Porin uimahalli saa lisävoimaa - Vesiopas

Transcription

ALANSA YKKÖNEN
5 /2011
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
sivu 6
AURINGOSTA
SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi
ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme
osaamisemme ja kokemuksemme
käyttöösi ja autamme sinua löytämään
parhaimmat tekniset ratkaisut.
Taustallamme ovat tunnetut
merkkituotteet, joiden
tuotekehitys on jatkuvaa
ja systemaattista.
a
pa :n
p
n
a m
om a pu ltra V
t
t
j
n! skomateen kelit. U
e
e
ksolle. Ukorkeupartikommin
u
pae tas osto aine help
p
umudell trin n kiintoppua .
p
a in u 0 me mm um asti
u
k
ot ut täysa 10 Ø 76 uppopt tark
p
uo ump tyy jopsaan vasti nukse
t
ppevät p pys simis matta ustan
u
-R eim ltra V mak huo yttök
n
a its n U kä vat kä
m
o e
e u n
r
Gora V tuykyin teen sapahtumpu
Ult ritusk , liet olto t an p
n
suo vede ja hu oima
k
e
jät nnus enna
ase ystyt
p
ja
Maahantuoja:
Kysy lisää!
SGN Tekniikka Oy
Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa
Puh. 030 650 50
www.sgntekniikka.fi
SISÄLTÖ 5 / 2011 t 30. elokuuta
20 Raaseporin kaupunki ja Fiskars-yhtiö
kehittävät ruukkikylästä vihreää ekotaajamaa, jossa asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu säästöliekille turistikauden ulkopuolella.
12 Juha Leppälä, Elisa Hinkkala ja Markku Vii-
24 Suomen energiatehokkaat alueet on lis-
48 Mikrotunnelointityömaa Berliinin keskus-
namäki seuraavat maalämpöurakan etenemistä Pirkkalan Toivion koulun pihalla.
tattu. Yksi niistä on Iin vihreä kortteli, missä
energialähteenä on aurinko.
tassa on yksi No-Dig-sovelluksista, joita esiteltiin Wasser Berlin -messuilla toukokuussa.
ILMASTO JA ENERGIA
YHDYSKUNTA
VESIHUOLTO
Porissa valmistuu aurinkoenergiauimahalli syyskuun lopulla
6
Fiskarsin ruukkikylää odottaa
vireä ekoelämä
20
Hangossa pohjaveden suolapitoisuus vaaraksi vesihuollolle
44
23
Berliinistä sai hyvän päivityksen
kaivamattomaan tekniikkaan
47
24
Vesilaitosten toimintaan saatava
lisää tehokkuutta
49
Kaarinassa lämmitetään
uimahallia aurinkokeräimillä
11
Ruukkikylään toivotaan
passiivitaloja
Pirkkala valitsi maalämmön
Toivion koulun lämmitystavaksi
12
Ekohankkeista puuttuu kunnianhimo ja kokonaisvaltainen ote
Julkisiin hankintoihin kaivataan
ympäristöasennetta
15
Vihreille ajoneuvoille on tulossa
hankintadirektiivi
16
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME
Suomen kuntatekniikan yhdistys
UKTY
Kuntien putkimestarit
Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti
ilmastonmuutoksesta
17
KUHILAS-työkalu paljastaa
kuntien hiilijalanjäljen koon
17
lehti.kuntatekniikka.fi
33
37
38
PALSTAT / KOLUMNIT
5
Pääkirjoitus
Rytilät/Pekka Rytilä:
Belarus
Uutisia
TEKNISET PALVELUT
Tuoteuutisia
Hämeenlinnassa tekniset palvelut
uudistettiin kertarysäyksellä
40
Moottoritie saa katteen
Hämeenlinnan keskustassa
40
Henkilöuutisia
Palveluja
19
52
55
56
58
Hämeenlinnan Valot osti valaistusverkon kaupunkikonsernille
43
Kuntatekniikka 5/2011
3
LFENö
Tämä kansi kestää lähemmän tarkastelun
Valmistettu Suomessa
laadukkaista raaka-aineista
standardien mukaisesti
työntekijöitä kunnioittaen
/JFNJTFO7BMJNPOLBOTJTUPUWBJO-JOJOHJMUB
5JMBBFTJUFWFTBLPQSB!MJOJOHö
QtXXXMJOJOHö
QtXXXOJFNJTFOWBMJNPö
lehti.kuntatekniikka.fi
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI
■ Energia
■ Hankinnat
■ Ilmastonmuutos
■ Infra-IT
■ Jätehuolto
■ Kiinteistöt
■ Kunnossapito
■ Liikenne ja väylät
■ Liikuntapaikat
■ Maankäytön suunnittelu
■ Maarakennus
■ Rakentaminen
■ Turvallisuus
■ Uimahallit ja kylpylät
■ Vesihuolto
■ Viheralueet
■ Ympäristö
p
ALANSA YKKÖNEN
5 /2011
Kuntaliitos uudisti organisaatiot
Hämeenlinnassa,
Timo Tuomola
kertoo. sivu 40 sivulla 36
Fiskarsin ruukkikylästä
tehdään vihreää
ekotaajamaa sivu 20
Merenpinnan nousu
vaaraksi Hangon
vesihuollolle sivu 44
Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat
energiapilotin valmistumisesta
Porin uimahalli
saa lisävoimaa
sivu 6
AURINGOSTA
Kannen kuva: Jussi Partanen
Pirkkala valitsi
maalämmön Toivion
kouluun sivu 12
TTOIMITUS
OIMI
OI
MITU
TUSS
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Päätoimittaja DI Paavo Taipale
Puh. 09 771 2557, 050 380 8368
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari
Puh. 050 352 3155
Toimituksen sihteeri Anne-Mari Salminen
Puh. 09 771 2319, 040 502 6389
TOIMITUSNEUVOSTO
Heikki Lonka
Kirsi Rontu
Juhani Sandström
Sami Sillstén
Paavo Taipale
TILAUKSET
Puh. 09 771 2442
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi
Vuodessa 8 numeroa
Kestotilaus 71 €, vuosikerta 80 €
Irtonumero 10 €
ILMOITUKSET
Suomen Business Viestintä Oy
Marianne Lohilahti
PL 356, 00101 Helsinki
Puh. 040 708 6640
marianne.lohilahti@netti.fi
TYÖPAIKKAILMOITUKSET
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi
Hinta 3,65 €/palstamm
SIVUNVALMISTUS
Aste Helsinki Oy
PAINOPAIKKA
Forssa Print
ISSN 1238-125X
66. vuosikerta
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry
Suomen
kuntatekniikan yhdistys
Kuntatekniikka
1/2008ry SKTY
PÄÄKIRJOITUS
Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi
Energia esillä
”
Kesän jälkeen hämärtyviin syysiltoihin kaivataan valoa, kun päivää halutaan jatkaa. Hehkulamppuhemmoilla alkaa olla kiire täyttää varastot 60 watin lampuilla,
joiden valmistus ja maahantuonti EU:ssa lakkaavat pian tämän lehden ilmestyttyä.
Vaikka valaistukseenkin kuluu paljon sähköä – noin viidennes kotitalouksien sähkönkulutuksesta – on rakennusten ja käyttöveden lämmitys kuitenkin kiinteistöjen kokonaisenergiankulutuksessa avainasemassa.
Energian kestävään tuotantoon ja käyttöön, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja sen myötä ilmaston lämpenemisen hidastamiseen etsitään jatkuvasti parempia keinoja. Edellisen hallituksen jäljiltä kiristetään rakentamismääräyksiä
energiatehokkuuden osalta jälleen ensi vuonna. Samaisen hallituksen hyväksymiä
uusiutuvan energian käytön tukia sen sijaan ollaan nyt uuden hallitusohjelman
mukaan leikkaamassa.
Hallitusohjelman mukaan ilmasto- ja energiakysymyksiä koskevia strategioita tarkistetaan ja uusitaan. Lisäksi laaditaan muutama tiekartta ja pystytetään paneeleja. Toivottavasti kartoilla on samat koordinaatistot ja strategioilla kestävät
perustat, jotta ne ohjaavat Suomea ja suomalaisia johdonmukaisesti kohti kestävää tulevaisuutta.
Poliittisten puheiden ja ohjelmien rinnalla käytännön tasolla tapahtuu koko
ajan. Kansijuttumme kertoo syyskuussa avattavan Porin uuden uimahallin suunnittelusta ja rakentamisesta. Porin halli on aurinkoenergian käytön eturintamassa,
vaikka auringosta saatava osuus hallin käyttämästä kokonaisenergiasta jääkin vielä vaatimattomaksi.
Maamme energiatehokkaita asuinalueita on myös analysoitu. Näyttää siltä, että hyvistä innovaatioista huolimatta kokonaisuuden koordinointi ja tulosten hyödyntäminen jäävät vaillinaiseksi. Tähän tarvitaan lisävoimia, sillä hyvien käytäntöjen omaksuminen on avainasia kestävän energiatulevaisuuden tiellä.
Tiedätkö, mitä päätät?
Kesän aikana julkaistiin kaksi suomalaisten vesihuoltolaitosten johtamiseen liittyvää yliopistotason tutkimusta. Niissä selviteltiin muun muassa laitosten luottamusjohdon valintaperusteita ja osaamista sekä rooleja suhteessa kuntakonsernin johtoon ja laitoksen operatiiviseen johtoon.
Näyttäisi siltä, että kehittämisen tarvetta tällä saralla riittää edelleen. Vesihuoltolaitosten luottamusjohdon talousosaamisessa on puutteita. Suuret ja pienet
asiat sekoittuvat. Luottamusjohto voi olla liiaksi laitoksen toimivan johdon antaman tiedon varassa. Toisaalta laitosten maksutulorahoitusta saatetaan konsernitasolla käyttää muihin hyviin tarkoituksiin. Päätöksiä syntyy kuin vettä valaen. Mutta kuinka moni tietää, mitä päättää?
Seuraavat nrot
Aineisto
Ilmestyy
TEEMAT
6/2011
9.9.
4.10.
Turvallisuus ■ Liikenne ja väylät
7/2011
7.10.
1.11.
ICT kuntatekniikassa ■ Vesihuolto
8/2011
16.11.
13.12.
Energia ■ Valaistus
Pori tarjoaa vesielämyksiä auringon voimalla
UUDEN
AALLON
UIMAHALLI
Suomen uusimmassa uimahallissa kuparijulkisivu lämmittää altaiden vettä ja
aurinko tuottaa viisi prosenttia rakennuksen lämmitystarpeista.
Aurinkoenergian suomalainen ennätyshalli Porissa
tukee samalla maakunnan kehitystä.
TEKSTI Sari Järvinen
KUVAT Jussi Partanen
Juha-Pekka Susi kertoo siniharmaan kuparijulkisivun näyttävän
samalta kuin tavallisenkin kuparin,
vaikka johtaa lämpöä talteen.
6
ILMASTO JA ENERGIA
Uimahallin aurinkolämpöjärjestelmän prosessikaavio
SEINÄKERÄINJÄRJESTELMÄ
KATTOKERÄINJÄRJESTELMÄ
Luvata/Petri Konttinen www.luvata.com/solar
Allasvesi
kylmäaltaasta
Seinäkeräimet
80 m2
Kattokeräimet
200 m2
Lämmönsiirrin
Lämmönsiirrin
Auringolla lämmitetty vesi
palautuu uintiallaskiertoon
Allasvesi uintiallaskierrosta
Lämmitetty allasvesi uintialtaille
7
Altaat täyttyvät syyskuun loppuun mennessä, jolloin halli vihitään Porin Päivänä.
NN Siniharmaa kuparilaatta
kaartuu uimahallin julkisivulla
kuin lempeä aalto. Arkkitehtuuritoimisto Arktesin visuaalinen
oivallus on enne miellyttävästä
vesielämyksestä, joka saa pienen
osan lämmöstä juuri julkisivunsa kautta. Siitä 80 neliömetriä on
päivän aurinkoisimpaan suuntaan suunnattua kuparia, joka
johtaa hyvin lämpöä.
Siitä lämpö kulkee levyn taakse laserhitsattuun putkistoon,
jonka sisällä virtaa glykolivettä
samaan tapaan kuin aurinkokeräimissä ja joka siirtää lämpöä
altaisiin.
– Tämä on ensimmäinen laatuaan. Luvatan tehtaalla on toinen pilotti, ja yksi päiväkoti on
työn alla. Uimahalliin julkisivu
sopii, sillä siinä energiaa on helpompi hyödyntää kuin päiväkodissa, Luvata’s Nordic Systemsin
8
Hannu Vehmaskangas (vas.) ja Janne Hakanen asentavat noin 600 neliömetriä aurinkokeräimiä ja
-paneeleita lämmön ja sähkön tuottamiseen.
myynti-insinööri Juha-Pekka
Susi kertoo.
Kuparijulkisivu on vain osa
syyskuun lopulla ovensa avaavaa
Porin ennätyshallia. Se on uimahalli, jossa on viety pisimmälle
aurinkoenergian hyödyntäminen koko Suomessa.
Olisipa ollut aurinkoa
alusta asti
Hallilla otetaan talteen osa ilmastoinnin poistoilmasta ja viemäreihin valuvan suihkuveden lämmöstä. Erilämpöisten altaiden väliin rakennettiin lasiseiniä, jotta
lämpö ei turhaan karkaisi vääriin
paikkoihin.
Pelkkää päivänpaistetta ja uuden luomisen iloa suuren hallin
rakentaminen ei ole ollut. Yksi rakennuksen hienouksista oli
myös sen koetinkivi. Tieto Luvatan julkisivusta tuli vasta, kun ra-
kennustyöt olivat olleet vuoden
käynnissä.
– Emme tienneet, mihin läpiviennit ja putkireitit tehdään,
kun kuvia ei ollut. Kaikki saatiin kyllä tehtyä, mutta halvemmaksi olisi tullut, jos hanke olisi alusta lähtien suunniteltu aurinkoenergiahankkeeksi, Porin
kaupungin Teknisen palvelukeskuksen rakennustyön valvonnasta vastaava Kai Klink
sanoo.
Kun pilottijulkisivua asennettiin paikoilleen, keksittiin
myös parannusehdotus. Kuparilaatat limittyvät toisiinsa kuin
laminaatti. Jos pitkän seinän alkupäässä oleva laatta joudutaan
vaihtamaan, on julkisivu purettava koko matkalta. Siksi pitkälle seinälle olisi hyvä rakentaa liittymäkohtia.
Klinkin mielestä haastavinta hallissa oli kuitenkin monelle
rakentajalle tuttu ilmiö. Perustukset valettiin pakkasilla.
– Takana on nyt kaksi pahaa
talvea. Valamisen aikainen lämmitys maksoi. Puhutaan isoista rahoista, mutta ei meille. Se
oli urakoitsijan riski, Klink kertoo ja antaa energiaa säästävän
vinkin muille uimahallinrakentajille.
– Älkää tehkö hallia talvea
vasten. Harjavallassa aloitetaan
uimahallin rakennustyöt juuri
oikeaan aikaan: 1.4.2012.
Energiakoordinaattoria
kaivattiin
Uuden uimahallin rakentaminen on paikkakunnalla niin
harvinainen, että sattuu – jos
yleensä sattuu – kohdalle korkeintaan kerran elämässä kokeneellekaan rakentajalle. Vedenkäsittelyn lisäksi porilaisten piti
hallita aurinkoenergia, jota hoiti työmaalla 3–4 urakoitsijaa.
– Uimahallin rakentamiseen nivoutuu monta suunnittelualaa. Se on osin arkkitehtuuria, osin LVI:tä, osin vedenkäsittelyä. Vain geosuunnittelu
puuttui. Haasteellisinta oli saada kaikki eri alojen osaajat puhumaan samaa kieltä, sillä juuri
kellään ei ollut kokemusta aurinkoenergia-asioista. EnerKuntatekniikka 5/2011
9
PORIN UIMAHALLI
■ Kerrosala
8 730 m2
■ Seitsemän
allasta, kuntosali
■ Kustannusarvio
17,5 milj. euroa, aurinkoenergian kustannusarvio 600 000 euroa
■ Työ-
ja elinkeinoministeriön
tuki aurinkoenergian hyödyntämiseen 206 500 euroa
■ Aurinkokeräimet
lämmittävät
allasvettä noin 120 000 kWh
vuodessa
■ Sähköenergiaa
paneeleilla
saadaan noin 45 000 kWh
vuodessa
■ Rakennuttaja
Porin kaupunki
■ Pääurakoitsija
MVR Yhty-
mä Oy
■ Arkkitehtisuunnittelu
Arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy
■ Rakenne-
ja VK-suunnittelu
Ramboll Finland Oy
■ LVI-
ja sähkösuunnittelu Arkins
Suunnittelu Oy
■ Putkiurakoitsija
LVI-Halli S.
Peltomäki Oy
■ Ilmastointiurakoitsija
llmas-
tointi Salminen Oy
■ Sähköurakoitsija
Sähkö-Pori Oy
■ Rakennusautomaatiourakoit-
sija Schneider Electric Buildings
Finland Oy
■ Vedenkäsittelyurakoitsija
CTK-Tekniikka Oy
■ Seinäkeräimet
Luvata Pori Oy,
muu seinäkeräintekniikka
Aurinkotori Oy
■ Kattokeräinjärjestelmä
Vehmasputki Oy
■ Aurinkosähköjärjestelmä
Naps-Systems Oy
gia-asioiden hoitoon voisi palkata oman suunnittelukoordinaattorin, Porin kaupungin Teknisen
palvelukeskuksen LVI-insinööri
Jouni Lehtinen toteaa.
Kiinteistö Oy Porin Uimahalliin valittiin jaettu urakkamuoto.
Ketjuttaminen kiellettiin, yrittäjä sai myydä ainoastaan kerran
työnsä eteenpäin.
– Se toimi varsin hyvin. Rakennuttajan kannalta jaettu urakka on yksinkertainen, sillä riskejä
ei ole niin paljon. Erikoislaitteet
kuten vesiliukumäen, infotelevisiot ja aurinkosähkön tilasimme
itse, Porin kaupungin rakennuttaja-insinööri Kari-Matti Haapala kertoo.
Viiden prosentin säästö
Uima-allasvesien lämmitysenergiasta noin viisi prosenttia saadaan aurinkokeräimillä. Se kuulostaa aika vähältä ollakseen Suomen ennätyshalli.
– Aurinkoenergiaa olisi ollut
mahdollista hyödyntää enemmänkin, mutta Porissa on tehty
periaatepäätös, että halli on kesällä kiinni, Lehtinen myöntää.
Energiasta on kuitenkin hyötyä suljetussakin rakennuksessa.
Jotta allasvesi ei haihtuisi kesän
aikana, se pidetään tietyn lämpöisenä. Lämmitys on edullisempaa
kuin veden vaihto uuteen.
– Täytyy huomioida, että viisi prosenttia on uimahallin kokonaiskulutuksesta tavattoman iso
määrä. Lisäksi aurinkopaneeleilla
saadaan sähköenergiaa noin kol-
Timo Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien lämmöstä 60–70 prosenttia voitaisiin käyttää uudelleen.
10
Kari-Matti Haapala (vas.) ja Kai Klink lähtevät Porin uimahallin valmistuttua rakentamaan Harjavallan uimahallia.
me prosenttia hallin tarvitsemasta sähköstä, Lehtinen kertoo.
Porin uusi uimahalli kuluttaa
yhteensä noin 2,4 miljoonaa kilowattituntia vuodessa.
Lisäpotkua uusiutuvan
energian maakuntaan
Jotkut ovat epäilleet, ettei 600 000
euron aurinkoinvestointi maksa
itseään koskaan takaisin. Rahan
ohella hallilla on kuitenkin muita arvoja. Se tukee maakunnan
kehitystä.
– Satakunnan alue on profiloitunut uusiutuvan energian käyttöön. Alueella on jo nyt paljon
osaamista ja teollisuutta, Lehtinen kertoo.
Satakunnan ammattikorkeakoulu tutkii aurinkoenergian etäseurantalaitteiden avulla, miten
uimahallin laitteet toimivat ja
millainen hyöty niistä saadaan.
– Insinööritöiden avulla on
mahdollista jalostaa tekniikkaa.
Sitä kautta voimme saada puolueetonta tietoa, Jouni Lehtinen
pohtii.
Ympäristönsuojelu on myös
osa Porin säästötavoitetta. Vuosina 2008–16 energiankulutuksen tulisi kaupungissa laskea yhdeksän prosenttia.
Siirrettävän välisillan avulla altaan voi jakaa kahdeksan tai
kuusirataiseksi.
ILMASTO JA ENERGIA
– Ei se ole mahdotonta. Vaikka uusi uimahalli on merkittävästi suurempi kuin vanha, uskon, että siitä tulee energiatehokkaampi, Lehtinen toteaa.
Vaikka energiatehokkuus otettiin monessa kohtaa huomioon,
mielessä pidettiin myös käyttäjien toiveet. Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen
ulkopuolella, vaikka se haaskaa
energiaa. Kaikkea hauskuutta ei
energiapihi halli kiellä porilaislapsilta.
Hypen ja hyödyn rajoilla
– Elämme maailmassa, joka innovoi valtavalla voimalla uutta.
Hallitsemattomasti. Järjestelmistä
ei aina ole kokemusta. Emme halunneet uimahallista mitään tekniikkahypeä, Lehtinen sanoo.
Portit suljettiin vedenkäsitte-
lyssä. Uutta kalvosuodatusmenetelmää ei otettu käyttöön.
Noin 380 000 uimarin vuotuiset vedet puhdistuvat painehiekkasuodatuksella. Koska se ei yksin riitä, puhdistusta tehostetaan
kemikaalein. Lisäksi hallilla ovat
varaukset uv-säteilijöille.
Ratkaisu on perinteinen.
– Se on varma systeemi. Joissakin uimahalleissa hiekkaa ei ole
tarvinnut vaihtaa 1970-luvun jälkeen, CTK-Tekniikka Oy:n vedenkäsittelyn erikoisasiantuntija
Timo Hallikainen kertoo.
Jakomäen uimahallin saneeraajat sen sijaan kokeilivat uudentyyppistä ultrasuodatusta
vuonna 2010. Järjestelmän toimittaneen Suomen Allaslaite
Oy:n mukaan sen erottelukyky
on painehiekkasuodatukseen
verrattuna huomattavasti pa-
rempi. Uusimman kalvotekniikan ansiosta saadaan vettä, joka
ei sisällä mikrobeja.
– Pohdimme kalvosuodatusta, mutta emme uskaltaneet ottaa sitä. Suomessa ei silloin ollut
niistä juuri kokemusta paitsi teollisuudessa. Silloiset käyttökustannukset olivat korkeat, mutta hinnat ovat tulossa alaspäin, Lehtinen kertoo.
Vaikka kalvoja ei tullut, Porissa pohditaan huuhteluvesien lämmön talteenottamista ja hyödyntämistä uudelleen
uima-allasvedessä. Pohtimista
riittää, sillä käyttökokemusta ei
vielä Suomesta löydy. Hallikainen arvioi, että huuhteluvesien
lämmöstä voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää 60–70 prosenttia.
Vanha uimahalli suljetaan
Kesäkuun lopulla vanhan hallin
tulevaisuus oli vielä auki. Yksi
mahdollisuus on sen uusiokäyttö, sillä 40-vuotias LVI-tekniikka on tullut tiensä päähän uimakäytössä.
– Hallin korjaus ja laajennus
olisivat maksaneet enemmän
kuin uusi halli, rakennustyön
valvonnasta vastaava Kai Klink
toteaa.
LVI-insinööri Jouni Lehtinen
arvioi vanhan hallin sopivan liikuntatilaksi, sillä kaukalopallolle ja sählylle kaivataan lisää pelitilaa. Altaat täytettäisiin ja päälle
asennettaisiin kansi.
Hallin ympärille saatetaan
kaavoittaa kerrostaloja, jolloin
hallin myynti rakennuttajalle voi
olla yksi vaihtoehto. N
Porin uudessa uimahallissa myös käyttäjien toiveet on otettu huomioon – joissain tapauksissa energiatehokkuuden kustannuksella.
Vesiliukumäen putki kulkee osittain rakennuksen ulkopuolella, vaikka se haaskaa energiaa.
Kaarinassa aurinkokeräimet tuottavat alle prosentin
■ Kaarinassa
uimahallin katolle asennetut aurinkopaneelit esilämmittävät osan käyttövedestä
ja allasvesistä. Keräimien toimintaa on seurattu nyt kaksi kesää.
– Ne ovat toimineet yllättävän
hyvin. Tämä on ollut positiivinen
kokeilu. Ne alkavat kerätä lämpöä kohtalaisen aikaisin keväällä. Tosin keräimet tuottavat vain
noin 0,5–1 prosenttia koko hallin energiatarpeesta, parhaim-
millaan 130 kilowattituntia päivässä. Kokonaisuuden kannalta
se on olematon määrä, Kaarinan
kaupungin tekninen isännöitsijä
Taisto Nuutinen sanoo.
Halvimmillaan laitteiden takaisinmaksuajaksi arvioitiin seitsemän vuotta, mutta Kaarinassa haluttiin laadukkaampaa tekniikkaa. Sen avulla saadaan parempi hyötysuhde, sillä aurinkokeräinten huomattiin olevan te-
hokkaimmillaan lämmitettäessä
vettä matalalämpöiseksi. Takaisinmaksuajaksi arvioitiin kymmenen vuotta.
Kuka kokeilisi ilmalämpövesipumppua?
– Varaajan säiliö on nyt noin
500-litrainen, mutta se olisi hyvä
olla suurempi, Nuutinen arvioi.
Kaarinalaisessa kokeilussa katolle asennettiin omakotitalo-
käyttöön tarkoitetut aurinkopaneelit, joita tekninen isännöitsijä
ei suosittele näin laajamittaiseen
käyttöön.
Sen sijaan häntä kiinnostaisi
kokeilla ilmalämpövesipumppua,
joka siirtäisi lämpöä ulkoilmasta veteen.
– Saa nähdä, kuka lähtee Suomessa ensimmäisenä tätä kokeilemaan, Taisto Nuutinen hymähtää.
11
Pirkkala maksaa miljoona euroa
investoinnista ja 15 vuoden käytöstä
MAALÄMPÖ
tulee Toivion
kouluun
Pirkkalan kunta uskoo maalämpöön. Kallioperään varastoituneen aurinkoenergian
hyödyntäminen valittiin Tampereen rajalla
sijaitsevan Toivion ala-asteen uudeksi lämmitystavaksi. Kalliin investoinnin lasketaan
olevan 15 vuoden käytössä edullisin.
Pirkkalan kunnan tilapalvelun rakennuspäällikkö Markku Viinamäki (oik.),
rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala
ja LämpöYkkönen Oy:n Juha Leppälä
Toivion koulun maalämpötyömaalla.
Urakka on valmis ensi vuoden alussa.
TEKSTI Matti Valli
KUVAT Merja Ojala
NN– Ratkaisu perustuu laskelmiin,
Kohteeseen porataan 39 kaivoa. Yhden 200 metriä syvän
reiän poraamiseen kuluu aikaa työpäivän verran.
12
joiden mukaan seuraavan 15 vuoden
aikana investointi maalämpöön ja
sen käyttökustannukset ovat todennäköisesti edullisempi ratkaisu kuin
vaihtoehtoiset lämmitystavat, sanovat Pirkkalan kunnan tilapalvelun
rakennuspäällikkö Markku Viinamäki ja rakennuttajainsinööri Elisa Hinkkala.
Vuonna 1956 rakennetun koulun saneeraus ja laajennus maaläm-
pöratkaisuineen maksaa kaikkiaan
vajaat 6,5 miljoonaa euroa. 300 oppilaalle mitoitetun koulun suunnittelutyö käynnistyi 2010 alussa. Kohde
valmistuu 2012 kouluvuoden alkuun
mennessä. Siihen saakka opetustyö
tehdään väliaikaisissa tiloissa.
Pääurakoitsijana on Lujatalo Oy.
Laajennukseen ja remontoitavaan
osaan tulee molempiin kahdeksan
perusopetustilaa. Näiden lisäksi rakennetaan liikuntasali sekä omat tilat
esimerkiksi teknistä työtä ja musiikkia varten. Maalämpöurakkaan tuli
ILMASTO JA ENERGIA
kaksi tarjousta. Toteuttajaksi valittiin LämpöYkkönen Oy.
Kallein vaihtoehto
Maalämpöjärjestelmään kuuluu 39 kaivoa, ja sen maksimiteho on 475 kilowattia. Investointikustannukset ovat 450 000 euroa, mikä on selvästi enemmän
kuin muut vaihtoehdot olisivat olleet. Maakaasun perustamiskustannukset olisivat olleet
150 000 euroa ja pellettilämmityksen 250 000 euroa.
– Investointivaiheen hintaerot
näyttävät suurilta, mutta 15 vuoden aikana niin maakaasu- kuin
pellettiratkaisunkin suuremmat
käyttökustannukset olisivat tasoittaneet eroja, Viinamäki ja
Hinkkala perustelevat.
Laskelmien mukaan 15 vuoden aikana investoinnit maalämpöjärjestelmään ja sen käyttökustannukset maksavat kunnalle
nykyrahassa yhteensä noin miljoona euroa. Laskelmien teossa
kuntaa ovat avustaneet kohteen
lvi-suunnittelija Granlund Tampere Oy ja energia-asiantuntija Schneider Electric Buildings
Finland Oy.
Toivio on omakotitaloaluetta,
jonne kaukolämpöverkko ei ulotu, eikä sen käyttöönotosta tehty
edes laskelmia. Keskitetty lämmitysratkaisu olisi kuitenkin valittu, jos se olisi ollut mahdollista.
Pirkkalassa kaukolämpöverkko
kattaa vain kerrostaloalueet.
Kaukolämmön toimittamisesta vastaa Tampereen sähkölaitos.
Takavuosina kaukolämmön piirissä oli toistasataa omakotitaloa,
mutta ratkaisu lopetettiin kannattamattomana. Asukkaatkin halusivat päästä siitä eroon.
Tavoitteena vakaa
hintakehitys
Maalämmön valintaa perusteltiin nimenomaan tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella
ja ennustettavuudella. Kallioperästä imettävän energian kokonaishintaan vaikuttaa ainoastaan
13
Toivion kouluun
rakennettavaan
maalämpöjärjestelmään kuuluu
39 kaivoa, ja sen
maksimiteho on 475
kilowattia. Investointikustannukset ovat
450 000 euroa.
sähkön hinta, jonka osuus maalämmön kokonaiskustannuksista
on noin kolmannes.
Samaa hintavakautta ei voi
odottaa muilta energiamuodoilta. Öljyn maailmanmarkkinahinta heilahtelee poliittisten suhdanteiden mukaan, ja maakaasun hinta on sidottu öljynhinnan
kehitykseen. Verottajakin haluaa
saada osansa. Maakaasusta maksettavaa veroa nostettiin vuodenvaihteessa 14 prosentilla.
Odotettavissa on, että jatkossakin tuontipolttoaineiden käyttöä pyritään verottamaan aikaisempaa enemmän sekä energiapoliittisista että valtiontaloudellisista syistä. Nyt maakaasun hinta on 45 euroa magawattitunnilta, mutta pahimpien skenaarioiden mukaan sen hinta saattaa jopa nelinkertaistua seuraavan 15
vuoden aikana. Maalämmön tuotantokustannukset ovat 34 euroa
megawattituntia kohden.
Hintaepävarmuus koskee
myös pellettiratkaisua. Pelleteistä on nyt ylituotantoa, mutta 15
vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen. Pellettimalli olisi vaatinut isot varastotilat ja jatkuvaa huoltoa, eikä sen ekologisuuskaan keskelle asuinaluetta sijoitettuna ole paras mahdollinen.
Pelletteihin verrattuna maalämmön eduiksi katsottiin toimintavarmuus ja huoltovapaus.
Öljykattila vastaa
varalämmöstä
Juha Leppälä maalämpökaivojen urakoinnista vastaavasta
14
maalämpöratkaisuja on kuitenkin tehty.
Markku Viinamäki:
Investointi maalämpöjärjestelmään ja
sen käyttökustannukset maksavat
kunnalle 15 vuoden
aikana noin miljoona euroa.
Elisa Hinkkala:
Maalämmön valintaa voidaan perustella tulevien vuosien hintakehityksen vakaudella.
LämpöYkkönen Oy:stä kertoo,
että varsin ainutlaatuinen ratkaisu Toiviossa on maalämmön
sataprosenttinen mitoitus.
– Se tarkoittaa, että järjestelmä
tuottaa koulun lämmityksessä sekä vieressä sijaitsevan päiväkodin
lämmityksessä tarvittavan energian kaikissa olosuhteissa, jopa 40 asteen pakkasessa. Yleensä maalämmön mitoitusaste on
vain 90 prosenttia huipputehon
tarpeesta, Leppälä toteaa.
Varalämpöratkaisuna toimii
koulun vanha öljykattila, joka
mahdollisen huoltokatkoksen
aikana tai lämpötilan laskiessa
käynnistyy automaattisesti. Sähkön varaan varalämpöratkaisua
ei voi perustaa, sillä siihen tarvittaisiin tehoa 475 kWh, joka vaatisi ylisuuren sähköliittymän.
Viisi kokoomakenttää
ja 39 kaivoa
Viiteen eri kokoomakenttään porattavat 39 kaivoa yhdistyvät yhdeksi pannuhuoneeseen kulkevaksi putkeksi. Yhden 200 metriä syvän kaivon poraamiseen
kuluu aikaa yhden työpäivän
verran. Välitysaine on 30 prosenttista bioetanolia. Osa yhden
kokoomakentän rei’istä sijaitsee
tilapäiskoulun alla. Ne porataan
vasta ensi kesänä, kun rakennus
on siirretty pois.
– Järjestelmää pyörittää 16
kappaletta 30 kilowatin tehoista
kompressoria. Ne eivät ole käytössä koko aikaa, vaan automatikka kuormittaa niitä tasaisesti.
Niiden laskennallinen käyttöikä
Juha Leppälä:
Maalämmön mitoitusaste on yleensä
90 prosenttia huipputehon tarpeesta.
Toiviossa mitoitus
on sata prosenttia.
on 21 vuotta, ja tarpeen vaatiessa jokainen voidaan vaihtaa erikseen, Leppälä sanoo.
Jäähdytystä kouluun ei tule,
mutta joitakin erityisluokkia kuten atk-luokkaa, keittiötä ja toimistorakennuksia jäähdytetään
jäähdytyskompressorilla.
Koulut yleensä
kaukolämmössä
Urakkajako on tavanomainen:
maalämpöratkaisun ulkopuoliset poraukset ja putkitukset kuuluvat maalämpöurakoitsijalle eli
LämpöYkkönen Oy:lle ja sisäpuoliset pumppu-, laite- ja putkiasennukset putkiurakoitsijalle,
joka on Kaunisto-Yhtiöt Oy. Jos
ongelmia joskus ilmenee, niin kädenvääntöä joudutaan käymään
siitä, onko vika putkissa vai pumpuissa.
Kaivon lämmöntuottokyky
mitataan teknisesti heti porauksen jälkeen. Suomessa tulee harvoin yllätyksiä, mutta esimerkiksi Ruotsissa maaperä saattaa olla niin kalkkipitoista, ettei lämpöä kerry tarpeeksi. Jos tehot eivät riitä, niin reikiä porataan lisää
tai tyydytään 95 prosentin tehotavoitteeseen, jolloin öljyllä lämmitettäviä päiviä tulisi vuodessa
kaksi tai kolme.
LämpöYkkönen Oy:lle urakka oli ensimmäinen toimivaan
kouluun tehty maalämpöratkaisu, sillä yleensä koulut sijaitsevat
kaukolämpöalueella eikä kaukolämpöä kannata vaihtaa maalämmöksi. Vanhoihin opetuskäytöstä poistettuihin kyläkouluihin
Purkuakin pohdittiin
Kouluun tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja hyvä ilmastointi,
eikä homeongelmia pitäisi syntyä. Vanhasta osasta poistetaan
kaikki materiaalit, jotka voivat
homehtua, kuten välipohjien rakentamisaikaiset puumuotit.
Vanhassa tilassa lattiatilaa pudotetaan alaspäin 50 senttiä, jotta
välipohjaan saadaan tilaa nykyaikaiselle IV-tekniikalle. Suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona pohdittiin myös vanhan koulurakennuksen purkua. Näin olisi tehtykin, mikäli rakennuksen kunto
olisi etukäteen tiedetty.
Pirkkalan kunta on sitoutunut Motivan energiasäästöohjelmiin. Maalämpöä suositaan siellä, missä se on mahdollista. Uusilla omakotitalotonteilla maalämmön osuus onkin 60–70 prosenttia, ja pohdittavana on kahden kunnan omistaman kiinteistön muuttaminen maalämpöpohjaiseksi.
Parin seuraavan vuoden aikana energiakorjauksiin on varattu
450 000 euroa. Niiden kohteena
on ollut muun muassa kunnan
virastotalo. Vanhainkoteihin on
toteutettu kaksi lämmön talteenottojärjestelmää.
Juha Leppälän mukaan kallio
alueella on kovaa ja siten poraukseen sopivaa. Tampereen seudulla
on runsaasti harjumaisia alueita,
kuten Pispalan harju, jota porausputki ei pysty läpäisemään. Yllättävin kokemus on ollut se, että 50
metrin kallioporauksen jälkeen
vastaan tuli sorakerros. N
TOIVION KOULUN
MAALÄMPÖ
■ 39
kaivoa
■ Maksimiteho
475 kilowattia
■ Sataprosenttinen
mitoitus
■ Investointikustannukset
450 000 €
■ Vaihtoehdot:
t.BBLBBTVé
t1FMMFUUJMÊNNJUZTé
ILMASTO JA ENERGIA
HANKINTOIHIN
YMPÄRISTÖASENNETTA
Markkinaselvitys ennen
julkisen hankinnan kilpailutusta auttaa löytämään markkinoilta sopivat palveluntarjoajat
ja parhaat ratkaisut.
Näin saadaan ympäristö-, elinkaari- ja energiatehokkuusajattelu
mukaan hankintoihin.
TEKSTI Mia Sinisalo, Verbaali Oy
NN Markkinatilanteen selvittä-
minen vähentää uuden teknologian hankkimisen riskejä ja antaa selkeämmän kuvan markkinoilla olevista tuotteista ja palveluista. Huolella tehty markkinaselvitys helpottaa tarjouspyynnön ja sopimusehtojen laatimista sekä hankintamenettelyn valintaa. Se on myös hyvä väline lisätä hankintojen ympäristöystävällisyyttä.
Matti Kokkinen on Länsimetro Oy:n toimitusjohtajana tottunut markkinaselvitysten tekijä.
– Länsimetroprojektissa tämä
on jo toinen tietopyyntökierros.
Hankintalain mukaisessa asetelmassa on tärkeää, että kaikilla on
Länsimetron rakennustyöt ovat
louhintavaiheessa. Suomen suurin
infrahanke valmistuu 2015 lopulla.
tasapuoliset mahdollisuudet tulla kertomaan, miten he haluisivat
tämän asian hoitaa. On meidänkin etumme, että ne jotka tulevat
myöhemmin tarjoamaan, tuntevat hankkeen mahdollisimman
hyvin, Kokkinen painottaa.
– Osa markkinasta on aktiivista, ja pitää itse meihin päin
yhteyttä. Tietopyyntö auttaa kanavoimaan yhteydenotot samaan
paikkaan. Näin hankintayksikkö
pysyy kartalla tarjonnasta, Matti
Kokkinen korostaa
ta kun puhutaan metroasemasta, ratkaisun täytyy toimia ja olla
turvallinen, Kokkinen toteaa.
Missään länsimetroprojektin
tietopyynnöissä ei ole ollut ympäristökriteeriä. Hankintojen painopiste on syyskesällä 2011 louhinnoissa. Ne ovat tarkkaan säädeltyä työtä, jossa ympäristövaikutusten minimointi ja seuranta
ovat alaan sisäänrakennettuina.
– Ympäristöasioissa olemme
tiiviissä yhteistyössä Elyn ja Avin
kanssa, Kokkinen korostaa.
Tekijöiden löytäminen
vaatii työtä
Tietopyynnöt ovat tuoneet potentiaalisia uusia tekijöitä, eivät niinkään uusia innovaatioita
Länsimetro Oy:lle.
– Eikä ole ollut tarkoituskaan.
Tiedän jo nyt tarjonnan kaapelireittien palosuojauksen, tärinäeristyksen, pintamateriaalien
laattojen ja keraamisten levyjen
puolelta, Kokkinen vakuuttaa.
– Mitä eriskummallisempi ja
suppeampi ala on, sitä erikoistuneempia toimijat ovat. Meillä on
jatkuva haku päällä. Monenlaisia
yhteydenottoja saadaankin, luolamaalaajista itsevalaisevaan lasiin.
– Hieman odottelen, että tulisi jotain aurinkokennoihin perustuvaa asiaa tai ideointia, mut-
Ympäristövaikutukset esiin
markkinakartoituksessa
Isa-Maria Bergman vetää Motivan julkisten hankintojen neuvontaa, jonka tehtävänä on edistää ympäristökriteereiden huomioimista kaikissa hankinnoissa. Neuvonta perustettiin alun
perin ympäristöteknologiahankintoja varten, mutta lähes kolmivuotisen toimintansa aikana se
on laajentunut myös materiaalija palveluhankintoihin.
Bergman korostaa markkinavuoropuhelun mahdollisuuksia.
Parhaimmillaan se ilmoittaa hyvissä ajoin markkinoille tulevien vuosien tavoitteet. Markkinakartoitus on myös hyvä tilaisuus
selvittää tulevien palveluiden tai
laitteiden ympäristövaikutuksia
Länsimetro Oy
Länsimetro Oy
Markkinaselvitys on
tie parhaisiin
ratkaisuihin
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen on tottunut
markkinaselvitysten tekijä.
koko elinkaaren ajalta.
– Markkinakartoittamista on
sekin, ettei puhu pelkästään vanhan toimittajan kanssa. Vuoropuhelun laajentaminen on tärkeää.
Vain siten tietää, mitä voi vaatia,
ja saa parhaimman ratkaisun.
Osto-osaamista
voi kehittää
Bergman peräänkuuluttaa ajattelutapojen muutosta hankinnoissa.
– Kuntien ympäristöteknisissä
hankinnoissa ympäristöystävällisyydessä on vielä paljon kehitettävää. Kyse ei ole vain ympäristöasioista vaan osto-osaamisesta
yleisemmin. Kun pohditaan hanKuntatekniikka 5/2011
15
kintatarvetta, pöydän ääressä pitäisi olla muitakin kuin teknisen
toimen johtaja, Bergman sanoo.
Motiva neuvoo, miten elinkaariajattelua voidaan soveltaa
tarveharkinnassa ja luoda siitä
avoin osallistava prosessi, kun
haetaan uusia toimintatapoja ja
kustannussäästöjä.
– Hankintayksiköt sanovat, että vaikka he vaatisivat sitä ja tätä, niin vaatimuksiin ei vastata.
Mielestäni kyse on osto-osaamisen puutteesta. Huonoja diilejä ei
tarvitse tehdä, koska on olemassa
tapoja saada, mitä haluaa.
Isa-Maria Bergmanin mukaan se vaatii kuitenkin asennetta ja ennakointia.
– Rakentamisessa on monta toimijaa, mutta harvemmin
ketään, jolla on osto-osaamista.
Kyse ei ole ympäristötiedon puutteesta vaan siitä, ettei hallita sopimusprosessia. N
Kunta.tv:n haastatteluvideo aiheesta:
thttp://www.kunta.tv/web/
guest?fileId=69598
Vihreille ajoneuvoille hankintadirektiivi
■ Motivan
Isa-Maria Bergman
näkee, että autoja kuljetusala
on helppo saada ympäristöasioissa liikkeelle.
– Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan vihreiden ajoneuvojen hankintadirektiiviä. Tämä velvoittaa hankintayksiköt huomioimaan ajoneuvojen energiatehokkuuden ja
päästöt. Hankintayksiköiden tulisi huomioida myös kuljetusalan
energiatehokkuussopimus ja
vaatia palveluntarjoajilta energiatodistusta, Bergman sanoo.
Sähkö- ja hybridiautot
yleistyvät yhteistyöllä
Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio painottaa markkinan kehittämisessä kaikkien yhteistyötä.
– Ilmastonmuutos on pakottanut kehittämään sähköautoja ja
muita vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Polttomoottorien päästöt tippuvat 5 prosenttia vuodessa. 10
vuodessa se on jo 50 prosent-
tia. Kunnille polttomoottoriautot
ovat varteenotettava vaihtoehto.
Työsuhde- ja kuljetusajoneuvoiksi
on tarjolla paljon alle 100 g/km
päästäviä autoja.
Kallio ei usko, että kuluttajat
alkavat hankkia sähköautoja, elleivät kunnat yhteistyössä sähköja energia-alan yritysten kanssa
luo niille infrastruktuuria.
– Sähköautot tarvitsevat latauspisteitä, joiden rakentaminen on helpointa uudisrakentamisen yhteyteen. Hankinnoissa
kunnat voivat näyttää esimerkkiä. Niillä on paljon kuljetustarpeita, joihin sähköautot sopivat
hyvin, Tero Kallio sanoo.
Ympäristökriteerit
hinnan rinnalle
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n johtaja Pasi Moisio muistuttaa painokkaasti, että
ympäristökriteerit ovat kahden
kauppa.
– Odotamme, että julkisissa
ajoneuvoja kuljetuspalveluiden
hankinnoissa ympäristökriteerit
tulevat kilpailutuksiin hintakriteereiden rinnalle, jotta palvelut todella hankittaisiin ympäristövastuuta kantavilta yrityksiltä.
– Meillä on 6 500 jäsentä.
Mukana on paljon yrittäjiä, jotka
panostavat monipuolisesti ympäristön huomioimiseen ajoneuvoja kuljetuspalveluissa. Eihän kukaan voi tarjota palvelua niin, että maksaa katteestaan ympäristöystävällisyyden kehitystoimet ja
lopulta häviää kilpailussa toiselle
yrittäjälle, joka ei ole niitä tehnyt,
Moisio korostaa.
Kuljetuspalveluiden ympäristöystävällisistä hankinnoista on tietoa
Trafin ja Motivan hankintapalveluiden sivuilla. Apua saa mm. biokaasukäyttöisten kuljetuspalveluiden kilpailutukseen, ekoautoiluun sekä raskaan kaluston hankintaan.
t www.motivanhankintapalvelu.fi
twww.trafi.fi
///+'$'&'%
!8! 9
! "
$"'$,!0(' & !& &++2+!,,$--+!
,('".+,,#-(-&#!&# !,1#+&"&#' ,!+!!& +,!+!!&-$
"#'%'&!(-'$!+,"!&&'.,!!.!+,,-$.!+--&*,#!+-,
&2 ,2.11#+!&#' ,%!+(!##'"&".!*#!+,1+$-!&+--&&!,,$--&
-*&!++1%(2*!+,3++2
%++-"&(!&'(!+,'&#+,2.!&%$$!&"#'&+(,!&
# !,,2%!&&,2%2&(2!.2&" -'%!+&$!!#-&,(!#'!$$! *2
*#&,%!&&'&#+#!&&.!&,%'$!.,#1+++2+!,,&
%,*!$!,"*#&&-+#'%('&&,!,&*!+&*-+,!
1%(2*!+,3,!,'!&&$!!#-&,(!##'"& $$!&&'!&,!"'&#,.'!,,&
'&('+!,!!.!&&&*!"#'$'!&&,+
,*,,--%'*5+&# !,1#+&! -,,%!!&%--,,-.!!&
.,!%-#+!!&+,2.2# !,1+.("&"$$+$-!&'+$,
%-''+,%13+,2*#2&(!&'(!+,&*"'$$'&%13+!&-,$,-!
&&+1&*!,-)-&$%++-,"2*"+,,22&+%&!#&
+%++(!#++
! 2!.! .&!&&
$,1
#1$2&,!
#1$2
- 0
#'$&%++#'$-%-+5
16
8
88888
6'3$%/,/(.&%/34#,)054).4&2.&4)33:.7466
!)&2#),&3#-#,,##15#.#,&-&335),,#
,/+#+554#)3:4)&4/*#
/3/)44&&33#666#15#.#,&%/-
ILMASTO JA ENERGIA
Uusi verkkopalvelu on tullut jäädäkseen
Ilmasto-opas.fi kertoo kattavasti
ilmastonmuutoksesta
Syyskuussa avautuva
Ilmasto-opas.fi -verkkopalvelu vahvistaa ilmastonmuutosviestintää ja
helpottaa ilmastotiedon
etsijän ja käyttäjän työtä. Käyttäjä etsii tiedon
itse, asiantuntijat keskittyvät nykyistä enemmän konsultoimaan
käyttäjää.
Ilmasto-opas.fi -verkkosivuston kuntaosiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta
sektorilta, tässä jätehuollon näkökulmasta.
A. Karhu, Ilmatieteen laitos
Haanpää, Aalto-yliopiston
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus
tuskeskus. Kehityshankkeen osarahoittaja on EU LIFE07 (INF/
FIN/000152 CCCRP).
NN Ilmasto-opas.fin tavoitteena
Verkkopalvelussa on
neljä pääosiota
Uudessa verkkopalvelussa on neljä pääosiota: muutoksen syyt ja
seuraukset, kartat, kuvaajat ja datat, käyttäjäryhmille räätälöidyt
osiot sekä ajankohtainen tieto.
Muutoksen syyt ja seuraukset -osioon kootaan useita satoja
yleistajuisia artikkeleja ilmastonmuutoksesta helppokäyttöiseksi
ja loogiseksi kokonaisuudeksi.
Osio kattaa kaikki ilmastonmuu-
● Juha
● Simo
on pirstaleisen ilmastonmuutostiedon kokoaminen yhteen helppokäyttöiseen palveluun. Ilmasto-oppaan visio on olla suomalaisten ensimmäinen verkkosivu
heidän etsiessään tietoa ilmastonmuutoksesta, muutoksen hillinnästä tai siihen sopeutumisesta.
Ilmasto-oppaan rakentavat yhdessä Ilmatieteen laitos, SYKE
ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulu-
toksen osa-alueet tasapuolisesti:
ilmastotieteen, Suomen muuttuvan ilmaston, vaikutukset, sopeutumisen ja hillinnän.
Kartat, kuvaajat ja datat -osio
sisältää Suomessa uudella tavalla esitettyä ilmastotietoa. Osiossa on tulevaisuudessa mahdollista tutustua erilaisiin malli- tai havaintoaineistoihin. Osa aineistosta on tarjolla myös ladattavaksi
ei-kaupalliseen käyttöön. Tarjolla tulee olemaan ilmastohavaintoja, ilmastoskenaarioita, havaintoja sekä mallituloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä sopeutumisesta. Aineistossa käytet-
tävä alue, aika, päästöskenaario
ja ilmastosuure ovat valittavissa
kiinnostuksen mukaan.
Kuntalaisille ja erityisesti kuntapäättäjille suunnattua ”Kuntien ilmasto-opasta” on työstetty
yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Kunta-osiossa ilmastonmuutostietoa tarjoillaan erikseen jokaiselta kuntien toimialaan kuuluvalta sektorilta, esimerkiksi
maankäytön suunnittelun, teknisen toimen ja sosiaali- ja terveystoimen näkökulmista. Osiosta löytyy myös esimerkkejä jo
toteutetuista hillintä- ja sopeutumisratkaisuista.
Ajankohtaista tietoa -osioon
on tavoitteena toimittaa eri toimijoiden ilmastouutisia ja tuoreita tutkimustuloksia kootusti linkkien avulla saataville. Osion sisällöt kootaan muun muassa yliopistojen ja tutkimuslaitosten, ministeriöiden, elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten, aluehallintovirastojen, ja vastaavien tahojen uutiskirjeistä ja tiedotteista.
Kuntien ilmasto-opas
kunnille ja kuntalaisille
Kuntien ilmasto-oppaan avulla voi päästä kärryille ilmastonmuutoksen keskeisistä vaikutuk-
KUHILAS paljastaa kuntien hiilijalanjäljen koon
● Lotta Mattsson
asiantuntija
Suomen Kuntaliitto
■ Kuntien
kasvihuonepäästöt on
jatkossa mahdollista laskea entistä monipuolisemmin KUHILASlaskentatyökalulla. Uudessa laskentatyökalussa otetaan huomioon kulutusperusteiset päästöt,
jolloin saadaan lasketuksi kotitalouksien ja julkisen sektorin kulutuksesta ja investoinneista aiheutuvat päästöt.
Aiemmin kunnat ovat pysty-
neet laskemaan suorat kasvihuonekaasupäästönsä, kuten energiasektorin, teollisuuden, maatalouden tai jätehuollon päästöt KASVENER-laskentamallilla.
Myös KASVENER-mallia kehitetään samanaikaisesti siten, että suorien kasvihuonekaasujen
päästölaskenta helpottuu.
KUHILAS-työkalua voidaan
käyttää KASVENER-mallin rinnalla, jolloin pystytään laskemaan
kunnan kokonaisvaikutus ilmastoon eli hiilijalanjälki.
KUHILAS-työkalua käytetään
aluksi pääkaupunkiseudun kuntien päästölaskentaan. Pääkaupunkiseudulla merkittävimmät
välilliset päästöt ovat elintarvikehankinnat, kulutustavaroiden
hankinta, rakentaminen ja rakennusmateriaalien hankinta, matkailu ja mökkeily.
Jatkossa hiilijalanjälki on mahdollista laskea kaikissa Suomen
kunnissa. Työkalu auttaa kuntia
kohdentamaan omia toimenpiteitään ilmaston huomioon ottamiseksi sekä viestimään kunnan
asukkaille ja työpaikoille toimen-
piteiden ilmastohyödyistä.
KUHILAS-laskentamallin on
tarkoitus olla valmis vuoden loppuun mennessä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus
SYKE. Hanketta rahoittaa työja elinkeinoministeriö, SYKE ja
hankkeen yhteistyökumppaneina
toimivat HSY sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan
kaupungit.
www.ymparisto.fi/default.
asp?contentid=385661&lan=FI
17
TUSKOULU
N
A
A
J
.ael.fi
TU L AA
TUTUS AAMME www
NT
TARJO
VESIHUOLTO
$!%
,+#,*)(',,
!%!$%$
())(',,
$! &,'(',,
$!$ -,'(',,
!
-,'(',,
$
,/#,),'(',,
$
,*#,-,,(',,
$!
$
+,,'#*,,(',,
,+#,-,((',,
YMPÄRISTÖ
$!
$$ $%
$!!$%
,+#,*)(',,
*,'(',,
(#+,,(',,
$!$$$$$
((#(*,,(',,
$! %
(),,#,,((',,
JÄTEHUOLTO
$ *#),')#,,,,(',,
%!'&'&'',.,'!"
18
sista omalla toimialallaan, vaikka muutoksen syyt ja seuraukset
olisivatkin jääneet aiemmin vieraiksi. Joillain toimialoilla ollaan
ilmastotyössä muita pidemmällä, eikä kaikilta toimialoilta välttämättä vielä löydy konkreettisia
esimerkkejä toteutetuista hillintä- ja sopeutumistoimista.
Jatkuvan toimitustyön lisäksi käyttäjiltä toivotaankin aktiivista otetta portaalin kehittämisessä, jotta tietoaines täydentyy
jatkuvasti reaaliajassa ja toimivat
hillintä- ja sopeutumiskeinot saadaan nopeasti laajemman yleisön
tietoisuuteen.
Usein ilmastonmuutoksen
tuomat haasteet ovat monelle
toimialalle yhteisiä, kuten kiinteistöjen ylläpidon suuri vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin
niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin terveystoimessakin. Lyhyet yhteenvetoartikkelit hillintä- ja sopeutumishaasteista voivat
parhaimmillaan tarjota kiinnostavia yllätyksiä keinoiksi vähentää päästöjä ja varautua kielteisiin
muutoksiin.
Yhtä tärkeää on säilyttää kokonaiskuva kunnan eri toimialoilla toteutettavien hillintä- ja
sopeutumistoimien kokonaisvaikutuksesta ja mahdollisista ristiriidoista. Kuntien ilmasto-oppaan lyhyiden artikkeleiden lisäksi sivuille linkitetty materiaali ja oppimismoduulit auttavat
kohti ilmastonmuutoshaasteen
syvempää ja kokonaisvaltaisempaa ymmärtämistä.
Ensiesittely syyskuun
Kuntamarkkinoilla
Vuonna 2007 alkaneen kehityshankkeen loppurutistus on käynnissä. Ilmasto-opas.fi -palvelun
suomenkielinen versio aukeaa
syyskuussa. Mahdollisimman
kattavat kieliversiot sivustosta
julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi joulukuussa 2011.
Osittain palvelu tullaan julkaisemaan beta-versiona. Sitä esitellään ensimmäisen kerran Kuntamarkkinoilla Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikön tiloissa 14.–15.9. sekä ”Ilmastoallianssi kuntien il-
mastotyön tukena” -seminaarissa 15.9. klo 12.
Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus järjestää loka-marraskuussa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, SYKE:n
ja ilmastotyöstä kiinnostuneiden
kuntien kanssa seminaarisarjan,
jonka tilaisuuksissa pääsee ohjatusti tutustumaan portaaliin ja
sen sisältöihin.
Samalla voi keskustella laajemminkin paikallisesta ilmastotyöstä, esimerkiksi kunkin alueen
keskeisistä sopeutumishaasteista ja hillintämahdollisuuksista.
Seminaaripaikat ja tilaisuuksien
ajankohdat tarkentuvat alkusyksyn aikana.
Ilmasto-opas.fi tulee
jäädäkseen
Hanke, jonka puitteissa sivustoa
rakennetaan, päättyy tämän vuoden lopussa. Siitä eteenpäin sivuston ylläpidosta, ajantasaisuudesta
ja kehittämisestä vastaavat mukana olevat organisaatiot. Useat
ministeriöt osallistuvat sivuston
ylläpidon rahoittamiseen hallinnonalojen välisen ilmastoviestinnän ohjausryhmän kautta.
Ilmasto-oppaan toivotaan nopeasti vakiintuvan tunnetuksi ilmastotiedon jakelukanavaksi ja
tärkeäksi osaksi ilmastoviestintää. Tavoitteena on saada kaikki
suomalaiset ilmastonmuutostietoa tuottavat tutkimuslaitokset ja
yliopistot sekä viranomaistietoa
tarjoavat julkiset organisaatiot sivuston sisällöntuottajiksi.
”Kunnille ja kuntalaisille” -osion ei ole tarkoitus jäädä ainoaksi käyttäjäryhmälle räätälöidyksi
osioksi. Seuraava, lukioille suunnattu pilotointihanke alkaa Opetushallituksen tukemana syksyllä 2011. Ideointivaiheessa ovat
myös matkailuyrittäjille, metsäsektorille ja maataloustuottajille
suunnatut osiot. N
Ilmasto-oppaan esittelysivut jo
verkossa:
thttp://ilmasto-opas.fi
Ilmasto-oppaan projektisivut:
thttp://ilmatieteenlaitos.fi/cccrp
Belarus
S
uomi-Valko-Venäjä -kauppayhdistys (katso www.svvky.fi tai
www.fbta.eu) kutsui kesäkuussa
katselemaan projektinäkymiä Valko-Venäjällä. Useimmat suomalaiset tietävät maasta ennestään vain
mehumaijatasoisen maarakennusliikkeen lyhytkuvauksen Isä, poika
ja Belarus. Traktorit ovat siis vahvoja ja kestäviä.
Minskissä vallitsee vilkas rakennusboomi, mutta näkyy myös, että projektien loppuun saattaminen on siellä täällä keskeytyksissä.
Kaksirataista metroa aiotaan jatkaa lounaaseen kolmella asemalla. Kaupunki laajenee myös kehän
ulkopuolelle, varsinkin 40 km:n
päässä idässä sijaitsevan lentoaseman suuntaan. Arkkitehtuuri on
omaperäistä ja rakennustekniikka asiallista. Elementtien ja paikalla
rakentamisen suhde on 50/50.
Vuoden 2014 jääkiekon MMkisojen tarvitsemien tilojen osalta
olisi vetoapu tarpeen. Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Evgeni Vorsin
lähettää terveisiä Suomeen. Ehdotukset projektihallinnosta ja rahoituksesta ovat tervetulleita.
Pahassa paikassa
Belarus eli Valko-Venäjä on pintaalaltaan 207 595 km2, väkiluvultaan 9,7 miljoonaa. Sen bkt on 49
mrd. $ (Suomen 171) ja pääkaupunki Minsk, 1,8 miljoonaa asukasta. Maa on kuulunut yleensä
Puola-Liettuaan tai Venäjään ja on
ollut itsenäinen vasta 1991 alkaen. Minskillä on ollut tietty vapaakaupunkiasema jo yli 500 vuotta.
Tästä johtunee, että ennen isoja
sotia Minskin asukkaista oli puolet
juutalaisia.
Keskisen ja itäisen Euroopan välissä sijaitseva maa jää usein myllerrysten jalkoihin. Pari esimerkkiä
puhuu paljon. Toisessa maailmansodassa natsimiehityksen aikana
1941–44 sai surmansa joka neljäs
asukas ja Minskistä hävitettiin 90
prosenttia. Tshernobylin ydinvoimalan räjähdys 1986 saastutti 23
prosenttia Belarusin pinta-alasta.
Maa on melko tasaista, varsinkin
eteläisellä Pripetin laajalla suoalueella,
jonne Suomenkin suoväki tekee opintomatkoja. Minskin ympäristössä on
kukkuloita, jotka antavat aiheen kutsua pohjoispuolta Belarusin Sveitsiksi.
Vahva maatalouspohja
Belarus on hienoa viljelysmaata vaikuttaen kyllä nykyisin osittain vajaakäyttöiseltä. Ehkä syynä on ollut rajojen siirtely Puolaan kuuluneissa länsiosissa. Presidentti A.R. Lukashenka
on neuvostoajan kolhoosinjohtaja,
mikä selittää hänen vakaan olemuksensa. Varmaan maata johdetaan samoilla periaatteilla kuin kolhoosia,
jossa ei käytetä rahaakaan. Belarusin
rupla ei ole kovin hyvin pitänyt arvoaan, ja maassa on kova rahapula.
Bella Chagall esittelee kirjassaan
Palavat sydämet juutalaisperheen pikkutytön näköaloja maan antimiin:
”Kaksi isoa läpimärkää talonpoikaa
kiskoo perässään kastuneita painavia säkkejä. Niistä pursuaa vettä kuin
räystäistä. Vesi kurahtelee miesten
saappaissa... Säkeistä vierii kaalinpäitä, pyöreitä, valkoisia, niin kiharaisia
ja niin puhtaita. Jokaisen päällä näyttää olevan valkoinen pitsimyssy. Kaalit lentävät toinen toisensa jälkeen. Jokainen tekee kuperkeikan, tungeksii,
nojautuu toisen poskea vasten.”
Viulunsoittaja katolla
● Pekka Rytilä on
Ehkä tunnetuin valkovenäläinen on
taidemaalari Marc Chagall (1887–
1985), nerokas uneksija Vitebskistä. Hän syntyi Venäjän keisarikunnassa vanhimpana juutalaisperheen kahdeksasta lapsesta. Hänen
nimensä Moiše Segal venäläistettiin
Mark Zaharovitš Šagaloviksi edelleen muotoon Šagal, josta ranskalaisittain syntyi Marc Chagall.
Hän oli bolshevikkiajan alussa
kulttuurikomissaarinakin ja perusti kotikaupunkiinsa taideakatemian. Chagall lähti Neuvostoliitosta jo 1922 Berliinin kautta Pariisiin.
1970 hän tarjosi Vitebskiin 13:a alkuperäismaalaustaan, mutta hallinto kieltäytyi niitä vastaanottamasta,
joten siellä on museossa vain jäljennöksiä. Chagallin usein käyttämiä
symboleja olivat lehmä, puu, kukko, viulisti, kaappikello, kynttilänjalka, ikkunat ja Vitebskin talot.
Itäisen Euroopan vanhaa kukoistavaa juutalaiskulttuuria kuvaa musikaali Viulunsoittaja katolla. Sen tunnetuimpia lauluja ovat
Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä, laskee päivä. Tarina perustuu
Šolom Aleichemin kirjaan Tevje,
maitomies. Musikaalin käsikirjoituksen on tehnyt Joseph Stein ja
säveltänyt Jerry Bock. Laulujen sanat kirjoitti Sheldon Harnick.
72-vuotias tekniikan
lisensiaatti, joka toimii
Liikennesuunnittelun
Seuran puheenjohtajana ja Pöyry CM Oy:n
erityisasiantuntijana.
Minskin keskustaa hallitseva satavuotias roomalaiskatolinen Punainen kirkko rakennettiin Vaynilovichin perheen
nuorina kuolleiden lasten Simeonin ja Helenin muistoksi. Se selvisi sekä natseista että neuvostoajasta. Etualalla
maanalaisen ostoskeskuksen kattokupu.
Viulunsoittaja on Chagallin
maalauksissa usein toistuva aihe. Se antoi nimen myös huippumusikaalille Viulunsoittaja
katolla.
19
Ruukkikylästä halutaan
rakentaa kestävän kehityksen ja laadukkaan
slow life -elämäntyylin
näyteikkuna.
Raasepori ja yhtiö sopivat omistuksen ja vastuiden
Fiskarsin ruukkikylästä vireä eko
Fiskarsin ruukkikylästä yritetään kehittää ympäri vuoden vireä taajama, jossa infrastruktuuri, matkailu, rakennukset ja asuminen edustavat kestävää kehitystä. Kehityshankkeen mahdollistaa uusi kaava ja Raaseporin
kaupungin kanssa tehty maankäyttösopimus, joka syntyi pitkien ja vaikeitten neuvottelujen
tuloksena. Haasteina ovat syrjäinen sijainti ja heikohkosti toimiva joukkoliikenne.
20
TEKSTI ja KUVAT
Heikki Jaakkola
NNFiskars-yhtiön kiinteistö-
osaston johtaja Tomas Landers kertoo kunnianhimoisista suunnitelmista yrityksen syntypaikan kehittämiseksi. Raaseporin kaupungissa sijaitseva historiallinen
ruukkikylä on nykyisin elinvoimainen kesäpaikka, jonka tunnettavuus ja brändi
ovat hyvällä mallilla.
Turistikauden ulkopuolella ruukki on kuitenkin hiljentynyt ja palvelutarjonta kutistunut hyvin vähiin. Ympärivuotisia asukkaita on 600,
joista yli puolet tekee työtä
ruukkikylässä. Matkaa Turkuun ja Helsinkiin on lähemmäs sata kilometriä.
Kylästä haluttaisiin ympärivuotisesti vilkas taajama, missä asukkaiden, palvelutarjonnan ja tapahtumien määrä ei painu missään
vaiheessa säästöliekille. Vakituisten asukkaiden määrää halutaan kasvattaa tuntuvasti. Tähän uusi kaava ja
Raaseporin kaupungin kanssa solmittu maankäyttösopimus antavat hyvät mahdollisuudet. Kaava mahdollistaa
140 omakotitontin rakentamisen ruukkikylässä ja sen
lähiympäristössä.
– Kaupunki on luvannut
toimittaa kunnallistekniikan
vuosittain noin kymmenelle rakennuspaikalle, Tomas
Landers sanoo.
– Tavoitteena on saada
tontit myytyä suunnilleen
samaa vauhtia kunnallistekniikan rakentamisen kanssa.
Rakentaminen on tarkoitus
aloittaa jo olemassaolevan
keskustan tiivistämisellä ja
edetä myöhemmin ruukkikylän ”periferiaan”.
Kaavoitus haastavaa
Uuden kaavan tarve on ollut
Landersin mukaan ilmeinen
vuosikaudet. Sekä asuntojen
YHDYSKUNTA
– Uudella kaupungilla ei ollut
vielä selkeää politiikkaa maankäytön kehittämisestä eikä käytännössä kouliintunutta virkakoneistoa neuvottelujen hoitamiseen, Landers toteaa.
jaosta
taajama
että palvelujen tarjonnasta on ollut huutava pula. Erityisesti majoituspalveluista on ollut pulaa turistien ja kokousvieraiden suosimassa kylässä. Parantamisen varaa on ollut myös julkisissa tori-,
puistoja paikoitusalueissa.
Landers kertoo, että ajan tasalla olevan kaavan valmistelua on
hidastanut etenkin kuntarakenteen muutos. Uuden kaavan valmistelu alkoi jo kuusi vuotta sitten, jolloin neuvottelukumppanina oli Pohjan kunta. Kunta ajautui
kuitenkin toimintakyvyttömään
tilaan päätyen lopulta osaksi uutta Raaseporin kaupunkia.
Neuvottelut uuden kaupunginkaan kanssa eivät olleet helppoja.
Monimutkainen
maankäyttösopimus
Uusi kaava ei merkitse pelkästään
karttaan piirrettyjä tontteja, puistoja ja muita alueita. Kaupungin
ja yhtiön välillä on solmittu monimutkainen maankäyttösopimus, missä on määritelty uudelleen sekä omistuksia että ylläpitovastuita. Kaavoitus oli erityisen haastavaa, sillä alueella kohtaavat taloudelliset, historialliset
ja luontoarvot.
Koska ruukkikylä on Fiskarsyhtiön silmäterä, yhtiö otti sopimuksessa vastuulleen muutamia normaalisti kunnalle kuuluvia tehtäviä kuten torien, parkkipaikkojen, teiden ja kävelysiltojen rakentaminen ja ylläpito.
– Infrastruktuurin on oltava
teknisesti toimivaa mutta sovittava samalla vanhan ruukkikylän henkeen. Vanhoja hiekkateitä tai alueen lukuisia siltoja ei voi
asfaltoida ja remontoida pelkästään teknisten näkökantojen perusteella, Landers painottaa.
Kestävää kehitystä
Landersin mukaan ruukkikylästä halutaan rakentaa kestävän
kehityksen ja laadukkaan slow
life -elämäntyylin näyteikkuna.
Brändin halutaan heijastuvan toiminnassa, kunnallistekniikassa,
rakennuksissa ja asumisessa.
Yhtiö on tehnyt yhteistyötä Työtehoseuran ja Greenbuild
Oy:n kanssa, joka on lanseerannut ruukkikylään sopivan Ekoelias-talomalliston. Landersin mukaan avainmääreitä ovat puurakentaminen, energiatehokkuus,
elinkaariajattelu sekä yksinkertaisuus, joka ei nojaa raskaaseen
talotekniikkaan. Avaintekijä on
myös laatu. Talojen halutaan kestävän yli sata vuotta ja palvelevan
useampia sukupolvia.
– Myös ulkonäköä ajatellen
alueelle on hahmoteltu rakennustapaohjeet yhteistyössä Raaseporin rakennusviranomaisten kanssa. Kestävää kehitystä edustava
rakentaminen yritetään samalla
tehdä alueella mahdollisimman
helpoksi, Landers korostaa.
Oma vesivoimala
suunnitteilla
Osa uusista kodeista voi halutessaan liittyä kylän kaukolämpöverkkoon, jonka lämpö tuotetaan lähimetsistä saadulla hakkeella. Kylää halkovaan jokeen
on jo pitkään puuhattu pientä
vesivoimalaa, jollainen paikalla
on aiemmin ollutkin.
– Voimalan toteutuminen on
kuitenkin vielä täysin avoin.
– Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keskustan tiivistämisellä, Fiskars-yhtiöiden kiinteistöosaston johtaja Tomas Landers sanoo.
Voimalan rakentamisessa olisi
huomioitava myös joen oma taimenkanta, jonka elinaluetta haluttaisiin laajentaa nykyisestä.
Lähiruokaa luomupelloilta
Sekä asukkaiden että vieraiden
tarpeisiin halutaan tuottaa lähija luomuruokaa, jota toivotaan
syntyvän yhtiön omistamilla pelloilla ruukkikylän liepeillä. Peltoalaa on paljon, koska yhtiöllä
oli vielä viime vuonna omaa viljelytoimintaa. Nyt peltoalaa on
vuokrattu luomuviljelijöille.
Landers uskoo Fiskarsin ruukkikylästä saatavien kokemusten
hyödyntävän myös muiden vastaavien alueiden kehitystä. Hän
huomauttaa Suomessa olevan
paljon vanhoja teollisuustaajamia, joiden tulevaisuutta on mietittävä uudelta pohjalta.
– Toivotankin kaikki asiasta
kiinnostuneet tervetulleiksi Fiskarsiin katsomaan, kuinka uudet suunnitelmat saadaan pelittämään täällä.
Joukkoliikenne on
heikko lenkki
Yhtenä uhkana suunnitelmien
toteutumiselle lienee sekä yksityisautoilun että joukkoliikenteen kallistuminen. Ongelma tosin koskettaa monia muitakin
kaupunkikeskustojen ulkopuolella olevia yhteisöjä.
Joukkoliikenteen kehittämi-
Fiskarsin ruukkikylässä tuotetaan luomulähiruokaa ja
rakentamisessa kunnioitetaan vanhan kylän
ilmettä.
21
!! " !
##" ! ! !
##
!!! !!"####%"#
#"#!# ! ""

Antti-matonpesualtaat
ja -mattomankelit
Puhdasta mukavuutta
matonpesuun.
- moduulimitoitus, altaiden määrää
helppo lisätä
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään
- oikea ergonomia
nen olisi nyt Landersin mukaan
keskeisen tärkeää ruukille. Helsingistä ja Turusta pääsee junalla läheiseen Karjaan taajamaan,
mutta reilu kymmenen kilometrin matka tästä eteenpäin voi
mennä vaikeaksi.
– Paikallisliikenteessä olisi
paljon parantamisen varaa. Yhtiö itse järjestää kesäviikonloppuina normaaliliikennettä täydentäviä bussivuoroja Karjaan ja
ruukkikylän välillä.
– Rooli on jokseenkin omituinen Fiskars-yhtiölle, minkä takia
toivommekin Raaseporin kaupungin sekä yksityisten liikennöitsijöitten kiinnostuvan asiasta nykyistä enemmän.
Kuka hyötyy, kuka maksaa
Raaseporin hankejohtaja, entinen tekninen johtaja Kaj Lindholm on osallistunut neuvotteluihin kunnan puolelta. Sopimus
hyväksyttiin lopullisesti Raaseporin kaupunginvaltuustossa kesäkuun alussa.
Helppoja neuvottelut eivät
kuitenkaan olleet. Pohjan kunnan vaihtuminen Raaseporin
kaupungiksi laajensi tuntuvasti näkökulmaa tuoden pöydän
ääreen lisää neuvottelijoita. Alueen kaavoitus ja uusi maankäyttösopimus sisälsivät myös uusia
velvoitteita ja kustannuksia kaupungille.
– Omistusta ja velvotteita jaettaessa oli mietittävä tarkoin, kuka mistäkin hyötyy ja kuka mitäkin maksaa. Jottei kummal-
lekaan osapuolelle kertyisi turhia kustannuksia, infrastruktuurin rakentaminen tullaan sovittamaan vuosittaisten rakentamisohjelman tarkistusten avulla
mahdollisimman ”tosiaikaisesti”
yhteen sen tarpeen kanssa, Lindholm sanoo.
Maankäyttösopimuksen läpimenoa varmistettiin ottamalla poliitikkoja mukaan valmisteluun. Näin varmistettiin sopimuksen lopullinen hyväksyntä
valtuustossa.
Ruukkikylän brändi ja
tekninen toimivuus
Itse kaavoituksessa tekninen toimivuus oli yhdistettävä historiallisen ruukkikylän brändiin, mikä on tärkeää Raaseporillekin.
Työ edellytti melkoista miettimistä, koska kylä ei ole nykyäänkään mikään ulkoilmamuseo vaan elinvoimainen taajama,
missä tarvitaan raskastakin liikennettä.
– Liikenneväylien suunnittelussa oli huomioitava myös rekkakuljetusten, huolto- ja hälytysajoneuvojen pääsy tarvittaviin paikkoihin.
– Vuosisatojen varrella kehittyneet kulkureitit lukuisine siltoineen eivät välttämättä vastanneet parhaimmalla tavalla tämän päivän tarpeita, Kaj Lindholm toteaa.
Vahva yhteys Billnäsiin
Fiskarsin ruukkikylän kehittämisessä pidetään Lindholmin mu-
FISKARSIN RUUKKIKYLÄN KAAVOITUS
■ Kaava-alueen
laajuus on 431 ha. Rakennettavien tonttien määrä on
kaikkiaan 140. Laajennuksen myötä ruukin asukasmäärän odotetaan
30 vuoden kuluessa tuplaantuvan nykyisestä 600:sta.
■ Asemakaavoihin
sisältyy katuja noin 25 km. Kadut siirtyvät kaupungin vastuulle sitä mukaa kun niitä rakennetaan ja vanhoja tiekuntia puretaan. Fiskars-yhtiö on aiemmin hoitanut noin puolet ruukkikylän katualueista.
Kys y lis ät iet oja
ja pyydä t arjous !
■ Alueella
on 16 siltaa, joista puolet tulee kaupungin hoidettavaksi. Toinen puoli on korttelisiltoja, jotka jäävät yhtiön vastuulle.
■ Kaavoituksen
Koskentie 89, 25340 KANUNKI
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777
[email protected]
www.antti-teollisuus.fi
22
on arvioitu nostavan alueen arvoa 30 vuoden kuluessa
yli 2 milj. euroa. Arvonnousun takia yhtiö maksaa infrastruktuurin rakentamiskustannuksista 1,1 milj. euroa.
■ Rakentamisohjelman
toteuttaminen aloitetaan jo tänä vuonna. Ensimmäinen rakennuskohde on tori, jonka rakentaa Fiskars-yhtiö. Torin
laidalle rakennetaan ruukkialueen infokeskus.
YHDYSKUNTA
Ruukkikylään toivotaan passiivitaloja
■ Ekoelias-mallitalot
edustavat
omakotirakentamista, jota Fiskarsin ruukkikylään toivotaan
nousevan. Malliston suunnitteluun on osallistunut kolmen
arkkitehtitoimiston ohella Työtehoseura. Talomallistoa esiteltiin
Fiskarsin puumarkkinapäivien
yhteydessä alkukesästä.
Talot edustavat modernia
puurakentamista, jossa energiatehokkuus pyritään saamaan
passiivitalon tasolle. Rakenteellisesti talot ovat yksinkertaisia:
kantava runko koostuu I-palkeista, joiden välissä on selluvillaeristys. Rintamamiestalojen tapaan tulisija on pyritty saamaan
talon keskelle huonetilojen ryhmittyessä tämän ympärille.
Toimialapäällikkö Heli Mäntylä Työtehoseurasta kertoo, että ekotehokkuuden ohella toimivuus on tärkeä. Keskeisiä tavoitteita ovat talojen turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys,
kunnossapidon helppous ja
PES-arkkitehdit Oy, Tuomas Silvennoinen
kaan silmällä myös noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan
Billnäsin tilannetta. Lindholm toteaakin Billnäsin olevan tällä hetkellä Raaseporin ehkä keskeisin
kehityshanke.
Vanha teollisuusalue on nykyisin helsinkiläisen yrittäjän
Olli Muuraisen omistuksessa. Muuraisen visiona on kehittää alueesta merkittävä tapahtuma- ja kokouskeskus, jota markkinoitaisiin yrityksille ja yhteisöille. Hankkeen toteutuminen
edellyttää mm. suuren hotellin
rakentamista, minkä lisäksi alueen palvelutarjontaa pitäisi lisätä tuntuvasti.
Kaj Lindholm uskoo Billnäsissä vierailevan hieman erilaista väkeä kuin taiteilijoiden ja käsityöläisten Fiskarsissa. Tavoitteena on
kuitenkin rakentaa palveluverkosto, joka mahdollistaisi Billnäsiin saapuvien kokousvieraiden
kätevät vierailut myös Fiskarsiin
sekä Tammisaaren vanhaan kaupunkiin. N
Fiskars tyyppitalo edustaa omakotirakentamista, jollaista ruukkikylään toivotaan nousevan. Arkkitehtitoimiston ohella talon
suunnitteluun on osallistunut Työtehoseura.
muuntojoustavuus.
– Muuntojoustavuuden ansiosta tilat saadaan vastaamaan
asukkaiden tarpeita myös elämäntilanteiden muuttuessa,
Mäntylä sanoo.
Muuntojoustavuutta haettiin
sähkö-, vesi- ja viemärilinjojen, ilmastoinnin ja kiintokalusteiden
suunnittelulla, joka mahdollistaa
väliseinien helpon siirtämisen tai
poistamisen kokonaan.
Suunnittelun perustaksi haas-
tateltiin henkilöitä, jotka olivat
rakentaneet talonsa 2000-luvun
vaihteessa ja joilla oli noin viiden
vuoden kokemus uudessa kodissa asumisesta. Keskusteluissa selvitettiin, kuinka kätevästi pyykinpesun, ruuanlaiton ja kodinhoidon tapaiset perheen perustoiminnot onnistuivat tiloissa.
– Saimmekin erittäin käyttökelpoista tietoa varsinkin siitä,
mikä ei toiminut, Heli Mäntylä toteaa.
Monta tapaa hankkia standardeja
Kuntatekniikan ammattilainen - Standardeilla varmistetaan
tuotteiden yhteensopivuus ja laatu, lisätään turvallisuutta
sekä edistetään kestävää kehitystä.
Oletpa sitten vastuussa työn teettämisestä, toteutuksesta
tai valvot työn laatua, voit hankkia oman alasi standardit
SFS:stä.
Standardeja saa perinteisesti paperilla tai pdf-tiedostona.
Niitä voi ostaa yhden kerrallaan tai tehdä kestotilauksen
- myös ONLINE-palveluna.
Kysy lisää. Kerromme mielellämme vaihtoehtoisista
tavoista hankkia standardeja!
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY
Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki
Puh. 09 149 9331, faksi 09 146 4914
Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi
23
IIN VIHREÄ KORTTELI
Alueen pihat suunnitellaan mikroilmastoltaan suojaisiksi ja miellyttäviksi paikoiksi viettää aikaa. Rakennusmateriaalina käytetään pääasiassa puuta.
Aurinkoenergiaa hyödynnetään niin lämmityksessä kuin käyttösähkön tuotannossa. Rakenteiltaan
rakennuksista tulee tiiviitä ja hyvin lämpöä eristäviä. Ilmanvaihtojärjestelmien lämmön talteenottoon panostetaan lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Asukkaita tullaan ohjeistamaan, kuinka minimoida energiankulutus uudessa kodissa.
www.iilaakso.fi/fi/vihrea_kortteli
Sarlin Oy Ab
VAASAN ASUNTOMESSUALUE
Vaasan asuntomessualueella meren pohjasedimentistä keskitetysti kerättävä lämpö lämmittää
matalaenergiaverkon avulla alueen talot. Verkon
lämpöpumppujen vaatima sähkökin tuotetaan
puhtaasti bioenergialla. Suvilahden vanhan kaatopaikan metaani hyödynnetään energianlähteenä Wärtsilän New Energy -polttokennovoimalassa. Alue on nyt energiaomavarainen ja tuottaa
jopa 20 % sähköä ja 60 % lämpöä yli oman vuotuisen tarpeensa. Alue tuottaa myös arviolta
1 800 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä
vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa asunnot
käyttäisivät hiilivoimalla ja öljyllä tuotettua sähköä ja lämpöä.
24
YHDYSKUNTA
Hankkeisiin kaivataan kokonaisvaltaista otetta ja kunnianhimoa
Energiatehokkaat
alueet Suomessa
Oulun yliopisto/Janne Tolppanen
EKOALUEET
■ Osana
KUUMA-kuntien laatuasumisselvitystä Insinööritoimisto Olof Granlund Oy teki kartoituksen energiatehokkaiden
alueiden tilanteesta. Yhteensä löydettiin 31 energiatehokasta aluetta ja lisäksi useita ekokyliä. Hankkeet voi jakaa karkeasti
seuraaviin ryhmiin:
■ Koko
kaupunkia koskevat tai
usean kunnan yhteiset hankkeet
(3 hanketta)
■ Lähiöuudistukset
(2 hanketta)
■ Korttelit
tai yksittäiset tontit
(6 hanketta)
■ Loma-asuntoalueet
(1 hanke)
■ Suunnitteilla
olevat alueet,
joissa energiatehokkuus jossakin
määrin esillä (9 hanketta)
■ Suunnitteilla
olevat energiatehokkaat alueet (7 hanketta)
■ Valmiit
energiatehokkaat
alueet (3 aluetta)
Suomessa ei energiatehokkaita alueita ole kovin montaa työn alla ja
toteutuneita alueita on
vähän. Lisäksi ekohankkeista puuttuu kunnianhimoinen, kokonaisvaltainen ote. Jonkun olisi otettava koordinointi- ja kehittämisvastuu koko valtakunnan tasolla.
● Heikki Lonka, tekniikan tohtori
heikki.lonka@granlund.fi
NN Viime vuosikymmenen lopulla energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt nousivat
keskustelun keskiöön, kun maailma ja Suomi sitoutuivat päästövähennystavoitteisiin. Aiheesta kirjoitettiin paljon ja järjestettiin seminaareja. Useissa puheenvuoroissa vaadittiin yhteiskunnan toimia. Olisi tiukennettava rakennusmääräyksiä ja tehtävä
vähäpäästöisiä kaavoja.
Aihe on nyt ollut esillä useita vuosia. Mitä on tapahtunut?
Kuinka monta energiatehokasta
aluetta on työn alla tai toteutettu?
Olisiko niistä jotain opittavaa?
Nämä kysymykset nousivat
esille Eriksson Arkkitehdit Oy:n
vetämässä KUUMA-kuntien laatuasumishankkeessa. Eräänä osana hanketta päätettiin selvittää
energiatehokkaiden alueiden tilanne Suomessa. Selvityksen teki Insinööritoimisto Olof Gran-
lund Oy. Seuraavassa on kuvailtu
hankkeen keskeisiä tuloksia.
31 energiatehokasta
aluetta ja useita ekokyliä
Työ tehtiin nettihakuna. Oletus
oli, että kaikki julkiset hankkeet
ovat jollakin tavalla esillä netissä. Etsittäviksi kohteiksi määriteltiin alueet, joissa energiatehokkuus oli mainittu – joko pelkästään tai osana laajempaa kokonaisuutta. Energiatehokkuus
ja vähäpäästöisyys kulkevat siinä mielessä käsi kädessä, että on
vaikea kuvitella saavutettavan vähäpäästöisyyttä tai ekologisuutta
ilman energianäkökulmaa.
Alueeksi määriteltiin mikä
tahansa enemmän kuin yhteen
kiinteistöön kohdistuva hanke.
Rajanveto oli hankala: jos isolla tontilla on useita rakennuksia,
onko se alue? Esimerkiksi teollisuudesta tai puolustusvoimilta löytyy suuriakin alueita, jotka ovat yhdellä tontilla. Kortteli
tulkittiin pääsääntöisesti alueeksi. Ilman väljähköä alueen määritelmää ei kovin montaa hanketta
olisi haaviin tarttunut.
Kun alustava lista oli valmis,
siitä pyydettiin kommentteja Tekesin ja Kuntaliitto-konsernin
asiantuntijoilta. Yhteensä löydettiin 31 energiatehokasta aluetta ja
useita ekokyliä. Työ on vielä kesken, joten jos joku tietää alueen,
jota ei ole tässä artikkelissa mainittu, häntä pyydetään ottamaan
yhteys kirjoittajaan.
Laajat hankkeet
Tähän ryhmään kuuluvat laajat,
koko kuntaa tai useampia kuntia
koskevat hankkeet. Näissä hank-
keissa pyritään laajaan vaikuttavuuteen. Laajuus merkitsee sekä
laajalla alueella tapahtuvaa yhteen asiaan vaikuttamista, että
monialaista lähestymistapaa.
Ensin mainitusta on esimerkkinä Tampereen Tresolar-hanke,
jossa pyritään edistämään aurinkosähkön hyödyntämistä Tampereella. Sekä Jyväskylän seudun
Ekotaajama että usean eri puolilla Suomea sijaitsevan kunnan
”HINKU – kohti hiilineutraalia kuntaa” ovat taas hankkeita,
joissa kunnat pyrkivät vähentämään päästöjä tai energiankulutusta kokonaisvaltaisesti.
HINKU-hankkeessa ovat mukana Uusikaupunki sekä Kuhmoisten, Padasjoen, Parikkalan
ja Mynämäen kunnat. Mukaan
ovat myöhemmin liittyneet myös
Ii, Asikkala, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi. Hankkeessa pyritään vähentämään viiden
kunnan kasvihuonekaasupäästöjä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Kohderyhminä ovat kuntatoimintojen lisäksi asukkaat ja
elinkeinoelämä.
Hanke on haasteellinen ja lähtee laajasta näkökulmasta. Amerikkalaistutkimusten mukaan 30
prosenttia päästövähennyksistä
saataisiin aikaan yksilöiden pienten arkipäiväisten tekojen kautta kuten tarkistamalla, että auton
renkaissa on riittävän suuret paineet. Tätä lähestymistapaa sovelletaan HINKU-hankkeessa.
Lähiöuudistukset
Uudet rakennukset ja uudet alueet muodostavat aluksi vain pienen osan rakennuskannasta. Olemassa olevien rakennusten ja
25
Osuuskunta Asuntomessut/Tommi Tuomi
MÄNTYHARJUN LOMA-ASUNTOMESSUJEN EKOLATU
EkoLATu-hankkeessa Mäntyharjun loma-asuntomessualueella
tuotteistettiin ekotehokkaan rakentamisen tutkimustietoa ja tutkittiin olemassa olevien arviointimenetelmien ja konseptien soveltamista ja käyttöönottoa lomaasumisessa. Hankkeessa kehiteltiin VTT:n toimesta myös ns. Ekopassi, jossa loma-asunnon ekote-
alueiden parantaminen on siksi
avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilman olemassa
olevien alueiden energiatehokkuuden kehittämistä ei päästä
riittävän isoihin massoihin, joil-
hokkuutta kuvataan kuudella perusindikaattorilla: energiankulutus, uusiutuvan energian osuus,
rakentamisen hiilijalanjälki, jätteiden lajittelu ja kierrätys, vesi- ja
jätevesihuolto sekä sijainti ja saavutettavuus.
www.ymparisto.fi/default.
asp?node=25787&lan=fi
la olisi jotakin merkitystä.
Onkin valitettavaa, että selvityksessä löydettiin vain kaksi
lähiöuudistushanketta: Helsingin Maunula ja Riihimäen Peltosaari.
Korttelit tai
yksittäiset tontit
Ryhmän hankkeita ovat
t*JO7JISFÊLPSUUFMJ
t/BBOUBMJOQBTTJJWJUBMPBMVF
t1ÊMLÊOFFOQBTTJJWJUBMPBMVF
t+ÊULÊTBBSFO-PX/P)FMTJOHJO
kaupunki)
t4JQPPOSBOUB4JQPPOLVOUB
t/PMMBFOFSHJBUBMPU+ÊSWFOQÊÊO
Mestariasunnot ja Kuopion opiskelija-asunnot)
Tämä ryhmä muodostaa varsin heterogeenisen kokonaisuuden. Monet hankkeet ovat sen
verran pieniä, että ne vaivoin
täyttävät alueen määritelmän.
+PVLPTTBPOZLTJZLTJUUÊJOFOLJO
IBOLFFMJ+ÊULÊTBBSFO-PX/P
LPSUUFMJ4FPOLVJUFOLJOOFMJÚmetreiltään monta kertaa isompi kuin pienimmät hankkeet.
tu venyttämään kaikkein eniten. Hankkeille on tyypillistä,
että energiatehokkuus on jotenkin mukana, mutta ei mitenkään
hankkeen ainoana tai keskeisenä
ominaisuutena. Tällaisia hankkeita ovat
t'JOOPP&TQPPOLBVQVOLJ
t)POLBTVPOFOFSHJBUFIPLBTQVVUBMPBMVF)FMTJOHJOLBVQVOLJ
t,BMBTBUBNBOÊMZLÊTTÊILÚWFSLLP)FMTJOHJOLBVQVOLJ
t,VPQJPOTBBSJTUPLBVQVOLJ
t.BSKB7BOUBB
t 4BSWWJL4VOETCFSH ,JSLLPnummen kunta)
t4VVSQFMUP&TQPP
t7VPSFT5BNQFSFFOLBVQVOLJ
t4JCCFTCPSHJOLJMQBJMV4JQPPO
kunta)
Mistään merkittävästä energiatehokkuuteen keskittymisestä
ei näissä hankkeissa yleensä maiOJUB"TJBBMÊIFTUZUÊÊOOPSNBBMJna aluekehityksenä, jossa energiatehokkuus on yhtenä tekijänä.
Loma-asuntoalueet
-PNBBTVOUPLPIUFJUBMÚZUZJWBJO
yksi: Mäntyharjun loma-asuntomessualueen Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen Suunnitteilla olevat
energiatehokkaat alueet
&LP-"5V
/ÊJTTÊIBOLLFJTTBFOFSHJBUFIPLUudet alueet, energiakuus on esillä olennaisena osatehokkuus jotenkin mukana na hanketta ja sen markkinoinTässä ryhmässä energiatehok- UJB"MVFFUPWBULVJUFOLJOWBTkuuden määritelmää on joudut- ta suunnitteluasteella. Tällaisia
JYVÄSKYLÄN KANKAAN ALUE
Lentokuva Vallas Oy 2010
Jyväskylän Kankaan alueella (ilmakuvassa punaisella) sijaitsee päästötöntä sähköä tuottava Tourujoen vesivoimalaitos, joka kattaa
10–15 prosenttia Kankaan alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta sähköntarpeesta. Vesivoimalan
26
tekniset rakenteet säilytetään ennallaan. Kiinteistökohtaisesti voidaan toteuttaa paikallisia erityisesti aurinkoenergiaa hyödyntäviä
sähköntuotantoratkaisuja. Lisäksi
lämmitys- ja jäähdytysratkaisuissa
hyödynnetään geotermistä ener-
giaa mahdollisuuksien mukaan.
Lämmitys voidaan kiinteistökohtaisesti toimittaa täysin hiilidioksidineutraalisti Puulämpö-tuotteena
kuten sähkökin puu-, tuuli- tai vesisähkönä.
Kankaasta on lisäksi tarkoitus
tehdä osallistuvan kaupunkisuunnittelun pilotti.
www3.jkl.fi/blogit/
kangasjyvaskyla/?page_id=11
YHDYSKUNTA
Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy
ESPOON SUURPELTO
Suurpelto on aika tyypillinen esimerkki energiatehokkuudesta
osana hanketta. Espoon nettisivujen mukaan ”Alueelle tulevas-
sa päiväkodissa käytetään uusiutuvia energialähteitä, kuten geo-,
aurinko- ja ilmaisenergiaa. Alueen
asuintaloista osa on matalaener-
hankkeita ovat:
t,BVQVOHJO,BOHBT+ZWÊTLZMÊO
LBVQVOLJ
t/VSNJ4PSJMBOBVSJOLPLBVQVO
LJ5BNQFSFFOLBVQVOLJ
t1JULÊNÊLJ,BOLBBOQÊÊOLBV
QVOLJ
t4JVOUJPOLVOUBLFTLVT
t4LBęTLÊSS1PSWPPOLBVQVOLJ
t7FSNP&TQPPOLBVQVOLJ
t½TUFSTVOEPN)FMTJOHJOLBV
QVOLJ
+ZWÊTLZMÊO,BOHBTPOFSJUUÊJO
NJFMFOLJJOUPJOFO IBOLF 4FO
PTBMMJTVVUUBKBJEFPJOUJBLPPSEJ
OPJZIEFTTÊLBVQVOHJOLBOTTB
+ZWÊTLZMÊO)6#)6#JUIVC
FOHM
LÊSSZOQZÚSÊOLFTLVTUB
OZUMBBKBLBOTBMBJTPTBMMJTVVTWFS
LPTTBXFCJOBBSFJOFFO
Valmiit energiatehokkaat alueet
7BMNJJUBFOFSHJBUFIPLLBJUBBMVFJ
UBKPJTUBPMJTJKPKPUBJOLÊZUUÚLP
LFNVLTJBPOLPWJOWÊIÊO7JJ
LJOFLPLBVQVOHJOPTBPOOÊJTUÊ
UVOOFUVJOKBFOJUFOUVULJUUV4B
MPOLBVQVOLJPOUPUFVUUBOVU7JJ
UBOVNNFOBMVFFOKPMVWVO
QVPMJWÊMJTTÊ,BVQVOLJWFJUJV
LFNNBUFOFSHJBNÊÊSÊZLTFUSB
LFOOVTNÊÊSÊZLTJJOWJJNFWVP
giataloja, joiden energiantarve on
TJLZNNFOFO QVPMFMMB ,PMNBT
tavallista pienempi.” Lisäksi aluIBOLFPOWBMNJTUVOVU7BB
eelle tulee keskitetty imujätejärTBOBTVOUPNFTTVBMVF
jestelmä.
7BBTBONFTTVBMVFPOFOTJN
NÊJOFOUÊZTJOFOFSHJBPNBWBSBJ
PWBULBOTBJOWÊMJTFTUJWFSLPUUVOFJ OFOBMVF&OFSHJBPNBWBSBJTVVT
UBUZÚIVPOFJUBKPULBUBSKPBWBUKÊ TBBWVUFUBBOVVEFOFOFSHJBMÊI
TFONBLTVBWBTUBBOUZÚUJMBOMJTÊL UFFOVVTJFOLFIJUFUUZKFOFOFS
TJZIUFJTJÊUJMBJTVVLTJBKBIBOLLFJ HJBOLFSÊZTKBKBLFMVUBQPKFOTFLÊ
UB,BOLBBTUBPOUBSLPJUVTUFIEÊ VVEFOLBBUPQBJLLBLBBTVOIZÚ
PTBMMJTUVWBOLBVQVOLJTVVOOJUUF EZOUÊNJTUBWBOBOTJPTUB
MVOQJMPUUJ+ZWÊTLZMÊTTÊ"MVFFTUB
POUÊUÊLJSKPJUFUUBFTTBNFOFJMMÊÊO Ekokylät
BSLLJUFIUJLJMQBJMV4JUÊPOFEFMUÊ 4VPNFTTBPOSBLFOOFUUVWVPTJ
Hulevesiratkaisut
Wehoduo Ässä
2 $($(%--%$(+"+54
1
&&
2 $$+",("&"'')",--+#50$$5$$+"$*
*(+)-,$"#(++$-".,,.+%(#",-+
(+#.,,5#(!,.."&5*"(+
2 ,"'$,-#'+$5."!*%-"'
$-".,-$+'
2 *"",0+)-,$'
0%5(+++
2 ,("&"")"'"%%5$"'
."*,&"%%#
$%,.--$+"%%
Wehoduo Okra
Weholite
2 $($(%-
1&&
2 $$+"$**($+"''!(%",*$''
2 ,50%%"''#5*#+,%&5)-,$,(+,
$".(,+5"%"6,&-(,(#%"",(+$))%,
Oy KWH Pipe Ab
PL 21, 65101 Vaasa
Puhelin
Telefax
2 %"",(+,.,$"**%"",(+&-!."
%/%)',,"!",+-+
2 #50$$00,#
2 &06+#5,.+"$50,,66'
06 326 5511
06 315 3088
2 $($(%--%$(+"+54
1&&
2 .'$$#50$$5$$+"$**(+)-,$"
2 +#!-%.+"."&5
*6"',""'+$5*-&)-
)-,$$+"
www.kwhpipe.fi
Member of the KWH Group
27
YHDYSKUNTA
Yhtä patenttiratkaisua
ei ole
Energiatehokkaita alueita ei ole
kovin montaa työn alla ja toteutuneita alueita on vähän. Tuntuu
siltä, että suomalaisten äkkiä herännyt innostus ekologisiin alueisiin on toistaiseksi poikinut lähinnä joukon innostavia seminaareja ja ison pinon sinänsä ansiokkaita selvityksiä.
Asetettu päästövähennystavoite
on todella mittava. Se ei ole saavutettavissa millään yhdellä menetelmällä tai keinolla. Vasta kun koko
yhteiskunnan toiminta, sen kaikki päästöt ja materiaalivirrat otetaan tarkasteluun, voidaan saavuttaa muutoksia. Tästä on monta ulkomaista esimerkkiä, mm. suomalaisten DigiEcoCity-hankkeet Kiinassa. Tarkastelun pitäisi aina lähteä suunniteltavan alueen omista
lähtökohdista, sen mahdollisista
energiavaroista tai päästöjen säästöpotentiaalista. Ei ole olemassa
yhtä patenttiratkaisua, jota voisi
soveltaa joka paikassa.
Kokonaisvaltainen ote
puuttuu
Monissa tutkituista hankkeista energiatehokkuus on vain yksi alueen teemoista, kokonaisvaltaista otetta on harvoin. Energiatehokkuuden vakavasti ottavissakin hankkeissa voi olla hyvin yksipuolinen, yhden toimijan tai yh28
Vihdin kunnan kaavoitustoimi, 2010
tuhannen vaihteen molemmin
puolin useita ekokyliä. Ekokylä
on useimmiten pientaloista muodostuva kylämäinen asuntoryhmä, jossa asumiseen liittyy ekologisia ja usein myös sosiaalisia
tavoitteita.
Ne ovat asukkaidensa omasta aloitteesta lähteneitä hankkeita, joissa ekologisesta asumisesta kiinnostuneet ovat enemmän
tai vähemmän kunnan myötävaikutuksella toteuttaneet oman
asuinalueensa. Ekokylillä on oma
sivustonsa (rihmasto.fi), josta voi
hakea ekokyliä ja -yhteisöjä. Ekokyliä on ainakin Bromarvissa,
Kangasalla, Keuruulla, Vilppulassa, Kempeleellä, Mustasaaressa, Ähtärissä ja Maskussa. Suunnitteilla on Linnanniitun ekokylä Vihdissä.
VIHDIN LINNANNIITUN EKOKYLÄ
Vihdin Linnanniittu on ekologisen rakentamisen alue. Alueella toteutetaan erilaisia asumistarpeita tyydyttäviä ratkaisuja esim.
omakotitaloja, ryhmä- eli kimpparakentamishankkeita ja senioriasuntoja. Osuuskunta Linnanniittu vastaa alueen yhteisistä hankkeista. Tärkeimpiä ovat
suuri yhteinen puutarha-alue, savusauna lampineen, asukkaiden
yhteinen kylätalo sekä alueelli-
den energiamuodon näkökulma.
Kokonaisvaltaista lähestymistapaa löytää enemmän pienemmistä, pääkaupunkiseudun ulkopuolisista hankkeista. Vaasan
asuntomessualue on ainoa toteutunut esimerkki täysin energiaomavaraisesta alueesta. Sielläkin
nen energiatuotanto. Energian
tuotanto perustuu hakkeen ja/
tai pelletin käyttöön joko pellettilaitoksessa tai puukaasutukseen
polttomoottorissa, joka pyörittää
sähkögeneraattoria. Viimemainitussa on kyseessä uusi, suomalaisiin keksintöihin perustuva tekniikka, jonka ns. Kioto-päästöt
ovat nolla ja pienhiukkaspäästöt
poistetaan savukaasupesulla.
http://vihdinekokyla.fi/index.php
omavaraisuus perustuu kaatopaikkakaasun käyttöön.
Asukkaiden osallisuus ei ollut mukana kovinkaan monessa
hankkeessa. Kuntien ja valtion
organisaatiot ovat vetäneet hankkeita, eikä asukkaiden omaa aktiivisuutta ole onnistuttu kytke-
Aalto-yliopisto/Kimmo Lylykangas
RIIHIMÄEN PELTOSAAREN LÄHIÖUUDISTUS
Peltosaaren uudistamiseen kuuluu palvelujen kehittäminen sekä kaupungin vuokratalojen korjaaminen ja korvaaminen uudenlaisilla energiatehokkailla taloilla. Projektin tavoitteena on myös
parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Energiatehokkuutta voidaan parantaa mm.
uusimalla rakennusten ulkovaippaa ja ilmanvaihtoa, siirtymällä
sähkölämmityksestä kaukolämpöön ja suosimalla aurinko- ja
tuulienergian käyttöä. Kaupunki
tukee hanketta kaavamuutoksin,
tontinluovutus- ja vuokraehdoin
sekä muilla sopimuksilla.
Pekka Lahti, Jyri Nieminen, Antti Nikkanen, Johanna Nummelin, Kimmo
Lylykangas, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio & Saara
Yousfi: ”Riihimäen Peltosaari –
Lähiön ekotehokas uudistaminen”
VTT tiedotteita – research notes
2526, Edita Prima Oy, Helsinki 2010
www.peltosaari.net
mään mukaan. Ongelmaa on lähestytty ylhäältä käsin ja hieman
teoreettisesta näkökulmasta.
Ekokylistä on syytä
ottaa oppia
Vastavoimana eliitin hankkeille
ovat ekokylät. Ne ovat esimerkki
ihmisten omasta aktiivisuudesta
ja halusta muuttaa nykyistä elämäntapaansa. Demokratiassa on
vaikea kuvitella, että elämäntapaa muutettaisiin ilman että ne,
joiden elämäntapaa muutetaan,
ovat mukana muutosta suunnittelemassa. Ekokylistä olisi syytä
ottaa oppia.
Toiminta on valtakunnan tasolla hajanaista ja koordinoimatonta. Hankkeita syntyy kuin sieniä sateella eri puolella Suomea.
Tavoitteet voivat olla samankaltaisia, mutta menetelmissä on
eroa. Hajanaisuus voi olla hyväkin asia. Näin saadaan laaja kirjo
erilaisia lähestymistapoja ja niiden lopputuloksia voidaan verrata. Oppimisprosessia ei kuitenkaan synny, kun kukaan ei
edes kirjaa hankkeita ylös puhumattakaan siitä, että lopputuloksia analysoitaisiin ja vertailtaisiin.
Tekesin ”Kestävä yhdyskunta”
-ohjelma on oikeastaan ainoa
koordinoiva taho tällä hetkellä.
Kuka ottaisi vastuun
valtakunnallisesti?
Ympäristön rakentaminen on jätetty kunnille, ja valtiolle on jäänyt osa normiohjauksesta ja lähinnä passiivisen tarkkailijan
rooli. Rahoittajatahot – ennen
muuta Tekes ja Sitra – saavat asioita aikaan, mutta nekin toimivat
aina paikallisen tahon aloitteesta.
Jonkun olisi otettava koordinointi- ja kehittämisvastuu koko valtakunnan tasolla.
Olisi hienoa, jos saataisiin aikaan hanke, jossa olisi
t )*/,6LVOUJFO LPLPOBJT
valtainen ote
t +ZWÊTLZMÊO ,BOLBBO PTBMMJTtamisen malli ja sosiaalisen
median sovellukset
t7BBTBOLVOOJBOIJNPJOFO
plusenergiatavoite
t&LPLZMJFOIJFNBOBOBSLJTUJOFO
yhdessä tekemisen meininki
Kuka tekee aloitteen? N
"2,,*/0*--"
0/
25/3""34*
:!
+"
+UNTAMARKKINAT
+OMMUNMARKNADEN
% $$!
(& $!#!$$"$%
""$%
# ,&3,*6**,,0/"
,-0
=9=
40234"*/"
,-0
=9=
L(
)*L
%L+%***&
+%**
$$!!
$
$$$$# "$
$$$
$$$
$$$
$$$
$$
$$$$
!
'NNA3;7<//@7</=<C<B/:77B=<
6/::7BC9A3AA/;C9/</=:3D73<
>C=:C3723<>C=:C38=6B/873<
>/<33:793 9:=VKV
=BA79=::/
"53,"4
,5/4"&3*/&&4
,! $%'% B/7
6/CA97<3A7<38=9/D73AB779C<</<
D//9C<//B/7:=5=/#C<B/
;/@997<=7::393@NBNN<9C<<7AB/
6/CA9=8/9C<B/3A7<37BN8/3A7<37ABN
8N@83AB3BNN<<NGBB3:G8/D3@99=
NN<3ABGAC<B/;/@997<=7::/
%# $%!$"$ ''''
ěC<</<;=<79/</D/7<3<
/A7/9/A>/:D3:C
ě8/<9=6B/7AB/B73B=G6B37A
9C<</AB/
ě*!<BGQ;/@997</A3;7<//@7
ě*/:=CA9@77A7<6=7B=B=7;3B
+!AA/9C<B73<<N9Q9C:;/AB/
ěC97=9=C:CBC9A3</8/<9=6B/7A
9/BA/CA
ě&;7AB/8/=68/CA/;;/B7::7A3AA/
9=C:CBC9A3AA/
ě*/723:/7B=AB3<CCA7BC:3;7<3<
ě=<79C:BBCC@7<3<97@8/AB=
ě)=A7//:7<3<;327/8/
=A/::7ABC;7<3<
ěC<B/23;=6/<93
ěC<B73<8/D/:B7=<BGQ<8/9=
D/:B7=<:7793<<36/<9937AA/
)7<7<3<97@8/8/@/2/B
ěC<</<B39<7A3<8/G;>N@7ABQ
B=7;3<AN69Q7A3B/A7=7<B7>/:D3:CB
ěAC;7A3<AB@/B357/B8/9C<</B
ě+CA7>3:/ABCA:/97
ě//>=:7B7799/8/B/:=CA9C<<7AA/
8/A3C2C7::/
ě:;/AB=/::7/<AA79C<B73<
7:;/AB=BGQ<BC93</
ě+CA7CBCD/3<3@57/8/3:7<937<=B
ě8/<9=6B/7AB/G;>N@7ABQ<
AC=83:CAB/
'
ěũBN>/:D3:C:://A7/<BC<B78/>/:D3:CB
G6B37A>/:D3:CC<
ěũ.6B37A>/:D3:C>7AB38=9/7A33<9C<B//<
ěũCAB/<<CAB36=99CCBB/://2C99//::/
:32D/:/7ABCAB39<779/::/
ěũ'/:D3:CA3B3:7
ěũ*3@D3GAB/:B7=
ěũ*C:=9A3::7ACCAAC=A7BCA9NGBN<BQQ<
8=6B/;7A=BB33::/
ěũC<B73<8=6B/;7<3<@3;=<BB77<>@=A3AA73</DC::/
ěũ=C:C9C:83BCA=>/ACC27ABCC
K/8/<9=6B/7AB//:9=:C9=AB/8/:7793<<3
BC@D/::7ACC23AB/
ěũ=<A3@<78=62=<D/ABCCBC:=9A3::7A3AB/
8=6B/;7A3AB/8/@7A973<6/::7<</AB/
ěũ*/@9/ABCA:/CB/9C<</<BGQ<9367BBN;7<3<
ěũC<B73<CC27ABCD/B@/93<B33B
K6/::7BCA=683:;/8/BC:3D/7ACC23<
ACC<B/
ěũ*/A/>/7<=BB/;7A3<6/<9/:CCA
K9C7<9/6/::7BCA=683:;/D/79CBB//
9C<B73<B/:=C23<B/A/>/7<=BC9A33<
$$$%$
)3;7</@73@K7<4=@;/B7=<A7<A:/5KCBABN::/@3
!' $ /*/
+""&&$
&<A2/5
*=@A2/5
=;;C<3@</A6CA
03AQ9A/2@3AA
C<23@;/@9</23<
:>5/B/<
3:A7<54=@A
9: K
9: K
Inträdet och alla evenemang är gratis.
5/4"4"-0/
6"",5/",5+"
0/
/74
4;7%&--*/&/
&!$$ #(%&93@NA7C<B/B/:=::39C<B/
D//9C</<9=9=3:;/<C9/</=D/B<77<<G9G7AB3<9C7<
:/99/CB3BBC83<97<9C<B73<D//9C</BGQA:C=DCB3BC<
/@8/:/<9C<B73<D//9C</B9CC:CD/B9=9=3:;//<8=9/
A78/7BA33C<B/B/:=<3<A7;;N7A3AAN93@@=9A3AA/
'399/@/<?D7AB=<C<B/;/@997<=7::/3A7BB3:3;NAAN
D//9C</9C8//
&26&45-0"
5/4"-&)%&/
+5445/52,,""/
' & !!%%&!/D/CBCCC<B/;/@997<=7::/
C<B/B/:=<93@@=9A3</C:/AA/&A/AB=::/=<>/79/::/
C<B/:3623<C<B/B39<7799/K:3623<8/C<B/*,!<
32CAB/87/93A9CAB3:3;/AA/9/<AA/<<3
CBBCD7<9938N=B/;;3D/AB//<>/:/CB3BB/B=7D=;
;38/;C9/D7/93A9CAB3:C63B97N9/<AA/<<3=2=B/;
;3;/@997</6C;C<:=;/AA/KB3@D3BC:=/C<B/:3623<
=A/AB=::3B/>//;//<;37BN
C<B/;/@997<=7::/9/6D7:/8/@/D7<B=:/>/:D3:C7AB/
D/AB//'/:;7/(/D7<B=:=7AA/B/@8=::/:=C</AB/
A/://BB38/A39N>73<BNAC=:/7AB/8/;/93//AGQBNDNN
/6D7:=7AA/8/@/D7<B=:=7AA/D=7B;/9A//;GQA
3BC9NB33<D/@/BC7::/;/9AC:7>C7::/
$'%&&'%&'&
@/D7<B=:/9C<B/B/:=$>/:;7/I>C63:7< V
"2,,*/0*/4*1;;--*,,<
"2*"//&
*/,,0/&/
5)&-*/
."2*"//&3*/,,0/&/
,5/4"-**4408
$$ .$$
=;;C<4Q@0C<23B=16C<B/:36B7
!' $ ,$7<:/<2A3<2/AB=@3D3<3;/<57<=;
23<=U3<B:75/4Q@D/:B<7<53<=;;C<4Q@0C<23B=16CBABN::/@</
/@@/<53@/@3BBJ3@B/:A3;7</@73@=167<4=@;/B7=<A7<A:/5=;
2/5A/9BC3::/4@O5=@
'O>:/BAI<<A23AACB=;;O<5/4Q@3B/5A=;B7::6/<2/6O::3@A3@D713
4Q@9=;;C<3@</3ABN::3@CBA7</0NAB/>@=2C9B3@7=;;C<3@</A
6CAK9=;=16DN:823;A=;7<B@3AA3@/@8CAB275
23BI<A9A>@O975/6CDC2A3;7</@73BA27A9CAA7=<A4=@C;;32D3@
9/@>/@B7:32/@</4@O</::/23>/@B73@A=;A7BB3@7=;;C<4Q@0C<23BA
ABG@3:A3)3;7</@73BN53@@C; 9:VKV
!'$"$!$&"-%( %
ě<<=D/B7D//@03BAB723@M:/,/A/A8C9DO@2A27AB@79B
ěũ@O</<<=<AB7::/<ABN::<7<5K@39@GB3@7<573BB<QBA9/:
ěũ)>@7193@)D3<A9I<:/<27AQ;;/@</3:
ěũ/<;/<7<B35@3@/>OAD3<A9/#
,/26N<23;32B=:3@/<A3<#
ěũC@>/@3@/;3273AB=@;3<#
ěũ:/@A>@O9!,/263B3@23B727<9=;;C<#
::B4@O<9=;;C<</;<B7::DN5</;<
ěũC@9:/@/A=17/:=166N:A=DO@23<>OAD3<A9/#
ěũ@/;B723<AA9=:/=16*>OB/:3B
%&-$&&, %&' $!' $ '/:;
'/:;7/ABO@4Q@1/4P=16@3AB/C@/<5A3@D713<>O=;;C<
;
;/@9</23<@3AB/C@/<53@</08C2A:C<16A/::/23@A/:B
=16AQBBC9/<03B/:/7@3AB/C@/<53@</=161/4P3@</
=
=
=19AO;329C>=<53@A=;@3A3@D3@/BA>O4Q@6/<2
%$(&!
$!.$$- $
@/D7<B=:/$>/:;7/IB4< T
! && !$&! /@7/<<3)7<99=<3<B4< TT
3>=AB!;/@7/<<3A7<99=<3<$9C<B/:77BB=I
-&&."-"$!$&"-(-$)%!$
EEE9C<B/;/@997</BI">OAD3<A9/
01&"
7)4&73
72*47,3**/
"2+053177//<4
3*44&&4
!)4&7%&/0404
/"##,0/4",4
.&%
'<2&4"(&/
/#5%
203$)72&2
0/4",4&2
3=2=B/;;3B37BNC<B/;/@997<=7::/
%NGBB37::3/A3BB/8/B8=B9/=D/B ;3<<3AAND/6D7AB/<33B;C9/</=:=<A/C<B/;/@997<=7::/
,7DN<B/@/BBA33@>O=;;C<;/@9</23<
+BABN::/@3A=;039@N4B/BA7<<N@D/@=A3</AB /AB@/7<:/<2&G
7<=1B7D3&G
8/AB='/>3@>@=2C1BA&G
:7<799/ANNB7Q
</:GAB71/&G
>B3399/@7:77BB=
@1CAGA&G
@=<3BA7BGAG6B7Q&G
A7/</8=B=7;7AB=RBH=E&G
)''/:D3:CB&G
AC;7A3<@/6=7BCA8/9367BBN;7A93A9CA
(
AC;7A>/:D3:CANNB7Q)'
B@/7<@G6;7BBG;N
BB3<2=32&<3&G C27/B=@G6B7QB
CB=93A9CA&G
&=<AC:B7<5&G
3AB-3AB3@<=B3://5/
3AB-3AB3@<'@3;73@=B3:/B/8/<=99/ C7:23@1=;&G
CA7<3AA4=@C;&G /A/B7<=&G
3@7=<)=:CB7=<A&G 7B@CA)=:CB7=<A&G
@/;=7<:/<2&G
/;71=&G
757@=/2 757B/:;7993:7
=1B/5=<&G
27B/'@7;/&G
27B/'C0:7A67<5&G :07B&G
*%3BE=@9A&G :N;N&<'/@/AB/CC;3BB/@G ;>=E3@&G
<23@=&G
<4=&G8 A>3@7/@3&G
D3<B7H3@&G
/17:7B3&G
7<<7A6=<AC:B7<5@=C> :3F7;)31C@7BG&G /<;/9&G
,'C0:71'/@B<3@&G
'
GD7<D=7<B7/:779933::N=683:;/ 4,/67<9=D/9CCBCAG6B7Q&G
<4=3<B3@7<:/<2&G
<4=@&G <<=4/1B=@&G8
%%&.L
<<=B77;7&G
<B@C;
CAB7B7/&G
))'/:D3:CB&G
F=<=A&G8
.
NB3:/7B=AG627ABGA
'')=4B&G
C:97A8/G9A7BG7A/:=83<B=7;763<97:Q:77BB=
GBG
C:97AB3<8/6GD7<D=7<B7/:=83<:77BB=
GDNA9G:N<G:7=>7AB=
/<A/7<DN:7A3<:7799CDCC23<8/G6B37ABGQ<
93A9CA&
/<A/:/7A=>7AB=83<:77BB==
/@BB/93A9CA&G
/C>>/:36B7&G
367BGAD/;;/7AB3<'/:D3:CANNB7Q
3A97<N7<3<,/9CCBCAG6B7Q*/>7=:/
3D/
7<</@>A&G
C<B/@39@G&G
'
C<</<*/7B=/&G
C<B/BD
C<B/9/;/@7<=C:CBCA
C<B/:36B7
C<B/:77B=<>=68=7A3<8/3B3:N<9C<B73<
G6B37ABGQ=683:;/
C<B/:77BB=
C<B/:77BB==>3BCA8/9C:BBCC@7G9A799Q
C<B/@/6=7BCA&G8 C<B/B39<7799/:36B7
C<B/BGQ</<B/8/:36B7
C<B73<*73@/&G
,')*C93</&G
//AB/@7N679:7<799/ />A7/A7/D/:BCCB3BBC />*7=7D/B7:/B
/CAB33<>3@639C<B=CBCA93A9CA 3/A3':/<7<:/<2&G 39=:/@'@7<B3:
7<2=@U&G
7<5A=4B&G
=571/
=57C;&G
C;7@=C>&G
//<;7BB/CA:/7B=A //A3CBC>=:7B779/<G6B37ABGQ@G6;N.*(
//A3CBCD3@9=AB=8///A3CBC>=:7B779/<
G6B37ABGQ@G6;N
//A3CBCD3@9=AB= /@77:A&G
/@7=U=@>=@/B7=<&G
/@997</;327/
327D3@99=&G
367:N7<3<C<B/>/:D3:CB
3>1=&G
3@79@/B=A:/AB3<AC=83:C&G
3B@=>=:7@33</
3B@=>=:7/0&G
71@=B73B=)C=;7&G 793D/&G
=B7D/&G
GA3;/
3B=@39&G
%7A1/G/6&G
%=@23/'/<997)C=;7&G8
%=@271%-%=;;C<71/B7=<&G
%=DC;&G
%C=@7)C=;7@G
%C=@B3<.ABNDNB
S132/GG@31=
&793CA;7<7AB3@7Q
&79=B73IAC<<=B &>3BCA/:/<;;/BB78N@83ABQ&
@G
&>3BCA8/9C:BBCC@7;7<7AB3@7Q
&''=68=:/
&GCAB/D'/C:750 &G323<5@3<)31C@7BG0
&G/B9/6C=:B=0 &G%G:C<2@=C>0 /1A/B/&G
'/53@=&G
'/>3@7<93@NGA&G
'3:1=7<:/<2&G
'6/@;/)3@D713&G '77@7
'*)3@D713A&G
/27AA=<:C=B3:A(3A=@BA (/93<<CA:36B7
(/93<<CAB=7;7AB='=68=:/&G
(/<B/A7>7 (7<<39=B7)NNB7Q
/<=I/D3<B7A&G
)3;/<B7F7<5C/%=@271/&G
)77D=CA,=7BB=&G
)+/:C33B
);/@BC;&G
)<==07&G
)=9=A=B3:A
)&'/:D3:CB&G
)>=@BB7'/AA7
)B/U>=7<B&G
)C113AA'=7<B&G
)C=;3<@7::7AD3@9=B )C=;3<7BA3<N7AGG23<8C6:/@/6/AB=)7B@/
)C=;3<3<<3::77BB=7<A9/3<<3:9:C003<@G
)C=;3<C<B=:779C<B/:77BB=
)C=;3</AB3<'/@:/;3<BB7
)C=;3<779C<B/8/+@637:C)+@G
)C=;3<A/7@//<6=7B/8/:77BB=
)C=;3<*/9A7:77BB=@G )C=;3<*7://8/D/ABCC&G
)C=;3<*C@D/9/;3@/&G
)C=;3<+CAG@7BGA93A9C9A3B@G
)C=;3<,3A7:/7B=AG627ABGA,,.
)C=;7I,/:B7=9=<BB=@7
)C'3@@G )G4=&G /7B=>@=I7:7B&G
*36G@G *378=(3<B&G
*39:/&G8
*39=<7D3:A/7@//:/=F/&G
*3@D3G23<8/6GD7<D=7<<7<:/7B=A*
*3@D3GAB/:=
*7:/9=<AC:B7B*&G *7:/AB=93A9CA
*7;;7)=4BE/@3&G *=9;/<<7&G
*=G=B/CB=7<:/<2&G
*@/IF&G *@7>:/<&G *GQB3@D3GA:/7B=A
&;/7ACC23<6=7B=&G
/:=>//&G
,/:B7=9=<BB=@7
,/:B7=D/@/7<;7<7AB3@7Q
,/<6CA8/:N67;;N7A>/:D3:C<:77BB=@G
,/<6CABGQ<93A9CA:77BB=3<B@/:4Q@0C<23B
4Q@235/;:/ADN:@G ,/>=
,*)ANNB7Q
,797<57<3&G0
,7A;/)=4BE/@3&G ,7D/5=&G
79B7=&G -)&.>@=&G
*
.@7BGAAC=;7I
Suomen kuntatekniikan
yhdistys
PL 51,
00131 Helsinki,
puh. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
Box 51,
00131 Helsingfors,
tel. (09) 693 3384
www.kuntatekniikka.fi
TOIMIHENKILÖT
Toiminnanjohtaja/
Verksamhetsledare
Danne Långström
PL 51, 00131 Helsinki
puh. 040 1251570
dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi
Talouspäällikkö/Ekonomichef
Kyösti Oasmaa
Helsingin kaupunki, TasKe,
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki
puh. 09 3102 5957, 050 3767414
kyosti.oasmaa@hel.fi
Kokousmestari/Konferensmästare
Toimittaja/Redaktör
Jyrki Vättö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
puh. 09 3103 8631, 050 5591435
jyrki.vatto@hel.fi
jyrki.vatto@kolumbus.fi
Toimihenkilö/Funktionär
Ville Alatyppö
HKR, Katu- ja puisto-osasto
puh. 09 3103 9943, 040 3345430
ville.alatyppo@hel.fi
SKTY:n julkaisujen myynti
Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä
Otakaari 1 F, 02150 Espoo
(TKK:n päärakennuksen aula)
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321
Tiedekirja
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki
(Säätytalon vieressä)
puh. (09) 635 177
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa
Kari Haapaniemi, Helsingin kaupunki,
rakentamispalvelu STARA
puh. 09 3103 39630, 050 3801022
kari.haapaniemi@hel.fi
Jyrki Vättö
Finlands kommuntekniska
förening
SKTY:n hallitus kokoontui 18.5. Turussa Suomen Joutsenella, vas. Antti Korte (Raisio), Milko Tietäväinen (Tampere), Jouko Turto (Turku), Ville Alatyppö (Helsinki), Jorma Vaskelainen (Lahti), Danne
Långström (Helsinki), Heikki Lonka (Helsinki), Pekka Virkamäki (Vantaa) ja Kyösti Oasmaa (Helsinki).
IFME 2012:n järjestelyt hyvässä vauhdissa
Maailmankongressi houkuttaa Helsinkiin
N Tätä kirjoittaessa olen jo hyvin lomatunnelmissa, onhan viimeinen päivä ennen lomaa. Kuntatekniikka ei kuitenkaan pysähdy
edes suomalaisten lomien aikana,
vaan kesähän on meillä aktiivisinta rakentamisen aikaa. Rakennustyömaat ovat käynnissä kaikkialla
ympärillämme, ja hoitotoimia tehdään metsissä, puistoissa, kaduilla
ja muilla yleisillä alueilla.
Kuntalaisilta tulee välillä rankkaa palautetta, kun työmaat estävät tai hidastavat kulkemista ja suuret kesätapahtumat sulkevat kokonaan joitain alueita liikenteeltä. Mutta valtaosa ymmärtää, että
työt on tehtävä pääosin sulana aikana ja päällystystyöt hankaloittavat aina kulkemista. Itsestäkin kyllä tuntuu, että liikennemäärien kasvu on vilkkaimmilla kaduilla selkeästi tihentänyt päällystystarpeita ja
työmaat ilmestyvät tiheälle keskusta-alueellekin.
”Taidan siirtää paperini
Turkuun”
Yhdistyksellä oli erittäin hyvät ja antoisat päivät Turussa toukokuussa.
Luennot olivat kiinnostavia, näyttely varsin laaja, kiertoajelut hyviä,
porukka hyvällä tuulella ja illanvietot sujuivat hyvin niin kuin aina
Kuntatekniikan päivillä.
Kiitän vielä päivien onnistumi-
sesta kaikkia turkulaisia isäntiä ja
järjestäjiä, yhdistyksen toimihenkilöitä ja sponsoreita ja erityisesti teitä
päiville osallistujia. Turku näytti taas
parhaita puoliaan. Vaikka sää yritti
välillä lannistaa viileydellä ja sateella, se ei meitä haitannut. Oli niin
mukavaa, että taidan siirtää paperini Turkuun!
SKTY:ssä on antoisaa,
avartavaa ja mukavaa
SKTY:n hallitus piti kokouksen Turun kaupungin isännöimänä Suomen Joutsenella, ja saimme taas
mukavasti jäseniä lisää mm. turkulaisista isännistä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Messukeskuksessa. Minulle annettiin luottamuksen
osoitus, ja jatkan toisen kauden puheenjohtajana.
Vaikka tämä toimikausi on ollut todella kiireinen töiden ja yhdistyksen puitteissa, ei minua
kauan tarvinnut houkutella jatkamaan, kun suostuin. Tämä on kuitenkin niin antoisaa, avartavaa ja
mukavaa. Kannustan osallistumaan
yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan. Tässä saa erittäin hyvän kontaktiverkoston ja hyvän kuvan koko
alan toiminnasta Suomessa ja maailmalla.
IFME 2012 kutsuu Helsinkiin
Danne taisi kirjoittaa viime lehdessä, että olemme syvällä mukana
IFME:n (International Federation
of Municipal Engineering) toiminnassa. Parhaiten se realisoituu ensi kesänä, kun pidämme omat päivämme maailman kuntatekniikan
kongressin yhteydessä. Järjestelyt yhdessä Ruotsin ja Viron kanssa ovat hyvässä vauhdissa, ja maailmalta tulleiden viestien perusteella
tulemme saamaan runsaasti ulkomaisia osanottajia.
IFME teki merkittävän harppauksen tänä vuonna, kun USA:n ja
Kanadan järjestöt liittyivät yhdistykseen. Nyt IFME:n jäseniä ovat Suomi, Norja, Tanska, Ruotsi, Englanti, Hollanti, Italia, Israel, Etelä-Afrikka, Zimbabwe, Namibia, Botswana,
Australia, Uusi-Seelanti, Viro, USA
ja Kanada. Neuvotteluja jäsenyydestä käydään useiden Euroopan
maiden kanssa ja kontakteja otetaan Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan.
Siinä on varsin hyvä kattavuus
eri puolilta maailmaa ja erilaisista
olosuhteista, joissa kuntatekniikkaa
hoidetaan. Maailmankongressista
Helsingissä 4.–10.6.2012 tulee varmaan mielenkiintoinen. Käykää sivuilla www.ifme2012.com.
● Jorma Vaskelainen
puheenjohtaja
33
IFME ja ITACUS solmivat yhteistyösopimuksen Helsingissä
Maanpäällinen ja maanalainen kuntatekniikka kohtaavat
Nikolai Bobylev
NIFME ja ITACUS (International
Tunnelling and Underground Space
Association / Committee on Underground Space) solmivat yhteistyösopimuksen (MoU = Memorandum
of Understanding) toukokuun lopulla Helsingissä pidetyn WTC 2011
(World Tunnel Congress) -maailmankongressin yhteydessä.
Maanpäällinen ja maanalainen
kuntatekniikka siis kohtaavat, ja tarkoitus olisi jatkossa tiivistää yhteistyötä alalla. Suomessa tämä ei ole
mikään uusi tai ihmeellinen asia,
kun esimerkiksi Helsingissä kaupungin kiinteistöviraston geoteknisen osaston ja kaupunkisuunnitteluviraston henkilöt ovat jo mukana
SKTY:n toiminnassa. Mutta muualla maailmassa tilanne ei välttämättä
ole niin selkeä.
Hyvä ajoitus
Allekirjoitustilaisuus sattui todella hyvään aikaan. Viikkoa aikaisemmin SKTY oli Turussa valinnut Helsingin maanalaisen yleiskaavan vuoden kuntatekniikan saavutukseksi,
ja vielä kunniamaininnatkin menivät
sellaisille Turun ja Vantaan hankkeille, joissa maanalainen tekeminen oli
mukana.
Toukokuun lopulla Helsingissä järjestetyn WTC 2011 -kongressin yhteydessä pidettiin avoin paneelikeskustelu, johon osallistuivat Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (vas.), ITACUS:n puheenjohtaja Han Admiraal, SKTY:n toiminnanjohtaja ja IFME:n hallituksen jäsen Dan-Henrik Långström
ja ITA:n puheenjohtaja, professori In-Mo Lee. Paneelikeskustelun jälkeen allekirjoitettiin yhteistyösopimus ITACUS:n ja IFME:n välillä.
MoU:n allekirjoittivat IFME:n
puolesta puheenjohtaja (presidentti)
Jorma Vaskelainen ja ITACUS:in
puolesta heidän puheenjohtajansa Han Admiraal. Jorma ei pääs-
syt tilaisuuteen, joten allekirjoittanut IFME:n hallituksen edustajana ja
SKTY:n toiminnanjohtajana hoiti tämän virallisen puolen varmistamalla Jorman allekirjoituksen oikeaksi.
ITA:n puolesta asiakirjan ja allekirjoituksia vahvisti myös koko ITA:n puheenjohtaja, professori In-Mo Lee.
● Danne
Långström
IFME 2012 pistää aikatauluja uusiksi
Hallituksen linjaseminaari jo syksyllä
N Suomessa on kesä, ihmiset lomailevat ja kaupungit ovat suurilta osin hiljentyneet. Kaupunkien jokakesäiset katutyöt hiukan närkästyttävät kaupunkeihin jääneitä tai
kaupunkeihin lomille tulleita ihmisiä, mutta lämmin ja aurinkoinen
sää saa kuitenkin useimpien kansalaisten suut messingille.
Kesäkauden hiljaisuutta kuvastavat kansallisen uutiskynnyksen
ylittäneet helsinkiläiset uutiset: ”Paciuksenkadun vanha mänty kaadetaan”, ”Kauppatorin ylle asennetaan lokkiverkkoja”, ”Mysteerikiskot kuuluvat metrolle” sekä ”Lumitalven jälkiä siivotaan pelloilta läpi
kesän”.
Yhtä kaikki, kyllähän nämä kuuluvat kunnallistekniikkaan, mutta
joiltain osin tuntuu siltä, että elämä
on kesäaikana hiukan rennompaa.
34
Myös yhdistyksemme puolella on
ollut kesällä rauhallista. Pari osoitteenmuutosilmoitusta on tullut jäsenrekisteriimme, mutta muuten
yhdistysasioissa on ollut hiljaiseloa.
Kansainvälistä yhteistyötä tosin lisättiin toukokuun lopulla Helsingissä pidetyssä maanalaisten rakenteiden maailmankonferenssissa (World Tunnel Congress). Siellä
allekirjoitettiin ITACUS:n ja IFME:n
välinen yhteistyösopimus, josta tarkemmin yllä Dannen kirjoituksessa.
Etelä-Afrikkaan lokakuussa
Toisenlaisten työtapojen ja -menetelmien benchmarkkaamiseksi sekä
mielenkiintoisiin kaupunkeihin tutustumiseksi pyritään SKTY:ssä tekemään opintomatkoja pari kertaa
vuodessa. Toinen matkoista on perinteisesti suuntautunut kaukokoh-
teeseen ja toinen Euroopan puolelle.
Tämänvuotinen kauko-opintomatka suuntautuu lokakuun lopussa Etelä-Afrikkaan. Matkalle on ilmoittautunut toistakymmentä henkilöä. Jos vielä mielii mukaan, niin
matkajärjestelyjä voi kysyä toiminnanjohtajaltamme. Takuita samoille
lennoille pääsemiseen ei enää välttämättä ole, mutta matkalle voi silti
vielä päästä mukaan. Eurooppaan
suunniteltu opintomatka ei näillä
näkymin toteudu. Järjestelyjä joudutaan lykkäämään todennäköisesti ensi keväälle.
Muutoksia hallituksen
kokousaikatauluihin
Yhdistyksemme hallitus kokoontuu
seuraavan kerran syys-lokakuun
vaihteessa. Edellisistä vuosista poi-
keten hallituksen linjaseminaari pidetään jo syksyllä. Yleensä linjaukset on vedetty vasta vuoden lopulla pidettävässä kokouksessa, mutta nyt ensi vuoden IFME-kokouksen
aikataulutuksen takia kokousajankohtaa on päätetty aikaistaa.
Vuoden viimeinen ”normaali”
hallituskokous pidetään Jyväskylässä marraskuun puolivälissä. Saattaa
olla, että nyt kokeiltavasta kokousjärjestelystä tulee pysyvämpi ratkaisu, sillä se takaisi hiukan enemmän aikaa keväisten Kuntatekniikan päivien järjestelyihin.
Kesälomia ja intiaanikesää
vielä odotellen,
● Jyrki Vättö
kokousmestari
Antti Korte esittäytyy
N SKTY:n vuosikokous valitsi minut hallitukseen keväällä Turussa. Kauteni ei ole aivan täysimittainen, ja se päättyy jo ensi vuoden lopulla. Kuitenkin kun katson yhdistyksen tulevaa
ohjelmaa IFME2012-maailmankongressijärjestelyineen, niin tiedän, että töitä yhdistyksen
eteen ehtii kyllä tehdä lyhemmässäkin ajassa.
Varsinaissuomalaisia sanotaan usein hieman sulkeutuneiksi ja sisäänpäin lämpiäviksi
ihmisiksi, mutta Kuopion ja Tampereen kautta
tänne saapuneena en allekirjoita tuota näkemystä. Turun ja sen ympäristökuntien välinen
yhteistyö teknisellä sektorilla kelpaa esimerkiksi minne päin Suomea tahansa.
Raisio on perinteisesti mainittu Suomen ainoana risteyksenä, jolla on kaupunkioikeudet.
Teiden E18 ja E8 risteys keskellä kaupunkia on
tietysti kaupunkikuvallisesti haastava elementti, mutta toisaalta hyvät kulkuyhteydet ovat
mahdollistaneet Raision nousun yhdeksi Etelä-Suomen merkittävimmäksi kauppapaikaksi.
Täällä ei kuitenkaan jäädä tuleen makaamaan,
vaan nyt tutkitaan E18-tien sijoittamista pitkään tunneliin. Tavoitteena onkin tehdä Raisiosta Suomen paras risteys.
● Antti Korte
kaupungininsinööri
Raision kaupunki
Diplomi-insinööri Antti Korte valittiin
kesän alussa Raision kaupungin tekniseksi johtajaksi 18 muun hakijan joukosta. Virka alkaa 1.9.2011. Tätä ennen Korte työskenteli Raision kaupungilla kaupungininsinöörinä. SKTY:n hallitukseen
hänet valittiin 19.5.2011.
Roskatonta Riiassa vaan ei Helsingissä
Jyrki Vättö
Uutta verta
hallitukseen Raisiosta
Onko sakko ainoa tie asennemuutokseen?
Jos Helsinki ottaisi mallia muista maailman metropoleista, näistä roskaamisrikkomuksista
olisi saanut melkoiset sakot.
NKulkiessani alkukesästä aurinkoisessa Riikassa kiinnitin huomiota kaupungin puhtauteen.
Rakennusten julkisivut olivat –
varsinkin Vanhassa kaupungissa – kunnostettuja ja puhtaita.
Katutöiden yhteydessä oli tosin
jos jonkinlaisia puutteita aitauksissa ja muissa turvallisuusasioissa meidän säädöksiin nähden,
mutta valmiit kadut ja puistot
olivat puhtaita.
Maasta ei hakemallakaan
löytänyt roskia. Puistot sekä jokirannat olivat roskattomia,
vaikka ihmiset niissä paljon aikaa viettivätkin. Tupakantumppeja, eväspapereita tai asfalttiin
poljettuja purukumeja ei näkynyt.
eväspapereita, purkkeja yms.
Hämmästyksekseni huomasin, että roskat laitettiin aina
roskakoreihin, ja jos he istuivat
kahviloissa, niin tarjottimet vietiin kärryihin sekä astiat ja roskat niille tarkoitettuihin paikkoihin. Lajittelua ei tosin paljon
harrastettu, mutta ympäristö
osattiin pitää siistinä.
Eräässä näköhavainnossani teinipoika heitti jonkin hampurilaispaperipallon roskakoriin
noin viiden metrin etäisyydestä,
mutta roskapallo ei mennyt koriin. Niinpä nuorimies jätti hetkeksi poispäin kävelevät ystävänsä, haki paperipallon lattialta, laittoi sen roskiin ja juoksi
sen jälkeen kaverinsa kiinni.
Melbournessakin
esimerkillistä siisteyttä...
... vaan ei Suomessa
Muutama vuosi sitten vierailin maapallon toisella puolella.
Melbournessa jäin oikein varta vasten seuraamaan koulupukuisia nuoria, jotka viettivät
kaupungilla ja ostoskeskuksissa
iltaa keskenään pienissä ryhmissä. Heillä oli käsissään jos jonkinlaista tavaraa: pahvimukeja,
Tämänlaatuinen, aivan luonnolliselta toiminnalta vaikuttava tapaus jää matkailijan mieleen.
Vertailen tapahtumaa vieläkin
mielessäni, sillä samanlaista ilmiötä en kovin usein näe omassa kotikaupungissani.
Suomessa isojen kaupunkien vitsauksena tuntuu olevan
yleisestä välinpitämättömyy-
destä johtuva roskaisuus. Kaupungit yrittävät tehdä yleisistä
alueistaan viihtyisiä ja siistejä,
mutta alueiden käyttäjät puolestaan omilla toimillaan tekevät niistä roskaisia ja epämukavia.
Kesäiset piknikit ja muut seurustelut suurista massatapahtumista puhumattakaan jättävät
usein jälkeensä valtavat määrät roskia, mainoslehtiä, ”mäyräkoiran nahkoja”, pizzalaatikoita, muovipusseja, tölkkejä ja
pulloja. Viimeksi mainitut ovat
onneksi rahanarvoista tavaraa
ja niille löytyy oma kerääjäkuntansa, mutta muut roskat jäävät
kaupunkilaisten riesaksi ja kaupungin työntekijöiden siivottaviksi sekä veronmaksajien maksettavaksi.
Kallis kaljakellunta...
Yhdeksi pääkaupunkiseudun
nuorisotapahtumaksi on muodostunut ”Kaljakellunta”, jossa kaikenlaisilla kumiveneillä ja
kelluvilla laitoksilla killutaan Keravan- sekä Vantaanjoessa. Viime vuonna tapahtuma aiheutti jokivarteen jätetyistä kumiveKuntatekniikka 5/2011
35
Jyrki Vättö
Ihmisten välinpitämättömyys näkyy kaduilla ja puistoissa.
neenraadoista ym. roskista yhteensä noin 30 000 euron siivouskustannukset Helsingille ja Vantaalle. Tämän vuoden kustannuksia ei ole vielä saatu laskettua, mutta näyttää siltä, että kustannukset jäävät puoleen
viimevuotisista. Siivoamaan taas kuitenkin jouduttiin, vaikka siivoukseen oltiin ennakolta jo hiukan varauduttukin. Kelluntaan osallistui tänä vuonna arviolta noin 5 000 henkilöä, joiden jäljiltä jäi kymmenkunta
siirtolavallista roskaa.
... ja vielä kalliimpi
Ullanlinnan vappu
Helsingissä Ullanlinnan vapun siivous- ja järjestelykustannukset pyörivät
vuosittain 100 000 euron paikkeilla.
Facebookissa koolle kutsuttu Turun
Botellón -tapahtuma keräsi heinäkuussa Kupittaanpuistoon piknikille
vajaat 3 000 henkilöä. Siivouslasku
kaupungille oli alustavien arvioiden
mukaan noin 6 000 euroa.
Herää kysymys, mitä muuta näillä euroilla voisi kaupungissa tehdä?
Kerätyistä tai jälkeenpäin kerättävistä verorahoistahan tässä kuitenkin
puhutaan.
Sakkoa Singaporen tyyliin?
Välillä tuntuu, että kaupunkeja syytetään roskaisuudesta ja vaaditaan
tehokkaampia siivoustoimenpiteitä.
Yhtään ei olla huolissaan siitä, että
ihmiset roskaavat koko ajan enemmän ja enemmän. Roskaamisesta
on tullut vuosien saatossa hyväksyttävää, vaikka roskaaminen on yhä
Suomen järjestyslaissa kiellettyä. Lain
pykäliä ei juuri kunnioiteta, eivätkä
toisaalta mitkään resurssit varmaan
riittäisi lain jatkuvaan valvomiseen.
Mutta missä ovat asenteet? Onko sakotus ainoa keino asenteiden
muuttumiseen? Maailmalta löytyy
valtioita, joissa roskaamisesta rangaistaan. Kuuluisin lienee Singapore, jossa roskanheittämisestä saa
ensimmäisellä kiinnijäämiskerralla
– hiukan roskanlaadusta riippuen –
200–1 000 Singaporen dollarin sakot (noin 125–625 euroa).
SOMMAREN ÄR KORT?
N“Sommaren är kort”
sjunger man, och fortsätter med att ”det mesta regnar bort” – HMMM??? Med
en semestervecka kvar här på
stugan, så kan jag bara säga,
att Ledin fortsätter bättre i låten sin (“inte ett moln, så långt
ögat kan se...”). Här i Lappträsk kommuns Lindkoski by,
på gården (Heimbacka), så har
det alltså varit mest värmebölja och ”inte en droppe regn på
flera – veckor”.
Under sommarmånaderna,
är det ganska lungt inom FKTF.
36
Seuraavilla kerroilla sakko
nousee 2 000–5 000 dollariin
(noin 1 250–3 100 euroon). Paatuneimmat roskaajat joutuvat
yhdyskuntapalvelukseen (Community Work Order), johon kuuluu mm. roskien keräämistä julkisilta paikoilta kirjavaan vaatteeseen puettuna. Sosiaalinen
häpäisy epäsosiaalisesta käytöksestä on siellä suunnalla yleensä jo niin kova rangaistus, että
asennekasvatus menee tällöin
viimeistään perille.
Ruotsi on taas meitä
edellä
Lontoossakin roskaamisesta voi
saada 85 punnan (noin 100 euroa) sakot. Pahimmillaan sakko voi olla 2 500 puntaa (noin
3 000 euroa). Toisaalta on myös
kansakuntia, jotka yksinkertaisesti kunnioittavat yhteistä omaisuutta. Italiaa ja Napolia ei tarvinne tässä kohtaa ottaa esimerkiksi, mutta toivottavasti Suomi
muuttuu vielä joskus asenteiden
suhteen Pohjolan Japaniksi.
Ruotsikin on jälleen kerran
yhdessä asiassa meitä edellä.
Siellä vastikään voimaan tulleen
lain ansiosta voi saada 800 kruunun (noin 90 euron) sakon meille niin tutusta näystä eli maahan
heitetystä pitsalaatikosta, nurmelle jätetystä kertakäyttögrillistä tai asfalttiin rikotusta juomapullosta. Tupakantumpit ja purukumit tosin eivät Ruotsissakaan vielä ole yltäneet kriminalisoinnin piiriin.
● Jyrki
Efter årsdagarna i Åbo deltog
underskriven i den internationella kongressen (WTC 2011)
för tunnelbyggen samt annat
byggande ”under asfalten” –
och även om både WTC och
att gå under jorden kan låta litet illegalt, så var allt det här
helt lagligt :-)
Seriöst, så skrev vi (IFME) på
en MoU med ITACUS på WTC
2011 kongressen. Inom både
IFME och ITACUS tycker vi, att
vi bör veta mer om vad som
händer på ”andra” sidan om
ytan, och även om att vi här
i Finland har en mycket god
Vättö
kontakt med varandra, så är
det kanske inte så i andra delar
av världen. Tidpunkten råkade också vara helt ypperlig, för
veckan tidigare hade generalplanen för Helsingfors underjordiska verksamhet fått FKTF:s
årets kommuntekniska prestation -priset.
Under sommaren har vi ju
igen rivit upp gator, byggt nya
leder och gator, renoverat och
haft diverse trafikarrangemang
på grund av detta, omasfaltering och annat strul, som gör
trafikanterna nervösa... MEN
det är ju som så, att man kan
SKTY:N HALLITUS
Puheenjohtaja/Ordförande
Jorma Vaskelainen
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
PL 126, 15141 Lahti
puh. 03 814 2425, 050 63892
jorma.vaskelainen@lahti.fi
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande
Hannu Virtasalo
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA
puh. 09 310 38806, 050 5591419
hannu.virtasalo@hel.fi
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande
Heikki Lonka
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Malminkaari 21, 00700 Helsinki
puh. 050 3504297
heikki.lonka@granlund.fi
Muut jäsenet
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,
kaavoitus
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 625 5055, 040 7718867
leila.stromberg@jkl.fi
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki
PL 487, 33101 Tampere
puh. 040 5068600
milko.tietavainen@tampere.fi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,
yhdyskuntatekniikka
PL 233, 40101 Jyväskylä
puh. 014 266 5137, 050 5901032
tuula.smolander@jkl.fi
Antti Korte, Raision kaupunki,
tekninen keskus
PL 100, 21201 Raisio
puh. 02 434 3409, 044 7971252
antti.korte@raisio.fi
Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,
rakennusvalvonta
Kielotie 20 C, 01300 Vantaa
puh. 09 8392 4438, 050 5592082
pekka.virkamaki@vantaa.fi
Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,
Tekniikka ja ympäristö
PL 21, 05801 Hyvinkää
puh. 019 459 4601, 040 5419576
jyrki.mattila@hyvinkaa.fi
inte göra en omelett, om man
inte kläcker äggen först – och
för det är ju som så att:
SOMMAREN ÄR KORT!
● Danne Långström
verksamhetsledare
P.S. Var också i St. Petersburg
för att diskutera om möjligt
samarbete typ FKTF / IFME och
Ryssland. Ryssarna är ju ännu inte med i IFME, men nu
kanske vi får även dem med
via Nashe Delo, som ägnar sej
med infrastrukturen i vårt östra grannland.
www.ukty.fi
Energiankäyttö hallintaan
– selvitykseen mukaan
neljä uimahallia
NOlemme saaneet viettää koko maassa kunnon kesän. Jokaiselle on riittänyt hyvää lomasäätä. Avovedet ovat olleet niin lämpimiä, että
arempikin on uskaltautunut uimaan. Terveydelle vaarallisesta sinilevästäkään ei – ainakaan tätä kirjoitettaessa – ole ollut suurempaa haittaa.
Hyvällä kesällä on myös kääntöpuolensa: kesällä aukiolevat kylpylät ovat kaivanneet kylmempiä ilmoja, jotta väki tulisi sisätiloihin uimaan.
Vanha sanonta ”Tasan ei käy onnenlahjat” pitää paikkansa.
Uimahallit ovat yleensä olleet kesällä suljettuina lomien ja vuosihuoltojen vuoksi. Vuosihuollossa halli ehostetaan siihen kuntoon, että se voi ottaa tulevan syksyn ja talven käyttäjät
entistä ehompana vastaan. Pintaremontin lisäksi vuosihuollossa tehdään tarkistuksia ja korjauksia talotekniikassa ja etenkin vedenpuhdistuslaitteissa, jotta laitteet toimivat koko talvikauden moitteettomasti. Laitosten ikääntyessä nimenomaan koneistopuolella tarvitaan huomattavasti enemmän tarkistuksia ja uusimista.
Opintomatka Porin uuteen uimahalliin 19.9.
Syksy on myös monen uimahallin perusparannuksen tai uuden hallin valmistumisen aikaa.
Uusista halleista on valmistumassa ainakin Porin
uimahalli. Sitä odotetaan suurella mielenkiinnolla, onhan siellä käytetty uutta tekniikkaa eri
tavoin hyväksi. Etenkin aurinkoenergian hyväksikäyttö kiinnostaa monia.
Tuloksia voidaan kuitenkin odottaa vasta
2–3 vuoden kuluttua. Yhdistyksemmekin on
kiinnostunut Porin uudesta uimahallista ja järjestää jäsenilleen opintomatkan kohteeseen 19.
syyskuuta. Tarkemmasta ohjelmasta on tiedotettu jäsenkirjeellä elokuun alussa.
Rakentamistyön vastaanotto-ohjeet tekeillä
Opetus- ja kultturiministeriön rahoituksen turvin on valmisteltu uimahallien ja kylpylöiden rakentamistyön vastaanotto-ohjeita, joita odotellaan suurella mielenkiinnolla. Mielestäni niiden
suurin anti tulee olemaan laadun parantamisessa. Etenkin eri urakoitsijoiden toistensa ymmär-
täminen ja hyvä yhteistyö on asiakirjan suurimpia anteja. Tästä asiasta tiedotetaan myöhemmin enemmän.
Energiankäytön hallinnasta selvitys
Energiankäytön hallinnasta on käynnistymässä selvitys Aalto-yliopiston toimesta, professori Martti Viljasen johdolla ja Tekeksen pääasiallisella rahoituksella. Liikuntapaikkojen energiakäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta -selvitykseen otetaan mukaan neljä uimahallia ja
neljä jäähallia. Tutkimuksen kesto on noin 1,5
vuotta, ja tutkimus alkanee tänä syksynä. Maassammehan on paljon halleja, joissa energiankäyttö ei ole hallinnassa.
Uimahalli- ja kylpyläpäivillä energiaoppia
Valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien
ensi vuoden ohjelma on parhaillaan työn alla.
Ohjelma tulee painottumaan niin energian oikeaoppiseen käyttöön, toiminnan tehostamiseen kuin muihinkin ajankohtaisiin asioihin. Päivät ovat 7.–9.2.2012 m/s Mariellella. Laitathan
päivät kalenteriisi. Tarkemmat tiedot tulevat
syksyn aikana.
Päivät ovat saaneet uimahalli- ja kylpyläväen varauksettoman suosion. Niiden aikana voi
tavata kollegoja ja vaihtaa tietoja ja kuulumisia.
Myös eri toimijoiden esittäytyminen on saanut
paljon kiitosta osakseen.
Jäämme näin mielenkiintoista
syksyä odottamaan.
Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty
■ Yhdistyksen tarkoituksena on
kehittää ja ylläpitää Suomen
uimaloiden, uimahallien ja
kylpylöiden toiminnallista ja
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen
tärkeimpiä toimintamuotoja
ovat vuosittaisen koulutus- ja
keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet
sekä hallituksen työskentely.
Yhdistyksessä on jäseniä noin
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan
työnsä tai harrastuksensa perusteella perehtynyt henkilö.
Alalla toimivat oikeuskelpoiset
yhteisöt voivat liittyä
yhdistyksen kannatusjäseniksi.
Yhteystiedot
Internet: www.ukty.fi
s-posti: [email protected]
Yhdistyksen puheenjohtaja
Pertti Kärpänen
puh. 0400 205 296
Yhdistyksen varapuheenjohtaja
Tapio Ala-Peijari
s-posti:
[email protected]
puh. 040 829 0068
Terveisin,
● Pertti Kärpänen
puheenjohtaja
37
Putkimestaripäivillä
kehitetään osaamista
Kuntien Putkimestarit
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)
on perustettu 1975 suomalaisten vesihuoltolaitosten vesi- ja
viemäriverkostojen suunnittelu-,
rakentamis-, rakennuttamis-,
ylläpito- ja hankintatoiminnoista
vastaavien henkilöiden
yhteistoiminnan ja ammattitaidon kehittämiseksi.
Jäseniä on 314, joista eläkeläisiä
on 69. Kannattajajäseniä eli
yritysjäseniä on 83.
Yhteystiedot:
Puheenjohtaja Sami Sillstén,
puh. 050 466 9114
Sihteeri, s-posti:
[email protected]
www.kuntienputkimestarit.fi
N,FTÊMPNBUBMLBWBUPMMBUBLBOBNVUUB1VULJNFTUBSJQÊJWÊUPWBUPOOFLTJFEFTTÊ5ÊNÊOWVPEFO1VULJNFTUBSJQÊJWÊUQJEFUÊÊO+ZWÊTLZMÊTTÊ)PUFMMJ-BBKBvuoressa 12.–14.10.2011.
,PVMVUVTQÊJWJFOQBJOPQJTUFPOUÊOÊWVPOOB
BNNBUUJUBJEPOKBPTBBNJTFOLFIJUUÊNJTFTTÊLÊZUÊOOÚOFTJNFSLLJFOBWVMMB7FSUBJMFNNFFSJUPJNJOUBUBQPKBKBNBMMFKBKPJTUBWPJNNFLFIJUUÊÊPNJJO
UPJNJOUBZNQÊSJTUÚJIJNNFQBSIBJUFOTPQJWBULÊZUÊOOÚU5BSLPJUVLTFOBPOLFSUPBBWPJNFTUJNJUFOBTJPJUBPOUFIUZNJTTÊPOPOOJTUVUUVKBFUFOLJO
NJTTÊFQÊPOOJTUVUUV
,PFUBNNFNZÚTMÚZUÊÊUBQPKBLFIJUUZÊFTJNJFTUZÚTTÊNNF1FSKBOUBJBBNVOUÊIUJMVFOOPJUTJKBLFSUPPPNJBOÊLFNZLTJÊÊOFTJNJFTBTFNBTUBKBTJJOÊ
LFIJUUZNJTFTUÊ
EPUMÚZUZWÊUOFUUJTJWVJMUBNNFwww.kuntienputkiNFTUBSJUmKPJEFOLBVUUBNZÚTJMNPJUUBVEVUBBO
&OTJNNÊJTUÊLFSUBBJMNPJUUBVUVNJOFOIPJEFUBBO
IJFNBOUPJTFMMBUBWBMMBOFUUJTJWVKFNNFJMNPJUUBVUVNJTMJOLLJWJFNBULBUPJNJTUP(PMEFO4(0ZOJMNPJUUBVUVNJTQBMWFMVVO5FTUBBNNFJMNPJUUBVUVNJTNFOFUUFMZOIPJUPBNBULBUPJNJTUPOLBVUUBKPMMPJOTJIUFFSJMMFNNFKÊÊFOFNNÊOBJLBBLFTLJUUZÊWBSTJOBJTUFOLPVMVUVTQÊJWJFOKÊSKFTUFMZZO.BULBUPJNJTUP
IPJUBBNZÚTPTBMMJTUVNJTNBLTVOMBTLVUVLTFO
0MFOZIEJTUZLTFOTJIUFFSJOLBOTTBUBWPJUFUUBWJTTBKPTUFJMMÊPOFQÊTFMWZZLTJÊJMNPJUUBVUVNJTJTTB
6TLPNNFLVJUFOLJOFUUÊLBJLLJNFOFFIZWJOBNNBUUJUBJUPJTFONBULBUPJNJTUPOLBOTTB
"SWPJTBUZIEJTUZLTFNNFKÊTFOFU+ZWÊTLZMÊTTÊ
OÊIEÊÊO
Ilmoittautumiset viimeistään 30.9.
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi
● Sami Sillstén
yhdistyksen puheenjohtaja
*MNPJUUBVUVNJTFU1VULJNFTUBSJQÊJWJMMFBMLBWBU
KBQÊÊUUZWÊU5BSLFNNBUUJF-
Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 12.–14.10.2011 Jyväskylässä Hotelli Laajavuoressa
OHJELMA
Keskiviikko 12.10.2011
14.00-15.00 Janakan vesilaitoksen saneeraus
tUVUVTUVNJTLÊZOUJ
Bussi lähtee hotellin pääoven edestä
klo 14.00, paluu noin klo 15.30
/ÊZUUFMZOBWBKBJTFUKBOÊZUUFMZZO
UVUVTUVNJOFO
Torstai 13.10.2011
08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina
saapuville
,PVMVUVTQÊJWJFOBWBVTKBQÊJWJFO
PIKFMNBOFTJUUFMZ
t Sami SillsténZIEJTUZLTFO
QVIFFOKPIUBKB
+ZWÊTLZMÊOLBVQVOHJOUFSWFIEZT
tTimo KoivistoBQVMBJTLBVQVOHJOKPIUBKB
+ZWÊTLZMÊOLBVQVOLJ
+ZWÊTLZMÊO&OFSHJB0ZOFTJUUFMZ
t Markku HantunenWFTJKPIUBKB
+ZWÊTLZMÊO&OFSHJB0Z
1ÊJWZTUZTKÊSKFTUFMZU4VPNFTTB
tJari KallioLVOOPTTBQJUPQÊÊMMJLLÚ)4:
38
7FSLPTUPQVULJBTFOUBKJFOBNNBUUJUBJUP
t,BJLLJPTBBWBULBJLLFBWBJFSJLPJTPTBBKJB
t)VPMUPNJFIJÊWBJQVULJBTFOUBKJB
:IUFJTUZÚLVNQQBOFJEFOQVIFFOWVPSPU
7FSLPTUPKFOLPLPOBJTWBMUBJOFOTBOFFSBVT
oWFTJKPIEPUKBNVVJOGSB
t$BTF-BIUJHannu Ristkari,
UZÚNBBQÊÊMMJLLÚ-4,50Z
t$BTF0VMVTero Kilpeläinen,
WFSLPTUPJOTJOÚÚSJ0VMVO7FTJ
4FNJOBBSJLFTLVTUFMVQÊJWÊOBJIFJTUB
11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen
$BTFo+ZWÊTLZMÊO1BMPLBOWFTJKPIUP
WFSLPONBOHBBOJPOHFMNBOSBULBJTV
tSami KallioinenUPJNJUVTKPIUBKB
41$7FTJUFLOJJLLB
&TJNJFTNJUÊPOOZLZQÊJWÊOFTJNJFT
tNJUÊFTJNJFIJMUÊOZLZÊÊOWBBEJUBBO
tUZÚBOUBKBOPEPUVLTFUKBBMBJTUFO
WBBUJNVLTFU
,BJWVUZÚUoUZÚUVSWBMMJTVVTUVFOOBUZNT
tEsko LehtimäkiQVULJNFTUBSJ
5BNQFSFFO7FTJ
tUZÚUVSWBMMJTVVTWBBUJNVLTFUFTJNFSLLJ
tapauksia
tUVFOOBUFTJNFSLLJUBQBVLTJB
tMVPEBBOBMVTUBWBBSVOLPBVVTJLTJ
LBJWVUZÚPIKFJLTJ
14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen
t-ZIZJUÊLBOOBUUBKBKÊTFOZSJUZTUFOUBJ
IFJEÊOUVPUUFJEFOTBFTJUUFMZKÊ
t1ÊJWZTUZTKÊSKFTUFMZUQJUÊJTJLÚ
ZIUFOÊJTUÊÊLBOTBMMJTFTUJ
o Jari Kallio
t,BJWVUÚJEFOUVSWBMMJTVVTMVPEBBOLP
ZIUFJTUÊPIKFJTUPB
o Esko Lehtimäki KBSami Sillstén
t.VJUBIFSÊOOFJUÊBKBUVLTJB
16.10–
Yhdistyksen syyskokous
o
/ÊZUUFMZZOUVUVTUVNJOFO
20.00–
Illallinen, veljesilta,
yhdistyksen viirien jako
Perjantai 14.10.2011
o
"BNJBJOFO
0QQJUVOUJFTJNJFIFOÊUPJNJNJTFTUB
tJuhani TamminenVSIFJMVWBMNFOUBKB
tTQPOTPSPJUVMVFOUP
o
1ÊJWJFOQÊÊUÚTTBOBU
t Sami SillsténZIEJTUZLTFO
QVIFFOKPIUBKB
TEKNOLOGIAN UUSIMMAT NÄKYMÄT
4.–6.10.2011 Helsingin Messukeskuksessa
Maksutonta ohjelmaa
Uutuustuotteita ja palveluja
Huippuseminaareja
Verkostoitumista
Viisi vahvaa teknologiatapahtumaa samanaikaisesti
Automaatio, ammattielektroniikan Elkom, teollisuuden sähkön Eltek, Hydrauliikka & Pneumatiikka sekä koneenrakennusteollisuuden MecaTec muodostavat maan mahtavimman teknologiamessujen kokonaisuuden.
Ohjelmassa mm.
t &$5'PSVNUJJTUBJTUBUPSTUBJIJO.BLTVUUPNBTTBUJMBJTVVEFTTBQVIVKJOBNN4UFQIFO&MPQ.JLBFM+VOHOFS Anssi Vanjoki, Lauri Kivinen ja monia muita.
t )VJQQVTFNJOBBSJLFTLJWJJLLPOB+PIUBKBOUVMFWBJTVVTo5FPMMJTVVTWVPOOB
t 4PTJBBMJTFONFEJBOZIUFJT¤MMJTFUUZ¤LBMVUKBUPJNJOUBUBWBUUFPMMJTVVTZSJUZLTJTTµ
t :IUFJTUZ¤MMµVVUUBµMZµLPOFFOSBLFOOVLTFFO
t 4µIL¤JOTJO¤¤SJMJJUPOQFSJOUFJOFO4µIL¤UVSWBMMJTVVTQµJWµ
t *OGPQMB[BMMBQVIFFOWVPSPKBQµJWJUUµJO
Katso koko ohjelma osoitteessa www.teknologia11.fi
www.automaatiomessut.fi t www.elkom.fi t www.eltekmessut.fi
t
www.mecatec.fi
t
www.hpmessut.fi
Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.teknologia11.fi ja voita ipad 2-taulutietokone !
&OOBLLPPOSFLJTUFS¤JUZOFJEFOLµWJK¤JEFOLFTLFOBSWPUBBOJ1BEUBVMVUJFUPLPOF
Helsingin Messukeskus, messut avoinna: ti–ke klo 9–17, to klo 9–16
Hämeenlinna uudisti palvelujärjestelmänsä kunta
Tekninen sektori elää
Kolmostie katon alle Hämeenlinnassa
■ Hämeenlinnassa
syyskuussa
käynnistyvässä hankkeessa kolmostie saa katteen 250 metrin
matkalla Paasikiventien ja Turuntien siltojen välillä. Samalla rakennetaan uusi pohjoiseen menevä
ramppi ja moottoritien kolmannet kaistat ja uusitaan liikennejärjestelyjä. Talvella 2013 valmistuvassa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään myös muu-
40
toksia korttelia ympäröiviin katuihin ja moottoritien vanhat sillat
puretaan.
Koska moottoritietunnelia rakennetaan valtatie 3:n päälle, Liikennevirasto ja ely-keskus toimivat hankkeen hallintoviranomaisina. Hämeenlinnan kaupunki teki lokakuussa 2010 niiden kanssa sopimuksen, joka määrittelee
tunnelirakentamiselle tiukat tuo-
te- ja toteutusvaatimukset sekä
moottoritieliikenteen häirinnälle
reunaehdot.
Katteen ja tunnelin rakentamisen jälkeen hanke jatkuu NCC:n
omana rakennushankkeena. Rakennusoikeutta on yhteensä
45 490 kerrosneliömetriä, josta kauppakeskukselle 27 800 ja
asunnoille 17 690 kerrosneliömetriä. Moottoritietunneli toimii
kauppakeskuksen perustuksena.
Kauppakeskuksen on määrä valmistua lokakuussa 2014, ja
sinne tulee tilat noin 60 liikkeelle.
Koko hankkeen kustannusarvio
on noin 150 miljoonaa euroa. Siitä kateurakan osuus on noin 30
miljoonaa. NCC Oy vastaa tunnelin ja Hämeenlinnan kaupunki katuinfrastruktuurin rakentamiskustannuksista.
TEKNISET PALVELUT
liitoksen yhteydessä
muutoksessa
Hämeenlinnan kuntateknisten palvelujen
palikat järjestettiin uudelleen kuntaliitoksen
myötä 2009 alussa.
Vastaava muutos tehtiin kaikilla toimialoilla. Myös luottamuselimet uudistettiin.
67 000 asukkaan kaupungin liike- ja asuinrakentamiselle perustaa luovat yhdyskuntarakennepalvelut jatkavat muutoksen tiellä.
TEKSTI ja KUVAT
Paavo Taipale
NN Hämeenlinnassa tapahtuu
Suunnittelukuva / NCC
Katehankkeen ja siihen liittyvien katutöiden urakoitsijana on
YIT Rakennus Oy. Se pääsee töihin
käsiksi, kun markkinaoikeus kesäkuussa hylkäsi tarjouskilpailussa
hävinnen yrityksen Hämeenlinnan
kaupungin katehankkeen hankintapäätöksestä tekemän valituksen. Hankkeelle avataan www.hameenlinna.fi -sivuille alkusyksystä
oma verkkosivusto.
paljon. Moottoritietä katetaan
ydinkeskustan kohdalla noin 300
metrin matkalta. Yhdessä moottoritien reunaan nousevan pysäköintitalon kanssa hanke muodostaa puolen kilometrin mittaisen työmaan. Etelärannan uudistaminen on käynnistymässä, ja Kirstulaan on syntymässä
noin 80 000 kerrosneliömetrin
autoliikkeiden ja huoltotilojen
keskittymä.
Loimalahden kaupunginosaan
Alajärven tuntumaan, vajaat seitsemän kilometriä kaupungin keskustasta länteen nousee puolestaan uusi asuinalue. Alueelle tulee 150 pientaloa, ja tontit ovat
luovutuskunnossa talvesta 2012
alkaen. Parhaillaan alueella rakennetaan katuja, vesihuoltoa ja
tietoliikenneverkkoja.
Uudistuksia kuntaliitoksen yhteydessä
Hämeenlinnan toimitilojen omistus, suunnittelu ja rakennuttami-
nen oli liikelaitostettu jo aiemmin, ja talonrakentamispalvelut,
kiinteistönhoito ja siivous yhtiöitiin 2008. Maarakennus ja ulkoalueiden kunnossapito toimii
uudessa kaupunkiorganisaatiossa yhdyskuntarakennepalvelujen
tuotantoyksikkönä.
Yksikön investoinnit olivat
viime vuonna noin seitsemän
miljoonaa euroa, ja tänä vuonna
lähennellään kahdeksaa miljoonaa. Käyttömenot ovat noin 17
miljoonaa. Näistä käyttötalouden henkilöstömenot olivat runsaat kuusi miljoonaa ja ulkopuolisten palvelujen ostot vajaat kuusi miljoonaa euroa.
– Olemme olleet aika rohkeita ja suoraviivaisia koko palvelujärjestelmän uudistuksessa.
Peruutusvaihdetta ei oikeastaan
ole. Meillä on hyvä valmius ottaa
mukaan yksityistä palvelutuotantoa oman rinnalle yhä enemmän,
sanoo Hämeenlinnan kaupungin
yhdyskuntarakennepalvelujen tilaajajohtaja Päivi Saloranta.
Kuntaliitos sekoitti organisaatiopalikat hiukan kuin lottokone numeropallot, eivätkä kaikki vielä ole löytäneet optimaalis-
ta paikkaansa. Muun muassa viimeaikainen keskustelu rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun
sijoittamisesta palvelutuotantoon
on tästä esimerkkinä. Nyt näiden
tehtävien paikkaa organisaatiossa
harkitaan uudelleen. Tätä vauhditti myös apulaisoikeuskansleri
Mikko Puumalaisen asiaa koskenut ratkaisu huhtikuussa.
– Tilaajan organisaatio on varsin ohut, sillä meillä on yhteensä
neljä henkilöä vastaamassa palvelujen tilaamisesta. Nyt muun muassa urakkakilpailut ulkopuolisille tuottajille järjestää tuotantoyksikkö, Saloranta korostaa.
– Pohdimme edelleen sitä, miten puhdaslinjainen tuotantoyksiköstä rakennetaan ja mikä organisaatiomuoto tulee lopulta olemaan. Kaupungin kokonaisedun
kannalta on järkevää, että on selkeä tilaaja, joka tilaa myös omalta
tuotannolta.
Taustan tuntemus auttaa
nopeammin liikkeelle
Sekä Päivi Saloranta että yhdyskuntarakennepalvelujen tuotannon johtaja Timo Tuomola olivat olleet Hämeenlinnan palve-
Yhdyskuntarakennepalvelujen tuotannon johtaja Timo Tuomola
arvioi, että kertarysäys palvelujärjestelmän uudistamisessa
kuntaliitoksen yhteydessä oli parempi ratkaisu kuin vaiheittainen
eteneminen.
41
TEKNISET PALVELUT
Rakenteilla oleva Loimalahden Sampo III -alue liittyy aiemmin rakentamiselle avattuihin Sampo I ja Sampo II -pientaloalueisiin KantaHämeenlinnan länsiosassa Alajärven läheisyydessä. Kaupungin keskustaan on matkaa vajaat seitsemän kilometriä.
luksessa ja tehneet yhteistyötä eri
rooleissa jo parikymmentä vuotta
ennen kuntaliitosta. Taustan tuntemus helpotti uudistuksen sisäistämistä, vaikka perusratkaisu annettiin valmiina melko pienen muutosryhmän valmistelemana. Tilaajaorganisaatioon tuli uutta osaamista myös yksityissektorilta.
– Uutta verta tarvitaan aina,
mutta asioiden lähestymiskul-
mia pitäisi miettiä huomattavasti
enemmän, jos tällä tavoin muuttuneeseen organisaatioon tulee
ulkopuolelta. Me kuitenkin tunnemme toisemme ja yhteistyö on
helppoa, Tuomola sanoo.
– Palvelutuotannon kokonaisuus on varsin hyvin sisäistetty
ja otettu tähänastiset muutokset
vastaan. Etenemme kohti liiketaloudellisia kriteerejä, enkä ole
aistinut, että niitä juuri vastus-
RILin uudet julkaisut:
RIL 237-1-2010
Vesihuoltoverkkojen suunnittelu
Perusteet ja toiminnallisuus
> 177 sivua. 75 euroa.
RIL 237-2-2010
Vesihuoltoverkkojen suunnittelu
Mitoitus ja suunnittelu
RIL 256-2010
Julkisten hankintojen kehittämismalli
- tuottavuuden parantaminen
TUKEFIN-menetelmällä
Tilaukset ja lisätietoja:
Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL
www.ril.fi > Kirjakauppa
tai sähköpostilla [email protected]
42
tettaisiin.
Vaikka asenneilmapiiri toiminnan ja organisaation kehittämiseen on myönteinen, niin
mahdollisuudet panostaa kehittämistoimintaan aiheuttavat
huolta.
– Kun on pari vuotta uudistettu ja kehitetty, hienoinen organisaatiouudistusväsymys alkaa saada otetta. Alan kaivata painotuksen siirtämistä aitoon tekemiseen
suunnittelussa ja rakentamisessa,
Saloranta tunnustaa.
– Tämä on iso pyörä, joka
pyörii vielä kymmenen vuoden
kuluttuakin. Näen niin, että palveluhankintastrategian mukaan
edetään, pohjustusta on tehty ja
käynnissä olevissa kehittämishankkeissa haetaan liiketoiminnallisia perusteita yhä lisää, arvioi Timo Tuomola.
Hämeenlinnan lautakunnissa
näkyy vielä jonkin verran vanha
kuntajako. Vaaleissa valtuustoon
valittiin liitoskunnista asukasmäärään suhteutettuna vanhaa
Hämeenlinnaa enemmän jäseniä. Tilaajajohtaja Päivi Saloranta näkee tämän muutosvaiheessa
myönteisenä.
Yhtiövaihtoehtoa
selvitetään
Kesällä 2010 päivitetyn kaupungin palveluhankintastrategian
mukaan selvitettävien vaihtoehtojen joukossa on toimintatapa, jossa ”infran rakentaminen
ja kunnossapito, konekeskus- ja
korjaamopalvelut sekä luontopalvelut tuotetaan vuonna 2013
osin omassa markkinoilla toimivassa yhtiössä ja osin ostetaan
ulkoisilta toimijoilta”.
Talonrakentaminen sekä kiinteistönhoito- ja siivouspalvelut hoidetaan nyt Tekme Oy:ssä
(Tekninen Palvelukeskus Oy Häme). Siellä muutokset olivat nopeatempoisempia ja aiheuttivat jonkin verran kriittistä keskustelua henkilöstön piirissä.
Koettiin, että ”ennen sentään oltiin kaupungilla töissä”.
– Ratkaisut, joissa esimerkiksi yhtiöstä on tehty vahva poliittinen linjaus ensin, ovat ikään kuin
tikapuille astumista ylhäältä päin.
Pohjan rakentaminen on isompi ja perusteellista keskustelua
vaativa asia. Näin voidaan löytää
paras organisointimuoto, Timo
Tuomola uskoo.
– Organisaatiouudistuksessamme on tärkeää saada nyt tilaajan ja tuottajan rajapinta määritellyksi optimaaliseen kohtaan,
sanoo Päivi Saloranta.
Arviointi haasteellista
Hämeenlinnassa on seurattu tarkoin alan uudistuksia muun muassa Kuopiossa, Mikkelissä ja Varkaudessa. Ratkaisut on kuitenkin
tehtävä paikallisista lähtökohdista, eikä muualla toteutettua toimintatapaa voi sellaisenaan kopioida. Luottamuselimet ja kaupungin johto haluavat luonnollisesti tietoa uuden organisaation
onnistumisesta tehtävässään.
– Eri toimialojen onnistuminen tilaaja-tuottajamallissa
on vaikeasti verrattavissa, koska
palvelut ovat niin erilaisia. Ratkaiseva ero on yksityisen palvelutuotannon käytön perinteessä,
joka teknisellä sektorilla ainakin
“Organisaatiouudistuksessamme
on tärkeää saada nyt
tilaajan ja tuottajan
rajapinta määritellyksi optimaaliseen
kohtaan.”
Hämeenlinnassa on vahva. Kun
sosiaali- ja sivistyspalvelujen tuotantoa uudistetaan, lähtötaso on
verraten alhainen. Luonnollisesti silloin eteneminen on nopeampaa, Tuomola puntaroi.
Yhdyskuntarakennepalveluihin tulee asiakaspalautteena 100
sähköpostiviestiä ja 500 puhelua
kuukaudessa. Näihin vastaaminen vaatii tietopohjaa. Puhelinpalaute ohjataan nykyisin yhteen
numeroon, jossa siihen pyritään
antamaan asiantunteva vastaus.
Kuntaliitos toi Hämeenlinnan yhdyskuntarakennepalvelujen tuotantoon 12 henkilöä lisää.
Kun henkilöstöä ennestään oli jo
noin 150, ei muutoksella juuri ol-
lut merkitystä. Esimerkiksi katuverkoston pituus puolestaan lisääntyi neljänneksellä.
– Jälkeenpäin ajateltuna kertarysäys palveluorganisaation uudistamiseksi kuntaliitoksen yhteydessä oli oikea ratkaisu. Jos olisi
tavoiteltu organisaatiouudistusta
vasta parin vuoden päähän, oltaisiin oltu samassa ruletissa pitkän
aikaa, Timo Tuomola sanoo.
– Reunaehtojen jälkeen annettiin rakennuspalikat käsiin ja
vapaat kädet muodostaa niistä
omasta mielestään toimiva organisaatio. Ehkä viranomaistoimintojen ja maankäytön suunnittelun paikkoja organisaatiossa olisi
voitu tuolloin miettiä perusteellisemmin, jos valmistelu olisi ollut laajapohjaisempaa, Saloranta
ja Tuomola arvioivat.
Kansantalouden kannalta
kuntainfran kunnossapitoa pitäisi Tuomolan mukaan kyetä tarkastelemaan kuntarajoista riippumatta. Tämä ei välttämättä edellytä kuntaliitosta.
– Maankäytössä kuntarajojen
väheneminen vaikuttaa väistämättä ja tuo hyötyjä, mutta vasta pitkän ajan kuluessa, Saloranta sanoo. N
Uskalla nähdä
ja saavuttaa
enemmän
Tekme Oy:lle uusi tytäryhtiö
■ Talonrakentamispalveluja
sekä
kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja vuodesta 2008 tuottaneen
Tekme Oy:n tytäryhtiöksi perustettiin kesäkuussa Hämeenlinnan Valot Oy. Se osti kantakaupungin ulkovalaistusverkon Vattenfall Oy:ltä takaisin kaupunkikonserniin.
Valaistusverkko oli siirtynyt
Vattenfallille kaupungin energiayhtiön myynnin yhteydessä runsas vuosikymmen sitten.
Kaupunki takasi yhtiölleen vajaan viiden miljoonan euron lainan kauppaa varten. Yhtiön perustamisen pontimena olikin
optimaalisen rahoitusmallin löytäminen, ei ehkä niinkään toiminnallisesti paras ratkaisu.
– Uskon, että koko kenttä avataan vielä kerran ja katsotaan, löydetäänkö synergiaa.
Onko meillä kenties jonakin päivänä yhtiö, joka hoitaa kaiken
kunnossapidon kiinteistöistä,
valaistukseen ja maarakennukseen, Päivi Saloranta pohtii.
Kauppaan kuului runsaat
13 300 valaisinpylvästä. Sen
taustalla oli kuntaliitoksen myötä kirjavaksi muuttunut ulkovalaistuksen järjestäminen, kun
liitoskunnilla ulkovalaistus oli
omissa käsissä eikä Vattenfall
ollut halukas lisäämään omistuksiaan tällä alueella. Hämeenlinnan Valot Oy:llä ei ole omaa
tuotantohenkilöstöä, vaan ulkovalaistuksen hoidosta huolehtii
2012 loppuun väliaikaisella palvelusopimuksella Empower Oy
ja managerointi ostetaan Vattenfallilta.
– Tämän jälkeen kilpailutetaan valaistuksen energia, kunnossapito sekä valaistuksen
suunnittelu, jossa onkin edessä
isoja haasteita, Saloranta arvioi.
Sähköistä asiakaspalvelusi
internetiin
Tekla ePalvelut
Helppokäyttöiset paikkatietopohjaiset websovellukset viranomaisille internetpohjaisen
asiakaspalvelun tarjoamiseen kansalaisille
ja eri sidosryhmille
< Käytettävissä 24/7
< Vähemmän asiakaspalvelutyötä
< Nopeampi prosessien läpimeno
< www.tekla.com/epalvelut
43
Hangossa pohjaveden suolapitoisuuden kasvu heik
MERENPINNAN NOUSU ON UHKA
Itämeren pinnan hetkelliset korkean veden jaksot ovat tuttuja
ilmiöitä Suomen rannikolla. Suurempia ja pysyvämpiä muutoksia on
kuitenkin luvassa ilmastonmuutoksen seurauksena. Ne vaikuttavat
rannikon pohjavesimuodostumiin ja sitä kautta vesihuoltoon.
● Birgitta
Backman ● Samrit Luoma ● Johannes Klein, Geologian tutkimuskeskus
Juhola, Aalto-yliopisto
● Kimmo Paakkonen, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitos
● Sirkku
Kuva 2. Hankoniemen hiekka- ja sorakerrostumat
nousevat vain vähän merenpinnan yläpuolelle, ja
pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa.
Kuva Samrit Luoma
44
VESIHUOLTO
entää veden saatavuutta ja laatua
RANNIKON VESIHUOLLOLLE
NNSuomen rannikkoalueet ja erityi-
sesti rantaan asti ulottuvat pohjavesimuodostumat ovat herkkiä ilmastonmuutokselle. Suomen lähes 4 000 pohjavesialuetta sijaitsee hiekka- ja soramuodostumissa. Näistä alueista hieman yli 600 ulottuu merenrantaan.
Kokemusperäisesti tiedetään, että rannikolla sijaitsevien pohjavesimuodostumien vedenpinnan korkeuden vaihtelut seuraavat merenpinnan korkeuden vaihteluja. Tarkkoja
ja pitkäaikaisia pohjaveden pinnan
mittauksia on kuitenkin tehty vasta
aivan viime vuosina.
Uutta tietoa on tuotettu Geologian
tutkimuskeskuksen (GTK) vetämässä kahdessa EU-rahoitteisessa hankkeessa BaltCICA ja CIP. Molemmissa hankkeissa tutkimuksen kohteena ovat olleet Salpausselällä sijaitsevat Hankoniemen pohjavesialueet ja
Hangon kaupungin vesihuolto. Hangon kaupungin seitsemän vedenottamoa sijaitsevat Hankoniemen pohjavesialueilla, ja niissä on rakentamisesta lähtien seurattu kuukausittain
pohjavedenpinnan korkeutta.
Hankkeissa on lisäksi tuotettu
tunnin välein pohjavedenpinnan seurantatietoa useissa eri mittauspisteissä puolentoista vuoden ajan. Suomen
ympäristökeskuksen osana toimiva
Merentutkimuslaitos tuottaa myös
tunnin välein merenpinnan korkeuden seurantatietoa Hankoniemen
edustalla olevassa mittauspisteessä.
Hankoniemen pohjavesimuodostuma mallinnettu
Salpausselällä Hankoniemellä on kolme erillisiksi rajattua, tärkeää pohjavesialuetta, jotka ovat kuitenkin toisiinsa yhteydessä. Merenpinnan muutoksen vaikutusta pohjavesimuodostumaan on alueella mahdollista tutkia, koska muodostuma ulottuu sekä
pohjois- että eteläpuolelta laajalta alueelta mereen (kuva 1).
Muodostuma on pääosin matala hiekkatasanne, joka kohoaa keskimäärin 10–12 m merenpinnan yläpuolelle (kuva 2). Alueen pohjavesivarantojen on arvioitu olevan 9 600
m3/d ja Hangon kaupungin ja alueen
teollisuuden käyttämän vesimäärän
keskimäärin 2 740 m3/d.
Hankoniemen pohjavesimuodostuma on syntytavasta johtuen geologiselta rakenteeltaan monimutkainen.
Muodostuman rakenne ja pohjaveden virtausolosuhteet on BaltCICAhankkeessa mallinnettu MODFLOWohjelmalla. Mallin mukaan suurin ve-
Kuva 1. Salpausselän alueella olevat Hankoniemen pohjavesialueet
Pohjakartta ja korkeusaineisto © Maanmittauslaitos,
lupanro 13/MML/11. Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus. Pohjavesialueet © SYKE 2011
sitaseeseen vaikuttava tekijä on pohjaveden luontainen muodostuminen
ja purkautuminen.
Tällä hetkellä pohjaveden muodostuminen ja pumppausmäärä ovat
tasapainossa (kuva 3). Mallin avulla
voidaan myös simuloida erilaisten ilmastoskenaarioiden perusteella laskettujen sademäärän, lämpötilan,
haihdunnan ja merenpinnan muutoksen sekä vedenottamoiden pumppausmäärän muutoksen vaikutusta
pohjavesiolosuhteisiin.
Hangon vedenottamot ovat haavoittuvia, sillä vedenpumppaustaso
on osassa ottamoita nykyisen merenpinnan alapuolella ja osa ottamoista sijaitsee hyvin lähellä rantaviivaa. Tästä syystä meriveden pysyvä pinnannousu tulee aiheuttamaan
ongelmia alueen vedenhankinnalle,
viemäröinnille ja jäteveden käsittelylle. Kuivina kausina on jo ollut ongelmia vedenottamoiden veden kloridipitoisuuden lisääntymisestä. Näin
tapahtui vuonna 2003, kun sadanta
oli normaalia pienempi.
Suolapitoisuudesta ongelmia
Ennustetusta syys- ja talvisadannan lisääntymisestä ja talvilämpötilan noususta seuraa, että luontainen pohjave-
Kuva 3. Pohjavedenpinnan simuloitu korkeustaso Hankoniemellä
(MODLOW-virtausmalli). Havaitun ja simuloidun aineiston korrelaatio on 99 % (jana).
Maaperäkartta © Geologian tutkimuskeskus
45
!%!%$
%#$
$ #%%
&#% $ Suurin haitta
pohjaveden suolapitoisuuden lisääntymisestä on veden
kasvava korroosiovaikutus ja siitä
aiheutuvat laitteistojen uusimistarpeet.
denpinta vaihtelee vuodenaikojen
mukaan huomattavasti nykyistä enemmän. Syksyllä ja talvella
pohjavedenpinnat ovat nykyistä
korkeammalla ja kesällä nykyistä
alempana. Tämä vaikuttaa sekä veden saatavuuteen että laatuun.
Vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelut lisääntyvät. Muun muassa veden mikrobiologinen laatu voi heiketä vajoveden viiveen
ollessa lyhyt, kun pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Merenpinnan noustessa myös pohjavedenpinta nousee. Rannikkoalueilla merivettä voi päästä suotautumaan pohjavesimuodostumaan, jolloin pohjaveden laatu heikkenee. Herkin ja haavoittuvin alue on vedenottamon läheisyys, jossa pumppaus ja merenpinnan nousu yhdessä voivat
muuttaa veden virtaussuuntaa ja
merivettä voi suotautua hiekkakerrostumiin. Mitä lähempänä
rantaa pumppaus tapahtuu, sitä
suurempi on riski.
Hankoniemen läheisyydessä meriveden suolapitoisuus on
murtoveden pitoisuustasoa, kloridia on noin 2 000–3 000 milligrammaa litrassa. Määrä on kuitenkin suuri verrattuna Hangon
pohjaveden kloridipitoisuuteen,
$ ! $%$$%"##
# #$ "%#
#$% $$ $$ " $#$
('''' ' ' 46
joka useimmiten on alle 10 milligrammaa litrassa. Pohjaveden
suolapitoisuuden lisääntyminen
ei ole niinkään terveys- kuin makuhaitta. Suurin haitta on kuitenkin veden lisääntyvä korroosiovaikutus ja siitä aiheutuvat laitteistojen uusimistarpeet ja kasvavat vesihuoltokustannukset.
Ilmastonmuutos huomioon
vesihuoltosuunnittelussa
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulisi huomioida paikalliset erityispiirteet. Sopeutumisen suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa vaikeuttavat
kuitenkin ilmastonmuutokseen
liittyvät epävarmuustekijät ja yksittäisten toimien mahdolliset yhteisvaikutukset. Etenkin rannikkoseuduilla ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveden saatavuuteen ja laatuun on otettava huomioon kaupunkien vesihuoltosuunnittelussa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueiden vesihuoltoon on tutkittu Hangon lisäksi Porvoossa. Siellä selvitettiin
ilmastonmuutoksen vaikutuksia
alueen vesi- ja viemäriverkostoihin ja tarkasteltiin muutoksista
seuraavia riskejä alueen ihmisille,
taloudelle ja ympäristölle. Lisäksi
arvioitiin sopeutumis- ja varautumistoimien kustannuksia. N
BaltCICA-hanke: www.baltcica.org
CIP-hanke: Birgitta Backman, Samrit Luoma, Philipp Schmidt-Thomé and
Jukka Laitinen 2007. Potential risks for
shallow groundwater aquifers in coastal areas of the Baltic Sea: A case study in the Hanko area in South Finland.
In: Christer Pursiainen (ed.) 2007.
Towards a Baltic Sea Region Strategy in Critical Infrastructure Protection.
Nordregio Report 2007:5. 238 s.
Visio Hangosta kylpyläkaupunkina
Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus (YTK) sekä GTK järjestivät osana BaltCICA-hanketta
Hangossa työpajan. Tavoitteena
oli avata keskustelua ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjaveteen skenaarioiden avulla.
Niissä nousi esiin visio, jossa
Hangon tulevaisuus nähtiin kyl-
■
pyläkaupunkina. Tämä edellyttäisi teollisuuden vähenemistä ja
elinkeinorakenteen muuttumista
palveluyhteiskunnan suuntaan.
Kylpyläkaupungille puhtaan ja
hyvälaatuisen pohjaveden säilyttäminen on tärkeää. Lisäksi nousi
esille tarve kartoittaa tarkemmin
vesi- ja viemäriverkostoihin liittyvät ilmastoriskit.
VESIHUOLTO
Mikrotunnelointityömaa keskellä katua sekä porauksessa tarvittavat bentoniittisiilot.
Messut olivat hyvä päivitys No-Dig-sovelluksiin
Kaivamatonta tekniikkaa Berliinissä
Kansainvälinen kaivamattoman
saneerauksen yhdistys ISTT järjesti toukokuussa Wasser Berlin
vesitekniikan messujen yhteydessä No-Dig 2011:n. Messut yhdessä työkohteiden esittelyn kanssa tarjosivat hyvän päivityksen kaivamattoman tekniikan sovelluksiin.
Dig-osastolla oli esillä erilaista porauskalustoa, saneerauksissa käytettäviä putkia ja putkistojen tutkimusvälineitä jne. Myös merkittävillä vesilaitoksilla oli omat näyttelyosastot.
Messuilla esiteltiin mm. Pietarin vesilaitoksen toimintaa.
TEKSTI ja KUVAT Mika Nevala
Pöyry Finland Oy
NNKansainväliset Wasser Berlin vesitekniikan messut tarjosi riittävästi nähtävää jokaiselle, sillä messuilla oli noin 700 eri näytteilleasettajaa. Esillä oli uusia vesihuoltotuotteita
laidasta laitaan. No-Dig-näytteilleasettajia oli
173, ja niihin tutustui yli 5 700 vierasta. No-
Kaivojen tutkimiseen esiteltiin uusi lentävän lautasen näköinen laite, joka kuvaamista varten lasketaan kaivoon.
Työmaakäynnit perehdyttivät
uusiin tekniikoihin
Suomen kaivamattoman tekniikan yhdistys
FiSTT järjesti Berliiniin messumatkan, johon
kuului myös työmaapäivä. Sen aikana tutustuttiin kuuteen No-Dig-rakennuskohteeseen
Berliinissä. Vanhan Itä-Berliinin puolella tutustuttiin täysin uudenlaiseen viemärin saneeraustyöhön. Vanha 300 mm:n valurautainen paineviemäri uusittiin 500 mm:n paineviemärillä ilman kaivuuta. Kaivannot tarvittiin ainoastaan työn alku- ja loppupäässä.
Menetelmää kutsuttiin nimellä ”työnnä ja
vedä -menettely”. Siinä hydraulinen vetokone vetää ketjussa vanhaa putkea pois maasKuntatekniikka 5/2011
47
Jakeluvesijohtotyömaalla kaivannot oli suojattu lauta-aidoilla.
Valurautainen paineputkijärjestelmä
juomavedelle OD90/110/125
Muoviputken ja valurautaputken parhaimmat
ominaisuudet on nyt yhdistetty uudeksi
Blutop-järjestelmäksi.
Valurautaputken kestävyys, jäykkyys ja
liitosmenetelmä sekä muoviputken keveys ja
asennettavuus laajentavat käsitystä putken
käytettävyydestä. Blutop-järjestelmään
kuuluvat osat ovat suoraan yhdistettävissä
PE- ja PVC-linjoihin.
Saint-Gobain Pipe Systems Oy
Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI
Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA
Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 601
E-mail: [email protected]
www.sgps.fi
48
Uusi putki matkalla maan sisälle. Huomiota työmailla herättivät siistit, huolellisesti puusta
tehdyt kaivantojen tuennat.
ta. Ketjun perässä tulee laajennusterä. Sen perässä on kaira, joka kerää uuden putken tarvitseman tilan kohdalta ylijäämämaan
pois. Viimeisenä lenkkinä vedetään uutta putkea. Menetelmän
etuna on se, että saadaan vanha putki pois maasta ja kerätään
maa pois eikä tapahdu maansiirtymiä. Haittapuolena menetelmässä lienee kallis metrihinta.
Tulvareittejä
mikrotunneloinnilla
Mielenkiintoinen esittelykohde
oli melko keskellä kaupunkia oleva massiivinen tulvareitin rakentaminen mikrotunnelointimenetelmällä. Keskustamaisella alueella, täysin rakennetussa ympäristössä työtila on otettu keskeltä
katua. Kohteen yläjuoksulla on
ollut merkittäviä tulvaongelmia
sateella, sillä pohjaveden luontainen kulkureitti on katkaistu aikanaan metrotunnelilla.
Tarkoituksena on nyt rakentaa
metrotunnelin ja kadun alitse poraamalla 60 metriä 1 800 mm:n
sukellusviemäriä helpottamaan
tilannetta. Kohdetta varten on
valmistettu betonisia 4 metriä
pitkiä erikoisputkia, jotka painavat 13 tonnia. Putken asentamista varten tarvitaan bentoniittilietettä suojaamaan ja voitelemaan
putkea asennuksen ajaksi. Laajassa kohteessa myös tarvittava ben-
toniittimäärä on suuri.
Työtä varten on rakennettava suuret betoniseinin varustetut asennuskaivannot molemmin puolin metrotunnelia. Putken asennussyvyys tulee olemaan
noin 20 metriä maanpinnasta.
Normaali pohjaveden pinta kohteessa on –6,5 metrin tasossa.
Lasikuitusukkia
viemäreihin
Jakeluvesijohdon uusimista esiteltiin kohteessa, jossa uusittiin
100 mm:n valurautaputki uudella 100 mm:n putkella. Vanha putki vedetään uuden putken edellä
pois, ja hajotetaan mekaanisesti
tulokaivannossa. Menetelmä vaati useita kaivantoja, sillä kohteessa oli paljon avattavia taloliitoksia. Myös väliaikainen vedenjakelu oli jouduttu järjestämään.
Huomionarvoista työkohteessa
oli se, että kaikki kaivannot oli
tuettu puulla ja samalla rakenteella myös siististi aidattu.
Viimeisessä kohteessa tutustuttiin viemäreiden saneerausmenetelmään. Siinä vanhojen viettoviemäriputkien sisälle asennettiin
muotoiltava lasikuituinen sukkaputki, joka paikalleen asennuksen jälkeen kovetetaan UV-valolla. Kohteessa esiteltiin myös viemärin kuvaustekniikkaa. Viemärit tutkitaan kuvaamalla ne tarkoitusta varten suunnitellulla robottikameralla ennen ja jälkeen
saneerauksen.
Kaivojen tutkimiseen esiteltiin
myös uusi lentävän lautasen näköinen laite, joka kuvaamista varten lasketaan kaivoon. Kaivosta
lautanen ottaa kuvia joka suuntaan 5 cm:n välein. Näin saadaan
hyvin tarkastettua ja dokumentoitua kaivon tila. N
Seuraavat No-Dig-messut järjestetään
Sao Paulossa Brasiliassa
12.–14.11.2012.
VESIHUOLTO
Lisää asiantuntemusta ja läpinäkyvyyttä
Vesilaitosten toimintaan on
saatava lisää tehoa
Vesihuoltolaitoksissa
esiintyy ongelmia toiminnan tehokkuudessa
ja investointien pitkän
aikajänteen suunnittelussa huolimatta siitä,
että kunnallisia vesihuoltolaitoksia on viime vuosina liikelaitostettu ja yhtiöitetty. Hallintoelimissä ei ole tarpeeksi asiantuntemusta
eikä toiminta ole riittävän läpinäkyvää. Mikä
olisi tehokkain hallintamalli vesihuoltolaitosten toimintaan?
● Maila Herrala, tutkija, DI (väit.)
Oulun yliopisto
Tuotantotalouden osasto
maila.herrala@oulu.fi
NN Suomen hajanainen vesi-
huoltosektori sisältää monia,
pääasiassa kunnallisia toimijoita. Muutaman vuosikymmenen
ajan etenkin suurissa kunnissa
kunnallisia vesihuoltolaitoksia
on liikelaitostettu ja viime vuosina myös yhtiöitetty. Kunnilla
on kuitenkin edelleen keskeinen
rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa. Vesihuolto koetaan
julkishyödykkeeksi, jonka saanti halutaan taata kaikissa olosuhteissa. Tämän takia myös julkinen omistus koetaan erityisen
tärkeänä.
Lain mukaan kunnalla on
vastuu vesihuoltopalvelujen
tarjoamisesta alueellaan, ja sen
lakisääteisiin tehtäviin kuuluu
prosenttia
ROI = Return on investment = Sijoitetun
pääoman tuottoprosentti
8
7
ROA = Return on asset = Kokonaispääoman tuottoprosentti
6
ROE = Return on equity = Oman
pääoman tuottoprosentti
5
4
3
2
1
0
-1
-2
Kunnan yksikkö
Liikelaitos
Kunnan omistama osakeyhtiö
Osuuskunta
Liikelaitokset näyttäisivät suoriutuvan taloudellisesti paremmin kuin muut hallintomuodot. Liikelaitosten parempi kannattavuus johtunee siitä, että ne ovat keskimäärin suurempia kuin muut laitokset, liikelaitokset maksavat yhteisöveroa vain tietyin edellytyksin ja osa osakeyhtiöistä ja osuuskunnista toimii voittoa tavoittelematta. Tutkimuksessa tarkasteltiin 39 palveluiltaan samankaltaisen
vesihuoltolaitoksen tilinpäätöksiä vähintään neljältä vuodelta.
mm. vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen määrittäminen. Useissa kunnissa kunta voi omistajan
asemassa vaikuttaa myös vesihuoltolaitoksen resursseihin,
investointeihin ja hintoihin sekä puuttua jopa käytännön päätöksentekoon.
Kunta voi esimerkiksi alihinnoitella vesimaksut niin, että ne
eivät kata syntyneitä kustannuksia. Toisessa ääripäässä kunta voi
käyttää vesihuoltomaksuista saatavia tuloja kunnan budjettivajeen täyttämiseen. Laki kuitenkin lähtee siitä, että hintojen ja
kustannusten pitäisi vastata toisiaan.
Ongelmaksi kunnan merkittävä rooli vesihuoltopalvelujen tuottamisessa muodostuu
silloin, kun kunta tietoisesti tai
tiedostamatta hankaloittaa vesihuoltolaitoksen liiketoimin-
taa, tarvittavien investointien
tekemistä tai kannattavaa toimintaa.
Kuntaomistajalla
ratkaiseva vaikutus
Kuntaomistaja voi vaikuttaa vesihuoltolaitoksen toimintaan lautakunnan, johtokunnan tai hallituksen kautta (valitusta hallintomuodosta riippuen). Väitöstutkimuksen perusteella poliittinen
päätöksenteko vaikuttaa erityisesti hallinnollisesti kuntaa lähellä toimiviin vesihuoltolaitoksiin,
eli kunnan yksiköihin, sekä jonkin verran myös liikelaitoksiin.
Kunta tekee päätökset investoinneista ja rahoituksesta usein
budjettivuosittain ja valtuustokausittain, mikä tekee pitkän aikajänteen suunnittelusta vesihuoltolaitoksen kannalta hankalaa. Investointi- ja hinnoittelu-
päätösten tekeminen vain vuodeksi tai neljäksi vuodeksi kerrallaan voi vaarantaa pitkällä aikajänteellä vesihuoltolaitoksen
tulorahoituksen ja mahdollisuuden tehdä riittäviä investointeja putkiverkoston peruskunnon
ylläpitämiseksi. Lopulta palvelun
laatu kärsii.
Ongelmana tällä hetkellä on
myös se, että kunnan omistamien vesihuoltolaitosten hallituksen
jäsenillä ei tutkimusaineiston perusteella ole aina riittävää teknistä ja liikkeenjohdollista osaamista. Hallituksen jäsenet voidaan
valita esimerkiksi vain poliittisten valtasuhteiden perusteella, ei
ammatillisin perustein.
Liikkumatilaa
vesilaitoksen johdolle
Yhtenä ratkaisuna havaittuihin
ongelmiin voidaan nähdä tehKuntatekniikka 5/2011
49
VESIHUOLTO
täväjaon selkeyttäminen omistajan ja vesihuoltolaitoksen operatiivisen johdon välillä. Tavoitteena tulisi olla omistajaohjauksen
ja käytännön johtamisen erottaminen niin, että palveluntuottajalla olisi selkeä toimeksianto ja
riittävä johtamisvapaus arkipäivän toiminnassa ja kuntaomistaja
keskittyisi omistajapolitiikkaan ja
strategiseen johtamiseen.
Vesihuoltolaitoksen luotta-
KEYPRO – AVAIN VERKKOTIETOON
Läpinäkyvyys,
vertailu ja tietojen
julkisuus tulisi nähdä mahdollisuutena
löytää parhaita
käytäntöjä ja oppia
niistä.
KeyAqua
Vesi- ja viemäriverkon tiedot
hyötykäyttöön
Helppokäyttöinen tietojärjestelmä
verkkotietojen katseluun ja ylläpitoon
100% Internetissä toimiva järjestelmä palveluna
Avaimet käteen -toimitus, tiedot siirretään
vanhoista lähteistä
Kysy tarjous tai sovi
ilmainen esittely!
Puh. 09 836 2310
www.keypro.fi
Tule
Huoltoasemapäiville
28.–29.9.2011
Hämeenlinnaan Aulangolle!
Katso ohjelma ja ilmoittaudu 12.9.2011 mennessä:
www.oil.fi > Koulutus > Huoltoasemapäivät
50
musjohdon jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen.
Koska eri kuntien vesihuoltolaitokset eivät todellisuudessa kilpaile keskenään, hallituksen jäseniä voitaisiin valita myös muista
vesihuoltolaitoksista.
Vesihuoltolaitoksen johdon
tulisi käytännön toimien ohella
tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia ja järjestelmällisesti hallita vesihuoltolaitoksen
omaisuutta. Puutteelliset tiedot
infrastruktuurin todellisesta tilasta voivat lisätä korjausvelkaa sekä
heikentää palveluntarjonnan luotettavuutta sekä laatua.
Vesihuolto-omaisuuden systemaattinen kartoitus ja mallinnus
mahdollistaisivat infrastruktuurin nykykunnon ja tulevaisuuden investointitarpeiden määrittämisen sekä toisaalta hiljaisen
tiedon siirtämisen henkilöstön
sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Omaisuuden hallinnan
ja kustannustietoisuuden tärkeys tulisi ymmärtää kaikilla päätöksenteon tasoilla vesihuoltolaitoksesta valtionhallintoon.
Kohti toiminnan
läpinäkyvyyttä
Läpinäkyvyys parantaa eri vesihuoltolaitosten vertailua ja mahdollistaa sen selvittämisen, mitkä laitokset toimivat tehokkaasti
ja mitkä eivät. Nykyistä parempi
läpinäkyvyys auttaisi myös vesihuoltolaitoksen operatiivista johtoa ja kuntaomistajaa vertaamaan
omaa yksikköään muiden kuntien vastaaviin.
Tässä tutkimuksessa havaittiin suuria eroja vesihuoltolaitosten toiminnassa ja taloudellisessa
läpinäkyvyydessä. Muutama osakeyhtiö esimerkiksi jopa kieltäytyi antamasta tietojaan tutkimuskäyttöön. Puutteet toiminnan ja
talouden läpinäkyvyydessä voivat
vaikeuttaa esimerkiksi asianmukaisten investointi- ja hinnoittelupäätösten tekemistä.
Avoimuuden edistäminen ja
yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja
vesihuoltolaitosten tehokkuuden edistämiseen. Uudessa val-
misteilla olevassa vesihuoltolaissa tulisi antaa selkeitä ohjeita, mitä tietoja ja missä muodossa vesihuoltolaitosten tulisi julkistaa.
Läpinäkyvyys, vertailu ja tietojen
julkisuus tulisi nähdä mahdollisuutena löytää parhaita käytäntöjä ja oppia niistä.
Tavoitteena ammattimainen omistajaohjaus
Vesihuoltolaitoksia tulisi hallita
siten, että ne voivat toimia pitkällä aikajänteellä kannattavasti
ja luotettavasti, eikä niiden toimintaa rajoiteta perusteettomasti. Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten toiminnassa ovat avainasemassa pitkän aikavälin toimintaja investointisuunnitelmat, kustannusten kattaminen maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys.
Vesihuoltolaitokset ovat luonnollisia monopoleja, minkä takia
kunnallinen omistus on tarpeen,
eikä yksityistämistä tule suosia.
Vesihuoltolaitoksille tulisi kuitenkin antaa riittävästi liikkumatilaa.
Ammattimaista omistajaohjausta
vahvistamalla kunnat pystyisivät
valvomaan toimintaa ja turvaamaan vesihuollon palvelutason
myös tulevaisuudessa.
Vesihuoltolaitosten ja kuntaomistajien on oltava valmiita
muuttamaan toimintatapojaan,
jotta vesihuoltopalvelut voidaan
tuottaa asiakaslähtöisesti, luotettavasti ja laatuvaatimukset täyttäen. Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistyötä, ymmärrystä, avoimuutta ja yhteistä halua muuttaa toimintatapoja. N
Väitöskirja verkossa:
http://herkules.oulu.fi/
isbn9789514294778/
isbn9789514294778.pdf
VÄITÖSKIRJAN AINEISTO
■ 14
haastattelua (12 vesihuoltolaitoksen johtajaa sekä Kuntaliiton ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen edustajat)
■ Kysely
lähetetty 278 vesihuoltolaitoksen johtajalle, vastauksia
38, vastausprosentti 13,7
■ Tilinpäätösanalyysit
huoltolaitoksesta
39 vesi-
AUTOMAATIO
Suunnittelukuvat/Linja Arkkitehdit Oy
Koulut ja päiväkoti muodostavat kolmen toisiinsa kytketyn rakennuksen kokonaisuuden. Tilojen muunneltavuus mahdollistaa monipuolisen oheis- ja iltakäytön. Kullakin palveluyksiköllä on omat tilat, sisäänkäynnit ja piha-alueet.
Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskukseen tulee tilat noin tuhannelle lapselle ja nuorelle.
JYVÄSKYLÄÄN KOULU- JA PÄIVÄKOTIKESKUS ELINKAARIHANKKEENA
● Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja YIT allekirjoittivat 17.8.
sopimuksen Huhtasuon yhtenäiskoulun, erityiskoulun ja päiväkodin toteuttamisesta elinkaarihankkeena. YIT vastaa koulu- ja
päiväkotikeskuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta
sekä elinkaaren aikaisista palveluista 2033 saakka.
Huhtasuon yhtenäiskouluun,
erityiskouluun ja päiväkotiin tulee tilat kaikkiaan noin 1 000 lapselle ja nuorelle. Koulun yhteyteen rakennetaan täysimittainen,
1 200 neliön liikuntahalli, jossa
on 450 katsomopaikkaa. Rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 16 000 neliötä.
Huhtasuon hankkeen investoinnin arvo on noin 35 miljoonaa euroa ja elinkaarihankkeen
Radan perusparannus allianssiurakkana
kissektorin hankkeessa ensimmäistä kertaa Euroopassa. Allianssimallissa osapuolet jakavat hankkeeseen liittyvät riskit
ja hyödyt sekä vaihtavat nykyistä avoimemmin urakkaan ja sen
kustannuksiin liittyvää tietoa. Taloudellinen malli perustuu ns.
open book -menettelyyn, jossa urakoitsijoille ja suunnittelijoille maksetaan todelliset syntyneet kustannukset ja sopimuksen mukainen kate.
Liikennevirasto tavoittelee al-
● Liikennevirasto toteuttaa
Tampereen Lielahden ja Kokemäen välisen radan peruskorjauksen allianssimallilla. Liikennevirasto, suunnittelijat ja urakoitsijat muodostavat yhteistyöryhmän, allianssin, joka vastaa
hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Toimintatapaa käytetään jul-
Kokkolan
asuntomessuilla
liki 128 000
kävijää
● Kokkolassa 14.8. päättyneillä asuntomessuilla vieraili liki
128 000 kävijää. Kävijätutkimuksen mukaan 95 prosenttia piti
messuja erinomaisina tai hyvinä.
Erityisesti kiitosta saivat komea ja
selkeä messualue, merimaisema
ja toimiva kokonaisuus.
52
Osuuskunta Asuntomessut/Tomi Hirvinen
kokonaisarvo noin 55 miljoonaa.
Kiinteistön omistajaksi tulee Jyväskylän kaupungin omistama
kiinteistöosakeyhtiö. Huhtasuon
koulu- ja päiväkotikokonaisuus
rakennetaan kahdessa vaiheessa 2012–15.
– Elinkaarihankkeella tavoittelemme kustannustehokasta,
koko elinkaaren aikaista palvelutilaratkaisua, kiinteistöjohtaja
lianssimallilla parempaa tuottavuutta, avoimempaa toimintatapaa sekä laadukkaampaa ja
edullisempaa lopputuotetta.
Allianssiurakan toteuttaa VR
Track Oy yhdessä Liikenneviraston kanssa. Perusparannuksen
ratasuunnittelu aloitetaan syksyn aikana ja rakentaminen ensi vuonna. Hankkeen arvioidaan
valmistuvan 2015.
Urakassa perusparannetaan
noin 90 kilometriä rataa. Kustannusarvio on 90–95 miljoo-
Esko Eriksson Jyväskylän kaupungin Tilapalvelusta sanoo.
Kiinteistöt liitetään YIT:n
kiinteistövalvomoon, jolloin sekä olosuhteet että energiankulutus ovat ympärivuorokautisessa seurannassa. YIT vastaa elinkaarihankkeen kaikista rakentamiseen sekä ylläpitoon liittyvistä
riskeistä 20 vuoden ajan.
naa euroa. Tästä Liikenneviraston raidemateriaalihankintojen
osuus on 20–30 miljoonaa.
Seuraavana Tampereen
Rantaväylän tunnelointi?
Seuraava allianssimallilla toteutettava hanke saattaa Liikenneviraston mukaan olla Tampereen
Rantaväylän tunnelointihanke,
jonka kustannukset lienevät 200
miljoonan euron tasolla. Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on kaksi kolmannesta.
Kiinnostus messutaloja kohtaan
näkyy myös asuntojen myynnissä.
Messualueelle rakennetuista 131
asunnosta myymättä on enää 17.
Ensi kesänä asuntomessut järjestetään Tampereen Vuoreksessa, 2013 Hyvinkään Yli-Jurvassa ja
2014 Jyväskylän Äijälänrannassa.
Kokkolan Vanhansatamanlahdella sijaitseva 9 hehtaarin
asuntomessualue on täyttömaalla muokattu pyöreäksi.
Tampereen
keskustan ja
Vuoreksen yhdistävä
silta valmis
● Tampereen katuverkoston pisin
silta, 310 metriä pitkä Särkijärven
silta vihittiin käyttöön kesäkuun lopulla. Teräspalkkisillan avautumisen
myötä matka uudesta Vuoreksen
kaupunginosasta Tampereen keskustaan lyhenee noin seitsemään
kilometriin.
– Sillan aiheuttamat haitat luonnolle ja Särkijärven virkistyskäytölle on minimoitu. Sillan estetiikka
on sovitettu maisemaan. Liikenne-
melun leviämistä ympäristöön vähennetään ajoradan melukaiteella
sekä ajoradan ja kevyen liikenteen
väylän välissä olevalla lasisella meluseinällä. Hulevedet johdetaan maa-
Särkijärven silta on kolmijänteinen, teräsbetonikantinen liittorakenteinen teräspalkkisilta. Siihen on käytetty 830 metriä teräsputkipaaluja ja 3 200 kuutiota betonia. Betonirakenteiden raudoitteet
painavat 600 000 kg ja kantava teräspalkisto 1 000 000 kg. Sillan
on suunnitellut Insinööritoimisto Pontek Oy:n Juhani Hyvönen.
Havainnekuva/NORDIS
alueelle käsittelyjärjestelmään, Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen kertoo.
Kevyen liikenteen
silta ulkoilijoille
Auroransillan 50 metrin pituiset tukikaaret kurottavat parinkymmenen metrin korkeuteen.
● Helsingin Keskuspuiston ja
Eläintarhan väliset ulkoiluyhteydet paranevat kertaheitolla, kun
Nordenskiöldinkadun ylittävä Auroransilta saadaan valmiiksi syyskuussa 2012. Rakentamaan pääs-
Suur-Savon
Sähkö rakentaa
vesivoimalaitoksen
Ouluun 79
miljoonan euron
jätteenpolttolaitos
● Suur-Savon Sähkö rakentaa uuden vesivoimalaitoksen Kissakoskelle. Laitoksen peruskivi muurattiin 18.8. Uusi voimalaitos korvaa
kaksi vanhaa 1930- ja 1940-luvulla rakennettua laitosta.
Laitoksen valmistuttua Kissakosken sähkön vuosituotanto nousee
8 000 MWh:sta 9 000 MWh:iin.
Uuden voimalaitoksen tuotanto
vastaa lähes 2 000 asiakkaan kotitaloussähkön käyttöä. Vanha voimalaitos tullaan säilyttämään osana
Kissakosken sähkönäyttelyä.
Uusi voimalaitos otetaan tuotantokäyttöön maaliskuussa 2012.
Lopullisesti se valmistuu elokuun
2012 loppuun mennessä.
Hankkeen kokonaiskustannus
on noin 5,7 miljoonaa euroa. Investointitukea on saatu Suur-Savon
energiasäätiöltä ja TEM:ltä.
● Oulun Energia rakentaa Oulun
Laanilan kaupunginosaan jätteitä
polttavan ekovoimalaitoksen, joka
aloittaa toimintansa syksyllä 2012.
Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Puolet tästä tulisi Oulun Jätehuollon
alueelta ja loput muualta Pohjois- ja
Itä-Suomesta. Ekovoimalaitos kak-
tiin elokuussa. Urakoitsijaksi on valittu Lemminkäinen Oy.
Runsaat 160 metriä pitkän kevyen liikenteen sillan ulkomuotoa hallitsee kaksi teräksistä, yli 50 metrin
pituista tukikaarta. Sillan viiden metrin levyiselle kulkuväylälle mahtuu
myös hiihtolatu.
Sillan suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa rakennusvirasto.
Kustannusarvio on kaikkiaan noin
neljä miljoonaa euroa.
sinkertaistaa valmistuttuaan jätteiden hyötykäytön Oulun seudulla.
Kemiran tehdasalueella Laanilan kaupunginosassa sijaitseva ekovoimalaitos jalostaa vuosittain noin
120 000 tonnia lähinnä kotitalouksista peräisin olevaa jätettä höyryksi, sähköksi ja lämmöksi. Laitoksen teho on noin 55 megawattia
ja kustannusarvio noin 79 miljoonaa euroa.
www.oulunenergia.fi
Havainnekuva/Suur-Savon Sähkö
www.oulunenergia.fi/ekovoimalaitos/ esittelyanimaatio
Uuden vesivoimalaitoksen valmistuminen ei vaikuta vedenkorkeuksiin eikä -virtaamiin. Kalaporras korvataan voimalaitoksen välittömään läheisyyteen rakennettavalla luonnonmukaisella kalatiellä.
Ensi vuoden alussa alkaa ekovoimalaitoksen puolisen vuotta kestävä käyttöönotto- ja koekäyttövaihe. Pääosa laitoksen tuottamasta
energiasta hyödynnetään Kemiran teollisuusprosesseissa.
53
Havainnekuvat/Finnoo–Kaitaa visio, 30.6.2011 WSP Finland Oy
FINNOO-KAITAASTA VISIOIDAAN ESPOON VENETSIAA 2030
● Espoon rannikkoalueen viimeiselle laajalle aluerakentamiskohteelle, Finnoo-Kaitaalle on
valmistunut kehittämisvisio. Uuden kaupunginosan suunnittelu pääsi käytiin, kun kaupunginvaltuusto päätti 12.10.2009 sijoittaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon alueen ulkopuolelle. Myös metrolinjan ja kahden aseman sijoittuminen alueelle avaa hyvät lähtökohdat uudelle 20 000 asukkaan ja 4 000–
6 000 työpaikan kaupunginosalle, jonka kaavaillaan valmistuvan
2030. Nykyään Finnoo-Kaitaalla
on asukkaita alle 3 000.
Vision mukaan Finnoo-Kaitaasta muodostuu Espoon ur-
Energiaviisaita
yhdyskuntasuunnittelijoita
kuntiin
● Yhdyskuntien tärkeimmät
energiatehokkuusratkaisut tehdään maankäytön, liikenteen,
energiatuotannon ja rakentamisen suunnittelussa. Aalto-yliopistossa on meneillään erityisesti kaavoittajille ja muille yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisille suunnattu projekti, jossa pureudutaan näihin asioihin.
Hanketta osarahoittaa Intelligent Energy Europe -ohjelma.
Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO toteuttaa 17.10.2011–12.6.2012
54
Kanavat, rantarakentaminen ja
vilkas satama-alue muodostavat
”Espoon Venetsian”.
Finnoon keskuksen julkiset
ulkotilat ovat osin kansiratkaisuja.
baanein ja tiivein merikaupunginosa, jonka kanavat ja rantarakentaminen tekevät siitä omaleimaisen ”Espoon Venetsian”. Alu-
een vetovoimatekijöitä ovat laaja
pienvenesatama ja siihen liittyvä
vesivirkistyskeskus, ekologiseen
elämäntapaan opastava luonto-
koulutusohjelman (16 pv) yhdyskuntasuunnittelijoiden energiaosaamisen vahvistamiseksi. Koulutus tarjoaa tietoa ja työvälineitä eri energiavaihtoehtojen vaikutuksista maankäyttöön ja kaavoitukseen. Ohjelman sisällöt ja
työskentelytavat on suunniteltu siten, että osaamista voidaan
hyödyntää ketterästi omassa
työssä energiatehokkaiden kaavoitusratkaisujen luomiseksi.
Koulutusohjelman toteutuksessa ovat mukana myös Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus, Energiatekniikan laitos,
Arkkitehtuurin laitos sekä Talotekniikan instituutti.
Energiatehokkuus
käy kunnille
kalliiksi
www.aaltopro.fi/eys
● Kuntaliitto on huolestunut EU:n valmisteilla olevasta direktiivistä, joka uudistaa
energiatehokkuutta koskevia
määräyksiä. Mikäli direktiivi hyväksytään, se tulee voimaan
1.1.2014. Direktiivi aiheuttaisi kunnille satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset
vuosittain.
– Esityksen mukaan kunnat
velvoitettaisiin lisäämään energiankulutukseen liittyviä rakennusten korjauksia ja energiakatselmuksia usean sadan
miljoonan euron edestä vuosittain, Kuntaliiton energiainsi-
talo sekä linnustoltaan ainutlaatuinen kosteikkoalue.
Visio hahmottaa alueen korkeine torneineenkin ilmavaksi
ja veistokselliseksi. Kaupan konsepti perustuu pienliikkeisiin, ja
tarkoitus on toteuttaa Finnoon
metroaseman yhteyteen moderni kauppahalli. Metroasemalta ja
pienvenesatamasta on vilkas vesibussiliikenne saaristoon. Vision
mukaan 2030 alueen asukkailla
ja yrityksillä on mahdollisuus toimia hiilineutraalisti.
Vision laadinnasta vastasi konsulttiryhmä, jossa pääkonsulttina
toimi WSP Finland Oy.
www.finnoovisio.info
nööri Kalevi Luoma kertoo.
Toteutuessaan direktiivi velvoittaisi myös energian myyjät tai jakelijat säästämään asiakkaidensa energiaa vuosittain
1,5 prosenttia liikennepolttoaineita lukuun ottamatta.
Luoman mukan suunniteltu direktiivi on etenkin kaukolämmön ja sähkön toimittajille ongelmallinen, koska näillä
on toimitussopimuksiin perustuva velvoite toimittaa asiakkaalleen tämän kulloinkin tarvitsema määrä energiaa.
Esitys voi myös romuttaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvan
kuntien sekä työ- ja elinkeinoministeriön välisen energiatehokkuussopimusjärjestelmän.
● Ranta-Toppilan vanha teollisuusalue muuttuu uudeksi merelliseksi kaupunginosaksi Oulussa. Kaupunkilaiset pääsevät esittämään
kehitysideoita alueelle pystytetyssä kontissa.
Oulu on osana eurooppalaista
verkostoa mukana EU-hankkeessa
B-Team – Brownfield Policy Improvement Task Force, jonka tavoitteena on entisten teollisuusalueiden kehittäminen uuteen käyttöön.
Hankkeessa ovat mukana muun
muassa Dublinin ja Belfastin merenrantakaupungit.
Oulun Ranta-Toppilaan kaavoi-
Havainnekuva/Oulun kaupunki
Oululaiset
ideoivat uutta
kaupunginosaa
kontissa
Oulun Ranta-Toppilaan tulee uusi merellinen asuinalue. Paikalle on jo viety kontti, jossa oululaiset voivat esitellä ideoitaan alueen kehittämisestä.
tetaan parhaillaan uutta merellistä
asuinaluetta. Alueelle tulee myös
merellisten palveluiden keskus. Uusi Ranta-Toppilana tunnettu alue
yhdistää Meri-Toppilan Toppilansalmeen kohti merta. Alueen ke-
hittämisideoita halutaan tiedustella
myös kaupunkilaisilta, minkä vuoksi Toppilansalmen rannalle on viety
ideariiheksi vanha rahtikontti.
Kontti on suunnitelmien esittelypaikka ja paikka aivoriihille, jois-
Valokaapelien
asennus
nopeutuu
Aurinkokeräinyritys palkittiin
● Savosolar Oy valmistaa
keräimiä, joissa säteilyenergia siirretään lämpönä nesteeseen ja sitä kautta käyttöveden ja tilojen lämmitykseen. Yritys tuo markkinoille kokoalumiinisen direct flow -aurinkolämpökeräimen absorberin. Absorberi tarkoittaa lämpökeräimen sisällä olevaa rakennetta, joka ottaa vastaan
auringon säteilyn ja lämpiää sen vaikutuksesta. Direct flow:ssa neste kiertää
suoraan lämpöä keräävän
rakenteen sisällä sen sijaan,
että lämpöä keräävään levyyn olisi kiinnitetty nestettä kuljettava putki.
– Savosolar on ainoa
valmistaja maailmassa, joka pystyy tekemään selektiivisen tyhjiösputteroidun nanopinnoitteen valmiiseen koottuun absorberiin, jossa myös päätyputket ovat kiinnitettyinä,
kertoo toimitusjohtaja Jari
Varjotie.
Yritys sai kansainvälisen
innovaatiopalkinnon (Intersolar Award) kesäkuussa.
www.savo-solar.fi
www.eltelnetworks.fi
Reija Anttonen
Savosolarin in-line -tyhjiöpinnoituskoneella voidaan
pinnoittaa kokonaisia absorbereita, joissa on päätyputki kiinnitettynä. Tämä tekee mahdolliseksi direct
flow -absorberien valmistuksen.
● Eltel Networks Oy on
ensimmäisenä Suomessa
ottanut käyttöön mikroojitusteknologian tietoliikenneverkkojen rakentamisessa. Mikro-ojitusteknologian hyötyjä ovat
mm. ympäristöystävällisyys, nopeus ja kustannustehokkuus.
Menetelmää käytettäessä aikaisemmin
kaivetun puolen metrin ojan sijaan maahan
sahataan kapea ura,
johon kaapelit upotetaan. Uran syvyys vaihtelee 30–40 cm. Kaape-
lin upottamisen jälkeen
ura täytetään seulotulla hiekalla, joka kastellaan ja tärytetään, kuten kunnalliset ohjeet
edellyttävät. Urien leveyttä voidaan vaihdella
tarpeen mukaan.
Ensimmäinen kohde,
jossa Eltel käyttää mikro-ojitusteknologiaa,
käynnistyi heinäkuussa
Kangasalla. Elisan tilaama työ käsittää kerrostaloalueen, jonka pariinkymmeneen kiinteistöön
on tulossa laajakaistaliittymät. Alueelle asennetaan suojaputket, joita
pitkin valokaapeli puhalletaan kiinteistöön.
Valokaapelin asennuksessa Kangasalla käytetään mikro-ojitusteknologiaa.
sa kootaan ja kehitellään oululaisten ideoita, aloitteita ja innovaatioita. Kontin avajaisia vietettiin
Toppilansalmen rannassa 18.8.
Kontti on avoinna 16.9. asti.
The Irish Times -lehden pääkonttori Dublinissa.
Vanhaa tiiltä ja
modernia lasia
● Dublinissa sijaitsevan The
Irish Times -lehden pääkonttori on osittain purettu ja osittain
saneerattu. 1800-luvun tiiliarkkitehtuuria edustavan rakennuksen julkisivuun yhdistettiin
modernia lasiarkkitehtuuria.
Lasiatrium yhdistää rakennuksen Fleet Streetin moderneihin
kiinteistöihin.
Selkeät geometriset rakenteet ja 2 200 neliötä rakennelasitusta Interpanen ipasol neutral control -lasilla takaavat, että sisätilat ovat valoisia, mutta kesäkuumallakin miellyttävän viileitä.
www.interpane.com
55
KL-Kustannus Oy
t,-,VTUBOOVT0ZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJKB,VOUBMFIEFOQÊÊUPJNJUUBKBLTJ
POOJNJUFUUZ75.Hannu
Kataja,-,VTUBOOVT0Z
LVTUBOUBBNZÚT,VOUBUFLOJJLLBMFIUFÊKBWBTUBB
QÊÊPTJO,VOUBUFLOJJLBO
GPPSVNJOQBMWFMVJTUB,BUBKBBMPJUUJVVEFTTBUFIUÊvässään 28.6.
7JJNFJTFUQBSJWVPUUB
)BOOV,BUBKBPOWBTUBOOVULVOUBBMBOWFSLLPUFMFWJTJPTUB,VOUBUWTUÊ
"JFNNJOIÊOPOPMMVU
QÊÊMMJLLÚUFIUÊWJTTÊ:MFO
UWVVUJTJTTBKB.57OVVUJTUPJNJUVLTFTTBTFLÊUPJNJUUBKBOB7BBTBMFIEFTTÊKBUPJNJUVTTJIUFFSJOÊ
*MLBTTB
/JNJUZTPOPTB,VOUBliitto-konsernin viestinnän
LFIJUUÊNJTUÊ5BWPJUUFFOB
POMJTÊUÊKBUFIPTUBBNPOJLBOBWBJTUBWJFTUJOUÊÊ
KPUBUBSWJUBBOLVOUBLFOUÊOWPJNBLLBBTTBSBLFOOFNVVUPLTFTTB
Ramboll
Finland Oy
%*Kari Salmi on nimiUFUUZWUUPJNJBMBKPIUBKBLTJ
5BMPUPJNJBMBMMF
neväylät-yksikköön Espooseen.
t*OT".,Jaana Alalauri on nimitetty projekUJQÊÊMMJLÚLTJ0VMVO*OGSB
-yksikössä.
Raaseporin
kaupunki
Helsinkiin.
t%*Kari Leminen on niNJUFUUZ1SPKFDU.BOBHFSJLTJ7FTJIVPMUPZLTJLLÚÚO
UPJNJQBJLLBOBBO/FQBM
t%*Martti Sorkamo on
OJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ*OGSB1PIKBONBBO
BMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO
t"VUPNUFLOJOT".,
Kari Jauhiainen on niNJUFUUZWBOIFNNBLTJ
TVVOOJUUFMJKBLTJ5FPMMJTVVT
KBFOFSHJBZLTJLLÚÚO+Zväskylään.
t*OTMikko Uljas on nimitetty toimistopäällikökTJ*OGSB1PIKBONBBOBMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO
t*OT"., Ville John
on nimitetty projektipäälMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPtutkimus -yksikössä HolMPMBTTB
Ramboll
Talotekniikka Oy
t*OTMarko Loikkanen
on nimitetty ryhmäpäälliLÚLTJ7FTJIVPMUPZLTJLÚTTÊ)PMMPMBTTB
t:NQJOTVille Nikkilä
on nimitetty ryhmäpäälMJLÚLTJ+ÊUFIVPMUPKBHFPtutkimus -yksikössä.
t##" Mikael Sulonen
on nimitetty projektipäälMJLÚLTJ345'JOMBOEJTTB
0VMVTTB
t%*Hemmo Sumkin
on nimitetty suunnitteluQÊÊMMJLÚLTJ5BMPZLTJLLÚÚO
Helsinkiin.
t4ÊILÚJOTJOÚÚSJ Heini Seppälä on nimitetty
projektipäälliköksi SähköZLTJLLÚÚO5BNQFSFFMMF
t*OT".,Timo Mankkinen on nimitetty pääTVVOOJUUFMJKBLTJ5FPMMJTVVT
KBFOFSHJBZLTJLLÚÚO+Zväskylään.
t"SLLJUKalle Rautavuori on nimitetty proKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ.BBOLÊZUUÚZLTJLÚTTÊ5BNQFSFFMMB
56
t%*Klas Hytönen on
OJNJUFUUZKPIUBWBLTJLPOTVMUJLTJ*OGSB1PIKBONBBO
BMVFZLTJLLÚÚO7BBTBBO
t3*%*Pasi Kuivasniemi on nimitetty projektiQÊÊMMJLÚLTJ5BMPZLTJLLÚÚO
t'5Sanna Sopanen on
nimitetty ryhmäpäällikökTJ:NQÊSJTUÚLPOTVMUPJOUJ
yksikköön Espooseen.
Vaasan kaupunki
t7BBTBOLBVQVOHJOKPIUBKBLTJPOWBMJUUVWBSBUVPNBSJTomas Häyry
)ÊZSZPOUPJNJOVUWU
LBVQVOHJOKPIUBKBOBNBBMJTLVVTUBMÊIUJFO5ÊUÊFOOFOIÊOPOUPJNJOVULBVQVOHJOUFLOJTFOUPJNFO
KPIUBKBOBLFIJUZTKPIUBKBOBTFLÊLBVQVOLJTVVOOJUUFMVOMBLJNJFIFOÊ
Casatino Oy
Suomen Aluerakennuttaja Oy
t%*Sanna Kujansuu
POOJNJUFUUZSBLFOOVUUBKBJOTJOÚÚSJLTJ
t%*.#"+ukka HämäläinenPOOJNJUFUUZ
$BTBUJOP0ZOUPJNJUVTKPIUBKBLTJ)ÊOPOBJFNmin toiminut mm. FeOFTUSB0ZOKB%FTJHO5BMP
0ZOUPJNJUVTKPIUBKBO
tehtävissä.
Pelastusopisto
t)BMMJOUPUJFUFJEFOUPIUPri Mervi Parviainen on
OJNJUFUUZ1FMBTUVTPQJTUPO
rehtoriksi.
Are-konserni
t3*Frej Werner on niNJUFUUZ)FMTJOHJOSBLFOnesuunnitteluyksikön
päälliköksi.
t*OT".,Mikko Alilonttinen on nimitetty
QSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ-JJLFO-
t3BBTFQPSJOLBVQVOHJO
UFLOJTFOKPIUBKBOWJSLBBO
on nimitetty insinööri
ZMFNQJ".,
Jan Gröndahl"JFNNJOIÊOPO
UPJNJOVUNN-FNNJOLÊJOFO*OGSB0ZOIPJUPKB
ZMMÊQJUPUPJNJOOBOKPIUBKBOBKB*OLPPOLVOOBOJOTJnöörinä.
t%*Heikki Pesu
BMPJUUBB"SFLPOTFSOJO
UPJNJUVTKPIUBKBOBTZLTZO
BJLBOB)ÊOTJJSUZZUFIUÊWÊÊOTÊ-FNNJOLÊJOFO5BMPUFLOJJLLB0ZOBMVFKPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊ
t1SPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJPO
nimitetty Tero VettenrantaWBTUVVBMVFFOBBOKVMLJTFOTFLUPSJO
projektit.
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia
vuonna 2011 ja 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
t5PJNJUVTKPIUBKBLTJPO
valittu Olli Hurme, 52.
t5PJNJUVTKPIUBKBOBNBBliskuuhun saakka toiminut Ari Simonen siirtyi
Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajaksi
Kuopioon.
WSP Finland Oy
2011
t*OTTomi Harjula on nimitetty infratoimialan yksikönpäälliköksi Ouluun.
VVO-yhtymä Oyj
Infrarakentaminen
tJari Syyli on nimitetty
hankintainsinööriksi.
Infrastruktuurin tuottamisen
johtaminen (RAPS)
14.–15.9.2011 Helsinki
www.kuntamarkkinat.fi
Suomen
Tieyhdistys
Maanmittausinsinöörien ja
-teknikoiden koulutuspäivät
26.–27.10.2011 Lahti
www.fcg.fi
Paikkatietomarkkinat
Turvallisuuskoordinaattorin
rooli ja vastuut
rakennuttamisessa
Yksityistiepäivät
1.–2.11.2011 Helsinki
www.paikkatietomarkkinat.fi
1.–2.11.2011 Helsinki
www.fcg.fi
27.9.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
Rakennusvalvontapäivät
Maarakennuspäivä
9.–11.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
Valtakunnalliset
vesiosuuskuntapäivät
Asuntopoliittiset
neuvottelupäivät
15.–16.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
7.–8.10.2011 Kankaanpää
www.svosk.fi
Teknisen hallinnon päivät
Liikenne ja maankäyttö
17.–18.11.2011 Jyväskylä
www.fcg.fi
11.–12.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
FinnSec 2011
12.–14.10.2011 Helsinki
www.finnsec.fi
ViherTek2011
12.–14.10.2011 Helsinki
www.vihertek.fi
t4VPNFO5JFZIEJTUZTPO
valinnut uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle
2012 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
MTK:n puheenjohtajan,
MMT Juha Marttilan
Simosta.
t1JBOWVPUUBZIEJTUZLsen puheenjohtajana toiminut maaherra
Olavi Martikainen luopuu tehtävästään tämän
vuoden lopulla.
25.10.2011–31.8.2012, 6x2 pv, Helsinki
www.kiinko.fi
21.–23.9.2011 Helsinki-TukholmaHelsinki
www.fcg.fi
6.10.2011 Helsinki
www.mank.fi
Kiteen kaupunki
NCC Rakennus Oy
Kuntamarkkinat
Kiinteistönhoitopäivät 2011
t*OT".,
Pasi-Pekka
Immonen nimitetty sillantarkastustiimin vetäjäksi Helsinkiin.
t%*.#"Jani Nieminen (42) on kutsuttu
VVO-yhtymä Oyj:n toimitusjohtajaksi. Nieminen
siirtyi uuteen tehtäväänsä
Realia Group Oy:n varatoimitusjohtajan paikalta.
t5FLOJTFLTJKPIUBKBLTJPO
valittu rakennustekniikan
insinööri (AMK) Antti
Asikainen Kesälahdelta.
24.–27.10.2011 Köln
www.urbantec.de
15.9.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
Mustankorkea Oy
t'5Esko Martikainen
on nimitetty uudeksi toimitusjohtajaksi Veikko
Tissarin jäätyä eläkkeelle 1.7. Martikainen siirtyi
uuteen tehtäväänsä Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtajan paikalta.
UrbanTec
8.–9.9.2011 Tampere
www.fcg.fi
Julkiset hankinnat
rakennuttamisessa
Lappeenrannan
kaupunki
t4BUBNBKPIUBKBOBPO
aloittanut Lappeenrannan Kaupunkiyhtiöihin
kuuluvan Free Zone Oy:n
toimitusjohtaja Hannu
Lappalainen.
Vaikka satamalaitoksen toiminnot siirtyvät
Free Zone Oy:lle vasta ensi vuoden alusta, kaupunginhallitus päätti 20.6.,
että yhtiön toimitusjohtajasta tulee sivutoimisesti satamajohtaja jo heinäkuun alusta.
Katupäivät
tapahtumakalenteri
Lahden Seudun
Kuntatekniikka Oy
2012
Uimahalli- ja kylpyläpäivät
7.–9.2.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki
www.ukty.fi
Viherpäivät
14.–15.2.2012 Tampere
www.vyl.fi
Rakentamisen sopimusoikeus ja -johtaminen
Talvitiepäivät
18.–20.10.2011 Helsinki
www.kiinko.fi
15.–16.2.2012 Tampere
www.tieyhdistys.fi
Katujen kunnossapitolainsäädäntö
20.–21.10.2011 Helsinki
www.fcg.fi
World Sustainable Building
Conference
18.–21.10.2011 Helsinki
www.sb11.org
57
– avaa www.kuntatekniikka.fi
ja sukella tiedon verkkoon
Uudistunut Kuntatekniikan foorumi tarjoaa
Tehokasta täsmänäkyvyyttä
kätevän keinon saada ja jakaa tuoreinta tietoa
kuntatekniikan tekijöiden kesken.
Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.
Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640
[email protected]
Tule mukaan verkkoon – tiedon apajille!
ALA NSA YKK
ÖN EN
5 /2011
tsi
Pirkkala vali Toivion
maalämmön12
kouluun sivu
isKuntaliitos uud
iot
ti organisaat a,
Hämeenlinnass
la
mo
Timo Tuo sivulla 36
kertoo. sivu 40
kkikylästä
Fiskarsin ruu eää
tehdään vihr sivu 20
ekotaajamaa
nousu
Merenpinnangon
vaaraksi Han
sivu 44
vesihuollolle
2011
TIL A A
Kuntatekniikka!
t
ia Kurri iloitseva
Kai Klink ja Mi valmistumisesta
energiapilotin
halli
Porin uimaim
aa
o
v
saa lisä
sivu 6
A
AURINGOST
Opp
Op
pppaaan sä
hk
öinen ve
rsio lehti.
kuntatek
niikka.fi
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana
kestotilauksena 71 euroa. Saat kaupan päälle
syyskuussa 2011 ilmestyvän Vesihuollon
osto-oppaan.
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi
[email protected]
tai puh. 09 771 2442.
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus
(8 numeroa) maksaa 80 euroa,
irtonumero 10 euroa.
Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,
vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös
osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi
58
Kannesta ja
monitoimihallista
tulee Tampereen
symboli, Jyrki
36
sivu 30
Laiho sanoo.sivulla
AS Tallinna Vesi
tehostaa jätevesien typenpoistoa
Ellen Mihkleppin
36
36
johdolla. sivu sivulla
Kaupungin tilapalvelut
uudistuvat – Mika Savolaisen
urakka loppusuoralla
KUNTATEKNIIKKA
TURUSSA
18.–20.5.
VANTAA
SAA UUDEN
YHTIÖN
sivu 6
8 /2010
ALANSA YKKÖNEN
3/2011
ALANSA YKKÖNEN
ALANSA YKKÖNEN
Minkä niminen siitä Vantaan uudesta yhtiöstä tulikaan...
Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 3/2011 vai oliko se
8/2010? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto
paikkaa. Käytössäsi lehden pdf:t vuodesta 2006.
Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto
2/2011
Isoissa voimaloissa
eroon kivihiilestä
– TEM:n Petteri
Kuuva kertoo
36
vaihtoehdot. sivulla
sivu 36
Paikkatieto paljastaa,
mihin paloasema
rakennetaan sivu 13
Kuntien ilmastotyöhön on tullut
potkua sivu 13
Vaalivoittajan valaistus
pistettiin uusiksi
Joensuussa sivu 20
Orgaaninen puuarkkitehtuuri ihastutti
Unkarissa SKTY-sivu 28
Myllyn teräs
kohoaa Aurajoen
ylle sivu 16
USA:n vesihuollossa
niukentuvien vesivarojen
hallinta on haaste sivu 44
Miten Helsinki
pärjäsi Lumisodassa? sivu 24
KUNTATEKNIIKKA
65 VUOTTA
Jätteet imuun
Espoon
Suurpellossa sivu 44
Hajajätevesiasetus meni
uusiksi sivu 18
Allasveden laatu
on monen tekijän
summa sivu 36
Kuntatekniikan
investoinneissa lievää
laskua sivu 40
Kaupunginhallituksen pj.
Minna Arve vanhan
tammen syleilyssä
Turku yhtiöittää
2012 teknisiä
palvelujaan sivu 55
TURKU ON EUROOPAN
PUUPÄÄKAUPUNKI
sivu 6
Hätäkeskus siirtyy Rovaniemeltä Ouluun –
Lapin pelastusjohtaja Martti Soudunsaari
huolissaan palvelutason säilymisestä
sivu 6
KUULEEKO 112?
Lännen Alituspalvelu Oy
Tarkat
laitos ja kunta
sääasemat,
ukkostutkaimet,
tuulimittarit.
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella
www.lannenalitus.com
ALITUSPORAUKSET
r
r
r
r
kaikilla menetelmillä
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon
asennuspituudet jopa 1000 m
Honkapuistontie 95, 28430 Pori
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928
email: [email protected]
Työntöporausta American Augers 72-1200NG
koneella, DN1600 asennus.
GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja
rakentamisen kysymyksissä.
Ympäristötekniikan
asiantuntijapalvelut
pilaantuneen maaperän ja pohjaveden tutkimukset, kunnostussuunnittelu,
kustannusarviot, kunnostuksen valvonta ja seurantamittaukset
kulkeutumismallinnukset ja riskiarvioinnit • tulvapalvelut • sedimenttitutkimukset
p. *(09) 5617210
www.golder.com
www.golder.fi
FCG – Hyvän elämän tekijät
Suunnittelemme hyvää
infrastruktuuria, ympäristöä
ja yhdyskuntaa
Tarjoamme laaja-alaista palvelua kaikissa rakennettuun tai rakennettavaan ympäristöön liittyvissä
tehtävissä ja toimeksiannoissa. Ratkaisuissamme
otamme aina ympäristön vahvasti huomioon.
www.fcg.fi
Pöyry Finland Oy
Puh. 010 3311
www.poyry.fi
SUUNNITTELUPALVELUJA
MONIALAISESTI
RAKENNUS-,YHDYSKUNTA-,
TEOLLISUUS- JA ENERGIASEKTOREILLE
WSP Finland Oy
p. 0207 864 11
www.wspgroup.fi
VESIHUOLTOPALVELUA
&%!&' %!
#' !"(
)))(
+(%'""! #$"&&
+"%'&"%&
+#('! #'&& !!
+$%!!&%''!!& &
+* #,$%&-'(&
59