korkeajännitteistä vedenpuhdistusta - Vesiopas

Transcription

korkeajännitteistä vedenpuhdistusta - Vesiopas
ALANSA YKKÖNEN
5/2012
Pyörätaskut
lisäävät liikenneturvallisuutta,
Marek Salermo
36
39
vakuuttaa. sivusivulla
Maailmankongressi toi
kuntatekniikan asiantuntijat Helsinkiin sivu 20
KUNTAMARKKINAT
12.–13.9. – ohjelma
keskiaukeamalla
Päästöjen vähentämiseen
löytyy myös
edullisia keinoja sivu 24
Hankintamenettelyjen
kehittäminen parantaa
tuottavuutta sivu 26
Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella
KORKEAJÄNNITTEISTÄ
VEDENPUHDISTUSTA
sivu 6
s rto
Tee oikea
kiintei
a
t
t
e
.
ks
oikkeu ä haastetta
p
t
ä
v
ltä
lisä
alet sisä oimintaan n johtava v d
e
v
e
t
jä
je
vai
nt
olliset pumppuje vesipumppu y ratkaisu
e
t
a
j
jäte
löyty
lliset
uovat
Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta
e
tä ain n-Rupp on sa. Pumppu
suooman a
t
t
a
m
Gorma maailmas n.
jop
sko
a
i
olle. U läpi kulkee ls
a
t
mistaj kin kohteisi
e
l
sen
udel
ua he
ysin u
umpp
keisiin
een ja
pop
put tä stokorkeut
m
u
on up
p
t
o
o
t
ä
l
n
v
o
e
u
n
etri
ja h
seim
ssa.
rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi
i
i
s
o
t
e
li
llis
pystyy
t hyvin
artikke
V -ma
Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova
ta
m
ky
ritusky altaan 76m n käyttökus
j
u
p
si
halkai . Myös pum
a
a
pomp
Maahantuoja:
Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka
suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden
sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin
kohteisiin.
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4,
01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen
vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta.
Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com
SISÄLTÖ 5/ 2012 t 6. syyskuuta
46-47 Turun Myllysilta on vuoden
kuntatekniikan saavutus. Sillan lentokoneen siiven muotoa jäljittelevä
ruostumaton teräsverhous heijastaa
veden liikkeet.
KUNTAMARKKINAT
12.–13.9. – ohjelma
keskiaukeamalla
16 Maailman ensimmäinen kansainväliset
23 Ruotsalainen Karl-Erik Eriksson on osallis-
50 Tanskan Ørestadissa trendikkäät ja muo-
kriteerit täyttävä passiivienergiatennishalli
on rakennettu puusta penkkejä myöten.
tunut IFMEn maailmankogresseihin jo lähes 40
vuoden ajan.
toilultaan rikkaat asuintalot muodostavat
rohkean ja yhtenäisen kokonaisuuden.
VESIHUOLTO
HANKINNAT
TEKNISET PALVELUT
Sähköpurkauksesta tehoa
desinfiointiin?
Julkiset hankinnat ja TUKEFINkonsepti tuottavuustyökaluina
26
Turun uusi Myllysilta on vuoden
kuntatekniikan saavutus
46
Oulun kaupunki kehittää
hankintamenettelyjään
26
Kupera-hanke perkasi teknisen
sektorin toimintatapoja
48
Rohkeaa arkkitehtuuria
Malmössä ja Kööpenhaminassa
50
6
Vesihuollon organisaatiot
linjakkaampaan yhteistyöhön
13
Vesihuoltolaki julkis- ja
yksityisoikeuden rajapinnalla
14
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
YHDYSKUNTA
Suomen kuntatekniikan yhdistys
Växjö rakentaa puusta
yhteisvoimin
UKTY
16
IFME-kongressista eväitä kestävään
yhdyskuntaan
20
Kuntien putkimestarit
33
37
38
TURVALLISUUS
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Rättisitikat parveilevat kesäisin
Uutisia
Karl-Erik Erikssonin lähes
neljä vuosikymmentä IFMEttä
23
Pyörätaskut rohkaisevat
pyöräilemään ajoradalla
39
Päästövähennykset onnistuvat
pienelläkin budjetilla
24
Kunnissa riittää työtä
häiriötilantesiin varautumisessa
42
Kirjallisuutta
Henkilöuutisia
Palveluja
Kuntatekniikka 5/2012
45
52
55
56
58
3
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
Q Energia
Q Hankinnat
Q Ilmastonmuutos
Q Infra-IT
Q Jätehuolto
Q Kiinteistöt
Q Kunnossapito
Q Liikenne ja väylät
Q Liikuntapaikat
Q Maankäytön suunnittelu
Q Maarakennus
Q Rakentaminen
Q Turvallisuus
QUimahallit ja kylpylät
Q Vesihuolto
QViheralueet
Q Ympäristö
ALANSA YKKÖNEN
5/2012
Pyörätaskut
lisäävät liikenneturvallisuutta,
Marek Salermo
36
39
vakuuttaa. sivusivulla
Maailmankongressi toi
kuntatekniikan asiantuntijat Helsinkiin sivu 20
KUNTAMARKKINAT
12.–13.9. – ohjelma
keskiaukeamalla
Hankintamenettelyjen
kehittäminen parantaa
tuottavuutta sivu 26
Henry Hatakka ja Matti Virkamäki testaavat Tampereella
KORKEAJÄNNITTEISTÄ
VEDENPUHDISTUSTA
sivu 6
Kannen kuva: Merja Ojala
Päästöjen vähentämiseen
löytyy myös
edullisia keinoja sivu 24
TOIMITUS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö
Puh. 09 771 2533
Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi
Puh. 09 771 2087, 050 310 4811
TOIMITUSNEUVOSTO
Marika Kämppi
Heikki Lonka
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
Petri Vainio
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)
Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)
Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)
ILMOITUKSET
Marianne Lohilahti
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab, Kouvola
ISSN 1238-125X
67. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
[email protected]
Laatua säädösviidakkoon
”
Elokuussa julkaistiin väitöstutkimus suomalaisen lainvalmistelun laadusta. Siinä arvioitiin laatua ja sen kehittymistä viime vuosikymmeninä kriittisesti erityisesti eri intressiryhmien tasapuolisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta. Nykyään eturivissä vaikuttamassa ovat lähinnä elinkeinoelämä ja
työmarkkinajärjestöt. Lainvalmistelun parantaminen on esillä jopa hallitusohjelmassa, mutta tulokset lienevät nähtävissä vasta myöhemmin.
Uusia lakeja sekä muita kansalaisten ja yhteisöjen toimintaa ohjaavia
säädöksiä tulee voimaan jatkuvasti. Näin käy kunta-alallakin yleisesti, myös
kuntatekniikassa. Tuorein esimerkki on näinä päivinä eduskunnalle annettava hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Taustalla on
EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano korjausrakentamisen osalta.
Valmistelusta vastannut ympäristöministeriö haluaa Suomen olevan jälleen
EU:n eturivissä edistämässä sinänsä hyvää asiaa, energiatehokkuutta. Lakimuutoksista ja asetuksista saattaa pahimmassa tapauksessa syntyä lähes legendaarista haja-asutuksen jätevesiasetusta kiivaampi keskustelu. Kustannusvaikutuksiltaan tämä säädöspaketti voi ainakin olla tuntuvasti sitä suurempi.
Päämäärään pyritään sivulle vilkuilematta, eikä kokonaisnäkemystä uuden säätelyn vaikutuksista esimerkiksi kuntien tehtävien muutoksiin tai korjausrakennushankkeeseen ryhtyvän velvoitteisiin tahdo löytyä. Kuntien toimitilakustannusten tai kansalaisten asumiskustannusten on arvioitu nousevan
5-15 prosenttia, mikä ei lupaa hyvää näköpiirissä olevassa taloustilanteessa.
Homekorjauksiakin riittää jo nykyisellään kunnissa vuosiksi eteenpäin.
Eduskunnan pitäisi harkita huolellisesti, miten korjausrakentamista Suomessa ensi vuonna ja sen jälkeen säädellään. On hyvä pitää mielessä Olaus
Petrin tuomarinohjeet lähes 500 vuoden takaa: ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan”.
Ruotsalaiset tekivät sen taas
Eivät sentään tällä kertaa voittaneet jääkiekon maailmanmestaruutta. Mutta
osoittivat kuntatekniikan maailmankongressissa osaavansa tehdä monia asioita fiksusti – ja myös kertoa niistä muille. Toki myös kotimaiset kuntatekniikan edistysaskeleet ja kaukomaiden oivallukset nousivat tapahtumassa hyvin esille.
Kongressia seuranneena on myönnettävä, että länsinaapurissa monia sellaisia asioita, joita meillä juntataan kuin käärmeitä pyssyyn, on toteutettu hyvässä yhteisymmärryksessä menestyksekkäästi. Ehkä se on sitä diskuteeraamisen kautta syntyvää yhteishyvää, jota kaikki kansankodissa mielellään ovat
edistämässä.
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
6/2012
13.9.
4.10.
Jätehuolto ja ympäristö QLiikenne ja väylät QYmpäristötekniikka 9.–12.10.
7/2012
11.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto
8/2012
21.11.
13.12.
Energia QValaistus
Sähköpurkauksella käsitellystä vedestä otetaan
säännöllisesti näytteitä, jotka analysoidaan Ruskon vesilaboratoriossa. Pilottilaitteistolla käsiteltyä vettä ei johdeta verkostoon.
6
Kuntatekniikka 5/2012
VESIHUOLTO
Pilottilaitteisto testikäytössä Tampereella
SÄHKÖPURKAUKSESTA
tehoa desinfiointiin?
Tampereen Veden käyttöpäällikkö Matti Virkamäki (vas.) ja tekniikan tohtori Henry Hatakka Wapulec Oy:stä tarkistavat, ettei otsonipitoisuus pilottilaitteiston läheisyydessä ole kohonnut liian korkeaksi. Suomen useimpia EU-maita selvästi tiukemmat sisäilman otsonipitoisuuden raja-arvot edellyttävät tiivistä seurantaa.
Talousveden desinfiointiin on kansainvälisenä yhteistyönä kehitetty Suomessa uutta menetelmää,
joka perustuu hapetukseen korkeajännitteisen
sähköpurkauksen avulla. Se on laboratorio-oloissa osoittautunut tehokkaaksi niin puhdistustulosten kuin energiankulutuksenkin osalta. Tampereen Veden Ruskon vesilaitoksella on kesäkuusta
lähtien testattu menetelmää pilottilaitteistolla.
TEKSTI Paavo Taipale
KUVAT Merja Ojala
NNVesi solisee ohuina kalvoina
ylhäältä alas muovilevyn takana
jääkaapin kokoisessa pilottilaitteistossa Ruskon vesilaitoksella
Tampereella. Suojaseinämän takana äärimmäisen lyhytkestoiset,
noin 100 nanosekunnin pituiset
vajaan 20 kilovoltin korkeajännitepulssit muodostavat reaktorissa
koronapurkauksen maadoitetun
levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan väliin. Purkauksen läpi virtaavan vesikalvon pintaan
muodostuu hydroksyyliradikaaleja, jotka poistavat epäpuhtauksia vedestä hapettamalla.
Kuulostaa monimutkaiselta,
mutta näyttää yksinkertaiselta.
Pilottimittakaavan kokeisiin pääsemisen taustalla on pitkäaikainen tutkimustyö, jota Lappeenrannan teknillisessä yliopistosKuntatekniikka 5/2012
7
VESIHUOLTO
“Kloorauksesta ei
voida kokonaan
luopua, koska otsoni
ei säily verkostossa
riittävän kauan.”
sa on tehty yhteistyössä venäläisen Tomskin teknillisen yliopiston ja suomalaisen Wapulec Oy:n
kanssa.
– Menetelmää on tutkittu
muuallakin, mutta venäläisillä on sen kaupallisesta käytöstä
eniten kokemuksia ja myös tutkimustietoa, sanoo menetelmän
kehittäjä ja pilottikokeita johtava
tekniikan tohtori Henry Hatakka Lappeenrannan teknillisestä
yliopistosta.
Tutkimusta vietiin Suomessa eteenpäin Tekesin tukemalla
2,5-vuotisella hankkeella. Venäläistä reaktorityyppiä kehitettiin
poistamalla elektrodeissa käytetyt eristeet. Näin päästiin käsiksi koronapurkauksiin. Menetelmä on tehokas, mutta herkkä vedessä olevien sähköä johtavien ai-
neiden suhteen. Ongelma saatiin
ratkaistuksi, ja reaktori toimii nyt
luotettavasti.
– Matkan varrella hajotettiin
muutama reaktori, mutta lopulta saatiin kuukauden aikana
prosessin energiankulutus putoamaan kolmannekseen otsonoinnin vaatimasta energiasta,
Hatakka kertoo.
Ongelmia on matkan varrella
ollut muitakin. Varsinkin veden
ollessa kylmää reaktorissa syntyvä otsoni ei ehdi hävitä pilottilaitteistoon rakennetussa säiliössä.
– Kun sisäilman otsonin rajaarvot ovat Suomessa vielä puolta
pienemmät kuin muualla EU:ssa,
niin asialle oli tehtävä jotakin.
Täällä se tarkoitti veden johtamista putkessa laitosrakennuksen ulkopuolelle.
20 kilovoltin sähköpurkaus hapettaa veden epäpuhtauksia Ruskon
vesilaitoksen pilottilaitteistossa. Vesi virtaa ohuina kalvoina elektrodien välissä ylhäältä alas. Käsitelty vesi varastoidaan alaosan säiliössä, kunnes reaktiossa syntyvä otsoni hajoaa.
Sähköpurkaus korvaa
otsonoinnin?
Ruskon nykyinen puhdistusprosessi ei sisällä otsonointia, joten
suoraa vertailua siihen ei täällä
voida tehdä. Laitteistoon tuleva
vesi otetaan laitoksen puhdistusprosessista flotaation jälkeen.
Sähköpurkaus veden desinfioinnissa
OHenry Hatakka, TkT
Lappeenranan teknillinen
yliopisto / Wapulec Oy
on kehitetty korvaamaan
laadukasta vettä tuottava, mutta paljon
energiaa kuluttava otsonointi. Otsonointia vastaava hapetusteho on saatu uudella
koronapurkausmenetelmällä, jossa kuluu
enintään kolmannes otsonoinnin tarvitsemasta energiasta. Koronapurkaus tuottaa
suoraan veden pintaan lyhytikäisiä, mutta erittäin aktiivisia hapettajia, hydroksyyliradikaaleja. Lisäksi purkauksessa muodostuu muita hapettajia, kuten otsonia ja
atomihappea. Pääteho on kuitenkin massiivisessa radikaalimuodostuksessa.
Menetelmä kuuluu niin sanottuihin kehittyneisiin hapetustekniikoihin, jotka soveltuvat liuenneiden (orgaaniset ja jotkin
epäorgaaniset kuten rauta ja mangaani)
aineiden poistamiseen vedestä hapettamalla eli pilkkomalla haitalliset kemialliset
komponentit pienemmiksi ja vaarattomiksi yhdisteiksi tai mineralisoimalla ne vedestä kokonaan hiilidioksidiksi.
Laitteisto koostuu generaattorista ja
SÄHKÖPURKAUSMENETELMÄN
TOIMINTAPERIAATE
QMenetelmä
8
Kuntatekniikka 5/2012
Generaattori
Korkeajännitteinen
sähköpulssi
Reaktori
Puhdistettava vesi
Ilma tai
happi
Puhdas
vesi
reaktorista. Generaattori tuottaa erittäin
lyhytkestoisia (noin 100 nanosekuntia)
korkeajännitepulsseja. Korkeajännitepulssi muodostaa reaktorissa koronapurkauksen maadoitetun levyn ja korkeajännitteisen elektrodilangan väliin. Vesi virtaa (pisaroina, norona tai kalvona) koronapurkauksen läpi, jolloin purkauksen elektrodisyöksy muodostaa veden pinnassa hydroksyyliradikaaleja.
Purkauksen on tapahduttava kaasussa (ilma, happi tai argon), koska kokonaan
veden sisässä väliaineen vastuksen voittamiseen hukataan moninkertainen määrä energiaa. Siksi vesi johdetaan reaktoriin
yksinkertaisen suihkulevyn läpi (vastaava
rakenne kuin normaalissa käsisuihkussa) ja
kerätään suljettuun säiliöön reaktorin alapuolella. Vesi poistetaan säiliöstä yksinkertaisen patolevyn kautta.
Suuremmissa yksiköissä vesi voidaan
johtaa suljettuun altaaseen, josta vesi poistetaan hiekkasuodattimen läpi. Reaktorissa muodostunut ja veteen liuennut otsoni
vapautuu vedestä, mutta lyhyen, lämpötilasta riippuen yleensä alle 30 minuutin viipymän jälkeen se hajoaa itsestään.
“Lopulta saatiin kuukauden
aikana prosessin energiankulutus
putoamaan kolmannekseen otsonoinnin
vaatimasta energiasta.”
– Vielä parempi olisi käyttää koronapurkauspuhdistusta
hiekkasuodatuksen jälkeiseen
veteen, mutta täällä vedessä on
siinä vaiheessa jo klooridioksidi
mukana, joten se ei ollut mahdollista, Hatakka selostaa.
– Putkistossa on oltava desinfiointikykyä tulevaisuudessakin, joten kloorauksesta ei voida kokonaan luopua, koska otsoni ei säily verkostossa riittävän kauan. Ongelmana on myös
nykyisen raakaveden kesäisin
korkea lämpötila, joka heikentää desinfioinnin tehoa, Tampereen Veden käyttöpäällikkö
Matti Virkamäki huomauttaa.
Menetelmällä on laboratoriossa kyetty hapettamaan sellaisiakin yhdisteitä, joihin perinteinen otsonointi ei ole tehonnut. Tällaisia ovat muun muassa metaani jätevedenpuhdistuksessa ja talousvesipuolella muun
muassa hormonit.
Teho paranee happipitoisuutta nostamalla
Periaatteessa koronapurkausmenetelmällä olisi mahdollista korvata desinfioinnin lisäksi muitakin puhdistusprosessin
vaiheita, mutta tehtyjen kokeiden perusteella energiaa kuluu
silloin niin paljon, että menetelmän kustannustehokkuus katoaa. Ruskon pilotissa sähköä käytetään noin 40 Wh puhdistettua
vesikuutiota kohti eli noin 0,5
sentin edestä.
Laitteiston läpi ajettiin kesällä vettä noin kuusi kuutiometriä tunnissa. Puhdistustehoa
on mahdollista parantaa nostamalla reaktorin happipitoisuutta. Teho kaksinkertaistuu, jos
reaktorin happipitoisuus on 60
prosenttia. Kustannusvertailua
lisähapen käytön ja ilman hapen varassa toimivien reaktorien välillä ei ole vielä tehty. Sen
sijaan otsonoinnin energian ku-
lutuksesta on tietoa.
– Otsonia annostellaan tyypillisesti 2–10 mg/l, ja otsonin
valmistamiseen kuluu energiaa
noin 20–35 kWh/kg. Näin ollen
otsonoinnin energiakustannus
vaihtelee välillä 40–350 Wh/m3,
Henry Hatakka sanoo.
– Kun energian hinta nousee
koko ajan, sen kulutuksen vähentäminen on tärkeää, käyttöpäällikkö Virkamäki korostaa.
Vähän huollettavaa
Laitteistossa on varsin vähän
kunnossapitoa vaativia kohteita. Korkeajännitteisen sähköpurkauksen tuottava elektrodilanka joudutaan vaihtamaan
aika ajoin, mutta senkin käyttöikä on Hatakan mukaan varsin pitkä.
– Tämänhetkisessä pilottilaitteistossa myös vedenjakorakenteet vaativat jonkin verran
huoltoa, mutta uskon, että täyden mittakaavan laitoksessa siihen löydetään lähes huoltovapaa suunnitteluratkaisu. Koko
laitteiston käyttöiäksi voi arvioida noin 30 vuotta.
Pilottilaitteistosta voidaan
helposti skaalata tuotantokäyttöön soveltuva laitteisto. Generaattori tosin joudutaan vaihtamaan vesijäähdytteiseksi varsin
pian koon kasvaessa.
– Isompiin laitoksiin voidaan ja on usein muistakin syistä viisasta rakentaa useita käsittelylinjoja. Toistaiseksi kokemuksia on enimmillään 10 kilowatin generaattoreista, Henry
Hatakka sanoo.
Ennen täyden mittakaavan
laitoksen rakentamista kannattaa hänen mielestään ehdottomasti selvittää lisähapen käytön kustannustehokkuus. Tätä
on tarkoitus testata myös käynnissä olevalla Ruskon pilottilaitteistolla.
– Tarkoituksena on myös
Kuntatekniikka 5/2012
9
TAMPEREEN
VESI 2011
QTampereen
kaupungin
liikelaitos
QToimittaa
vettä Tampereella ja Pirkkalassa lähes 230 000
asukkaalle. Puhdistaa näiden lisäksi myös Ylöjärven yhdyskuntajätevesiä.
QVeden
myynti 15,2
miljoonaa m3
QTalousveden
tuotanto:
t1VIEJTUFUUVBQJOUBWFUUÊ
miljoonaa m3, josta Ruskon laitoksella 15,1 miljoonaa m3
t1VIEJTUFUUVBQPIKBWFUUÊ
miljoonaa m3
QJäteveden
puhdistus 26,5
miljoonaa m3, josta laskutettua
20,3 miljoonaa m3
QVesijohtoverkostoa
738 km
QViemäriverkostoa
1 311 km,
josta jätevesiviemäriä 668 km,
sadevesiviemäriä 596 km ja
TFLBWFTJWJFNÊSJÊLN
Q-JJLFWBJIUPNJMKPPOBB
euroa
Q-JJLFZMJKÊÊNÊNJMKPPOBB
euroa
QVakinaisen
henkilöstön
NÊÊSÊ
Tampereen Vesi tuottaa verkostoonsa pumpattavasta talousvedestä noin 15 miljoonaa kuutiometriä eli
kolme neljännestä Ruskon vesilaitoksella, joka ottaa vetensä Roineesta. Tavoitteena on siirtyä seudullisen Tavase Oy:n valmistamaan tekopohjaveteen. Hanke on kuitenkin edennyt kunnissa takkuisesti.
selvittää, voidaanko vielä pienemmällä sähköpurkausten pulssitaajuudella päästä yhtä hyviin
puhdistustuloksiin. Nykyisestä
1 000 pulssista sekunnissa taajuus
alennettaisiin puoleen.
Myös prosessin säädettävyyttä muun muassa käsiteltävän veden lämpötilan mukaan on vielä
tarpeen selvittää.
Päämarkkinat Suomen
ulkopuolella
Venäjällä sikäläistä sähköpurkausmenetelmää on käytetty vedenpuhdistukseen muun muassa leipomoissa, panimoissa ja
votkatehtailla. Suomalainen kehitystyö on jalostanut siitä olennaisesti energiatehokkaamman. Sen
on arvioitu voivan korvata erityi-
sesti paljon energiaa kuluttavaa
otsonointia vesilaitoksilla.
– Päämarkkina uudelle menetelmälle ovat suuret pintavesilaitokset ympäri maailmaa. Uusi
menetelmä voisi sopia myös kehittyvien maiden vesilaitoksille,
joissa desinfioinnin tarve on suuri ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuudet hyvät, Ha-
Vedenpuhdistusmenetelmien tutkimus on pitkäjänteistä
TEKSTI Paavo Taipale
KUVA Seppo Haavisto
QUusia
vedenpuhdistusmenetelmiä, kuten kalvosuodatusta ja
elektrokoagulaatiota on tutkittu
monella taholla sekä Suomessa
että muualla maailmassa, mutta
merkittäviä läpimurtoja ei juuri
ole saatu aikaan.
– Kalvosuodatusmenetelmien
käyttöönottoon liittyneet kovat
odotukset reilu vuosikymmen
sitten kilpistyivät valtaosin menetelmän kalleuteen. Kalvosuo-
10
Kuntatekniikka 5/2012
datuksen puhdistustulokset ovat
kyllä erinomaisia, sanoo vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta.
Kalvosuodatustutkimukset kuitenkin jatkuvat myös Suomessa. Perusvaihtoehtoina tarkastellaan joko ”harvemman” kalvon
käyttöä koko puhdistusprosessin
alussa tai ”tiheän” kalvon käyt– Nyt tutkitaan menetelmiä, joita laitosmittakaavassa voidaan
ajatella hyödynnettävän laajasti vasta 2030-luvulla, professori
Riku Vahala sanoo.
VESIHUOLTO
Henry Hatakka (vas.) säätää pilottilaitteiston generaattoria ja Matti Virkamäki tarkistaa laitteiston
ympäristön otsonipitoisuuden. Tilan otsonipitoisuutta on seurattava tarkasti.
takka pohtii.
Uuden menetelmän käyttökohteita Suomessa ei vielä ole
arvioitu. Kun laitoksella tehtävien pilottikokeiden pohjalta päästään laskemaan todellisia energiankulutustietoja, voidaan myös arvioida sitä, millaisille suomalaislaitoksille menetelmä soveltuisi niin, että inves-
toinnin takaisinmaksuaika olisi
kohtuullinen.
Tampereen Vesi mukana
alan kehityshankkeissa
Sopivaa vesilaitosta pilotointia
varten kartoitettiin melko laajasti, ja lopulta Ruskon vesilaitos
valikoitui testauspaikaksi. Pilottilaitteiston rakentaminen ja asen-
taminen on tehty Keksintösäätiön hankerahoituksella. Ruskon
vesilaitos tarjoaa laitteistolle tilat,
analytiikan ja asennusapua sekä
tarvittavan sähköenergian.
– Periaatteenamme on ollut
tehdä paljon yhteistyötä muun
muassa oppilaitosten kanssa. Tämä on yhtenä hankkeena muiden joukossa. Ei tämä menetel-
mä välttämättä tule koskaan täällä tuotantokäyttöön, mutta kehitystä pitää olla mukana viemässä eteenpäin, Matti Virkamäki
sanoo.
Tampereen Vesi on käynnistänyt tällä hetkellä varalaitoksena
toimivan Näsijärven vettä käyttävän Kaupinojan vesilaitoksen
saneeraushankkeen. Näsijärven
veden laatu on tällä vuosituhannella parantunut merkittävästi ja
on joiltakin osin jopa parempi
kuin Roineen vesi, jota Ruskossa käytetään. Vesi tullaan saneerauksen jälkeen ottamaan Näsijärvestä selvästi Roinetta syvemmältä, mikä myös vakauttaa lämpötilaa ja parantaa veden makua
kesäaikana.
Kaupinojan laitoksen saneeraussuunnitelmat ovat jo valmiina, ja laitoksen on määrä olla
käyttökunnossa kahden vuoden
kuluttua kesällä 2014. Kapasiteetiltaan se tulee olemaan hieman
Ruskon laitosta suurempi.
– Kun Kaupinojan laitos saadaan saneerauksen jälkeen käyttöön, Ruskon laitos on tarkoitus
peruskorjata vuosikymmenen lopulla. Uskomme, että aikanaan
saamme tänne TAVASE Oy:ltä
tekopohjavettä, joka on luonnollisesti vielä paljon Roineen vettä
laadukkaampaa. N
työtä
töä täydentämässä tavanomaista
puhdistusprosessia.
– Jälkimmäistä vaihtoehtoa tutkittiin aikanaan varsin perusteellisesti, ja nyt keskitymme enemmän ensin mainittuun perusvaihtoehtoon. Jokin aika sitten saatiin lupaavia tuloksia myös ioninvaihtohartseista, mutta niitäkään
ei ole toistaiseksi otettu yleisesti
käyttöön.
Otsonoinnin annostuksesta
opinnäytetyö käynnissä
Tampereen teknillisen yliopiston
kemian ja biotekniikan laitoksen
professori Tuula Tuhkanen puolestaan muistuttaa, että suomalaisten pintavesien keskeisen ongelman, humuksen, poistoon on
toistaiseksi ollut käytettävissä hapetusta edullisempia menetelmiä.
– Hydroksyyliradikaalien käyttö
hapetuksessa on perusteltua erityisesti silloin, kun vedessä on sellaisia epäpuhtauksia, joita muut
menetelmät eivät poista.
Tuhkasen mielestä on tarpeellista myös selvittää otsonoinnissa käytettävää annostusta. Tähän
liittyvä opinnäytetyö on käynnissä
HSY Veden kanssa.
– On hiukan sellainen tuntuma, että monilla laitoksilla käytetään otsonoinnissa tällä hetkellä
liian suurta turvamarginaalia. Sen
pienentäminen alentaisi otsonoinnin kustannuksia. On kuitenkin hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiäkin tutkitaan, hän sanoo.
Osaavista tekijöistä pulaa
Riku Vahala muistuttaa tutkimuksen pitkästä aikajänteestä ja sanoo, että nyt tutkitaan menetel-
miä, joita laitosmittakaavassa voidaan ajatella hyödynnettävän laajasti vasta 2030-luvulla. Harvat
vielä käytössä olevat suomalaiset
pintavesilaitokset alkavat tulla saneerausikään. Niistäkin useat ottavat käyttöön tekopohjaveden
pintaveden sijasta.
– Näyttää kuitenkin siltä, että
vesilaitossaneerauksiin erikoistuneita urakoitsijoita ei tahdo enää
kotimaassa olla. Osaavia tekijöitä
ei tällaisiin erikoiskohteisiin löydy,
Vahala harmittelee.
Kuntatekniikka 5/2012
11
VESIHUOLTO
Opas vesiosuuskunnille, vesilaitoksille ja kunnille
VESIHUOLLON ORGANISAATIOT
linjakkaampaan yhteistyöhön
Vesiosuuskunnat ja
kunnat saavat ensi kevään aikana opasjulkaisun keskinäisen yhteistoimintansa järjestämiseen. Monissa kunnissa, joissa on
viime vuosikymmenellä perustettu runsaasti
uusia vesiosuuskuntia,
on kaivattu yhtenäistä
ohjeistusta.
TEKSTI ja KUVA Paavo Taipale
QQ Suomessa on toista tuhatta
vesiosuuskuntaa, joista suurin
osa on pieniä. Uusia vesiosuuskuntia on muodostettu viime
vuosina haja-asutusalueille ja
loma-asuntoalueille varsinkin
jätevesiasetuksen velvoitteiden
täyttämiseksi. Tällainen toiminta jatkunee vilkkaana vielä lähivuosina.
Osuuskuntamuotoisen vesihuollon on yleisesti arvioitu voivan toimia laadukkaasti tulevaisuudessa silloin, kun osuuskunta
on niin suuri, että se voi palkata
alan ammattihenkilöstöä. Useissa
pienissä osuuskunnissa toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen.
Ammattitaitoinen järjestelmien ylläpito saattaa olla kunnan
asiantuntija-avun ja ostopalveluiden varassa.
Opas avuksi toiminnan
kehittämiseen
Kuntaliitto on käynnistänyt yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalleja kuntien, kunnan vesihuoltolaitosten
ja vesiosuusSuomen Kuntaliikuntien yhton yhdyskuntateistyön pohtekniikan pääljaksi. Työhön
likkö Kirsi Rontarvitaan laaja
tu sanoo.
kirjo alan toiMyös toiminmijoita kesta-aluepäätökkustelemaan
siin ja liittymisja muokkaavelvollisuudesta
maan yhteisvapauttamiseen
työn muotoja
halutaan selviä
tai toimintakriteereitä. Tärtapoja mah- – Tärkeintä ohjeistuksessa on
keää on luoda yhdollisia yh- se, että se on käyttökelpoista
teiset pelisäännöt
kaikille toimijoille – pienillekin,
distymisiä
koko vesihuoltoKuntaliiton yhdyskuntatekniivarten.
alalle. Painoarvoa
kan päällikkö Kirsi Rontu sanoo.
– Vesihuolhankkeeseen tuo
toalan toimijat ovat kertoneet tar- Ronnun mukaan se, että oppaan
peesta valtakunnalliselle julkaisul- laadinnassa ovat mukana MMM,
le, jossa on ohjeistusta ja esimer- YM, Pirkanmaan ely-keskus,
kiksi sopimusmalleja siitä, miten VVY, Pellervo-seura, SVOSK ja
vesihuoltolaitosten yhteistyötä Kuntaliitto.
parannetaan ja vesihuoltolaitok– Tärkeintä ohjeistuksessa on,
sia yhdistetään, olivatpa ne sitten että se on käyttökelpoista kaikilkunnan tai osuuskuntien laitoksia, le toimijoille – pienillekin. Hank-
VESIHUOLTOYHTEISTYÖN OPAS
OSUUSKUNNILLE JA KUNNILLE
QSelvitetään
vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien yhdistyessä tarvittava yhteinen näkemys omaisuuden arviointiin, yhteisen hallinnon muodostamiseen, sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan.
tWFTJMJJLFUPJNJOOBOTJJSUÊNJOFO
QOtetaan
tPTVVTLVOOBOWBSBUKBWBTUVVU
kantaa kunnan vesihuoltoavustuspolitiikkaan sekä
kunnan toiminta-alueen hyväksymisprosessiin ja liittämisvelvollisuudesta vapauttamispäätösprosessiin.
QLaaditaan
sopimusmalli ja selkeät ohjeet, jotka sisältävät
muun muassa seuraavat vesihuoltolaitosten yhdistymiseen
liittyvät asiat:
tQÊÊUÚLTFOUFLPLVOOBTTBKBWFsiosuuskunnassa
tMBLJFOWBBUJNBUNVPEPMMJTVVdet (sisältäen myös osuuskuntalain)
tPNBJTVVEFOTJJSSPU
tPNBJTVVEFOBSWJPJOUJ
tWFSPUVTLZTZNZLTFU
tBTJBLBTTPQJNVTUFOTJJSUÊNJOFO
tFSPUTPQJNVTFIEPJTTB
QHanke
aloitetaan laajapohjaisella seminaarilla syyskuussa 2012, jossa sovitaan työn tavoitteista ja etenemisestä ja kirjataan osapuolten näkemykset
sekä perustetaan hankkeelle ohjausryhmä.
keessa tullaan selvittämään myös
kuntien vesihuoltolaitosten ja vesiosuuskuntien tai vesiosuuskuntien keskinäisissä yhdistymisissä tarvittava yhteinen näkemys
omaisuuden arviointiin, yhteisen hallinnon muodostamiseen,
sopimuspohjiin sekä taksapolitiikkaan, Rontu kertoo.
Tavoitteena suositus
toimintatavoista
Tavoitteena on muodostaa suositus vaihtoehtoisista toimintatavoista kun yhteistyötä ryhdytään
tiivistämään tai jos vesihuoltolaitoksia ja osuuskuntia yhdistetään.
Yhdistymisissä otetaan huomioon kaikki organisoitumisvaihtoehdot.
– Kuntien ja niiden alueella
toimivien vesiosuuskuntien välillä tarvitaan joustavaa ja luottamuksellista yhteistyötä. Jo suunnitteluvaiheessa tulisi yhteistyössä todeta verkostojen tekninen
yhteensopivuus mahdollista tulevaisuuden yhdistymistä silmälläpitäen. Pitkällä tähtäimellä voisi
ajatella, että alueellinen vesihuoltolaitos, johon myös osuuskunnat liittyisivät, parantaisi toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta, Rontu pohtii.
– Ohjeistuksesta tehdään
maksuton verkkojulkaisu, joka sisältää sopimusmallit. Se on
tarkoitus julkaista ensi keväänä.
Osuuskuntien tietoon julkaisu ja
sen tieto saadaan SVOSK ry:n ja
VVY:n kautta. Toivomme myös,
että julkaisun sisältö kiinnostaisi mediaa, Kirsi Rontu sanoo. Q
Oppaan kokoamisesta vastaa Kuntaliitossa DI Henna Luukkonen, ja se on
keväällä 2013 ladattavissa Kuntaliiton
maksuttomana verkkojulkaisuna osoitteesta http://shop.kunnat.net/.
Kuntatekniikka 5/2012
13
Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä
VESIHUOLTOLAKI
– tasapainoilua julkis- ja
yksityisoikeuden välillä
Reilun vuosikymmenen voimassa ollut vesihuoltolaki on toiminut
kohtuullisen hyvin. Lakia sovellettaessa toimitaan sekä julkisoikeuden että yksityisoikeuden piirissä. Asiakas
ei aina ole selvillä pelisäännöistä. Vesihuollon palveluolemuksesta
huolimatta kunnalla on
keskeinen julkisoikeudellinen rooli sen kehittämisessä.
OJaakko Gustafsson
LuK/hall.yo
Itä-Suomen yliopisto
NNVesihuoltolaki (VHL) on eri-
tyislaki, jota sovelletaan kaikkeen
laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan, riippumatta sen organisointitavasta tai omistuspohjasta.
Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta, kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman laatiminen ja
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrääminen, edellyttävät
kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen, asiakkaiden asemaan vaikuttava päätöksentekomenettely
olisi luonteeltaan kokonaisuudes14
Kuntatekniikka 5/2012
saan julkisoikeudellista.
On lisäksi otettava huomioon,
että vesihuoltolaitosten toiminnan organisoinnissa joudutaan
soveltamaan myös muita säädöksiä kuten kirjanpitolainsäädäntöä ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnallisten vesihuoltolaitosten osalta
kuntalain 10a luku, jota sovelletaan kunnallisiin liikelaitoksiin ja
kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien osalta osuuskuntalaki (1488/2001). Yhtiömuotoiseen vesihuoltolaitostoimintaan
sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia (624/2006).
Vesilaitoksen ja asiakkaan
välillä on kuluttajasuhde
Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos toimisi käytännössä kunnan osana, vesihuoltolaitoksella ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä. Näin ollen vesihuoltolaitoksen ja sen asiakkaan välillä
ei ole viranomaissuhdetta (joka
tarkoittaisi siis julkisoikeudellista oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde, jota säännellään VHL:n
lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen soveltuvien säädösten
kuten kuluttajansuojalain (KSL,
38/1978) perusteella.
Vesihuoltolaitoksen kannalta
keskeistä on vakaa laitostalous,
joka mahdollistaa myös tarpeelliset investoinnit. Vesihuoltolaitoksen asiakkaan kannalta keskeisin intressi on saada tarvitsemansa vesihuoltopalvelut (talo-
usvesi, viemäröinti, tietyissä tapauksissa kuivatusvesien poisjohtaminen) luotettavasti ja edulliseen
hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla maksukäytännöillä tulisi tukea
näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet eivät kuitenkaan aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta kannalta aivan niin
yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja kuin intressien ja VHL:n
tavoitteiden toteutumisen kannalta voitaisiin pitää toivottavana.
VHL 4 luku säätää vesihuollon maksujen yleisistä perusteista, maksuista sekä kunnallisen
laitoksen kirjanpidosta ja VHL
5 luku vesihuollon sopimuksista, yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen muuttamisesta sekä sopimusten irtisanomisesta.
Koska kyse on edellä mainitun
kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä, joihin ei liity suoranaista julkisen vallan käyttöä, nämä
kyseiset säännökset ovat siten
luonteeltaan yksityisoikeudellisia. VHL:n tultua voimaan 2001
kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat vesihuollon maksut sekä vesihuoltopalveluja koskevat
sopimukset ovat siten luonteeltaan yksityisoikeudellisia.
Yksityisoikeudelliseen maksu- ja sopimusjärjestelmään siirtymisen eräänä tavoitteena on ollut maksujen ja niiden määräytymisperusteiden valvonnan läpinäkyvyyden parantaminen, mikä
on olennaista muun muassa asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun sekä vesihuoltolaitosten lai-
tostalouden valvonnan kannalta. Yhtenä tarkoituksena on ollut myös parantaa aiheuttamisperiaatteen ja kustannusten kattamisen periaatteen toteutumista
ja toteuttamisen valvontaa ja näin
kustannusten oikeaa kohdentamista niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen hinnoittelussa.
Valvonnan ja oikeusturvan
ongelmia
Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen maksu- ja sopimusjärjestelmään siirtyminen ei
ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta. Maksujen ja sopimusten yksityisoikeudellisesta luonteesta johtuen niissä ilmeneviin
erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti voida hakea muutosta valituksella hallinto-oikeuteen, vaan ne tulevat ratkaistaviksi muiden yksityisoikeudellisten
riita-asioiden tapaan kanteella
käräjäoikeudessa.
Tätä ei kuitenkaan voida pitää vesihuoltolaitoksen asiakkaan
kannalta mitenkään ongelmattomana, sillä yksityisoikeudelliseen
prosessiin liittyvä oikeuskuluriski voi olla huomattava, ja lisäksi niin vesihuoltolaitosten asiakkailta kuin käräjäoikeuksiltakin
yleensä puuttuu myös esimerkiksi VHL 4 luvun mukaisissa asioissa tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista asiantuntemusta.
Kunnallisten vesihuoltolaitosten palvelujen hinnoittelun
perustan muodostavasta taksasta päättää kunnan johtosään-
VESIHUOLTO
nössä nimetty kunnan toimielin,
yleensä valtuusto. Kyseinen taksapäätös (erotuksena VHL 4 luvun mukaisista yksityisoikeudellisista maksuista) on siten luonteeltaan julkisoikeudellinen, ja
tähän päätökseen on näin ollen
myös mahdollista hakea muutosta kunnallisvalitusteitse. Sen
sijaan esimerkiksi vesihuoltoosuuskuntien asiakkaiden mahdollisuudet hakea julkisoikeudellista tietä muutosta vesihuoltomaksujensa määräytymisperusteisiin ovat erittäin rajoitettuja, kuten käy ilmi esimerkiksi tapauksesta KHO:2012:39.
Laitoksen omistusmuoto
määrittää näin huomattavilta
osin myös asiakkaiden käytettävissä olevien oikeusturvakeinojen laajuuden maksuihin kohdistuvan muutoksenhaun kannalta.
Tätä voidaan pitää ongelmallisena erityyppisten vesihuoltolaitosten asiakkaiden välisen tasa-arvoisuuden kannalta. Tästä johtu-
en myös vesihuollon asiakassuhteissa saattaa toisinaan syntyä tilanteita, jolloin voi olla vaikeuksia päättää, tulisiko ratkaistavana oleva, maksujen määräytymisperusteisiin liittyvä asia tai kiista
käsitellä yksityis- vai julkisoikeudellisessa järjestyksessä.
Se aiheuttaa osaltaan epätietoisuutta niin vesihuoltolaitosten ja viranomaisten (kunta) päätöksenteossa kuin asiakkaidenkin
keskuudessa muun muassa aiemmin mainitusta kunnallisvalitusmahdollisuuden sattumanvaraisuudesta johtuen.
Valvonnan vastuut
hajallaan
Asiakkaan kannalta erityisen ongelmallista voi olla, että maksujen kohtuullisuuden ja määräytymisperusteiden valvonta ei sinänsä kuulu varsinaisesti kunnan
enempää kuin ely-keskuksenkaan toimivaltaan, vaan kyseiset
viranomaiset voivat käyttää toi-
mivaltaansa vain hallinnollisiin
asioihin eli VHL:n edellyttämään
julkisoikeudelliseen päätöksentekoon liittyen.
VHL:n mukaisten yksityisoikeudellisten velvoitteiden valvonta sen sijaan kuuluu kuluttajariitalautakunnalle (KSL:n mukaiset asiat) sekä kilpailuvirastolle (KilpailuL:n mukaiset asiat, johtuen vesihuoltolaitoksen
asemasta toiminta-alueensa ns.
luonnollisena monopolina). Nimenomaisesti VHL:n nojalla nämäkään tahot eivät voi ottaa kantaa mahdollisiin ongelmatilanteisiin VHL:n mukaisissa maksu- ja
sopimusasioissa.
Suomessa ei ole tällä hetkellä mitään sellaista viranomaistahoa, jolle juuri VHL:n mukaisten maksujen (ja sopimusasioiden) valvonta nimenomaisesti ja
viran puolesta kuuluisi. Tilanne
on hankala, sillä yksityisoikeudellista prosessia ei voida pitää
vesihuoltolaitoksen asiakkaan
kannalta erityisen tehokkaana
edunvalvontakeinona mahdollisissa kiistoissa.
Kokonaisuudessaan reilun
vuosikymmenen voimassa olleesta VHL:sta saadut kokemukset ovat olleet myös maksukäytäntöjen osalta pääasiallisesti
myönteisiä. Maksujen oikeudellisten määräytymisperusteiden ja
niiden valvontakäytäntöjen osalta tietynlaista terävöittämistä kuitenkin kaivattaisiin. Loppuraporttinsa jättänyt vesihuoltolain
tarkistamistyöryhmä onkin esittänyt VHL:n edellyttämien valvontakäytäntöjen tehostamista
myös lain yksityisoikeudellisten
velvoitteiden toteutumisen seurantaan liittyen. N
Kirjoittaja laatii Itä-Suomen yliopiston
oikeustieteen laitoksella opinnäytetyötä vesihuollon maksujen määräytymiseen vaikuttavista seikoista.
70
70 % maapallon pinta-alasta on vettä.
High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo.
70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan
kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että
rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he
Kuntatekniikka 5/2012
15
PUURAKENTAMINEN
edellyttää yhteistyötä
Växjöläinen puurakentamisen asiantuntija Hans
Andrén patistelee Suomen kuntia keksimään lisää käyttöä puulle, jolle paperitehtaat sulkevat
oviaan. Hänestä puurakentamisen kehittäminen
vaatii yritysten, kuntien ja yliopistojen yhteistyötä.
Neuvoja ja kahdeksankerroksisia esimerkkejä on
tarjolla Ruotsissa.
TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen
QQPuu kumahtaa, kun viimeiset
laudat lyödään paikoilleen kolmanteen kerrokseen. On vuosi 1992 ja ruotsalaisessa Växjön
kaupungissa on juuri valmistunut kielletty talo. Silloin Ruotsin
laki esti rakentamasta yli kaksikerroksista puutaloa.
Växjön puukerrostalo tehtiin poikkeuslailla, sillä metsäisen Kaakkois-Ruotsin katsottiin
olevan poikkeuksellisessa tilanteessa.
– Poliitikot katsoivat karttaa.
Hallitus päätti, että puusta tehdään businestä, se on ympäristöystävällistä ja sitä on kehitettävä vientituotteeksi.
Växjöstä tuli ensimmäinen
kaupunki, jossa puu tuli kunnan
strategiaan. Meidän piti tukea ja
lisätä sen käyttöä, Växjön kunnallisyhtiön (Växjö Kommunföretag
AB) projektikoordinaattori Hans
Andrén kertoo.
Nyt on kulunut kaksi vuosikymmentä poikkeuslaista ja
korkeasta puurakentamisesta
tuli sallittua vuonna 1994. Andrén lähtee oppaaksi kaupunkikierrokselle ja lupaa näyttää mitä
sen jälkeen on tapahtunut.
Tuhkasta nousi puuta
Puurakentaminen oli iso askel
kaakkoisruotsalaiselle 60 000
asukkaan Växjölle, joka oli palanut kolmesti. Sen kirkkoa olivat
lieskat nuolleet seitsemän kertaa.
– Ne palot tapahtuivat suurimmaksi osaksi tanskalaisten vallan aikana, Andrén huomauttaa.
Hän ei ole huolissaan siitä, että
puiset kerrostalot muodostaisivat
maailman korkeimpia kokkoja.
– Jopa teidän VTT:nne (Valtion
teknillinen tutkimuskeskus) on
myöntänyt, ettei puurakentaminen ole ongelma paloturvallisuuden kannalta. Insinöörit ja arkkitehdit pystyvät suunnittelemaan
rakennukset niin hyvin.
Växjön vanha kaupunkikeskusta on rakennettu kivestä ja
puusta, eikä se näytä puurakentamisen kannalta mitenkään erityiseltä. Sen sijaan Växjö kaavoitti
uudemman kaupunginosan, Välle Broarin niin, että kaikkien uusien rakennusten materiaalina tulee olla puuta.
Samalla alueella sijaitsee myös
Linnéen yliopisto, joka on kehittänyt puurakentamista. Sen omat
opetustilat ovat toimineet myös
kokeilukenttänä.
Tavoitteena on noin 1 500
asuntoa, noin 100 000 neliömetrin verran puisia koteja ja liikehuoneistoja. Kunta omistaa itse
paljon: noin 12 000 asuntoa koko
kaupungissa. Niiden kautta se on
voinut vaikuttaa rakentamiseen.
Puurakentaminen
teollisemmaksi
Växjön ”rakennettuja puita” on
käynyt katsomassa 5 700 vierasta, ja Andrén on puhunut puun
ekologisuudesta ja passiivitaloista kyllästymiseen asti. Niiden sijaan hän haluaisi puhua siitä, mitä kaupunki todella on.
– Koko kaupunkisuunnittelun tulee lähteä siitä. Kaupunki
on sama kuin ihmiset. Meidän
on mietittävä, miten he haluavat asua. Ikeakaan ei puhu tänä
päivänä huonekaluista, vaan elämäntyylistä.
Tämän päivän tyyli on asua
yksin. Ruotsissa 47 prosenttia
on yhden hengen talouksia. Andrén päivittelee rakennuskustannusten nousun olevan järjetöntä.
Ennen asumiseen meni ihmisten
tuloista keskimäärin 30 prosenttia, nyt 50.
Hans Andrénin mielestä
puurakentamisen
arkkitehtuuriin tulisi
kiinnittää enemmän huomiota.
16
Kuntatekniikka 5/2012
YHDYSKUNTA
Limnologenin julkisivu on rakennettu niin,
ettei seinäpinnassa oleva puu juuri kastu.
Kuntatekniikka 5/2012
17
YHDYSKUNTA
Växjön kaupunki omistaa useimmat Linneén yliopistorakennukset ja on edistänyt myös niissä puurakentamista.
– Meidän oli kehitettävä puurakentamista teollisemmaksi ja
leikattava kuluja. Oli tehtävä hyviä asuntoja naurettavan halvalla.
Lisäksi oli tehtävä jotain suljetuille paperitehtaille ja työpaikkojen menetyksistä kärsiville ihmisille.
Pitkäjänteistä
yhteistyötä
Yliopiston ja liike-elämän yhteistyötä syvennettiin. Kumppaniksi tuli myös metsäkonserni Södra, jonka muodostaa
50 000 metsänomistajaa.
Yksi innovaatioista oli
käyttää puun sahauksessa jääviä ylijäämäosia hyväksi. Pelletin valmistuksen sijaan ruot-
Växjö ei tukeutunut vain
oman kotiseutunsa kehitystyöhön, vaan on kokeillut ja kilpailuttanut myös muiden maiden valmistajien tuotteita. Lingnaturin elementit tilattiin
Sveitsistä, josta pihaan
ajoi kaksi rekkaa. 14 päivän kuluttua runko oli
pystyssä.
– Se on tärkeää! Lyhentynyt rakennusaika leikkaa kuluja.
Toisaalta rakennusaikaa pidentää pressujen
pystytys, sillä puuelementit eivät saa kastua.
– Olemme käyttäneet
myös suomalaisia paneeleja, Andrén lisää.
Hans Andrén tarkistaa,
miten kerrostalon
puujulkisivun maali
on kestänyt.
Ensimmäinen
passiivitennishalli
Ennen kuin saavumme
Välle Broariin, meitä ter-
18
Kuntatekniikka 5/2012
salaisinsinöörit sahasivat palat ja
liimasivat ne yhteen materiaaliksi, jota voidaan käyttää seinänä.
Puun arvo nousi 100 – 500 prosenttia.
vehtii Ruotsin korkein puurunkoinen kerrostalo, Portvakten.
Passiivitalona tunnetun kahdeksankerroksisen talon kohdalla
Andrén painaa kaasua. Hän ei
halua, että yksinkertaisen valkoista ja pelkistettyä Portvaktenia kuvataan.
– Sen arkkitehtuuri on kauheaa, vaikka rakennus sisältää huipputekniikkaa. Nyt puurakentaminen on onneksi mennyt parempaan suuntaan, projektipäällikkö sanoo ja pysäyttää auton lähes valmiin tennishallin pihaan.
Tennistähden
oma hanke
Paikallisen tennistähden Stefan
Edbergin hankkeena tunnettu
rakennus on ensimmäinen kansainväliset kriteerit täyttävä passiivitennishalli, joka on tehty lähes kokonaan puusta. Halli rakennetaan yksityisin voimin,
pääosin metsäkonserni Södran
rahoituksella.
Växjön vanhasta keskustasta kahden kilometrin päässä – se
on pyöräilymatka, Andrén huomauttaa – sijaitsee ostoskeskus,
jonka yhteyteen rakennetaan kovaa vauhtia myös urheilukeskusta. Sinne tulee muun muassa jääkiekko- ja salibandyareena sekä
pyöräilyhalli. Puuta käytetään
niidenkin rakentamisessa hyväksi. Rahoitus järjestyi växjöläisen
entisen pyöräilymestarin lahjoituksena.
Kunta omistaa
yliopiston
Växjön kaupungin yhteistyö Linnéen yliopiston kanssa on poikkeuksellisen tiivistä. Kaupunki
nimittäin omistaa yliopiston tilat ja huolehtii niiden kunnossapidosta. Sivutuotteena akateemikot ja kunnan virkailijat ovat oppineet tuntemaan toisensa.
Andrénin mielestä se on hyvä asia. Hän pudistaa päätään
kuullessaan Suomessa käynnissä olevasta yliopistojen yksityistämisestä.
– Se on huono juttu. Kuntien
pitäisi omistaa kiinteistöt, hän sanoo kävellessään yliopiston puulaboratorion ohi. Yläkerran viherkaton alla tutkijat tekevät lujuuslaskelmia. Parhaillaan he kehittävät puurakenteiden kiinnityssysteemiä, jotta halkeamia tulisi vähemmän.
Rakenteilla on myös 200 asuntoa, 3 – 8-kerroksisia taloja. Ra-
kennustekniikkaa kehitetään
edelleen. Växjö on sitonut kätensä puuhun, sillä uudet tuotteet tarvitsevat tukea ja projekti
on pitkä.
Silti puurakentamisen nykytekniikka on Ruotsissa harvojen
yritysten käsissä. Andrén laskee
niitä olevan neljästä viiteen.
Tilanne on hieman ongelmallinen ja Andrén toivookin osaamisen leviävän laajemmalle. Ehkä Suomeen?
– Teidän täytyy uskoa itseenne ja kehittää omat ratkaisunne.
Tietenkin voitte hakea partnereita Ruotsista, mutta suomalaisilla
on hyvä traditio puurakentamisessa. Verkostoitumisen kautta
levitetään parhaita esimerkkejä.
LIMNOLOGEN
Q Neljä kahdeksankerroksista kerrostaloa
Q Valmistui vuonna 2009
Käytettiin Martinsonin puuelementtejä
QArkitekt
Bolagetin suunnittelema
QJulkisivun paloturvallisuusmääräykset toteutettiin ilman sprinklereitä
PORTVAKTEN
Q Kaksi kahdeksankerroksista kerrostaloa
Q
64 vuokra-asuntoa
Q
Asunnoissa on käyttösähkön ja -veden mittausjärjestelmät
QAsukkaat
Q
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
Lukuisat metsänomistajat
tulppana Suomessa
Andrésta suomalaisen puurakentamisen esteenä ovat pienet ja lukuisat metsänomistajat. Heillä ei
ole ollut intressiä kehittää alaa samalla tavoin kuin Ruotsissa.
Se on hänestä suurempi este
kuin betonirakentamisen suosio. Puurakentamisen mekan
projektipäällikkö ei halua puhua pahaa muista rakennusmateriaaleista.
– Täytyy nähdä toiset kollegoina, ovia ei saa sulkea keneltäkään. Meidän ideamme on
tehdä yhdessä. Siihen kuuluvat
yliopisto, liike-elämä ja poliitikot. Sen mitä me Ruotsissa
olemme tehneet, olemme tehneet yhdessä. VÄXJÖN PUURAKENNUSKOHTEITA
Q
A TRIMBLE COMPANY
voivat vähentää vuokraansa vettä ja sähköä säästämällä
Tupakointi on kielletty molemmissa taloissa, lemmikit toisessa
Martinsonin puuelementtejä
Parempaa asiakaspalvelua verkossa
Tekla Palaute
Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun
< Käytettävissä 24/7
< Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen
< Palautearkisto tietojen analysointiin
ja tilastointiin
< Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen
helpottuminen
< www.tekla.com/tekla-palaute
QKäytettiin
Kuntatekniikka 5/2012
19
IFME:n maailmankongressi
toi Suomen suveen kuntatekniikan tekijöitä
läheltä ja kaukaa
Kongressin osanottajilla oli tilaisuus tutustua maanalaiseen Helsinkiin Kaisaniemestä
Ruoholahteen menevässä tunnelissa. Matkalla tutustuttiin myös Helsingin kaupungin
rakentamispalvelu Staran maanalaiseen varikkoon Kampissa.
Kestävä yhdyskunta
on yhteinen tavoite
Kesäkuun alussa Helsingin kaupunki, SKTY ja RIL isännöivät kolmen vuoden välein järjestettävää kuntatekniikan maailmanjärjestö IFME:n kongressia. Tapahtuma oli samalla tämän vuoden Kuntatekniikan päivät. Kestävän
yhdyskunnan teeman alla pidettyyn tapahtumaan osallistui lähes 500 alan
ammattilaista 28 maasta.
TEKSTI Paavo Taipale
QQ Kongressin anti oli erittäin
monipuolinen. Esillä olivat vahvasti muun muassa omaisuuden
hallinta, kaupunkisuunnittelu ja
energiatehokkuus. Kongressin
20
Kuntatekniikka 5/2012
pääteemana ollut kestävä yhdyskunta on osallistujien yhteinen
tavoite. Näyttää kuitenkin siltä,
että keinot sen saavuttamiseksi
on valittava ainakin osittain paikallisista lähtökohdista.
Kongressin avausistunnon
keynote-puheenvuoron käytti europarlamentaarikko, nykyinen puolustusministeri Carl Haglund. Hän korosti toimivan infrastruktuurin merkitystä kasvun
keskeisenä taustatekijänä myös
taloudellisesti vaikeinakin aikoi-
na ja viittasi euroopanlaajuisiin
rahoitusratkaisuihin alan tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi.
– Investointeja kuntatekniikkaan edistetään EU-tasolla taloudellisista haasteita huolimatta. Panostukset suuriin infrastruktuurihankkeisiin ovat saaneet erityistä huomiota viime aikoina. Merkittäviä investointeja on tulevaisuudessa tarkoitus
mahdollistaa muun muassa projektibondeilla eli EU:n takaamilla hankejoukkovelkakirjoilla, Haglund sanoo.
Paavo Taipale
YHDYSKUNTA
Lapsille hyvä kaupunki
on hyvä kaikille.
Ranhagen uskoo vahvasti kaupunkien rooliin tulevaisuudessa ja sanoo niiden olevan ratkaisu eikä ongelma. Hänen mielestään kaupunkisuunnittelussa tulisi lähteä lapsen maailmasta.
– Kokonaisvaltainen lähestymistapa jo suunnitteluvaiheessa
on tärkeää. Tämän onnistuminen
edellyttää paitsi poliittista tahtotilaa ja päättäjiltä vahvaa johtajuutta, myös vahvaa osaamista monimutkaisten urbaanien ratkaisujen kehittämisessä ja toimeenpanossa.
Ruotsissa on vuosina 2008–
2012 ollut käynnissä kansallinen ohjelma, jonka tavoitteena on kaupunkikehityshankkeiden tiedonvaihdon ja tutkimusyhteistyön parantaminen, kestävän kaupunkikehityksen estei-
Carl Haglund pitää mahdollisena
myös eurooppalaisten rahoitusjärjestelyjen käyttöönottoa tärkeiden investointien toteutumisen varmistamiseksi.
den tunnistaminen ja suunnittelun sosiaalisen ulottuvuuden
vahvistaminen. Ohjelma tarjoaa
myös kanavan valtion tuen kohdentamiseksi kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi.
Ruotsiin rakennettiin miljoona asuntoa vuosina 1965–1975.
Nyt nämä ovat peruskorjausiässä. Valtio on tukenut viime aikoina energiakorjauksia vuosittain vajaalla 20 miljoonalla eurolla myöntämällä enintään 30 prosenttia tukea peruskorjausten sellaisista lisäkustannuksista, jotka
ovat aiheutuneet energiatehokkuuden parantamisesta, Ranhagen kertoo.
Asukkaiden aktivoiminen
kaupunkisuunnitteluun on avainkysymys, jotta ihmisten tarpeet ja
mielipiteet kestävästä asuinympäristöstä ja palveluista tulisivat otetuksi huomioon.
– Useissa ruotsalaisissa kunAdolfo Vera
Suomen kuntatekniikan yhdistyksen
SKTY:n puheenjohtajan Jorma Vaskelaisen
kolmivuotinen kausi IFME:n presidenttinä päättyi Helsingin
kongressiin.
Adolfo Vera
Integroitu yhdyskuntasuunnittelu tärkeää
Kolmannen kongressipäivän keynote-puheenvuoron pitänyt tukholmalaisen KTH:n professori ja
SWECO:n johtava arkkitehti Ulf
Ranhagen uskoo urbaanin ympäristön tarjoavan lukuisia keinoja muuntaa yhdyskuntatekniikkaa ekologisesti kestävään
suuntaan.
Aihe herättää kiinnostusta
maailmanlaajuisesti, sillä vuonna 2050 jopa 75 prosenttia maapallon väestöstä arvioidaan elävän kaupungeissa.
– Vaikka suurkaupungeissa
päästöt, jätteiden käsittely ja sosiaaliset ongelmat korostuvat, prosessien nykyistä parempi koordinointi mahdollistaisi resurssien
tehokkaamman hyödyntämisen
esimerkiksi energia-, jäte- ja vesihuollossa, hän sanoo.
nissa viranomaiset käynnistävät
dialogin kuntalaisten kanssa osana suunnitteluprosessia. Asukkaille tarjoutuu näin tilaisuus lausua mielipiteitään suunnitelmien
vahvuuksista ja heikkouksista, sekä tuoda esille ideoita nykyisten
ja uusien alueiden kehittämiseksi.
Onnistuneita esimerkkejä
maankäytön, materiaalien ja infrastruktuurin eri osa-alueiden
integraatiosta löytyy Ruotsista jo
nyt. Ulf Ranhagen nostaa esille
Tukholman Hammarby Sjöstadin, jossa vanha teollisuus- ja satama-alue on rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Siellä kestävä asuminen toteutuu oikeastaan itsestään eikä vaadi asukkailta aktiivisia valintoja.
Myös Malmön entisen satama- ja telakka-alueen uusi kaupunkisuunnitelma edustaa tulevaisuuden kestävää kaupunkiarkkitehtuuria.
Erityisesti alueen tänä syksynä
valmistuva Fullriggaren-kortteli on edelläkävijä ja maan suurin
passiivi- ja matalaenergiarakentamisen alue, jonka toteutuksessa kiinteistökehittäjät ovat olleet
mukana alusta lähtien.
Alueen runsaasta 600 asunnosta kolmasosa on passiivitasoa ja loput matalaenergiatasoa.
– Hyvä suunnittelu maksaa saa-
vutettaviin hyötyihin nähden vähän, Ulf Ranhagen painottaa.
Kampanja sai Uumajan
asukkaat pyörän selkään
Ruotsissa vuoden 2011 kuntatekniikan saavutukseksi valittiin
Uumajan kaupungin Be Green
Umeå –hanke, jossa kaupunkilaisia kannustettiin siirtymään yksityisauton käytöstä pyöräilijöiksi.
Kaupungin 115 000 asukkaasta 75 000 asuu tiiviin kaupunkirakenteen sisällä. Tavoitteena oli
saada kaupunkilaiset ymmärtämään, miten nopeaa ja helppoa
Uumajassa on pyöräillä, selosti
Be Green Umeå –hankkeen projektipäällikkö Emma Ödling.
Puolet kaupungissa ajettavista automatkoista on alle 10 kilometrin pituisia. Kaupunkilaisille
osoitettiin testiajojen perusteella, että laajoilla alueilla keskustan lähistöllä pyörä oli nopein
kulkuväline. Pyöräilyn edistämiseksi kampanjassa käytettiin monia keinoja.
– Järjestimme ”Typerin automatka” -kilpailun, kannustimme
takseja luopumaan tyhjäkäynnistä ja järjestimme työpaikoille ”Pedal for medal” pyöräily- ja kävelykampanjoita. Tarjosimme kaupunkilaisille myös maksutta kuukauden työmatkalipun busseihin.
Tulokset näkyivät pian. PuoKuntatekniikka 5/2012
21
Yhdyskuntarakenne
hajautuu Itä-Euroopassa
Itäisen Euroopan siirtymätaloudet – jos näin edelleen voi sanoa
– näyttävät toistavan länsimaiden
virheitä yhdyskuntasuunnittelussa.
Olga Melcherova Slovakian
teknillisen yliopiston kaupunkisuunnittelun instituutista toi esille Suomessakin tutun kaupunkirakenteen hajautumiskehityksen, jota
Slovakiassa ei ole saatu hallintaan.
Hän käytti esimerkkinä Bratislavan kaupunkia, jossa viimeisten parinkymmenen vuoden kehitys on ollut huolestuttavaa.
Sosialismin romahdettua ihmiset saattoivat vapaasti muuttaa
asumaan haluamaansa paikkaan.
Keskusta ja sen lähialueet olivat
pääosin rakennettu täyteen yksi-
toikkoisia luotaan työntäviä kerrostaloja. Niihin ei kukaan halunnut, jos oli muita vaihtoehtoja, Melcherova kertoi.
Bratislavan ulkopuolelle syntyi
laajoja pientaloalueita, joista käsin
ihmiset kulkevat töissä henkilöautoilla. Julkisen liikenteen kehittämiseen ei panostettu ja seurauksena on ollut liikenteen ruuhkautuminen. Kaupunkisuunnittelijoilla olisi halua muuttaa kehityksen
suuntaa, mutta poliittisesti päätökset ovat vaikeita.
– Meillä ei ole työkaluja, kun
rakennuslainsäädäntö on vapaamielinen. Sen muuttamiseen ei
ole löytynyt riittävää poliittista
tahtoa.
Ilmastonmuutokseen
varautuminen tärkeää
Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat tulevaisuudessa kuntatekniikkaan
yhä enemmän ja varautumista
on parannettava. Lumisateiden
rankkuus – niillä alueilla, joilla lunta sataa – saattaa kasvaa ja
hulevesien hallinta on yhä haastavampaa laajoilla alueilla.
Paavo Taipale
len vuoden kuluttua ilmaisen työmatkalipun käyttöönotosta 85 %
sen käyttäjistä oli ostanut kuukausilipun huomattuaan palvelun toimivan. Ennen kampanjaa
60 prosenttia koulumatkoista tehtiin autolla. Vuotta myöhemmin
osuus oli enää 30 prosenttia.
Uuden Seelannin kuntatekniikan yhdistyksen INGENIUMin toiminnanjohtaja Ross Vincent toivotti kongressiväen tervetulleeksi 10.13.6.2015 pidettävään seuraavaan IFME:n maailmankongressiin
Rotoruaan.
Ulf Moback Göteborgin kaavoitusvirastosta kertoi Göteborgissa tulvauhan alaisilla alueilla
olevan noin 100 miljardin kruunun (noin 12 mrd. euroa) arvoinen rakennettu omaisuus.
– Sen suojaaminen maksaa
noin 10 miljardia kruunua (1,2
mrd. euroa). Göta-joki halkoo
kaupungin keskustaa ja maanvyörymien vaara kasvaa sademäärän
ja sateiden rankkuuden kasvaessa.
– Tammikuun 2005 Gudrunmyrskyn aiheuttama tulva vau-
rioitti kaupungin nuuskatehdasta ja vahingot olivat puoli miljardia kruunua. Tulvamuureja on
sen jälkeen rakennettu pahimpiin paikkoihin ja lyhytaikaisen
vedennousun varalta jalankulkualueille voidaan asentaa laitureita,
Moback kertoo.
Hänen mukaansa tulvavahinkojen vastuunjakokysymykset ovat kuuma puheenaihe myös
Göteborgissa. Tuleva Frihamnin
alue on tarkoitus suunnitella ilmastokestäväksi. Q
Yksi kone, monta työtä
Made in Finland
Valintakone
Uudistunut 600-sarja
Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi
mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa
suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja
ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen
ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,
mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan
työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen
kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.
Ylötie 1
33470 YLÖJÄRVI
Puh. (03) 347 8800
Mallivalikoima
alkaen:
10.593 € alv 0%.
‡ Uudistunut LX- ja DLX-ohjaamo
‡8XVLWDUNHPSLSXRPLQYDNDDMD
‡8XVLPXRWRLOX
www.avanttecno.com
22
Kuntatekniikka 5/2012
‡6DUMDSLNDOLLWLQYDNLRYDUXVWHHQD
‡(QWLVWlKHOSRPSL
huollettavuus
YHDYSKUNTA
Lähes neljä vuosikymmentä IFMEttä
Karl-Erik Erikssonin ensimmäiset muistot IFMEn
maailmankongressista juontavat juurensa LähiIdän kuohuviin vuosiin 1970-luvun alkupuolella.
Tehtävä järjestön pääsihteerinä 1970-luvulla antoi kipinän osallistua ammattikunnan kansainvälisin tapaamisiin.
TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale
QQ Maanmittarikoulutuksen
saanut Eriksson työskenteli pitkään Tukholmassa ja lähikaupungeissa, joista pisimpään Sollentunassa. Päätehtävät liittyivät
kiinteistöjohtoon ja kaupunkikehitykseen. Jäätyään eläkkeelle
vuonna 2000 hän on konsultoinut oman yrityksensä kautta aina viime vuoteen saakka.
1935 syntynyt Eriksson näki
pikkupoikana, kun sotaa pakenevia lapsia tuli asumaan naapurustoon Norjasta ja Suomesta.
– Ystäväperheellä oli pari suomalaistyttöä sotalapsina ja toisen
heistä muistan tuolloin tavanneenikin.
Kansainväliset yhteydet kuntatekniikan tekijöihin juontavat
juurensa vuoteen 1968, jolloin
Eriksson aloitti Ruotsin kuntatekniikan yhdistyksen sihteerinä. Pian ryhdyttiin valmistelemaan yhteispohjoismaista IFME-kongressia, joka järjestettiin Tukholmassa 1976.
– Tuohon aikaan kongressin
isäntämaan järjestö toimi myös
IFME:n sihteeristönä, joten kaikenlaista käytännön järjestelytyötä oli paljon. Minut valittiin
IFME:n pääsihteeriksi Lontoon
vuosikokouksessa 1973.
sa kongressiesitelmiä ei aina julkaistu lainkaan. 1980-luvun alkupuolella IFME:n pysyvä sihteeristö perustettiin Lontooseen
Britannian kuntatekniikan yhdistyksen tuella.
Karl-Erik Eriksson huomauttaa, että Tukholman kongressin
teemana vuonna 1976 oli kuntatekniikan rooli ympäristötyössä.
Oltiin siis hyvin lähellä tämänkertaisia teemoja.
– Tuolloin elettiin ensimmäisen öljykriisin jälkeistä aikaa ja
Rooman klubinkin ajatukset olivat tuoreita. Ympäristöasiat nousivat ensi kertaa laajemmin keskusteluun, Karl-Erik Eriksson
muistelee.
Se, että ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat agendalla nyt ku-
ten 40 vuotta sitten, johtuu hänen
mielestään siitä, että aihepiiri on
sisäistetty ammattikunnassa laajasti. Se on ollut enemmän tai vähemmän keskustelussa koko ajan.
Eriksson osallistui ensi kertaa
IFME:n maailmankongressiin jo
vuonna 1974 Israelissa. Kongressia oli jouduttu siirtämään vuodella
eteenpäin Jom Kippur –sodan alta.
– Tilanne oli dramaattinen,
sillä sotatoimet alkoivat juuri
kun meidän oli tarkoitus matkustaa Israeliin. Armeijan läsnäolo oli erittäin vahva, ja sitä se on
ollut myöhemminkin, kun olen
siellä vieraillut.
Kun kongressi sitten vuotta
myöhemmin järjestettiin, osallistujia oli varsin paljon ja monista
maista. Israelin Tel Avivissa järjestetyn kongressin jälkeen Eriksson isännöi Tukholman kongressia ja osallistui sitten IFME-kongresseihin Yhdysvalloissa 1979 ja
Madridissa 1982.
–Vuoden 1985 kongressiin en
osallistunut, mutta vuonna 1988
olin Nizzassa, 1991 Kanadassa
ja 1994 Norjassa. Laskujeni mukaan tämä on minulle kymme-
nes IFME:n maailmankongressi,
Eriksson naurahtaa.
Kolmen vuoden takainen
Melbournen kongressi ja kaupungin voimakas kehittäminen
jäi Erikssonille mieleen.
– Kaupungin keskustan teollisuusalueet olivat saaneet uuden
ilmeen konferenssi- ja taidekeskusten myötä. Myös Olympiapuisto ympäristöineen oli vaikuttava paikka nähdä.
Kollegojen tapaaminen
on tärkeää
IFME-uran varrella Eriksson
on tavannut valtavasti kollegoja
ja kaupunkien johtoa eri maissa. Erityisesti hänelle muistuvat
henkilöinä mieleen 1970-luvulta
New Yorkin pormestari Edward
Koch ja Jerusalemia lähes kolme
vuosikymmentä johtanut moderni pormestari Teddy Kollek.
– Näistä kongresseista löytyy aina jotakin mielenkiintoista. Täällä Helsingissä kiinnostavaa on ollut yhdistelmä suomalaisten tutkimustulosten esittelystä ja kuntatekniikan käytännön
sovellutuksista muissa maissa. Q
Karl-Erik Eriksson jäi kaupunkikehitykseen liittyvästä päätoimestaan eläkkeelle vuonna 2000. Sen jälkeen hän on
konsultoinut oman yrityksensä
kautta viime vuoteen saakka.
Kevyesti organisoitu
järjestö
IFME on aina ollut kevyesti organisoitu järjestö. Sen vuoksi
varsinkin aiemmin kongressien järjestelyjen taso vaihteli paljon. Erikssonin mielestä näihin
tehtäviin ei kaikissa maissa riittävästi panostettu. Muun muasKuntatekniikka 5/2012
23
Kuntien toimenpidelistalla hybridiautoja, jäänohen
Päästöjen vähentäminen on
OEmilia Paavilainen
projektiasiantuntija
Suomen Kuntaliitto
NN Kunnat ovat tärkeitä toimi-
joita ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä paikallisilla ratkaisuilla vaikutetaan merkittävästi
kasvihuonekaasupäästöihin. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimukset asettavat lähivuosikymmeninä muutostarpeita kuntien yhdyskuntatekniikalle, rakennuskannalle, energiaratkaisuille ja liikennejärjestelmille.
Kehitys edellyttää kunnilta investointeja sekä toimintatapojen
muutoksia mutta voi myös avata
uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kartoittaakseen kuntien erilaisia päästövähennystoimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja kustannuksia Kuntaliitto teetti selvityksen kunnissa suunnitelluista
ja toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä toimenpiteistä osana Ilmastokumppanuus-esiselvitystään.
Isoista investoinneista
hyödyt pitkällä aikavälillä
Useat kuntien ilmastopäästöjä
merkittävästi vähentävät toimenpiteet, kuten kaupunkiraitiotiet,
kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämistoimet ja kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmät edellyttävät kunnilta pitkäaikaista suunnittelua, sitoutu24
Kuntatekniikka 5/2012
www.sahkoautot.fi/Janne Björklund
Ilmastonmuutosta voi
hillitä monin eri tavoin.
Kuntaliiton teettämän
selvityksen mukaan
merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä voi saada
aikaan joskus vähälläkin rahalla.
Yksi tapa vähentää päästöjä on vaihtaa kunnan leasing-autot
hybrideihin. Kuvassa Toyota eCorolla-esittelyauto.
ESIMERKKEJÄ KUNTIEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTOIMENPITEISTÄ
Toimenpide
Kustannus €
Päästövähenemäarvio / vuosi
Ilmanvaihtokoneiden käyntiaikamuutokset
keskussairaalassa
0
180 tCO2
Ilmanvaihtokoneiden sisäänpuhalluslämpötilojen muutos keskussairaalassa
0
29 tCO2
Jääkiekkokauden lyhentäminen kahdella
viikolla
0
29 tCO2
Energiakilpailu kunnan kouluissa (Koulut tehostivat energiankäyttöään mm. valojen käytön optimoinnilla ja laitteita sammuttamalla)
0
10 tCO2
Koulun oppilaskuljetusten optimointi
0
25 tCO2
Oppilaitoksen atk-luokkien laitteiden
sammuttaminen kesäksi ja yöajaksi
30
3 tCO2ekv
Jäänhoitokoneen veden lämpötilan
alentaminen
50
7 tCO2
Vesikalusteiden virtaamien rajoitus
vanhainkodissa
50
6 tCO2
Tietokoneiden energiansäästötilojen
käyttöönotto toimistorakennuksessa
100
6 tCO2
Saunojen löylyohjainten asennus uimahalliin
200
6 tCO2
Tuloilmakoneen ja poistoilmakoneen
automaation parantaminen käyntiaikojen
mukaisesti ja taajuusmuuttajien säätö
urheilu- ja messuhallissa
500
90 tCO2
Valaistuksen liiketunnistinohjaus harjoitushallin kentällä
1 500
3 tCO2ekv
Valaistuksen liiketunnistinohjaus kunnan
valtuustosalissa
1 500
1 tCO2ekv
Kaupungin leasing-auton vaihtaminen
hybridiautoon
1 600
2 tCO2
Ikkunoiden/puitteiden tiivistys terveyskeskuksessa
2 000
2 tCO2
Linja-auton kuljettajien kaluston tekniikan
tuntemuksen lisääminen
5 000
290 tCO2ekv
Jäähallin jään paksuuden säätö (–1cm)
7 500
8 tCO2
mista ja huomattaviakin investointeja uuteen teknologiaan tai
infrastruktuuriin. Osa merkittävää alkuinvestointia vaativista
toimenpiteistä voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä osoittautua
kannattaviksi tai tuoda jopa tuottoa kunnan kassaan.
Merkittäviä päästövähennyksiä ja taloudellista säästöä tuoviksi toimenpiteiksi ovat osoittautuneet monet liikenteen ja kuljetusten tehostamiseen liittyvät toimenpiteet kuten ruuhkamaksut,
seudullisen liikkumiskeskuksen
tai henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen ja kaupunkilogistiikan kehittäminen.
Kuntaliiton kartoituksessa
löytyi kuitenkin myös runsaasti esimerkkejä pienistä ja toteutuskustannuksiltaan edullisista
toimenpiteistä, joilla kunta voi
vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä. Parhaimmillaan pienet
päästövähennystoimenpiteet ovat
toteutettavissa helposti ja lyhyellä aikavälillä kustannussäästöjä
tuoden.
Hybridiautoja ja
ohuempaa jäätä
Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin leasing-auto on vaihdettu hybridiautoon, ja 1 600 euron
vuotuisella lisäkustannuksella
on saavutettu kahden hiilidioksiditonnin vuosittainen päästövähenemä. Tampereella taas on
laskettu, että parantamalla linjaauton kuljettajien kaluston tuntemusta, voitaisiin vuosittaisten
5 000 euron koulutuskustannusten myötä saada jopa 290 tonnin
CO2ekv-päästövähennys sekä taloudellista säästöä.
Myös Kuopiossa on toteutettu paljon päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Uimahallin saunoihin on asennettu löylynohjaimet ja jäähallin jään paksuutta
on ohennettu. Jääkiekkokauden
YHDYSKUNTA
nusta, ilmanvaihtokoneita...
nistuu pienelläkin budjetilla
lyhentäminen on tuonut mukanaan merkittäviä päästövähenemiä ja kustannussäästöjä, sillä lämpiminä kuukausina jään
ylläpitoon kuluu merkittävästi
energiaa. Kesäkaudellakaan halli
ei ole tyhjillään, vaan siellä pelataan rullakiekkoa.
ILMASTOKUMPPANUUS
QValtion ja kuntien ilmastokumppanuudella tarkoitetaan
menettelyä, jossa valtio ja kunnat yhdessä etsivät kustannustehokkaat kuntien toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja valtio tarvittaessa osallistuu taloudellisesti näiden toimien toteuttamiseen.
QIlmastokumppanuus-hanke käynnistyi 1.1.2012 ja päättyy 31.12.2012. Siinä kartoitetaan kuntien päästövähennystoimenpiteitä ja niiden kustannuksia, pyritään tunnistamaan
vaikuttavimmat kunnan toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi, selvitetään päästövähennysten rahoituksen erilaisia
vaihtoehtoja sekä muissa pohjoismaissa kehitettyjä malleja
valtion osallistumisesta kunnan
toteuttamien päästövähennystoimenpiteiden rahoitukseen.
QKuntaliitto toteuttaa hankkeen yhteistyössä kuntien
kanssa. Mukana ovat Helsinki,
Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio,
Salo, Hyvinkää, Tuusula, Paimio, Seinäjoen seudun ilmastostrategiahanke ja KeskiUudenmaan ympäristökeskus.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat kuntien ja seutukuntien lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Huomiota ilmanvaihtoon
ja atk-laitteisiin
Ilmastonmuutoksen hillinnässä monet pienetkin toimenpiteet
voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä, jos niitä toteutetaan monissa kohteissa ja useissa kunnissa. Jos ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja muutettaisiin kaikissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa, voisi päästövähennys olla
jopa 3 700 tCO2.
Turun kokoisessa kaupungissa
puolestaan atk-laitteiden sammutus kesäajaksi kaikissa kaupungin
peruskouluissa vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 130 tonnia.
Kannustusta
kuntalaisille
Kunta voi käyttää myös ainutlaatuista asemaansa ja kannustaa
kuntalaisia toimimaan ilmastoystävällisemmin erilaisten innostavien kilpailujen ja kampanjoiden
avulla. Päästövähennystoimenpiteiden valinnassa onkin tärkeää
kustannustehokkuuden ja investointien suuruuden lisäksi pohtia
laajemmin toimenpiteiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja hyötyjä.
Monella päästöjä vähentävällä
toimenpiteellä voi olla positiiviset
vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun, terveyteen tai vaikka kuntalaisten ajankäytön tehostumiseen.
Sivun 24 taulukkoon on koottu selvityksessä esiin tulleita esimerkkejä kuntien päästövähennystoimenpiteistä, niiden kustannuksista ja saavutettavista päästövähennyksistä.
Laskentamenetelmät
yhdenmukaisiksi
Kunnissa toteutetaan paljon toimenpiteitä ja investointeja, joilla saavutettavien hyötyjen lisäksi
hillitään ilmastonmuutosta. Kuntaliiton kartoituksessa löytyi hieman yli 200 toimenpide-esimerk-
kiä, mutta todellisuudessa toimenpiteitä toteutetaan huomattavasti enemmän. Kartoituksen
haasteena oli, että vaikka päästöjä
vähentäviä toimenpiteitä toteutetaan varsin paljon, on vaikutusten tarkempi päästölaskenta
ja kustannusten dokumentointi
vielä heikohkoa.
Kunnissa on potentiaalia
päästöjen vähentämiseen, mutta tärkeää olisi kehittää yhtenäinen järjestelmä toimenpiteiden
dokumentointia ja päästölaskentaa varten. Yhteiset menetelmät
helpottaisivat ja tukisivat kuntien
ilmastotyötä ja suunnittelua sekä
mahdollistaisivat toimenpiteiden
vertailtavuuden ja kustannustehokkuuden arvioinnin selvästi
nykyistä paremmin.
Selvityksen aineisto koottiin
erillisselvitysten ja kuntakohtaisten tiedonantojen pohjalta. Tausta-aineisto on varsin moninaista, joten vertailua eri toimenpiteiden kustannustehokkuuden
ja potentiaalien välillä on tehtävä varovaisesti. Selvitys toteutettiin Tampereen kaupungin Kestävä yhdyskunta -yksikössä tammi-huhtikuussa 2012. N
Kuntaliiton esiselvitys kuntien ja valtion välisestä ilmastokumppanuudesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.kunnat.net/
ilmastonmuutos/ilmastokumppanuus/
toimenpiteet.
HERZ-PELLETTI- JA -HAKEKATTILAT
10 – 1000 KW
AUTOMAATTINEN LÄMMITYS UUSIMMALLA
TEKNIIKALLA!
HERZin modernit automaattikattilat ovat helppokäyttöisiä.
Automaattisten puhdistusten ansiosta huollon tarve on
vähäinen ja älykäs Lambda-säätö huolehtii tehokkaasta ja
puhtaasta palamisesta.
– Alhaisempi polttoaineen kulutus
– Automaattinen tuhkan poisto erilliseen
säiliöön
– Automaattinen sytytys
– Kattilan automatiikalla voidaan säätää
lämmityspiirejä
– Kompakti rakenne – pienet kuljetusmitat
– Helppo ja nopea asentaa
– Valmius aurinkolämmitykselle
– HERZ-kattilat – vuosikymmenten kokemuksella!
Lämmityskulut alle puoleen siirtymällä öljystä HERZ-biolämpöön!
Muita tuotteitamme:
– Aurinkokeräimet
– RST-savupiiput
– Puukaasutuskattilat (pilkkeelle)
– Pellettivarastot
Biox
SolarBiox Oy PL 57, 00381 Helsinki
[email protected], www.solarbiox.fi, p. 050 541 8738, 050 313 0982
Kuntatekniikka 5/2012
25
Lisää innovatiivisuutta
infrahankkeiden toteutukseen
Julkiset hankinnat ja
TUKEFIN-konsepti
tuottavuustyökaluina
Asiakas maksaa infra-alalla työsuorituksen ohella resurssien odottelusta, virheiden korjaamisesta, turhista varastoista, luovuuden ja osaamisen
käyttämättömyydestä. Tilannetta voidaan parantaa innovatiivisilla hankinnoilla, joilla tuottavuus
saadaan nousuun.
Rakennusalan hankkeille on
tyypillistä, että toimijoita ja vaiheita on useita ja vastuut vaihtuvat hankkeen eri vaiheissa. Kokonaisuuksia pilkotaan pieniin
osiin, joita johdetaan sopimuksien kautta. Syntyy jatkuvasti keskustelua kuuluuko työ urakkaan
vai ei.
Kommunikaatio pitkässä ketQQ
jussa ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla eivätkä ansainnan
intressit ohjaa toimintaa suuntaan, jossa yhdessä suunniteltaisiin tavoiteltavia vaikutuksia
edistävää tuotantoa ja samalla
hyödynnettäisiin kaikkien osapuolten osaaminen (kts. kuva 1).
–Tällaisessa tilanteessa urakoitsija optimoi resurssiensa käy-
tön useamman työmaan avulla ja
aiheuttaa siten ongelmia työmaiden aikatauluihin myöhästelyillään. Urakoitsija hyötyy toiminnastaan korkean käyttöasteen
kautta, mutta yksittäisellä työmaalla syntyy usein ylimääräisiä
kustannuksia muille toimijoille,
jotka odottavat urakoitsijan pysymistä aikataulussaan, TUKEFINtuottavuushankkeita vetänyt diplomi-insinööri Lauri Merikallio
kertoo.
TUKEFIN-konseptin kehittäjän ja Innokonseptit Oy:n toimitusjohtajan, tekniikan tohtori Jukka Ylihervan mukaan vastaavia
ilmiöitä löytyy suunnittelusektoriltakin. Suunnittelijoita ohjataan
varsin usein laskutusastetavoitteella. Samaan aikaan rakennus-
työmailla valitetaan, että ”suunnitelmat tulevat aina myöhässä”.
– Kun rakennustyömaan resurssit odottavat, ovat myöhästymisestä aiheutuvat kustannukset huomattavasti suurempia kuin varsinaisen suunnittelutyön kustannukset. Tämä
kaikki johtaa siihen, että toiminta on osaoptimoitua eikä
kokonaisedun tavoittelu ole kenellekään näpeissä.
Voisivatko esimerkiksi julkiset hankintayksiköt muuttaa hankintojaan ja yhteistyömenettelyitään tavalla, joka vaikuttaisi toimialan käytäntöihin ja ohjaisi toimintaa kokonaisedun suuntaan?
– Jos toistuvasti on tunne, että tuottajat epäonnistuvat meidän urakoissa tai saamme jat-
Oulun kaupunki haastaa markkinoita kehittämällä hankintamenette
QOulun
kaupunki on ollut mukana TUKEFIN – tuottavuushankkeissa alusta alkaen. Sillä on ollut useita pilotteja joiden tavoitteena on ollut jalkauttaa hankintojen avulla kaupungin strategioita ja samalla muuttaa kysyntää
siten, että se luo edellytyksiä innovaatioita edistävälle yhteistoiminnalle.
Useimmiten yksittäisen hankinnan tavoitteena on käytännössä
vain halvin hinta. Mikäli tavoitteisiin on viety muitakin elementtejä
kuin halvin hinta, on valintakriteerien tuettava näitä tavoitteita. Tällöin toimittajat kokevat, että asi-
26
Kuntatekniikka 5/2012
akkaan hankinnan tavoitteilla on
oikeasti merkitystä eikä kyseessä ole pelkkä hinta- ja kirjoituskilpailu. Kun hankintaan vielä kytketään tavoitteita tukevat sopimuskannusteet, lähtevät tilaajan tavoitteet jalkautumaan.
Eräs Oulun kaupungin virallinen
hankintapilotti oli Raitotien saneerausurakka. Sen tavoitteena oli, että työstä ei aiheudu tarpeetonta haittaa tien käyttäjille ja että tuotannonsuunnittelun
keinoin eliminoidaan tarpeetonta hukkaa.
Tarjouskilpailun valintakriteeriksi
asetettiin tarjoajien lupaama läpi-
menoaika ja hinta. Läpimenoajan
painoarvo oli 30 prosenttia ja
hinnan 70 prosenttia. Hankinnan
tavoitteet, valintakriteerit ja kannustimet ovat pohjautuneet TUKEFIN-soveltamispäivien valmennuksien ryhmätöihin, jossa kymmenet ihmiset toimintaketjun eri
puolilta ovat tuoneet näkemyksiään esille.
Oulun kaupungin rakennuttajainsinööri Sami Hietakankaan mukaan Raitotien saneeraushankkeen kilpailuttaminen onnistui
hyvin. Tavallisuudesta poikkeavat valintakriteerit ja sopimuskannusteet tukevat hyvin toimittaja-
markkinoiden kiinnostusta päästä mahdollisimman hyvin valmisteltuun tuotantoprosessiin, jossa
etukäteissuunnittelulla ja hyvällä
yhteistyöllä tavoiteltavia vaikutuksia voidaan saavuttaa, hän sanoo.
Vuonna 2011 Destia Oy voitti urakan kokonaistaloudellisessa vertailussa. Urakkaan oli rakennettu sopimuskannusteet siten,
että mikäli palveluntuottaja pystyy
tekemään työn luovutuskuntoon
nopeammin mitä tarjouksessaan
on esittänyt, maksetaan alittavilta vuorokausilta bonusta. Vastaavasti, jos tekeminen olisi hitaampaa kuin tarjouksessa oli luvattu,
HANKINNAT
Kuva 1. Infra-alan tilaus-toimitusketju
kuvasti huonoa laatua ja toimintavarmuudeltaan epäluotettavia
tuottajia, kannattaa käydä myös
peilin edessä kysymässä, kuka
nuo tuottajat oikein valitsee ja
millä tavalla. Kyse on hankintasysteemin muutoksesta ja siinä hankintayksiköillä on käytössään tuottavuuden pisin vipuvarsi, miehet sanovat.
Yhteinen oivaltaminen
on avainasia
Vuodesta 2008 alkaen on Suomessa ollut käynnissä useita TUKEFIN tuottavuushankkeita, jonka eri vaiheisiin on osallistunut
merkittävä määrä tilaajia, suunnittelutoimistoja ja rakennuttajakonsultteja sekä pää- ja aliura-
koitsijoita, yhteensä noin 250
henkilöä.
Hankkeissa työstettyjen hankinta- ja tuotannonohjauspilottien arvo on ollut yhteensä satoja miljoonia euroja. Alan toimijat on vuosittain koottu projektiluonteisesti yhteiseen pöytään
TUKEFIN valmennus- ja kehittämisohjelmien ääreen.
– Pohdimme yhdessä, miten
hankintaa ja sopimuksen aikaista yhteistyötä voi tehdä fiksummin. Kaikkien osapuolten näkökulmat kuullaan. Yhteinen intressi on parantaa
tuottavuutta, sanoo Jukka Yliherva.
On tärkeää ymmärtää ja hallita
ansaintalogiikkaan kuuluvien
kannustimien vaikutukset, jotta
kilpailu toimii halutulla tavalla
ja tilaaja saa haluamiansa
vaikutuksia myös käytännössä.
Yhdessä oivaltaminen on TUKEFIN-konseptissa oleellista.
Heikkoudet ja vahvuudet kartoitetaan.
– Osallistujat pähkäilevät yhdessä miten tunnistettuja heikkouksia saadaan paremmiksi.
Olemme testanneet elävissä piloteissa erilaisia sopimuskannusteita, Lauri Merikallio painottaa.
Tähänastiset tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Monia pilottituloksia voidaan suoraan ottaa
laajemminkin käyttöön omassa
organisaatioissa tai monistaa yli
organisaatiorajojen.
– On kuitenkin tärkeää ymmärtää ja hallita ansaintalogiikkaan kuuluvien kannustimien vaikutukset, jotta kilpailu toimii halutulla tavalla ja tilaaja saa haluamiansa vaikutuksia myös käytännössä, Yliherva
huomauttaa.
Joissakin piloteissa ei ole onnistuttu aivan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankintasysteemin muuttaminen ja kehittäminen on pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, jossa on oltava
sijaa myös pienille epäonnistumisille.
Oleellista on, että jatkuvasti
analysoimme tuloksia ja opimme virheistä emmekä missään
nimessä luovuta ensimmäisen
ongelman kohdalla, jatkaa Merikallio.
lyjään
maksaa palveluntuottaja ylittäviltä vuorokausilta sanktiota.
Destia Oy nousi tarjotun läpimenoajan ansiosta kilpailun voittajaksi ja pystyi luovuttamaan työn
tilaajalle vieläkin nopeammassa aikataulussa saaden myös bonusta. Voittanut urakoitsija ketjutti bonusmenettelyn myös avainalihankkijoilleen. Tällöin tilaajan
vaatimukset olivat tavallaan läsnä joka päivä työmaalla. Tulos oli
odotettu, nopein oli myös kokonaistaloudellisesti edullisin.
Destia Oy:n varatoimitusjohtaja
Hannu Kuljun mukaan tarjousvaiheessa laadittiin mahdollisim-
man realistinen aikataulu oikean
läpimenoajan tarjoamista varten.
Samalla myös työnsuunnittelua
vietiin normaalia tarjouslaskentaa pitemmälle. Siitä oli hyötyä
myös varsinaisen työmaan aikana. Pilotti onnistui hyvin ja saatuja kokemuksia on tarkoitus laajentaa myös tuleviin alihankintoihin ja työmaiden työnsuunnittelumenettelyihin.
Työmaan avainhenkilöiltä ja alihankkijoilta kysyttiin, mikä muuttui kun tavoiteltiin nopeampaa
läpimenoaikaa?
Vastaukset olivat yksiselitteisiä,
alla joitakin tuloksia henkilöiden
arvioista:
Oyhteiselle tuotannonsuunnittelulle tuli tarve
Ooptimoitiin jatkuvasti läpimenoaikaa ja eliminoitiin erityyppistä hukkaa
Okommunikaatio työmaalla toimi paremmin ja motivaatio oli
korkeammalla tasolla kuin yleensä alan työmailla.
Vastaavanlaiset tarjouskilpailut
ovat toistaiseksi melko harvinaisia. Mikäli alalle halutaan oikeasti muutosta, innovatiivisten hankintojen osuus pitäisi moninkertaistaa ja tähän tulisi edetä laajalla rintamalla. Yksi tavoite voi-
si olla, että jokainen hankintayksikkö kaksinkertaistaisi innovatiivisten hankintojen osuuden joka
vuosi viiden vuoden ajan peräkkäin. Tämä synnyttäisi toimialatasolla kaivattua dynamiikkaa ja
yhteistyö paranisi.
On myös aika lopettaa puhe siitä, että ”kyllä me tehtäisiin hankinnat fiksummin, mutta kun
on tuo hankintalaki”. TUKEFINhankkeiden yhteydessä tehdyt
nykytila-analyysit ovat osoittaneet, että käytännössä innovatiivisten hankintojen osaamisen
puute on huomattavasti isompi
rajoitin kun hankintalaki.
Kuntatekniikka 5/2012
27
HANKINNAT
Konseptia laajennetaan
muille toimialoille
TUKEFIN-hanke sisältää valmennusta ja uusia näkökulmia
tarkastellaan työpajoissa, joissa tilaus-toimitusketjun eri osapuolet osallistuvat tasavertaisina
kehittämiseen.
TUKEFIN-konsepti koostuu viidestä eri vaiheista:
Q Nykytila-analyysi – ”katso totuutta suoraan silmiin”
Q Oivalla – ”näe ja koe muutoksen mahdollisuus”
Q Sovella – ”suunnittele muutos
yhdessä”
Q Testaa ja pilotoi – ”ole rohkea ja
vie muutos käytäntöön”
Q Analysoi ja monista – ”paranna
ja hae lisää vaikutuksia”
Viimeisen vuoden aikana vastaavalla konseptilla toteutettavia
ryhmähankkeita on käynnistetty
myös muissa kuin infra-alan julkisissa hankinnoissa; esimerkiksi
kiinteistöjen ja toimitilojen korjausrakentamisessa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Haasteet ovat
nykytila-analyysien ja muiden
<ƵǀĂϮ͘dh<&/EͲŬŽŶƐĞƉƟ
havaintojen perusteella samankaltaisia. Ensimmäiset kehitystulokset näillä aloilla ovat olleet
rohkaisevia.
– Nyt on harkinnassa TUKEFIN-hankkeiden käynnistä-
Energiateknologian ja -tuotannon
päätapahtuma
minen kuntataustaisten energiayhtiöiden kanssa. Olisi kuntien ja kuntalaisten etu, jos kaupunkikonsernien sisällä eri yksiköt ja ulkoiset tuottajat pystyisivät parempaan ja ennen
kaikkea yhteiseen tuotannonsuunnitteluun, Jukka Yliherva
sanoo. Q
Lisätietoa:
www.innokonseptit.fi
ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA
- nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille!
A
UUTILTLA
MESSU
23. - 25.10.2012
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Älykäs, energiataloudellinen
nen jja ympäristöyst
ympäristöystävällinen
i
kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne
Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän
kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen
asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön.
Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot.
Ti 23.10. klo 9 - 17
Ke 24.10. klo 9 - 17
To 25.10. klo 9 - 16
Tutustu messujen monipuoliseenritarjontaan!
inaa
näytteilleasettaja-, tietoisku- ja sem
Messut ja tietoiskut:
Tervetuloa!
Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi
me
www.energiamessut.fi
MESSUT JÄRJESTÄÄ:
28
YHTEISTYÖSSÄ:
Energiafoorumi ry
Kunnossapitoyhdistys - Promaint ry
Kuntatekniikka 5/2012
ECOCITY KUMPPANIT:
Seminaarit:
www.energiamessut.fi www.energiaforum.com
Kuva: Jakke Nikkarinen
Messut avoinna:
#B8.;.8B;A6.
=.9C292C62;
F?6AF@A2;=.?5..A
AB<AA22A7.=.9C29BA
JAB927.5.2<:.@6
),,
%
$ ! $
!%
"
+UNTAMARKKINAT
+OMMUNMARKNADEN
$'! !*
%!#$%
!*
(6@MM;=MM@F
7.A69.6@BB12A
<C.A69:.6@6.
& %%!+( %!$!%%"%& / ""%&$ &$ &""&!!#&
%5729:.;A22:<6;.
;<[email protected]@8B@A29BB;
!B;A.966AA< 7M?72@AMM 8.512; =M6CM;
.68.;. 8F::2;6M @2:6;..?27. @F8
@F; AM?826::6@AM .6526@A. 7. .@6<6@
[email protected];A62A<6@8B6@@.
2@6A299MM;8B;A6.=.9C292C6.7.AB82
C6.AB<AA26A..@6<6A.7.=.9C29B7.
*=2.A69.6@BB@@..1.A62A<.7.612<6
A.8B;A.@6=.?5..8@6
&9<08B?=?<4?.::2A=N@C2;@8.---#'%%+&%(#&&/
!B;A.C..96A8B;A.BB16@AB@
8B;A.=296A7.8<;@2?;6=.9C29BA2@699M
%5729:.@@.
!B;A.:.?886;<699.
!B;A.:.?886;<612;2;@6::M6@2A
82@8B@A29BA8MF;;6@AMM!B;A.966A<;
5.996AB8@2@@.:B8.;.<92C62;=B<
9B2612;=B<9B27<5A.762;=.;2296
8289<TJT!B;A.A.9<;
6@<@@.9B2;A<@.96@@.<A@68<99.
K!BB8.B@68B;A.C..92656;
J=B522;7<5A.7.A=.;2296@@.K
!B;A.966A<;<@.@A<99.!82??<8@2@@.=<98B
7<51.AA..9M=6CB<12;8B;A.C..96C.9:6@A29B72;
8B;A.BB16@AB8@2;7.8<;@2?;6=.9C29B72;
)B928BB92:..;.7.;8<5A.6@2AA22:.A7.BB16@
AB@[email protected]@28MC2?A.692:..;AB<?26::.AA69.@A<9BCBA
%@.@A<99.C<6AABAB@AB.:FP@BB@66;;B<?6992@BB;
;.AAB656;C6?AB..96@66;=.9C29B656;9B<AA.:B@52;869P
.6;26@A<656;@28M8<8<!B;A.966AA<8<;@2?;6;8.AA.
C..;7.:<;6=B<96@22;A.?7<;A..;
%$!"! %!
& %%! *#$%**$%*!$%
%$!"! %! *(%%
$%% %%!$&$%
".86896;688.
!B;;.;296;826;<=<96A668.;7<5A.:6;2;
-:=M?6@AP;@B<729B9.6;8<8<;.6@BB16@AB@
#..5.;:[email protected];A.9.6@28@6
"B86<8<B9BAB8@2;.7.;8<[email protected]@.B@
$B<?2A7.9668B;A.
!);AFP:.?886;.@2:6;..?6
)FP996@FF@=<966AA6;2;8B;A.8<8269B
JBB@6.:.9927.AFP996@FF12;5<6A<<;
#[email protected]@A2;.?C6<6;A6AFP8.9B;.
8B;A.BB16@AB8@2@@.
*[email protected]=.9C29BA:6AM;2C<[email protected]<99.
!B;A62;?28?FA<6;A6A.?=22A
?72;@B7B:6;2;5M6?6PA69.;A26@@.
9B25.996;;<;;F8FA69.7.AB92C.6@BB@
&?<[email protected];5.996;A.CM96;2
B98)@A?.A246.
!B8.A28225B<:6@2;AFPA
$B<?A2;F5A26@8B;A.A.8BB
)62A<5.996;;<;A<6:22;=.;<8B;;6@@.
!B;A.?.82;;2F51F@8B;A.?.82;;2
@..CBA2AA.CBB@
7.;8<5A.6@A.*.@6<6@A.
.?:..;A.9<B12;A<?7B;A.
8A66C6;2;:6292;A2?C2F@8B;A<BAB@
J8.;;.AA.C.@67<6AB@
".=@6=2?52612;@F?7MFAF:6@2;258M6@F
6<92@.:.:6A2;AM?826::MA
AB9<8@2;A2867M@65.;86A
#6A2;8B;A.@6C<65FPAFM(2<5729:.@A.
#6AMAB9<[email protected]@:.8@B@MM@AP7M
<;@..ABC.8BBAB@A2;
869=.69BAA.:[email protected]<9FF:6@<=6:B8@299.
!69=.69BAB@7M?72@A29:M
)62A<=.9C29B612;:.8@BA8B;;6992
CB<;;.
2;869P@AP?.5.@A<8B;A62;
AB9<@=.986A@2:6@2;CM96;22;M
"..1B8.@7.<;;6@AB;BA=2?6;;M;
B98<6@A.:6;2;
6469B=.<==69.6A<8@6992
J82@86AAM:6;2;8.;;.AA..
@6.8.@=.9C29B;8256AAM:6;2;(&
O)<6@2;=M6CM;..:B.98..
89<6@<;9B2;A<@.96;@2:6
;..?699.K!B;A.BB16@AB8@2@A.
<;:<;28@6K
"' &
& %# !
!B;A.:.?886;<699.8.5C69.7.?.C6;A<
[email protected].@A..&.9:6.'.C6;A<9.A
A.?7<.C.A9<B;.@[email protected].@B<9.6@A.
7.:.82..!.5C69<6@@.7.?.C6;A<9<6@@.
C<6A:[email protected]@A62AB8MA22;
C.?.AB699.:.8@B96=B699.
(+#)*"*!+)*$+*
#' %!& %%!")
=B5296;
.).$!)00
:.?886;<6;A6=MM99688P
#.?6.;;2(6;88<;2;
=B5296;
# $ ! & %%%!)
!.A@<96@MMJAB92C.<5729:.8.AA.C.@A62@699MT
),,
! $
%!#$
;A?M12A<05
.99.2C2;2:.;4
M?4?.A6@
*
*
!& # $&$$.$#$$& #
# "% $ !#$
??.;4P?2?
!<::B;
3P?/B;12A<05
!B;A.925A6
!<::B;:.?8;.12; M? 6;9.;1@ 2;1. @A<?2C2;2:.;4 6;<:
12;<S2;A964.3P?C.9A;6;42;!<::B;3P?/B;12A<05BA@AM9
9.?;..??.;42?.?2AAI2?A.9@2:6;.?62?<056;3<?:.A6<;@6;@9.4
<:[email protected]?N4<?
&N=9.A@H;;@12@@BA<::N;4.3P?2A.4@<:A6995.;1.5N992?
@2?C6023P?8<::B;2?;.2@AM992?BA@6;./M@A.=?<1B8A2?=N
!<::B;2?;.@5B@J8<:<05CM9712:@<:6;A?2@@2?.?7B@A164
12AH;@8@=?N864.5BCB1@2:6;.?62A@16@8B@@6<;@3<?B:
:21C2?8.?=.?A6921.?;.3?N;.99.12=.?A62?@<:@6AA2?6
!<::B;3P?/B;12A@@AF?29@2(2:6;.?62AM42??B:
89T
!&#"#!#%"+$' $
&?<728A@=?BA.$F.3<?@8;6;4@?P;
)6<:FA2?<053.8A.<:L9.;1
2:<8?.A6;63P?M;1?6;4
#6AA@C2;@8.6;9.;1
(.:5M99@4.?.;A6;3P?B;4.J3B99A?MS2992?I<==
B?@AM?8.3B99:M8A642@?<99
&?<728A@=?BA.!9.?A@=?N86=?<A<8<99
$M?:.AJB==5.;196;42;@
6;.;@8?6@2;6*J5B?=NC2?8.?12;
8<::B;2?;.
+.9M;4?2=N7<//<054N3?6@8.?26=2;@6<;
$%+#%%* $%
& #
!& # +$%
-# #!#",
!& # DDD8B;A.:.?886;.AH
&.9:6.@AN?3P?0.3O<05?2@A.?.;4
@2?C602;=N!<::B;:.?8;.12;
[email protected]?.;42?;./7B1@9B;[email protected]?
@.9A<05@PAAB8.;/[email protected]
?.;42?;.<050.3O2?;.:218B=<;42?
@<:?2@2?C2?.A@=N3P?5.;1
!<::B;.9C.92A8<::B;?23<?:2;
8<::B;@=292;<058<;02?;
A7M;@A2?;.=?2@2;A2?.@
+61!<::B;3P?/B;[email protected];6;46
!CN;6;42;9212?2;4N;4@A6416442;<:
)(,*!'&(' 2((1&!&(
8<::B;.9C.9@/2?21;6;42;8<::B;?23<?
#' %!")
:2;<058<;02?;A7M;@A2?;.
A3;R
!<:<059F@@;.A699.8AB299.A2:.;<05
?23<?:.?/2A2A<057M:3P?12;F.@[email protected]@A68
@6S?<?;.&N.C129;6;42;8.;1B<08@N
/28.;A.164:21;F.C6?AB299.A7M;@A2?3P?
'&*#*!&'(%*!'&
B;4.:.A2?6.93P?3P?A?<2;12C.91.<05:21
#.?6.;;2(6;88<;2;
529.!<::B;3P?/B;1@8<;02?;2;@AM08.;12
A3;RR <05:N;[email protected]/B1
# $ ! !& !#& %)
#!&*/
&*%(# &/
+
#
<AA2F12;<A #'%%+&%(#&
5
A
2
2
A
A@6A
--B@=FF;;P 05F?2?!<;A.8A2?
7<
?
.
)
;
66
@
8@
;/B1?<
A2F@F?6AF
$<=2.F5 .8A:213P?2A.4
;A
(;.//8<
#2<1<A.::2A26AM!B;A.:.?886;<699.
#2
<1<A.::2 A26AM !B;A.:.?886;<699.
[email protected]<A8.<C.A:2;;2@@MC.5C6@A.;22A:B8.;.<9<;@.!B;A.:.?886;<699.
+6CM;A.?2?A699!<::B;:.?8;.12;
*A@AM99.?2@<:/28?M3A.A@6;;M?C.?<@2;.@A
7.@A<&.=2?=?<1B0A@%F
8.C.;[email protected].!B;A62;.@6.;AB;A67.A
!B:B9.
?<;2A@6AF@F5A6P%F
@6.;.7<A<6:6@A<QAG<D%F
(&&.9C29BA%F
@B:6@2;?.5<[email protected]:6@82@8B@'
@B:6@=.9C29B@MMA6P(&
AA2;1<%F
B16.A<? BA<82@8B@%F
C.6;)205;<9<462@%F
.?<;.%F %%F 9B2(2?C602&.?A;2?@%F
%(
B@6;2@@3<?B:%F
[email protected];<%F
2?6<;(<9BA6<;@%F #%
6AF%;96;2C2?8<@A<E<;<@2?6<;?0B@F@
9<B16.%F
?.:<6;9.;1%F
?.F<;%F ,)!.92C.)?.C29 299
29<6AA2 646?<.1 646A.9:688296
<0A.4<;%F
9/6A%F 92:2;A6A%F
9A29$2AD<?8@%F
;3<%F7 @=2?6.?2%F
@?66;9.;1%F
B?<=0.?.BA<CB<8?..:<
6;;6@5<;@B9A6;4?<B=%F
6;9.;16.<A29@
92E6:(20B?6AF%F
<?2;<: .9.E<%F <3<?2%F [email protected];1!<8<B@5<A2996
22?<@(F@A2:@%F 29@6;46;@2B1B;.@6<6:6@AB988682@8B@
<6C.8F:==6%F
<A2996!B:=296(=. '(<9BA6<;@%F
'<B@2%F
@@<;@B9A6;4%F
B:.0%F
B;.7.6;2;(#%F 3+.56;8<C.8BBAB@F5A6P%F
$'?F ;;<3.0A<?%F7
;;<8F9M ;;<A66:6%F
;@=6?.%F ;A?B: B@A6A6.%F
;C.9616@MMA6P
A299.&.;886%F
E<;<@%F7 [email protected]@[email protected]<72;A<6:652;869P966AA< FAF
B986@A2;7.5FC6;C<6;A6.9<72;966AA< "?F
FCM@8F9M;F96<=6@A<;.C<6;F96<=6@A<
.;@.9.6@<=6@A<72;966AA<!<"
!.;).=.9C29BA!29. !.B==.925A6%F
!256AF@C.::.6@A2;&.9C29B@MMA6P
!2@=?<%F !2C.
!"!B;A.?28?F%F
!<;60.#6;<9A.
!<=67FCM%F
!<=6<@A<?F
!&# [email protected];;<;&.9C29BA%F
!B9A.82@8B@%F
!B;;.;).6A<.%F
!B;A.8.:.?6;!<B9BAB@
!B;A.925A6 !B;A.966AA< !B;A.&?<%F
!B;A.?.5<6AB@
!B;A62;)62?.%F
!B;A<BAB@%?A<;%F !+&()B82;.%F
.=@[email protected];A<6:6@A<
".=A6<6C.A69.A
".B@A22;=2?528B;A<BAB@82@8B@ "2::6;8M6;2;
"6;1<?S%F
"6;4@<3A%F
"<460.
"<46B:%F
"B:6?<B=%F
"B<AA<8B;A.
"F?20<6;9.;1%F
"M;;2;)?.0A<?@%F .6;6<+6?2%F
#.;1.AB:"632
#.;=<D2??<B=
#.?@5%F #.?A29.%F7
#.?A29.%F7)<A.9
#216.:.6@A2?6?<B=%F
#216C2?88<%F
#2569M6;2;%F
#26?.%F #2;A.9.=6A.9.?2%F
#2?68?.A<@9.@A2;@B<729B%F
#682C.%F #<A6C.%F #B9A6=?6;A%F
2A<?28%F
[email protected]%F
$B<?A2;-@AMCMA
68<A62H@B;;<A
%[email protected].;::.AA67M?72@AP% ?F
%&&<57<9.
%F9<D2;6B@"A1 %[email protected]&.B964/ %F212;4?2;(20B?6AF/
%F#.A8.5B<9A</ %F(2920A./
.=2?6;82?MF@%F
&.?8<A29!M=F9M
&[email protected]%F &29.@[email protected]<@A2;8B:==.;BB@C2?8<@A<
!B;A.966A<;-)-F8@688P
&290<6;.9;1%F
&5.?:.(2?C602%F
&62;6=66?6%F
&66?6 &?<1<@6@%F
&?<=2;AB@%F
&)(2?C602@%F
&D B986@A.?8.@AB@%F
.16@@<;9B<A29@
'2@<?A@ '.5..BA<:..AA6F516@AF@
'.82;;B@925A6(.;<:.)28;6688.7B98.6@BA
'.82;;B@A<6:6@A<&<57<9.%F
'#&5.;82
'20?B6A/F;2A
'269B;8.B=.;216@AM:6@F516@AF@ '28?FA<6;A6=.9C29B(65A6%F
'2@=20A.%F
'2@A295<A294?<B=
'6AA.9%F 'B@86@%==6:6@7.<57.B@82@8B@
'B@82.@B<;8<B9B 2<5729:.
(.?@.
(2;6<?A28%F
(2BAB8.B=B;86C2?8<@A<
(:.?AB:%F
(<12E<%F
(<8<@<A29@
(%"&.9C29BA%F
(<96A.%F (<9A2>%F7 (<;2?.
(<;FB?<=2"6:6A21 (<@A2(B<:2;@<@6..967.A2?C2F@?F
(&!
(=<?AA6&.@@6
(B<:2;=A2288.?6966AA<
(B<:2;?6996@C2?8<A (B<:2;B6==B8B;A<
(B<:2;6A@2;M6@FF12;7B59.?.5.@A<(6A?.
(B<:2;).8@6966AA<?F (B<:2;)2;.C.=M6CM8<16A%F
(B<:2;)[email protected]<%F
(B<:2;[email protected]<@F516@AF@++-?F
(B<:2;-?6AAM7MA
(B<:6H (B&2??F (F3<%FF5A26@8B;;.996;2;F?6AF@
2/<69%F )25F?F
)267<'2;A%F)267<).9<A
)267<).9<A%F
)28<;[email protected]?..9.<E.%F
)6::6(<3AD.?2%F )?6=9.;%F )B<88<)696;A.?8.@AB@%F
$' .9A6<8<;AA<?6
+.9A6<C.?.6;:6;6@A2?6P +.9C6?.
+.;[email protected]::M6@=.9C29B;966AA<?F
+.;5B@AFP;82@8B@966AA<
2;A?.93P?/B;12A3P?124.:9.@CM9?F
+.=<
+)(@MMA6P
+612?.
+6;06A%F +))
+M2@AP966AA<
+M2@AP?286@A2?682@8B@ )
-?6AF@(B<:6
-?6AF@A292%F
-?7P7..;;.!<16A Teemu Vehmaskoski
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Finlands kommuntekniska
förening
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31025957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
Vantaan kaupunki
Kielotie 13, 01300 Vantaa
puh. 050 3731317
jyrki.vatto@vantaa.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31039943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta
vastaavat
Jyrki Vättö
Ville Alatyppö
Kuntatekniikan maailmankongressi, IFME World Congress kokosi kesäkuussa Helsinkiin 480 alan
ammattilaista 28 eri maasta. Kongressin yhteydessä järjestettiin Kuntatekniikan päivät, joiden
osanottajat kokoontuivat perinteiseen ryhmäkuvaan.
Seuraava kongressi Uudessa-Seelannissa 2015
Onnistunut IFME-kongressi
– kiitosta 480 osanottajalta
NSKTY:n ja RIL:n muutaman vuoden yhteinen ponnistus sai kesäkuun alussa päätöksen, kun Finlandia-talolla pidetty IFME-kongressi sulki ovensa ja Tallinnan sekä
Tukholman ekskursiot saatiin matkattua. Seminaaripäivät sujuivat
kommelluksitta, muutamia kulisseissa tapahtuneita sovelluksia lukuun ottamatta.
Tilaisuuden onnistumisesta kertoo myös seminaarivieraille suunnattu palautekysely. Sen perusteella järjestelyt miellyttivät myös paikalla käyneitä. Kun kyselyn maksimi oli 5, niin kokonaisjärjestelyt saivat palautteissa keskiarvoksi
4,28. Erityistä kiitosta saivat mm.
kaupungilla suoritettu viherkierros
ja ulkomaan ekskursiot sekä päättäjäisten gaalailta.
Osanottajia odotetusti
Järjestelyjen sujuvuudesta SKTY
saa pitkälti kiittää RIL:n ammattitaitoista henkilöstöä, joka hoiti rutiinilla monia semmoisia asioita,
joita tuskin olisimme itse osanneet
edes ottaa huomioon. Samalla toimihenkilöt saivat myös hyvää oppia omiin järjestelykuvioihinsa.
Seminaarivieraiden lopullinen
määrä oli 480, joka vastasi järjes-
täjien odotuksia. Aktiivisesta osallistumisesta kuuluu iso kiitos myös
omille jäsenillemme ja yhteistyötahoille.
Perinteisillä Kuntatekniikan päivillä käy tätä nykyä noin 300 vierasta. Ulkomaalaisten osuus tämänvuotisesta tapahtumasta olikin
vajaat kaksisataa henkilöä. Kaukaisimmat vieraat Australiasta ja Uudesta-Seelannista olivat matkalla
reilut kaksi viikkoa. Matkan aikana
he tutustuivat muun muassa Vantaan, Espoon ja Helsingin teknisiin
toimialoihin.
Vuoden 2015 IFME-kongressi
Uudessa-Seelannissa
Kansainvälinen IFME-kongressi pidetään seuraavan kerran Uudessa-Seelannissa, Rotoruassa 10.–
12.6.2015. Paikka sijaitsee pohjoissaarella, noin 250 km Aucklandista kaakkoon. Valokuvat ja esitteet paikkakunnasta ovat mielenkiintoisia. ”Kiivien” IFME-järjestelyjen etenemistä voi seurata osoitteessa www.ifme2015.com.
Seuraavat Kuntatekniikan päivät pidetään puolestaan Jyväskylässä toukokuussa 2013. Niistä tiedotetaan tuttuun tapaan lehdessä,
netissä ja jäsenpostilla.
Ville Alatypöstä seuraava
toiminnanjohtaja
Yhdistyksemme hallitus kokoontuu tämän vuoden puolella vielä
lokakuussa linjaseminaariinsa ja viimeisen kerran marraskuun lopulla. Vuodenvaihteessa hallituksen
kokoonpano jälleen hiukan muuttuu, kun kaksi uutta jäsentä tulee
erovuoroisten tilalle. Samalla vaihtuu toimihenkilöiden kokoonpano, kun nykyinen toiminnanjohtaja
Dan Långström lopettaa pitkän
toimihenkilöuransa ja luovuttaa
875 jäsenen yhdistyksemme vetovastuun Ville Alatypölle.
Hallituksen tämän vuoden kirjoittamaton tavoite saada jäsenluku uudelle sataluvulle on jo melko lähellä. Uusia jäsenhakemuksia
voi käydä täyttämässä www.kuntatekniikka.fi -sivuilla. Muutama
uusi hakemus on jo tullutkin. Uudet jäsenhakemukset käsitellään
edellä mainituissa seuraavissa kokouksissa.
Kuivaa syksyä odotellen,
OJyrki Vättö
kokousmestari
Kuntatekniikka 5/2012
33
Hyviä esimerkkejä kuntayhteistyöstä, omaisuuden hallinnasta ja ympäristöosaamisesta
Ihmettelemisen jälkeistä aikaa
Kesäkuiset kuntatekniikan
ammattilaisten kokoontumisajot ja niissä vastaan
tulleet keskustelut kansainvälisten kollegojen kanssa
avarsivat taas kerran ymmärrystä ja lisäsivät yhteisöllisyyttä.
N Viran puolesta pääsin keskustelemaan monen ulkomaisen ryhmän
kanssa. Sain sellaisen kokonaiskuvan, että Suomen kuntatekniikka on
lähellä kansainvälistä kärkeä, mutta
selvästi joillakin osa-alueilla on rutkasti parannettavaa. Asiaa ei tietenkään helpota se, että meillä eri kunnat yrittävät ratkaista samoja ongelmia toisistaan tietämättä.
Eteläisellä pallonpuoliskolla
toimitaan yhdessä
Mietteitä eniten herättikin se, että muissa maissa, etenkin eteläisellä
pallonpuoliskolla, toimitaan yhdessä. Heillä on toimiva yhteisö, joka
kehittää ammatillista, teknistä, byrokraattista ja etenkin talouden suunnittelua. Kehitystyön tuloksia ja menettelyitä kunnat ottavat yhteisesti käyttöön. Yhteisön moottoreina
toimii täyspäiväisiä henkilöitä, jotka
koordinoivat kehitystyötä myös muiden maiden suuntaan.
Heidän kokonaisuudessaan tuntuu olevan suurtuotantoon liittyviä
hyötyjä, jotka auttavat varsinkin taloudellisessa kurimuksessa. KEHTOfoorumi on hieno ensi askel kohti
vastaavaa toimintaa. Silti – pitäisikö
meillä kunnissa olla voimakkaampi
tahtotila yhteisestä kehittämisestä
ja harkita vastaavaa toimintaa kuin
muissa maissa?
syyden harkinnassa olisi tarvetta vapaaehtoisille lisävoimille. Itse haistan
tässä markkinaraon.
Amerikan puolelta oli havaittavissa osaamista tilaaja-tuottaja -mallin haasteissa ja yhdessä tekemisessä. Lisäksi kertaalleen täytyy ottaa
esille läntisen naapurimme osaaminen ympäristön huomioimisessa
kaikessa kuntatekniikkaan liittyvässä toiminnassa.
Australia ja Uusi-Seelanti
hallitsevat rahoituksen
Kovan kevätrutistuksen jälkeen lomamatka Barcelonaan oli virkistävä,
mutta huomasin kuvaavani ja ihastelevani enemmän katutilaratkaisuja kuin Antoni Gaudín luomusten
kauneutta. Kaupungin ydinkeskustan ulkopuolisen kantakaupungin
ruutukaavan viistetyt risteysratkaisut
tuntuivat erityisen toimivilta kadunpitäjän ja liikenteen näkökulmasta.
Yhtä vilkasta risteystä pari tuntia
seuranneena en löytänyt yhtään toimimatonta seikkaa viisteratkaisusta.
Risteysalueella oli jopa tehty selvät
varaukset lumikasoille turvalliseen
paikkaan. Näin ei olisi tarvinnut aurata vallia kadun varteen pysäköityjen autojen viereen, vaan kadun lumi olisi voitu työntää kasapaikkaan.
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa oli selvästi keskitytty omaisuuden
hallintaan ja etenkin kuntatekniikan
tärkeimpään osioon eli rahoitustarpeen perusteluihin, jotka meillä on
heihin nähden lähes lapsenkengissä. Rahoituksen perustelut seuraaville 25 vuodelle – ottaen huomioon
alueiden kasvun, kuntotilan ja painotukset – näyttivät toimivilta ratkaisuilta. Lisäksi asiakaspalautteiden
oikeanlainen huomioiminen rahoituksessa tuntui loogiselta ja tehokkaalta.
Australian ja Uuden-Seelannin
menettelyjä pitäisi selvittää enemmänkin, mutta asioiden käytännölli-
Barcelonan katutilaratkaisut
ihastuttivat
Pitkänä lumettomana aikana kasapaikka palveli toiminta-alueena roska-astioille, pysäköinnille jne. Ja kun
tarkasteli katutilaratkaisuja esteettömyyden, käytettävyyden ja viihtyisyyden kannalta, pitää nostaa hattua toteutuksen onnistumiselle. Asiaa voi helposti tarkastella netin katutilakuvista, mutta toimivuus konkretisoitui paikan päällä.
Esitelmäehdotuksia
Kuntatekniikan päiville 2013
Kansainvälinen toiminta ja ulkomaisten ratkaisujen pohdinta on selvästi tärkeä osa kuntatekniikan ammattiosaamista. Keskustelu ja verkottuminen kollegoiden kanssa
edistävät omaa osaamista, ja hyödyt
tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Yhteiset tilaisuudet ja niiden
anti toimivat mahdollistavina tekijöinä yhteiselle kehittymiselle.
Ensi vuonna Kuntatekniikan päiville on suunniteltu rinnakkaisia luentoja. Syksyn aikana halukkaat voivat esittää ehdotuksia esitelmiksi.
On siis aika tuoda myös omia saavutuksia, havaintoja tai ongelmakenttää muiden tietoon. Asiasta lisää seuraavassa numerossa.
OVille
Alatyppö
Jyrki Vättö
Suomi-neidolla
kyltti poikineen
N Kulkiessani jälleen kerran autolla Suomi-neidon lähes kiireestä kantapäähän ja sen helmoja
pitkin takaisin, kiinnitin huomiota
erilaisiin kilpiin ja kyltteihin, joita
maantien varret ovat pullollaan.
Kylteissä mainostetaan kesäisiä
tapahtumia ja levähdyspaikkoja
mitä erilaisimmin konstein. Marjanmyyjillä ja kesäteattereilla on
itsetehtyjä kylttejä, kyläyhteisöt
toivottavat tervetulleeksi omilla tauluillaan ja majoituspaikat
omilla opasteillaan. Näiden lisäsi ihmisiä ohjataan uimarannoille, lintutorneihin ja nähtävyyksien ääreen virallisillakin opasteilla.
Osa suomalaisista paikkakun-
34
Kuntatekniikka 5/2012
kilpien linan nimissäksi koltä on melmionko huvitmallistavia. Ohita Muu
kulkija voi
vaara
vain ou-merkkiä
nastella
täydensitienviitoisvät mm.
ta nimien
metsäalkuperää. Tämä Sodankylän ja Rovaniemen välinen
kyltti poikkesi positiivisesti tavanomaisista
kauriisInforläänin- ja kuntarajojen viitoista.
ta ja hematiivisia
vosvaljakylttejäkin on paljon. Käsivarren Muotkas- koista varoittavat lisäkilvet. Monet
ta löytyi kyltti ”Suomen maanteiden maantiet sivuavat Suomessa järviä,
korkein kohta 565 m” ja Piippolan metsiä, kyliä, kirkkoja ja linnoja. Yhkulmilta puolestaan ”Suomen kes- dessä Kainuun kaupungissa tie kulkee jopa linnan(raunioiden) läpi.
kipiste”.
Nelisentuhatta kilometriä ajaVirallisten liikennemerkkien lisäkilpiäkin tuli bongattua kirjava neena maanteiden kunto – olivat
määrä. Tavanomaisten Soranajo- ne sitten kesto- tai sorapäällystei-
siä – oli mielestäni kiitettävä. Tietöitäkään ei juuri ollut, tai sitten
onnistuin vahingossa kiertämään
ne. Varsinaisiin asfaltointeihin en
törmännyt lainkaan, mutta siltatyömaita sentään oli Savon suunnalla. Liikenteellistä haittaa niistäkään ei aiheutunut. Autoradio varoitti päivittäin autoilijoita reaaliaikaisilla liikennetiedotteilla.
Kokonaisuudessaan Suomen
maanteillä oli turvallista ajella, kun
muisti varoa tien poskessa (tai keskellä tietä) jolkottavia poroja sekä
iltaisin teitä yllättäen ylittäviä kettuja ja jäniksiä. Supikoiriinkaan en
törmännyt, mutta tuulilasiin iskeytyviä hyttysiä tuskin yksikään autoilija pystyi tänä kesänä välttämään.
OJyrki
Vättö
Jyrki Vättö
Tallinnan Laululava, jolla
myös IFME-kuoro esiintyi.
Kongressin laivaristeilyt olivat unohtumattomia elämyksiä osanottajille
Tallinnassa IFME-kuoron sulosointuja,
Tukholmassa mittavia infrahankkeita
N Torstaiaamuna 7.6. seminaariväki
saapui Helsingin Länsisatamaan, josta Tallinkin laiva kuljetti kolmisatapäisen seurueen Tallinnaan. Satamassa
kansallispukuinen vastaanottokomitea ohjaili seminaarikansaa linja-autoihin, joilla pienen kaupunkikierroksen jälkeen saavuttiin Laululavalle.
Siellä seminaariväelle opetettiin oikean sekakuoron avustuksella kaksi
kuorolaulua. Idean isä, Tallinnan kaupungininsinööri Ain Valdman lauloi
itse oikean kuoron mukana.
Lauluharjoitusten jälkeen kansainvälinen IFME-kuoro jäi odottamaan Tallinnan pormestarin, entisen Viron presidentin Edgar Savisaaren saapumista. Lopulta pormestari saapui pitämään kuntateknikoille tervetuliaispuheen. Tervehdyksen molemmin puolin hän sai
kuulla IFME-kuoron esitykset. Tapahtuma taltioitiin videolle, ja se on ollut
mm. Postimees-lehden nettisivuilla. Editoitu video pyritään saamaan
myös Kuntatekniikan nettisivuille.
Sulosointujen jälkeen seminaariväki lounasti Laululavan sisätiloissa ja lähti sitten busseilla Vanhaan-
Jyrki Vättö
Kuntatekniikan päivien ohjelmistoon on perinteisesti kuulunut seminaarin jälkeinen risteily. Tänä vuonna laivaristeilyjä oli kaksi.
IFME-kongressin jälkeiset
ekskursiot suuntautuivat
Tallinnaan ja Tukholmaan.
Tukholman vanhimman puiston, Strömparterrenin kunnostustyöt olivat juuri valmistuneet.
kaupunkiin, jonne Tallinnan kaupunki oli järjestänyt vapaaehtoisia
kaupunkikierroksia paikallisten oppaiden johdolla. Loppupäivä kului omaan tahtiin Vanhankaupungin katuja ja liikkeitä katsellen. Päivän päätteeksi tarjolla oli vielä bussikuljetus satamaan ja laivalla takaisin Helsinkiin. Perillä seurueen matka jatkui vielä Helsingin yöhön, osa
tosin malttoi lähteä ajoissa kotiin tai
hotelliin lataamaan akkujaan.
Tukholmassa nähtiin
mittavia infrahankkeita
Perjantai-iltana valkea Silja Linen laiva odotteli Eteläsatamassa kauniissa
kesäsäässä lähes sataa IFME-vieras-
ta, joiden päämääränä oli tällä kertaa Tukholma. Laivamatka aloitettiin
yhteisellä tervetuliaistilaisuudella sekä illallisella. Menomatka sujui monilta yhteisissä merkeissä pitkälle aamuyöhön.
Lauantaiaamuna vuorossa oli
Tukholman ajankohtaisten, mittavien infrahankkeiden esittelyä Hotelli Ariadnen kokoustilassa Åke Perssonin johdolla.
Täältä vieraat ohjattiin busseihin,
jotka suuntasivat mm. kohti Norra
Länkenin työmaata sekä Haga Town
-projektia. Näiden jälkeen saatiin
paikan päällä perinpohjainen opastus Tukholman vanhimpaan yleiseen
puistoon, Strömparterreniin. Puisto
oli juuri saatu valmiiksi pitkän kunnostusprojektin päätteeksi. Puistoopastuksen jälkeen seminaarivieraat
nauttivat läheisessä Opera Cafessa
maittavan lounaan.
Lounaan jälkeen matkalaisilla oli
jäljellä vielä muutama tunti Tukholmassa. Osa vietti aikaansa Vanhassakaupungissa, osa museoissa ja
osa vain aurinkoisia Tukholman keskustan katuja kävellen. Monet pitkämatkalaisista jäivät Tukholmaan
odottamaan seuraavan päivän jatkolentoja. Hyvästejä heiteltiin sunnuntaiaamuna niin ulkomaisille kuin
kotimaisillekin kuntateknikoille.
OJyrki
Vättö
Kuntatekniikka 5/2012
35
SKTY:N HALLITUS
Kongressen är över
En lyckad kongress
Jaha, då var IFME 2012 kongressen över, och samtidigt tog
då ett 5+ långt projekt slut. Efter kongressen och allt som hörde till det, så sov jag visst i 3
dygn, varefter man började känna sej själv litegrann som människa igen.
Eftersom jag har rest runt och
varit i kontakt med andra organisationer runt om i världen, så var
ju sakerna relativt bekanta för
mej, men igen kom det fram hur
viktigt det är med internationella
samarbete, och att lyssna på och
lära sej av andra. I Finland så hör
vi definitivt till de bättre länderna
i världen angående kommunteknik, men som sagt så kan man
alltid lära sej något nytt.
Kongressen i helhet var helt
lyckad och deltagarna till allra
högsta grad nöjda med var vi hade att erbjuda. I enkäten vi sände ut efter kongressen framgick,
att vi ALLA kan vara riktigt nöjda. Som huvudarrangör vet jag
ju om en hel massa saker som
gick litet snett – men de kommer
jag ju inte att ta fram nu, för de
mesta av det gick ju så att säga
”förbi” för kongressdeltagarna.
I enkäten framgick, att
den tekniska exkursionen om
grönområdena i Helsingfors
samt exkursionen till Stockholm
fick toppbetyg med hela 4,78
utav 5,0 möjliga poäng. Ett jättestort tack alltså till Elina Nummi från Helsingfors, samt hela
den svenska arbetsgruppen med
Inger Sundström och Åke
Persson i täten.
Resten av programmet fick
mellan 4,25 och 4,5, med undantag av 3 saker, som blev
runt 4,0-sträcket. Speciellt tack
fick i alla fall programmet i Tallinn – folk var helt begeistrade
över programmet med samsången, och de flesta också för att
borgmästaren och Estlands förra president var med och hälsade
kommunteknikerna välkomna.
Asset Management är
en framtidsgrej
I Australien, Nya Zealand, Sydafrika, Kanada osv. så har man satsat på ”Asset Management”,
dvs. att man skall veta vad man
har (egendom) och vad det kommer att kosta att sköta om det
samt att hålla det i skick de följande 25 åren. Likaså skall man
kunna lyssna på respons från allmänheten och styra finansieringen åt rätt håll. Det här tror jag
själv att är en framtidsgrej, och
hoppas själv att man här hemma
spetsar upp öronen för det här
och börjar på riktigt sköta om
vår gemensamma egendom.
Dessutom är det otroligt hur
bra man tar hand om miljön och
omgivningen i Sverige – nåt som
vi också kunde lära oss om en
hel del här i Finland.
Kommentar från fältet
…och till slut en kommentar (på
engelska) från fältet där man fritt
fick skriva vad man ville:
”The organizers of the conference did a fantastic job. The
topics were very well chosen
and arranged in a way that allowed you to attend all the lectu-
res that you were interested in.
It was also great to discover Finland and its wonderful people. I
just had a wonderful time. Overall, I would rate the whole event
excellent. New Zealand has a very tough act to follow!!”
Det var alltså kongressen i ett
nötskal. Själv tackar jag för min
del, det var roligt så länge det
räckte, men det är skönt att det
är över.
Ville Alatyppö tar över
nästa år
Från och med början av 2013
så tar Ville Alatyppö över som
verksamhetsledare för FKTF. Ville har ”studerat” föreningen nu
i 1,5 år, och är mer än färdig att
ta över. Själv har jag lovat, att
jag kommer att stanna kvar i ett
par år som konsult/rådgivare åt
honom – men det är 100% han
som kommer att leda föreningen
efter nyår.
Lycka till Ville! Du har en utomordentligt ypperlig förening
i dina händer, och hoppas du
kan köra igenom alla saker vi
har pratat om, och på så sätt få
en god förening att bli ännu litet bättre.
Föreningens årsmöte överraskade även mej själv, med att
utnämna mej som hedersmedlem. Det är en alldeles otroligt stor heder, att tillhöra detta
exklusiva sällskap av tillsammans
(mej medräknad) 5 utmärkta
kommuntekniker. Jag kan bara tacka!
Ha en god höst!
ODan-H. Långström
verksamhetsledare
Tarkennus
36
Kuntatekniikka 5/2012
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 8142425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 31038806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 2665137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 4343409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 83924438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 4594601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy
Tietäjäntie 14, 02130 Espoo
puh. 020 7476185, 040 4824962
paivi.ahlroos@sito.fi
Jere Klami, Oulun kaupunki
Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
PL 32, 90015 Oulun kaupunki
puh. 044 7032412
jere.klami@ouka.fi
Mielikuva saksalaisesta täsmällisyydestä kokee näin pienen kolauksen. Paikallinen ulkomaankauppaliitto BGA kirjoittaa jo
”Saksan imagotappiosta, jota ei
voi korjata”.
Niin tai näin, Berliiniin pääsee yhä, ja Tegelin kodikas lentokenttä ottaa vierailijat ystävällisesti vastaan. Ja jos on kiinnostunut rakennustyömaista, niin niitä
Berliinin keskustasta kyllä tänäkin
vuonna löytyy.
Jyrki Vättö
NEdellislehdessä (Kuntatekniikka 4/2012) kirjoitin Berliinin uudesta Brandenburg Willy Brandt
-lentokentästä. Sen jälkeen on
tullut uusia käänteitä kentän
avaamisen suhteen. Kenttä ei
avaudukaan vielä tämän vuoden puolella, vaan aikataulua
on rakennustöiden viivästymisen
vuoksi rukattu. Kentän todennäköinen käyttöönotto tapahtuu
vasta ensi kesänä tai sitten mahdollisesti vasta syksyllä.
Puheenjohtaja/Ordförande
Vaikka uusi lentokenttä ei tänä vuonna avaudukaan, Berliiniin
pääsee yhä. Siitä pitää Tegelin kodikas lentokenttä huolen.
OJyrki
Vättö
www.ukty.fi
Omavalvonta parantaisi
laatua hallirakentamisen
kaikilla alueilla
NKesä meni, ja syksy on tullut. Kesä oli hyvin vaihteleva, ja ulkovesissä uimisen mahdollisuudet vaihtelivat paljon eri puolilla maatamme. Lämpimiä vesiä
oli harvassa. Tällaiset ilmat tuovat hyvin esille uimahallien ja kylpylöiden tarpeellisuuden maassamme.
Tällä hetkellä rakennustöitä tehdään lähes kymmenessä hallissa. Uusia halleja on tekeillä yksi, loput
ovat laajennuksia ja saneerauksia. Vuosikorjaustöitä
tehdään kesäseisokin aikana miltei kaikissa halleissa.
Omavalvonta parantaa laatua
Rakentamisen laadusta on alettu eri rakennuttajaalueilla keskustella yhä enemmän. On erittäin tärkeää, että siitä keskustellaan, kunnes laatu saadaan
kuntoon.
Eräs laatua parantava tekijä on mielestäni omavalvontatoiminta. Olisi tärkeää, että niin rakennuttamisen, suunnittelun kuin rakentamisen eri alueilla tarkasteltaisiin tehtyjä ratkaisuja ja töitä kriittisesti ja rakentavasti. Kun kaikki eri osapuolet tiedostaisivat omat heikkoutensa ja vahvuutensa, päästäisiin
laadun aikaansaamiseksi huomattavasti parempiin
tuloksiin. Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa kokonaisuuden tarkasteleminen ja hallinta parantaa huomattavasti lopputulosta.
Omavalvonnan ja rakentamisen laadun parantamiseksi on opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valmistunut OPKM julkaisu nro 101, joka
antaa paljon tukea omavalvontaan uimahalli- ja kylpylärakentamisessa.
Järkeä märkien tilojen suunnitteluun
Uimahalli- ja kylpylärakentamisessa on mielestäni
tällä hetkellä kaksi erittäin valitettavaa aluetta, joiden suunnittelussa ei tunnu olevan järkeä mukana. Toinen on märkien tilojen lattioiden liukkaudet ja
pintakallistukset (vesi lammikoituu lattialla) ja saunojen keraamiset lauteet.
Ensin mainituista on saarnattu viimeiset kolmekymmentä vuotta ja yritetty ohjata asiakkaita oikealle tielle, mutta suunnittelijat valitsevat ja rakennuttajat hyväksyvät erittäin heikkoja ratkaisuja. Märkien
tilojen lattioissa noudatetaan kuitenkin ns. nollatoleranssia: vesi ei saa missään tilanteessa lammikoitua
lattioille, ja veden pitää valua lattiakaivoihin.
raamiset lauteet ovat erittäin turvattomia. Turvallisuudesta on aina vastuussa hallin omistaja. Jos keraamisia lauteita käytetään, olisi ne päällystettävä istuinosan ja askelmien kohdalta puulla tai vastaavalla
materiaalilla. Myös istuimen rinta tulisi suojata pohkeiden polttamiselta. Keraamiset lauteet sopivat vain
höyrysaunoihin.
Siivouksesta ei pidä säästää
Siivoustyön laadusta ja mitoituksesta on näkyvissä hälyttäviä esimerkkejä. On selvää, että siivoustyö
maksaa, mutta tämä tulee huomioida jo hanketta
valmistellessa, eikä alkaa etsiä säästöjä suuriin käyttökustannuksiin puhtaanapitoa vähentämällä. Keskustelu edellä mainituista asioista toivottavasti viriää
valtakunnassa laajemmin, että asia saisi sille ansaittua huomiota. Jäädään kuulolle.
Turvallisuusasioihin palataan syksyn aikana eri
muodoissa, joten niistä myöhemmin.
Ensi vuonna 20. uimahalli- ja kylpyläpäivät
Yhdistyksemme järjestämät, suursuosion saavuttaneet valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät pidetään 5.–7.2.2013 kahdennenkymmenennen kerran
Tukholman risteilyn muodossa. Ohjelmasta on tulossa taas erittäin mielenkiintoinen. Laitathan varauksen kalenteriisi. Tarkempi ohjelma valmistuu syksyn
kuluessa ja siitä lisää myöhemmin.
Jäseniämme, jotka eivät syystä tai toisesta ole
muistaneet velvollisuuttaan yhdistystämme kohtaan
jäsenmaksun muodossa, pyydän hoitamaan asian
kuntoon. Asian hoitamatta jättäneet jäsenet poistamme vuoden lopussa jäsenluettelostamme. Ethän
halua olla heidän joukossaan!
Uktyn golfmestariksi leivottiin tänä vuonna
Martti Matsinen. Kisa pidettiin aurinkoisessa säässä Hyvinkään hyväkuntoisella kentällä heinäkuun viimeisenä päivänä. Yhdistys haluaa kiittää kisan onnistumisesta tukijoitamme, joita olivat Pusatec Oy,
Ardex ja Piimat Oy.
Näillä mennään syksyä kohti ja toivotaan ihmisten löytävän tiensä yhä useammin niin uimahalleihin
kuin kylpylöihinkin.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
QYhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä 130.
Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perusteella
perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: ukty@ukty.fi
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
s-posti: pertti.karpanen@ukty.fi
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Jukka Vienonen
s-posti: jukka.vienonen@lohja.fi
puh. 044 502 0120
Yhdistyksen sihteeri
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
tapio.ala-peijari@kolumbus.fi
puh. 040 829 0068
Syksyisin terveisin,
Keraamiset saunanlauteet eivät toimi
Keraamisten saunanlauteiden kohdalla on jo vuosia sitten huomattu niiden toimimattomuus. Vain siivoojat ovat niihin tyytyväisiä. Kenelle me halleja rakennamme: maksaville asiakkaille vai siivoojille?
Käyttäjät kyllä äänestävät tällaisissa tapauksissa
jaloillaan. Vanhoille ja huonojalkaisille ihmisille ke-
OPertti Kärpänen
puheenjohtaja
Kuntatekniikka 5/2012
37
Asiakaspalvelu tärkeä
kokonaisuus syksyn
Putkimestaripäivillä
Kuntien Putkimestarit
NKuntien Putkimestarit ry:n koulutus- ja neuvot-
Koulutuspäiville ilmoittautuminen
QKuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Varsinaisia jäseniä on runsaat
300 ja kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä 83.
telupäivät 2012 pidetään Hämeenlinnassa, Hotel-
Tänä vuonna ilmoittautuminen hoidetaan viime-
MJ"VMBOHPTTBo1ÊJWJFOZLTJUÊSLFÊLPLP-
vuotiseen tapaan eli yhdistyksen nettisivuilla
naisuus on asiakaspalvelu. Pohdimme asiakaspa-
www.kuntienputkimestarit.fi on ilmoittautumis-
lautteiden käsittelyä ja valotamme selvitystämme
MJOLLJ4FWJF,1.ONBULBUPJNJTUPO(PMEFO4(O
tonttijohtojen kunnossapidon kirjavasta käytän-
ilmoittautumissivustolle, eli kaikki jäsenet ja kan-
nöstä Suomessa eli todellisesta asiakaspalvelusta
nattajajäsenet ilmoittautuvat sitä kautta. Tällä ta-
usein asiakkaan kannalta hankalassa ja äkillisessä
valla voimme varmistaa muun muassa ruokailujen
tilanteessa. Perjantaiaamuna kuulemme asiantunti-
ja Veljesillan onnistumisen kaikkien meidän osalta.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
anders.ostrom@turku.fi
www.kuntienputkimestarit.fi
myös Hämeenlinnassa, ja julkistamme seuraa-
jaluennon asiakaskohtaamisista.
Syksyn 2013 koulutuspäivien valmistelu alkaa
.JFMFOLJJOUPJTJBBJIFJUBTJJTTZLTZMMÊMVWBTTB
tulkaa joukolla Hämeenlinnaan!
vien koulutuspäivien järjestämispaikan. Tavoitteena
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
on kehittää koulutuspäivistä yhä paremmin jäseniä
OSami Sillstén
palveleva tapahtuma.
yhdistyksen puheenjohtaja
Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 10.–12.10.2012 Hämeenlinnassa Hotelli Aulangossa
OHJELMA
Keskiviikko 10.10.2012
09.45-10.30 Saneerauksen perusteet
t)4:O7&4"QSPKFLUJRaisa
KyrönseppäQSPKFLUJQÊÊMMJLLÚ)4:
:IUFJTUZÚLVNQQBOFJEFOQVIFFOWVPSPU
t-ZIZJUÊLBOOBUUBKBKÊTFOZSJUZTUFOUBJ
heidän tuotteidensa esittelyjä
14.00-15.00 Sovitaan myöhemmin tutustumiskäynti
Bussi lähtee hotellin pääoven edestä
klo 14.00, paluu noin klo 15.30
10.30-10.45 Vesihuollon tiedotus:
Vikailmoitukset ja
median kanssa toimiminen
15.00-15.30 Seminaarikeskustelu päivän aiheista
t.VJUBIFSÊOOFJUÊBKBUVLTJB
16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn
tutustuminen
10.45-11.15 Kuntaliitokset ja muut vesihuollon
yhdistymiset
tTimo Heinonen, toimitusjohtaja,
HS-Vesi
Torstai 11.10.2012
08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina
saapuville
09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien
ohjelman esittely
t Sami Sillstén, yhdistyksen
puheenjohtaja
09.15-09.25 Hämeenlinnan kaupungin tervehdys
09.25-09.45 Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n
(HS-Vesi) esittely
t Timo Heinonen, toimitusjohtaja,
HS-Vesi
38
Kuntatekniikka 5/2012
11.15-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
12.30-13.00 Hulevesiopas
tHeidi Rauhamäki, Tampereen Vesi
"TJBLBTQBMBVUUFJEFOIPJUP
esitellään eri tapoja hoitaa
asiakaspalautteita
13.30-14.15 Tonttijohtojen kunnossapito,
esitellään eri käytäntöjä
t)4:OPIKFBTJBLLBJEFOLBJWVUÚJTUÊ
14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
16.10–
Yhdistyksen syyskokous
16.10–
Kannattajajäsenten
järjestäytymiskokous,
näyttelytila
18.00–
Näyttelyyn tutustuminen
20.00–
Illallinen, veljesilta,
yhdistyksen viirien jako
Perjantai 12.10.2012
"BNJBJOFO
+VMLLJTMVFOUP"TJBLBTLPIUBBNJTFU
tTom Pöysti
11.00–
Päivien päätössanat
t Sami Sillstén, yhdistyksen
puheenjohtaja
TURVALLISUUS
Arkadiankadun pyöräkaistan ja pyörätaskun asfaltin alunperinkin hailakan punainen maali kului lähes kokonaan talven aikana.
Punainen pyörätasku
huomataan paremmin
Pyörätaskut rohkaisevat pyöräilijöitä liikkumaan ajoradalla. Harva
auto ylittää taskun pysäytysviivan.
TEKSTI JA KUVAT Riitta Malve
QQJäitä hattuun, rohkeasti pyö-
räkaistaa pitkin autojonon eteen
ja pyörätaskuun. Aitiopaikalta on
hyvä näkymä risteykseen. Muut
liikenteessä olijat näkevät myös
minut vanhan Monarkin kanssa.
Sekunnit kuluvat, autot kaasuttavat takana, vihdoin liikennevalo vaihtuu vihreään. Mitä,
jos ketjut tippuvat nyt?
Onnistun kuitenkin kaartamaan kommelluksitta vasemmalle. Pyörätasku saa pelkkiä plussia, koska se helpotta kääntymistä
ja vähentää pakokaasujen hengittämistä jonossa.
– Kun pyörätaskut tekevät
pyöräilystä sujuvampaa ja turvallisempaa, ne samalla rohkaisevat
pyöräilijöitä liikkumaan ajoradal-
la tasa-arvoisina autojen kanssa
kuten kuuluukin. Taskuun maalattu iso pyöräilijän kuva puolestaan muistuttaa autoilijoita pyöräilijöiden olemassaolosta, kertoo
liikennesuunnittelija Marek Salermo Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Salermo ja liikennesuunnittelija Niko Palo muodostavat työKuntatekniikka 5/2012
39
ryhmän, joka pyrkii parantamaan
Helsingin pyöräilyolosuhteita.
Viime kesänä Töölöön ja Kamppiin maalattiin Suomen ensimmäiset pyörätaskut, joiden erilaisilla ratkaisuilla ja sijainneilla
haetaan kokemuksia niiden toimivuudesta.
Taskuja on vuoden aikana
seurattu videokuvaamalla ja pyöräilijöille sekä autoilijoille järjestetyllä kyselyllä.
– Kaikki seitsemäntoista pyörätaskua on otettu vastaan pääasiassa positiivisesti. Esimerkiksi
Fredrikinkadulla pyöräily näyttää lisääntyneen kolmeen risteykseen maalattujen pyörätaskujen jälkeen. Pyöräilijöiltä saadun
palautteen perusteella ne lisäävät
kadun mukavuutta pyöräilijöiden
kannalta, vaikka eivät sinänsä tuo
mitään uutta, koska samat väistämissäännöt pätevät kuten aikaisemminkin.
Suurin osa pyöräilyonnettomuuksista tapahtuu risteyksissä.
40
Kuntatekniikka 5/2012
Erityisen vaaran aiheuttaa oikealle kääntyvä auto, kun ajaja ei huomaa kuolleessa kulmassa etenevää pyöräilijää.
Helsinkiläisten pyörätaskujen
vaikutusta onnettomuuksien vähenemiseen ei ole voitu osoittaa
näin lyhyessä ajassa. Mutta Tukholmassa, jossa pyörätaskuja on
huomattavasti enemmän ja kokemusta on jo kymmeneltä vuodelta, on todettu pyörätaskujen vähentäneen onnettomuuksia.
– Turvallisuuden lisääntyminen on itsestään selvää, sillä liikennepsykologia on osoittanut,
että toisten näkeminen parantaa
liikenteen turvallisuutta, Salermo
vakuuttaa.
Tukholma on luonteva esikuva pyörätaskujen rakentamisessa kuten muussakin pyöräilyn
edistämisessä, koska Suomessa
on seurattu pitkään Ruotsin liikennesuunnittelua.
Pyöräily on paitsi hauska ja
kätevä tapa siirtyä paikasta toi-
seen kaupungissa. Sillä on myös
kauaskantoisempia vaikutuksia
kuten liikenteen päästöjen vähentäminen ja arkiliikunnan lisääminen. Lisäksi pyöräilyn ja kävelyn
suosiminen liittyvät kaupunkien
keskustojen elävöittämiseen.
Kaistojen keskellä
polkemista arastellaan
Pyörätaskut ovat pieni osa suuremmassa muutoksessa, joka
koskee hyvien pyöräilyolosuhteiden luomista Helsinkiin.
– Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on vieraannuttanut
pyöräilyn autoliikenteestä. Pyöräilijät ajavat mielellään kovaa
vauhtia, noin 20-30 kilometriä
tunnissa, joten heidän paikkansa ei ole jalankulkijoiden seassa.
Kaksisuuntaiset pyörätiet ja
kevyen liikenteen väylät ovat
poikkeuksia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa. Meille ne ovat
tulleet Ruotsista, jota Suomi on
seurannut liikennesuunnittelussa.
Tukholmassa on kuitenkin
siirrytty määrätietoisesti ajoradan tasossa oleviin pyöräkaistoihin ja yksisuuntaisiin pyöräteihin, joihin liittyy tänään noin
400 pyörätaskua. Pyöräväylien
kehittämisellä kaupunki haluaa lisätä tukholmalaisten liikkumista pyörällä.
– Pyöräilyolosuhteiden muuttaminen on hankalaa Helsingin
Liikennesuunnittelijat Niko
Palo ja Marek Salermo ovat
tyytyväisiäpyörätaskuista
saatuihin kokemuksiin ja arvioivat, että niitä tulee myös
lisää Helsingin keskustaan.
keskustassa. Se on erityisalue,
jossa pyörätieverkoston luominen on alkanut myöhemmin.
Yksisuuntainen pyörätie on helpompaa sovittaa keskustaan. Se
on myös pyörätaskujen edellytys,
Salermo arvioi.
Perusmallissa pyörätaskuun
johtaa viisi metriä pitkä pyöräkaista ajoradan oikeassa reunassa. Autojen pysähtyminen ja pysäköinti on sen kohdalla kielletty
liikennemerkillä.
– Pyöräkaistan tulisi olla niin
pitkä, että se vie autojonon ohi.
Tietenkin on suotavaa, että se
jatkuisi koko kadun pituudelta.
Mutta tämä voi olla liian suuri
uhraus pysäköinniltä, jos kadulla pyöräillään vähän.
Arkadiankadun ja Mechelininkadun risteyksen pyörätaskuun johtaa poikkeuksellisesti korttelin pituinen pyöräkaista, joka sijaitsee yksisuuntaisen
kadun kahden kaistan keskellä. Näin pyöräilijä ei joudu vaaraan oikealle kääntyvän auton
kuolleessa kulmassa. Ajojärjestys perustuu siihen, että suurin
osa pyöräilijöistä jatkaa matkaa
TURVALLISUUS
suoraan risteyksen poikki.
– Kaikki eivät kuitenkaan
huomaa pyörätaskuun johtavaa
pyöräkaistaa tai eivät rohkene
ajaa sitä pitkin kaistojen välissä.
Sen sijaan ajetaan samalla kohdalla kulkevaa, jalkakäytävän tasolla olevaa yksisuuntaista pyörätietä pitkin, joka ei kuitenkaan
tarjoa apua sujuvaan Mechelininkadun ylitykseen. Liittymän pyöräliikenne on nyt sekava ja vaatii
edelleen kehittämistä. Parannuksia on luvassa, kun Mechelininkadulta Nordenskiöldinkadulle suunnitellut pyöräliikennejärjestelyt toteutetaan parin vuoden
kuluessa.
Onnistuneena Salermo pitää
suositun pyöräilyreitin, Töölönkadun eteläistä pyörätaskua Runeberginkadun risteyksessä. Se
auttaa pyöräilijöitä pääsemään
vilkkaan kadun yli sujuvasti ennen oikealle kääntyviä autoja.
Tai sittenkin
kirkas vihreä?
Pyöräilijät ovat kiitelleet punaista,
jolla on korostettu kokeeksi muutamia pyöräkaistoja ja –taskuja.
Huomioväri ei ole niin voimakas kuin monissa eurooppalaisissa pyöräilykaupungeissa,
koska osa kaupunkisuunnittelijoista pitää punaista päällystettä häiritsevänä tekijänä kaupunkikuvassa. Mitenhän Helsingin arkkitehtuuriin sopisivat kirkkaan vaalean vihreät tai
siniset pyörätaskut, joita näkee
muualla?
Talvihiekoitus ja nastarenkaat joka tapauksessa kuluttavat hailakkaa punaista edelleen.
Pyörätaskujen rakentamisesta
ja huollosta vastaavasta Starasta eli Helsingin kaupungin rakentamispalvelusta kerrotaan,
että punainen maali asfaltin
pinnalla joudutaan uusimaan
vuosittain, kun taas värjätyn
asfaltin punainen on hieman
pitkäikäisempi.
Viime talvena myös runsas
lumi haittasi pyörätaskujen havaitsemista. Pyöräkaistat peittyivät lumikasoihin, joiden
poistaminen kuuluu kiinteistöille useimmilla keskustan kaduilla. Mutta esimerkiksi pyörätaskujen näkymättömyys ei
ole Salermon mukaan ongelma,
koska silloin liikenne käyttäytyy
kuin taskuja ei olisi. Sen tulkinta
voi olla kuitenkin hankalaa.
Jonoon juuttuneet
puikkelehtivat taskuun
Pyörätaskua käytetään, kun liikennevalo on punainen. Silloin
vasemmalle kääntyvä pyöräilijä
siirtyy pyörätaskun vasempaan
reunaan niin, että pääsee liikkeelle keskellä vasemmalle kääntyvien autojen ajolinjaa, jolloin autot
eivät kiilaa ohi risteyksessä. Suoraan ja oikealle kääntyvät asettuvat taskun oikeaan reunaan samalla periaatteella.
Vihreillä valoilla pyörätaskussa ei voi ryhmittyä oikealta vasemmalle, vaan pyöräilijät jatkavat ajoa suoraan tai normaalisti
ryhmittyen.
– Suurin osa pyöräilijöistä osaa käyttää pyörätaskuja oikein. Autoilijat ovat ottaneet ne
jopa yllättävän hyvin vastaan.
Helsingissä vain joka kymmenes auto ylittää pyörätaskun pysäytysviivan, kun Iso-Britanniassa niin toimii joka toinen autoili-
ja, vaikka siellä pyörätaskut ovat olleet käytössä 1980-luvulta lähtien.
Silloin tällöin vasemmalle kääntyvät pyöräilijät pysähtyvät odottamaan punaista, koska pyörätaskun turvin vasemmalle kääntyminen on helpompaa. Taskuun johtavan pyöräkaistan reunaan pysähtyminen on kuitenkin kielletty myös
pyöräilijöiltä.
– Jos tavallinen ryhmittyminen
vasemmalle pelottaa, nopeinta on
käyttää pitkää käännöstä, jossa pyöräilijä ylittää ensin risteyksen suoraan ja sitten tekee suorakulmaisen
käännöksen vasemmalle. Sen käyttö on unohtunut pyöräilijöiltä.
Joskus vihreän palaessa vasemmalle ryhmittyvä pyöräilijä jää autojonon keskelle, kun valo vaihtuu punaiseksi. Salermon mukaan useimmat pujottelevat silloin autojen lomitse pyörätaskuun. Mutta liikennesääntöjen mukaan pyöräilijäkään
ei saa ylittää pyörätaskun pysäytysviivaa.
– Rikkomus ei ole ongelmaton
lain näkökulmasta. Jatkossa pitää
tutkia, voiko pyörätaskuun suunnitella tätä tapausta varten aukon.
Poukkoileva pyöräilykulttuuri,
jossa pyöräilijät liikkuvat itselleen
parhaalla tavalla jalkakäytävillä,
pyöräteillä ja ajoradalla, ei miellytä
liikennesuunnittelijaa, koska se häiritsee liikennettä. Syytä hän näkee
pyöräilijöiden ja liikennejärjestelyjen ohessa poliisissa, joka ei kiinnitä huomiota pyöräilijöiden väärään
ajoon.
Muutamissa eurooppalaisissa
kaupungeissa risteyksissä on pyöräilijöille omat liikennevalot, jotka
antavat etumatkaa autoihin nähden.
Salermo sanoo, että niistä olisi
periaatteessa hyötyä, mutta Helsingissä ne sekoitettaisiin toistovaloihin. Tukholma on jo luopunut toistovaloista ja ottanut käyttöön pyöräilijöiden omia valoja.
Salermo näkee tarvetta pyörätaskua koskevalle tiedottamiselle ja ajoopastukselle. Menneenä kesänä sadat pyöräilijät saivatkin kokemusta
pyörätaskuista Helsingin Polkupyöräilijät –yhdistyksen katuajokoulutuksessa.
Yhdistys haluaa rohkaista ajamaan ajoradalla, joka on tutkimusten mukaan turvallisin paikka pyöräillä. Q
Kuntatekniikka 5/2012
41
Kunnissa
riittää työtä
häiriötilanteisiin
varautumisessa
HSY:n Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksella sähköteknisiä
ongelmia. Pohjois-Pohjanmaalla tulvii, rankkojen sateiden ennustetaan jatkuvan. Kesän rajuin ukkosmyrsky katkaisi sähköt tuhansilta. Festivaali keskeytettiin rajuilman vuoksi.
Tämänkaltaiset lehtiotsikot kuluneelta kesältä eivät ole poikkeuksellisia. Myös viime joulukuun ja elokuun 2010 myrskyt osoittivat
että yhteiskuntamme on haavoittuvampi kuin koskaan aiemmin.
OJussi Rahikainen,Pelastustoimen kehittämispäällikkö,
Suomen Kuntaliitto
QQKunnalla on keskeinen vastuu huolehtia väestön tarvitsemista peruspalveluista sekä
muusta tärkeästä ja kriittiseksi arvioidusta palvelu- ja hyödyketuotannosta. Tämä vastuu korostuu poikkeuksellisissa olosuh42
Kuntatekniikka 5/2012
teissa. Viime vuosien myrskyjen
aiheuttamat laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot paljastivat yllättäviä vaikeuksia kuntien peruspalveluiden tuottamisessa. Miksi
häiriötilanteiden aiheuttamat vaikeudet olivat näin vakavia, vaikka kunnissa on vuosikymmenien
ajan tehty valmiussuunnitelmia?
Joitakin vuosia sitten tehtyjen kuntien valmiussuunnitelmi-
en uhkakuvissa pommit viuhuvat
ja varaudutaan väestön massiivisiin evakuointeihin.
Varautumisen painopiste
normaaliolojen
häiriötilanteisiin
Valmiussuunnitelmista ei ole ollut juurikaan hyötyä sotaa pienemmissä tilanteissa.
Muun muassa Onnetto-
muustutkintakeskus on todennut (S2/2010Y Heinä-elokuun
2010 rajuilmat) että väestönsuojelun johtamisjärjestelmä on
nykyisin suunniteltu vain poikkeusoloja varten ja että järjestelmää olisi tärkeää kehittää
hyödynnettäväksi myös vakavissa
normaaliolojen häiriötilanteissa.
Kuntien varautumisen lähtökohdat on ruuvattu viime vuosi-
TURVALLISUUS
Jari Lepistö
Jari Lepistö
KUNNAN VARAUTUMISEN JA JATKUVUUDENHALLINNAN OPAS
Qwww.yhteiskunnanturvallisuus.fi -verkkosivustolta on ilmaiseksi ladattavissa viime keväänä ilmestynyt Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa -opas. Julkaisun tarkoituksena on
edesauttaa varautumista koskevien kysymysten huomioon ottamista kunnan toimintojen johtamisessa ja palvelujen jatkuvuudenhallinnassa häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta.
QOpas selkeyttää ja yhdenmukaistaa varautumisen suunnittelun
ja toiminnan johtamisen kokonaisuutta. Oppaassa esitetään toimintamalli, jonka mukaisesti tarkistetaan varautumisen kokonaisuuteen kuuluvien kunnan hallinto- ja palvelurakenteiden toimivuus erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä tarvittaessa
kehitetään ja yhdenmukaistetaan niitä. Yhteiskunnan kehittymisen seurauksena kuntien sisäisiä toimintoja koskevan varautumisen lisäksi korostuvat kuntien keskinäinen yhteistoiminta, samoin
kuin kunnan ja sen alueen elinkeinoelämän sekä muiden yhteisöjen välinen vuorovaikutus jatkuvuudenhallinnassa.
KUNNAN VALMIUSSUUNNITELMAN YLEISEN OSAN
MALLI JA OHJE SEN KÄYTTÖÖN
Pohjois-Pohjanmaan jokien
kesätulvat yltyivät runsaiden
sateiden vuoksi elokuun
alkupuolella pahimmiksi
vuosikymmeniin. Veden
ollessa korkeimmillaan
kaikki Siikalatvan kunnan
Mankilan kylään vievät tiet
olivat veden alla.
QPelastusopisto on julkaissut toukokuussa kuntien varautumisessa ja valmiussuunnittelussa hyödynnettäväksi tarkoitetun julkaisun Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja
ohje sen käyttöön.
QJulkaisussa esitetään kunnan valmiussuunnitelman yleisen
osan malli sekä annetaan ohjeita sen mukaisen suunnitelman
laatimiseksi. Oppaan lähtökohtana on varautumisen kokonaisvaltainen ja moderni lähestymistapa, jossa pääpaino on normaaliolojen suuronnettomuuksissa ja äkillisesti syntyvissä häiriötilanteissa.
QKunnan valmiussuunnitelman yleinen osa koostuu mallissa kolmesta osasuunnitelmasta, jotka ovat laadittavissa tarpeen
mukaan myös erillisinä suunnitelminaan. Nämä ovat kunnan
varautumista linjaava ja ohjaava strateginen osa, operatiivinen
häiriötilanteiden hallintaa koskeva osa sekä poikkeusolojen erityiskysymyksiä käsittelevä osa.
QJulkaisu on ladattavissa pdf-muotoisena Pelastusopiston internet-sivuilta osoitteessa www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki. Tietopankista löytyy myös muita kuntien varautumises-
na uuteen asentoon. Nyt varaudutaan ensisijaisesti normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja tätä
varautumisen mallia sovelletaan
poikkeusoloissa.
Mikäli kunta on valmistautunut hyvin häiriötilanteiden hoitoon, selviytyy se 80 prosentista
poikkeusolojenkin tehtävistä. Loput 20 prosenttia tehtävistä liittyy
lähinnä poikkeusoloissa muuttu-
viin toimivaltuussäännöksiin ja
ne vaativat oman etukäteissuunnittelunsa.
Yhteistyö helpottaa
suunnittelua
Valmiussuunnittelussa on hyväksi havaittu malli, jossa saman toimialan edustajat usean kunnan
alueelta työstävät yhtä aikaa valmiussuunnitelmaansa. Luonnol-
linen koordinoija tälle työlle on
alueellinen pelastuslaitos. Pelastuslaitokset voivat perustehtäviensä lisäksi tukea pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan
valmiussuunnittelua, jos siitä on
kunnan kanssa sovittu. Sopiminen tulisi tehdä alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen yhteydessä.
Alueen pelastustoimen palve-
lutasopäätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan
niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut
ja niiden taso. Palvelutasopäätös
on voimassa määräajan, yleensä
neljä vuotta. Kaikki Suomen 22
pelastuslaitosta uusivat palvelutasopäätöksensä vuosien 201213 aikana.
Kuntatekniikka 5/2012
43
TURVALLISUUS
Jari Lepistö
Kuntaliitto suosittelee, että
kunnat edellyttäisivät lausunnoissaan kuntien valmiussuunnittelun tukemisen kirjaamista
palvelutasopäätökseen. Samassa
yhteydessä voidaan sopia myös
mm. kuntien häiriötilannejohtamista tukevista järjestelyistä sekä johtamisen tueksi tarvittavan
turvallisuustilannekuvan ylläpidosta ja välittämisestä kunnille.
Yhteistyö pelastuslaitosten
kanssa kantaa hedelmää.
Onnettomuustutkintakeskus (S2/2010Y Heinä – elokuun
2010 rajuilmat) on todennut häiriötilannejohtamisen valmiudet
keskimääräistä paremmiksi niissä kunnissa, joissa oli yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen kanssa sovittu johtoryhmän hälyttämisestä, kehitetty avainhenkilöiden omia johtamisvalmiuksia sekä tehty muita häiriötilanteen aikaisen johtamisen tukijärjestelyjä.
Myös viime aikoina ilmestyneet oppaat helpottavat kuntien
valmiussuunnittelua.Q
Peltoa oli
Siikajokilaaksossa
tulvaveden
vallassa
elokuussa enimmillään noin
3 500 hehtaaria.
LISÄTIETOJA
Heinä-elokuun 2010 rajuilmat
http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Muutonnettomuudet
Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa
http://www.yhteiskunnanturvallisuus.fi/fi/ajankohtaista/95-varautuminen-ja-jatkuvuudenhallinta-kunnassa.
Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön
www.pelastusopisto.fi/suomi/tietopankki
Kuntaliiton yleiskirje: Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki
http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot
+XRPLQHQ
UDNHQQHWDDQ
WlQllQ
.HVWlYlWMDSLWNlLNlLVHWWXRWWHHW
9lKHPPlQYDUDVWRMD
.LHUUlWHWWlYlWPDWHULDDOLW
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI, Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601, E-mail: [email protected]
www.sgps.fi
44
Kuntatekniikka 5/2012
Rättisitikat parveilevat kesäisin
S
uomen 2CV-kilta järjesti
50-vuotisjuhlansa merkeissä
heinäkuussa 2012 Sulkavalla 2CV-tapaamisen nimellä Sätkälän
Säpinät. Sinne tuli yli 400 autokuntaa 18 maasta.
Kesällä 2011 yli sata suomalaista rättisitikkaa suuntasi Ranskassa
järjestettyyn 2CV-maailmankokoukseen, johon niitä kerääntyi 7 036
kappaletta. Vuonna 2013 on vuorossa Espanja ja 2015 Puolan Torun.
Legendaarinen
Citroën 2CV
Ei löydy onnettomuustilastoista
Timo Kalanti kertoo YTK:n julkaisussa Autokokemus (1998, B 75),
että automallien onnettomuusriskiraportista ei löydy lainkaan Rättisitikkaa. ”Autoa on mahdoton
saada luistoon – edes liukkaalla pinnalla. Sivuluiston sijasta se
vain kallistuu ja kallistuu. Nopeus
ei suorillakaan ehdi nousta rajoituksia suuremmaksi. Heikko teho
yhdistettynä yllätyksettömään ja
tasapainoisesti käyttäytyvään alustaan antaa lähes loputtomasti anteeksi kuljettajan virheitä.”
M Pekka Rytilä on
73-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana.
Tapiolan leirikeskus
juhlapaikkana
Suomen 2CV-Killan oltermanni
Erkki Rajala kertoo vuoden 2012
juhlapaikasta: ”Tapiola, 2CV-killan
Sätkälä, on ollut Suomen armeijan käytössä, ja rakennukset ovat
peräisin pääosin toisen maailmansodan ajalta. Sodan päätyttyä
alue siirtyi partioliikkeelle ja siltä
ajalta on peräisin nimi Tapiola.
Myöhemmin alue myytiin Sulkavan seurakunnalle markalla.
Pinta-ala on noin 23 hehtaaria.
Suomen 2CV-kilta vuokrasi alueen
tapahtumakäyttöön, ja maksu sovittiin suoritettavaksi talkootyönä.
Huoltorakennuksen ja ruokailukatoksen vuotavat katot korjattiin.
Aluetta raivattiin ja se palautettiin
lähes alkuperäiseen asuun.”
Oltermannilla ja hänen lapsillaan on tietenkin omat 2CV:t.
”Ne ovat perheenjäseniä. Autolle
annetaan etunimi ja puhuttelu on
hän eikä se”.
Pekka Rytilä
Vuosi firman perustaja-Andrén kuoleman jälkeen Citroënin Levalloisin
tehtaan johtaja Pierre Boulangerilta kävi 1936 käsky: “Tehkää ajoneuvo, jossa on neljä pyörää ja sateensuoja, kuljettamaan neljää aikuista ja heidän tavaroitaan 50
km/h:n tuntinopeudella maalla ja
kaupungissa. Kynnöspeltoa ylitettäessä ei kuormassa olevasta munakorista saa yksiään muna rikkoutua. Eikä auto saisi kuluttaa polttoainetta enempää kuin 3 litraa 100
kilometrillä.” Myöhemmin vaatimuksiin lisättiin, että autoa piti voida kuljettaa silinterihattu päässä.
2CV:nprototyyppi valmistui 1939.
Sota keskeytti hankkeen, mutta
Pariisin autonäyttelyssä 1948 Boulanger veti peitteen pois luomuksensa päältä. Yleisö tyrmistyi: ”Mihin
tuota on tarkoitus käyttää?”. Kansa
otti auton omakseen. Tuotanto nousi 500:n päivätahtiin jo 1950, ja tilaaja joutui odottamaan vuosia.
2CV:n valmistus loppui Ranskassa 1988 ja Portugalissa 1990. Suomeen tuotiin 1950-1982 kaikkiaan
7 261 kappaletta, harrastajat vielä omatoimisesti satakunta lisää.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä:
Rättikatto-Sitikka, Rättäri, Neljän
hengen peltihaalarit ja Sätkäkone.
2CV:n teknisiä piirteitä ovat:
Orullalle kierrettävä kangaskatto
Opuolivälistä vaakasuoraan avautuvat etuikkunat
O tuulilasin alla avattava tuuletusluukku
Olämmitysilma nousee omalla painollaan moottoritilasta matkustamoon
Otuulilasin pyyhkijän käyttövoima
nopeusmittarin vaijerista; pysähtyessä käsikäyttö pienellä vivulla
Okokonaispaino 600 kiloa, paljon alumiiniosia
Opinnat yleensä suoria paitsi lokasuojat, konepelti ja kattokaaret.
Mallinimi 2CV (ranskaksi deux
chevaux, kaksi hevosta) ei viittaa
suoraan moottorin tehoon, vaan
moottorin iskutilavuuden mukaan
määräytyviin ranskalaisiin verohevosvoimiin. Englantilaisia hevosvoimia moottori tuottaa mallista
riippuen 9-33.Nykyisin ei 2CV:llä
ole oikein selvää vastinetta. Lähinnä sitä ovat muutamat mopautot.
Rättisitikoiden kokoontumisajon autoja kesäleirillä Sulkavalla.
Kuntatekniikka 5/2012
45
Turun Myllysillan valinta vuoden kuntatekniikan saavutukseksi oli hieno tunnustus siltaprojektissa mukana olleille. Palkinto luovutettiin sillan rakentajille 4.6.2012 Finlandiatalossa, IFME World Congress on Municipal Engineering -tapahtuman yhteydessä. Palkinto oli sinetti sille, että hankkeelle asetetut tiukat aikataululliset tavoitteet oli saavutettu ja haastava hanke oli viety
kunniallisesti läpi.
Tehtävä suoritettu
TURUN UUSI MYLLYSILTA
ON VUODEN KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
ORisto Lahtinen
tiedottaja,
Turun Kiinteistöliikelaitos
QQUuden Myllysillan rakentaminen alkoi työsillan paaluttamisella. Työsillalta käsin rakennettiin virtapilarit Aurajokeen.
Sillan runko tehtiin Pansiossa
46
Kuntatekniikka 5/2012
STX Finland Oy:n Turun telakalla kokonaan valmiiksi ja uitettiin
yhtenä kappaleena Aurajokeen.
Ensin matalana Martinsillan alitse. Sitten runko käännettiin joessa poikittain ja tunkattiin oikealle
korkeudelle tukien päälle.
Näin sillan rungon ja tukien rakentamisen aikataulut eivät
vaikuttaneet toisiinsa ja molemmissa kohteissa saatettiin työskennellä täydellä teholla.
Telakalla siltaan asennettiin
valmiiksi vesijohdot, kaukokylmäputket ja sillan muottirakenteita. 90 metriä pitkän sillan uitto ja asentaminen ahtaassa joessa keräsi runsaslukuisen uteliai-
den joukon joen rannoille seuraamaan työvaihetta pitkälle yöhön asti.
Silta alkoi saada lopullista
muotoaan kun kannen valu saatiin valmiiksi heinäkuussa 2011.
Kannen valuun käytettiin 600
kuutiota betonia. Sillalle omaleimaisen ilmeen antava ruostuma-
KUNTATEKNIIKAN SAAVUTUS
ton teräsverhous asennettiin viimeisenä työvaiheena.
Verhouksen asentaminen
tuotti jonkin verran päänvaivaa.
Metallilevyjen paikalleen asettaminen oli tarkkaa työtä, mutta lopputulos on varsin näyttävän näköinen. Silta onkin saanut
paljon kiitosta verhoilustaan.
Erityisen hienosti verhoilu ja
sillan lentokoneen siipeä muistuttava muotoilu tulee esille sillan
alapinnalle asennetun ohjelmoitavan led-valaistuksen ansiosta.
Valaistus peilautuu joen pinnasta sillan teräsverhoukseen.
Veden liikkeet ja väreet näkyvät
sillan pinnalla, antaen hienon lisän Aurajokirannan muutenkin
näyttävälle valaistukselle.
Kun valaistukseen on ohjelmoitu 17 erilaista juhlapäivien
ohjelmaa sekä viisi erikoisohjelmaa, pääsee värivaloin koristeltu
silta aika-ajoin yllättämään siihen
jo tottuneet turkulaisetkin.
Silta liikenteelle
562 päivää vanhan sillan
sulkemisen jälkeen
Turun kaupunki
Uusi Myllysilta sai kahdet ”avajaiset”. Ensimmäiset järjestettiin
Turun päivänä sillan liikenteelleoton kunniaksi. Silta avattiin
liikenteelle heti seuraavana päivänä 19.9.2011 kaksikaistaisena.
Sateesta huolimatta ensimmäisten autojen ajamista sillalle oli
seuraamassa yleisöä, valokuvaa-
Sillan verhoilu ja lentokoneen
siipeä muistuttava muotoilu tulee
esille sillan alapinnalle asennetun
ohjelmoitavan led-valaistuksen
ansiosta.
jia ja toimittajia.
Toinen, virallisempi avaaminen järjestettiin 29.11.2011, kun
silta valmistui ja vihittiin käyttöön.
Sillan vihkimisen suoritti Liikenne- ja viestintäministeriön
kansliapäällikkö Harri Pursiainen, joka puheessaan sanoi pitävänsä Myllysiltaa hyvänä esimerkkinä tämän päivän liikennesuunnittelun yllättävistäkin haasteista, sekä niiden onnistuneesta
selvittämisestä.
Paikalla ollutta runsaslukuista
yleisöä ilahdutti tilaisuuden päätteeksi sillan ylittänyt museoajoneuvojen kulkue, joka korosti tilaisuuden historiallisuutta.
Uudesta sillasta
positiivisia tarinoita
Myllysillan dramaattinen rikkoutuminen takasi rakennusurakalle
poikkeuksellisen median ja yleisön kiinnostuksen.
Kiinnostusta lisäsi myös sillan värikäs historia. Vuonna
1975 valmistuneesta Myllysillasta oli aikanaan paljon tarinoita, esimerkiksi kunnallisen pää-
Sarjan neljän hahmon nimet
ovat Eilen, Hetki sitten, Tänään
ja Huomenna. Patsaiden asentamisen yhteydessä tehdään loppuun myös muut sillan ympäristön viimeistelytyöt kuten viherja pengerrystyöt. Q
töksenteon kiemuroihin ja sillan
koekuormitukseen liittyen.
Myös uusi silta on synnyttänyt
omia tarinoitaan. Tällä kertaa tarinat ovat sävyltään positiivisia.
Turku onnistui ratkaisemaan
sillan rikkoutumisen tuomat liikenneongelmat sekä suunnitteluttamaan ja rakennuttamaan
uuden sillan hyvin nopealla aikataululla.
Tarinoita syntyi myös sosiaalisessa mediassa. Silta keskustelutti muun muassa Facebookissa.
Poikkeuksellista on myös sillasta tehty elokuva. Turun Ammattikorkeakoulun opiskelijat
Lauri Lönn ja Petteri Peltomaa
tekivät opinnäytetyönään sillan
rakennusvaiheesta dokumenttielokuvan Silta Turun sydämessä.
Elokuva sai ensi-illassaan hyvän vastaanoton ja raikuvat aplodit siltahankkeessa mukana olleilta.
Myllysilta on nyt valmis, mutta sen ympäristöä tullaan vielä
viimeistelemään. Silta saa seurakseen taiteilija Kari-Petteri
Kakon veistossarjan Tähtiin tähyävät.
Kuntatekniikka-lehti julkaisi laajan
artikkelin Myllysillasta numerossa
3/2011. Siinä vaiheessa vanha silta oli purettu ja uuden rakentaminen oli juuri aloitettu.
MYLLYN TERÄS
Adolfo Vera
Q Sillan pääsuunnittelija Sami
Niemelä, WSP Finland Oy
Q Teräksinen jatkuva liittopalkkisilta.
Q Jännevälit 27 + 36 + 27 metriä
Q Hyödyllinen leveys 20 metriä
Q Pohjoismaiden ensimmäinen
ruostumattomalla teräksellä
verhoiltu silta
Q Virtapilareissa graniittiverhous
Q Sillan kantava teräsrakenne
on tehty säänkestävästä teräksestä (Corten)
Q Kaikki käytetyt materiaalit
mahdollisimman huoltovapaita
Q Sillan alapinnalla ohjelmoitavissa oleva vedestä heijastuva
led-valaistus (17 juhlapäivien
ohjelmaa ja 5 erikoisohjelmaa)
Q Rakentaja Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy, vastaava
työnjohtaja Timo Hirvasmaa
Q Rakennuttaja Turun Kiinteistöliikelaitos
UUDEN MYLLYSILLAN VAIHEET
Turun uuden Myllysillan tilaajien, suunnittelijoiden ja rakentajien edustajia oli vastaanottamassa
Kuntatekniikan saavutus –tunnustusta IFME-kongressin yhteydessä. Vasemmalta Heikki Nieminen,
Reijo Tähtinen, Pertti Kiiskinen, Sami Niemelä, Jouko Turto, Sami Rantala, Hannu Helinä, Heikki Virtanen ja Olli Kylmälä.
Q 21.6.2010 Myllysillaksi valittiin WSP Finland Oy:n ehdotus
”Myllyn Teräs”
Q 15.9.2010 sillan rakentajaksi
valittiin Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy
Q 18.10.2010 rakentaminen
alkoi
Q 19.9.2011 silta avattiin osittain liikenteelle
Q 29.11.2011 silta valmistui ja
vihittiin käyttöön
Kuntatekniikka 5/2012
47
Kupera-hankkeen päätösseminaarin osallistujia Jyväskylän Paviljongissa. Etualalla Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström ja
apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto sekä Kupera-hanketta koordinoinut Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Pekka Malinen
Kaupunkien yhteistyö t&k-toiminnan
edistämisessä vakiintuu
Kupera-hanke perkasi
teknisen sektorin toimintatapoja
Kuntien teknisen sektorin uudistumisen punaisena lankana on kunnan rooli palvelujen järjestäjänä. Tuotantoa siirretään asteittain yksityisen sektorin vastuulle, mutta myös kuntien alueelliset
osakeyhtiömuotoiset palvelutuottajat voivat tasapainottaa markkinoita.
TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale
QQAalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen, Tampereen yliopiston, Tekesin ja parinkymmenen suuremman kaupungin kahden ja puolen vuoden mittainen
kuntien perusrakennepalvelu48
Kuntatekniikka 5/2012
jen järjestämis- ja tuotantotapojen uudistamispolkuja selvittänyt
Kupera-hanke päättyi kesäkuussa Jyväskylässä pidettyyn loppuseminaariin.
Keskeisinä tuloksina hankkeesta on monipuolinen teoreettinen tarkastelu eri toimintavaih-
toehdoista ja kaupunkien selkeä
innostus ja sitoutuminen yhteiseen kehittämistyöhön.
– Kuntalaisten vaatimukset rakennetulle ympäristölle kasvavat jatkuvasti. Myös julkinen valta asettaa lisää vaatimuksia. Laadukas rakennettu
ympäristö on kunnalle kilpailutekijä, kun yritykset päättävät
investoinneistaan, Jyväskylän
pulaiskaupunginjohtaja Timo
Koivisto kuvasi toimintaympäristöä seminaarin avauspuheenvuorossaan.
Hän totesi, että useimmilla
kunnilla on samat haasteet, jo-
ten niukkenevien voimavarojen
aikana on viisasta kehittää toimintatapoja yhdessä.
Kuntien yhteisesiintyminen
tekee ne kiinnostavammiksi yhteistyökumppaneiksi myös valtion eri viranomaisten ja tutkimus- ja kehitysrahoittajien näkökulmasta.
Kestävän kehityksen
kumppanuutta
Seminaarissa kuultiin kuntasektorin ulkopuolisten asiantuntijoiden esitelmiä palveluinnovaatioista ja kumppanuuden vahvistamisesta. Siemens Oy:n kehitys-
TEKNISET PALVELUT
johtaja Lars Maura esitteli yhtiön ja Turun kaupungin kumppanuutta kaupunkikehityksessä. Siemens on valinnut Turun
yhdeksi pilottikaupungikseen,
jossa se haluaa testata ja kehittää
teknologiainnovaatioitaan. Osapuolet solmivat helmikuussa kolmivuotisen yhteistyösopimuksen.
– Esimerkiksi älykkäät sähköverkot, kiinteistöjen energiansäästöhankkeet, paikallinen sähköntuotanto ja sähköautoliikenne ovat kiinnostuksemme kohteita. Olemme mukana keskikokoisten kaupunkien kehittämisessä.
Haluamme yhdessä Turun kaupungin kanssa luoda esimerkin
kestävän kehityksen kaupungista, hän kertoi.
Jyväskylän yliopiston tutkimusprofessori, Agora-Centerin
johtaja Antti Hautamäki analysoi elinkeinoelämän rakennemuutosta ja sen vaikutuksia kuntien elinvoimaan ja palvelutarpeisiin.
– Menestyvät kaupunkiseudut
ovat kehityksen edellytys. Kolme neljännestä arvonlisästä syntyy niissä.
Turusta Tampereen ja Jyväskylän
kautta Kuopioon ulottuva ”kehä
yhdeksän” vyöhyke on erittäin
mielenkiintoinen, hän arvioi.
Kehto-toiminta
vakaalle pohjalle
Päättynyt Kupera-hanke oli 18
kaupungin muodostaman kuntatekniikan kehittämistoimintaa
koordinoineen Kehto-konsortion (Kehittämisen haltuunotto
ja toteutus) ensimmäinen tutkimushanke.
Kesäkuun seminaarissa päätettiin Kehto-konsortion toimintamallista jatkossa ja kaupungit
allekirjoittivat asiaa koskevan yhteistyösopimuksen.
Kaupunkien edustajista koostuvan johtoryhmän ohjauksessa toimii jatkossa Kehto-koordinaattorina Kuntaliitossa syyskuussa työskentelynsä aloittava
kehittämisinsinööri. Kehto-kaupungit uskovat yhteisten kehittämishankkeiden ja edunvalvontaaloitteiden tulevan näin aiempaa
paremmin valmistelluiksi.
Kupera-hankkeen myötä tek-
Siemens Oy:n kehitysjohtaja
Lars Maura esitteli Turun
kaupungin kanssa helmikuussa
solmittua kumppanuussopimusta, jonka tavoitteena
on luoda Turusta kestävän
kehityksen esimerkkikaupunki.
nisen sektorin toimijat palasivat tiiviimpään yhteistyöhön yliopistomaailman kanssa. Tuloksia
käytiin seminaarissa läpi tutkijoiden tiiviiden alustuspuheenvuorojen pohjalta viidessä eri panelikeskustelussa.
Aiheita olivat Kehto-foorumin tulevaisuus, ulkoistaminen
ja kumppanuudet, alueellinen
yhteistyö, omistus ja rahoitus sekä innovaatiojohtaminen. Osallistujat käyttivät runsaasti kommenttipuheenvuoroja ja haastoi-
vat panelisteja.
Kehto-konsortion puheenjohtaja, Jyväskylän apulaiskaupungininsinööri Kari Ström totesi yhteenvedossaan eväiden yhteiseen toiminnan kehittämiseen olevan nyt
selvästi paremmat kuin muutama
vuosi sitten, kun säännölliset tapaamiset alkoivat.
Muutosta ei tapahdu, elleivät
johtajat lähde eteenpäin. Uusien
mallien ja toimintatapojen käyttöönotto on olennainen osa prosessia, Kari Ström kannusti. Q
ACTA 240
Pekka Malinen, Ari-Veikko Anttiroiko, Tero Haahtela
ja Pentti Siitonen
Huomispäivän infrastruktuuri
Näkökulmia kuntien teknisen toimen
uudistamiseen
Tutkimushankkeen tulokset on
koottu Kuntaliiton ACTA-sarjan julkaisuun Huomispäivän infrastruktuuri - Näkökulmia kuntien teknisen toimen uudistamiseen (Acta
nro 240), jonka voi ostaa painettuna tai ladata pdf-tiedostona Kuntaliiton verkkokaupasta osoitteesta
www.shop.kunnat.net
Tutkimusprofessori
Antti Hautamäki
korosti elinvoimaisten
kaupunkiseutujen merkitystä tulevaisuuden
haasteista selviämisessä.
Lisätietoa Kehto-toiminnasta:
www.kuntatekniikka.fi/toimijat/
kehto
Kuntatekniikka 5/2012
49
Kupera-hankkeessa tutustuttiin
Ruotsin ja Tanskan vaihtoehtoihin
Raideliikenne ja
kokeileva arkkitehtuuri
menestystekijöitä
Teknisen sektorin uudistaminen edellyttää olemassa olevien rakenteiden ja toimintamallien kyseenalaistamista sekä strategista otetta. Kesällä
päättyneen Kupera-hankkeen kaupunkien edustajia tutustui keväällä Lundissa, Malmössä ja Kööpenhaminassa siihen, miten luodaan nykyisiä innovatiivisempia rakenteita ja toimintamalleja perusrakennepalveluiden tuottamiseksi.
O
Olli Hokkanen
FM, FCG Koulutus
ja konsultointi Oy
QQMalmön 300 000 asukkaasta
neljännes on syntynyt ulkomailla ja kaupungissa on edustettuna
169 kansallisuutta. Puolet asukkaista on alle 35-vuotiaita.
Malmö tunnetaan kansainvälisesti kestävän kehityksen vihreänä kaupunkina, jossa ekologiset kaupunkikehittämistavoitteet nähdään osana luovaa kaupunkikehittämistä.
Tämä on tärkeää teknisen
sektorin uudistamisen kannalta.
Kaupunkisuunnittelijoiden yhteydet sekä perinteiseen ja kansainvälisesti arvostettuun Lundin
yliopistoon että vuonna 1998 perustetuttuun Malmön yliopistoon
ovat tiiviit.
Patrik Widerberg Malmön
teknisestä virastosta kertoi, miten
Malmön traditionaalisesta teollisuuskaupungista on ajan myötä
kehittynyt tiedon, palveluiden ja
kommunikaatioverkostojen keskus. Tätä ”puistojen ja rannikon”
kaupunkia hän luonnehtii kokei50
Kuntatekniikka 5/2012
levaksi, nuoreksi ja monikulttuuriseksi.
Teknisen viraston kaupunkikehittämisen iskulauseen mukaan Malmössä ollaan mieluummin ulkona kuin sisällä. Tulevaisuutta silmällä pitäen nostetaan
esille viisi näkökulmaa, jotka
kohdistuvat malmöläisiin, vierailijoihin ja sidosryhmiin sekä
kehittämiseen, toimintaan ja yhteistyöhön. Strategisen perustan
alle on luotu operatiivinen pohja, jonka avulla vuotuinen kehittämissuunnitelma voidaan laatia.
Strategiaa noudattavista kaupunkikehittämisen ohjelmista
hyvinä esimerkkeinä Widerberg
mainitsi kaupunkiympäristöohjelman, leikkipaikkaohjelman,
aktiivisten kohtaamispaikkojen
ohjelman, tapahtumapaikkojen
ohjelman, Malmön valaistusuunnitelman, turvallisuusohjelman ja
maantieteellisen ohjelman.
Kaupungin valaistukseen on
kiinnitetty erityistä huomiota etenkin Rosengårdin siirtolaisalueella, joka rakennettiin
sosiaalisena asuntotuotantona
1960–1970-luvuilla.
Raideliikenne
vihertää kaupunkia
Teknisen viraston Klas Nydahlin
mukaan kaupunki on pyrkinyt
hyötymään erinomaisesta logistisesta sijainnistaan lähellä Kööpenhaminaa. Noin 10 miljardia
kruunua maksanut Citytunnelprojekti, jolla on yhdistetty Malmön keskustan ja Hyllien asemat
toisiinsa, tuo monia hyötyjä.
Kansainvälinen hyöty on se,
että pitkänmatkan rautatieyhteys kulkee Juutinrauman sillan
yli Kööpenhaminaan aina Göteborgista asti. Kaupunkitunnelin
valmistumisen ansiosta voidaan
erottaa myös alueelliset strategiset hyötytekijät, kun Öresundståg (kaukojuna) voi kulkea nyt
esteettä koko Juutinrauman alueella ja Pågatåg puolestaan koko
Skånen alueella. Paikallista hyötyä tuo se, että Malmön keskusta
kehittyy entisestään, etenkin uuden Triangeln-aseman avaamisen
jälkeen ja Malmö-kehäradan kehittymisen myötä.
Rosengårdin alueen asemalla
toivotaan olevan positiivinen vaikutus monikulttuuriseen alueeseen, jossa työttömyys ja rikollisuus ovat varsin korkealla tasolla
ja jossa kielimuuri eristää asukkaita muusta Malmöstä. Myös
Kööpenhaminan ja Malmön keskustojen välinen metroyhteys on
mahdollinen tulevaisuudessa.
Peter Gustafsson puolestaan
selosti, miten Hyllien aluetta on
kehitetty kaupunkitunnelin rakentamisen aikana myös muilla ajankohtaisilla suunnitelmilla, joissa vihreät arvot korostu-
Malmön korkein rakennus
Turning Torso kohoaa
190 metrin korkeuteen.
vat. Asematorin pohjoisosaan on
esimerkiksi istutettu useita pyökkipuita siten, että ne antavat vaikutelman pienestä metsästä, jossa
voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kaupunkilaisille.
Hyllien alueen vesipuiston ensimmäinen osa valmistui vuonna
2011 ja toisen osan on määrä valmistua vuonna 2014.
Länsisatama
pesi kasvonsa
1800-luvun puolivälissä rakennettu Kockumsin telakka lopetti
TEKNISET PALVELUT
kehitystä ja ihmiskehon liikettä. 54-kerroksisen, marmoripinnoitteisen ja 190 metriä korkean
rakennuksen kaikissa asunnoissa on laite, joka hienontaa eloperäisen jätteen. Jäte otetaan talteen, jotta siitä voidaan tuottaa
biokaasua ajoneuvoja ja kaasuhelloja varten. Alueella tuotettua energiaa siirretään aika ajoin
myös muualle kaupunkiin sähkö- ja kaukolämpöverkon kautta.
Suomalaisryhmä pistäytyi
Ruotsissa myös Lundin maineikkaaseen yliopistoon yliopistonlehtori Mikael Hellströmin johdolla. Hän painotti järjestämänsä kierroksen aikana Kunnallistalouden tutkimus- ja koulutusorganisaatio KEFU:a sekä Tekniikkaohjelmaa, joista on aiemmin
julkaistu HTM Kari Kuoppalan
artikkeli Kuntatekniikan numerossa 2/2012.
toimintansa 1980-luvun puolivälissä laman aikana ja pakotti näin
35 000 ihmisen muuttamaan pois
Malmöstä muutamassa vuodessa. Malmön Länsisataman alueella alettiin toteuttaa ekologisen kaupunkikehittämisen toimia
sen jälkeen, kun hallitus puhdisti
suljetun telakan alueen pilaantuneen maan.
Maailmalla tunnustusta saaneet kiinteistönkehittäjät ja arkkitehdit halusivat tehdä Länsisatamasta kestävän asumisen mallialueen.
Alueella järjestettiin ensimmäiset eurooppalaiset asuntomessut vuonna 2001. Alue tunnetaan nykyisin korkeamman
hintaluokan huoneistoistaan ja
melko yksipuolisesta asuntotuotannostaan. Ensimmäiset valmistuneet asunnot eivät olleet niin
energiatehokkaita kuin suunniteltiin. Tehdyistä virheistä on haluttu oppia.
Vuonna 2005 valmistuneen
kaupungin korkeimman rakennuksen, Turning Torson on tarkoitus kuvastaa Malmön nopeaa
Kokeilevaa arkkitehtuuria
Kööpenhaminassa
Kööpenhaminassa Peter Holms
vejn, Kastrupin ja Ørestadin ympäristö tarjosi mahdollisuuden
tutustua kokeilevaan arkkitehtuuriin, missä uudet innovatiiviset ratkaisut korostuvat asuntojen muodoissa ja rakennusmateriaaleissa.
Lähellä keskustaa sijaitseva Peter Holms vejn ympäristö
kuuluu Kööpenhaminan sataman
asuinprojektiin, jossa on rakennettu 120 asuntoa. Näistä puolet
lukeutuu sosiaaliseen asumistuotantoon ja puolet yksityiseen asumistuotantoon.
Tanskalaista rentoa elämäntyyliä ja yhteisöllisyyttä ei ole
unohdettu suunnitteluvaiheessa
ja tämän huomaa alueella kävellessä. Asumisen ja elämisen tulee
olla mukavaa ja hauskaa ja ennen
kaikkea viihdyttävää. Suomalaisin silmin katsottuna ympäristön suunnittelussa yhteisöllisyyden korostaminen on viety astetta pidemmälle. Tanskalainen mukavuudenhalu ja yhteinen hauskanpito voi joidenkin suomalaisten mielestä tuntua pakonomaiselta.
Kööpenhaminan Kastrupin
ja Ørestadin alueita on pitkällä tähtäimellä kehitetty varsinkin kansainvälisiä liikematkustajia ja konferenssivieraita silmällä pitäen.
Korkeat hotellirakennukset,
liiketilat, kauppakeskukset ja
täysin automatisoitu metro lentoasemalta keskustaan kuvastavat nykykehitystä. Tanskan suurin aluerakentamiskohde on Ørestad, joka levittäytyy 310 hehtaarin suuruiselle alueelle. Asukkaita on 5 000 ja 15 vuoden kuluttua
väkimäärän odotetaan kohoavan
yli 20 000.
Alueella on jo nyt merkittäviä
työpaikkakeskittymiä. Metroasemia on viisi, ja ruuhka-aikana
valkoinen metro kulkee kolmen
minuutin välein. Metron suunnittelutyössä haluttiin varmistaa
se, ettei mistään asunnosta olisi
yli 600 metrin matkaa asemalle.
Metrorata kulkee pilarijalustalla kehäalueella eikä se muodosta
liikenteellistä estettä. Keskustassa
metro kulkee maan alla.
Ørestad on Kastrupin ohella
logistisesti erinomaisella paikalla,
sillä esimerkiksi Malmöhön työmatka kestää vain puoli tuntia.
Alueen suunnittelu ja kehittäminen pohjautuu suomalaisen arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy:n kaavaehdotukseen
vuodelta 1995. Q
Korkeat hotellit ja
liikerakennukset
leimaavat Kastrupin
ja Ørestadin alueita
Kööpenhaminassa.
Kuntatekniikka 5/2012
51
Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki
Osa Tikkurilan keskustauudistusta on radan viereen nouseva 350-metrinen rakennus, johon tulee toimisto- ja liikekeskus sekä
matkakeskus. Kokonaisuuden on tarkoitus valmistua 2019.
VANTAAN TIKKURILASSA ALKAA MITTAVA KESKUSTAUUDISTUS
O Vantaalla Tikkurilan keskustalla on edessään mittava muodonmuutos, jonka tavoitteena
on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta.
Kaupungintalon viereen rakennetaan uusi tori, Tikkurilanaukio sekä Tikkurilanpuisto, johon tulee lasten leikkipaikka,
skeittirata ja parkour-alue sekä
tila esiintymislavalle.
Asemalle rakennettavan toimisto- ja liikekeskuksen sekä uuden linja-autoterminaalin lisäksi
keskustaan rakennetaan kuusi
kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi
kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta.
– Keskustassa tulee siten olemaan useita rakennustyömaita
yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila valmistuu, sanoo projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupungilta.
Keskustauudistusta toteuttavat Vantaan kaupunki sekä rakennusliikkeet YIT ja Skanska.
YIT käynnistää Tikkurilan junaaseman yhteyteen sijoittuvan uu-
den toimisto- ja liikekeskuksen
ja rakentaa asemanseudulle kolmen asuntoyhtiön kokonaisuuden. Hankekokonaisuuden arvo on yli 150 miljoonaa euroa.
Vuonna 2019 kokonaisuudessaan valmistuva Tikkurilan
toimisto- ja liikekeskus sisältää
päivittäistavara- ja erikoiskaupan liikkeitä, ravintolamaailman,
matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen ja uuden paikallisliikenteen linja-autoterminaalin sekä
Vantaan kaupungin yhteispalve-
Asuntomessuilla
noin 145 000
kävijää
O Tampereen asuntomessuilla
Vuoreksessa vieraili 13.7.–12.8.
noin 145 000 kävijää. Messuilla
oli näkyvästi esillä muun muassa
energiatehokas rakentaminen.
Suomen Asuntomessujen
toimitusjohtaja Pasi Heiskasen
mukaan Vuoreksen asuntomessut tullaan muistamaan uusista yhdyskuntateknisistä ja energiatehokkaista ratkaisuista, kuten sähköä kaupungin verkkoon
syöttävistä nollaenergiataloista,
jätteiden putkikeräysjärjestelmästä, hulevesien hallinnasta
sekä katujen led-valaistuksesta.
– Tavoitteenamme oli tuoda
asuntomessujen myötä esille koko Vuoresta. Asuntomessut tukivat hyvin kaupunginosan ja sen
52
Kuntatekniikka 5/2012
Tampereen asuntomessut houkutti Vuorekseen etenkin
energiaratkaisuista kiinnostunutta väkeä.
muiden asuinalueiden kehitystä.
Yksi Vuoreksen seuraavista isoista hankkeista on ekotehokas Isokuusi, Suomen suurin puusta rakennettu asuntoalue, Vuoreksen
projektijohtaja Pertti Tamminen
Tampereen kaupungilta kertoo.
Baanasta vihreä
väylä Helsingin
pyöräilijöille ja
kävelijöille
OEntiseen junaradan kuiluun rakennettu ja Ruoholahdesta Töö-
lupisteen.
Tikkurilan asema on pääradan kolmanneksi vilkkain. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta
tulee tärkein liitoskohta kaukojunien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä sekä Suomen
toiseksi vilkkain rautatieasema.
Keskus toteutetaan useassa
vaiheessa. Ensin valmistuu mm.
kolmikerroksinen 500-paikkainen pysäköintitalo 2014 lopulla.
lönlahdelle ulottuva Baana otettiin käyttöön kesäkuussa. Pyöräja kävelytien lisäksi väylälle tulee
kentät koripallolle, pöytätennikselle ja petankille. Baanasta tulee myös viihtyisä viherväylä, jonne istutetaan lähes 200 puuta,
runsaasti pensaita, köynnöksiä
ja monivuotisia kukkia.
Pyörä- ja kävelykaistoja reunustavat jyhkeät kalliot ja kivimuurit sadan vuoden takaa.
Muureissa ja pintarakenteissa
on käytetty paljon luonnonkiveä, mm. vanhoja rata-alueen
paasikiviä. Väylän varrelle on tulossa useita levähdyspaikkoja ja
ympäristötaidetta. Pelikentät sijoittuvat Marian sairaalan läheisyyteen.
Baana alkaa Ruoholahden
päässä uuden sillan, Länsilinkin
luota ja kulkee Rautatiekatujen
KOULUTTAA
välissä Mannerheimintien alittavan
tunnelin suulle, josta se avautuu
Kiasman ja Musiikkitalon viereen.
Väylän pituus on noin 1,3 kilometriä ja keskileveys noin 15 metriä. Leveimmillään Baana on Marian sairaalan kohdalla 34-metrinen. Baanan rakennuskustannukset ovat 4–5 miljoonaa euroa.
FCG:n kotimaan
liiketoiminta siirtyi
tytäryhtiöihin
O FCG:n perustamat neljä tytäryhtiötä ovat vastanneet 1.7. lähtien yhtiön kotimaan liiketoiminnasta. Tytäryhtiöt toimivat emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group
Oy:n alaisuudessa. Emoyhtiön toimitusjohtaja on HTM Ari Kolehmainen.
FCG International Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM
Anette Vaini-Antila. Yhtiön toiminta muodostuu kotimaasta johdettavasta, kehittyvien maiden
ympäristöä ja luonnonvaroja, infrastruktuuria, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, hallintoa ja instituutioita, hyvinvointia sekä tietoyhteiskuntaa koskevasta konsultoinnista sekä muusta suomalai-
sen osaamisen viennistä.
FCG Koulutus ja konsultointi Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja. Yhtiön palvelut
tukevat asiakkaita strategisissa
kysymyksissä, rakenteiden, toimintamallien ja palvelukonseptien uudistamisessa sekä johtamisen, työyhteisöjen ja osaamisen
kehittämisessä. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluu myös koulutusvienti.
FCG Suunnittelu ja tekniikka
Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty TkL Kim Jolkkonen. Tämä
liiketoiminta muodostuu FCG:n
talo- ja laitossuunnitteluun, infraja yhdyskuntasuunnitteluun sekä
ympäristö- ja energiakonsultointiin liittyvästä osaamisesta.
FCG Tietojohtaminen Oy:n
toimitusjohtajana toimii emoyhtiön toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Tietojohtamiseen liittyvät palvelut ovat järjestelmät,
neuvonanto, valmiudet sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden mittaus- ja analyysipalvelut (DRG-keskus). Yhtiö tarjoaa myös toimialariippumattomia ICT-hankintakonsultaatiopalveluita.
Työryhmä selvittää
joukkoliikenteen
rahoitusta
Helsingin Baanaa rakennetaan
vanhaan ratakuiluun 4–5 miljoonalla eurolla.
OLiikenne- ja viestintäministeriö
on asettanut työryhmän selvittämään tämän vuoden loppuun
mennessä, miten joukkoliikenteen julkinen rahoitus tulisi kohdentaa alueen, liikennemuodon
ja palvelutason mukaan. Lisäksi työryhmän tehtävänä on etsiä
ratkaisua joukkoliikenteen kustannustenjakoon valtion ja kuntien kesken ja selvittää, millainen
rahoitusmalli kannustaa joukkoliikenteen kehittämiseen.
Joukkoliikenteen rahoitustyöryhmän puheenjohtajana toimii Tero Jokilehto liikenne- ja
viestintäministeriöstä ja sihteerinä Jenni Eskola Liikennevirastosta. Työryhmässä on edustajia
myös mm. VM:stä, ely-keskuksista, kaupunkiseuduilta ja Suomen Kuntaliitosta.
YSE 98 - koulutus
18...19.9.2012, Tampere
20...21.11.2012, Helsinki
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL
YSE 98 - sopimustekniset erityiskysymykset
2.10.2012, Oulu
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL
Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23
Koulutus alkaa 10.10.2012, Helsinki
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL
Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori
8.11.2012, Helsinki, jatkopäivä 29.11.2012
16.11.2012, Kokkola
Koulutuksen järjestävät yhteistyössä RIL ja RKL
Hankintalakikoulutus rakennuttajille
11.12.2012, Helsinki
Lisätietoja kaikista koulutuksistamme: www.ril.À/koulutus
kaisa.narvio@ril.À tai ville.raasakka@ril.À
IDÄ
YLL ÄP ISESI!
OSAAM
Ņ 0DDQDODLVWHQWLORMHQMDWXQQHOHLGHQWXUYDOOLVXXV
ƕƓƒƔƒƓƔ6RNRV+RWHO9DQWDD
Ņ 1¦\WWHHQRWWR\PS¦ULVW¸WXWNLPXNVLVVDSHUXVNXUVVL
ƓƓƓƔƒƓƔ$(/+HOVLQNL
Ņ 1¦\WWHHQRWWRWDORXVMDXLPDYHVLVW¦
ƓƓĻƓƕƓƔƔƒƓƔ$(/+HOVLQNL
/LV¦WLHWRMD
DVLDNDVSDOYHOXSXKƒƛƗƕƒƙƖƖƖDVLDNDVSDOYHOX#DHOų
$(/.$$51$7,(Ɩ
ƒƒƖƓƒ+(/6,1.,
38+(/,1ƒƛƗƕƒƙƓ
Kuntatekniikka 5/2012
53
työntekijää ainakin kolmen vuoden ajan. Vanhat tilat joudutaan
purkamaan sisäilmaongelmien
vuoksi.
Lahden kaupunki on tehnyt
tiloista Cramo Finlandin kanssa
yli kolmen miljoonan euron arvoisen vuokrasopimuksen. Kyseessä on kaupungin neljäs koulu- ja päiväkotitiloja koskeva sopimus yhtiön kanssa.
Suurpellon Angry Birds -leikkipuistossa on Espoon suurin leikkiväline liukumäkineen, kiipeilyseinineen ja riippusiltoineen.
Espooseen Angry
Birds -leikkipuisto
Vesihuoltomaksut
nousseet
maltillisesti
OVesilaitosyhdistyksen kyselyn
tulokset osoittavat vesihuoltomaksujen nousseen maltillisesti.
Talous- ja jäteveden yhteenlasketun käyttömaksun mediaaniarvo veroineen oli helmikuussa
3,56 €/m3, mikä on viisi senttiä
eli noin 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Käyttömaksujen lisäksi kuluttajat maksavat useilla laitoksilla maksua verkkoon liittymisestä. Omakotitalojen liittymismaksut ovat 0–15 000 euroa
laitoksesta riippuen. Samoin
useilla laitoksilla peritään erillistä vesimittarimaksua tai kiinteää perusmaksua. Omakotita-
54
Kuntatekniikka 5/2012
OVilppulassa on testattu täysin
uudenlaista sähköverkon maakaapelointia. Elenia Verkon ja Eltel Networksin testihanke on valittu ja valmisteltu tiiviissä yhteistyössä Pirkanmaan ely-keskuksen kanssa.
Juhani Eskelinen
O Espoon ensimmäinen Angry
Birds -leikkipuisto on avattu Suurpellossa. Se on myös yksi Suomen
ensimmäisistä Angry Birds -leikkipaikoista, jotka ovat maksuttomia ja kaikkien käytettävissä.
Puiston ydin on Espoon suurin
leikkiväline, jossa on muun muassa liukumäkiä, kiipeilyseiniä ja
riippusiltoja. Puistoon tulee myös
keinuja ja keinueläimiä sekä pyörätuolia käyttäville lapsille sopivat esteetön pesäkeinu ja hiekkalaatikko.
– Leikkivälineissä ei ole mitään
sähköisiä toimintoja, vaan ne
houkuttelevat lapsia liikkumaan
perinteisellä tavalla, Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Sari
Knuuti painottaa.
– Etenkin kouluikäisille puisto
tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta
ja toimii varmasti paikkana, jonne
on helppo tulla yksinkin, vaikkei
vielä olisi löytänyt kaveria uudelta
asuinalueelta, iloitsee Suurpeltoseuran puheenjohtaja Cleo Bade.
Leikkipaikan on suunnitellut
Ramboll Finland Oy. Leikkivälineet
ovat Lappset Oy:n valmistamia.
Sähkökaapelia
tien sisäluiskaan
– Pääsimme nyt ensimmäistä
kertaa rakentamaan sähkökaapelia tien sisäluiskaan. Rakentaminen sujuu vauhdilla, kun
voimme hyödyntää tien vierustaa. Ei tarvitse kaataa puita ja
raivata, vaan teemme suoraan
valmista, sanoo Elenia Verkon
rakennuttamis- ja hankintajohtaja Jarkko Kohtala.
Vilppulan hankkeessa työskentelevä ranskalaiskone ei tee
ainoastaan kaivantoa vaan asentaa samalla kaapelit maan alle ja
hoitaa suojahiekan kaivantoon.
Vilppulan kaapelointikohde on
valmistumassa parissa viikossa
töihin varatun reilun puolentoista kuukauden sijaan. Ainoastaan
maisemointi hoidetaan kaivinkoneella.
Lahteen Suomen
suurin siirrettävä
päiväkoti ja koulu
O Lahden Jalkarannan kaupunginosaan valmistuu lokakuuhun
mennessä tiettävästi maamme
laajin yhdellä kertaa toimitettu
siirrettävä päiväkoti- ja koulurakennus. Rakennuksen 4 000 neliön tilat palvelevat Jalkarannan
koulun ja päiväkodin 500 lasta ja
lojen kiinteät vuotuiset maksut
vaihtelevat 0–500 euroa.
Vesihuoltolaitosten taksojen
rakenne vaihtelee hyvinkin paljon eri laitoksilla. Tämän vuoksi
on otettu käyttöön käsite ”vertailuhinta”. Vertailuhinta on laskettu lisäämällä käyttömaksuun
(€/m3) veden kulutuksesta riippumattomat ns. kiinteät maksut (perus- ja mittarimaksut) jaettuna esimerkkikiinteistön veden kulutuksella. Viemärilaitosten osalta kiinteään maksuun
on perusmaksun lisäksi laskettu mukaan mahdollinen hulevesimaksu.
Liittymismaksusta on vuosikustannuksena otettu huomioon 3 prosenttia, mikä vastaa
pitkän aikavälin reaalikorkoa liit-
Vilppulassa valmistuu uudenlaista sähköverkon maakaapelointia tien sisäluiskaan ennätysvauhtia.
tymismaksuun sijoitetulle pääomalle. Liittymismaksun vuosikustannus on jaettu esimerkkikiinteistön veden kulutuksella ja
lisätty vertailuhintaan.
Näin laskettu vertailuhinta
vastaa kohtuullisen hyvin kuluttajalle veden käytöstä aiheutuvia kustannuksia vesikuutiometrille laskettuna. Esimerkkikiinteistöinä on toisaalta kolmen
henkilön asuttamaa omakotitaloa (180 m3/vuosi) ja toisaalta 75 asukkaan 30 huoneiston
kerrostaloa (5 000 m3/vuosi).
VVY:n jäsenlaitoksissa talous- ja jäteveden yhteenlaskettu arvonlisäverollinen vertailuhinnan mediaani pientaloissa oli
4,72 €/m3 ja kerrostaloissa 3,85
€/m3. Maksut ovat pientaloissa
4,4 prosenttia ja kerrostaloissa 2,9 prosenttia edellisvuotta
korkeammat. Liittymismaksun
mediaani puolestaan oli pientaloissa 3 200 euroa ja keskiarvo 3 895 euroa, kun liityttiin
sekä vesijohtoon että viemäriin
(niissä laitoksissa, joissa liittymismaksua peritään).
Taksatietojen perusteella
ei voida tehdä johtopäätöksiä
laitosten toiminnan taloudellisuudesta tai tehokkuudesta, sillä näihin vaikuttavat huomattavasti muun muassa kunnan
taksapolitiikka, vedenhankinnan mahdollisuudet, jäteveden
käsittelylle asetetut vaatimukset
ja yhdyskuntarakenne.
OPaavo
Taipale
d
dännön
periaate, että tuulivoimarakentamiseen sovelletaan
ssamoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen.
Suomen Tieyhdistys täyttää
95 vuotta. Tuore kirja on samalla kunnianosoitus menneiden sukupolvien uraauurtaville
tienpitäjille.
S
Suomenkielinen
opas on ladattavvissa osoitteesta www.ymparistto.fi/tuulivoima. Ruotsinkielinen
kkäännös valmistuu syksyn alussa.
www.tieyhdistys.fi
Ohje sisäilmastoongelmien
selvittämiseen
Opas
yksityisteiden
kunnossapitoon
OSuomen Tieyhdistyksen kustantamassa oppaassa yksityisteiden kunnossapitotyöt on
ryhmitelty uudenlaisesti vuosikellon mukaan keväälle, kesälle, syksylle ja talvelle. Huomiota ovat saaneet myös sillat ja raskaan liikenteen erityistarpeet.
Oppaassa korostuu turvallisuus kunnossapidon töissä ja
liikenteessä. Liitteinä on useita asiakirjamalleja mm. töiden
teettämiseen, talousarvion laadintaan ja kunnon arviointiin
sekä opetuspaketti, jonka avulla voidaan keskustella kunnossapidon tarpeista ja tavoitteista
esimerkiksi tiekunnan kokouksissa. Opetuskalvot on tulostettavissa yhdistyksen kotisivulta.
Apua kumppanuusjärjestelyihin
O Kuntaliitto on yhdessä Rakennusteollisuus RT:n ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n
kanssa tilannut asianajotoimisto
Castrén & Snellman Oy:ltä ja OTT
Kai Kalimalta sopimusmallin, jota
on helppo hyödyntää elinkaari- eli
kumppanuushankkeisiin.
Elinkaarimallit ovat hankintatapoja, joissa tilaaja ja palveluntuottaja tekevät pitkäksi ajaksi sopimuksen toimitilojen ja infran suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidos-
ORakennusten sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen on tehty uusi käytännönläheinen ohje, jossa kerrotaan mm. miten
ongelmaa kannattaa lähteä selvittämään ja millaisia asiantuntijoita tarvitaan. Ohje on tarkoitettu kiinteistön omistajille,
kiinteistön hallinnasta vastaaville ja muille asiantuntijapalveluita tilaaville tahoille.
Ohje on laadittu osana ympäristöministeriön koordinoimien Kosteus- ja hometalkoiden ja Työterveyslaitoksen rahoittamaa kehityshanketta ”Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen”. Hankkeeseen ovat osallistuneet Työterveyslaitoksen työryhmän lisäksi
yhteistyökumppaneina Senaatti-Kiinteistöt, Vahanen Oy, Suomen Sisäilmakeskus Oy, Helsingin kaupunki ja Sipoon kunta.
Tilaajan ohjeen saa Työterveyslaitoksen ja Kosteus- ja hometalkoiden sivuilta www.ttl.fi ja
www.hometalkoot.fi.
Liikennemerkkien
käyttö kaduilla
YM:ltä opas
tuulivoimarakentamiseeen
O Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan, joka kokoaa
ensimmäistä kertaa yhteen
tuulivoimarakentamista koskevat säännökset ja niiden tulkinnat. Lisäksi oppaassa käsitellään hyvän suunnittelun periaatteita ja esimerkkejä sekä
kansalaisten tiedonsaantiin liittyviä asioita.
Oppaalla halutaan kannustaa tuulivoimarakentamisen
laadukkaaseen suunnitteluun
ja ohjaamiseen. Se on tehty tukemaan erityisesti kaavoituksesta, vaikutusarvioinneista ja
luvista vastaavien viranomaisten työtä.
Opas on tarkoitettu sovellettavaksi suurten, teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen. Lähtökohtana on nykyisen lainsää-
O Suomen Kuntaliiton julkaiseman oppaan toiseen tarkistettuun painokseen on korjattu
säädöksiin tulleita muutoksia ja
tehty joitakin tarkistuksia tekstiin ja kuviin. Oppaaseen on lisätty uusi pihakadun ja kävelykadun merkitsemistä käsittelevä kohta. Opasta voidaan käyttää apuna soveltuvin osin myös
yksityisten alueiden liikenteen
ohjauksen suunnittelussa.
O
Oppaan
voii ostaa
t painettuna
i tt
tai ladata Kuntaliiton verkkokaupasta shop.kunnat.net.
ta. Sopimukseen voi kuulua myös
käyttäjille suunnattujen palvelujen
järjestäminen ja hankkeen rahoitus.
Yksityinen rahoitus ei ole välttämätön vaan vaihtoehto julkisen sektorin omalle rahoitukselle.
Yksinkertaisella sopimusmallilla
on tarkoitus edistää elinkaarimallien käyttöä julkisella sektorilla ja
mahdollistaa yksityisen tuottajan
innovaatiot osana julkisia hankintoja. Tavoitteena on mallin avulla
helpottaa niin tilaajan kuin tuottajankin tehtäviä. Mallin on tarkoitus
valmistua tämän vuoden lopulla.
Kuntatekniikka 5/2012
55
Suomen
Kuntaliitto
SKOL ry
UZWJFTUJOOÊOBTJBOUVOUJKBLTJ
t%*Tuomas Miettinen
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚLTJ,BUVUJFKB
MJJLFOOFTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF
Ramboll
Finland Oy
WSP Finland Oy
t05.Marko NurmikoluPOOJNJUFUUZMBLJNJFIFLTJ:IEZTLVOUB
UFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZLTJLLÚÚOBMLBFO
)ÊOFOUFIUWJJOTÊLVVMVWBUFSJUZJTFTUJZNQÊSJTUÚOTVPKFMVBTJBU/VSNJLPMVTJJSUZJ,VOUBMJJUUPPO
1PIKPJT,BSKBMBOFMZLFTLVLTFOMBLJNJFIFOUFIUÊWJTUÊ
t%*Tuulia InnalaPO
OJNJUFUUZLFIJUUÊNJTJOTJOÚÚSJLTJ:IEZTLVOUBUFLOJJLLBKBZNQÊSJTUÚZLTJLLÚÚO)ÊOTJJSUZZ
UFIUÊWÊÊO4VPNFOZNQÊSJTUÚPQJTUP4ZLMJOWFTJIVPMMPOLPVMVUVTQÊÊMMJLÚOUFIUÊWÊTUÊKBBMPJUUBB
,VOUBMJJUPTTB&OOFO
4ZLMJÊ*OOBMBPOUZÚTLFOOFMMZUFSJMBJTJTTBLVOOBO
WBMUJPOKBZLTJUZJTFOTFLUPSJOUFIUÊWJTTÊ
t%*Matti Mannonen
POOJNJUFUUZ4VVOOJUUFMVKBLPOTVMUUJUPJNJTUPKFO
MJJUUP4,0-SZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJKB5FLOPMPHJBUFPMMJTVVTSZOTVVOOJUUFMVKBLPOTVMUUJBMBO
KPIUBKBLTJBMLBFO
FCG Suunnittelu
ja tekniikka Oy
t%*Simo KlemettiläPO
OJNJUFUUZKPIUBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ1JMBBOUVOFFU
BMVFFUUPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
t5FLOLBOENiko Lahdenperä POOJNJUFUUZ
OVPSFNNBLTJTVVOOJUUFMJKBLTJ7FSLPTUPKBZMFJTTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF
3PWBOJFNFMMF
t3LNErkki Salopino
POOJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ7FSLPTUPKB
ZMFJTTVVOOJUUFMVUPJNJBMBMMF5BNQFSFFMMF
56
Kuntatekniikka 5/2012
t%*Jari NiskanenPO
OJNJUFUUZ-JJLFOOFKB7ÊZMÊUoMJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJ"JFNNJO/JTLBOFO
UPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB
t3BLFOOVTJOTJOÚÚSJ
Marko AlataloPOOJNJUFUUZSBLFOOVUUBKBOWBMWPKBLTJ3BLFOOVUUBNJOFOKBZMMÊQJUPQBMWFMVJIJO
0VMVVO
t*OTJOÚÚSJ".,
Sami Laakso POOJNJUFUUZ
QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ,BUV
UJFKBMJJLFOOFTVVOOJUUFMV
UPJNJBMBMMF)FMTJOLJJO
t%*Juha Valtari POOJNJUFUUZKPIUBKBLTJ,JJOUFJTUÚUKBSBLFOUBNJOFO
UPJNJBMBMMF&TQPPTFFO
3BNCPMM'JOMBOE0ZO
KPIUPSZINÊOKÊTFOFLTJ
t,5.Petra RosvallPO
OJNJUFUUZIFOLJMÚTUÚKB
WJFTUJOUÊKPIUBKBLTJ
t%*5LMKimmo Halme
POOJNJUFUUZKPIUBKBLTJ3BNCPMM.BOBHFNFOU
$POTVMUJOHJTTB)FMTJOHJTTÊ
t-V,Tuija PurjoPOOJNJUFUUZQSPKFLUJKPIUBKBLTJ
t5FPMMJOFONVPUPJMJKB
5B.Pia Salmi POOJNJUFUUZQSPKFLUJKPIUBKBLTJ
Lahden kaupunki
t-BIEFOLBVQVOHJOUFLOJTFOKBZNQÊSJTUÚUPJNJBMBOKPIUBKBLTJPOWBMJUUV
5L5Matti Kuronen
)ÊOTJJSUZJUFIUÊWÊÊO
"TVOUPUPJNJUJMBKBSBLFOOVUUBKBMJJUUP3BLMJSZO
KPIUBKBOQBJLBMUB
t"SLLJUFIUJTerhi Tikkanen-LindströmPOOJNJUFUUZ:NQÊSJTUÚKB"SLLJUFIUVVSJoMJJLFUPJNJOOBO
KPIUBKBLTJ"JFNNJO5JLLBOFO-JOETUSÚNUPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB
t%*Risto JounilaPOOJNJUFUUZZIEZTLVOUBTVVOOJUUFMVOBTJBLLVVTKPIUBKBLTJ+PVOJMBPOBJFNNJO
UPJNJOVU841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB
t%PT'5Joonas Hokkanen POOJNJUFUUZKPIUBWBLTJBTJBOUVOUJKBLTJ
:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJ
ZLTJLÚTTÊ+ZWÊTLZMÊTTÊ
t%*Arto Tenhovuori
POOJNJUFUUZ5FPMMJTVVTøo
MJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJøø"JFNNJO5FOIPWVPSJ
UPJNJ841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB
t5FPMMJOFONVPUPJMJKB
5B.Mari SiikonenPO
OJNJUFUUZNVPUPJMVKPIUBKBLTJ
t%*Pekka Pulkkinen
POOJNJUFUUZ4JMMBUKB1PIKBSBLFOUBNJOFOoMJJLFUPJNJOOBOKPIUBKBLTJ"JFNNJO1VMLLJOFOUPJNJ
841TTÊUPJNJBMBKPIUBKBOB
t.5JZPNFSLPOPNJUlla TrobergPOOJNJUFU-
t'.Elina Härkönen
POOJNJUFUUZTVVOOJUUFMJKBLTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJZLTJLLÚÚO&TQPPTFFOBMLBFO
t%*Jukka JokihaaraPO
OJNJUFUUZQSPKFLUJQÊÊMMJ-
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
köksi Vesihuolto-yksikköön Tampereelle 14.6.
alkaen.
t*OT".,Sanna Koskela on nimitetty suunnittelijaksi Rakennetekniikka-yksikössä Espoossa
8.5. alkaen.
t'.Tiina Virta on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön Tampereelle
1.6. alkaen.
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät
7.-8.9.2012 Saarijärvi
www.svosk.fi
Kaavoitus, lainsäädäntö ja
rakentamisen ohjaus
11.-12.9.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Kuntamarkkinat
12.-13.9.2012 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
t*OT".,Teppo
Mantsinen on nimitetty suunnittelijaksi Talo Jyväskylä -yksikköön 1.7.
alkaen.
t%*Kimmo Hilliaho on
nimitetty energia-asiantuntijaksi Talo Tampere
-yksikössä.
t*OT".,Tatu Hoikkala on nimitetty suunOJUUFMJKBLTJ*OGSB5BNQFSF
-yksikköön.
t%*Jaakko Norrkniivilä on nimitetty suunnittelijaksi Talo Oulu -yksikköön 30.7. alkaen.
Rakennuttajan uudet velvoitteet ja tilaajavastuu
19.9.2012 Vantaa
20.9.2012 Tampere
25.9.2012 Raisio
2.10.2012 Oulu
9.10.2012 Kuopio
10.10.2012 Lappeenranta
16.10.2012 Seinäjoki
www.fcg.fi
Katupäivät
20.-21.9.2012 Jyväskylä
www.fcg.fi
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
27.–28.9.2012 Vantaa
www.fcg.fi
Suunnittelu- ja
asiantuntijasopimukset
t*OTPQJTLAura Salmela on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristökonsultointi-yksikköön
Tampereelle 4.6. alkaen.
t.BJTFNBBSLLJUMervi
Hokkanen on nimitetty kaavoitusarkkitehdiksi Kaavoitus-yksikköön
Lahteen.
3.–4.10.2012 Helsinki
www.kiinko.fi
Infra-Rakennuttaja (RAP)
4.10.2012–5.3.2013,
6 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Ympäristötekniikan
messukokonaisuus
9.–12.10.2012 Helsinki
www.ymparistotekniikkamessut.fi
Interbad
t%*Salla Hostikka on
nimitetty suunnittelijaksi
Vesihuolto-yksikköön Espooseen.
tSonja Semeri on nimitetty maisema-arkkitehdiksi Kaavoitus-yksikköön
Lahteen 4.6. alkaen.
9.–12.10.2012, Stuttgart
www.interbad.de
Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23
Kuntien toimitilapäivät
10.–11.10.2012 Jyväskylä
www.fcg.fi
Maanmittausinsinöörien ja
–teknikoiden koulutuspäivät
16.-17.10.2012 Vantaa
www.fcg.fi
Urakointipäivät
18.-20.10.2012 Helsinki-TukholmaHelsinki
www.infrary.fi
Energia 12 -messut
23.–25.10.2012 Tampere
www.expomark.fi
tapahtumakalenteri
2012
Infran kunnossapidon johtaminen KUP3
23.10.2012-26.4.2013,
5 x 2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Ympäristölupapäivä
24.10.2012 Tampere
www.fcg.fi
Vesilakipäivä
25.10.2012 Tampere
www.fcg.fi
Infran tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS11)
25.10.2012-30.8.2013,
5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
Paikkatietomarkkinat
6.–7.11.2012, Helsinki
www.maanmittauslaitos.fi/
paikkatietomarkkinat2012
Viheralan hulevesipäivä
6.11.2012 Lahti
www.vyl.fi
Rakennusvalvontapäivät
7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari
www.fcg.fi
Teknisen hallinnon päivät
15.-16.11.2012 Helsinki
www.fcg.fi
10.10.2012-7.3.2013,
5 x 2 pv, Helsinki/Tampere
www.ril.fi
Kuntatekniikka 5/2012
57
Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi!
www.wspgroup.fi
Puhelin: 010 8369900
ZZZD[ÁRZÀ
hmhaapakoski.fi
Avaa www.kuntatekniikka.fi ja hyödynnä
kuntatekniikan osaajien edullista verkkopalvelua
rekrytoinneissasi.
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
[email protected]
ALA NSA YKK
ÖNE N
5/2012
Pyörätaskut
lisäävät liikenne
turvallisuutta,
Marek Salermo
sivulla 36
sivu 39
.
taa
uut
vak
ressi toi
Maailmankong
asiankuntatekniikan iin sivu 20
tuntijat Helsink
ämiseen
ent
väh
en
Päästöj
s
myö
yy
löyt
oja sivu 24
edullisia kein
nettelyjen
Hankintame parantaa
kehittäminen sivu 26
tuottavuutta
äki testaavat
ja Matti Virkam
Henry Hatakka
INAT
KUNTAMARKK a
12.–13.9. – ohjelm
alla
keskiaukeam
2012
TIL A A
Kuntatekniikka!
Tampereella
NITTEISTÄ
KORKEAJÄNDISTUSTA
VEDENPUH
sivu 6
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %),
irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %).
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
Kuntatekniikka 5/2012
4 /2011
Biokaasulaitos
on tulevaisuutta,
Kouvolan Veden
Timo Kyntäjä
uskoo. sivu 44 sivulla 36
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Shared space – valta Helsingin maanalainen
kaava on kuntatekniikan
ja vastuu kaikille
saavutus sivu 20
liikkujille sivu 14
Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40
kerroksilla sivu 34
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
3/2012
ALANSA YKKÖNEN
5 /2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan
päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se
Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko
se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
58
Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla
www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat
tai ota yhteyttä [email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kaukokylmän
kysyntä kasvaa
Helsingissä,
Janne Vartiainen
iloitsee. sivu 26 sivulla 36
Nastarenkaiden
haitoista on jo
näyttöä sivu 18
Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka
parempaa sivu 31
Jyväskylä korjasi
jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44
Järjestötyö tarjoaa
uusia näkökulmia ja
yhteyksiä sivu 50
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...
Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä
Kirkkonummen
keskusta uusiksi
sivu 6
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä
sivu 6
AURINGOSTA
KOHTI PIENEMPIÄ
PÄÄSTÖJÄ
sivu 6
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Lännen Alituspalvelu Oy
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Suunnittelemme
hyvää infrastruktuuria,
ympäristöä ja yhdyskuntaa
FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi
Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen
ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.
Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi
~
~
~
~
Kuntatekniikka 5/2012
59
13
0
2
a
iikk
kn –16.5.2013 a
e
t
a
t
5.
um
kun
apaht
onki 1
s
ilj
lyt
YhdyJyväskylän Pianvaari- ja nänyitikteka.fi
sem skuntatek
n
i
r
u
u
yhdy
Alan s
www.