John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta

Transcription

John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta
ALANSA YKKÖNEN
1/2011
Pyynikin uimahalli-hotellista
tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela
iloitsee. sivu 14sivulla 36
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala
Seinäjoki leikkaa
Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja
luokkaa sivu 25
prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47
John Hopkins rakennuttaa
hylätystä teollisuusalueesta
jättimäistä olympiapuistoa
sivu 6
LONTOOSEEN 2012
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
a
pa :n
p
n
a m
om a pu ltra V
t
t
j
n! skomateen kelit. U
e
e
ksolle. Ukorkeupartikommin
u
pae tas osto aine help
p
umudell trin n kiintoppua .
p
a in u 0 me mm um asti
u
k
ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark
p
uo ump tyy jopsaan vasti nukse
t
ppevät p pys simis matta ustan
u
-R eim ltra V mak huo yttök
n
a its n U kä vat kä
m
o e
e u n
r
Gora V tuykyin teen sapahtumpu
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 1/ 2011 t 1. helmikuuta
18 Kööpenhaminassa pyöräily on aito
vaihtoehto henkilöautolle. Suomessa on
paljon pyöräteitä, mutta niiden laadussa
on parantamisen varaa.
24 Shanghain viher- ja ympäristörakentami-
36 Yksi Helsingin Valon vuodenaika -tapah-
sen korkea taso yllätti 2010 maailmannäyttelyssä kävijän.
tuman teoksista oli Tülay Schakirin Hyvä Valo
– Paha Valo Kaisaniemen puistossa.
YHDYSKUNTA
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Kesäolympialaiset 2012 luovat
uutta Lontoota
Suomen kuntatekniikan yhdistys
6
Ratkaisuja2011-kilpailun
voittajat palkittiin Turussa
12
Ruotsin, Suomen ja Norjan
innovaatioita ilmaston hyväksi
12
Kunnat avainasemassa pyöräilyolosuhteiden parantamisessa
Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston käyttäjien avulla
Valon vuodenaika hehkui
lumisessa Helsingissä
36
Helsingin Kaisaniemen
valoteoksella kummitukset kuriin
38
14
Seinäjoen vesihuolto kaupungin
energiayhtiön suojiin
47
VVY suhtautuu varauksellisesti
veden ja sähkön liittoihin
48
Pääkaupunkiseudulla vuosisata
jätevedenpuhdistusta
49
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Pakina/Eero Hiltunen:
Lunta kulmillaan
KIINTEISTÖT
18
Orbis Medical Parkissa logistiikka
ja standardointi huippuluokkaa
40
22
Tavoitteena kuntouttava
hoitoympäristö
42
Rauma ratkaisi koulupulansa
tilamoduuleilla
44
VIHERALUEET
Shanghai esitteli uusinta
vihertekologiaa
UKTY
tellitoiminnan parhaita käytäntöjä soveltaen.
Tehokkuus kompensoi korkeita kustannuksia.
VESIHUOLTO
29
33
34
VALAISTUS
LIIKUNTAPAIKAT
Tampere korjaa Pyynikin
uimahallin vanhaa kunnioittaen
Kuntien Putkimestarit
40 Hollantilaissairaala suunniteltiin mm. ho-
24
Rytilät/Pekka Rytilä:
Barcelona
Uutisia
Tuoteuutisia
Henkilöuutisia
Palveluja
21
45
52
55
56
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 1/2011
3
$8720$$7,2
lehti.kuntatekniikka.fi
ALANSA YKKÖNEN
1/2011
Pyynikin uimahalli-hotellista
tulee ainutlaatuinen, Kirsti Hankela
iloitsee. sivu 14sivulla 36
Viherrakentaminen Hollantilaissairaala
Seinäjoki leikkaa
Shanghaissa huippu- rakennettiin hoitoenergiayhtiönsä veroja
luokkaa sivu 25
prosessin ehdoilla sivu 40 vesilaitoskaupalla sivu 47
John Hopkins rakennuttaa
hylätystä teollisuusalueesta
jättimäistä olympiapuistoa
sivu 6
LONTOOSEEN 2012
Kannen kuvat: Anthony Charlton ja Kimmo Brandt
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Media-assistentti Sirpa Lokkinen
Puh. 09 771 2319, 050 312 0204
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €
Irtonumero 10 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssa Print
ISSN 1238-125X
66. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Lumiliikuntaa
”
Kuluva talvi on ollut useimmille suomalaisille lumiliikunnan juhlaa. Eteläisessä
Suomessa moni on todennut perinteiset liikkumismuodot talvisissa olosuhteissa
junia ja autoja tehokkaammiksi. Työmatkahiihtokin on noussut otsikoihin. Omalla
kohdallani se edellyttäisi kovaa harjoittelua, kun matkaa on viidettä peninkulmaa
ja valtaosa siitä umpihankea. Muuten esimies pian toteaisi takavuosien selostajalegendan tavoin, että ”kello käy eikä Hakulista näy”.
Katujen kunnossapitoväki on reilujen lumisateiden vuoksi ollut pääkaupunkiseudulla ja muuallakin ylityöllistetty. Helsingissä ryhdyttiin poikkeustoimiin siirtämällä aurausta estäviä ajoneuvoja sekä järjestämällä tilapäisiä pysäköintialueita ja
-kieltoja. Kiinteistöillä on pitänyt kiirettä kattojen lumen ja jään poistossa. Kaikki
kiinteistöyhtiöt eivät hoitaneet tehtäviä ajoissa. Seuraukset olivat murheellisia.
Aika monia – etenkin junamatkustajia – lumi on myös jumittanut. Aikataulujen pitävyydestään kuulut Japanin luotijunatkin lakkasivat liikennöimästä kokonaiseksi päiväksi tammikuussa. Keski-Euroopassa joulukuun lumipyryt pysäyttivät
junien lisäksi myös lentoliikenteen. Ikääntyneet ja liikuntaesteiset puolestaan ovat
pysytelleet asunnoissaan lumisten tai liukkaiden jalkakäytävien pelossa.
Edellisen kerran peräkkäisiä kylmiä talvia oli neljännesvuosisata sitten. Niistä ajoista ovat liikennemäärät kasvaneet, elämänrytmi kiivastunut ja kansalaisten
palvelutaso-odotukset nousseet. Samaan aikaan kunnossapitohenkilöstöä ja kalustoa on vähennetty eikä palvelutuotannon innovaatioita ole saatu käyttöön toivotusti. Nyt kun luontoäiti hiukan läksyttää, arki kaupungissa tuntuu kovin takkuiselta. Australian tai Brasilian suurtulviin verrattuna meidän lumikinoksemme
ovat kuitenkin lähinnä vuodenaikataidetta kaupunkiympäristössä.
Tiemaksu ei ole ruuhkamaksu
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän valmistelussa oleva ehdotus tieliikenteen rahoituksen uudistamiseksi ristittiin julkisuudessa ruuhkamaksuehdotukseksi. Väärin, koska uuden maksujärjestelmän ehdotetaan asteittain tulevan käyttöön koko valtakunnassa. Kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa toimisivat uuden
maksujärjestelmän päänavaajina.
Pääkaupunkiseudun pääväylillä onkin tungosta. Sen sijaan sitä ei ole juuri
muualla näiden 14 kunnan alueella. Siksi ei voi puhua ruuhkamaksusta vaan yksityisauton käyttömaksusta, eräänlaisesta haittaverosta. Mutta voiko valtio laskuttaa yksityisautoilusta eri perustein maan eri osissa? Saattaa tulla taas perustuslakivaliokunnalle töitä.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
2/2011
25.2.
22.3.
Vesihuolto ■ Kiinteistöt ■ Jäähallit
3/2011
13.4.
10.5.
Liikenne ja väylät ■ Jätehuolto ja ympäristö ■ YT-messujulkaisu
4/2011
20.5.
14.6.
Rakentaminen ■ Maankäytön suunnittelu
5/2011
5.8.
30.8.
Vesihuolto ■ Hankinnat ■ Ilmasto ■ Kuntamarkkinat 14.–15.9.
6/2011
9.9.
4.10.
Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät
7/2011
7.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto
8/2011
16.11.
13.12.
Energia ■ Valaistus
Mammuttiprojekti valmistuu aikataulussa ja pysyy
Kuva Anthony Charlton 10.11.2010
OLYMPIALAISET LUOVA
6
Olympiapuiston rakentuminen oli marraskuussa jo
pitkällä. Etualalla katettu pyöräilystadion, sen vasemmalla puolella koripaloareena, jonka vieressä olympiakylän asuinkerrostalot. Taustalla näkyy olympiastadion, jonka vasemmalla puolella olympiauintien
näyttämö Aquatics Centre.
Kuntatekniikka 1/2011
YHDYSKUNTA
11,1 miljardin euron budjetissa
AT UUTTA LONTOOTA
Lontoo valmistautuu isännöimään kesäolympialaisia kolmatta kertaa.
Heinä-elokuussa 2012 maailman urheilijoiden terävin kärki kamppailee
mitaleista olympiapuistossa, joka nousee vuosikymmeniä rauhassa rapistuneelle
pienteollisuusalueelle. Siellä kaupunkisuunnittelun ja projektijohdon kaikkien
osa-alueiden onnistunut toteutus vaatii vahvaa sitoutumista, osaamista ja
hyvää yhteistyötä.
Kuntatekniikka 1/2011
7
YHDYSKUNTA
Havainnekuva esittää valmista olympiapuistoa kesällä 2012: vas. velodromi, koripalloareena, Aquatics Centre ja äärimmäisenä oikealla
olympiastadion.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT The London 2012 Olympic
and Paralympic Games
NNOsapuilleen Hyde Parkin ko-
koinen Lontoon olympiapuisto
kytkeytyy kaupungin ”itälaajenemiseen” ja täyttää osittain hylättynä uinunutta aluetta Lee-joen
varrella Stratfordin rautatieaseman kupeessa. Kahden ja puolen neliökilometrin laajuisena
se ulottuu peräti neljän Lontoon
paikallishallintoyksikön eli boroughin alueelle (Hackney, Newham, Tower Hamlets ja Waltham
Forest). Ennen toista maailmansotaa alue toimi kaatopaikkana
Olympiastadionin alue ennen purkutöiden alkua keväällä 2007...
Kimmo Brandt
John Hopkins vakuuttaa olympiapuiston valmistuvan hyvissä
ajoin ennen kisoja.
8
Kuntatekniikka 1/2011
... ja suunnittelukuvassa valmis stadion, jonne mahtuu kisojen aikana 80 000 katsojaa. Kisojen jälkeen valtaosa katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa 25 000 katsojalle. Väliaikaisen katsomorakenteen käyttäminen tukee kisojen kestävän kehityksen tavoitetta.
Hylättyjä kaasupulloja olympiapuistoon nousevan Aquatics Centren paikalla. Näkymä Carpenter Roadille, josta lukuisia konekorjaamoja ja pienteollisuustiloja purettiin uudisrakennusten tieltä.
150 vuotta.
Olympiahankkeen yhtenä tavoitteena on kestävä energiatalous. Hiilidioksidipäästöt pyritään leikkaamaan puoleen vuoden 2006 vaatimuksista. Kisojen
jälkeen alueen käyttämästä energiasta viidenneksen on määrä olla uusiutuvaa.
Alueen kiinteistöihin asennetaan kaksivesijärjestelmä ja
muussa kuin juomavesikäytössä
käytetään puhdistettua jätevettä.
Myös esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Muun
muassa olympiapuiston jalankulkualueille asennetaan penkkejä 50 metrin välein.
Kilpailupaikat
valmistuvat ajoissa
Vuoden 2004 Ateenan kesä-
olympialaisten aikatauluongelmien jälkeen kansainvälinen
olympiakomitea KOK kiristi valmistelutöiden valvontaa, ja töiden etenemisestä on raportoitava säännöllisesti. Jo Pekingin kisoissa 2008 uusi järjestelmä tuotti tulosta.
Suurin osa Lontoon kisapaikoista on valmistumassa alkuvuodesta 2011. Muun muassa
olympiastadionin katsomoistuimet asennettiin jo ennen joulua,
ja valaistus oli käytössä.
Kisapaikkojen ja niiden tarvitseman yhdyskuntatekniikan
kehittämis- ja rakentamisohjelmaa johtaa Olympic Delivery
Authority (ODA), joka on parlamentin asettama hankeorganisaatio. Sillä on pääsihteeri ja nk.
olympiahallitus, jossa ovat edusKuntatekniikka 1/2011
9
OLYMPIC PARK
Olympiapuiston viheralueille rakennetaan neljä kasvillisuusteemapuistoa.
■ 27.
kesäolympialaiset
Lontoossa 27.7.–12.8.2012
■ ODA:n
budjetti on 9,4 mrd.
puntaa eli 11,1 mrd. euroa
■ Hankkeissa
lisäksi paikallishallinnon ja yksityisten osapuolten
rahoitusta noin 3 mrd. puntaa
eli 3,5 mrd. euroa
■ Pinta-ala
2,5 km2
■ Olympiapuiston
alta purettu
220 rakennusta
■ 2,3
milj. m3 kaivuumassoja,
näistä saastuneita 800 000 m3
■ Yli
90 % purkujätteestä kierrätetty
■ Yli
90 000 m3 saastunutta
pohjavettä puhdistettu
■ 102
hehtaaria uutta viheraluetta, josta 45 hehtaaria on
Habitat-direktiivin alaista
■ 8,3
kilometriä vesireittejä olympiapuistossa ja sen ympärillä
■ 10
raideliikenteen linjaa, useita asemia uudistetaan ja laajennetaan
■5
pysyvää urheilurakennusta
■ Yli
20 km uusia teitä ja katuja,
30 uutta siltaa ja alikulkua
■ 11
asuinkorttelia, joissa
yhteensä noin 3 000 uutta
asuntoa
■ 30
000 henkilöä tulee työskentelemään projektissa kisoihin
mennessä
■ 70
000 vapaaehtoista osallistuu kisojen järjestelyyn
■ Kisoihin
osallistuu yhteensä
17 000 urheilijaa, valmentajaa ja
joukkueenjohtajaa
■ www.london2012.com
10
Kuntatekniikka 1/2011
Ennen rakentamisen alkamista käytettyjä autonrenkaita oli hylätty röykkiöihin Pudding Mill Lane
-joen varrelle olympiastadionin tuntumaan. Alueelle leimallista olivat rapistuvat rakennukset, ilmassa
risteilevät suurjännitejohdot ja saastunut maaperä.
tettuina kansallinen olympiakomitea, Lontoon olympialaisten
järjestelykomitea sekä olympiaasioiden ministeri.
Olympiahallitus käyttää hankkeessa ylintä päätösvaltaa ja vastaa 11,1 miljardin euron pääosin
verovaroilla katetusta hankebudjetista. Sen apuna toimii neuvoaantava ohjausryhmä.
– Järjestelmä on kohtalaisen
monimutkainen, sillä ODA:n
hallituksen lisäksi keskeisille päätöksille tulee saada Lontoon metropolihallinnon ja paikallishallintoyksikön hyväksyntä, sanoo
Lontoon olympiapuiston viheralueiden ja yleisten alueiden rakennuttamisesta vastaava ODA:n
project sponsor John Hopkins.
Hän luennoi Projektipäivillä Espoossa marraskuussa.
– Jättihankkeen onnistumisen
perusta on poliittisen johdon sitoutuminen ja tuki kaikilla tasoilla pääministeristä lähtien. Ase-
timme määräajan ja lupasimme
hoitaa homman. Sanoimme päättäjille: jos ette tee päätöksiä sovitussa aikataulussa, me teemme ne
tai muuten hanke ei valmistu.
Olympiapuiston alueen kehittämistä ja ylläpitoa kisojen jälkeen ohjaa puolestaan Olympic
Park Legacy Company (OPLC),
joka tekee tiivistä yhteistyötä
ODA:n kanssa.
Kisarakennelmia
kierrätetään
Alueelle rakennetaan useita väliaikaisia suorituspaikkoja. Tällainen on muun muassa 12 000
katsojan koripalloareena, jonka
paikalle rakennetaan kisojen jälkeen asuntoja. Koripalloareena
on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu tilapäinen suorituspaikka.
Myös vesipallo- ja maahockeyareenat ovat väliaikaisia.
Maahockeyareenan paikalle ra-
kennetaan myöhemmin puistoalue, ja vesipalloareenasta tulee
yleinen uimala.
Olympiastadionille mahtuu
kisojen aikana 80 000 katsojaa,
mutta kisojen jälkeen valtaosa
katsomoista puretaan niin, että pysyvään käyttöön jää tilaa
25 000 katsojalle.
– Tämän kokoistakaan katsomoa ei saada täyteen kuin muutaman kerran vuodessa suurissa yleisurheilukilpailuissa, koska
Britanniassa yläsarjojen jalkapallo-ottelut pelataan varsinaisilla jalkapallostadioneilla, joilla
ei ole juoksuratoja. Väliaikaisen
katsomorakenteen käyttäminen
tukee kestävän kehityksen tavoitteitamme, Hopkins kertoo.
Stadionkiinteistöön sijoittuu
tulevaisuudessa myös liikuntatieteiden ja liikuntalääketieteiden oppilaitosten toimintoja. Sen
vuoksi rakentamisessa on panostettu muunneltavuuteen.
YHDYSKUNTA
Aquatics Centren aaltomainen kattorakennelma on olympiapuiston haastavimpia. Se painaa 2 800
tonnia. Teräksiset kattopalkit on kannatettu vain kolmesta kohdasta. Suunnittelija on Zaha Hadid.
Hankintamenettelyt
vaihtelevat
– Suurten urakkakilpailujen yhteydessä järjestimme Industry
Days -tapahtumia, joissa alan
yritykset pääsivät tutustumaan
hankkeisiin, kerroimme budjettikehyksistä, suunnittelutavoitteista, hankintamenettelystä ja muista reunaehdoista avoimesti kaikille. Saimme välitöntä palautetta
toimijoilta. Jokainen laaja hanke
kävi läpi tämän saman avoimen
valmisteluprosessin.
ODA:n käyttämät urakointimuodot riippuvat hankkeesta.
Joissakin kohteissa, kuten olympiastadionin urakassa, käytettiin
suunnittele-toteuta -mallia. Toimijoille kerrottiin tarve saada
tietyt toiminnalliset vaatimukset
täyttävä kisapaikka tiettyyn paikkaan ja saatiin tarjoukset suunnitelmista ja rakentamisesta.
ST-mallia käytetään myös
hankkeessa, joka koskee olympiapuiston muuntamista kisojen
jälkeiseen käyttöön. Tuon urakan arvo on 300 miljoonaa puntaa (noin 350 miljoonaa euroa).
John Hopkinsin mukaan puistojen osalta toimittiin toisin erityisesti niiden laajuuden vuoksi. Hanke jaettiin pohjoiseen ja
eteläiseen urakkaan. Pohjoisessa
urakassa aikataulu oli niin tiukka, ettei suunnittelu ollut läheskään valmis rakennusurakkakilpailun aikaan.
– Sen vuoksi käytettiin projektinjohtokonsulttia, joka veti hankkeen yksityiskohtaisen
suunnitteluttamisen ja varmisti kokonaisuuden hallinnan ja
kustannusarviossa ja aikataulussa pysymisen, Hopkins selostaa.
le tarjottiin niin ikään toimitiloja muualta.
Alueen asuntokanta
uudistuu kertarysäyksellä
Olympiakylän alta on purettu
runsaasti myös asuinrakennuksia, joista osa on ollut vähäosaisten käytössä. Heille on osoitettu
asuntoja toisaalta. Asuntokannan
parantaminen on osa pitkäaikaista toimenpideohjelmaa rikollisuuden ja työttömyyden nujertamiseksi ja koulutustason nostamiseksi. Alueen työttömyys on
valtakunnan keskiarvoon nähden
kaksinkertainen, ja siellä puhutaan yli kahtasataa kieltä.
– Infrastruktuurin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Peruskoulutusta ja terveydenhuoltoa on oltava tarjolla, jotta työkykyä voidaan pitää yllä ja kehittää.
Koulutusyhteistyötä on tehty esimerkiksi taideprojekteissa. Kysymys on myös asenteiden muuttamisesta, Hopkins sanoo.
Olympiakylään valmistuvasta noin 3 000 asunnosta puolet
on markkinaehtoista asuntokantaa, puolet tulee kisojen jälkeen
maanlaajuisen yleishyödyllisen
asuntoyhtiön (Registered Social
Landlord) hallintaan. Osa asunnoista annetaan vuokralle, osa on
asumisoikeustyyppisiä ja osa sosiaalisin perustein luovutettavia
tuettavien erityisryhmien asuntoja.
Alueella toimi runsaasti myös
konekorjaamoja ja muita pienyrityksiä vaatimattomissa olosuhteissa. Olympiapuiston alta
siirtymään joutuneille yrityksil-
Viheralueille
neljä teemapuistoa
Olympiapuiston vesihuolto- ja
energiaverkot ovat ODA:n rakennuttamia, ja ne on luovutettu
lähialueella näitä monopolipalveluja tarjoavien yritysten käyttöön. Hopkinsin mukaan Britanniassa vallitseva käytäntö on, että
alueen kehittäjä rakentaa kuntateknisen infrastruktuurin kustannuksellaan ja luovuttaa sen sitten
palveluyhtiön käyttöön.
Viheralueiden osalta lopullista päätöstä alueiden tulevasta
hallinnasta ei ole vielä tehty. Osa
tullee olemaan nyt kolmasosaa
olympiapuiston alueesta hallinnoivan Lee Valleyn alueen puistoyksikön hallinnassa myös jatkossa. Niihin kuuluvat muun
muassa pyöräilystadionin ja maahockeyareenan alueet.
Alueelle rakennetaan myös
neljä kasvillisuusteemapuistoa
kertomaan maapallon eri osien kasvistosta viime vuosisatojen ajalta:
L Lauhkean vyöhykkeen aasialaiskasvit ja Japanin sekä Himalajan kasvisto
L Etelä-Afrikan, Australian ja
Uuden-Seelannin kasvisto
LLauhkean vyöhykkeen amerikkalainen kasvisto
L Länsi-Euroopan ja Välimeren
kasvisto
– Muodostuvalle laajalle viheralueelle istutetaan muun muassa 60 000 kukkasipulia ja lähes
250 000 kosteikkokasvia ja alu-
eesta muodostuukin Britannian
suurin ”Wet Woodland”, Hopkins kehuu.
Oma erikoisuutensa on kukkien kukkimisajankohdan manipulointi. Näin taataan kukkaloisto juuri kisojen aikaan heinä-elokuun vaihteessa.
Kukkimisajan manipulointiin liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä yhteistyökumppanina on ollut Sheffieldin yliopisto ja
siellä erityisesti professorit James
Hitchmough ja Nigel Dunnett.
He ovat tehneet merkittävää tutkimustyötä aiheen parissa.
– Yksivuotiset kukat yksinkertaisesti vain kylvetään myöhemmin. Monivuotisten kasvien kukintaa pystytään manipuloimaan säännöllisellä leikkaamisella, Hopkins kertoo menetelmästä.
”Ehdottomasti
kiinnostavin työtehtäväni”
– Tulevien viiden vuoden aikana
Britanniassa tuskin on kovin paljon suuria ilonaiheita. Siksi olympialaisia todella odotetaan. ODA
on toiminut avoimesti, olemme
kertoneet ihmisille tavoitteemme,
mitä teemme, miten ja milloin.
– Olemme osallistuneet julkiseen keskusteluun. Ihmiset uskovat tavoitteisiin ja yli miljoona
vierailijaa on jo tutustunut alueeseen. Tämä on ehdottomasti ollut
toistaiseksi kiinnostavin työtehtäväni, John Hopkins tunnustaa.
Kuluvan vuoden syyskuuhun
mennessä ODA ajetaan alas, ja
niin Hopkinsilla kuin tuhansilla muillakin olympiaunelman
toteuttajilla on edessään uudet
haasteet. N
12 000 katsojan koripalloareena on suurin koskaan olympialaisiin rakennettu väliaikainen
suorituspaikka. Kun pelit on pelattu, alueelle nousee asuntoja.
Kuntatekniikka 1/2011
11
RATKAISUJA ILMASTON HY
Energiatehokkuus oli
vahvasti esillä Ratkaisuja2011-kilpailun palkituissa, ECO2-ohjelmassa ja lumijäähdytyksessä. Kunniamaininnan saivat aurinkoenergiaa hyödyntävä
lämmönvaihdin ja bioenergiaprosessi.
NNItämeren alueelle ja Pohjois-
maihin suunnatussa kilpailussa
etsittiin mm. kunnille uusia liiketoimintakonsepteja, toimintatapoja ja teknologioita ilmastonmuutoksen hillintään. Keskeisenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, tukevat paikallis- ja aluetaloutta, työllisyyttä ja yleistä hyvinvointia, johtavat konkreettisiin muutoksiin kuntien ja kuntalaisten toimintatavoissa sekä ovat
toteutettavissa muuallakin.
Kilpailun toteuttivat Suomen,
Tampereen ECO2-hanke sai tuomaristolta
kehuja konkreettisuudestaan ja selkeistä
tavoitteistaan.
Ruotsin ja Norjan kuntaliitot sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto. Se oli osa Turussa 31.1.–
2.2.2011 järjestettyä Itämeren
alueen ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen Ratkaisuja lähellä, yhdessä -konferenssia, joka toi
yhteen yli 600 eri toimijaa.
Kilpailuun ilmoittautui 79
organisaatiota seitsemästä eri
maasta. Palkinnot jakoi Turussa
1.2. Pohjoismaiden investointipankin pääjohtaja Johnny Åkerholm. Eri alojen asiantuntijoista koostunut tuomaristo oli Suo-
mesta, Ruotsista, Norjasta sekä
Virosta. Puheenjohtajana toimi
Aila Korpivaara Suomen ympäristöministeriöstä.
Tampereen ECO2
näyttää suuntaa
ECO2 on Tampereen keväällä 2010 käynnistämä hanke, joka toteuttaa kaupungin ilmastositoumuksia, kehittää uusia vähähiilisiä kaupunkisuunnittelun
toimintatapoja sekä edistää ympäristöliiketoimintaa.
ECO2 koordinoi ja tukee kau-
Vaikka vähälumisina talvina Sundsvallissa käytetään myös tykkilunta lumivaraston kartuttamiseen, on taustalla näkyvän lääninsairaalan jäähdytykseen käytettävän sähkön kulutus
vähentynyt murto-osaan perinteisten jäähdytyslaitteiden kulutukseen verrattuna.
Lumi jäähdyttää lääninsairaalaa Sundsvallissa
■ Lumijäähdytyksellä
tarkoitetaan talvella varastoidun lumen
käyttämistä jäähdytykseen lämpimänä vuodenaikana. Västernorrlandin maakäräjät Sundsvallissa on kehittänyt ja ottanut
käyttöön maailman ensimmäisen
suuren mittakaavan lumijäähdytyslaitoksen Sundsvallin lääninsairaalassa.
Talvella lunta kerätään suureen aumaan, joka kevään tullen
eristetään parinkymmenen sentin paksuisella puru- tai hakekerroksella. Auma on jalkapallokentän kokoinen ja keskimääräinen
lumimäärä on noin 70 000 kuutiometriä. Sulamisvesi kerätään
12
Kuntatekniikka 1/2011
talteen, suodatetaan ja pumpataan kiinteistön lämmönvaihtimeen ja kierrätetään takaisin lumikasaan, jossa siihen sekoitetaan uutta kylmempää sulamisvettä.
Sähkön kulutus
vähentynyt murto-osaan
Sundsvallin sairaalassa jäähdytyskuorma on noin 2 500 kWjäähdyja laitoksen enimmäiskapasitys
teetti on 3 000 MWhjäähdytys. Laitos on toiminut ilman häiriöitä
sen jälkeen, kun se vuonna 2000
otettiin käyttöön. Ruotsalaisyritys Snowpower AB on kaupallistamassa menetelmää ja kehittää
sitä edelleen.
Vaikka vähälumisina talvina
käytetään myös tykkilunta, sairaalakiinteistön jäähdytykseen
käytetyn sähkön kulutus on vähentynyt yli 90 prosenttia, mikä
vähentää ympäristökuormitusta. Ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten ja kasvihuonekaasupäästöjä lisäävien kylmäaineiden käyttö on vähentynyt olennaisesti.
Ratkaisu myös
lumenpoisto-ongelmiin
Tähän mennessä Sundsvallin laitoksella kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on sähkön sääs-
tön osalta 2 500 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun sähköntuotannon päästötasoksi on oletettu 400 g CO2 /kWh.
Lumijäähdytyksen liittäminen
kuntien katu- ja torialueiden lumenpoistoon voi usein lyhentää
lumen kuljetusmatkoja ja prosessissa likaantunut lumi puhdistuu
ja hiekoitushiekka voidaan ottaa
talteen ja käyttää soveltuvin osin
uudelleen. Näin kunta voi lumijäähdytyksen käytöllä sekä säästää energiakustannuksissa että
saada ympäristöhyötyä.
www.lvn.se
www.snowpower.se
YHDYSKUNTA
VÄKSI PALKITTIIN TURUSSA
pungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Vuoteen 2020 kestävää hanketta rahoittaa alkuvaiheessa kaupungin rinnalla Suomen itsenäisyyden juhlarahasto
Sitran Energiaohjelma.
ECO2:n päätoiminta-alueet
ovat kaupunkisuunnittelu, rakentaminen, energia, liikenne, ympäristöliiketoiminta sekä kansalaisten ilmastoteot. Ensimmäisten joukossa hankkeen merkit-
tävistä toimenpiteistä valmistuu
katuraitiotien yleissuunnittelu jo
kuluvana vuonna.
Kilpailutuomariston mielestä tamperelaisten konsepti toimii erinomaisena esimerkkinä
muille kunnille. Se on kunnianhimoinen, mutta samalla tarjoaa
selkeästi määriteltyjä konkreettisia tavoitteita. Pormestarin sekä kunnallispoliitikkojen sitoutuminen nähtiin tärkeänä tavoitteiden aikaansaamiseksi.
Tampereen ECO2-hankkeesta kerrottiin Kuntatekniikassa
Sybimar Oy:n suljetun kierron kokonaisuuteen kuuluvat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja
biodieselin tuotantolaitos.
5/2010 (ks. lehtiarkisto, os. lehti.kuntatekniikka.fi).
Konsepteja ja tuotteita
Kilpailussa palkittiin sekä toimintatapoja että tuoteinnovaatioita. Ruotsalaisten Snowpower
AB:n ja Västernorrlandin maakäräjien lumijäähdytys sisältää piirteitä molemmista. Tuomariston
mielestä ratkaisu tuo suoraa hyötyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja samalla säästää rahaa.
Uudenkaupungin HINKUhankkeen imussa Sybimar Oy
on kehittänyt suljetun kierron
konseptin bioenergian hyödyntämiseksi. Konsepti sai kunniamaininnan, koska se mm. vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja luo uusia työpaikkoja.
Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergian lämmönvaihdin puolestaan sai kehuja käyttöominaisuuksistaan,
energiahyötysuhteestaan ja helppokäyttöisyydestään. N
● Paavo
Taipale
Norjalaisen Catch Solar Energy AS:n aurinkoenergiaa hyödyntävä, vesikattoon integroitu lämmönvaihdin sai kehuja mm. hyvistä
käyttöominaisuuksista sovitettuina rakennusten arkkitehtuuriin.
Bioenergiaa Uudestakaupungista, aurinkoenergiaa Norjasta
■ Uudessakaupungissa
toimivan
Sybimar Oy:n suljetun kierron
konsepti on vastaveto energia- ja
ruokatuotannon luonnonvarojen
tuhlaukselle. Järjestelmä tuottaa
energiaa ja ravintoa paikallisesti
ja pienin päästöin.
Kuivalla maalla sijaitsevan kiertovesikalankasvattamon ravinteikkaat poistovedet ohjataan
kasvihuoneeseen vihannesviljelyn
kasvuravinteeksi.
Kaatopaikalla sijaitseva biokaasulaitos ottaa talteen kaatopaikkakaasut ja muista jätteistä muodostuvan kaasun. Lisäksi sinne
toimitetaan kalankasvattamon ja
kasvihuoneen sivuvirrat.
Kaasu hyödynnetään omassa generaattorissa ja sähkö myydään valtakunnanverkkoon. Biokaasun poltossa syntyvä puhdistettu hiilidioksidi ohjataan kasvihuoneeseen.
Generaattorista sähköntuotannon yhteydessä syntyvä lämpö
hyödynnetään sekä elintarviketuotannossa että omien ja lähialueen yritysten toimitilojen lämmityksessä. Biokaasun ja tuulivoiman yhdistelmä takaa tasaisen
sähköntuotannon.
Rasvaisista kalanperkuujätteistä tehdään omassa laitoksessa
biodieseliä. Biodieseliä hyödynnetään mm. toimintaan liittyvis-
sä kuljetuksissa. Biokaasutuotannosta jäävä ravinteikas massa
hyödynnetään maanparannusaineena.
Lämmönvaihtimia
vesikatossa
Aurinkoenergiaa hyödyntävät
lämmönvaihtimet korvaavat muita energianlähteitä ja tuottavat
päästötöntä uusiutuvaa energiaa
kiinteistöjen lämmitykseen. Norjalaisessa innovaatiossa auringon
säteilylämpö siirtyy vesikattoon
integroitavan lämmönvaihtimen
rakenteissa kiertävään veteen.
Näin lämpöä saadaan kerätyksi selvästi enemmän kuin perin-
teisillä keräimillä ja hyöty korkeammissa lämpötiloissa on parempi. Laitteistolla tuotetun lämmön
kustannus on viisi eurosenttiä kilowattitunnilta.
Laitteisto ei tarvitse ulkopuolista energiaa, ei aiheuta päästöjä
ja on asennuksen jälkeen käytännössä huoltovapaa. Paikallisen
energiainfrastruktuurin tarve vähenee, joten kunnalliset ja yksityisetkin energiantuottajat voivat
tarjota ylijäämäenergiaa markkinoille. Kasvihuonekaasupäästöt
vähenevät.
www.sybimar.com
www.catchsolar.net
Kuntatekniikka 1/2011
13
Uusi tekniikka piilotetaan vanhoihin ratkaisuihin
Tampere korjaa Pyynikin
Tampereen Pyynikin
uimahallissa tehdään
purkutöitä. Niiden valmistuttua allasratkaisut
ja suuri osa rakenteista
uusitaan kokonaan.
Viime vuoden lopulla
alkanut remontti maksaa kaikkiaan arviolta
9,5 miljoonaa euroa.
Uusittu halli otetaan
käyttöön huhtikuussa
2012.
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Merja Ojala
14
Kuntatekniikka 1/2011
NN Rakennuksen alkuperäinen
arkkitehtuuri säilytetään. Työn
haasteena on ollut uuden tekniikan piilottaminen vanhojen ratkaisujen joukkoon. Tampereen
kaupungin tilakeskus on kilpailuttanut päätoteuttajan lisäksi kahdeksan pääurakoitsijalle
alistettua sivu-urakkaa. Kohteen
suojelu vaati tiukkaa valvontaa,
joten esimerkiksi KVR-urakka ei
olisi ollut mahdollinen.
Pyynikin uimahalli on Suomen kolmanneksi vanhin. Se ja
sen yhteydessä oleva retkeilymaja
rakennettiin 1955–56 arkkitehti
Harry W. Schreckin suunnitelmien pohjalta.
Retkeilymajan tilalle
nousee hotelli
Uudistuksen yhteydessä retkei-
lymaja puretaan. Rakennusyhtiö NCC rakentaa sen tilalle 140
huonetta käsittävän hotellin.
1950-luvulla rakennettua retkeilymajaa ei muun muassa matalan
huonekorkeuden takia olisi voitu
saneerata nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi hotelliksi.
NCC maksaa kaupungille saamastaan rakennusoikeudesta.
Tontti säilyy kaupungin omistuksessa. Hotellihuoneita markkinoidaan sijoittajille lomaosakkeina. Ajatus on, että valmistuttuaan korkealaatuisen hotellin ja
uimahallin yhdistelmä palvelee
niin matkailijoita kuin kaupungin omia asukkaitakin. Kokonaisuuden alle tulee 65 auton pysäköintitila.
– Hotelli valmistuu noin puoli
vuotta uimahallin jälkeen eli syk-
syllä 2012. Alun perin tarkoitus
oli rakentaa sekä hotelli ja uimahalli yhtenä kokonaisuutena
PPP-mallilla. Rahoitusongelmien
takia hanke laitettiin jäihin, ja nyt
kaupunki rakentaa hallin omaan
taseeseensa budjettivaroin, Kirsti Hankela ja Jukka Kauppinen
kertovat.
Arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela toimii työkohteen hankearkkitehtina ja Jukka Kauppinen
LVIS- ja uima-allastekniikasta
vastaavana hankeinsinöörinä.
Viisi allasta
Yli 50 vuoden raskas käyttö pelkän kunnossapidon varassa rasitti hallin rakenteita. Etenkin hygienia alkoi tuottaa ongelmia. Vedenkäsittelyjärjestelmä reistaili,
ja alakattorakenteista alkoi irro-
LIIKUNTAPAIKAT
Purkutyöt ovat käynnissä 50-luvulla valmistuneessa hallissa.
Päätyseinän tiilipinnalle on toteutettu sinivihreästä italialaisesta mosaiikista kolme neljämetristä alastonta ihmisfiguuria. Olavi Valavuoren suunnitteleman ja 1958 valmistuneen
työn nimi on Versio.
uimahallin pieteetillä
Arktes Oy
ta tavaraa. Terveyssyistä uimahalli asetettiin käyttökieltoon ja suljettiin joulukuussa 2007.
Alkuperäisessä hallissa oli aikuisten allas ja lähinnä lapsille
tarkoitettu matalampi allas. Uusittuun halliin tulee viisi allasta:
25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja
yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden lämpötila on 4–5 astetta. Pääaltaan syvyys on 180–400 senttiä ja veden
lämpötila 27 astetta.
Altaat jaetaan veden lämpötilan mukaan neljään vesikiertoon: monitoimiallas ja lastenallas toimivat yhteisellä vesikierrolla, muut altaat toimivat omina
vesikiertoinaan. Veden lämmitys
hoidetaan kaikissa allaskierroissa omilla IV-lämmitysverkkoon
Suunnittelukuva kertoo, miltä Pyynikin uimahalli näyttää valmistuttuaan huhtikuussa 2012.
Aikaisemmasta poiketen vedenpinta ulottuu ympäröivän lattian pinnan tasolle asti.
Kuntatekniikka 1/2011
15
PYYNIKIN
UIMAHALLI
■ Suomen
kolmanneksi vanhin
uimahalli, rakennettu 1955–56,
suunnittelijana arkkitehti Harry
W. Schreck.
■ Uimahallin huoneistoala on
runsas 1 900 m2.
■ 2010–12
tehtävän korjaustyön kustannusarvio on 9,5 milj.
euroa.
■ Uusittuun
halliin tulee viisi allasta: 25 metrin pääallas, monitoimiallas, pikkulasten allas, poreallas ja yhdelle hengelle tarkoitettu kylmävesiallas, jossa veden
lämpö on 4–5 °C. Pääaltaan syvyys 180–400 cm, veden lämpö 27 °C.
liitetyillä lämmönsiirtimillä. Kylmäaltaan veden jäähdytys hoidetaan vedenjäähdytyskoneella,
jonka lauhdelämpö hyödynnetään lämminvesikiertoon.
Kaikki lämpöenergia suihkuvesien lämmöstä alkaen otetaan
talteen. Saunatilojen keraamisten
istuimien alla kiertää jäähdytysvesi, joka kiertäessään samalla
lämpenee. Energiataloutta parannetaan allashuoneen katon lisäeristämisellä. Keskelle taloa katolle tulee ilmastointikonehuone,
joka uutena rakenteena osaltaan
parantaa vaipan lämpötaloutta.
Allashuoneen yläikkunat uusitaan. Päätyrakenteen iso yläikkuna on jo aikaisemmin muutettu kolminkertaiseksi.
– Pyynikin uimahallista tulee ainutlaatuinen hotellin ja uimahallin yhdistelmä, Tampereen
tilakeskuksen hankearkkitehti
Kirsti Hankela sanoo.
– Uimaveden puhdistus toimii
perinteisesti. Rakenteisiin jätetään kuitenkin varaus käänteisosmoosin käytölle, hankeinsinööri Jukka Kauppinen kertoo.
Allashuone, aula ja
julkisivut tulee säilyttää
Monitoimiallas toimii pääasiassa
opetusaltaana sekä vesijumppaa
ja -juoksua harjoittavien omana
tilana. Altaassa on siivilärakenteinen nostopohja, jonka korkeutta
muutetaan kunkin käyttäjäryhmän tarpeiden mukaisesti; säätöväli on 80–180 senttiä. Vastaavanlainen allas on ollut käytös-
■ Huhtikuussa
2012 valmistuvan kohteen hankearkkitehti on
arkkitehti (SAFA) Kirsti Hankela. LVIS- ja uima-allastekniikasta vastaa hankeinsinöörinä Jukka
Kauppinen.
■ Uudistustyön
pääsuunnittelu:
arkkitehtitoimisto
Arktes Oy.
■ LVI-suunnittelu:
Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy.
■ Vedenkäsittelyn
asiantuntija:
Tritonet Oy.
■ Rakennustekniset
työt: VRP
Rakennuspalvelut Oy.
sä Porvoossa kahdeksan vuoden
ajan ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä.
– Kaavan mukaan uimahallin
allashuone, aula ja julkisivut tulee
säilyttää. Vain palauttavat muutokset ovat sallittuja. Altaan laatoitus toteutetaan pienikokoisilla mosaiikkilaatoilla, Hankela ja
Kauppinen kertovat.
Allasratkaisussa säilyttäminen
ei toteudu, vaan alkuperäinen syväallas muutetaan reunarakenteiseksi. Siinä vesi ulottuu altaan ja
lattian reunaan asti. Syväaltaat
ovat tyypillisesti 1950-luvun ratkaisu. Pyynikin hallissa vedenpinta oli aikaisemmin 35 senttiä
altaan reunan alapuolella.
Aikaisempaa parempi puhdistettavuus puoltaa reunamuoNCC
HOTELLI
PYYNIKKI
GARDEN
■ Rakennusyhtiö
NCC rakentaa uimahallin vieressä olevan,
purettavan retkeilymajan tilalle
140 huonetta käsittävän kaupunkiosakehotellin, joka valmistuu syksyllä 2012.
■ Rakentamiskustannukset
ovat
arviolta 25 milj. euroa.
■ 9-kerroksinen
hotelli perustuu
omistamiseen ja normaaliin hotelliasumiseen ja tukeutuu uimahallikorttelin liikunta- ja hyvinvointipalveluihin.
■ 65-paikkainen
pysäköintihalli
sijoittuu maan alle.
16
Kuntatekniikka 1/2011
Ilmakuvaan on mallinnettu syksyllä 2012 valmistuva hotelli, sen takana on korjattava uimahalli. Alun
perin tarkoitus oli rakentaa sekä hotelli että uimahalli ppp-mallilla, mutta rahoituskuvio ei onnistunut.
Nyt hotellin rakentaa NCC ja uimahallin Tampereen kaupunki.
LIIKUNTAPAIKAT
sillä päästään pukutilaan, jossa
ovat esteettömät WC:t sekä pesu- ja pukutilat. Niin pää- kuin
monitoimialtaaseenkin pääsee
pyörätuolilla nostolaitteen avulla. Tuolilta voi pulahtaa suoraan
uimaan.
Hallin alakertaan tulee kuntosali. Mahdollista on, että uimahallia ja kuntosalia alkaa pyörit-
tää sama operaattori.
Aikaisemmin miesten ja naisten saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsivat päällekkäin eri kerroksissa, mutta nyt ne on sovitettu
samaan kerrokseen allasosaston
kanssa. Uutta tilaa on saatu poistamalla ryhmä- ja perhesaunoja
sekä edustustiloja, joiden käyttö
oli vähäistä. N
don muutosta ja altaan vedenpinnan nostoa lattiatasolle. Puhdistus tehdään mekaanisesti harjaa käyttäen. Uudessa ratkaisussa kouru puhdistetaan lattialta
käsin. Vanhassa altaassa siivoojan piti mennä veteen puhdistamaan altaan reunaa tai vaikeimmillaan tehdä se roikkumalla pää
alaspäin.
– Uutta kourua puhdistettaessa on helppo nähdä työn tulos ja
varmistua puhtaudesta. Kourumalli mahdollistaa allasteknisen
järjestelmän, joka takaa uimaveden laadun ja hygieenisyyden
luotettavasti. Koururitilät voidaan myös viedä huoltotiloihin
pestäväksi, Hankela sanoo.
Reunarakenteinen ratkaisu on
syvärakenteista ratkaisua terveellisempi, koska uimarin hengittämä ilma pysyy raikkaampana.
Varaus käänteisosmoosin
käyttöönotolle
Uimaveden puhdistus toimii perinteisellä tavalla. Tasausaltaista vesi pumpataan karkeasuodatuksen kautta lujitemuoviselle
painehiekkasuodattimelle. Suodatusmassana käytetään suodatinhiekkaa ja antrasiittia. Suodatettu ja kemikaaleilla käsitelty vesi johdetaan altaiden pohjalla olevien syöttösuuttimien kautta takaisin altaisiin. Monitoimialtaassa ja lasten altaassa on orgaanisia
yhdisteitä ja klooria poistava aktiivihiilisuodatus.
Rakenteisiin tulee varaus
myös käänteisosmoosin käyttöön. Käänteisosmoosissa käytetään orgaanisia kalvoja, joiden
läpi vesi prässätään. Parhaimmillaan suodatuksesta tuleva puhdas vesi vastaa lähes tislattua vettä. Rakennus varustetaan keskitetyllä vedenkäsittelyn säätö- ja
valvontajärjestelmällä, joka liitetään Tampereen uintikeskuksessa
olevaan keskusvalvomoon. Pyynikille tulee kuitenkin oma alavalvomo, joten laitos voi toimia
myös täysin itsenäisesti.
ZZZODSSVHWÀ
Työmaan vastaava mestari Mikko Tuominen VPR Rakennuspalvelut Oy:stä seuraa allasrakenteiden purkutöiden edistymistä.
/LLNXQWDSDLNNDUDWNDLVXW NDLNLOOH
/DSVHW 1XRUHW $LNXLVHW 6HQLRULW
SP\\QWL#ODSSVHWFRP
Esteettömään halliin
ilma- ja lattialämmitys
Rakennus liitetään Tampereen
Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon ja varustetaan pumppukiertoisella vesikeskuslämmityksellä. Allashalli lämmitetään
ilmalla ja lattialämmityksellä.
Muiden tilojen lämmitys hoidetaan vesikiertoisin lämpöpatterein. Sisäänkäynnin inva-luiska
ja pysäköintihallin ajoluiska varustetaan pihalämmityksellä.
Vesijohdot tehdään allas- ja
vedenkäsittelytiloissa haponkestävästä teräksestä, muualla runkojohdot tehdään kupariputkista.
Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka on
valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä.
Rakennuksen talotekniikka varustetaan keskitetyllä laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä
koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka
liitetään keskusvalvomoon kaupungin atk-verkon välityksellä.
Hallista tulee esteetön. Luiska johtaa ulko-ovelle, ja his-
Mestariksi
liikuntapaikalle
LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN
ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov
Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat
tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen kunnossapidosta sekä niiden
huolto- ja valvonta-tehtävistä.
Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa 2011. Koulutus tapahtuu
Vierumäellä, Suomen johtavassa liikunta-, koulutus- ja
vapaa-ajankeskuksessa. Kokonaisuuteen sisältyy
opintomatka.
Haku koulutukseen tapahtuu hakulomakkeella,
jonka voit tulostaa netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös tilata sen Suomen Urheiluopistolta,
Jaana Hallalta, puh. (03) 8424 1302 tai
[email protected]
Tutustu internetissä myös lyhytkursseihimme.
www.vierum
aki.fi
Kuntatekniikka 1/2011
17
Määrä ei korvaa laatua – kunnat avainasemassa
Kalle Vaismaa
PYÖRÄILYSTÄ AITO VAIHT
Laskuri kertoo Kööpenhaminassa kellonajan ja
lämpötilan lisäksi, monesko pyöräilijä olet ja
kuinka monta pyöräilijää on sen ohi viilettänyt
vuoden aikana.
18
Kuntatekniikka 1/2011
LIIKUNTAPAIKAT
olosuhteiden parantamisessa
OEHTO AUTOILULLE
Pyöräily edistää kestävää kehitystä ja on lähes
kaikille sopiva liikkumismuoto. Laadukkaat pyöräilyolosuhteet lisäävät pyöräilyn houkuttavuutta
ja turvallisuutta. Kunnat ovat avainasemassa pyöräilyn nostamiseksi liikennemuotona tasavertaiseen asemaan henkilöautoilun ja julkisen liikenteen rinnalle.
● Matti Hirvonen
toiminnanjohtaja
Pyöräilykuntien verkosto ry
● Hanna-Mari Maijala, tutkija
Liikunnan ja kansanterveyden
edistämissäätiö LIKES
● Kalle Vaismaa
projektipäällikkö, DI, TM
Tampereen teknillinen yliopisto
NN Viime vuonna toteutettiin
selvitys pyöräilyn olosuhteista
kunnissa yhteistyössä Suomen
Kuntaliiton, Pyöräilykuntien verkoston ja Kunnossa kaiken ikää
(KKI) -ohjelman kanssa. Tietoa
pyöräilyn olosuhteista valtakunnan laajuisesti ei ole ollut aikaisemmin käytettävissä.
Kysely lähetettiin 326:lle kuntien pyöräilyn olosuhteista vastaavalle henkilölle eli kaikkiin
kuntiin lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Kyselyyn vastasi 138
kuntaa (42 %), joissa asuu yhteensä noin 3 600 000 suoma-
laista eli 67 prosenttia väestöstä.
Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat suuret (yli 150 000 asukasta)
ja keskisuuret kaupungit (50 000–
150 000 asukasta) Etelä-, Itä- ja
Länsi-Suomesta.
Pyöräteiden laadussa on
parantamisen varaa
Suomessa on paljon pyöräteitä,
mutta laadussa ja jatkuvuudessa on parantamisen varaa. Selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia Suomen pyöräteistä on yhdistettyjä kävely- ja pyöräteitä. Vain
noin 10 prosenttia on pyöräteitä,
jossa pyöräilylle on selkeästi varattu oma tila. Lähes viidesosassa
pyöräteistä on mopolla ajo sallittu. 2000-luvulla rakennetut pyörätiet muodostavat viidesosan
kaikista pyöräteistä.
Noin kolmasosa vastaajista
koki, että pyöräilyn lisäämistaMatti Hirvonen
Kiertoliittymä Kööpenhaminassa on turvallinen ja sujuva
kaikille liikennemuodoille.
Kuntatekniikka 1/2011
19
Rauman kaupunki
Matti Hirvonen
Raimo Suomela
LIIKUNTAPAIKAT
Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta.
voitteita ei pyritä tosissaan edistämään kunnassa. Lähes kolmasosa vastaajista ei ollut tyytyväinen
mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily osaksi julkista liikennettä.
Noin kolmasosa vastaajista koki, ettei pyörien pysäköintipaikkojen tarjontaan kiinnitetä riittävästi huomiota suunnitteluvaiheessa. Yleisimmin huomiota kiinnitettiin asemakaavassa ja
rakennusluvissa.
Kehittämisohjelmasta
on hyötyä
Selvityksen mukaan pyöräilyn
kehittämisohjelmat vauhdittavat
pyöräilyn edistämistä kunnissa.
Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma (15 kpl), tehdään yleisemmin poliittisia päätöksiä pyöräilyn edistämiseksi ja rakennetaan
enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma lisäsi myös todennäköisyyttä, että kunnassa on pyöräilyn vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta ja asukkailta kerätään palautetta pyöräilyn olosuhteista.
Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla kunnista on voimassa oleva ohjelma. Oma kuntakohtainen
kehittämisohjelma tai vastaava löytyy vain viidellä prosentilla vastaajista, muut ovat mukana
seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään 50 000–150 000 asukkaan
kunnassa ei ole omaa pyöräilyn
kehittämisohjelmaa.
Ohjelmien yleistyminen on
toivottavaa. Vaikuttavuuden
kannalta on tärkeää, että ohjel20
Kuntatekniikka 1/2011
mat viedään kunnissa poliittiseen
päätöksentekoprosessiin. Samalla
voidaan päätöksentekijöille osoittaa, että pyöräilyn olosuhteiden
kehittäminen on kunnille investointi, jonka kustannus-hyötysuhde on tutkitusti moninkertainen muihin liikennemuotoihin verrattuna.
Perusasiat hallussa
Suomessa tiedetään pyöräilyverkon laatuun liittyvät perusasiat. Kyselyyn vastaanneet pitävät
tärkeänä, että verkko on kattava,
väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia. Selvityksen mukaan 73 prosentissa kunnista pyörätieyhteydet kouluihin ovat hyvät.
Viime vuosina on pohdittu yhä enemmän uusien väylien
rakentamista, pyöräpysäköinnin
kehittämistä ja väylien kunnossapidon parantamista. Vastaajien mukaan pyöräilyn asema kuntien päätöksenteossa on nousussa, siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan liittyvät tavoitevaatimukset otetaan tosissaan.
Selvityksen mukaan 59 pro-
sentissa kunnista on laadukkaat
pyöräily-yhteydet keskustaan ja
sen läpi. Todellisuudessa monessa kunnassa pyöräilijät kuitenkin
joutuvat suurimman osan matkastaan käyttämään jalkakäytävätasoisia väyliä. Sen kertoo
myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta on noin 90 prosenttia
yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.
Pyöräily ei vielä ole
vaihtoehto autoilulle
Käyttäjäpalautteen mukaan vain
27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet keskustaan ja sen läpi ovat laadukkaat. Toisaalta vain
viidesosa isompien kaupunkien
edustajista on samaa mieltä. Tätä
kuvaa suuren kaupungin edustajan kommentti:
”Suomessa on kilometreissä
mitaten hyvin laaja pyöräverkko,
mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa ja jatkuvuudessa
on parantamista.”
Vastaajista 58 prosenttia kokee, että pyöräily on tasa-arvoinen kulkumuoto muiden rin-
PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU
Kunnan koko
Alle 10 000 as.
Yhdistettyjä
kävely-/pyöräteitä (%)
(n=125)
Pyörätieverkostoa, jossa mopolla ajo sallittu (%)
(n=89)
2000–08 rakennettujen pyöräteiden osuus kaikista pyöräteistä
(%) (n=106)
84,8
10,8
27
10 000–50 000 as.
90,0
27,7
14
50 000–150 000 as.
96,2
5,7
8
Yli 150 000 as.
93,4
16,3
12
Kaikki kunnat
88,1
18,1
20
nalla. Jos tarkastellaan pyöräilyn
asemaa Suomen liikennejärjestelmässä ja verrataan sitä maailman
parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin, ero on suuri.
Joukkoliikenteestä on Suomessa kehitetty aito vaihtoehto
henkilöautolle, mutta pyöräily
on vielä kaukana tästä. Maailman
parhaimmissa pyöräkaupungeissa pyritään siihen, että auton sijaan ihminen voi valita polkupyörän ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja löytyy Suomestakin:
”Pyöräilijän nostaminen autoilijan edelle niin väylien suunnittelussa kuin rakentamisessakin olisi
paikallaan.”
Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa suunnitellaan edelleen
osana kävelyväylien suunnittelua,
vaikka pyöräliikenteen suunnittelun tulee olla osa ajoneuvoliikenteen suunnittelua.
Jos pyöräilyverkon kattavuutta
ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet saattavat näyttää
paremmilta kuin todellisuudessa. Pyöräilyväylien määrä ei kerro paljoa pyöräilyn laatutasosta.
Hyvä laatutaso on sellainen, jossa
pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto. Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan
hitaan ajoneuvon kuljettaja.
Määristä liian vähän tietoa
Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja
palautteen kerääminen ovat selvityksen mukaan heikolla tasolla. Seurantaa tehdään alle viidesosassa kunnista, ja pyöräilyn kul-
pakina
Lunta kulmillaan
N
kumuoto-osuus on tiedossa vain neljäsosassa kunnista. Näissä 25 prosentissakin on paljon kuntia, joiden viimeisimmät tiedot olivat useita vuosia vanhoja.
Kuntien ilmoittamat pyöräilyn kulkutapaosuudet (prosenttia kaikista tehdyistä matkoista) vaihtelivat 5:stä 30 prosenttiin. Tilastointitavat eri kunnissa ovat niin
erilaisia, etteivät lukemat ole täysin vertailukelpoisia. Joka tapauksessa suuret erot
kuntien välillä osoittavat, että olosuhteiden kehittämisellä ja muilla edistämistoimenpiteillä on suuri merkitys. Myöskään pohjoinen sijainti tai lumisen kauden pituus eivät näyttäisi olevan esteitä,
sillä Oulu ja Joensuu ovat aktiivisimpia
pyöräilykaupunkejamme.
Vain kolmasosa vastanneista kunnista keräsi palautetta pyöräilyn olosuhteista. Suuremmissa kaupungeissa palautetta kerätään ahkerammin, yli 150 000 ja
50 000–80 000 asukkaan kaupungeista yli
80 prosenttia keräävät palautetta.
Talvikunnossapitoon huomiota
Talvikunnossapidolla voidaan vaikuttaa
oleellisesti koko vuoden pyöräilymääriin.
Pyöräteiden auraus on melko hyvällä tasolla. Joissakin kaupungeissa kaikki pyöräilyn pääväylät on priorisoitu korkeimpaan hoitoluokkaan.
Liukkaudentorjunta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Yksi käytännön ongelma on pyörän renkaita puhkova teräväsärmäinen hiekoitussepeli. Esimerkiksi
Vantaalla on siirrytty käyttämään pyöräily-ystävällisempää sepeliä. N
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys
löytyy KKI-ohjelman ja Pyöräilykuntien verkoston sivuilta: www.kki.likes.fi www.poljin.fi
yt, kun olen jo myöhäisemmässä teini-iässä
(63 v.), on lupa muistella vanhoja asioita niin kuin esimerkiksi entisajan talvia. Ajelin joulukuun alkupuolella Helsingin
Itäväylää Porvooseen päin. Lähellä kolmoskehän liittymää on
tien päällä autoilijoille tarkoitettu opaste, jossa ilmoitetaan milloin mitäkin. Nyt siinä luki ”huono ajokeli” ja sipoolaisia varten
samma på svenska. Minusta oli
aivan normaali talvikeli, ei pyryttänyt eikä tie ollut mitenkään
erityisen liukas, ei hyvä, mutta ei
huonokaan keli.
LLL
Nykyaikana on ilmeisesti käytössä eri asteikko kuin joskus
30-40 vuotta sitten. Tähän ovat
tavallaan myös tienpitäjät ”syyllisiä”. Autoilijat ja ihmiset on totutettu siihen, että talvisinkin
on pääosin vallan mainio ajokeli. Kuntien ja valtion tienpitäjien kunnianhimoinen tavoite pitää ajoväylät turvallisina kääntyy
niitä itseään vastaan. Kaikki liian
hyville tavoille opetetut autoilijat
kun eivät älyä, että Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa säidenhaltijat voivat olla hetkellisesti niskan päällä kamppailussa
tienpitäjien kanssa.
”Nyt-heti-ja-kaikki”-sukupolvikin voisi opetella malttia. Eivät
kunnat eikä valtio voi mitoittaa
tienpitokalustoaan poikkeuksellisten olosuhteiden mukaan.
LLL
valtavasti. Siinä oli aikanaan
naurussa pitelemistä, kun takavetoisella kevytperäisellä Vauxhall Vivalla yritti päästä huonoilla renkailla pääkallokelillä eteenpäin, mutta siinä oppi varovaiseksi.
Nykyautoissa on runsaasti erilaista turvatekniikkaa. On lukkiutumattomat jarrut, nelivetoa,
ajonvakautusjärjestelmiä, luiston- ja sutimisenehkäisysysteemejä ja vaikka mitä. Nämä kaikki lisäävät turvallisuutta, mutta
vaarana on, että kuljettaja tuudittautuu liiallisen turvallisuudentunteen valtaan.
Kun tietty raja ylitetään ja nopeutta on liikaa ja renkaiden sivuttaispito kerta kaikkiaan loppuu, niin auto kuin auto muuttuu pulkaksi. Turvallisuuden lisäämiseksi tarkoitettujen varusteiden tuoma hyöty helposti
ulosmitataan ajamalla liian kovaa ja liian lähellä edellä ajavaa.
M Eero Hiltunen
Kirjoittaja on 63-vuotias erityisasiantuntija.
LLL
Lunta sataa myös pihoille. Minua huvittaa ja rehellisesti sanottuna jopa ärsyttää, kun ainakin
täällä meidän kulmilla joillakin
omakotiasukkailla on tapana kolata lumet pihaltaan tiealueelle
ja usein vielä naapurin tontin rajalle toiselle puolelle tietä. Sitten
valitetaan, kun kaupunki ei auraa kunnolla ja ajorata kapenee.
Onhan täällä suuremmissa
kaupungeissa usein pienet tontit, mutta kyllä lumet saa sopimaan aika pieneenkin tilaan,
kun hieman suunnittelee ja näkee vaivaa.
Liikenne on toki muuttunut
paljon neljässäkymmenessä vuodessa. Autoja on moninkertainen määrä takavuosiin verrattuna. Autot ovat myös kehittyneet
Kuntatekniikka 1/2011
21
Matti Hirvonen
Helsinki haluaa lisää ympärivuotisia työmatkapyöräilijöitä.
Tavoitteena kulkumuodon osuuden tuplaaminen
Helsinki kartoitti pyöräilyverkoston
käyttäjien avulla
Helsingin tavoitteissa on pyöräilyn kaksinkertaistaminen. Viime
vuonna käynnistynyt
projekti tähtää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn edellytysten parantamiseen yhdessä
käyttäjien kanssa.
● Penelope Sala-Sorsimo
projektipäällikkö, HKR
NNHelsingin kaupunki käynnis-
ti 2010 projektin, jonka tavoitteena
oli määrittää ympärivuotisen työmatkapyöräilyn pyörätieverkon
laajuus sekä sen täydentämis- ja
22
Kuntatekniikka 1/2011
kunnossapitotavoitteet. Projekti
toteutettiin tiiviissä yhteistyössä
käyttäjien eli pyöräilijöiden ja eri
hallintokuntien kesken.
Projektin toteutus oli kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa
määritettiin suosituimmat ympärivuotiset pääpyöräreitit sosiaalista mediaa hyödyntäen ja toisessa vaiheessa tilattiin ehdotettujen pääreittien kuntokartoitus
ja kehitysehdotukset paikalliselta pyöräilyjärjestöltä.
Helsingin tavoitteellisen pyöräilyn pääverkoston havainnollistamiseksi muodostettiin ns. kuminauhamalli. Siinä on esitetty
työmatkapyöräilyn tärkeimmät
solmukohdat, joita suorat ja sujuvat pääreitit yhdistävät. Helsingin polkupyöräilijät ry:n te-
kemän kuntokartoituksen perusteella selvisi verkoston ylläpidolliset tarpeet sekä paljastui toistuvia epäkohtia suunnittelu- ja
toteutusratkaisuissa. Pyöräteille
määritettiin ylläpitoluokat käyttötarpeiden mukaisesti.
Pyöräilyn kulkumuotoosuudeksi 15 prosenttia
Helsingin strategiaohjelman
2009–12 mukaisesti liikennejärjestelmää kehitetään kestävien
liikennemuotojen edistämiseksi mm. kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Keväällä
2009 Helsinki allekirjoitti Brysselin julistuksen, jonka päätavoite on pyörämatkojen kulkumuoto-osuuden nostaminen 15 prosenttiin 2020 mennessä. Sekin on
linjassa 2003 tarkistetun pyöräilyn kaksinkertaistamistavoitteen
(1995–2015) kanssa.
Kaupunginhallitus päätti kirjata 2011 budjettiin, että talvipyöräilyreitit ja niiden laatuvaatimukset määritetään. Määritellyillä talvipyöräreiteillä kaupunginhallitus lupaa panostaa kunnostamisen, ylläpidon ja viitoituksen parantamiseen.
Keskeisiä tehtäviä ovat pyörätieverkon täydentämisen ja ylläpidon lisäksi mm. pyöräteiden
suunnitteluohjeiden päivittäminen, pyörien pysäköinnin järjestäminen sekä pyöräilijöiden palveluiden, markkinoinnin ja valistuksen kehittäminen. Pyörätieverkoston ja sen talvikunnossapidon määrätietoisella ja järjestel-
LIIKUNTAPAIKAT
PARANNETTAVAA
Kuntokartoittajien havainnot ja
kehittämisehdotukset kohdistuivat
■ risteysalueiden liikennesuunnitteluratkaisuihin (reittien jatkuvuus, ajolinjat, liikennemerkkien
ja -valojen sijoittelu sekä opastus),
■ ylläpitoon
(asfaltin tasaisuus,
siltojen liityntäsaumat, kaivojen
kansien sijainti ja korot ym.),
■ rakentamisen
laatuun (pyörätien ja pyörätien jatkeen merkinnät, poikittaiset ja keskisaarekkeiden reunakivilinjat ym.) sekä
■ pysäkkikatosten
sijoitteluun ja
näkemiin.
mällisellä kehittämisellä voidaan
kasvattaa pyöräilyn houkuttelevuutta ja luoda edellytykset ympärivuotisen työmatkapyöräilyn
lisäämiseksi.
Suunnittelu lähtee
käyttäjän tarpeista
Pääkaupunkiseudun ulkoilukarttaan on merkitty pyöräilyn pääreitit, joskaan pääreiteiksi merkityt väylät eivät ole aina suorimpia, nopeimpia tai käytetyimpiä
reittejä. Ympärivuotisesti liikkuvat työmatkapyöräilijät ovat parhaimpia asiantuntijoita tuomaan
ruohonjuuritietoa virkamiesten
ehdottamista pääreiteistä.
Suosituimmat reitit määritettiin vuorovaikutteisen Fillarikanava-karttapalvelun avulla. Karttapohjaksi rakennusvirasto luonnosteli yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ehdotuksen
työmatkapyöräilyn pääreiteistä. Verkkoehdotuksen toivottiin
herättävän keskustelua siitä, onko
reitti valittu oikein, mikä olisi parempi pääyhteys, miten yhteyden
toimivuutta voisi parantaa jne.
Talvipyöräily-teemaan keskittyvä keskustelu oli käynnissä 1,5
kuukautta, ja siitä tiedotettiin rakennusviraston nettisivuilla, facebook-sidosryhmille sekä suoraan
sähköpostitse viestintäsuunnitelmassa identifioiduille yhteisöille.
Kannanottoja saatiin noin 600.
Käyttäjälistalla yhteyksiä
ja reittien epäkohtia
Pyöräilijöiden toiveet ja kehit-
Helsingin tavoitteena on kuminauhamallin mukainen pyöräilyn
pääverkosto.
tämisehdotukset koskivat uusia
pyörätieyhteyksiä ja olemassa
olevien reittien epäkohtia. Eniten moitteita sai pyöräreittien ja
niiden kunnossapidon katkeaminen. Talvella harmia aiheuttivat
erityisesti huono auraus ja asfaltille jäänyt sepeli.
Uusien reittien toivelistan kärkeen ylsivät radanvarsia myötäilevät yhteydet sekä poikittaisreitit, mm. Jokeri-linjaa seuraava
pyörätie. Odotetusti paljon toiveita kohdistui myös Kurvin ja
Pitkänsillan väliselle osuudelle
Hämeentiellä, jolle ei toistaiseksi
ole onnistuttu osoittamaan tarvittavaa tilaa pyöräväylälle. Toinen parannuksia kaipaava pyörätieosuus on vilkasliikenteinen
Tukholmankatu Tullinpuomin
ja Munkkiniemen välillä. 26 solmukohdan kautta määritettiin 8
pääreittiä, jotka nimettiin niiden
paikallistamisen ja jatkotyön helpottamiseksi.
Pyöräily-yhdistys teki
kuntokartoituksen
Kuntokartoitus teetettiin kaupungin tavallisista hankintakäytännöistä poiketen paikallisella
pyöräily-yhdistyksellä, Helsingin Polkupyöräilijät ry:llä. Mallia otettiin Jyväskylästä, Kevyen
liikenteen laatukäytävät -selvityksen innoittamina. HePo ohjeistettiin kartoittamaan reitit ympärivuotisen työmatkapyöräilijän
näkökulmasta muuta asiointi- ja
hyötyliikennettä unohtamatta.
Kartoituksessa kiinnitettiin
erityistä huomiota mm. reittien
jatkuvuuteen, valaistukseen, viitoitukseen, näkemiin, liikenneturvallisuuteen ja päällysteiden kuntoon. Huomiot kerättiin
karttapohjaiseen tietokantaan,
jossa jokainen pistetieto sisältää
paikkatiedon lisäksi kartoittajan kuvauksen havainnosta, valokuvia sekä haitan vakavuusasteen. Kartoittajat saivat lisäksi ehdottaa parannustoimia kyseisiin
kohtiin. Kartoitettavia kilometrejä oli noin 80 ja huomioita kertyi
noin 500.
Ylläpidon kehittäminen edellyttää pyörätieverkoston tarkastelemista yhtenä kokonaisuutena sekä laatutavoitteiden tarkentamista ja valvomista aikaisempaa paremmin. Laadunvaihtelujen vähentämiseksi tulisi pyöräilyn pääreitit voida tilata laajempina ja pitempiaikaisina hoitokokonaisuuksina. Ensiapuna voidaan
niukkoja resursseja kohdentaa
entistä paremmin pyöräilijöiltä
saatua palautetta hyödyntäen.
Laaja-alaisen
yhteistyön hedelmät
Verrattuna perinteisempiin selvityksiin käyttäjälähtöinen suunnittelu on tuonut lisäarvoa kaikille osapuolille. Kaupunki on voinut hyödyntää valmiita keskustelukanavia, ja sidosryhmät on
tavoitettu nopeasti ja kattavasti. Käyttäjiltä on saatu arvokasta
tietoa, jota on voitu käsitellä heti
yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Suoralla keskusteluyhteydellä
on vältytty väärinymmärryksiltä ja vahvistettu asukkaan suuntaan kaupungin yhtenäistä roolia
ja kokonaisvastuuta.
Käyttäjälähtöinen suunnittelu
on kannatettavaa vaikka vaatiikin
tilaajalta tiivistä ohjausta. Osallistuminen syvensi käyttäjien ymmärrystä kaupungin toimista sekä lisäsi käyttäjien omaa vastuuta ja tyytyväisyyttä suunnitteluratkaisuihin ja kehityssuuntaan.
Koko projektin aikainen avoimuus ja yhteistyö käyttäjien ja
eri hallintokuntien välillä sitoutti osapuolet yhteisiin tavoitteisiin.
Vuoropuhelun ansiosta pyöräteiden kehittäminen jatkuu entistä
tiiviimmässä yhteistyössä. N
Pääreittikysely:
http://fillarikanava.hel.fi/ > ruksi
kohtaan Rakennusviraston
Talvikysely 2010
Kuntokartoituksesta
valmistuu tammi-helmikuussa
raportti, joka löytyy os. www.hkr.fi ja
www.hepo.fi
KEHITTÄJÄVERKOSTO
■ Metropolia
Fillarijengi
■ Aalto-yliopiston
”Pyörällä
duuniin” -ryhmä
■ HePo
– Helsingin Polkupyöräilijät ry
■ HYY
– Helsingin yliopiston
ylioppilaskunta
■ AYY
– Aalto-yliopiston
ylioppilaskunta
■ Pyöräilykuntien
■ Dodo
verkosto ry
ry
■ Kaupunkifillari-blogi
■ Qaiku-kanava
”Fillari”
■ HELKA
ry – Helsingin
kaupunginosayhdistykset ry
■ HSL
– Helsingin seudun
liikenne
■ LIVE
– Liikkumisen ohjauksen
verkosto
■ Helsingin
kaupungin rakennusvirasto/investointitoimisto
■ Helsingin
kaupungin rakennusvirasto/ylläpitotoimisto
■ Helsingin
kaupunkisuunnitteluvirasto/liikennesuunnittelu
■ Helsingin
liikuntavirasto
■ Stara
– Helsingin kaupungin
oma palveluntuottaja
Kuntatekniikka 1/2011
23
Kiinalaiskaupunki esitteli maail
Houtan Parkin uniikkeja puistorakenteita. Istutusastian reunalla voi levähtää suojassa paahteelta.
Näkymä Houtan Parkin rehevää
vesiaihetta pitkin.
24
Kuntatekniikka 1/2011
SHANGHAI lumosi
VIHERALUEET
mannäyttelyssä 2010 uusinta viherteknologiaa
ympäristörakentamisellaan
Celebration Square -aukion pinnasta nousee ohuita vesisuihkuja ja
sumua, jotka vilvoittavat ja kastelevat aukiolla liikkujan. Vesiaiheet
jatkuvat vesiterasseina ja huipentumana ovat jokeen sijoitetut vesiurut. Sadevesien talteenotto tapahtui myös maamerkkinä toimivien ”suppilojen” kautta.
Etenkin viher- ja ympäristörakentamisen korkea taso yllätti Shanghain maailmannäyttelyssä kävijän. Viheralueiden hoito oli sekä näyttelyalueella että
muualla kaupungissa
huippuluokkaa. Energiatehokkaat ratkaisut
ja kestävä kehitys olivat
osa näyttelyn teemaa.
TEKSTI ja KUVAT Taina Tuominen
maisema-arkkitehti,
FCG Finnish Consulting Group Oy
NN Maailmannäyttely sijoit-
Näyttelyalueen katupuut on tuotu paikalle todella suurikokoisina.
Urban Best Practises Area esitteli energiatehokkaita ratkaisuja, kuten tämä viherseinä.
tui Shanghain keskusta-alueelle,
Huangpu-joen rannalle. Näyttelyn teema ”better city, better life” näkyi kaikessa rakentamisessa
energiatehokkaiden ratkaisujen
ja kestävän kehityksen mukaisten
toteutusten kautta. Näyttelyalue
ulottui joen molemmille rannoille niin, että joen voi ylittää venetai lauttayhteydellä tai alittaa uuden metrolinjan kyydillä.
Eriluonteiset aukiot ja kävelysillat jäsensivät näyttelyaluetta. Suuri osa näyttelyalueesta oli
rakennettu väliaikaiseksi. Sen sijaan rannan korkeatasoinen puistovyöhyke ja katuverkko olivat
ainakin pääosin tarkoitettu pysyviksi. Katupuut olivat suomalaisen mittapuun mukaan tuotu
alueelle järisyttävän kookkaina
taimina.
Näyttäviä vesiaiheita,
viherkattoja
Näyttelyaluen pinta-ala oli hiukan yli 5 km2. Erilaiset viherkattoratkaisut ja materiaalin kierräKuntatekniikka 1/2011
25
VIHERALUEET
Expo Gardenin rantapromenadi
oli näyttävä sekä rakenteidensa että viherrakentamisen puolesta. Kalusteet on suunniteltu
paikan päälle.
tys näkyivät monen maan sekä
näyttelyalueen teemapaviljonkien
arkkitehtuurissa. Sadevesiä koottiin näyttävien rakenteiden avulla mm. näyttelyalueen vesiaiheisiin. Sähkökäyttöiset bussit hoitivat alueen sisäisen liikenteen.
Esillä oli myös pohjoismaista
maisema-arkkitehtuuria omana
kokonaisuutenaan. Kaikista Pohjoismaista oli valittu mukaan yksi
joko toteutunut tai toteutumassa
oleva projekti, joka edustaa uutta
ajattelua ja innovatiivisuutta sekä
sisältää kestävän kehityksen ajatuksen.
Suomen edusti lähes 100 hehtaarin rakennettu luontoalue,
Helsingin Vuosaaren huippu,
joka on saanut useita palkintoja.
Muun muassa Maailman luonnonsuojeluliiton Suomen komitea valitsi kohteen maisemointityön parhaaksi teoksi luonnon
monimuotoisuuden hyväksi Suomessa vuonna 2006.
Ympäristörakentamisen
taso ällistyttävän korkea
Näyttelyalueen kolme erillistä
puistoa muodostavat Huangpu26
Kuntatekniikka 1/2011
joen pohjoisrantaan yhtenäisen
vihreän vyöhykkeen, jonka katkaisee kokonaisuuteen kauniisti liittyvä aukio. Puistovyöhykkeen sisäinen vesiaihe jatkuu
näistä kahden, Houtan Parkin ja
Expo Gardenin välillä. Puistot on
rakennettu pysyviksi toisin kuin
monet muut näyttelyalueen elementit.
Ympäristörakentamisen taso on ällistyttävän korkea. Puistovyöhykkeellä liikkuessa tuntui
kuin olisi siirtynyt toiseen maailmaan, pois muun näyttelyalueen hälystä ja ihmisvilinästä.
Puistovyöhykkeen toteutuksessa
oli mukana muodikkaita, ekologisia aiheita kuten veden käyttö
samanaikaisesti sekä esteettisenä
elementtinä että joen veden puhdistukseen ja kaupunkiviljelyyn.
Puistoissa oli runsaasti puistorakennuksia ja -rakenteita
mm. erilaisia katoksia, portaikkoja, muureja ja siltoja. Varjostavat rakenteet ovat lämpimässä ilmastossa tärkeitä. Veden ääreen
pääsy oli myös tehty monin eri
tavoin mahdolliseksi.
Houtan Park rakennettiin
jätemaalle
Houtan Park pitää sisällään näyttelyalueen länsiosan rantavyöhykkeen. Puiston on suunnitellut 2007–09 kiinalainen arkkitehti- ja maisema-arkkitehtitoimisto
Turenscape. Rakennustyöt saatiin
valmiiksi juuri ennen maailmannäyttelyn avajaisia.
Tämä pitkä (n. 1,7 km) ja kapea (30–80 m) alue sijoittuu joen
ja voimakkaasti rakennetun näyttelyalueen väliin, ja se on entistä
teollisuusaluetta. Alue on osittain
täyttömaata, ja sinne on varastoitu mm. teollisuusjätettä. Huangpu-joen vesi on erittäin huonolaatuista. Suunnittelutyön haasteita oli luoda tästä hiukan vaarallisesta ympäristöstä turvallinen ja miellyttävä. Lisäksi joen
tulviminen oli saatava kontrolliin. Veden pinnan vaihtelun seurauksena rantaviiva oli mutainen
ja roskainen.
Puistossa ainutlaatuista
vihreää teknologiaa
Houtan Parkin suunnittelun tavoitteena oli ainutlaatuinen vih-
Expo Gardenin vesiaiheen voi
ylittää puurakenteisen sillan
kautta. Samalla alueeseen avautuu aivan uusi näkökulma.
Puistovyöhykkeen itäisin osa tuo
modernilla tavalla esille kiinalaisen puutarhan tärkeitä elementtejä: veden, kasvillisuuden ja rakennukset.
reän teknologian alue. Puisto on
elävä systeemi, jossa on mukana
erilaisia ekologisia ratkaisuja: ravinnon tuotanto, tulvasuojelu, veden laadun parantaminen ja kasvillisuuden käsittely sekä opetusmielessä että esteettisenä kokemuksena.
Vesirajaan suunniteltu ”elävä kone” käsittelee saastunutta
jokivettä (2 400 m3 vettä pystytään muuttamaan yhdessä päivässä heikkolaatuisesta kohtalaiseksi). Vesijättömaa toimii samalla tulvimisen suojavyöhykkeenä.
Vanha betoninen tulvasuojaseinä korvattiin ratkaisulla, joka sallii alueen luontaisten kasvilajien
kasvaa jokirannassa samalla suojellen rantaviivaa eroosiolta.
Tässä urbaanissa puistossa on
myös mukana Kiinan maatalousmaisema. Avointen peltojen viljelykasvilajit on valittu myös vuodenaikoja silmällä pitäen: keväällä kultainen kukinta koristaa peltoa, kesällä suuret auringonkukat
ja syksyllä riisipellot. Talvella viljelyalaa peittää vihreä massa.
Shanghai on Kiinan modernin teollisuuden syntysija. Houtan Parkin rakenteet ovat muistumia teollisuuden materiaaleista ja rakenteista. Puisto oli todellinen elämys.
Expo Gardenissa
vedellä tärkeä rooli
Lupu-sillan ja Expoakselin (aluetta halkaiseva akseli) väliin jäävä
rannan puistovyöhykkeen keskimmäinen osa on korkeatasoisesti rakennettu puiston ja rantapromenadin muodostama kokonaisuus, jossa myös vedellä on
tärkeä rooli.
Puiston sisäinen vesiaihe on
huomattavasti rakennetumpi
kuin luonnonmukaisessa Houtan Parkissa, ja veteen on liitetty
runsaasti erilaisia suihkulähteitä.
Veden ääreen pääsee matalia siltoja ja askelkiviä pitkin. Jalankulkijoille tarkoitettu katettu näköalasilta avaa kulkijalle aivan uuden ulottuvuuden alueeseen.
Kiinan suurin kasvitieteellinen puutarha
Maailmannäyttelyn aikana oli
myös muita ympäristörakenta-
misen tapahtumia. Kiinan suurin kasvitieteellinen puutarha
Chenshan avautui yleisölle keväällä 2010 samoihin aikoihin
maailmannäyttelyn avajaisten
kanssa. Kohteessa on toteutettu
maailmannäyttelyn kestävän kehityksen teemaa. Tämä Shanghain uusi noin 200 hehtaarin
”mega-puutarha” sijaitsee keskustan ulkopuolella alueella, joka
on muuttumassa huimaa vauhtia
kaupungin levittäytyessä yhä laajemmalle.
Kasvitieteellisen puutarhan
on suunnitellut saksalainen Valentien & Valentien maisemaarkkitehtitoimisto. Alueen tarkoituksena on tarjota kävijöille luonnontieteellinen ja esteettinen elämys, herättää ihmisissä
ekologista ymmärtämystä ja toimia esimerkkinä kestävän kehityksen suunnittelusta. Puiston toteutuspaikan pahasti saastunut
vesi puhdistetaan rakennetulla
vesijättömaalla ja johdetaan sieltä keskusalueen järviin. Puistoon
liittyvät rakennukset on varustettu energiatehokkailla systeemeillä, joissa on mukana mm. jäteveden käsittely.
Uusi rantapromenadi
Bund, Shanghain rantapromenadi uudistettiin ja avattiin myös
keväällä 2010. Alueen sijainti on
erittäin keskeinen ja siellä liikkuu
runsaasti sekä paikallisia että turisteja. Rantakadulta, joka toimii
samalla tulvaseinänä, avautuu
hienot näköalat joen vastarannalla levittäytyvän suurkaupungin silhuettia kohti. Tulvaseinän
kadun puoleiselle sivulle on rakennettu näyttävä viherseinä. N
Antti-matonpesualtaat
ja -mattomankelit
P u h da s t a mu ka v u u t t a
ma t on pe s u u n .
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
EXPO 2010
■ Shanghain
maailmannäyttely, Expo 2010 järjestettiin 1.5.–
31.10.2010.
■ Näyttelyn
teemana oli ”Parempi kaupunki – parempi elämä”.
■ Näyttelyyn
osallistui 192 maata
ja 50 kansainvälistä järjestöä.
kävi katsomassa 73
miljoonaa vierasta, mikä on uusi
kävijäennätys. Edellinen ennätys
tehtiin 1970 Osakassa.
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t a rj o u s !
■ Näyttelyä
■ http://en.expo2010.cn
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.fi
Kuntatekniikka 1/2011
27
,/0 2 ,786
0RGHUQLWXLPDKDOOLWPLWRLWHWDDQVHOYL\W\PllQNRUNHDVWDNXRUPLWXNVHVWD
LOPDQHWWlWLQJLWllQYHGHQODDGXVWD
0RQLVVDDOWDLVVDRQNXLWHQNLQVXXULHURNl\WWlMLVVlYXRGHQDLNDQD
6XXUWDNDSDVLWHHWWLDWDUYLWDDQWRGHQQlN|LVHVWLKXLSSXVHVRQJLQDLNDQD
PXWWDNDLNNLQDQLLQlDLNRLQDNXQDOODVWDNl\WHWllQYlKlQWDLHLODLQNDDQ
YRLNXRUPLWXVSHUXVWHLQHQNl\WW|ROODDMDQNRKWDLQHQ
.825 0,7863(5 867(,1(1.b<77g
( UR´\|Nl\W|Q´MD´NXRUPLWXVSHUXVWHLVHQNl\W|Q´YlOLOOl´<|Nl\WW|´WDUNRLWWDD
YLUWDXNVHQYlKHQWlPLVWlNXQDOODVWDHLNl\WHWl\|DLNDDQRKMDWDDQPDQX
DDOLVHVWLNXQDOODVVXONHXWXXMDNl\QQLVW\\DXWRPDDWWLVHVWLK\YLVVlDMRLQ
HQQHQNXLQDOODVDXNHDD´. XRUPLWXVSHUXVWHLQHQNl\WW|´YDDWLLHWWlMDWNXYDVWL
YRLGDDQPLWDWDNDLNNLDK\JLHQLDDSXSDUDPHWUHMlYDSDDWDMDVLWRXWXQXWWD
NORRULDS+ WDUHGR[
LD. XQQlPlSDUDPHWULWRYDWDQQHWWXMHQUDMDDUYRMHQ
VLVlOOlRQYHGHQODDWXQLLQK\YlHWWlYLUWDXVWDYRLGDDQYlKHQWllMDOLVlDLQHLWD
NXWHQHVLPHUNLNVLÀRNNDXVDLQHWWDMDDNWLLYLKLLOLSXOYHULDYRLGDDQYlKHQWll
. LHUWRNDVYDDDXWRPDDWWLVHVWLWl\WHHQNl\WW||QPLNlOLMRNLQDSXSDUDPHWUL
NRKRDDUDMDDUYRVWD
6bb67g327(17,$$/,
. LHUWRYLUWDXNVHQVRYLWWDPLVHVVDRQHULWWlLQVllVW|SRWHQWLDDOL7DDMXXGHQ
PXXQQLQDQWDDVXXULPPDQHQHUJLDVllVW|Q. XQNLHUURVOXNXODVNHHQLLQ
HWWlYLUWDXVYlKHQHHSXROHHQODVNHHSDLQHQHOMlQQHNVHHQMDWHRUHHWWLVHVWL
HQHUJLDQNXOXWXVYRLODVNHDNDKGHNVDVRVDDQ
/LVlNVL\NVLPDKGROOLVXXVSXPSXQWDDMXXGHQVllWHO\\QRQHWWlP\|V
QRUPDDOLNl\W|QDLNDQDRKMDWDDQSXPSSXDWLHWW\\QYLUWDXNVHHQ7lOO|LQHL
Nl\WHWlHQHPSllHQHUJLDDNXLQPLNlRQWDUSHHOOLVWDVlLO\WWlPllQRLNHD
YLUWDXVVXRGDWWLPLHQOlSLKXROLPDWWDVLLWlRYDWNRQHSXKWDLWDWDLOLNDLVLD
. RNHPXNVHPPHPXNDDQSXPSXQNRNRQDLVHQHUJLDQWDUYHYRLGDDQSXROLWWDD
\KGHQYXRGHQDLNDQD<KGHQXLPDDOWDDQNRKGDOODHQHUJLDQVllVW|VXXUXXV
MlUMHVW\NVHVVlROLVL N:KYXRVL
'(32/2;Š322/21$,187/$$78,1(16bb67g<.6,..g
' ( 3 2 /2 ;Š3 RROUHNLVWHU|LWRGHOOLVHQDOODVNXRUPLWXNVHQK\JLHQLDSDUD
PHWUHLOODMRWNDLOPRLWHWDDQ' ,1 VVD
YDSDDMDVLWRXWXQXWNORRULS+ DUYR
MDUHGR[SRWHQWLDDOLMDVRYLWWDDQlLGHQPXNDDQNLHUWRYLUWDXNVHQDXWRPDDW
WLVHVWL0 \|VGHVLQ¿RLQWLVHNlÀRNNDXVDLQHHQOLVl\VVDPRLQNXLQS+ DUYRQ
NRUMDXVVRYLWHWDDQDXWRPDDWWLVHVWLNLHUWRYLUWDXNVHHQ
' ( 3 2 /2 ;Š3 RRORKMDDOLVlNVLNl\QQLVW\VVLJQDDOLDDNWLLYLKLLOLSXOYHULOOHVHNl
89 ODLWWHLVWROOH
-,
%$1'* "'+11+,2
$,""."''
0&)1*"+,2'+-(#%-
%!"+&&,
0%%1)",($-+,''-$+,
,,-.'%,-
"*,(.+")-&))-#'
)"',0'0,%"'"$1
"*,(.+")-&))-#'
)!&1$10''"+,0+&"$1
+11+,11+-(,"',
$+"'$*,"'',10',11
ROHYLLQ
(%&++(%.""'
ODLWRNVLLQ
%",($+""'
)-!"+,-+&(--%"
+'',,-'(%+,*'
(,%""'(*#'
(--%"#($('
,("&",,,-
$-(*&",-+)*-+,"+%%
$10,2%%1"$'+%%
& %+",(-,-'-,,
$%((*"+$1& %
.),$%((*"#
*(/)(,',"%"0%",,11
&
.XRUPLWXVSHUXVWHLVHOODNl\W|OOlYlOWHWllQµOlPP|QPHQHPLQHQ
KDUDNRLOOHµ
3URFHVVLQJ)LQODQG2\
<ULWWlMlQNDWX 0 LNNHOL3 XK
ZZZSRROSURFHVVLQJFRPLQIR# SRROSURFHVVLQJFRP
Päivien sisältö tuttu ja turvallinen, hauska ja mielenkiintoinen
TURUSSA TÄNÄ VUONNA KUNTATEKNIIKKAA JA KULTTUURIA
Turku 2011/Tatu Hiltunen
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 09 3103 8556, 045 3536534
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3102 5957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 8631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan
Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,
rakentamispalvelu STARA
PL 1580, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3103 39630, 050 3801022
kari.haapaniemi@hel.fi
Vuosi 2011 on Turussa yhtä juhlaa: tuhansien kulttuuripääkaupunkitapahtumien lisäksi kaupungissa
järjestetään Kuntatekniikan päivät ja YT11-näyttely 18.–21.5.
NSKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa linjaseminaarin merkeissä. Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja linjauksia mietiskellessä
jouduimme jälleen luopumaan kolmesta ansiokkaasta ja miellyttävästä jäsenestämme.
Hallituksen erovuoroisina jäseninä seminaarissa paikalla olivat Tero
Pyssysalo ja Jussi Salo. Jouko
Vehkakoski oli estynyt tulemaan
paikalle. Näille kaikille kolmelle annamme hartaat kiitokset ja syvät
kumarrukset kolmen vuoden hallitustyöskentelystä.
Heidän tilalleen vuoden alusta
hallitukseen tulivat Heikki Lonka
(Olof Granlund Oy), Jyrki Mattila
(Hyvinkää) sekä Pekka Virkamäki (Vantaa).
Toimihenkilöpuolellakin tuli
muutoksia, kun pitkään toiminnanjohtajana toiminut Jyrki Meronen
luovutti valtikan Danne Långströmille. Seuraava kokous pidetään
uudella kokoonpanolla tammikuun
lopulla.
pungissa on tarjolla monenlaista
ohjelmaa, joista meidän kannalta
tärkeimpinä mainittakoon toukokuun Kuntatekniikan päivät ja YTnäyttely 2011.
Päivien ohjelmaa puitiin kyseisessä kaupungissa viimeksi tammikuun alkupuolella. Sisältö tulee
olemaan jokseenkin tuttu ja turvallinen, mutta siitä huolimatta hauska ja mielenkiintoinen.
Kuntatekniikan päivien sisällös-
tä jäsenistö saa tietää myöhemmin
keväällä. Sitä ennen voitte käydä
ihmettelemässä Turun muuta kulttuuriantia osoitteessa
www.turku2011.fi.
Kevättä odotellessa,
● Jyrki Vättö
kokousmestari
Jyrki Vättö
Turussa tapahtuu
Suomen Turku on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kau-
SKTY:n hallitus kokoontui marraskuussa Saariselällä.
Kuva seminaaripaikan läheisyydestä.
Kuntatekniikka 1/2011
29
Jyrki Meronen toiminnanjohtajakaudestaan: ”Paljon elämän rikkauksia ja iloa”
YHTEISTÄ KUNTATEKNIIKKAA 1999–2010
N Kettusen Ari asteli työhuoneeseeni keväällä 1998. Olin juuri tullut töihin Helsingin kaupungin rakennusvirastoon katuosastolle kehityspäällikön tehtäviin. Ari kertoi halustaan luopua SKTY:n pääsihteerin
(toiminnanjohtajan) pestistään, jota perinteisen tavan mukaan tehtiin
oman työn ohella ja vapaa-ajalla.
Ja niinhän tuossa kävi, että minusta leivottiin uusi toiminnanjohtaja SKTY:lle 1.1.1999 lähtien. Silloin en arvannut, että pesti tulisi kestämään yli vuosikymmenen ja antamaan paljon elämän rikkauksia ja
iloa kuntatekniikan saralla.
vaa hyvin yhdistyksen tunnus, jota voi tulkita esimerkiksi katukivien
asetelmaksi tai asemakaavan perusmalliksi.
SKTY perustettiin 1926, ja tuolloin yhdistyksen nimeksi annettiin
Suomen Kunnallisteknillinen Yhdistys. Kuntatekniikka-lehti alkoi ilmestyä vuodesta 1946 lähtien nimellä Kunnallistekniikka. 1990-luvun puolivälissä yhdistyksen sekä
lehden nimet muutettiin nykyisiin
muotoihinsa.
Hallitus tutustuu Kemin kaupungin ohjausjärjestelmään 2001.
Meidän kaikkien yhdysside
ja tiedonvaihtofoorumi
Toiminnanjohtajana opin Suomen
kuntatekniikan yhdistyksen jalon tarkoitusperän ja roolin nopeasti. SKTY
on meidän kaikkien insinöörien, arkkitehtien ja vaativissa tehtävissä toimivien kuntatekniikan ammattilaisten yhdysside ja tiedonvaihtofoorumi – tavoitteena verkostoituminen.
Jäsenistöömme kuuluu yli 800
kuntatekniikan ammattilaista sekä
kymmenkunta yhteisöjäsentä. Jäsenistön tehtävien moninaisuutta ku-
Hallitus Espoon kaupungin vieraana keväällä 2003. Kuvassa myös
kolme SKTY:n ex-puheenjohtajaa.
Kuntatekniikan päivät
rytmittää toimintaa
Yhdistyksen näkyvimpiä toimintamuotoja ovat vuosien varrella olleet
Kuntatekniikan päivät, monipuolinen Kuntatekniikka-lehti, julkaisutoiminta sekä Kuntatekniikan Foorumi (www.kuntatekniikka.fi).
Joka toinen vuosi Kuntatekniikan
päivien yhteydessä järjestetään alan
suurin yhdyskuntatekniikan näyttely, joka kokoaa ympärilleen eri alojen neuvottelupäiviä ja tapahtumia
koko viikoksi. Yhdistys toimii tiiviissä
yhteistyössä pohjoismaisten veljesjärjestöjen kanssa. Lisäksi yhdistyksellä on hyvät yhteydet alan kotimai-
Kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä
Tero Pyssysalon kolmivuotiskausi hallituksessa päättyi
viime vuoden lopussa.
N Kolmivuotinen kauteni Suomen kuntatekniikan yhdistyksen hallituksessa on nyt takana
ja on aika muistella hallituskauttani. Täytyy heti todeta, että kolme vuotta hallituksessa vierähti
nopeasti.
Monet ovat kertoneetkin, että hallituksessa ensimmäinen
vuosi menee hallitustyöskente-
30
Kuntatekniikka 1/2011
lyyn ja jäseniin tutustuessa. Toisena
vuonna toimintatavat alkavat olla jo selvät ja kolmantena vuonna
pääsee sitten kunnolla mukaan toimintaan. Sen jälkeen onkin sitten
jo aika antaa tilaa uusille jäsenille.
Itselleni jäikin tunne, että hallituskausi voisi olla jopa neljävuotinen.
Toisaalta kolmevuotinen kausi takaa sen, että hallituksessa on
vaihtuvuutta ja sitä kautta uusia
ajatuksia.
Lisää yhteistyötä
yksityissektorin kanssa
Kolmessa vuodessa on itselleni tapahtunut paljon niin yhdistyksen
parissa kuin työelämässäkin. Jo reilun puolen vuoden hallitustyöskentelyn jälkeen siirryin kuntasektorilta rakennusliikkeen palvelukseen.
Tuolloin kävi mielessä, miten vaihto
vaikuttaa hallituspaikkaani. Huoli
oli onneksi turha, sillä paikka säilyi
ja toiminta hallituksessa jatkui.
Yksityissektorilla työskennellessäni olen pystynyt katsomaan yhdistyksen ja hallituksen toimintaa
hieman eri näkökulmasta. Mielestäni yhdistyksen ja yksityissektorin
yhteistyötä kannattaakin lisätä entisestään, sillä molemmilla osapuolilla on varmasti annettavaa toisilleen. Sen eteen, että yrityksiä saadaan liittymään lisää yhdistyksen
jäseniksi, kannattaakin hallituksen
jatkaa työtään.
Linjaseminaarit jäivät
parhaiten mieleen
Parhaiten hallituskaudestani jäi
mieleen loppuvuoden linjaseminaarit, joissa hallitus linjaa yhdistyksen tulevaisuutta ja valmistelee
seuraavia ”Insinöörien kesäpäiviä”
eli Kuntatekniikan päiviä. Lisäksi uusia hyviä ystävyyssuhteita syntyi hallituskauden aikana. Mieluisia
olivat myös syyskokoukset, joihin
kuului kulloinkin valitun hallituksen
jäsenen kotikaupunkiin ja sen toimintaan tutustuminen.
Hallituksen jäsenet voivat myös
osallistua pohjoismaisten veljesjärjestöjen päiville. Itselläni ei valitettavasti ollut mahdollisuutta osallistua ko. päiville, mutta olen kuullut
pohjoismaisilta sekä Viron päiviltä pelkkää hyvää. Uusien hallituksen jäsenten ei kannata jättää tätä
mahdollisuutta käyttämättä.
SKTY:n hallituksen jäsenenä
pääsin näkemään, että yhdistyksen eteen tehdään tosissaan töitä
niin hallituksen jäsenten kuin toimihenkilöidenkin toimesta. Voinkin
hyvillä mielin todeta, että Suomen
kuntatekniikan yhdistys on hyvissä käsissä.
● Tero Pyssysalo
Skanska Infra Oy
Espoo (2008), Tampere (2009) ja
Joensuu (2010).
rit, talkoolaiset ja koko SKTY:n jäsenistö. Olemme tehneet hyvää työtä kuntatekniikan kehittämiseksi ja
alan verkostoitumisen edistämiseksi. Vuosikymmen oli hieno, ja oli todella ilo tehdä töitä kanssanne. Näin
haluan tehdä jatkossakin, SKTY:n rivijäsenenä.
Tulen vielä kuluvan vuoden aikana kirjoittelemaan tämän lehden sivuille SKTY:n toiminnan kohokohdista ja merkkipaaluista vuosien 1999–
2010 varrelta. Ja nähdään viimeistään Turun Kuntatekniikan päivillä
19.–21.5.2011.
Onnea ja menestystä Dannelle
SKTY:n toiminnanjohtajana!
Hyvää työtä kuntatekniikan
kehittämiseksi
Hallitus Lappeenrannan vieraana 2009 ja tutustumassa oman
aikansa kuntatekniikan ihmeeseen.
M-P Rasilainen luovuttaa puheenjohtajuuden Jorma Vaskelaiselle 2008 linjaseminaarissa.
siin ja kansainvälisiin toimijoihin.
Kuntatekniikan päivien järjestelyt rytmittävät SKTY:n hallituk-
sen ja toimihenkilöiden toimintaa
läpi vuoden. Paikat pitää varata hyvissä ajoin. Päivien ohjelma ja luennot tulee lyödä lukkoon viimeistään
heti vuoden alussa jne. Yhteistyössä
isäntäkaupungien kanssa järjestelyt
sujuvat aina mukavasti ja hyvin.
Kiitokset vielä kerran vuosien
1999–2010 Kuntatekniikan päivien
isäntäkaupungeille:
Lahti (1999), Lappeenranta
(2000), Tampere (2001),
Oulu (2002), Jyväskylä (2003),
Vantaa (2004), Lahti (2005),
Vaasa (2006), Turku (2007),
Martti Tieaho oli SKTY:n hallituksen puheenjohtajana, kun minut valittiin toiminnanjohtajan tehtäviin.
Seuraavia puheenjohtajia olivat Olavi Louko, Tapio Maljonen, Matti-Pekka Rasilainen. Nykyinen puheenjohtaja on Jorma Vaskelainen. Hallituksessa on yhteensä yhdeksän jäsentä – kunkin toimintakausi on sääntöjen mukaan kolme
vuotta. Vuosikokous valitsee vuosittain kolme uutta jäsentä hallitukseen erovuoroisten tilalle. Näin pysyy hallituksen vaihtuvuus tasaisena
ja toimintavalmius hyvänä.
Toiminnanjohtaja-aikanani
SKTY:n toimihenkilöinä erilaisissa
talkootehtävissä olivat mm. Tarmo
Pendolin, Tarja Myller, Satu Järvinen, Danne Långström, Jyrki Vättö, Kyösti Oasmaa ja Kari Haapaniemi. Yhdistyksen toiminnassa on ollut mukana muitakin
henkilöitä ja talkoolaisia, mm. julkaisutoimikunta, Kuntatekniikka-lehden toimitus ja toimitusneuvosto,
YT-näyttelyn toimikunta, kiinteistöinsinöörikerho, arkkitehtiklubi, vaalitoimikunta ja lehdistöraati.
Esitän suuret KIITOKSET teille
kaikille: hallituksen jäsenet, toima-
● Jyrki Meronen
toiminnanjohtaja 1999–2010
Jyrki ja Milena toivottavat
SKTY:lle menestyksekästä
vuotta 2011.
Edellistalven saldo pääkaupungissa: 210 000 kuormallista lumenvastaanottopaikoille
Lumi on riesa Helsingissä, ilonaihe Lapissa
Jyrki Vättö
N Kulkiessani ensilumien aikaan
Suomen Lapissa Levillä mietiskelin
lumen ihmeellistä voimaa. Helsingissä joudutaan lähes tuskastumiseen
asti talvisin toivomaan, että lumet
sulaisivat. Suksien alla ollessa lumen
sulamisella ei tunnu olevan mitään
kiirettä, pikemminkin päinvastoin.
Lumen tuloa odotetaan Lapissa monien matkailijoiden ja palveluntarjoajien piirissä, kun taas etelän kaupungeissa lumi tuntuu olevan suoranainen riesa lähes jokaiselle pikkulapsia lukuun ottamatta.
Edellistalven (2009–10) aikana
Helsingissä kuljetettiin katualueilta
ja kiinteistöjen tonteilta kaupungin
lumenvastaanottopaikoille yhteensä
yli 210 000 kuormallista lunta. Tämä vastaa vajaata kolmea miljoonaa
kuutiometriä.
Pohjoisessa lumi pystytään pa-
paamaan tunnissa vettä 1 500 kuutiometriä, josta saadaan kehitettyä
lunta noin 4 500 kuutiota. Kisarinteeseen tarvittava lumi olisi siis nopeimmillaan saatu tykitettyä vajaassa 17 tunnissa. Lumen teon lisäksi
kisarinteen jäädyttämiseen tarvittiin
vielä noin 2,5 miljoonaa litraa vettä.
Helsinki ja Porvoo
runsaslumisimpia
Kuva Helsingin Hämeentieltä
remmin auraamaan tien poskiin
niin pääteillä kuin pienemmilläkin
kaduilla. Jos lunta ei sada, niin sitä
tehdään väkisin. Levin laskettelukeskuksella on käytettävissä yli 150 lumitykkiä.
Viime vuoden marraskuussa pidettyyn pujottelun Maailman Cup
-kilpailuun valmistettiin pelkästään
kisarinteeseen noin 75 000 kuutiollista lunta. Levin kalustolla Ounasjoesta pystytään tarvittaessa pump-
Helsingin edellistalven lumista olisi saatu lumet kymmeniin kisarinteisiin. Laskettelurinteitä ei näistä lumista kuitenkaan tehty, vaikka
yhdelle Helsingin lumenvastaanottopaikalle muodostui Olympiastadionin tornia korkeampi lumivuori. Pohjoisen toinen laskettelukeskus Ylläs puolestaan varastoi kesäksi pienen osan talven rinnelumistaan
sahanpurujen sekä pressujen alle ja
Kuntatekniikka 1/2011
31
avasi 1.10. parin kilometrin pituisen
ensilumenladun.
Talven lopullinen lumimäärä on
vielä arvoitus. Tammikuun alussa
Helsinki ja Porvoo olivat valtakunnan runsaslumisimpia paikkakuntia. Lappi tuli kaukana perässä. Osa
Helsingin lumenvastaanottopaikoista
on jo suljettu täyttymisen takia. Pääkaupunkiseudulla lunta voitaisiin varmasti joillain investoinneilla hyödyntää esimerkiksi energiantuotannossa,
kaukokylmää rakennettaessa.
tä, että NASTA-kehityshankkeen
tiimoilta näistä päästäisiin keskustelemaan eri tahojen kesken saman pöydän äärelle. Kun lunta
näyttää taas riittävän, niin keskus-
telut lumesta, ylläpidosta, nopeusrajoituksista ja nastarenkaiden tarpeellisuudesta jatkukoon.
● Jyrki
Vättö
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
[email protected]
Ongelmia myös liikenteelle
Talveen liittyy myös monia liikenneteknisiä ongelmia, kun mm. rataverkosto jäätyy ja raideliikenne hyytyy.
Maanteillä sattuu onnettomuuksia,
vaikka pääteiden nopeusrajoituksia
kiristetään. Vaikuttavatko rajoitusmuutokset vai pitäisikö liikennettä
rajoittaa kelien mukaisesti?
Hallitus teetti vastikään laskelmia
päätieverkostolle mahdollisesti toteutettavista, kelien mukaan automaattisesti vaihtuvista nopeusrajoituksista. Varovaisten arvioiden mukaan automatisointi maksaisi 200
miljoonaa euroa.
Toinen ikuinen keskustelu käydään kitka- ja nastarenkaiden hyödyistä sekä haitoista. Nyt näyttää sil-
Ylläpidon ekskursio Keski-Eurooppaan
NSKTY vastaa kasvavaan, erityisesti kuntien yleisten alueiden ylläpitoa koskevaan tiedon ja kokemusten tarpeeseen järjestämällä lokakuussa 2011 Keski-Eurooppaan suuntautuvan ylläpitoekskursion.
Tutustumismatkan kohteena on kaupunkiseutu, joka valitaan
tammikuun aikana. Matkalle mahtuu mukaan noin 20 etupäässä
kuntien katujen, viheralueiden ja rakenteiden ylläpidosta vastaavaa
tutkimusmatkailijaa.
Ekskursiosta on tarkoitus tehdä jatkumo matkojen sisältöjen painottuessa ylläpidon eri osa-alueille. Syksyn 2011 ekskursio keskittyy
erityisesti kadunpidon järjestämiseen sekä puhtaanapitoon.
Matkan koordinoi Jyrki Paavilainen Rambollista. Häneltä saa lisätietoja puh. 0400 719 017 tai jyrki.paavilainen@ramboll.fi. Lisää
matkasta ja yksityiskohdista lehden seuraavassa numerossa.
NÄnnu är det december,
när jag skriver det här... 13h
och 5min kvar av det gamla
året. Snö finns det här i Helsingfors, så att det hinner till,
och detta är att vänta ännu
de tre kommande månaderna – så personligen så går jag
redan och väntar på ”vårvindar friska”.
Såvitt jag vet, så har det
ingen betydelse hur mycket
man längtar på våren – den
kommer i sinom tid, och undertiden får man tas med
snön och kölden. I väntan på
våren så håller vi ju på inom
FKTF som vanlig. Om 13+
timmar så tar jag ju då över
efter Jyrki Meronen, men
annars (också) så är läget
”Status Quo”.
Jyrä (Meronen) har redan
skrivit litegrann om sin tid
som VD för föreningen, och
han har lovat att fortsätta
med det, och kommer också i följande numren i tidningen fortsätta med sin historik. Jyrki kom ju med redan
32
Kuntatekniikka 1/2011
1999, och hållit på då i 11 år.
Själv kom jag med redan två
år tidigare, så rutinen finns
där och det är bara att sätta
igång – fast jag ju har gjort
en hel del av jobbet redan tidigare, och sen i somras ännu mera. Personligen ser jag
fram mot att läsa Jyräs berättelser under det kommande året – hoppas ni gör det
också.
I den här tidningen berättar vi också om, att vi planerar att göra en underhålls
studieresa i höst. Vi hoppas
på att resan blir en framgång. Meningen är att vi
med ca. 1,5 års intervaller
skall göra en dylik resa någonstans i världen, för att
checka hur ”de andra” gör,
och hoppeligen lära oss nåt
av dem. I princip, så är det
tänkt, att varannan av ”underhållsresorna” skall vara
sommar- och varannan vinterunderhållbetonad. Ramboll och Jyrki Paavilainen
fungerar som researrangör
för FKTF på dessa resor.
I januari har vi nästa styrelsemöte här i Helsingfors,
vi funktionärer har vårt eget
strategimöte, följande
IFME2012-möte är också i januari, och till det har jag
inbjudit folk också från Estland (EKÜ) och Sverige (SKTF), så att vi alla vet att dra i
samma snören på vägen mot
IFME-kongressen. Dessutom har tidningen sitt möte
och också världskonferensen
WTC 2011 (World Tunneling
Congress). I februari blir det
sen YT11-möte, KunFo-möte, Gröndagar i Tammerfors,
Luci i Tallinn osv. – så långtråkigt blir det ju definitivt inte,
för vi skall få till stånd programmet för Åbodagarna
där emellan också!
Nu fattas det bara, att
önska er alla ett lyckosamt
och gott år – 2011!
● Danne Långström
med 12h 45min kvar som
kommunikationschef
Muut jäsenet
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 625 5055, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos
PL 335, 20101 Turku
puh. 02 262 4610, 0500 789301
kimmo.laula@turku.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 4438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 459 4601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
GOTT NYTT ÅR!
Koulutusristeilymme
Pietariin on 10.–12.3.
NMaaliskuun koulutusristeilyn ajankohta on vahvistunut: se on 10.–12.3. Torstaina 10.3. lähdemme kohti
Pietaria. Ennen lähtöä pidämme yhdistyksen kevätkokouksen, jonka jälkeen aloitamme kokemusten vaihdon
keskustelemalla varallaolosta eli päivystyksestä.
Yhdeksi koulutusaiheeksi on suunniteltu rakennuttamiskoulutusta eli katsausta eri sopimusehtoihin ja
urakkakilpailujen periaatteisiin sekä erilaisiin urakkamuotoihin. Lisääntyvä verkostosaneeraus edellyttää
asiakirjojen ja urakoiden hallinnan osaamista sekä tilaajan velvollisuuksien ymmärtämistä eri tilanteissa. Mikäli tämänkaltainen koulutus kiinnostaa, kommentoikaa
asiaa foorumillamme tai lähettäkää sähköpostia.
Suunta kohti Vodokanalia
Kuntien Putkimestarit
Perjantaiaamuna 11.3. klo 9.30 suuntaamme kohti Pietarin vesilaitosta Vodokanalia, jossa tutustumme verkostopuolen organisointiin ja toimintatapoihin. Valtavan
laitoksen toimintaan tutustuminen yhdessä päivässä tulee olemaan suuri haaste. Esittelyt ja keskustelut tulkataan suomeksi.
Päivän päätteeksi suuntaamme pikaiselle kaupunki- ja museokierrokselle. Laiva lähtee kohti Helsinkiä klo
18.00, ja me kokoamme yhteen vierailumme annin ja
koulutustilaisuuksien kokemukset. Helsinkiin saavumme
lauantaina 12.3. klo 8.30.
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä
on noin 300. Kannattajajäsenistö
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80.
Ilmoittautumisilla on kiire!
Kaivutöiden turvallisuus paremmaksi
Vesihuollon vastuullisina toimijoina meidän on saatava
kaivutöiden turvallisuus paremmalle tasolle. Yleisiä ohjeita tulee päivittää, ja siihen etsimme ratkaisuja tai ainakin hyviä ja huonoja esimerkkejä kokemuksiamme
vertailemalla.
Esittelemme virallisia ohjeita sekä laitosten omia ohjeita ja koetamme löytää yhteisen toimintamallin tai ainakin luonnoksen. Tähän keskusteluun käytämme reilusti aikaa.
Tarkka ohjelma ilmestyy pikimmiten yhdistyksemme kotisivuille. Myös sitä kautta voitte poimia sihteerimme
sähköpostiosoitteen ilmoittautumista varten. Paikkoja
on rajallisesti. Viimeinen ilmoittautumispäivä on
torstai 3.2. Nyt siis kiireellä ilmoittautumaan, jotta pääsette matkaan mukaan!
Yhteisellä asialla, vesihuollon puolesta
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
Yksi kone, monta työtä
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
• Auraus
• Hiekoitus
• Harjaus
• Kadunpesu
• Ruohonleikkaus
• Massojen siirto ja tasaus
• Lehtien keräys
• Jyrsintä
• Kaivaminen
Made in Finland
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kunnille ja seurakunnille
- kuusi mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Avant 700-sarja haastaa
tasavertaisesti perinteiset kiinteistönhoitokoneet tehollaan ja
suorituskyvyllään, mutta huomattavasti edullisempaan hintaan.
Pienemmät 200- ja 400-sarjan koneet ovat oivia talonmiehen alupulaisia.
Avantilla on kiinteistönhoidossa töitä ympärivuoden.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Hinnat alkaen 12.165 € sis. alv
www.avanttecno.com
Kuntatekniikka 1/2011
33
www.ukty.fi
PELISÄÄNNÖT
HALLIEN SUUNNITTELUTARJOUKSILLE
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
NKuten vuoden 2010 viimeisessä kirjoituksessa mainitsin, on laadun parantaminen uimahallien rakentamisessa eräs yhdistyksemme tulevan työn tärkeimpiä
tavoitteita. Laadun parantamisen elementit muodostuvat kokonaisuudesta, johon vaikuttavat rakennuttajat, suunnittelijat ja toteuttajat (urakoitsijat). Heidän kaikkien kohdalla ovat vaatimukset samat, jotta
he ymmärtäisivät kohteen erikoisuuden ja sitä kautta
vaadittavan erikoisammattitaidon.
Alihintaisesta suunnittelusta vain harmia
Viime syksyn aikana on tullut voimakkaasti esille,
kuinka suunnittelutarjouksissa ja niiden ratkaisuissa on tapahtunut yllättäviä asioita. On ollut monesti
havaittavissa, että tehdyillä ratkaisuilla ja päätöksillä
ei voida edes teoriassa saada aikaan asianmukaisia
ja laadukkaita, saati sitten asiantuntevia suunnitelmia. Alihintaisesta suunnittelusta ei ole hyötyä ainakaan rakennuttajalle, sillä se johtaa yleensä erittäin
huonoon lopputulokseen.
Tästä oli viime vuodenkin aikana monia kokemuksia. Tässä pätee hyvin vanha sanonta: 10 euron suutari tekee 1 000 euron virheen. Näin käy
kun hyväksyy halvimman tarjouksen. Olisi tärkeätä selvittää tarjouksen tekijän taustoja ja sitä, onko tarjouksentekijällä asiantuntemusta ko. työn tekemiseen. Heikoilla suunnitelmilla ei hyväkään urakoitsija voi tehdä laadukkaita ratkaisuja.
Se, mitä edellä olen kuvaillut hyvin subjektiivisesti, johtaa mielestäni siihen, että olisi aloitettava
laajempi keskustelu suunnittelutarjouspyyntöjen tekemisestä ja yhteisten pelisääntöjen saamisesta valtakuntaan. Tämä voisi olla yksi keino laadukkaampien lopputulosten aikaansaamiseksi. Tällaiset pelisäännöt täytyisi tehdä kaikille suunnittelualueille
erikseen, jotta erikoisosaaminen tulisi näkyville. Yhdistyksessämme on jo tästä keskusteltu. Tavoitteena on, että seuraavaksi käynnistäisimme kyseisen
hankkeen.
Varapuheenjohtajamme Kalle Kallio
on poissa
Yhdistyksellemme tuli vuoden viimeisinä päivinä
erittäin yllättävä ja surullinen tieto. Yhdistyksemme
perustajajäsen ja pitkäaikainen varapuheenjohtajamme Kalle Kallio oli nukkunut viimeiseen uneen.
Tieto yllätti meidät kaikki. Tiesimme, että Kalle oli
sairastanut koko syksyn, mutta uskoimme ja toivoimme hartaasti, että hoidot olisivat auttaneet –
vaan toisin kävi. Tauti oli käynyt erittäin aggressiiviseksi, ja loppu kävikin sitten erittäin nopeasti.
Kalle teki erittäin vaikuttavan uran uimahallien
parissa niin Vuosaaren uimahallissa kuin yhdistyksessämmekin. Hänen asiantuntemusta käytettiin
erittäin paljon etenkin uimahallien erilaisten ohjeistojen teossa. Hänellä oli vuosikymmenien kokemus
uimahalliasioissa. Lisäksi hänellä oli erittäin laaja yhteiskunnallinen kontaktipinta. Hän oli aina innokkaasti mukana kaikissa uimahalleihin liittyvissä kehitystöissä.
Yhdistyksellemme Kallen poismeno on erittäin
suuri menetys. Muistamme suurella lämmöllä hänen valoisaa ja innostunutta olemustaan ja jäämme
kaipaamaan hänen ammattitaitoaan.
Syksyllä opintomatka Saksaan
Elämä jatkuu. Niin myös yhdistyksessämme. Tätä
luettaessa olemme juuri pitämässä valtakunnallisia
uimahalli- ja kylpyläpäiviä. Maaliskuussa on yhdistyksemme sääntöjen määräämä vuosikokous (paikka ja aika ovat vielä määräämättä).
Syksyllä olisi tarkoitus – jos halukkuutta ilmenee
– järjestää opintomatka Saksaan. Kohteina olisivat
muun muassa Berliinin lähellä oleva maailman suurin katettu uimarantakompleksi, Kasselin uimahalli ja Kölnin urheilulaitosmessut, joilla on myös suuri uimahalli- ja kylpyläosasto. Toivon saavani kommentteja jäseniltä, miltä tällainen matka tuntuisi.
Näin on uusi vuosi taas alkanut, ja toivotan kaikille uimahalli- ja kylpylärikasta vuotta!
Omistajilla heikosti tietoa
hallien toimivuudesta
Uimahallien ja kylpylöiden rekisterityön yhteydessä
on huomattu, miten heikosti hallien omistajat tietävät, miten oma halli toimii. Kellään ei tunnu olevan
vastuuta hallin kokonaisuudesta. Hallien eri toiminnat on hajotettu kunnissa niin, ettei kukaan vastaa
kokonaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi hallien toiminnan, huollon ja energiakulutuksen tulisi olla selvästi jonkun henkilön vastuulla. Näin kuitenkin hyvin harvassa hallissa asiat ovat. Tässäkin voi todeta,
että hajautettu hallinto ei vain toimi.
34
Kuntatekniikka 1/2011
Terveisin
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
Sähköverkkojen teemoina muun muassa
älykkäät sähköverkot, uudet katu- ja ulkovalaistusratkaisut, sähköautoinfrastruktuurin
kehittäminen sekä sähkö- ja tietoverkkojen
integraatio.
Tietoverkkojen teemoina muun muassa
verkkojen yhteisrakentaminen, kuitu- ja
mobiiliverkkojen rankenteiden kehitys,
verkonrakentamisen uudet asennusmenetelmät sekä energiatehokkaat tietoverkot.
Messuilla myös Verkkopäivät 2011-seminaari!
Rekisteröidy heti messukävijäksi osoitteessa www.verkostomessut.fi
ja pääset messuille veloituksetta!
9HUNNROLLNHWRLPLQQDQSDDPHVVXWDSDKWXPDODDMHPSDQD
NXLQNRVNDDQNDNVLSDLYDDNDNVLKDOOLDDODQWXRUHLQ
WLHWRMDXXWXXGHW
7DPSHUHHQ0HVVXMD8UKHLOXNHVNXV
NHVNLYLLNNRQDMDWRUVWDLQD2
ZZZYHUNRVWRPHVVXWIL
Ulkomaiset huipputekijät vahvasti mukana
VALON VUODENAIKA
hehkui lumisessa Helsingissä
ään tehdäkseen siitä turvallisemman vaan lisäsi siihen leikkisän
elementin valoa ja liikettä ja loi
katutilaan kiehtovan tunnelman
led-tekniikan ja äänimaailman
avulla. Teoksen valopylväät korostivat kadun elämyksellisyyttä ja näyttivät ympäröivät rakennukset erilaisessa valossa.
– Lähtökohtana oli julkinen
katutila, jossa liikutaan päivästä toiseen. Teoksen avulla kadun
voi nähdä uusin silmin. Helsinki
on yksi suosikkikaupungeistani.
Nyt runsas lumipeite tarjoaa vielä lisää mahdollisuuksia, Martin
Kuhn riemuitsee.
Ralph Larmann
Valon vuodenaika -tapahtuman vahvan miehen, Mikki Kuntun ledristi Armo loisti värikylläisenä Tuomiokirkon edustalla.
TEKSTI Paavo Taipale
tiin aiempaa laajemmalla alueella ja monipuolisempana. Se toi
pirteää vaihtelua kaupungin talveen, jota valaisivat myös paksut
lumihanget. Valoteoksia oli Esplanadin puistossa, Senaatintorilla, Unioninkadulla, Kaisaniemen
puistossa ja Eduskuntatalolla.
Unioninkadulla esiintyi kolmesti illassa tulisirkus Walkea, ja
Sanomatalossa oli esillä saksalaisen Ralph Larmannin valokuvanäyttely valon avulla luoduista
tiloista ja tunnelmista. Valoratikka liikennöi tapahtuman aikana
Senaatintorin, Eduskuntatalon ja
Kaisaniemen puiston editse. Ratikan näyttävyys saatiin aikaan lednauhoilla ja valaisemalla virroitin
ja ajolankaa.
Turvallisuutta ja
tunnelmaa
Kaupunkiympäristön valaistus
36
Kuntatekniikka 1/2011
liitetään usein ensisijaisesti liikenne- ja henkilöturvallisuuden parantamiseen ja yleensäkin liiketoiminnan edellytysten
varmistamiseen myös pimeänä
vuodenaikana. Tunnelman luomiseen ja viihtyisyyden lisäämiseen on panostettu, jos rahaa on
jäänyt. Valon vuodenaika -tapahtuman kaltainen tilapäinenkin valaistusratkaisu on omiaan
parantamaan viihtyisyyttä, vaikka ”arkeen” onkin pakko palata.
Seuraavaa tapahtumaa voi odottaa ikään kuin joulupukkia.
Valosuunnittelija Tülay Schakir on aiemmin ollut mukana Helsingin rakennusviraston
hankkeissa, joissa on selvitetty
pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia valaistuksen avulla.
Nyt hän oli vahvasti mukana Valon vuodenaika 2011 -tapahtumassa teoksillaan Kaisaniemen
puistossa ja Rautatieaseman ali-
kulkutunnelissa.
Artikkelissaan sivulla 38 Schakir kertoo työnsä innoituksesta ja
näkemyksistään Helsingin valotapahtumasta yleensä.
Saksalainen konkari
innostui Helsingistä
Tapahtuman ulkomaisista toteuttajista moneen kertaan palkittu saksalainen valosuunnittelija Martin Kuhn on ollut valaistusalalla lähes 30 vuotta. Hän on
vastannut monien julkisten tapahtumien valaistuksesta. Näitä ovat olleet muun muassa Berliinin yleisurheilun MM-kisojen
avajaiset, arkkitehtuurinäyttely
Meksikossa ja useat kansainvälisten rock-artistien konsertit.
Kuhnin valoteos 100 Years
Helsingin Unioninkadulla viittasi ulkovalaistuksen satavuotiseen historiaan Helsingissä. Se ei
ainoastaan valaissut ympäristö-
– Valon vuodenaika on hieno
tapahtuma. Arvostan suuresti sitä, että Helsinki on lähtenyt
sitä kehittämään, Martin Kuhn
tunnustaa.
Kuhnin valoteos 100 Years
muistutti Unioninkadulla Helsingin katuvalaistuksen satavuotisesta historiasta.
Ralph Larmann
NN Valon vuodenaika toteutet-
Valon ja äänen leikkiä
Katutilaan pystytettiin18 ylisuuren tyylikkään sisustusvalaisimen
kaltaista monitoimivalaisinta ja
Valon vuodenaika -tapahtuma
Helsinki aloitti uuden
vuoden Valon vuodenaika -tapahtumalla jo
kolmatta kertaa. Huippuvalaistussuunnittelijat tarjosivat kaupunkilaisille seitsemän kohteen valomatkan keskustassa. Valomatkalla kaupunkimiljöö ja rakennukset muuntuivat
aisteja ja tunteita herätteleväksi kokemukseksi.
VALAISTUS
Kuntatekniikka 1/2011
37
Valon vuodenaika -tapahtuma
– Hyvä tekniikka ei riitä luomaan elämyksellistä valaistusta.
Siihen tarvitaan myös luonnetta
ja sielua, Tülay Schakir sanoo.
niihin asennettiin uusinta ledtekniikkaa edustavat digitaalisesti säädettävät lamput. Valaisimet
sijoitettiin katuosuuden varrelle
osittain sattumanvaraisesti, mutta sopivien välimatkojen päähän
toisistaan. Näin ne yhdistivät rakennuksia ja pihoja toisiinsa valon ja liikkeen avulla ja opastivat
ohikulkijoita kadulla vaihtuvilla
väreillä, varjoilla ja äänillä.
Vaikutelman saavuttamiseksi
jokaiseen valaisimeen asennettiin pieni kaiutin. Koko installaatio synkronoitiin elämään
ranskalaisen Fred Andren säveltämän musiikin rytmiin. Musiikki oli tummahkoa, akustista ja luonnon ääniä korostavaa,
tehosteinaan joitakin sähköisiä
osuuksia.
Kun katuosuus oli suljettu ajoneuvoliikenteeltä ja tavanomainen katuvalaistus sammutettu,
teos toi tuulahduksen menneeltä ajalta. Silloin katu ei ollut ajoneuvojen vallassa vaan tila, jossa
kaupunkilaiset kävelivät vapaasti.
Koska valon heijastumat mukulakivikadusta olivat olennainen
osa teosta, säiden vaihtelu saattoi muuttaa valaistuselämystä.
– Valon vuodenaika on hieno
tapahtuma ja arvostan suuresti sitä, että Helsinki on lähtenyt
kehittämään tapahtumaa. Valon
vuodenaika tarjoaa upeat mahdollisuudet näyttää kaupunkilaisille jotakin uutta tutusta kaupungista, Kuhn suitsuttaa. N
38
Kuntatekniikka 1/2011
Helsingin Kaisaniemen valoteoksella kummi
SIELUKASTA VALOA PELON
Kaisaniemenpuisto Helsingissä on inhottava,
epämääräinen, pimeä
ja ruma – ainakin maineeltaan. Se tunnetaan
raiskausten ja muiden
väkivallantekojen tapahtumapaikkana ja se
nousee jatkuvasti esiin
esimerkkinä puistosta,
jota ihmiset eivät uskalla käyttää. Se on siis
herkullista maastoa valolla vaikuttamiseen.
● Tülay Schakir, TeM
[email protected]
NNSaatuani kutsun Valon vuo-
denaika -festivaaliin ja kohteekseni Kaisaniemenpuiston riemastuin. Kohde on inhohimoni.
Olen aiemmin Helsingin rakennusviraston kanssa tutkinut Turvallinen valaistus -projektissa pelon tunteen vähentämismahdollisuuksia puistoissa ja ulkoilualueilla valaistuksen avulla.
Valitessamme tutkimuksemme kohdealueita päätimme tietoisesti välttää Kaisaniemenpuistoa sen vahvan maineen vuoksi ja
päädyimme neutraalimpina pidettyihin kohdealueisiin. Valon vuodenaikaan ja sen festivaaliluonteeseen puisto sopi hienosti.
Kun olin kesän aikana päätynyt teosideaani Hyvä Valo – Paha Valo ja lähdin syksyn ja pimeän tullen pohtimaan sen toteuttamistapoja, aloitin oleilemalla
puistossa, tarkkailemalla ja tunnustelemalla sen nykyistä valaistusta. Parahdin eräälle ystävälleni, ettei nykyistä valaistusta voi
oikein mitenkään parantaa ainakaan teknisiltä ominaisuuksiltaan, se on oikeasti jo ihan hyvä ja teosidealtani putoaa pohja.
Puiston nykyinen valaistus on
tasainen, kattava ja suuntautuu
myös epämääräisinä pidettyihin
puskiin. Mitä siihen voi lisätä?
Hyvä tekniikka ei riitä
Puiston nykyisen valaistustavan
heikkous ei johdu huonosta tai
riittämättömästä valosta vaan
”pelkästään” teknisistä lähtökohdista suunnitellun valaistuksen perusongelmasta. Siltä puuttuu luonne ja sielu. Siksi se voi
jäädä etäiseksi, kylmäksi ja epäviihtyisäksi. Valaistukselta odo-
VALAISTUS
Vuoden nuorena taiteilijana
2001 palkitun Tülay Schakirin
Hyvä Valo – Paha Valo sävähdytti Kaisaniemen puistossa.
puiston valaisemisessa.
Yleisön vaatimukset Kaisaniemen valaistuksen parantamisesta liittyvät toisaalta vanhentuneisiin harhakuviin siitä, että valaistus olisi riittämätön tai huono,
mutta toisaalta myös siihen, että
Kaisaniemen valaistus keskeisenä keskusta-alueen puistona on
esteettisesti vanhentunut. Valaistukselta kaivataan jo viihtyisyyttä
lisäävää viihdearvoa.
Ralph Larmann
tukset kuriin
PUISTIKKOON
tetaan usein enemmän etenkin
puistoissa, jotka ovat muutakin
kuin pelkkiä läpikulkupaikkoja.
Paitsi elämyksellisyys myös käsitteellisyys on usein valoteosteni
lähestymistapa. Minua kiinnostavat biologiset ja kulttuurilliset rakenteet, jotka muokkaavat ihmisten tapaa havainnoida valoa, sen
käyttötapoja ja niihin liittyviä odotuksia. Keinovalon käyttö kuvastaa tietyn ajan teknisen kehitystason lisäksi inhimillistä katsetta –
sitä miten jokin paikka on hyvin
nähty ja miten se halutaan välittää
muille ihmisille.
Valosuunnittelu on näkemisen tulkkina toimimista. Mieleeni tulee Pythagoraan uskomus
näkösäteistä – siitä miten silmistä
sinkoaa säteitä, joiden avulla esineet ja ympäristö voidaan havaita. Näkösäteet voisivat olla vasti-
ne valonkäytön (kulttuurillisille)
valinnoille; valaistaan niin kuin
tila tai kohde on haluttu nähdä. Tekninen valaistus käsittelee
alueita ilman inhimillistä, alueen
ominaisuuksia arvottavaa katsetta, kuin ihminen ei olisi ollut läsnä. Tämän käyttötavan osalta se
muistuttaa luonnonvaloa.
Teos osana
valaistuskeskustelua
Teokseni Hyvä Valo – Paha Valo perustuu muutamiin elementteihin, joista hyvän ja pahan valaistuksen koetaan muodostuvan.
Teoksessa on kaksi yksinkertaistettua valotilannetta: toinen edustaa viihtyisää ja toinen epäviihtyisää tai pelottavaa valaistusta. Kestoltaan 2 min ja 50 s valotilanteet
vaihtuvat vuoronperään muutaman ”sähköhäiriötä” kuvastavan
ääniefektin saattelemina.
Teokseen kuuluu myös videoprojisointi, jossa epämääräinen hupparihahmo notkuu seinän vierustalla. Epämääräinen
ihmisaines ja sen lymyilevä olemassaolo kuuluvat erottamattomasti puiston maineeseen. Halusin teoksen muodon olevan vastaanottajalle helppo ja puistokäytävän luonteeseen sopiva, jotta ohikulkija voisi saada teoksesta
jotakin irti riippumatta ennakkotiedoista tai ohikulkuajasta.
Halusin teoksella tuoda näkyviin pienen osan vuosia kestäneestä Kaisaniemeä koskevasta
keskustelusta. Puiston valaistusta
on usein moitittu ja valoa vaadittu lisää ilman, että keskustelu olisi ollut kovin eriytynyttä. Halusin
teoksella ottaa osaa keskusteluun
ja demonstroida kahta ääripäätä
Luonto puuttui peliin
Teoksen ajatuksena oli myös, että
mikäli pelko ja pelkoa aiheuttavat
elementit kesytettäisiin taiteen
keinoin nähtäviksi ja hallitusti
koettaviksi, tieto ja siihen liittyvä pohdinta veisi terää Kaisaniemen kummituksilta. Tässä kohtaa luonto päätti asian toisin.
Hyvän valotilanteen vaihtumista huonoksi tehostettiin väliin jäävällä neljän sekunnin mittaisella täyspimeydellä. Pimeää ei
kaupunkipuistossa kuitenkaan
nähty ennätyslumien keskellä.
Kaisaniemen valot olisi melko
huoletta voitu sammuttaa kokonaan näkemisen pahemmin kärsimättä. Niinpä kaikki puistoon
laitetut valot olivat melko mukavia ja miellyttäviä lumen kerratessa ne ja antaessa niille epätodellista sadunomaisuutta.
Samasta talvisesta syystä teokseen kuulunut videoprojisoitu
huppariin verhoutunut ja puiston epämääräistä ainesta edustava ”hiippari” oli toivottua sympaattisempi.
Vaikka luminen talvi taittoikin
teoksen pelko-osuudesta kärjen,
teos onnistui tekemään havaittavaksi sen eron ja tunteenomaisen vaikutuksen, joka erilaisella
valonkäytöllä syntyy samasta tilasta. Toivon, että erillistapahtumien lisäksi myös puistojen pimeän ajan pysyviä valaistusratkaisuja voitaisiin melko pienilläkin elementeillä päivittää ja virkistää. N
Turvallinen valaistus -projektista on
kerrottu Kuntatekniikassa 6/2005.
Kuntatekniikka 1/2011
39
Orbis Medical Park
rakennettiin hoitoprosessin ehdoilla
SAIRAALA
kuin hotelli
Orbis Medical Park Hollannin Sittardissa on
tulevaisuuden sairaala, joka on rakennettu
hoitoprosessin ympärille. Logistiikkaan, tietotekniikkaan ja standardointiin on panostettu lujasti. Suunnitteluun on sovellettu lentokenttien,
hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita
käytäntöjä. Toiminnan tehostumisella kompensoidaan korkeita investointikustannuksia.
TEKSTI Jyrki Koulumies
KUVAT Antti Autio ja Kunta.tv
NN– Modernin sairaalan on ol-
tava kuin lentokenttä. Tiedämme, missä annetaan boardingpassi ja mennään turvatarkastuksesta, mihin matkatavarat jätetään ja mistä saamme tiedon
siitä, mille portille menemme
päästäksemme lentokoneeseen.
Meillä Sittardissa näin on tehty jo
muutamia vuosia, ja sairaalamme
toimii tehokkaasti, hollantilaisen
Orbis Medical Park sairaalan joh-
taja Henny van Laarhoven hehkuttaa.
Aiemmin sairaalat rakennettiin lääkäreitä varten. Kirurgeilla
oli leikkaussalit ja omat tilat, sisätautilääkäreillä omansa, röntgenkuvat otettiin kellarissa ja verikokeet jossain muualla. Potilas kulki paikasta toiseen ja odotti useita päiviä sekä tuloksia että pääsyä
seuraavan spesialistin luokse.
– Meillä hoitohenkilökunta,
lääkärit ja potilaat tietävät tarkkaan, missä järjestyksessä mitä-
– Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro, mitä hän
aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten prosessien ympärille seinät piirretään, johtaja Henny van Laarhoven sanoo.
40
Kuntatekniikka 1/2011
KIINTEISTÖT
Orbis Medical Parkin sisäänkäynti. Ulkoarkkitehtuuri tuo mieleen
liikerakennuksen.
kin tehdään. Kaikki toimenpiteet
suoritetaan peräkkäin, ja tulokset
ovat saatavilla jokaisessa hoitopisteessä, van Laarhoven kertoo.
Hoitoprosessi
suunnittelun ytimeen
Henny van Laarhoven ei ole koulutukseltaan lääkäri vaan taloustieteilijä. Lääkärilatinan sijasta
hän laukoo sujuvasti liikkeenjohdon liturgiaa.
– Meillä potilas on asiakas.
Hoito on prosessi, jonka ympärille sairaala on rakennettu. Jo ennen sairaalan rakentamista prosessit ja toiminnot suunniteltiin
uudelleen ja standardisoitiin täsmällisiksi. Modernia sairaalaa rakennettaessa arkkitehti ei kerro
mitä hän aikoo tehdä, me kerromme arkkitehdille, millaisten
prosessien ympärille seinät piirretään.
Orbis Medical Park on prosessiorientoitunut ketjuorganisaatio. Se tarkoittaa sitä, että jo ennen rakennussuunnittelua sairaalan johto on tarkkaan suunnitellut, missä ja mihin suuntiin potilaat ja hoitohenkilökunta liikkuvat ja missä taas tavarat, tarvikkeet ja tukitoimien henkilöstö liikkuvat.
Orbis Medical Parkin
sisäkatumainen keskusaula luo kauppakeskusmaisen tunnelman sairaalatiloihin.
Tieto liikkuu liukkaasti
Orbis-sairaalakompleksissa tietotekniikalla on keskeinen rooli.
– Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että tieto liikkuu esteettä ja liukkaasti eri ohjelmistoalustojen välillä.
Aivan samoin kuin potilaat siirtyvät esteettä toimenpiteestä ja
erikoisalalta toiseen, Henny van
Laarhoven painottaa.
Sairaalassa potilaiden, siis asiakkaiden, saapumisosa on nimetty Terveyden Bulevardiksi. Potilashuoneiden toivotaan tuovan
asiakkaiden mieleen lähinnä hotellin. Sairaalasängyt ovat tietysti
sairaalasänkyjen näköisiä.
Potilassängyssä on oma potilaspääte, jolla voi tutkia kaikkea potilastietoa, kutsua hoitajaa, olla yhteydessä lääkäriin, tilata ateriansa, muuttaa huoneen
lämmitystä ja ilmastointia, lähettää tekstiviestejä, soittaa puhelimella, kuunnella radiota tai katsoa televisiota.
Muuntojoustavuutta
tarpeen mukaan
Sairaalaympäristön rakentaminen muutoksiin valmiin prosessin ympärille tarkoittaa sitä, että
siellä on kolmenlaisia tiloja. Kliiniset tilat, joissa tutkitaan, diagnosoidaan, leikataan ja annetaan
ORBIS MEDICAL
PARK
■ Sijaitsee
Etelä-Hollannissa, Sit-
tardissa.
■ Sairaalakompleksin
pinta-ala
on noin 100 000 m2.
■ Rakennustyöt
alkoivat 2005 ja
saatiin valmiiksi 2008.
■ Rakennuskustannukset
olivat
noin 210 milj. euroa.
■ Kohteen
on suunnitellut englantilainen konsulttiyhtiö Turner
& Townsend International PLC.
■ www.orbisconcern.nl/omc
Kuntatekniikka 1/2011
41
Varastot ovat pyörillä. Kuljetuksista huolehtivat robotit.
Poliklinikoiden tutkimushuoneet ovat yhteiskäyttöisiä ja standardivarusteltuja.
hoitoja, tehdään muunneltaviksi. Näin niihin on helppo sijoittaa uusia koneita ja instrumentteja hoito- ja diagnoosimenetelmien kehittyessä kovaa vauhtia.
Näitä tiloja saatetaan muutella ainakin pari kertaa vuosikymmenessä, joten muutostöihin on
varattava investointivaroja muuta sairaalaosaa enemmän.
Potilashuoneita ei uudisteta
läheskään kliinisten tilojen tah-
tiin, joten muunneltavuutta vaaditaan vähemmän. Hallinnolliset ja huoltotilat rakennetaan
oletuksella, ettei niitä juuri tarvitse muunnella lasketun elinkaaren aikana, joka on vähintään 25 vuotta.
Tehokkuus kompensoi
korkeampia kustannuksia
Uusi rakentaminen ja massiivinen tietotekniikan määrä mer-
kitsevät korkeampia kustannuksia.
– Rakennuskustannukset eivät ole terveydenhuollossa nykyään läheskään merkittävin tekijä. Työ maksaa enemmän. Korkeammat rakennuskustannukset saadaan takaisin noin viidessä vuodessa tehostuneen toiminnan ja parempien prosessien
ja siis pienempien henkilöstökulujenkin kautta, Henny van Laar-
hoven muistuttaa.
Orbis Medical Park ei vielä ole
toiminut viittä vuotta mutta silti niin kauan, että van Laarhovenilla on tuntuma kustannuksiin.
Asiakastyytyväisyys on kasvanut.
Parannetaanko täällä enemmän
ihmisiä kuin perinteisessä sairaalassa, jossa potilaat jonottavat laboratorion, röntgenin, ultraäänen
ja erikoislääkäreiden ovien takana? Sitä eivät tilastot kerro. N
Tavoitteena kuntouttava hoitoympäristö
● Antti Autio, arkkitehti SAFA
terveydenhuollon
arkkitehtuurin tutkija
Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti
henkilökunnan yhteinen toimistotila ja neljä kerrosta erikoisalattomia 30-paikkaisia osastoja.
■ Orbis
Osa kaupunkia
Medical Parkin suunnittelussa lähdettiin luomaan täysin
uudenlaista sairaalaa. Oppia niin
toimintaprosessien kuin tilojenkin suunnitteluun haettiin aloilta,
joilla tuottavuus ja suurten asiakas- ja materiaalimäärien joustava ja tehokas liikuttelu on tärkeää. Lentokenttien, hotellitoiminnan ja vähittäiskaupan parhaita
käytäntöjä sovellettiin sairaalaympäristön suunnittelussa. Tuloksena on merkittävästi perinteisestä
poikkeava rakennus.
Rakennuskompleksi koostuu useammasta toiminnallisesta kokonaisuudesta: pysäköintitalo, toimisto- ja liikekeskus,
90-paikkainen kuntoutussairaala,
56-paikkainen psykiatrinen klinikka sekä itse sairaala. Sairaala taas koostuu keskeisesti sijoitetusta akuuttien ”kuumien toimintojen” osasta, jossa mm. ensiapu ja leikkausosasto sijaitsevat, sekä neljästä liki identtisestä
rakennusosasta, joista jokaisessa
on kaksi kerrosta poliklinikkoja,
42
Kuntatekniikka 1/2011
Orbis Medical Park on paljon
muutakin kuin sairaala. Se on
osa kaupunkia. Suuren sisäkatumaisen keskusaulan ympärille rakentunut tiili-lasikolossi muistuttaa kauppakeskusta sekä ulkohahmoltaan että julkisten tilojen
tunnelmaltaan. Sisäkadun varrelta löytyvät ravintola, apteekki,
kioski, kukkakauppa, kahvila ja
erilaisia hyvinvointialan yrityksiä.
Aulaan sijoittuvat sairaalan ilmoittautuminen ja ajanvaraus sekä terveysneuvonta. Poliklinikan
vastaanottohuoneiden ovet aukeavat suoraan keskusaulaan, joka palvelee myös odotustilana.
Odottaminen on kuitenkin harvoin tarpeen, sillä toiminta on
tarkasti aikataulutettua.
Suunnittelu alkoi hoitoprosessien standardoinnilla
Koko suunnittelu alkoi hoitoprosessien standardoinnilla, mikä
on johtanut myös hyvin pitkälle
standardoituihin tiloihin. Noin 80
prosenttia toiminnasta ja tiloista
on täysin standardoitavissa. Poliklinikoiden vastaanotto- ja tutkimushuoneet ovat identtisiä muutamia erikoisvarusteltuja huoneita lukuun ottamatta. Huoneita
– kuten muutakaan sairaalassa –
ei ole korvamerkitty kenellekään;
ne ovat yhteiskäyttöinen resurssi.
Tutkimushuoneiden takana on
poliklinikan yhteinen työtila, jossa
lääkäreillä ja hoitajilla on työpisteensä. Se liittyy läheisesti henkilökunnan yhteiseen toimistomaisemaan, jossa myös tauko-, kokous- ja kirjastotilat sijaitsevat.
Kanslioita tai suljettuja toimistohuoneita ei ole; kaikki työntekijät käyttävät yhteisiä työpisteitä. Työskentely on sosiaalista ja
henkilökunta viihtyy. Epävirallinen tiedonkulku ja ryhmätyöskentely helpottavat kollegoilta
oppimista.
Logistiikka maksaa
ja säästää
Rakennus on suunniteltu logistisesti erilaisten liikennevirtojen ympärille, mikä sujuvoittaa toimintaa.
Varastot ovat pyörillä. Materiaaliliikennettä pyörittävät automaat-
tiset kuljetusrobotit, joille on pyhitetty kokonainen maanalainen
kerros ja omat hissit. Hissit nousevat suoraan kerrosvarastoihin, eikä ihmisiä ja materiaaleja kulje samoilla käytävillä.
Vuodeosastot ovat erikoisalattomia: nekin ovat yhteiskäyttöinen resurssi. Tiloiltaan ne muistuttavat enemmän hotellia kuin
perinteistä sairaalaa puulattioineen ja tilavine yhden hengen
huoneineen. Tärkeimpänä ajatuksena on ollut rakentaa ympäristö, joka kannustaa aktiiviseen
kuntoutumiseen ja hyödyntää
potilaan voimavaroja hoidon resurssina.
Tietotekniset järjestelmät sekä
automatisoidut varastot selittävät
perinteiseen sairaalaan verrattuna noin 15 prosenttia korkeammat rakennuskustannukset. Investoinnit maksavat itsensä takaisin toiminnan tehostumisesta
saatavien säästöjen kautta. Uuteen sairaalaan siirryttäessä avustavaa henkilökuntaa tarvitaan
vain viidennes entisestä. Vuodepaikkojakin on vain noin puolet
perinteisen sairaalan määrästä.
KIINTEISTÖT
Nopea keino vastata väestörakenteen muutoksiin
RAUMA RATKAISI KOULUPULANSA
TILAMODUULEILLA
Rauman kaupunki on
hankkinut koulutiloja ostamalla seitsemän
perustuksineen siirrettävää tilamoduulia.
Mobiilirakennuksia voi
käyttää paitsi kouluina
ja päiväkoteina myös
asuntoina.
TEKSTI ja KUVA Heikki Jaakkola
Rauman kaupunki hankki viime vuonna seitsemän siirrettävää tilamoduulia koulutiloiksi.
NN Talotoimen päällikkö Jyrki
koulujen alkamiseen mennessä
elokuun puolivälissä.
Haapasaari Rauman kaupungin
teknisestä virastosta näkee siirrettävillä rakennuksilla käyttöä
etenkin koulu- ja päiväkotitiloina. Näiden tarve lisääntyy usein
alueilla, joihin on kaavoitettu uusia omakotitontteja.
Raumalla koulutilaa tarvitaan
lähivuosina lisää Kaaron alueella. Lisäksi kaupunki tarvitsi väistötilaa Nanun koulun korjauksen ajaksi. Tilojen tarve ratkaistiin tilaamalla seitsemän perustuksineen siirrettävää ja toisiinsa liitettävää tilamoduulia, joista
saatiin yhteensä noin 400 neliötä
luokkatilaa ja 75 neliötä käytävätilaa. Paikan päällä rakennukset
laskettiin maahan, liitettiin yhteen ja kytkettiin sähkö-, vesi- ja
viemäriverkostoon.
– Kahden moduulin kokonaisuus sijoitettiin Kaaron koulun yhteyteen, viisi muuta vietiin
väistötiloiksi Nanun koululle. Kesällä 2011 myös väistötilana olevat rakennukset liitetään Kaaron
kouluun, Haapasaari kertoo.
Tilojen hankinta tapahtui nopeasti. Valtuuston lisämäärärahapäätös saatiin maaliskuun lopulla 2010, ja talotoimittajille lähetetyn tarjouspyynnön tarjousaika
päättyi toukokuun alussa. Tekninen lautakunta valitsi talotoimittajan toukokuun puolivälissä. Rakennukset saatiin käyttökuntoon
44
Kuntatekniikka 1/2011
Alku on lupaava
Koska rakennukset on otettu
käyttöön vasta äskettäin, käyttökokemukset ovat vielä vähissä.
Alku on kuitenkin ollut Haapasaaren mukaan lupaava.
– Ensimmäiset käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä.
Vain käytävätilojen ahtaus on
herättänyt kritiikkiä. Energiatehokkuus, tekninen toimivuus ja
yleinen laatutaso vastaavat paikalla rakennettua taloa, Haapasaari kertoo.
Rakennuksen kuljettaminen
kokonaisena asettaa kuitenkin
omat rajoituksensa paitsi rakennuksen koolle, myös sen muodoille. Kuljetuksesta selvitään
helpommalla pitämällä arkkitehtuuri mahdollisimman yksinkertaisena. Talot voivat kuitenkin olla muodoltaan perinteisiä, harjakattoisia rakennuksia.
Lupakäytännössä
korjattavaa
Tilamoduulikonsepti on Suomessa uusi myös rakentamisen lainsäädännön näkökulmasta. Esimerkiksi rakennuslupaan liittyvät tulkinnat vaihtelevat kunnissa
tuntuvasti. Raumalla rakennuksilta vaadittiin sama rakennuslupamenettely kuin paikan päällä
rakennettavilta taloilta. Toinen
mahdollisuus olisi ollut määräaikainen rakennuslupa.
– Menettelyssä olisi ehkä ollut
keinottelun makua, minkä takia
siihen ei haluttu ryhtyä, Jyrki Haapasaari sanoo.
Esimerkiksi Amsterdamissa suurehko opiskelija-asuntola
on koottu remontoiduista merikonteista. Asuinkontit ovat alueella määräaikaisen rakennusluvan turvin, jota on uusittava viiden vuoden välein.
Erona järeä perustus
Rauman koulumoduulit on rakentanut talotehdas Teijo-Talot.
Johtaja Lasse Ojasen mukaan
kokonaisina siirrettävien rakennusten merkittävin ero perinteisiin taloihin on järeä perustus. Rauman koulumoduulien
perustuksena on 500 mm:n teräsbetonilaatta, jonka paino on
80 prosenttia koko rakennuksen
painosta. Vankan laatan ansiosta
puurunkoinen rakennus on riittävän jäykkä kestääkseen kuljetukset ja nostot.
Asennuksen yhteydessä rakennus lasketaan tunkkien avulla rekan lavetilta tasaisen murskekerroksen päälle. Koulumoduuleissa on yksinkertainen ristirunko, jonka tolpitus noudattaa tavanomaista 60 cm:n jakoa.
Runkolevyt ovat kipsilevyä, läm-
möneristeenä on mineraalivilla ja
lämmitysratkaisuna sähkötoiminen lattialämmitys.
– Siirrettävyys ei aseta erityisiä vaatimuksia materiaaleille tai
rakenteille, kunhan runkorakenne on vain riittävän jäykkä. Koska
moduulien seinät on rakennettu
ulkoseiniksi, lämpimien luokkatilojen väliseinissä on vankka
lämpöeristys. Paksu eristekerros
parantaa luokkatilojen välistä äänieristystä minkä lisäksi väliseinät palo-osastoivat luokkatilat tehokkaasti, Ojanen sanoo.
Tuki- ja palveluasuntoja
ikääntyville
Lasse Ojanen uskoo siirrettävien rakennusten yleistyvän myös
ikääntyvien ihmisten tuki- ja palveluasuntoina.
– Näissäkin kohteissa siirrettävyys ja mahdollisuus muunnella tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin tulee usein tarpeeseen.
Mikäli Ojasen odotukset toteutuvat, monessa kunnassa joudutaan pian miettimään siirrettäviin rakennuksiin sovellettavaa
lupakäytäntöä. Lisäksi on ratkaistava, millaisia teknisiä vaatimuksia – mm. energiatehokkuusvaatimuksia – näihin kohdistetaan.
– Ehkä perustavin juridinen
kysymys on, onko siirrettävä tilamoduuli kiinteistö vai laite, Lasse
Ojanen pohtii. N
Barcelona
B
arcelona on maailmankaupunki arkkitehtuurissa ja muotoilussa. Espanjan Katalonian pikku
jättiläinen haastaa metropolit monilla muillakin aloilla.
M Pekka Rytilä on
72-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n
erityisasiantuntijana.
Kerrostumat
Gaudí uhmaa painovoima
Barcelonasta löytyy paljon kata-
Sadan pylvään salin portaikko Güellin puistossa, joka on parasta Gaudía.
lonialaisen modernistityylin rakennuksia. Se on paikallinen vastine art
nouveaulle ja jugendille. Kuuluisimpia ovat Antoni Gaudín painovoimaa uhmaavat luomukset. Tunnetuin
maamerkki on Gaudín 1800-luvun
lopulla suunnittelema, yhä rakenteilla
oleva Sagrada Família eli Pyhä perhe.
Kun oli sata vuotta rakennettu, paavi kävi katsomassa ja sanoi, että hyvä
tulee, jatkakaa.
Kirkko valmistunee 2027, jolloin
tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun
Gaudí kuoli raitiovaunun alle jäätyään. Kompleksista ei ollut kunnon
piirustuksia, koska arkkitehti asui työmaalla ja piirsi sitä mukaa kun rakennus edistyi. Seuraajien on pitänyt arvuutella luonnoksien perusteella, mitä on tekeillä.
Gaudí suunnitteli myös huippuhienoja asuntotaloja ja Parc Güellin puistokompleksin. Barcelonassa on lukuisia
muitakin puistoalueita, joista merkittävimpiä ovat Barcelonan keskuspuisto Parc de la Ciutadella. Siihen kuuluu
muun muassa eläintarha. Montjuïcin
kukkulalta löytyy kaktuspuisto.
”Luovuuden pääkaupunki” Barcelona vaalii myös Salvador Dalin ja
Pablo Picasson muistoja.
tuman muistoksi on kelpo monumentti vanhassa satamassa. Sieltä
pääsee keskustaan neljää eri nimistä Ramblaa pitkin, joissa käy jatkuva kuhina. Tyypillisiä näkyjä ovat korokkeilla seisoskelevat liikkumattomat patsasesiintyjät. Ramblojen itäpuolella sijaitsee Barcelonan vanhakaupunki, yksi Euroopan suurimpia
keskiaikaisia keskustoja. Se on nykyisin lähes autoton kävelysokkelo.
Kantakaupungin pohjoispuolelta löytyy viistetyillä kadunkulmilla
varustettu laaja alue, jonka lävistävät pääkadut Diagonal ja Meridiana. Espanjan mahtava moottoritieverkko hipaisee Barcelonaa maan
puolelta. Sisäisen joukkoliikenteen
solisteina luikertelevat väliseinättömät, matomaiset metrojunat jyrkästi kaartelevilla radoillaan.
Oliver-Bonjoch
Barcelona on Katalonian pääkaupunki, jossa castillanoa eli espanjaa
opetetaan vieraana kielenä. Tienviitat ovat kaksikielisiä, katalonia
ensimmäisenä. Itsepäisen kaupungin 2000-vuotinen historia on ollut
myrskyinen, kun Karthago, Rooma,
maurit, frankit ja katalonialaiset itse ovat sitä hallinnoineet, hävittäneet ja ryöstäneet. Viimeisin iso kahina oli 1939, kun Francon joukot
kukistivat Barcelonan, joka oli lyhyeksi jääneen tasavallan vasemmistolais-anarkistinen pääkaupunki.
1800-luvulla vanha kaupunki teollistui, kasvoi ja rikastui. Keskiaikaiset
muurit purettiin. Barcelona isännöi
kesäolympialaiset 1992. Niitä varten toteutetut rakennukset peittävät suuren osan Montjuïcin rinteistä. Stadionin edustan valkoinen televiestintäantenni on yksi Barcelonan
uusista tunnusmerkeistä, Santiago
Calatravan merkkituote.
Konttisatama Llobregatin suistossa ja sen viereinen lentoasema
ovat muodostaneet vahvan kasvualueen lounaaseen. Merimoottoritie Genovasta ohittaa Ranskan
rannikon ruuhkat. Uusin ihme on
Madridin luotijuna, joka yhdistyy
aikanaan Ranskankin verkkoon.
Nykyisin Barcelonassa on 1,7 ja
metropolialueella 5 miljoonaa asukasta. Montjuïcin stadionin vierelle
tehtiin olympiakisojen aikaan jopa
Espanjalainen kylä. Muurien ympäröimästä kauppa- ja ravintolakompleksista löytyy pienoismalleja
maan eri alueiden nähtävyyksistä.
Alue on jaettu pieniin kujiin, joiden
rakennukset noudattavat maan eri
osien tyylien ominaispiirteitä.
Liikennemuotoja
Kristoffer Kolumbus palasi vuoden
1492 retkeltään Barcelonaan, jossa Ferdinand ja Isabella pitivät hovia. Tapah-
Sagrada Famíliaa rakennetaan yhä.
Kuntatekniikka 1/2011
45
Suomen liikunta- ja kuntoutusala
kokoontuu jo 10. kertaa alan ykköstapahtumaan
Tule messuille hakemaan tuoreimmat ideat ja
tapaamaan alan tärkeimmät kumppanit
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
24.-25.3.2011
Sportec 2011
Johtava liikuntapaikkojen ammattitapahtuma
Gymtec 2011
Kuntoliikunnan huipputapahtuma
Fysiotec 2011
Fysioterapian ja kuntoutuksen ammattimessut
Näytteilleasettajat, ohjelma sekä ennakkorekisteröityminen osoitteessa
www.sportec.fi
VESIHUOLTO
Kuntien omaisuusjärjestelyt muokkaavat alaa
SEINÄJOEN VESIHUOLTO KAUPUNGIN
ENERGIAYHTIÖN SUOJIIN
TEKSTIT Paavo Taipale
NN Seinäjoen kanssa samoihin
aikoihin hiukan vastaavanlaisesta järjestelystä päätettiin Lappeenrannassa, jossa osakeyhtiönä
toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin kaupungin energiayhtiöön.
Muutama vuosi sitten Jyväskylä
myi suuremmista kaupungeista
ensimmäisenä vesihuoltolaitoksensa omistamalleen energiayhtiölle. Siellä integraatio on viime aikoina syventynyt entisestään.
Energia- ja vesilaitosten yhdistämistä selvitettiin useissa maamme keskisuurissa kaupungeissa ja
kunnissa viime vuosikymmenen
alkupuolella. Tämä ns. multiutility-malli on Suomessa ja Pohjoismaissa kuitenkin vielä verrattain
harvinainen toimintatapa. Keskija Etelä-Euroopassa sekä muualla maailmassa käytäntö on jonkin verran yleisempi, mutta val-
Juha Harju
Seinäjoen kaupungin
vesihuoltoliiketoimintaa on vuoden alusta
hoitanut Seinäjoen Vesi
Oy, joka on Seinäjoen
Energia Oy:n kokonaan
omistama tytäryhtiö.
Kaupunki myi vesihuoltoliiketoimintansa marraskuussa perustetulle
yhtiölle viime vuoden
lopussa. Keskeisinä perusteina kaupalle olivat
kaupungin konsernirakenteen yksinkertaistaminen ja energiayhtiön
voittoon kohdistuvan
verorasituksen keventäminen.
– Energia- ja vesiyhtiöt ovat Seinäjoen kilpailukyvyn ja vetovoiman
kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne tuottavat peruspalveluita, eikä niiden omistuksesta ole aikomustakaan luopua, kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki vakuuttaa.
litseva käytäntö se ei ole missään.
Kansainvälisissä yksityissektorin
yritysjärjestelyissäkin on viime
vuosina yhdistämisen sijasta ehkä enemmän erotettu näitä liiketoimintoja toisistaan.
Kaupungin verosuunnittelu taustalla
Seinäjoella päätettiin edetä vesihuollon organisoinnissa ripeästi
pian ison kuntaliitoksen jälkeen.
Uuden Seinäjoen vesihuoltolaitosten taloudellisen tilan analyysi osoitti suurta investointitarvetta erityisesti verkostosaneerausten osalta. Tämä olisi edellyttänyt
huomattavia vesihuoltomaksujen korotuksia. Nyt investointeihin päätettiin käyttää myös oman
energiayhtiön tuottoja.
– Synergiaetuja haetaan, ja
vesihuoltolaitoksen suurten investointitarpeiden rahoituksen
varmistaminen on yhdistymisen
tärkeimpiä perusteita. Energiayhtiön tulosta on tavoitteena käyttää konserniavustuksena vesihuoltolaitoksen investointeihin,
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki sanoo.
Seinäjoen vesihuoltomaksuja
on tarkistettu viime vuosina, jotta korjausvelkaa saataisiin kurottua umpeen. Liiketoimintakauppa tuskin poistaa maksujen korotustarvetta vastaisuudessakaan.
– Missään tapauksessa mahdollisia tulevia maksukorotuksia
ei voida laittaa liiketoimintakaupan piikkiin, pikemminkin päinvastoin, Rasinmäki vakuuttaa.
Kauppahinnaksi muodostui
osapuilleen 60 miljoonaa euroa.
Se perustuu vesihuoltolaitoksen
omaisuuden nykykäyttöarvoon.
Vesiyhtiölle kauppahinta jää velaksi, josta se maksaa kaupungil-
le kuuden prosentin korkoa. Korkokuluihin yhtiö saa emoyhtiöltään konserniavustusta. Lainajärjestely on 30-vuotinen, ja ensimmäiset 10 vuotta ovat lyhennysvapaita.
Nähtäväksi jää, miten kestäväksi kaupungin verosuunnittelun perusteella tehty liiketoimintajärjestely tulevaisuudessa
osoittautuu vesihuoltopalvelujen kehittämisen kannalta. Epäilyksiä on esitetty muun muassa
vesiyhtiön energiaemoltaan saaman konserniavustuksen verovapaudesta.
Omistajaohjaukseen
keskitytään
Seinäjoella vesihuoltolaitos ja
energiayhtiö ovat pitkään toimineet samassa kiinteistössä. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen
tosin vesihuoltolaitoksen päätoimipiste on väliaikaisesti ollut entisellä Nurmon kunnantalolla.
Kaupungin teknisen toimen
kanssa on tehty palvelusopimus
kunnallistekniikan rakentamisen osalta. Verkostosuunnittelussa, -rakentamisessa, asiakaspalvelussa ja hallinnossa arvioidaan saatavan synergiaetuja energiayhtiön kanssa.
Kaupungin strategiassa on
tavoitteena yksinkertaistaa konsernirakennetta. Rasinmäen mukaan tehty järjestely tukee tätä tavoitetta ja energiayhtiö on tarkoitus pitää tiukasti omissa käsissä.
– Molemmat ovat Seinäjoen
kilpailukyvyn ja vetovoiman kannalta äärettömän tärkeitä yhtiöitä. Ne ovat peruspalveluita, joista
ei ole aikomustakaan luopua.
– Konsernin omistajaohjaukseen on kiinnitetty huomiota.
Kaupunginhallitus mielletään
konsernihallitukseksi ja kaupungin johtoryhmä konsernin johtoryhmäksi. Sekä valtuustolle että
hallitukselle pyritään antamaan
säännöllisesti tietoa ja konserKuntatekniikka 1/2011
47
niohjausta on tarkoitus
tiivistää edelleen. Sooloileminen on tehty mahdottomaksi, ja yhtiökokous saadaan tarvittaessa nopeasti
kokoon. Itse en usko ristiriitoihin näissä asioissa,
Rasinmäki vakuuttaa.
Normaalia
muutosvastarintaa
Vesihuoltolaitoksen henkilöstö siirtyi osakeyhtiön
palvelukseen ns. vanhoina
työntekijöinä. Yhtiö otti
vastatakseen myös sellaiset palveluksestaan eläkkeelle siirtyvän henkilöstön eläkemenoperusteiset
maksut, jotka aiheutuvat
tämän henkilöstön vuotta
2005 edeltävän ajan vesihuollon palvelussuhteista
Seinäjoen kaupunkiin sekä Nurmon, Ylistaron ja
Peräseinäjoen kuntiin.
– Henkilöstön suunnalta meille on tullut positiivista palautetta. Järjestelyn aikataulu muodostui
loppuvaiheessa kieltämättä varsin tiukaksi ja se on
aiheuttanut jonkin verran
keskustelua, Rasinmäki
myöntää. Valtuuston periaatepäätöksen jälkeen oli
vielä runsaasti selvitettäviä
ja sovittavia asioita.
Seinäjoen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta vastusti yksimielisesti liiketoimintakauppaa.
Jorma Rasinmäki arvelee, että johtokunnassa ei
nähty laaja-alaisesti järjestelyn tarjoamaa investointien rahoitusmahdollisuutta. Seinäjoen järjestely poikkeaa Jyväskylän
jokunen vuosi sitten teke-
mästä ratkaisusta muun
muassa siinä, että vesiliiketoiminta pysyy omana
tytäryhtiönään energiakonsernissa.
Lappeenrannassa osakeyhtiömuodossa muutaman vuoden toiminut vesihuoltolaitos fuusioitiin
kaupungin omistamaan
energiayhtiöön. Toiminta yhdistettynä yhtiönä
alkaa maaliskuun alussa.
Järjestely nostatti vastustusta henkilöstön keskuudessa. Kritiikki kohdistui
muun muassa heinäkuun
lomakauteen ajoittuneeseen henkilöstön kuulemismenettelyyn. Henkilöstöjärjestöt kysyivät jäseniltään kantaa kauppaan.
Vain muutama vesiyhtiön vajaasta 60 palkollisesta kannatti sitä. N
Kuntauudistus lisäsi
monialayhtiöitä
Tanskassa
Pohjoismaisista vesihuollon toimialajärjestöistä saatujen tietojen mukaan Ruotsissa toimii tällä hetkellä
26 kunnallista yhtiötä,
joissa vesi- ja energiahuolto on samassa yhtiössä tai konsernissa.
Eräät näistä harjoittavat lisäksi muuta kuntatekniikan liiketoimintaa.
Norjassa lienee vain
joitakin yhtiöitä, jotka tarjoavat sekä energia- että vesihuoltopalveluja. Asiasta keskustellaan ajoittain, mutta
mitään erityistä kehi-
■
tyssuuntaa kohti monialayhtiöitä ei ole näköpiirissä.
Tanskassa on kuntauudistuksen jälkimainingeissa yhdistetty jonkin verran vesija energialaitoksia yhteisiin yhtiöihin. Tähän
arvioidaan olevan keskeisenä syynä kuntauudistukseen liittynyt
velvoite yhtiöidä liiketoimintaa harjoittavat
kuntien yksiköt viime
vuoteen mennessä.
Samalla lienee ajateltu
myös yksinkertaistettavan kuntakonsernien
rakennetta.
VYY suhtautuu varauksellisesti veden ja sähkön liittoihin
■ Vesi-
ja viemärilaitosyhdistyksen
(VVY) hallitusta trendi vesihuoltolaitosten yhdistämisestä muun
muassa energialaitoksiin huolestuttaa, mikäli sen seurauksena
on vesihuoltotoiminnan osaamisen ja resurssien väheneminen.
Uhkana nähdään myös vesihuollon kunnallisen omistuksen häviäminen.
– Kuntien tulisi olla pidättyväisiä omistamiensa energialaitosten ja vesihuoltolaitosten fuusioimisessa. Fuusioiden vaarana
on, että vesihuollon osaaminen
ja vaikuttamismahdollisuudet
muun muassa kipeästi tarvittaviin
saneerausinvestointeihin vähenevät, VVY:n toimitusjohtaja Osmo
Seppälä arvioi.
– Jos yhdistämisen motiivi on
48
Kuntatekniikka 1/2011
kuntakonsernin tasekikkailu ja rahan
tekeminen tyhjästä eli käytännössä maksattamalla
kauppa vesihuollon asiakkailla, emme kannata yhdistämisjärjestelyjä.
Päätökset tehdään
yhteisissä yhtiöissä yhä enemmän
energiatoimialan
ehdoilla ja vesihuollon asiantuntemus
heikkenee.
Läpinäkyvyys
vähenee
fuusioissa
Seppo Haavisto
VVY seuraa alan muutostrendejä herkällä korvalla.
Päähuolena on vesihuollon
asiantuntemuksen ja laitosten toimintaedellytysten sekä niiden julkisen omistuksen
turvaaminen. Yhdistys haluaa nostaa asian keskusteluun myös Kuntaliiton kanssa.
VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälän mielestä energia- ja vesilaitosten fuusioimisen vaarana on, että vesihuollon osaaminen ja vaikuttamismahdollisuudet muun muassa saneerausinvestointeihin vähenevät.
Seppälän mielestä Jyväskylässä on tästä nähtävissä konkreettinen esimerkki. Integraatio on
siellä viety niin pitkälle, ettei vesihuollon vastuuhenkilöitä tahdo
organisaatiosta edes löytyä, eikä vesihuoltotoimialaa enää ole.
Vesihuollon edustus on karsittu
myös yhtiön johtoryhmästä.
– Tällainen trendi on mielestäni aika vaarallinen. Samanlainen suuntaus lienee edessä myös
Lappeenrannassa.
Läpinäkyvyydessä on menty
tietyssä mielessä ojasta allikkoon.
Voimassa oleva vesihuoltolaki
vaatii vesihuoltolaitoksen talouden eriyttämistä nimenomaisesti
kunnan kirjanpidossa, ei muualla. Valmisteilla olevassa uudessa
vesihuoltolakiehdotuksessa eriyttämisvelvoite olisi organisaatiosta riippumaton ja kattava, eli se
koskisi myös kuntien monitoimialayhtiöitä ja yksityisiä vesihuollon toimijoita.
– Avoimuuden väheneminen
näkyy myös muun muassa vesihuoltolaitosten tunnuslukujen
vertailutyössämme. Esimerkiksi Jyväskylästä ei tahdota saada
toiminnasta juuri muita tietoja
kuin ne, jotka on toimintakertomuksessa muutenkin osakeyhtiölain mukaan ilmoitettava. Melko
sammutetuin lyhdyin mennään,
Seppälä harmittelee.
– Seinäjoen tapauksessa peruslähtökohdat näyttäisivät kuitenkin olevan aika lailla erilaiset
kuin Jyväskylässä tai Lappeenrannassa. Vesitoimiala jää itsenäiseksi yhtiöksi ja tämä mielestäni turvaa autonomian ja ammatillisen
päätöksenteon paremmin. Ellei
myöhemmin toisin päätetä, jatkossa emoyhtiö voi kuitenkin itse
ratkaista, miten vesihuoltotoimialaa tytäryhtiönä kehitetään.
Osmo Seppälä korostaa VVY:n
halua keskustella kuntien omistusjärjestelyjen linjoista myös
Kuntaliiton kanssa.
– Kenties voisimme viestiä yhteisesti kunnille, mikä on järkevä
tapa hoitaa vesihuoltoa. Uskon,
että olemme monista asioista samaa mieltä.
VESIHUOLTO
Jätevedenpuhdistuksen historiaa pääkaupunkiseudulla
Helsinki sai ensimmäisen puhdistamonsa 1910
Foto Roos 1930/HKM
Helsingin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo valmistui Alppilaan 1910. Alkuperäinen puhdistamo vaurioitui, ja tilalle
rakennettiin 1924 uusi (kuvassa).
Helsingin ja pääkaupunkiseudun jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin kehitys on
140 vuodessa kulkenut
seitsemän keskeisen
päätöksen ja valinnan
kautta.
● Petri Juuti, dosentti
Tampereen yliopisto,
IEHG-tutkijaryhmä
● Tapio Katko, dosentti
Tampereen teknillinen yliopisto,
CADWES-tutkijaryhmä
● Riikka Rajala, TkT, Tampereen
yliopisto, IEHG-tutkijaryhmä
NNJätevedenpuhdistuksen synnyn taustalla oli monia tekijöitä.
Ensin oli tiedostettava puhdistamattomista jätevesistä aiheutuvat
tautiriskit ja muut vaarat. Oli ratkaistava jätehuolto ja ulostehuolto. Ensimmäisessä vaiheessa korvattiin kaivojen huonolaatuinen
vesi Vantaanjoen vedellä, kun
Helsingin kaupungin vesilaitos
aloitti toimintansa 1876.
Toisessa vaiheessa ratkaistiin
jätehuolto keskitetyllä jätteiden
kuljetuksella ja ulostehuolto vesivessoin. Kolmannessa vaiheessa
1910 alkoi jätevesienpuhdistus ja
neljännessä vaiheessa 1982 siirtyi raakavedenotto Vantaanjoesta Päijänne-tunneliin.
Viemäröinti ja erityisesti vesivessan tulo puhdistivat kaupunkilaisen lähiympäristön, mutta
samalla likaongelma siirtyi vesistöihin ja merenlahtiin. Yhdyskunnan jätevesiä ryhdyttiin
pakon edessä puhdistamaan:
ensin tulivat biologiset suodattimet, seuraavaksi aktiivilietelaitokset ja sen jälkeen fosforin
poisto rinnakkaissaostuksella ja
viimeksi typenpoisto denitrifikaatiolla.
Viemäröinti kaupunkien
velvoitteeksi 1879
Vuonna 1879 tuli maassamme
voimaan terveydenhoitoasetus,
joka velvoitti kaupunkeja ryhtymään viemäröintitöihin sekä
järjestämään asukkailleen hyvää
vettä. Maaltamuuton, teollistumisen ja Pietariin avatun rautatien myötä Helsinki alkoi kasvaa, ja 1850–1900 sen väkiluku
yli nelinkertaistui. Asutus tarvitsi viemäreitä, joiden vastuu siirtyi talonomistajilta kaupungille
1879. Rakennusviraston toiminta alkoi 1878 rakennuskonttorin
nimellä.
Vuosisadan vaihteessa Helsingissä oli jo yli 100 000 asukasta. Kaupungista alettiin tietoisesti luoda modernia pääkaupunkia. Vesilaitoksen ja myöhemmin viemärilaitoksen edustajat tekivät opintomatkoja Keski-Eurooppaan ja hankkivat viimeisintä alan tietämystä. Tämä
yhdessä kaupunkikuvan kohentamisen kanssa vauhdittivat päätöstä rakentaa ensimmäinen jätevedenpuhdistamo Alppilaan
1909. Puhdistamo valmistui 1910
ja seuraava Savilaan 1915.
Ylikuormitettujen puhdistamoiden vaikutus kaupungin kokonaisjätevesimäärään nähden
oli hyvin pientä, ja rantavesien tilanne paheni kaupungin muilla
rannoilla entisestään. Eri vaihtoehtoja pohdittiin lähes kaksi vuosikymmentä, kunnes avomeriputken sijaan ryhdyttiin rakentamaan useampia puhdistamoita eri puolille kaupunkia.
Vuoden 1927 suunnitelman
mukaisesti koko kaupungin hallinnassa oleva alue viemäröitäisiin. Pääsisältö ehdotuksessa oli,
että viemärisuiden lukumäärää
tuli pienentää yhdysviemäreiden
avulla seitsemään ja rakentaa näiden yhteyteen puhdistamot. Laskelmien mukaan alue tulisi täysin rakennetuksi 1970. Kyseessä
oli hyvin pitkän aikavälin suunnitelma, joka myös toteutui pääpiirteissään.
Oma tutkimusyksikkö
aloitti 1932
Samaan aikaan Kyläsaaren puhdistamon kanssa 1932 aloitti Helsingin vesiensuojelulaboratorio.
Sen henkilöstöön kuului yksi kemisti sekä yksi ja myöhemmin kaksi laboranttia. Näin jatkui
1960-luvun alkuvuosiin asti.
Puhdistamojen määrä oli
vuosien varrella kuitenkin kasvanut niin isoksi, että laboratoriotyövoimaa oli lisättävä. Myös
1962 voimaan tulleen vesiasetuksen edellyttämiin vesistötutkimusten tekemiseen oli varauduttava. Samoin apua tarvittiin
vuoden 1964 jätevesikomitean
Kuntatekniikka 1/2011
49
Suunnittelemme
parempaa
huomista
Osaamisemme ja monipuolisen kokemuksemme
avulla tarjoamme kilpailukykyisiä ratkaisuja uimahallien ja muiden liikuntatilojen rakennejärjestelmiksi.
Rakennetekniikan erikoisosaamisemme kattaa mm.
vesitiiviit rakenteet
rakenteiden säilyvyystarkastelut
rakennusfysikaaliset suunnitelmat:
lämpö- ja kosteustekniikka sekä korroosionhallinta
kuntotutkimukset
referensseihimme kuuluu mm. Mäkelänrinteen
Uintikeskus, joka on Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä uintikeskus.
www.aarokohonen.com
50
Kuntatekniikka 1/2011
tarvitsemiin selvityksiin. Tutkijavoimia alettiin lisätä 1963, ja lisääminen jatkui tehtävien lisääntyessä nopeasti.
Vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämistä samaan organisaatioon esitettiin 1975, ja se
toteutui yhdeksän vuoden kuluttua. Yhdistymistä edistivät Helsingissä ja muissa kaupungeissa
jätevesimaksulaki (1974) sekä
vesi- ja viemärilaitoslaki (1977).
Käytännössä viemärilaitostoiminnot siirrettiin rakennusvirastosta vesilaitokselle, mikä ei
kuitenkaan sujunut kitkatta. Viemäripuolelta tulleita kutsuttiin
vähemmän mairittelevasti biafralaisiksi.
Keskuspuhdistamo
valmistui 1994
Helsingin 1960- ja 1970-luvulla valmistuneet ja laajennetut
puhdistamot olivat mekaanisbiologisia. Vaatimusten kiristyessä puhdistamoita täydennettiin kemiallisella vaiheella. Tämä toteutettiin rinnakkaissaostuksella kaikilla aktiivilietelaitoksilla 1978 mennessä.
Pienempiä puhdistamoja
ryhdyttiin asteittain poistamaan
käytöstä. Ensin 1970-luvulla lakkautettiin Mustikkamaan, Kulosaaren ja Rajasaaren puhdistamot. Näitä seurasivat Herttoniemi ja Tali sekä Laajasalo.
Tämän jälkeen 1988 olivat
jäljellä vielä Kyläsaaren, Viikin,
Vuosaaren, Munkkisaaren ja
Lauttasaaren puhdistamot. 1986
alussa hyväksyttiin keskuspuhdistamon suunnitelma ja kalliopuhdistamo valmistui Viikinmäkeen 1994.
Espoo vei purkuputken
avomerelle 1974
Espoossa jätevedenpuhdistuksen painopiste siirtyi 1960-luvulla Suomenojalle. Ensin rakennettiin rengaskanava, joka
yhdistettiin 1963 lammikkopuhdistamoon. Samana vuonna rakennettiin purkuputki merelle ja
toinen purkuputki 1967. Syksyllä
1969 valmistui Suomenojan mekaaninen puhdistamo.
Espoossa jätevesien uusi ja
aiempaa pidempi purkutunneli
valmistui keväällä 1974. Helsingissä jätevesien johtamista avomerelle oli esitetty jo 1913. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 1973 jätevedenpoistotunnelijärjestelmän yleissuunnitelman:
hanke käynnistyi 1982 ja purkutunneli otettiin käyttöön 1986.
Vuonna 1994 jätevedet Helsingistä ja useista muista kunnista
johdettiin puhdistettuina ulkosaariston reunaan, noin seitsemän kilometrin päähän.
Pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan ja teollisuuden
jätevedet puhdistetaan keskitetysti HSY Veden kahdella Suomen suurimmalla jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä Helsingissä ja Suomenojalla Espoossa.
Espoon valtuusto päätti lokakuussa 2009, että Blominmäkeen rakennetaan kalliopuhdistamo. Sen on määrä valmistua
2020 mennessä.
Historiassa tehdyt
valinnat sitovat
Jätevedenpuhdistuksen kehittämisen ansiosta saastuneet rannat ovat vähitellen puhdistuneet.
Kansalaiskeskustelussa on tultu
tilanteeseen, jossa näkemykset
ovat osittain kääntyneet päälaelleen: jätevedenpuhdistamot nähdään välillä itse saastuttajina.
Yhdyskuntien vedenhankinnassa ja jätevesihuollossa tarvitaan lyhyen aikavälin päätöksenteon rinnalle pitkän aikavälin
suunnittelua. Tällaista suunnittelua tehtiin laajalti vesilaitosten
perustamisvaiheessa 1800-luvun
lopussa ja 1900-luvun alussa. Silloin asioita pohdittiin jopa vuosisadan päähän, mutta myöhemmin pitemmän aikavälin suunnittelu on jäänyt vähemmälle.
Vaarana on, että kaupungeissa
tehdään päätöksiä, jotka eivät
huomioi sitä, miten historiassa
tehdyt valinnat sitovat ja rajoittavat nyt ja tulevaisuudessa tehtäviä päätöksiä ja käytettävissä
olevia vaihtoehtoja. N
Teksti perustuu kirjoittajien tuoreeseen julkaisuun Metropoli ja meri
(HSY 2010). Se on korvauksetta ladattavissa osoitteesta http://tampub.uta.
fi/tulos.php?tiedot=389
Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma
Yhdyskuntatekniikka 2011
Turun Messu- ja Kongressikeskus
18.–20.5.2011
Koko ala yhdessä näyttelyssä.
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Buildia Oy
Huhtiniemeen rakennetaan jopa 17-kerroksinen kylpylähotellirakennus, jos alueen kaavoitus etenee suunnitellusti.
Tiuruniemeen, entisen tuberkuloosiparantolan tiloihin
kaavaillaan senioriasuntoja.
SAIMAAN RANNOILLE NOUSEMASSA KYLPYLÄHOTELLEJA, SENIORIASUNTOJA
● Lappeenrantaan Saimaan rannoille on nousemassa ja suunnitteilla uusia matkailun vetonauloja. Entisen Joutsenon kunnan
Rauhan alueella aloitettiin viime
keväänä kylpylähotelli Holiday
Club Saimaan rakentaminen ja
vanhan mielisairaalan saneeraus.
Holiday Club Resorts Oy:n (HCR)
28 000 neliön kokonaisuuteen
sisältyvät myös vesipuisto ja jääareena. Noin 64 milj. euron hanke valmistuu ensi syksynä.
Lähellä sijaitsevasta Tiurun sairaalan alueesta Lappeenrannan
kaupunki ja HCR tekivät alustavan sopimuksen marraskuussa.
Tällä hetkellä valtion vastaanottokeskuksena toimivaan entiseen
tuberkuloosiparantolaan kaavail-
Staran kuvapankki, Heli Seppälä
Hamsteri tarvitsee vain traktorin ja kuskin.
Hamsterit apuun Helsingin lumisodassa
● Helsingin kaupungin Stara on
ottanut käyttöön kaksi hamsteriksi kutsuttua lumilinkoa. Traktorin vetämä linko syöksee kadulta poistetun lumen suoraan
takana olevaan peräkärryyn ja
korvaa näin monesta autosta
koostuvan normaalin lumenpoistoyksikön.
– Hamsteri on erityisen kätevä ahtailla asuntokaduilla ja silloilla, joissa 3-4 autosta tai koneesta koostuva lumenpoistoyksikkö helposti tukkii kulkureitin,
vastaava työnjohtaja Tapio Rannanheimo Staralta kertoo.
52
Kuntatekniikka 1/2011
Lumilinko poistaa lunta kerralla metrin leveydeltä. Näin ahtaatkin paikat saadaan puhdistettua lumesta.
Kuormaavan lingon lisäksi Staralla on käytössä 25 lunta
poisheittävää linkoa, jotka ovat
käytössä tarvittaessa.
Pohjanmaalaishamsterit ovat
Helsingissä lainassa, mutta mikäli ne viihtyvät hyvin Helsingissä ja osoittautuvat tehokkaiksi
työmyyriksi, on Staran hankintalistalla omia linkoja.
www.hel.fi/stara
laan senioriasuntoja. Alueen läheisyydessä järjestetään lomaasuntomessut kesällä 2012.
Kolme kilometriä Lappeenrannan keskustasta sijaitsevaan Huhtiniemeen on puolestaan nousemassa kylpylähotelli ja vapaa-aikakeskus, joille rakennusoikeutta on
kaavailtu noin 19 000 m2. Alueella sijaitsee mm. historiallinen hau-
tapaikka-alue, joka maisemoidaan
Museoviraston kanssa.
Hankkeen takana on Buildia Oy, jolle kaupunki myy tontit
noin 1,8 milj. eurolla asemakaavan saatua lainvoiman. Buildia
Oy:n tavoitteena on aloittaa kokonaisbudjetiltaan noin 70 milj.
euron hankkeen rakennustyöt
2012 alussa.
Aurauksen
toimenpiderajat
vaihtelevat paljon
ruotsalaiskunnissa
si. Suuremmista kaupungeista
turhaa kiirettä aurauksen kanssa välttää Perämeren rannikon
Skellefteå, jossa aurataan, kun
lunta on satanut 10 senttiä.
● Viime syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan ruotsalaiskuntien
katujen lumenaurauksen toimenpiderajat vaihtelevat huomattavasti. Kuntien keskustaalueiden pääväylien kunnossapidon toimenpiderajoja koskeneeseen kyselyyn vastasi Ruotsin 290 kunnasta 245.
Tiukin toimenpideraja on
jämtlantilaisessa Bergin kunnassa, jossa auraus pääväylillä alkaa yhden senttimetrin lumikerroksen jälkeen. Myös hiihtokeskuskaupunki Östersund yleensä runsaslumisessa Jämtlannissa
kuuluu innokkaimpiin auraajiin.
Siellä toimenpideraja on kolme
senttimetriä. Vättern-järven rannalla sijaitsevassa Motalassa auraus puolestaan alkaa kahden
sentin lumikerroksella.
Paksuimmissa hangissa joutuvat liikkumaan itägöötanmaalaisen Högsbyn ja taalainmaalaisen Rättvikin asukkaat. Näillä paikkakunnilla vasta 12 senttimetrin lumikerros pääväylillä
katsotaan auraamista vaativak-
www.svt.se
Energiatehokkuussopimuksille omat
verkkosivut
● Energiatehokkuussopimuksille on avattu omat verkkosivut.
Sivuilta löytyy yleistietoa eri alojen sopimuksista ja vuosittaisista tuloksista kolmella kielellä (FI,
SE, EN). Verkkosivut on laatinut
Motiva Oy työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Motiva
vastaa sivujen päivittämisestä.
www.energiatehokkuussopimukset.fi
Jätetieto yhdessä
osoitteessa
● Kotitalouksien jätepalvelut
koko Suomen alueella löytyvät
nyt yhdestä osoitteesta. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys (JLY).
www.jäteinfo.fi
Biodieseliä syksyllä
pk-seudun busseihin
Raimo Suomela
● Pohjolan Liikenne tuo pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen 19
linja-autoa, jotka käyttävät polttoaineena elintarviketeollisuuden rasvajätteestä peräisin olevaa biodieseliä. Espoon sisäiseen ja seutuliikenteeseen syyskesällä 2011 tulevien autojen tilaaja HSL kilpailutti liikennöitsijät tällä kertaa uusilla
laatukriteereillä, joissa se painotti
aiempaa enemmän alhaisia hiilidioksidipäästöjä ja lähipäästöjä.
Biopolttoaineen ansiosta kasvihuonepäästöt vähenevät noin 75
prosenttia, hiukkaspäästöt 30 prosenttia ja typen oksidit 10 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna.
Saloon uusi
ongelmajätteiden
käsittelykeskus
● Ekokem-Palvelu Oy rakentaa Salossa sijaitsevalle Rouskis Oy:n Korvenmäen jäteasemalle uuden teollisuusjätteiden ja pilaantuneiden
maa-ainesten käsittelykeskuksen,
joka palvelee koko Länsi-Suomen
aluetta. Ekokem-Palvelu toteuttaa
käsittelykeskuksen vaiheittain. Toiminta käynnistyi jo vuoden alussa.
– Yhteistyö Ekokem-Palvelun
kanssa mahdollistaa myös muuta
uutta yhteistyötä ja yritystoimintaa
Korvenmäelle sekä jäteaseman naapurissa olevalle Metsäjaanun teollisuusalueelle. Tällä päänavauksella
voi olla suuri merkitys koko Salon
seudulle, Rouskiksen toimitusjohtaja Jukka Heikkilä sanoo.
Energiapuuska
hakee uusia ideoita
● Tekes on käynnistänyt Energiapuuska-kilpailun, jolla haetaan uusia ratkaisuja energiapuun tuotanto- ja toimitusketjujen tehostamiseen. Kilpailussa painotetaan idean uutuusarvoa ja toteuttamisedellytyksiä. Kilpailu on avoin yrityksille
ja kuntien liikelaitoksille.
Kilpailussa palkitaan 3–5 ehdotusta, jotka kehitetään Tekesin asiantuntijoiden kanssa Tekesin mahdollisesti rahoittamaksi hankkeeksi.
Kilpailuehdotukset on jätettävä 7.3. mennessä. Palkittavat ehdotukset julkistetaan huhtikuun
puolivälissä. Energiapuuska-kilpailu on osa Tekesin puutuote- ja
energiapuualan aktivointihanketta 2010–13.
www.tekes.fi/info/puuska/
energiapuuska
Helsingin seutu
tähtää vihreisiin
toimitiloihin
€
● HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut koordinoi projektia, jossa
seurataan seudun kaupunkien toimitilojen käytöstä eli lämmityksestä, sähkönkulutuksesta, henkilöstön työasiointimatkoista, paperinkulutuksesta ja jätteistä aiheutuvia
kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on vähentää pilottikiinteistöjen päästöjä 10 prosentilla tämän
vuoden loppuun mennessä.
Projektissa on 32 pilottikiinteistöä Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta, Kauniaisista
ja Keravalta. Kiinteistöihin kuuluu
päiväkoteja, kouluja, uimahalleja,
monitoimitaloja, toimistoja sekä varikkoja ja terveysasema. Kiinteistöt
seuraavat kasvihuonepäästöjensä
kehitystä WWF:n ylläpitämällä ilmastolaskurilla.
www.ilmastolaskuri.fi
Suomi puhtaaksi
päivässä
● Suomen suurimmat ympäristötalkoot ovat valmisteilla. Siivouspäivä on 6.5. Tuolloin siivotaan yhdessä päivässä kaupungit ja kunnat –
maanteiden varsia ja vesistöjä. Lappiin ja saaristoon järjestetään oma
siivouspäivä kesäkuussa.
Tempaus on osa maailmanlaajuista liikettä Let´s Do It, jonka tavoitteena on siivota koko maailma.
Kampaja on toteutettu jo kuudessa Euroopan maassa: Virossa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Romaniassa. Lisäksi on
siivottu puolen sataa kaupunkia,
mm. Pietari, Moskova, Delhi ja Bangalore.
Tavoitteena on elvyttää suomalaista talkoohenkeä ja saada
mukaan yli 750 000 suomalaista.
Kampanjan järjestää tamperelainen
Green Earth ry, ja sitä tukevat ympäristöministeriö ja sisäministeriö.
www.suomipuhtaaksi.fi
Kuntatekniikka 8/2010
53
DESIGNKATU
ELÄVÖITTÄÄ
YRITYSALUETTA
World Design Capital Helsinki 2012 keskustan ulkopuolelle ja paikkoihin, jotka eivät perinteisesti edusta muotoilua.
Tuomaristo kiitteli ehdotusta kokonaisvaltaisuudesta, konstailemattomuudesta ja rohkeasta pääkadun visiosta. Kaistajärjestelyt, istutukset, pysäköintitaskut, pajarakennukset, maamerkki,
valaistus ja aitarakenteet
muodostavat yhdessä omaleimaisen ympäristön, joka
liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan.
● Helsingin Herttoniemen
yritysalueen elävöittämiseksi järjestetyn ideakilpailun
on voittanut työ nimimerkillä ”Park Avenue”. Kilpailu on osa Metrohelsinki-hanketta, jossa kaupunki yhteistyössä alueen yritysten kanssa tekee tunnetuksi itäisen
metroradan varressa olevia
kaupunginosia vireinä yritysalueina.
Tavoitteena on laajentaa
Kiinteistöjen
vesijärjestelmien
riskit hallintaan
● Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti
WANDER on käynnistänyt projektin ”Kiinteistöjen vesijärjestelmien kokonaisvaltainen riskienhallinta KIITOS”, jossa kehitetään kiinteistöjen vesijärjestelmien terveellisyyttä, toiminnallisuutta ja kestävyyttä sekä
luodaan edellytyksiä vähentää
kiinteistöjen vesijohtojen vaurioita.
Designkatukilpailun voittaneen ehdotuksen on suunnitellut työryhmä
Pia Sopanen ja Ilkka Svärd avustajanaan Tuuli Sopanen.
Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Lähiöprojektin, rakennusviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen yhteistyössä World Design
Projektissa luotavaan perustietokantaan kootaan olennaiset tiedot kiinteistöjen vesijärjestelmistä Suomessa. Seuraavaksi kerätään uudisrakentamisen pilottikohteista vesijärjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyvää
tietoa sekä luodaan käytännön
toiminnan hallintaan keskittyvä
tietojärjestelmä. Raumalle helmikuussa valmistuva Teknologiatalo Sytytin on yksi pilottikohteista.
Tekesin Vesi-ohjelman osit-
tain rahoittaman kolmivuotisen
projektin kokonaisbudjetti on
240 000 euroa.
www.vesi-instituutti.fi
Tampere
järjestää seudun
joukkoliikenteen
● Joukkoliikennelaki muuttui
vuoden vaihteessa niin, että
Tampereen seudulla linja-autoliikenteen ja kevyen raideliikenteen toimivaltaisena viranomai-
Kuvat Kaisa Syväjärvi
Painaja Hannu Vainikainen säätää 9.12. ilmestyneen
Kuntatekniikan kannen värejä Forssa Printissä 2.12.,
vieressä toimitussihteeri Pirjo Valtakari.
Toimitus vieraili Forssa Printissä
● Kuntatekniikka-lehden
päätoimittaja ja toimitussihteeri vierailivat Forssa Printin painolaitoksella
Forssassa joulukuussa, kun
vuoden viimeinen Kuntatekniikka 8/2010 oli pai-
54
Kuntatekniikka 1/2011
nokoneissa.
Vierailu tarjosi hyödyllisen ja miellyttävän mahdollisuuden tutustua nykyaikaisen arkkipainon toimintaan.
Forssa Print painaa Kuntatekniikan myös tänä vuonna.
Forssa Printin myyntipäällikkö Tuukka Aaltonen selostaa päätoimittaja Paavo Taipaleelle lehden kannen
painotekniikkaa.
Capital Helsinki 2012 -hankkeen
kanssa järjestämään kilpailuun osallistui yli 40 työryhmää.
www.metrohelsinki.hel.fi/designkatu
sena toimii Tampereen kaupunki.
Toimivalta-alueeseen kuuluvat
Tampereen oman alueen ohella
Kangasalan, Lempäälän, Nokian,
Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja
Ylöjärven kuntien alueet.
Muutoksen tarkoituksena on
tukea seudullista kehittymistä ja
luoda edellytyksiä joukkoliikenteen
palvelutason parantamiselle.
Miljoonas valtion
tuella tuotettu
asunto rakenteilla
● Miljoonannen valtion tuella tuotetun asunnon rakennustyöt ovat
alkaneet Helsingin Jätkäsaaressa.
Asunnon rakennuttaa Helsingin
opiskelija-asuntosäätiö HOAS Välimerenkatu 5:een. Neljään kahdeksankerroksiseen taloon valmistuu syksyllä 2012 yhteensä 206
asuntoa.
Asuntojen sijainnille yhdyskuntarakenteessa annetaan nykyisin aiempaa suurempi painoarvo ARAtuotannossa. Kantakaupungin kupeeseen rakennettavat opiskelijaasunnot ovat hyvä esimerkki yhdyskuntarakennetta eheyttävästä
ja siten ilmastonmuutosta hillitsevästä rakentamisesta
Lähes joka toinen sodan jälkeen
Suomeen rakennetuista asunnoista
on rahoitettu valtion tuella. Myös
ensimmäinen valtion tuella 1949
rakennettu asunto rakennettiin
Helsinkiin, osoitteeseen Mannerheimintie 81.
Kuvat Jakke Nikkarinen
Helsingin Energian ja Academica Oy:n ensimmäinen, maailman
ekotehokkaimmaksi luonnehdittu tietokonesali Uspenskin katedraalin alla palkittiin it-alan Green Enterprise -palkinnolla 2010.
Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä, jonka Helsingin
Energia tuottaa lämpöpumppujen, kylmän meriveden ja energiantuotannossa muutoin käyttämättä jäävän lämpöenergian avulla.
Uusi ekotehokas
konesali Helsingin
Suvilahteen
Solutions and Services Oy.
Uuden konesalin toteutus entisiin Suvilahden sähköaseman tiloihin käynnistyi alkuvuodesta, ja
käyttöön konesali saadaan elokuussa.
Tietokoneet jäähdytetään kaukojäähdytyksellä. Tietokoneiden
● Uspenskin maailman ekotehokkaimmaksi luonnehdittu konesali
saa jatkoa, kun Helsingin Energia
ja Academica Oy toteuttavat sa-
malla konseptilla konesalin Helsingin Suvilahteen entisiin sähköasematiloihin. Konesalikäyttöön tulee
alkuvaiheessa noin 2 000 neliötä,
mikä vastaa kooltaan noin kymmentä Uspenskin konesalia. Ensimmäiseksi asiakkaaksi ekotehokkaaseen konesaliin tulee Siemens IT
MEKSIKOON MAAILMAN
KOLMANNEKSI KORKEIN SILTA
PERI GmbH
pylonia tukevat 20 metriä leveää kansirakennetta. Korkeimman pylonin
korkeus on 169 m.
Saksalainen
PERI
GmbH on suunnitellut ja
toimittanut muotti- ja telinekokonaisuuden sillan
tukirakenteiden rakentamiseen. Pyloneissa käytetty itsekiipeävä ACS-muotti mahdollistaa nosturittoman kiipeilyn kaikissa
sääolosuhteissa, mikä nopeuttaa rakennustöitä.
Puente Baluarte sijaitsee
Meksikon vuoristoalueella.
Silta on osa Luoteis-Meksikon uutta moottoritietä ja
valmistuttuaan 2012 tekee
tiestä nopeimman reitin
Tyynelle valtamerelle.
● Meksikoon on rakenteilla maailman kolmanneksi korkein silta, joka valmistuu 2012. Baluarten 1 124
m pitkä silta tulee ylittämään
rotkon, jonka syvyys on 390
m. Vinoköysisillan pääjänneväli on 520 m. Yhdeksän
siltapilarirakennetta ja kaksi
www.perisuomi.fi
Langaton
ohjaus ledvaloihin
● Valtavalo Oy on lisensoinut led-valoputkiinsa japanilaisen Yashima
Dengyo Co. Ltd:n langattoman wlan-ohjaustekniikan.
Järjestelmä hyödyntää
wlan-verkkoa valaistuksen
ohjaukseen ja seurantaan.
Järjestelmä asennetaan
osaksi led-valoputkia. Put-
ken mukana tuleva langaton ohjaus toimii lähes kaikissa loisteputkivalaisimissa pelkällä putkien vaihdolla ilman erillisjohdotusta. Tekniikka perustuu ohjauslaitteeseen, tavalliseen
langattomaan wlan-reitittimeen sekä putken sisään
asennettavaan wlan-ohjaimeen, jonka avulla voidaan
seurata, sytyttää, sammuttaa ja himmentää yksittäistä tai tiettyihin ryhmiin jaettuja led-valoputkia.
Kun langattomaan ohjaukseen liitetään ajastus
tai läsnäolo- tai valoisuustunnistimet, voidaan saavuttaa vielä 20 prosentin
säästöt led-valoputkien
tuoman noin 70 prosentin
sähkönsäästön lisäksi.
www.valtavalo.fi
NetLED järjestelmän
iPad ohjaus.
tuottama lämpö taas johdetaan
lämpöpumpun avulla edelleen kaukolämpöverkkoon lämmittämään
helsinkiläisiä rakennuksia ja asukkaiden käyttövettä. Uuden konesalin lämmitysteho vastaa noin 2 000
omakotitalon lämmitystarvetta.
Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtöaulojen
3&4 katto valmistuu helmikuussa.
Puuviiluinen
sisäkatto tuo
valoa
● Valoisampi ilme ja
talotekniikan sijoittaminen kattorakenteisiin olivat lähtökohtina,
kun Finnavian tilaamaa
Helsinki-Vantaan lentoaseman T2-terminaalin
3&4 lähtöaulojen sisäkattojen uusimista alettiin suunnitella. Ratkaisu löytyi puuviilulla pinnoitetuista Puucompin
kattorakenteista.
Terminaalin katon
uusiminen on osa saneerausta, jonka yhtey-
dessä myös talotekniikka uusitaan lähes kokonaan. Aulatiloissa uusi
talotekniikka ei mahtunut alkuperäisen kattorakenteen sisään, joten
kattopintaa piti laskea
hieman.
Arkkitehtonisista syistä alkuperäinen
metallipaneelikatto purettiin ja asennettiin tilan reuna-alueille. Uusi
katto rakennettiin keskialueelle vanhan katon
perusjakoa ja muotoa
noudatellen.
www.puucomp.fi
Kuntatekniikka 1/2011
55
Ramboll
Finland Oy
BMPJUUBOVULBVLPMÊNQÚUPJ
NJBMBOBTJBOUVOUJKBOB
SWECO PM Oy
t*OT".,Anssi Haimilahti POOJNJUFUUZNBBT
UPUVULJNVLTFOSZINÊ
QÊÊMMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKB
HFPUVULJNVTZLTJLLÚÚO
)PMMPMBBO
t%*Vesa Hakola POOJ
NJUFUUZSZINÊQÊÊMMJLÚL
TJ5BNQFSFFO5BMPZLTJL
LÚÚO
t*OT".,PQJTLTaneli
NissinenPOOJNJUFUUZMJJ
LFOOFTVVOOJUUFMJKBLTJ-JJ
LFOOFZLTJLLÚÚO&TQPP
TFFO
t%*Loviisa Norokorpi
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJ
KBLTJ*OGSBOIBMMJOUBZLTJL
LÚÚO5BNQFSFFMMF
*OGSBSBLFOUBNJTFOMJJLFUPJ
NJOUBBMVFPSHBOJTPJEBBO
VVEFMMFFOMJJLFUPJNJOUBKPI
UBKBKari AurasenIBMV
UFTTBLFTLJUUZÊ-ÊOTJNFUSP
QSPKFLUJJO
tOuti Persson POOJNJ
UFUUZQSPKFLUJJOTJOÚÚSJLTJ
-ÊOTJNFUSPQSPKFLUJJOPO
OJNJUFUUZMPVIJOUBWBMWPKJLTJ
tJussi ErälahtiPOOJNJ
UFUUZJOGSBSBLFOUBNJTFO
QSPKFLUJKPIUBKBLTJKBKPIUP
SZINÊOKÊTFOFLTJ
tVille Poijärvi KB
t*OT".,Anu Koivisto POOJNJUFUUZSBLFOOF
TVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO5B
MPZLTJLLÚÚO
tJaakko Naamanka PO
OJNJUFUUZJOGSBSBLFOUBNJ
TFOQSPKFLUJKPIUBKBLTJKB
KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ
t*OTJOÚÚSJSeppo Rajaniemi POOJNJUFUUZSBLFO
OFTVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO
5BMPZLTJLLÚÚO
tMaija SirkkanenPOOJ
NJUFUUZJOGSBSBLFOUBNJTFO
QSPKFLUJKPIUBKBLTJKB
KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ
Ramboll
Analytics Oy
tMasa Heiska POOJNJ
UFUUZWJFOUJQÊÊMMJLÚLTJ
t%*Kari NarkausPOOJ
NJUFUUZSZINÊQÊÊMMJLÚLTJ
0VMVO5BMPZLTJLLÚÚO
t5FLOJLLPMatti AlakylmänenPOOJNJUFUUZQSP
KFLUJQÊÊMMJLÚLTJ5BMPUPJ
NJBMBMMF
56
Kuntatekniikka 1/2011
tArto Tenhovuori POOJNJUFUUZUFPMMJTVVTUPJ
NJBMBTUBWBTUBBWBLTJKPI
UBKBLTJ
t Jari Niskanen POOJNJ
UFUUZJOGSBUPJNJBMBTUBWBT
UBBWBLTJKPIUBKBLTJ
t5"5&SBLFOOVUUBKBLTJ
Kari-Pekka Kilkki
Sipoon kunta
t*OTJOÚÚSJ Raimo KuusikkoPOOJNJUFUUZSBLFO
OFTVVOOJUUFMJKBLTJ0VMVO
5BMPZLTJLLÚÚO
t3BLFOOVTBSLLJUFIUJAntero JokiPOOJNJUFUUZ
BMVFQÊÊMMJLÚLTJ-BIEFOUPJ
NJQJTUFFTFFO
WSP Finland Oy
tTimo RätyTFLÊ
t*OT".,Saverio RaatikainenPOOJNJUFUUZSB
LFOOFTVVOOJUUFMJKBLTJ0V
MVO5BMPZLTJLLÚÚO
tSakari Linnavuori PO
OJNJUFUUZOVPSFNNBLTJ
-7*TVVOOJUUFMJKBLTJ
t4JQPPOWBMUVVTUPPO
WBMJOOVU,5.&YFDVUJ
WF.#"Mikael GrannaksenLVOOBOKPIUBKBLTJ
BMLBFO
Suomen
Talokeskus Oy
t%*Sanna Ojala POOJNJ
UFUUZUVULJNVTJOTJOÚÚSJLTJ
Energiateollisuus ry
t5ZÚNBSLLJOBUPJNJBMBMMB
POBMPJUUBOVUBTJBOUVOUJKBO
UFIUÊWJTTÊ.4D&DPO
,5.Minna Rautajoki
t).Antti KohopääPO
t'.Hanna MönkkönenPOOJNJUFUUZQSPKFLUJ
QÊÊMMJLÚLTJLBMMJPTVVOOJUUF
MVZLTJLLÚÚO)FMTJOLJJO
t%*Jukka RepoPOOJ
NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
LBMMJPTVVOOJUUFMVZLTJLLÚÚO
)FMTJOLJJO
:IUJÚOVVEFMMFUPJNJ
BMBMMFEnergia- ja ympäristökonsultointi POOJNJUFUUZ
TFVSBBWBUIFOLJMÚU
t+FOOJ.BUJLLBPOOJNJ
UFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ
t3*Tom LindborgPOOJ
NJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJLÚL
TJLPSKBVTSBLFOUBNJTFO
IBOLLFJEFOKPIUPPO
t&OFSHJBKBZNQÊSJTUÚ
LPOTVMUPJOUJUPJNJBMBO
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2011 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
2011
Alueelliset yksityistiepäivät
t%*Antti Tiri on nimitetty yksikön päälliköksi Tampereelle.
t'.Jussi Kuusola on
nimitetty tuotepäälliköksi.
Useita tilaisuuksia helmi-maaliskuussa
www.tieyhdistys.fi
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
2.–4.2.2011 m/s Mariella
www.ukty.fi
Paikkatietoseminaari
8.–9.2.2011 Helsinki
www.kunnat.net/tapahtumat
t'-1BTJVahanne on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi.
1SPKFLUJQÊÊMMJLÚJLTJPO
nimitetty
t%*Kylli Eensalu,
t%*Hannu Karppi on
nimitetty projektipäälliköksi.
Tampereen
Kaupunkiliikenne
t5BNQFSFFO,BVQVOLJMJJ
LFOOF-JJLFMBJUPLTFO5,-
uudeksi toimitusjohtajaksi
on valittu kauppatieteiden
maisteri Pekka Pirhonen
1.3. alkaen.
Tampereen KaupunkiliiLFOOF-JJLFMBJUPTPO
perustettu kunnallinen liikennelaitos, jonka palveluksessa on runsaat 350
kuljettajaa ja käytössä 143
linja-autoa.
Ekokem Oy Ab
t%*Andy Sadlak ja
t&LPLFNJTTÊPOOJNJUFUUZ
Hannu Poutiainen johtajaksi vastaamaan rakennus- ja energiajäteliiketoiminnasta.
Lahden kaupunki
t'.Christian Tallsten.
t*OTJukka Vahtera on
nimitetty ympäristöinsinööriksi.
t'.Saara Vauramo on
OJNJUFUUZ-BIEFOLBVQVO
gin konsernipalveluissa kehityspäällikköksi. Vauramon keskeinen tehtävä on
GreenCity-ohjelmakokonaisuuden koordinointi ja
-BIEFONBJOFFOWBIWJTUB
minen kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Vauramo on väitöskirjatyössään tutkinut kaupungin ekosysteemipalveluja.
Hän on kaupunginvaltuutettu ja toimii vihreiden
valtuustoryhmän puheenjohtajana.
Viherpäivät ja
Vihertekniikka
8.–9.2.2011 Tampere
www.vyl.fi
Asfalttipäivä
17.2.2011 Vantaa
www.fcg.fi
Kiinteistöinsinöörien ja
geodeettien neuvottelupäivät
VETO – Vesihuollon
johtaminen ja kehittäminen
28.4.2011–16.3.2012 (7x2 pv)
Tampere
www.tut.fi/edutech
WASSER BERLIN
INTERNATIONAL
2.–5.5.2011 Berliini
www.wasser-berlin.de
Yhdyskuntatekniikka
YT11-näyttely
18.–20.5.2011 Turku
www.yhdyskuntatekniikka.fi
Kuntatekniikan päivät
19.–21.5.2010 Turku
www.kuntatekniikka.fi
Osakeyhtiö- ja
liikelaitoskonferenssit
17.–18.2.2011 Kuopio
www.fcg.fi
25.–27.5.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki
www.fcg.fi
Jätekuljetukset
Stone+tec
8.3.2011 Helsinki
www.fcg.fi
22.–25.6.2011, Nürnberg
www.stone-tec.com
Sportec 2011
Loma-asuntomessut
24.–25.3.2011 Tampere
www.sportec.fi
27.6.–10.7.2011, Mäntyharju
www.asuntomessut.fi
Pysäköinninvalvontakoulutus
Asuntomessut
24.–25.3.2011 Vantaa
www.fcg.fi
Kuntien rakennuttamispäivät
7.–8.4.2011 Hämeenlinna
www.fcg.fi
Katujen ja yleisten alueiden
ylläpidon toimintatavat
15.7.–14.8.2011, Kokkola
www.asuntomessut.fi
Kuntamarkkinat
14.–15.9.2011, Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
FinnSec 2011
12.–14.10.2011 Helsinki
www.finnsec.fi
12.4.2011 Helsinki
www.fcg.fi
World Sustainable
Building Conference
Jätehuollon neuvottelupäivät
18.–21.10.2011 Helsinki
www.sb11.org
13.–14.4.2011 Helsinki
www.fcg.fi
UrbanTec
Jäähallipäivät
24.–27.10.2011 Köln
www.urbantec.de
19.–21.4.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki
www.finhockey.fi/palvelut/
jaahallipaivat
tapahtumakalenteri
johtajaksi Helsinkiin on nimitetty DI, B.Sc. (Hons)
Mikko Muoniovaara.
Paikkatietomarkkinat
1.–2.11.2011 Helsinki
www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/
paikkatietomarkkinat
Kuntatekniikka 1/2011
57
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
YHDYSKUNTATEKNIIKAN
ASIANTUNTIJA
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
[email protected]
Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKI
Puh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850
Lohjan toimisto, Nummentie 71 A,
faksi (019) 31274
ALA NSA YKK
ÖN EN
1/2011
Ellen Matsenjwa
arvostaa yhteistyötä Salon kanssa
Mbabanen kehittäsivulla 36
misessä. sivu 26
6 /2010
ALANSA YKKÖNEN
2 /2010
ALANSA YKKÖNEN
Akaan vesijohtoverkoston kunnossapidosta oli mielenkiintoinen juttu jossain Kuntatekniikan numerossa... olikohan
se 3/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
ALANSA YKKÖNEN
www.finnmap-infra.fi
HSL:n Suvi
Rihtniemi haluaa
lisää raideliikennettä Helsingin
sivulla 36
seudulle. sivu 18
Bostonin keskustaOrimattila rakentaa
tunneli on USA:n
uuden kaupungin oikosuurin infrahanke sivu 22 radan varteen sivu 28
Kaatopaikkakaasut
energiaksi Ämmässuon
voimalassa sivu 38
7 /2010
Vihdin Mari Pihlaja-Kuhna: Kunta
ei kykene jätevesineuvontaan paikan
päällä. sivu 44 sivulla 36
Shared Space yhdistää Bostonin pysäköinninjulkisen tilan kaikkien valvonnassa uusinta
käyttöön sivu 18
teknologiaa sivu 29
Vantaa on testannut
hulevesiohjelmaansa
vuoden verran sivu 38
YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT
6.–9.10.2010
VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA
Tekstari
varoittaa rankkasateesta sivu 14
Espoon uusin
jäähalli on
energiapihi sivu 20
Kajaani sai vanhan
teollisuusalueen
kukoistamaan sivu 29
Kaatopaikan
remontti paransi
pintavesiä sivu 38
Jukka Sandelin
laskeutuu Akaan
vesijohtoverkoston
paineenkorotusasemalle
VEDET HALLINNASSA
Turun Seudun Veden Jyrki Valtonen
ja sadan kilometrin putkiston pää
sivu 6
sivu 6
PITKÄ VEDENHAKU
Jyväskylässä katutyöt sujuvat nyt nopeammin,
Tuula Smolander ja Ari Itkonen vakuuttavat sivu 6
LUVAT VERKOSTA
aPyynikin uim
halli-hotellista
tuitulee ainutlaa
kela
nen, Kirsti Han
sivulla 36
iloitsee. sivu 14
kaa
Seinäjoki leik sä veroja
ilaissairaala
energiayhtiön alla sivu 47
inen Hollantettiin hoitoilaitoskaup
enn
Viherrakentam
huippu- rak sessin ehdoilla sivu 40 ves
Shanghaissa
pro
luokkaa sivu 25
2011
rakennuttaa
John Hopkins lisuusalueesta
hylätystä teol piapuistoa
jättimäistä olym
sivu 6
N 2012
LONTOOSEE
58
Oppaan
sähköine
n versio
lehti.kunt
atekniikk
a.fi
TIL A A
Kuntatekniikka!
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,
irtonumero 10 euroa.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 1/2011
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA
Golder Associates Oy
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkiminen ja kunnostus
• Jäteluokitukset
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit
• Hyötykäyttöarvioinnit
maanrakentamisessa
• Vesistöjen ja ranta-alueiden
sedimenttitutkimukset ja kunnostus
• Ympäristöriskien arvioinnit
• Vanhojen kaatopaikkojen
kunnostussuunnittelu
FCG – Hyvän elämän tekijät
Liikuntapaikkarakentamisen konsultit
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
Liikuntapaikkarakentamiseen keskittyvää
konsultointi- ja valvontapalvelua.
Hankekartoitukset ,kuntoarviot ja hankesuunnitelmat.
Avustamme suunnittelun järjestämisessä, ohjauksessa ja
suunnitelmien arvioimisessa.
www.fcg.fi
P. 040 544 3998 www.liikuntapaikkarakentaminen.fi
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
• rakennuttamispalvelut
• vesihuollon projektinhoito
• palveluhankintojen kilpailutus
• lietteen jatkokäsittelyhankkeet
• valmiussuunnittelu
Kuntatekniikka 1/2011
59