OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6
Transcription
OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6
ALANSA YKKÖNEN 6 /2012 Heli Jutila puolustaa Hämeenlinnan luontoa vieraslajeja vastaan. sivu 36 YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT 9.–12.10.2012 VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA Kuivakäymälä tekee tehtävänsä kerrostalossakin sivu 12 Digiroad-järjestelmästä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi sivu 20 Kaivot kaipaavat säännöllistä kunnossapitoa sivu 44 Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6 s rto Tee oikea kiintei a t t e . ks oikkeu ä haastetta p t ä v tä lsä t sisäl imintaan li johtava va e d e v e jät jen vain to olliset pumppuje vesipumppu y ratkaisu e t a j jäte löyty lliset uovat Kunna ita, jotka t itseimevien mallistosta e tä ain n-Rupp on sa. Pumppu uoman s a s o a t m t r m a o l i G kom opa a maa in. lle. Us pi kulkee j o s a t mistaj kin kohteisi l ä e l uudell en ja sen umppua he n i s y keisiin op ute t tä p e u pump n nostokork uolto on up t ä v e etri ja h seim ssa. rtää it jopa 100 m t. Asennus nnakoitavi i i s o t e li llis pystyy t hyvin artikke V -ma Ultra inen Ultra V kiintoainep nnukset ova ta m ky ritusky altaan 76m n käyttökus j pu si halkai . Myös pum a a pomp Maahantuoja: Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin kohteisiin. SGN Tekniikka Oy Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa Puh. 030 650 50 www.sgntekniikka.fi Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com SISÄLTÖ 6 / 2012 t 4. lokakuuta 22–25 Näkemykset kaupunkisuunnittelun asemasta ja roolista vaihtelevat suunnitteluammattilaisten ja poliittisen päätöksenteon keskuudessa. Oulun Rotuaarin uudistuksessa onnistuttiin hyvin. 15 Tampereen Laukontorin jätesäiliössä on 16 Tammerkosken yläjuoksu muuttuu, kun 44 Kaivot vaativat säännöllistä kunnossapi- kiinteästi asennetut aurinkopaneelit, joiden kaltevuutta voidaan säätää. Palatsinsilta valmistuu syksyllä ja parantaa kevyen liikenteen reitistöä ydinkeskustassa. toa. Kalkkikivialkalointi voi auttaa rengaskaivojen rautapitoisuuden hallinnassa. JÄTEHUOLTO YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME VESIHUOLTO Oulun Jätehuolto aukoo uusia uria Paperinkeräys Oy vastaa Oulun ekopisteistä Kuivakäymälät sopivat myös kerrostaloihin Aurinkoenergiaa jätehuoltoon 6 UKTY 10 12 15 LIIKENNE Tammerkosken yläjuoksu saa uuden ilmeen Digiroad uudistuu 16 20 YHDYSKUNTA Hyvä kaupunkiympäristö on kilpailuvaltti Suunnittelun roolit hukassa Energiakaavoitus tekee tuloaan Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 34 YMPÄRISTÖ Jättiputket monen kunnan riesana 36 Rengaskaivojen kunto näkyy veden laadussa 44 Hulevesien tonttikohtainen käsittely yleistyy 48 PALSTAT / KOLUMNIT 5 Pääkirjoitus Energialaitosten investoitava lisää päästöjen hallintaan 40 Vedestä tullut maailmanlajuinen ongelma Rytilät/Pekka Rytilä: Hanko 42 Lukijoilta: Hankintalakiuudistus ei saa jäädä suutariksi Uutisia 22 24 26 Tuoteuutuuksia Henkilöuutisia Tapahtumia Palveluja Kuntatekniikka 6/2012 29 51 52 55 56 57 58 3 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Q Energia Q Hankinnat Q Ilmastonmuutos Q Infra-IT Q Jätehuolto Q Kiinteistöt Q Kunnossapito Q Liikenne ja väylät Q Liikuntapaikat Q Maankäytön suunnittelu Q Maarakennus Q Rakentaminen Q Turvallisuus QUimahallit ja kylpylät Q Vesihuolto QViheralueet Q Ympäristö ALANSA YKKÖNEN 6 /2012 Heli Jutila puolustaa Hämeenlinnan luontoa vieraslajeja vastaan. sivu 36 YMPÄRISTÖTEKNIIKKAMESSUT 9.–12.10.2012 Kuivakäymälä tekee tehtävänsä kerrostalossakin sivu 12 Digiroad-järjestelmästä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi sivu 20 Kaivot kaipaavat säännöllistä kunnossapitoa sivu 44 Paperinkeräys Oy:n Jaakko Jäntti huolehtii hyötyjätteistä OULUN JÄTEHUOLLON UUDET TUULET sivu 6 Kannen kuva: Pekka Fali VIRALLINEN MESSULUETTELO KESKIAUKEAMALLA TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. 09 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö Puh. 09 771 2533 Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh. 09 771 2087, 050 310 4811 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh. 09 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %) Irtonumero 10 € (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 €/palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN 1238-125X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Roskat rahaksi ” Vanha kampanjalause on aina ajankohtainen. Luonnonvarojen kulutusta pitää hillitä ja jätteen määrää vähentää. Myös jätteen taloudellisessa hyödyntämisessä on parantamisen varaa. Asiaa ovat jo kauan pitäneet esillä etenkin jätealan yksityiset yritykset ja niiden edunvalvojat. Ne ovat suhtautuneet kriittisesti kuntien jäteyhtiöiden uusiin suuriin polttolaitoshankkeisiin epäillen polton johtavan tarpeettomaan materiaalihukkaan. Jo useampi energia- ja jäteyhtiö on kuitenkin osoittanut, että polttaa voi myös viisaammin. Keväällä käyttöön otettu Lahden kaasutusvoimala on siitä hyvä esimerkki. Tämän lehden esimerkkimme tulee Oulusta, jossa äskettäin on otettu käyttöön sekä uusi jätteiden lajittelukeskus että polttolaitos. Poltettavaksi menee lajiteltu sekajäte, joka ei muuhun hyötykäyttöön kohtuudella kelpaa. Roskat muuttuvat joko materiaalihyödyntämisen kautta rahaksi tai sitten polttolaitoksessa lämmöksi ja sähköksi, joista maksetaan. Oulun jätehuollossa on saatu hyviä kokemuksia myös kumppanuudesta yksityisen toimijan kanssa hyötyjätepisteiden hoidossa. Järjestely on lajissaan maamme laajin ja ensimmäisen vuoden kokemukset ovat hyviä. Jätelaitos säästi ja kierrätysyritys sai hyödyntämiskelpoista materiaalia. Jätteenpolttolaitoshankkeita on edelleen vireillä useita ja epäilyt polttoon soveltuvan, muuhun hyötykäyttöön kelpaamattoman jäteraaka-aineen riittävyydestä kaikille elävät vahvana. Se voi olla yksi syy joidenkin hankkeiden viivästymiseen. Pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitoksen rakentaminen tuntuu kuitenkin takkuavan muista syistä. Olisiko pääkaupunkiseudun jätehuoltopäättäjille paikallaan opintomatka Kotkaan, Lahteen, Riihimäelle tai Ouluun? Syksyn keskellä on tarjolla mainio tilaisuus päivittää jätehuollon ohella muutkin rakennus- ja ympäristöalan tiedot monipuolisessa messukokonaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa 9.–12. lokakuuta. Samanaikaisesti järjestetään neljä messutapahtumaa. Kuntatekniikka on totuttuun tapaan Ympäristötekniikka-messutapahtuman mediayhteistyökumppani. Tavataan ständillä! Kuntatekniikka ei yllä vaaliteemaksi Muutama viikko sitten valtakunnan suurimman päivälehden kolumnisti kirjoitti osuvasti, että ”pian taas keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, kouluista…”. Kuten arvata saattaa, kuntatekniikasta ei ole vaalien aiheeksi. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – sitä sivutaan keskusteltaessa homekouluista tai kyläkoulujen lakkauttamisesta. Jos jotakin ympäristöhaittaa mahdollisesti aiheuttavaa liiketoimintaa ollaan kunnassa käynnistämässä, niin rakennus- ja ympäristölupa-asiat saattavat nousta vaaliteemaksi. Äänestämään kannattaa mennä kaikesta huolimatta. Kaikkialla sellaista mahdollisuutta ei ole. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy 7/2012 11.10. 1.11. 8/2012 21.11. 13.12. TEEMAT ICT kuntatekniikassa Q Kiinteistöt QVesihuolto Energia QValaistus Suomen suurin viherkatto jätekeskukseen Oulun Jätehuolto aukoo uusia uria Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myhäilee tyytyväisenä Suomen suurimmalla viherkatolla. Katon alta löytyy lokakuussa käyttöön otettava uusi lajitteluasema, joka hakee vertaistaan. 6 Kuntatekniikka 6/2012 JÄTEHUOLTO Ruskon uuteen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän noin 50 000 tonnia sellaista yritysten ja yksityisten jätekeskukseen tuomaa sekajätettä, jota ei viedä suoraan poltettavaksi uuteen ekovoimalaan. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Pekka Fali QQ Ouluun valmistuva jätteiden lajitteluasema Lare on ensimmäinen näin suuri lajitteluareena Suomessa. Se on Suomen suurin katettu kaatopaikka. – Tämä on jätteen lajittelun tulevaisuutta, Markku Illikainen vakuuttaa. 3,3 miljoonaa euroa maksaneen lajitteluareenan pinta-ala on 3145 neliötä. Samalla rahalla olisi Illikaisen mukaan saatu rakennettua viisi hehtaaria tavallisen kaatopaikan pohjarakennetta. Lajitteluareenan viherkatolla kasvaa maksaruohoa.Helsingin yliopisto on perustanut katolle 20 koepalstaa, joilla etsitään suomalaisiin olosuhteisiin sopivia kasveja viherkatoille. Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenaan arvioidaan päätyvän noin 50 000 tonnia sellaista yritysten ja yksityisten sekajätettä, jota ei viedä suoraan poltettavaksi uuteen ekovoimalaan. Saapuvien sekajätteiden lajittelusta tulee vastaamaan urakoitsija, jolle on jo etukäteen määritelty selkeät askelmerkit: polttoon kelpaavaa sekajätettä vähintään 20 000 ton- nia vuodessa, kierrätykseen 5 000 – 10 000 tonnia ja loppu sekajäte penkkaan. – Tänne tulevat kuormat, jotka eivät mene suoraan ekovoimalalle. Mitä enemmän urakoitsija saa lajiteltua materiaalikierrätykseen tai ekovoimalaitokselle, sitä kannattavampaa toiminta hänelle on, Illikainen kertoo. Lämpöä ja sähköä sekajätteillä Oulun seudun sekajätteet katoavat jatkossa Toppilassa sijaitsevan Oulun Energian ekovoimalan nälkäiseen nieluun. Elokuussa käyttöön otettu voimalaitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. – Ekovoimalan tarvitsemasta polttoaineesta 40 000 tonnia tulee suoraan kotitalouksista ja yrityksistä pakkausautoilla kerätystä sekajätteestä. 20 000 tonnia polttoainetta tuodaan Ruskosta lajittelun jälkeen. Ekovoimalan kapasiteetti on 120 000 tonnia, joten sinne pystytään ottamaan vastaa myös Perämeren ja Napapiirin alueen jätteet, Markku Illikainen laskeskelee. Ekovoimalaitoksen myötä Oulun jätelajittelu pääsee uudelle tasolle lajitteluaseman valmistuessa. Kuntatekniikka 6/2012 7 JÄTEHUOLTO Ruskon jätekeskukseen kertyvä vuotuinen jätemäärä putoaa 100 000 tonnista 40 000 tonniin. Jätekeskuksen metaanipäästöjä saadaan sekajätteen polton myötä vähennettyä lähes 90 prosenttia. Voimalaitos tuottaa energiaa Kemiralle. Vieressä sijaitsevan kemian tehtaan energiantarve on tasaista ympäri vuoden, joten sekajätteistä syntyvälle prosessihöyrylle on kysyntää kesät talvet. Vuonna 1995 Oulun Jätehuollon johtajana aloittanut Illikainen muistelee esittäneensä ideaa ekovoimalasta ensimmäistä kertaa Toppilassa Oulun Energian johdolle vuosina 1996–1997. – Silloin sanoivat, että sinulla on hyvä suo siellä Ruskossa, täytä vain sitä ja tee jätteellä bisnestä. Sekajäte on hyvää polttoainetta, jonka lämpöarvo on parempi kuin turpeella. Kun samaan aikaan mietitään sitä, millä turve voidaan korvata, niin olisihan se tyhmää jättää jätteet hyödyntämättä, Markku Illikainen ihmettelee. Metallia kertyy Ilman kommervenkkejä ei Laanilan ekovoimalaitos ole käynnistynyt. Pakoputket ja öljynsuodattimet eivät toimintaa haittaa, mutta sekajätteisiin päätyy paljon jämerämpääkin tavaraa. – Muutaman kerran olemme joutuneet ajamaan tuotannon alas isojen metallinkappaleiden takia. Sekäjätteisiin päätyvän metallin määrä on ollut meille yllätys. Metallin määrä nähdään, kun arinan pohjalle kertynyttä kuonaa lähdetään kuljettamaan edelleen Ruskon jätekeskukseen, toteaa Oulun Energian ekovoimalaitoshankkeen projektipäällikkö Mikael Tervaskanto. 47 megawatin ekovoimalan toimintaan ja sen laitteistoon ollaan tyytyväisiä. – Laitteet ovat suorituskyvyltään ja vaatimuksiltaan vastanneet odotuksia. Meillä on noin 40 erilaista sopimusta laitteiden toimittajien kanssa ja kyseessä on uusi laitos. Aina menee aikansa, ennen kuin kaikki on saatu kohdalleen, Tervaskanto muistuttaa. 8 Kuntatekniikka 6/2012 Ekovoimalaitoksen käyttöön oton myötä toistakymmentä vuotta Oulun jätehuollon alueella tehty muovijätteen erilliskeräys päättyi. Jatkossa muovi menee sekajätteenä poltettavaksi. Markku Illikaisen mukaan ratkaisu on erittäin järkevä, sillä muovinkeräys ei ole missään mielessä ollut kannattavaa. – Nyt ei yhteiskunnan tarvitse maksaa 300 euroa tonnilta, jonka muovijätteen keräys murskaus ja kuljetus ovat tulleet meille maksamaan. Polttolaitos maksoi hädin tuskin muovin kuljetuskustannukset. Muovia ei ole aina edes otettu vastaan Pietarsaaressa ja Kajaanissa, jonne sitä on kuljetettu. Muovin kerääminen hyötyjätteenä oli aikanaan poliittinen päätös ja se tehtiin tietämättä, missä muovia voitaisiin hyödyntää. Oululaiset opetettiin aikanaan keräämään vanhat leipäpussit talteen, mutta taloudellisesti tuo toiminta ei ollut mikään menestystarina. – Me tiedetään, miten kannattavaa se on. Jos muovimateriaalia halutaan kierrättää, niin liikkeelle on lähdettävä kovilla muoveilla. Näitä likaisia muovipusseja on vaikea saada järkevästi hyödynnettyä. Hyvässä vireessä Liikelaitoksena toimiva Oulun Jätehuollon toimialue käsittää tällä hetkellä 17 kuntaa, joista Pudasjärvi, Vihanti ja Raahe ostavat siltä vain osan jätehuollon palveluista. Tuorein tulokas jäteyhteistyössä on Simon kunta, jonka jätteet on kuljetettu Ruskoon tästä syksystä alkaen. Uusi ”Suur-Oulu” tuo muutoksia ensi vuonna käytännössä vain Oulun Jätehuollon nettisivuille. – Suur-Oulun aloittaminen näkyy vain siinä, että vuodenvaihteen kuntaliitosten jälkeen mukana on enää 13 kuntaa. Kuntaliitokset eivät vaikuta toimintaan, sillä Oulun Jätehuolto on kunnallinen liikelaitos ja toimimme samalla tavalla kuin aiemmin, Markku Illikainen kertoo. Jätehuollon toimialue Pohjois- EKOVOIMALAITOS QKustannusarvio 79 M€ 120000 ton- QPolttokapasiteetti nia vuodessa 47 megawattia; lisäksi viiden megawatin tulistinkattila QMaksimihöyrymäärä 16,3 kg/s QVuotuinen käyttöaika 8000 tuntia QTeknistaloudellinen käyttöikä 15 – 20 vuotta QTeho Laanilan voimalitos on jouduttu muutaman kerran ajamaan alas polttojätteen seassa olleiden isojen metallinkappaleiden takia. Paalattua sekajätettä odottamassa välivarastossa kuljetusta edelleen Laanilan ekovoimalaan. Pohjanmaalla on sekoitus suomalaista maaseutua ja urbaania Oulua. Kunnat ovat itse päättäneet esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä. – Pudasjärvellä ja Simossa on kuntien järjestämä jätteenkuljetus, muissa kunnissa on sopimusperusteinen järjestelmä käytössä. Vuonna 2008 esitin silloiselle lautakunnalle, että myös Oulussa kilpailutettaisiin jätteidenkeräys kunnallisesti, mutta asia torjuttiin. Ainakin vuoden 2013 loppuun on tämä sopimustilanne voimassa ja laki edellyttää lisäksi neljän vuoden siirtymäaikaa, Illikainen muistuttaa. Toukokuun alussa voimaan tullut uusi jätelakikaan ei toimintoja ole mullistanut. Tosin pientä fiilausta oli tehtävä. – Oma jätehuoltoviranomainen tarvitaan ja meiltä yksi henkilö siirtyi Oulun ympäristö- ja yhdyskuntapalveluihin hoitamaan viranomaistehtäviä. Tuottajavastuun laajeneminen pakkausjätteen osalta saattaa muokata meidän toimintamalleja. Markku Illikainen huomauttaa, että jätehuolto on yhteispeliä, jonka sujumiseen tarvitaan niin kuntalaisten, päättäjien kuin toimijoiden sujuvaa yhteistyötä. – Oulun seudun jätehuolto on tällä hetkellä hyvässä kunnossa. Hyötykäyttöaste on todella korkea ja materiaali kierrätetään hyvin. Poltto huomioiden jätteiden hyötykäyttöaste on yli 80 prosenttia. Ja vaikka kuinka kierrätystä kehitetään, niin yksi asia on varma. – Ei penkkaan menevistä jätteistä kokonaan eroon päästä. Kaikelle jätteelle ei uusiokäyttöä löydy, Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myöntää. Q Kuntatekniikka 6/2012 9 JÄTEHUOLTO – Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille, palvelupäällikkö Jaakko Jäntti tunnustaa. Paperinkeräys Oy vastaa Oulun ekopisteistä Reilun vuoden ajan Oulun Jätehuollon alueella on ollut käytössä toimintamalli, jossa alueen 70 ekopisteestä on vastannut Paperinkeräys Oy. Yhtiö hoitaa ekopisteiden hyötyjätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn. Oulun Jätehuolto omistaa edelleen pisteissä olevan kaluston, vastaa kunnossapidosta ja vastaanottaa pisteitä koskevat valitukset. – Meidän kannalta toiminta on lähtenyt varsin positiivisesti käyntiin. Uusi toiminta vaatii aina opettelua ja aikansa meni, ennen kuin 70 ekopisteen tyhjennysten rytmitys saatiin kohdilleen. Kaikkiaan olemme Q 10 Kuntatekniikka 6/2012 tyytyväisiä toiminnan suunniteltuun käynnistymiseen, Paperinkeräys Oy:n asiakkuusjohtaja Karel Nieminen toteaa. Oulun malli yhdistää kunnallisen ja yksityisen Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun keräysvastuu siirtyi kunnalliselta toimijalta yksityiselle yritykselle. – Tästä on varmasti malliksi muuallekin. Oulun malli on osoittanut, kuinka voidaan yhdistää yksityisen sektorin tehokkuus ja kannattavuus kunnallisen palvelutuotannon osaamiseen. Tulevaisuuden iso kysymys on, kuinka toteutetaan tuottajayhteisöjen tuotta- javastuun mukaiset erilliskeräykset, Nieminen pohtii. Kuntalaisten suuntaan ekopisteiden isännyyden vaihtuminen näkyi ensimmäisen kerran selvemmin vasta elokuun lopussa 2012. Tuolloin lopetettiin muovin kerääminen erillisjätteenä. – Kierrättämisestä pitää antaa kiitettävä arvosana oululaisille. Muovikeräyksen loppuminen sai huolestuneita kansalaisia ottamaan yhteyttä, kuinka nyt toimitaan kun muovin lajittelu loppuu, palvelupäällikkö Jaakko Jäntti kertoo. – Toiminnan suurimmat haasteet ovat logistiikassa. Se olisi ideaali tilanne, että kaik- ki säiliöt olisivat täynnä tyhjentäessä, mutta siihen ei pääse koskaan. 80 prosenttiakin on jo hyvä täyttöaste. Se on tärkeää, etteivät säiliöt ylitäyty, Jäntti jatkaa. Oulun Jätehuollon puolella ollaan tyytyväisiä reilun vuoden mittaiseen yhteistyön. – Hyötyjätteiden kerääminen ekopisteistä ja toimittaminen hyödynnettäväksi on maksanut meille huomattavasti enemmän kuin niistä saatavat myyntitulot. Suurimman kustannuserän aiheutti meille muovin kerääminen, joka oli erittäin tappiollista, sanoo johtaja Markku Illikainen Oulun Jätehuollosta. Jätekukkulasta Ruskotunturi? t e d h e l ä t ä n n Le n u u k u l n e e t uu Ruskon jätekeskuksen maisemoidulle jätekukkulalle ollaan suunnittelemassa laskettelukeskusta. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan uuden tieyhteyden alueelle ja kaiken mennessä nappiin 40 metriä korkean ”Ruskotunturin” rinteissä lasketellaan joulukuussa 2013. – Kaupunki tekee tien talven aikana ja ensi kesänä lähdetään rakentamaan keskusta, jos kaikki menee suunnitellusti. Vielä investointipäätöstä ei kuitenkaan ole tehty, yksi hankkeen puuhamiehistä, yrittäjä Kimmo Kyhälä korostaa. Q Laskettelukeskus päiväkävijöille Laskettelukeskusta ovat suunnittelemassa Hyrynsalmen Ukkohallan omistajat, joten kyseessä ei ole hyppy tuntemattomaan. Sijainniltaan kaupungin kupeessa oleva Ruskon laskettelukeskus tulisi rakentumaan nimenomaan päiväkävijöiden varaan. – Oulu on ainoa iso kaupunki, jonka läheisyydestä hiihtokeskus puuttuu. Tuntureille ja vaaroille mennään viikonloppuisin ja loma-aikoina, mutta tänne voisi tulla tavallisena arki-iltana, Kyhälä muistuttaa. Ruskoon saadaan kolmesta neljään kappaletta 250– 300 metristä rinnettä lapsiperheiden käyttöön. Tärkeitä ovat myös suksi- ja lautailijoille parkit ja suorituspaikat parkkilaskijoille. – Näistä kaupunkipaikoista kasvavat maailman parhaat suomalaiset lumilautailijat. Ennen investointipäätöstä on saatettava hankkeen selvitystyöt loppuun. – Lokakuun loppuun mennessä selvitetään, mistä saadaan vesi rinteen lumetukseen ja millaiset ovat hissien linjaukset. Myös liiketaloudelliset reunaehdot selvitetään tarkkaan, Kimmo Kyhälä pohtii. Suomen Kierrätystuote 1/2 Valitse kunnan kiinteistöjen ja ekopisteiden paperin keräämiseen joustavin ratkaisu, joka alkaa jo sopivimman keräysastian valinnasta. Suomen Keräystuote Oy on tuottajayhteisö, joka yhdessä kumppaneidensa kanssa huomioi yksilöllisetkin tarpeet. Ota yhteyttä. Me huolehdimme, että keräyspaperi kerätään ja toimitetaan uuden paperin valmistukseen. Ukkohallan laskettelukeskuksen toimitusjohtaja Kimmo Kyhälä suunnittelee Ruskon jätekukkulalle uutta laskettelukeskusta. Tampereen ammattikorkeakoulussa hyviä kokemuksia vähävetisistä käymälöistä Suomessakin mielitään kuivakäymälätekniikkaa kerrostaloon Suomi on ollut perinteisesti kuivakäymälöiden mallimaa vaikka vedestä ei olekaan koko maan tasolla puutetta. Meiltä löytyy useita valmistajia ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja. Kysyntää ovat edistäneet esimerkiksi vapaa-ajanasuntojen runsas määrä ja matalien vesistöjen suojelutarve. 12 Kuntatekniikka 6/2012 JÄTEHUOLTO Kuvan Ruotsin Understenhöjdenissä sijaitsevan kerrostalon kuivakäymläjärjestelmä on toiminut hyvin, kun asukkaita on osattu motivoida järjestelmän käyttöön. QQ Kuivakäymälätekniikkaan perustuvia kerrostaloja on rakennettu viime vuosikymmeninä useissa Euroopan maissa. Suomeen niitä ei ole vielä rakennettu. Onkin aiheellista kysyä, onko Suomi enää kuivakäymälöiden mallimaa? Kuivakäymälän käyttö yksittäisissä omakotitaloissa on yksinkertaista. Käymälälaitteissa on valinnanvaraa ja käymälätuotokset on helppo käyttää lannoittee- TAMKilla kokemukset kuivakäymälöistä hyviä Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) rakensi Suomen ensimmäiset sisäkuivakäymälät oppilaitokseen vuonna 2010 osana Opi enempi – projektia. Käytössä ovat vedettömät Naturum- ja kahden kerroksen suursäiliöllinen käymälä, joka ei ole vie- Tekniikka löytyy, asenne ratkaisee Tekniset ratkaisut kuivakäymälöihin perustuvaan sanitaatioon ovat olemassa. Suomessa on kuivakäymälöiden teknistä osaamista enemmän kuin monessa suuremmassa Euroopan maassa, vaikka rakentamismääräykset sisäkuivakäymälän rakentamiselle kaipaavatkin päivitystä. Rappeutuvaa viemäriverkostoa korjatessa voidaan tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kuivakäymälätekniikan käytön. Uutta aluetta rakennettaessa kysymys ei ole niinkään kustannuksista vaan enemmänkin asenteista. Nyt tarvitaan kaupunkisuunnittelijoilta rohkeutta lähteä rakentamaan ekologisuutta aivan uuteen mittakaavaan. Kuntatekniikka 6/2012 13 https://dl.dropbox.com/u/41482255/DSCN2380.JPG Satu Heino ympäristöasiantuntija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry O Kati Hinkkanen hankekoordinaattori Ahlmanin koulun Säätiö O na omalla pihamaalla. Sisäkuivakäymälän toimintaperiaatteen ymmärtää parhaiten kokeilemalla käytännössä. Tampereen ammattikorkeakouluun (TAMK) asennettiin peruskunnostuksen yhteydessä useita erilaisia kuivakäymälätekniikkaan perustuvia käymälöitä, joista kahdessa vettä ei käytetä lainkaan ja muut ovat ns. vähävetisiä käymälöitä. – Meille on tärkeää, että voimme kouluttaa insinöörejä, joilla on monipuolisesti osaamista tulevaisuuden LVI-tekniikoista, kertoo laboratorioinsinööri Renja Yrjönen TAMKista. Euroopassa useissa yliopistoissa on ollut sisäkuivakäymälöitä testikäytössä. Suomessa TAMK oli ensimmäinen, joka lähti käytännössä toteuttamaan uutta tekniikkaa. Suomessa yli 80 prosenttia asukkaista on kuitenkin viemäriverkoston piirissä. Kuivakäymälätekniikka ei voi todella yleistyä Suomessa, jos laajamittaista infrastruktuuria ei päästä toteuttamaan myös kaupunkialueilla ja kerrostaloratkaisuissa. Maailmalla riittää kyllä kysyntää ratkaisuille, jotka eivät perustu veden saatavuuteen. lä markkinoilla. Lisäksi samassa yhteydessä rakennettiin vähän vettä käyttäviä käymälöitä, jotka käyttävät vettä kymmenesosan tavallisen vesivessan tarvitsemasta määrästä. Käymälät ovat oppilaiden ja opettajien vapaassa käytössä. Kuivakäymälöistä saadut kokemukset ovat erittäin hyviä. Haasteena oli alussa saada käymälöiden ilmanvaihto ja WC-tilassa oleva käymälätilan ilmastointi tasapainoon. TAMK on myös tutkinut käymälöiden hygieniaa ja niistä haihtuvia kaasuja. Kuivakäymälät on todettu yhtä hygieenisiksi kuin vesivessat ja ilmapäästöjäkään niistä ei aiheudu. Kasvukokeissa virtsa ja käymäläkomposti osoittautuivat mainioiksi lannoitteiksi eikä kasveista löydetty tartuntavaaraa aiheuttavia mikrobeja tai raskasmetalleja. Saadut kokemukset ovat niin positiivisia, että nyt rakennetut kuivakäymälät tuskin jäävät ammattikorkeakoulun viimeisiksi. Kuivakäymäläkonferenssi kokosi asiantuntijat Tampereelle QKäymäläseura Huussi ry järjesti jo neljättä kertaa kansainvälisen kuivakäymäläkonferenssin Dry Toilet 2012 Tampereella 22. - 24.8.2012. Konferenssin pääteemana oli Drivers for ecological dry toilets for urban and rural areas ja se keräsi yhteen yli 160 sanitaatioasiantuntijaa 46 eri maasta. Kansainvälisen seminaarin yhteydessä järjestettiin myös suomenkielinen seminaari Käytä kuivana! Sisäkuivakäymälä hankinnasta käyttöön. Seminaari keräsi yhteen toista sataa kotimaista kuivakäymäläasiantuntijaa ja muita asiasta kiinnostuneita. Se huipentui paneelikeskusteluun, jossa eri alojen asiantuntijat etsivät vastausta kysymykseen: Suomi, kuivakäymälöiden mallimaa - totta vai tarua? Lopputulemaksi saatiin, että kuivakäymälöistä olisi mahdollista saada Suomelle hyvä vientituote, kun ensin riittäisi uskallusta lähteä kehittämään kotimaassa kuivasanitaation hyödyntämistä kaupungeissa. Käymäläistuimesta ulosteet putoavat alapuolella olevaan kompostisäiliöön. Kompostin alaosasta tyhjennetään kerran vuodessa muhevaa multaa. Vasemmalla näkyvään vihreään säiliöön kerätään erottelevien käymälöiden virtsat. – Suurimpana kompastuskivenä sisäkuivakäymälöiden rakentamisessa olivat asenteet. Onneksi meidän projektilla oli muun muassa Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan, Län- si-Suomen lääninhallituksen ja TAMKin rehtorin Markku Lahtisen tuki, kertoo Renja Yrjönen. Maailmalta saadut kokemukset ovat samansuuntaisia TAMKin kokemusten kanssa. Toisin kuin vaikka tietotekniikan kehittämisessä, on kuivakäymälätekniikan laajamittaisessa käytössä maailmallakin yleensä kompastuttu asenteisiin. TAMKissa ei annettu asen- teiden haitata, vaan lähdettiin ennakkoluulottomasti toteuttamaan sisäkuivakäymälöitä. Asenteet kyllä korjautuvat pikku hiljaa käyttökokemusten lisääntyessä. Q KUIVAKÄYMÄLÄTEKNIIKKA TUKEE RAVINTEIDEN KIERRÄTYSTÄ QViime vuosina on herätty tosiasiaan, että fosforikaivokset on louhittu loppuun maapallolta seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Tämä pakottaa väistämättä jossain vaiheessa keräämään fosforia myös vähempiarvoisista lähteistä kuten ulosteista. Kuivakäymäläteknologian käytössä voidaan ravinteiden tehokas ja turvallinen kierrätys ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Vesikäymälä on tehnyt ravinteista resurssin sijasta ongelman. Ongelman ratkaisuna entistä laajemmilta alueilta kerätään jätevedet puhdistetavaksi entistä 14 Kuntatekniikka 6/2012 suurempiin puhdistamoihin. Samalla asumajätevedet sekoittuvat yritysten ja teollisuuden jätevesijakeisiin ja hulevesiin. Lietteessä haitallisia jäämiä Lopputulos on, että osa ravinteista karkaa prosessista vesistöihin ja lopputuotteeksi jäävä liete voi sisältää niin paljon haitallisia jäämiä, että sen laajamittainen hyödyntäminen ruuantuotannossa ei ole mahdollista. Sanotaankin, että jos vesikäymälä keksittäisiin tänään, se kiellettäisiin lailla. Kuivakäymäläteknologialla virtsa ja uloste on mahdollista kerätä jo alun perin erilleen. Virtsaa voidaan puhdistamatta käyttää lannoitteena. Tai voitaisiin, mikäli Suomen lannoitevalmistelainsäädäntö tunnustaisi virtsan lannoitteeksi. Vanhennettua virtsaa Ruotsissa pelloille Virtsa puuttuu lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta ja ennen sen sinne saamista, virtsan kaupallinen hyödyntäminen lannoitteena ei ole mahdollista. Esimerkiksi Ruotsissa vanhennetun virtsan pellolle levittäminen on mahdollista. Ulosteet on mahdollista kerätä esimerkiksi alipainetekniikalla yhteen paikkaan. Puhtaan käymäläjätteen kompostoiminen ja sille lannoitevalmistelainsäädännön mukaisen tuoteselosteen määrittäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin puhdistamolietteen, kun ei tarvitse miettiä esimerkiksi teollisuuden jätejakeiden vaikutusta lopputuotteeseen. Muhevaa kompostimultaa voisi käyttää vaikka viherkattojen rakennusaineeksi tulevaisuuden ekokaupungissa. JÄTEHUOLTO Aurinkoenergiaa jätehuoltoon Tampereen Laukontorin torikauppiaat ovat päässeet kaupungin ekotehokkuuden mannekiineiksi ja osaksi Ekotehokas Tampere 2020 ohjelmaa. Päivän päätteeksi kauppiaat tyhjentävät sekäjätteensä aurinkopaaneeleilla varustettuun jätesäiliöön. Huippumoderni jätepiste on käytössä vapusta syyskuun loppuun, jolloin kesätori on auki. TEKSTI JA KUVA Matti Valli QQ – Auringonvalo toimii säiliön jätepuristimien voimanlähteenä, mutta toiminnan varmistamiseksi laite on kytketty sähkövirtaan. Kaupungille tärkeintä on puristimen tehokkuus, jotta kuljetettavaa tavaraa syntyy aikaisempaa vähemmän ja tyhjennysväli pitenee, kertoo kaupungin kauppatorien isännöinnistä vastaava kiinteistöisännöitsijä Juhani Pentinmäki. Hänen mukaansa torikauppiaat ovat olleet tyytyväisiä, vaikka säiliön täyttöluukkua pidetäänkin turhan pienenä. Huollon kannalta aukon pienuus on kuitenkin etu, sillä sekajäteen joukkoon on vaikeampi työntää asiatonta tavaraa. Hajuhaitoista ei ole valitettu eikä ilkivaltaakaan ole esiintynyt. Paneeleita ei ole heitetty kivellä tai pullolla, eikä kukaan ole kiivennyt laitteiston päälle. Pentinmäki arvelee, että Suomessa ratkaisu voisi hyvinkin sopia esimerkiksi kauppakeskuksiin. Aurinkopanelit on sijoitettu puristimen katolle ja niiden kulmaa aurinkoon nähden voidaan säädellä. Tarvittava akusto ja invertterit asennetaan puristinyk- Hajuhaitoista ei ole valitettu eikä ilkivaltaakaan ole esiintynyt. sikön päälle. Jätepisteet omistaa niiden valmistaja Ecomp Oy ja tyhjennyksestä vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. kehitysmaihin, joissa sähkö on kallista mutta valoa riittää. Päiväsaikaan ratkaisu voi toimia myös sähköautojen latauspisteenä. Paneeli kulkee mukana Tyhjennys tapahtuu parin viikon välein. Kuljetuksen ajaksi aurinkopaneeli laskeutuu vaakatasoon kiinni säiliöön. Paneeli kulkee siis aina säiliön mukana. Kaupungin torimyynnistä vastaavat työntekijät avaavat jätepisteen täyttölukun aamulla ja toripesusta vastaavat sulkevat sen päivän päätteksi. Säiliön vieressä on toinen pahville tarkoitettu jätepiste. Biojätteitä varten on kolme maanpäällistä 240 litran säiliötä. Ne riittävät, koska torilla mydään vain vihanneksia eikä lainkaan lihaa tai kalaa. Puristimen toimiessa akut tyhjennetään 50 prosenttiin asti, jonka jälkeen kone alkaa käyttää sähkövirtaa. Ecomp Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Salomaa kertoo, että vuonna 2011 periaatteessa koko energia olisi saatu auringosta, mutta tänä kesänä tilanne on ollut heikompi. Ratkaisusta toivotaan vientituotetta Välimeren maihin ja Tammelantorille talvikäyttöön Kesän 2011 jälkeen puristin siirrettiin Tammelantorille, jossa testattiin sen toimintaa talviolosuhteissa. Lumesta ja pakkasesta huolimata aurinkopeneeli laskeutui vaivatta säiliön päälle kuljetuksen ajaksi. Tammelantorilla käytössä olleet maanalaiset jätesäiliöt mekaanisine puristimineen on korvattu maanpäälisillä säiliöillä, joissa on muun muassa hajunpoisto ja täyttöasteen valvonta sekä suora hälytysyhteys purstimen tyhjentäjään. – Maanalaisia säiliöitä on myös keskustorilla, mutta uusiin ei näillä näkymin investoida, sillä niiden hajuahittoja ei kaikesta pesemisesetä ja imuroinnista huolimatta saatu kuriin. Lisäksi hankintakustannukset ovat verrattain korkeat. Tammelantorilla biojätteet työnnetään Molok-astiaan, Juhani Pentinmäki sanoo. Q Kuntatekniikka 6/2012 15 Palatsinraitti ja patosilta kosken komistukseksi Tammerkosken yläjuoksun ilme Tampereen keskustaa halkova Tammerkoski vyöryttää Näsijärven vettä kohti alajuoksua keskimäärin noin 70 kuutiota sekunnissa koko ajan ympäri vuoden. Kosken yläjuoksulle on nyt rakennettu kokonaan uusi pato, entistä ehommat patomuurit ja kauan kaivattu kevyen liikenteen silta. Rakenteet on suunniteltu kestämään 200 vuotta. TEKSTI Matti Valli QQ – Patoturvallisuuden varmistaminen oli tärkein syy uudistamiseen, sillä 1910 ja 1920-luvuilla rakennetut patomuurit ja -rakenteet olivat monin paikoin huonossa kunnossa. Yläjuoksun käsikäyttöisten patoluukkujen sulkeminen tai avaaminen oli hankalaa ja hidasta. Näin kertovat hankkeesta ja sen valvonnasta vastanneet rakennuttajainsinööri Petri Kantola Tampereen kaupungilta ja projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Hanke on toteutettu useassa vaiheessa noin kolmen vuoden aikana. Urakka alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti kasvaa tulvauoman louhinnan ansiosta noin 30 prosentilla. Tämä on tarpeen, sillä ilmastonmuutos näyttää kasvattavan vesimääriä. 16 Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 Yläjuoksulla sijaitsee kaksi Tampereen Energiantuotannon omistuksessa olevaa voimalaitosta, joita kutsutaan entisten tehdaslaitosten mukaan Finlaysonin ja Tampellan voimalaitoksiksi. Normit tiukentuneet Patoturvallisuuttakin koskevat normit ja luokitukset ovat nykyään aivan toisenlaisia kuin sa- ta vuotta sitten. Mikäli vanhat Näsijärven puoleiset patoluukut olisivat pettäneet, niin tulvavahingot kaupungissa olisivat saattaneet olla melkoiset, koska korkeuseroa Näsijärveltä tultaessa on peräti 18 metriä. – Nyt veden kulkua säädellään kolmella vierekkäin sijaitsevalla patoportilla, jotka voidaan sulkea ja avata napin pai- nalluksella muutamassa minuutissa Naistenlahden voimalaitoksen valvomosta, miehet kertovat. Koko projekti maksoi noin 15 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana vesivoimalaitosten korjauksia, jotka toteutettiin samanaikaisesti. Rakennuttaja Tampereen Energiantuotanto vastasi voimalaitoskanavien ja patorakenteiden toteuttamisesta. Hankkeen LIIKENNE uudistui Merja Ojala la graniitilla päällystetty jalkakäytävä. Silta ja koski valaistaan siistillä ja hillityllä tavalla, sillan kaiteisiin tulee led-valaistus. Silta täydentää keskustan pyöräily- ja kävelyreittejä sekä yhdistää toisiinsa asuinkäyttöön muutetut Tampellan ja Finlaysonin entiset tehdasalueet. Tampellan puolella silta päätyy Aleksandra Siltasen puistoon, joka viimeistellään ensi vuonna. 1990-lopulla siltakeskusteluissa oli mukana myös Koskenniskan silta, joka olisi mahdollistanut autoliikenteen Tammerkosken yli. Uusien siltavaihtoehtojen sekä kansalaisvastustuksen takia hanke jäi ”lepäämään”. Museovirasto valvoi Museoviraston vaatimuksesta uuden muurin on sijaittava samalla paikalla ja näytettävä samalta kuin vanha muuri. Maisemallisesti oikeastaan mikään ei saanut muuttua. Purkuvaiheessa jokainen muurikivi numeroitiin. – Kosken pohjalle rakennettujen anturoiden päälle valettiin uusi betoninen tukimuuri, johon irrotetut vajaat 20 000 muurikiveä kiinnitettiin yksitellen takaisin ja täsmälleen entiseen paikkaansa. Kivirivien yhteispituus on noin kymmenen kilometriä. Muuria purettaessa törmättiin Finlaysonin ja Tampellan alueiden vanhoihin kanaviin, Kanto- la ja Tattari selostavat. Tukimuurin paksuus kasvoi kymmenen senttiä, mutta kokonaispaksuuden täytyi pysyä samana. Tästä syystä jokainen kivi, joiden paksuus oli noin 30 senttiä, halkaistiin kahtia ennen kiinnittämistä. Ylimääräinen kiviaines ajettiin välivarastoon Näsijärven rannalle ja se käytettään murskeeksi. Kivityöt suoritti Hämeen Rakennusentisöinti Oy. Hankkeen aikana elokuussa 2011 koko Tammerkoski kuivattiin reiluksi viikoksi. Koski saadaan tyhjäksi noin puolessa tunnissa. Viikon aikana tehtiin töitä ympäri vuorokauden, jotta kaikki kuivaa koskenpohjaa vaativat valmistelevat työt saatiin tehdyksi. Näsijärven pintaa laskettiin työ ajaksi Näsijärven pinnan korkeus vaihtelee vuoden aikana normaalisti noin metrin ja säännöstelylupa sallii jopa 1,5 metrin vaihtelun. Koski- ja patoturvallisuuden vuoksi ennen hankkeen toteutusvaihetta Näsijärven pinta laskettiin noin 50 senttiä normaalia alemmaksi. Myöhemmin veden pinta pidettiin noin 20 senttiä tavanomaista matalammalla tasolla. Patojen rakentajille ja käyttäjille haluttiin antaa toiminta-aikaa mahdollisissa poikkeustilanteissa. Merja Ojala Uuden patomuurin tuli näyttää täsmälleen samalta kuin vanha muuri. Niinpä vanhan muurisyystä jokainen kivi irrotettiin paikoiltaan, numeroitiin ,halkaistiin ja asennettiin takaisin samaan paikkaan. aikana työmaalla työskenteli parhaimmillaan 40 henkeä. Suunnittelusta on vastannut Pontek Oy ja pääurakoitsijana on ollut Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Työmaa on sujunut hyvin ilman ylitsepääsemättömiä yllätyksiä. Periaate oli, että patomuuria rakennettaessa toinen puoli kanavasta oli tukittu teräksestä ja puusta rakennetuilla työmaapa- doilla, joiden toisella puolella vesi virtasi. Silta padon päälle Marraskuussa 2012 avattava silta on rakennettu patorakenteiden päälle ja sulautuu täysin kokonaisuuteen. Sillan keskellä kulkee kolme metriä leveä pyörätie, ja sen molemmille puolille on rakennettu 1,5 metriä levä, Kurun harmaal- Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri Kantola ja projektipäällikkö Seppo Tattari Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Urakka on melkein valmis. Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 17 Tampereen Sähkölaitokselle Näsijärven pinnan alentamisesta patoprojektin aikana syntyi jonkin verran taloudellista haittaa, koska matalammalla olevasta vedestä saadaan vähemmän energiaa. Yhden voi- malaitoksen teho on noin neljä megawattia. Työmaa sijaitsee osittain aivan vesivoimalaitoksen edessä ja asutuksen keskellä, joten louhintoja tehtiin varovasti ja rakenteita vaurioittamatta. Lou- hinnasta vastasi Normilouhinta Oy. Asukkaat pidettiin ajan tasalla Työmaa piti huolta, että naapuruston kanssa pysyttiin puhevä- Paavo Taipale Harvoin tarjolla oleva näkymä. Tammerkoski pidettiin kuivana elokuussa 2011 reilun viikon ajan, jotta uoman pohjalla saatiin tarvittavat työvaiheet tehdyksi. leissä. Lähimmän talon asukkaat saivat kohdennettuja tiedotteita keskimäärin joka toinen kuukausi. Lisäksi järjestettiin tiedotustilaisuuksia sekä asukkaille että Tampellan puolen toimijoille. Työn eteneminen ja työ- Ins. tsto Pontek Oy Patoturvallisuus kunnossa. Tammerkosken tulvakanavan juoksutuskapasiteetti on noin 30 prosenttia aikaisempaa isompi. Yllä Palatsinraitin kevyen liikenteen silta ja patoportit, valokuvasovitus panoraamakuvaan alajuoksulta. 18 Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 LIIKENNE Merja Ojala maata koskevat uutiset olivat luettavissa Tampereen Sähkölaitoksen ylläpitämiltä verkkosivuilla. Kävijöitä sivuilla on ollut 250 000. Suurin haitta asukkaille oli melu. Työmaapäällikkö Reino Humalajoki Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:stä sanoo, että työmaa on edennyt ”keskimäärin hyvin” ja että aikataulussa on pysytty. Eri alojen aliurakoitsijoita paikalla on ollut pitkälle toistakymmentä. – Muun muassa louhintatyöt vaativat erikoistuneen alaurakoitsijan, samoin kiviverhoilut. Louhinta ankarine tärinärajoineen oli vaativaa, koska esimerkiksi vieressä sijaitsevan Museokeskus Vapriikin kokoelmia piti varoa. Louhittaessa muurin kivet eivät saaneet irrota. Kiveä louhittiin patomuurin tieltä ja anturarakenteiden alta noin 3 000 kuutiota, Humalajoki toteaa.Q Jalkakäytävä päällystetään Kurun harmaalla graniitilla. Jari Hjelt työn touhussa. #&&"&'&&('"$"('&&%! %''!!&&'!$&%' "&*-*&&,(,& %''!!&&'!"%#'" "!#'"%&*%* %"(&'(& %''!!&&'!!,&-&!&! $&"&& %%&$&%'! " !&"!&! !'&&'%! !& ,!#%!&"!$,, %! "&%&*%*&&'$(%''%($* #,$%&-' !!! " '%&"!!**%!$#"$&"!!!%''!!&&'&'(%% '""%% " '%&"!*%&, %!&$(&&%% '!#&&"!%&"! ,,&,-*&*%*&''%!&&!""( %!&,&'& '%&&"*-*!&,! $& $& #&+ !!$"$ !!$"$ #&+ ))) #&+ )))# "%+ Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 19 LIIKENNE Paikkatietoaineisto monipuolistuu ja muuttuu helppokäyttöisemmäksi Digiroad uudistuu Koko Suomen tie- ja katuverkon tarkat paikkatiedot sisältävä Digiroad-tietojärjestelmä uudistuu. Tavoitteena on luoda entistä helppokäyttöisempi ja monipuolisempi paikkatietoaineisto niin kuntien ja viranomaisten kuin liike-elämänkin käyttöön. Kehityshanke pyrkii vastaamaan joukkoliikenteen, reitityksen ja GIS-analysoinnin tarpeisiin. LIIKENNE TEKSTI Kaisa Pennanen QQ Liikenneviraston ylläpitämä Digiroad-tietojärjestelmä sisältää Suomen tie- ja katuverkon keskilinjaa kuvaavan geometrian. Keskilinjan sijaintitiedon lisäksi järjestelmä sisältää tärkeää tietoa tiestön ominaisuuksista, kuten teiden leveyksistä, nopeusrajoituksista, ajosuunnista, tasoristeyksistä sekä käyttörajoituksista. Tietomalli, sisältö ja käytettävyys ratkaisevat Digiroad-aineistoa hyödyntävät kuljetusten suunnittelussa ja paikantamisessa muun muassa viranomaiset, logistiikkayritykset ja erilaisten mobiilipalvelujen kehittäjät. Vuonna 2004 käyttöönotettu järjestelmä on teknisesti elinkaarensa päässä, minkä vuoksi seuraavan sukupolven järjestel20 Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 män kehitystyö aloitettiin vuoden 2012 alussa. Teknisen kehittämisen ohella arvioidaan tietosisällön muutostarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset. – Digiroad on tullut teknisesti tiensä päähän, ja myös ylläpitoprosessi kaipaa selkeyttämistä. Digiroad on hyvä tuote ja pieniä asioita kehittämällä siitä tulee olemaan aikaisempaa enemmän hyötyä useilla eri tasoilla. Uudistamisen yhtenä tavoitteena on luoda entistä helppokäyttöisempi ja yksinkertaisempi tietomal- li, joka helpottaa uusien palveluratkaisujen kehittämistä, projektipäällikkö Markus Melander Liikennevirastosta kertoo. – Kehitystyön painopisteenä on topologinen linkki-solmumalli, joka helpottaa tietotuotteen reitityskäyttöä sekä luo edellytyksiä ajantasaisemman tiedon tuottamiseen, Melander jatkaa. Yhteiskunnallinen kehitys luo uusia tarpeita Joukkoliikenteen avaaminen avoimelle kilpailulle tuottaa muun muassa joukkoliikenteen tietojärjestelmille uusia haasteita. Esimerkiksi valtakunnallinen pysäkkitietokanta ja sen ylläpidon prosessit pitää saada toimimaan aukottomasti osana Digiroad-aineistoa. Selkeä tavoite on myös pyrkimys tukea pelastustoimea rakenteilla olevien teiden ja katujen geometriatiedoilla. – Liikennevirastolla on hyvien prosessien muodostamisen kautta mahdollisuus tuottaa kustannushyötyjä ja aitoa lisäarvoa esimerkiksi pelastustoi- melle. Ajatus katusuunnitelmien keskilinjageometrioiden sisällyttämisestä Digiroadiin on syntynyt Hätäkeskuslaitoksen tarpeista. Myös kunnille ja kansalaisille on varmasti hyötyä mahdollisimman reaaliaikaisesta reitittävästä aineistosta. Ajantasaisuuden tavoite edellyttäisi keskilinjojen digitointia jo suunnitelmista. Kuntien näkökulmasta tätä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi koulu- ja kuljetusreittien suunnittelussa rakennettavilla alueilla, Melander kertoo. Kunnat uudistuksessa avainasemassa Digiroadiin kerätään tietoa kunnilta, Maanmittauslaitokselta ja Liikennevirastolta. Järjestelmän ylläpitämisestä ja kehittämisestä vastaa Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kuntien rooli Digiroadin ylläpidossa on keskeinen, joten kuntien mielipiteitä ja toiveita kuunnellaan myös järjestelmää uudistettaessa. Maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Kuntaliitosta näkee nykyisessä ylläpitojärjestelmässä puutteita. - Tähän asti käytännöt paikkatietojen keräämiseen kunnissa ovat olleet hyvin vaihtelevia, ja tulokset sen mukaisia. Digiroad ei ole katuverkon tiedoissa kattava, Holopainen sanoo. Parhaana ratkaisuna Holopainen pitää kaikkien kuntien tietopalvelurajapintojen käyttöönottoa. Kunnat tallentavat muun muassa asemakaavasuunnittelun tuloksena syntyvät paikkatiedot järjestelmään, mistä ne olisivat Digiroadin ja muiden tietoja tarvitsevien ladatavissa. – Tekninen toteutus tiedonsiirtoon rajapintojen kautta on jo olemassa kuntien Kokoavan tietopalvelun, KTP:n muodossa. Ensimmäiset kunnat ovat avaamassa KTP:n rajapintoja koekäyttöön, mutta järjestelmältä puuttuu vielä pysyvä rahoitusmalli, Holopainen kertoo. – Parhaan tuloksen saavuttamiseksi kuntien käyttämän tietomallin pitäisi olla yhteensopiva Digiroadin järjestelmän kans- sa, ja tästä käymmekin parhaillaan neuvotteluja Liikenneviraston kanssa. Ajantasaisesta ja kattavammasta Digiroad-tietokannasta olisi hyötyä myös kunnille. Sitä kautta kunnat saisivat käyttöönsä myös sellaista tietoa, jota ne eivät itse kerää, kuten valtion ylläpitämien väylien paikkatiedot. Digiroadin lisäarvoa on vaikea nähdä paikallisesti, koska se luonteeltaan palvelee kansallista tasoa. Kehityshankkeessa pyritään kuitenkin huomioimaan kunnille mahdollisesti tuotettava lisäarvo aikaisempaa paremmin. – Kehityshankkeessa tutkitaan myös kuntien keskilinja-aineistojen yhteensovittamisen tarpeet luotaessa tietomallia. INSPIRE -direktiivi asettaa meille vaatimuksen kansallisen linkki-solmumallin luomisesta ja joudumme luomaan valtakunnallisen yhteisen ID-avaruuden liikenneverkon eri kohteille. Tämä haaste ei täyty ilman, että kaikki sitoutuvat tulevaan tietomalliin sataprosenttisesti. Näitä asioita ei voi vain sanella, vaan tämän tyyppinen kehitystyö on tehtävä yhdessä, kaikkia osapuolia kuunnellen, MarkusMelander linjaa. Ajantasaisempaa kartta-aineistoa Tällä hetkellä Digiroad-aineistoa hyödyntäviä yrityksiä on 120. Suurimman joukon muodostavat logistiikka- ja navigointipalveluja tarjoavat yritykset. Tulevaisuudessa hyödynnettävyys paranee huomattavasti, kun Digiroad-aineisto tulee vastikkeetta jakoon WFS-rajapintojen kautta. Myös GPS-laitteita sekä kartta-aineistoja valmistava Tom Tom on solmimassa Liikenneviraston kanssa sopimusta Digiroadin käytöstä karttatietojen referenssinä. – Meille tärkeintä järjestelmässä on nopeus ja paikkatietojen tarkkuus. Julkaisemme karttoja neljä kertaa vuodessa, mutta tavoitteemme on siirtyä tiheämpään julkaisutahtiin, kertoo paikkatietoasiantuntija Miika Mäkelä Tom Tomilta. Q JA O P P I A U KS I A OIVALL AEL KOULUTTAA NÄYTTEENOTON SEKÄ VESI- JA YMPÄRISTÖHUOLLON AMMATTILAISIA 43231321 2221321 21221321 13(11221321 10(1/221321 22(24211321 1/23(1221321 2/(11221321 2# .(-11324 1# 21(2,41324 "$ #!" ####%%$$ 4323(2221321 )$% +(21231321 &#&#)) *"#& %%$%##$" !%3.3.332023 "#&' ,33,23 3/.4302 Kuntatekniikka 6/2012 21 HYVÄ KAUPUNKIYMPÄR ON KILPAILUVALTTI OUlla-Kirsti Junttila johtava asiantuntija, Sito Oy Suomessa on tehty työtä kaupunkiympäristön laadun parantamiseksi yli 30 vuoden ajan. Kaupunkiympäristöä ei kuitenkaan ole vielä nostettu meillä kaupunkien kilpailuvaltiksi. 22 Kuntatekniikka 6/2012 QQ Suomalaisen kaupunkiympäristön viihtyisyys ja laatu ovat kohentuneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Kaupunkiympäristön laadun parantaminen näkyy kävelykaduilla, toreilla, aukioilla ja puistoissa, joiden kalusteiden, päällys- teiden, istutusten ja valaistuksen laatuun on panostettu merkittävästi. Se vaikuttaa monin tavoin ympäristön toimivuuteen, viihtyisyyteen ja kaupunkielämään. Kaupunkisuunnittelulla heikko arvostus Kaupunkien imagoa pyritään usein kohentamaan kulttuurira- YHDYSKUNTA ma-arkkitehteja sekä myös arkkitehteja. Kaupunkien julkisten alueiden, katujen, torien, aukioiden ja puistojen suunnittelu, rakentaminen ja hoito ovat perinteisesti kaupunkien teknisen sektorin vastuulla. Siten kaupunkien julkisten ulkotilojen suunnittelu nähdään Suomessa usein insinöörisuunnitteluna, toisin kuin kaavoitus ja rakennusten suunnittelu, jotka ovat selkeästi arkkitehtisuunnittelua. Asetelmassa korostuu suomalaiselle suunnittelualalle ominainen insinöörityön ja arkkitehtuurisuunnittelun selkeä erottelu sekä suuri ero niiden arvostuksessa. Jaottelulla on oma historiansa suomalaisessa suunnittelujärjestelmässä, mutta se ei välttämättä palvele nykyajan monialaisia suunnittelutarpeita. ISTÖ kennusten tai tornien arkkitehtuurilla. Kaupunkiympäristö vaikuttaa kuitenkin kokonaisuutena paljon enemmän kaupungin imagoon kuin mikään yksittäinen rakennus. Julkiset kaupunkitilat ovat kaikille avoimia tiloja ja vaikuttavat merkittävästi asukkaiden ja vierailijoiden kuvaan kaupungista. Kaupunkien julkisten alueiden suunnittelun heikko arvostus Suomessa johtunee ainakin osittain arkkitehti- ja insinöörityön vastakkainasettelusta ja eroista niiden arvostuksessa. Kaupungin julkisten alueiden toteutussuunnittelu nähdään edelleen usein kunnallisteknisenä suunnitteluna, vaikka suunnittelussa Ilpo Okkonen Oulun Rotuaarin keskeinen tapahtuma-aukio uudistettiin vuonna 2011. Se oli ensimmäinen vaihe koko Rotuaarin perusparannusta, joka jatkuu vuoteen 2013 asti. painotetaan yhä enemmän kaupunkikuvallisia ja esteettisiä laatutavoitteita. Tilanne ei ole muuttunut, vaikka katujen, aukioiden ja torien suunnittelussa on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut aina katuinsinöörien ohella ympäristösuunnitteluun erikoistuneita muotoilijoita, sisustus- ja maise- Suunnitteluyhteistyötä pitää lisätä Suunnitteluprosessin kaavoituksesta julkisten alueiden toteutussuunnitteluun tulisi edetä katkeamattomana laajoista visioista detaljisuunnitteluun asti niin, että lopputulos vastaa yhteisesti asetettuja tavoitteita. Arkkitehtien perinteisesti hallitsema yleis- ja asemakaavoitus ja insinöörien perinteisesti hallitsemat liikenne- sekä katu- ja kunnallistekninen suunnittelu ovat kuitenkin usein jakautuneet kaupunkien organisaatioissa eri hallintokuntiin tai osastoihin, jotka toimivat itsenäisesti ja usein eri lautakuntien alaisuudessa. Hallinnollisen eriytymisen vuoksi yksiköiden välinen yhteistyö voi viime kädessä perustua muodolliseen lausuntokäytäntöön. Ilman oikea-aikaista suunnitteluyhteistyötä kaavoituksessa ei kyetä ottamaan huomioon esimerkiksi liikenteen ja kunnallistekniikan tai katuistutusten vaatimuksia katualueiden mitoitukselle. Vastaavasti kaavoituksessa asetetut kaupunkikuvalliset tavoitteet voivat jäädä toteutumatta, ellei tavoitteita kyetä välittämään toteutussuunnitteluun. Q Kuntatekniikka 6/2012 23 Suunnittelun roolit hukassa OUlla-Kirsti Junttila johtava asiantuntija, Sito Oy QQ Kuntien supistaessa omia suunnitteluorganisaatioitaan ja ryhtyessä käyttämään yhä enemmän ulkopuolisia palveluja kaupunkisuunnittelussa niiden omien kaavoitusarkkitehtien merkitys asemakaavan jälkeisessä suunnittelussa on vähentynyt. Kaupunkien julkisten alueiden suunnitteluun liittyy aina suuri määrä toiminnallisia, teknisiä ja kaupunkikuvallisia ongelmia, joiden ratkaiseminen ja yhteen sovittaminen edellyttää monialaista ja laajaa asiantuntemusta. Taustalla on usein myös historiallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä asukkaiden tunteita voimakkaasti kuohuttavia seikkoja. Kuntien tekninen sektori on pääosin ottanut haasteen vastaan ja kehittänyt toimintaansa uusien vaatimusten, kuten vuoden 2000 Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän vuorovaikutuksen ja monialaisen suunnitteluyhteistyön suuntaan eten24 Kuntatekniikka 6/2012 kin laajoissa kaupunkikeskustojen parannushankkeissa. Kun kunnat ovat supistaneet omia suunnitteluorganisaatioitaan ja siirtyneet käyttämään yhä enemmän ulkopuolisia palveluja, niin myös infra-alan konsulttitoimistot ovat laajentaneet omia suunnitteluorganisaatioitaan. Perinteisten insinööritoimistojen suunnittelutiimeissä työskentelee tällä hetkellä muotoilijoita, sisustus- ja maisema-arkkitehteja, arkkitehteja, sosiologeja ja kuvataiteilijoita. Valitettavasti kaupunkien kaavoitusarkkitehdit ovat jääneet asemakaavan jälkeisessä suunnittelussa usein ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi sen sijaan, että heillä olisi selkeä rooli julkisten alueiden toteutussuunnittelussa. Vastuu kannettava yhteistyössä Julkisten alueiden suunnittelun pirstaloiduttua erilaisiksi konsulttitöiksi on tullut aiempaa tärkeämmäksi määritellä selkeästi kaupunkien julkisille alueil- Ilpo Okkonen Oulun Rotuaarin perusparannus, jossa uusittiin kaikki katutekniikka, katupäällysteet, kalusteet ja esiintymislava on hyvä esimerkki kaupunkiympäristön monialaisesta suunnittelusta. eiden toteutussuunnittelun välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä niin, että asemakaavavaiheessa otetaan huomioon myöhemmän suunnittelun toiminnalliset, tekniset ja taloudelliset vaatimukset ja kaikki osapuolet voivat sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen. Oikea-aikaisella yhteistyöllä voidaan varmistaa muun muassa esteettömyyden, katuistutusten ja kunnallistekniikan sekä alueiden ylläpidon vaatimusten huomioon ottamien kaavoituksessa ja kaavoituksen julkiselle kaupunkiympäristölle asettamien tavoitteiden toteutuminen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa, jotka tapahtuvat käytännössä usein pitkän ajan kuluessa useina erillisinä osakokonaisuuksina. le asetetut kaupunkikuvalliset ja laatutavoitteet koko kaupungin tai laajempien alueiden osalta ja määritellä se, mikä taho seuraa ja vastaa vision toteuttamista. Näkemys ja vastuu kaupungin julkisten alueiden kehittämisestä täytyy pitkällä tähtäimellä olla kaupunkien organisaatiossa, suunnittelutyön tilaajalla. Siten on tullut aiempaa tärkeämmäksi miettiä sitä, vastaavatko nykyiset suunnitteluorganisaatiot ja perinteinen työnjako nykyajan suunnittelutarpeita. Kaupunkien teknisen sektorin muututtua yhä enemmän tilaajaorganisaatioksi on usein luovuttu periteisestä alueorganisaatiosta, joka takasi aiemmin suunnittelijoiden hyvän aluetuntemuksen. Asemakaavoituksessa aluevastuu on yleensä selkeä ja sieltä käsin asetetaan tavoitteet alueiden kehittämiselle, joten vastuu alueellisen vision toteutumisesta edellyttää ainakin jossain määrin kaavoituksen osallistumista myös alueiden toteutussuunnitteluun. Kaavoituksen ja julkisten alu- Kaupunkiympäristön suunnittelu ei yhdistynyt kaavoitukseen Helsingissä Kun kaupunkiympäristön suunnitteluun alettiin kävelykatujen rakentamisen myötä kiinnittää huomiota myös Suomessa 1990-luvulla, niin muun muassa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa päätettiin, että kaupunkiympäristön suunnittelu ei kuulu kaavoitukseen. Maankäytön suunnittelun luonteesta johtuen päätös on ymmärrettävä. Kaupunkiympäristön detaljisuunnittelu ei kuulu kaavoitukseen, mutta kaupunkisuunnitteluun sen pitäisi kuulua. Silloisten linjausten seurauksena kaupunkiympäristön suunnittelua alettiin Helsingissä kehittää rakennusviraston toimesta, eikä kaupunkisuunnitteluvirastossa asemakaavoituksen rinnalla tai jatkeena. Suomessa ei silloin pohdittu millään foorumilla laajemmin sitä, mitä kaupunkiympäristön suunnittelu on ja miten se tulisi järjestää kaupunkien suunnitteluorganisaatioissa. Kansainvälisesti kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynyt arkkitehtien, insinöörien, muotoilijoiden ja kuvataiteili- YHDYSKUNTA joiden yhteistyöalueena. Sitä kutsutaan yleensä englanninkielisillä termeillä ”public design” tai ”urban design”. Termit perustuvat monissa maissa omaksuttuun käytäntöön, jossa suunnittelualueet jakautuvat tehtävän luonteen mukaan kolmeen osaan: ”planning”, jolla tarkoitetaan maankäytön suunnittelua, ”architecture”, jolla tarkoite- taan rakennusten suunnittelua ja ”design”, jolla tarkoitetaan rakennusten välisten alueiden yksityiskohtaista suunnittelua. Suomessa ei vastaavaa jakoa ole, mutta 1980-luvun alusta alkaen muotoilijoita ja maisemaarkkitehteja alkoi tulla mukaan uusien asuinalueiden, jalankulkualueiden sekä torien ja aukioiden suunnitteluun katu- ja kunnallistekniikan suunnittelijoiden rinnalle. Tänä vuonna vietetään World Design Capital Helsinki 2012 – vuotta ja siihen liittyen kaupunkiympäristön suunnittelua esiteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa touko - kesäkuussa Helsingissä pidetyssä näyttelyssä Hyvä kaupunkiympäristö – Parempi elämä. Näyttelyssä oli mukana 32 kohdetta 20 kaupungista ja se kuvasi hyvin kaupunkiympäristön suunnittelun käytännön työtä laajoista strategioista yksityiskohtaiseen ympäristön detaljien tai ympäristötuotteiden suunnitteluun. Näyttelyssä esillä olleiden kohteiden pitkät suunnittelijalistat kertovat työn monialaisuudesta. Q Kaupunkiympäristön kunnianpalautus QHistoriallisesti kaupunkien julkisten alueiden suunnittelu on ollut merkittävä osa kaupunkisuunnittelua myös Suomessa. Vielä 1900-luvun alkupuolella Eliel Saarisen Helsinkiin laatimissa Keskusta- ja Munkkiniemi-Haaga –suunnitelmissa määriteltiin hyvin tarkoin julkisten katu- ja torialueiden sekä aukioiden detaljit ja istutukset. Saarisen suunnitelmat jäivät pääosin toteutumatta. Kaupunkien nopean kasvun sekä ajoneuvoliikenteen kehityksen myötä katuympäristön suunnittelua alkoivat määrätä liikenteen ja kunnallistekniikan vaatimukset ja funktionalismin uudet ihanteet. Kansainvälisesti kaupunkiympäristön laatuun alettiin kiinnittää jälleen huomiota 1960-luvulla kävelykatujen suunnittelun myötä. Silloin syntyivät ympäristön monikäyttöä ja viihtyisyyttä korostavat suunnitteluperiaatteet. Liikenteen kasvun seurauksena kaoottisiksi käyneisiin kaupunkikeskustoihin haluttiin virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja. Kun tilaa uusille toiminnoille ei ollut, niin ajoneuvoliikenteen valtaamia katuja alettiin muuttaa kaupunkikeskustoissa kävelykaduiksi ja asuinalueilla pihakaduiksi, jotka mahdollistivat uudet vapaa-ajan ja virkistystoiminnat. Ensimmäiset 1960-luvulla rakennetut kävelykadut, kuten Strøget Kööpenhaminassa, ovat kokeneet jo useita laajennus- ja saneerausvaiheita katuympäristön laatuvaatimusten kasvaessa ja katuympäristön suunnittelun kehittyessä. Ehkä tunnetuin esimerkki katuympäristön parantamisesta kaupungin imagon kohentamiseksi on Espanjan Barcelona, jonka katuja ja aukioita parannettiin kaupunkiympäristön suunnittelun ja ympäristötaiteen keinoin kaupungin valmistautuessa vuoden 1992 olympialaisiin. $#" !$ !" ("$!### #!" '% !" #!" ## - ./!,5 7222,3-)% .! ""!!1+(0/%+*('+%10+**'0*!.%//!(%))! )%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%0,,+,0),0*&+..+* ,-!)%0)!"5%!*3(0+'*)++//+-%!0-1((/.+(( 0-00-/1*/!'*%%'*)39/810+** !.%//!(%))! )%()*!*.%))8%.!*&8/!1!.%!*0,,+.!'+%//%)!*&+.. +*'!./+)#*!!//%)++//+-% ((*'0)+0'.!*'+().1%$!+**3/1()%.!.%/!((!* ''.%00//)%()..!*.%))8%.!*8'!$%/!//38/0+/!// 7$% .'83*/%*!*6+2++./!-0,,+.!'+%/%*& ,0),0*+$&%*% .'83*/%*!*.!'+%/%*+* )%()*.00-%*&8/!1! !*'8.%//!(33*/-'+%/!//0.!'+%/%* &+'.88./88!*!-#% &8-&!./!()8**.%+./ 1+%/+$&/&1(1+&+,*!(&88,0),,0&(%.8(%//!%/ .+%//!!./%%%1+%/,33/88/83 !*'01* (%//!%./+./.!'8!.%//!(3* "&$##! 0(4!-+*+./*0/- +(+2+(0/%+*.3$/%9*.%.8(/8!*-8* %/ *,0),&)00//0**!/0//0+/!)!-'%/ Kuntatekniikka 6/2012 25 Kaavoittajien osaaminen ja valinnat avainasemassa Energiakaavoitus tekee tuloaan Suurin yksittäinen syy ilmastomuutokseen on fossiilisen energian kulutus eri muodoissa ja eri tarkoituksissa. Näitä ovat asuminen, liikenne ja teollisuus - kaikki yhdyskunnan perustoimintoja. OArto Nuorkivi, energia-asiantuntija, TkT, Energy-an Consulting O Anna-Maija Ahonen, projektipäällikkö Aalto-yliopisto, Aalto PRO Kriittiselle energiaosaamiselle tarvetta Suoritimme kartoituksen yliopistoista, joissa kaavoittajille opetetaan energia- ja päästöasioita. Yhdysvalloissa ei ollut ainuttakaan, sen sijaan Kanada tarjoaa koulutusta yhden yliopistom turvin. Euroopasta vastaavia yliopistoja löytyi yhtensä kolme: Saksasta, Tanskasta ja Suomesta. Koulu26 Kuntatekniikka 6/2012 Posintra Oy QQYhdyskunnassa investointiprosessin alussa on ensimmäisenä toimijana kaavoittaja, jonka valinnat mahdollistavat tai vaikeuttavat uusiutuvan energian käyttöönottoa yhdyskunnassa. Valintojen oikeaan suuntaamiseen tarvitaan energia-ja yhdyskuntasuunnittelijoiden yhteistyötä. Tätä voidaan tukea koulutuksella. Modernilla kaavoituksella voidaan nimittäin vähentää kunnan kustannuksia sen lisäksi että energian tarve ja päästöt alenevat. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, rakennusten suuntauksella ja sijoittamisella sekä valituilla materiaaleilla voidaan vähentää energian tarvetta ja päästöjä sekä alentaa kokonaiskustannuksia. Porvoon Skaftkärrin alueelle ensimmäisenä valmistuneessa Toukovuoren asemakaavassa energiatehokkuustarkastelu on ollut mukana jo alueen perusratkaisuja suunniteltaessa. Toukovuoren katujen ja muun kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi kesällä 2012. Taloja alueelle alkaa nousta näillä näkymin vuonna 2014. tustarjonta on siis varsin vaatimatonta ilmastomuutoksen hidastamisen kriittisyyttä ajatellen. Kansainvälinen suunnittelukoulujen järjestö AESOP, jossa on jäseninä lähes 200 koulua, piti kolmipäiväisen konferenssin Turkissa, Ankarassa heinäkuussa 2012. Muutoin ansiokkaiden sessioiden joukosta ainoastaan kahdessa käsiteltiin energian ja yhdyskuntasuunnittelun suhdetta. Tämän perusteella energia-asioiden vaikutus yhdyskuntasuunnitteluun on vasta heräämisvaiheessa. Horros ei saisi enää jatkua. Energia-ala on myös hämmennyksen vallassa Energia-ala on tottunut kasvavaan energian tarpeeseen ja sen myötä polttoaineiden, lämmön ja sähkön myynnin kasvuun. Tämä on puolestaan edellyttänyt lisääntyvää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Energiatehokkuuden odotetaan kuitenkin huomattavasti paranevan kaikilla aloilla. Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan heinäkuussa 2012. Uudet rakennukset vastaavat passiivi- ja nollaenergiataloja. Energia-alakin on siis muutoksen kourissa: sen on totuttava alenevaan myyntiin ja tuotannon muuntamiseen uusiutuvaa energiaa käyttäväksi. Esimerkiksi kaukolämmön tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on haastava, sillä tällä hetkellä 80 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutumattomilla polttoaineilla, joihin turvekin nyt luetaan. Tavoitteen toteutuminen edellyttää lähes koko tuotannon muuttamista fossiilisesta uusiutuvaksi alle 40 vuodessa. Liiketoimintaperusteiden täydellinen muutos aiheuttaakin hämmennystä energia-alalla. Yhdessätekemisen edut näkyvät Skaftkärrissä Ilmastomuutokseen vaikuttaminen edellyttää yhdyskunnan ja energian asiantuntijoiden saumatonta yhteistyötä, sillä kumpikaan ei yksinään pysty vastaamaan valtavaan haasteeseen. Porvoon Skaftkärr-hankkeen tulokset osoittavat, että uusi energia- ja kaavoitusalojen yhteinen suunnittelu on tuottanut viihtyisän ja toimivan kaupunkikonseptin, jossa on saavutettu korkea energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden ansiokas käyttö. YHDYSKUNTA lyysit ja yhden, optimaalisen ratkaisun määrittelyn. Yhdyskuntasuunnittelijoiden lähestymistapa puolestaan perustuu laadullisiin arvoihin ja suurten kokonaisuuksien yhteen nivomiseen. Lähestymistapojen erilaisuuden tunnistamisen lisäksi on opittava ymmärtämään toisen ammattiryhmän kieltä ja käsitteistöä. Porvoon Skaftkärrin alueelle on alettu rakentaa ympäristömyötäistä asuinaluetta tänä kesänä . Energiateknologian ja -tuotannon päätapahtuma Taneli Varis Yhdessä suunnittelu on tosin vaatinut aikaa käynnistyäkseen sekä kustannuksia uuden toimintatavan konsultointiin. Hanke osoitti selvästi, että kunnan saavuttamat kustannussäästöt infrastruktuurin optimaalisessa rakentamisessa ovat moninkertaiset kohonneisiin käynnistyskustannuksiin verrattuna. Hankkeen ytimenä on ollut energia- ja yhdyskuntasuunnittelijoiden yhteistyö, joka toteutui konkreettisesti suunnittelemalla Skaftkärr-alue yhdessä. Alueesta saatiin sekä viihtyisä, toimiva, energiatehokas että uusiutuvan energian käyttöön perustuva. Yhdessä suunnitteleminen vaati aikaa toteutuakseen. Näiden kahden asiantuntijaryhmän koulutustausta ja lähestymistavat ovat erilaisia. Energia-asiantuntijat osaavat kvantitatiiviset ana- Koulutuksella tukea yhteiseen tekemiseen Aalto PROssa toteutettiin 2011– 2012 yhdeksän kuukauden mittainen pilottikoulutus, jossa 25 kaavoittajaa koulutettiin oivaltamaan uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tarjoamia mahdollisuuksia ja rajoituksia kaavoitukselle. Tavoitteena oli, että koulutuksen läpikäyneet osaajat kykenisivät tekemään suunnitteluratkaisuja, jotka pienentäisivät hiilija- ENERGIA 12 -MESSUT TAMPEREELLA - nyt runsaasti tarjontaa myös kuntasektorille! A UUTILTLA MESSU 23. - 25.10.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Älykäs, energiataloudellinen nen jja ympäristöyst ympäristöystävällinen i kaupunki- ja energiainfra, vähäpäästöinen liikenne Energia 12 -messujen uutuusteema, EcoCity, esittelee kestävän kehityksen ratkaisuja energiantuotantoon sekä energiaviisaaseen asumiseen, rakentamiseen, kaavoitukseen ja maankäyttöön. Esillä myös vähäpäästöinen liikenne ja ajoneuvot. EcoCity tietoiskuareenalla luennoivat useat asiantuntijatahot. Ti 23.10. klo 9 - 17 Ke 24.10. klo 9 - 17 To 25.10. klo 9 - 16 Tutustu messujen monipuoliseenritarjontaan! inaa näytteilleasettaja-, tietoisku- ja sem Messut ja tietoiskut: Seminaarit: www.energiamessut.fi www.energiaforum.com Kuva: Jakke Nikkarinen Messut avoinna: Tervetuloa! Ennakkorekisteröidy me messuvieraaksi www.energiamessut.fi MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: Energiafoorumi ry Kunnossapitoyhdistys - Promaint ry ECOCITY KUMPPANIT: Kuntatekniikka 6/2012 27 YHDYSKUNTA lanjälkeä kaavoitusproessin kaikissa vaiheissa. Osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea: Helsingistä Ouluun ja Mynämäeltä Mikkeliin. Kaavoittajat edustivat kaupunkeja, maakuntaliittoja, elykeskuksia ja konsulttitoimistoja. Koulutuksen aikana osallistujat laativat viisi projektityötä viiden hengen ryhmissä. Prokjektitöissä sovellettiin opittua käytännön kohteissa seuraavasti: Kuinka uusiutuva energian käyttöä voidaan edistää todellisissa kohteissa Sipoon Talmassa, Mikkelin Riutassa, Kuopion Julkulassa, Jyväskylän Kankaassa, Espoon Niipperinniityssä ja Oulun Hiukkavaarassa? Kuinka eri kaavoituksen arviointimittarit ottavat huomioon uusiutuvan energian käytön sekä energiatehokkuuden lisäämisen suunniteltavassa kohteessa ja kuinka mittareita pitäisi parantaa? Kuinka uusiutuvan energian 28 Kuntatekniikka 6/2012 Lähde: Klapp, Oja, Seppänen, Tulonen. Energia yhdyskuntasuunnittelussa -koulutuksen projektityö kytkökset tulisi sisällyttää suunnitteluun eri kaavatasoilla (katso yllä oleva kuva)? Aalto PROssa toteutettu kurssi oli osa Euroopan tasoista ohjelmaa, jossa Aalto-yliopiston johdolla on pilotoitu kaavoittajien koulutusta Suomen lisäksi Englannissa (Watford ja 19 muuta paikkakuntaa), Saksassa (mm. Frankfurt, Munchen, Augsburg, Berliini), Espanjassa (Barcelona) ja Unkarissa (Debrecen). Koulutus on saanut merkittävää rahallista tukea EU:n taholta (Intelligent Energy Europe) sekä Suomessa Sitralta, Helsingin Energialta, Energiateollisuudelta ja Uudenmaan liitolta. Mainittujen lisäksi koulutuksen ohjaamiseen ovat osallistuneet Kuntaliitto ja Motiva Oy. Koulutuksen tuloksena on valmistettu koulutusmateriaali muille yliopistoille vapaasti käytettäväksi. Materiaali sisältää tekstien lisäksi noin 300 kalvoa, jotka on käännetty 10 Euroopan kielelle, myös suomeksi. Lisäksi Suomessa toteutetun koulutuksen projektitöistä tehdään julkaisu, joka ilmestyy loppuvuodesta 2012. Suomessa koulutus jatkuu siten, että energia-moduleja liitetään YTK:n pitkään kurssiin, Arkkitehtiosaston kursseihin ja AaltoPron täydennyskoulutusohjelmiin. Pilottikurssia ei ihan heti ainakaan toisteta samanlaisena, sillä suoritetun pilottikoulutuksen mukaista laajaa ohjelmaa ei näinä leikkausten aikoina – ikävä kyllä – pidetä asiakkaiden piirissä kannattavana investointina – vielä. Q Hanko H daan noin 250 000 henanko on aidoskeä, yli puolet kaikista ti kansainvälisen lähteneistä. Kaupunki tason paikka. F. oli silloin uusi, perustetE. Sillanpään marssitu 1874 lähes asumatlaulun säe Aina Hantomalle niemelle. Majagosta Petsamoon täspaikat eivät aluksi riittämää edelleen Hangon neet, vaan lähtijöitä porosalta, vaikka loppu rastettiin Seinäjoelle ja pitäisi korjata NuorgaHyvinkäälle. miksi. Hangö-valsen 1906 Hankoon tupon saanut suomenkieHangon vaakunassa ko- sahti tuhansittain veliseksi nimekseen Leila. meilee Russarön jykevä Topeliuksen runoa Han- majakka, Hankoniemen näläisiä ja ukrainalaisia, koniemen silmä, joka ku- silmä, vuodelta 1858. monet heistä vainottuja juutalaisia. Heille laitettiin vaa Russarön majakkaa, pika pikaa oma 400 hengen hotellauletaan Värmlandsvisanin nuotilla. li Nycanderinkatu kymppiin. Suuren muuton muistona seisoo rantakalSuomen eteläisin ja aurinkoisin liolla vuodesta 1967 Mauno OittiHankoniemi työntyy pitkälle Itämesen suunnittelema kolmen kurjen reen jääkauden muodostamien Salsiirtolaismonumentti. pausselkien jatkeena. Hanko kieh”Ja kun ilta tuli, eikä maata enää too, kuten kaikki viimeiset niemet näkynyt, oli katse kiintyneenä HanFloridan Key Westistä alkaen. Sielgon majakkaan. Niin rakkailta tunlä on eniten aurinkoisia päiviä ja 30 tuivat valotornin säteet, että laivan km hienoja hiekkarantoja. Kahvikannella viivyin siksi kunnes valo ei la Neljän tuulen tupa oli itsensä C. enää näkynyt. Tuntui siltä kuin silG .E. Mannerheimin omistuksesloin olisivat viimeiset hyvästit otetut sa 1927–33, ja hän loi siitä ranskakotimaasta.” Näin kuvasi tuntojaan laistyylisen paikan. Hänellä oli huvieräs siirtolainen, joka illan pimetesla viereisessä Isossa Mäntysaaressa. sä katsoi laivan kannelta Hangon Satamaromantiikka väreilee ilmassa, majakkaa ja taakse jääviä synnyinvarsinkin Itäsataman pohjoispuolisel- maan rantoja. la ydinalueella. Regatta on luonnollinen laji. Teollisuus on elänyt vaihtelevia aikoja kansainvälisen bisneksen käännöksien mukaan, viimeksi taas Koverhar, mutta Helkaman pyörätehdas pitää pintansa. Sanalla sanoen: Hanko on kiehtova sekoitus raskasta teollisuutta ja logistiikkaa, merituulten raikkautta ja eurooppalaista kaupunkikulttuuria. Sieltä löytyy paljon tarinoita. Ei ole helppoa majakallakaan (Topelius): ”Vihainen myrsky huuhtoo mun juurtan’ ainiaan, mut vahvoja se muurejan’ ei voita, kuin vuoren seinä kestän ma tyrskyt, aallot vaan ja vartioitsen poloisia noita.” Yksi suuroperaatio oli lähes 60 000 inkeriläisen tulo Suomeen 2. maailmansodan jaloista pariksi vuodeksi 1943–44. Suuri siirto operoitiin pääasiassa Hangon kautta, ja sitä johti silloinen insinöörimajuri Pentti Kaitera, myös professori ja Oulun yliopiston perustaja-rehtori. Vieläkin vanhimmat inkeriläiset muistelevat vuottaan unelmamaassa. Tyypillinen oli myös uusien henkilöautojen tulva Venäjälle 2000-luvun alussa, jonka senkin Hanko hoiti mallikkaasti satamapomonsa Paavo O. Lyytikäisen johdolla. Sekin vaihe on jo ohi, kun Venäjä saa omia satamia ja autotehtaita. Itse asiassa Suomenkin tarvitsemat vähät autot tulevat kohta rekoilla itänaapurista. Virrat kääntyilevät. Mitähän tulevaisuus tuo Hangon satamalle ja kaupungille? Kenpä tietäis sen, ken arvaisi huomisen. M Pekka Rytilä on 73-vuotias tekniikan lisensiaatti, joka toimii Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtajana. Suurten lähtöjen ja saapumisten paikka Hankoon sijoittuu usein suuria kansainvälisiä vaelluksia. Amerikan suursiirtolaisuuden vuosina 1865–1930 sieltä lähti Yhdysvaltoihin ja Kana- Hangon ulkosatama käsitteli vaivattomasti tuhansien Venäjälle matkaavien autojen laumat. Kuntatekniikka 6/2012 29 ksi: a j a t t llease kka.fi i e t t y du nä ntateknii u a t t i ysku Ilmo d h y . www 13 0 2 a iikk n 6.5.2013 k e t a .–1 ma unt pahtu nki 15 sk län Paviljo näyttelyta y d h y Y ari- ja ka.fi yväsk J emina kuntatekniik s n i r uu yhdys Alan s www. www.rotoruanz.com Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi Finlands kommuntekniska förening Box 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384 www.kuntatekniikka.fi TOIMIHENKILÖT Toiminnanjohtaja/ Verksamhetsledare Danne Långström Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto PL 51, 00131 Helsinki puh. 040 1251570 dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi Talouspäällikkö/Ekonomichef Kyösti Oasmaa Helsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31025957, 050 3767414 kyosti.oasmaa@hel.fi Kokousmestari/Konferensmästare Toimittaja/Redaktör Jyrki Vättö Vantaan kaupunki Kielotie 13, 01300 Vantaa puh. 043 8249311 jyrki.vatto@vantaa.fi Toimihenkilö/Funktionär Ville Alatyppö Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31039943, 040 3345430 ville.alatyppo@hel.fi SKTY:n julkaisujen myynti Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä Otakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula) puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321 Tiedekirja Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki (Säätytalon vieressä) puh. (09) 635 177 SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa Ville Alatyppö Rotoruan luonnonnähtävyydet ovat henkeäsalpaavat. Te Pulan geysirien lisäksi voi tutustua Taru sormusten -elokuvan kuvauspaikkoihin Manamatassa. Seuraavan IFME-kongressin osoite on Rotorua vuonna 2015 Uusi-Seelanti kiittää ja kuittaa Kuntatekniikan maailmanjärjestön IFME:n uusi puheenjohtaja ja Uuden-Seelannin yhdistyksen toiminnanjohtaja Ross Vincent lähetti syyskuussa Jorma Vaskelaiselle ja minulle osoitetun kirjeen, jossa hän kiittää SKTY:ä erinomaisista IFME 2012 -kongressin järjestelyistä. Alan ammattilaisille ympäri maailmaa tarjoutui oivallinen tilaisuus osallistua itse kongressiin, oppia luennoista ja verkostoitua. Järjestelyt niin Helsingissä kuin Tallinnassa ja Tukholmassakin olivat Rossin mukaan moitteettomat. Erityiset kiitokset tulivat paitsi SKTY:lle niin myös RIL:lle ja Helsingin kaupungille. Lisäksi Ross kiitteli kirjeessään Vantaata ja Espoota. Kyseiset kaupungit olivat yhdessä Helsingin kanssa mukana järjestämässä noin 20 hengen englantia puhuvalle kuntatekniikan ammattilaisryhmälle Uudesta-Seelannista, Australiasta, USA:sta ja Kanadasta kolmen päivän opintokierrosta. Ryhmältä kysyttiin ennalta kiinnostuksen kohteita, ja nämä aiheet jaoimme keskenämme kaupunkien kesken. Näin ryhmä sai juuri sitä tietoa, jota kaipasi. SKTY:n mukana Rotorualle Kirjeensä lopuksi Ross Vincent muistutti, että kolmen vuoden kuluttua seuraava maailmankongressi järjestetään Uudessa-Seelannissa. Hän toivotti meidät kaikki tervetulleiksi vuonna 2015 Rotoruaan, ja lupasi puolestaan, että siellä pidetään vieraista hyvää huolta. SKTY järjestää sinne todennäköisesti opintomatkan. IFME 2015 -kongressin asiantuntijaluentojen ja kuntatekniikan ekskursioiden lisäksi samalla reissulla voinee omaehtoisesti tutustua vaikkapa Taru sormusten herrasta -elokuvien kuvauspaikkoihin esimerkiksi Rotoruan lähistöllä Matamatassa. Uuden-Seelannin luonto tarjoaa muutenkin monipuolista ja eksoottista nähtävää myös kuntatekniikan tekijöille. Kiitosten aika Omalta osaltani tahdon myös vielä kertaalleen kiittää kaikkia mukana olleita osapuolia hyvistä järjestelyistä ja mukavista päivistä. Sponsoreita ei sovi unohtaa, joten kaikille teille myös suurkiitokset, ja erityisen isot kiitokset ”Platinum Sponsorillemme” Rambollille. Lopuksi vielä kiitokset myös Olavi Loukolle, Jouko Vehkakoskelle, Henry Westlinille ja Raimo K. Saariselle, siitä että mahdollistitte ennen varsinaista kongressia opintokierroksen tälle 20 hengen ryhmälle. Terveisin, ODanne Långström toiminnanjohtaja Kuntatekniikka 6/2012 31 Luentosarjaan tulossa ratkaiseva muutos – Call for Papers ensi kertaa käyttöön Uutta Kuntatekniikan päivillä 2013 Tätä kirjoittaessani istun keskellä Lapin ruskaa, hieman harmaana syyskuun päivänä. Pitkä (10 viikon) kesäloma orastaa päättymistään, ja asennoituminen työelämään on jo alkanut. Hallituksen ja toimihenkilöiden sähköposteja on alkanut tulla ja mennä läppärin välityksellä, mutta työpuhelin on saanut vielä olla rauhassa. Varsinkin, kun sitä ei ole edes mukana. Kesä oli yhdistystoiminnassa melko rauhallista aikaa. Kun koulut alkoivat, alkoi myös työpuhelimet piristä. Työasioita sekä muita viestejä, mainoksia, ilmoituksia ja kutsuja alkoi tulla sähköposteihin lähes välittömästi koulujen alettua. Ja sitä sitten taas jatkuukin toukokuun loppuun asti. Väylät ja Liikenne järjestettiin Turussa Turussa pidettiin elokuun lopussa Tieyhdistyksen järjestämä Väylät ja Liikenne -seminaari. Tapahtumaan Ensi vuonna Kuntatekniikan päivät pidetään Jyväskylässä. Iltajuhlapaikkana on todennäköisesti Hotelli Laajavuori. osallistui tänä vuonna noin 800 alaan vihkiytynyttä. Seminaari oli suunnattu etupäässä valtion tie- ja väyläasioiden kanssa puuhasteleville, mutta paljon asioita oli sovellettavissa myös kuntasektorille. Tapahtuma on periaatteessa samankaltainen kuin Kuntatekniikan päivämme, mutta osanottajamäärä on liki kolminkertainen. Tässä on jälleen haastetta omiin kokoussuun- nitelmiimme. Tosin noin suuri henkilömäärä rajoittaa kokouspaikkakuntien määrää. Oma hienoutensa Kuntatekniikan päivissämme on, että kokouspaikka vaihtelee ympäri Suomea. Call for Papers käyttöön Kuntatekniikan päivillä 2013 Ensi vuonna Kuntatekniikan päivät pidetään Jyväskylässä. Päivien tee- mana on ”Tulevaisuuden tekijät”. Tapahtumapaikka on todennäköisesti Jyväskylän Paviljonki ja iltajuhlapaikka Hotelli Laajavuori. Muuta ei vielä paljasteta. Luentosarjaan on tulossa ratkaiseva muutos, kun luennot pyritään ensi kertaa kasaamaan ilmoittautumisperiaatteella (Call for Papers). Tähän asti hallitus on toimihenkilöineen miettinyt hyviä luennoitsijoita ja pyytänyt heitä paikalle puhumaan. Nyt IFME-seminaarin jälkiaallossa kokeillaan kesäkuun seminaarista hyväksi havaittua menetelmää. Samalla uskotaan ja toivotaan, että luentomateriaali tulisi monipuolisemmaksi. Esitelmäehdotuksia otetaan vastaan 4.1.2013 asti. Ehdotuksia vastaanottaa SKTY:n puolesta Alatypön Ville (ville.alatyppo@hel.fi). Lumia odotellessa, kokousmestari OJyrki Vättö Teemana Tulevaisuuden tekijät Kuntatekniikan päivät 2013 Jyväskylä 16.–18.5.2013 Call for Papers Kuntatekniikan päivät pidetään 16.–18.5.2013 Jyväskylässä 15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteydessä. Päivien teemana on Tulevaisuuden tekijät. Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja, ja esitelmien aiheina voivat olla muun muassa Oinfraomaisuuden hallintaan liittyvät ratkaisut, Oyleis- ja hankesuunnitteluratkaisut, Orakentaminen, 32 Kuntatekniikka 6/2012 Oylläpito, Oelinkaariarvioinnit, Okehitys- ja toteutushankkeet sekä muu ajankohtainen kuntatekniikkaan liittyvä innovaatio, haaste tai ongelmanratkaisu. Myös ulkomaan opit ja havainnot ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa. Okaikki Esitelmäehdotuksia voi lähettää 4.1.2013 mennessä osoitteeseen ville.alatyppo@hel.fi otsikolla ”SKTY2013 esitelmäehdotus” . Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt pe- rusteluteksti (enintään 400 sanaa), esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot. Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään 5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta asiallinen suullinen esiintyminen aiheesta Kuntatekniikan päivillä. Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä seinään saman asian takia? Tule ja kerro – kollegasi haluavat kuulla ja keskustella ajankohtaisista aiheista Kuntatekniikan päivillä! Kokouksia, komiteoita, kehuja ja kuntatekniikan elämyksiä SKTY:N HALLITUS Ameriikkaa ja APWA Jorma Vaskelainen Lahden kaupunki, kunnallistekniikka PL 126, 15141 Lahti puh. 03 8142425, 050 63892 jorma.vaskelainen@lahti.fi Elokuun lopulla kävimme Amerikan ja Kanadan yhdistysten vuosikongressissa Kaliforniassa. Matka oli pitkä, ja kun niin kauas menee, kannattaa hyödyntää tilaisuus ja tutustua muuhunkin kuin kongressiin. Menomatkalla poikkesimme Chicagossa, missä paikallisen kaupungininsinöörin johdolla tutustuimme jätevedenpuhdistamoon, vedentuotantolaitokseen ja kävimme keskikaupungin alueella katsomassa ISOA katutyömaata risteyksineen ja tunneleineen. Näistä tarkemmin seuraavassa numerossa. Matkan päätteeksi kävimme San Franciscossa. Sikäläisen, entisen kaupungininsinöörin johdolla kävimme muun muassa katsomassa, miten siellä hoidetaan pysäköintiä. Tästäkin tarkemmin ensi kerralla. 1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande Hannu Virtasalo Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki puh. 09 31038806, 050 5591419 hannu.virtasalo@hel.fi 2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande Heikki Lonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Malminkaari 21, 00700 Helsinki puh. 050 3504297 heikki.lonka@granlund.fi Muut jäsenet San Franciscossa meille esiteltiin, miten kaupunki hoitaa pysäköinnin. Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki, yhdyskuntatekniikka PL 233, 40101 Jyväskylä puh. 014 2665137, 050 5901032 tuula.smolander@jkl.fi Antti Korte, Raision kaupunki, tekninen keskus PL 100, 21201 Raisio puh. 02 4343409, 044 7971252 antti.korte@raisio.fi Kaupunkiomaisuus hallintaan myös Suomessa Kongressin aikana istuin monessa kokouksessa ja komiteassa (infra round table -keskustelu, APWA:n kansainvälinen komitea, tulevaisuuden komitea ym.). Niissä tuli taas esille kaupunkiomaisuuden hallinta, johon meidän täällä Suomessakin pitäisi perehtyä tarkemmin. Paikalla oli Amerikan ja Kanadan lisäksi myös delegaatioita Meksikosta, Tsekistä, Slovakiasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista, Etelä-Afrikasta ym. Niin katetuissa kuin vähemmänkin katetuissa pöydissä tuli taas vuolaat kiitokset SKTY:lle, RIL:lle ja Helsingin kaupungille loistavasti suju- Puheenjohtaja/Ordförande Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta Kielotie 20 C, 01300 Vantaa puh. 09 83924438, 050 5592082 pekka.virkamaki@vantaa.fi Chicagossa tutustuimme muun muassa isoon katutyömaahan risteyksineen ja tunneleineen. neesta IFME 2012 -kongressista. Suomi-poika oli siis kovaa valuuttaa, ja meidät otettiin taas kerran todella hyvin vastaan. Tarkemmat raportit matkasta siis seuraavassa numerossa, mutta lopuksi pientä kevennystä. Eräs keynote speaker totesi: ”Miehissä ei yleensä ole kuin kaksi isom- Om USA Vår lilla delegation från Finland var på besök och studieresa till den amerikanska och kanadensiska föreningens årskongress. På vägen dit stannade vi i Chicago och bekantade oss med kommuntekniken där, och på vägen tillbaks stannade vi ännu i San Francisco för att se på vad de håller på med inom kommuntekniken – och där närmast om hur de sköter parkeringen i innerstaden. Under kongressen i både dukade och inte dukade bord nämndes IFME-kongressen i Helsingfors samt utfärdarna till Stockholm och Tallinn, och he- paa vikaa. Ensinnäkään he eivät puhu, ja toisekseen he eivät kuuntele.” Hmmm – mitä lie tarkoittanutkaan. ODan-H. Långström toiminnanjohtaja la arrangemanget fick väldigt mycket lovord och tack. Om Sverige Själv skröt jag med Sverige i förra tidningen, och att man där får jättemycket till stånd när man jämför med oss här hemma i Finland. Allt är ju säkert inte där heller som en dans på rosor, men i alla fall... Det roliga var, att när jag läste förra numret av tidningen våran, så hade också huvudredaktören samt vår kommande verksamhetsledare lagt märke till samma sak – och bägge nämnde det alltså i sina artiklar (på finska). Om Finland I nästa år, då vi har våra egna årsdagar i Jyväskylä, har vi tänkt, att vi för första gång skulle ha föreläsningar samtidigt i två salar. Vi kommer också, att denna gång gå ut med ”Call for Papers” -procedur, och kommer alltså att välja föreläsningarna på bas av denna. I detta nummer av tidningen, samt i de två följande kommer vi att annonsera om detta (på ”det andra inhemska språket”), och hoppas naturligtvis att på dessa sätt få in massor med goda föreslag om föreläsningar. I Jyväskylä kommer vi att samtidigt ha ett NKS (Nordisk Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö PL 21, 05801 Hyvinkää puh. 019 4594601, 040 5419576 jyrki.mattila@hyvinkaa.fi Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy Tietäjäntie 14, 02130 Espoo puh. 020 7476185, 040 4824962 paivi.ahlroos@sito.fi Jere Klami, Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, 90015 Oulun kaupunki puh. 044 7032412 jere.klami@ouka.fi Kommunteknisk Sammarbetskommitté) möte, och eftersom vi då har på plats representanter från de andra nordiska länderna samt Estland, så kommer vi att be dem alla att ha en halvtimmes föredrag om hur man går tillväga i diverse länder – under temat, som för kongressen är fritt översatt: ”Framtidens faktorer/Framtidens skapare”, på finska ”Tulevaisuuden tekijät”. Uttrycket är tvetydligt och betyder både framtidens faktor/element samt skapare/aktörer. ODan-H. Långström verksamhetsledare Kuntatekniikka 6/2012 33 www.ukty.fi Merkkipaalu Uktyn toiminnassa – 20 vuotta täyteen ensi kesänä Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty QYhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahalli- ja kylpyläpäivät) järjestäminen, jäsenistölle tarkoitetut keskustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely. Yhdistyksessä on jäseniä noin 140. Yhteystiedot Internet: www.ukty.fi s-posti: ukty@ukty.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kärpänen pertti.karpanen@ukty.fi puh. 0400 205 296 Yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Vienonen jukka.vienonen@lohja.fi puh. 044 502 0120 Yhdistyksen sihteeri Tapio Ala-Peijari tapio.ala-peijari@kolumbus.fi puh. 040 829 0068 Pertti Kärpänen luovuttamassa Uktyn standaaria tallinnalaisen uimahallin, Nõmme ujulan johtajalle Mare Vierlandille, oikealla Tapio Ala-Peijari. 34 Kuntatekniikka 6/2012 Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys on tulossa täysi-ikäiseksi. Ensi kesänä tulee täyteen 20 vuotta yhdistyksemme perustamisesta. Itse olen ollut mukana yhdistyksen toiminnassa melkein alusta alkaen. Nyt olisi ehkä paikallaan kuvailla hiukan toimintamme kehittymistä alkuvuosista tähän päivään. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden (1994) jälkeen jäsenmäärämme oli 57. Se on siitä vähitellen noussut, ja ensimmäisen 10 vuoden aikana 100 jäsenen raja ylittyi. Tällä hetkellä jäseniä on noin 140. Vuosittain uusia jäseniä on saatu kymmenkunta, vastaavasti jäsenyyden jättäneitä on ollut muutamia mm. alalta pois siirtymisen takia. Jäsenistön uusiutuminen ja määrän jatkuva kasvu on osoitus siitä, että toimintaamme on pidetty tarpeellisena. Kannatusjäseniä oli ensimmäisen vuoden jälkeen neljä, tällä hetkellä 29. Myös alan yritykset ovat kokeneet toimintamme tarpeelliseksi. Rohkaistuneena näistä luvuista hallitus on päättänyt jatkaa toimintaa pääosin samoilla linjoilla. Toki uusiakin piirteitä pyrimme kehittämään ja pysymään ajan hengessä. Toiminnan tarkoituksenmukainen kehittäminen edellyttää luonnollisesti myös jäsenistön aktiivisuutta. Uimahalli- ja kylpyläpäivät toimintamme kulmakiviä Koko toimintamme ajan olemme järjestäneet vuosittain Uimahallihalli- ja kylpyläpäivät. Päivien tarkoituksena on kerätä alan toimijat yhteen ja saada aikaan keskustelua alan ongelmista ja niiden ratkaisuista. Ensi vuoden päivät pidetään jälleen helmikuun alussa m/s Mariellalla. Toimintamme alkuaikoina osanottajien määrä oli hieman yli sata. Viime vuosina osanottajamäärä on lähennellyt kahtasataa. Päivillä on myös alan yrityksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa. Halukkaita osallistujia on välillä ollut enemmän kuin laivan tiloihin olemme saaneet mahtumaan.Yleensä yrityksiä on ollut mukana viitisentoista. Tämä toimintamuoto on saanut kiitosta sekä yrityksiltä että päivien osallistujilta. Päivien aihepiirit ovat pysyneet jotakuinkin samoina. Ehkä joitakin aiheita, kuten siivous, on tullut lisää. Vuosi vuodelta on kuitenkin pureuduttu entistä syvemmälle aihealueiden yksityiskohtiin. passa. Tänäkin vuonna olemme järjestäneet messumatkan noin 20 jäsenellemme. Messujen lisäksi olemme päässeet muutamaan alueen uimahalliin ja kylpylään ihmettelemään toteutettuja ratkaisuja. Tätä kirjoitettaessa matkakuume nousee, ja pian lehden ilmestymisen jälkeen lähdemme messumatkalle, jolla saaduista opeista kerromme myöhemmin. Yhteistyötä ja tietojen vaihtoa olemme harjoittaneet myös Viron kanssa. Olemme olleet mm. parilla kiertomatkalla tutustumassa alueen halleihin. Tärkeä yhteistyökumppanimme on ollut tallinnalainen Nõmme ujula (uimahalli) ja sen henkilökunta. Yhdistys oli kutsuttu muun muassa hallin 10-vuotistapahtumaan. Edustimme puheenjohtaja Pertti Kärpäsen kanssa tilaisuudessa Uktyä ja veimme tervehdyksenä hallille yhdistyksemme standaarin. Vedenkäsittelyyn uusia menetelmiä Oman erikoisalani eli vedenkäsittelyn osalta voisin todeta, että yhdistyksemme alkuaikoina otsonointi vedenkäsittelyn tehostusmuotona oli saavuttanut vakiintuneen aseman. Tänä päivänä kuitenkin katsotaan entistä enemmän hyvin toimivan peruskäsittelyn (saostus–hiekkasuodatus) olevan monelle keskimääräistä tai sitä vähemmän kuormitetulle hallille lähes riittävä käsittely. Edellytyksenä on tietenkin, että sitä käytetään tehokkaasti. Nykyään otsonointi on jäämässä vähän sivummalle. ”Uusina” käsittelymenetelminä ovat yleistyneet UV-lamppujen tai aktiivihiilisuodatuksen käyttö yksinään otsonointia riskittömämpinä menetelminä. Lähitulevaisuudessa uskoisin erilaisten kalvosuodatusmenetelmien yleistyvän myös uimahallien vedenkäsittelyssä. Niiden selvänä etuna on kemikaalien vähäinen tarve. Niiden yleistymistä on vielä estänyt kalvojen korkea hinta, joka on kuitenkin koko ajan tulossa alaspäin. Kloorin valmistus kalvomenetelmää ja sähköä käyttäen ruokasuolasta on jo saanut jonkin verran jalansijaa Suomessakin. Kloorin valmistus ruokasuolasta vähentää kemikaalien aiheuttamia kuljetus- tai käyttöriskejä. Kemikaaliriskeihin on tietenkin aina suhtauduttava vakavasti. Toisaalta joskus on pyritty soveltamaan myös uimahallien pieniin annostelujärjestelmiin turvallisuussääntöjä, jotka on tehty suurille kemikaalivarastoille. Tässä olisi kuitenkin syytä käyttää maalaisjärkeä ja pysytellä kohtuullisella tasolla eikä liioitella – hyvä periaate muussakin elämässä. Saksan-messuja, Viron yhteistyötä Toinen säännöllinen toimintamuoto on ollut osallistuminen Saksassa järjestettyihin alan messuihin, jotka ovat selvästi alan merkittävin messutapahtuma Euroo- Syksyä toivotellen, OTapio Ala-Peijari sihteeri Vieraslajit lisääntyvät luonnossa JÄTTIPUTKET RIESANA monessa kunnassa Ympäristöön levittäytyy jatkuvasti vieraita kasvija eläinlajeja, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta ja voivat olla terveydellekin vaarallisia. Usein ihmiset tuovat vieraslajeja ulkomailta, mutta niitä kulkeutuu maahan myös tahattomasti esimerkiksi laivojen vesitankeissa. TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen QQ Suomessa on arvioitu olevan 157 sellaista vieraslajia, jotka aiheuttavat haittaa. Pelkästään jättiputken, jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnas- sa riittää kunnilla työtä useiksi vuosiksi. Luonnossa leviävät vieraat kasvit, eläimet ja muut eliöt valtaavat elintilaa alkuperäisiltä lajeilta. Ongelmia aiheuttavat tätä nykyä etenkin jättiputket. Ne Ari Mononen Jättiputken torjunnassa tulisi Lohjan ympäristöpäällikkö Risto Murron mielestä välttää myrkkyjen liiallista käyttöä. 36 Kuntatekniikka 6/2012 tuotiin alunperin koristekasveiksi, mutta niistä on vaaraa ihmisillekin. Jättiputken kasvineste sisältää furanokumariinia, joka yhdessä auringon uv-säteilyn kanssa saa aikaan vakavaa palovammaa muistuttavia iho-oireita. Vaarallisen kasvin tunnistaa muun muassa lehtien muodosta ja koosta sekä paksusta ja punertavasta varresta. SYKE neuvoo ja opastaa Jättiputket ovat kuntien ja ympäristökeskusten torjuntalistan kärjessä, mutta usein myös jättipalsami ja kurtturuusu antavat aihetta torjuntatoimiin. Ne leviävät nopeasti, ja esimerkiksi kurtturuusu valtaa monilla paikkakunnilla hiekkarantojen virkistysalueita omiksi kasvupaikoikseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on jo pitkään varoittanut maahan leviävistä vieraslajeista. – Tätä nykyä Suomessa on tunnistettu 26 haitallista ja kolmisenkymmentä tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraskasvilajia, arvioi SYKE:n vanhempi tutkija Terhi Ryttäri. – Jättiputki on näistä kasveista selvästi vaarallisin. Etelä-Euroopassa leviää toinen epäterveellinen kasvi, marunatuoksukki. Se aiheuttaa allergiareaktioita. Ryttärin mukaan jättiputkiesiintymiä on todettu jopa tuhansia Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle saakka. – Periaatteessa jättiputki voisi levitä Lapissakin, sillä myös Norjan Tromssassa on jättiputkia, hän uskoo. Jättiputki kuriin talkoilla Lohjalla Lohjan ympäristöpäällikkö Ris- to Murto kertoo, että kaupunki kerää tietoja jättiputken ja jättipalsamin esiintymistä. Torjuntatyöhön ryhdyttiin vuonna 2010. – Jättiputki on vieraslajien torjunnan ykköskohde. Se on erikoislaji, jonka laajempi leviäminen Suomessa halutaan estää, Murto perustelee. Lohjan alueella on tullut tietoja 80 jättiputkiesiintymästä. Niistä kymmenkunta oli virhehavaintoja. – Meillä on nyt 67 vahvistettua esiintymää. Tällä hetkellä jättiputki on hävinnyt ainakin kymmenestä paikasta, eikä ainakaan YMPÄRISTÖ Ari Mononen – Pääkaupungissa varsinkin jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami ovat erityisen haitallisia lajeja, Helsingin kaupungin rakennusviraston luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila sanoo. vielä ole tullut uusia. Muut paikat ovat seurannassa. Esiintymisalueita pitää seurata vuosia ja tutkia, nouseeko uusia taimia, Murto selittää. Lohjan jättiputkiesiintymistä vain kymmenen on kaupungin mailla. Näillä paikoilla kaupunki hoitaa torjuntatyöt itse. Kaupunki ei torju yksityispihoilla, vaan neuvoo ja antaa torjunta-ainetta ilmaiseksi. Kaupunki puolestaan saa glyfosaattipohjaista torjunta-ainetta ilmaiseksi Transmeri Oy:ltä, joka on mukana Lohjan kasvintorjuntaprojektissa. SYKE Haitallista jättiputkea on useita lajeja. Kaukasianjättiputki ja persianjättiputki ovat tavallisimmat. – Ehtona kaupungin avulle yksityisellä tontilla on, että asukkaat seuraavat tilannetta ja kertovat, miten ovat toimineet. Näin me saamme tietoa onnistumisesta. Murto sanoo, että talkootyöläiset ovat torjuneet jättiputkea menestyksellisesti. Myöskään työtapaturmista ei ole tullut tietoa. – Yksityiset henkilöt ovat tähän mennessä vastanneet 40 esiintymän torjunnasta. Jos yksityinen maanomistaja ei kuitenkaan pysty jättiputkia torjumaan ja esiintymät sijaitsevat lähellä yleisiä oleskelupaikkoja, niin kaupunki torjuu. Kuntalaiset on saatu innostumaan torjuntatöistä tiedottamalla lehdissä ja järjestämällä kasvintorjuntanäytöksiä. Lohjan tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä jättiputken leviäminen saadaan pysäytetyksi. Torjunta- ja seurantatyötä jatketaan pitempäänkin. – Emme vielä tiedä, milloin jättiputket saadaan hävitettyä. Se on vuosien urakka. Kurtturuusu leviää Helsingin rannoilla Luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila Helsingin kaupungin rakennusvirastosta (HKR) arvioi, että pääkaupungissa varsinkin jättiputki, kurtturuusu ja jättipalsami ovat erityisen haitallisia lajeja. – Jättiputken torjunnassa Helsingillä ei ole varsinaisesti projektia. Kasvia on torjuttu osana kaupungin normaalia työtä siitä lähtien, kun se todettiin haitallisek- si. Ensimmäisiä torjuntakohteita ovat olleet päiväkotien ja koulujen pihojen lähistöt sekä bussipysäkkien reuna-alueet – ylipäätään sellaiset paikat, missä ihmiset voivat vahingossa joutua kosketuksiin jättiputken kanssa, Ylikotila sanoo. Kaupungissa on myös tehty kansallisen vieraslajistrategian pohjalta selvitystä siitä, mitkä ovat erityisesti Helsingin kannalta vaikeat lajit. – Myös kurtturuusu on rannikkoalueilla haitallinen. Se leviää hiekkarannoilla ja on siksi nimenomaan merenrannoilla ja saaristossa ongelmalaji. Lupiiniakin torjumme tietyillä alueilla. Ylikotila arvioi jättiputken torjuntakustannuksiksi HKR:ssä noin 5 000 – 10 000 euroa vuodessa. – Myrkytystä ei voida tehdä vesistöjen läheisyydessä eikä luonnonsuojelualueilla, Ylikotila korostaa. Kuntatekniikka 6/2012 37 Hämeenlinnassa tiedot kartalle Hämeenlinnan kaupunki alkoi puuttua vieraslajeihin kymmenisen vuotta sitten. Sielläkin jättiputkea torjutaan eniten. – Kun saamme ilmoituksen jättiputkiesiintymästä, se merkitään heti kartalle, ympäristöasiantuntija Heli Jutila toteaa. – MapInfo-tiedostossa on mukana taulukko siitä, milloin jättiputkihavainto on tehty ja minkä kokoinen esiintymä on. Samaten kirjataan, mitä toimenpiteitä on tehty esiintymän poistamiseksi. Tiedostosta voidaan seurata, onko jokin esiintymä saatu hävitetyksi. Tätä nykyä Hämeenlinnassa on runsaat 70 jättiputkiesiintymää: Kanta-Hämeenlinnassa 55, Hauholla neljä, Kalvolassa kolme, Lammilla kuusi, Rengossa viisi ja Tuuloksessa yksi. – Niistä esiintymistä, jotka ovat kaupungin mailla, lähetetään tiedot puistopuutarhureille, jotka hoitavat torjunnan niittämällä ja glyfosaattipitoisella torjunta-aineella. Yksityisten mailla kaupunki ei pysty hoitamaan torjuntaa. Ongelmana on, että kaupallisetkaan yritykset eivät oikein pysty auttamaan esimerkiksi vanhoja ihmisiä jättiputken torjunnassa, Jutila sanoo. Hän muistuttaa, että vieraslajit ovat maailmanlaajuisestikin vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Haitalliset vieraslajit pitäisi torjua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska silloin torjunta on tehokkainta ja myös taloudellisinta. – Vuonna 2011 Hämeenlinna harkitsi vieraslajiprojektia. Paikallinen luonnonsuojelupiiri olisi lähtenyt siihen mukaan, mutta hanke ei toteutunut. Kasvit leviävät joka puolelle Toisinaan jättiputket uhkaavat levitä yksityisiltä tonteilta myös naapurien puolelle. – Olemme lähettäneet tonttien omistajille kirjeitä, joissa muistutetaan jättiputken olevan haitallinen tulokaslaji ja kehotetaan torjuntatoimiin. Viittaamme luonnonsuojelulain pykälään 43, joka kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. – Paljon muuta kaupunki ei voi näissä tapauksissa tehdäkään. On aika erikoista, että jättiputkea SUOMESSA USEITA HANKALIA VIERASLAJEJA QKeväällä 2012 maa- ja metsätalousministeriö julkisti kansallisen vieraslajistrategian. Suomessa on tavattu yli 600 vieraslajia. Vieraslajit syrjäyttävät luonnon alkuperäisiä lajeja ja voivat uhata luonnon monimuotoisuutta. Erityisen haitallisia vieraslajeja ovat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana, minkki, koloradonkuoriainen ja mäntyankeroinen. Strategian yhtenä tavoitteena on hävittää haitalliset jättiputket Suomesta kokonaan seuraavien 10 – 20 vuoden aikana. Jos jättiputken kasvupaikkana on pehmeä maa ja kasvustossa enintään 10 – 12 kasvia, niin helpoin ja nopein keino on kaivaa kasvi ylös. Torjunta kannattaa hoitaa al- 38 Kuntatekniikka 6/2012 kukesällä ja pilvisellä säällä. Mikäli jättiputkea hävitetään kasvimyrkyllä, torjunta-aineena käytetään glyfosaattivalmisteita. Kasvi voidaan myös peittää pressulla, jotta se ei saa valoa. Jättipalsami on Himalajalta kotoisin oleva koristekasvi, joka vie tilaa alkuperäisiltä lajeilta. Torjuntakeinona on niitto. Eläimistä hankalia vieraslajeja ovat muun muassa villikani, minkki, supikoira ja rotta. Villikania on ainakin Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa torjuttu metsästämällä, muualla Helsingissä kaupunkialueelle soveltuvin menetelmin. Rottakantaa pidetään aisoissa rotanmyrkkyä sisältävillä syöteillä ja välttämällä avokomposteja. YMPÄRISTÖ Lohjan ympäristöyksikkö / kuva-arkisto Jättiputkia Lohjan Röylässä. Kasvi voi tappaa kilpailevia lajeja levittämällä haitallisia aineita ympäristöönsä. saa vielä myydäkin Suomessa, Jutila ihmettelee. Laajimmalle levinnyt tulokaslaji Hämeenlinnassa lienee isosorsimo, joka on levinnyt Vanajaveden rannoille. – Se on jo yleistynyt siinä määrin, että sitä ei pystytä enää torjumaan, Jutila arvioi. pitkään, Lehtomaa huomauttaa. Nurmeksessa onkin jo todettu käytännössä, että jatkuvaa torjuntaa tarvitaan. – Täällä jättiputkitilanne on Ari Mononen Torjuntaa jatkettava monen vuoden ajan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa järjestettiin kaksivuotinen ’Vieraslajit kuriin LounaisSuomessa’ -projekti, joka päättyi maaliskuussa 2012. Mukana olivat kaikki seudun kunnat. – Kyseessä oli EU-rahoitteinen Euroopan maaseudun kehittämisrahaston hanke. Se onnistui hyvin, mutta rahoitus loppui, vaikka torjuntatyötä pitäisi vielä jatkaa, Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa harmittelee. – Lounais-Suomessa on varsinkin Loimaan seudulla pahoja jättiputkiesiintymiä jokien varsilla. EU:n rahoituksen loputtua ely-keskus on etsinyt ’kummeja’ tukemaan haitallisten vieraslajien torjuntaa Varsinais-Suomessa. Toimintaan ilmoittautuneita on vielä varsin vähän. – Esimerkiksi jättiputkelle kahden vuoden torjuntaprojekti ei riitä. Siihen voidaan tarvita viisikin vuotta. Työ menee hukkaan, jos sitä ei jatketa riittävän – Jättiputkiesiintymät ja niiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet kirjataan Hämeenlinnassa tuoreeltaan tietokantaan, ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo. kehittynyt valitettavaan suuntaan, Nurmeksen ympäristösihteeri Ismo Ryynänen mainitsee. Jättiputken leviämistä pyrittiin rajoittamaan Nurmeksen kaupungin ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen yhteisellä hankkeella vuosina 2007 – 2009. – Projektin jälkeen jättiputkiesiintymät oli saatu paikoitellen kuriin. Sitten rahoitus kuitenkin loppui, ja siihen loppui torjuntakin. Kaupungin säästötoimien takia ei voitu tehdä kaikkea, mitä olisi pitänyt, Ryynänen toteaa. – Kun aktiiviset torjuntatoimet päättyivät pari vuotta sitten, olemme saaneet asukkailta tietoja, joiden mukaan jättiputkia alkaa taas puskea esiin niiden entisillä kasvupaikoilla. Nyt Nurmeksen kaupunki on uudelleen alkanut tuhota jättiputkia kaupungin mailla. Vaikka jättiputki on tullut Suomeen osittain itärajan takaa, Ryynäsen mukaan Nurmeksen jättiputkiesiintymät eivät erityisesti keskity valtakunnanrajan tuntumaan. – Useimmiten jättiputki on levinnyt maastoon ihmisten pihoilta. Nyt sen leviäminen pitäisi saada estettyä, mutta lisää rahaa tarvittaisiin, Ryynänen tähdentää. Q Kuntatekniikka 6/2012 39 YMPÄRISTÖ Teollisuuspäästödirektiivi tuo suurille polttolaitoksille uusia velvoitteita ensi vuoden alussa Energialaitosten investoitava lisää päästöjen hallintaan Herlsingin Energia/Juhani Eskelinen Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos kuuluu teollisuuspäästödirektiivin piiriin. Kokonaispolttoaineteholtaan yli 50 megawatin voimalaitosten päästörajat kiristyvät ensi vuoden alussa. Kiristykset ovat osa toimenpiteitä, joilla pannaan kansallisesti toimeen vuonna 2010 hyväksytty EU:n teollisuuspäästöjen hallintaa koskeva IE-direktiivi. Myös jätteenpolttoa ja niin sanottua rinnakkaispolttoa koskevat päästörajat kiristyvät. 40 Kuntatekniikka 6/2012 TEKSTI Paavo Taipale QQ Ympäristönsuojelulakia ja – asetusta ollaan teollisuuspäästödirektiivin myötä uudistamassa laajemminkin. Muutokset, jossa ympäristöluvalla säädellään muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa, ovat näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2014 alussa. Merkittävin muutos aiempaan IPPC-direktiiviin ja nykyiseen ympäristönsuojelulakiin verrattuna on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) vertailuasiakirjojen avulla kuvaavien päästötasojen muuttuminen toiminnanharjoittajia sitoviksi. Tapauskohtainen poikkeaminen on edelleen mahdollista, mutta tarkasti säädellyin ja tiukoin edellytyksin. Tämä tarkoittaa käytännössä normiohjauksen lisäämistä ja tapauskohtaisen harkinnan vähentämistä. Uusissa säädöksissä myös polttolaitoskokonaisuuden käsitettä on täsmennetty. Tämä tuo niiden soveltamisalaan uusia laitosyksiköitä, sillä nyt 50 megawatin polttoaineteho lasketaan ”samassa piipussa” olevista kattiloista. Näin myös alle 50 megawatin, mutta yli 15 megawatin yksittäisiä kattiloita voi tulla tiukempien päästörajojen piiriin, mikäli useamman kattilan palamiskaasut johdetaan ilmaan yhdestä pisteestä. Investointikustannukset ja lupakäsittelyn kiemurat huolestuttavat Uudet tiukemmat päästörajat koskevat vuoden 2013 alusta uusia voimalaitoksia. Toiminnassa jo nyt olevilla laitoksilla on vuoden 2015 loppuun kestävä siirtymäaika, jonka kuluessa niiden on tehtävä päästörajojen saavuttamiseen tarvittavat investoinnit. Investointeja voi tietyin edellytyksin kuitenkin porrastaa vuoden 2018 loppuun saakka. Suurten voimalaitosten (LCP) päästörajoja koskevista säädösluonnoksista pyydettiin kesällä lausuntoja ja ympäristöministeriössä koottiin syyskuussa niistä yhteenvetoa. Lausunnoissa energiantuottajat ovat olleet huolissaan epävarmuudesta, joka sisäl- tyy päästörajojen käyttöönottoon nyt, kun ei ole tiedossa millaisia vaatimuksia mahdollisesti aikanaan voimaan tulevat parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamiseen velvoittavat lupamääräykset tuovat. Myös ympäristölupien tarkistamisen joustavuudesta on oltu huolissaan, sillä päästömääräysten kiristyminen laukaissee ympäristölupien tarkistamistarpeen riippumatta nykyisen luvan voimassaoloajasta. Ympäristölupaviranomaisten resurssit lupien käsittelyssä olivat niin ikään lausunnoissa huolenaiheena. Energia-alan toimijat ovat olleet huolissaan myös päästörajojen kiristyksen kustannusvaikutuksista. Metsäteollisuus ry ja Energiateollisuuden Ympäristöpooli teettivät kolme vuotta sitten selvityksen kustannuksista. Sen mukaan toimialan investointikustannukset päästörajojen tiukentumisen vuoksi olisivat 1,0– 1,4 miljardia euroa, mikäli mitään joustomekanismeja ei otettaisi käyttöön. Joustoja on kuitenkin tulossa. Muun muassa viimeistään vuoden 2023 loppuun mennessä käytöstä poistettaviin laitoksiin ei tarvitse tehdä investointeja. Alle 1 500 tuntia vuosittain käyviin niin sanottuihin huippukuormituslaitoksiin sovelletaan puolestaan löyhempiä päästörajoja. Joustoja hyödynnettäessä, päästörajojen kiristymisestä johtuvan investointitarpeen arvioidaan selvityksen mukaan olevan noin 760 miljoonaa euroa. Jätteenpolttoasetus uudistuu Jätteenpolttoa ja jätteiden rinnakkaispolttoa voimalaitoksissa säädellään jätteenpolttoasetuksella. Se on niin ikään uudistettavana ja luonnos on pian lähdössä lausuntokierrokselle. Jätteenpolton soveltamisalaa on tarkennettu jätteenpolttodirektiiviin verrattuna kaasutetun jätteen osalta. Lisäksi jätettä käyttäviä rinnakkaispolttolaitoksia koskevia vaatimuksia on tiukennettu ja toisaalta lisätty joustoja päästöjen seurannassa ja mittauksissa. Q A TRIMBLE COMPANY Uskalla nähdä ja saavuttaa enemmän Parempaa asiakaspalvelua verkossa Tekla Palaute Paikkatietoja hyödyntävä web-sovellus palautetiedon antamiseen, käsittelyyn ja julkaisuun < Käytettävissä 24/7 < Asiakaspalvelutoiminnan tehostuminen < Palautearkisto tietojen analysointiin ja tilastointiin < Toimenpiteiden ja resurssien kohdistamisen helpottuminen < www.tekla.com/tekla-palaute Kuntatekniikka 6/2012 41 – Suojelkaa kaikkia vesivyöhykkeitä kaavoituksella, ranskalaisakateemikko vetoaa Vedestä on tullut maailmanlaajuinen ongelma Paavo Taipale Ihmiskunta kamppailee kasautuvien vesiongelmien kanssa. Eurooppa havahtui jo 1970-luvulla suojelemaan vesiä, mutta maailmanlaajuisesti veteen liittyy kasvavia pulmia ja riskejä. Vesipolitiikan merkitys korostuu kuntatasolla, mm. kaavoituksessa ja hankinnoissa. TEKSTI Hannu Taavitsainen QQ Vesi hallitsee elämää. Ihmisruumiista 70 prosenttia on vettä ja vesi peittää 70 prosenttia maapallosta. Euroopan unionin Green Week -tapahtuma keskittyi alkukesästä vesiongelmiin teemalla ’Jokainen tippa on tärkeä’. Ihmiskunnasta valtaosa asuu alueilla, joilla vesiongelmat vaikeuttavat elämää. Puhdas vesi on välttämätöntä ihmisille, elolliselle luonnolle ja myös taloudelle. Vesi on hyvinvoinnin lähde, mutta vesipolitiikka on ollut toistaiseksi heikkoa, vettä ei osata arvostaa. EU:ssa sekä pinta- että pohjavesien laatuongelmia EU:n ympäristökomissaari Janez Potoćnik korosti Green Week-tapahtumaa avatessaan, että Euroopan vesipolitiikasta löytyy ylpeyden aiheitakin. Vesien tila on yleisesti ottaen paran42 Kuntatekniikka 6/2012 Maailmaa vaivaa paheneva vesipula, vaikka Suomessa riittää vielä puhdasta vettä. Pielinen välkehtii alkukesän auringossa. Vesi ei ole pelkästään paikallinen asia, vaan kytkennät ovat maailmanlaajuisia. tunut ja EU:ssa vedet ovat puhtaampia kuin 30–40 vuotta sitten, jolloin yhteisön vesipolitiikka sai alkunsa. Euroopan komission ympäristöpääosaston johtaja Karl Falkenberg myönsi kuitenkin, että Euroopan pintavedet eivät ole vieläkään riittävän hyvässä kunnossa. Vesipolitiikkaa on kehitetty EU:ssa aalloissa 1970-luvulta alkaen. Komissioon luotiin 1973 ympäristöasioiden osasto, jolla työskenteli viisi ihmistä, nyt pääosastolla on noin 500 henkilöä. 1990-luvulta alkaen päähuomi- on saivat taajamien ja maatalouden jätevedet. Nykyisin eräs tärkeä painopiste on vuonna 2000 säädetyn vesipuitedirektiivin toteutus. Ghislain de Marsily Ranskan tiedeakatemiasta huomautti, että myös pohjavesien heikkenevä laatu on vakava ongelma Euroopassa. Pääsyy on liikalannoitus. Akateemikko Marsily vetosi, että kuntien tulee suojella kaavoituksella kaikkia vesilähdevyöhykkeitä, etenkin pohjavesialueita. Kaupunkien tulvasuojelua on parannettava ja piensaastuttajat pitää saada kuriin. Vettä on kaikessa, vesijalanjälki kasvaa Marsily korosti veden liittyvän lähes kaikkeen luomakunnassa ja taloudessa. Maatalous ja ruuan tuotanto toimivat veden varassa. Teollisuudelle vesi on erittäin tärkeää ja lisäksi veden ja energian yhteys on vahva. Vesi on perusta koko ekosysteemille. Ilmastonmuutos tuo lisää riskejä ja veteen liittyviä äärimmäisiä ilmiöitä, kuten maanvyöryjä, tulvia ja terveysvaaroja. YMPÄRISTÖ – Maailmantalouden ongelmissa on kyse resurssikriisistä, sanoo Tanskan ympäristöministeri Ida Auken. Hän korostaa vesipolitiikan talouskytkentää. Oikealla EU-komission ympäristöosaston pääjohtaja Karl Falkenberg. 15 000 litraa vettä lihakilon tuottamiseen Eurooppa on maailmassa suurin vettä tuova alue. Etenkin elintarvikkeisiin sitoutuu runsaasti virtuaalivettä. EU-maihin tuodaan elintarvikkeita useilta sellaisilta alueilta, jotka kärsivät vesipulasta. Ruth Mathews vesijalanjäl- keä tarkkailevasta verkostosta vaati, että elämäntavan ja tuotteiden vaikutuksia tulee tarkastella omaa aluetta laajemmin. Vesi ei ole pelkästään paikallinen asia, vaan vaikutukset ovat maailmanlaajuisia. – Kun syöt pihvin, ajattele EU Green Week Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC ennustaa sademäärien lisääntyvän huomattavasti myös Suomessa. Toisaalta ajoittainen tai pysyvä kuivuus aiheuttaa pulaa vedestä. Akateemikko Marsily muistutti, että Yhdysvalloissa vettä johdetaan jo yli tuhannen kilometrin päähän taajamien vesihuollon tarpeisiin. Vettä siirtyy kuitenkin myös muilla tavoilla. Tuotua eli virtuaalista vettä on kaikissa tuotteissa. Kuntatasolla tuleekin kiinnittää korostettu huomio esim. hankintapolitiikassa siihen, kuinka suuri tuotteen vesijalanjälki (water footprint) on. mitä sen tuottaminen merkitsee maailmanlaajuisesti veden kulutukselle, Mathews kannusti. Läntisissä kehittyneissä maissa hyvinvointi perustuu siihen, että köyhien maiden vähäiset vesivarat uhrataan meille myytäviin tuotteisiin. Kilon pihvili- ha-annoksen tuottaminen vaatii 15 000 litraa vettä. Vesipolitiikka saatavatalouspolitiikan osaksi Tanskan ympäristöministeri Ida Auken liitti talouden ja vesipolitiikan yhteen. Hänestä rajallisten vesivarojen tuhlaus on sietämätöntä. Vedestä 20–40 prosenttia kuluu hukkaan, veden käyttö on tehotonta etenkin maataloudessa. Auken huomautti, että maailmantalouden ongelmissa ei ole kyse vain talouskriisistä vaan resurssikriisistä. – Muutos vihreään talouteen on ainoa tie estää kurjuuden leviäminen, Auken totesi. Hän haluaa vähentää veden kulutusta ja kytkeä oikeudenmukaisemman vesipolitiikkaan osaksi talouspolitiikkaa. Q Lisätietoa: Vihreä viikko: www.ec.europa.eu/ environment/greenweek Vesijalanjälkeä tarkkaileva verkosto: www.waterfootprint.org Sade- ja hulevedet hallintaan AQUATOP-kansistoilla AQUATOP-tuotesarja on suunniteltu erikseen tarkastus- ja sadevesikaivoon. Sadevesikansiston muotoilun ansiosta vesi ohjautuu ritiläkannen nieluihin. Vedenläpäisykyky on suuremman aukkopinta-alan ansiosta 25-50 % parempi kuin perinteisissä sadevesiritilöissä. Tarkastuskaivon kansi on lukkiutuva ja siinä on tiivis nostokolo. Rakenne estää tehokkaasti sadevesien pääsyn verkostoon. Saint-Gobain Pipe Systems Oy 6+,#/+'45'05+' <'rstolantie 16, 29200 HARJAVALTA 6* <(#9 </ail: sgps.fi[email protected] www.sgps.fi Kuntatekniikka 6/2012 5/2012 43 VESIHUOLTO Rengaskaivojen kunto näkyy veden laadus Hyvää vettä tuottava kaivo on yksi asumisen perusedellytyksistä kiinteistöillä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen verkostoon. Kiinteistökohtaisen vesihuoltojärjestelmän ylläpito ja huolto on kiinteistönomistajan vastuulla. OSanna Vienonen, tutkija, Suomen ympäristökeskus OPertti Virtanen, toimitusjohtaja, Vesikaivohuolto Vipe Oy OMinna Rännäli, myyntipäällikkö, Nordkalk Oy Ab KUVAT Outi Vanhanarkaus 44 Kuntatekniikka 6/2012 QQ Suomessa on noin puoli miljoonaa kaivoa, joista yli puolet kotitalouksien käytössä ympäri vuoden. Rengaskaivoja on arviolta 450 000 ja porakaivoja 160 000. Kaivoja rakennetaan vuosittain noin 5 000 – 10 000, joista ren- gaskaivoja arviolta puolet. Vaikka porakaivojen suosio on viime vuosina kasvanut, rengaskaivoilla on silti hyvin merkittävä rooli haja-asutuksen vedenhankinnassa. Rengaskaivojen kunto vaihtelee paljon 1990-luvulla toteutetun valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen mukaan rengaskaivoista yli puolet on hyvässä kunnossa ja loput tyydyttävässä tai heikossa kunnossa. Yli puolet kaivoista on vähintään 50 vuotta vanhoja. Rengaskaivoista saadaan helposti hyvää vettä, mutta jos kaivoon pääsee valumaan esim. pintavesiä, vedenlaatu heikkenee. Myös porakaivoihin voi päästä pintavesiä kaivon vedenlaatua heikentämään. Kaikki kaivot vaativat huoltoa ja tarvittaessa kunnostusta. Luonnostaan rengaskaivojen vedenlaatua heikentävät tyypillisesti maaperän rauta ja mangaani. Porakaivovesissä voi olla esimerkiksi kallioperästä johtuvia, vedenlaatua heikentäviä ja terve- sa Raoista voi päästä kaivoon humusta, lumen sulamisvesiä ja sadevettä. Ilmiö aiheuttaa eniten ongelmia keväällä. 3. Hyväkuntoisessakin kaivossa rautaa, humusta ja mangaania sakkaantuu kaivon pohjalle. Pohjaveden korkeuden ja veden pumppausmäärän vaihdellessa sakkaa voi sekoittua kaivosta otettavaan veteen. Kaivon kuntoa ja vedenlaatua on syytä tarkkailla säännöllisesti, jolloin todennäköisesti vältytään vedenlaadun heikkenemisen aiheuttamilta ongelmilta. Vedenlaadun muutoksia ei aina haista, maista tai näe, joten vesianalyysien teettäminen 3-6 vuoden välein on edellytys laatumuutosten havaitsemiselle. Säännöllinen ylläpitohuolto ja kunnostus turvaavat veden laadun Kaivon huollossa on huolehdittava turvallisuudesta. Alan ammattilaisilla on oikeat välineet ja huolto käy rivakasti. ydelle haitallisia aineita, kuten radonia, uraania, arseenia ja fluoridia. Näitä voidaan poistaa veden käsittelyllä. Rengaskaivojen tyypillisiä vedenlaatuongelmien syitä ovat: 1. Harvat kansirakenteet tai vaurioituneet tiivistykset ja saumaukset voivat aiheuttaa äkillisiä saastumisia pieneläinten ja epäpuhtauksien päästessä veteen; jo muutaman millin rako riittää. 2. Routiva maa-aines kaivon vieressä aiheuttaa renkaiden liikkumista ja rakoja saumauksissa. Yli puolet rengaskaivoista on useita vuosikymmeniä vanhoja, mutta huoltotoimenpiteitä suoritetaan suhteellisen harvoin. Monet kaivon vedenlaatuongelmat voitaisiin välttää säännöllisellä huollolla tai ratkaista kaivon kunnostuksella ennen kuin joudutaan jopa harkitsemaan kaivon rakentamista toiseen paikkaan tai liittymistä vesijohtoverkostoon. Kaivon kansirakenteet ja sisäpuoli saumauksineen tulisi tarkistaa silmämääräisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa silloin, kun pohjavesi on alimmillaan: yleensä loppukesällä ennen syyssateita ja kevättalvella ennen lumien sulamista. Keväisin varsinkin talven ajan käyttämättömänä ollut kaivo kannattaa tyhjentää. Kaivolle on syytä tehdä keskimäärin neljän vuoden välein vedenkulutuksesta ja pohjaveden laadusta riippuen ns. ylläpitohuolto, jossa kaivon sisäpinta pestään ja saumausten kunto varmistetaan. Kaivon pohjalle vaihdetaan puhdas suodatushiekka ja tyypillisesti myös kalkkikivirouhe. Jotkut kaivot pärjäävät samalla pohjan suodatusmassalla pari vuotta, toiset jopa 10. Etenkin pohjaveden pH sekä rauta-, mangaani- ja humuspitoisuus vaikuttavat massan tehoon. P u h da s t a mu ka v u u t t a ma t on pe s u u n . - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Kys y lis ä ti e to j a ja pyydä ta rj o u s ! Koskentie 89, 25340 KANUNKI puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777 [email protected] www.antti-teollisuus.fi 3LQRWLH3XK </g-b59,)D[ ZZZVDLOLRQSDDW\FRP LQIR#VDLOLRQSDDW\FRP Kuntatekniikka 6/2012 45 Huolto- ja kunnostustoimiin saa apua alan ammattilaisilta. Työ aloitetaan perusteellisella kuntotarkastuksella. Kaivon näkyvät rakenteet kuvataan ja mitataan sekä tutustutaan mahdolliseen vesinäytehistoriaan ja otetaan mielellään myös tuore vesinäyte. Usein tarkastuksessa arvioidaan myös veden riittävyyttä tulevaisuuden tarpeisiin. Käyttäjähaastattelulla saadaan tärkeää tietoa veden laadun mahdollisesta vaihtelusta esim. vuodenaikojen mukaan. Kaivosta saatavan kokonaiskuvan pohjalta suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet ja hankitaan tarvikkeet. Ammattilaisten tekemien kuntotarkastusten perusteella tyypillisesti yli 80 prosenttia vanhoista kaivoista tarvitsee yläosan betoniosien vaihdon tai korotuksen ja noin 30 prosenttia routasuojauksen. Betoniosat kestävät arviolta 50 vuotta, kunhan kannen tii- Pesun jälkeen rengaskaivon pohjan suodatushiekka vaihdetaan ja lisätään tarvittaessa kalkkikivirouhetta. Renkaiden raot ja vesijohdon läpiviennit saumataan huolella. 70 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. High-efficiency -tekniikan edelläkävijä: Wilo. 70 % maapallon pinta-alasta on vettä. Veden huolellinen ja tehokas käsittely säästää yhteisiä resurssejamme. Wilon high-efficiency -pumput, kuten IE4 -luokan kestomagneettimoottorilla varustettu Wilo-Helix EXCEL ja ruostumattomasta teräksestä valmistetut Wilo-TWI -porakaivopumput säästävät sekä luontoa että rahaa. Seuraavan sukupolven tulevaisuus on jo tänään meidän käsissämme. Lisää tulevaisuutta Internet-sivuillamme www.wilo.fi/he 46 Kuntatekniikka 6/2012 VESIHUOLTO visteiden kunnosta huolehditaan. Tiivisteet voi olla tarpeen vaihtaa jopa 4-7 vuoden välein. Kalkkikivirouheen vaikutus rauta- ja mangaanipitoisuuksiin vaihtelee Yleinen ongelma kaivovesissä on alhainen pH, joka vaihtelee geologisista syistä ja ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta johtuen maan eri osissa välillä 3,6 – 9,0. Liian alhainen pH (alle 6.5) voi aiheuttaa korroosiota putkistossa, ja liian korkea (yli 9,5) kalkkisaostumia, joten optimaalinen pH on tällä välillä. Kalkkirouheella voidaan nostaa kaivoveden pH:ta ja kenties myös vaikuttaa rengaskaivoissa yleiseen rauta- ja mangaaniongelmaan sekä muihin kaivojen vedenlaatuominaisuuksiin. Kalkkikäsittelyn hyödyistä yksityiskaivoissa ei ole kuitenkaan merkittävästi tieteellistä näyttöä. Maa- ja vesitekniikan tuki ry ja Nordkalk Oy ovat rahoittaneet vuosina 2010-2012 esitutkimusta ”Kaivoon sijoitetun kalkkikivirouheen soveltuvuus veden alkalointiin pienkaivoissa”, josta valmistuu pro gradu-opinnäytetyö syksyllä 2012 (Outi Vanhanarkaus, Helsingin yliopisto). Hankkeessa tutkittiin rengaskaivon vedenlaadun muutoksia kunnostuksen ja kalkkikäsittelyn vaikutuksesta 13 yksityiskäytössä olevassa, Etelä-Suomessa sijaitsevassa kaivossa. Vipe Oy toteutti kunnostukset, joiden yhteydessä jokaiseen kaivoon lisättiin tietty määrä seulottua, lämpökäsiteltyä suodatushiekkaa ja kalkkikivirouhetta. Vedenlaatua seurattiin analyysein vuoden ajan. Vesianalyysien perusteella kunnostuksen ja kalkkikäsittelyn myötä alkaliteetti, pH ja kalsiumpitoisuus eli veden kovuus nousivat heti, mikä ehkäisee metalliputkien korroosiota. Rautapitoisuus laski heti niissä kaivoissa, joissa se oli koholla, mutta mangaanipitoisuus hieman nousi. Kaivojen veden laatu, tuotto ja käyttö sekä syvyys ja sijainti maaperän ja pohjavesialueiden suhteen kuitenkin vaihtelivat, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Näiden analyysien perusteella ei voida siten tehdä vielä selkeitä johtopäätöksiä siitä, kuinka kalkkikäsittely vaikuttaa raudan ja mangaanin pitoisuuksiin. Hankkeessa tarkasteltiin myös vesianalyysejä yli 2 000 kaivosta, joka on otos Vipe Oy:n viime vuosina kunnostamista kaivoista Etelä- ja Keski-Suomessa. Nämä analyysit osoittavat, että kunnostus on vaikuttanut muun muassa kaivoveden pH:n nousuun ja nitraattipitoisuuden laskuun. Kalkkialkalointi on yksinkertaista ja turvallista Kalkkialkaloinnin suosio vedenottamoilla alkoi kasvaa voimakkaasti 2000-luvun alussa. Edelleen kalkkialkalointiin perustuvia vedenottamoita rakennetaan tai saneerataan noin 10 vuosittain. Suosion taustalla ovat menetelmän yksinkertaisuus, helppous ja turvallisuus. Kalkkialkalointi onkin havaittu erinomaiseksi menetelmäksi erityisesti pienillä vedenottamoilla, koska ylialkaloinnin vaaraa ei ole ja käsitellyn veden pH säilyy tasaisena ajoittain vaihtelevasta virtaamasta huolimatta. Myös alkalointiin liittyvät huoltotoimenpiteet ovat vähäiset: tarvitaan ainoastaan rouheen huuhtelu ja lisäys. Keskimäärin pari kertaa vuodessa tehtävällä huuhtelulla kalkkirouheen pintaan saostunut rauta- ja mangaanisakka poistetaan ja varmistetaan siten, että rouhe säilyttää alkalointitehonsa. Rouhetta on aika ajoin myös lisättävä, koska kalkkikivi kuluu liuetessaan veteen. Hyvä toteutussuunnittelu ja alkaloitavan veden laadun tunteminen on tärkeää alkaloinnin toimivuuden kannalta. Erityisesti pH ja alkaliteetti sekä CO2-, rauta- ja mangaanipitoisuus on tunnettava kalkkikiven oikean annostelun ja huoltotarpeen määrittämiseksi. Lisätutkimuksille on tarvetta Koska yksityiskaivojen merkitys haja-asutusalueen vedenhankin- Erään otoksen mukaan niiden Vipe Oy:n Etelä- ja Keski-Suomessa kunnostamien kaivojen sijainnit, joista ennen kunnostusta otettujen vesianalyysien perusteella raudan ja pH:n laatusuositukset ylittyivät (isommat ympyrät). Laatusuositukset täyttävät kaivot on merkitty pisteillä. nassa on suuri, kaivojen vedenlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä on syytä tutkia perusteellisemmin. Kalkkirouheen lisääminen on yksi edullisimmista vedenkäsittelymenetelmistä. Sen käyttöä olisi tarpeen tutkia enemmän, jotta menetelmästä saataisiin suurin mahdollinen hyöty erityyppisten ja erilaisessa käytössä olevien kaivojen veden käsittelemiseksi sekä yksittäisillä kiinteistöillä että vedenottamoilla. Etenkin rengaskaivovesissä tyypillisten laatuongelmien, raudan ja mangaanin, poistamiseksi kalkkikäsittely voisi olla kustannustehokas menetelmä. Sen käytön optimointi vaatii laajempaa tutkimusta esimerkiksi veden ominaisuuksien, kulutusvaihteluiden ja orgaanisen aineksen vaikutuksesta kalkkirouheen tehoon ja annosteluun. Myös rauta- ja mangaanipitoisuuden vaikutusta kalkkirouheen tehoon veden pH:n säädössä olisi syytä tutkia. Q Kuntatekniikka 6/2012 47 Suunnittelun merkitys korostuu Hulevesien tonttikohtainen käsittely yleistyy Vantaalaisen Hannu Pyykön tontilla kaivetaan kahta pitkää ja syvää imeytyskaivantoa. Niiden tehtävänä on kerätä tontin hulevedet rankkojenkin sateiden jäljiltä ja imeyttää ne hallitusti ympäröivään maaperään. TEKSTI JA KUVAT Dakota Lavento Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon (ruskea). Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä on padotusventtiili varmistamassa, etteivät vedet tulvatilanteissakaan pääse nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Perusvesikaivosta vedet siirtyvät imeytyskaivon kautta imeytyskaivantoon. 48 Kuntatekniikka 6/2012 QQ Imeytyskaivanto soveltuu kattovesien tai muiden vähän epäpuhtauksia sisältävien hulevesien käsittelyyn sellaisenaan. Hyvin vettä imevässä maaperässä voidaan käyttää myös hulevesiviemärijärjestelmään kytkettyjä imeytyskaivoja. Erilaiset imeytysratkaisut ovat tehokkain tapa vähentää muodostuneen huleveden kokonaismäärää ja maakerrosten läpi suodattuessaan hulevesi myös puhdistuu tehokkaasti. Tontilla on oltava kuitenkin riittävästi tilaa, ettei imeytyskaivantoa jouduta sijoittamaan liian lähelle perustuksia. Naapuritontillekaan ei saa aiheutua ongelmia. Toinen Pyykön imeytyskaivannoista tulee tontin pohjoisreunaan, toinen etelän puolelle. Imeytyskaivannon koko määritellään tonttikohtaisesti, kun maaperän imeytyskyky on selvitetty. – Mitoituksessa käytetään lähtökohtana 50 mm:n rankkasadetta, Pyykön tontin imeytyslausunnon antanut DI Osmo Ojanen kertoo. VESIHUOLTO – Tontille suunniteltu kahden imeytyskaivannon ratkaisu ei ole tavanomainen, mutta tälle tontille paras, sanoo kohteen lvisuunnittelija, LVI-insinööri Risto Ojala. Salaojavedet ja osa kattovesistä johdetaan etelänpuoleiseen imeytyskaivantoon ja toisen puolen kattovedet pohjoiseen. Kaivannot oli tehtävä, sillä kallioisella tontilla ei ollut kaikkien hulevesien imeyttämiseen riittävän paksua maakerrosta. Imeytyskaivannot ovat syvyydeltään kolme metriä, leveydeltään kaksi ja pituudeltaan 3–4 metriä. Ne vuorataan suodatinkankaalla, jonka tehtävänä on estää ympäröivän maa-aineksen ja imeytyskaivannon sora- tai sepelitäytön sekoittuminen. Sepeliä, raekooltaan 6–32 mm, tarvitaan kaivantoihin 5–6 kuutiota. Kiviainestäyttö varastoi kaivantoon ohjatun huleveden ja päästää sen hiljalleen imeytymään ympäröivään maaperään. Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella hulevesiä viivytetään, imeytetään ja suodatetaan, ja ylivuoto johdetaan sadevesiviemäriin tai puistoalueilla sijaitseviin viivytysaltaisiin. Sadevesiviemäristä hulevedet purkautuvat Vuoreksen keskuspuiston monivaiheiseen suodatus- ja viivytysjärjestelmään. Pakettiratkaisu on yksi vaihtoehto Hulevedet johdetaan imeytyskaivantoihin putkissa. Hannu Pyykkö hankki tontilleen valmiin putkistopaketin, johon kuuluvat salaojaputket tarkistuskaivoineen, perusvesikaivo ja imeytyskaivot. Salaojan ja sadevesiviemärin johtamat vedet kootaan perusvesikaivoon. Salaojaputken liittymässä kaivon sisällä on padotusventtiili varmistamassa, ettei vesi tulvatilanteissakaan pääse nousemaan salaojien kautta takaisin talon perustuksiin. Perusvesikai- Performance 3 – Blower t vosta vesi siirtyy imeytyskaivon kautta imeytyskaivantoon. Imeytyskaivantojen sijaan tontin hulevedet voitaisiin käsitellä myös ns. hulevesitunnelissa tai –kaseteissa, joita pientaloonkin tarvitaan yleensä useita, 3-12 kappaletta. Tilavuudeltaan noin 300 litran tunneli toimii huleveden väliaikaisena varastona ja päästää veden imeytymään tasaisesti maaperään. Toisin kuin kaivannot, ne voidaan asentaa myös esimerkiksi pysäköintipaikan alle. Se säästää tilaa tontilla ja vähentää kaivutöitä. Hulevedet haasteena täydennysrakentamisessa Hulevesien asianmukaista käsittelyä pohditaan paitsi rakentajaperheissä, myös kunnissa. Pyykköjen uuden omakotitalon tieltä on jo purettu suurella tontilla aikaisemmin sijainnut talo. Tontti lohkottiin ja sen toisella puoliskolla on jo valmis uusi Hybrid t Turbo Aerzen Finland O y Ab (09) 819 4720 . [email protected] . www.aerzen.fi Kuntatekniikka 6/2012 49 Kalkkikivialkalointi Yksinkertainen, helppohoitoinen ja turvallinen menetelmä juomaveden pH:n, alkaliteetin ja kovuuden säätöön. Nordkalk Filtra A on kotimainen, suoraan luonnosta louhittu, murskattu ja seulottu kalkkikivirouhe. Vesilaitoksille irtotavarana tai 1000kg:n säkissä tuotenimellä Nordkalk Filtra A, myynti www.nordkalk.com/watergroup Kotikaivoihin 25 kg:n säkissä tuotenimellä Kalkkikivirouhe, myynti www.kaivo.fi tai hyvinvarustetut maatalous-ja rautakaupat Υ ÎBooUcR\?hv?ϪϧϞ Υ àoBvRROcoϢϨϡ[[ Υ ĊRR[BvrBvRBoB\B Υ Ě?[[\rB\ Υ àcBBBv Υ ùBRRhBR Υ ùB\UB\RrBRv\\Rv 50 Kuntatekniikka 6/2012 omakotitalo. Tilanne on varsin tavanomainen esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupunkien vanhoilla omakotitaloalueilla. Parhaimmillaan suuri tontti voidaan lohkoa jopa neljään osaan. Näin vihreät, puutarhamaiset omakotitaloalueet vähitellen tiivistyvät uudisrakentamisen myötä. Hulevesien käsittelyn kannalta alueiden tiivis täydennysrakentaminen aiheuttaa joskus ongelmia. Vanhoilla omakotialueilla hulevesiä ei usein ole käsitelty mitenkään. Suuret vihreät tontit ovat pystyneet imemään niin sade- kuin sulamisvedetkin. Vanhimmilla tonteilla ei ole edes salaojitusta. Lohkomisen jälkeen hulevesijärjestelmä tulee harkittavaksi paitsi uudistonteilla, myös mahdollisesti tontille jäävän vanhan rakennuksen osalta. Luonnonmukaiset ratkaisut valtaavat alaa Hulevesien käsittelyyn on viimeisen vuosikymmenen aikana alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Syynä on ympäristötietoisuuden kasvaminen, vesien suojelun tarve, rankkasateiden lisääntyminen ja myös tekniikan kehitys. Tulvivat hulevedet ovat monin tavoin ongelmallisia. Ne vaurioittavat talojen rakenteita ja omaisuutta, tukkivat liikenteen kaduilla ja teillä ja aiheuttavat maaperän eroosiota. – Ympäristön kannalta on ehdottomasti järkevintä käsitellä hulevedet tontilla ja käyttää ne myös hyödyksi. Ajatuksena on, että ”jokainen kunta huolehtii vaivaisistaan”, Ojanen kärjistää. Vantaan hulevesiohjelma valmistui vuonna 2009. Siinä kiinnitetään huomiota myös vanhojen pientaloalueiden täydennysrakentamisen aiheuttamiin ongelmiin. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa pilotoidaan Leinelän asuinalueella ja vuoden 2015 asuntomessualueella Marja-Vantaalla. Alueen hulevesihuoltoa on suunnittelemassa suunnitteluinsinööri Marika Orava Vantaan kuntatekniikan keskuksesta. – Pilottialueilla pyritään hulevesien käsittelyn osalta luonnontilaan rinnastettavaan olotilaan rakentamisen jälkeenkin. Hulevedet pyritään hyödyntämään tai imeyttämään syntypaikallaan. Jollei niitä varastoida käyttövedeksi tai voida imeyttää pohjamaahan, virtaamaa hidastetaan tai viivytetään esimerkiksi painanteiden, kosteikkojen ja sadevesilampien avulla. Näin myös tonttien vesitasapaino pysyy hyvänä, Orava selventää. Tonttikohtainen hulevesisuunnitelma antaa kokonaiskuvan Rakennusluvan hakijalta edellytetään tontin hulevesien hallintasuunnitelmaa. Se sisältää yksityiskohtaiset suunnitelmat tontin hulevesien hallinnan järjestämisestä, paikallisen käsittelyn edellytyksistä, liittymisestä yleiseen hulevesijärjestelmään ja vaikutuksista naapuritonteille sekä muuhun ympäristöön. Suunnitelmaa varten voidaan edellyttää maaperän tutkimista ja esimerkiksi koekuoppien kaivamista maan koostumuksen, imeytyskyvyn ja veden kulkeutumisen selvittämiseksi. Suunnitelmat on oltava valmiina haettaessa kunnallistekniikan lausuntoa. Kaikki tämä vie aikaa, mitä rakennusluvan hakija ei välttämättä aina ymmärrä. – Nämä eivät ole koskaan rutiinitapauksia. Tapaukset ovat yksilöllisiä ja mitä haastavampi tapaus on, sitä tarkemmin siihen on perehdyttävä, lupapäällikkö Ilkka Rekonen selvittää. Hulevesiä ei voi valuttaa naapuriin. Joskus talo on suunniteltu rakennettavaksi paikkaan, jossa on tontin ainut imeytyspaikka. – Neuvoisinkin hankkimaan kuntatekniikan lausunnon jo suunnittelun alkuvaiheessa. Vielä joitakin vuosia sitten ammattitaitoisten suunnittelijoidenkin löytäminen oli hankalaa. Nykyisin on onneksi jo päteviä pohjatutkijoita ja helposti asennettavia kaupallisia imeytysjärjestelmiä, hän sanoo. Q HANKINTALAKIUUDISTUS EI SAA JÄÄDÄ SUUTARIKSI Hankintadirektiivin uudistusehdotus keventää oikein toteutettuna julkisen sektorin talous- ja hallintorasitusta, edesauttaa uusien innovaatioiden hyödyntämistä ja edistää yritysten välistä tervettä kilpailua. QEdustan toimialaa, jossa haetaan julkisen sektorin kumppaneille kustannustehokkainta tapaa parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Nykyisen hankintalain sovellus yskii. Tilaaja luovii parhaansa mukaan byrokratialabyrintissä, mutta saattaa turhauduttuaan päätyä helpoimpaan ratkaisuun, joka ei välttämättä ole kannattavin talouden eikä ympäristönkään kannalta. Lakiuudistus edesauttaa innovatiivisuutta Eduskuntaan keväällä saapuneet komission ehdotukset hankintadirektiiveiksi tarjoavat yhteiskunnallisen ja taloudellisen mahdollisuuden. Oikein toteutettuna uudistus keventää julkisen sektorin talous- ja hallintorasitusta, edesauttaa uusien innovaatioiden hyödyntämistä ja edistää tervettä kilpailua yritysten kesken. Kiinteistöjen korjaamisen ja ylläpidon näkökulmasta lakiuudistus voi edistää kokonaistaloudellisesti edullisempien ja ympäristöystävällisempien ratkaisujen käyttöönottoa. Tehokkaampia ja joustavampia hankintamenettelyjä on jo ehditty kaivata. Ehdotettu uusi innovaatiokumppanuusmenettely on tervetullut, sillä se ei hirttäisi sopimusosapuolia kiinni tiettyyn tekniikkaan tai toteutustapaan. Sen sijaan se kannustaisi innovoimaan asiakasta parhaiten palvelevia ratkaisuja. Palveluntarjoajilta olisi toki edelleen edellytettävä, että urakat ja palvelut toimitetaan sovitulla suoritustasolla ja sovituin kustannuksin. Kevennettykin hankintaprosessi vaatii paljon tarkkaa työtä ostajalta ja tarjoajalta. Onkin huomattavasti kustannustehokkaampaa antaa esimerkiksi kuntien kilpailuttaa kerralla suuremman kiinteistömassan energiatehokkuustoimet, kuin patistaa ostajat pilkkomaan hankinnat. Palasteluvelvoite kuormittaisi etenkin pienten toimijoiden hallintoa ja näin aikaa ja rahaa kuluisi suhteettomasti tarpeettomaan paperinpyöritykseen. Elinkaarikustannuksiin mukaan kaikki vaiheet Hankkeiden elinkaarikustannukset ja ympäristövaikutukset tulisi konkretisoida tarjoukseen niin, että ostaja voi niitä objektiivisesti vertailla ja päätyä kokonaistaloudellisesti parhaaseen ratkaisuun. Elinkaarikustannusten tulisi kattaa tuotteen, urakan tai palvelun tarjoamisen kaikki vaiheet sekä palveluntarjoajan sitouttamisen annettuihin laskelmiin katteettomien lupausten sijaan. Elinkaarikustannuksiin kuuluisivat rahamääräisten menojen lisäksi toiminnan ulkoiset vaikutukset, jos ne ovat ilmaistavissa rahassa. Lakiuudistuksen myötä julkinen sektori voisi entistä helpommin ja laajemmin ottaa huomioon hankintojen ympäristövaikutukset. Eettisiä arvoja ei toki voi mitata vain taloudellisin mittarein, mutta ympäristölliset laatutekijät tavara- ja palveluhankinnoissa pystyttäisiin todentamaan numeroin ja kansainvälisesti tunnustetuin laatuserfikaatein. Abstraktit laadulliset kriteerit voivat johtaa pal- veluntarjoajien perusteettomaan syrjintään ja valvontaelimien ruuhkautumiseen. Uuden lain on oltava selkeä. Tulkinnanvaraista lakia ei päästä hyödyntämään ilman eri oikeusasteista haettuja ennakkotapauksia ja ministeriöiden laatimia lukuisia lisäohjeistuksia. Oikeudellisen ympäristön epävarmuus kostautuu markkinoiden toimimattomuutena ja hankintalain tapauksessa kuntien hankintayksiköiden turhautumisena. Nykyisellään markkinaoikeuden käsittelyajat ovat liian pitkiä eikä selkeitä ennakkopäätöksiä ole monimutkaisempien palveluhankintojen osalta tehty. Lain kirjainta ja henkeä valvomaan tarvitaan tehokas ja luotettava riippumaton elin, jotta yksinkertaisempien ja joustavampien hankintamenettelyiden jalkauttaminen onnistuu. Tarvitaan myös riippumatonta oikeudellista ja taloudellista neuvontaa, ohjausta ja koulutusta. Hankintalakiuudistuksella voidaan saada paljon taloudellista ja yhteiskunnallista hyvää aikaan. Väitänkin, että uusi hankintalaki voi keventää sekä julkisen sektorin että liike-elämän hallinnollista kuormaa, tukea innovaatioiden syntyä, auttaa säästämään selvää rahaa, parantaa kilpailua sekä edistää ympäristön hyvinvointia. QKuntatekniikan toimitus ottaa mielihyvin tälle palstalle lukijoidensa mielipiteitä, palautetta, keskustelunherätyksiä tai pohdintoja ajankohtaisista ja ajattomista aiheista. Toiveena ovat tiiviit kirjoitukset, enintään noin 3 000 merkkiä. Lähetä kirjoituksesi sähköpostiosoitteeseen toimitus@kuntatekniikka.fi Jari Tainio toimitusjohtaja Schneider Electric Buildings Finland Oy Kuntatekniikka 6/2012 51 YIT Porvoon Ylä-Haikkoon päiväkoti avattiin elokuussa. Se oli ensimmäinen kolmesta kaupungin YIT:ltä tilaamista elinkaarimallilla toteutetuista päiväkodeista. PORVOOSEEN NOUSEE PÄIVÄKOTEJA ELINKAARIMALLILLA O YIT:n toteuttamiin Porvoon kaupungin energiatehokkaisiin elinkaaripäiväkoteihin kuuluva Omenatarhan päiväkoti on edennyt harjakorkeuteen Porvoossa. YIT vastaa kolmen elinkaarihankkeena toteutettavan päiväkodin suunnittelusta, rakentamisesta, energiaratkaisuista sekä kiinteistöjen ylläpitopalveluista ja energiankulutuksesta 20 vuoden ajan. Hankkeen investoinnin arvo on noin 12 miljoonaa euroa. Elinkaarihanke käynnistyi viime syksynä ja ensimmäisenä val- mistunut Ylä-Haikkoon päiväkoti aloitti toimintansa elokuussa. Nyt harjakorkeudessa oleva Omenatarhan päiväkoti valmistuu vuoden lopulla. Viimeisenä rakennettava Jokilaakson päiväkoti avaa ovensa käyttäjilleen elokuussa 2013. – Rakennustyöt päiväkotien osalta ovat edenneet hyvin ja Porvoon kaupungin tavoite elinkaaripäiväkotien osalta näyttää toteutuvan. Tavoitteena oli nopealla aikataululla rakentaa uusia päiväkoteja, joilla voitaisiin korvata Kotkan kaupunki Katariinan Meripuisto muutti entisen öljysataman ulkoilualueeksi. 52 Kuntatekniikka 6/2012 tilapäistiloissa toimivia päiväkotiyksiköitä ja vähentää ylipaikoilla olevien päiväkotilasten määrää, kertoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. Päiväkoteihin tulee tilat kaikkiaan 378 lapselle. Päiväkodit ja niiden ympäristöt on suunniteltu esteettömiksi, virikkeellisiksi ja turvallisiksi. Elinkaarimalli varmistaa kiinteistöjen käytettävyyden, sovitut olosuhteet ja energiankulutuksen sekä kiinteistön kunnon säilymisen koko elinkaaren ajan. Porvoon kaupungin asetta- mat energiatehokkuustavoitteet toteutetaan rakennusten suunnittelun ja teknisten ratkaisujen avulla. Rakennuksen vaipan ilmavuodot minimoidaan ja talotekniikassa hyödynnetään uusinta teknologiaa. Tarpeen mukaisesti ohjatut led-valaistus, ilmanvaihto ja lämmitys sekä tehokas ilmanvaihdon lämmön talteenotto vähentävät oleellisesti energian kulutusta. Maalämpöä ja aurinkolämpöä käytetään tilojen ja veden lämmittämiseen. Kotkan Katariinan Meripuisto pokkasi ELCA-palkinnon OKotkan kaupunki ja erityisesti puistotoimisto ja paikallinen viherrakennusyritys Rakennusliike I Uusitalo vastaanottivat Euroopan viherrakentajien järjestön ELCAn Trend Award –palkinnon kansainvälisen GaLaBaunäyttelyn yhteydessä Nürnbergissä syyskuussa. Palkinnon jakoperusteissa vaaditaan kohteesta korkeatasoista ympäristön suunnittelua, rakentamista ja hoitoa. Rakentamisen ja hoidon laadun osuus on valintapisteissä yli puolet. Lisäksi valintaperusteissa painotetaan ekologisia tekijöitä. Kotkan Katariinan Meripuisto HSY Jätehuollon sähköiset palvelut täydentyivät O Helsingin seudun ympäristöpalveluiden asiakkaat voivat nyt itse muuttaa jätekuljetuspalveluidensa tietoja. Palvelu mahdollistaa sen, että asiakkaat voivat netissä esimerkiksi pidentää tyhjennysväliä tai vähentää jäteastioiden määrää. Uusi sovellus täydentää HSY:n sähköistä asiointipalvelua. Asiakkaat ovat aiemmin voineet tilata HSY:ltä uuden jätekuljetuspalvelun sähköisesti, mutta voimassaolevien kuljetuspalveluiden tiedot on pitänyt muuttaa puhelimitse tai sähköpostilla. Kaikki muutokset eivät vielä jatkossakaan ole mahdollisia netin kautta ja verkkopalvelua kehitetään edelleen. Palvelu on tarkoitettu pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaille ja isännöitsijöille ja sitä voi käyttää suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Palveluun kirjautumista varten tulee olla tiedossa kiinteistön jätepalvelutunnus sekä postinumero. täytti erinomaisesti valintakriteerit. Erityisesti kansainvälinen tuomaristo kiinnitti huomiota siihen, miten taidokkaasti puistoalueen toteutuksessa on hyödynnetty paikan lähtökohtia, kaunista kalliomaisemaa ja luonnollisesti siinä kasvavaa kasvilajistoa. Lisäksi kaupungin tahto muuttaa entinen saastunut teollisuusalue aivan kaupungin ydinkeskustan tuntumassa kaikille kaupunkilaisille yleiseksi puistoalueeksi sai ansaittua kiitosta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi. Palkinnon taustalla on Euroopan 21 eri maan viherrakentajayhdistysten järjestö ELCA (European Landscape Contractors Association), Suomesta Viheraluerakentajat ry. www.vyl.fi MAALÄMPÖPUMPPU JA LED-VALAISTUS PIENENTÄVÄT MERKITTÄVÄSTI RAKENNUSTEN ENERGIANKULUTUSTA OMaalämpöpumpun ja led-valaistuksen käytöllä on mahdollista vähentää merkittävästi rakennusten energiankulutusta, ilmenee VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan ledputket kuluttavat yli 50 prosenttia vähemmän sähkövirtaa kuin rakennuksissa yleisimmin käytetyt T8-loisteputket. Maalämpöpumpun käyttö voi puolestaan tuoda jopa yli 60 prosentin energiansäästöt etenkin kaukolämpöverkkojen ulkopuolella. VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston Enefir-tutkimushanke kehitti ja testasi uusia menetelmiä rakennusten ja prosessiteollisuuden energiantehokkuuden seurantaan. Maalämpöpumpuista saatava hyöty etenkin suoraan sähkölämmitykseen verrattuna on huomattava. Maalämpöpumpun tuomat säästöt perustuvat siihen, että sen avulla on mahdollista siirtää samalla sähköenergialla enemmän lämpöenergiaa lämmitettävään rakennukseen. Tutkimuksen mukaan maalämpöpumpun lämmönkeruupiirin asennuspaikka ja pituus vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon säästöjä syntyy. Vesistö on erityisen hyödyllinen hyötysuhteen kasvattamiselle. Myös valaistusratkaisut ja ilmavuotojen entistä tarkempi paikantaminen osoittautuivat hyödyllisiksi keinoiksi vähentää rakennusten energiankulutusta. Yleisimmin käytetyt T8-loisteputket voidaan korvata led-putkilla helposti ilman valaisinrunkojen uusimista. Ilmavuotojen paikantaminen on tärkeää erityisesti rakennusten peruskorjausten suunnittelussa. Tutkimuksessa kehitettiin ilmavuotojen paikantamista lämpökuvauksella useissa koekohteissa Kuopiossa, Pieksämäellä ja Rautavaaralla. Projektissa kehitetyllä menetelmällä ilmatiiviysmittauksia voidaan tehdä rakennusten omilla ilmanvaihtolaitteistoilla, mikä tuo kustannussäästöjä erityisesti suurissa rakennuksissa. Pilottikohteita vertailtaessa kävi ilmi, että ilmatiivis rakennus kuluttaa 40 prosenttia vähemmän lämpöenergiaa rakennuskuutiometriä kohden kuin vastaava rakennus, jossa ilmatiiviys on huono. Aalto-yliopisto 140 vuotta suomalaista arkkitehtikoulutusta O Tänä syksynä tulee kuluneeksi 140 vuotta siitä, kun arkkitehtuurin opetus alkoi 1872 Polyteknillisessä koulussa F.A. Sjöströmin johdolla. Teknillisen korkeakoulun myötä laitos on sittemmin siirtynyt osaksi Aalto-yliopistoa. Tänään Otaniemen arkkitehtikouluna tunnetun laitoksen opetus perustuu edelleen sekä edistykselliseen tekniikkaan että taiteeseen. Aalto-yliopiston arkkitehti- ja maisema-arkkitehtikoulutuksessa ympäristön kaikkien eri mittakaavatasojen hallinta yhdistyy käytännönläheiseen alojen kehitystyöhön. Yliopiston arkkitehtuurin laitos kouluttaa maisema-arkkitehtejä ainoana yliopistona Suomessa, ja edelleen maamme kaupunkisuunnittelijoista keskeinen osa on Otaniemen arkkitehtikoulun kasvatteja. − Koulun toiminta pohjautuu tänä päivänä paitsi uutta luovan arkkitehtuurin kehittämiselle, myös hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiselle monialaisessa yhteistyössä. Otaniemen arkkitehtikoulu jatkaa suomalaisen arkkitehtuurin maineikkaan perinnön päivittämis- Suomen kaupunkisuunnittelijoista keskeinen osa on Otaniemen arkkitehtikoulun kasvatteja. tä tulevaisuutta varten, kertoo arkkitehtuurin laitoksen johtaja Antti Ahlava. Tämän vuoden alussa Aaltoyliopiston arkkitehtuurin laitos ja taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät uudeksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi. Korkeakoulun tavoitteena on alojen uudistaminen perinteitä kunnioittaen ja ammattitaitovaatimukset huomioiden. Korkeakoulussa on aloitettu vahva yhteistoiminta arkkitehtuurin ja insinöörialojen kanssa. Yhteistyö näkyy yhteisinä kursseina ja työ- pajoina, jotka auttavat tulevia arkkitehtejä valmistautumaan jo opiskeluvaiheessa monialaisiin työelämän hankkeisiin. Tulevina vuosina yhteistyö tiivistyy myös kaupallisten alojen kanssa. − Muotoilun ja arkkitehtuurin rajat lähentyvät, mutta rakennus ei ole design-objekti. Tärkeää on myös kulttuurisen kontekstin ymmärtäminen ja taloudellisuus, eli esimerkiksi se, miten nykyistä rakennuskantaa voidaan hyödyntää entistä paremmin, muistuttaa arkkitehtuurin historian professori Aino Niskanen. Kuntatekniikka 6/2012 53 FinnBuild 2012 TERVETULOA OSASTOLLEMME 3d21 HYGIEENISET JA SAUMATTOMAT LAMI-OVET VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN Muovilami Oy [email protected] www.lamidoors.com Kiinteistöpalvelut ry:n jäsenyritykset veronumeron käyttäjiksi O Harmaan talouden torjumiseksi Kiinteistöpalvelut ry velvoittaa liiton jäsenyritykset hankkimaan työntekijöilleen veronumerolla varustetun kuvallisen henkilökortin. Lisäksi jäsenten on annettava Tilaajavastuu.fi-palveluun tilaajavastuulain edellyttämät tiedot yrityksestään ja kaikista alihankkijoistaan. Velvoitteet astuvat voimaan heti ja niiden on oltava käytössä viimeistään 1.3.2013. Velvoitteet pohjautuvat liiton omaehtoiseen toimintaan, sillä veronumeroa koskeva lainsäädäntö ei vielä koske kiinteistöpalvelualaa. Kiinteistöpalvelut ry:llä on jäseniä sitovat eettiset ohjeet, joihin velvoitteet on kirjattu. Merkkinä jäsenyydestä yritykset saavat käyttöönsä liiton Vastuullinen yritys -jäsentunnuksen. Eettiset ohjeet ja liiton jäsenyritykset ovat nähtävillä Kiinteistöpalvelut ry:n kotisivuilla osoitteessa www.kiinteistopalvelut.fi. TYKSin tulipalon tutkinta valmistui OTurun yliopistollisen sairaalan tuhoisa palo vuosi sitten syyskuussa sai alkunsa ensiapupoliklinikan itäkäytävän alaslasketun katon yläpuolisessa tilassa, jossa kulki sairaalatekniikkaa sekä paineilma ja happiputkia. Yksi tilassa olleista hoitajakutsujärjestelmän liitäntäyksiköistä ylikuumeni. Ylikuumeneminen aiheutui potilaspaikoilla oikosulkuun menneistä hoitajakutsuhälyttimien liittimistä. Syttynyt palo kuumensi alas lasketun katon yläpuolisessa tilassa kulkeneiden happi- ja paineilmaputkistojen liitokset niin, että ne sulivat ja aukesivat, jolloin tilaan pääsi lisää paloa voimistavaa happea. Tulipalossa ei kuollut ketään, mutta kolme savulle altistunutta hoitajaa kuljetettiin tarkastet- 54 Kuntatekniikka 6/2012 tavaksi terveyskeskukseen. Potilaille ei raportoitu aiheutuneen vahinkoja. Sairaalarakennus kärsi mittavat vahingot. Ensiapupoliklinikan itäpää toisessa kerroksessa ja päivystyslaboratorion käytävä kolmannessa kerroksessa tuhoutuivat täysin. Lisäksi sairaalan tilat kärsivät eri asteisista savu- ja nokivahingoista. Sairaalalaitteita tuhoutui käyttökelvottomiksi. Kaikki vahingot keskeytysvahinkoineen arvioidaan olevan 17,5 miljoonaa euroa. Turvallisuuden parantamiseksi Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että hoito- ja huoltolaitoksilla tulisi olla rakenteellisen turvallisuuden osa-alueet ennakoiva kunnossapito-ohjelma. Ohjelmassa tulisi huomioida muun muassa se, että palokatkot, sähkö- ja kaasujärjestelmät sekä poistumisteiden ja hissikuilujen ylipaineistusautomatiikka ovat asianmukaiset. Ohjelmaa tulisi toteuttaa ja seurata säännöllisesti. Sähkötarkastuksissa havaittujen puutteiden asianmukaisen korjaamisen valvontatoimintaa tulisi kehittää ja käyttää säädöksissä olevia valvontakeinoja. Tutkintaselostus verkossa: www.onnettomuustutkinta.fi Palohälytys Turvallisuusmessuilla OTampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa syyskuun alussa järjestetyillä Turvallisuus-, Työhyvinvointi- ja Security-messuilla koettiin todellinen palohälytys torstaina 6.9.2012 klo 13. Hälytyksen aiheutti pääkeittiön yksi sprinkleri, joka laukesi uunista tulleesta kuumasta höyrystä. Tämän johdosta Tampereen Messu- ja Urheilukeskus tyhjennettiin ihmisistä. Palokunta kävi tarkistamassa tilanteen ja antoi messuväen palata sisätiloihin. Hetken kuluttua tuli uusi palohälytys, joka todettiin saman sprinklerin aiheuttamaksi vikahälytykseksi. Ihmiset poistuivat tiloista kiitettävän ripeästi. Tiloissa oli hälytyksen tullessa noin 3000 ihmistä ja väki saatiin ulos noin kuudessa minuutissa, toteaa Tampereen Messut Oy:n tekninen päällikkö Mikko Savolainen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Tampereen Messut Oy olivat järjestäneet messuilla edellisenä päivänä Suomen suurimman poistumisharjoituksen, jossa C-halli tyhjennettiin ihmisistä. Sekä keskiviikon poistumisharjoitus että torstain todellinen poistumistilanne antoivat tärkeää tietoa tapahtumajärjestäjälle ja tapahtumapaikan henkilökunnalle järjestelmien toimivuudesta sekä epäkohdista, joita osataan nyt parantaa tulevaisuutta varten. Turvallisuuden suurtapahtu- VP-katuvalaisimissa nyt paremmat ledit O Valopaan katuvalaisimiin on päivitetty led-komponentit. Uudet ledit ovat entistä tehokkaampia LUXEON Rebel sarjan komponentteja. Sama muutos tehtiin Valopaan muihin valaisimiin jo keväällä 2012. Katuvalaisimien tehot ovat led-komponenttien muutoksen myötä entistä parempia; valaisimista saadaan enemmän lumeneita pienemmällä ottoteholla. www.valopaa.com Altro Aquarius – turvallista liikkumista OAltro Aquarius™ on uusi turvalattia kuiviin ja kosteisiin tiloihin, joissa liikutaan sekä paljain jaloin että kengät jalassa. Se on kehitetty erityisesti hoitolaitosten pesutiloihin, joissa asukas on usein paljain jaloin ja hoitaja kengät jalassa.Altro Aquarius on erinomainen lattiamateriaali esimerkiksi pesuhuoneissa, pukuhuoneissa ja uima-allastiloissa käytettäväksi. Se antaa optimaalisen liukastumiseneston Tampereen Messut Oy Turvallisuusmessuilla vierailijat joutuivat poistumaan messuhallista palohälytyksen vuoksi. massa oli 260 näytteilleasettajaa ja esillä oli yli 350 tuoteryhmää. Kolmen messupäivän aikana järjestettiin yhteensä noin 80 semi- naaria ja tietoiskua. Epäkeskoruuvipumput Flowroxin tuotevalikoimaan OFlowrox (ennen Larox Flowsys) on tuonut markkinoille uudet epäkeskoruuvipumput. Näin täydentyy yrityksen pumpputuotevalikoima, johon on tähän asti kuulunut letkupumppuperhe sekä erilaisia huolto- ja varaosapalveluita lähinnä epäkeskoruuvi- ja keskipakopumpuille. Flowrox tunnetaan erityisesti vaativiin väliaineisiin kehitetyistä letku- ja levyluistiventtiileistä sekä letkupumpuista. Uudet Flowrox-epäkeskoruuvipumput on tarkoitettu muun muassa ympäristöteollisuuden kohteisiin, kuten jäteveden käsittelyyn. Lappeenrannan Lämpövoiman Toikansuon jätevedenpuhdistamolla Flowroxin pumppu on hämmästyttänyt muun muassa hiljaisella toiminnallaan; ellei katso roottorin pyörimistä, ei välttämättä edes huomaa, että pumppu pyörii. Uuden patentoidun teknologian ansiosta Flowroxin epäkeskoruuvipumpun hyötysuhde on merkittävästi parempi verrattuna perinteisiin epäkeskoruuvipumppuihin. – Pumppu on rakennettu siten, että sen asennus ja huolto on helppoa ja käytettävyysaste on hyvin korkea, kertoo Flowrox Oy:n epäkeskoruuvipumppujen teknologiasta vastaava Risto Ruutiainen. Muita etuja ovat vähäinen energiankulutus ja lämmönkestävyys. www.flowrox.com niin kuivissa kuin kosteissa ympäristöissä. Altro Aquarius on saanut DIN 51130 -testissä liukuesteluokaksi R10 ja B-luokituksen DIN51097 -testissä, joka mittaa lattiapinnan pitävyyttä paljain jaloin liikuttaessa. Turvalattiassa käytetty Altro Easyclean Maxis PUR™ -teknologia säästää merkittävästi siivous- ja yläpitokustannuksia lattian koko käyttöiän, kun kustannuksia vertaa ei-PUR-käsiteltyihin turvalattioihin. Se on jous- tava ja helposti hitsattava, joten sen asennus käy hyvin myös ahtaisiin tiloihin. Turvalattiamateriaali sisältää AltrosanTM -bakteeriostaatin, joka estää muun muassa MRSA-bakteerin elämistä lattiapinnalla. Kuten muut Altro-turvalattiat, myös Altro Aquarius on kierrätettävissä ja sisältää kierrätettyjä raaka-aineita, enimmillään 30 % koko materiaalista. www.altro.com Kuntatekniikka 6/2012 55 Espoon kaupunki t%*Torsti Hokkanen POWBMJUUVUFLOJTFO KBZNQÊSJTUÚUPJNFO LBVQVOLJTVVOOJUUFMVLFTLVLTFOLBVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLÚOWJSLBBO ,BVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLLÚWBTUBBLFTLVLTFO UPJNJOOBTUBKBBTFUFUUVKFO UBWPJUUFJEFOTBBWVUUBNJTFTUBUPJNJOOBO TFVSBOOBTUBPIKBVLTFTUB KBSBQPSUPJOOJTUBTFLÊ LFTLVLTFOLFIJUUÊNJTFTUÊ -JTÊLTJLBVQVOLJTVVOOJUUFMVQÊÊMMJLLÚUPJNJJ LBVQVOLJTVVOOJUUFMVMBVUBLVOOBOFTJUUFMJKÊOÊ )PLLBOFOTJJSUZZWJSLBBO &TQPPOUFLOJTFTUÊUPJNFTUB'JOOPP&TQPPOMBIUJ BMVFFOQSPKFLUJOKPIUBKBO UFIUÊWÊTUÊ Vantaan kaupunki t7BOUBBOLBVQVOHJO ,VOUBUFLOJJLBOLFTLVLTFOLVOOPTTBQJUPQÊÊMMJLÚOWJSLBBOPOOJNJUFUUZJOTJOÚÚSJ.4DJyrki Vättö)ÊOTJJSUZJUFIUÊWÊÊOTZZTLVVTTB)FMTJOHJO SBLFOOVTWJSBTUPOZMMÊQJUPJOTJOÚÚSJOUPJNFTUB MJJLFUPJNJOUBZLTJLÚÚO UVPUFQÊÊMMJLÚLTJ"JLBJTFNNJOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZU&OFSHJBLPMNJP 0ZTTÊFOFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJEFOUVPUFQÊÊMMJLLÚOÊ t5SBEFOPNJJyrki Hiltunen POOJNJUFUUZ &OFSHJBQBMWFMVUMJJLFUPJNJOUBZLTJLÚOQSPKFLUJQÊÊMMJLÚLTJ"JLBJTFNNJOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZU &OFSHJBLPMNJP0ZTTÊ QSPKFLUJQÊÊMMJLLÚOÊ LBTQÊÊMMJLÚLTJ)ÊOTJJSUZZ &OFSHJBLPMNJPOQBMWFMVLTFFO0VMVO4ÊILÚONZZOUJ0ZTUÊ t*OTMarkku Korpilauri POBMPJUUBOVUFOFSHJB BTJBOUVOUJKBOUFIUÊWÊTTÊ &OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJTTB,PSQJMBVSJTJJSUZZ&OFSHJBLPMNJPMMF$ 4NBSU-JHIU0ZMUÊKBTJUÊFOOFOIÊOPOUZÚTLFOOFMMZUNN&NQPXFS0ZMMÊKBÊOFWPJNB 0ZMMÊ Rejlers Projektit Oy Tarkista työeläkeotteesi Kunta-alan, valtion, evankelisluterilaisen kirkon ja Kelan työntekijät saavat työeläkeotteen Kevasta syksystä alkaen. Otteelta selviävät työeläkettäsi kartuttavat julkisen ja yksityisen alan työsuhteet sekä etuudet. Otteen tiedot kannattaa tarkistaa, sillä tuleva eläkkeesi pohjautuu näihin tietoihin. Lähetysaikataulun voit katsoa sivuiltamme www.keva.fi Kuntatekniikka 6/2012 Rejlers Oy YIT t%*)55Juha Kostiainen POOJNJUFUUZ 56 :*5LPOTFSOJJOLBVQVOLJLFIJUUÊNJTFTUÊKBZIUFJTUZÚTVIUFJTUBWBTUBBWBLTJ KPIUBKBLTJKBKPIUPSZINÊO KÊTFOFLTJBMLBFO,PTUJBJOFOWBTUBB NZÚTZIUJÚOTJEPTSZINÊTVIUFJEFOIPJEPTUB)ÊO POUZÚTLFOOFMMZU:*5MMÊ WVPTJOBFSJMBJTJTTBKPIUPUFIUÊWJTTÊ7JJNFJTFUOFMKÊWVPUUB,PTUJBJOFOPOUZÚTLFOOFMMZU 4VPNFOJUTFOÊJTZZEFO KVIMBSBIBTUP4JUSBTTB t5SBEFOPNJAri Kokkonen POOJNJUFUUZ&OFSHJBQBMWFMVU t.JLLP5ÊILÊQÊÊ PO OJNJUFUUZ3FKMFST1SPKFLUJU0ZOQSPKFLUJKPIUBKBLTJ BTFNBQBJLLBOB+ZWÊTLZMÊ 5ÊILÊQÊÊTJJSUZJ3FKMFSTJO QBMWFMVLTFFO7FMEPO0ZO UPJNJUVTKPIUBKBOUFIUÊWÊTUÊ Energiakolmio Oy t%*Henri Horn POBMPJUUBOVUFOFSHJBBTJBOUVOUJKBOB&OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJTTBø)ÊOPO BJFNNJOUPJNJOVUFOFSHJBBMBOUFIUÊWJTTÊ4VPNFTTBKBVMLPNBJMMB t5SBEFOPNJSanna SchutskoffPOOJNJUFUUZ BTJBLBTWBTUBBWBLTJ&OFSHJBUFIPLLVVTQBMWFMVJIJO t*OTTuomas Häkkinen POWBLJOBJTUFUUVQSPKFLUJ JOTJOÚÚSJOUFIUÊWÊÊO Ekokem Oy Ab t%*Janne LainePOOJNJUFUUZMJJLFUPJNJOUBKPIUBKBLTJ&OFSHJBNBSLLJOBQBMWFMVJIJO7VPEFTUB IÊOPOUPJNJOVUZIUJÚTTÊ TBMLVOIPJUBKBOB t&LPLFNJO4VPNFO NBBKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZJuha VäyriläKPLBUPJNJJFEFMMFFONZÚT &LPLFN1BMWFMV0ZOUPJNJUVTKPIUBKBOB t3VPUTJONBBKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZ&LPLFNJO UZUÊSZIUJÚ4BLBC"#O UPJNJUVTKPIUBKBGöran Eriksson t,BVQQBUJFUFFOZMJPQQJMBTJussi Kaasalainen POOJNJUFUUZBWBJOBTJB- t&LPLFN(SPVQJOMJJLFUPJNJOOBOLFIJUZTKPIUBKBLTJPOOJNJUFUUZ&LPLF- Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2012 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. mistä Vesa Soini. tEsko Jokinen&LPLFNJTUÊPOOJNJUFUUZ&LPkem Groupin ITC-päälliköksi. tTuomas Tommola POOJNJUFUUZ&LPLFNJO myyntiorganisaatioon asiakkuusjohtajaksi. Hän siirUZZ&LPLFNJMMF/FTUF0JM Oyj:n palveluksesta. tAntti Kaartokallio &LPLFN1BMWFMVTUBPOOJmitetty ympäristörakentamispalveluista vastaavaksi johtajaksi. Vuoden vesihuoltoteko –palkinto JAMKin naisille Vuoden vesihuoltoteko –palkinnon saivat JAMKin Luonnonvarainstituutin Mirja Hurskainen (vas.), Nina Pimiä, Niina Raudasoja ja Tuija Manerus. OSuomen vesihuoltoosuuskunnat SVOSK ry:n Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät järjestettiin Saarijärvellä syyskuussa. Nyt kolmatta kertaa järjestetty tapahtuma tarjosi vesiosuuskuntien vastuuhenkilöille muun muassa lainsäädäntöön ja osuuskuntien hallintoon pureutuneita työpajoja sekä vesihuollon laitevalmistajien ja palvelutarjoajien näyttelyn. Vesiosuuskuntapäivillä jaettiin myös tunnustuksia vesihuollon ja osuustoiminnan saralla ansioituneille. Vuoden vesihuoltoteko –palkinnon saivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin vesihuoltoalan kehittäjät projektipäällik- kö Mirja Hurskainen, projekti-insinööri Nina Pimiä, projekti-insinööri Niina Raudasoja ja jätevesineuvoja Tuija Manerus. Pellervo-Seura ry:n myöntämät Gebhardmitalit ansiokkaasta toiminnasta osuustoiminnan piirissä saivat SVOSK ry:n entinen puheenjohtaja Reijo Korhonen (hopea), Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n puheenjohtaja Pertti Halsola (pronssi), Keski-Suomen ely-keskuksen vesihuoltoylitarkastaja Juha Vuorenmaa (pronssi), dosentti, TkT Tapio S. Katko (pronssi), vesihallintoneuvos Jaakko Sierla (pronssi) ja lakiasiain päällikkö Anneli Tiainen (pronssi). 2012 Ympäristötekniikan messukokonaisuus Infran tuottamisen johtaminen (INFRA-RAPS11) 9.–12.10.2012 Helsinki www.ymparistotekniikkamessut.fi 25.10.2012-30.8.2013, 5 x 2 pv + 3 pv, Helsinki www.kiinko.fi InfraExpo 9.-12.10.2012 Helsinki www.infraexpo.fi Osoitepäivä 31.10.2012 Helsinki www.fcg.fi Interbad 9.–12.10.2012, Stuttgart www.interbad.de Rakennuttajan uudet velvoitteet ja tilaajavastuu Paikkatietomarkkinat 6.–7.11.2012, Helsinki www.maanmittauslaitos.fi/ paikkatietomarkkinat2012 9.10.2012 Kuopio 10.10.2012 Lappeenranta 16.10.2012 Seinäjoki www.fcg.fi Viheralan hulevesipäivä Rakennuttajan pätevöityskoulutus RAP 23 Energy Manager –koulutusohjelma 6.11.2012 Lahti www.vyl.fi 10.10.2012-7.3.2013, 5 x 2 pv, Helsinki/Tampere www.ril.fi 6.11.2012-11.9.2013 Helsinki www.ael.fi/eurem Kuntien toimitilapäivät 7.-8.11.2012 Tampere www.fcg.fi 10.–11.10.2012 Jyväskylä www.fcg.fi Maanmittausinsinöörien ja –teknikoiden koulutuspäivät 16.-17.10.2012 Vantaa www.fcg.fi Urakointipäivät 18.-20.10.2012 Helsinki-TukholmaHelsinki www.infrary.fi Energia 12 -messut 23.–25.10.2012 Tampere www.expomark.fi Infran kunnossapidon johtaminen KUP3 23.10.2012-26.4.2013, 5 x 2 pv, Helsinki www.kiinko.fi Ympäristölupapäivä 24.10.2012 Tampere www.fcg.fi Vesilakipäivä 25.10.2012 Tampere www.fcg.fi Maa-ainespäivät Rakennusvalvontapäivät 7.-10.11.2012 Helsinki-Pietari www.fcg.fi tapahtumakalenteri t&LPLFNJOIFOLJMÚTtön kehittämispäälliköksi on nimitetty Marja-Liisa Rekorius. Hän siirtyi yhtiön palvelukseen Vattenfall Oy:n henkilöstöpäällikön tehtävistä. tOuti Nieminen&LPLFmin myynnistä on nimitetty asiakkuusjohtajaksi. Rakentamisen sopimusoikeus ja –johtaminen 13.-15.11.2012 Vantaa www.kiinko.fi Jätelautakuntien neuvottelupäivät 13.11.2012 Hämeenlinna www.fcg.fi Teknisen hallinnon päivät 15.-16.11.2012 Helsinki www.fcg.fi 17. Valtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivät 20.-21.11.2012 Lappeenranta www.fcg.fi Kuntatekniikan perusteet – koulutussarja 29.11.2012–18.1.2013, 2 x 2 pv, Vantaa www.fcg.fi Kuntatekniikka 6/2012 57 Tehokasta täsmänäkyvyyttä Täyden palvelun pumpputalo palveluksessasi! Ilmoitus PALVELUJAsivuillamme tuo tulosta. Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640 [email protected] www.wspgroup.fi Puhelin: 010 8369900 ZZZD[ÁRZÀ $YDDZZZNXQWDWHNQLLNNDÀMDK\|G\QQl kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi. Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla. Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat tai ota yhteyttä [email protected] tai puh. 09 771 2442. ALA NSA YKK ÖN EN 6 /2012 lustaa Heli Jutila puo Hämeenlinnan luontoa vieraslajeja vastaan. sivu 36 YMPÄRISTÖSUT TEKNIIKKAMES 9.–12.10.201 2 MESSUVIRALLINEN KESKILUETTELO AUKEAMALLA 2012 lä Kuivakäymä nsä tekee tehtävä in sivu 12 kerrostalossak telmästä rjes Digiroad-jä öisempi ja helppokäytt i sivu 20 monipuolisemp at Kaivot kaipaav säännöllistä sivu 44 kunnossapitoa Oy:n Jaakko Paperinkeräys HUOLLON OULUN JÄTELET UUDET TUU sivu 6 Opp Op pppaaan sä hk öinen ve rsio lehti. kuntatek niikka.fi Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin os. http://lehti.kuntatekniikka.fi [email protected] tai puh. 09 771 2442. Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus (8 numeroa) maksaa 82 euroa (+ 9 %), irtonumero 10 euroa (+ alv 23 %). Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot, vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 6/2012 Biokaasulaitos on tulevaisuutta, Kouvolan Veden Timo Kyntäjä uskoo. sivu 44 sivulla 36 5 /2011 Kuntaliitos uudisti organisaatiot Hämeenlinnassa, Timo Tuomola kertoo. sivu 40 sivulla 36 Pirkkala valitsi maalämmön Toivion kouluun sivu 12 Shared space – valta Helsingin maanalainen kaava on kuntatekniikan ja vastuu kaikille saavutus sivu 20 liikkujille sivu 14 Kaupungit tiivistyvät Kuopiossa massapistetaloilla ja lisä- insinööri ohjaa ylijäämämaat hyötykäyttöön sivu 40 kerroksilla sivu 34 Fiskarsin ruukkikylästä tehdään vihreää ekotaajamaa sivu 20 Merenpinnan nousu vaaraksi Hangon vesihuollolle sivu 44 3/2012 ALANSA YKKÖNEN 4 /2011 ALANSA YKKÖNEN ALANSA YKKÖNEN Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana kestotilauksena 73 euroa (+ alv 9 %). Saat kaupan päälle syyskuussa 2012 ilmestyvän Vesihuollon osto-oppaan. Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto paikkaa. Käytössäsi ovat lehden pdf:t vuodesta 2006. Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto 58 TIL A A Kuntatekniikka! tii hyötyjätteistä Jäntti huoleh Kaukokylmän kysyntä kasvaa Helsingissä, Janne Vartiainen iloitsee. sivu 26 sivulla 36 Nastarenkaiden haitoista on jo näyttöä sivu 18 Oulu tutki katuvaloja – uusi tekniikka parempaa sivu 31 Jyväskylä korjasi jäähallin ESCOsopimuksella sivu 44 Järjestötyö tarjoaa uusia näkökulmia ja yhteyksiä sivu 50 Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat energiapilotin valmistumisesta Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja... Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä Kirkkonummen keskusta uusiksi sivu 6 Porin uimahalli saa lisävoimaa Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä sivu 6 AURINGOSTA KOHTI PIENEMPIÄ PÄÄSTÖJÄ sivu 6 Tarkat laitos ja kunta sääasemat, ukkostutkaimet, tuulimittarit. Lännen Alituspalvelu Oy Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella www.lannenalitus.com ALITUSPORAUKSET r r r r Työntöporausta American Augers 72-1200NG koneella, DN1600 asennus. kaikilla menetelmillä kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm kaikkiin maalajeihin savesta kallioon asennuspituudet jopa 1000 m Honkapuistontie 95, 28430 Pori puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928 email: [email protected] GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön, ympäristön sekä maankäytön ja rakentamisen kysymyksissä. Suunnittelemme hyvää infrastruktuuria, ympäristöä ja yhdyskuntaa FCG Finnish Consulting Group Oy www.fcg.fi Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen. Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi ~ ~ ~ ~ Kuntatekniikka 6/2012 59 LASERINTARKKAA LAATUA 0MFNNFBWBOOFFU)PMMPMBBOVVEFOCFUPOJUVPUFUFIUBBO &VSPPQBOOZLZBJLBJTJOCFUPOJUVPUFUFIUBBNNFUVPUUBBLPSLFBMBBUVJTJB LVOOBMMJTUFLOJTFFOSBLFOUBNJTFFOUBSLPJUFUUVKB&,QVULJBKBpLBJWPKB