VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

Transcription

ALANSA YKKÖNEN
1/2010
Kovia kokenut
Kristiinankaupunki
iloitsee uudesta
uimahallista, Riitta
36
s. 36
El-Nemr sanoosivulla
Uusikaupunki
hyvää vauhtia
hiilineutraaliksi
Jätevesiselvitys
tehostaisi
neuvontaa
sivu 14
sivu 43
Helsinki linjasi
puistokasvien
käytön sivu 24
Kuntatekniikan
investoinneista
ei tingitä sivu 49
Talviolympialaisten kisakylä noudattaa
kestävyyden kriteerejä sivu 12
VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6
MAAILMAN PARAS?
## !
!
" #' &$
&
&
%" &! &
""$'#$&" !
&% "%&" ! #
' &$!!!&"##'
!' ' %&
#
%
*
$
"
#'&& "# !,%&'##%&&
&#'#*%&** %%&&(%&!!'
(&$ %'" *&&'
%
&
&'"&!!!%&'( '!
$ ** & # ' #
& $&'% & "&"& !#
!
%'" ( ' " & !!'% !!
% *%&*&
#
Maahantuoja:
!!*
&!
''$"'
!&
'
)))%! !!+
SISÄLTÖ 1 / 2010 t 2. helmikuuta
39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta osan elävää kaupunkikeskustaa.
14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia
27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hong- 46 Maanmittaripulaan etsitään helpotus-
tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari
Koski vahvistavat.
kongissa. Puutarhan elementtejä ovat mm.
vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut.
ta koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee
maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä.
YHDYSKUNTA
Helsinki linjasi viheralueidensa
kasvien käytön
TEKNISET PALVELUT
Kestävän kehityksen Vancouver
menestyy metropolivertailuissa
6
Puistot ovat Hongkongin ihme
Matkailukylä Whistler on rakennettu
kestävyyden kriteereillä
12
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
ILMASTONMUUTOS
Kuntien Putkimestarit
Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin imagoa
Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi 2030 mennessä
Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua
Kööpenhaminassa
14
16
18
VIHERALUEET
Suomen vanhin perhepuisto
uudistuu Jyväskylässä
Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman
Valaistus sisustaa Kirkkopuiston
20
22
23
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
24
27
29
33
34
LIIKUNTAPAIKAT
Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään
ratkaisua maanmittaripulaan
46
Investoinnit jatkuvat vakaina,
käyttömenoissa leikkauksia
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Uusi elämä uusilla nimillä
19
41
Kristiinankaupunki rakensi
asukkailleen toiveuimahallin
36
Kolumni/Mette Granberg:
Hyvää tulevaisuutta
Skeittipuisto istuu Geelongin
yliopistokaupungin imagoon
39
Lukijoilta/Maila Herrala:
Kunnallistekniikka, kenen bisnes?
Uutisia
VESIHUOLTO
Haja-asutukseen kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
43
Selvitysmies Tarastin ehdotusten
vaikutukset kunnassa
44
49
Pakina/Eero Hiltunen:
Sanasta miestä
Palveluja
51
52
57
58
lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 1/2010
3
Mieti hankintojasi
oikeassa
Valintasi jättää jäljet
moneen asiaan
Laatua ja kestävyyttä
Älä mene halpaan
Valmistettu Suomessa
Niemisen valimon laatusertifioidut
kansistot ovat kestäviä ja teknisesti
turvallisia.
Halpatuonti ei vastaa suomalaisia
kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan, turvallisuudeltaan....
Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä
ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset
läheltä säästävät ympäristöä.
Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta
Puh. 029 006 160 www.lining.fi
Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi
kedm.fi
Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi
lehti.kuntatekniikka.fi
1/2010
Kovia kokenut
Kristiinankaupunki
iloitsee uudesta
uimahallista, Riitta
36
s. 36
El-Nemr sanoosivulla
Uusikaupunki
hyvää vauhtia
hiilineutraaliksi
Jätevesiselvitys
tehostaisi
neuvontaa
sivu 14
sivu 43
Helsinki linjasi
puistokasvien
käytön sivu 24
Kuntatekniikan
investoinneista
ei tingitä sivu 49
Talviolympialaisten kisakylä noudattaa
kestävyyden kriteerejä sivu 12
VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6
MAAILMAN PARAS?
Kannen kuva: Canadian Tourism Commission
ALANSA YKKÖNEN
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
KL-Kustannus Oy
Puh. (09) 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 70 €
Vuosikerta 79 €
Irtonumero 8,50 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssan Kirjapaino Oy
ISSN 1238-125X
65. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Helsingin Energian etukeno
”
Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä. Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä
uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja.
Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin. Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia
haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden
hahmottamisessa.
Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi
helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä.
Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on
kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa
muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin.
Töihin, töihin sano Lapatossu
Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu
oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan. Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi.
Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä,
että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
2/2010
12.2.
9.3.
3/2010
26.3.
20.4.
4/2010
7.5.
1.6.
5/2010
6.8.
31.8.
Ilmastonmuutos ■ Hankinnat
6/2010
3.9.
28.9.
Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät
7/2010
8.10.
2.11.
Infra-IT ■ Vesihuolto
8/2010
12.11.
9.12.
Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus
Vesihuolto ■ Jätehuolto ■ Jäähallit
Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät
Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu
Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain
City of Vancouver
Aija Staffans
VANCOUVER vahvis
kestävästi
6
YHDYSKUNTA
välisissä vertailuissa
taa kilpailukykyään
Vancouver on sijoittunut kansainvälisille
kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen
vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa (quality of life) metropolitarkasteluissa. Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen kestävän kehityksen politiikka ovat
yhdistelmä, johon Vancouverin globaali
maine perustuu.
7
YHDYSKUNTA
City of Vancouver
Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä,
venelaitureita ja taideteoksia.
miljoonan asukkaan väestökasvua, mutta Vancouverin
seudulla sen arvioidaan toteutuvan 25 vuodessa ja Helsingin
seudulla 45 vuodessa.
Vancouver
Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä Greater Vancouver Regional District
Tyynen valtameren rannalla.
© VANOC/COVAN
Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista tavoitteista. Richmond
Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena.
8
Living first – elämänlaatu etusijalla
Vancouverin seudun suunnitelmissa toistuvat kasvu, kestävyys ja elämänlaadun turvaaminen. Tärkeimmät strategiset päätökset ovat 1990-luvun
jälkipuoliskolta. Kuluneet 10–
15 vuotta osoittavat tehtyjen
linjausten tuloksellisuuden.
Tärkein seudullinen strategia on asuttavuutta koskeva
Livable Region Strategic Plan
vuodelta 1996. Sen tavoitteena
on suojella viheralueita, rakentaa mahdollisimman valmiita
yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu ja lisätä valinnaisuutta
seudun liikennejärjestelmässä.
Seutustrategian toteutumista
on sen hyväksymisen jälkeen
seurattu vuosittain.
Vancouverin kaupungin
tärkein johtolause on pitkään
ollut Living first, jolla on haluttu iskostaa elämänlaatukysymykset kaupunkipolitiikan
kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna on ollut kaupunginvaltuuston 1995 hyväksymä ns. CityPlan, jonka
valmisteluun osallistui hallinnon rinnalla tuhansia asukkaita. CityPlan käsittelee hyvin samoja asioita kuin seutustrategia, mutta tarkemmin.
CityPlan-prosessin jälkeen kaupunki käynnisti 1997
Community Vision -ohjelman.
Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten prosessien tarkoituksena on ”jalkauttaa” CityPlan paikallisen tason toimintaohjeeksi. Valmistuneet visiot ovat kattavia paikallisia kuvauksia siitä, mihin suuntaan
kyseisiä alueita tullaan kehittämään.
Viimeisin paikallisvisio hyväksytään tämän vuoden aikana, minkä jälkeen visiot kattavat 240 000 asukkaan elinympäristön. Visioiden toteutusohjelma on käynnissä, ja sitä
seurataan tiiviisti.
EcoDensity edistää
täydennysrakentamista
Paikallisvisioiden rinnalla on
viimeisen kahden vuoden ai-
kana toteutettu myös täydennysrakentamista edistävä EcoDensity-ohjelma. Siihen liittyen elokuussa 2009 hyväksyttiin
ns. Laneway Housing -ohjeisto, jonka perusteella myönnetään täydennysrakentamislupia pientaloalueiden takapihoilla sijaitsevien kujien varteen.
EcoDensity-ohjelmaan sisältyi laaja yleisökonsultaatio,
ja mallia kehitettiin yhteistyössä asukkaiden kanssa. Ohjeisto
onkin saanut pääasiassa myönteisen vastaanoton, ja ensimmäisiä lupia on myönnetty eri
puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa korostetaan myös ekotehokasta rakentamistapaa; British Columbia
on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin soveltamisessa.
Ekotehokkaat
talviolympialaiset
Vancouverin talviolympialaiset 12.–28. helmikuuta ovat yksi esimerkki ekotehokkuuden
kunnianhimoisista tavoitteista. Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä
kestävyydestä on tehty ennen-
Aija Staffans
>/E/E':E/D/Ês>/DK
z,d/^dzP,PE
Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla
yhteistyössä asukkaiden kanssa.
LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN
Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District)
strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti:
■ Suojella
vihervyöhykkeitä
Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät
erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta
tärkeät maisemat ja puistot sekä maaja metsätalouden kannalta tärkeät uusiutuvat luontoalueet.
■ Rakentaa
valmiita yhteisöjä
Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden
arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta, joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden
lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla.
■ Luoda
sĂůƵƌĂƵƚĂŬĂŶƐŝƐƚŽƚ ƚćǇĚĞŶƚćǀćƚ>ŝŶŝŶŐŝŶ
ůĂĂƚƵƚƵŽƚƚĞŝĚĞŶƚĂƌũŽŶƚĂĂ ƌĂŬĞŶƚĂũŝůůĞ͕
ŬƵŶŶŝůůĞũĂŬĂƵƉƵŶŐĞŝůůĞ͘
dƵƚƵƐƚƵƚƵƌǀĂůůŝƐŝŝŶũĂůĂĂĚƵŬŬĂŝƐŝŝŶŬĂŶƐŝƐƚŽŝŚŝŶ
ŶĞƚŝƐƐć͗ǁǁǁ͘ŶŝĞŵŝƐĞŶǀĂůŝŵŽ͘Ĩŝ ƚĂŝƉǇǇĚć
ƚĂƌũŽƵƐϬϰϬϳϭϲϭϴϴϴ͘
>DE,>WE͊
^hK^/^hKD>/^d>dh͊
^ƵŽƐŝŵĂůůĂƐƵŽŵĂůĂŝƐƚĂƚƵĞƚƚǇƂůůŝƐǇǇƚƚćũĂƉŝĚćƚ
ƉǇƂƌćƚƉǇƂƌŝŵćƐƐć͘
tiivis metropoliseutu
Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta
vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso.
■ Lisätä
E/D/Ês>/DKE<E^/^dKdEzds/E
>/E/E'/>d
valinnaisuutta liikennejärjestelmässä
^ććƐƚćǇŵƉćƌŝƐƚƂćũĂǀĂƌŵŝƐƚĂĞƚƚćŬćǇƚƚćŵŝĞƐŝ
ƚƵŽƚƚĞŝĚĞŶǀĂůŵŝƐƚƵƐŽŶŵǇƂƐĞĞƚƚŝƐĞƐƚŝŽŝŬĞĂůůĂ
ƚŽůĂůůĂ͘
Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn,
pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä
valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen.
Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti. Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty 6–10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain.
Seutustrategia Livable Region Strategic Plan:
www.metrovancouver.org/about/publications/Publications/LRSP.pdf
Strategian vuosiraportti: www.metrovancouver.org/about/publications/
Publications/LRSP-AnnualReport-2005.pdf
9
City of Vancouver
Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista.
näkemättömän kattava suunnitelma, jonka toteutumista monitoroidaan jatkuvasti.
Olympialaisten markkina-arvo on valtava, ja hyvien tulosten
odotetaan yltävän useiden uusien ratkaisujen läpimurtoon maailmalla.
Tehokkaasti visioista
toteutukseen
Vancouverin seudun menestymistä siivittää visionäärinen poliittinen tavoitteenasettelu yhdistettynä avoimeen ja johdonmukaiseen valmisteluun. Selkeät seudulliset tavoitteet ja niiden
rinnalla lähelle asukkaita menevät paikalliset toimintatavat vievät samaan suuntaan.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Kanadassa yhdistyvät
vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen ”developpaus” eli alueiden yksityinen kehittäminen.
Poliittiset päätökset antavat tukevan selkänojan virkamiesten valmistelu- ja neuvottelutilanteisiin
niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien kanssa. Alueiden kehittämishakemusten käsittelyä ohjaavat paitsi selkeät vaatimukset
(kriteerit) myös asiantuntijapaneelit ja asukastilaisuudet.
Järjestelmän ehdoton vahvuus
on kaupunkisuunnitteluprosessien pitkäjänteisyys, joka ulottuu
tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen, suunnitteluun ja toteu10
tukseen. Ohjaus on kiinteässä yhteydessä toteutukseen, mikä tekee järjestelmästä tuloksellisen ja
tehokkaan.
Prosesseihin sisältyy myös
systemaattinen seuranta ja raportointi niin päätöksentekijöille kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit ovat selkeitä, ja niihin
on ulkopuolisenkin helppo tutustua erinomaisten verkkoaineistojen avulla.
Korkeaa ja matalaa,
tiivistä ja vihreää
Vancouverin maantieteelliset rajat ovat jyrkät, ja kaupunki on
rakenteeltaan kompakti. Rakenne perustuu ruutukaavaan, jonka kortteleita keskustan alueella
leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät (condominium, ”condo”)
ja muilla alueilla eri etäisyyksillä
toisistaan sijaitsevat erillispientalot. Kaupunkikuva on näin ollen
paitsi selkeä, myös kaksijakoinen.
Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa ympäröi matala ja vihreä
rakenne.
Tyypillisessä keskustakorttelissa on keskellä yksi tai kaksi hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa katujen varsilla toisiinsa kytkettyjen kaupunkipientalojen (townhouse) rivistöjä. Ratkaisu takaa mittakaavallisesti miellyttävän maantasoympäristön.
Vastakohtana muistuivat mieleen
Wienin Donaustadtin koleat pil-
ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI
(CO-OPERATIVE PLANNING MODEL)
VANCOUVERISSA
PERIAATEPÄÄTÖS
VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS
KEHITTÄMISLUVAT
■ Rakennuslupahakemus
■ Kaupunkisuunnittelupaneeli
■ Kehittämislupalautakunta
■ Hyväksyminen/Ehdollinen
hyväksyminen/
Hylkääminen
RAKENNUSLUVAT
Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin
vaiheet Vancouverissa.
YHDYSKUNTA
lisäksi miellyttävän katukuvan.
Ja korkeakin kutistuu yllättävän
pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen vuoristo.
Kiitelty rantavyöhyke
vilkkaassa käytössä
Kaupungin rantavyöhykkeen
kehittämiseksi on tehty paljon,
ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu. Rantoja kiertää reitistö, jo-
Aija Staffans
venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit
nousivat paljailta kansilta ja joissa tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen lopputuloksen varmistavat korkeatasoisesti suunnitellut
ja toteutetut pihat sekä runsaat
istutukset.
Korkean ja matalan rakentamisen yhdistelmä on vaikuttava;
korkea lisää tehokkuutta ja matala tarjoaa maantasoasumisen
City of Vancouver
Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa.
Kyösti Oasmaa
Vancouver – korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä.
Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain.
ka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on
puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja nurmikko- ja istutusalueita,
venelaitureita, taideteoksia jne.
Vancouverin kaupunkikuva
on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu keskustan välittömässä läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla sijaitsevaan noin
400 hehtaarin laajuiseen Stanley
Parkiin.
Virkistävin vihreä havainto oli
se, että maatalouskin voi olla osa
kestävää metropolipolitiikkaa.
Seudulla toimii lukuisia maatiloja, tuottajatorit ovat suosittuja
ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin (city farmer) toiminta
on vilkasta.
Vancouver on alueensa
ehdoton moottori
Vancouverin kaupungin menestys on mielenkiintoinen yhdistelmä taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta ja kaikesta päätellen myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa, jolla tasapainoisesta
kehityksestä pyritään huolehtimaan. Vancouver on oman alueensa ehdoton moottori, päinvastoin kuin esimerkiksi Toronton
alue, jossa on rinnakkain monta
suurta ja kasvavaa kaupunkia.
Kasvun avain on ollut vilkas
yhteys Aasiaan ja sieltä tullut
merkittävä aasialaisväestö. Noin
45 prosenttia Vancouverin seudun asukkaista on Itä-Aasiasta,
pääasiassa Kiinasta. Vancouver
on myös nuori kaupunki, mikä
näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia rakennuksia ja muita urbaaneja kerrostumia on vähän.
Monikulttuurisuus ruokkii
luovuutta, mutta myös pakottaa
ottamaan huomioon erilaisten
ryhmien tarpeet ja pyrkimykset
kaupungin kehittämisessä. Voimakas maahanmuutto ja ripeä
kasvu ovat kuitenkin tuoneet
myös suurkaupungeille tyypillisiä ongelmia. Perheiden ansiotaso on laskenut lisääntyneen työttömyyden seurauksena, ja myös
huumeongelma on merkittävä.
Vancouverissa tehdään esimerkillistä tulevaisuustyötä, jossa elämänlaadun ja kestävyyden
vaatimuksia pyritään toden teolla
LEED
■ LEED
(Leadership in Energy
and Environmental Design) on
USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä rakentamisen energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden arviointiin.
■ LEED-sertifiointi
voidaan
myöntää eri käyttötarkoitusten mukaisille rakennuksille
tai kokonaisille alueille. Kullekin näistä on määritelty oma
pisteytysjärjestelmänsä, jonka
mukaan arviointi tehdään.
■ LEED
voidaan myöntää
platina-, kulta-, hopea- ja
”sertifioitu”-tasolla sen mukaan, miten eri pisteitä kertyy.
■ Pisteytys
kohdistuu kuuteen
asiakokonaisuuteen:
■ Kestävän
kehityksen mukainen rakennuspaikka
■ Vedenkäyttö
■ Energia
■ Materiaalit
■ Sisäilman
ja luonnonvarat
laatu
■ Innovaatiivisuus
ja
suunnitteluprosessi
■ Vancouverin
kaupunki on
2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen strategian (Green
Building Strategy), jollaisen
se vaatii myös erikseen kaikilta laajemmilta aluekehittämishankkeilta. Sekä Vancouver
että British Columbian osavaltio ovat vihreän rakentamisen
edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita LEED-kohteita eniten Kanadassa.
yhdistämään taloudelliseen kehitykseen. Maailmanlaajuista huomiota herättäneelle ”vancouverismille” näyttäisi löytyvän hyvät
perusteet. ®
www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/
planning/cityplan/cityplan.htm
www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/
planning/cityplan/Visions/index.htm
vancouver.ca/commsvcs/planning/
cityplan/Visions/review/index.htm
www.vancouver-ecodensity.ca/
www.cityfarmer.org/sharing_backyards/
index2.php
11
Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista
WHISTLER haluaa olla kestävä ma
Vancouverin talviolympialaisten alppilajien kisapaikka Whistler on
vajaan 10 000 asukkaan matkailuyhdyskunta, jolla on kestävän
kehityksen tavoite. Tiukat kestävyyden kriteerit ovat ohjanneet myös
olympiakylän rakentamista.
● Tiina Merikoski
maisema-arkkitehti, tutkija
Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos
®®Ê Talviolympialaisten alppila-
jien kisapaikka Whistler sijaitsee
noin 115 kilometriä Vancoucerista pohjoiseen. Whistlerin talviur12
heilukeskuksessa kilpaillaan alppihiihdon lisäksi pohjoismaisissa
hiihtolajeissa, ampumahiihdossa
ja kelkkailussa.
Whistler on kasvanut 30 vuodessa pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä vajaan 10 000 vakituisen asukkaan matkailuyhdyskunnaksi, jossa vierailee vuosittain yli 2 miljoonaa kävijää.
Whistlerin kunnianhimoisiin
tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi kestävänä matkailuyhdyskuntana. Tätä visiota on pyritty toteuttamaan myös olympialaisten rakentamisessa.
Whistlerin nopea kasvu
1970–80-luvuilla merkitsi investointeja maankäytön suunnitteluun, matkailupalveluihin ja -rakenteisiin. Kehitys ei kuitenkaan
voinut jatkua ilman arvolatautunutta keskustelua sosiaalisesta
hyvinvoinnista ja luonnonym-
päristön kantokyvystä. 1990-luvulla kasvun rakentamisen politiikka alkoi vähitellen muuttua
kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi suunnitteluksi.
Whistler visio 2020
Whistlerin suunnittelua ja rakentamista ohjaamaan laadittiin lopulta Whistler 2020 visio, joka
on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma sekä prosessin kuvaus kohti alueellista kestävyyttä ja menestystä matkailualueena.
Vision lopullisena tavoitteena on,
että Whistler kehittyy kestäväksi yhdyskunnaksi vuoteen 2060
mennessä.
Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan ja sen avulla määritetyt käytännön tavoitteet perustuvat laajaan osallistumiseen,
julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden yhteistyöhön, sitoutu-
neisuuteen sekä matkailutoiminnan vetovoimaisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Yhdyskuntasuunnittelulle ja
rakennushankkeille Whistler
2020 merkitsee jokaisen laaditun suunnitelman heijastamista
visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin ja tavoitteisiin: miten
suunnitelma toteuttaa visiota.
Whistler 2020 vision toteutuminen pyritään varmistamaan
ensinnäkin sen roolilla kaikkea
suunnittelua ja toimintaa ohjaavana työkaluna, mutta myös
seurannan ja arvioinnin keinoilla. Visio toimii seurannan ja arvioinnin keskiössä: käytännön toiminnan vaikutukset arvioidaan
suhteessa visioon, ja vision pohjalta on kehitetty indikaattoreita
mittamaan kestävän yhdyskunnan muutosta.
Seurannan ja arvioimisen to-
YHDYSKUNTA
ovat muun muassa maailmantalouden ja ilmastonmuutoksen
vaikutukset turismiin. Kasvava
kilpailu matkailualueiden kesken
samoin kuin vähenevät luonnonresurssit luovat paineen muuttaa
matkailutoimintaa.
Matkailutottumusten muutosta ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden ja maailmantaloudellisten näkökulmien lisäksi sosiaalisten muutosten vaikutukset, kuten muutokset väestörakenteissa, globaali sosio-poliittinen epävarmuus ja kasvavat
varallisuuserot.
Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat © Somenice
©VANOC/COVAN
WHISTLER 2020
Kestävän yhdyskunnan vision
perustavoitteet ovat
tkailuyhdyskunta
teuttajina toimivat vision eri osaalueiden ohjausryhmät. Ohjausryhmissä yhteisön jäsenet ja asiantuntijat kehittävät yhdessä pitkän tähtäimen strategioita ja arvioivat vuosittain edellisen vuoden kehityksen ja mahdollisen
edistyksen tilan. Arvion pohjalta ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan fokusalueet sekä laaditaan suositukset ja toimintaehdotukset seuraavalle vuodelle.
Tiukat tavoitteet
Olympialaisten rakentamisessa
Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan vision toteutuminen näkyy tiukoissa rakennus- ja
aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden majoittamiseksi toteutettu
olympiakylä Cheakamus Valley
on ollut yksi LEED ND (neighborhood development) pilottiprojekteista ja siten osa alueta-
son LEED-sertifioinnin kehittämistä.
Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle asetettiin tarkat tavoitteet sekä kriteerit, joilla tavoitteiden toteutumista pyrittiin
varmistamaan. Kestävyyden kriteerit heijastuvat muun muassa
harkittuun sijaintiin ja alueen
energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen ei ole käytetty ennestään koskematonta maata,
vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle. Kaukolämpöverkosto puolestaan hyödyntää jäteveden käsittelylaitoksen tuottamaa
hukkalämpöä.
Kohti kestävää
yhdyskuntaa
Whistlerin vision taustalla vaikuttaa kasvava ymmärrys alueen kehittymiseen kytkeytyvien
globaalien ja paikallisten haas-
■ minimoida
ja lopulta eliminoida luonnonresurssien (kestämätön) hyödyntäminen (esim. siirtymällä energiantuotannossa
uusiutuviin energialähteisiin),
■ minimoida
ja lopulta eliminoida yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit ja päästöt (esim.
luopumalla kemiallisista lannoitteista sekä 100 % kierrätyksen
avulla),
■ minimoida
ja lopulta eliminoida ympäristön fyysinen kuluminen (esim. kestävän metsänhoidon keinot) sekä
■ varmistaa
ihmisten kyky ja
mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa (esim. varmistaa
kaikkien mahdollisuus koulutukseen ja kohtuuhintaiseen
asumiseen).
teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa alueen tulevaisuuteen synnytti tarpeen kehittää pitkän aikajänteen suunnitelmaa kohti
kestävää yhdyskuntaa.
Whistleriin matkailualueena
kytkeytyviä globaaleja haasteita
Huoli luonnon
hyvinvoinnista kasvaa
Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle tasolle. Whistleriin, kuten moniin muihinkin pohjoisiin matkailukeskuksiin, kohdistuu alueellisen kasvun, hintojen
nousun (mm. asumisen ja rakentamisen kustannukset) sekä turismituotteiden ja -palveluiden kysynnän muutosten aiheuttamia
paineita.
Ilmastonmuutos merkinnee
luonnonympäristöllisten vaikutusten lisäksi muutoksia talvilajien toteuttamiselle ja matkailusesongeille. Huoli luonnon hyvinvoinnista ja monimuotoisuuden säilymisestä kasvaa samalla,
kun luonnonresurssit vähenevät
ja niiden hyödyntäminen kallistuu. Terveys ja hyvinvointi ovat
keskeisessä merkityksessä pohjoisilla luontomatkailualueilla, jolloin ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien haitta-aineiden vaikutuksilla on niin ikään suora yhteys matkailutoimintaan.
Whistlerissä nähtiin perinteiset yhdyskuntasuunnittelun keinot riittämättömiksi ratkaisemaan moniulotteisia ongelmia
aktiivisesti ennakoiden. Whistler
2020 visio onkin pyrkimys vastata sosiaalisiin, taloudellisiin ja
ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti, eri osa-alueet
ja -tekijät yhdistäen. ®
www.whistler.ca
www.whistler2020.ca
www.whistlerblackcomb.com
www.vancouver2010.com/venues/
www.usgbc.org/leed/nd/
13
Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä – ympäristöin
UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää
Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja
Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta,
pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa
työllisyyttä. – Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston
puheenjohtaja Jouko Antola sanoo.
TEKSTIT Anni Turunen
KUVAT Merja Ojala
®®ÊKohti hiilineutraalia kuntaa
-hankkeeseen (HINKU) osallistuminen jatkaa Uudenkaupungin ilmastotyön pitkiä perinteitä. Kaupunki on ollut Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjassa mukana vuodesta 1998.
Kaupunki solmi 2001 kauppa- ja teollisuusministeriön
kanssa energiansäästösopimuksen ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Nykyinen sopimus tähtää yhdeksän prosentin energiansäästöön 2016 mennessä.
– Kiinteistöihin on tehty
energiakatselmuksia ja niiden
energiatehokkuutta on peruskorjausten yhteydessä parannettu. Mittaamme energianku-
lutusta esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa, sairaalassa, terveyskeskuksessa ja uimahallissa, kaupunginjohtaja Kari Koski kertoo.
Rakenteilla olevan Energiapuiston suurimman hallin käyttövesi lämpenee aurinkovoimalla.
– Kaupungin rakennukset
ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa, valtuuston
puheenjohtaja Jouko Antola
sanoo.
Kaukolämmöstä valtaosa, yli
85 prosenttia, on lannoitteita
valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin tehtailla syntyvää
prosessilämpöä, jota on syötetty kaukolämpöverkkoon vuoden 2000 lopulta lähtien.
Lisää tuulivoimaa
Uudessakaupungissa on kak-
si 1999 valmistunutta 1 300 kilowatin tuulivoimalaa. Niiden
tuottama energia riittää vuodessa kattamaan 2 500 kerrostaloasunnon sähköntarpeen. Kosken mukaan suunnitteilla on
vielä viisi 3 000 kilowatin voimalaa lisää.
– Maakuntakaavan uudistus
on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille on osoitettu alueita
esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan saarista sekä sataman läheisyydestä, Koski kertoo.
Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman rakentaminen ei ole.
Maakuntakaavasta tehtiin lähes
60 muistutusta, joista suurin osa
koski tuulivoimaloille varattuja
alueita. Etenkään loma-asukkaat eivät halua muutoksia maisemaan. He pitävät myös meluvaikutuksia häiritsevinä.
Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski
kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan.
14
Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi aikaisintaan keväällä.
– Valtiolta toivoisimme lopultakin päätöstä uusiutuvan energian
syöttötariffista, Koski sanoo.
Vakka-Suomen Voima suunnittelee kaupunkiin biovoimalaitosta.
Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen kertoo, että alustavan aikataulun mukaan voimala olisi tarkoitus
ottaa käyttöön 2014. Lahtisen mukaan yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan suunnalla.
– Autotehtaan lämmöntuotanto
siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu kokonaan raskaaseen polttoöljyyn. Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi vähenemään, Lahtinen sanoo.
ILMASTONMUUTOS
novaatioista nostetta tavoitteelle
vauhtia hiilineutraali
Valmet Automotivessa on tarkoitus valmistaa tänä vuonna tuhansia
THINK City -sähköautoja, mikä työllistää yli sata ihmistä. Norjalaisen
sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa joulukuussa.
Avainsana on koordinointi
Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä ovat Kuntaliiton joulukuussa
julkaiseman selvityksen mukaan
ajan, voimavarojen ja rahan puute. Uudessakaupungissa näitä kaikkia on riittänyt.
Uusikaupunki – uutta energiaa
2016 -strategiassa on sovittu, että
kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä yrityksiä. Päätöksenteossa
toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita.
Konkreettisesti Uusikaupunki on panostanut ilmastotyöhön
muun muassa palkkaamalla Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen koordinoijaksi projektipääl-
likkö Reijo Laineen Senior & Sons
Oy:stä.
Laine vetää kaupungin viranhaltijoista koostuvaa vastuutyöryhmää, jossa on mukana virastojen johtajia ja asiantuntijoita.
– Ryhmässä käsitellään kaavoitusta, jätehuoltoa, kaupungin hankintoja sekä kiinteistöjen korjausta ja lämmitystä. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä esimerkiksi yritystilojen energiaratkaisuissa,
Laine selvittää.
Kuntalaisilta 1 500 ideaa
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta viedään Uudessakaupungissa eteenpäin neljällä osa-alueella,
joita ovat kaupungin omat toimet,
Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita. COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua. Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan
ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut Samuli Naamanka.
15
Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä, joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta.
yritykset, maatalous ja asukkaat.
Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön hyvin mukaan.
Uusikaupunki teetti keväällä 2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille verkkokyselyn, johon osallistui lähes 2 000 henkilöä. Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen torjumiseen yli
1 500 ajatusta.
Eniten ideoita kertyi liikenteen ja liikkumisen järjestämisestä. Vastaajat toivoivat rautatielle
henkilöliikennettä ja ehdottivat
muun muassa, että kaupunki voisi vuokrata citypyöriä.
– Verkkohaastattelussa kiinnitettiin erityistä huomiota jätteiden käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin tärkeänä. Olemme parhaillaan selvittämässä, mihin jätteet tulisi toimittaa, jotta niiden
Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä
■ Suomen ympäristökeskuksen
koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa
– Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen, Padasjoki ja Parikkala –
pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia nykytasosta 2030 mennessä. Suomen
virallinen tavoite on päästä samaan
2050 mennessä. Kaksivuotinen
hanke alkoi 16.6.2008 ja päättyy
1.6.2010. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta, Tekesiltä ja yrityksiltä
runsaat 300 000 euroa.
Hankkeen vastuuhenkilö Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta uskoo, että kaikilla
viidellä hankekunnalla on hyvät
mahdollisuudet hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Hiilineutraalia tilaa tavoitellaan näissä kunnissa osin samanlaisin toimin.
Kuntien omistamissa kiinteistöissä on mitattu energiankulutusta; energian tuotantotavoiksi on
valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.
– Merkittävin kunnan toimi
on se, että kunnan kiinteistöt
on saatu kaukolämpöverkkoon.
Kaukolämpö tuotetaan nykyään
puupelleteillä öljyn polton sijaan,
Mynämäen kunnanvaltuuston
puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertoo.
16
– Parikkalan keskustan ja
Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa on lisätty hakkeen käyttöä. Entisen Kiipolan
koulun lämmityksessä siirryttiin
syksyllä 2008 öljylämmityksestä
puupellettilämmitykseen, sanoo
Parikkalan elinkeinojohtaja Aune
Ritola-Grahn.
– Merkittävä osa Padasjoen
kunnan omistamista kiinteistöistä
on siirtynyt hakelämpölaitoksen
lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta on pyritty muuttamaan energiaa säästävämmäksi.
Led-valojen hankintaa on mietitty, kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten yhteinen ympäristösihteeri
Maria Virtanen.
Energiaopas mökkiläisille
Kuhmoisten keskustaajamaan
suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta. Padasjoen ja
Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan asukkaista koostuva ryhmä, joka työstää energiaopasta mökkiläisten käyttöön.
– Padasjoki ja Kuhmoinen ovat
suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut vapaa-ajanasunnot tarvitsevat merkittävän määrän sähköä peruslämmön ylläpitoon.
Oppaan tarkoituksena on antaa
tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua saa pienemmäksi muka-
vuuksista luopumatta, Virtanen
sanoo.
Mynämäellä mietitään
maalämpöä
Mynämäen keskustaan aletaan
rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa. Kunnan keskustaajamasta noin kilometrin päässä sijaitsevalla Raimelan asuinalueella
suunnitellaan maalämpöpumppujen käyttöönottoa. Tällä hetkellä yleisin lämmitysmuoto on
öljylämmitys.
Mynämäki on myös pilottikohteena hankkeessa, jossa luodaan
kimppakyydin palvelumallia. Ideana on räätälöidä kunnan tarpeisiin palvelu, jossa kimppakyytejä
etsitään ja tarjotaan internetissä.
Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa kehittävät Turun
ammattikorkeakoulu ja Anadium
Group Oy.
Parikkalassa tavoitteena on laskea peltojen typpilannoitustasoa
kymmenen prosenttia. Kunnassa
on niin ikään suunniteltu karjan
lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen perustuvaa bioenergian
tuotantoa.
Mynämäen Pekka Myllymäki ehdottaa, että palkkio kunnan onnistuneesta ympäristöpolitiikasta näkyisi valtionosuuksien
määrässä. Hän huomauttaa, et-
tä ilmastotyössä voivat tulla myös
lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa sanelee esimerkiksi hankintalaki.
– Jos olemme saaneet selville,
että Ukrainasta tai Argentiinasta
tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset ovat haitalliset, miten
saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön, että voimme valita hankintojen tuottajaksi jonkin muun
maan? Kuinka paljon sopimukset
joustavat ilmastonsuojelun nimissä, Myllymäki kysyy.
Asukkaita herätellään
Jyri Seppälän mukaan kaikkien
HINKU-kuntien johto on selvästi sitoutunut hankkeen eteenpäin
viemiseen. Päävastuu on kunnissa ympäristösihteerillä, teknisen
toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla tai teknisen toimen johtajalla ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa hanketta vetämään on palkattu projektipäällikkö yrityksestä.
Seppälän mukaan kuntalaisten
herättelyyn on määrä panostaa
tänä vuonna.
– Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin avainasemassa, kun katsotaan asumisen ja liikkumisen
energiatehokkuutta, hän muistuttaa.
ILMASTONMUUTOS
energia voitaisiin parhaiten hyödyntää, Laine sanoo.
Yritykset kantavat
kortensa kekoon
Kohti hiilineutraalia kuntaa
-hankkeeseen on tähän mennessä tullut Uudessakaupungissa mukaan nelisenkymmentä yritystä. Laine on laskenut useimmille niistä oman hiilijalanjäljen,
jota yritykset pyrkivät pienentämään.
– Useiden yritysten energiataseisiin on tulossa suuria muutoksia, kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn laitoksissa siirrytään bioenergiaan, Laine kertoo.
Ajoneuvojen sisustusosia tekevä Novoplastik lähti viime
vuonna mukaan huonekalubisnekseen suunnittelemalla sataprosenttisesti biohajoavan tuolin. Tänä vuonna yritys joutuu
valmistamaan istuinosan tuhansiin ekotuoleihin kysynnän lähdettyä kasvuun maailmalla.
– Tuoleja on myyty jo ainakin
Japaniin ja Dubaihin, Novoplas-
tikin toimitusjohtaja ja omistaja
Johannes Heiskanen kertoo.
Heiskanen ideoi työkseen uusia käyttötarkoituksia polylaktaatille, joka on maissisokerista polymeroitu muovi. Materiaali on
sataprosenttisesti biohajoava.
Novoplastik tekee yhteistyötä
useiden autonvalmistajien kanssa. Yrityksen pääbisnestä ovat autojen kojelaudat ja sisäverhoilut.
–Tämän vuoden aikana luonnonkuitua tulee volkkarien pikkubussien sisäpintoihin. Biohajoava aine tulee kantavaksi rakenteeksi, Heiskanen sanoo.
Sähköautojen yleistyminen
vaatii kannustimia
Uudessakaupungissa valmistetaan myös ympäristöystävällisiä
autoja. Valmet Automotive aloitti norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton ja sähköisen
Garia-golfauton valmistuksen
joulukuussa. Syksyllä tehtaalla
alkaa neliovisen verkosta ladattavan Fisker Karma -luksushybridiauton valmistus.
– Sähköiset ajoneuvot ovat
vielä teknologian alkuvaiheessa ja kalliita muun muassa akkujen korkean hinnan vuoksi.
Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta kannustimia, kuten käytön ja hankinnan verohelpotuksia. Näitä on jo monissa maissa.
Myös Suomessa on keskustelua,
muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö Teija Åhlman sanoo.
Yritys on mukana Teknologiateollisuuden energiatehokkuussopimuksessa.
– Valmet Automotive on sitoutunut ympäristöön vaikuttavien toimien jatkuvaan parantamiseen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. ISO 14001
-ympäristösertifikaatti yrityksellä
on ollut vuodesta 2001.
Tehtaassa rakentaminen
säästää ympäristöä
Uusikaupunkilainen rakennusyritys Neapo alkoi käyttää energianaan tuulivoimaa tämän vuoden alusta. Noin kymmenen
henkeä työllistävä yritys valmis-
taa muun muassa hissitorneja ja
moduuleista koostuvia rakennuksia. Rakennuksen kantavan
rakenteen muodostavat suurmoduulit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja viedään paikalleen yhtenä kappaleena.
Neapon rakennuspäällikkö
Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista ympäristöä säästävänä.
– Teemme moduulit ja hissitornit tehtaassa. Jos ne tehtäisiin
rakennustyömaalla, kaikki osat
toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla ja eri pakkauksissa. Kun rekka tuo osat tehtaalle, ne saadaan
heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin pakkaamista ei tarvita, Rantanen kertoo.
Biodieseliä
kalanperkuujätteistä
HINKU-hankkeen erikoisimpia
yrityksiä on Uudessakaupungissa
kalanperkuujätteistä biodieseliä
valmistava Rovina. Liikeidea sai
alkunsa käytännön ongelmasta.
– Olen ollut kalankasvattajaa
Monipuoliset Lappset
lähiliikuntapaikat
aktivoivat liikkumaan
yhdessä
Tiesitkö, että voit
hakea valtionavustusta
lähiliikuntapaikan
perustamiseen?
Lisätietoja ja hakuohjeet
löydät osoitteesta:
www.lahiliikuntapaikat.fi
Puh. 0207 750 100, Fax. 0207 750 101, S-posti: [email protected] ~ www.lappset.fi
17
ILMASTONMUUTOS
koko ikäni ja miettinyt, mihin ne
kalanperkeet oikein voisi laittaa,
yrittäjä Rami Salminen kertoo.
Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina on jalostanut kalanperkuujätteitä biodieseliksi vuodesta 2005.
Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä vuosittain noin 300 tonnia.
Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä hetkellä yhtään lisää.
– Kaikki menee. Kapasiteettia
olisi tehdä huomattavasti enemmän, mutta raaka-ainetta ei ole
tarpeeksi, Salminen harmittelee.
– Biodieseliä ostavat kesäaikaan maansiirtourakoitsijat. He
ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana biodiesel menee lämmityskäyttöön.
– Biodieseliä on mahdollista käyttää myös auton polttoaineena. Salminen kertoo itse ajaneensa kalanperkuujätteistä tehdyllä biodieselillä jo usean vuoden ajan. Talvipakkasilla ainetta
ei kuitenkaan kannata tankkiin
laittaa.
Kalanperkuujätteitä Rovina
saa ympäri Suomea. Suurin osa
tulee kuitenkin Saaristomeren
alueelta.
– Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen, joka murskaa ka-
Greenpeace Finland
Ilmastoa ei
saatu vielä
pelastettua
Kööpenhaminassa
Greenpeace-aktivistit osoittivat mieltään Bella Centerin
ulkopuolella 19.12.
18
lanperkeet. Murskaan sekoitetaan muurahaishappoa, minkä
jälkeen aine menee putkea pitkin ulos tankkiin. Kun tankki on
täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin ostaa esikäsittelylaite ja säiliö.
Biokaasulaitos alkuun
toukokuussa
Monitoimimies Salminen on
osakkaana myös Biolinja-nimisessä yrityksessä, joka alkaa rakentaa toukokuussa biokaasulaitosta Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen yhteyteen.
Biokaasun raaka-aineina käytetään jätevedenpuhdistamon lietettä, biojätettä, elintarviketeollisuuden sivujakeita ja levämassaa. Tuotannossa syntyvä massa kompostoidaan maanparannusaineeksi. Biokaasulaitoksen
käyttöönoton myötä kaatopaikan päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun poltto loppuu.
– Laitos on tarkoitus saada
toimintaan vuoden päästä, Salminen kertoo.
Biokaasu johdetaan läheiseen
teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan lisäksi Salmisen toinen yri-
■ YK:n
ilmastosopimuksen toistaiseksi suurin ja järjestyksessä 15. osapuolikokous (COP15)
pidettiin Kööpenhaminassa 7.–
19.12.2009. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia vuoden
1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta
eli ilmastopäästöjen vähentämisestä 2012 jälkeen.
Kokous päättyi toistaiseksi laihoin tuloksin huolimatta arvovaltaisesta ja laajasta osallistujajoukosta, erityisen suuresta järjestöjen osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta.
Sopijaosapuolia todella sitovaan
tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys ja rintamaan erityisesti Kioton pöytäkirjan ratifioimatta jättäneen USA:n mukaan saaminen.
Päästöjen vähentämisen osalta saatiin sentään aikaan julistus,
Copenhagen Accord, jossa ilmakehän lämpeneminen luvataan
rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet listaavat tammikuun 2010 ai-
tys Ramirakenne, joka valmistaa
erilaisia elintarviketeollisuuden
laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita kalankasvattajien tarpeisiin.
Tarkoitus on, että biokaasulaitos
tuottaisi sähköä ja lämpöä myös
myytäväksi.
Yritysmyönteisyydestä
kiitosta
Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat kilvan kaupunginjohtaja Kari Koskea.
– Uusikaupunki on varmaan
yrittäjäystävällisin paikka Suomessa. Mikään ei ole vaikeaa, jos
haluaa vaikka laajentaa toimintaansa ja tarvitsee maata tai toimitiloja. Kaupungilla on myös
riskipääomarahasto, josta voi saada lainaa, Novoplastikin omistaja
ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen sanoo.
Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen monipuolistaminen on ollut kaupungille elinehto. Autotehtaalla on ollut parhaillaan 2 600 työntekijää, nykyisellään vain 800. Muita elinkeinoja
on ollut pakko luoda autotehtaan
toiminnan hiipuessa.
– Olemme joutuneet toteuttamaan poikkeuksellisen aktiivis-
kana maakohtaiset päästövähennystavoitteensa. Tämä koskee
sekä teollisuus- että kehitysmaita. Osapuolet ovat sinänsä varsin
yksimielisiä ilmastonmuutoksen
uhasta ja päästöjen leikkaamisen
välttämättömyydestä. Kehitysmaiden taloudellisissa avustamispyrkimyksissä hillinnän ja sopeutumisen osalta edistyttiin.
Puolen vuoden päästä Bonnissa pidettävässä kokouksessa tilannetta arvioidaan uudelleen ja
hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen uusi koitos pidetään 2010
lopulla Meksikossa.
Kokouksen epäonnistumisen
syistä on esitetty useita erilaisia
tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta osallistujamäärää myöten. Yhden selityksen mukaan Tanskan
hallitus olisi pimittänyt 25 maan
kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä muilta ja erityisesti kehitysmailta liian pitkään. Toisen
tulkinnan mukaan kehitysmaista
erityisesti Sudan olisi toiminut öl-
ta elinkeinopolitiikkaa viimeisten
15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien takia. Enää ei saa tehdä
sellaista virhettä, että jättää kaupungin vain yhden tai kahden
suuren työnantajan varaan, Koski varoittaa.
Pahimmillaan 1993 koettu yli
30 prosentin työttömyys on saatu
painettua noin kymmeneen prosenttiin.
Pienille yrityksille kaupunki
tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa.
– Bioenergia-alalla ja uusiutuvan energian alalla yritykset
ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat
verkostoja, koska kukaan ei osaa
yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä
yritämme saada Energiapuistoon
samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät toisistaan, Koski sanoo.
Uudenkaupungin tavoitteena
on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 30
prosenttia 2015 mennessä ja 80
prosenttia 2020 mennessä. Suomen luovimmaksi kunnaksi valitulta kaupungilta tavoitteet näyttäisivät olevan hyvää vauhtia toteutumassa. ®
jynviejistä erityisesti Saudi-Arabian pillin mukaan.
Varmaa on kuitenkin ainoastaan se, että USA ei – suurista ennakko-odotuksista huolimatta –
hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon ilmoittamastaan tavoitteesta vähentää päästöjä määrällä, joka vastaa enintään neljää
prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. Luku on vaatimaton, kun
muistetaan Kioton pöytäkirjakauden keskimääräinen teollisuusmaiden päästövähennys 5,2 prosenttia tai EU:n sitoumus 8 prosenttia.
Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen ja Barack Obaman Nobelin rauhanpalkinnon
varaan oli laskettu liikaa. USAsta
alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti optimismin.
● Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kuntaliitto
Uusi elämä uusilla nimillä
V
uosi 2010 toi mukanaan uusia toimijoita Suomen valtion
hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n
ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston. AVI tarkoittaa muuten myös
Audio Video Interleavea ja Alvajärven rautatieasemaa. ELY on ennestään mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat ry ja Evankelinen
Lähetysyhdistys. Se akronymeista.
Aluehallintovirastot
läänien pohjalta
AVIen määrä säilyi samana kuutena kuin läänien. Niihin rinnastetaan seitsemäntenä Ahvenanmaan
valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat
Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle asianomaiset maaherrat Rauno Saari, Anneli Taina ja
Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos Elli Aaltonen, Vaasaan
kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja
Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen.
Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua, pelastustointa, oikeusturvaa,
työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere ei saanut nytkään läänintason
statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan alaisuuteen. Koettakaa kestää.
kin. Tiejohtaja Rita Piirainen sai
ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi.
M Pekka Rytilä on
ELYt uusi yhdistelmä
Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin laitettiin yhteen tiepiirit, lääninhallitusten liikenneosastot, ympäristökeskukset ja TE-keskukset. Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta:
1. Elinkeinot, työvoima,
osaaminen ja kulttuuri
2. Liikenne ja infrastruktuuri
3. Ympäristö ja luonnonvarat
Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä. Suomi lähestyy aluetasolla hiljakseen monissa maissa tunnettua talousministeriön mallia, joka jäi vielä ministeriötasolla liikennettä paitsi.
Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta liikenneasioiden osalta
Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan ja Lahden ympäristöineen. Mainituista kaupungeista tuli
siis virallisestikin Helsingin lähiöitä,
jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien ansiosta jo toimineet-
Liikennevirastotkin
saman katon alle
Keskushallinnossa merenkulku,
raideliikenne ja tiehallinto laitettiin samaan koriin liikennevirastoksi. Liikenteen turvallisuudesta huolehtimaan koottiin toinen
virasto TraFi pääjohtajanaan Kari
Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi tuli ministeriöstä ylijohtaja Juhani Tervala, joka suorasukaisella tyylillään varmaan paimentaa isoa laumaansa kurissa ja
nuhteessa.
71-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry Finland Oy:n
erityisasiantuntijana.
Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin
opintoprojektina. ”Elementtien visuaalisuus on keskeistä, ei sanan luettavuus”,
tiedote kertoo ja jatkaa, että ”viraston
nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä
noudattaen”.
Muut nimitykset menivät helposti siirtämällä Markku Mylly,
Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä osastojen ylijohtajiksi. Pienen
ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen nousu neljänneksi osastoksi, jota johtaa Ratahallinnosta tullut samannimisen osaston johtaja Anne
Herneoja.
Vuosikymmenien unelmat
toteutuivat
Seitsemän AVIa (päätoimipaikka punainen ympyrä, muu
toimipaikka sininen ympyrä)
Viisitoista ELYä (päätoimipaikka
värillinen ympyrä, muu toimipaikka pienempi musta ympyrä)
Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas
myllätään, mutta totuus on, että mm. ”kulkulaitosten koordinoinnista” on puhuttu vuosikymmenet ilman tuloksia. Nyt tapahtui paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin ovat varmaan tyytyväisiä.
Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit ja kyöstikakkoset kaiken tarvitsemansa uutta valkoista
valastaan varten: EU-avustukset,
pari uutta moottoritieliittymää ja
YVA-prosessit.
19
Timo Soini
Surukuusimetsään on tulossa
usvainen valo tehostamaan satumetsän vaikutelmaa (oikealla
kuva valaistussuunnitelmasta).
Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys –
Suomen vanhin perhepuisto
Jyväskylän Mäki-Matin
perhepuisto täytti viime
vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi kaupunki aloitti puiston mittavan saneerauksen sen
historiallista leimaa ja
paikan henkeä, ”tilavaa vehreyttä” kunnioittaen.
● Leena Rapo
rakennuttajahortonomi
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
Yhdyskuntatekniikka
®®ÊLeikkipuistopalvelut ovat yksi
Jyväskylän viherpalveluohjelman
osioista. Leikkipuistopalveluille
tehtyä kymmenvuotisinvestoin20
tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen toiminnan suunnittelussa jo viisi vuotta. Toiminnan
kolme pääperiaatetta ovat vanhojen leikkipuistojen saneeraaminen, poistaminen sekä uusien
rakentaminen.
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt eri osaalueiden viherpalvelun verkoston
laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta päätetään kuitenkin
vuosittain.
Saneeraus alkoi
30-vuotisjuhlista
Mäki-Matin perhepuiston saneeraus on ollut merkittävä Jyväskylän viherpalveluohjelmaan sisältyvä kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen on vieraillut puistossa
joko itse lapsena tai lastensa sekä
lastenlastensa kanssa. Kohteessa
oli paljon valmiita puistomaisia
elementtejä, jotka olivat käyttäji-
en mielestä paikan hengen luoja:
”tilava vehreys”.
Työ aloitettiin 2009 MäkiMatin perhepuiston viettäessä
30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille myönnettiin kaupungin
juhlarahoitusta 200 000 euroa yli
normibudjetin.
Suunnittelussa tehtiin tiivistä
yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin perhepuiston tuki ry:n
kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa olivat mukana myös KeskiSuomen museo sekä Jyväskylän
Tilapalvelu, koska puistoalueella olevat rakennukset ovat suojeltuja, mutta edelleen aktiivisessa
päivätoimintakäytössä.
Historiallinen leima
haluttiin säilyttää
Puiston suunnitelma hyväksyttiin vuosi sitten. Uutuutena alueelle suunniteltiin vesileikkialue,
muuten puiston historiallinen
leima haluttiin säilyttää ja pitää
tilajäsentely kutakuinkin ennallaan. Suunnitelman käytännön
laadintatyöstä vastasi Ympäris-
Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua toimintaa hieman isommillekin lapsille.
VIHERALUEET
Timo Soini
Puiston vanhat puut jäivät elämään Jokke Sivenin kantoveistoksina.
Timo Soini
LITE-designs
valaistus luo sadun tunnelmaa
uudistuu Jyväskylässä
tösuunnittelu Soini Ky.
Mäki-Matin perhepuisto on
nimensä mukaisesti kaikenikäisille suunnattu vauvasta vaariin
-puisto. Puisto koostuu erilaisista
tilakokonaisuuksista. Sieltä löytyvät mm. grillauspaikka, terassoitu taso oleskeluun, pienemmille
sekä isommille lapsille tarkoitetut leikkialueet, keinurivi, intiaanikylä aidonkokoisine hevosineen, esiintymislava katsomoiLITE-designs
Timo Soini
Laiva on valaistu aallokkorasteria tuottavalla valaisimella. Pylväisiin
asennetaan myös kaiuttimet, jolloin äänimaisemaa voi käyttää mielikuvaleikkien tukena.
neen, surukuusista koostuva satumetsä sekä erilaisia oleskelualueita. Puiston alueella on kenttä pelaamista ja luistelua varten.
Saneeraustyön myötä alueen pysäköintimahdollisuuksia parannettiin ja käytäväverkostoa selkeytettiin.
Valaistus loihtii
satumetsän
Valon kaupungissa kun ollaan,
vihersuunnittelun yhteydessä tutkittiin tietysti myös alueen valaistustarpeet. Valaistussuunnittelun
teki LITE-designs Siilinjärveltä.
Valaistuksen lähtökohtana on
turvallinen, häikäisemätön toimiva käyttövalo. Mukaan on haluttu kuitenkin myös esteettisiä ja
hauskoja, lasten toimintaympäristöön sopivia yksityiskohtia.
Rakennukset haluttiin valaista hienovaraisesti niiden historiaa
kunnioittaen. Valaistuksen tuleKuntatekniikka 1/2010
21
Teemu Liimatainen
Pekka Ilen
Puistoon tehtiin muutama elävä pajumaja, jotka toteutettiin
talkoovoimin.
via yksityiskohtia ovat mm. satumetsän ”usvainen valo” sekä keskeisten puiden valaiseminen.
Kustannukset noin
400 000 euroa
Koko suunnitelman kustannusarvio on noin 400 000 euroa.
Kohteen saneerausrakentaminen
aloitettiin huhtikuussa talkoovoimin yhdessä käyttäjien kanssa. Keväällä tehtiin muun muassa pajumajoja ja kivistä koostu-
Uusi esiintymispaviljonki rakennettiin viime vuonna. Katsomossa käytettiin vanhan veturin kääntöpaikan kiviä. Kivet hiekkapuhallettiin ja päälle
asennettiin istuintaso.
vaa, lasten visioimaa nallekarhua.
Vanha esiintymislava ja katsomo
purettiin.
Varsinaisen saneeraustyön
toteutti Jyväskylän yhdyskuntatekniikan vastuualueen tilauksesta Altek Aluetekniikka Liikelaitos. Ensimmäisen vaiheen saneerauksessa puistoa ympäröivät aidat uusittiin, tehtiin uusi
esiintymispaviljonki ja sen uusi katsomo, asennettiin köysirata ja iso merirosvolaiva sekä uu-
distettiin alueen vanhan intiaanikylän tiipii-majat.
Rakennus- ja muutostöiden
yhteydessä alueen vanhoja puita
jouduttiin poistamaan. Osa niistä
jatkaa nyt elämäänsä kantoveistoksina: puistosta voikin löytää
mm. valaanpyrstön, kolostaan
nousevalla karhulla ratsastavan
pojan sekä Pikku-Matin puuveistokset.
Valaistuksesta toteutettiin viime vuonna merirosvolaivan lipu-
va rasterivalo sekä esiintymispaviljongin valaistus. Merirosvolaivan mastossa on kaiuttimet, joten sinne saadaan jatkossa myös
aiheeseen liittyvää äänimaailmaa. ®
Mäki-Matin perhepuiston kannatusyhdistys: http://pikku-matti.net
Mäki-Matin perhepuiston saneeraussuunnitelma: www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/katujapuisto/viheralueet/suunnittelu/nahtavilla/makimatti
Jyväskylä saamassa mittavan viherpalveluohjelman
● Vesa Lehtinen
kaupunginpuutarhuri
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut
Yhdyskuntatekniikka
■ Jyväskylän
viherpalveluohjelma
on työn alla, ja aineistot ovat olleet nähtävillä Jyväskylän kirjastoissa ja palvelupisteissä loppuvuodesta 2009. Asukkaat ovat
käyneet tutustumassa aineistoihin, ja kommenttejakin on tullut
mukavasti.
Jyväskylän kaupungilla on ollut oma viherpalveluohjelmansa
jo pitkään. Nyt ohjelmaan sisällytetään myös entisen Jyväskylän
maalaiskunnan ja Korpilahden
viherpalvelut. Viherpalveluilla tarkoitetaan kaupungin viheralueisiin liittyviä palveluita ja toimintoja. Viherpalveluohjelma toimii
pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmana, kun palveluverkostoa
suunnitellaan, rakennetaan ja pidetään yllä.
Tekeillä oleva työ käynnistyi
2009 alussa leikkipuistoja, uimarantoja, lähikenttiä, skeittialueita, koirapalveluita sekä maton-
22
pesupaikkoja käsittelevistä osaalueista. Näitä koskeva aineisto
viedään näillä näkymin päätöskäsittelyyn helmikuussa. Koko viherpalveluiden 14 osa-aluetta sisältävä kokonaisuus valmistuu
syksyllä 2011.
Laatua, tasapuolisuutta ja
selkeät vastuunjaot
Viherpalveluohjelmassa tarkastellaan palvelujen nykymääriä ja
laatua sekä esitetään pitkän tähtäyksen tavoitteet rakentamisesta, poistamisesta, saneerauksista
sekä ylläpidon tasosta. Viherpalveluohjelmatyön päämääränä on
turvata yhtenäinen viherpalveluiden laatutaso ja varmistaa, että
palvelut jakautuvat alueille tasapuolisesti. Aiemmin kunnissa on
ollut erilaisia käytäntöjä, luokituksia ja mitoitusperusteita, mutta laadittavan viherpalveluohjelman myötä ne yhtenäistyvät.
Suunniteltuja toimenpiteitä
tarkastellaan kymmenvuotisjaksolla 2010–20. Viherpalveluohjelmaa päivitetään jatkossa 3–5
vuoden välein siten, että tarkastelujakso säilyy kymmenen vuo-
den mittaisena.
Viheralueista ovat kunnissa
vastanneet useat eri toimijat, joten asukkaan on ollut hankalaa
hahmottaa monimutkaisia vastuualuejakoja. Nyt vastuut on
tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää. Jatkossa viherpalveluiden
pääasiallisena tuottajana toimii
kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikka. Muita vastuutahoja ovat tonttituotanto,
liikuntapalvelut, Tilapalvelu ja yksityiset toimijat.
Neljätoista tarkasteltavaa
osa-aluetta
Viherpalveluohjelma esittelee
palvelut osa-alueittain. Viherpalvelut ovat tiettyä toimintaa tai
tarkoitusta varten ylläpidettyjä viheralueita. Kaikkiaan ohjelmointi
sisältää 14 erilaista viherpalveluiden osa-aluetta.
Toiminnallisia osa-alueita ovat
leikki-, edustus-, oleskelu- ja teemapuistot, uimarannat, skeittausalueet, kentät, aukiot, matonpesupaikat sekä koirapalvelut. Muita osa-alueita ovat avoimet alueet kuten niityt, maise-
mapellot ja laidunalueet. Erityisviheralueisiin lasketaan erilaiset
kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset, viheralueilla sijaitsevat
erityispalvelut.
Katuviheralueet ja niiden ylläpito muodostavat oman ohjelmakokonaisuutensa. Toimintaa tarkastellaan ja suunnitellaan
vuoteen 2020 asti. Päivityksiä
ohjelmaan tehdään kolmen–viiden vuoden välein.
Viherpalveluohjelma toimii jatkossa talousarvion laadintaa ohjaavana dokumenttina. Ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden
suunnittelusta ja rakentamisesta
päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa. Perimmäisenä tavoitteena on saada kaupunkiin toimiva, tutkittuun tietoon perustuva, oikein mitoitettu
viherpalveluiden verkosto. Palvelujen tavoitetila ja se, miten siihen päästään, selviävät viherpalveluohjelmasta.
www.jyvaskyla.fi/puistot/
viherpalveluohjelma
VIHERALUEET
Jyväskyläläiset tyytyväisiä ”taideteokseen”
VALAISTUS sisustaa
pimeän Kirkkopuiston
Jyväskylän Kirkkopuisto sai uuden valaistuksen 2000-luvun alussa.
Valaistu puisto on kaupunkilaisten mieleen:
he kokevat sen kauniina, ”kuin taideteoksena” ja turvallisena.
TEKSTI Anne-Marjut Rauhala
®®Ê Aurinkoinen puisto on par-
Kirkkopuiston valaistus
uusiksi 2000-luvun alussa
Jyväskylän ydinkeskustassa sijait-
sevaan Kirkkopuistoon rakennettiin 2000-luvun alun saneerauksessa myös uusi, valaistusammattilaisen suunnittelema valaistus.
Vanhan punatiilikirkon lämminsävyisten julkisivujen vastakohtana kellotorni ja kattorakenteet
saivat arvokkaan kylmän, valkoisen valaistuksen. Patsaat, puut ja
kulkuväylät valaistiin siten, että
ne muodostavat kukin oman pimeän tilan kokonaisuutensa.
Kokonaistaideteoksen tavoin
valaistun Kirkkopuiston voi ajatella olevan selkeimmin maisema
niille keskusta-asukkaille, jotka
voivat osallisen tavoin katsella sitä koti-ikkunastaan. Muille jyväskyläläisille Kirkkopuisto on paitsi
osa kotiympäristöä myös maisemaa konkreettisemmin tila, koska heidän kokemuksensa puistosta syntyy lähinnä siellä fyysisesti liikkuen.
yväskylän kaupunki/Antti Aarnio
haimmillaan nautinnollinen, kokonaisvaltainen elämys. Kun hämärä laskeutuu ja valaistus syttyy, alkaa tunnelmakin muuttua. Pimeys antaa havainnoille,
kokemuksille ja elämyksille hyvin toisenlaisen taustan kuin päivänvalo.
Valaistus jo yleisestikin käsi-
tettynä pyrkii parantamaan ihmisen havaitsemismahdollisuuksia
pimeässä ja poistamaan pimeydessä piilottelevaa uhkan tunnetta. Nykyinen urbaani, esteettistekninen valaistuskulttuuri pyrkii
visuaalisilla ratkaisuillaan vielä
aikaisempia käytäntöjä voimakkaammin muokkaamaan pimeän
ajan ympäristöstä mahdollisimman selkeästi hahmottuvan ja ihmisenkokoisesti jäsentyvän.
Pimeässä jalkaisin kulkevalle erityisesti vertikaali valaistus
tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa, mitä on ympärillä ja mitä tulee vastaan. Valaistuksen keinoin
pimeän ajan ympäristö voidaan
myös sisustaa jopa aivan uudenlaiseksi maailmaksi.
Illan hämärtyvässä maisemassa syttyvät matalat valopollarit nostavat esiin Jyväskylän kaupunginkirkon
portaille johtavan kävelytien. Kirkon vertikaali valaistus korostaa rakennuksen goottihenkistä ylväyttä ja
sakraalia luonnetta.
Pimeässä valaistus kuitenkin
tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa puisto myös maisemana, johon mennään sisälle ja tullaan ulos: valo ikään kuin maalaa
puistolle mentaalisesti mieltyvät
seinät, piirtää kulttuuris-kollektiiviset käyttöohjeet ja luo tilan
tunnun ja paikan hengen.
Toiseksi suosituin
valaistuskohde
Kun Jyväskylän keskusta-asukkailta kysyttiin mielipidettä Kirkkopuiston valaistuksesta, saatiin
näkyviin tyytyväinen joukko. 81
prosenttia vastaajista kokee Kirkkopuiston valaistuksen kauniina,
82 pitää puiston valaistusratkaisuja ja vanhaa kirkkoa hyvin yhteen sopivina, 61 toteaa valaistujen veistosten lisäävän puiston pimeän ajan kiinnostavuutta, 59 pitää valaistua puistoa ”kuin taideteoksena” ja 56 prosenttia kertoo joskus pysähtyneensä vain ihailemaan valaistua puistoa.
65 prosentin mielestä
Kirkkopuistossa on pimeälläkin riittävän valoisaa, 60 prosenttia tuntee olonsa turvalliseksi kulkiessaan puistossa
pimeään aikaan.
Nimetessään suosikkinsa Jyväskylän yli
50:stä valaistuskohteesta asukkaat valitsivat
Kirkkopuiston toiseksi
useimmin, heti kaupungin maamerkin Kuokkalan sillan jälkeen. ®
A-M. Rauhalan pro gradu
”Valaistus kaupunkitilan tekijänä. Jyväskylän matka pimeästä maalaiskylästä urbaanin valon kaupungiksi”
osoitteessa jyvaskyla.fi/valo.
23
Puistokasveille enemmän arvostusta
Helsinki linjasi
viheralueidensa
KASVIEN KÄYTÖN
Helsinki on linjannut
rakennettujen viheralueidensa kasvien käytön.
Tavoitteena on vahvistaa puistokasvillisuuden arvostusta kaupungin toiminnassa.
Linjauskokonaisuutta
täydentää tämän vuoden aikana valmistuva
kasviopas.
● Satu Tegel
suunnitteluasiantuntija
Helsingin kaupungin rakennusviraston katuja puisto-osasto
®®Ê Kasvit ovat rakennettujen
viheralueiden näkyvin ja usein
myös pitkäikäisin osa. Kasveilla
on kaupunkiympäristössä erilaisia fysikaalisia ja biologisia tehtäviä, mutta ne myös edistävät
asukkaiden henkistä hyvinvointia. Lisäksi ne ovat osa Helsingin
kulttuurihistoriaa, tunnistettavuutta ja identiteettiä.
Helsingin kaupungin rakennetun ympäristön kasvilajivalinnat tehdään katuja puisto-osastolla katuja puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Vielä
1900-luvun lopulla Helsingissä
– ja pienemmissä kaupungeissa tänä päivänäkin – kaupungin
kasvillisuuden periaatteet olivat
kaupunginpuutarhurin päässä ja
puistosuunnitelmat tehtiin omana työnä. Organisaatiouudistusten ja toiminnan virtaviivaistamisen myötä ei Helsingissä ole enää
24
kaupunginpuutarhuria, ja puistoja katuvihreäsuunnitelmat teetetään mammuttiorganisaatiossa
ulkopuolisilla konsulteilla.
Tähän saakka rakennusvirasto
ei ole evästänyt kaupunkivihreää
suunnittelevia konsulttisuunnittelijoita kasvien käytön tavoitteilla, sillä sellaisia ei ole ollut. Kasvien käytön linjaukset on tehty,
jotta ison osaston kaikki toimijat edistäisivät omassa työssään
samoja, tarkkaan harkittuja kasvillisuustavoitteita. Samoin toivotaan, että linjaus edistää insinöörivoittoisessa organisaatiossa ymmärrystä kasvien ja kasvillisuuden tärkeydestä ja itseisarvosta.
Ainutlaatuista Suomessa
Nyt tehdylle kasvien käytön linjaukselle ei ainakaan Suomesta löydy esikuvaa. Katu- ja puisto-osastolla on kuitenkin jo aiemmin tehty toimintaa ohjaavat
linjaukset kausikasveista (2006),
luonnonhoidosta (2007) ja kaupunkikalusteista (2009).
Helsingin kasvien käytön linjaus on syntynyt katuja puistoosaston ns. kasviryhmän yhteistyönä. Kasvilinjaus koskee rakennusviraston vastuulla olevien rakennettujen julkisten ulkotilojen eli puistojen, torien, aukioiden, katujen ja teiden istutettua kasvillisuutta: puita, pensaita, perennoja, kukkasipuleita ja
ryhmäruusuja.
Kasviopas täydentää
linjauskokonaisuuden
Kasvilinjauksen laatimisen yhteydessä tehtiin myös laaja taustaselvitys (”Vaahteran varjossa,
syreenin tuoksussa”). Taustaselvitykseen on koottu tietopaketti
Helsingin rakennettujen katuja
viheralueiden kasvillisuuden historiasta ja nykytilasta sekä kasvien käytössä huomioitavista ulkoisista tekijöistä. Työprosessin aikana pidettiin osaston asiantuntijoiden kesken läheteseminaari,
jonka ryhmätöiden tulokset hyödynnettiin kasvilinjauksen keskeisiä sisältöjä muotoiltaessa.
Toistaiseksi voimassa oleva
Helsingin kasvien käytön linjaus on hyväksytty yleisten töiden
lautakunnassa joulukuussa 2009.
Kun taustaselvitystä ja linjausta
täydentämään valmistuu tämän
vuoden aikana vielä kolmaskin
osa, ns. kasviopas, kasveja käsittelevä linjauskokonaisuus on
valmis.
Taustalla rikas kasvihistoria ja ilmastonmuutos
Helsingin katuja viheralueiden
istutettu kasvillisuus on nykyäänkin omaleimaista, monipuolista
ja historiallisesti kerroksellista.
Kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet mm. puistokulttuurin eri aikakausien ihanteet, Suomen historian myllerrykset, kaupungin
asema maamme pääkaupunkina,
arvostettujen kaupunginpuutarhureiden tekoset ja viime kädessä Helsingin ilmasto-olot.
Helsingin kulttuurikasviperintöä uhkaavat kuitenkin kasvien ikääntyminen ja vahingossa häviäminen sekä yleinen maailman muuttuminen. Helsingin
viheralueille istutettu lajivalikoima on selvitysten mukaan yksipuolistumassa. Monia Helsingis-
Vanha puistosyreeni (Syringa
x henryi) ja koivunjalkapenkki ovat tyypillistä helsinkiläistä
kaupunkikuvaa.
VIHERALUEET
Monilajisuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varautumisessa ilmastonmuutokseen ja uusien tautien ja tuholaisten invaasioihin. Erityisen tärkeää se on pitkäikäisillä puilla. Monilajisuus tuo mukanaan myös värikylläisyyttä, pitkäkestoista kukintaa
ja maisemallista monimuotoisuutta. Kuva Bengt Schalinin suunnittelemasta Vähäkyrönpuistosta.
VISIO 2050
■ Vuonna
2050 Helsinki mielletään elämykselliseksi, kukkivaksi kaupungiksi. Kasvillisuuden painoarvo kaupunkirakenteen tärkeänä
osana on ymmärretty. Helsingin kaupunki on
tunnettu viheralueiden monipuolisesta, näyttävästä ja runsaasta kasvilajistosta, johon sisältyy myös Helsingin viheralueiden perinteistä tunnuslajistoa.
■ Kasvien
käyttö Helsingissä ankkuroituu lännen ja idän kasvihistoriaan, on innovatiivista, monilajisuutta suosivaa ja ekologisesti ja
ilmastollisesti kestävää – ei luontoa vastaan
vaan yhdessä sen kanssa.
■ Valtakunnallisesti
merkittävänä taimien
käyttäjänä Helsinki on mukana kehittämässä taimistoalaa Suomessa. Istutettavat taimet
ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji- ja lajikeaitoja.
Kukkivien kasvien, myös puiden, istuttamista on tarkoitus lisätä Helsingissä. Kurilienkirsikka (Prunus nipponica var. kurilensis) kukkii Lauttasaaren Lahnalahden puistossa.
25
Uusia kasveja tullaan kokeilemaan ilmastonmuutokseen varautumiseksi ja uusien kasviperinteiden luomiseksi. Valkopyökki (Carpinus betulus) on
yleinen kaupunkipuu Suomea
vastaavalla ilmastovyöhykkeellä Ruotsin Gävlessä. Lajia ei vielä ole kokeiltu Helsingissä.
sä perinteisiä tunnuskasveja ei ole
viime vuosina istutettu, eikä niitä
ole aina saatavanakaan, vaan tilalle ovat tulleet kaikkialla Suomessa käytetyt virtaviivaiset peruskasvit.
Kasvivalinnoissa on tehokkuusvaatimusten ja taloudellisten
ja organisatoristen muutosten lisäksi osattava varautua myös ympäristön muutoksiin. Niitä ovat
etenkin ilmastonmuutos kaikkine seurannaisvaikutuksineen sekä Helsingin korkeudella villikanien räjähdysmäinen lisääntyminen. Ilmastonmuutoksen
seurauksena käytettävissä oleva kasvivalikoima tulee laajenemaan, mutta toisaalta tauti- ja tuholaisriskit kasvamaan.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin taimiostaja, joka istuttaa vuosittain yli satatuhatta
puiden, pensaiden, perennojen
ja köynnösten tainta. Kaupungin hankintapäätöksillä on merkittävä vaikutus kasvilajien saatavuuteen Suomessa.
Kasvilinjaus pohjautuu siihen
uskoon, että parantamalla yhteistyötä taimistojen kanssa ja sitoutumalla tiettyjen kasvien käyttöön, voidaan Helsingin kaupungin toivomien kasvilajien saatavuutta parantaa.
Viisi kasvilinjausta ja
visio 2050
Helsingin kasvilinjausten tavoitteita ovat mm. kasvillisuuden
painoarvon kasvaminen katuja
puisto-osaston toiminnassa, kasviperinteen kunnioittaminen, lajistollisen, geneettisen ja istutuksellisen monimuotoisuuden edistäminen, tietoiset ja onnistuneet
kasvivalinnat ja mahdollisimman laadukkaan taimimateriaalin käyttäminen.
Kasvilinjauksen perussisältö-
nä ovat viisi laajaa ja pysyvää kasvien käytön yleisperiaatetta (alla) sekä kasvillisuuden Helsinkivisio (s. 25). Yleisperiaatteet ohjaavat toimintaa julkisissa ulkotiloissa kaikkialla kaupungissa.
Koska Helsingin kaupunki on
iso organisaatio ja kasvillisuus
joiltakin osin hitaasti kukoistukseensa kehittyvää, Helsingin
kasvillisuuden käytölle laadittu
tavoitteellinen visio on tähdätty
vuoteen 2050, jolloin Helsingin
kaupunki täyttää 500 vuotta.
Taustaselvitys, linjaus ja
opas ovat kokonaisuus
Toteutuakseen Helsingin kasvien käytön linjaus vaatii muutoksia sekä virkamiesten asenteissa
että toiminnassa. Linjauksen jatkotoimenpiteisiin on kirjattu monen uuden toimintatavan kehittäminen. Yksi muutoksen edellytys on myös rakennusviraston
taimihankintojen vastuuttaminen ja hankintaprosessin kehittäminen.
Kasvilinjauksen perusperiaatteiden konkretisoimiseksi on
tekeillä vielä Helsingin kaupunkikasviopas, ”kasvisuunnittelun
työkalupakki”. Tähän täydentyvään ja päivitettävään oppaaseen
on koottu kasvilajivalintoihin ja
taimityyppeihin ja -kokoihin liittyviä suosituksia. Valmistumassa
on myös 400 Helsingissä suositeltavan puuvartisen peruslajin lu-
ettelo, josta on tehty listauksia eri
käyttötarkoituksia ja aikakausia
varten. Luettelo täydentyy myöhemmin perennoilla.
Kasvioppaan ensimmäinen
versio ilmestyy alkuvuodesta.
Myöhemmin sitä täydennetään
uusilla osuuksilla sitä mukaan
kun ne valmistuvat. Opas julkaistaan lähinnä sähköisessä muodossa. Kasvien käytön taustaselvitys, linjaus ja opas muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jonka on tarkoitus
pitkällä tähtäimellä ohjata sitä,
minkälaista kasvillisuutta lapsenlapsemme tulevat näkemään
Helsingissä. ®
Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien
käytön linjaus 2009:11 ja Vaahteran varjossa, syreenin tuoksussa – Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön taustaselvitys 2009:10 löytyvät pdfmuodossa osoitteesta www.hel.fi/hkr >
Esitteet ja julkaisut > Julkaisusarja
KASVIRYHMÄN JÄSENET
Satu Tegel (kasvillisuuden
suunnitteluasiantuntija)
Ritva Keko (ylläpidon laatuvastaava)
Lotta Kontula (viheraluesuunnittelun projektinjohtaja)
Jussi Luomanen (aluesuunnittelija)
Elina Nummi (asukasyhteistyön
projektipäällikkö)
Juha Raisio (puuasiantuntija)
Tuuli Ylikotila (luontoasiantuntija)
Kasvien käytön viisi yleislinjausta
1. Helsingin puistojen kasviperinteen ylläpitäminen ja
kehittäminen
Lajivalikoimaa monipuolistetaan
erityisesti puiden osalta. Varmojen
lajien lisäksi käytetään myös Helsingin vanhoja tunnuslajeja, Helsingistä lisäykseen otettuja kasvikantoja ja elämyksellisiä ”herkkukasveja”. Eri aikakausina rakennetuilla viheralueilla suositaan harkitusti kyseisen aikakauden lajistoa
mutta uusilla alueilla käytetään
monipuolisesti eri kasvilajeja. Kasveja hankitaan kokeiltavaksi järjestelmällisesti.
2. Kasvillisuuden arvostuksen
lisääminen päätöksenteossa
Tavoitteena on, että osaston työn-
26
tekijät, asukkaat ja päättäjät ymmärtävät kasvit Helsingin kaupunkikuvaa muokkaavaksi imagotekijäksi ja kaupunkilaisten terveyden edistäjäksi. Kasvisuunnittelua
tarkistetaan kasvillisuuden hyväksi
ja kasvillisuus huomioidaan myös
erilaisia lupia myönnettäessä.
Asukkaiden ja vierailijoiden tietämystä kasvillisuudesta lisätään eri
tavoilla.
Ilmastonmuutokseen varaudutaan
monilajisuuden ja geneettisen
monimuotoisuuden avulla. Puulajivalinnoissa mukaillaan amerikkalaista ns. Santamourin ”kymmenen prosentin” sääntöä, jonka tavoitteena on puuistutusten monilajisuus. Haitallisten vieraslajien
käyttöä vältetään tietoisesti.
3. Monimuotoisuuden ja ekologisen kestävyyden lisääminen
Kasvien käytössä tavoitteena on
runsauden periaate, elämyksellisyys ja kauneus, eli kasvikunnan
rikkauden hyödyntäminen. Eri
vuodenajat, myös kevät ja syksy,
huomioidaan lajivalinnoissa. Havukasvien käyttöä lisätään.
Kaupunkibiotoopin monipuolistamiseksi suunnitellaan ja ylläpidetään monilajista, monimuotoista
ja kerroksellista kasvillisuutta, yhden lajin massaistutuksia välttäen.
4. Elämyksellisyyden ja
kauneuden tavoitteleminen
5. Laadukkuuteen, pitkäikäisyyteen ja ylläpidettävyyteen panostaminen
Istutusten toteutuksissa käytetään
laadukkaita ja ylläpitoa helpottavia teknisiä ratkaisuja. Ne aiheuttavat rakentamisvaiheessa väistämättä lisäkustannuksia mutta
maksavat itsensä takaisin helppohoitoisuutena ja korkeatasoisena
kaupunkiympäristönä. Istutusten
pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen
pyritään lajivalinnoilla, maanparannuksella, kerroksellisuudella ja
laadukkaalla taimimateriaalilla.
VIHERALUEET
Tiiviissä miljoonakaupungissa 25 keidasta
PUISTOT ovat Hongkongin ihme
Puistoja ja tiheästi
asuttua miljoonakaupunkia ei helposti miellä yhteen. Miten seitsemän miljoonan asukkaan ja noin tuhannen
neliökilometrin maapläntille mahtuu viheralueita?
● Elina Nummi, projektipäällikkö
Helsingin kaupungin rakennusvirasto, puisto-osasto
®®ÊHongkongin asukastiheys on
6 688 henkeä/km2, kun se Suomessa on 15,5 henkeä/km2. Sil-
ti kaupungin yleisilme on myös
vihreä, kansa asustaa hyvässä järjestyksessä korkeissa pilvenpiirtäjissä ja kaikki toimii. Miljoonakaupungin 25 puiston koot
vaihtelevat 0,3:sta aina 20 hehtaariin, ja rakennettujen puistojen kokonaispuistopinta-ala on
223,78 ha.
Hongkongin puistojen visio
on tuottaa laadukkaita vapaaajan ja kulttuurin palveluita, jotka vastaavat Hongkongin tarpeita maailmanluokan kaupunkina ja tapahtumien pitopaikkana.
Puistot eivät ole vain kasvikokoelmia vaan aktiivisuutta edistäviä paikkoja, joissa esteettisen
vihreän keskelle on sijoitettu paljon urheilu- ja kulttuuritoimintoja sekä runsaasti taidetta. Henkilöstöä koulutetaan palveluhenkiseksi, sitoutuneeksi ja motivoitu-
neeksi. Ympäristökasvatusta tarjotaan niin lapsille kuin aikuisillekin.
Organisaatio tukee
yhteistyötä
Puistot sijoittuvat vapaa-aika ja
kulttuuripalvelut -virastoon (Leisure and Cultural Services). Koska urheilu, kulttuuri ja viheralueet kuuluvat samaan hallintoon,
se näkyy myös puistojen tarjonnassa. Viraston slogan on Laatupalveluita – puistot, virkistäytyminen ja turismi.
Kulttuurilla on virastossa oma
osastonsa ja vapaa-ajalla omansa,
joka jakautuu kolmeen alueelliseen osastoon. Lisäksi organisaatioon kuuluvat hallinto-, talousja tiedotusosastot. Myös puistojen rakentaminen ja suunnittelu
kuuluvat vapaa-ajan osastoon.
Hongkongissa 1 500 vapaaehtoista osallistuu puistojen hoitoon. Yhteisöllisissä puutarhoissa, Community Gardens, voi ope-
tella syötävien kasvien kasvatusta
ja hoitoa. Vapaaehtoisille järjestetään vuosittain noin 30 tapahtumaa, joissa istutetaan tuhansia
puita ja pensaita. Hongkongissa
suositaan erityisesti elämyksellisiä puita, jotka kukkivat ja joissa
on näyttävä syysväri.
Vesi on Hong Kong Parkin
kokoava elementti
Kahdeksan hehtaarin Hong Kong
Park rakennettiin entiselle brittiläiselle kasarmialueelle 35,2 miljoonalla eurolla 1991. Puistoa rakennettaessa pyrittiin olemassa
oleva kasvillisuus, kuten vanhat
puut, säilyttämään. Myös puiston rakennukset, joista vanhimmat ovat 1800-luvun puolivälistä, säilytettiin. Niissä on mm. taidemuseo, teeastiamuseo, opetuskeskus ja puiston hallinnollinen
rakennus sekä avioliittorekisterikeskus.
Puiston kokoava elementti on
vesi. Se solisee suihkulähteissä, puroissa, putouksessa ja lammessa.
Hong Kong Park on keidas pilvenpiirtäjien keskellä. Puistossa on keinotekoisia kallioita ja vesiputous, jonka alitse pääsee kulkemaan.
27
VIHERALUEET
Keinotekoiset kivet ja kalliot ovat
kiinalaisten erityisosaamista.
Kauniiden istutusten ja vesielementtien lisäksi puistossa
on 1 400 neliön kasvihuone, jossa esitellään trooppisen ilmaston
kasveja, aavikon kasveja. Lintutarhat ovat myös osa aasialaista
puistoperinnettä. Verkolla katetun Hong Kong Parkin lintutarhan koko on 3 000 m2, ja siellä voi
tutustua 90 värikkääseen lintulajiin, jotka ovat kotoisin Malesian
niemimaalta.
Olympic Square -aukio on
teatteri ja kulttuuriesitysten näyttämö ja näköalatornista voi katsella puistoa 30 metrin korkeudesta. Lapsille on kuuteen tasoon
rakennettu leikkialue. Kussakin
tasossa on leikkivälineitä eri-ikäisille lapsille. Puistossa on myös
ravintola. Suurkaupungin melu
ei häiritse tämän puistokeitaan
siimeksessä.
Nan Lian Garden on
rauhan keidas
Hongkongin siirryttyä briteiltä Kiinalle puistoissa alkoi näkyä
kiinalaisen kulttuurin vaikutus.
Tämä lienee ollut sysäys sille, että Nan Lian Garden – suomeksi
Etelän Lootus puutarha – saatiin
rakennettua kustannuksia säästämättä. Tämä Tang-dynastian tyylisuuntaa edustava, uskomattoman
kaunis 3,5 hehtaarin rauhan keidas sijaitsee koristeellisten muurien sisällä, ruuhkaisten liikenneväylien keskellä. Sen esikuvana on
ollut ainoa säilynyt Tang-kauden
puutarha Jiangshouju Garden Kiinan Shanxi-provinssissa.
Puutarhaa alettiin rakentaa
2003, ja se avattiin yleisölle mar-
Kowloonin puistoon on yhdistetty liikunta ja urheilu.
28
Nan Lian Gardenin kultainen temppeli ja punainen silta ovat tärkeä
osa puiston symboliikkaa.
raskuussa 2006. Se on siitä lähtien ollut suosittu kohde. Ihme kyllä, puutarhan suojassa rauhoittui
ja mykistyi kauneudesta, vaikka
olimme maailman vilkkaimmassa kaupungissa.
Puutarhan vieressä oleva Chi
Lin nunnaluostari vastasi puutarhan suunnittelusta, koska nunnat ovat Tang-dynastian aikaisen arkkitehtuurin asiantuntijoita. Kaupungin hallinnossa nähtiin viisaasti, että luostari ja puisto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka esittelee taiteita
suosineen Tang-dynastian aikaista kulttuuria. Tang-dynastia hallitsi Kiinaa vuosina 618–906.
Kaupungin puisto-osasto rakensi puutarhan ja siihen liittyvän infrastruktuurin, mutta sen
vaativa ylläpito ja kehittäminen
on tilattu buddhalaisluostarilta.
Puutarhan tunnuslause on ”Ihminen on tyytyväinen osaansa, kun pitää mielensä tyynenä
ja elää sopusoinnussa luonnon
kanssa”. Puutarhan elementtejä
ovat vesi, kiinalaiset puurakennukset, keinotekoiset kalliot sekä koristeelliset, suuret kivet ja
ikivanhat puut, jotka on siirretty
puutarhaan eri puolilta Kiinaa.
Kaksiosaisessa, kirkasvetisessä lootuslammessa uiskentelivat
suuret ja kirjavat Koi Fish -kalat.
Lammen vesi kierrätetään maanalaisen puhdistuslaitoksen kautta.
Puiston kasvisravintola oli hauskasti piilossa vesiputouksen takana. Puistossa on paikat omien
eväiden syöntiin. Roskaaminen
ei ole ongelma.
Virtuaalimatkalle puutarhaan
pääsee osoitteessa www.nanliangarden.org.
Kowloonin puiston veistospuisto on mukava ulkoilmagalleria.
Kowloon Park on Hongkongin kansanpuisto
Kowloonin puistoa voi kutsua
Hongkongin kansanpuistoksi.
13,5 hehtaarin alueella on maauimala ja uimahalli, jalkapallokenttä ja juoksurata, urheiluhalli ja erilaisia teemapuutarhoja,
lasten leikkikenttä, 20 veistoksen veistospuutarha, lintutarha
ja lintulammikko.
Kowloon Park on profiloitunut urheilun lisäksi erityisesti lintupuistoksi, koska siellä on nähty yli 100 vapaana lentävää lintulajia, myös muuttolintuja. Koko
puisto on savuton vyöhyke.
Myös tämän puiston alue oli
aiemmin sotilasleirikäytössä, ja
se tehtiin puistoksi 1970. Vuonna
1989 silloinen Royal HK Jockey
Club rahoitti puiston uudelleenrakentamisen, joka maksoi 27
miljoonaa euroa.
Kowloonissa on satsattu myös
ympäristökasvatukseen. Siellä on
pieni arboretum, jossa esitellään
nimikyltein 35 kauniisti kukkivaa puulajia. Puulajipuiston keskellä on väripuutarha, ruusun
mallinen kukkaryhmä. Puiston
siimeksessä on myös labyrintti, kiinalainen puutarha ja kattopuutarha sekä kauniita vesialtaita ja suihkulähde.
Kun ihailin eräälle puiston
johtajalle, miten siistejä puistot
ovat ja kerroin Suomen roskaamisongelmasta, hän katsoi minua kummissaan ja kysyi ”Why
– miksi?” Kas siinä pulma. Olisiko 1 500 dollarin roskaamissakko
meilläkin paikallaan? ®
Kirjoitus perustuu tutustumiseen
Hongkongin puistoihin elokuun lopulla 2009 matkalla kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressiin Melbourneen. Tutustumisen järjesti viheralan kansainvälisen järjestön IFPRAn
(International Federation of Parks and
Recreation Administration) Hongkongin-komissaari Paul Cheng.
Hongkongin puistoista:
www.lcsd.gov.hk
Hyvä tilaisuus tutustua Hongkongin
puistoihin ja aasialaiseen tapaan ajatella viheralueista on marraskuussa
pidettävä IFPRAn konferenssi,
www.ifpra2010.lcsd.gov.hk
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Jyrki Meronen
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi
PL 41, 04401 Järvenpää
puh. 050 550 2146
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 050 376 7414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef
Dan-Henrik ”Danne” Långström
HKR, Katu- ja puisto-osasto
puh. 050 462 7300
dan-henrik.langstrom@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
puh. 050 559 1435
jyrki.vatto@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan
Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi
puh. 050 380 1022
kari.haapaniemi@hel.fi
Kuntatekniikan päivät
ovat 3.–5. kesäkuuta
Joensuussa.
Vaihdoksia hallituksessa, Joensuun päiviä valmistellaan...
KIVAA TÄTÄ VUOTTA!
®ÊYhdistyksen hallitus piti linjaseminaarin ja vuoden viimeisen
kokouksensa joulukuun alussa,
ja samalla loppuivat Anu Näätäsen, Mikko Leppäsen ja
Jouko Lehtosen kolmivuotiset
hallituskaudet.
Anu toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana, ja lehden
edellisessä numerossa olikin hänen hallituskausimuistelmansa.
Mikko oli ensimmäinen yksityispuolen edustaja hallituksessa ja
esiintyi sen verran edukseen, että hänen seuraajallaan on isot
saappaat täytettävinä. Jouko siirtyi hallituskautensa aikana Vantaalta Riihimäelle, ja hänen panoksensa hallitustyöskentelyssä
(niin kuin kahden edellä mainitunkin) oli priimaa A-luokkaa.
Kiitos teille, ja jatkossakin
nähdään – ellei muuten, niin ainakin Kuntatekniikan päivillä!
Samaan hengenvetoon voikin sitten toivottaa Hannu Virtasalon (1. varapuheenjohtaja)
Helsingistä, Tuula Smolanderin Jyväskylästä ja Kimmo Laulan Turusta tervetulleiksi mukaan. Tammikuun lopulla on tämän vuoden ensimmäinen hallituksen kokous, ja siitä kolme
vuotta eteenpäin…
Hallitus pohti tulevia linjauksia. Päällimmäisenä oli ensi kesän Joensuun päivien ohjelmasisältö, mutta tietenkin oli myös
muita asioita. Kuntatekniikan
Foorumin tilanne oli vahvasti esillä, samoin talousasiat, kansainväliset asiat yms.
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin
seuraavat jäsenyyttä anoneet:
Tommi Juurinen, Lahti, Jari
Pitkänen, Helsinki, Simo Karhunkoski, Järvenpää, Ulla Tiilikainen, Tampere, Simo Kesti,
Tampere, Ari Piispanen, Vantaa ja Joona Hartonen, Kirkkonummi. Tervetuloa mukaan!
● Danne Långström
yhteyspäällikkö
KARJALASSA
KAJAHTAA!
®ÊMuista merkata Kuntatekniikan päivät Joensuussa
kalenteriin, niin ovat kaikki
muutkin tehneet!
Päivät ovat 3.–5.6. ja tietysti ”MUST”-tilaisuus. Siellä
nähdään!
29
Mikko Leppänen tiivistää päättyneen hallituskauden kolmeen teemaan:
Verkottuminen,
kumppanuus,
kansainvälistyminen
®ÊVuosi on taas vaihtunut, ja hieman haikeilla mielin kirjoitan tunnelmistani kolmen vuoden hallituskaudelta. Minulla on ollut suuri ilo
ja kunnia olla SKTY:n historian ensimmäinen ”ulkopuolinen” hallituksen jäsen, ts. yksityisen sektorin
palveluksessa oleva. Toki työhistoriaan mahtuu myös lyhyt, mutta sitäkin antoisampi harjoittelijapesti
1980-luvulta Helsingin kaupungin
geoteknisellä osastolla ennen Rambollin edeltäjään, Viatekiin siirtymistä. Tuolta kaudelta on vielä tänäkin
päivänä monta läheistä ystävää ja
kollegaa, joilta olen saanut arvokasta apua, tukea ja kannustusta.
Kuvaavaa kuntapuolen ja
SKTY:n toiminnalle onkin juuri se,
että tiivis yhteydenpito ja kontaktit kollegoihin säilyvät vuosien kuluessa, ja aina on apua ja neuvoja
saatavilla. Tämä piirre näkyy hyvin
myös SKTY:n hallitustyöskentelyssä;
yhteisiä asioita hoidetaan jäsenistön
hyväksi pitkäjänteisesti, vastuuntuntoisesti ja uutta kehittäen – mutta
myös perinteitä säilyttäen.
SKTY:ssä helppo verkottua
Hallituskaudeltani nostan esiin kol-
me mielestäni tärkeää teemaa: verkottumisen, kumppanuuden ja kansainvälistymisen.
SKTY:n piirissä on erinomainen
mahdollisuus verkottua, tavata kollegoita, vaihtaa tietoja ja kokemuksia, oppia uutta ja kehittää yhdessä uutta. Kuntatekniikan päivät ja
Kuntatekniikan Foorumi ovat hyviä
kanavia vaikuttamiseen ja koko alan
kehittämiseen. Kehotankin jäsenistöä tutustumaan toimintaan ja ottamaan aktiivisen roolin. Rohkeasti
vaan mukaan – porukalla saadaan
enemmän aikaiseksi!
Julkisissa hankinnoissa
aitoon kumppanuuteen
Edellisestä onkin helppo jatkaa
”Kumppanuus”-teemaan, joka on
ilahduttavasti ollut viime aikoina
esillä useilla foorumeilla. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös julkisissa hankinnoissa päästäisiin konkreettisesti eteenpäin kohti aitoa
kumppanuutta, jossa syntyy molemminpuolinen win-win -tilanne.
Ei voi olla pitkällä tähtäimellä
järkevää hankkia esimerkiksi suunnittelua pienimmällä tuntimäärällä
ja halvimmalla tuntihinnalla. Kuiten-
kin tiedämme sen, että suunnitteluvaiheen kustannukset ovat hankkeen kokonaiskustannuksiin nähden marginaaliset, mutta suunnitteluvaiheessa pystytään merkittävästi vaikuttamaan rakentamisvaiheen
kustannuksiin ja ratkaisujen laatuun
ja toimivuuteen.
Ilmapiiri on nyt otollinen uusille
hankintamalleille. Tätä asiaa vauhdittaa osaltaan myös se, että eläköitymisen ja resurssien supistumisen
myötä teknisten palveluiden tarve
kuntapuolella lisääntyy jatkuvasti.
Ollaan yhdessä innovatiivisia, kehittäminen ei saa kadota Suomesta –
vaan päinvastoin – lisätään sitä!
Kansainvälisestä toiminnasta
selkeitä hyötyjä
Kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä puhutaan paljon. Monet
yritykset ovat toimineet jo pitkään
kansainvälisesti, mutta myös kuntapuolella kansainvälisyys on arkipäivää. Kansainvälisestä toiminnasta on
selkeitä hyötyjä esimerkiksi teknisten
toimialojen kehittämiselle ja uusien
käytäntöjen benchmarkingille.
Meille kaikille tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tavata kan-
sainvälisiä kollegoja kesällä 2012,
jolloin Kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME (International Federation
of Municipal Engineering) järjestää
seuraavan maailmankonferenssin
Helsingissä.
Haastankin kaikki aktiivisesti mukaan konferenssia valmistelemaan ja sen onnistumista edesauttamaan. Tämä on meille upea näytön paikka. Viedään Suomi kertaheitolla maailmankartalle kuntatekniikan osaamisen suunnannäyttäjänä!
Lopuksi haluan lämpimästi kiittää hallituskollegoja ja jäsenistöä mahdollisuudesta olla mukana
SKTY:n toiminnassa ja hallitustyöskentelyssä. Monta mieleenpainuvaa
kokemusta rikkaampana on motivoivaa jatkaa kuntatekniikan asioiden parissa yhteistyötä korostaen.
Haluankin toivottaa kaikille menestyksekästä vuotta mielenkiintoisten haasteiden ja hankkeiden parissa. Tapaamisiin Kuntatekniikan päivillä Joensuussa!
● Mikko Leppänen
Ramboll Finland Oy
Vuonna 2011 suuntana Turku
© Turun Satama
®ÊVuoden 2011 YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pi®
detään Turussa. Kun vuonna 2007 samat tilaisuudet pidettiin Turussa, kävi niin, että järjestivät sen verran hyvän
näyttelyn ja mahtavat päivät ja pippalot, että päätettiin
mennä sinne uudestaan. Tarkempaa tietoa seuraa näillä
palstoilla… myöhemmin. Messut ovat 18.–20.5.2011 ja
Kuntatekniikan päivät 19.–21.5.2011.
Onneksi siis olkoon Eila, Outi, Kimmo, Esko ja kaikki
muut, kohta se ”rumba” alkaa uudestaan!
30
Aurajoki ja vuoden 2011 YT-näyttelyn logo.
Lars Åke
Holmkvist
in memoriam
®ÊSurukseni kerron, että ystäväni
Lars Åke Holmkvist on kuollut.
Lars Åke oli 6.12. sunnuntaikävelyllä avovaimonsa kanssa, ja kotiin
saavuttuaan he istuivat alas katselemaan televisiota. Hetken päästä
Lars Åke haukkasi kerran voimakkaasti ilmaa, ja siihen hänen elämäntaipaleensa päättyi.
Lars Åke toimi kahden kauden
ajan Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen puheenjohtajana ja tämän
jälkeen jatkoi kansainvälisten suhteiden yhdyshenkilönä. Teimme
siis monet vuodet yhteistyötä – ja
hyvää sellaista. Lars Åke jäi päivätyöstään, Jönköpingin kaupungin
teknisen johtajan virasta eläkkeelle
noin vuosi sitten.
Lars Åke oli suuri Suomi-ystävä,
ja oli monen monta kertaa mukana myös meidän vuosipäivillämme.
Päällimmäisenä minulle (ja monelle
muulle) on jäänyt mieleen tilanne,
joka tapahtui Vantaan päivillämme – kun suuressa viisaudessani
kaadoin hänen syliinsä seitsemän
lasia kuohuviiniä. Joku toinen olisi voinut suuttua silmittömästi,
mutta Lars Åke kertoi asiasta sekä Ruotsissa että kaikille muillekin
ympäri maailmaa siihen tyyliin, että Danne Långström on ainut ihminen joka on tarjonnut hänelle
samppanjakylvyn… ja antoi minulle vielä Ruotsin yhdistyksen kultaisen merkin.
Lars Åke totesi viisaasti myös:
”Älä ota itseäsi liian vakavasti –
kukaan muukaan ei sitä tee.”
®Ê®Ê®
I början av december kom det
sorliga nyheter från Sverige –
Lars Åke Holmkvist hade avli-
digt den 6.12. Nyheten kom som
en stor chock, och jag känner mej
väldigt sorgsen – idag, då jag skriver det här, blir han begraven.
Lars Åke var en stor vän av Finland, och undertecknad hade den
stora äran att få jobba ihop inom
systerföreningarna i många år. Lars
Åke fungerade som ordförande
för SKTF i två perioder och fortsatte efter det som kordinator av den
svenska föreningens internationella ärenden. Lars Åke blev pensionerad från sitt jobb som teknisk
direktör i Jönköping för ett drygt
år sedan.
Lars Åke hade ett uttalande,
han sade: ”Ta dej inte själv för allvarligt – ingen annan gör det heller.”
Surullisena / Med saknad,
Danne Långström
Kuntatekniikan maailmanjärjestön jäsenmäärä kasvussa
IFME tarjoaa todellisen foorumin tiedonvaihtoon
Kuntatekniikan maailmanjärjestö, International Federation of Municipal Engineering (IFME)
perustettiin vuonna 1960
UNESCO:n päämajassa
Pariisissa. Kaikki kuntatekniikan ja julkisten töiden ammattilaiset ovat
kansallisten kuntatekniikan yhdistysten kautta
järjestön jäseniä.
®ÊJärjestön perustamiskokousta edelsi kaksivuotinen valmistelujakso, jonka aikana Belgian, Ranskan, Britannian ja Hollanin
kansalliset kuntatekniikan yhdistykset kehittivät keskinäisiä kontaktejaan. Ajatus eri maiden kunnaninsinöörien yhdistämisestä oppimismahdollisuuksien edistämiseksi syntyi Ranskan ja Belgian kunnaninsinöörien yhdistyksissä vuonna 1957.
IFME:n missiona on luoda kaikkialla maailmassa yhteyksiä kunnaninsinöörien, julkisten töiden ammattilaisten, julkisten laitosten ja liikeyritysten välille. Tavoitteena on edistää maailmanlaajuisen tietämys- ja
kokemuspohjan jakamista ja julkisten töiden ja laajemman yhteisön
palvelujen laadun jatkuvaa parantamista.
IFME:ssä ovat nykyisin edustettuina Hollanti, Australia, eteläisen
Afrikan yhdistys (Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Botswana ja Namibia), Israel, Italia, Kanada, Norja, Ruotsi,
Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti, Viro
ja Britannia. Belgia ja San Marino
ovat tätä nykyä kirjeenvaihtajajäseniä. Yhdysvallat osallistui järjestön
hallituksen viimeisimpään kokoukseen Melbournessa ja harkitsee aktiivisesti IFME:n jäsenyyttä. Jäsenyyskeskusteluja käydään parhaillaan
myös useiden muiden kiinnostuneiden maiden (mm. Liettuan ja Latvian) kanssa.
IFME:llä on perustamisestaan
vuodesta 1960 lähtien ollut 22 puheenjohtajaa seuraavista maista:
Ranska, Hollanti, Belgia, Israel, Tanska, Ruotsi, Yhdysvallat, Espanja, Britannia, Kanada, Norja, Etelä-Afrikka, Italia ja viimeksi Australia.
Tietoa parhaista käytännöistä
maailmanlaajuisesti
Nykyajan globaalistuvassa työyhteisössä tarvitaan enemmän mahdollisuuksia kansainväliseen verkostoitumiseen. Kuten kaikissa ammattijärjestöissä, jäsenyydestä voi hyötyä
sekä osallistumalla että jakamalla
omaa osaamistaan.
IFME:n toimintasuunnitelmassa
todetaan tarve määritellä projekteja ja aloitteita, jotka saattavat tuottaa kansainväliselle kuntatekniikan
yhteisölle lisäarvoa ja joihin liittyviä
kysymyksiä kaikki julkisten töiden ja
kuntatekniikan alan toimijat joutuvat yleisesti ratkomaan. IFME tarjoaa todellisen foorumin näihin kriittisiin alueisiin liittyvän tiedon ja kokemuksen jakamiseen.
Tämänhetkisiä haasteita ovat
perinteisten kuntateknisten ongelmien lisäksi mm. mahdollisuudet
vaikuttaa politiikan kehittämiseen,
paikallistason strategiset yhteistyökumppanuudet, talouskehitys, diversiteetti, rikoksen pelko yhteisössä
ja kaikki jatkuvasti muuttuvan yhteiskuntamme eri näkökohdat.
IFME mahdollistaa maailmanlaajuisen parhaita käytäntöjä koskevan
tiedonvaihdon, jonka avulla kunnaninsinöörit pääsevät etsimään ratkaisuja tavanomaisen tietämyksensä ja kokemuksensa ulkopuolelta.
Tämä tehostaa heidän yhteiskunnallista vaikutustaan ja tarjoaa heille tilaisuuden ymmärtää ja tarvittaessa
omaksua muiden maiden ratkaisujen niitä osatekijöitä, joita he voisivat soveltaa omissa maissaan.
Lisähyötyjä ovat mm. maailmanlaajuiset ystävyyssuhteet, laajemmat
kuntatekniikan alan kontaktit sekä tilaisuudet kansainväliseen opintomatkailuun ja henkilöstövaihtoon.
Yhteisiä kysymyksiä
IFME:n jäsenten yleisimmin esittämät kolme globaalia kysymystä ovat
● Ilmastonmuutoksen vaikutus
● Infrastruktuurin kestävä
hallinnointi ja tarjonta
31
● Alan
ammattitaidon puutteet
Muita yhteisiä kiinnostuksen
kohteita ovat mm. liikenteen rauhoittaminen, kaupunkiympäristö
ja suunnittelu, kuntaliitosten vaikutukset henkilöstömääriin, sopimushankinnan merkitys kuntatekniikan projekteissa, tarve kouluttaa
nykyinfrastruktuurin ylläpitäjiä eikä
uusien projektien luojia sekä valitettava taipumus suosia koulutusja terveydenhuoltopalveluja kansallisten ja paikallisten resurssien kohdennuksessa.
IFME:n kolmivuotinen puheenjohtajakausi huipentuu maailmankonferenssiin, jonka puheenjohtajamaa järjestää joka kolmas vuosi.
IFME:n puheenjohtajana toimii vuosina 2009–12 Jorma Vaskelainen, joka seurasi tässä tehtävässä IPWEA:n puheenjohtajaa
Chris Championia IFME:n Melbournen-konferenssissa syyskuussa 2009. Vaskelainen on myös
Suomen kuntatekniikan yhdistyk-
sen puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajakauden päättävä vuoden 2012 maailmankonferenssi on
tarkoitus jakaa ensi kertaa kolmen
maan (Suomen, Viron ja Ruotsin) välillä siten, että Suomi (SKTY)
on vastuullisena pääjärjestäjänä ja
kahdessa muussa maassa käydään
yhden päivän vierailulla.
Hallitus kokoontuu kaksi
kertaa vuodessa
IFME:n hallitus kokoontuu yleensä
kahdesti vuodessa järjestön jossakin jäsenmaassa. Yleensä kokouksen isäntämaa järjestää kokouksen
lisäksi teknisiä tutustumiskäyntejä
alueen tärkeisiin rakennusprojekteihin ja huolehtii myös siitä, että
paikalliset kunnaninsinöörit pääsevät esittämään hallitukselle ajankohtaisia hankkeita.
Viime aikoina hallituksen jäsenet ovat käyneet Rotterdamin
tulvapadolla, tarkastaneet jalkapallon MM-kisoja varten Durbaniin
nousseen stadionin rakennustyöt
ja tutustuneet äskettäin Tel Avivin
kaupunkisuunnitteluun Israelissa.
Viime vuosina hallitus on kokoontunut Roomassa, Jerusalemissa,
Lontoossa, Helsingissä, Firenzessä,
Rotterdamissa, Durbanissa, Malmössä, Glasgow’ssa, Tel Avivissa ja
Melbournessa. Vuonna 2010 kokoukset pidetään Tanskassa ja Yhdysvaltain Bostonissa.
IFME:n nettisivuilta osoitteesta
www.ifme.info saa lisätietoja järjestön toiminnasta. Sivustoa parannellaan parhaillaan samoin kuin
monien muidenkin järjestöjen nettisivuja. Huomattavasti parannellun
version toivotaan tulevan käyttöön
tämän vuoden aikana.
● Neil Buchan
IFME:n pääsihteeri
● Dan Långström
IFME:n hallituksen jäsen
Yhteinen kunnallistekninen työmaa -opintomatka Saksaan
®ÊKunFon matkapalvelut
®
järjestää kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan
Saksaan 21.–24.3.2010.
Matkan aiheena on Yhteinen kunnallistekninen työmaa. Matkan aikana tutustutaan muutamaan työmaakohteeseen Münchenin lähialueella.
Matkan alustava hinta
(lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetukset, op-
Styrelsen
Styrelsen höll årets sista möte i början av
december. Mötet var det sista för Anu
Näätänen, Mikko Leppänen och
Jouko Lehtonen. De har alla gjort ett
mycket gott jobb inom styrelsen, och
på föreningens vägnar ber jag om att få
tacka alla tre för de tre senaste åren. Samtidigt önskar jag Hannu Virtasalo, Tuula Smolander och Kimmo Laula hjärtligt välkomna med till styrelsearbetet för
de följande tre åren.
Under mötet och seminariet behandlades framför allt detta års kommuntekniska dagar (Joensuu/i början av juni) pro-
32
paan palvelut) on 1 800 euroa kahden hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden
hengen huoneessa.
Tarkempaa tietoa – aikataulut, kohteet, hotellit yms.
– löytyy Kuntatekniikan Foorumista www.kuntatekniikka.fi > Premium > matkapalvelut. Ennakkoilmoittautumiset myös www.kuntatekniikka.fi kautta.
gram och innehåll, men också den finansiella situationen, KunFo:s framtid, de internationella ärendena mm.
Kommuntekniska dagar,
utställning och annat dyligt
att komma ihåg!
Redan tidigare omnämnde jag att årets
Kommuntekniska dagarna hålls i Joensuu.
Datumen för detta är 3–5.6, och redan
dagen innan har de Nordiska tidningarna
sitt huvudredaktörsmöte där. Pricka in det
i kalendern, alltså...
År 2007 hade vi vår YT-utställning och
egna årsdagar i Åbo. Åboborna gjorde ett
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 202, 15101 Lahti
puh. (03) 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu
puh. (09) 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Jouko Vehkakoski
Espoon kaupungin tekninen keskus
PL 41, 02070 Espoo
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030
jouko.vehkakoski@espoo.fi
Muut jäsenet
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,
Insinöörirakentaminen
PL 114, 00101 Helsinki
puh. 020 719 2898, 040 8424804
tero.pyssysalo@skanska.fi
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,
tekninen toimiala
PL 38, 53100 Lappeenranta
puh. (05) 616 2433, 040 5215503
jussi.salo@lappeenranta.fi
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaupunkisuunnitteluosasto
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 625 089, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. (03) 5656 6250, 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos
PL 335, 20101 Turku
puh. (02) 262 4610, 0500 789301
kimmo.laula@turku.fi
så gott jobb, att vi beslöt att åka tillbaks i
nästa år, och då kommer där att också vara både en mässa och de Kommuntekniska dagarna. Mässan hålls 18–20.5 och de
Kommuntekniska dagarna 19–21.5.2011.
2012 är det dags för IFME-konferensen i Helsingfors, så det är allt spikat fram
tills dess. Helsingfors kongressen, med avstickare till Tallinn och Stockholm kommer
att vara mellan den 4 och 10 juni, så om
er kalender sträcker sej så långt så prickar
vi in det också.
● Danne Långström
kommunikationschef
Jäsenten tarpeet määrittävät
TOIMINNAN SUUNNAN
®Ê:IEJTUZLTFNNFQJULÊBJLBJOFOKBBOTJPJUVOVUQVIFFO
KPIUBKBReijo RosengrénTJJSUZJVVTJFOIBBTUFJEFOQB
SJJOSBLFOOVUUBNBBOWFEFOQVIEJTUVTMBJUPTUB7JFUOBNJJO
6VUFOBQVIFFOKPIUBKBOBLJJUÊOLPLPKÊTFOJTUÚOQVPMFT
UB3FJKPBLBJLFTUBTJJUÊFSJOPNBJTFTUBUZÚTUÊKPUBIÊOUF
LJ,1.OKBLPLP4VPNFOWFTJIVPMMPOFUFFO"MBMMFN
NFPMJTVVSJNFOFUZTKPVUVFTTBNNFMVPQVNBBO3FJKPT
UBNVUUBKÊÊNNFTVVSFMMBNJFMFOLJJOOPMMBTFVSBBNBBO
IÊOFOVVUUBQSPKFLUJBBO
/JJOWFTJIVPMMPTTBLVJO1VULJNFTUBSJZIEJTUZLTFTTÊLJO
POUBQBIUVOVUQBMKPOWJJNFWVPTJOB:NQÊSÚJWÊONBBJM
NBOWBBUJNVLTFUNVVUUVWBULPLPBKBOKBUÊNÊPOWBJ
LVUUBOVUNFJEÊOLBJLLJFOUZÚOUFLPPO.FWFTJIVPM
MPOBNNBUUJMBJTFUFNNFLVJUFOLBBOLJMQBJMFUPJTUFNNF
LBOTTBWBBOUFFNNFZIUFJTUÊUZÚUÊWFTJIVPMMPOFUFFO
ZNQÊSJ4VPNFB5ÊTUÊTZZTUÊPMFNNFQÊÊUUÊOFFUPUUBB
LÊZUUÚÚOOZLZBKBOWÊMJOFFUUVPNBBONFJEÊUMÊIFNNÊT
UPJTJBNNFKBIFMQPUUBNBBOUZÚUÊNNF,PLPPOUVNJ
TFNNFLBIEFTUJWVPEFTTBFJWÊUFOÊÊSJJUUÊWÊTUJBVUBBMB
UJNVVUUVWBTTBNBBJMNBTTB
Internet-sivustomme uusittu
,VOUJFOQVULJNFTUBSJFOJOUFSOFUTJWVTUPUXXXLVO
UJFOQVULJNFTUBSJUm
POVVTJUUVTJIUFFSJNNFVVUUFSBO
UZÚOBOTJPTUB)JFOPJMMBVVTJMMBTJWVJMMBPOBKBOLPIUBJTUFO
BTJPJEFOMJTÊLTJLFTLVTUFMVQBMTUB5ÊMMÊIFMQQPLÊZUUÚJTFMMÊ
LFTLVTUFMVLBOBWBMMBWPJLZTZÊIFULFTTÊLPLPKÊTFOJTUÚMUÊ
FTJNFSLJLTJOFVWPBBLVVUUJJOPOHFMNBBO:IEJTUZLTFO
IBMMJUVTPOTJUPVUVOVUPNBMUBPTBMUBBOUVPUUBNBBOTJTÊM
UÚÊLFTLVTUFMVLBOBWBMMFTFLÊTÊÊOOÚMMJTFTUJTFVSBBNBBO
TJUÊ,PLPKÊTFOJTUÚOPOIFMQQPMJTÊUÊTJWVTUPTVPTJL
LFJIJOTBUZÚKBLPUJLPOFFMMFTFLÊPUUBBUBWBLTJUBSLBT
UBBLFTLVTUFMVQBMTUBLFSSBOLBLTJQÊJWÊTTÊoUBJBJOBLJO
WJJLPTTB5VMFWBJTVVEFTTBLPVMVUVTQÊJWJFOMVFOUPNBUFSJ
BBMFKBFJFOÊÊUJMBJTVVLTJTTBKBFUBWBBOOFMÚZUZWÊUOFU
UJTJWVJMUBNNF
+ÊMMFFOLFSSBOIJFOPTUJPOOJTUVOFJMMB1VULJNFTUBSJ
QÊJWJMMÊ5VSVO$BSJCJBTTBVTFBUZIEJTUZLTFNNFKÊTFOFU
FTJUUJWÊUUBSQFFOZIUFJTFMMFOTLSJJTJWBSBTUPJOUJMVFUUFMPM
MF4FVSBBWBOBTVVOOJUFMNBOBPOMVPEBOFUUJTJWVJMMFN
NFUÊMMBJOFOLSJJTJWBSBTUPJOUJMVFUUFMP-VFUUFMPPMJTJTFMWJ
UZTPTJTUBFTJNWFTJKPIUPPTBUEOKBTVVSFNNBUKÊS
LFWÊTUJMBKJUFMUVJOBKBNFSLJOOÊMMÊNJTUÊPTBMÚZUZZKBLF
OFMMFWPJTPJUUBBLPPTBTUBLPTLBUBIBOTB0OIVPNBU
UBWBOQBMKPOIBMWFNQBBKBOPQFBNQBBQJTUÊÊPTBUBLTJM
MB3PWBOJFNFMUÊ5BNQFSFFMMFLVJOUJMBUBTFKPTUBJOVMLP
NBJMUB5BWBSBOUPJNJUUBKJFNNFWBSBTUPUPWBUQBMWFMMFFU
NFJUÊBJOBIZWJONVUUBFSJLPJTPTJTTBKPVUVWBUIFLJOKPT
LVTNZZNÊÊOFJPPUB
Koulutuspäivät vastaamaan jäsenistön tarpeita
/ZLZQÊJWÊOLJJSFFUUVMJWBUNZÚTFTJJOVTFBBOPUUFFTFFO
5VSVO1VULJNFTUBSJQÊJWJMMÊ*SUBBOUVNJOFOLPMNFLTJQÊJ
WÊLTJUZÚUFIUÊWJTUÊBMLBBPMMBKPMÊIFTNBIEPUUPNVVT
NPOFMMFPTBMMJTUVKBMMF:IUFOÊBKBUVLTFOBPMJFUUÊ1VULJ
NFTUBSJQÊJWÊUBMLBJTJWBULFTLJWJJLLPOBWBJOKPTIZWÊKB
UVUVTUVNJTFOBSWPJOFOUZÚNBBLÊZOUJMÚZUZJTJ7ÊLJTJOFJ
NJUÊÊOLBOOBUBKÊSKFTUÊÊ,BSUPJUBNNFKÊTFOJTUÚOOÊLF
NZTUÊUBMWFOBJLBOB
4FMWJUÊNNFNZÚTKÊTFOJTUÚOOÊLFNZTUÊLPVMVUVT
QÊJWJFOTJTÊMMÚOTVIUFFO)ZWÊÊLJOLPOTFQUJBLBOOBUUBB
BJLBBKPJONVVUUBBKBFUFOLJOKÊTFOUFOUBSQFJEFOTVVO
UBBO7JJNF1VULJNFTUBSJQÊJWJFOQFSKBOUBJBBNVOBWPJO
LFTLVTUFMVUJMBJTVVTLFSÊTJTFMLFÊTUJTVVSJNNBOPTBMMJT
UVKBKPVLPO.VVUBNBBMVTUFUUVLFTLVTUFMVSÚOTZJMJNV
LBWBTUJKBLJJIUZJOJJOFUUFJTJJUÊNFJOBOOVUMPQQVBUVMMB
5PSTUBJOMVFOOPUPMJWBUNZÚTFSJOPNBJTJBNVUUBUVSIBO
WÊIÊOPMJLVVMJKPJUBQBJLBMMBWBJLLBBKBOLPIUBJTJBBTJPJUB
PMJFTJMMÊ+ÊTFOJTUÚOUBSQFFUNÊÊSJUUFMFWÊU1VULJNFTUBSJ
ZIEJTUZLTFOUVMFWBJTVVEFOTVVOOBOKBTJTÊMMÚO
Kuntien Putkimestarit
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi. Varsinaisia jäseniä
on noin 300. Kannattajajäsenistö
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä, joita on noin 80.
Jäsenmaksu on 30 euroa.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
KPM RY:N KEVÄINEN LAIVASEMINAARI TALLINNAAN
19.00–19.10 Yhdistyksen puheenjohtaja
alustaa koulutuspäivän
Nyt on viimeiset hetket käsillä tehdä matkavaraus Kuntien Putkimestarit ry:n keväiseen koulutusseminaariin. Tarjolla on ajankohtainen ja mielenkiintoinen ohjelma vesihuoltoalan ”kuumista” aiheista.
Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta.
Koulutusseminaarin lippujen hinnat ovat
t565 € / 1h hytti / hlö
t455 € / 2h hytti / hlö
Seminaari suuntautuu Tallinnaan 4.–
5.3.2010 M/S Baltic Princess -aluksella.
Alustava ohjelma
19.30–20.00 Työturvallisuuslain muutos;
työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät
Torstai 4.3.2010
20.00–20.30 Keskustelua ja kokemusten
vaihtamista päivän aiheista
Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla sihteeri@kuntienputkimestarit.fi viimeistään 15.2. mennessä. Ilmoittautumisessa tulee olla seuraavat tiedot:
tOsallistujien nimet ja syntymäajat
tHyttijako (1h hytti vai 2hh hytti kenen
kanssa)
tLaskutusosoite
tMahdolliset erityisruokavaliot
tOsallistuuko päivällä järjestettävään
yhdistyksen kevätkokoukseen.
14.00–16.00 Yhdistyksen kevätkokous
Hotelli Radisson Blu Seasidessa
Länsisatamassa
16.00–18.00 Lippujen jakoa Helsingin
Länsisatamassa Tallink Siljan terminaalissa
(laivaan siirtyminen klo 17.30 alkaen)
19.10–19.30 MVR-mittari ja sen
hyödyntäminen verkostotöissä
21.00 Illallinen
Perjantai 5.3.2010
07.00–10.00 Aamiainen
18.30 Laiva lähtee satamasta
08.30–12.00 Järjestettyä ohjelmaa
Tallinnassa
18.30–19.00 Kokouksen aloituskahvibuffet kokousosastolla
12.30–13.30 Lounas laivan
buffet-ravintolassa
14.00–16.00 Paneelikeskustelua mm.
erilaisista työsuojeluohjeista; tunneliturvallisuus, pumppaamoissa / kaivoissa
työskentely, yksin ja työparin kanssa
tehtävät työt. Henkilökohtaisten
suojaimien käyttö ja kaivantoturvallisuus.
16.30 Laiva saapuu Helsinkiin
Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisin versio on näkyvillä yhdistyksen
kotisivuilla. Luennoitsijat ja Tallinnan
ohjelma (tutustumis- tai työmaakäynnit) päivitetään myöhemmin.
33
UIMAHALLIREKISTERI
tämän vuoden suurin
voimainponnistus
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutusja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.net
s-posti: [email protected]
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Kalle Kallio
s-posti: [email protected].fi
puh. 0400 577 569
34
®ÊElämme nyt vanhan ajan talvea. Onhan elohopea ollut jo joulukuun puolivälistä miinuksella. Tämä on ollut hienoa talvea. Ulkoliikunta kuten hiihto
on hieman kärsinyt joinakin päivinä, kun pakkasraja hiihtoon on rikkoutunut. Liikkujat ovat hakeutuneet silloin sisätiloihin. Uimahallitkin ovat olleet koko tammikuun hyvin kansoitettuja. Toivoa sopii, että liikkujat oppivat käyttämään uimahallien palveluja lisääntyvässä määrin. Silloinhan meidänkin työmme tuntuu hyvin motivoivalta. Tämä asettaa niin
uimahallit kuin kylpylätkin haasteiden eteen, jotta
uudet asiakkaat muuttuvat vakituisiksi asiakkaiksi.
Näin se vuosi on alkanut uusilla haasteilla. Jos
tarkastellaan, mitä yhdistyksemme rintamalla tapahtui viime vuonna, niin vuosi 2009 oli kohtuullisen tiivis vuosi. Toimintamme runkona oli kaksi
pääasiaa. Valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät olivat menestys. Osallistujia oli enemmän kuin
koskaan – 180.
Päivien ohjelma on saatu pidettyä mielenkiintoisena. Järjestäjille onkin aina suuri haaste saada
koulutusohjelma mielekkääksi ja antoisaksi. Osanottajilta saamiemme palautusten perusteella olimme siinä hyvin onnistuneet. Esitykset olivat mielenkiintoisia ja asiantuntevia. Päivien hyvä onnistuminen on paljolti ohjelman tehneen ryhmän aikaansaannos. Siitä haluan lausua lämpimän kiitoksen
kaikille työhön osallistujille. Onhan huomioitavaa,
että kaikki työt tehdään yhdistyksessämme talkoilla. Olkaamme ylpeitä siitä.
Rakennuttamisoppaan päivitys liki valmis
Toinen asia, johon yhdistyksemme voimavarat oli sidottu viime vuonna, oli Uimahallien ja kylpylöiden
rakennuttamisoppaan päivitys. Työ on tällä hetkellä
viimeistelyä varten valmis. Päivitys ei ollutkaan niin
helppoa kuin kuviteltiin. Perusrunko oli kunnossa,
mutta täsmensimme ja laajensimme asioita – etenkin hankesuunnittelua – huomattavasti. Ohjeita tarkennettiin suunnitteluun, rakentamiseen, valvontaan ja työn vastaanottoon liittyvissä asioissa. Täsmennettiin nimenomaan niitä asioita, jotka poikkeavat normaalista rakentamisesta. Etenkin työn valvonnan ohjeistusta täsmennettiin ja laajennettiin.
Onneksi meillä jo pelkästään jäsenistössä on
erinomaisia erikoisosaajia, ja heidän panoksensa
onkin ollut päivityksessä suuriarvoinen. Välillä tuntui siltä, että työ on liian valtava talkoilla tehtäväksi,
mutta nyt se kuitenkin on valmis. Tällaisessa työssä tulee aina puhaltaa peli jostain kohdalta poikki ja saada työ päätökseen. Seuraava sukupolvi voi
sitten taas tehdä paremman painoksen. Virheettömään ei kannata pyrkiä, eikä siihen kukaan pystyisikään. Rakennustietosäätiö tulee tämän oppaan
julkaisemaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen sarjassa kevään kuluessa.
Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen
Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 106, kun viime
kokouksessa hallitus poisti ne jäsenet, jotka eivät olleet maksaneet jäsenmaksuaan vuonna 2009. Näin
meillä on vain aktiivisia jäseniä yhdistyksessämme.
Tämän vuoden suurimpana voimainponnistuksena tulee nähtävästi olemaan uimahallirekisterin aikaansaaminen. Siitä on puhuttu monta vuotta. Opetusministeriö lupasi jo muutama vuosi sitten sen toteuttaa, koska se olisi heidän organisaatiollaan ollut helppoa. Ministeriö ei sitä kuitenkaan
pystynyt toteuttamaan, vaan se takertui byrokratian syövereihin. Yhdistyksemme on tarjoutunut tekemään ko. työn pientä korvausta vastaan. Toivottavasti rekisterin saaminen nyt onnistuu. Hallien
määrähän on noin 200.
Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen monessa asiassa, mm. suunnittelun kehittämisessä, tilastoinnissa ym. Toivottavasti asia saadaan kuntoon
nyt ajatelluin menetelmin.
Itävallan kylpylät ja uimahallit kiinnostavat
Keväällä jäsenille tarkoitettu opinto- ja koulutusmatka Itävallan kylpylöihin ja uimahalleihin on saanut hyvän suosion. Matka myytiin muutamassa viikossa melkein loppuun. On odotettavissa mielenkiintoinen koulutusja opintomatka, ovathan Keski-Euroopan kylpylät ja niiden kulttuuri eri luokkaa
kuin meillä. Matkalla tullaan näkemään, mihin ne
ovat kehittymässä.
Tämän vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät näyttävät olevan hyvin suositut. Tätä kirjoitettaessa on osanottajia jo ilmoittautunut melkein yhtä paljon kuin viime vuonna. On odotettavissa mielenkiintoiset ja hyvät päivät. Tämä lehtihän
ilmestyy jo valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien aattona.
Näillä eväillä pyrimme viemään tämän vuoden
vauhdilla eteenpäin.
Kevättä kohti pakkasessa!
Terveisin
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
®
Vesimittari MULTICAL 61
– koska jokainen vesipisara on arvokas
Vesi on kallisarvoinen luonnonvara, jota meidän
kaikkien on suojeltava ja käytettävä huolella.
Olemme kehittäneet ultraääni-periaatteeseen
pohjautuvan kylmävesimittarin, joka pystyy
rekisteröimään tarkasti vähäisenkin vedenkulutuksen.
Vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin jo nyt ja vaihda perinteinen
veden mittaus tarkkuusmittaukseen. Tällä tavoin voit varmistaa, että kukin
maksaa tismalleen oman veden kulutuksensa mukaan eikä tippaakaan liian
vähän.
Kamstrup A/S · Lars Sonckin kaari 14 · FI-02600 Espoo · Tel: 09 2511220 · [email protected] · www.kamstrup.fi
Kaupunki tote
Uuden uimahallin julkisivu on väritystä myöten samaa
tyyliä kuin viereisen koulurakennuksen. Suunnittelu
on arkkitehti Marjatta Hara-Pietilän käsialaa.
Uimahallin kuntoaltaassa on vasta pohjalla vettä, mutta
helmi-maaliskuun vaihteessa altaat alkavat täyttyä.
36
PIENI PA
LIIKUNTAPAIKAT
utti asukkaiden toiveita uudessa uimahallissa
RATIISI Kristiinankaupungissa
Tulipalo vei neljä vuotta sitten pikkukaupungin vanhan uimahallin. Uuteen halliin kysyttiin kaupunkilaisten toiveita. Erilaisia altaita, lasten liukumäki ja
höyrysauna saatiin. Pian seitsemän miljoonan euron
ihanuus avautuu keskustan kupeeseen.
TEKSTI JA KUVAT Aune Waronen
®®Ê Tänä lumisena talvena länsi-
rannikolla Vaasan ja Porin puolivälissä sijaitseva pikkukaupunki on
kuin Topeliuksen sadusta. Vanhojen puutalojen ikkunoista tuikkivat joulun valot ja lapset viilettävät potkukelkoillaan pitkin kapeita katuja.
Pian niinäkin talvina, jolloin
vähälumisella rannikolla ei päästä
hiihtämään tai potkuttelemaan, on
lisää mahdollisuuksia liikuntaan.
Reilun 7 000 asukkaan kaupunkia viimeiset viisi vuotta luotsannut kaupunginjohtaja Riitta ElNemr on mielissään uudesta uimahallista, joka avataan helmimaaliskuun vaihteessa.
Kovia kokenut kaupunki
Kaupungissa on viime vuosina jaettu samaa niukkuutta kuin
muuallakin kasvukeskusten ulkopuolella. Seudulla on menetetty oma sairaala, ja monen teollisuushallin ovet on laitettu säppiin,
vaikka myös uusia työpaikkoja on
onnistuttu luomaan erityisesti palvelualoille.
– Kaupunki on silti jo pitkään
kokenut kovia. Kun uimahalli vielä paloi keväällä 2006, päättäjillä oli
varmasti mielessä, että ilonaiheitakin pitää olla tarjolla, El-Nemr
sanoo.
Investointeja ei ole vuosiin tehty
asukkaiden viihtyisyyttä lisääviin
hankkeisiin. Siksikin halli haluttiin rakentaa.
Myös pitkät välimatkat lähim-
piin keskuksiin vaikuttivat siihen,
että kaupunkilaisten ulottuville
päätettiin rakentaa toimiva ja uudenaikainen uimahalli.
Vanha halli maan tasalle
Vapun jälkeisenä päivänä neljä
vuotta sitten palo, joka oli alkanut
kattilahuoneen ja kiukaiden viereltä seinärakenteista, tuhosi 1960-luvun lopulla rakennetun hallin käytännössä maan tasalle.
Joulukuussa 2007 kaupunginvaltuusto päätti rakentaa uuden
hallin, mutta täysimääräisiä vakuutuskorvauksia oli lopulta haettava vakuutuslautakunnan kautta.
Myönteistä päätöstä uuden hallin
rakentamisesta helpotti sekin, että
veikkausvoittovaroja pitkään odotellut hanke ponkaisi palon myötä
avustusjonon kärkeen.
Valmistelutyötä tehtiin huolella. Suunnittelutoimikunnassa oli
poliitikkojen ohella väkeä vapaaajan sektorilta ja tekniseltä puolelta. Myös käyttäjien edustaja istui toimikunnassa. Kaupunkilaisia
pyydettiin ottamaan kantaa hallin
paikkaan, toimintaan ja varustelun tasoon.
– Toiveita saatiin paljon, esimerkiksi aikaisempaa pidempi
kuntoallas, poreallas ja liukumäki
sekä höyrysauna. Lähes kaikki toteutuivat, El-Nemr kertoo.
Vanha uimahalli sijaitsi valtatien varressa. Opetusministeriön
rahoitus tuli täysimääräisenä vain,
jos halli rakennetaan muiden liikuntapaikkojen yhteyteen eli kaupungin keskustaan.
37
Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr iloitsee, kun lähes kaikki kaupunkilaisten uimahalliin kohdistamat toiveet toteutuivat.
– Paikkaehdotuksia oli yli
kymmenen, mutta tämä oli loppujen lopuksi aika selvä. Tontti
oli kaavoitetettu koulua ja liikuntatiloja varten ja rakennusoikeutta oli olemassa. Jos halli olisi rakennettu muualle, olisimme joutuneet kaavoittamaan, tekninen
johtaja Sven Söderlund sanoo.
Terapia-allas ikääntyneille,
liukumäki lapsille
Uusi halli palvelee käyttäjiä selvästi monipuolisemmin kuin
vanha. Erityisesti terapia-allas
tuo mahdollisuuksia erityisryhmille kuten vammaisille ja ikääntyneille. Liikuntaesteisiä varten
on omat pukuhuoneet, sauna ja
peseytymistilat. Niissä on huomioitu esimerkiksi naulakoitten,
peilien ja pesualtaiden korkeus
sekä esteetön kulku.
– Myös liukumäki tulee olemaan lapsille varmasti mielenkiintoinen paikka, Söderlund
uskoo.
Tekniset tilat eli ilmastointi ja
lämmön talteenotto, sähkökeskus
sekä valvonta- ja vedenkäsittelytilat täyttävät lähes kokonaan hallirakennuksen alakerran.
Julkisivuiltaan halli soveltuu
väritystä myöten 1990-luvulla rakennetun Kantakaupungin koulun rinnalle. Vaaleasävyisen hallin
allashuoneen ikkunat avautuvat
etelään, ja opetusaltaan pohjassa
on tunnelmallisia led-valoja.
Hyväksi havaittua
tekniikkaa
Uimahalli toimii Söderlundin
mukaan hyväksi havaitulla uimahallin tekniikalla. Puhdistukseen käytetään aktiivihiilellä va-
rustettuja hiekkasuodattimia sekä uv-säteilijöitä.
– Mitään teknisiä tai rakenteellisia kokeiluja meillä ei ole
esimerkiksi Porin tapaan. Siellähän uuteen uimahalliin rakennetaan esimerkiksi aurinkopaneeleja, Söderlund huomauttaa.
Altaiden lämpötilat tulevat
olemaan 27 ja 34 asteen välillä.
Allashuoneiden lämpötila on 30
astetta, jolloin vedestä noustessa ilma ei tunnu iholla kylmältä.
Merkittävin energiansäästö tulee
ilmastoinnin myötä lämmön talteenotosta.
Uimahalli liitettiin kaupungissa juuri rakennettuun kaukolämpöverkkoon, joka toistaiseksi toimii öljyllä. Tulevaisuudessa käyttöön otetaan biolämpölaitos, jossa kaukolämpöä tuotetaan hakkeella ja energiapuulla.
Kaikenikäisten
liikuntapaikka
Kristiinankaupungissa yli 65-vuotiaiden osuus on 24,7 prosenttia
väestöstä, kun se koko maassa
on 16,7. Päättäjät tuumivat, että
on parempi hoitaa terveyttä kuin
sairautta. Toiveena on, että satsaus liikuntatilaan näkyy aikanaan
vähäisempinä terveydenhoitomenoina.
Lapsiakin paikkakunnalle
syntyy, ja vauvauinteja järjestävä
Folkhälsan tulee yhdeksi yhteistyökumppaniksi. Yksi kaupungin
urheiluseuroista perusti jo kesällä uintijaoston. Vanhassa hallissa
toiminut kuntosaliyrittäjä saa tilat alakerran sisääntuloaulan kupeesta. Myös hierojalle on kuntosalin vierellä toimitila.
Uimahalli on mitoitettu
40 000 vuosittaiselle kävijälle. Ennätyskuukausina odotetaan jopa
kuutta tuhatta kävijää noin 50
kilometrin säteellä kaupungista.
Lähimmät hallit ovat Teuvalla ja
Närpiössä. Molempiin on matkaa
noin 30 kilometriä.
– Uskomme, että varsinkin alkuvaiheessa muualtakin tullaan
tänne, Söderlund sanoo.
Urakat kilpailutettiin EU-hankintalain mukaisina, koska kyse
oli yli 5,5 miljoonan euron hankkeesta. Aikataulut ovat pitäneet.
Lopputarkastus on jopa päivää
aikaisemmin kuin alunperin sovittiin.
Uimahalli tuo tärkeän lisän
kaupungin liikuntamahdollisuuksiin. Meri on vierellä, mutta
käytännössä uimakausi kestää kesäkuusta elokuuhun – paitsi avantouimareilla. Siksi kylmävesiallas
jätettiin rakentamatta halliin. Talviuimareille annettiin tontti, jolle
he ovat rakentaneet pohjalaiseen
tapaan talkoilla saunan. ®
UUSI UIMAHALLI
■ Kokonaiskustannusarvio
7 milj.
euroa, josta opetusministeriön
rahoitus on 750 000 euroa ja vakuutusyhtiön korvaus tuhoutuneesta uimahallista 1 277 197
euroa. Loput rahoitetaan pankkilainalla.
■ Rakennuttaja
Kristiinankaupun-
gin kaupunki
■ Arkkitehti/pääsuunnittelu
Pro-Ark Oy, arkkitehti Marjatta
Hara-Pietilä
■ Pääurakoitsija
Skanska Talon-
rakennus Oy
■ Kokonaisala
2 672 m2
■ Kuntoallas
271,3 m2, ratoja
neljä, pituus 25 m
■ Opetusallas
35,4 m2, lastenallas 6,4 m , liukumäen allas 4,5
m2, poreallas 7,1 m2, terapia-allas 43,6 m2
2
Työmaan vastaava mestari Jarmo Markkila ja kaupungin tekninen johtaja Sven Söderlund puntaroivat
tyytyväisinä uimahalliurakan edistymistä. Kaikki on sujunut ajallaan ja ongelmitta.
38
■ Lisäksi
kuntosali, kahvio, toimistoja ja hierojan huone
LIIKUNTAPAIKAT
Convic – Wade Trevean
Skeitti- ja toimintapuiston kokonaiskustannukset olivat runsaat miljoona euroa. Geelongin kaupunki rahoitti hankkeesta puolet.
Australialaiskaupunki kasvaa yliopiston imussa
MONIPUOLINEN SKEITTIPUISTO lisää
Geelongin vetovoimaa
TEKSTIT Paavo Taipale
®®Ê Geelongin kaupunki käyn-
nisti 2003 hankkeen, jonka lopputuloksena kaupungin keskustaan, Deakin-yliopiston uuden
kampuksen eteen, valmistui kuuden vuoden jälkeen moderni ja
monipuolinen skeitti- ja toimin-
Convic – Wade Trevean
Melbournen kupeessa sijaitseva 212 000
asukkaan Geelongin
yliopistokaupunki imee
elinvoimansa korkean
teknologian työpaikoista ja hyvistä liikenneyhteyksistä. Viime vuonna
valmistunut monipuolinen skeitti- ja toimintapuisto istuu hyvin kaupungin nuorekkaaseen
imagoon.
Huolellisesti toteutettu kohdevalaistus tekee toiminta- ja skeittipuistosta näyttävän ja turvallisen kohteen myös pimeällä.
tapuisto Geelong Youth Activity
Area. Puisto tarjoaa korkeatasoiset suorituspaikat rullalautailuun
ja -luisteluun, seinäkiipelyyn, katukoripalloon ja moneen muuhun liikuntaan ja ulkoiluun.
Ranta-alueesta osa elävää
kaupunkikeskustaa
Kaavoituksesta ja esisuunnitte-
lusta vastasi kaupunki. Tavoitteena oli kehittää ranta-alueesta
osa elävää kaupunkikeskustaa,
tarjota nuorille houkutteleva vapaa-ajanviettopaikka käyttämällä
laadukkaita materiaaleja. Hankkeella tavoiteltiin välillisesti myös
kaupunkiympäristön turvallisuuden parantamista ottamalla käyttöön osin joutomaata keskustan
välittömässä läheisyydessä.
Puiston arkkitehtisuunnittelusta ja tekniikasta vastasi Convic Design -niminen konsulttiyhtiö, joka on erikoistunut toimintapuistoihin. Keskeisenä suunnittelun lähtökohtana oli tarjota
toimintaa ja viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka myös muille kuin
aktiiviskeittareille, jotka useimmiten ovat nuoria miehiä.
Nuorten aktivoinnin ohella
tavoitteena oli mahdollistaa eriikäisten kaupunkilaisten kohtaaminen puistossa. Näin voidaan lisätä yhteisöllisyyttä ja vähentää
ikäryhmien välisiä epäluuloja.
Haastava valmisteluprosessi
Hankkeen valmistelu oli monivaiheinen ja haastava prosessi.
Puiston alta jouduttiin purkamaan rakennus, ja uudisrakentaminen suojelukohteiden naapuriin vaati runsaasti neuvotteluja. Myös poliitikkojen ja alueen asukkaiden vakuuttaminen
39
Geelong houkuttaa
Paavo Taipale
Paavo Taipale
Skeitti- ja toimintapuiston rakenteissa on käytetty korkealaatuisia
materiaaleja, ja varustus on monipuolinen.
hankkeen hyödyllisyydestä oli
työlästä.
Pelkoja nuorison kokoontumisen mukana tulevista häiriöistä eli täälläkin. Häiriöitä on kuitenkin ollut harvoin, ja ilkivalta
on rajoittunut vähäisiin graffiteihin ja yksittäisiin kaiutinvaurioihin. Nuoriso kokee paikan omakseen ja arvostaa sitä.
Omaperäistä
arkkitehtuuria
Puiston rakenteet ovat arkkitehtonisesti omaperäisiä. Varusteina ovat muun muassa äänentoistolaitteet, langaton internet sekä
elokuvaesitys- ja kosketusnäyttövalmiudet.
Alueella järjestetään säännöllisesti muun muassa skeittikilpailuja ja konsertteja. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös
ulkoilmataidenäyttelyille, katuteatterille ja ryhmäliikunnalle.
Hankkeen kokonaiskustannukset olivat vajaat 1,8 miljoonaa australian dollaria eli runsaat miljoona euroa. Kaupunki
rahoitti hankkeesta puolet. Toisen puolen rahoittivat Australian liittovaltio ja Victorian osavaltio puoliksi.
Kaupunki vastaa alueen käyttökustannuksista. Toimintaa
koordinoi kaupungin nuorisopalvelut ja puistopalvelut huolehtii kunnossapidosta. ®
Mestariksi
liikuntapaikalle
LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN
ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov
Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla? Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen
kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä. Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena alkaen elokuussa 2010.
Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa
netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös
tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,
puh. (03) 8424 1302 tai [email protected]
www.vierum
40
aki.fi
Geelongin kaupunkisuunnittelujohtaja Felix Hemingwayn
tavoitteena on laadukas kaupunkiympäristö.
■ Pinta-alaltaan
5 500 neliökilometrin suuruisen Geelong
Regionin keskus City of Greater Geelong sijaitsee rannikolla noin 75 Melbournesta lounaaseen. Kaupunki lähiympäristöineen kuuluu Australian kasvuseutuihin. Elinkeinoelämän
murroksen myötä kaupunkiin
muuttavia korkeasti koulutettuja asukkaita halutaan palvella
laadukkaalla kaupunkiympäristöllä. Kaupunki onkin satsannut
viime vuosina kymmeniä miljoonia keskusta-alueen infrastruktuuriin.
– Osavaltiohallinto ohjaa
maankäytön suunnittelua varsin
tiukasti. Paikallisten käytäntöjen
tulee olla linjassa niiden kanssa.
Osavaltio toisaalta tukee myös
elinkeinoelämän houkuttelemista alueelle, Geelongin kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja
Felix Hemingway sanoo.
– Kun alueen perinteisesti vahva villantuotanto ja konepajateollisuus ovat taantuneet
pahoin, keskitymme osaamisintensiivisen teollisuuden saamiseen Geelongiin. Siinä arvostettu monialainen Deakin-yliopisto
on suureksi avuksi, Hemingway
tunnustaa.
Yliopisto tuo kaupunkiin paljon nuoria asukkaita. Deakin-yliopiston Geelongin kampuksilla opiskelee noin 20 000 opiskelijaa.
Asuntorakentaminen
monipuolistuu
Asuntorakenne on vahvas-
ti omakotitalovaltainen australialaiseen tapaan. Keskusta-alueelle on kuitenkin viime aikoina
rakennettu huomattava määrä
korkeatasoisia kerrostaloasuntoja. Sosiaalinen asuntotuotanto on osavaltiohallinnon tehtävänä. Geelongissa se keskittyy
kaupungin pohjoisosiin, ja viime
vuosina näitä asuntoja on valmistunut aiempaa enemmän.
– Sosiaalisen asuntotuotannon integrointi samoille alueille yksityisen asuntorakentamisen
kanssa on lisääntynyt. Vastakkainasettelu ei nykyään ole erityisen voimakasta eikä ainakaan
kovin pitkäaikaista. Erilaiset kulttuurit eivät enää täälläkään ole
vieraita, vaikka Geelong on perinteisesti ollut esimerkiksi Melbourneen verrattuna huomattavasti vahvemmin englantilaisperäisen väestön asuinseutua.
Joukkoliikenne haasteena
Runsaasti työssä käyviä pendelöi
Melbournen ja Geelongin välillä päivittäin molempiin suuntiin.
Raideliikenneyhteys kaupunkien välillä on toimiva ja yhä suositumpi. Parhaillaan tosin parannetaan myös Geelongin sisääntuloväyliä ja rakennetaan ohitustietä.
Joukkoliikennettä on pyritty
kehittämään myös kaupungin sisällä tarjoamalla enemmän bussiyhteyksiä. Esteenä on kuitenkin
vakava asenneongelma, ja bussit
ajavat kovin tyhjinä.
– Täkäläiset käyttävät bussia vain, jos heillä ei ole ajokorttia tai varaa omistaa autoa, Hemingway kiteyttää perusasetelman.
Julkisen liikenteen suosiota on
onnistuttu hänen mukaansa lisäämään useissa maakuntakaupungeissa. Myös Geelong kannustaa asukkaitaan julkisen liikenteen käyttöön, mutta hajanainen kaupunkirakenne ei tue
vuoroväliltään tiheän ja siten kilpailukykyisen joukkoliikenteen
järjestämistä.
Hyvää tulevaisuutta
”O
nko sinusta repivää olla menneisyyden ja tulevaisuuden liitoskohdassa? Sillä
siinähän me olemme. Aina.” Näin
toteaa Viivi Wagnerille sarjakuvassa. Wagner hämmentyy kysymyksestä. Samaistun sikaan.
Uusi vuosi ja tällä kertaa peräti vuosikymmen on taas alkanut.
Vuodenvaihde yleensä herkistää
minut sekä menneiden että tulevien pohdinnalle, eikä tämäkään
vuodenvaihde ole ollut poikkeus.
Muistelin vasta kuuden vuoden
takaista vuodenvaihdettani 2003–
04. Vaihdoimme tuolloin ystävieni
kanssa käsityksiä siitä, mikä kustakin tuntui kaukaiselta tulevaisuudelta.
®Ê®Ê®
Olimme kaikki sitä mieltä, että vuosi 2010 kuulosti science
fictionilta. Kyse ei ollut niinkään
kuudesta vuodesta – jo tuolloin
ymmärsimme, että se tulee kulumaan vilauksessa – kuin vuosiluvun futuristisesta kaiusta. Yksi ystävistäni oli jopa vakuuttunut siitä,
että vuonna 2010 autot lentävät.
Hän pettyi suuresti, kun rohkenin
väittää vastaan hänen ajatukselleen. ”No josko olisi edes jokunen
lentävä skeittilauta?” hän tiedusteli toiveikkaana.
Vielä en ole nähnyt ainuttakaan
lentävää skeittilautaa, lentävästä autosta puhumattakaan, mutta edelleen olen sitä mieltä, että vuosi 2010 kuuluu tieteiskirjallisuuteen. Sen vuoksi samaistun
Wagnerinkin hämmennykseen: en
tunne olevani menneisyyden ja tulevaisuuden liitoskohdassa vaan
ihan vain tulevaisuudessa.
®Ê®Ê®
Tunteeni tulevaisuudessa olemisesta ei vähentynyt lueskeltua-
ni työhuoneen muuton yhteydessä löytämääni raporttia: Ehkä siinä
kävikin näin, näkökohtia työllisyyden ja elinkeinojen kehityksestä
ja elintapojen muutoksesta pääkaupunkiseudulla vuoteen 2020
(Pääkaupunkiseudun julkaisusarja
B 1996:1). Raportin laati noin 14
vuotta sitten Osmo Soininvaara
apunaan Pekka Saari, Ville Komsi ja Mikko Soininvaara, ja sen
tarkoituksena oli hahmotella pääkaupunkiseudun elinkeinojen ja
elämäntavan kehitystä pitkällä aikavälillä, vuoteen 2020 asti.
Raportin alussa esitetään, mitä parikymmentä vuotta aiemmin
uskottiin tapahtuvan 1990-luvun
puoliväliin mennessä. Esimerkiksi Helsingin väkiluvun kehitys arvioitiin 1970-luvulla liian nopeaksi.
Asumisväljyyden kasvua, kaupunkialueen hajoamista tai ruokakuntien pienenemistä ei osattu vielä
riittävästi huomioida, vaikka ilmiöt
periaatteessa olivatkin jo aluillaan.
®Ê®Ê®
Raportissa viitataan myös kaaosteorioihin, joiden mukaan historia koostuu tasaisista ja helposti ennustettavista sekä kaoottisista vaiheista. Kaoottisten vaiheiden
aikana hyvinkin sattumanvaraiset ja vähäpätöiset seikat saattavat osoittautua käänteentekeviksi.
Soininvaara esittää, että 1990-luvun puoliväli olisi ollut tuollainen
kaoottinen aika, jolloin visiointi ja
valintojen tekeminen olisi ollut hedelmällisempää kuin pelkkä ennustaminen.
Toivon, että useampi päättäjä
olisi tuolloin ottanut raportista kopin ja vaikuttanut omalta osaltaan
esimerkiksi yhdyskuntarakenteen
eheyttämiseen. Valitettavasti ihan
niin ei voi sanoa käyneen, vaikka
puheissa käsite on kulunut jo toistakymmentä vuotta.
®Ê®Ê®
Tuntematon tulevaisuus on
kiehtova aihe. Televisiossa käynnistyi tammikuun alussa tieteissarja FlashForward, jossa jokainen
maapallon ihminen on nähnyt vilauksen puolen vuoden päässä
odottavasta tulevaisuudestaan.
Asetelma on kiintoisa: yhdellä tulevaisuus näyttäytyy kovin ruusuisena ankeaan nykyhetkeen verrattuna, toisella onnellinen perhe-elämä vaikuttaisi romuttuneen
palasiksi. Jotkut eivät nähneet mitään mullistavaa, kun taas eräs
sarjan henkilöistä ei nähnyt yhtään mitään ja epäilee siksi kuolevansa puolen vuoden sisällä.
Yhdeksi sarjan kantavaksi teemaksi noussee kysymys siitä, voiko
tulevaisuutta muuttaa vai onko se
ennaltamäärätty.
M Mette Granberg
on 33-vuotias liikennetekniikan DI, joka
työskentelee liikennesuunnittelijana HSL
Helsingin seudun
liikenteessä.
.
®Ê®Ê®
Itse en usko kohtaloon vaan
valintoihin. ”Ehkä ihmiset kokevat aina elävänsä historian käännekohdassa, jossa vanhat trendit
taittuvat ja uuden suunnan etsintä
alkaa,” Soininvaara kirjoittaa. Uskon tähän ja vielä enempään: että Viiviä mukaillen tavallaan olemmekin historian käännekohdassa,
jatkuvasti.
Tulevaisuutta voi ja pitää muuttaa tekemällä valintoja joka hetki. Oli kyse sitten 1990-luvun puolivälistä tai tieteissarjavuodesta
2010, hyvistä poliittisista tai henkilökohtaisista ratkaisuista. Tulevaisuus on kirjoittamatta ja siinä
kaikki on vielä mahdollista, jopa
yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.
41
201
0
Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa.
Aineistopäivä on 4.6.2010.
Nettioppaan suosio jatkuu.
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.
vers
io le
hti.
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT
✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä
✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä
tarjoavat yritykset yhteystietoineen
kun
tate
knii
kka
.fi
OTA YHTEYTTÄ:
Marianne Lohilahti
Suomen Business Viestintä Oy
puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI
✘ linkki yrityksen kotisivuille
✘ päivitys ympäri vuoden
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille
Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta,
Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010.
Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä
hankinnoista päätettäessä.
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
VESIHUOLTO
Tarastin selvitys pyyhkii pölyt nykysäädöksistä
HAJA-ASUTUKSEEN kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa
Kiinteistökohtainen
neuvonta, valtion rahoitustuen lisääminen ja
yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden vapauttaminen jätevedenkäsittelyn tehostamistoimenpiteistä terävöittävät ja helpottavat
hajajätevesiasetuksen
toimeenpanoa. Nykylainsäädännön suomat
joustavat käytännöt tulisi ottaa kunnissa rohkeammin käyttöön.
● TEKSTI
Paavo Taipale
®®Ê Ympäristöministerin aset-
tama selvitysmies Lauri Tarasti
luovutti Hajajätevesiselvitys -nimeä kantavan raporttinsa ministeriölle joulukuussa. Työn keskeisenä tavoitteena oli selvittää
hajajätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa ja siinä ilmenneitä ongelmia. Asetuksen mukainen määräaika jätevesien käsittelyn tehostamiselle päättyy
31.12.2013. Tähän mennessä vain
vajaa viidennes asetuksen määräysten kohteina olevista ja ennen
sen voimaantuloa rakennetuista
kiinteistöistä on toteuttanut vaaditut tehostamistoimenpiteet.
Neuvonta tärkeää
Tarasti korostaa selvityksessään
neuvonnan tehostamista. Hän
pitää tärkeänä kiinteistökohtaista, paikan päällä kiinteistönomistajalle tarjottavaa neuvontaa ao.
kiinteistölle sopivan jätevedenkäsittelymenetelmän valinnan perusteiksi. Neuvonnan tulisi olla
kiinteistönomistajalle joko täysin
maksutonta tai hyvin edullista.
Selvitysmies teetti syksyllä kyselyn hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta kunnissa. Tuloksista selvisi muun muassa kuntien
varsin kattava kiinteistönomistajien yleinen tiedottaminen asetuksen vaatimuksista mutta myös
resurssipula yksityiskohtaisemman neuvonnan järjestämiseksi.
Raportissaan Tarasti ehdottaakin kiinteistökohtaisen neuvonnan toteuttajiksi järjestöjä, joita
vesiasiat ja kiinteistönomistajan
vastuut kiinnostavat. Tällaisiksi
järjestöiksi raportissa mainitaan
esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset, Omakotiliitto ja MTK.
Neuvonnan järjestäminen
edellyttäisi valtion rahoitustukea. Sitä ehdotetaan varattavaksi
valtion talousarvioon vuosittain
5–6 miljoonaa euroa vuosiksi
2011–14. Lisäksi ehdotetaan, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin nimettäisiin jätevesineuvojat.
nin kohteeksi. Lisäksi saatetaan
välttää hukkainvestointeja, sillä
on odotettavissa, että suuri osa
ikäihmisten nyt asuttamista haja-asustusalueen vanhoista kiinteistöistä jää tyhjilleen lähivuosikymmeninä.
Investointien kustannustehokkuuden varmistamiseksi ehdotetaan myös, että alueilla, joille
(kunnan tai yksityisen) vesihuoltolaitoksen on tarkoitus rakentaa viemäriverkko 2017 loppuun
mennessä, ei edellytetä kiinteistökohtaista jätevesien käsittelyn
tehostamista. Jotta kiinteistönomistajilla olisi näistä hankkeista tarpeellinen tieto, edellytetään
kunnilta viemäriverkoston piiriin
suunniteltujen alueiden merkitsemistä vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa 31.12.2010
mennessä. Jos suunnitelma päivitetään tämän jälkeen, vastaavat
merkinnät tulee tehdä 2013 loppuun mennessä.
Pidennystä ja lykkäystä
Hajajätevesiasetuksen 12 § mahIkäihmisille vapautus
dollistaa neljän vuoden pidenUutena avauksena selvitysra- nyksen parhaillaan meneillään
portissa ehdotetaan vakituisessa olevaan 10 vuoden siirtymäaiasuinkäytössä olevien kiinteis- kaan jäteveden käsittelyn tehostatöjen vapauttamista asetuksen mistoimenpiteiden toteutuksessa.
edellyttämistä toimenpiteistä, jos Edellytyksenä pidennykselle on
kaikki kiinteistöllä asuvat henki- ympäristöön aiheutuvan kuormilöt ovat täyttäneet 70 vuotta 2013 tuksen vähäisyys ja vaadittavien
loppuun mennessä. Edellytykse- toimenpiteiden kohtuuttomuus
nä on, ettei maaperän ja pohjave- kiinteistönhaltijalle niiden korden pilaamiskieltoja rikota.
keiden kustannusten tai poikkeEhdotuksella hälvennetään uksellisen teknisen vaativuuden
epäilyjä
vuoksi.
ikäihmisPidenten jounyksen saatumisesta
miseen riitlaitetoimittää kiinteistajien tartön haltijan
peettoman
perusteltu ilaggressiivi- Piirros on esitteestä ”Kuinka etenen jä- moitus kunsen mark- tevesien käsittelyn tehostamiseksi”.
nan ympäkinoinristönsuojewww.ymparisto.fi/hajajatevesi
luviranomaiselle 10 vuoden siirtymäaikana eli 31.12.2013 mennessä. Tarvittavien toimenpiteiden
kustannusten kohtuullisuutta arvioitaisiin suhteessa sekä kiinteistön
haltijan tuloihin että rakennuksen
tai kiinteistön arvoon.
Siirtymäajan pidennyksen
ohella voidaan soveltaa ympäristönsuojelulain 18 §:ssä kuvattua toimenpiteiden toteutuksen
lykkäystä. Sitä haetaan kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselta, joka tekee asiassa päätöksen.
Tämä lykkäys voidaan myöntää
enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja se voidaan toistaa, jos
hajajätevesiasetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön haltijalle
kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuva kuormitus vähäinen.
Valvonnan kohdentaminen
ja raportointi
Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon valvonnassa ensisijainen huomio olisi kiinnitettävä
kohteisiin, joissa jätevesien puutteellinen käsittely aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Tällaisia voivat
olla esimerkiksi kiinteistöt, jotka
sijaitsevat ranta- tai pohjavesialueilla tai joissa syntyvä jätevesi on
määrältään tai laadultaan tavanomaista haitallisempaa.
Kiinteistönhaltijalle esitetään
raportointivelvoitetta viiden vuoden välein valvontaviranomaiselle
siitä, että pienpuhdistamon kunnon ja toimivuuden tarkastamisen perusteella kiinteistön jätevesijärjestelmä edelleen täyttää asetuksen vaatimukset tai että tarvittaviin toimenpiteisiin niiden saavuttamiseksi on ryhdytty.
Taloudelliset
kannustimet avuksi
Hajajätevesiasetuksen toimeenKuntatekniikka 1/2010
43
VESIHUOLTO
pano on kiinteistönomistajille
mittava taloudellinen panostus.
Selvitysmies ehdottaa jätevesineuvonnan tukemisen ohella tukitoimenpiteitä myös varsinaisten investointien vauhdittamiseksi.
Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen piiriin tulisi lukea
jätevesisuunnitelman kustannukset, jotka nyt voidaan vähentää
verotuksessa vain siltä osin kuin
suunnitelman teko tapahtuu kiinteistöllä. Niin ikään jätevesijärjestelmän parantamiseen saatavan
julkisen korjausavustuksen ei tulisi vastaisuudessa estää kotitalousvähennyksen saantia. Selvitysmies ehdottaakin tuloverolain
127 a §:n 3 momenttia muutettavaksi tältä osin. Samoin on tehty
aiemmin pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävien
energia-avustusten osalta.
Lisäksi ehdotetaan valtion
korjausavustuksen prosenttiosuuden nostamista köyhimmille kiinteistönhaltijoille 40 %:iin.
Samalla tulisi varautua korjausavustusten määrärahojen nostoon valtion talousarviossa avustustarpeen kasvaessa.
Myös valtion vesihuoltoavustuksia käytetään haja-asutuksen
jätevesihuollon parantamiseen.
Tähän tarkoitukseen on maaja
metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kuluvan vuoden
talousarvioissa varattu yhteensä
lähes 10 miljoonaa euroa. Tuen
avulla saadaan noin 5 000 kiinteistöä viemäriverkoston piiriin.
Selvitysmies ehdottaa näihin
vesihuoltoavustusmäärärahoihin
5,5 miljoonan euron tasokorotusta vuosiksi 2011–15. Näin arvioidaan saatavan viemäriverkoston piiriin yhteensä noin 42 000
haja-asutusalueiden kiinteistöä
2010–17. Tällöin viemäröitynä
olisi jo varsin kattavasti ne kiinteistöt, joihin viemäriverkosto on
teknistaloudellisesti kannattavaa
rakentaa. ®
Huhtikuussa 2009 järjestetyn
jätevesiviikon logo
44
Selvitysmies Tarastin ehdotusten
VAIKUTUKSET KUNNASSA
Erilaisia raportointi-,
vapautus-, pidennysja lykkäysilmoituksia ja
hakemuksia on luvassa kuntien käsiteltäviksi, jos hajajätevesiselvityksen ehdotukset toteutuvat.
● Vesa Valpasvuo
ympäristöasiantuntija, Kuntaliitto
®®Ê Tiedotuksen ja neuvonnan
tehostaminen ovat keskeinen
osa selvitysmies Lauri Tarastin
ehdotuksia. Valtion panostus hajajätevesiasetuksen vaatimusten
yleiseen tiedottamiseen ja kiinteistökohtaiseen, paikan päällä
kiinteistön omistajalle tarjottavaan neuvontaan tukee kunnan
viranomaisten toimintaa ja mahdollistaa resurssien kohdentamista muuhun asiaan liittyvään viranomaistoimintaan.
Kiinteistökohtaisten investointien taloudelliset tukitoimenpiteet samoin kuin vesihuoltoavustusmäärärahojen tasokorotus ja kohdentaminen osaltaan
nopeuttavat asetuksen toimeenpanoa. Kiinteistökohtaisten korjausavustusten käsittelymäärien
lisääntyminen ja vesihuoltohankkeisiin liittyvä suunnitelmien laa-
dinta tai tarkentaminen edellyttävät joissain kunnissa lisäresurssien kohdentamista niihin.
Vapautuksen edellytykset
uuteen asetukseen
Selvitysmies ehdottaa uuden hajajätevesiasetuksen toimeenpanoasetuksen säätämistä. Sen keskeisenä sisältönä olisi hajajätevesiasetuksen velvoitteista vapautumisen edellytysten määrittely.
Ehdotuksen mukaan vapautuksen hajajätevesiasetuksen velvoitteista voivat saada
1. pysyvässä asuinkäytössä olevat
kiinteistöt, jonka kaikki asukkaat
31.12.2013 ovat 70 vuotta täyttäneitä (syntymävuosi 1943 tai aiempi), tai
2. asuin- tai vapaa-ajan käytössä
olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat
alueella, jota koskee viimeistään
31.12.2017 aloitettavaksi tarkoitettu, toteuttamiskelpoinen viemäriverkkosuunnitelma.
Molempien vapautusvaihtoehtojen edellytyksenä on, että kiinteistön olemassa olevasta jätevesien johtamisesta ja käsittelystä ei aiheudu maaperän tai pohjaveden
pilaantumista tai sen vaaraa. Ensimmäisen ehdon mukainen vapautus on voimassa niin kauan
kuin kiinteistö on näiden vanhusten hallinnassa. Hallinnan siirtyessä muille vapautus raukeaa.
Kaikkien kiinteistöjen on pi-
tänyt viimeistään 2008 alkuun
mennessä tehdä hajajätevesiasetuksen 6 §:n edellyttämä selvitys
kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Tästä selvitysvelvoitteesta ei esityksessä ole ollut tarkoitus mitään kiinteistöjä takautuvasti vapauttaa.
Jotta vapautusasia voitaisiin
hoitaa mahdollisimman juohevasti, tulisi vapautukseen oikeutetun kiinteistön haltijan toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ilmoitus, josta käy
ilmi seuraavat tiedot:
● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta, kunnanosa, tilan nimi ja RNo
sekä osoitetiedot)
● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien
henkilöiden nimet ja syntymäajat
(vapautusvaihtoehto 1)
● Kuvaus kiinteistön sijaintialuetta koskevasta viemäriverkkosuunnitelmasta (vapautusvaihtoehto 2)
● Jäljennös hajajätevesiasetuksen
6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyistä jätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä
Pidennys ja lykkäys
edelleen käytettävissä
Pidennystä hajajätevesiasetuksen
velvoitteiden toimeenpanoon neljäksi vuodeksi voi saada, jos asetuksen täytäntöön panemiseksi
tarpeelliset toimet ovat kalleuden tai poikkeuksellisen tekni-
Poliittista tahtoa tarvitaan
■ Mikäli
poliittista tahtoa löytyy
panostaa esitetyllä tavalla tiedotukseen ja neuvontaan sekä kehittää taloudellisia tukitoimenpiteitä, voidaan hajajätevesiasetuksen toimeenpanoa selvästi tehostaa. Samalla voidaan jossain
määrin vapauttaa kuntien resursseja käsittelemään erilaisia vapautus-, pidennysja lykkäysilmoituksia ja hakemuksia.
Edellä esitetyn lisäksi varsinaisia
uusia avauksia selvitysmies Lauri
Tarastin esityksessä oli vanhusväestön vapauttaminen asetuksen
velvoitteista ja asetuksen siirtymäsäännöspykälän (12 §) neljännen momentin uuteen elämään
herättäminen. Sen oli laajasti katsottu väistyneen liki samaa asiaa
koskevan ympäristönsuojelulain
18 §:n uuden 2 momentin voimaantullessa.
Selvityksessä esitetyn täytäntöönpanoasetuksen osalta on
varmaan tarpeen vielä tarkentaa
eräiden seikkojen tulkintoja:
● Voiko yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden pysyvään asumiseen käytetty asunto olla loma-asunto?
● Miten suhtaudutaan maatilakiinteistön erilliseen vaarin- ja
mummonmökkiin?
● Kuinka pitkiä aikoja vaarin- ja
mummonmökissä voivat lapset ja
lapsenlapset asua ilman, että se
aiheuttaa jätevesikuormituksen
merkittävää lisäystä?
sen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle kohtuuttomia ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä.
Pidennyksen saaminen edellyttää hajajätevesiasetuksen 12
§:n 4 momentin mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2013 mennessä
tehtyä ilmoitusta, josta tulee ilmetä seuraavaa:
● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta, kunnanosa, tilan nimi ja RNo
sekä osoitetiedot)
● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien
henkilöiden nimet
● Selvitys kiinteistöllä asuvan
ruokakunnan varallisuudesta
● Selvitys jätevesijärjestelmän parantamisen kustannuksista ja/tai
poikkeuksellisista teknisistä vaatimuksista perusteluineen
● Mahdolliset muut selvitykset,
joilla perustellaan toimenpiteen
kohtuuttomuutta tai ympäristökuormituksen vähäisyyttä
● Jäljennös hajajätevesiasetuksen
6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä
Vapautus- tai pidennysilmoituksissa esitettyjen tietojen perusteella viranomaisella on mahdollisuus arvioida edellytysten täyttyminen. Mikäli edellytykset täyttyvät, kiinteistönhaltija vapautuu jätevesien käsittelyn tehostamistoimenpiteistä. Asiasta viranomainen
ei tee päätöstä vaan lähettää ilmoituksen tekijälle tiedon vapautuksesta tai pidennyksestä.
Mikäli edellytykset eivät täyty, tulee viranomaisen tiedottaa
asiasta kiinteistön haltijalle. Tarvittaessa tulee ryhtyä asian edel-
● Kuinka pian vapautus raukeaa kiinteistön siirryttyä yli
70-vuotiaalta kiinteistönhaltijalta
muulle haltijalle?
Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden lähtökohtana tulee olla se, että vastuu erilaisten
vanhuutta, kohtuuttomuutta tai
suunnitellun viemäriverkoston
alueelle sijoittumista koskevien
ilmoitusten tekemisestä on aina
kiinteistönhaltijoilla. Jotta tämä
saadaan toimimaan juohevasti ja
lyttämiin valvontatoimenpiteisiin eli kiinteistön haltijan kuuleminen, mahdolliset tarkastukset ja päätös. Päätöksessä kerrotaan pidennyksen epäämisen peruste ja toimenpiteet, jotka kiinteistöllä tulisi toteuttaa määräaikaan mennessä.
Edellä kuvatun pidennyksen
jälkeen on mahdollista vastaavilla perusteilla hakea lykkäystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ympäristönsuojelulain 18 §:n
2 momentin mukaisesti enintään
viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Hakemukseen tulee liittää vastaavat selvitykset kuin pidennysilmoitukseenkin. Lykkäyshakemuksen viranomainen käsittelee normaalina päätösasiana.
Valvonta ja raportointi
Viranomaisvalvonnan kohdentaminen riskiperusteisesti alueille
tai kohteisiin, joilla ympäristönpilaantumisriskit ovat suurimmat, on normaalia viranomaistehtävien priorisointia, jota joudutaan tekemään kaikissa valvontaviranomaistehtävissä.
Kiinteistönhaltijalle esitetty
pienpuhdistamon asianmukaisen kunnon ja toimivuuden raportointivelvoite ei ole mitenkään uutta ympäristönsuojeluun
liittyvissä asioissa. Raportointivelvoite korostaa pienpuhdistamon käytön ja huollon merkitystä sen toimivuuden kannalta.
Raportointi-ilmoitusten saaminen viisivuotiskausittain kaikilta
pienpuhdistamon haltijoilta aiheuttanee jatkossa lisääntyvää tiedotus- ja valvontatarvetta viranomaiselle. ®
¥ ¥ ¥ ¥ tasapuolisesti koko maassa, joudutaan laatimaan tarvittavat ohjeet ja ilmoituslomakkeet ja ehkäpä joitain uusia sähköisiä palvelujakin siten, että ne ovat käytettävissä viimeistään 2012 aikana. Tätä työtä sekä uuden toimeenpanoasetuksen valmistelua
käynnistetään parhaillaan.
● Vesa
Valpasvuo
45
TEKNISET PALVELUT
Maankäytön merkitys lisääntyy – osaajien tarve kunnissa
MAANMITTARIPULAAN helpotus
Maanmittausinsinööriksi opiskeleva
Jussi Syväjärvi kartoittaa laserkeilaimella Napapiirin matkailuympäristöä.
Taustalla jäähirsistä rakennettu baari
ja muuta matkailuympäristöä.
Suomen noin 5 000
maanmittausinsinööriä työllistävät kunnat,
valtio ja yksityissektori. Kysyntä on tarjontaa
suurempi. Suomalaisinsinöörejä houkuttelevat
Ruotsi ja Norjakin hyvillä palkoilla ja eduilla.
Helpotusta vajeeseen
haetaan uudella ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, säädösmuutoksilla ja pitämällä alaa näkyvillä.
46
TEKSTI JA KUVAT Hilkka Jankkila
®®ÊAalto-yliopiston teknillinen
korkeakoulu (TKK) vetää opiskelijoita kauempaakin valmistuvien
jäädessä usein pääkaupunkiseudulle. AMK-insinöörikoulutukseen Rovaniemen ammattikorkeakouluun (RAMK) ja Metropolia ammattikorkeakouluun Espooseen sekä ruotsinkieliseen Noviaan Vaasaan tullaan lähialueilta
ja usein töihinkin jäädään lähelle.
Heikoin tilanne on Väli-Suomessa
Mikkelin ammattikorkeakoulun
lopetettua koulutuksen. Sen saaminen uudelleen Väli-Suomeen
on epävarmaa, kun koulutuspaikkoja yleensä karsitaan.
TKK:n maanmittaustieteiden
laitoksella vuosittainen sisäänotto lisäyksen jälkeen on kaikkiaan
100 opiskelijaa. Geoinformatiikkaa voi myös opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa ra-
kennustekniikan osastolla. Metropoliaan ja RAMK:iin molempiin otetaan vuosittain 40 opiskelijaa ja Noviaan 10. Valmistumisprosentti on hyvä. Kartoittajia kouluttaa kuusi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen ammatillinen oppilaitos eri puolilla Suomea.
Virkojen pätevyysvaatimuksissa jo joustettu
– Diplomi-insinöörejä valmistuu
vuosittain noin 40, joista puolet menee yksityispuolelle, minkä vuoksi koulutussisältöön on
tullut lisää taloutta ja johtamista, professori Arvo Vitikainen
TKK:sta kertoo.
AMK-insinööritarve on noin
60–80 vuodessa. Nousukausina vetää voimakkaimmin yksityissektori, laman aikana valtion ja kuntienkin leipä kiinnos-
– YAMK-insinöörien toiminta uusissa tehtävissä vaatii vielä lainsäädäntömuutoksia, RAMK:n
lehtori Veijo Lievonen kertoo.
Antti-matonpesualtaat
ja -mattomankelit
kasvaa
ta koulutuksella
taa. Maanmittareita työllistävät
myös maakuntaliitot.
Virkoja tulee auki eläköitymisen ja osin uusien tehtävien ja laatutavoitteiden vuoksi.
Kaavoitusmonopolin haltijat,
kunnat, ovat jo joutuneet joustamaan virkojen pätevyysvaatimuksissa. Toisaalla purevat valtion tuottavuusohjelma ja kuntaliitokset.
Kaikkien maanmittareiden
sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa. Maanmittausneuvos Risto
Nuuros Maanmittauslaitokselta (MML) arvioi jakauman olevan kolmannes kuntiin, kolmannes valtiolle ja kolmannes yksityisille.
– Maanmittausalan yrittäjyys
on aika vähäistä, kertoo RAMKn
lehtori Veijo Lievonen, jolla itsellään on yrittäjyystausta.
Ruotsin ja Norjan maanmittausalan koulutusjärjestelmät
ovat Suomea huonompia, ja sinne houkutellaankin suomalaisia.
Etenkin Norja vetää hyvillä palkoilla ja eduilla. Diplomi-insinööreillä on kysyntää kansainvälisissä kehitysapu- ja konsulttitehtävissä.
YAMK-tutkinnosta
helpotusta
Ensi syksynä RAMK:ssa ja Metropoliassa alkaa maanmittausinsinöörikoulutus (YAMK), joka antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativiin maanmittausalan kehittämis- ja johtamistehtäviin ja tuottaa saman
kelpoisuuden julkiseen virkaan
kuin tiedekorkeakoulun ylempi
korkeakoulututkinto. YAMKkoulutus kestää 1–2 vuotta.
– YAMK-insinöörien toiminta uusissa tehtävissä, kuten geodeettina, kiinteistöinsinöörinä
tai toimitusinsinöörinä maanmittaustoimituksissa, edellyttää myös säädösmuutoksia. Ne
pyritään saamaan voimaan ensimmäisten YAMK-insinööri-
en valmistumiseen mennessä,
Veijo Lievonen ja Metropolian
koulutuspäällikkö Vesa Rope
sanovat.
Kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon liittyy yli 20 lakia ja
muuta säädöstä. Lievosen mukaan säädösmuutosvalmistelulle ovat näyttäneet vihreää valoa
maanmittauspolitiikkaa ohjaava maaja metsätalousministeriö, ammattiliitot sekä MML,
joka oli pitkään kolmiportaisen
mallin – ammatillinen peruskoulutus, AMK ja tiedekorkeakoulu – kannalla. Opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa aloitetaan neuvottelut. TKK:ssa, jossa AMK-insinöörit voivat jatkaa
opintojaan DI-tutkintoon, toivotaan YAMK-koulutuksen sisällön turvaavan riittävän osaamisen uusiin tehtäviin.
P u h da s t a mu ka v u u t t a
ma t on pe s u u n .
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
Kys y lis ä t i e to j a
ja pyydä t arj o u s !
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.fi
Kuntaliitossa odotetaan
sisältöjä
Myös Kuntaliiton maankäyttöinsinöörin Matti Holopaisen
mukaan YAMK-koulutuksen
sisällöstä riippuu, mihin tehtäviin YAMK-insinöörit sijoittuvat. Kaavan pohjakartan hyväksyminen on mahdollista AMKinsinööreille nykyäänkin, mutta
tonttijaon hyväksyminen ei ole.
Holopaisen mukaan maankäytön merkitys yhteiskunnan
toiminnassa lisääntyy ilmastonmuutoksen haasteiden myötä ja
osaajia tarvitaan, mutta ei monimutkaisia koulutusmekanismeja. Kunnan näkökulmasta
maanmittareiden koulutuksen
vahvuus on laaja-alaisuus. Nykyisellään opinnot eriytyvät liian varhain.
– Kunnissa pitää ymmärtää
maankäytön kokonaisuus maankäyttöpolitiikasta suunnitteluun
ja toteutukseen. Maapolitiikasta
vastaava maanmittari ohjaa kunnan maankäytön toteuttamista
kokonaisuutena. Maanmittarin
47
on hallittava maankäytön kytkentä kuntatalouteen ja elinkeinopolitiikkaan sekä osattava paikkatietotekniikkaa, Holopainen listaa
muita osaamisalueita.
Uusia vaatimuksia on tuonut
INSPIRE-direktiivi, jonka mukaan tietyt viranomaisten hallinnassa olevat sähköiset paikkatiedot on oltava jäsenmaiden käytettävissä. Suomessa se koskee useita
kymmeniä aineistoja hallinnoivia
viranomaisia, myös kuntia.
Jäsenmaiden pitää kehittää ja
ylläpitää verkkopalvelukokonaisuutta, jonka avulla aineistojen
kuvaustiedot ovat löydettävissä
ja analysoitavissa (hakupalvelu)
ja aineistot ovat tarkasteltavissa
yhtäaikaisesti (katselupalvelu),
ovat siirrettävissä toisen viranomaisen käyttöön (latauspalvelut), ja ovat muunnettavissa teknisesti yhteensopivaan muotoon
(muunnospalvelut).
Vanha, pieni ala
Maanmittaustoimintaa on Suo-
48
messa ollut lähemmäs 400 vuotta, ja MML on toiminut pari sataa vuotta, mutta pieni ala jää helposti isompien jalkoihin. Edellisen laman jälkeen on toiminut
imagoryhmä, joka osallistuu koulutuksen yhteismarkkinointiin ja
pitää alaa aktiivisesti esillä.
– Maanmittareiden koulutus
on aina ollut laaja-alainen, monipuolinen tutkinto, Vesa Rope
kuvaa.
Veijo Lievosen mukaan
RAMK:n koulutus on perinteisempi ja vastaa maaseudun ja
pienten kuntien tarpeisiin. Metropolia on enemmän maankäyttöön ja ympäristönsuunnitteluun
painottuva ”citymaanmittareiden”
kouluttaja. Myös TKK:n opiskelijoiden aineyhdistelmät ohjaavat
valmistuvia kaupunkiseudun töihin ja bisnekseen.
Alan opiskelijoiden enemmistö on miehiä, mutta naisten määrä lisääntyy. Suomalainen kiinteistöjärjestelmä on omanlaisensa, joten sitä palvelevasta tasok-
kaasta koulutuksesta ei ole suoraan vientituotteeksi. Maanmittausteknologia on 1990-luvulta
lähtien kehittynyt harppauksin
ja on kansainvälistä kärkeä.
Työnantajaedustaja Risto
Nuuros arvioi koulutuksen pysyneen ”ajassa”. Päteviä opettajia on
saatavilla ja työnantajat ovat mu-
kana kehittämässä opetussuunnitelmia. Perusta luodaan koulussa,
ja työtehtäviin koulutetaan työpaikoilla. ®
Koulutuksen koordinaatiovastuusta
puhutaan maanmittauspäivillä
Rovaniemellä 25.–26.3.
www.maanmittauspaivat.org
Kiinteistökirja nyt MML:lla
■ Suomessa kiinteistörekisterin ylläpito on MMM:n hallinnonalan vastuulla. Varsinaisista
maanmittaustehtävistä huolehtii
Maanmittauslaitos (MML) maanmittausalan yleisviranomaisena
ja Geodeettinen laitos kartastoalan tutkimuslaitoksena.
Yhteiskunnan perusrekistereihin kuuluva kiinteistötietojärjestelmä muodostuu kartasta, kiinteistörekisteristä ja kiinteistökirjasta. Kartta kertoo kiinteistöjen
rajat ja tilusten sijainnin ja on
valtakunnallisesti kattava. Kiinteistörekisteriin merkitään kiin-
teistöt ja niissä tapahtuvat muutokset. Kiinteistörekisteriin perustuva kiinteistökirja sisältää
puolestaan kiinteistöihin kohdistuvien oikeuksien luettelon.
Kiinteistörekisteritietoja tuottaa MML ja kiinteistörekisteriä
pitävät kunnat. Kiinteistörekisteriä ylläpidetään maanmittaustoimituksilla, joita ovat esimerkiksi lohkominen, halkominen,
uusjako ja tilusvaihto. Kiinteistökirjan eli lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin ylläpitovastuu siirtyi vuoden vaihteessa käräjäoikeuksilta MML:lle.
TEKNISET PALVELUT
Turun kaupunki/Esko Keski-Oja
Turku tinkii tänä vuonna jonkin verran infrapuolen kunnossapidon tasosta. Aurajoen rannoilla se
ei vielä näy.
Kuntatekniikan investoinnit jatkuvat vakaina
KÄYTTÖMENOISSA LEIKKAUKSIA
TEKSTI Paavo Taipale
®®Ê Investointitason pitäminen
vakaana valmistaa kaupunkeja
myös aikanaan alkavaan noususuhdanteeseen. Silloin pitää olla
tarjolla tontteja ja tiloja niin yrityksille kuin asukkaillekin.
– Me päinvastoin lisäämme
kaupungin elinvoimaa tukevia investointeja viime vuodesta. Hyödynnämme suhdannetilanteen
hintatasoa ja tuotamme mahdollisimman paljon sekä yritystontteja että asuntoja, jotta valmius nousuun olisi hyvä, Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja
Jarkko Virtanen sanoo.
Turussa käytettiin viime vuon-
naan voi luopua, Virtanen huomauttaa.
Turun kaupunki/Roni Lehti
Kuntien teknisen sektorin investoinnit eivät
viime vuoden heikosta verotulokertymästä
huolimatta olennaisesti vähene tänä vuonna. Ainakin suuremmat
kaupungit elvyttävät ja
samalla hyödyntävät
tarjoushintojen tasaantumisen. Käyttömenoja
sen sijaan syynätään
suurennuslasin kanssa.
Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen pitää tärkeänä, että matalasuhdanteessa investoidaan
tonttituotantoon, jotta nousun
alkaessa ollaan iskussa.
na henkilöstön talkoovapaita
käyttötalouden tasapainottamiseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva haaste otettiin hyvin vastaan
ja vain pieni määrä työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan. Tänä vuonna ei lomautuksia tai irtisanomisia Turussa ole odotettavissa. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa ollaan kuitenkin hyvin
pidättyväisiä, ja kesätyöntekijöitäkin palkataan hieman edellisvuosia nihkeämmin.
– On kuitenkin muistettava, että kesätyötekijöitä palkkaamalla varaudutaan tulevaan työvoimapulaan, joten siitä ei koko-
Turku tinkii kunnossapidosta ja myy asuntojaan
Turussa joudutaan Virtasen mukaan tänä vuonna jonkin verran
tinkimään infrapuolen kunnossapidon tasosta. Ostopalvelujen
ja oman tuotannon suhteeseen
ei tämä suhdannetilanne vaikuta. Kaupunki uudistaa pitkäjänteisesti omaa palvelutuotantoaan
koko konsernin osalta, ja palvelutuotantoa ollaan asteittain siirtämässä osakeyhtiömuotoon.
Taantuma on kiristänyt prosessin aikataulua noin vuodella. Tässä yhteydessä Turussa tarkastellaan myös tasapainoa oman tuotannon ja ostopalvelujen välillä.
– Omaisuuden myynnin saralla on nostettu tavoitteita selvästi. Uutena toimenpiteenä on
valtuuston päätös myydä tänä
vuonna yhtenä kokonaisuutena
450 kaupungin omistamaa vapaarahoitteista asuntoa. Toimitilojen osalta selvitetään vuoden
2011 talousarvion valmistelun
yhteydessä välilliseen omistukseen ja sale and leaseback -malleihin siirtymistä eräiden kiinteistöjen osalta, Virtanen kuvaa
tulonhankinnan keinoja.
Oulu elvyttää taloilla
Oulussa on käynnissä muutamia
suuria koulu- ja palvelutalohankkeita, jotka viedään suunnitelmien mukaisesti loppuun. Kaupungin kokonaisinvestoinnit tänä vuonna, liikelaitokset mukaan
lukien, ovat noin 140 miljoonaa
euroa.
– Talonrakennusinvestoinnit ovat tänä vuonna Oulussa
korkealla tasolla, mutta infrarakentamisessa on tultu noin neljännes alaspäin, Oulun teknisen
keskuksen johtaja Matti Matinheikki sanoo.
Kaupungin keskustan pysäköintiluolahanke siirtyi osittain
taloustilanteen vuoksi. Luottamuselimet ratkaisevat pysäköintiluolan tulevaisuuden aikanaan.
Palveluhankintoja yksityissektorilta ei erityisesti ole rajoitettu eikä esimerkiksi kunnossapidon tasoa alennettu.
– Meillä on talouden tasapainottamisohjelma muiden suurten kaupunkien tapaan. Viranhaltijoiden esitykset asian osalta
on tehty, ja lisäksi käymme kuntalaiskeskustelua säästöjen painottamisesta. Tarkoitus on, että
valtuusto päättäisi asiasta huhti-toukokuussa. Henkilöstön lomautuksia ei kuluvalle vuodelle
ole suunnitelmissa, ja kesätyöpaikkoja tarjotaan tulevana kesänä suunnilleen aiempien vuosien
tapaan, Matinheikki lupaa.
Palvelumaksuja on tälle vuoKuntatekniikka 1/2010
49
TEKNISET PALVELUT
delle korotettu kautta linjan kolme prosenttia. Palveluverkkoa on
tarkasteltu kaikilla toimialoilla.
Lisäksi arvioidaan mahdollisuuksia kiinteistöjen tai maaomaisuuden myyntiin. Toistaiseksi on esitetty kaupungin lomakiinteistöistä luopumista.
Joensuussa infrasaneeraukset kärsivät
Joensuun kaupungin tekninen
johtaja Anu Näätänen kertoo,
että investointitaso säilyy yhdyskuntatekniikan osalta myös Joensuussa viimevuotisella 9,5 miljoonan euron tasolla. Suurena erillishankkeena on käynnissä Penttilänrannan maaperän puhdistusoperaatio, johon on varattu runsaat kuusi miljoonaa euroa.
Talonrakennusinvestoinnit
jopa kasvavat hieman ja ovat tänä vuonna 10 miljoonaa euroa.
Merkittävimpänä hankkeena on
viiden miljoonan euron koulusaneeraus.
– Muutamat käynnissä olevat
suuremmat hankkeet aiheuttavat
sen, ettei kaikkia infran peruskorjauksia voida tehdä toivotussa
aikataulussa. Käyttötaloutta puolestaan kiristettiin jo viime vuonna. Tänä vuonna teknisen sektorin käyttömenot eivät saa kasvaa
lainkaan, vaikka koko kaupungin
tasolla sallittiin puolentoista prosentin kasvu, Näätänen sanoo.
Normaaliolotila on nykyään
jatkuvaa muutosta. Lisääntyvä
eläköityminen yhdistettynä tuottavuusohjelmaan tekee tilanteen
haastavaksi. Täyttölupien saaminen vakansseille ja toisaalta hyvien hakijoiden saaminen avautuviin vakansseihin teettää töitä.
Alkaneelle vuodelle ei Joensuussakaan ole suunnitelmissa
henkilöstön lomautuksia. Viime
vuonna lomarahojen vaihto vapaisiin oli erittäin suosittua. Kesätyöpaikkojakin tullaan tarjoamaan. Näätäsen mukaan kaupungin työnantajaimagon pa-
rantamisessa kesätyöpaikkojen
tarjoaminen on tärkeää.
Kehyskunnissa kireää
Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa eletään kireän talouden aikaa. Useita vuosia jatkuneen verotulojen kasvun hyydyttyä talousarvioiden kehyksiä tarkistettiin.
– Järvenpäässä käyttötalouden kasvu puristettiin nollaan ja
investointeja leikattiin parikymmentä prosenttia. Teknisen toimialan tämän vuoden investoinnit ovat noin 16 miljoonaa euroa.
Vain aivan välttämättömimmät
investoinnit toteutetaan. Pari suurempaa kouluhanketta on
näiden joukossa, tekninen johtaja Jyrki Meronen kuvaa kaupungin tilannetta.
Omaa henkilöstöä vähennetään pitkäjänteisesti henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on kymmenen prosentin henkilöstövähennys valtuus-
Made in Finland
• AVANTtia ohjataan etupenkiltä Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön
• Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta
• Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta,
tarvittaessa suuri ulottuma
• Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot,
helppokäyttöinen ja tarkka
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
www.avanttecno.com
50
tokauden aikana. Tämä edellyttää Merosen mukaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Lomautuksia ei ole Järvenpäässä kuluvalle vuodelle kaavailtu ja kesätyöpaikkoja tarjotaan valikoidusti.
– Toimitilojen käyttäjien kanssa sovitaan tapauskohtaisesti palvelujen laadusta, ja jossakin vaiheessa se saattaa laskeakin. Katujen kunnossapidossa meillä on jo
kohtuullisen alhainen laatutaso,
joten sillä pyritään pärjäämään,
Meronen lohkaisee.
Tulojen lisäämiseksi tehtiin
toimialan taksojen kattava tarkistus. Vesihuoltomaksuihin tehtiin
myös korjausvelan kestävän hoitamisen mahdollistava tasokorotus. Liittymismaksuja korotettiin kerralla keskimäärin 40 prosenttia ja käyttömaksujakin 5–10
prosenttia. ®
Kaikki verkostot tarvitsevat uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseksi
KUNNALLISTEKNIIKKA – KENEN
verkostojen, kuten teiden ja vesihuolBISNES? Teknisten
tolaitosten, toiminnan tehostaminen on ajankohtainen asia sekä kuntien että käyttäjien kannalta. Kuntien katutuotannossa kamppaillaan oman
tuotannon tehokkuuden parantamiseksi ja mietitään, kuinka paljon toimintaa voidaan ulkoistaa.
Vesihuoltosektorilla suurimmiksi haasteiksi nousevat kohonneet laatu- ja ympäristövaatimukset.
■ Kunnat ja valtio pohtivat aktiivisesti uusia tapoja organisoida infrastruktuuriverkostojen
toimintaa ja rahoitusta. Oulun
yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston Tekes-rahoitteinen C-Business-hanke ottaa kantaa näihin
ajankohtaisiin asioihin.
Hankkeessa havaittiin, että eri
tekniset verkostot painivat samanlaisten haasteiden kanssa:
t Kaikki verkostot tarvitsevat
uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseen.
t Pitkän aikavälin suunnittelu
on monissa kuntien organisaatioissa ongelmallista.
t Poliittinen kontrolli ja byrokratia ohjaavat ja tavallisesti rajoittavat toimintaa.
t Henkilöstön eläköityminen
voi aiheuttaa ydinosaamisten
katoamista.
Tekniset verkostot todennäköisesti säilyvät julkisen sektorin
omistuksessa niiden peruspalveluluonteen takia. Siksi on tärkeää miettiä, miten palvelut voidaan tuottaa luotettavammin,
turvallisemmin ja tehokkaammin. Kuinka kunnat voivat hyödyntää innovatiivisia toimintatapoja ja yksityisen sektorin osaamista palveluntarjonnassa?
Kasvata hankintaosaamista
Kuntien liikenneväylät ovat pääosin kunnallisessa omistuksessa,
ja niistä huolehtivat perinteiset
kunnanvirastot. Tämä on perusteltua, koska katujen rakentamisesta ja ylläpidosta on vaikeaa tehdä liiketoimintaa.
Yhdeksi tulevaisuuden avaintekijäksi nousee kuntien hankintaosaaminen. Jos kunnat käyttäisivät monipuolisempia ja innovatiivisempia hankintamenetelmiä, ne pystyisivät jo tarjouspyyntövaiheessa varmistamaan
halutun laatutason. Riittävällä
suunnittelu- ja hankintaosaamisella, oikeanlaisilla tarjouspyynnöillä ja kilpailutuksella kunnat
voisivat saavuttaa sekä hyvän
laadun että kohtuullisen hinnan.
Anna liikkumatilaa
Suomen hajanainen vesihuoltosektori sisältää monia, pääasiassa kunnallisia toimijoita. Muutaman vuosikymmenen ajan etenkin suurissa kunnissa kunnallisia
vesihuoltolaitoksia on liikelaitostettu ja viime vuosina myös yhtiöitetty.
Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten toiminnassa ovat avainasemassa pitkän aikavälin toiminta- ja investointisuunnitelmat, kustannusten kattaminen
maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys. Kunnallinen omistus
koetaan yhä erittäin tärkeäksi,
mutta laitoksille tulisi antaa riit-
tävästi liikkumatilaa. Ammattimaista omistajaohjausta vahvistamalla kunnat pystyisivät valvomaan toimintaa ja turvaamaan
vesihuollon palvelutason myös
tulevaisuudessa. Poliitikkojen
puuttumista operatiiviseen toimintaan tulisi välttää.
■ Kuntatekniikan toimitus
Entä sitten?
kirjoitukset, enintään
Uudet toimintamallit aiheuttavat usein perusteetonta vastarintaa, väärinymmärrystä ja kritiikkiä. Kuntalaiset voivat pelätä
muutoksen tuovan mukanaan
esimerkiksi palvelun laadun
heikkenemistä tai irtisanomisia.
Ilman muutoksia ylätason rakenteissa, omistus- ja hallintomalleissa, on kuitenkin vaikea
löytää ratkaisuja edellämainittuihin ongelmiin. Ensisijaisena
ajurina toimintatavan muutokselle tulisi olla palvelun laadun
parantaminen asiakkaan näkökulmasta ja toiminnan tehokkuus.
noin 3 000 merkkiä.
ottaa mielihyvin tälle
palstalle lukijoidensa
mielipiteitä, palautetta,
keskustelunherätyksiä tai
pohdintoja ajankohtaisista
ja ajattomista aiheista.
Toiveena ovat tiiviit
Lähetä kirjoituksesi
sähköpostiosoitteeseen
[email protected]
Maila Herrala
tutkija
Oulun yliopisto
Tuotantotalouden osasto
Kirjoittaja vastaa C-Businesshankkeesta Oulun yliopistossa ja valmistelee väitöskirjaa
aiheesta.
51
Työryhmä pohtii
Paras-selonteon
kaupunkiseutulinjauksia
Lemminkäinen
Voittajaehdotuksessa normaalikerrosten halkaistu runko antaa tehokkaan lähtökohdan pienten asuntojen suunnitteluun ja muunteluun. Kattokerroksen suuremmissa huoneistoissa
läpitalon ulottuva olohuoneen, ruokailutilan ja niihin molemmin puolin runkoa liittyvien terassien vyöhyke luo avaruutta ja selkeyttä asuntoihin.
JÄTKÄSAAREEN
ekovuokratalo
● Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Saukonpaaden uuden
asuinalueen toinen arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Vuokraasuntokohteen kutsukilpailuun
saapuneista neljästä ehdotuksesta voittajaksi valittiin nimimerkki ”Lee”.
Ehdotuksen tekivät Arkki-
Suomeen kuusi
hätäkeskusaluetta
● Valtioneuvosto päätti 21.1.
uusista hätäkeskusalueista. Hätäkeskusalueita on jatkossa
kuusi (ks. kartta). Sisäministeriö
päättää hätäkeskusten sijaintipaikoista, kun valtioneuvoston
päätös on lainvoimainen.
Hätäkeskusalueita muutettaessa myös toimintamalleja ja
johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisesti. Väestön turvallisuuden edistämiseksi tavoitteena on lyhentää hätäpuheluiden jonotusaikoja. Hätäkeskukset verkotetaan ja sen mahdollistamiseksi
hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan.
Uudet hätäkeskusalueet
noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja
terveystoimen aluerajoja. Uusia toimitiloja ei hätäkeskuksil-
52
tehtiryhmä A6 Oy ja LOCI Maisema-arkkitehdit Oy. Arkkitehtuurikutsukilpailun järjesti aluetta rakentava Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseutu yhteistyössä Helsingin kaupungin
kanssa.
Kilpailun tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu vuokra-asuntokohteeksi, jossa toiminnalliset, esteettiset, tekniset ja talou-
delliset vaatimukset on ratkaistu
tasapainoisesti. Kilpailulla haettiin ratkaisua, joka on taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ja
jossa huomioidaan energiataloudelliset ja ekologisesti kestävät ratkaisut.
Voittaneessa ehdotuksessa
on 120 asuntoa. Rakennustyöt
pyritään aloittamaan 2010.
le aluejaon muuttamisen yhteydessä rakenneta. Hätäkeskuspalvelut turvataan sekä suomen
että ruotsin kielillä.
Kiinteistöalalle uusi
energiatehokkuussopimus
Hätäkeskuslaitokselle uusi
toimintamalli 2015
Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä hätäkeskustoimintaa ohjaavaa muutoshanketta. Hankkeessa on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa Hätäkeskuslaitokselle uusi toiminta- ja johtamismalli 2015 mennessä.
Viranomaisten johtamisprosessit sovitetaan Hätäkeskuslaitoksen prosesseihin käynnissä
olevassa hätäkeskustoiminnan
kehittämis- ja tietotekniikan uudistamishankkeessa (TOTI). Tavoitteena on, että uusi hätäkeskusjärjestelmä ja viranomaisten
johtamista tukeva johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön samaan aikaan.
● Ministerit Mari Kiviniemi ja Jan
Vapaavuori ovat asettaneet työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan selonteon edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ja toimeenpanoa kaupunkiseutuja koskevien linjausten osalta. Työryhmän toimikausi on lokakuun loppuun saakka.
Työryhmän tehtävänä on selvittää ja valmistella selvityshenkilömenettelyn edellyttämät lainsäädäntömuutokset kesäkuun loppuun
mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida lokakuun loppuun mennessä vaihtoehdot sille, miten suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä.
Lisäksi työryhmän tulee laatia
kesäkuun loppuun mennessä ehdotus Tampereen ja Turun seuduilla
kokeiluluontoisesti käyttöön otettavasta seudun kuntien ja valtion välisestä aiesopimusmenettelystä.
6
4
5
3
2
1
UUDET HÄTÄKESKUSALUEET
1. Uudenmaan hätäkeskusalue
2. Varsinais-Suomen ja Hämeen
hätäkeskusalue
3. Pirkanmaan ja Satakunnan
hätäkeskusalue
4. Pohjanmaan ja Keski-Suomen
hätäkeskusalue
5. Itä- ja Kaakkois-Suomen
hätäkeskusalue
6. Pohjois-Suomen ja Lapin
hätäkeskusalue
● Uusi kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 2010–16 on allekirjoitettu. Rakennusten energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen
tähtäävän sopimuksen ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä Asunto-,
toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
ry. 2010 alusta astui voimaan myös
vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma, johon sitoutuu ensivaiheessa yhdeksän toimijaa.
Toimenpideohjelmaan ovat liittyneet Asuntosäätiö, Espoonkruunu, Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Mikalo
Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus,
VAV ja VVO.
Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta kehittää toimenpideohjelma toimitiloille.
Lutakon muutos
kirjaksi
● Lutakon muutos -kirjan on kirjoittanut kaupungin kaavoituksessa työskennellyt projektipäällikkö
Martti Päivänsalo, jonka päätehtäviin Lutakon kehittäminen
kuului. Kirja perustuu Päivänsalon vuosien saatossa kokoamaan
suunnitelma-aineistoon, muistioihin ja arkistomateriaaliin.
Wilh. Schauman -yhtiö julkisti kesäkuussa 1986 suuren maailman vision siitä, millaiseksi Jyväskylän Lutakko voisi kehittyä,
jos keskustan vieressä Jyväsjärven
rannalla sijainnut Suomen ensimmäinen vaneritehdas lopetetaan.
Tehtaalla oli parhaimmillaan 1 400
työntekijää. Raflaava ”Manhatta-
niksi” nimetty kuva herätti voimakkaan keskustelun Lutakon
tulevaisuudesta.
Päivansalon mukaan Lutakon muutoksen keskeinen perusta oli kaupungin
ja maanomistajien välinen
sopimusjärjestelmä. Vastaavantyyppistä runkosopimusta ei ollut muualla
Suomessa. Tästä edettiin
vilkkaan keskustelun siivittämänä askel askeleelta arkkitehtikilpailuun
ja osayleiskaavaan. Kun
Pekka Kettunen tuli kaupunginjohtajaksi, hän muutti pian
aiemman toimintakulttuurin ja
organisaation sekä messuhallit pysyviksi keskelle Lutakkoa.
Huomattava osa kokonaissuunnitelmaa meni uusiksi.
Syksyllä 2009 Lutakkoa on
rakennettu 14 vuotta. On myllerretty tehdasmaaperää, vanhoja rakennuksia ja liejuista Jyväsjärveä. Uusi Lutakko on keskustan laajenemisalue, jossa
on uudisrakennusten rinnalla
vanhoja muistumia. Siellä asuu
2 500 ihmistä, työpaikkoja on
1 000 ja opiskelupaikkoja 1 500.
Keskellä on messuja kongressikeskus Jyväskylän Paviljonki.
Lutakon tarinaan kietoutuu
myös Säynätsalon kuntaliitos
1993. Kaupungin keskustalle
on tullut Lutakon avulla laajen-
Joensuun seudun
yleiskaava
vahvistettu
KULUTTAJIEN
energianeuvontaan
liki 2 miljoonaa
● Joensuun seutua koskeva viiden kunnan yhteinen yleiskaava
on vahvistettu ympäristöministeriössä. Yleiskaavassa kunnat ovat
suunnitelleet toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttöä kokonaisuutena.
Joensuun seudun yleiskaava
2020 koskee Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien koko aluetta. Kaava-alueen pinta-ala on 6 472 neliökilometriä.
● Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu eri puolella Suomea 2010–
11 toteutettavissa hankkeissa, joita
rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. TEM rahoittaa kuluttajien energianeuvonnan koordinaatioprojektia ja 10 hanketta
yhteensä 1 345 000 eurolla, Sitra
neljää muuta hanketta yhteensä
555 000 eurolla.
Hankkeet kohdistuvat uudis- ja
korjausrakentamiseen, asumiseen
ja kiinteistöihin sekä nuorten liik-
tumismahdollisuus. Schauman
osasi vetää oikeasta narusta jo
Manhattan-idean perusteluissa. Mihin Jyväskylä olisi voinut
laajentaa kaupungin keskustaa
ilman Lutakkoa? Olisiko kaupunki edes kasvukeskus?
Martti Päivänsalo: Lutakon muutos – Jyväskylän keskustaa tehtaan pohjille 1985–2009. Julkaisija Jyväskylän kaupunki. 344 sivua,
hinta 50 euroa. www.jyvaskyla.fi/
kaavoitus/lutakkokirja
Finlaysonin
tehdasalueesta
opaskirja
● Finlaysonin puuvillatehtaan
perustamisesta tulee tänä
vuonna kuluneeksi 190 vuotta. Teollisuustuotanto alueella
päättyi 1990-luvun puolivälissä. Finlaysonin tehdasalue on
nykyään kulttuurin ja liike-elämän keskus ja osa Tammerkos-
ken kansallismaisemaa.
Finlaysonin alueella on noin
30 rakennusta, joista suurin
osa on rakennettu 1800-luvulla. Finlaysonin tehdas oli
tuolloin Suomen suurin teollisuuslaitos ja se muodosti oman
kaupunkinsa kaupungissa. Tehtaalla oli oma koulu, kirkko ja
sairaala. Opaskirja esittelee
vanhat tehdasrakennukset sekä alueeseen liittyvät palatsit,
kirkon ja tehtaan rakennuttamia asuintaloja.
Opaskirja kertoo tehtaan ja
alueen vaiheista, mutta myös
työstä tehtaalla eri aikoina, ihmisistä tehtaalla sekä puuvillan jalostamisesta langoiksi ja
kankaiksi.
Ulla Rohunen: Finlaysonin alue.
Opas. Työväenmuseo Werstaan
julkaisuja 2009:2. 160 sivua, teksti suomeksi ja englanniksi. Hinta
Werstaan museokaupassa 12 euroa. www.tyovaenmuseo.fi
Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto
Finlaysonin Puuvillatehtaankadun puoleinen portti
1920-luvulla työpäivän päättyessä.
kumiseen. Hankkeiden toteuttajat
ovat kuntia, maakuntaliitto, alueellisia energiatoimistoja ja valtakunnallisia järjestöjä. Hankekokonaisuuden kustannusarvio toimijoiden
omarahoitusosuudet mukaan laskien on lähes 3,5 miljoonaa euroa.
www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta
RAKEVA-palkinto
Skanskalle
● Rakennustietosäätiö RTS on
myöntänyt vuoden 2009 RAKEVApalkinnon Skanska Oy:lle ja toimitusjohtaja Juha Hetemäelle.
Perusteluina on mm. Skanska
Oy:n viiden nollan (5 zero) visio,
jolla yhtiö on siirtynyt aivan uuteen
toimintamalliin: nolla tappiollista
hanketta, nolla työpaikkatapaturmaa, nolla ympäristöhaittaa, nolla
eettistä rikettä ja nolla virhettä.
Taipalsaaressa 2012
loma-asuntomessut
● Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Taipalsaaren kunta järjestävät 2012 loma-asuntomessut Saimaalla, Taipalsaaren Sarviniemen
alueella. Messualueen pinta-ala on
30 hehtaaria. Aikaisemmin alue on
toiminut muun muassa lomakylänä. Alueella on kunnan omistama
laivasatama.
53
Arno de la Chapelle
Viime vuonna valmistunut Social- och kommunalhögskolan edustaa taitavaa täydennysrakentamista.
Rakentamisen
Ruusu Juha
Leiviskälle
● Akateemikko, arkkitehti Juha Leiviskä on saanut Helsingin rakennuslautakunnan Rakentamisen Ruusu -tunnustuspalkinnon 2009. Leiviskän
suunnittelemista kohteista
nousi esiin viime vuonna Kruununhakaan valmistunut Socialoch kommunalhögskolan, jo-
Jyväskylän
Laajavuoreen
VESIPUISTO?
● Jyväskylän kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen Jukupark Oy:n kanssa vesipuiston toteuttamisesta Laajavuoren alueelle 2012. Jukupark Oy omistaa vesipuiston
Kalajoella ja rakentaa toista
Turkuun ensi kesäksi.
Vesipuisto sijoitetaan Laajavuoren caravan-alueelle tai hiihtostadionin läheisyyteen.
– Paikka tarkentuu asemakaavaprosessin edetessä ja sovitaan lopullisesti myöhemmin
tehtävällä esisopimuksella, Jy-
ka edustaa esimerkillisen taitavaa ja korkealuokkaista täydennysrakentamista historiallisesti vaativassa ympäristössä.
Leiviskä on suunnitellut
monia muitakin tunnettuja
rakennuksia, mm. Vallilan kirjaston ja päiväkodin, Kulttuuritalo Sandelsin ja historiallisesti
arvokkaiden rakennusten restaurointeja. Hänen tuotannolleen leimallista on mestarillinen valon ja tilan käyttö.
väskylän apulaiskaupunginjohtaja, Laajavuori Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Koivisto kertoo.
MALLI kunnan
ja teleyrityksen
yhteistoimintasopimukselle
● Kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimusta varten on valmistunut malli. Kuntaliitto ja FICOM
suosittelevat sitä käytettävän tehtäessä kuntakohtaisia sopimuksia
teleyritysten kanssa.
Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan kunnan ja teleyrityksen kesken menettelytavoista, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät
yrityksen johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon kunnan omistamilla tai hallitsemilla yleisillä alueilla sekä laitteiden siirtämiseen ja
siirroista aiheutuvien kustannusten
jakamiseen.
Tavoitteena on selkeyttää yhteistoimintaa ja kehittää televerkkojen
yhteensovittamista muiden verkostojen kanssa, vähentää ympäristölle
ja asukkaille aiheutuvia haittoja sekä saavuttaa säästöjä.
www.kunnat.net/yty
Uusiutuvan
energian
KUNTAKILPAILU
2010
● Energiateollisuus, Maaja metsätaloustuottajain
Keskusliitto MTK, Suomen
Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö
järjestävät yhteistyössä kunnille kevään aikana kilpailun
Uusiutuvan energian kunta
2010.
Kilpailun tarkoituksena
on edistää uusiutuvan energian käyttöä kunnissa ja tuoda esille myönteisiä esimerkkejä edistyksellisesti uusiutuvaa energiaa käyttävistä
kunnista. Kilpailulla tähdätään siihen, että kuntiin syntyy uusia yritysmahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämisestä.
Kilpailussa on neljä sarjaa, joista kaksi on lämpölaitoskohtaista. Kunta voi osallistua yhteen tai useampaan
sarjaan.
Kilpailuesitykset tulee toimittaa kilpailun johtoryhmälle 1.6.2010 mennessä. Kilpailun tulokset julkistetaan
Kuntamarkkinoilla Helsingissä 15.–16.9.
Hakemuslomakkeita ja
tarkempia tietoja kilpailusta:
www.yrittajat.fi/fi-FI/
yritystoiminnanabc/
Jukupark Kalajoen Hiekkasärkillä.
Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset toiminnot pois lupamenettelystä
● Valtioneuvosto on muuttanut ympäristönsuojeluasetusta
siten, että luvanvaraisten toimintojen määrää vähennetään poistamalla osa aiemmin luvanvaraisista toiminnoista kokonaan
lupamenettelystä, nostamalla
joidenkin toimintojen osalta luvanvaraisuuskynnyksiä ja asettamalla joillekin toiminnoille aikaisemmasta poiketen luvanvaraisuuskynnys. Muutos tuli voimaan 1.1.2010.
54
Muutoksen myötä ilmakaasutehtaat, pintavettä käyttävät
raakaveden puhdistuslaitokset, voiteluöljytehtaat ja kuitusementtilevytehtaat eivät enää
ole luvanvaraisia. Luvanvaraisuuskynnysten asettaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että
vain luvanvaraisuuskynnyksen
ylittävälle toiminnolle on haettava ympäristölupa. Esimerkiksi
maataloudessa tapahtuva biopolttoaineen valmistus ei tarvit-
se ympäristölupaa, jos toiminta
on pienimuotoista (alle 3 000
tonnia vuodessa) eikä toiminta sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.
Asetuksella valtiolta kuntien
lupatoimivaltaan siirrettiin joitakin pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia toimintoja, jotka ovat
prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan samantyyppisiä
kuin kunnassa aiemmin käsitellyt toiminnot. Kunnan toimival-
lasta valtiolle siirtyivät puolestaan kaikki pilaantumisen yhdennettyä torjuntaa koskevan
IPPC-direktiivin mukaiset luvanvaraiset laitokset.
Valtion aluehallinnon uudistuksen myötä ympäristölupavirastojen tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin ja alueellisten ympäristökeskusten tehtävät elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin.
Launosten päiväkoti Lopella sai
laajennuksen yhteydessä tonttikohtaisen hulevesien käsittelyjärjestelmän.
LOPELLA päiväkodin hulevedet
kasetteihin
● Lopella on valmistunut Launosten päiväkodin laajennus. Lopen
kunta investoi päiväkodin laajennusprojektiin 1,74 miljoonaa euroa. Sekä päiväkodin vanhan osan
että laajennuksen lämmitys hoidetaan maalämmöllä.
Päiväkodin alue on vanhaa
Sähköautoille
helppokäyttöisiä
LATAUSPISTEITÄ
● Porvoolainen Ensto on ollut ensimmäisten joukossa kehittämässä
sähköautojen latauspisteitä.
– Kaupunkikuvaan sopivaksi muotoiltu, helppokäyttöinen ja
Enstolle tilattiin oma sähköauto
latauspisteen päivittäisen käytön testaamiseksi. Hannu Keinänen lataamassa uutta autoa.
omakotialuetta, jossa ei ollut sadevesiviemäröintiä. Hulevesien käsittelyssä käytettiin Uponorin hulevesikasetteja. Kasetteja tarvittiin päiväkodin alueella 90. Yksi
kasetti imeyttää vettä kolmeen suuntaan
ja päällekkäin voidaan
asentaa jopa kymmenen kasettikerrosta.
– Uponor teki alueella maaperäkokeet
ja imeytyskokeita.
Maaperätutkimuksessa todettiin maalajin olevan imeytykseen sopivaa,
ja pohjavesi oli niin syvällä, ettei se
vaikuttanut rakentamiseen, LVI-teknikko Pasi Träff Lopen kunnasta
kertoo.
Kasetit asennettiin suodatinkankaan päälle kolmimetriseen kaivantoon. Kaivannon pohjalla oli 30
sentin sepelikerros. Kasetit vuorattiin suodatinkankaalla. Päälle kauhottiin jälleen sepelikerros ja edelleen eri maalajit erottava sepelikerros. Maantäyttö tehtiin hiekalla ja
kaiken päälle rakennettiin asfaltoitu parkkialue.
helposti muunneltava latauspiste löytää ostajansa, Enston liiketoimintajohtaja Hannu Keinänen uskoo.
Sähköauto ladataan sähköverkosta, ja akuissa jäljellä olevan
latauksen määrän näkee helposti tolpan korkeudesta aivan kuten kännykässä. Täydellä akulla voi ajaa noin 100 km. Siihen
tarvittavan sähkön hinta on noin
kaksi euroa.
– Useimmille riittää koko päivän kulutukseen 3–4 tunnin lataus yksivaihevarauksella. Täyden
latauksen akku saa kolmivaiheisella 3 x 16A -virralla neljässä
tunnissa, Keinänen sanoo.
TEM on asettanut sähköautoilun tavoitteet korkealle: Suomen autokannasta tulisi vuonna 2020 olla 25 prosenttia sähköautoja, ja niistä 40 prosenttia
toimisi ainoastaan sähköllä.
www.ensto.com/www/finnish
Nokialla kerrostalo vaihtoi
MAALÄMPÖÖN
● Nokian Taivalkunnantiellä
sijaitseva kerrostaloyhtiö vaihtoi maalämpöön. Nyt kahden
talon 62 kotia ja käyttövesi
lämmitetään maalämmöllä.
– Talo on maan suurimpia
maalämpöön kytkettyjä kohteita, työnjohtaja Mika Hytönen Green Heat maalämpöurakoinnista kertoo.
Näkyvin vaihe työssä kesti
puolitoista viikkoa, jolloin talon pihaan porattiin 18 kappaletta 200 metrin syvyistä
lämpökaivoa. Seuraavan pa-
rin viikon aikana asennettiin
putkistot ja huoltokaivot.
Siirtymä kaukolämpöverkosta omaan järjestelmään
syyskuun puolivälissä sujui
päivässä melkein ilman lämmityskatkoksia.
Lämpöremontin taloyhtiö rahoitti lähes yksinomaan
lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään vastikkeissa, asumiskustannukset ovat aikaisempaa pienemmät. Varovaistenkin laskelmien mukaan investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä
vuodessa.
www.greenheat.fi
Arkkitehtitoimisto Lassila & Co. Oy
Kankaanpään uusi päiväkoti avaa ovensa elokuussa.
Kankaanpäähän
energiatehokas
PÄIVÄKOTI
● Energiatehokas, 840 neliön
päiväkoti valmistuu keväällä
Kankaanpään koulukeskuksen
läheisyyteen. Sen rakennuttaa Kankaanpään kaupungin
omistama Kankaanpään Yrityspalvelu Oy ja rakentaa Casatino Oy. Päiväkoti on Tampereen teknillisen yliopiston tutkimushanke, jossa seurataan
koko rakennuksen energiankulutusta ja rakennusfysiikan
toimivuutta.
Päiväkodin tavoitteena
on kuluttaa vähän energiaa
hoitopaikkaa kohden, joten
myös tilan käytön tehokkuus
on huomioitu. Rakennuksessa
on tehokas lämmön talteenotto. Hiilidioksidiantureiden
ansiosta ilmanvaihto optimoidaan vastaamaan tarvetta. Valo-ohjauksessa käytetään tun-
nistimia. Jatkuva kulutusseuranta tuo käyttäjän vaikutukset esiin. Päiväkodin väki saa
”päiväkodin käyttöohjeet” ja
käytönopastuksen.
www.casatino.fi
Tehokkaampia
lämmöneristeitä
● Energiatehokkuuteen liittyvät uudet rakennusmääräykset näkyvät lämmöneristeiden
valmistaja Isoverin toiminnassa. Isover toi uudet vihreästä
pakkausväristään erottuvat KL
33 eristeensä markkinoille sopivasti uusien rakennusmääräysten voimaantulon alla.
Isover on mukana Tekesin,
ympäristöministeriön ja Sitran
Tee Parannus -ohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää taloyhtiöiden toimia energiatehokkuuden parantamiseksi.
www.saint-gobain.com
55
Suomen
Kuntaliitto
t4VPNFO,VOUBMJJUPO
varatoimitusjohtajaksi on nimitetty Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja, filosofian maisteri Kari Nenonen, 56. Tehtävä
täytettiin 31.12.2016 asti.
Nenonen on toiminut
HUS:n toimitusjohtajana
vuodesta 2007 ja sitä ennen muun muassa Oulun
kaupunginjohtajana, elinkeinotoimenjohtajana ja
kansainvälistymispäällikkönä sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton
eri tehtävissä. Hän on ollut myös Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Kuntaliiton valtuustossa.
Kuntien
eläkevakuutus
t,VOUJFOFMÊLFWBLVV
tuksen toimitusjohtajaksi
on valittu oikeustieteiden
kandidaatti Merja Ailus.
Hän siirtyy Kuntien eläkevakuutukseen Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n johtajan tehtävistä. Hänellä on
työkokemusta myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palveluksesta.
Satamaliitto
t-JJLFOOFWJSBTUPONFSJ
osaston ylijohtaja, merikapteeni Markku Mylly
on valittu Suomen Satamaliiton toimitusjohtajaksi. Markku Mylly, 58, on
työskennellyt Merenkulkulaitoksen palveluksessa
vuodesta 1987, viimeksi
Merenkulkulaitoksen pääjohtajana 2004–09.
FCG Finnish
Consulting
Group Oy
56
neet -liiketoiminta-alueelle. Säynäjäkangas siirtyy
tehtävään UPM Kymmene Oyj:stä.
Ekokem-Palvelu Oy
t-JJLFOOFKBWJFTUJOUÊNJ
nisteriön osastopäällikkö,
ylijohtaja Juhani TervalaPOOJNJUFUUZ-JJLFOOFWJ
raston pääjohtajaksi. Tervalan viisivuotiskausi alkoi
WVPEFOBMVTTBKPMMPJO-JJ
kennevirasto aloitti toimintansa.
Juhani Tervala (s. 1951)
on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut
vuodesta 1992 liikenneja viestintäministeriön palveluksessa.
t5ZÚNBBQÊÊMMJLÚLTJPOOJ
mitetty Ismo Salmela ja
projekti-insinööriksi Teppo Tuomanen.
t)BVTKÊSWFO,VVMPKBOLÊ
sittelykeskuksen käyttöpäälliköksi on nimitetty
Matti Hänninen.
t.BBTUPUVULJKBLTJPOOJ
mitetty Hannu Immonen.
Keravan kaupunki
t.FSLPOPNJMari Tontti on nimitetty johdon
sihteeriksi Koulutus ja
konsultointi -liiketoimintaryhmään Helsinkiin.
t:PNFSLPOPNJTytti Vainikka on nimitetty
johdon sihteeriksi Infra ja
talo -liiketoimintaryhmään
Helsinkiin.
Museovirasto
t.VTFPWJSBTUPOQÊÊ
johtajaksi on nimitetty filosofian tohtori,
museotoimenjohtaja Juhani Kostet 1.1.2010–
31.12.2014. Juhani Kostet siirtyi tehtävään Turun
museokeskuksen museotoimenjohtajan virasta.
Teuvo Heinonen vastaa
Ekokem-konsernin markkinoinnista ja viestinnästä.
t0TUPBTTJTUFOUJLTJPOOJ
mitetty Riitta Kollin ja
myyntisihteeriksi Aino
Aromaa.
t.ZZOUJKBQBMWFMVUZL
sikköön on nimitetty materiaalipäälliköksi Juuso
Lehti ja myyntisihteeriksi
Susanna Okkolin.
t)40TJIUFFSJSirkku
Koivisto on nimitetty
johdon sihteeriksi Vesi ja
ympäristö -liiketoimintaryhmään Helsinkiin.
Ekokem Oy Ab
t&LPLFN0Z"COUVULJ
muspäälliköksi on nimitetty Toni Andersson.
t.BSLLJOPJOUJQÊÊMMJLLÚ
Liikennevirasto
t'.Anne Mäkynen
on nimitetty suunnitteliKBLTJ&TQPP)PMMPMBO:N
päristökonsultointiyksikössä toimipaikkanaan
Tampere.
t:IEZTLVOUBUFLOJJLBO
ins. Jukka Niilo-Rämä
on nimitetty suunnitteluJOTJOÚÚSJLTJ5BNQFSFFO-JJ
kenneväylät -yksikköön.
Liikenteen
turvallisuusvirasto
t,FSBWBOLBVQVOHJOLF
hitysjohtajaksi on valittu
%*Pekka Kauranen.
Kauranen vastaa muun
muassa Keravan strategisesta suunnittelusta, kaupungin toimintojen kehittämisestä, laatupolitiikan
johtamisesta, konserniin
kuuluvien liikelaitosten ja
yhtiöiden ohjaamisesta,
kaupungin elinkeinoja
omistajapolitiikan kehittämisestä sekä asuntoasioista.
Kauranen on tehnyt
pitkän työuran kansainvälisissä yritysjohdon ja konsultoinnin tehtävissä. Hän
on työskennellyt myös
Suomen Kansallisoopperan säätiön hallintojohtajana sekä viimeksi asiakkuuskonsulttina.
Vapo Oy
t...NFUTÊOIPJUB
ja Mika Säynäjäkangas on nimitetty puuenergiajohtajaksi Vapo
Oy Paikalliset polttoai-
t%*Eetu Elohaka on nimitetty suunnittelijaksi
Porin Infrayksikköön.
NCC Roads Oy
t-JJLFOUFFOUVSWBMMJTVVT
viraston pääjohtajan virkaan on nimitetty varatuomari Kari Wihlman.
Wihlman siirtyy virkaan
Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) ylijohtajan tehtävästä.
Ramboll
Finland Oy
KTM Jyri Salonen on niNJUFUUZ/$$3PBET0ZO
vt. toimitusjohtajaksi yrityksestä lähteneen Heikki
Röngän tilalle. Salonen
on tähän asti toiminut yhtiön talousjohtajana.
Lahden Talot Oy
t3BLFOOVTJOTJOÚÚSJ".,
Toni Wasenius on nimitetty projektipäälliköksi Tammisaaren Taloyksikössä.
t,JJOUFJTUÚOIPJEPOPI
jaajaksi on nimitetty Jan
Rättö. Hänet valittiin tehtävään yhtiön sisältä.
WSP Finland Oy
Sanasta miestä
K
t4VVOOJUUFMVIPSUPOP
NJ".,
Piritta Kivimäki ja
tTVVOOJUUFMVIPSUPOPNJ
".,
Ainikki Laine on
nimitetty ympäristösuunOJUUFMJKPJLTJJOGSBUPJNJBMBM
le Ouluun.
t%*Mauri Möttönen ja
t3*Juha Tapper on nimitetty suunnittelijaksi katuja aluesuunnitteluykTJLLÚÚO*OGSBUPJNJBMBMMF
Helsinkiin.
t3* Hanna Keskimäki
on nimitetty suunnittelijaksi tie- ja ratasuunnitteMVZLTJLLÚÚOJOGSBUPJNJBMBM
le Helsinkiin.
t"SLLJUFIUJSusanna Anttila on nimitetty
suunnittelutehtäviin YmQÊSJTUÚKB"SLLJUFIUVVSJ
-toimialalle Helsinkiin.
tJOTHerkko Torssonen
POOJNJUFUUZ5FDIOJDBM%J
SFDUPSFJLTJWJFOUJZLTJLLÚÚO
Helsinkiin.
t5FLOZP'.Cecilia
Halsti on nimitetty suunnittelijaksi liikenteen konsultointiyksikköön Helsinkiin.
t%*Elissa Pesonen ja
tJOTAnja Sipi on nimitetty geosuunnittelijoiksi
1PIKBSBLFOOVTKBLBMMJP
toimialalle Helsinkiin.
t5FLOZPEero Kulmala
POOJNJUFUUZ-7*BTJBOUVO
tijaksi tutkimustoimialalle
Helsinkiin.
t1JJSUÊKÊAnu-Irene
Damski on nimitetty
suunnitteluavustajaksi siltatoimialalle Helsinkiin.
otimaisten kielten
tutkimuskeskus on
kiinnittänyt huomiota, aivan aiheesta, huonoon
virkakieleen. Viimeksi se
on puuttunut aluehallintouudistuksessa käyttöön otettuihin kömpelöihin nimikkeisiin ja kielenvastaisiin lyhenteisiin.
Käytetty kieli elää, ja sitä
voi tarkastella vakavasti – tai hieman kieli poskessa.
Byrokratian kielessä
on aina omat muotisanansa ja ilmaisunsa. Niitä pitää käyttää puheessa ja kirjoituksissa, jotta
antaa itsestään kuvan
ajan tasalla olevana asiantuntijana. Vielä jokin
aika sitten, kun haluttiin
korostaa jonkin asian
tärkeyttä, sanottiin sen
olevan keskiössä. Nyt
on loitonnuttu keskiöstä. Uusi muoti-ilmaisu
on rajapinta. Vähän väliä tarkastellaan eri asioiden rajapintoja.
¬Ê¬Ê¬
Näin talviaikaan
saamme kuulla uutisista, miten huono keli on
aiheuttanut liikenteessä
QFMUJLPMBSFJUB1FMUJLPMB
rilla tarkoitetaan vähemmän vakavaa autolle
sattunutta liikenneonOFUUPNVVUUB*MNBJTVM
la halutaan kertoa, että
ei ole tullut henkilövahinkoja, ainoastaan auton pellit ovat menneet
SVUUVVO*MNBJTVPOLJFM
tämättä aika kuvaava.
5PTJOOZLZJTUFOBVUP
jen niin sanotut puskurit
ja muut yhteentörmäyksessä ensimmäiseksi vaurioituvat osat ovat
usein muovia. Oikeampi
termi olisikin muovikolari, mutta se kuulostaa
IVWJUUBWBMUB1FMUJLPMBSJ
on sanana hieman keksimällä keksityn tuntuinen, vai oletteko kuulleet joskus jonkun sanovan, että ajoin tuossa
peltikolarin?
¬Ê¬Ê¬
Joensuuhun rakennettiin muutama vuosi sitten komea urheiluhalli ja paikallisesti järjestettiin kilpailu hallin
nimeämiseksi. Voi sitä
mielikuvituksen runsautta, kun hallin nimekTJUVMJ+PFOTVVO"SFFOB
Voitteko kuvitella, että
aikaisemmin hersyvästä
ja monipuolisesta suomen kielestä tunnetut
karjalaiset, jotka ovat
synnyttäneet sellaisen
kielellistä ilottelua pursuavan eepoksen kuin
Kalevala, eivät keksi urheilupaikalle muuta niNFÊLVJOBSFFOB 5PUUB
kai areena, kun kaikissa
muissakin kunnissa on
areena.
¬Ê¬Ê¬
Joskus jotkin sanat
tuntuvat liian arkisilta ja
niiden asemesta käytetään fiinimpää vastinetta. Jos mainoksessa luvataan, että jostain ei
tarvitse maksaa, niin sitä ei saa ilmaiseksi vaan
WFMPJUVLTFUUB.BJOPT
miehet ovat tykästyneet tähän veloituksetta ilmaisuun. Kyllähän
sen ymmärtää, mutta
kuulostaa silti jotenkin
vieraalta. On kyllä siinä
mielessä hyvä mainossana, että on tällä tavalla jäänyt minunkin mieleeni.
Kun jotain asiaa kiirehditään, sanotaan, että se pitää tehdä välittömästi. Suomen kielessä
on tähän tarkoitukseen
sopiva lyhyt ja iskevä sa-
pakina
M Eero Hiltunen
on 62-vuotias
erityisasiantuntija.
na heti. Sitä ei vaan
jostain syystä haluta
käyttää, ehkä se on
lyhyydessään jotenkin
liian käskevä. Hassua
on, että välittömästi
ei tarkoita samaa kuin
heti. Välittömästi-sanan vastakohta on
välillisesti. Ei-välillisesti
ei tarkoita samaa kuin
heti. Välillisesti ja välittömästi adverbeillä
ei itse asiassa ole mitään tekemistä ajan
kanssa, vaan ne kuvaavat sitä, tekeekö
joku jotain itse vai onko siinä joku välissä.
¬Ê¬Ê¬
Kieliasioihin puuttuvaa pidetään niuhottajana, tekipä sen
sitten tosissaan tai
puolitosissaan. Kieli on kuitenkin tärkeä,
koska ajattelu ja ihmisten välinen kommunikointi perustuu
sen varaan. Sen vuoksi on huolestuttavaa,
jos sanojen merkitys
hämärtyy ja kielelliset
ilmaisut köyhtyvät.
57
tapahtumakalenteri
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
2010
Asuntomessut
Putkimestaripäivät
16.7.–15.8.2010 Kuopio
www.asuntomessut.fi
4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinki
www.kuntienputkimestarit.fi
Habitare-messut
Valo-tapahtuma
3rd Nordic Biogas Conference
Vihreällä teknologialla kohti
tuottoisampaa huomista
1.–5.9.2010 Helsinki
www.habitare.fi
10.– 12.3.2010 Oslo
http://nordicbiogass.ezpublish.no/2010/
conference/
CAVIA – Kavitaatio yksikkö
Lisää biokaasua!
Jätehuollon neuvottelupäivät
Turvallisuus-,
Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointi-messut
23.–24.3. Helsinki
www.fcg.fi
8.–10.9.2010 Tampere
www.tampereenmessut.fi
Jäähallipäivät 2010
Kuntamarkkinat
23.–25.3.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.finhockey.fi
15.–16.9.2010 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Alueidenkäytön tietojärjestelmät
FinnBuild-messut
24.3.2010 Helsinki
leena.kopperoinen@ymparisto.fi
www.ymparisto.fi
6. – 9.10.2010 Helsinki
www.finnbuild.fi
Vähemmän jäännöslietettä!
Soveltuu sekä suunniteltaviin että
olemassa oleviin mädätysprosesseihin!
Maanmittauspäivät
Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi &
Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010
25.–26.3.2010 Rovaniemi
www.maanmittauspaivat.org
6.–9.10.2010 Helsinki
www.ymparistotekniikkamessut.fi
www.dewaco.fi
sales@dewaco.fi
Kuntien 5. ilmastokonferenssi
5.–6.5.2010 Tampere
www.kunnat.net/ilmastoenergia
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
Public10 – International
Fachmesse für Stadtplanung
und öffentliche Raumgestaltung
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
18.–19.5.2010 Stuttgart
www.public10.de
International Passive House
Conference
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
28.–29.5.2010 Dresden
www.passivhaustagung.de
ICLEI Resilient Cities 2010
ÖN EN
1/2010
ALA NSA YKK
28.–30.5.2010 Bonn
www.iclei.org/bonn2010
1.6.–4.6.2010 Moskova
www.ecwatech.com
s
Jätevesiselvity
ki
Uusikaupun
tehostaisi
hyvää vauhtia i neuvontaa
hiilineutraaliks sivu 43
Vesihuolto 2010 -päivät
sivu 14
si
Helsinki linja
puistokasvien
käytön sivu 24
kan
Kuntateknii ista
investoinne 49
ei tingitä sivu
noudattaa
aisten kisakylä
Talviolympial
12
kriteerejä sivu
kestävyyden
2010
2.–3.6.2010 Vaasa
www.vvy.fi
Kuntatekniikan päivät
3.–5.6.2010 Joensuu
sivu 6
mänlaadussa
udessa ja elä
Oppaan
ARAS?
MAAILMAN P
talo
kärkisijoilla
VANCOUVER
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Tilaa Kuntatekniikka!
t
Kovia kokenu
nki
Kristiinankaupu
iloitsee uudesta
Riitta
a,
uimahallist sivulla 36
s. 36
El-Nemr sanoo
ECWATECH-2010
58
DEWACO Oy
sähköinen
versio leh
ti.kuntat
ekniikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta
jatkuvana kestotilauksena
70 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2010 ilmestyvän
Vesihuollon osto-oppaan.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa
79 euroa, irtonumero 8,50 euroa.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen
voi hoitaa kätevimmin os.
http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. (09) 771 2442.
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
FCG – Hyvän elämän tekijät
SITO on liikenteen, ympäristön ja
infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja tuottava moniosaaja.
www.sito.fi
Palvelutarjontamme kattaa
konsultoinnin, suunnittelun,
rakennuttamisen ja tietotekniikan.
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
www.fcg.fi
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA
Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere
OTA PROSESSITIEDOT
HYÖTYKÄYTTÖÖN!
RAP
Joustava työkalu raportointiin ja kunnossapitoon
Tutustu automaation ja sähköistyksen kokonaisratkaisuihin
Golder Associates Oy
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkiminen ja kunnostus
• Jäteluokitukset
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit
• Hyötykäyttöarvioinnit
maanrakentamisessa
• Vesistöjen ja ranta-alueiden
sedimenttitutkimukset ja kunnostus
• Ympäristöriskien arvioinnit
• Vanhojen kaatopaikkojen
kunnostussuunnittelu
Kotimaiset, energiaa säästävät
www.apexautomation.fi
AIRIT™-ilmastimet
MIXIT™-sekoittimet
Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien
suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja
tarvittaessa vuokraus.
Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola, p.0207 288 288
WWW.WATERIX.COM
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
.DUWWDSRKM DL VHW ), .6 8RKM HO PL VWRW
.XQQLOOH
6XXQQLWWHOXWRLPLVWRLOOH
(QHUJLDODLWRNVLOOH
7HROOLVXXGHOOH
6 HO DL QNl\WW|L VHW ), .6 8VRYHO O XNVHW
9HVL , QI R YHVLODLW RNVLOOH
9HUNRVW R , QI R HQHUJLDODLW RNVLOOH
. DDYD , QI R NDDYRLW W DMLOOH
7HKGDV,QIRWHROOLVXXVODLWRNVLOOH
ZZZEDVHSRLQWIL
SXK
59

VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa

Transcription

Similar documents

PDF-versio Kuntatekniikka-lehden mediakortista 2016

Hallitus ja toimihenkilöt

Hallitus ja toimihenkilöt

Porin uimahalli saa lisävoimaa - Vesiopas

korkeajännitteistä vedenpuhdistusta - Vesiopas

yhdyskunta - Vesiopas

John Hopkins rakennuttaa hylätystä teollisuusalueesta

KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ - Vesiopas

aurinkovoima avuksi vuoreksessa - Vesiopas

OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6

yhdyskunta - Vesiopas

liikuntapaikat - Vesiopas

kuopion asuntomessut - Vesiopas