johtamisessa. Pro- “Erinomaisetkaan projektiohjeet eivät tehoa, ellei niitä noudateta.” jektit hoituvat kuin vettä vaan kokeneiden projektipäälliköiden johdossa. Niinhän sitä luulisi! Kuinka moni on ollut mukana huonosti hoidetussa projektissa? Varmaan meistä kaikki. Ja jos rehellisiä ollaan, niin jokaisella on myös todennäköisesti kokemusta itse johtamastaan huonosti hoidetusta projektista. Projektit voivat olla puutteellisesti suunniteltua, seurattuja tai johdettuja. Ongelmia saattaa esiintyä aikatauluissa, budjeteissa, projektiorganisaatiossa, tavoitteissa tai tuloksissa. Kaikki hankaluudet eivät varmaankaan aina ole huonon suunnittelun tai johtamisen syytä, mutta kiinnittämällä huomiota oikeaan aikaan oikeisiin asioihin saatettaisiin projektissa välttyä monelta harmilta. Ainakin osa ongelmista ja projektinjohdollisista puutteista saataisiin oikaistua noudattamalla koeteltuja ohjeita ja toimimalla suunnitelmallisemmin, tekemällä asiat ohjeiden mukaan. Projektimallit sopivat monenlaisten projektien johtamisen tueksi, ne anta- vat rungon eri vaiheille ja toimivat hyvänä muistilistana systemaattiselle etenemiselle. Erinomaisetkaan projektiohjeet eivät tehoa, ellei niitä noudateta. Hyvä projektipäällikkö ei ole se, joka rohkeimmin tai luovimmin soveltaa suunnitelmaa, vaan se, joka asiallisesti ja järjestelmällisesti huolehtii projektin eteenpäin viemisestä muistaen riittävän suunnittelun, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin. Paras projektipäällikkö ei myöskään välttämättä ole alan paras asiantuntija, vaan projektin johtamisen rautainen ammattilainen, joka osaa kiinnittää johtamisen kannalta oikeisiin työvaiheisiin ja niiden suunnitteluun huomiota. Hän osaa koota projektin tavoitteiden kannalta parhaat asiantuntijat ja kykenee johtamaan kokonaisuutta siten, että aikataulu, talous ja tavoitteet kohtaavat. Näin voi kai tapahtua vain saduissa? Oikeassa elämässä asiat vaan vyöryvät päälle, projektipäälliköillä on tuhat ja yksi projektia hoidettavana samaan aikaan vajain resurssein. Eihän siinä kukaan ennätä mitään ohjeita lukea, suunnitella, seurata ja täyttää jotain hiivatin riskienhallintalomaketta. Mutta mitä jos siitä huolimatta yritettäisiin antaa projektiohjeistukselle mahdollisuus? Kannustetaan projektipäälliköitä osallistumaan projektivalmennuksiin, tutustumaan projektin hallinnasta laadittuihin oppaisiin ja ennakkoluulottomasti testaamaan projektin johtamismalleja käytännössä. Uskotaan, että projektin johtaminenkin vaatii osaamista. MPäivi Ahlroos on 47-vuotias tekniikan lisensiaatti ja työskentelee Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kehittämispäällikkönä. Kuntatekniikka 6/2014 31 Helsingin seudun hanke etsi parhaita keinoja Pölynsidonta ja painepesu Kaupunki voi oikeilla toimilla vaikuttaa huomattavasti katupölyyn, selvisi Helsingin seudun REDUST-hankkeessa. Pölynsidonta sekä imulakaisun ja painepesun yhdistelmät estävät tehokkaasti katujen pölyämistä. 32 Kuntatekniikka 6/2014 LIIKENNE JA VÄYLÄT purevat katupölyyn MJukka-Pekka Männikkö, FM, KTK REDUST Projektikoordinaattori Helsingin kaupungin ympäristökeskus OO Katupöly on yksi merkittä- vimmistä ilmanlaatuongelmista Helsingin seudulla, mutta katupölyn takia huonosta ilmanlaadusta kärsitään keväisin myös pienemmissä kaupungeissa. Katupöly on epämiellyttävä kokemus kenelle tahansa ulkona liikkujalle, ja saattaa aiheuttaa vakaviakin terveyshaittoja hengitystie- ja sydänoireista kärsiville riskiryhmille. Kansanterveydellisesti suurimmat haitat katupölystä aiheutuvat tiheästi asutuilla alueilla. Helsingin seudulla katupölyä on torjuttu REDUST-hankkeella ja aiemmilla tutkimusohjelmilla. Itse asiassa viime vuosien keväinä pienemmissä kaupungeissa on usein kirjattu huomattavasti pääkaupunkiseutua korkeampia katupölypitoisuuksia. Vaikka raja-arvojen alapuolella on pysytty, katupölyn haitat eivät suinkaan ole kadonneet. REDUST-hankkeessa keskityttiin erityisesti kunnossapidon toimenpiteisiin katupölyn vähentämiseksi. Demonstraatiotesteissä eri toimenpiteitä testattiin neljänä keväänä Helsingissä Suurmetsäntiellä sekä Vantaalla Vanhalla Porvoontiellä. HSY rakensi Suurmetsäntielle keväisin ilmanlaadun mittausjärjestelmän, johon kuului siirrettävä mittausasema sekä koko tieosuudelle jaettu mittalaitteiden sarja. Toimenpiteiden vaikutusta tien pölyämiseen tutkittiin Metropolian Nuuskija-ajoneuvolla. Käsiteltyjen tieosuuksien pölyämistä verrattiin käsittelemättömiin osuuksiin samoilla teillä. Pölynsidonta tehokas mutta lyhytvaikutteinen Tutkituista toimenpiteistä kaikkein selkein vaikutus oli pölynsidonnalla. Tienpinnan liuostaminen 5−10-prosenttisella kalsiumkloridiliuoksella (CaCl2) vähensi tyypillisesti pölyämistä 20– 40 prosenttia. Katupölyä vähentävä vaikutus oli lyhytaikainen mutta voimakas, erityisesti jos liuosta levitettiin koko kaistalle. Muutaman päivän jälkeen vaikutus katoaa, ellei uutta käsittelyä tehdä. Koko kadun leveydelle levitettynä CaCl2-liuoksella päästiin selvästi suurempiin ja pidempikestoisiin pölypäästön vähenemiin kuin täsmälevityksellä tien pölyisille reunoille. Koko kaistalle ei kuitenkaan voida levittää kovin väkevää liuosta, ettei ajorata muutu liian liukkaaksi. Täsmälevityksessä voidaan käyttää väkevämpää liuosta, jolloin pölynsidontaa voidaan tehdä myös kylmemmällä säällä. Painepesu vie pölyn myös tien huokosista Katujen pesussa REDUST-tutkimuksissa ja aiemmissa hankkeissa on saavutettu hyviä tuloksia painepesevällä imulakaisukoneella (PIMU), erityisesti hyvin pölyisillä tieosioilla. PIMUkoneiden painepesurit irrotta- Tutkijat ja Espoon kunnossapito aloittamassa vuoden 2014 hiekoitustestejä Suurmetsäntiellä. Helsingin kaupungin kasteluauto liuostamassa Vanhaa Porvoontietä pölynsidontatesteissä huhtikuussa 2014. vat pölyävän aineksen myös tien huokosista. Yhdistelmäpesu, jossa perinteisen imulakaisun jälkeen tie huuhdellaan kovalla paineella vedellä, toimii myös katupölyn vähentämisessä. PIMU-pesuilla ja yhdistelmäpesuilla saavutettiin parhaimmillaan 20–30 prosentin vähennys pölyämisessä likaisilla tieosioilla. Pelkästään mekaanisilla harjausmenetelmillä pölyäminen saattaa lyhyellä aikavälillä pahentua, kun mekaaninen harjaus nostaa pölyä ilmaan mutta ei silti poista hienointa pölyä ajoradan pinnasta. Hiekoitusmateriaalin laatu tärkeää Hiekoituskokeissa puhtailla kaduilla kuivan sään aikaan ajoradan hiekoitus aiheutti voimakastakin lyhytaikaista pölyämistä, mutta käytännössä paljaan maan aikana liikennevirta kuljettaa materiaalin nopeasti tien sivuille ja vaikutus katoaa. Vuoden 2014 testeissä kuitenkin todettiin pesuseulomattoman sepelin aiheuttavan hyvinkin voimakasta pölyämistä verrattuna pesuseulottuun sepeliin. Tästä päätellen hiekoitusmateriaalin laatuvaatimuksista on tärkeää pitää kiinni. Pölynsidonta kustannustehokkainta Pölyntorjuntatoimenpiteiden kustannustehokkuutta vertailtiin pääkaupunkiseudun kaupungeilta kerätyillä tiedoilla. Yhdistelmäpesun (imulakaisu+huuhtelu) hinnaksi arvioitiin noin 400 €/km ja painepesevän imulakaisun (PIMU) hinnaksi noin 600 €/km. Tosin arviot kilometrihinnoista vaihtelivat huomattavasti. Pölynsidonta osoittautui kustannusvertailussa edulliseksi menetelmäksi noin 40 €/km hinnalla. Kuntatekniikka 6/2014 33 Eri toimenpiteiden vaikutus kadunvarren pölypitoisuuteen REDUST demonstraatiossa Pölypitoisuus (PM10 μg/m3) verrattuna käsittelemättömään tieosioon +/- % 50% 40% O2014 Pölynsidonta CaCI2 koko kaista O2014 PIMU Pesu O2013 Yhdistelmäpesu O2011 Perinteinen imulakaisu (päivät 1-3) 30% 20% 10% 0% -10% -20% -30% -40% -50% 1. päivä käsittelyn jälkeen Pölynsidonnan hinta-arviossa käytettiin Helsingin tyypillistä järjestelyä, jossa 5−10 prosentin vahvuista CaCl2-liuosta levitetään päiväaikaan säiliöllisellä kuorma-autolla vain kadun pölyisimpiin osiin kuten reunuksille ja katukiveyksille. Pölynsidonta vaikuttaa selvästi kustannustehokkaimmalta menetelmältä korkean katupölypitoisuuden päivien estämiseen myös arvioitaessa vähennetyn pölyn määrää suhteessa toimenpiteen hintaan. Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla pölynsidonta onkin otettu normaaliksi toimintatavaksi katujen kunnossapidossa. Kunnossapito seuraa pölytilannetta itse ja tekee toimenpiteet tarvittaessa. Pölynsidonta ei kuitenkaan poista pölyä tien pinnalta, joten lisätoimenpiteitä yleensä tarvitaan myöhemmin. Pohjavesialueilla pölyä voidaan sitoa kaliumformiaatilla, jonka biohajoavuus on todettu muun muassa MIDAS2 -hankkeessa (Syke, 2010). Kaliumformiaatti on kuitenkin materiaalina kalliimpaa, eikä siis yhtä kustannustehokasta kuin pölynsidonta kalsiumkloridilla. Tehostetulla kunnossapidolla pölyongelma haltuun Ihmeparannusta katupölyyn ei vielä ole keksitty, mutta pääkaupunkiseudun katupölytilanteen kehitys kertoo, että kunnossapi34 Kuntatekniikka 6/2014 2. päivä käsittelyn jälkeen 3. päivä käsittelyn jälkeen don tehostetuilla toimenpiteillä siihen voidaan vaikuttaa. Talviaikana ajoratoja hiekoittaessa pesuseulotun ja hyvälaatuisen sepelin käyttäminen on keino, jolla pölyämistä voidaan ainakin jonkin verran vähentää. Kun katupölykausi keväällä joka tapauksessa iskee, voidaan pesuja aikaistamalla vähentää il- 4. päivä käsittelyn jälkeen manlaatuongelmia. Aikataulutus kuitenkin edellyttää tasapainoilua sääennusteiden suhteen. Pahoina katupölypäivinä pitoisuuksia voidaan laskea pölynsidonnalla ja samalla hankkia lisäaikaa pesujen järjestelyille. Jokainen kunnossapito-organisaatio joutuu pohtimaan toimenpiteiden, erityisesti pesujen, Katupölyä Suurmetsäntiellä ennen demonstraatiotestejä maaliskuussa 2014. Nelivuotisessa, vuonna 2011 alkaneessa REDUST-hankkeessa etsittiin parhaita kunnossapidon keinoja katupölyn vähentämiseen. Hanke on toiminut osittain Euroopan unionin LIFE+ -rahoituksella. Kumppaneina ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Nordic Envicon Oy. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen koordinoimassa yhteistyömallissa julkiset tahot ovat suoran rahoituksen lisäksi tarjonneet työpanosta, materiaalia ja kalustoa tutkimusten toteuttamiseen. REDUST-hankkeen loppuraportit julkaistaan loppuvuodesta 2014 ja lisätietoja hankkeesta löytyy verkosta osoitteesta www.redust.fi. 5. päivä käsittelyn jälkeen kustannustehokkuutta omasta näkökulmastaan. Yhteistyö avuksi kalustohankinnoissa Hankkeessa esitetyt kustannusarviot vaihtelivat huomattavasti. Pienemmille ja miksei suuremmillekin kaupungeille suositeltavaa olisi tehdä yhteistyötä kaluston käytössä ja hankinnoissa, jotta tarvittavat laitteet olisivat käytössä katupölykaudella. Mallia sesonkiluonteisen erikoiskaluston hankintaan voi hakea maataloudesta: kaikkien maatilojen ei kannata hankkia omaa puimuria, mutta erilaisilla urakointi- ja yhteiskäyttöjärjestelyillä sato saadaan silti korjatuksi. Yhteiskäytössä oleva painepesevä imulakaisuauto voisi puhdistaa pahimmat tieosuudet keväisin pienemmistäkin kaupungeista. Pölynsidontakäsittelyt puolestaan ovat hyvin nopeasti toteutettavia ja edullisia. Yksi kuormaauto voi liuostaa useita tieosuuksia päivässä, vaikka eri kaupungeissa. REDUST-hankkeen tulokset osoittavat, että kaupunkien omilla toimenpiteillä voidaan vähentää pölyämistä ja siitä koituvia viihtyisyys- ja terveyshaittoja. Katupölyn torjunta edellyttää kuitenkin kunnossapito-organisaatioilta valveutumista ja omaaloitteisuutta sekä päättäjiltä riittävää resursointia toimenpiteiden toteuttamiseen. O , - .,-)(""(**( '*$%($ &*#&&*$%&() ++)) '*$%($**""$))&% ("" +)%),.!"*""".,-)$-&&-'-()!%'++$ )*%))$'!!%*)*$$))%))%#$ -)+(&*#&*$)"""&*#&&* %((%$(#$"())+)*) )%#$)&())".,),,$%&() $ !*($(+. !) /&)#$'$"#$$"%&$"'("! *"(-- /&)#$'$"#$$"%&$"'("! *#&*) ()'$) $) *"$ $%('*$%(%# Uudet tilaajaviranomaiset, sopimukset ja lippujärjes Kaupunkien joukkoliikenteessä Joukkoliikenteessä on meneillään suurin muutos pitkään aikaan. Keskisuurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla alkoi heinäkuussa uusien liikennöintisopimusten kausi, ja seudulliset joukkoliikenneviranomaiset ovat toimineet jo jonkin aikaa. Valtakunnallisen lippujärjestelmän laaja käyttöönotto sen sijaan viivästyy ensi vuoteen. TEKSTI Paavo Taipale ta eri näkemysten yhteensovittamisessa ja tarjousasiakirjojen viimeistelyssä. Tilaajat ovat onnistuneet tässä lopulta hyvin, sanoo projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finlandista. Airaksinen on mukana vuoden vaihteessa päättyvässä tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan joukkoliikenteen tarjouskilpailuja ja markkinoita. Tutkimuksen tilaajina ovat Liikennevirasto ja HSL sekä kymmenen kaupunkia. Paikallisliikenneliiton jäsenkaupungeista hankkeeseen ei osallistu Pori, jossa kaupungin OO Joukkoliikenteen uudistus Keskisuuret kaupungit muutoksen ytimessä Kaupunkiseuduilla suurin muutos tapahtui keskisuurissa kaupungeissa, joiden joukkoliikenne järjesteltiin uudelleen tarjouskilpailuilla. Ne onnistuivat pääsääntöisesti hyvin, vaikka Jyväskylässä ja Oulussa tie veikin markkinaoikeuteen. – Tarjouskilpailut näyttäisivät yleisesti ottaen sujuneen hyvin, vaikka valmisteluvaiheessa on ollut aika ajoin paljon haastei36 Kuntatekniikka 6/2014 Kim Venesjärvi koskettaa niin kaupunkiseutuja kuin maaseudun linjaliikennettäkin. Jälkimmäisen osalta toimivaltaisena järjestäjätahona ovat ely-keskukset. Keskisuurissa kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla puolestaan vastikään perustetut seudulliset joukkoliikenneviranomaiset joutuivat ensimmäiseen tulikokeeseensa viime syksynä kaupunkija seutulinjojen tarjouskilpailujen järjestämisessä. Kaupunkien nopeasti kiristyneessä taloustilanteessa sopimusten mukaisten hankintojen rahoittaminen ensi vuonna on paikoin jo nyt osoittautumassa haastavaksi. Uuden valtakunnallisen Waltti-lippujärjestelmän kattava käyttöönotto on siirtymässä ensi vuodelle, vaikka jotkin kaupungit siirtyvät siihen jo syksyn aikana. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön samoihin aikoihin mahdollisimman laajasti. Jonkin aikaa nykyiset ns. siirtymäkauden lippujärjestelmät toimivat sen kanssa päällekkäin. omistama linja-autoyhtiö hoitaa valtaosan kaupungin sisäisestä liikenteestä, eikä Salo, jossa liikenne järjestetään markkinaehtoisesti. Tutkimukseen kuuluneessa liikennöitsijöille tehdyssä kyselyssä ne toivoivat ns. bruttomallin käyttöä hankintamallina. Siinä lipputuloriski jää tilaajalle ja tarjouskilpailuissa vaikuttavina hintatekijöinä ovat esimerkiksi hinta linjatuntia, kilometriä tai autopäivää kohti. Suomessa bruttomallissa tilaaja myös suunnittelee linjaston ja aikataulut. Useimmissa kaupungeissa tarjousten hintataso oli odotettu. Oulussa se kuitenkin nousi selvästi ennakoidusta. Airaksinen arvelee, että eräänä keskeisenä syynä oli sopimuskauden aikaisten muutosten suuruus. – Oulun sopimuksessa liikennöintimäärien muutos oli enimmillään jopa kolmanneksen luokkaa. Riski siitä, että suuri määrä kalustoa jäisi vaille käyttöä, menee hintaan. Mahdollisesti myöskään kohteiden koko ja sopimusaikojen pituudet eivät palvelleet kaikkia yrittäjiä, jolloin tarjousten määrä oli osin vähäisempi. LIIKENNE JA VÄYLÄT telmä alkoi uusi aika Tarjouskilpailujen ajoitukseen huomiota Liikenteen järjestämistavasta päättäminen, uusien hankintamallien selvittäminen sekä liikenteen suunnittelu vaativat oman aikansa. Kesällä alkaneen liikennöintikauden tarjouskilpailut jouduttiin järjestämään lyhyen ajan sisällä, kun vanhojen liikennöintisopimusten siirtymäajat päättyivät monissa keskisuurissa kaupungeissa samaan aikaan. Se vaikeutti tarjousten laadintaa, koska useita hankintaprosesseja oli käynnissä päällekkäin. – Esimerkiksi Oulun tarjouskilpailuun vaikutti mitä ilmeisimmin se, että Jyväskylän liikennöitsijöitä ei vielä tarjousten jättöpäivänä ollut valittu. Nämä olivat kuitenkin automäärältään Lah- den ohella suurimpia hankintoja, Simo Airaksinen huomauttaa. Liikennöintisopimusten kesto on pyritty määrittelemään niin, että vuodesta 2016 alkaen olisi joka vuosi kohtuullinen määrä tarjouskilpailuja. Kari Långsjö Lahteen runsaasti uutta kalustoa Lahden kaupungin sisäisen liikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Tarjouksia saatiin riittävästi, kun tarjottavat kokonaisuudet olivat sopivan kokoisia ja suuri osa liikenteestä oli kokopäiväistä. Lähes koko liikennöintikalusto uusiutui, sillä Lahden uusiin sopimuksiin kuuluvista 87 autosta 76 on uusia. Yhtenä syynä on kaluston päästövaatimusten painoarvo hankintaprosessin laatupisteytyksessä. Lahdessa se oli 14 prosenttia. – Päästövaatimusten painoarvo ei kuitenkaan ollut ratkaiseva, vaan myös hinta oli kohdallaan, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen Lahden kaupungilta. Valtakunnallinen lippujärjestelmä helpottaa matkustamista ensi vuonna. Lahden kaupunkiliikenteen tarjouskilpailu onnistui hyvin. Uusien liikennöintisopimusten myötä lähes 90 prosenttia busseista vaihtui uusiin vähäpäästöisiin malleihin. Vaikka Lahdessa nyt liikutaan uudella kalustolla, liikennöintikauden alkajaisiksi tuli kriittistäkin palautetta, kun reittejä uudistettiin. – Luottamuselimet olivat jo aiemmin päättäneet, että kaupungin sisäiset linjat kulkevat tulevan matkakeskuksen kautta. Se muutti useiden linjojen reittejä ja joidenkin matkustajien matkat edellyttävät nyt vaihtoa. Nyt kriittinen palaute on jo vähentynyt, Suhonen kertoo. Kuopio kannustaa matkustajamäärillä Kuopiossa joukkoliikenteen hankintamallina oli alueellinen kannusteurakka. Siinä 30 prosenttia liikennöitsijän saamasta korvauksesta perustuu matkustajamäärän kehitykseen. Kannusteosa otetaan käyttöön vuoden kuluttua uuden lippujärjestelmän käyttöönotosta. Kuopiossa uuteen lippujärjestelmään on tarkoitus siirtyä tämän vuoden lokakuussa. – Liikennöitsijöitä arvelutti ensin kannusteurakka, mutta siitä huolimatta saimme hyvin tarjouksia ja hintataso oli kohtuullinen, Kuopion kaupungin joukkoliikenneinsinööri Seija Pasanen arvioi. Kaupunki suunnitteli kilpailutettavan runkoreitistön, mutta liikennöitsijöillä on mahdollisuus esittää lisäksi muita reittejä. Pasanen kertoo, että asiakaspalautteen pohjalta joitakin reittejä on suunniteltu uudelleen ja muutokset otetaan käyttöön syksyn aikana. – Uusien reittien opettelu ja vaihtoihin totuttautuminen toi alussa paljon palautetta. Poikittaislinjoja poistui, eivätkä kuopiolaiset ole tottuneen vaihdollisiin yhteyksiin. Myös reittioppaan päivitys osui hiukan hankalaan saumaan ja saamme sen käyttöön vasta nyt syksyllä. O Kuntatekniikka 6/2014 37 Meijeriyhtiö mukana rahoittajana Sipooseen kevytliikenneväylä Toivottoman kauas tulevaisuuteen siirretty kevytliikenneväylähanke toteutettiin ripeästi valtion, kunnan ja yrityksen yhteisellä rahoituksella. Meijerin henkilöstön ja lähiseudun asukkaiden liikenneturvallisuus parani olennaisesti. TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale OO Sipoon Söderkullan Mass- byntiellä raskas liikenne on vilkasta. Tien varressa reilun puolentoista kilometrin päässä Uudelta Porvoontieltä sijaitsevaan Arlan meijeriin kuljetetaan säiliöautoilla maitoa ja vastaavasti kappaletavararekoilla ja jakeluautoilla maitojalosteita keskusliikkeiden terminaaleihin ja kauppoihin. Vaikka maisema on pääosin peltoaukeaa, on tieosuudella myös jyrkkä ja mutkainen mäki ja päällystetyt pientareet ovat kapeat. Tietä säännöllisesti käyttävät koululaiset ja meijerin henkilöstö ovat jo pitkään kaivanneet turvallisempaa kulkuväylää. Maisema on hiljattain muuttunut, sillä osuudelle on kesällä valmistunut uusi kevyen liikenteen väylä. Sen viralliset avajaiset järjestettiin lokakuun alussa. – Sipoon kunta esitti vuonna 2007 silloiselle Uudenmaan tiepiirille kevytliikenneväylän rakentamista Massbyntielle. Sitä ei kuitenkaan asetettu kiireellisyysjärjestyksessä tärkeimpien joukkoon ja rahoitusta olisi ollut mahdollisesti luvassa vasta 10– 20 vuoden kuluttua. Kuntakaan 38 Kuntatekniikka 6/2014 Massbyntien mäki on nyt turvallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille, kun kapeiden pientareiden sijasta on käytössä oma väylä. ei ollut halukas rahoittamaan kevytliikenneväylää valtion yleisen tien varteen, Sipoon kunnan projektipäällikkö Matti Stolp kertoo hankkeen taustasta. Tiepiiri laati kuitenkin kohteesta toimenpideselvityksen, jossa hankkeen kustannusarvioksi saatiin 1,4 miljoonaa euroa. Pian tämän jälkeen Arla ilmoitti kunnalle tarpeesta laajentaa tuotantolaitoksiaan ja kertoi sen lisäävän liikennettä tieosuudella entisestään. – Arla ehdotti yhteistyötä hankkeen rahoittamiseksi. Yhtiössä pidettiin turvallisemman liikenneympäristön kehittämistä tärkeänä, Stolp sanoo. Arlan liiketoiminta on Söderkullassa kasvanut jatkuvasti ja autoja liikkuu yhä enemmän. Tieosuutta pidettiin vaarallisena niin jalankulkijoille ja pyöräilijöille kuin autoilijoillekin. Rekkaliikenne mäkisellä osuudella talvisin on myös haasteellista. – Yhtiön johto piti uutta väylää niin paikallisille asukkaille kuin yhtiön henkilöstöllekin tärkeänä hankkeena ja halusimme kantaa osaltamme vastuuta liikenneturvallisuuden parantamisesta, Arlan viestintäjohtaja Outi Fagerlund perustelee yhtiön halua lähteä osarahoittajaksi. Alkusyksyllä 2010 kunta, Uu- denmaan ely-keskus ja Arla neuvottelivat hankkeen toteuttamismahdollisuuksista. Kun ilmeni, että niin kunta kuin yhtiökin olivat valmiita osallistumaan yleisen tien varteen rakennettavan väylän kustannuksiin, ely-keskus tarkisti hankkeen prioriteettiluokitusta ja oli valmis osarahoitukseen. Keskeisenä perusteena oli raskaan liikenteen lisääntyminen. Valaistus uusittiin samassa paketissa Sopimus hankkeen toteutuksesta tehtiin maaliskuussa 2011. Sen mukaan kukin osapuoli maksaa investoinnista kolmanneksen. LIIKENNE JA VÄYLÄT kolmikannalla Rekkaralli Massbyntieltä Uudelle Porvoontielle ja päinvastoin on lisääntynyt jatkuvasti. Sipoon kunnan projektipäällikkö Matti Stolp on tyytyväinen, kun tärkeä hanke toteutui pitkään paikkakunnalla toimineen suuryrityksen osarahoituksen myötä. Hankkeeseen sisältyi myös tievalaistuksen uusiminen samalla tieosuudella. Rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2013. Valtio toimi hankkeessa rakennuttajana ja kaikki rakenteet ovat valtion omaisuutta. Tievalaistuksen kunnossapidosta ja energiakustannuksista vastaa kuitenkin Sipoon kunta. Arlan edustaja osallistui hankkeeseen suunnitteluvaiheessa. – Led-valaistustakin harkittiin, mutta suunnitteluvaiheen aikana pari vuotta sitten vaadittu valaistusteho tuli suurpainenatrium-lampuilla tässä kohteessa elinkaarikustannuksiltaan edullisimmaksi. Jos han- ke suunniteltaisiin ja rakennettaisiin nyt, kun led-valaisimien hinnat ovat laskeneet ja laatu parantunut, niitä käytettäisiin, Matti Stolp sanoo. Elokuussa 2014 käyttöön otettu 1,7 kilometrin pituinen kevytliikenneväylä kulkee pääosin ajoradan vieressä. Jyrkimmässä mäessä linjaus kuitenkin erkanee ajoradasta. – Siinä jouduttiin myös jonkin verran louhimaan kalliota ja rakentamaan erillinen valaistus. Matkan varrelta löytyi myös pehmeikköä, jolle jouduttiin tekemään kalkkisementtipilarointia muutaman sadan metrin matkalla. Uudesta väylästä hyvää palautetta Hanketta eri näkökulmista katsovat rahoittajat ovat tyytyväisiä toimintatapaan ja tulokseen. – Yhteistyö on sujunut hyvin. Lopputuloksena tien käyttäjien liikenneturvallisuus parani olennaisesti, Matti Stolp painottaa. – Hanke valmistui etuajassa. Itse sipoolaisena olen kuullut paljon hyvää palautetta. On myös hienoa huomata, että uusi väylä on lisännyt lenkkeilyä. Lähes aina ohi kulkiessani siellä on koiran ulkoiluttajia tai pyöräilijöitä, Outi Fagerlund iloitsee. Ely-keskuksissa vastaavanlaisia kumppanuuksia haluttai- siin enemmänkin. Käytännössä yhteisrahoituksesta näyttäisi tulleen lähestulkoon välttämätön edellytys hankkeiden toteuttamiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Sipoossakin on valmisteilla uusia yhteishankkeita. Esimerkiksi Nikkilä-Korso -välille suunnitellaan kevytliikenneväylää kunnan ja ely-keskuksen yhteishankkeena. Myös äskettäin valmistuneeseen SOK:n logistiikkakeskukseen olisi tarpeen rakentaa uusi kevyen liikenteen yhteys. Kunta onkin esittänyt yhteishanketta ely-keskukselle ja SOK:lle. Päätöksiä ei ole toistaiseksi tehty. O Kuntatekniikka 6/2014 39 Uudistunut kalusto ja ilmaiset kyydit saavat kiitosta Maksuton joukkoliikenne toi Tallinnaan Maksuton joukkoliikenne kaupungin asukkaille oli Tallinnalle tapa houkutella lisää veronmaksajia. Naapurikaupungit joutuvat miettimään vastatoimia pitääkseen asukkaansa. TEKSTI Kaja Kunnas KUVAT Toomas Volmer OO Tallinnalaiselle matka Ves- ta-laivalla Aegnan saarelle on ilmainen. Muille matkalipun hinta yhteen suuntaan on neljä euroa. Tallinnalaiselle menolippu sähköjunalla Tallinnasta kolmenkymmenen kilometrin päähän Keilan kaupunkiin maksaa euron. Keilalaiselle menolippu maksaa kaksi euroa. Hintaero johtuu siitä, että tallinna40 Kuntatekniikka 6/2014 laiset saavat matkustaa ilmaiseksi Tallinnan rajojen sisäpuolella, junalipun ensimmäisellä vyöhykkeellä. Tallinnalaiselle kaikki joukkoliikennevälineet Tallinnan rajojen sisäpuolella ovat ilmaisia. Muille kuljettajalta ostettu yhden matkan lippu maksaa 1,6 euroa. Ei ihme, että tallinnalaiset ovat tyytyväisiä kaupungin ilmaiseen joukkoliikenteeseen, mutta Tallinnan lähikunnat ja -kaupungit eivät. Maksuttomuus nosti väkilukua Tallinna teki maailman mittakaavassa poikkeuksellisen päätöksen, kun se muutti joukkoliikenteen maksuttomaksi asukkailleen vuoden 2013 alussa. Lähijunaliikenne ensimmäisessä vyöhykkeessä muuttui maksuttomaksi tallinnalaisille vuosi sitten ja Aegnan saaren lautta tänä kesänä. Tallinnalaisen pitää ostaa vain vihreä matkakortti kahdella eurolla kioskista. Vihreä kortti on aina rekisteröitävä kulkuneuvoon astuessa, jotta kaupunki voi seurata ihmisten liikkumista ja kehittää joukkoliikennettä. Muuten kunnallispoliisi voi määrätä sakot, vaikka matkustaja todistaisi olevansa tallinnalainen. Matkakortti pitää olla mukana, vaikka matka on ilmainen. Ilmaisen joukkoliikenteen selkein vaikutus on ollut Tallinnan väkiluvun nousu. Se lisääntyi yli 10 000:lla viime vuonna, ja on nyt 432 000 asukasta. Tänä vuonna LIIKENNE JA VÄYLÄT lisää asukkaita Tallinnan vuosikymmeniä vanhat Tshekkoslovakiasta peräisin olevat johdinautot väistyvät nykyaikaisen kaluston tieltä. Ensimmäiset uudet raitiovaunut puolestaan aloittavat liikennöinnin ensi vuoden alussa. Tallinna-Keila-junassa samasta matkasta maksettava hinta vaihtelee matkustajan asuinkunnasta riippuen. kasvuvauhti on hiljentynyt. Tallinnaa ympäröivän Harjun maakunnan väkiluku taas väheni viime vuonna tuhannella. Siellä väen väheneminen oli tavallista nopeampaa. Vaikutus tuntuu naapurikaupungeissa Konduktööri Pille Reimo on huomannut, että joukko ihmisiä matkustaa tallinnalaisen matkakortilla, vaikka ilmiselvästi asuu kaupungin ulkopuolella – Heitä tulee Kehrasta, Aeg- Matkat Tallinnan edustalla sijaitsevaan Aegnan saareen liikennöivällä Vesta-laivalla muuttuivat tallinnalaisille maksuttomiksi päättyneenä kesänä. viidusta, Raplasta, Kohilasta, kaikkialta viidenkymmenen kilometrin säteellä Tallinnasta, Reimo sanoo Tallinna-Keila-junassa. Virossa ihmiset eivät ole yhtä tarkkoja kuin Suomessa siitä, että käytännön asuinpaikka vastaa virallisia kirjoja. Lähikaupunkien ja kuntien on pitänyt ryhtyä vastatoimiin, jotta niiden omat asukkaat eivät rekisteröityisi Tallinnan asukkaiksi säästösyistä. Esimerkiksi Sauen kaupunki tukee lastentarhapaikkaa ja kouluruokaa enää vain 50 prosentilla täydestä sauelaisen tuesta, jos yksi vanhemmista asuu Sauen ulkopuolella, esimerkiksi Tallinnassa. Täyden tuen saa vain, jos molemmat vanhemmat asuvat Sauella. – Tallinnan ilmaisella joukkoliikenteellä on vaikusta Sauen väkilukuun, mutta se ei ole katastrofaalinen. Suurempi ongelma Virolle on ihmisten muutto ulkomaille, Suomeen, sanoo Sauen kaupunginjohtaja Henn Põlluaas. Keilan kaupunki muutti oman bussilinjansa ilmaiseksi samoihin aikoihin Tallinnan kanssa. Kaupunki aikoo myös säädellä tukia samaan malliin kuin Sauen kaupunki. – Kuntien on täytynyt ryhtyä vastatoimiin. Keilassa asuu enemmän ihmisiä kuin täällä on Kuntatekniikka 6/2014 41 LLIIKENNE JA VÄYLÄT Lasnamäkeläiset nuoret, Elina Jemeljanova ja Ljubov Kukuskina lähtivät sunnuntaiaamuna lautalla ilmaiseksi tutustumaan Aegnan saareen Tallinnan edustalla. kirjoilla. Osa asuu täällä, mutta on rekisteröitynyt Tallinnaan, sanoo Keilan kaupunginjohtaja Enno Fels. Pohjimmiltaan Tallinna ja lähikunnat kilpailevat veronmaksajista. Kuntien tuloista 80 prosenttia kertyy tuloverosta, Fels muistuttaa. Joukkoliikenne maksetaan uusien asukkaiden veroilla Uusien verotulojen ansiosta Tallinna pystyi kustantamaan ilmaisen joukkoliikenteen. Kaupungin mukaan tuhat uutta asukasta tarkoittaa miljoona euroa tuloja. Kymmenen tuhatta uutta asukasta kattoi siis ilmaisen joukkokuljetuksen hinnan, kaupungin liikenneviraston johtaja Andres Harjon mukaan 12 – 13 miljoonaa euroa. Toki uudet asukkaat aiheuttavat myös uusia kuluja kaupungille. Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutus yksityisautoiluun on kiistanalaisempi. Andres Harjon mukaan yksityisautoilun kasvu on pysähtynyt, vaikka henkilöautojen määrä ylipäätään on lisääntynyt. Tallin42 Kuntatekniikka 6/2014 nan keskikaupungilla yksityisautoilu on vähentynyt. Kaupunkilaiset ovat puolentoista vuoden aikana nähneet ilmaisten matkojen lisäksi uudet junat, uusia matalalattiabusseja ja koko kaupungin raitiovaunulinjojen kunnostuksen. Syksyllä raiteilla testataan ensimmäisiä uusia raitiovaunuja, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alussa. Kaupunki luottaa, että EU rahoittaa jatkossakin joukkoliikenteen nykyaikaistamista. Vaihtoa odottavat muun muassa neuvostoaikaiset Tsekkoslovakiassa valmistetut johdinbussit, jotka poistetaan liikenteestä lähivuosina. Tyytyväisiä kaupunkilaisia Tallinnalaiset matkustajat kehuvat maksuttomuutta. – Ilmainen joukkoliikenne on hyvä juttu. Se voisi olla ilmainen koko Virossa. Muualla tilanne on aika surkea, sanoo koululainen Henri Eller, 16, johdinbussissa matkalla kotoaan ostoskeskukseen. – Puliukot eivät ole vallanneet kulkuneuvoja, kuten pelättiin. He matkustivat ennenkin, sanoo sihteeri Marika Tammepõld rautatieasemalla. Pankkivirkailija Kaja Priinits laskee, että säästää vuodessa merkittävän summan. Ennen kuukausilippu lapsen kanssa maksoi 25,50. Vuodessa siitä kertyi paljon. Nopeat ekspress-bussit ovat nykyisin täydempiä kuin silloin, kun niissä matkustamiseen tarvittiin kalliimpi lippu kuin tavalliseen bussiin. Lasnamäen betonilähiön nuo- ret, Elina Jemeljanova, 17, ja Ljubov Kukuskina, 16, ovat sunnuntaiaamuna päättäneet lähteä tutustumaan Aegnan saareen Tallinnan edustalla. – Päätimme kokeilla, koska pääsemme ilmaiseksi, sanoo Elina Jemeljanova. Tyttöjen pitää tosin odottaa, että lippunsa etukäteen ostaneet tarttolaiset pääsevät ensin laivaan. Paikkoja on rajoitetusti – 47 ihmiselle – ja ilmaiseksi matkustavat tallinnalaistytöt pääsevät kyytiin viimeisenä. O Koululainen Henri Eller on muiden tallinnalaisten tapaan tyytyväinen maksuttomaan joukkoliikenteeseen. LÄHI L ÄHIn vastakohta on ETÄ. Kun mm työnteko ja olympiakisojen seuraaminen on muuttunut etäpohjalle, niin lähin tärkeyspaino on kasvanut. M Pekka Rytilä on 75-vuotias tekniikan lisensiaatti ja tietokirjailija, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Mitä tarkoittaa ”lähellä” Asiaa on tutkittu mm. Saksassa otsikolla Ihmisten kaupunki (ks. Hermann Knoflacher 1995 Kaupungin ja liikenteen harmonia s. 87). Lähialueen rajauksena pidetään viiden minuutin kävelymatkaa. Siinä ajassa ehtii noin 500 metrin päähän, pyörällä 1,5 km. Sisimmältä parin minuutin kehältä pitäisi löytymän lähiruokatarha, lasten leikki- ja seikkailupaikkoja, naapureita, autokatu ja jätepiste. Ennen kuin tullaan lähijunan asemalle, kaivataan vielä puistoa, lastentarhaa, peruskoulua, terveysasemaa, kauppoja, urheilukenttää, kirkkoa ja kapakkaa, jopa huoltoasemaakin. Kaikkiaan tarpeellisia jokapäiväisiä toimintoja on noin sata. Kirjoittajan kotikulma Helsingin Tapulikaupungin kupeessa täyttää kriteerit yli 90-prosenttisesti. Eipä ihme, että suomalaiset kehuvat asuinympäristöjään, eritoten muualta tänne tulleet. Elinkaariasia LÄHI on tärkeintä ihmiselon alussa ja lopussa. Sanotaankin, että kerran aikuisena, kahdesti lapsena. Kulkupelikin on nelipyöräinen sekä alussa että lopussa. Jos lukija ei tiedä, niin voimme paljastaa, että lapsuus päättyy noin 12-vuotiaana ja vanhuus alkaa 72-vuotiaana. Nuoriksi luokitellaan alle kolmekymppiset. 35-vuotias pääsee hiihdossa ikämiessarjaan. Sekä nuorimmat että vanhimmat pysyttelevät LÄHIympäristössä. Helsingin Katajanokka on tyypillinen varttuneemman väen kotikulma, vieläpä saari alunperin. Siellä sanotaan, että ”ei ne juuri koskaan tule ulos kotinurkiltaan”. (Ks. Kuntatekniikka 3/2010). Lapsuuden ja vanhuuden välissä on Reput turvallisella koulutiellä Keravan Ahjossa. yli 50 vuoden levottomampi aika, jolloin elinpiiri on laajempi ja maailmalla liikutaan avarammin. Kummasti kiireisiäkin miellyttää kotikulma, jos sinne pääsevät. Nykyään on myös lähihoitajia, joita koulutetaan tai valitaan sopivista omaisista. Viimeinen palvelus hoidokille on siirtää hänet vaakasuorassa jalat edellä autoon ja sieltä edelleen maan multaan tai nopeampaan tuhkaukseen. LÄHIn ulottuvuuksia Oma lähiympäristö on kuin kylä, jossa ihmiset tuntevat toisiaan ja tervehtivätkin. Siinä on omat pulmansa, kuten vertaisarviointi ja lähimmäisten toimien seuraaminen. Kerran kysyttiin asiantuntijalta, miten verovapaiden tuontiautojen säännösten mukaista käyttöä valvotaan, ja hän vastasi: ”Ei mitenkään, naapurit huolehtivat”. LÄHI kaipaa myönteisempää kotiseutuhenkeä, jota vaali- vat paikalliset yhdistykset, kuten Puistola Seura. Myös lähiruoka on tärkeätä. Oma tarha pelasti muun muassa inkeriläiset nälkäkuolemalta vainojen aikana. Suomen rintamamiestontit mitoitettiin 2000 neliöksi tavoitteena puolen vuoden ruokahuolto. Kiinalaiset laittavat aina uuteen paikkaan tultuaan kasvamaan vaikka vain neliömetrinkin maatilkun. Liikennemuodoista juhlivat lähiympäristöissä oleilu, kävely ja pyöräily. Muut sopeutuvat niiden vaatimuksiin. Meillä on jo kauan ollut lainsäädännössä piha- ja hidaskadun käsitteet, ja niitä käytetäänkin. Yksi tärkeimmistä asioista on lasten koulutie, jonka turvallisuus lähtee jo yhdyskuntasuunnittelusta. Hyviä pyöräteitä kaivataan, toteaa Kalle Vaismaan väitöskirja kesältä 2014. Pyöräily on hieno dynaaminen liikennemuoto, joka tarvitsee oman avaruuskäyränsä. Kuntatekniikka 6/2014 43 Hienoja suunnitelmia ja vahvaa vastustusta Pyöräily raivaa itselleen tilaa Torontossa tehdään määrätietoista työtä pyöräilyn edistämiseksi. Välillä tulee kuitenkin takaiskuja, kun yksityisautoilun kannattajatkin ovat aktiivisia. Pyöräteitä on myös poistettu käytöstä yksityisautoilun tieltä. Pohjois-Amerikan kuntatekniikan yhdistyksen konferenssissa tutustuttiin Toronton pyöräilyn edistämisohjelmaan ja pyöräilyreitistöön. MJyrki Paavilainen Maajohtaja Ramboll RST Jyrki Paavilainen OO Pyöräilyn osuus Toronton metropolialueen työmatkaliikenteestä on parhailla alueilla reilu viidennes, keskimäärin kuitenkin vain 1-2 prosenttia. Alueen järkyttävät liikenneruuhkat havaitsee esimerkiksi automatkalla Niagaran putouksille ja takaisin. Kaupungin ”Express Way” -verkolla autoliikenne seisoo, olipa sitten torstaiaamupäivä tai lauantaiilta. Ruuhkien on arvioitu aiheuttavan vuositasolla 1,4 miljardin Kanadan dollarin kustannukset. 44 Kuntatekniikka 6/2014 Kaupunki ja sen liikenneosasto (Toronto Transportation Services) on kuitenkin lannistumatta tehnyt töitä paremman pyöräilyinfran puolesta. Lannistumatta siksi, että yksityisautoilun kannattajat – pormestari Ford etunenässä – ovat yrittäneet jatkuvasti vaikeuttaa pyöräilyohjelmaa ja jo rakennettujakin pyöräkaistoja on poistettu helpomman autoilun nimissä. Pysäköintituloja puolustetaan Yleistä ajatusmaailmaa kuvaavat paikallislehdessä olleet artikke- lit, joissa Toronton lentoasemalle suunnitteilla olevan junayhteyden myötä vaaditaan kompensaatiota pienentyvistä pysäköintituloista. Toisessa artikkelissa arvosteltiin mobiililaitteita käyttäviä jalankulkijoita merkittävänä turvallisuusriskinä alakaupungilla. Toronton kaupungissa on 2,7 miljoonaa asukasta ja Suur-Toronton alueella peräti 5,6 miljoonaa. Kaupunki kasvaa vuositasolla 40 000 asukkaan vauhtia, ja esimerkiksi toimistorakentaminen on juuri nyt kiivainta kahteen vuosikymmeneen. Täs- sä Pohjois-Amerikan neljänneksi suurimmassa kaupungissa on tällä hetkellä 537 kilometriä pyöräväyliä, jonka lisäksi maastossa kulkevia yhdistettyjä reittejä on 294 kilometriä. Pyöräpysäköintiä varten kaupungissa on 17 000 kiinteää paikkaa. Jalkakäytäviä on 7 900 kilometriä ja kaupungin hallinnassa olevia ajoväyliä 5 300 kilometriä. Changing Gears -ohjelma edistää pyöräilyä Pyöräilyverkoston laajentaminen perustuu Torontossa kahteen filosofiseen malliin: TEKNISET PALVELUT Torontossa 1) Lähiöt – toteuta, niin pyöräilijät tulevat 2) Vanha keskusta – sopeuta, ota huomioon nykyiset käyttäjät Pyöräilyn edistämisen ohjelma lanseerattiin 2001. Tuolloin pyöräväyliä oli yhteensä 166 kilometriä. Vuoden 2009 ohjelmapäivityksen myötä pyöräilyn edistämiseen on varattu sata miljoonaa Kanadan dollaria seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kehittäminen on jaettu seitsemään osa-alueeseen. Kaiken kaikkiaan pyöräilyohjelma on laadittu pieteetillä ja muun muassa sähköisiä palveluja on Toronton pyöräkaistan perusmalli. Kuntatekniikka 6/2014 45 TEKNISET PALVELUT hyödynnetty todella hyvin. Aineistoon voi tutustua verkossa www.toronto.ca/cycling. Toronton kaupunkipyöräjärjestelmä otettiin käyttöön 2011. Se sisältää 800 pyörää ja 80 asemaa kaupungin keskustassa. Järjestelmä on kohdannut alkutaipaleellaan vakavia rahoitusongelmia, mutta on sittemmin saatu toimimaan yhdistämällä monia rahoituskanavia. Ulkomainosoperaattori on täälläkin merkittävässä roolissa. Aiempaa kadunkalusteohjelmaa on muokattu palvelemaan kaupunkipyöräprojektia. Koko järjestelmän omistaa kaupungin pysäköintitoimisto (Toronto Parking Authority). Sitä operoi Alta Bicycle Share, Portlandista USA:sta. Kyseinen yhtiö pyörittää kaupunki46 Kuntatekniikka 6/2014 Jyrki Paavilainen Ekskursion kulkuvälineenä toimi mainio, helppoajoinen kaupunkipyörä. Pyörää esittelee Toronton pyöräilyohjelman päällikkö Daniel Egan. pyöräjärjestelmiä Melbournessa Australiassa sekä yhdeksässä yhdysvaltalaisessa kaupungissa mukaan lukien New Yorkin Citi Bike. Talvipyöräily kehittyy Vuoden 2009 pyöräilytutkimuksen tuloksena todettiin, että kymmenen prosenttia toron- tolaisista pyöräilijöistä pyöräilee ympäri vuoden. Tutkimukseen vastanneista 29 prosenttia olisi valmis pyöräilemään talvikaudella, jos olosuhteet olisivat paremmat. Kaupunkipyöräjärjestelmä onkin käytettävissä läpi vuoden – erittäin poikkeuksellisia sääolosuhteita lukuunottamatta. TORONTON CHANGING GEARS -OHJELMAN SEITSEMÄN OSA-ALUETTA OVerkoston yhtenäistäminen ja reittien yhdistäminen erityisesti ns. off-road-osuuksilla OKeskustan pyöräreittien (kaistojen) täydentäminen ja viimeistely OTurvallisen pyöräpysäköinnin varmistaminen OKaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito OTutkimus – etenkin pyöräilyn taloudelliset vaikutukset OYhteisön sitouttaminen ja tukeminen OKoulutus – turvallisuus ensin Keskimääräinen lumikertymä on Torontossa noin 130 cm (Helsingissä talvena 2009 – 2010 140 cm). Toronton 85 miljoonan dollarin lumibudjetista ei käytetä dollariakaan lumen poiskuljetukseen, tosin 18 miljoonaa käsityöhön. Tämä tarkoittaa useimmiten lumen auraamista ajoradan reunassa olevalle pyöräkaistalle. Talvikaudelle 2015–2016 on ehdotettu ohjelmaa, jossa erikseen määritellyille talvipyöräilyreiteille osoitetaan 650 000 dollaria nykyistä parempaan talvikunnossapitoon ja erityisesti lumen poistoon. Tunnelmallista liikkumista Pyöräliikenteen rytmi Torontossa on rauhallinen, polkijat rauhallisia eikä ns. pyöräkaistoja tu- Tour de Toronto kuntatekniikan päivät järjestettiin elokuussa Torontossa. Tapahtuman kohokohtiin kuului kaupungin pyöräilyinfraan tutustuminen – tietysti pyöräillen. Opimme kuinka yrityksen ja erehdyksen kautta voidaan toteuttaa toimivaa, eri liikennemuodot huomioon ottavaa liikenneympäristöä todellisessa metropolissa. Konferenssin pyöräilyekskursiolle lähdetään kahdessa ryhmässä, joista toinen keskittyy lähinnä kaupunkipyöräjärjestelmään. Itse olen mukana pyöräilyinfraan ja -ohjelmaan tutustuvassa ryhmässä. Oppainamme toimivat Daniel Egan ja Christina Bouchard, molemmat innokkaita hyötypyöräilijöitä Toronton kaupungin liikenneosastolta ja pyöräilyohjelmasta. Retken aikana saamme tutustua kerroksittain rakennettuun pyöräilyverkostoon, pyö- räliikenteen hallintaan ja samalla saamme loistavan mahdollisuuden tutkia tätä suurkaupunkia lähempää. Merkittävin ero suomalaiseen infraan on pyöräliikenteen paikka. Kaistat sijaitsevat keskustassa aina kadulla, muu liikenne on erotettu maalauksin ja korkeintaan matalin betonikorotuksin tai kevyillä huomiopollareilla. Samassa tilassa kulkevat niin ratikat, henkilöautot, huoltoliikenne kuin pyöräilijätkin. Epävakainen sää yllättää matkalla, mutta se ei haittaa etenemistä. Suurin osa ekskursion osallistujista on selvästi tottuneita hyötypyöräilijöitä. He kaivavat kevyet sadevarusteet repusta sadesuihkun saapuessa. Ainoat Pohjois-Amerikan ulkopuoliset edustajat ovat jättäneet sadeviitat kotiin. Matka jatkuu seminaariasussa – kyyryssä ja linssejä kuivaten. AQUATOPsadevesikansisto on enemmän kuin pelkkä ritilä. Aquatop-kansiston vedenläpäisykyky on suuren aukkopinta-alan ansiosta parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu tehokkaasti pois kadulta. Jyrki Paavilainen OAmerikan Torontosta löytyy myös vihreäksi maalattuja pyöräkaistoja. le vastaan sivulta tai takaa. Nopeus sovitetaan vallitsevaan ympäristöön, ja muu liikenne sovittaa oman kulkemisen todella hienosti. Tällaista inhimillistä menoa toivoisi meidänkin metropoliin! Paikallisoppaiden mukaan – ja asia tulee itsekin todettua parissa pyöräkaupassa – kohtuullisen kaupunkipyörän saa täällä 700 dollarilla, ympärivuotisen ja laadukkaan työmatkakiiturin 1200 dollarilla. Kiinnostus käytettyjä retropyöriä kohtaan on myös kasvamassa, samoin fiksi eli sinkula on kova juttu täälläkin. Torontoon tutustuttiin jalan sekä pilvenpiirtäjästä, maanalaisesta verkostosta, ratikasta, metrosta, junasta, taksista, lentokoneesta, kahvilan ikkunasta ja autosta käsin. Jälleen kerran parasta kaupunkitutkiskelua oli kuitenkin pyöräily. O Lähteet: Christina Bouchard, Toronto Transportation Services, Cycling Infrastructure & Programs Kuntatekniikka 6/2014 47 Tavoitteena monipuoliset palvelut Hanko osti kolmannen sataman Hangon kaupunki on ostanut Koverharin entisen terästehtaan sataman sekä laajan maa-alueen tämän liepeiltä. Kaupungilla on entuudestaan kaksi vajaakapasiteetilla toimivaa satamaa. Kauppa avaa kuitenkin mahdollisuuden myös pakkaamattoman tavaran käsittelyyn. TEKSTI JA KUVAT Heikki Jaakkola OOKoverharin terästehtaan kon- kurssi hiljensi myös laitosta palvelleen sataman. Hiljaiselon toivotaan kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi; satama on nyt päätynyt FN Steelin konkurssipesältä Hangon kaupungin omistukseen kaupalla, johon kuului myös laaja, 530 hehtaarin maa-alue sataman ympäristössä. Itse tehdasrakennus ja suoraan siihen liittyvä maapohja ei kuulunut kauppaan, vaan näiden uusi omistaja on Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy. Satamajohtaja Paavo Lyytikäinen kertoo, että Hangolla on 48 Kuntatekniikka 6/2014 ennestään kaksi satamaa, joiden kummankaan kapasiteetti ei ole täydessä käytössä. Länsisataman kokonaisliikenne oli viime vuonna 3,6 miljoonaa tonnia. Autojen tuontisatamana palvelleessa Ulkosatamassa vieraili 250 alusta. Autosatamassa hyvin hiljaista Erityisen hiljaista on viime vuosina ollut lähinnä ulkosatamassa. Nykyisin tätä kautta tuodaan Suomen pienille ja hiljaisille markkinoille myytäviä autoja. Ulkosatama hiljeni olennaisesti viitisen vuotta sitten taantuman iskiessä Venäjälle. Tämän jälkeen au- tojen tuonti siirtyi maan omiin satamiin samalla kun valmistajat siirsivät myös tuotantoa Venäjälle. Hangon Länsisatamalla on mennyt paremmin. Sen kautta kulkee metsäteollisuuden tuotteita, joista etenkin Metsä Groupin pakkauskartongilla on maailmalla paljon kysyntää. Sataman kautta kulkee paljon myös rekoissa, konteissa ja trailereissa kuljetettavaa kulutustavaraa ja raakaaineita. Liikenne on hyvin tasapainossa: 49 prosenttia on vientiä, ja 51 prosenttia tuontia. Talouden yleisestä hiljenemisestä huolimatta tavaraliikenteen volyymi on alkuvuoden aikana kasvanut Lyytikäisen mukaan kuusi prosenttia. Tavoitteena monipuoliset satamapalvelut Moni on ihmetellyt kaupungin motiivia hankkia nykyisessä tilanteessa itselleen vielä kolmas satama. Lyytikäisen mukaan tämä oli järkevää, koska Koverharin satama tarjoaa mahdollisuuden palvella erilaista tavaraliikennettä kuin Länsi- ja Ulkosatama. Molemmat jo käytössä olevat satamat sijaitsevat asutuksen ympäröiminä minkä takia niiden ympäristölupiin sisältyy tiukkoja ehtoja. – Ympäristöluvan mukaan molemmissa satamissa saa käsitellä vain pakattua tavaraa. Koverharissa tilanne on toinen. Lä- TEKNISET PALVELUT Koverharin satamalaitteiden ja väylien sanotaan olevan hyvässä kunnossa. Vaikka harvan kaupungin syliin tipahtaa mahdollisuus ostaa toimiva satama, vastaavia tilaisuuksia tulee muillekin. Yritystoiminnan muutokset jättävät käyttöä vaille infrastruktuuria, jonka rakentaminen olisi todella kallista. Koverharin tehdas on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista purku- ja kierrätysprojekteista. Terästä ja betonia odotetaan kertyvän kymmeniä tuhansia tonneja. Toimitusjohtaja Paavo Lyytikäinen toivoo uuden satamahankinnan laajentavan Hangon satamien palvelutarjontaa. “Koverharin satama ei kilpaile jo toimivien satamien kanssa.” histöllä on vähemmän asutusta minkä lisäksi sataman ympäriltä hankittu laaja maa-alue voidaan kaavoittaa satamatoimintaa palvelevaksi teollisuusalueeksi. – Tämä mahdollistaa myös pölyävien, haisevien tai vaarallisia aineita sisältävien lastien käsittelyn. Esimerkkeinä Lyytikäinen mainitsee kaoliinin, kivihiilen, kalkin, sekä kemikaalit. Koverharissa mahdollista voisi olla myös puutavaran käsittely. – Koverharin satama ei kilpaile jo toimivien satamien kanssa vaan mahdollistaa kokonaan uudenlaisen tavaraliikenteen palvelun. Lyytikäisen mukaan sataman käyttöönotto ei edellytä merkittä- viä investointeja väyliin tai satamalaitteisiin, jotka ovat valmiiksi hyvässä kunnossa. – Konkurssin myötä kaupungin syliin tipahti harvinainen tilaisuus hankkia itselleen toimiva satama, jonka rakentaminen olisi valtava investointi. Tehtaan purkaminen jättiprojekti Sataman naapurissa tekee parin seuraavan vuoden kuluessa omaa työtään Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut, joka osti konkurssipesältä itse tehdasalueen ja siihen liittyvän maapohjan. Kierrätys- ja purkupalvelujen liiketoimintajohtaja Kim- mo Palomäki kertoo, että terästehdas on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimmista purkuja kierrätysprojekteista. Hänen mukaansa haasteen heittää tässä tapauksessa kuitenkin vain kohteen koko, itse purkutyö on suhteellisen helppoa koska paikalla on runsaasti tilaa ja rakenteet valtaosin terästä. Purkutyötä ei tehdä polttopilleillä vaan ”krouvimmalla” otteella kaivinkoneilla ja metallileikkureilla. Työssä on silti vältettävä eri materiaalien sekoittuminen toisiinsa. Materiaalien erottelu on tärkeää, koska tämä vaikuttaa tuntuvasti kierrätettävän materiaalin hintaan. Jos teräkseen pääsee sekoittumaan muita aineita, kierrätysmateriaalin laatu ja samalla sen arvo putoaa jyrkästi. Metalli pilkotaan paikalla asiakkaan haluamaan kokoon ja laivataan eteenpäin Koverharin satamasta. Palomäen arvion mukaan 70–80 prosenttia kierrätettävästä teräksestä lähtee Suomen ulkopuolelle. Asiakkaan kotimaa ei juuri vaikuta Deleten saamaan hintaan. Maailmanmarkkinahinta määräytyy joka hetki maailman raaka-ainepörsseissä ja on kaikkialla sama. Purkutöiden ohella Deleteä työllistää nyt myös asiakkaiden etsintä. Se on vasta alullaan, kos- ka kaupan hieronta itse purkukohteesta on kestänyt pitkään. Asiakkaiden löytymistä ainakaan Euroopasta ei tietenkään helpota talouden tämänhetkinen tila. Asbesti ja öljyt ongelmana purkutöissä Teräksen ohella alueella on lähinnä rakennusten perustuksissa käytettyä betonia, joka on tarkoitus murskata ja hyödyntää täyttömateriaalina paikan päällä. Maan sisällä oleva betoni olisi haluttu jättää paikoilleen, mutta viranomaiset vaativat myös tämän purkamista. Betoni on luokiteltu jätteeksi vaikka materiaali on yrityksen mukaan tässä tapauksessa puhdasta ja sen purkaminen maan alla olevista rakenteista tarpeetonta. Betonia hankalampia aineita ovat säiliöistä edelleen löytyvät poltto- ja hydrauliikkaöljyt sekä asbesti, jota on paljon etenkin voimalaitoksen eristeissä. Asbestia sisältävät purkujätteet kuljetetaan todennäköisesti Forssan Kiimassuolle erityisjätteen käsittelyyn. Taloudellisesti hyviä ”sattumia” sitä vastoin ovat ehjät sähkömoottorit sekä muut edelleen toimivat laitteet, joille yritetään löytää uudet käyttäjät. O Kuntatekniikka 6/2014 49 Yhdyskuntatekniset palvelut -tutkimus 28 kunnassa Asukkaat aiempaa tyytyväisempiä Useimpien tutkimuksessa mukana olleiden kuntien asukkaat olivat aiempaa tyytyväisempiä asuinkuntansa yhdyskuntateknisiin palveluihin. Talousveden laatuun, järjestettyyn jätehuoltoon ja pelastustoimeen oltiin erityisen tyytyväisiä. TEKSTI Paavo Taipale Helsinki 1,00 lytutkimukseen saatujen vastausten perusteella näyttää siltä, että asukkaiden tyytyväisyys teknisiin palveluihin on keskimäärin parantunut viime tai toissa vuonna tehtyyn edelliseen tutkimukseen verrattuna. Joissakin kunnissa kaikkien kysyttyjen palvelujen osalta tilanne on joko parantunut tai pysynyt ennallaan. Huomionarvoisimmat näistä kunnista lienevät Espoo ja Helsinki, joissa molemmissa asukkaiden palvelukokemus lähes kaikissa kysytyissä palveluissa oli parantunut. Suurimmissa kaupungeissa yleisestikin tyytyväisyys oli parantunut. Eniten tyytymättömyyttä toimialan yksittäisistä palveluista näyttäisi aiheuttavan vaarallisten jätteiden keräyspisteiden sijainti sekä asuinalueen lähimetsien kunto ja hoito. Tyytyväisyys katujen kunnossapitoon liittyviin palveluihin yleisesti näyttäisi olevan tutkimuksessa muita palveluja vähäisempi. Vastauksia tulkittaessa on otettava huomioon esimerkiksi vuoden sade- ja lumiolosuhteet. Tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä lähinnä saman kunnan eri vuosien tulosten kesken, ei niinkään eri kuntien välillä. Asukkaat ovat tottuneet eri kunnissa erilaiseen palveluun, joten todellisuudessa samantasoisesta palvelusta voi yhdessä kunnassa saada selvästi paremman pistemäärän kuin toisessa. Jäte- ja vesihuoltoon ollaan tyytyväisiä Erityisen tyytyväisiä asukkaat 50 Kuntatekniikka 6/2014 . OO Keväällä 2014 tehtyyn kyseKeskustankatujenpuhtausjasiisteys Keskustanulkop.katujenpuhtausjasiisteys Asuinkadunkunto Keskustaanjohtavienpääkatujenkunto JalankulkuͲjapyöräteidenkunto Lumenaurausasuntokadulla Lumenaurauskesk.johtavillapääkaduilla LumenaurausjalankulkuͲjapyöräteillä LiukkaudentorjuntajalankulkuͲjapyöräteillä Liukkaudentorjuntakatujenajoradoilla Keskustanpuistot Asuntoalueidenpuistot Asuntoalueidenläheisetmetsät Leikkipaikkojensiisteysjavarusteidenkunto Järjestetynjätteenkuljetuksentoimivuus Suuristajätteistäeroonpääsy Paperinkeruupisteidensijainti Lasinkeruupisteidensijainti Ongelmajätteidenkeruupisteidensijainti Jätehuollonneuvonnanjatied.toimivuus Vesilaitoksentoimittamanjuomavedenlaatu Jätevedenpuhdistamojentoiminta Sadevesienviemäröinti Vesihuollonasiakaspalvelu Vesihuollontiedotusyleensä Vesihuollontiedotushäiriötilanteissa Katuvalaistuskeskustankaduilla Katuvalaistusasuntokadulla KatuvalaistusjalankulkuͲjapyöräteillä TarkastusͲjaneuvontapalvelut Nuohous SammutusͲjapelastuspalvelut Ensihoitopalvelut 2,00 Heikoin 3,00 Paras 4,00 3,75 3,40 3,30 3,45 3,36 3,12 3,89 2,78 3,02 3,62 4,01 3,62 3,36 3,60 4,17 2,84 4,43 4,11 2,68 3,28 4,66 4,31 3,81 3,72 3,42 3,39 4,34 4,03 3,71 3,63 3,73 4,17 4,05 Muutos 13Ͳ14 ͲǡʹͲ Ͳǡʹͳ ͲǡʹͲ 0,14 0,14 ͲǡͶͶ Ͳǡ͵Ͳ Ͳǡ͵ ͲǡͶ Ͳǡ͵Ͳ 0,13 0,08 0,12 Ͳǡͳͻ Ͳǡʹ͵ Ͳǡͳͺ Ͳǡͳͻ Ͳǡͷ Ͳǡʹʹ Ͳǡʹͻ Ͳǡͳ Ͳǡ͵Ͷ ͲǡʹͲ Ͳǡʹʹ Ͳǡͳͺ Ͳǡͳͺ Ͳǡͳ 0,14 0,09 ͲǡͶͳ Ͳǡ͵ʹ Ͳǡ͵ͷ Ͳǡ͵Ͷ ŵƵƵƚŽƐƚĂŝĞƌŽ ŵƵƵƚŽƐƚĂŝĞƌŽ Erokuntien keskiarvoon 0,02 0,08 Ͳǡ͵ʹ Ͳǡʹ Ͳǡʹ Ͳ0,26 0,00 Ͳ0,43 Ͳ0,22 0,10 0,12 Ͳǡʹ͵ Ͳǡ͵ͷ Ͳǡͳ Ͳ0,07 Ͳ0,45 0,14 0,05 Ͳ0,38 Ͳ0,29 Ͳǡʹ Ͳǡʹͳ 0,10 Ͳ0,07 0,01 0,07 Ͳǡͳ Ͳǡʹͳ 0,05 Ͳ0,03 Ͳ0,29 0,10 0,09 εͲǡͳͷ <Ͳ0,15 Helsingissä asukkaiden tyytyväisyyttä yhdyskuntateknisiin palveluihin oli parantunut viime vuodesta kaikissa kysytyissä palveluissa. Ainakin katujen talvihoidossa tyytyväisyyttä lienee lisännyt myös lähes lumeton talvi. (Lähde: FCG Konsultointi Oy) näyttävät olevan paperinkeräyspisteiden sijaintiin, järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja vesihuoltolaitosten toimittaman talousveden laatuun. Nämä olivat sammutus- ja pelastuspalvelujen lisäksi jokseenkin ainoat palvelut, joiden arvosana oli viisiportaisella asteikolla pääsääntöisesti vähintään neljä. Suurimmat erot tutkimuskuntien kesken oli puistojen hoidon asukastyytyväisyydessä (kun jätetään huomiotta yhden kunnan selvästi muita alempi tyytyväisyys veden laatuun). Pienin vaihtelu kuntien välillä näyttäisi olevan tyytyväisyydessä pelastustoimeen. Tätä selittänee suurelta osin pelastustoimen alueellinen organisointi sekä palvelujen vahva normiohjaus. Kysyttäessä katujen osalta tärkeimpiä kunnan panostuskohteita, nousivat päällysteiden kunto ja lumenpoisto kaduilta sekä jalkakäytäviltä ja pyöräteiltä selvästi kärkeen jokseenkin kaikissa tutkimuskunnissa. Puistoissa kohennusta kaivattiin erityisesti penkkeihin ja lasten leikkipaikkoihin ja puistojen viihtyvyyt- tä parannettaisiin selvästi eniten siivousta tehostamalla - kaupungista riippumatta. Virastoasioinnin sujuvuutta selvitettiin Yhdyskuntateknisistä palveluista puhuttaessa asukkaat ovat tutkimuksen mukaan selvästi eniten yhteydessä kuntaan katuasioissa. Keskimäärin 67 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä ja 12 prosenttia tyytymättömiä henkilökunnan käytökseen. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Paimiossa ja Raumalla. TEKNISET PALVELUT palveluihin Henkilökunnan asiantuntemukseen puolestaan oli tyytyväisiä keskimäärin 61 prosenttia ja tyytymättömiä ja 12 prosenttia vastaajista. Tyytyväisyyden vaihteluväli oli 41–79 prosenttia. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Paimiossa ja Kajaanissa. Toimipisteiden aukioloaikoihin oli tyytyväisiä 56 prosenttia ja tyytymättömiä 11 prosenttia vastaajista. Vaihteluväli oli 41– 88 prosenttia. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Paimiossa ja Oulussa. Tiedottamisen ymmärrettävyyteen oli tyytyväisiä keskimäärin 56 prosenttia ja tyytymättömiä 14 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä oltiin Paimios- sa, Nurmijärvellä ja Joensuussa. Vaihteluväli oli 46–66 prosenttia. Henkilöiden tavoitettavuuteen oli tyytyväisiä keskimäärin 49 prosenttia ja tyytymättömiä 24 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä oltiin Naantalissa, Kajaanissa ja Joensuussa. Tyy- tyväisyyden vaihteluväli oli 33– 77 prosenttia. Asukkaiden mielipiteitä teknisistä palveluista tutkittiin yhteisesti ensimmäisen kerran vuonna 1992. Tänä vuonna tutkimuksessa oli mukana 28 kuntaa, lähinnä suurempia kaupunkeja. Suu- KESKIARVOT JA PARHAAT PISTEET Eräiden teknisten palvelujen saamat keskiarvopisteet asteikolla 1-5 sekä parhaan pistemäärän saanut kunta ja suuri kaupunki. OLiikennealueiden ylläpito 3,35 (Naantali 3,71; Kuopio 3,48) OPuistojen hoito 3,43 (Naantali 3,93; Helsinki 3,66) OJätehuolto 3,79 (Kouvola 4,02; Oulu 3,98) OKatuvalaistus 3,75 (Kajaani 4,15; Helsinki 4,02) OPelastustoimi 3,93 (Kajaani 4,04; Tampere 3,98) OVeden laatu 4,69 (Tuusula 4,89; Helsinki 4,79) rista kaupungeista Lahti ja Vantaa eivät osallistuneet tähän tutkimukseen. Tutkimuksen toteutti FCG Konsultointi Oy postikyselynä huhti-toukokuussa ja siihen oli mahdollisuus vastata myös verkossa. Kunnat valitsivat itse otoskoon. Vastauksia saatiin yhteensä runsaat 9 000 vastausprosentin ollessa 30. Vastausprosentti vaihteli kunnittain välillä 26–34. Laiskimpia vastaajia olivat kajaanilaiset ja oululaiset ja aktiivisimpia hollolalaiset. O Lähde: Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 - Kyselytutkimuksen tulokset 28 kunnassa, FCG Konsultointi Oy, syyskuu 2014. Kuntatekniikka 6/2014 51 Vantaan jätevoimala vihittiin käyttöön Olli-Pekka Orpo M Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen vihkivät Suomen suurimman ja energiatehokkaimman jätevoimalan käyttöön Vantaalla 17. syyskuuta. Vihkiäisissä laitosta ylistettiin maailman parhaaksi jätevoimalaksi. Långmossebergenin voimalan energiatehokkuus on huippuluokkaa. Jopa yli 95 prosenttia voimalan käyttämän polttoaineen - sekajätteen - sisältämästä energiasta muutetaan kaukolämmöksi ja sähköksi. Jätevoimalan polttoaineena sekajäte korvaa vastaavan määrän fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten kivihiiltä ja maakaasua ja siten parantaa kotimaista huoltovarmuutta. Lähinnä kotitalouksilta kerättyä sekajätettä voimalaan toimittavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta. Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 gigawattituntia (GWh) kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Määrä vastaa noin puolta Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä ja noin 30 prosenttia Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta. – Vantaan Energia on asettanut yhdeksi toimintansa keskeisimmäksi tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnän. Jätevoimala on meiltä iso ympäristöteko, olemme siitä ylpeitä, kiteyttää toimitusjohtaja Pertti Laukkanen. Kierrätyskelpoisia jätejakeita kerätään erikseen ja käsitellään muualla. Voimala ei Laukkasen mukaan vähennä kierrätystä. Jätevoimalan käyttöönotto vähentää Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa noin 30 prosenttia, ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksellä. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun vuotuinen 320 000 tonnin sekajätemäärä ei enää päädy kaatopaikoille. Voimalan maarakennustyöt alkoivat syksyllä 2011, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012, ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013. Jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäteerät paloivat. Kari Långsjö RALA ry: Tilaajat tyytyväisiä pääurakoitsijoiden prosesseihin M Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä prosesseina monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, pääurakoitsijoiden henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta. Selvitys ei varsinaisesti mittaa rakennushankkeiden lopputuotteiden laatua, vaan hankkeiden läpivientiä. Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 lähinnä isojen rakennuttajien ja pääurakoitsijoiden rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautet- 52 Kuntatekniikka 6/2014 ta. Yrityksiä on selvityksessä ollut mukana noin tuhat. Tilaajaorganisaatioista runsas kolmannes on julkisia hankintayksiköitä ja runsaat 60 prosenttia selvityksen hankkeiden tilaajista on Uudenmaan maakunnasta. Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Muun muassa pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta. Kehitettävääkin on, sillä rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myöskään aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä. Kuntamarkkinoilla yli 7 000 kävijää M Kuntamarkkinat houkutteli 10.11.9. jälleen yhteensä yli 7 000 kävijää Kuntatalolle. Näytteilleasettajia oli 179 ja näyttelyosastoille varattu tila oli käytännössä loppuunmyyty. Tapahtuman asiantuntijaseminaarit vetivät myös hyvin markkinaväkeä. Erityisesti puoluejohtajien paneeli kiinnosti, sillä siinä puo- luejohtajat olivat kesän vaihtokierroksen jälkeen ensi kertaa saman pöydän takana. Markkinatunnelma oli kuntien vaikeasta taloustilanteesta huolimatta rento ja ilmapiiri rakentava. Näyttelyosastoja on jo varattu seuraaville Kuntamarkkinoille, jotka järjestetään Kuntatalolla 9.10.9.2015. Järvi-Suomen Energia Oy Yksityistieasioiden road-show talvella Kunnat kehittävät häiriötilavalmiuttaan M Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus kehittävät yhteistyötään häiriötilanteisiin varautumisessa. Varautumisen kehittämiseksi Kuntaliitossa on aloitettu kaksivuotinen projekti. – Vaikka töitä on tehty paljon, kunnilla ja muilla toimijoilla on vielä paljon kehitettävää häiriötilanteisiin valmistautumisessa, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Jyrki Hakola. Huoltovarmuuskeskus haluaa kehittää valmiuksia häiriötilanteiden hallintaan yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Tavoitteena on myös löytää yhtenäiset perusteet häiriötilanteiden hallinnassa. – Myrskyjen ja muiden sään ääriilmiöiden yhteydessä sähkökatkok- set ja muut normaaliolojen häiriötilanteet vaikuttavat voimakkaasti kuntien toimintaan ja kuntalaisten arkeen, muistuttaa Kuntaliiton projektipäällikkö Jaakko Pekki. – Panostukset varautumiseen sekä jatkuvuudenhallintaan eli edellytyksiin pitää yhteiskunta toimintakuntoisena kaikissa tilanteissa hyödyttävät koko väestöä. MANKin Tömppä infratutkimukselle M Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n jakama Tömppäpalkinto on myönnetty Infra muutoksessa -tutkimusprojektille. Projekti toi päivänvaloon infra-alan yhteiskunnallisen merkityksen ja tuotti tärkeän tietopohjan alan rahoituspäätösten tueksi. Valtio käyttää vuosittain lähes kaksi miljardia euroa omistamansa infrastruktuurin kuten väylien ja terminaalien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Liikennepolitiikka on kuitenkin ollut poukkoilevaa. Rahoituspäätökset ovat perustuneet käsillä olevaan tietoon, joskus jopa luuloon. Nyt infra-ala on kerännyt luulon ja fiilispohjan tilalle tietoa Infra muutoksessa -tutkimusprojektilla. Keväällä 2014 päättynyt projekti täytti niin ison loven, että se päätettiin palkita Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n Tömppätunnustuksella. Infra-alaa eteenpäin vieville innovaatioille, hankkeille ja henkilöille myönnettävän Tömppä-palkinnon perustelujen mukaan Infra muutoksessa -projekti toi uutta varmuutta infra-alan päätöksentekoon. Luulo on korvattu tiedolla infran kansantaloudellisesta merkityksestä kaikissa suhdannetilanteissa. Koko alalle tutkimushanke oli eri toimijoita yhteen koonnut sidos, jossa oman alan asioita opittiin katsomaan aiempaa laajemmasta perspektiivistä. Infra-alan tilasta heräsi paljon positiivista keskustelua. Projektin anti on kaikkien saatavilla netissä osoitteessa Vtt.fi/sites/infra2030/. Pikkutömpät myönnettiin Infra muutoksessa -projektin päätutkijoille: erikoistutkija Terttu Vainiolle VTT:stä ja koulutuspäällikkö Eero Nippalalle Tampereen ammattikorkeakoulusta. Elämäntyönsä infrarakentamisen parissa tehneet tutkijat ovat työskennelleet sinnikkäästi, pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti hankkeen ja koko alan hyväksi. Vuoden 2014 Tömpät luovutettiin Finlandia-talolla vietetyssä Maarakennuspäivässä 18. syyskuuta. M Ensi vuoden helmi-maaliskuussa järjestetään jälleen Alueellinen Yksityistiepäivä yhteensä 14 paikkakunnalla eri puolilla maata. Kiertueen järjestää Suomen Tieyhdistys, jonka asiantuntijoiden lisäksi mukana kaikilla paikkakunnilla on yhdeksän viranomais- ja yrityskumppania kertomassa palveluistaan ja osaamisestaan. Esillä ovat esimerkiksi raskaiden kuljetusten merkitys yksityisteille, valtionavustukset, silta-asioita, tiekunnan hallinto, yksityistielain uudistamistarpeet, kuntien yksityistietoimintojen kehittäminen, yksityistiet ja navigaattorit sekä tieyksiköinti. Viime aikoina suuria muutoksia ovat olleet ajoneuvojen suurimpien sallittujen painojen huomattava kasvu ja toisaalta valtion avustusten romahdusmainen väheneminen. – Yhteiskunnan osallistuminen yksityisteiden tienpitoon näyttää kutistuvan jatkuvasti. Siksi on entistä tärkeämpää osata tehdä asiat juridisesti ja teknisesti kerralla oikein, oikeaan aikaan ja oikeilla laitteilla. Tienpidossa ja yksityisteiden käytössä tieto on valttia, sanoo toimitusjohtaja Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä. Yksityistiepäivä huipentuu aina kyselytuntiin, johon osanottajat voivat lähettää kysymyksiä etukäteen tai esittää paikan päällä. Yksityistiepäivän koko ohjelma ja kiertueaikataulu löytyvät verkkosivulta www.tieyhdistys.fi. Kuntatekniikka 6/2014 53 Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan Mikko Lehtimäki MVaasanseudun energia-alan toimijat ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia ja Vaasan yliopisto ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan uusinta älykkään sähköverkon teknologiaa Vaasassa sijaitsevassa Sundomin kylässä. Hanke koskee Sundomin kylän keskustaa sisältäen Yttersundomiin rakentuvan asuinalueen. Kyse on ensimmäisestä Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) konkreettisesta hankkeesta älyverkkoihin liittyen. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Sundomissa sähköverkko on muuttumassa haja-asutusalueen verkosta kaupunkimaisemmaksi. Verkossa yhdistyvät sekä maakaapeloidut osuudet että avojohtoverkko. ABB testaa Sundomissa uusinta verkon automatisoitua vianhallintatekniikkaa. Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on maasulun vianhallinta, jota tarvitaan verkon maakaapelointiasteen lisääntyessä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa ratkaisut, jotka tukevat uusiutuvien energiantuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämistä alueella. Sundomissa oleva kattava Anvian valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron digitaalisessa muodossa. Tieto kerätään Anvian palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy ainutlaatuisella tavalla tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia ja kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti. Uusi ympäristönsuojeluasetus tuli voimaan M 10. syyskuuta voimaan tullut ympäristönsuojeluasetus täydentää 1. syyskuuta voimaan tullutta uutta ympäristönsuojelulakia. Se korvasi nykyisen ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000), johon uusi asetus kuitenkin pääosin perustuu. Asetuksella pannaan omalta osaltaan täytäntöön Euroopan unionin teollisuuspäästödirektiivin säännökset lupamenettelystä, parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) noudattamisesta ja luvanvaraisten toimintojen valvonnasta. Säännöksillä velvoitetaan valtion lupa- ja valvontaviranomaiset noudattamaan uusia sääntöjä direktiivilaitosten lupakäsittelyssä ja valvonnassa. Direktiivilaitosten lu- pien tarkistamisessa noudatetaan asetuksessa säädettyjä määräaikoja, luvat perustellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamisen osalta entistä tarkemmin ja valvonnassa toimitaan laadittujen suunnitelmien pohjalta niin, että toiminnan aiheuttamat riskit ympäristölle tiedostetaan ja nimetään ja valvonta perustuu niihin. Asetuksessa on keskeiset säännökset ympäristölupia myöntävien viranomaisten työnjaosta. Lupavi- ranomaisten, eli kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja aluehallintovirastojen, lupatoimivaltaan tulee metsäteollisuutta, kemianteollisuutta, orgaanisia liuottimia käyttävää toimintaa sekä jätteiden käsittelyä koskevia muutoksia. Aluehallintovirastoilta siirtyy kunnille noin 175 autopurkamon ympäristöluvan käsittely. Lisäksi suunnilleen yhtä monta kuntien toimivaltaan kuuluvaa sahalaitosta ja viilutehdasta siirtyy aluehal- lintovirastojen lupaharkinnan piiriin. Kunnilta aluehallintovirastojen lupatoimivaltaan siirtyy myös pesuainetehtaita sekä muutamia kymmeniä vaarallisia orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia. Jatkossa kunnat käsittelevät yhä isompia jätemääriä käsittelevien toimintojen ympäristölupia aluehallintovirastojen sijasta. Ammattimaista tai laitosmaista jätteen käsittelyä harjoittavien toimintojen toimivaltaraja nostetaan nykyisestä 10 000 tonnista 50 000 tonniin pilaantumattoman maaaines-, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen ja pysyvän jätteen osalta sekä muun jätteen osalta 20 000 tonniin vuodessa. Energiateollisuus ja Kuntaliitto huolissaan energianeuvonnasta M Energiateollisuus ja Kuntaliitto vetosivat syyskuussa yhdessä työja elinkeinoministeriöön, Energiavirastoon ja eduskuntaryhmiin kuluttajien alueellisen energianeuvonnan valtionrahoituksen jatkamiseksi. Rahoitustuki uhkaa valtion talousarvioesityksen mukaan loppua ensi vuonna. Vetoomuksessa todetaan, et- 54 Kuntatekniikka 6/2014 tä energianeuvonnan pehmeillä ja kustannustehokkailla keinoilla edistetään niin yksittäisten kuluttajien, kotitalouksien kuin pk-yritystenkin järkevää energiankäyttöä ja siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Valtakunnallinen ja luotettava energianeuvonta tukee tiukkenevia kansallisia energia- ja ilmastotavoitteita niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Vuoden 2014 alusta energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämisen viranomaistehtäviä siirtyi Energiavirastolle. Niiden rahoitus hoidetaan työ- ja elinkeinoministeriön talousarviosta. Tänä vuonna rahoitusta on ollut käytettävissä 875 000 euroa, josta noin puolet on ohjattu alueelliseen energianeuvontaan. Kunnat, maakunnat ja energiayhtiöt ovat vastanneet muusta aluetoiminnan rahoituksesta. Valtion avustus on selkeä signaali neuvonnan tärkeydestä myös muusta rahoituksesta vastanneille. Sen päättyminen veisi uskottavuuden johdonmukaiselta ilmasto- ja energiapolitiikalta. UICB:n Rakennustietopalkinto Lauri Jääskeläiselle M Rakennustietosäätiö RTS:n hallitus myönsi elokuussa vuoden 2014 UICB:n Rakennustietopalkinnon virastopäällikkö Lauri Jääskeläiselle tunnustuksena hänen pitkäjänteisestä toiminnastaan rakennusvalvontaviranomaisten työn yhtenäistämiseksi. Rakennuskeskusten kansainvälinen liitto UICB on perustanut vuonna 1978 UICB:n Rakennustietopalkinnon (tiedonvälityspalkinnon) edistääkseen hyvää tiedonvälitystä rakennusalalla. Suomessa Rakennustietosäätiö RTS jakaa palkinnon joka toinen vuosi tunnustuksena henkilölle, ryhmälle tai organisaatiolle, joka toiminnallaan on merkittävästi vaikuttanut korkeatasoisen tiedonvälityksen kehittymiseen rakennusalalla. Palkintolautakunnan mukaan Helsingin rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen on toiminut pitkäjänteisesti yhtenäistämässä rakentamista ohjaavan lainsäädännön (MRL, MRA, RakMk) tulkintoja ja edistänyt tiedonvälitystä pääkaupunkiseudun ja koko maan rakennusvalvontaviranomaisille. Hän on toiminut myös aktiivisesti kolumnistina ja Rakennettu Ympäristö -lehden päätoimittajana. Ilpo Peltonen RAKLIsta ja Matti Rautiola Rakennustietosäätiöstä luovuttivat UICB:n Rakennustietopalkinnon Helsingin Rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläiselle. Suomalaisten rakennusten ympäristövaikutukset seurantaan mukaista toimintatapaa. GBC Finland on kehittänyt laajassa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan kanssa yksinkertaisen mittariston, joiden avulla voidaan huomioida kestävän kehityksen mukainen toimintatapa rakentamisessa ja kiinteistöjen käytössä. Rakennusten elinkaarimittarit ovat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin soveltuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Ne soveltuvat rakennusten suunnittelu- ja käyttövaiheeseen ja tukevat päätöksentekoa neljällä eri osa-alueella: ilmastovaikutukset, energiankulutus, talous ja käyttäjien hyvinvointi. Rakennusten elinkaarimittareiden taustalla on Sitran rahoittama ja GBC Finlandin toteuttama hanke. Verkkotyökaluun voi tutustua osoitteessa figbc.fi/elinkaarimittarit/tyokalu M Puhelimitse maksettavaa pysäköintiä tarjoava EasyPark ylitti elokuussa ensimmäistä kertaa Suomessa 200 000 yksittäisen pysäköinnin rajapyykin. Kansainvälisesti EasyParkin palveluiden kautta pysäköitiin elokuussa yli miljoona kertaa. Suomen kasvuvauhti on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa, viime vuodesta yli 80 prosenttia. Palvelun kasvu perustuu suurelta osin monikanavaiseen toimintamalliin. Pysäköinnin voi hoitaa sekä älypuhelimella sovelluksen kautta että tavallisella puhelimella soittamalla automaattiseen palvelunumeroon. – Me suomalaiset emme ole vielä kokonaisvaltaisesti appi-kansaa. Jos palvelumme rakentuisi vain älypuhelimissa toimivaan sovellukseen, emme kasvaisi tällä nopeudella. Suomessa käytettävistä kännyköistä vain noin 60 prosenttia on älypuhelimia. Jättäisimme suuren osan asiakkaista palvelematta, jos Thinkstock MGreen Building Council Finland julkaisee ”Rakennusten elinkaarimittareiden” nettityökalun, jonka avulla kerätään benchmark-tietoa suomalaisten rakennusten ympäristövaikutuksista: paljonko ne käyttävät energiaa, millainen hiilijalanjälki niillä on, onko sisäilmasto hyvä ja miten käyttäjät niissä viihtyvät. Myös pitkän tähtäimen talousvaikutukset arvioidaan. Kerääntyvää tietoa voidaan käyttää laajasti alan kehittämisen ja tutkimuksen tarpeisiin. Rakennusten elinkaarimittareista on julkaistu uusi versio, jossa on otettu huomioon käyttäjien toiveita mittareiden toiminnallisuuksiin. Samalla julkaistava nettityökalu tulee helpottamaan mittareiden käyttöä ja näin niiden hyödyntämistä oman kiinteistön kehittämisessä. Kiinteistö- ja rakentamisalalta on puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehokkuutta ja kestävän kehityksen Pysäköinti maksetaan yhä useammin puhelimella siirtyisimme pelkkään appi-pohjaiseen palvelumalliin, kuvaa markkinatilannetta EasyPark Suomen toimitusjohtaja Stefan Anderson. – EasyParkin pysäköijistä noin puolet pysäköi perinteisen soittokanavan kautta. Soittoon perustuva palvelumme on ollut Suomessa käytössä jo vuodesta 2002. Vaikka suurin osa kasvustamme tuleekin älypuhelimen sovelluksen kautta, emme aio lopettaa hyvin toimivaa soittopysäköintiä. Kuntatekniikka 6/2014 55 VALVE 2014 -häiriöharjoitus toi esille kehittämistarpeita Paavo Taipale M Sähköyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyössä järjestämässä VALVE 2014 -häiriöharjoituksessa (Valot verkkoon 2014) harjoiteltiin kansallista sähkönpalautusta suurhäiriötilanteessa. Harjoitus pidettiin 23.9. illalla Rovaniemellä ja sen ympäryskunnissa, ja siinä testattiin kansallista sähkönpalautusta koko Suomea koskevassa sähkökatkossa. Harjoituksen toteuttaminen edellytti Rovaniemen alueella sähköntoimitukseen lyhyitä katkoksia, joiden kestot olivat alkuperäisten suunnitelmien mukaan 15–45 minuuttia. Pisimmät sähkökatkokset kestivät reilun tunnin. Katkojen vaikutusalueella oli kaiken kaikkiaan vajaa 30 000 taloutta. Harjoituksessa varmistettiin, että koko Suomea koskevassa sähkökatkossa sähköjen palautus onnistuu Pohjois-Suomen vesivoiman avulla. Harjoitus alkoi kuvitteellisella laajalla kantaverkon häiriöllä. Tämän jälkeen Rovaniemen alueelta sähkönjakelu katkaistiin. Sähköjen katkeamisen jälkeen sähköyhtiöt toimivat häiriöohjeiden mukaisesti ja palauttivat yhteistoimin sähköt käyttöön. Harjoituksessa testattiin häiriöohjeistusta käytännössä sekä sähkö- ja voimayhtiöiden välistä johtamisjärjestelyä ja yhteistyötä. Harjoituksessa testattiin lisäksi sähkön- siirtoverkon kokoamisessa tarvittavien kytkentöjen tekemistä sekä voimalaitosten toimivuutta verkon kokoamisessa. Tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin suunnitellun mukaista sähkönpalautusta. Harjoituksen ennakkoon sovituista aikarajoista johtuen sähkön palautus paikallisella vesivoimalla keskeytettiin ja sähköt palautettiin liittämällä Rovaniemi takaisin kantaverkkoon Helsinki puolittaa vähäpäästöisten autojen pysäköintimaksut M Vähäpäästöisten autojen omistajat saavat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä. Alennus koskee kaikkia yleisten liikennealueiden maksullisia pysäköintipaikkoja sekä maksullista asukas- ja yrityspysäköintitunnusta. Etuus haetaan Helsingin rakennusviraston asiakaspalvelusta, jossa tarkistetaan auton päästötiedot. Kriteerit täyttäville autoille annetaan tuulilasiin liimattava tarra. Sähköautot täyttävät vähäpäästöisyyden kriteerit aina. Bensa- ja diesel-autoissa kriteeri on 100 gramman hiilidioksidipäästöt per kilometri. Kaasu- ja etanoliautoissa raja on 150 grammaa per kilometri. 56 Kuntatekniikka 6/2014 Maksullisilla pysäköintipaikoilla alennuksen saa, kun maksaa pysäköintimaksun joko matkapuhelimella tai Comet-laitteella. Etuuden saavat muutkin kuin helsinkiläiset. Vähäpäästöisille autoille myönnetyn alennuksen rahallinen arvo tulee lähivuosina nousemaan, kun pysäköintimaksuja Helsingissä korotetaan porrastetusti. – Vähäpäästöisen auton hankinta säästää rahaa ja ympäristöä monin tavoin. Autovero laskee, polttoainekulut ovat halvemmat ja päästöt pienenevät, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta sanoo. varasuunnitelman mukaisesti. Harjoituksen aikana oli muutamia teknisiä ongelmia, jotka pitkittivät sähköjen palautusta. Harjoituksen kestolle oli asetettu määräaika ja kun tämä täyttyi, päätettiin harjoitus keskeyttää. Harjoitus oli kuitenkin erittäin onnistunut. Siitä saatiin paljon tietoa, joiden pohjalta voidaan kehittää toimintaa. Myös Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antoi tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla oli varautua sähkönjakelun suurhäiriöön. Suurhäiriöön voidaan varautua, jos sitä pidetään mahdollisena. Valmiuden ylläpito edellyttää, että toimintaa päästään harjoittelemaan riittävän usein yhdessä eri tahojen kanssa. Myös asukkaiden on tiedostettava pitkäkestoisenkin sähkökatkon mahdollisuus. Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräyksestä hankintasopimus M Helsinkiin rakennettavan Kruunuvuorenrannan kaupunginosaan rakennetaan noin 10 kilometriä pitkä jäteputkisto vuosina 2014–2028. Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy ja MariMatic Oy ovat allekirjoittaneet jäteputkistosta hankintasopimuksen. Hankinnan yhteisarvo on noin 28 miljoonaa euroa. MariMatic Oy vastaa automaattisen jätteiden putkikuljetusjärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen lisäksi järjestelmän hoidosta ja ylläpidosta käyttöönoton jälkeen. Alueen yksityiset maanomistajat ja kiinteistöjen luovutuksensaajat velvoitetaan maankäyttö- ja luovutussopimuksissa liittymään alueelliseen järjestelmään. Vuoteen 2028 mennessä Kruunuvuorenrantaan rakennetaan koti noin 11 000 asukkaalle. Alueelle tulee myös puistoja, luonnonsuojelualue ja uimapaikkoja virkistyskäyttöön. Jätteen putkikeräys vähentää jäteautoliikennettä noin 80–90 prosenttia sekä lisää jätteen lajittelua ja vähentää jätehuoneiden tarvetta merkittävästi. Helsingin kaupunki MHelsingin A-Insinöörit Oy MTkT Vesa Järvinen on nimitetty A-Insinöörit Oy:n infrasuunnittelun toimialajohtajaksi. Hän KOVA ry 2014 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 7.-8.10.2014 Helsinki www.jatehuoltoyhdistys.fi Korjausvelan laskenta kuntainfrassa 7.10.2014 Helsinki www.fcg.fi MKOVA:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu 1.10.2014 alkaen tradenomi Jouni Parkkonen (34). Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA) on Suomen yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöiden (Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion) perustama yhdistys. Rakentamisen uudet valvontavälineet 9.10.2014 Oulu 23.10.2014 Tampere www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat 9.10.2014 Tampere www.fcg.fi Maanmittausinsinöörien ja – teknikoiden koulutuspäivät 15.-16.10.2014 Oulu www.fcg.fi SKTY:n Syyspäivät 28.-30.10.2014 Tampere www.energiamessut.fi Kuntajohdon kiinteistöfoorumi 28.-29.10.2014 Helsinki www.fcg.fi Infran kunnossapidon johtaminen (KUP 4) 3.11.2014-17.4.2015, 5 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Paikkatietomarkkinat 4.-5.11.2014 Helsinki www.paikkatietomarkkinat.fi Rakennusvalvontapäivät 5.-7.11.2014 Hämeenlinna www.fcg.fi Kiinteistöalan vuosiseminaari 2014 6.-7.11.2014 Hämeenlinna www.vuosiseminaari.fi 20.-21.10.2014 Lahti www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty Maapolitiikan ja maankäyttösopimusten ajankohtaispäivät Interbad 6.-7.11.2014 Helsinki www.fcg.fi 21.-24.10.2014 Stuttgart www.interbad.de Asuminen, maankäyttö ja kaupunkisuunnittelu 2014 22.-23.10.2014 Helsinki www.fcg.fi Petri Vuorio Energia 2014 tapahtumakalenteri kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osaston päälliköksi on valittu MMM Silja Hyvärinen (54). Hän siirtyy osastopäälliköksi rakennusviraston kehittämispäällikön tehtävästä. Katu- ja puisto-osaston päällikkö Osmo Torvinen jäi eläkkeelle 1.9. siirtyy tehtävään Ruukki Construction Oy:n infrastruktuuriratkaisuiden teknisen johtajan paikalta. Sitä ennen Järvinen työskenteli A-Insinöörien silta- ja taitorakenteiden yksikön johtajana. Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2014 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Jätelautakuntien neuvottelupäivät 12.-13.11.2014 Tampere www.fcg.fi Teknisen hallinnon päivät Valoteknillinen Seura palkitsi MSuomen Valoteknillinen Seura palkitsi Helsingin Messukeskuksessa Habitare-messujen ValoLight-tapahtumassa syyskuussa nyt neljättä kertaa kaksi ansioituneita alan ammattilaista. Vuoden 2014 Valoisa persoona on valotapahtuma Lux Helsingin vastaava tuottaja Salla Anttola. Kuusi kertaa järjestetty valotapahtuma Lux Helsinki (aiemmin nimellä Valon Vuodeaika) valottaa pääkaupungin keskusta-aluet- ta joka vuosi uudella virkistävällä tavalla. Vuoden 2014 Valaistunut persoona on puolestaan Markku Norhio, jonka työnantaja on vuodesta 1980 asti ollut Helvar Oy Ab, missä hän vastaa tällä hetkellä toimialayhteistyöstä ja standardisoinnista. Norhio on ajanut erilaisten organisaatioiden jäsenenä suomalaisen valaistusteollisuuden asiaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Rakennuttamisen johtaminen (RAPS 14) 19.-20.11.2014 Vantaa www.fcg.fi 23.10.2014-19.5.2015, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Erikoiskuljetukset 2014 Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS 12) 22.-23.11.2014 www.skal.fi/koulutus 23.10.2014-19.5.2014, 6 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Rakennuttamisen ja sopimustekniikan perusteet (RAPE 5) Teknisten palvelujen kehittämisen Kehto-foorumi 27.11.2014-27.2.2015, 3 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi 23.-24.10.2014 Seinäjoki www.kuntatekniikka.fi/toimijat/kehto Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Jätehuollon energiapäivät 2014 10.-11.12.2014 Espoo www.jly.fi 24.-25.10.2014 Siilinjärvi www.svosk.fi Kuntatekniikka 6/2014 57 HYVÄ KUNTATEKNIIKKALEHDEN LUKIJA! Jos sähköpostiisi ei vielä tule maksutonta Kuntatekniikan foorumin uutiskirjettä, niin tilaa se verkosta www.kuntatekniikka.fi > Tilaa uutiskirje 2–3 kertaa kuukaudessa lähetettävä uutiskirje pitää sinut kuntatekniikan aallon harjalla. TEHOKASTA TÄSMÄNÄKYVYYTTÄ Ilmoita PALVELUJA-sivullamme. Marianne Lohilahti puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi "" $+ $+, ' ' ' ' ##$ # $!% & %% ) Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle toukokuussa 2014 ilmestyneen Vesihuollon osto-oppaan. Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv. Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2014 5/2013 ALANSA YKKÖNEN Kuopio selvitti tarkasti katuverkkonsa korjausvelkaa, vai oliko se Joensuu… Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2013 tai 5/2013. Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2008. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! Jyväskylän xxxxxxxxxxxxxx vesitornin xxxxxxxxxxxxxx teräkset yllättivät xxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxx myös tutkija xxxxxxx. Kai Valosen. sivu 20 Vesihuollon saneerausurakoinnissa kehitettävää sivu 12 Joensuu katsasti katunsa perusteellisesti sivu 28 Hämeenlinna käyttää käänteistä kilpailutusta sivu 42 HSY:n Jukka Piekkari ja vesihuollon investoinnit: LAITOSTEN YHDISTÄMINEN TOI MONIA HYÖTYJÄ sivu 6 FCG – Hyvän elämän tekijät Infra-, talo- ja ympäristösuunnittelun asiantuntija FCG Suunnittelu ja tekniikka www.fcg.fi YMPÄR ISTÖ~TURVAL L IS UUS ~E NE RG I A Ympäristöriskit ja -vastuut ~ Vaikutusarvioinnit Jätealan palvelut ~Geoenergiaratkaisut ~Pilaantuneet maat Työ- ja kemikaaliturvallisuus puh. 09 5617210 ~www.golder.fi 20 vuotta Suomessa vuonna 2014 GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] Kuntatekniikka 6/2014 59 5 VUOTTA EDISTYKSELLISTÄ RUUVIPUHALLINTEKNIIKKAA Suoravetoisilla ZS-ruuvipuhaltimilla säästöä jopa 30 % perinteisiin kiertomäntäpuhaltimiin verrattuna. Ruuvielementille 5 vuoden takuu. www.efficiencyblowers.com
