lehti 1/2013 - Tulikomentoja

Tykistöprikaati on
ympäristöasioiden
edelläkävijä, s. 10
Ei uusia avauksia
puolustusselonteossa,
s. 12
Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökillalle oma
lippu s. 26
Tulikomentoja
1/2013 - TYKKIMIESTEN LEHTI
Suomen Tykistömuseon toiminta
päätettiin arvokkaasti, s. 4-6
Ei uusia avauksia
puolustusselonteossa,
s. 21
Tykistöprikaati on
ympäristöasioiden
edelläkävijä, s. 10
Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökillalle oma
lippu s. 12
Tulikomentoja
1/2013 - TYKKIMIESTEN LEHTI
TULIKOMENTOJA 1/2013
www.tulikomentoja.fi
Julkaisija: Tykkimiehet ry
Kannen kuva:
Tulipatteri toiminnassa,
Länsi2012-harjoituksessa
Pohjankankaalla. / Puolustusvoimat
Suomen Tykistömuseon toiminta
päätettiin arvokkaasti, s. 4-6
Toimituskunta:
SIRKKA OJALA, päätoimittaja,
toimituskunnan puheenjohtaja
[email protected]
SAMUEL FABRIN, toimitussihteeri
[email protected]
LAURI HAAVISTO
[email protected]
VELI KAURANEN
[email protected]
AKI KINNUNEN
[email protected]
PETRI MAJURI, sotilasasiantuntija
[email protected]
TERO MÄENPÄÄ, sotilasasiantuntija
[email protected]
JUKKA SIPPOLA,
[email protected]
SUOMEN TYKISTÖN PÄIVÄN
TILAISUUDET HELSINGISSÄ
6.3.2013
Seppeleenlasku
Klo 12.00 Seppeleenlasku
tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle.
Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo 11.50
Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2
Klo 15.30 Suomen Kenttätykistön Säätiön
valtuuskunnan kokous
Klo 16.00 Tykkimiehet ry:n hallituksen kokous
Klo 16.15 Suomen Kenttätykistön Säätiön
hallituksen kokous
Klo 17.30 Tykkimiehet ry:n kevätkokous
Klo 19.00 Tykkimiesilta, johon kaikki tykkimiehet ja tykistön ystävät ovat tervetulleita
- alkumalja
- juhlaesitelmä
- palkitsemiset
- buffet-ruokailu
Ilmoittautuminen tykkimiesiltaan
keskiviikkoon 27.2. mennessä
maksamalla illalliskortin hinta 42 €
KT-Kerhon tilille Nordea 127130-83323.
Viestikenttään maininta: 6.3. Nenonen.
Tiedustelut:
Janne Hänninen, [email protected], 050 312 0934
Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi, 040 575 9966
Päivän tilaisuuksissa on asuna paraatipuku tai
tumma puku ja kunniamerkit
JUHANI SUNI
Lehden kiltasivut: [email protected]
M
J
T
T
o
S
V
k
E
J
K
M
S
I
S
I
G
J
r
M
S
M
K
o
K
O
V
A
HANNU VETTENRANTA
Lehden postitusrekisteri: [email protected]
L
V
ULKOASU:
Maj-Lis Krouvi / Maisan paja
[email protected]
ILMOITUSMYYNTI:
Olavi Waljakka / Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky
[email protected]
PAINO:
SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa
TOIMITUKSELLINEN AINEISTO:
Sirkka Ojala, Kiveliönkatu 12, 33580 Tampere
[email protected], 050 368 8460
ILMOITUSAINEISTO:
Etelä-Suomen Lehtipalvelut Ky Olavi Waljakka
Käpytie 4 I, 13720 Parola, [email protected], 040 746 5340
KILTASIVUJEN AINEISTO:
Juhani Suni, Käpypolku 1 D11, 13500 HÄMEENLINNA
[email protected], (03)6380 138, 0440 478 602
ISSN 1457-9715 (Verkkojulkaisu ISSN 2242-6833)
P
V
J
ERKKI WUOLIJOKI
[email protected]
2
S
p
V
R
KALEVI VIRTANEN
[email protected]
OSOITTEENMUUTOKSET on aina tehtävä oman killan sihteerille.
Ellet tiedä, mihin kiltaan kuulut, kysy tieto Hannu Vettenrannalta.
P
3DLLQ
3D
LQR
QRWXR
WX
X WH
XR
3DLQRWXRWH
Taustalla: Talven taikaa / Sirkka Ojala
pääkirjoitus
Pääkirjoitus, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . .3
Uusi vuosi,
uudet tuulet
Suomen Tykistömuseon toiminta
päätettiin arvokkaasti, Sirkka Ojala . . . . . . .4
Kuva: Hannu Vettenranta
TULIKOMENTOJA
1/2013
Päättäjän piirut, Mikko Savola . . . . . . . . . . 7
Museo Militarian kuulumisia,
Jaakko Martikainen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
Tykkimiehet ry:n palsta, Kari Halonen. . . . .9
Tykistöprikaatissa ympäristöasiat
on hoidettu esimerkillisellä tavalla,
Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .10
Vapaaehtoiskoulutuksen
kehittämistarpeita, Harri Kainulainen . . . .11
Ei uusia avauksia puolustusselonteossa,
Jukka Sippola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12
Kilta- ja kokoussivut, Juhani Suni . . . . . . .14
Museoesineet kertovat osa 12,
Samuel Fabrin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19
In memoriam,
Sotaveteraani Oiva Muttala, Ilmo Luhtinen . . 20
In memoriam, Mittamiesten
Grand Old Man on poissa, Pentti Pohjola. . . 21
Jääkäritykistön kiltalaiset tutustuivat
rotaatioon, Sirkka Ojala . . . . . . . . . . . . . . .22
Museomestarin kymppi, Ilkka Vahtokari . .23
Suomenlinnan tykit, Erkki Wuolijoki . . . . . .24
Merkkipäivät, Juhani Suni. . . . . . . . . . . . . .25
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillalle
oma lippu, Antti Laakkonen. . . . . . . . . . . . .26
Veteen piirretty viiva – The Thin
Red Line, Lauri Haavisto . . . . . . . . . . . . . . .27
Vuosituhannenvaihteen tykistötrendit,
Jaakko Bergqvist . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28
Kirjallisuutta, Kranaatinheittimen tarina,
Olavi Waljakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30
Vuosi varusmiespalveluksessa,
Akseli Jokinen ja Sirkka Ojala . . . . . . . . . . .32
Lakkautettu rannikkotykistö,
Veli Kauranen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34
ILMESTYMISAIKATAULU
Numero
2/2013
3/2013
4/2013
Aineisto- Ilmestyy
päivä
viikolla
21.5.
21.8.
5.11.
viikko 25
viikko 38
viikko 50
Tulikomentoja 1/2013
K
ädessäsi on vuoden ensimmäinen
lehti vähän erinäköisenä, sillä lehden kansi on saanut yllättäen uuden ilmeen. Tämä johtuu siitä, että vanhan
kansimallin vaatimia pystykuvia on nykyään
hankala löytää edes puolustusvoimilta, mikä
on aiheuttanut jo pitkään päänvaivaa. Niinpä taittajamme Maj-Lis Krouvi mietti kannen ulkoasua joulunpyhinä ja tulos on nyt
nähtävissä. Odottelemme siis mielenkiinnolla kommentteja kannesta. Toki myös parannusehdotuksia voi esittää.
Viime päivinä eduskunnassa on käyty
vilkasta keskustelua joulukuun lopulla julkistetun turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon tiimoilta. Selonteko ei anna juuri vastausta siihen, miten puolustusvoimiemme rahoitus hoidetaan vuoden 2015 jälkeen. Puolustusmäärärahoja kaivataan lisää,
jotta pystytään jatkossakin turvaamaan koko
maan puolustaminen ja myös reservin ylläpito ja koulutus. Jukka Sippola on tutustunut
tarkemmin selontekoon. Jukan laatiman artikkelin pääset lukemaan sivuilta 12-13.
Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin
avajaispuheessaan tammikuun lopulla kenraali Ari Puheloinen lupasi, että vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta hyödynnetään tulevaisuudessa enemmän. Erityisesti
tämä tulee näkymään paikallisjoukkoja uudelleen organisoitaessa. Myös reserviläisten
osaaminen kartoitetaan ja kohdennetaan aiempaa paremmin. Lisäksi omaehtoisen oppimisen mahdollisuudet paranevat nykyteknologiaa hyödyntämällä eli luomalla sähköisiä
oppimisympäristöjä uuteen avoimeen verkko-oppimisympäristöön, PV-moodleen. Jotta reserviläisillä riittäisi intoa omaehtoiseen
kouluttautumiseen, myös nykyistä kannustinjärjestelmää laajennetaan.
Reservin fyysinen kunto kuitenkin huolestuttaa, sillä noin kolmasosa reserviläisistä
jää vähimmäiskuntovaatimusten alapuolelle,
kuten pääesikunnan liikuntapäällikkö everstiluutnantti Matti Santtila Ruotu-lehden
haastattelussa toteaa. Huonokuntoisten prosenttiosuus ei saisi siis ylittää viittätoista prosenttia, jotta reservin kenttäkelpoisuus olisi
riittävä. Reserviläisurheiluliitto onkin yhdessä puolustusvoimien kanssa kehittämässä tapaa, jolla voitaisiin mitata reserviläisten kenttäkelpoisuutta.
Omaa kenttäkelpoisuutta ja fyysisen kunnon ylläpitämistä voi harjoittaa monella tavalla myös kertausharjoitusten laihoina aikoina. Osallistua voi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämille kursseille, reserviläisjärjestöjen jotoksille, ampumatapahtumiin sekä -kilpailuihin. Tärkeä osa on toki
myös omaehtoisella säännöllisellä liikunnalla.
Omia liikuntasuorituksiaan voi seurata vaikka käyttämällä Reserviläisurheiluliiton tarjoamaa sähköistä kuntokorttia. Korttiin pääsee kirjautumaan omalla kiltajäsennumerolla.
Runsasluminen talvi on suonut mahdollisuuden talviurheilulajien harrastamiseen ja ehkä
myös uusien lajien kokeilemiseen. Itse olen
ajatellut osallistua Tampereen Reserviläisnaisten järjestämälle lumikenkäretkelle.
Toiminnallista lopputalvea ja kevättä kaikille!
Sirkka Ojala
päätoimittaja
3
Suomen Tykistömuseon
toiminta päätettiin arvokkaasti
SIRKKA OJALA
Suomen Tykistömuseon toiminnan päätösjuhlaa vietettiin talvi-illan
pimetessä 4. joulukuuta 2012. Juhlapaikkana oli museon Tykkihalli,
johon ovat sijoitettuina museon arvokkaimmat tykit. Juhlatila täyttyi
lähes viimeistä tuolia myöten, kun paikalle saapui noin 150 kutsuvierasta ja museon ystävää. Paikalla olivat myös Tykistömuseon rakentamiseen Hämeenlinnassa aktiivisesti osallistuneet veteraanit Olli
Jakonen, Antti Jakonen ja Eero Vaalgamaa. Museon arkistosta löytyy
vieläkin lappunen, jolle kaikkien talkoolaisten työtunnit on tarkasti
kirjattu.
4
Ennen päättäjäisjuhlan alkamista kunniavartiotehtävässä
Tykkihallin edessä olivat Martti ja Jasu. Ratsailla Hämeen
Ratsukillan kiltalaiset Arttu Niemelä ja Jukka Inkinen.
Tykistön tarkastaja eversti Esko Hartikainen piti päättäjäistilaisuuden juhlapuheen.
Juhlavieraiden matkaa juhlapaikalle valaisivat kipakassa
pakkassäässä jätkänkynttilät,
ja Tykkihallin edessä vieraita tervehtivät kunniavartiossa
Hämeen Ratsukillan ratsastajat Arttu Niemelä ja Jukka
Inkinen sekä ratsut Jasu ja
Matti.
Tykistön tarkastaja eversti
Esko Hartikainen toi Puolustusvoimien tervehdyksen
juhlaan mielenkiintoisen juhlapuheen muodossa. Puheessaan tarkastaja Hartikainen toi
esiin tykistön kehityskaaren
aina nykypäivään ja Maavoimien uudistettuun taistelutapaan asti. Hartikainen sanoi
itsenäisen Tykistömuseon olleen aselajin identiteetille tärkeä. Tarkastajan mukaan museo on tehnyt osansa vahvan
tykistöhistorian säilyttämisessä ja tietoisuuden jakamisessa
eri sukupolville. Hartikainen
kuitenkin uskoo, että uudes-
Tulikomentoja 1/2013
sa museossa tykistö-, viesti- ja
pioneeriaselajin voimavaroja yhdistelemällä voidaan saada lisäpontta muiden muassa
tutkimus- ja julkaisutoimintaan. Hartikainen toivoo, että uudesta Museo Militariasta kehittyy vahva osa aselajien
brändiä.
Historiaa ja vilahdus
tulevasta
Tykistömuseon vuonna 2010
julkaistun 30-vuotishistoriikin kirjoittaja eversti Jouko
Kivimäki kertoi omassa historiaosuudessaan, miten oman
aselajimuseon aikaansaaminen oli ollut erityisesti veteraanisukupolven tykkimiesten
pitkäaikainen haave. Museon
kautta he saattoivat välittää
kokemuksensa jälkipolville.
Puheessaan Kivimäki käsitteli
kolmea keskeistä Tykistömuseon toiminnan vaihetta: museon perustamista, toiminnan
aloittamista Niinisalon koulukeskuksessa sekä uutta elämää
Linnankasarmilla.
Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen
totesi juhlan päätössanoissaan
Tykkimiehet ry:n toiminnan
painottuneen vuosikymmenien ajan ensisijaisesti Suomen
Tykistömuseon ylläpitoon ja
kehittämiseen. Näin muu tykistöllinen toiminta sekä aselajin yhdyssiteenä toimiminen
ovat jääneet taka-alalle resurssien vähäisyyden vuoksi. Kainulainen sanoi, että Tykistömuseon perustaminen ja ylläpito ovat vaatineet eri aikakausina Tykkimiehet ry:ltä ja yhteistyökumppaneilta valtavasti
resursseja. Kun museon ylläpitäjiksi on nyt saatu pioneereista ja viestimiehistä kaksi vastuunkantajaa lisää, on Tykkimiehillä jatkossa mahdollisuus
panostaa aikaisempaa enemmän tykistölliseen toimintaan,
perinteisiin ja toimintaan aselajin yhdyssiteenä.
Päätössanojensa lopuksi Kainulainen kiitti kaikkia Tykistömuseon eri vaiheissa niin Niinisalossa kuin Hämeenlinnassa
suunnittelussa, rakentamisessa,
hankinnoissa sekä ylläpidossa
museon hyväksi toimineita henkilöitä, museon henkilökuntaa
ja yhteisöjä merkittävästä panoksesta Tykistömuseon hyväksi.
Juhlassa jaettiin myös arvokkaita
huomionosoituksia niin museon rakentajille,
työntekijöille kuin yhteistyökumppaneillekin. Ennen juhlan päättymistä ja arvokasta
viimeistä Tykistömuseon lipunlaskua nähtiin myös vilahdus tulevasta Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistys ry:n puheenjohtajan,
eversti Esko Hasilan esitellessä heraldikko Juhani Heinemaan suunnitteleman Museo
Militarian tunnuksen.
5
Täydellinen paikka Suomen Tykistömuseon päätösjuhlaan:
Tykkihallin tunnelma oli juhlava ja arvokas.
Paikalle saapui lähes 150 kutsuvierasta ja museon ystävää. Juhlassa esiintyi hämeenlinnalaisten oma juhlaorkesteri: Panssarisoittokunta.
Soittokuntaa johti kapellimestari musmaj Pasi-Heikki Mikkola.
Ilta jatkui Pyhän Barbaran juhlan merkeissä Sotilaskotikahvio Cafe
Katrin tiloissa. Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja Harri Kainulainen kertoi
juhlan aluksi Barbaran tarinan.
Tykistömuseon arvokkaimman huomionosoituksen, Kultakeskuksen valmistaman
Tykistömuseon ristin museon hoitokunta myönsi
n
nsi
4.12.2012 Olli Jahkoselle, Antti Jakoselle, Juhani
h
hani
bergille,
ergille Jouko HuhtaHuhta
Tenhuselle, Eero Vaalgamaalle, Teuvo Mahrbergille,
lalle, Kari Haloselle, Jaakko Martikaiselle, Ilkka Vahtokarille ja Mikko
Kerolle.
Tykistömuseon standaarilla muistettiin Hämeenlinnan kaupunkia,
PHRAKL Hämeenlinnan aluetoimistoa, eversti Matti Koskimaata, Rauno Saloa, Kaarlo Purhosta, Harri Kainulaista, kenrltn Ilkka Rantaa,
kenrltn Ilkka Kylä-Harakkaa sekä eversti Jouko Kivimäkeä.
Hyvä ruoka kuuluu tärkeänä osana Pyhän Barbaran juhlaan. Maittavan
aterian oli loihtinut taas kerran hämeenlinnalainen Ravintola Seiska.
Panssariprikaatin varusmiehet laskivat Tykistömuseon lipun juhlan päätteeksi trumpettifanfaarin kaikuessa pimentyneessä joulukuun illassa.
6
Jyri Paulaharju ja Teuvo Mahrberg lahjoittivat uudelle museolle
laatikollisen uunituoreita Kranaatinheittimen tarina -kirjoja. Kirjan
on kirjoittanut Jyri Paulaharju.
Kirja esitellään sivulla 30.
Tykistömuseon historiikin kirjoittaja eversti Jouko Kivimäki loi
katsauksen museon historiaan.
Reserviläisliitto on vahva järjestö 36 000 jäsenen
ja koko maan kattavan paikallisyhdistysverkkonsa kautta. Olemme läsnä lähes jokaisella
paikkakunnalla. Aktiivista toimintaakin löytyy
vähintään kaikilta seutukunnilta.
Reserviläisliitolla on vahvat
perinteet. Reserviläisliitto perustettiin 17.4.1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi. Se toimi
1990-luvun puoliväliin asti
nimellä Reservin Aliupseerien Liitto. Vuoden 1995 lopulla tehdyllä sääntömuutoksella liitto muuttui käytännössä
avoimeksi maanpuolustusjärjestöksi, johon kaikilla maanpuolustushenkisillä miehillä ja
naisilla on mahdollisuus tulla
mukaan.
Haasteita kuitenkin riittää.
Aktiivitoimijoiden keski-ikä
nousee ja uuden sukupolven
toimijoiden kanssa kilpailevat sadat muut harrastukset
ja yhteisöt. Keinoja kiinnostavuuden lisäämiseen ja vastuun
siirtämiseen uusille toimijoille
– naisille ja miehille – on löydettävä. Laajempi kirjo eri toimintoja ja vastaaminen uusiin
trendeihin on oltava meidänkin tähtäimessämme. Toimintaamme mukaan tulo on voi-
tava tapahtua matalalla kynnyksellä.
Kaikkein tärkein työ tehdään ruohonjuuritasolla paikallisyhdistyksissä ja piirijärjestöissä. Mitä enemmän paikallistasolla on mukaansa tempaavaa toimintaa, sen houkuttelevampi järjestömme on.
Liiton johdon tärkeä tehtävä
onkin antaa tukea kentällä tapahtuvalle toiminnalle.
Eduskunnassa päätetään tämän talven ja kevään aikana
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Siinä
linjataan Suomen puolustusvoimien asento ja maamme
ulkopoliittinen asema.
Vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle annetaan jo valtioneuvoston esityksessä tunnustus. Meitä tarvitaan paikkaamaan aukkoa, jonka puolustusmäärärahaleikkaukset ovat
aiheuttaneet muun muassa
kertausharjoitusten leikkaamisen suhteen. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen
tehtävänä on nyt asiantuntijakuulemisissa tuoda näkemykset esille siitä, mitä konkreettisesti ollaan valmiita tekemään
tulevina vuosina. Asiantuntemusta ja taitoa jäsenistöstämme löytyy. Se on osattava nyt
hyödyntää oikein.
Kaiken kaikkiaan haluan,
että Reserviläisliiton äänenpainoja saadaan mukaan niin
selontekoon kuin ylipäätään
valtakunnalliseen
keskusteluun suomalaisesta maanpuolustuksesta.
Maanpuolustusjärjestöjen
keskinäiset keskustelut ovat
hyvin tärkeitä. Osana koko suomalaista maanpuolustusta tiiviillä yhteistyöllä on
mahdollisuuksia saada paljon
aikaan. Erityisesti edunvalvontatehtävissä ja koulutusta
suunniteltaessa yhteneväisillä
näkemyksillä on suuremmat
mahdollisuudet menestyä.
Oma kalenterini onkin
täyttynyt jo useista tapaamisista ja palavereista muiden järjestöjen ja eri maapuolustuskentän toimijoiden kanssa.
Liiton sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä samoja päämääriä ajava tiiviimpi joukko on aina vahvempi. Uskon
KUVA: RAIMO OJALA
Reserviläisliitolla on toimintaa koko Suomessa
meillä olevan paljon kehitettävää niin vapaaehtoisen maanpuolustuskentän kuin muiden
puolustushallinnon alalla työskentelevien kesken.
Suomen
puolustaminen
on niin arvokas asia, että sen
eteen on tehtävä paras mahdollinen. Olemalla samalla
puolella aitaa keskeisten sidosryhmien kanssa voimme saada
kokonaisuutena paljon enemmän aikaan.
Mikko Savola
Reserviläisliiton puheenjohtaja,
kansanedustaja
[email protected]
040 5758498
uutisia
Tykistöprikaati kouluttaa koirasta
ympäristönsuojelijan
Tykistöprikaati
Kankaanpään Niinisalossa tekee uraauurtavaa työtä ympäristökoirien koulutuksessa. Pikikoira on opetettu löytämään
maastoon valunutta polttoainetta. Tärkein asia on pohjavesien ja maaperän suojelu.
Koiran tarkka hajuaisti on
osoittautunut hyödylliseksi
Tulikomentoja 1/2013
apuvälineeksi ympäristönsuojelussa. Kankaanpäässä, Niinisalossa Tykistöprikaati aloitti
ensimmäisenä Suomessa ympäristökoiran
koulutuksen
vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt koulutuksessa on jo
toinen koira ja sen käyttö on
merkitty myös varuskunnan
ympäristöohjelmaan.
Koiran avulla pystytään todella kustannustehokkaasti ja
nopeasti tekemään ympäristövalvontaa harjoitusalueilla.
Piki on reilun vuoden ikäinen valkoinen paimenkoira.
Sen koulutus on vielä kesken,
mutta varsin hyvässä vauhdissa. Pikille on hajukuvaksi
opetettu erilaiset polttoaineet.
Kun se löytää harjoitusalueella kohdan, johon on mahdollisesti valahtanut polttoainet-
ta, se lopettaa etsimisen ja
käy makuulle sen merkiksi,
että jotain löytyi. Koira auttaa paikallistamaan, mistä
näytteet kannattaa ottaa.
Tykistöprikaatissa
on
noudatettu ympäristösertifikaattia vuodesta 2009. Viime vuoden lopulla sertifioinnin myönsi myös puolustusvoimien ulkopuolinen taho,
Det Norske Veritas. (Lisää
aiheesta sivulla 10)
7
Materiaalisiirrot
ja näyttelyiden
rakentaminen jatkuvat
Materiaalisiirrot Pioneerimuseosta Museo Militariaan pois
luettuna ulkonäyttelyyn tulevat raskaat kalustot ja koneet
saadaan toteutetuksi helmikuun kuluessa. Ne siirretään
välivarastointikustannuksien
välttämiseksi keväällä suoraan
ulkonäyttelyalueelle. Viestimuseon materiaalisiirrot Museo Militariaan on toteutettu.
Perusnäyttelyn rakentaminen jatkuu kiireisellä aikataululla. Näyttely kertoo rinta
rinnan tykistö-, pioneeri- ja
viestiaselajien vaiheista Ruotsin vallan ajasta nykypäivään.
Ensimmäisessä
kerroksessa
käsitellään aselajeja Ruotsina
vallan ajasta sisällissodan loppuun, toisessa 1920-luvulta
jatkosodan loppuun ja kolmannessa sotien jälkeisestä
ajasta nykypäivään. Näyttelyssä käsitellään myös suojeluskunta-, lotta- ja sotilaskotihistoriaa.
Museon kuuden ydintoiminnon ja kuuden tukitoiminnon sisältöjä suunnitellaan, ohjeistetaan ja otetaan
koko ajan käyttöön. Ydintoimintoja ovat asiakaspalvelu ja
yleisötoiminta, tallennustoiminta, näyttelytoiminta, tutkimustoiminta, julkaisutoiminta sekä opetustoiminta.
Tukitoimintoja ovat hallinto
ja talous, henkilöstö, ICT-toiminta (tietoliikenne- ja esitysjärjestelmät), tilat, turvallisuus
sekä markkinointi ja viestintä.
Museo Militarian
KEVÄÄN 2013 LUENTOJA
To 21.2. klo 18, FM Samuel Fabrin:
Tykistönkenraali Vilho Petter Nenonen.
To 7.3. klo 18, eversti Seppo Uro:
"Jääkäriupseerit viestiaselajin kehittäjinä".
To 4.4. klo 18, eversti Lauri Lehtonen:
Talvisodan radiotiedustelu.
Luennot järjestetään museon Pohjolasalissa ja niille on vapaa pääsy. Lounasravintola Militariassa voit nauttia
kupposen kahvia ennen luentoja.
TERVETULOA!
8
KUVAT: SIRKKA OJALA
Museo Militaria aloitti toimintansa 1.1.2013 Hämeenlinnassa. Se jatkaa viime vuoden lopussa lakkautettujen
Suomen Tykistömuseon Hämeenlinnasta, Pioneerimuseon Miehikkälästä ja Viestimuseon Riihimäeltä toimintaa ja
perinteitä.
Museon tunnus, logo ja
lippu ovat valmistuneet. Internet-sivuja työstetään.
Asiakaspalvelu-,
museomyymälä- ja ravintolatilat on
uusittu. Museomyymälän tuotevalikoimaa on laajennettu
merkittävästi ja sitä kehitetään
asiakkaiden mielenkiintoa herättäväksi. Ravintola nimi
on Lounasravintola Militaria. Merkittävä hämeenlinnalainen ravintolayrittäjä Resta
Invest Oy vastaa ravintolapalvelujen tuottamisesta. Asiakkaat ovat ottaneet ravintolan
omakseen.
Museo Militaria jakoi ensimmäisen palkitsemisensa kotiuttamistilaisuudessa Panssariprikaatissa 3.1. Museonjohtaja Jaakko
Martikainen luovutti DVD-elokuvapaketin korpr Mika Oksaselle,
joka palveli Jääkäritykistörykmentin riveissä. Taustalla Jääkäritykistörykmentin komentaja evl Mika Holma.
Linnan niemi -hanke
Museo Militaria osallistuu aktiivisesti Linnan niemi -hankkeeseen, jonka osatoimijoina
ovat Hämeenlinnan kaupunki
ja kulttuurihistoriallisella alueella, Linnan niemellä, sijaitsevat Museoviraston omistama Hämeen linna, Hämeenlinnan kaupungin omistamat
historiallinen museo, Vankilamuseo, Sibeliuksen syntymäkoti, Palanderin talo ja Säästöpankkimuseo sekä Museo
Militaria. Hankkeen päämääränä on tehdä Linnan niemestä suurta yleisöä kiinnostava ja
tehokkaasti palveleva kohde
historiallisen päivän viettämiseksi. Käytännön toimenpiteet
on käynnistetty.
Museon avajaiset ovat 17.–
18.5.2013.
Ensimmäisenä
päivänä on kutsuvierastilaisuus. Toinen päivä on omistettu yleisölle.
Jaakko Martikainen
Museonjohtaja
Linnanniemen museoiden edustajat ja työntekijät kokoontuivat Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hankkeen Linnanniemen pilotin info- ja keskustelutilaisuuteen
15.1. museon Tykkihalliin.
Kaikenlaisia asioita
Tässä palstakirjoituksessa käsitellään asioita liki laidasta laitaan.
On juhla-asiaa, hallintoasiaa, Museo Militarian asiaa ja palkitsemisasiaa. Näistä asioista haluan kuitenkin jäsenistölle ja lukijakunnalle tiedottaa, joten olkaapa hyvä ja nauttikaa menusta –
pääruokana on kalaseljankaa ja jälkiruokana sekametelisoppaa.
Juhla-asiat
Suomen Tykistön Päivää vietetään jälleen perinteiseen tapaan tykistökenraali Vilho
Petter Nenosen syntymäpäivänä 6.3.2013. Helsingissä
juhlapäivänä
järjestettävistä
tapahtumista on ilmoitus tässä lehdessä. Päivän juhlallisuudet alkavat seppeleenlaskulla
V.P. Nenosen haudalle Hietaniemessä klo 12.00. Suomen
Kenttätykistön Säätiön ja Tykkimiehet ry:n hallintoelimien kokoukset järjestetään iltapäivällä ja illalla on Ravintola
Tekniskan saleissa, Eerikinkatu
2:ssa, perinteinen tykkimiesilta tervetulomaljoineen, juhlaesitelmineen, palkitsemisineen ja juhlaillallisineen. Huomautan, että ilmoittautuminen tykkimiesiltaan tapahtuu
maksamalla osallistumismaksu
27.2.2013 mennessä. Koska ilmoittautumisaikaa on lehden
kolahdettua postiluukusta jäsenistölle sangen vähän, kehotan kaikkia katsomaan ensimmäiseksi juhlatilaisuuden
ohjelman ja niitä, jotka suunnittelevat osallistuvansa juhlapäivän iltatilaisuuteen, yksintein ilmoittautumaan ja maksamaan osallistumisensa.
Hallintoa,
organisaatioita ja muita
muutoksia
Yhdistyksen
organisaatiossa tapahtui vuoden vaihteessa muutoksia. Suomen Tykistömuseo lopetti toimintansa
31.12.2012 ja samalla museo
poistui Tykkimiehet ry:n organisaatiosta. Tämä käsissäsi oleva Tulikomentoja-lehti
toimi aina vuoden 2012 lop-
Tulikomentoja 1/2013
puun saakka Suomen Tykistömuseon alaisena. Nyt lehti
on suoraan yhdistyksen alainen. Lehden päätoimittajana
jatkaa Sirkka Ojala ja ilmoitushankkijana Etelä-Suomen
Lehtipalvelut ky Olavi Waljakan johdolla. Lehden kiltasivuja ja kiltalaskutusta hoitaa
Juhani Suni ja lehden postitusrekisterin hoito on Hannu
Vettenrannan vastuulla. Lukijalle lehden aseman muutos
hallinnossa ei näy mitenkään.
Museo Militaria aloitti toimintansa 1.1.2013. Olen ennättänyt käydä museolla tammikuun aikana muutaman
kerran. Näyttelyrakentaminen jatkuu museon sisätiloissa, parhaillaan työstetään kolmannen kerroksen näyttelyitä,
ensimmäisen ja toisen kerroksen näyttelyiden ollessa jo pääosin valmiita. Museon asiakaspalvelupiste sekä lipunmyynti
ja museokauppa on järjestetty
uudelleen. Vuodenvaihteessa myös museon yhteydessä
olevan kahvila-ravintolan toiminnasta vastaava taho vaihtui. Lounaskahvila Militarian
toiminnasta vastaa hämeenlinnalainen Resta Invest Oy.
Suomen Tykistö-,
Pioneeri ja
Viestimuseoyhdistys ry
Yhdistyksen hallituksen kokoonpanoon kuuluu vuonna
2013 puheenjohtaja ja kuusi jäsentä henkilökohtaisine
varamiehineen. Tykkimiehet
ry:n edustajina vuonna 2013
Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja
Viestimuseoyhdistys ry:n hallituksessa ovat yhdistyksen puheenjohtaja Harri Kainulainen (henkilökohtaisena vara-
jäsenenään Raimo Koskela) ja
yhdistyksen varapuheenjohtaja
Kari Vilamo (henkilökohtaisena varajäsenenään Lars Collin). Yhdistyksen hallituksen
puheenjohtajana jatkaa vuoden
2013 loppuun saakka eversti
evp Esko Hasila. Yhdistyksen
hallituksen puheenjohtajuus
on kiertävä, puheenjohtaja
vaihtuu kahden vuoden välein,
joten vuodesta 2014 alkaen puheenjohtajuusvuorossa on joko
pioneeri- tai viestimiestaustainen henkilö. Allekirjoittanut
toimii Suomen Tykistö-, Pioneeri- ja Viestimuseoyhdistyksessä sihteerinä.
Tykkimiesmitalit
Lopuksi muutama sana tykkimiesmitaliesityksistä. Kokoilin kiltojen esitykset yhteen ja
tein seuraavat havainnot. Mitalien esittämisestä on olemassa ohjeet ja valmiit kaavakkeet.
Näitä ohjeita, kaavakkeita ja
muita määräyksiä on esityksiä tehtäessä syytä noudattaa.
Mitalin luovutuskirjaan tulee
mitalin saajan kutsumanimi
ja ammatti tai arvo. Jos näitä
tietoja ei anomusta tehtäessä
ilmoiteta, ne joudutaan kysymään erikseen. Sotilasarvojen
osalta on syytä ilmoittaa, onko kyseessä puolustusvoimien
palveluksessa oleva henkilö,
evp-henkilö vai reserviläinen.
Kiltojen on syytä laittaa esityksensä puoltojärjestykseen.
Tykkimiesmitalitoimikunnan
on hankala tätä puoltojärjestystä tehdä tilanteessa, jossa
päätetään, että tämän killan
tai paikallisosaston kohdalla
palkittavien määrän raja tänä
vuonna kulkee tässä. Esityksen perusteluihin tulee kirjata sellaisia konkreettisia asioita, jotka osoittavat esitettävän
ansiot. Aktiivinen osallistuminen killan tapahtumiin tai
pitkäaikainen killan jäsenyys
eivät välttämättä ole kovin tanakoita perusteita harkittaessa
mitalin myöntämistä. Lisäksi
palkitsemisen tulisi tapahtua
ajallaan. Joka vuosi tulee muutamia esityksiä, joissa palkitseminen tykkimiesmitalilla olisi
voinut tapahtua jo vaikkapa
kymmenen vuotta sitten. Toisaalta sanotaanhan sitä: ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.”
Kari Halonen
Tykkimiehet ry:n toiminnanjohtaja
KEVÄTKOKOUS
Tykkimiehet ry:n
sääntömääräinen kevätkokous pidetään
6.3.2013 ravintola Tekniskassa
osoitteessa Eerikinkatu 2, 00010 HELSINKI
klo 17.30 alkaen.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen määräämät
kevätkokoukselle kuuluvat asiat.
9
Sertifikaatti luovutettiin prikaatin
perinnehuoneessa, jossa myös
prikaatin entiset komentajat olivat läsnä muotokuviensa kautta.
Hymy oli herkässä niin komentaja eversti Pertti Lahtisella kuin
ympäristösihteeri Terhi Helkalallakin, kun sertifikaattia esiteltiin
paikalla olleelle henkilöstölle.
Sertifikaatin luovutti DNV:n edustaja Jorma Kamppari.
Tykistöprikaatissa ympäristöasiat
on hoidettu esimerkillisellä tavalla
SIRKKA OJALA
Tykistöprikaatissa koettiin 29. tammikuuta taas ikimuistoinen hetki, kun DNV
(Det Norske Veritas) luovutti Tykistöprikaatille ISO 14001 -ympäristösertifikaattinsa. Tykistöprikaatin sertifioitu ympäristöjärjestelmä takaa sen, että
joukot voivat jatkossakin harjoitella Hämeen- ja Pohjakankaan maastossa.
Prikaatin komentaja, eversti Pertti Lahtisen mukaan
Tykistöprikaati tunnettiin jo
1990-luvulla varsin ympäristömyönteisenä. Vuonna 2006
Pääesikunta otti yhteyttä Niinisaloon ja tiedusteli, onko
Tykistöprikaatissa halukkuutta ryhtyä toimenpiteisiin, jotta Niinisaloon saataisiin ympäristösertifikaatti. Halua ja
tahtoa löytyi ja asetettuun tavoitteeseen päästiin vuonna
2009, kun prikaatilla oli valmis ympäristöjärjestelmä, joka voitiin auditoida. Näin prikaati sai vastaanottaa ensimmäisenä ja tällä hetkellä ainoana varusmiehiä kouluttavana
joukko-osastona ympäristösertifikaatin puolustusvoimilta
18.9.2009.
Eversti Lahtinen totesi, että
tavoitteeseen on päästy, koska
asioiden eteen on tehty lujasti töitä. Ympäristöryhmässä
ovat työskennelleet prikaatin
laatupäällikkö Jarmo Kangas,
huoltopäällikkö Juha Majala, eläinlääkäri Hanna Ten-
10
hu sekä Puolustusvoimien rakennuslaitos, metsähallitus,
korjaamo ja muut yhteistyökumppanit. Vuonna 2010 ympäristösihteeri Terhi Helkala
liittyi mukaan avainjoukkoon
ja vie nyt asioita eteenpäin
niin Tykistöprikaatissa kun
laajemmaltikin puolustusvoimissa. Erityistä kiinnostusta
on herättänyt Hanna Tenhun
ja Terhi Helkalan yhteisprojekti ympäristövahingon ilmaisevasta koirasta. Nyt koulutuksessa on jo toinen koira ja
hankkeelle saatiin myös jatkoa
myönnetyn stipendin turvin.
Ympäristötietoisuus
varusmiesten mukana
siviilielämään
15 000 hehtaarin laajuiset
harjoitus- ja ampuma-alueet
sijaitsevat koko maakunnalle tärkeällä pohjavesialueella.
Alueelta otetaan käyttövedet
viiteen lähikuntaan. Pohjavesistä huolehtiminen on siis
Tykistöprikaatin ympäristöjärjestelmän tärkein asia. Li-
säksi alueilla on myös joitakin
uhanalaisia eliölajeja. Harjoitusalueilla on tarkka ohjeistus
polttoaineen käsittelystä, tykkien huollosta, jätehuollosta,
ongelmajätehuollosta, vedenkulutuksesta, autojen tyhjäkäynnistä sekä toiminnasta
onnettomuus- ja hätätilanteissa. Lisäksi luontoon kohdistuvaa rasitusta on vähennetty
käyttämällä ennalta sovittuja
siirtymäreittejä kaluston siirroissa.
Ympäristöteot on laajennettu myös kasarmeille, joissa
varusmiehet oppivat kierrättämään sekä käyttämään vettä,
sähköä ja polttoainetta säästeliäästi. Opitut ympäristöasiat
kulkevat varusmiesten mukana myös siviilielämään, ja näin
seuraavan saapumiserän opastaminen on jatkossa aina vähän helpompaa.
Det Norske Veritaksen ja
prikaatin yhteistyö alkoi syksyllä 2012. Prikaatissa kiertäessään DNV:n edustaja Jorma
Kamppari tuli siihen päätel-
mään, että tietoisuus ympäristöasioista varuskunnassa on
todella hyvällä tasolla. Myös
sitoutuminen asiaan on kunnossa, sillä toiminnalle on varattu resurssit ja asia koetaan
tärkeäksi. Ympäristöasioiden
eteen on tehty paljon työtä
ja myös varusmiehet on saatu näkemään, että kyse ei ole
pelkästään viherpiiperryksestä
vaan tärkeistä asioista. Ympäristöasioista täytyy myös jatkuvasti keskustella sekä tiedottaa sidosryhmille.
Suurin haaste Kampparin
mukaan on saada myös muut
Pohjankankaalla
vierailevat
joukkoyksiköt
sisäistämään
ympäristöasioiden tärkeys ja
toimimaan oikealla tavalla.
Eversti Lahtisen mukaan vuoden 2013 tärkeimpänä tavoitteena onkin huolehtia siitä, että asenne on kunnossa myös
niillä muiden joukkoyksiköiden varusmiehillä, jotka tulevat harjoittelemaan Niinisaloon.
Sertifikaatin luovutustilaisuudessa läsnä ollut Porin Prikaatin komentaja, eversti Juha
Pyykönen sanoi tiedostavansa avoimesti tarpeen panostaa
ympäristöasioihin myös omassa joukkoyksikössään. Tykistöprikaatin erinomaista esimerkkiä tullaankin seuraamaan uudessa Porin Prikaatissa. Pyykönen totesikin, että puolet
hommasta on jo hoidettu, kun
ympäristöasiat ovat Tykistöprikaatissa hyvässä kunnossa.
Vapaaehtoiskoulutuksen
kehittämistarpeita
Tykkimiesseminaari 2013
järjestettiin Museo Militariassa Hämeenlinnassa runsas
viikko ennen tämän lehden
ilmestymistä. Tykkimiehet
ry:n järjestämään tilaisuuteen oli kutsuttu omia jäseniä, osanottajia jäsenkilloista, alaosastoista sekä yhteistyökumppaneista kuulemaan ja keskustelemaan
meitä tykkimiehiä lähellä
olevista ajankohtaisista asioista, muun muassa tykkimiesyhteisön
toimijoista,
vapaaehtoisesta aselajikoulu-
tuksesta, Tulikomentoja-lehdestä sekä Museo Militariasta. Seminaarin järjestäminen
osui mielestäni oikeaan aikaan
– onhan puolustusvoimissa
menossa oma murrosvaiheensa, jonka yhteydessä varmasti
pohditaan vapaaehtoiskoulutuksen lisäämistä. Puolustusvoimamuutokset heijastuvat
aikanaan myös vapaaehtoistoimintaan. Seminaarista saamme kattavan yhteenvedon seuraavassa numerossa ja materiaalia löytyy myös nettisivuiltamme.
Minua lähellä on kaikenlaisen vapaaehtoisen aselajikoulutuksen kehittäminen –
olinhan kuusi vuotta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) puheenjohtajana läheisesti tekemisissä koulutuksen kanssa. Nyt puolestaan
Tykkimiehet ry:n puheenjohtajan näkökulmasta näen epäsuorantulen vapaaehtoiskoulutukselle olevan selvää tarvetta. Puolustusvoimien omien kertausharjoitusten määrät
ovat vähentyneet huolestuttavan paljon eikä epäsuorantulen vapaaehtoiskoulutus ole
ehtinyt vielä kehittyä laadultaan ja määrältään riittävälle
tasolle. Tosin MPK:ssa on jo
aloitettu aselajikoulutus ja heidän koulutustarjonnassaan on
epäsuorantulen tyyppikurssi,
Tykistön taidot 1. Se ei kuitenkaan ole vielä ollut kovinkaan suosittu.
Toivottavasti puolustusvoimat kehittää tykistöjoukkojen
koulutukseen VEH-elementin, jota MPK toteuttaa jatkossa. Tässä ja muussakin MPK:n
koulutuksessa kiltalaisilla voi olla keskeinen rooli niin kouluttajina kuin koulutettavina. Puolustusvoimilla on luonnollisesti
keskeinen rooli määritellä oma
koulutustarpeensa. Koulutustarvetta varmasti on, sillä muun
muassa tulevissa maakuntapataljoonissa tarvitaan epäsuorantulen osaajia niin epäsuorantu-
len yksiköissä kuin tulenjohdon osalta laajemminkin jalkaväessä.
Vapaaehtoiskoulutuksen
perustana on paras ratkaisu
käydä ensin yleisen tason epäsuorantulen peruskurssi, jota
täydennetään ylemmän tason
kursseilla. Näin luodaan reserviläisille nouseva urakehitysmahdollisuus, jossa kehitetään reserviläisen pätevyyttä vaativampiin tehtäviin.
Tämän koulutuksen pystyy
MPK erinomaisesti tuottamaan pätevien vapaaehtoiskouluttajiensa toimesta.
Epäsuorantulen koulutuksen varsinainen huipentuma on mahdollisuuksien
mukaan järjestetyt kovapanosammunnat, jotka varmasti ovat tehokas tapa saada osaavia ja oikealla tavalla
kiinnostuneita reserviläisiä
mukaan vapaaehtoistoimintaan ja ylläpitämään opittua
SA-osaamistaan.
Hyvät tykkimiehet, toivon
teidän olevan aktiivisia kehittämään itseänne ja kenttäkelpoisuuttanne. Parhaiten tämä
tapahtuu omaehtoisella, aktiivisella asenteella hakeutua
MPK:n sekä reserviläistoimijoiden koulutukseen ja toimintaan joko koulutettavana
tai kouluttajana.
Harri Kainulainen
Tykkimiehet ry:n puheenjohtaja
uutisia
DNV (Det Norske Veritas)
DNV (Det Norske Veritas)
on säätiötyyppinen organisaatio, joka on perustettu
vuonna 1864. Organisaati-
Tulikomentoja 1/2013
olla ei ole omistavaa tahoa,
jolla olisi taloudellista intressiä. Organisaatio rahoittaa itse oman toimintansa
ja on näin luotettu ja riippumaton kolmas osapuoli. DNV:llä on johtokunta, johon kuuluu yliopiston
edustajia ympäri maailmaa
sekä erilaisia organisaatioita. DNV:llä on toimintaa
100 maassa ja työntekijöitä on laskutavasta riippuen 7000–17000. DNV on
erikoistunut muun muassa
laivaluokituksiin ja sertifiointeihin.
Kyberturvallisuusstrategia
valmistui
Valtioneuvosto
antoi
24.1.2013 periaatepäätöksen Suomen kyberturvalli-
suusstrategiasta. Kyberturvallisuusstrategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja
toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin
haasteisiin ja varmistetaan
sen toimivuus.
Kyberturvallisuusstrategia
on luettavissa verkossa osoitteessa: www.yhteiskunnan
turvallisuus.fi.
11
Ei uusia avauksia
puolustusselonteossa
JUKKA SIPPOLA
Valtioneuvosto julkisti 20. joulukuuta uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen
selonteon. Kyseessä on jo kuudes puolustusselonteko, mutta tällä kertaa odotukset ja mielenkiinto selontekoa kohtaan ovat olleet aiempia vähäisemmät jo vuosi
sitten julkistetun puolustusvoimauudistuksen takia. Selonteko jättää vuoden 2015
jälkeisen maanpuolustusrahoituksen tason täysin auki.
Yleensä turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta
on haettu hallituksen linjauksia esimerkiksi tulevista puolustusmäärärahoista sekä varuskuntien ja sodan ajan joukkojen tulevaisuudesta. Joku on
ehkä myös turhaan tavannut
selontekoja kuvitellen löytävänsä niistä uusia kantoja sotilaalliseen liittoutumiseen.
Vuosi sitten 8.2.2012 julkistettu puolustusvoimauudistus sitoi kuitenkin etukäteen käsiä puolustusselonteolta paaluttamalla Puolustusvoimien vuoden 2015 jälkeisen
rakenteen. Marssijärjestys oli
tietenkin väärä, kun armeija teki itseään koskevia päätöksiä ennen valtioneuvoston
linjauksia, mutta se oli välttämätöntä muiden poliittisten
päätösten kuin budjettileikkausten viipyessä. Leikkausten
kohdentaminen on aina ollut
vastenmielistä poliitikoille.
Tätä kirjoitettaessa ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012” -selonte-
on käsittely ei ole vielä alkanut
eduskunnassa. Myös media
on käsitellyt uutta selontekoa huomattavasti vähemmän
kuin aikoinaan aiempia.
Enemmän
turvallisuus- kuin
puolustuspolitiikkaa
Uusi selonteko on enemmän
turvallisuus- kuin puolustuspoliittinen selonteko aiemmin julkistettujen puolustusvoimauudistuksen päätösten
takia. Selonteko alkaa lukijan
kannalta hieman yksitoikkoisella kaikkien mahdollisten
turvallisuusuhkien luettelulla.
Mukana ovat niin kyberuhat,
järjestäytynyt rikollisuus kuin
ilmastonmuutoskin. Kyse on
nimenomaan pitkälti luetteloinnista, syvälliseen analyysiin ei mennä.
Selonteko linjaa Suomen
nykyisen puolustusratkaisun
jatkuvan, mikä tarkoittaa koko maan puolustamista, alueellista puolustusjärjestelmää
ja yleistä asevelvollisuutta.
Osinhan tämä on pelkkää teoriaa: joukkojen määrän pienentymisen takia puolustuksessamme keskitytään vain
tärkeiden kohteiden ja reittien
puolustamiseen, joka hehtaarin puolustaminen on utopiaa.
Ja supistuvista miesikäluokista koulutetaan jatkuvasti yhä
pienempi osuus eri syistä tapahtuvien vapautusten määrän kasvaessa.
Ei liene kenellekään yllätys,
että selonteossa todetaan Suomen turvallisuusympäristön
olevan vakaa. Aina on kuulunut sanoa, ettei maallamme
ole vihollisia. Maanpuolustuksen supistamiseen tai laiminlyömiseen argumentti ei
kuitenkaan oikeuta, sillä tulevaisuudesta ei koskaan tiedä,
ei tiedetty 1930-luvullakaan.
Selonteossakin todetaan, että vaikka laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhka
on nyt pieni, sitä ei voi sulkea
pois. Riittävin resurssein varustettu Suomen maanpuolustus edesauttaa turvallisuusym-
päristömme pysymistä edelleenkin vakaana.
Selonteko muistuttaa, että
Suomen kriittisistä voimavaroista ja toiminnoista yhä suurempi osa on yksityisen sektorin omistuksessa ja vastuulla.
Tuohon voisi vielä lisätä, että
kasvava osa tuosta omistuksesta on nykyisin ulkomaalaista.
Olisin myös kaivannut selonteosta selkeää kannanottoa
väestönsuojajärjestelmän tulevaisuudesta ja väestönsuojelun
strategian tarpeesta, mutta niitä ei selonteosta löydy.
Maailmanpolitiikka ja
Suomi
Kiina nähdään ylivoimaisena
menestyjänä etenkin taloudellisesti, minkä myötä myös sen
poliittinen vaikutusvalta kasvaa koko ajan. Silti Yhdysvallat on selonteon mukaan edelleen maailman vaikutusvaltaisin maa. USA:n kansainvälisen
politiikan painopiste on kuitenkin Aasiassa, ja Eurooppa
uhkaa jäädä sivuraiteelle.
Putinin Venäjä haluaa tulla
tunnustetuksi maailmanpolitiikan keskeisenä toimijana, ja
Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikka lähtee siitä, että Yhdysvallat ja Nato uhkaavat sen sotilaallista suurvaltaasemaa. Venäjän merkittävimmät turvallisuushaasteet ovat
kuitenkin sen eteläisillä rajoilla, kuten Pohjois-Kaukasiassa.
YK:n turvallisuusneuvostossa
Puolustusselonteossa todetaan,
että maavoimiemme vaikuttamiskyvyn keskeisen osan muodostavat raskas raketinheittimistö ja
tykistö sekä suluttaminen. Suomi
on liittynyt jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen,
mutta ei muun muassa tykistön
käyttämien rypäleaseiden kieltoa
koskevaan Oslon sopimukseen,
vaikka sanookin tukevansa sopimuksen tavoitteita. Kuva: Jukka
Sippola.
12
Venäjän ja Kiinan näkemykset ovat keskenään usein yhteneväiset – kumpikaan ei halua
ulkopuolisten puuttuvan maiden ”sisäisiin” asioihin, kuten
demokratiavajeeseen. Kuitenkin maiden välillä on myös
kilpailuasetelma, etenkin Kaukoidässä.
Vallan itselleen keskittäneen presidentti Putinin suuri
visio on EU:n mallin mukaisesti syvempään integraatioon
perustuva Euraasian unioni,
jossa jäsenmailla olisi yhtenäinen raha- ja valuuttapolitiikka
sekä talouspolitiikka. Eräissä
venäläisten kaavailuissa myös
Suomi nähdään mielellään
osana Euraasian unionia, mutta tätä selonteko ei mainitse.
Suomen etujen mukaista
on edistää EU:n kansainvälisen
toimintakyvyn ja aseman vahvistamista sekä unionin sisäistä
yhtenäisyyttä. Suomen näkökulmasta yhtenäinen toiminta on erityisen tärkeää EU:n ja
Venäjän välisissä suhteissa.
Suomi supistaa puolustusbudjettiaan, mutta kaikilla maamme naapurivaltioilla,
Ruotsilla, Norjalla, Virolla ja
etenkin Venäjällä, puolustusbudjetit ovat kasvussa. Venäjällä puolustusbudjetti kasvaa
selvästi kansantalouden kasvua nopeammin, ja puolustukseen on tarkoitus ohjata
lähivuosina kolmannes valtion
menoista.
Pohjoismainen
puolustusyhteistyö (NordicDefenceCooperation, Nordefco) nousee
tässä selonteossa aikaisempaa
selvemmin esille, kuten viime aikojen julkisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelustakin voi päätellä. Islannin
ilmavalvonta, joka uusien tietojen mukaan on kutistunut
vain kalliiksi aseettomaksi
ulkomaanharjoitteluksi, nähdään selonteossa konkreettisena mahdollisuutena tiivistää pohjoismaista kanssakäymistä.
Natosta todetaan, että sillä
on turvallisuutta ja vakautta
edistävä vaikutus Euroopassa
ja että Suomelle kumppanuusyhteistyö Naton kanssa on tärkeää. Hallitusohjelmassahan
Tulikomentoja 1/2013
on todettu, ettei Suomi harkitse sotilaallista liittoutumista tällä hallituskaudella. Selonteko toteaa, että sotilasliittoon kuulumattomana maana
Suomi varautuu sotilaallisten
uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää
tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita.
Entä vapaaehtoinen
maanpuolustus?
Kuten vuosi sitten julkistetussa puolustusvoimauudistuksessa määritettiin, sodan ajan
joukkojen määrä on vuonna
2015 noin 230 000 sotilasta.
Joukkojen määrän vähenemistä 120 000 sotilaalla pyritään
kompensoimaan entistä suorituskykyisimmillä joukoilla ja
asejärjestelmillä.
Operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle luodaan uudeksi joukkotyypiksi
paikallisjoukot, joilla vahvennetaan
paikallispuolustusta. Paikallisjoukot koostuvat
muun muassa maakunta- ja
sotilaspoliisikomppanioista,
taistelukoulutusyksiköistä ja
perustamiskeskuksista, jotka
kootaan yhtenäiseen johtoon
paikallispataljooniksi.
Vapaaehtoinen maanpuolustus saa selonteossa vain
marginaalisen huomion. Niinhän se muutenkin on mennyt
viime aikoina, maanpuolustustahto ja reservin ammattitaidon ylläpitäminen muistetaan vain juhlapuheissa. Toisaalta selonteko kyllä väittää,
että reservin ammattitaidon
merkitys kasvaa sodan ajan
joukkojen pienentyessä.
Selonteon mukaan maanpuolustustahto
turvataan
muun muassa laadukkaalla
varusmies- ja reservin koulutuksella sekä kehittämällä
asevelvollisuuden toimintaedellytyksiä, luomalla paikallisjoukot ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä
kehitetään
palvelemaan nykyistä paremmin puolustusvoimien tarpeita, mutta tarkemmin sitä ei
avata.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen
otti asian esille valtakunnallisen maanpuolustuskurssin
avajaisissa 21. tammikuuta:
”Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja
kohdentaa se aiempaa paremmin, parantaa reserviläisten
omaehtoista osaamisen kehittämistä sekä mahdollisuuksia
hakeutua poikkeusolojen tehtäviin. Reserviläisten sitoutumisen ja motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja
Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään.”
Vapaaehtoinen maanpuolustus on selonteossa esillä lähinnä uusien paikallisjoukkojen suunnittelussa ja kouluttamisessa. Myös kenraali Puheloinen vahvisti asian 21.1.:
”Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä
määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä.
Reservin neuvottelukunnassa
edustettuina olevat järjestöt
on jo kutsuttu mukaan tähän
kehitystyöhön.”
Romahtaako
puolustuskykymme?
Selonteossa todetaan, että
osallistuminen
kansainväliseen kriisinhallintaan (YK,
EU, Nato, Etyj) on keskeinen
osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Tästä poliitikkojen lempilapsesta todetaan ilman sen syvällisempiä perusteluja:
”Kansainvälinen puolustuspoliittinen yhteistyö ja osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistavat Suomen
puolustuskykyä.”
Näin varmasti olisikin, jos
myös kotimaan harjoitustoimintaan olisi riittävästi määrärahoja. Mutta budjettileikkausten takia supistetun kertausharjoitustoiminnan takia
väitteen voi kyseenalaistaa.
Samalla rahalla, jolla saadaan
pieni joukko osallistumaan
kansainväliseen toimintaan,
voitaisiin kertauttaa huomattavan suuri reserviläisjoukko
kotimaan puolustuksessa, joka
kuitenkin on Puolustusvoimien päätehtävä.
Uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon suurin puute onkin se, että nykyisen eduskuntakauden jälkeinen
rahoitustaso on täysin auki.
Kenraali Puheloisen sanoin:
”Vuodelle 2015 määritetty
puolustusbudjetti ei pidemmällä aikavälillä riitä puolustusmateriaalitarpeista huolehtimiseen edes tyydyttävällä
tasolla. Merkittävimmät puutteet ovat johtamisjärjestelmissä, maavoimien ilmatorjunnassa ja panssarintorjunnassa,
merivoimien alusten uusinnassa 2020-luvun alussa ja ilmavoimien F18-torjuntahävittäjien elinkaaren turvaamisessa.”
Puolustusministeri Carl
Haglund kertoi julkistamisen
yhteydessä, että puolustushallinto arvioi lisärahoitustarpeen olevan vuonna 2016
noin 50 miljoonaa euroa ja
vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa euroa
vuodessa – indeksikorotusten
lisäksi.
”Yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisestä ja epävarmuudesta johtuen tulevien
menokehysten muuttaminen
ei ole tällä hetkellä mahdollista, vaan seuraava hallitus joutuu osaltaan arvioimaan tilanteen”, Haglund jatkoi.
Vaikka aiempienkaan puolustusselontekojen – myös
edellisen, vuoden 2009 selonteon – linjaukset eivät ole toteutuneet suunnitelluissa aikatauluissa ja tasoissa, on surullista, että Kataisen sateenkaarihallituksella ei ole uskallusta
yrittää sitouttaa vuoden 2015
eduskuntavaalien
jälkeistä
puolustusmenojen tasoa riittäväksi – edes moraalisesti.
”Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012” -selonteko
löytyy pdf-muodossa puolustusministeriön verkkosivulta osoitteesta:
www.defmin.fi/julkaisut_ja_
asiakirjat/suomen_turvallisuus-_
ja_puolustuspoliittiset_selonteot/
13
KILTA- JA KOKOUSSIVUT
Kilta- ja kokoussivuille tarkoitettu materiaali sekä myös loppuvuoden 2013 merkkipäivien mahdolliset muutokset pyydetään toimittamaan ennen seuraavan numeron aineistopäivää Juhani Sunille, osoite Käpypolku 1 D 11,
13500 Hämeenlinna, kiltasivut(at)tulikomentoja.fi, pk (03) 638 0138, mpk 0440 478 602 tai mpt 040 451 5229
Numeron 2/2013 aineistopäivä on 21.5.2013 ja ilmestymisviikko 25
Tykkimiehet ry
Tulevia tapahtumia:
TYKKIMIEHET RY:N KEVÄTKOKOUS
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään 6.3.2013 ravintola
Tekniskassa osoitteessa Eerikinkatu 2,
00010 HELSINKI klo 17.30 alkaen.
Kokouksessa käsitellään yhdistyksen
sääntöjen määräämät kevätkokoukselle
kuuluvat asiat.
Katso myös erillinen ilmoitus lehden
sivulla 2, jossa informaatiota Suomen
Tykistön Päivän 6.3.2013 Helsingissä
järjestettävistä tilaisuuksista.
HALLITUKSEN TULEVIA KOKOUKSIA
Hallituksen kokous 2/2013 pidetään
13.2.2013 klo 13.00 - 16.00 osoitteessa Döbelninkatu 2, Helsinki
Hallituksen kokous 3/2012 pidetään
6.3.2013 klo 16.00 - 17.00 Ravintola
Tekniskan salit, Eerikinkatu 2, 00010
Helsinki
Hallituksen kokous 4/2013 pidetään
4.4.2013 klo 13.00 - 16.00 osoitteessa Döbelninkatu 2, Helsinki
Hallituksen kokous 5/2013 pidetään 8.5.2013 klo 13.00 - 16.00 Museo Militariassa, Linnan kasarmit, Hämeenlinna
Hallituksen kokous 6/2013 pidetään
11.6.2013 klo 13.00 - 16.00 Museo Militariassa, Linnan kasarmit, Hämeenlinna
SUOMEN TYKISTÖN PÄIVÄN TILAISUUDET HELSINGISSÄ 6.3.2013
Seppeleenlasku
Klo 12.00 Seppeleenlasku tykistönkenraali V.P.Nenosen haudalle. Kokoontuminen Hietaniemen kappelin portilla klo
11.50
Tilaisuudet Ravintola Tekniskassa, Eerikinkatu 2, klo 15.30 Suomen Kenttätykistön Säätiönvaltuuskunnan kokous,
klo 16.00 Tykkimiehet ry:n hallituksen
kokous, klo 16.15 Suomen Kenttätykis-
14
tön Säätiön hallituksen kokous, klo 17.30
Tykkimiehet ry:n kevätkokous klo 19.00
Tykkimiesilta, johon kaikki tykkimiehet
ja tykistön ystävät ovat tervetulleita. Alkumalja, juhlaesitelmä, palkitsemiset ja
buffetruokailu. Ilmoittautuminen tykkimiesiltaan, keskiviikkoon 27.2. mennessä maksamalla illalliskortin hinta 42 €
KT-Kerhon tilille Nordea 127130-83323.
Viestikenttään maininta:6.3. Nenonen.
Tiedustelut: Janne Hänninen, hanninen.
[email protected], 050-312 0934, Kari Halonen, kari.halonen(at)kolumbus.fi,
040-575 9966. Päivän tilaisuuksissa on
asuna paraatipuku tai
tumma puku ja kunniamerkit.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Harri Kainulainen, Kuukiventie 3 G, 00840 HELSINKI, mp 050
62411, harri.kainulainen(at)kartanogolf.fi
Sihteeri Kari Halonen, Kasavuorentie 16
A 3, 02700 KAUNIAINEN, mp 040 575
9966, kari.halonen(at)kolumbus.fi
Pankkiyhteys: Nordea 212418-11053
Kenttätykistökerho ry ja
Uudenmaan
tykistökilta ry
Tykkimiehen toimintapäivä – lähde
mukaan! Aika: la 23.2.2013, paikka:
Santahamina
Haluaisitko sinä ylläpitää tykkimiestaitosi ajanmukaisena? Puolustusvoimien
järjestämiä kertausharjoituksia pidetään
yhä harvemmille. Tiesitkö, että MPK:n
kursseilla ja vapaaehtoisissa harjoituksissa
mukana olemalla saat tarvittavia harjoituspäiviä, joita edellytetään sotilasarvossa
ylentämiseen. Koulutuksen lisäksi järjestämme myös kilpailu-, kansainvälistä ja
perinnetoimintaa reserviläisille. Kutsumme sinut – erityisesti noin 20–40-vuotiaan tykkimiehen – lauantaina 23.2.2013
Santahaminassa järjestettävälle MPK:n
kurssille, jonka Kenttätykistökerho ry ja
Uudenmaan Tykistökilta ry yhdessä järjestävät. Ohjelmassa ei ole pitkiä esitelmiä
vaan toimintaa. Järjestämme tykkimieshenkisen tapahtuman, jonka jälkeen tiedät, missä kunnossa tykkimiestaitosi ovat
ammuntaa unohtamatta. Tapahtuma on
hyvä tilaisuus kutsua mukaan vaikka armeija- aikaiset kaverisi. Varustukseksi sinulle riittävät säänmukainen ulkoiluasu
ja jalkineet sekä saunakamppeet. Tapahtuma alkaa lauantaina 23.2. noin klo
10.00 (kokoontuminen Santahaminan
portin vieressä olevalle parkkipaikalle) ja
kestää n. kello 17 saakka. Ilmoittautuminen ja lisätiedot tapahtumasta: hanninen.
janne(at)gmail.com.
Tykistönpäivä 6.3.2013
Aika 6.3.2013
Paikka: Helsinki, ravintola Tekniska.
Suomen tykistönpäivää juhlitaan jälleen
perinteisesti Ravintola Tekniskassa Helsingissä. Tarkemmat lisätiedot tämän lehden sivulla 2 olevasta ilmoituksesta.
Perussuunta 2013, aika: 22.–24.3.2013,
paikka: Tapa, Viro
Epäsuorantulen vierailumatka Tapan varuskuntaan. Perussuunta 2013 -tapahtuma järjestetään Tapassa yhdeksättä kertaa. Ohjelma pääpiirteissään: Pe klo.17.30
lautalla siirtyminen Viroon. Lauantaina epäsuorantulen tehtävien harjoittelua NATO-menetelmin. Sunnuntaina itse herrasmieskilpailu (suunnistusta,
ammuntaa ja epäsuorantulen tehtäviä)
ja kotiin paluu illalla (klo.23.00). Aiempien vuosien matkakertomuksia luettavissa kerhon kotisivuilta. Matka toteutetaan omakustannusperiaatteella (laiva)
ja kimppakyydein autoilla. Matkan hinta on n. 95 euroa/hlö. Ilmoittautuminen
tapahtuu maksamalla matka 4.3.2013
mennessä KT-kerhon tilille Nordea
127130- 83323. Lisätiedot: Jyri Vilamo,
puh 040-1468 424 jyrppy(at)hotmail.com
Hedberg 2013,
aika: 3.-5.5.2013, Paikka: Niinisalo
Lähde mukaan päivittämään tykistöllinen osaamisesi Niinisalossa järjestettävään koulutustapahtumaan. Hedbergtapahtuma on Tykistökoulun järjestämä koulutustapahtuma epäsuorantulen
reserviläisille. Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrät laskevat entisestään lähivuosina. Hedberg-viikonloppu Niinisalossa on hyvä tilaisuus pitää omat aselajitaidot kunnossa.
Kadettikurssin kenttätykistölinjan kadetit kouluttavat lauantaina rastikoulutuksena tehtävät, joista sunnuntaina on pienimuotoinen kilpailu. Maastoon reitin
varrelle on sijoitettu edellisenä päivinä
opituista aiheista rastitehtäviä. Kuljettu
matka on perinteisesti ollut noin 5-8 km
luokkaa. Tapahtuma järjestetään viikonloppuna 3.-5. toukokuuta Niinisalossa.
Matkaan lähdetään jo perjantai-iltapäivällä kimppakyydein, joiden kustannukset jaetaan autokunnittain. Lauantaina ohjelmassa on rastikoulutus sekä
illanvietto varuskuntakerholla kadettien kanssa. Perinteisesti jonkinlainen
iskuryhmä on lähtenyt hakemaan kisasuoritukseen viimeistä terää Kankaanpään yöstäkin. Kerää mukaan esimerkiksi varusmiesaikainen kaveriporukka
ja lähde muistelemaan menneitä ja oppimaan uutta. HUOM! Ilmoittautumiset
12.4. mennessä: Riina Markkula, riina.
markkula(at)gmail.com
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Janne Hänninen, Hopeatie 20 B 43, 00440 Helsinki, mp 050 312
0934, puheenjohtaja(at)ktkerho.fi. Varapuheenjohtaja Oskari Matilainen, Sihteeri Patrick Hjelt, sihteeri(at)ktkerho.fi.
Lohjan patterin päällikkö Tero Merjomaa, mp 0500 841 585 tero.merjomaa(at)
nordea.com.
Killan verkkosivut: www-tykistokilta.net.
KT-kerhon verkkosivut: www.tykistö.fi
Jääkäritykistön
Kilta ry
KOKOUSKUTSU
Jääkäritykistön Kilta ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään Panssariprikaatissa, Panssariprikaatin Upseerikerholla 15.3.2013 klo 9.00. Kokouksessa
käsitellään killan sääntöjen 8§:n määräämät asiat. Tervetuloa! Ennakkoilmoittautuminen kokoukseen ti 12.3. mennessä pj Antero Rätölle: anra(at)armas.
fi tai puh. 040 5021 929.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Antero Rättö, Karhunlukontie 23 A, 13100 Hämeenlinna, mp
040 5021 929, anra(at)armas.fi. Tiedotussihteeri Sirkka Ojala, Kiveliönkatu
12, 33500 Tampere, mp 0503688460
sirkka.ojala(at)gmail.com, jäsensihteeri Juhani Suni Käpypolku 1 D11 13500 Hämeenlinna, mp 0440 478 602, posti(at)
jaakaritykistonkilta.fi.Taloudenhoitaja Timo Kauppila, Hellämäentie 80, 05800
Hyvinkää, tp (09) 279 8226, mp 0400
480 729.
Killan kotisivut osoitteessa: www.jaakaritykistonkilta.fi, posti(at)jaakaritykistonkilta.fi
Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökilta
Menneen kauden kohokohtia:
- Yhteistyö- ja perinnejoukkojen muistomerkin paljastus Heinuvaarassa
- Killan oman lipun naulaus
- KrhK/JR 31:n sotatien perinnetaulun
paljastus
- Perinnetykin hankinta
- Jatkuva varusmiesten palkitseminen
- Virkistysmatkatoiminta
Tulevia tapahtumia:
Koko vuosi:
Nonstop ampumakilpailu ja kuntopiirit
Heikinhallilla. Jäsenhankintakampanja.
Parhaat palkitaan!
Alkuvuoden tapahtumia:
Maaliskuu, la 2.3. Fannin päivä Jyrkänkoskella. Killan perinnetykin ristiminen
“Fanni-Kristiinaksi”, la 23.3. klo 17 Vuosikokous, kiltailta. Varuskuntakerho
Huhtikuu, su 7.4. klo 13 Virkistysmatka
Iisalmen teatteriin. Päätalon Vikke Nilon
tarina. Kiltaesitelmä, kansanedustaja Raimo Piirainen. Kiltailta. Varuskuntakerho
Toukokuu, ke 8.-10.5. Tykkihuoltokurssi, la 4.5. Vierailu KAITR-leirille Rovajärjelle, Muistohetki muistokivellä, la 25.05.
Raatteenmarssiin osallistuminen
Loppuvuoden tapahtumista lisää seuraavissa Tulikomentoja-lehdissä. Jos haluat
lisätietoja killan tulevasta tai menneestä
toiminnasta, ota yhteyttä kiltaan! Jäsenten
osoitteiden ja yhteystietojen muutokset
pyydämme ilmoittamaan mahdollisimman pian killalle
Yhteystiedot:
KAINUUN TYKISTÖ- JA HEITTI-
Panssariprikaatissa järjestetyssä kotiuttamisjuhlassa 3.1.
Jääkäritykistön Kilta luovutti
pronssisen ansiolevykkeensä varusmiespalveluksen
kiitettävästä suorittamisesta.
Sen sai jääkäritykistörykmentin
panssarihaupitsipatterista alikersantti Ilari Valtteri Savolainen. Levykkeen ja kunniakirjan
luovutti killan puheenjohtaja
Antero Rättö.
Tulikomentoja 1/2013
MISTÖKILTA RY
Viertokatu 19 A, 87150 KAJAANI
kaithkilta(at)gmail.com
http://www.kaithkilta.vuodatus.net
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jaakko Rytty, mp
0445646667. jrytty(at)gmail.com, sihteeri Antti Laakkonen, mp 0452097505,
antti.laakkonen(at)gmail.com,
jäsensihteeri Ville Tuovinen, mp 050 511 9414,
vtuovi(at)gmail.com.
Karjalan
Tykistökilta ry
Tapahtunutta:
Syyskokous ja Karjalan tykistörykmentin
perinnepäivä 2.11.
Syyskokous pidettiin perinteiseen tapaan
Vekaranjärvellä rykmentin perinnepäivänä.
Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset
syyskokousasiat. Kokouksen jälkeen kiltalaiset osallistuivat KARTR:n perinnepäivän
juhlallisuuksiin. Perinnepäivän päiväjuhlan
päätteeksi kuultiin Savon sotilassoittokunnan esittämänä Karjalan tykistökillan Kiltamarssi. Sen on säveltänyt rykmentissä aikanaan palvellut, nyt jo edesmennyt everstiluutnantti Alf Konno.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin
Matti Tiihonen ja sihteeriksi killan sihteeri Sini Timonen. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset syyskokousasiat,
muun muassa vuoden 2013 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jäsenmaksuksi vahvistettiin edelleen 23 euroa. Killan
hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaakko Janhunen. Hallituksen erovuoroiset
jäsenistä Erkki Rika valittiin edelleen
hallitukseen. Uusiksi hallituksen jäseniksi
valittiin Tuomas Kola, Olli Pasila, Timo
Rintanen ja Sini Timonen. Muut hallituksen jäsenet ovat Maija Leskinen, Hilla Loisa, Sara Viiru.
Valtuuskunnan puheenjohtajana jatkaa
Keijo Kaihoniemi ja varapuheenjohtajaksi valittiin Karjalan tykistörykmentin
komentaja everstiluutnantti Pasi Pasivirta. Valtuuskunnassa on 14 jäsentä.
Vierailu tykistön ja heittimistön ampuma- ja tulenkäyttöharjoitukseen 7.11.
Lähes 50 henkilön joukko kiltalaisia ja
muita kenttätykistön ystäviä tutustui raketinheittimien ammuntaan ampuma- ja
tulenkäyttöharjoituksessa Pahkajärvellä.
Tulenjohtopaikalla seurattiin 122H63kaluston ammuntoja. Vierailuohjelmaan
kuului myös lounas Pahkajärvellä. Lämmin kiitos kaikkien vierailijoiden puolesta rykmentin komentaja everstiluutnantti
Pasi Pasivirralle, rykmentin henkilökunnalle ja varusmiehille.
Raketinheitin 122 RAKH 89 m 1-kalus-
15
16
to on hankittu 1990-luvulla. Raketinheittimen alustana on tsekkiläisvalmisteinen
neliakselinen Tatra. Sen kaikki kahdeksan
pyörää ovat vetäviä. Moottori on ilmajäähdytteinen muhkeaääninen V12-diesel, jonka tilavuus on 19 litraa ja teho 238
kW (320 hv). Se on varustettu kahdella
turboahtimella. Ajoneuvon kokonaispituus on noin yhdeksän metriä ja leveys
noin 2,6 metriä. Maastossa liikkuvuus on
hyvä, tosin polttoaineen kulutus maastossa noin litra/kilometri. Paino ilman aseistusta on noin 18 500 kiloa. Heitin on modernisoitu Suomessa.
Aseosa on alun perin neuvostoliittolainen
122 mm raketinheitin. Siinä on neljäkymmentä 122 millistä putkea sekä kuljetustelineessä paikat neljällekymmenelle raketille. Valmiiksi esisirpaloitu raketti painaa
lähes 70 kiloa. Raketti laukaistaan sähköisesti ajoneuvon hytistä. 20 kilon putkiruuti lähettää raketin liikkeelle noin 700
m/s nopeudella. Raketit lähtevät putkista
noin puolen sekunnin välein eli kaikki 40
rakettia 20 sekunnissa. Maksimi kantama
on noin 20 kilometriä.
Tulevia tapahtumia:
Kiltailta Utissa 6.3.
Tutustumme Utin helikopteritoiminnan
historiaan Helikopterikillan perinnetiloissa Suomen Tykistönpäivänä 6.3. klo
18.00. Historian ja toiminnan esittelijänä
toimii Kari Kinnunen
Helikopterikillasta.
Ilmoittautumiset 1.3.2013 mennessä sihteerille puh.
040 755 0575 tai puheenjohtajalle pj(at)
karjalantykistokilta.fi
Kevätkokous Lappeenrannassa 17.4.
Kevätkokous pidetään Lappeenrannassa
17.4. klo 18.00 Maasotakoulun tiloissa,
tarkempi osoite ja kokousesitelmän aihe
ilmoitetaan jäsenkirjeen mukana tulevassa
kokouskutsussa.
Ammuntojen seuraaminen 1.5.
Vapunpäivänä 1.5. kokoonnutaan Karjalan prikaatin sotilaskodin pysäköintipaikalle klo 9.00. Josta siirrytään bussikuljetuksella seuraamaan AMOS-ammuntoja
Pahkajärvelle.
Karjalan tykistörykmentti aloittaa uuden AMOS-kranaatinheitinjärjestelmän
joukkotuotannon vuoden 2013 alussa.
Järjestelmä on suomalainen, erittäin tulivoimainen asejärjestelmä. Järjestelmä on
rakennettu Patrian AMV-360 alustalle ja
ruotsalaisen Hägglundsin valmistamassa
asetornissa on kaksi 120 mm:n kranaatinheitintä.
Ilmoittautumiset 22.4.2013 mennessä
sihteerille puh. 040 755 0575 tai puheenjohtajalle
pj(at)karjalantykistokilta.fi
Kilta Facebookissa
Karjalan Tykistökilta löytyy nyt myös
Facebookista. Käy katsomassa ja tyk-
käämässä
http://www.facebook.com/
KarjalanTykistokiltaRy?ref=ts
Lisää tulevista tapahtumista
Tulevista tapahtumista lisää tietoa myös
Karjalan Prikaatin kilpi - ja Tulikomentoja –lehdissä sekä killan kotisivuilla osoitteessa www.karjalantykistokilta.fi
Kilta tuotteiden myynti
Kiltatuotteiden myynti Lappeenrannassa: ERÄSAIMAA osoite Kievarinkatu 5,
53100 Lappeenranta. Kiltatuotteita voi
tiedustella myös hallituksen jäseniltä ja
killan tilaisuuksista.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jaakko Janhunen, Kumputie 7 A, 45200 Kouvola, mp 040 592 4445,
pj(at)karjalantykistokilta.fi.
Yleissihteeri Sini Timonen, Valimontie 21-23 D
43, 45100 Kouvola, mp 040 755 0575,
sinitalvikki(at)gmail.com,
Jäsensihteeri
Maija Leskinen, Naavatie 9 G, 45100
Kouvola, maija.leskinen(at)jyu.fi.
Jäsenasiat, uudet jäsenet ja osoitteenmuutokset
Muutokset ilmoitetaan killan kotisivuilta
tai jäsensihteerille sähkö- tai kirjepostia
käyttäen.
Lahden seudun
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja: Jouko Mattila, Pihlajatie 6, 15240 Lahti, mp 045 78407299,
jimatti(at)gmail.com. Varapuheenjohtaja
Ari Sausta, Kuningattarenkatu 40 B 17,
17900 Loviisa, ari.sausta(at)pp.inet.fi. Sihteeri: Olli Eerola , Maitotie 2 B 9, 15510
Nastola,mp 0400 494572, olli.eerola(at)
meubeltra.fi. Rahastonhoitaja Pentti Korpimies, Petäjäkatu 27, 15900 Lahti, mp
040 5750772, pentti.korpimies(at)phnet.fi.
Koulutusjaos Rihlan puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja Ari Sausta
Mikkelin Seudun
Kenttätykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Risto Pöntinen, Mankalintie 10, 50200 Mikkeli, 050 500 177
617, r.pontinen(at)surffi.fi. Varapuheenjohtaja Alpo Leinonen, Mäntypöllinkuja 6 N, 50170 Mikkeli, 044 055
5195, alpoe.leinonen(at)gmail.com. Sihteeri Seppo Pirinen, Karkialammentie
1, 50150 Mikkeli, mp 040 7444 131,
seppo.pirinen(at)surffi.fi.
Rahastonhoitaja Antti Haverinen, Vehmaskyläntie
109, 50100 Mikkeli, mp 0400 291 342,
haverinenantti(at)gmail.com. Killan kotisivut ovat osoitteessa www.mikkelinty
kistokilta.fi
Pohjois-Karjalan
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja: Pekka T. Hyttinen, Aallontie 19 A 4, 80160 Joensuu, mp. 050
5615 681, pekkatapani.hyttinen(at)kolumbus.fi, pekka.hyttinen(at)jns.fi. Jäsenasiat:
Johannes Ryymin, Tanhukaari 2 A 17,
40520 Jyväskylä, mp 0400 762 407, johannes.ryymin(at)luukku.com.
Pohjois-Suomen
Tykkimieskilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Raimo Nurmela, Ala-Laanilantie 5 B 9, 90500 Oulu, pk (08) 5566
551. raimo.nurmela(at)mail.suomi.net
Riihimäen seudun
Tykistökilta ry
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Juha Vatsia, Riuttantie
184 1190 Riihimäki, mp 0400 516 990,
juha.vatsia(at)apricon.fi. Sihteeri Sami
Saarinen, Pälsintie 161, 12630 Sajaniemi, mp 040 55 22 710, sokki74(at)gmail.
com. Rahastonhoitaja Lauri Gisselberg,
Karakatu 12 B 10 11120 Riihimäki, kp
(019) 734 117, mp 0505246316, lasse.
gisselberg(at)elisanet.fi. Killan verkkosivut
löytyvät osoitteesta www.riihitykki.fi
Gillesartilleristerna
inom Nylands
Brigads Gille
Funktionärer:
Ordförande Björn Holmberg, Gruvstavägen 6 B 31, 01610 Vanda, tel 050 5637
729, bhh(at)elisanet.fi. Viceordf Risto
Lindgren, Brunnsgatan 10, 10600 Ekenäs, gsm 040 5634 322
Besök våra hemsidor: www.gillesartilleris
terna.com och www.mulliradio.net
Tykistöprikaatin
Kilta ry
KOKOUSKUTSU
Tykistöprikaatin kilta ry:n kevätkokous pidetään Porissa la 6.4.2013 klo
13.00 Porin raatihuoneella Hallituskadulla. Kokouksessa käsitellään vuoden
2012 tilinpäätös ja muut sääntömääräiset asiat.
Tarkempi ohjelma tulee myöhemmin
www.tykistoprikaatinkilta.fi verkkosivustolle.
Tervetuloa!
Pääkillan toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Kalervo (Kalle) Salonen, Kiertokatu 10 as. 13, 28130 Pori,
mp 044 701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi.
Varapuheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239
1687, mp 050 376 0371, haaviorv(at)
suomi24,fi. Sihteeri Aki Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400
666343, aki.kinnunen(at)marttilankortteeri.fi. Taloudenhoitaja Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää,
mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)
dnainternet.net
Killan verkkosivut löytyvät osoitteesta:
www.tykistoprikaatinkilta.fi
Löydät Tykistöprikaatin Killan myös Facebookista, käy katosmassa ja tykkäämässä.
Tykistöprikaatin Killan
paikallisosastot:
Porin Seudun Tykistökilta
KOKOUSKUTSU
Porin Seudun Tykistökillan kevätkokous pidetään tiistaina 26.3. klo 17.30 ravintola Liisanpuiston seminaaritilassa.
Kokouksessa käsitellään normaalit kevätkokousasiat, kuten mm. toimintakertomus, tilit ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Lisäksi tarjolla on tietoa Museo Militarian (entinen Suomen Tykistömuseo) laajentuneista kokoelmista ja
uudistetusta näyttelystä. Killan kevätretki on suunnitteilla (toukokuun loppupuolella) uuteen museoon.
Tervetuloa kokoukseen! Hallitus
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Kalevi Virtanen, Peräalhontie 25, 29350 Palus, puh. 044 2100
572, kalevi.virtanen(at)dnainternet.net.
Sihteeri/rahastonhoitaja Pertti Onniselkä, Aarnintie 26, 28370 Pori, pk
(02)6355 448, mp 0500 590 409, pertti.onniselkä(at)happyback.fi. Jäsensihteeri
Vesa Niemenmaa, Koivistonpuistikko 43
B, 28130 Pori, puh. 040 5823 026, vesa.
niemenmaa(at)fudoshin.fi.
Killan verkkosivut: www.tykistoprikaatin
kilta.fi /pori.htm.
Rauman Seudun Tykistökilta
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Heikki M. Nurmi, Kerttulantie 13 L, 26660 Rauma, mp 040078 0696, heikki.nurmi(at)rauma.fi. Varapuheenjohtaja Reino Heininen, Nestve-
Tulikomentoja 1/2013
dinkatu 7 D, 26100 Rauma, mp 040
7048 230, reino.heininen (at)gmail.com.
Sihteeri Markku Koskimäki, Lotskerintie 45, 28200 Pori, mp 0400-653733,
markku.koskimaki(at)dnainternet.net.
Turun Seudun Tykistökilta
Tulevia tapahtumia:
Killan matka Vienan Karjalaan 22.26.5.2013: Turku-Aunus-Vienan Kemi,
josta käynti Solovtskin luostarisaarella-Kalevala (entinen Uhtua)-Kostamus-Turku;
matkalla sotahistoriallisia kohteita. Huomaa, että passin tulee olla voimassa vähintään 6 kk matkan päättymisen jälkeen; kopio passin koko kuva-aukeamasta tarvitaan
jo ryhmäviisumin hankintavaiheessa.
Matkasta kiinnostuneet kiltamme ja muidenkin kiltojen jäsenet ja ystävät ilmoittautukoot viimeistään 3.3. Orvo Haavistolle, yhteystiedot toimihenkilöt osiossa.
Häneltä myös lisätietoja. Ilmoittautuneille toimitetaan yksityiskohtainen matkakirje.
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Orvo Haavisto, Itäpellontie 26, 20300 Turku, pk (02) 239 1687,
mp 050 376 0371, haaviorv(at)suomi24.
fi. Sihteeri Päivi Pansio, Petäjätie 1 E,
24260 Salo, mp 040 779 3059, paivi.
pansio(at)suomi24.fi. Jäsenkirjuri Rauno
Salo, Koukkukankareentie 44 as 1, 20320
Turku, mp 040 540 2710, rauno.salo.
ra(at)gmail.com
Killan verkkosivut: www.turunseuduntykistokilta.com
Vammalan Seudun Tykistökilta
KEVÄTKOKOUS
Vammalan Seudun Tykistökillan sääntömääräinen kevätkokous pidetään
12.4.2013 puheenjohtaja Matti Niemellä Rautajoentie 65:ssä klo 19.00,
38210 SASTAMALA
Hallituksen kokous alkaa klo 18.30 samassa paikassa. Tervetuloa!
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Matti Niemi, Rautajoentie
65, 38210 Sastamala, pk (03) 5115077,
pt (03) 5124600, mp 0500-631431,
matti.niemi(at)niementehtaat.fi. Sihteeri
Jorma Ruuskanen, Koisportaantie 46,
38210 Sastamala, pk (03) 5141144, mp
0500 308876, jorma.ruuskanen(at)kopteri.net
Rahastonhoitaja Rauno Heino, Vaununperäntie 249, 38210 Sastamala, pk (03)
5152202
Tykistöprikaatin Killan rekisteröidyt
jäsenyhdistykset:
Etelä-Pohjanmaan
Tykistökilta ry
KOKOUSKUTSU
Etelä-Pohjanmaan Tykistökilta ry:n
vuosikokous pidetään lauantaina
23.3.2013 klo 14.00 Seinäjoella ravintola Marttilan tallissa, Puskantie 38.
Käsitellään sääntömääräiset asiat ja julkistetaan Vuoden Kiltaveli. Tervetuloa
kaikki kiltaveljet sekä myös muut tykistöllisestä elämänfilosofiasta kiinnostuneet ja oikeanlaatuisella tykkimieshengellä varustetut.
Kokousesitelmän pitää Tykkimiehet
ry:n puheenjohtaja, vakuutusneuvos
Harri Kainulainen.
Kahvia ja pullaa.
Tervetuloa!
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Seppo Rinta-Hoiska, Untamonsola 1, 60120 Seinäjoki, mp 044
021 0549, mpt 0405244373, sepporh(at)
gmail.com. Varapuheenjohtaja Arvo Hakamaa ,Ruukintie, 60120 Seinäjoki,
Kunniapuheenjohtaja Antti Vainio, Siipipyöränkatu 29 B Seinäjoki, Sihteeri Aki
Kinnunen Pultrantie 55, 60120 Seinäjoki, mp 0400 666343, aki.kinnunen(at)
marttilankortteeri.fi Jäsensihteeri ja rahastonhoitaja Samuli Niinistö, Ilkantie 16,
60800 Ilmajoki, pt ja pk (06) 4246 931,
mp 040 7720437, samuli.niinisto(at)netikka.fi
Killan kotisivu on Aatos Kankaan ylläpitämillä sivuilla: http://kotisivu.dnainternet.
net/safar/epkilta.htm
Kankaanpään Seudun
Tykistökilta ry
KOKOUSKUTSU
Kankaanpään Seudun Tykistökilta ry
KEVÄTKOKOUS pidetään tiis-
taina, maaliskuun 12. pnä
2013 klo 18.00 Niinisalon varuskuntakerholla, Kotikaari 17. Niinisalo.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.
Kokouksen aluksi kuullaan Tykistöprikaatin komentajan katsaus puolustusvoimien ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu, Tervetuloa!
Hallitus
17
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja ja jäsenasiat Hannu Vettenranta, Jäkäläkatu 5, 38700 Kankaanpää,
mp 044 530 5943, hannu.vettenranta(at)
dnainternet.net, Varapuheenjohtaja Pauli
Huhtamaa, Silmäkkeentie 9, 38720 Vihteljärvi, mpt 040 199 4220, mpk 044 578
7045, pauli.huhtamaa(at)sataedu.fi, Sihteeri Esko Isohannu, Ratakiskonkatu 29
A 2, 33300 Tampere, mp 050 550 9420,
esko.isohannu(at)kuntke.fi, Rahastonhoitaja Jari Anttila, Katajakatu 4, 38700 Kankaanpää, pk 0400 954 536, jariant(at)
gmail.com
Mittamies- ja
Topografikilta ry
Mittamies- ja Topografikillan
alaosastot:
Helsinki: Pekka Majuri, Suomenniemenkuja 4 C, 00950 Helsinki, mp 040
7558554, pekkaolavi.majuri(at)kolumbus.fi
Kankaanpää: Pertti Pösö, Piiparinkatu
6, 38700 Kankaanpää, mp 040 5239282,
pertti.poso(at)luukku.com
Pori: Eija Koskenniemi-Saarivirta, Länsipuisto18 A 1, 28100 Pori, mp.050 525
6953, eija(at)satakuulo.fi
Tampere: Veikko Rantaniemi, Sammonkatu18 A 4, 33540 Tampere, mp 040 580
2400, veikko_r(at)hotmail.com
Turku: Ilpo Peltomäki, Savikankaantie
16, 24800 Halikko, mp 040 528 6364,
peltomak(at)netti.fi
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Pentti Pohjola, Sepänkyläntie 303 A, 02400 Kirkkonummi, mp
044 884 7112, pentti.pohjola(at)mobisan.
fi
Varapuheenjohtaja Kalle Salonen Kiertokatu 10 as 13, 28130 Pori, mp 044
701 1860, kalle.salonen(at)pori.fi. Sihteeri Veikko Rantaniemi, Sammonkatu 18
A 4, 33540 Tampere, mp 040 580 2400,
veikko_r(at)hotmail.com, Rahastonhoitaja Mika Aarnio, Kurkelankatu 8 A 1,
Jääkäritykistön Killan ikuisesti kiertävä kranaattimalja siirtyi taas vuodeksi
uudelle omistajalle, kun Suomen Tykistömuseolla 12. marraskuuta järjestetyssä killan syyskokouksessa Humppilasta palannut malja luovutettiin vuoden
2012 kiltalaiselle.
Ensimmäisen kerran killan historiassa vuoden kiltalaisen arvonimen sai
nainen. Vuoden kiltalaiseksi valittiin
kiltasisar Pirjo Koskela, joka on toiminut killan tilintarkastajana yli kymmenen vuotta.
...............................................................................
Nimi
................................................
Syntymäaika
Arvo tai ammatti
............................................................................................................................................
Olen palvellut yllä mainitussa joukko-osastossa
…………………………….....................................
Katuosoite
………………………………
Postitoimipaikka
……………………………………………......................….
.......................................................................
Allekirjoitus
18
Killan puheenjohtaja Antero Rättö luovutti
huomioimisen ja maljan vastaanottaja oli
iloisesti yllättynyt. Aviomies Raimo Koskela
lupasi kotona lyödä naulan kunniakirjataululle Pirjon osoittamaan kohtaan.
Arvoisa lukija!
...............................................................................
Maa (jos on jokin muu kuin Suomi)
Toimihenkilöt:
Puheenjohtaja Jouni Vuorio, Jaakonmäenkatu 14, 33560 Tampere, mp 050
3009 731, jouni.vuorio(at)elisanet.fi. Varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja Mikko
Hörkkö, mp 040 557 6952, mikko(at)
horkko.fi. Sihteeri Jukka Piirto, Amurinkuja 20 B 42, 3320 Tampere, mp 040
7191 377, jukka.piirto(at)tampere.fi
Kranaattimalja jatkoi
ikuista kiertoaan
Haluan liittyä jäseneksi ……………………...……………………… (kiltaan)
Postinumero
Tampereen Seudun
Tykistökilta ry
uutisia
Jäseneksi ilmoittautuminen
…………………
Joukkoyksikkö: Tiedustelupatteristo, PL5,
38841 Niinisalo, p. 0299 800 (vaihde)
Killan toiminnasta tiedotetaan Tykistöprikaatin Killan sivuilla: http://www.tykistoprikaatinkilta.fi/mittamies_ja_topografikilta.html
KUVA: SIRKKA OJALA
VUOSIKOKOUS
Mittamies- ja Topografikilta ry:n vuosikokous A.Ahlströmin tiloissa Noormarkussa lauantaina 16.3.2013. Kokouskutsu lähetetään jäsenille. Merkitkäähän almanakkoihinne! Hallitus
21100 Naantali, mp 040 5108499, mika.
aarnio(at)utu.fi
Jos et vielä saa Tulikomentoja-lehteä
kotiisi Sinulla on mahdollisuus päästä lehden vakinaiseen lukijakuntaan,
liittymällä johonkin kiltasivuilla mainittuun tykistökiltaan tai -yhdistykseen. Ota yhteys oman joukko-osastosi tai kotipaikkakuntasi lähimmän
tykistökillan sihteeriin ja lähetä hänelle oheinen ilmoittautumislomake.
Näin varmistat mukanaolosi aselajimme uuden lehden lukijakunnassa.
Saat kiltasi sihteeriltä tietoja myös
muista jäsenyyteen kuuluvista eduista ja tapahtumista.
Tulikomentoja on tykistökiltojen jäsenlehti eikä sitä voi
tilata erikseen.
Museoesineet kertovat, osa 12
114 H 18 – kenttätykistä rynnäkkötykiksi
SAMUEL FABRIN
Ensimmäisen
maailmansodan tykki
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Englannissa kehitettiin 114 mm haupitsi, joka sai nimen ”Q.F. 4.5 inch.
Howitzer Mark I”. Sodan alkuvaiheessa tykkiä vielä kehiteltiin, ja syntyi paranneltu
malli, ”Mk 2”, jota Suomeenkin aikanaan tuodut haupitsit
edustivat. Tuliasemapainoltaan 1370 kilogramman haupitsista tuli keskeinen Englannin tykistön ase.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen se oli tarkoitus
korvata uudella mallilla, mutta viivästysten vuoksi tämä
4,5 tuuman haupitsi oli Englannissakin käytössä vuoteen
1943 asti. Sitä käytettiin myös
venäläisten ratsuväkiarmeijakuntien tykistössä sekä ainakin Espanjan, Puolan ja Baltian maiden tykistöissä.
Talvisodan
tykkihankintoja
Suomeen 114 mm haupitseja
hankittiin talvisodan aikana
helpottamaan huutavaa tykkipulaa. Englannista saatiin
tammikuussa 1940 lahjoituksena 24 haupitsia. Ennen
käyttöön ottoa suurinta osaa
tykeistä oli korjailtava, mutta
ne ehtivät silti mukaan LänsiKannaksen ja Viipurinlahden
taisteluihin KTR 23:n kahden
patteriston aseina. Talvisodassa 114 H 18 -haupitsilla ammuttiin 13 903 laukausta.
Samaa haupitsimallia hankittiin myös ostamalla Espanjasta. Ne olivat ensimmäisen
maailmansodan aikana Afrikassa toimineiden englantilaisten joukkojen tykkejä, jotka päätyivät lopulta Espanjaan
kenraali Francon joukkojen
mukana. Talvisotaan Espan-
Tulikomentoja 1/2013
KUVA: SIRKKA OJALA
Tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajin yhdistäneen Museo
Militarian tykkikanta säilyy edelleen vahvana. Vaikka
venäläiset tykkimallit ovat vahvimmin edustettuina,
mukana on tietenkin myös läntistä tykkimallistoa. Yksi
läntisen tykistön edustajista on englantilainen 114
mm haupitsi vuodelta 1918 eli 114 H 18.
jasta tuodut tykit eivät päätyneet, sillä ne saatiin Suomeen
vasta kesällä 1940. Syksyllä
1940 Suomen tykistön 114
H 18 -vahvuus oli 53 tykkiä.
Tykkeihin asennettiin Suomessa suuhidastimet. Panosta
suurentamalla kantamaa kasvatettiin parilla kilometrillä
7,5 kilometriin.
Jatkosodassa
kenttätykkinä…
Jatkosodan aikana 114 H 18
-tykkejä oli KTR 2:n, KTR
4:n, KTR 15:n ja KTR 19:n
käytössä. Sodan aikana tykkimallin käyttö kuitenkin väheni tasaisesti ja tykkejä vaihdettiin toisiin malleihin. Päämajan tykistöosaston sodan
loppupuolella teettämän kyselyn mukaan rintamamiehet tuomitsivatkin 114 H 18
-haupitsit huonoiksi tykeiksi.
Kalustovaihdoksille lienee ollut siis perustellut syynsä. Kaikesta huolimatta tulitoiminta
tykkimallilla oli varsin vilkasta, sillä jatkosodan aikana sillä
ammuttiin 122 136 laukausta.
Kevyistä haupitsimalleista vain
122 mm kalustolla ammuttiin
enemmän, jos lukuja ei suhteuteta tykkien määrään.
…ja rynnäkkötykkinä
Osa 114 mm haupitseista siirtyi jatkosodan aikana kenttätykistöstä panssarivoimien
käyttöön, kun sodan aikana
aloitettiin suomalaisen rynnäkkötykin suunnittelutyö.
Talvisodassa ja jatkosodan
hyökkäysvaiheessa sotasaaliiksi
saatujen neuvostoliittolaisten
BT-7-vaunujen alustoille rakennettiin uudet tykkitornit,
joihin tykeiksi asennettiin 114
H 18 -haupitsin putket. Valtion Tykkitehtaalla valmistettiin näin 18 rynnäkkötykkiä,
jotka saivat mallinimen BT42. Alkuvuodesta 1943 perustettu Rynnäkkötykkipataljoonahan sai vaunujensa tykkien
lisäksi etenkin alkuvaiheessaan
myös suuren osan miehistään
– niin johtajista kuin miehistöstäkin – kenttätykistön
joukko-osastoista.
BT-42-rynnäkkötykki oli
vaikuttavan kokoinen, hyvin
nopea ja elävää suojaamatonta
voimaa vastaan sirpalekranaatein toimiessaan tehokaskin,
mutta todettiin pian muuten
epäonnistuneeksi. Se ei soveltunut panssarintorjuntaan eikä taisteluun panssarivaunuja vastaan. Ontelokranaatin
läpäisykyky ei ollut riittävä,
ja kartussilaukausta käyttävä
tykki sopi muutenkin vaunukäyttöön huonosti. Korkea,
pystyseinäinen torni ei kestänyt uusien venäläisvaunujen
ammuksia. Vajavaisuuksistaan
huolimatta BT-42:illa osallistuttiin vielä kesän 1944 taisteluihin Viipurissa. Heinäkuussa 1944 ne kuitenkin poistettiin tehottomina Panssaridivisioonan organisaatiosta.
Viimeiset laukaukset
Vaikka 114 H 18 ei ehkä ollut
Suomen kenttätykistön onnistuneimpia hankintoja, talvisodan aikana tykkejä oli otettava
sieltä, missä niitä oli tarjolla.
Vaikka tykkimalli ei ollut tykkimiesten suosiossa, laukausmäärät nousivat sotien aikana
korkeiksi. Resursseiltaan pienen armeijan täytyi toimia kalustolla, jota oli saatavilla.
Viimeiset laukaukset 114
H 18 -haupitsilla ammuttiin Rovajärven tykistöleirillä vuonna 1963. Luetteloista
ne oli poistettu vuoteen 1966
mennessä.
Lähteitä:
Käkelä, Erkki: Laguksen rynnäkkötykit. Rynnäkkötykkipataljoona
1943–1944. WSOY 1996.
Partanen, Unto: Tykistömuseon 78
tykkiä. Tykkimiehet ry 1988.
Paulaharju, Jyri: Itsenäisen
Suomen kenttätykit 1918–1995.
Sotamuseo 1996.
19
in memoriam
Sotaveteraani Oiva Muttala
K
Kuva: Sami Saarinen
iltamme jäsen,
työnjohtaja yliluutnantti Oiva
Valdemar Muttala kuoli
23.12.2012 Riihimäellä
90-vuotiaana.
Varusmiespalveluksensa Muttala suoritti Tykistökoulutuskeskus 3:ssa
vuonna 1941 ja upseerikurssin vuonna 1944.
Hän toimi tulenjohtoupseerina KTR 8:ssa osallistuen muun muassa Syvärin ja Viipurin puolustustaisteluihin sekä Juustilan
ja Lavolan taisteluihin.
Muttala oli Riihimäen
seudun Tykistökillan jäsen
vuodesta 1965 alkaen.
Muttalalle oli myönnetty
useita kunnia- ja ansiomerkkejä sekä toiminnasta sota-aikana että aktiivisesta ja menestyksekkäästä toiminnasta rauhanaikana erikoisesti urheilun
parissa. Merkkien joukossa on
muiden muassa vuonna 1994
myönnetty Tykkimiesmitali
soljen kera.
Muttala osallistui ahkerasti paikallisen sotaveteraaniyhdistyksen, reserviupseeriyhdistyksen ja tykistökillan toimintaan. Hän oli Riihimäen
Sotaveteraaniyhdistyksen hal-
lituksen jäsen, Riihimäen Reserviupseerien kunniajäsen ja
Riihimäen seudun Tykistökillan kunniajäsen.
Elämänasenteeltaan positiivisena Oiva Muttala oli
vielä viime vuosina – kävelykeppiinsä turvautuen – nuoremmille loistavana esimerkkinä sitoutumisesta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
Oiva Muttala siunattiin
haudan lepoon Riihimäellä
26.1.2013.
Ilmo Luhtinen
Riihimäen Seudun Tykistökilta ry
uutisia
Turvallisuuskomitean toiminta
käynnistyy
Asetus Turvallisuuskomiteasta
tuli voimaan 1.2.2013. Turvallisuuskomitea on kokonaisturvallisuuteen liittyvä ennakoivan varautumisen pysyvä ja
laajapohjainen yhteistoimintaelin.
Turvallisuuskomitea jatkaa Turvallisuus- ja puolus-
tusasiain komitean työtä Yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta vastaavana tahona.
Strategia yhteen sovittaa valtion, kuntien, järjestöjen ja
elinkeinoelämän varautumista. Komitealla oli merkittävä
rooli juuri valmistuneen Suomen kyberturvallisuusstrate-
gian toimeenpanossa ja se toimii puolustusministeriön yhteydessä tehtävänään avustaa
valtioneuvostoa ja ministeriöitä ja toimia tarvittaessa yhteiskunnan eri häiriötilanteissa
asiantuntijaelimenä.
Valtioneuvosto
asetti
31.1.2013 Turvallisuuskomitean
puheenjohtajaksi puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto
Rädyn 31.12.2015 saakka.
Korotus
veteraanilisään
Veteraanilisään tehtiin 50
euron tasokorotus, jolloin
se on tämän vuoden alusta
104,42 euroa/kk. Korotuksella parannetaan rintamaveteraanien mahdollisuuksia
jatkaa kotona asumista mahdollisimman pitkään.
uutisia
Puheloinen:
Huomio reservin vapaaehtoiseen koulutukseen
Kuva: Sirkka Ojala
Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen
mukaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta on
tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa nykyistä enemmän.
Puheloinen puhui 204. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä 21. tammikuuta 2013.
Kenraali Puheloinen
Sodan ajan joukkoja uudistettaessa osa nykyisistä alueellisista joukoista organisoidaan paikallisjoukoiksi.
Niitä ovat muiden muassa
maakuntakomppaniat, sotilaspoliisikomppaniat, taistelukoulutusyksiköt ja perustamiskeskukset, jotka kootaan yhtenäiseen johtoon
paikallispataljooniksi. Nämä
yksiköt kuuluvat nykyisinkin sodan ajan joukkoihin.
20
Uudistuksessa niiden johtosuhteita järjestetään uudelleen
ja tehtäviä tarkennetaan. Niille kohdennetaan alueellisilta ja
operatiivisilta joukoilta vapautuvaa materiaalia.
Reserviläisille
kannustejärjestelmä
Paikallisjoukkojen
tehtäviä
poikkeusoloissa voivat olla kohteiden ja henkilöiden suojaaminen, valvonta ja vartiointi ja
joukkojen perustaminen ja täydennyskoulutus sekä virka-apu
muille viranomaisille.
- Paikallisjoukkojen koulutuksessa on tarkoitus entistä määrätietoisemmin hyödyntää vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviä, Puheloinen
sanoi.
- Reservin neuvottelukunnassa
edustettuina olevat järjestöt on
jo kutsuttu mukaan tähän kehitystyöhön.
Reservin käyttöä ollaan kehittämässä laajemminkin kuin
vain paikallisjoukkojen osalta.
Tarkoituksena on tunnistaa reserviläisten osaaminen ja kohdentaa se aiempaa paremmin,
parantaa reserviläisten omaehtoista osaamisen kehittämistä
sekä mahdollisuuksia hakeutua poikkeusolojen tehtäviin.
Reserviläisten sitoutumisen ja
motivoitumisen tueksi kehitetään kannustejärjestelmää. Sotilaskotiliiton ja Naisten valmiusliiton mahdollisuuksia edelleen kehittää tukea puolustusvoimille harjoituksissa ja muissa tapahtumissa selvitetään.
in memoriam
Mittamies- ja Topografikillan kunniajäsen,
mittamiesten Grand Old Man on poissa
T
ekniikan tohtori (h.c)
Seppo Härmälä kuoli Helsingissä kaatumisen aiheuttaman murtuman jälkikomplikaatioihin 3.
tammikuuta 2013. Hän oli
syntynyt Nousiaisissa 11. helmikuuta 1918.
Seppo Härmälä tuli ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta
Yhteiskoulusta vuonna 1936.
Hän valmistui jatkosodan aikana saamallaan opintolomalla vuonna 1943 diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta,
merkinnällä oivallisesti . Tekniikan lisensiaatin tutkinnon
hän suoritti vuonna 1955.
Lisäksi hän opiskeli filosofian
kandidaatiksi Helsingin yliopistossa.
Sodan jälkeen hän toimi
käytännöllisen geodesian apulaisprofessorina.
Sittemmin
hän siirtyi Maanmittaushallituksen geodeettisen toimiston
yli-insinööriksi ja keskusviraston ylijohtajaksi. Tästä virasta
hän jäi eläkkeelle vuonna 1985.
Maanpuolustustyö
Maanpuolustyö oli Seppo Härmälän sydäntä lähellä jo poikavuosista lähtien. Lukiolaisena
hän pääsi Turun Suojeluskunnan Tykkipatteriin, jossa tiukkojen harjoitusten ja tutkintojen jälkeen hänet nimitettiin Aluokan tykkimieheksi.
Asevelvollisuutensa Seppo
suoritti Mittauspatteristossa ja
itse asiassa sai sieltä innostuksen alan tehtäviin.
RUK:n kurssi 35:n kenttätykistölinjan suorittanut vänrikki Härmälä ja hänen ikäluokkansa mittauspatteristossa palvelleet sijoitettiin syksyn
1939 ylimääräisissä harjoituksissa sota-ajan mittauspattereihin. Kalustoa kuitenkin riitti
silloin vain kahden patterin
tarpeisiin.
Jatkosodassa Turun patteriston (I/KTR 5) mittausup-
Tulikomentoja 1/2013
seerina Sepon sotatie johti
Laatokan pohjoispuolelta alkaneessa hyökkäyksessä viiden
kuukauden aikana läpi ItäKarjalan korpien Petroskoihin, Kontupohjaan ja Karhumäkeen.
Vakava sairaus keskeytti Seppo Härmälän rintamapalveluksen, ja toivuttuaan
hän sai määräyksen Viipuriin
kutsuntapiirin esikuntaan oikeusupseeriksi ja sittemmin
Viipurin suojeluskuntapiirin
esikuntaan evakuointiasiainupseeriksi. Hänen erittäin
salaisena tehtävänään oli laatia Vuoksen ja Suomenlahden välillä sijaitsevien pitäjien evakuointisuunnitelmat ja
mahdollisessa evakuoinnissa
johtaa osaltaan toimintaa. Vihollisen suurhyökkäys Kannaksella vuonna 1944 eteni
niin nopeasti, että valmiita
suunnitelmia pystyttiin toteuttamaan vain osaksi ja evakuointi oli muutettava ohjatuksi paoksi.
Kun evakuointi oli suoritettu, hakeutui Seppo jälleen alkuperäiseen aselajiinsa
tykistöön ja toimi Ihantalan
rintamalla Kev. Psto 24:ssä
ensin tulenjohtajana ja sitten
mittausupseerina aselepoon
asti.
Rauhan aikana virka Maanmittaushallituksessa johti läheiseen yhteistyöhön Topografikunnan kanssa.
Seppo Härmälä osallistui valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille ja oli vielä
1970-luvulla kahdesti kertausharjoituksissa. Hänet ylennettiin kapteeniksi vuonna
1976.
Teknillisen korkeakoulun
kunniatohtoriksi hänet kutsuttiin vuonna 1981. Seppo
on palkittu useilla arvokkailla kunniamerkeillä. Niiden
joukossa on myös harvinainen
hengenpelastusmitali.
Sen hän sai pelastettuaan ve-
teraaniystävänsä kanssa kevätjäihin uponneen nelihenkisen
perheen.
Siviiliura
Härmälä oli visionääri, edelläkävijä ja kehittäjä. Opintomatkallaan
Kanadaan
1950-luvun lopulla hän ymmärsi tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet maanmittausalalla. Maanmittaushallituksen ensimmäinen tietokone hankittiin jo 1960-luvun puolivälissä. Pian koko
keskusviraston tietotekninen
kehittäminen sijoitettiin Härmälän toimistoon.
Yhteiskunnallisesti ehkä
merkittävin osa Härmälän
työtä oli hänen panoksensa
kiinteistörekisterin ja kiinteistötietojärjestelmän perustamisessa. Maarekisteri muodostui kymmenistä paksuista
käsinkirjoitetuista kirjoista,
joista otteita annettiin niin
ikään käsin kirjoittaen.
Tavoitteena oli yhtenäinen
valtakunnallinen kiinteistörekisteri- ja kiinteistötietojärjestelmä, josta saisi reaaliajassa
tiedot niin kiinteistöistä, niiden omistajista kuin panttioikeuksistakin. Tämä työ kesti
kymmeniä vuosia. Härmälän
avaaman kehityspolun seurauksena Maanmittauslaitos
on tietoteknisesti edistyksellisimpiä virastoja.
Härmälä oli Suomen edustaja kymmenissa kansainvälisissä tapaamisissa. Hän
toimi Euroopan kokeellisen fotogrammetrian järjestön OEEPE:n johtokunnan
puheenjohtajana ja Kansainvälisen maanmittarijärjestön FIG:n varapresidenttinä. Härmälän taustatyö
oli merkittävä niin sanotun
Struven ketjun saamiseksi
UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.
Pentti Pohjola
Mittamies- ja Topografikillan
puheenjohtaja
Edellä esitetyt tiedot on koottu
Maanmittauslaitoksen emeritus
pääjohtajan Jarmo Ratian ja
Seppo Härmälän pojan, paperiteollisuusjohtaja Jukka Härmälän
tekemästä, Helsingin Sanomissa
julkaistusta nekrologista sekä Sepon
hyvän kurssitoverin Osmo Ahokkaan kirjoittamasta ”Monena
mies maailmalla – Seppo Härmälä
90 vuotta” artikkelista.
21
Valmistautumista mellakkaan.
Jääkäritykistön kiltalaiset
tutustuivat rotaatioon
SIRKKA OJALA
12. marraskuuta 2012 Jääkäritykistön Kilta sai mielenkiintoisen vierailukutsun Porin Prikaatiin. Kutsujana
oli killan entinen varapuheenjohtaja, Porin Prikaatin
esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt.
Vierailun aikana kiltalaiset saivat varsin kattavan kuvan Porin Prikaatin toiminnasta sekä
tietoa tulevaisuuden visioista.
Lopuksi päästiin maastoon tutustumaan rotaation tositoimiin eli sovelletun harjoituksen loppuvaiheeseen. Vierailu
päättyi maittavaan lounaaseen
Vuonna 2015
Maavoimien suurin
joukko-osasto on
Säkylässä
Esikuntapäällikkö, eversti Mikael Feldt kertoi, että puolustusvoimauudistuksen myötä
vuonna 2015 Porin Prikaatista
tulee maavoimien suurin joukko-osasto, jolla on hyvät toimintaedellytykset, koska mukana ovat kaikki aselajit. Vuonna 2015 Porin Prikaatiin liitetään Tykistöprikaati sekä suojelukomppania Pioneerirykmentistä. Säkylään tulevat uuden
Porin Prikaatin esikunta sekä
jalkaväen, pioneerien, viestin
sekä kriisinhallinnan koulutus.
Tykistöprikaatissa
annetaan
jatkossakin edelleen tykistön
sekä jalkaväen ja erityisosaamisen koulutusta.
22
Rotaatiokoulutuksessa
opiskellaan kohdemaassa tarvittavia taitoja
Kriisinhallintakeskuksen johtaja everstiluutnantti Tero
Minkkinen kertoi rotaatiokoulutuksesta ja sen sisällöstä.
Useimpien rotaatiokoulutus
kestää noin viisi viikkoa, johon
kuuluvat kahden viikon yhteinen kaikille pakollinen koulutus, viikon mittainen eriytyvä
koulutus sekä lisäksi vielä so-
vellettu harjoitus, jossa rotaatioon osallistuvat harjoittelevat
mahdollisimman samanlaisia
tilanteita kuin toimialueella.
Koulutuksessa keskitytään nimenomaan toimialueella tarvittaviin taitoihin. Osalle annetaan myös kuljettajakoulutus, jonka pituus on yhdestä
kolmeen viikkoon. Yhteinen
kaikille pakollinen koulutusosuus sisältää muun muassa
fyysisiä testejä, aseenkäsittelyä,
viestikoulutusta, miina- ja rä-
jähdetietoisuutta, lääkintää,
kulttuuri- ja tapaamiskoulutusta sekä huollon- ja hallinnon oppitunteja. Tämän rotaation koulutettavien keski-ikä
oli 26 vuotta. Nuorin koulutukseen osallistuja oli 19-vuotias ja vanhin 56-vuotias.
72 % koulutettavista oli lähdössä rauhanturvaamistehtäviin. Rauhanturvaajiksi valittujen palvelussuhde kestää tavallisimmin kuudesta kahteentoista kuukautta kerrallaan.
YLHÄÄLLÄ OIKEALLA: Ennen kotimatkaa nautittiin maittava lounas Varuskuntaravintola
Rumpalipojassa. ja kilta luovutti kiitoksena vierailusta eversti Feldtille uunituoreen kirjan
Kranaatinheittimen tarina. Esittely lahjakirjasta löytyy tämän lehden sivulta 30.
ALLA: Palautteenanto tehtävän jälkeen.
uutisia
Päivärahat nousivat
helmikuun alussa
Evl Tero Minkkinen toimi oppaana harjoitusalueella.
Paluu leiriin Camp Maurin tukikohtaan.
Varusmiesten päivärahoja
korotettiin helmikuun alussa. Asetus päivärahojen korottamisesta vastaa Risto
Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän suositusta.
Korotuksen myötä päiväraha on 5 euroa (nykyisin
4,70), 165 päivää ylittävältä
ajalta 8,35 euroa (8,00) sekä
255 päivää ylittävältä ajalta
11,70 euroa (11,20). Lisäksi asetusmuutoksessa huomi-
oidaan varusmiespalveluksen keston lyhentyminen 15
vuorokaudella.
Päivärahojen korottaminen aiheuttaa arviolta kahden
miljoonan euron kustannusvaikutukset vuositasolla.
Myös TEM:n maksamat
siviilipalvelusvelvollisten
päivärahat nousivat vastaavasti 1.2.2013 alkaen. Korotus johtui puolustusministeriön päätöksestä korottaa varusmiesten päivärahoja.
MUSEOMESTARIN
KYMPPI
Kysymykset on laatinut
Ilkka Vahtokari, joka toimii
museomestarina Museo
Militariassa.
?
1. Millä vuosisadalla ensimmäiset tykit tulivat Suomeen?
a) 1400-luvulla b) 1500-luvulla c) 1600-luvulla
2. Oliko Suomen sodassa vuosina 1808–1809 käytetty
Helvigin tykki
a) 3- b) 6- c) 12-naulainen kanuuna?
3. Kuka toimi Tykistökoulun johtajana Pietarsaaressa
kansalaissodan aikana?
a) majuri Hamilton b) kapteeni Enhörning
c) eversti Kivekäs
4. Minkä ikäinen viimeinen elossa ollut jääkäri Väinö
Valve oli kuollessaan?
a) 79-vuotias b) 89-vuotias c) 99-vuotias
5. Kuka oli KTR 1:n ensimmäinen komentaja vuosina
1918–1921?
a) kenrltn Lauri Malmberg b) ev Erik Melin c) maj Sievert
6. Mikä seuraavista paikkakunnista ei ole ollut Tykistökoulun sijoituspaikkakuntana?
a) Vaasa b) Turku c) Tampere
7. Kuinka kauan tykistönkenraali V.P. Nenonen palveli
yhteensä Venäjän ja Suomen armeijoissa?
a) n. 30 vuotta b) n. 35 vuotta c) n. 44 vuotta
8. Mikä kenttätykistön joukkoyksikkö/-osasto vaalii Kuninkaallisen Suomen Tykistörykmentin perinteitä?
a) Kainuun Tykistörykmentti b) Tykistöprikaati
c) Karjalan Tykistörykmentti
9. Kuka seuraavista ei ole toiminut uransa aikana tykistön tarkastajana?
a) ev Matti Koskimaa b) ev Allan Aarnio
c) ev Pertti Jaakkola
10. Milloin Museo Militaria juhlii avajaisiaan?
a) maaliskuussa 2013 b) huhtikuussa 2013
c) toukokuussa 2013
Vastaukset: 1a, 2b, 3a, 4c, 5a, 6b, 7c, 8b, 9a, 10c
Tulikomentoja 1/2013
23
Suomenlinnan tykit
TEKSTI: ERKKI WUOLIJOKI, KUVAT: RAIMO OJALA
Suomenlinna on Suomen linnakkeiden aatelia.
Vaikka se ei iältään ylläkään lähelle keskiaikaisia
linnoituksiamme, on se arkkitehtuuriltaan, maisema-arvoiltaan ja kulttuuriarvoiltaan yksi skandinaavisista merkkilinnoituksista.
Hattujen sodasta
kimmoke
Hattujen sodassa heikosti varustautuneet ruotsalaiset joukot olivat kärsineet tappion
venäläisille Lappeenrannassa
24.8.1741. Ylipäällikkö Lewenhaupt oli suostunut välirauhaan ja joutunut erotetuksi. Pian tämän jälkeen koko Suomi miehitettiin. Alkoi
pikkuvihan aika, joka päättyi
Turun rauhaan vuonna 1743.
Kymijoen itäpuoliset alueet
mukanaan Hamina, Savonlinna ja Lappeenranta menetettiin Venäjälle.
Uuden rajanmuodostuksen jälkeen oli tarve varustaa
Suomen itäistä puolustuslinjaa
uudelleen. Helsingin edustan
saaret alkoivat nostaa linnoitusmuurejaan. Suurella materiaalimäärällä, lukuisilla työmiehillä ja upealla suunnittelulla mitattuna varattiin Suomenlinnan rakentamiseen paljon kapasiteettia – parasta mitä Ruotsi kykeni tarjoamaan.
Jos jostakin näistä elementeistä olisi tingitty, olisi suuri kokonaisuus saattanut kärsiä toiminnallisista heikkouksista.
24
Pohjolan Gibraltar
1700-luvun aikalaiset saattoivat suurella tyytyväisyydellä
kustavilaisessa hengessä tarkastella syntynyttä linnoitusta: Sveaborg nousi merestä uljaana puolustamaan Ruotsin
ulointa kärkeä itään. Oli syntynyt Pohjolan Gibraltar. Koko varuskunta kykeni majoittamaan jopa 12 000 miestä,
vaikka miehitys olikin ”vain”
7000 sotilasta. Pomminkestäviä majoitustiloja oli noin
2500 miehelle. Upseereita oli
kaikkiaan 190 ja taistelusotilaita noin 6560. Lisäksi linnoituksessa oli monien perheitä
sekä käsityöläisiä ja virkamiehiä. Sveaborg oli siis varsinainen omaleimainen pieni varuskuntakaupunki.
Nolon sodan nolo juttu
Suomen sodan syttyessä 1808
oli varuskunnan komendanttina amiraali Carl Olof Cronstedt. Kun Cronstedt oli saanut kuulla venäläisten tunkeutumisen Suomeen olevan odotettavissa, alkoi hän varustaa
Suomenlinnaa taisteluvalmiuteen. Lavetteja asetettiin pai-
koilleen, hirsitaloja purettiin,
palkkipetejä korjattiin, palotoimi järjestettiin ja elintarvikkeita varastoitiin sotaoppien mukaisesti. Pian seisoi 734
kanuunaa valleilla. Ruutia oli
varattuna 103 420 kiloa. Lisäksi oli 7934 valmista ammusta, siis noin 10 laukausta
joka tykille. Annoksia voitiin
suhteellisen nopeasti lisätä jopa neljäänkymmeneen jokaista tykkiä kohden. Aikalaisten
käsityksen mukaan linnoitus
oli ointaglig , valloittamaton.
Venäläisten saapuessa oli
kenraali Kaminskylla täysi
syy varautua kunnon löylytykseen Suomenlinnan suunnalta. Kaminsky oli jo ennalta
antanut ohjeet peräytyä, mikäli Suomenlinnasta hyökättäisiin, sillä hänellä oli käytössään vain noin 2000 miestä ja
suhteellisen vähän ampumatarvikkeita.
Yllättäen Cronstedt ei yrittänytkään häätää vihollista tulen ja raudan voimalla. Venä-
läiset saivat kaikessa rauhassa
linnoittaa asemansa Helsingissä. Pian venäläisten joukkojen
määrä lisääntyi 6500 mieheen
ja 59 kanuunaan, joista osa
oli otettu Mustasaaresta. Näin
nousivat tykistöpatterit Helsinkiin. Tarkoituksena oli ampua palopommeja Suomenlinnan ja sen laivoihin.
Venäläiset saivat ampumakuntoon 46 kenttäkanuunaa
ja 16 mörssäriä Kaivopuiston
rantakallioille ja Katajanokalle. Osa tykistöstä pidettiin
liikuteltavana, joten Suomenlinnaa voitiin tulittaa useasta
suunnasta. Noin viikon ajan,
öin ja päivin, ammuttiin yhteensä 1535 laukausta, joihin
Suomenlinna vastasi 2477
laukauksella. Venäläistykistön
suuntaamisesta huolehtivat ilmeisesti kasakat, joten suurta
toiminnallista vahinkoa ei ammunnasta aiheutunut – paljon
sekaannusta ja tuhoakin kyllä.
Muutamat syttyneet tulipalot
sai varuskunta nopeasti sammutetuiksi.
Suomalaiset olivat käyttäneet vasta 3–4 laukausta tykkiä kohden. Moninkertainen
ammusmäärä oli jäljellä. Jonkin ajan kuluttua venäläisten
ruuti loppui, mutta niin loppui Cronstedtin taistelutahtokin. Linnoitus luovutettiin
kaikkine varustuksineen ja
tykkeineen venäläisille. Saaristolaivastokin jätettiin polttamatta nimenomaisesta määräyksestä huolimatta. Ruotsalaiset upseerit Lewenhaupt
ja Cronstedt eivät ansainneet
sulkia hattuihinsa.
Myöhemmin Cronstedt
sai
Venäjältä
eläkkeen.
Merkkipäiviä
Muun muassa seuraavat tykki- ja heitinmiehet sekä kiltaveljet ja kiltasisaret eri puolilta maata viettävät merkkipäiviään huhti-kesäkuussa 2013.
Ruotsissa hänet tuomittiin
kuolemaan sekä menettämään aatelisarvonsa ja sotilasarvonsa. Cronstedt vietti
elämänsä viimeiset vuodet
Helsingissä Herttoniemen
kartanossa eristyneenä ja
halveksittuna.
Suomenlinnan tykit
tänään
Vielä tänäkin päivänä voi
Suomenlinnassa ihailla tykkejä, jotka ovat nähneet paljon. Linnoituksessa käytettiin
suustaladattavia mustaruutitykkejä vuoteen 1855 saakka.
Näiden 6-, 12- tai 24-naulaisten kanuunoiden kantama ylsi
parhaimmillaankin vain noin
yhteen kilometriin, eikä osumatarkkuudesta laivankaan
kokoisiin maaleihin voinut olla varmuutta johtuen muun
muassa ruudin epätasalaatuisuudesta. Toiset latingit olivat
paremmin palavia kuin toiset
– näin kuulat lensivät erilaisille etäisyyksille samasta ruutimäärästä huolimatta.
Kaikkiaan Suomenlinnassa on nähtävillä yli sata tykkiä. Kirkon aidassa on jäljellä 30 ruotsalaista 12-naulaista
ja 15 venäläistä 24-naulaista
suusta ladattavaa tykkiä. Takaa ladattavia tykkejä vuosilta 1867 ja 1877 on alkuperäisillä paikoillaan valleilla.
Ruotsalaiskaudelta tykkejä on
runsaat 60, nestorina pronssikanuuna 1500-luvun puolivälistä. Venäjän ajan tykkejä
on saman verran, vanhimpana eräs 1700-luvun merikanuuna. Nähtävillä on myös
saksalainen rannikkokanuuna
vuodelta 1877, japanilainen
merikanuuna vuodelta 1898
sekä muutamia ranskalaisia
piirityskanuunoita pollareina
laiturilla.
Tulikomentoja 1/2013
Uudempi kalusto on osallistunut pääkaupungin puolustamiseen meidän aikakaudellamme. Boforsin ruotsalainen ilmatorjuntakanuuna
vuodelta 1928 ja kotimainen
kaksoisilmatorjuntakanuuna
olivat käytössä viime sodissamme. Muutamia panssaritorjuntakanuunoja lienee käytetty rannikkopuolustuksessa.
Vaikka tykeillä on jo ikää,
seisovat ne edelleen ylväinä valleilla puolustamassa symbolisesti rantakallioitamme.
Upea kokonaisuus
Suomenlinna osana kansallista
identiteettiämme muodostaa
loistavan matkailu- ja kulttuurikohteen muillekin kuin sotahistorioitsijoille. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö
Unesco on ottanut Suomenlinnan maailmanperintölistalle. Saariryhmän maisema-,
rakennus ja kulttuuriarkkitehtuuri edustavat omintakeista
suomalaista elämänmuotoa,
johon maanpuolustus kuuluu
yhtenä oleellisena osana. Suomenlinnassa kannattaa käydä
myös perheen kanssa. Lapsille
voi näyttää kuninkaanportin
kivitaulun sanat: ”Jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjalla
äläkä luota vieraan apuun.”
Tausta-aineisto:
Björlin , G. Finska kriget. P.A.
Nordstedt. Tukholma 1883.
Danielson, J.R. Suomen sota ja
Suomen sotilaat. Weilin & Göös
Helsinki 1896.
Paulaharju, J. ym. Suomenlinnan
tykit. Suomenlinnan hoitokunta.
Käsiesite 2012.
Schulman, H. Striden om Finland.
WSOY Porvoo 1909
Sveriges Historia osat V ja VII.
Hjalmar Linnströms. Tukholma
1881
13.1.
4.2.
14.2.
3.3.
7.3.
9.3.
3.4.
4.4.
4.4.
5.4.
6.4.
7.4.
8.4.
9.4.
11.4.
11.4.
13.4.
13.4.
14.4.
16.4.
16.4.
17.4.
17.4.
17.4.
20.4.
20.4.
23.4.
26.4.
1.5.
2.5.
3.5.
6.5.
11.5.
15.5.
15.5.
19.5.
21.5.
21.5.
22.5.
25.5.
26.5.
3.6.
4.6.
6.6.
9.6.
9.6.
9.6.
10.6.
11.6.
12.6.
15.6.
15.6.
17.6.
17.6.
17.6.
22.6.
23.6.
23.6.
24.6.
24.6.
26.6.
27.6.
28.6.
29.6.
30.6.
Rajaniemi Sakari
Karjalainen Veli
Koivupuro Eino
Leikas Pentti
Nyholm Ilpo
Turunen Tarmo
Laine Jaakko
Honko Erkki
Nurmi Antti
Turunen Pertti
Seppä Pentti
Kuusisto Markus
Holmberg Björn
Neuvonen Jouni
Latva-Hoppala Juho
Toivanen Aappo
Sirén Martti
Takala Aimo
Kaipainen Viljo
Auraneva Ismo
Leppänen Matti
Kuva Markku
Myöhänen Jukka Veikko
Paavola Iikka
Haverinen Antti
Rahkonen Esa
Hurskainen Tapio
Santti Heikki
Peltonen Kai
Toivanen Matti
Lehtipuu Tauno
Kakriainen Urpo
Miller Harry
Hietala Matti
Virtanen Sauli Aaro
Koskimaa Pentti
Laihanen Aaro Samuli
Parkkinen Seppo
Riutta Arvo
Hautaoja Olavi
Ilaskivi Raimo
Heino Rauno
Hilmola Aulis
Hevonoja Esko
Alatalo Jarmo
Lakanen Keijo
Järvi Pekka
Leppänen Heimo
Vahvaselkä Jussi
Perälä Vilho
Härmälä Leo
Yli-Ilkka Pentti
Nenonen Benno
Savolainen Esko
Silén Åke
Karisto Heikki
Aaltonen Tauno
Salo Leo
Kallio Matti
Suni Juhani
Mällinen Jorma
Salminen Petri
Hölttä Pentti
Pietiläinen Jukka
Rämä Erkki
Oulu
Oulu
Oulu
Oulu
Raisio
Kempele
Säkylä
Honkajoki
Valkeakoski
Mikkeli
Lavia
Seinäjoki
Helsinki
Heituinlahti
Ilmajoki
Turku
Lempäälä
Tornio
Mikkeli
Iltasmäki
Hämeenlinna
Mikkeli
Levänen
Valkeala
Mikkeli
Helsinki
Mikkeli
Espoo
Helsinki
Kuopio
Helsinki
Vanhamäki
Mikkeli
Rimmilä
Uusikylä
Somero
Lappeenranta
Mikkeli
Vammala
Kankaanpää
Helsinki
Vammala
Oulu
Kuopio
Vaala
Reisjärvi
Hämeenlinna
Espoo
Savonlinna
Parkano
Niinisalo
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Helsinki
Tuulos
Hämeenlinna
Pori
Numminen
Hämeenlinna
Lappeenranta
Kauttua
Mikkeli
Koria
Tuohikotti
70 v
70 v
90 v
70 v
60 v ei vast.ottoa
50 v
75 v
93 v
80 v
70 v
75 v
60 v
70 v
50 v
70 v
90 v
80 v
60 v
90 v
50 v
60 v
60 v
60 v
50 v
50 v
50 v
70 v
60 v
90 v
80 v
85 v
90 v
95 v
70 v
70 v
70 v
80 v
75 v
75 v
60 v
85 v
70 v
75 v
85 v
60 v
60 v
50 v
60 v
70 v
80 v
75 v
95 v
90 v
70 v
85 v
70 v
70 v
75 v
70 v
60 v
60 v
50 v
90 v
60 v
70 v
Tulikomentoja onnittelee merkkipäiviään
viettäneitä ja viettäviä.
Mikäli et halua, että merkkipäiväsi julkaistaan Tulikomennoissa,
ilmoita asiasta ennen seuraavaa aineistopäivää 21.5.2013 oman kiltasi sihteerille, jolta tiedot merkkipäiväluetteloon tulevat. Mikäli taas
merkkipäiväsi puuttuu luettelosta, se voi johtua siitä, että tieto tai
syntymäaikasi puuttuu kiltasi jäsenrekisteristä. Jo vietetyt merkkipäivät, jotka jäivät pois edellisestä lehdestä, on julkaistu
25
kiltojen toiveesta näin jälkikäteen.
Kainuun Tykistö- ja
Heittimistökillalle oma lippu
ANTTI LAAKKONEN
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lipunnaulaustilaisuus järjestettiin Kajaanissa 16.11.2012.
Naulaustilaisuuteen oli saapunut noin kuusikymmentä henkilöä, jotka edustivat niin kiltalaisia
kuin kutsuvieraitakin. Tilaisuutta juhlisti Kainuun
sotilassoittokunta Ari Tammisen johdolla.
Lipun naulaajiksi oli kutsuttu
muun muassa veteraanisukupolvea
edustanut Aune Huotari, Kainuun
tykistörykmentin entisiä komentajia ja yhteistyökumppaneita sekä
Kainuun prikaatista että siviilimaailmasta. Lipun siunasivat käyttöön
kenttärovasti Jouni Parviainen ja
arkkimandriitta Andreas Larikka.
Lipun on suunnitellut killan perustajajäsen Kari Sutinen ja lipun val-
misti Helsingin Lipputehdas Oy.
Suurimmat kiitokset kaikille lipunnaulaukseen ja sen järjestelyihin osallistuneille sekä Teille, jotka
olette mahdollistaneet lippumme
hankinnan. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan erittäin juhlava ja tunteita herättävä. Tästä eteenpäin tulemme näkemään Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lipun useissa eri tapahtumissa.
Arto Okkonen luovutti lipun killan puheenjohtajalle,
Jaakko Rytylle.
Kainuun tykistörykmentin naulaa lyömäs- Lottaveteraani Aune Huotari
sä everstiluutnantti Markku Puustinen.
edusti veteraanisukupolvea.
Lipunnaulaukseen osallistui
noin kuusikymmentä henkilöä.
Lipun siunasivat käyttöön
kenttärovasti Jouni Parviainen
ja arkkimandriitta Andreas
Larikka.
Lipun kuvaus
Kainuun Tykistö- ja Heittimistökillan lippu
26
Lipun väreistä punainen kuvaa tykistöä ja vihreä on jalkaväen väri kuvaten kranaatinheittimistöä.
Lipussa on tykin ja kranaatinheittimen kranaatit ristikkäin, mikä kuvaa epäsuorantulen
joukkojen kiinteää yhteistyötä.
Lipun tangonpuoleisessa yläkulmassa on
keltainen 14. divisioonan rintamatunnus. Keskellä olevat keltaiset kotkansiivet ovat peräisin
Kajaanin vapaaherrakunnan vaakunasta. Lipputangon kärkenä on tulta syöksevä pallokranaatti
keihäänkärjen muotoisessa kehyksessä.
Veteen piirretty viiva –
The Thin Red Line
TEKSTI: LAURI HAAVISTO
KUVA: WIKIPEDIA
Harva sotaelokuva nousee sodan teeman
yläpuolelle, mutta vuonna 1998 Veteen
piirretty viiva yllätti elokuvissa kävijät
näkemyksellään.
Kun kysytään 1990-luvun
suurinta sotaelokuvaa, tulee
vastaukseksi usein Pelastakaa
sotamies Ryan, joka on kieltämättä ansiokas elokuva. Erityisesti sen alun maihinnousujakso on vaikuttava kokemus.
Hyvistä puolistaan huolimatta
on kyseinen elokuva kuitenkin
monilta osiltaan lähellä Korkeajännityksen tyylistä ”hyvät
amerikkalaiset vastaan pahat
saksalaiset” -asetelmaa, joka
valitettavan paljon syö elokuvan kiinnostavuutta.
Vuonna 1998 ilmestyi yhtä
aikaa Sotamies Ryanin kanssa
kuitenkin toinen sotaelokuva, joka todennäköisesti tulee
paremmin kestämään aikaa.
Kyseessä on tietenkin Terrence Malickin mestariteos
Thin Red Line – Veteen piirretty viiva. Elokuva kertoo toisen maailmansodan taistelusta pienellä Tyynen valtameren
saarella, jonne amerikkalaiset
sotilaat nousevat maihin. Vastassa ovat asemiinsa kaivautuneet japanilaiset sotilaat, mutta elokuvan painopisteen ei
voi sanoa olevan taisteluiden
kuvaamisessa, ei ainakaan perinteisellä tavalla.
Tähtikaarti
Elokuvan ohjaaja Terrence Malick ohjasi ensimmäisen elokuvansa 20 vuoteen ja
onnistui keräämään mukaan
todellisen tähtikaartin näyttelijöitä: Sean Penn, Adrien
Brody, Jim Caviezel, Nick
Nolte, John Travolta ja monia muita Hollywoodin parhaimmistoon kuuluvia. Malickin maine oli sellainen, että
kukaan näyttelijä ei miettinyt
kahta kertaa kuultuaan hänen
tekevän uutta elokuvaa. Ma-
Tulikomentoja 1/2013
lick oli noussut kuuluisuuteen 1970-luvulla Julma maa
(Badlands) -elokuvallaan, joka tuli Suomenkin televisiosta
alkuvuodesta. Hänen ohjaustyylinsä eroaa monista muista
siinä, että elokuva seuraa lukuisia yksilöitä ja luonto ja ihmisen suhde siihen ovat elokuvan teemasta huolimatta usein
suuressa roolissa.
Miksi sodimme?
Veteen piirretyn viivan taistelevat amerikkalaiset ovat kaikkea muuta kuin karskeja sankareita. Tiedustelijoiden ilmeet heidän saatuaan käskyn
edetä varmaan kuolemaan on
vaikuttava kokemus. Amerikkalaiset sotilaat eivät ole Full
Metal Jacketin murrettuja yksilöitä sodassa tai Sotamies Ryanin karskeja sankareita oikealla asialla, vaan pelokkaita miehiä, jotka tietävät, että monet
heistä kuolevat tai haavoittuvat näissä taisteluissa. Taistelut esitetään elokuvan alussa
lyhyinä ja väkivaltaisina pätkinä, joissa japanilaiset tuskin
edes vilahtavat muuten kuin
ollessaan poteroissaan ja kaukana horisontissa liikkuessaan.
Elokuvan ansiot eivät olekaan
taistelukuvauksissa vaan niiden välissä olevissa hetkissä,
jolloin sotilaat liikkuvat itselleen täysin oudossa viidakkoympäristössä odottaen pelolla
seuraavaa kohtaamista vihollisen kanssa. Sotilaiden päällimmäisenä ajatuksena ei ole
sankaruus tai isänmaan puolesta taisteleminen vaan enemmänkin hämmennys: miten ja
miksi he ovat tässä tilanteessa,
tappamassa muita ihmisiä tuhansien kilometrien päässä kotoaan?
Jokainen elokuva on myös
aikansa lapsi ja varmasti myös
1990-luvun teemat ovat läpäisseet elokuvan. Sen voi
siis nähdä heijastelevan myös
amerikkalaisten tuntoja heidän osallistumisestaan lukuisiin kotirintamalla vähemmän suosittuihin sotiin, vaikka toisesta maailmansodasta
puhutaankin usein viimeisenä ”oikeana” sotana – ”hyvät
amerikkalaiset vastaan pahat
fasistit”.
Luonto ja sota
Elokuvan vaikuttavin kohtaus sodan järjettömyydestä löytyy kohtauksesta, jossa
amerikkalaiset sotilaat vaeltavat viidakossa ja heitä vastaan kävelee saaren paikallinen asukas, joka täysin heistä
piittaamatta jatkaa matkaansa
sotilaiden ohitse. Saarelaista
ei voisi vähempää kiinnostaa
amerikkalaissotilaiden läsnäolo tai käynnissä olevat taistelut. Kohtaamisen voi nähdä
myös allegoriana ihmisen ja
luonnon suhteesta: siinä missä länsimaalainen ihminen
suorastaan pelkää luontoa, on
saarelainen osa sitä eikä sen
ulkopuolinen tekijä.
Vihollisen inhimillinen
puoli
Osapuolten kohtaaminen lähietäisyydeltä näytettynä on
lopulta äärimmäisen hämmentävää. Aikaisemmin etäältä kuvatut japanilaiset ovat lähietäisyydeltä samanlaisia kuin
kaikki muutkin sotilaat. Osa
jatkaa taistelua osan antautuessa, he itkevät kuolleitten tovereittensa puolesta, osa vain
seisoo lamaantuneena paikoillaan. Eräs sotilas istuu kaiken
keskellä meditoiden ja sulkien itsensä sodan ulkopuolelle.
Myyttinen kuvaus viimeiseen
asti taistelevista japanilaisista ja kaikkensa keisarin eteen
antavista sotilaista puretaan ja
heidän inhimillinen selviytymistä haluava ja kuolemaa pelkäävä puolensa tuodaan esiin.
Veteen piirretty viiva pitää nähdä kokonaisuutena ja
muunakin kuin sotaelokuvana. Se on myös näkemys ihmisen toiminnasta ääriolosuhteissa ja luonnon kiertokulussa. Nationalistisen uhoamisen
purkaminen pois elokuvasta ja
Malickin tinkimätön näkemys
pitävät sen todennäköisesti
pitkään parhaiden sotaelokuvien joukossa.
27
Vedettävät tykit
Intian Puolustusministeriö
on 5. marraskuuta lähettänyt
hankintapyynnön Yhdysvaltain
hallitukselle 145 M777-haupitsin
myymiseksi Intialle. Kaupan
hinta on 647 MUSD. Varsinainen
kauppasopimus on tarkoitus
allekirjoittaa maaliskuussa 2013 ja
toimitukset alkaisivat vuoden 2014
aikana. Aseilla on tarkoitus varustaa
kaksi vuoristodivisioonaa. (Jane´s
Defence Weekly, 14 November
2012)
Ajoneuvotykit
Venäjällä kehitetään kolmea uutta
panssaroitua ajoneuvoalustaa:
Armata-taistelupanssarivaunualustaa,
Kurganets-rynnäkkövaunualustaa ja
Boomerang-panssariajoneuvoalustaa.
Näistä ainakin kahta jälkimmäistä
on tarkoitus käyttää myös
tykistöratkaisuissa. Kurganetsalustalle suunnitellaan 120 mm
kranaatinheitinpanssarivaunua
ja Boomerang-alustalle120 mm
kranaatinheitinpanssariajoneuvoa
sekä mahdollisesti myös 152 mm
ajoneuvohaupitsia. (International
Defence Review, November 2012)
Intialainen Tata on pyytänyt Intian
Armeijaa testaamaan 155 mm 52
kaliiperista kuorma-autoalustalle
asennettua tykkiä, jota se on
kehittänyt 5 vuotta. Aseen prototyyppi
esiteltiin 3. joulukuuta 2012.
Tata-yhtiö uskoo tykin täyttävän
vaatimukset, jotka on asetettu 814
ajoneuvotykin kokonaishankinnalle.
(Jane´s Defence Weekly, 19
December 2012)
Ohjukset
Syyrian armeija on käyttänyt Scudohjuksia taistelussa kapinallisia
vastaan joulukuun alusta alkaen.
20.12.2012 ohjus osui Maran
läheisyyteen, noin 20 km etäisyydelle
Turkin rajasta. (Jane´s Defence
Weekly, 19 December 2012, 2
January 2013)
Intialaisella AGNI II -ohjuksella tehtiin
elokuussa 2012 menestyksellinen
lentotesti. Ohjuksen kantama on 2000
km. (Military Technology, 10/2012)
uutisia
Uusiin tehtäviin
Everstiluutnantti Pekka Purtonen Maavoimien esikunnasta Kanta-Hämeen aluetoimiston
päälliköksi 1.1.2013. Majuri Petri Lehtisalo Maavoimien esikunnasta Pääesikuntaan 1.1.2013.
28
Vuosituhannenvaihteen
tykistötrendit
TEKSTI: JAAKKO BERGQVIST, KUVA: VILLE VETTENRANTA
Vanhastaan on totuttu ajattelemaan, että tuliasemapuolella
tykistö on kanuunoita ja haupitseja. Tulenjohtajatkin on
luettu kokonaisuuteen, mutta
kaikki muu onkin ollut vain
tykistötoiminnan
apupuuhastelua. Viimeksi kuluneina
kahtenakymmenenä vuonna
on kuitenkin tapahtunut paljon muutoksia. Tykkien liikkuvuutta ja ammunnan nopeutta on lisätty, tykkejä on
varustettu latausautomaatein,
tutkat ovat tulleet laajasti
käyttöön eri tehtävissä, tulenjohtoa ilmasta käsin on kehitetty muun muassa ottamalla
käyttöön UAV-koneita, on kehitetty täsmäammuksia ja ammusten kantomatkoja on lisätty perävirtaus- ja rakettiavusteilla. Laserohjatut täsmäammukset, kuten Copperhead,
Excalibur ja Krasnopol, ovat
lisänneet
osumatarkkuutta.
On suunniteltu myös erilaisia kuorma-ammuksia, mutta
rypälekranaatit ovat nyt kiellettyjä Ottawan sopimuksen
mukaisesti. Tykistönkuvaan
ovat tulleet myös raketit ja ohjukset. Niinpä esimerkiksi Kiinassa ohjusjoukkoja kutsutaan
maan toiseksi tykistövoimaksi.
On syntynyt aivan uusia
kokonaisuuksia, kun tykkipattereita, -patteristoja ja -rykmenttejä on täydennetty erikoisajoneuvoin. Johto-, viestintä- ja sääasemat ovat omissa ajoneuvoissaan tai helposti
liikutettavissa konteissa. Itse
tykit ja ammusvaunut siirtyvät paikasta toiseen huomattavalla maantienopeudella ja
tykit saadaan ajosta ampumavalmiuteen parissa minuutissa. Eriasteinen tykkien panssarointi tarjoaa miehistölle
tehokasta suojaa. Myös poistuminen ampumapaikalta tapahtuu nopeasti. Tuliasema
siirtyy ennen kuin viimeiset
laukaukset ovat maalissa, sillä
vastapuolen tutkat paljastavat
ampumapaikan
muutamissa sekunneissa. Kehittyneen
elektroniikan myötä nykyisin
myös yksittäiset tykit pystyvät
toimimaan itsenäisinä tuliyksikköinä.
Tykistö käsitteenä on niin
ikään laajentunut. Vanhojen
putkien lisäksi siihen kuuluvat nykyisin myös raskaat
kranaatinheittimet ja raketit/
ohjukset. Vanhaan hyvään aikaan kranaatinheittimet olivat
”rännipattereita”. Nyt eletään
uutta aikaa. Yleisesti näyttää,
että raskaat 120 mm heittimet
on siirretty tykistöön, kun taas
kevyet heittimet, 81 mm ja
60 mm, ovat jääneet jalkaväen käyttöön komppanioitten
tulitueksi. Raskaat kranaatinheittimet ovat myös lähestyneet tykkejä. Ne ovat rihlattuja, takaaladattavia ja niillä voidaan ampua myös suorasuuntauksella. Raketit ja ohjukset,
joita voidaan ampua samalta
lavetilta, ovat puolestaan moninkertaistaneet tykistötulen
ulottuvuuden vanhaan tykkikalustoon verrattuna.
Kaluston kehittämistä
ohjailee hinta
Tykistöjärjestelmien uusiminen ja täysin uusien tykkien
tulo markkinoille on varsin
hidasta, sillä kaluston kehittämistyö on pitkäaikainen hanke ja näinä niukkojen budjettien aikoina kehitysmäärä-rahojen niukkuus on johtanut
erilaisiin uusvanhoihin ratkaisuihin. Kun ratkaisevaa on
lopputuotteen hinta, on innovatiivisessa tuotekehittelyssä usein hyödynnetty vanhoja
komponentteja yhdistelemällä
niitä uudella tavalla. Niinpä
aiemmin käytössä hyväksi havaittu tykkiosa on istutettu ylijäämäpanssarin runkoon, jol-
loin on syntynyt uusi telatykki
tai tykki on asennettu raskaan
maasto-kuorma-auton rungolle, jolloin on saatu aikaan nopeasti liikkuva pyörävetoinen
SP-tykki.
Valtaosa maailmalla käytössä olevista 105–155 mm
tykeistä on edelleenkin toisen maailmasodan perua. Nyt
näyttää siltä, että pääosa kalustosta tulee olemaan 155-millisiä. Tykkien tehoa on koko
ajan kasvatettu lisäämällä putken pituutta, ja yhä yleisemmin pyritään 155mm/52 cal
-tykkeihin. Suuntausta tukevat NATOn yhtenäiset A-tarvikenormit. Hyvä esimerkki
siirtymisestä 155 mm kaliiberiin on esimerkiksi Intiassa venäläisen 130 mm tykin
muuttaminen 155-milliseksi.
Intialaiset sovittelevat myös
neuvostoaikaista 130 mm M46 -tykkiä taistelupanssari Arjunin telarungolle Catapult
Mk I -telatykiksi. M-46-tykkejä hankittiin vuoden 1960
jälkeen noin 800 kappaletta.
Uutta 155 mm/52 cal -tykkiä
edustaa Tatan maastokuormaautoon asennettu ase. Sillä Tata aikoo osallistua Intian tykistön hankintakilpailuun, joka
erilaisten skandaalien takia on
kestänyt yli 20 vuotta. Tykistön hankintatarve on nyt noin
820 tykkiä.
Laajempaan käyttöön sen ottivat USA:n tykistö ja merijalkaväki.
Tykin suosio on koko ajan
kasvanut. Vuoden 2012 lopulla tilauksessa oli 1 071 tykkiä.
Nyt sitä valmistetaan Yhdysvalloissa, mutta jatkuvasti tiettyjä erikoisosia tehdään Englannissa. Muun muassa Intia
haluaisi paikata suurta tykkitarvettaan ja ostaa 145 M777
-tykkiä. Tulivoimaa tarvitaan
myös muualla, kuten viidakossa, missä kuljetusolosuhteet
ovat vuoristoakin hankalammat. Italialaiset ovat tuoneet
markkinoille
105-millisen
haupitsin, Model 56 Pack Howitzerin, jota on myyty yli 25
maahan. Se voidaan nopeasti
purkaa 11 helposti kuljetettavaan osaan ja purkamiseen kuluu vain kolmisen minuuttia.
Ase ei kuitenkaan ole kovin
tehokas, sillä sen pisin kantomatka on vain 11 kilometriä.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä tykkien perinteiset kaliiberit ovat olleet 122 mm, 130
mm ja 152 mm. Kun kiinalaiset (NORINCO) alkoivat
kopioida neuvostoaseita, kaliiberit olivat samat kuin alkuperämaassa.
Molemmat
maat ovat kuitenkin aseviennissään siirtyneet kansainväliseen vakiokaliiberiin eli 155
milliin, jolloin aseet pystyvät
käyttämään NATO:n luokit-
telemia
ammustarvikkeita.
NORINCO on myös kehittänyt neljä tonnia painavan
AH4 155 mm/39 cal -tykin
kilpailemaan BAE Systemsin M777-tykin kanssa kansainvälisillä markkinoilla. Eri
mailla on myös mielenkiintoa tykkien jatkuvaan kehittämiseen. Hyvä esimerkki on
Japani, jonka aseistautumista
rauhanperustuslaki on tiukasti ohjannut. Nyt suunta on
muuttunut alueen uhkakuvien täsmennyttyä. Niinpä Japani on kiinnostunut yhdessä
Englannin kanssa 155-millisen itseliikkuvan, automaattilatauksella varustetun tykin
kehittämisestä.
Kevyt 155mm/39
cal -haupitsi
myyntimenestys
Vedettävät tykit varustetaan
yhä useammin myös apumoottorein, jotta ne pystyvät
taistelutilanteessa siirtymään
lyhyitä matkoja omin voimin.
Mutta on runsaasti paikkoja,
joihin eivät itseliikkuvat tykit
pääse. Niihin ei usein ole mahdollista viedä vedettäviäkään
tykkejä perinteisesti hinattuina. Suosittu kuljetusmuoto
esimerkiksi Afganistanin vuoristossa on ollut kuljetus helikopterin ulkoisena lastina.
Useat 155-milliset ovat kuitenkin liian raskaita tällaiseen
kuljetukseen. Siksi englantilaisen BAE Systemsin valmistama M777 155 mm/39 cal
-haupitsi, joka painaa vain
4 200 kg, on uusi suosikki.
Tulikomentoja 1/2013
Paikallisesti palvelee: Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna
29
KIRJALLISUUTTA
Kranaatinheittimen tarina
Eversti Jyri Paulaharjun ja
sotakamreeri Teuvo Mahrbergin yhteistyönä toimitettu Kranaatinheittimen tarina
– katapultista AMOKseen on
mielenkiintoinen kirja ja alansa harvinaisuuksia. Näin laajaa
ja kattavaa teosta tästä aiheesta ei ole tietääkseni Suomessa
aikaisemmin julkaistu. Mainittakoon, että teos ei kerro
vain suomalaisen kranaatinheittimen tarinaa, vaan kirjan
sivuille on koottu tämän aseen
maailmanlaajuinen historia.
Kirja on 230-sivuinen ja
runsaasti kuvitettu. Sisällön
kokoaminen on varmasti vaatinut suurta aiheeseen paneutumista ja paljon tutkimustyötä. Jyri Paulaharju toteaakin,
että kranaatinheittimen tarina
perustuu lukuisiin eri lähteisiin ja historiallisiin tapahtumiin eri puolilla maailmaa.
Teos antaa selkeän kuvan
kranaatinheittimen kehityksestä kautta historian. Kaarituliaseiden, kuten tykistön ja
kranaatinheittimien historia
lasketaan alkavan jo vuonna
400 eKr., kun kreikkalaisten ja
karthagolaisten kamppailussa
Sisiliassa ammuttiin kivenlohkareita heittokoneilla eli katapulteilla.
Lukijan kannalta katsoen
varmasti mielenkiintoisimpia
uutisia
Niinisalossa jälleen
kansainvälisiä koulutettavia
Maavoimat antoi jo perinteeksi muodostunutta tykistön erikoiskoulutusta 28 ulkomaalaiselle sotilaalle
Tykistöprikaatissa 13.–19.1.2013. Koulutukseen osallistui
Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sotilaita, jotka koulutuksensa jälkeen lähtevät tukemaan Afganistanissa tapahtuvaa Afganistanin kansallisarmeijan (ANA) koulutusta.
Koulutus perustuu suomalaisten erityisosaamiseen neuvostovalmisteisen 122 H63
-tykistökaluston käsittelyssä
ja ammunnassa.
Sotilaiden kouluttaminen
on osa kriisinhallintaoperaatio ISAF:n MAT-ohjelmaa
(Military Advisor Training,
entinen OMLT), jonka tavoitteena on Afganistanin
turvallisuusrakenteiden pysyvä kehittyminen maan vakauden parantamiseksi.
Afganistanin oman armeijan koulutuksella pyritään yhtenäistämään ANA:n
30
toimintatapoja vastaamaan
ISAF-operaatioon osallistuvien maiden joukkojen ja sotilaiden toimintatapoja. Koulutustapahtumat vahvistavat
osallistuvien maiden välistä yhteistoimintaa erityisesti
kriisinhallinnan alalla.
Koulutus aloitettiin Suomessa elokuussa 2008 ja toteutettiin nyt kymmenettä
kertaa. Tähän mennessä Suomi on kouluttanut Tykistöprikaatissa ulkomaalaisia tykistökouluttajia Afganistaniin
yhteensä 207 sotilasta yhdeksästä eri maasta.
ovat ne sivut, joissa kerrotaan
suomalainen kranaatinheittimen ”tarina” – niin rauhan
kuin sodan aikana. Sitä lukiessa tulikin mieleen kysymys:
kuinka moni entinen ja nykyinen krh-mies tuntee suomalaisen kranaatinheittimen historiaa?
Kirjassa selvitetään myös
suomalaisen AMOS-asejärjestelmän suunnittelu- ja valmistusvaiheita. Kirjasta on myös
kattava kirjoitus Tampellan ja
Soltam-yhtiön yhteistyöstä ja
sen tuloksista.
Sotien jälkeen Suomen
Puolustusvoimat eivät tunnetuista syistä tehneet uusia
asetilauksia. Tämän takia esimerkiksi Tampellan Aseosasto ajettiin alas. Tietoa ja osaamista kyllä oli, piti vain löytää
uusi kumppani ja uudet markkinat. Kaivattu kumppani löytyi Israelista 1950-luvun alussa. Alkavaa yhteistyötä varten perustettiin yhtiö nimeltä
Soltam Ltd.
Yhtiön toiminta oli kovin
salaperäistä, Soltamista ei paljon julkisuudessa hiiskuttu, ei
ainakaan ensimmäisinä vuosina. Kuten kirjassakin mainitaan, yhteistyö Israelin – Soltamin – kanssa päättyi virallisesti 15.8.1974. Vai päättyikö?
Joka tapauksessa yhteistyö
antoi paljon uusia ideoita ja
arvokasta kokemusta esimerkiksi uusien heitinmallien ja
ampumatarvikkeiden kehittämistä varten – sekä suomalaisille että israelilaisille.
Teoksen tekijät ovat monille tuttuja henkilöitä ja kirjoittajia. Yleisesikuntaeversti Jyri
Paulaharju on koulutukseltaan
kenttätykistöupseeri ja sotahistorioitsija. Hän oli Suomen
Tykistömuseon tutkimusjohtajana vuosina 2003–2008.
Sotakamreeri Teuvo Mahrbergillä on vankka kokemus museoalalta. Hän on toiminut
muun muassa Suomen Tykistömuseon johtajana vuosina
2003–2008.
Kirjan on painanut Kariston Kirjapaino Oy ja se on
myynnissä muun muassa Museo Militarian myymälässä.
Olavi Waljakka
Eikö kertausharjoituskäskyä kuulunut?
MPK Satakunta järjestää
tulenjohtokoulutusta
Maanpuolustuskoulutuksen
(MPK) Satakunnan koulutus- ja
tukiyksikkö (KOTU) järjestää Tykistöprikaatiin tukeutuen Tulenjohto- ja viestikurssin 16.3.2013–
17.3.2013 Niinisalossa. Kurssin
kohderyhmänä ovat tulenjohto
tai viestikoulutuksen saaneet sekä
muut asiasta kiinnostuneet reserviläiset. Tavoitteena on, että kurssin suorittaneet hallitsevat kenttätykistön sekä kranaatinheittimistön
epäsuoran tulen johtamisen. Kaksipäiväisen koulutuksen toinen päivä on kalusto- ja teoriakoulutusta
sisältäen mahdollisesti myös simulaattoriosuuden. Toinen päivä on
käytännön harjoittelua maastossa.
Yöpyminen tapahtuu kasarmimajoituksessa ja ruokailut varuskunnan muonituskeskuksessa.
Ilmoittautuminen: www.mpk.fi
24.2.2013 mennessä.
Lokakuussa 2013 järjestetään
kurssi Kiväärijoukkueen sekä tulenjohtoryhmän taistelu. Kurssi
on ensisijaisesti suunnattu jalkaväki- tai tulenjohtokoulutuksen saaneille ja toteutetaan maastoharjoituksena Hämeenkankaan maastossa. Tavoitteena on harjoitella kiväärijoukkueen ja tulenjohtoryhmän
taistelua raskaan tulen tukemana
eri taistelutilanteissa. Ilmoittautuminen www.mpk.fi -sivujen kautta.
Kurssit tarjoavat erinomaisen
mahdollisuuden kerrata ja päivittää
tietoja ja osaamista näinä aikoina, jolloin kertausharjoituksia ei juuri ole.
Lisätietoja antaa kurssinjohtaja
Ari Knuutila, 0400 233 430, ari.
[email protected] sekä viestiosuuksien osalta Raimo Ojala, 050
5685 360, [email protected].
Tervetuloa!
2013 – UUTUUSMATKOJA
JA MUITA SUOSITTUJA KOHTEITA
RAVINTOLA SEISKA
Avoinna ark. 8-15, muulloin tilauksesta
Lounas noutopöydästä arkisin klo 10.30-13.30
Kokoukset ja koulutuspäivät sujuvasti:
- useita kokouskabinetteja
- peruskokoustekniikka
- tilava saunaosasto ja ruokailutila
soveltuu myös kokouskäyttöön
Perhejuhlat helposti, kysy tarjous.
Teemme yhteistyötä Suomen Tykistömuseon kanssa ja tarjoamme kaikille
aselajikilloille mahdollisuuden retkiensä
yhteydessä edulliseen ruokailuun.
A-oikeudet. Ota yhteyttä.
RAVINTOLA SEISKA
Suomen kasarmi rak 7
13130 Hämeenlinna
Puh: (03) 67 43 433 tai 040 451 5229
www.kerhoravintolaseiska.fi
S-posti: [email protected]
Tulikomentoja 1/2013
Matka Armeniaan 15.–22.4. Jouni Lehtimäki 1 350 €
Berliinin matka 2.–5.5. Asko Kilpinen 835 €
Sotahistoriallinen matka Viipuriin 4.–5.5. Eeva Tammi 269 €
Matka Dubliniin UUTUUS 14.-18.5. Vuokko Sivuranta 815 €
Suomalaiset Leningradin porteilla 1941–44
15.–17.6. Göran Lindgren 413 €
Arkangeli UUTUUS 24.–29.6.
Pentti Lehtimäki ja Eino Siuriainen 1 093 €
Krakova-historiaa Euroopan sydämessä
16.–19.7. Pentti Lehtimäki 735 €
Karjalan Kannas-Konevitsan luostari
28.–30.6. Juhani Vakkuri 434 €
Äänislinna-Syväri-Kizhi 6.–10.7. Eeva Tammi 685 €
Saarenmaan Oopperapäivät 22.–28.7.
useita aika- ja hintavaihtoehtoja
Kesäinen kaupunkiloma Vilnassa 20.–25.8. 399 €
Volgan risteily, luxus-hytit 19.–29.9.
Seppo Kanerva ja Pentti Lehtimäki alk. 1 980 €
Majoitus 2hh, puolihoito, sisältää viisumin.
KYSY MYÖS TARJOUSTA HALUAMAASI FORMULAKISAAN!
Välitämme myös pelkkiä kisalippuja.
Ota yhteyttä 09-444774 tai vihdin.liikenne@clarinet.fi
Tutustu myös muuhun tarjontaamme nettisivuillamme
www.vihdinliikenne.fi tai pyydä esite.
31
Vuosi
varusmiespalveluksessa
AKSELI JOKINEN JA SIRKKA OJALA
Tamperelainen 20-vuotias vänrikki Akseli Jokinen kotiutui
Tykistöprikaatista 4. tammikuuta. Tykistöprikaatin Kilta muisti Akselia hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta killan
stipendillä ja kunniakirjalla.
Akseli Jokinen aloitti varusmiespalveluksensa Tykistöprikaatissa tammikuussa 2012.
Akseli kertoi pohtineensa ennen kutsuntoja pitkään, minkä joukko-osaston valitsisi palveluspaikakseen. Vaihtoehtoisia joukko-osastoja oli tuolloin
kolme: Satakunnan Lennosto
Pirkkalassa, Panssariprikaa-
ti Parolassa ja Tykistöprikaati
Niinisalossa. Pohdinnan jälkeen Tykistöprikaati vei kuitenkin voiton, koska tykistö
kiinnosti eniten ja Akseli halusi päästä omin silmin näkemään, miltä tykistötuli näyttää. Myöhemmin selvisi, että
eniten tykistötulta näkee tulenjohdossa, joten näin koulu-
tushaarakin oli helppo valita.
Myös tulenjohtokoulutuksen
fyysisyys houkutteli.
Akseli oli päättänyt jo ennen palvelukseen astumista
ottaa kaiken irti varusmiespalveluksesta eli palvella vuoden
ajan. Hän uskoo, että saatu
johtajakoulutus on tulevaisuudessa hyödyllinen. Akseli onkin siis tyytyväinen, että valitsi
vuoden palveluksen. Palvelusaikanaan hän ehti saada paljon
uusia kavereita, joihin ei muuten puolessa vuodessa olisi ehkä ehtinyt tutustua.
Kirkkojärven marssi jäi
pysyvästi mieleen
Tykistöprikaatin Kilta luovutti stipendinsä vänrikki Akseli Jokiselle
Tykistöprikaatin kotiuttamistilaisuudessa Niinisalossa 3. tammikuuta. Stipendin luovutti killan puheenjohtaja Kalervo Salonen.
Kuva: Hannu Vettenranta.
Akseli toteaa, että RUK:uun
pääseminen oli todella hieno
asia. Siellä ollessaan hän pääsi
tutustumaan samanhenkisiin
ihmisiin eri puolelta Suomea
ja sai matkaevääksi useita hienoja kokemuksia, joista yksi mieleenpainuvimmista oli
Kirkkojärven marssi.
uutisia
Sotilasläänin komentajan vierailu
Riihimäen Seudun Tykistökilta sai vieraakseen viime
vuoden marraskuun 22. päivä tuoreen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan.
Prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti vieraili killan
järjestämässä tilaisuudessa ja
kertoi kiltalaisille Puolustusvoimauudistuksesta ja maavoimien uudistetusta taistelutavasta. Esitelmä oli varsin
kattava ja oli omiaan rauhoittamaan julkisuudessakin
32
esiintyneitä puheita Puolustusvoimien toimintakyvyn
alasajosta. Päällimmäisenä illasta jäi mieleen se, että supistukset ovat hyvin harkittuja ja
perusteltuja eikä uudistus tule vaikuttamaan koulutettavien varusmiesten määriin.
Killan puheenjohtaja Juha Vatsia
luovuttaa Parkatille kranaattimaljan. Kuva: Sami Saarinen.
Akseli kertoi että RUK:in
omaisten vierailupäivänä sattui myös mieleenpainuva tapaus, kun hänen isänsä, äitinsä, sisarensa ja serkkunsa
tulivat käymään Haminassa.
Isä oli huomannut, että hänen RUK:n aikainen tupansa
oli ollut lähes Akselin tuvan
vieressä. Isän ollessa RUK:ssa
1980-luvun alussa tiloissa oli
ollut kurssin 164 Kranaatinheitinkomppania.
Positiiviseksi asiaksi Akseli
kokee sen, että palvelusaikana
esiintymiskynnys suuren joukon edessä on huomattavasti
madaltunut. Ennen hän saattoi
jännittää hieman esimerkiksi
pitäessään koulussa esitelmiä.
Myös kartanlukutaito kehittyi, ja nykyään kartan lukeminen onkin helppoa entiseen
verrattuna. Akseli toteaa, että on hyvin tärkeää hallita tuo
yleissivistykseen kuuluva taito.
Johtamiseen hän sai mielestään
myös hyvät valmiudet.
Palveluksen lopussa saatu
Tykistöprikaatin killan stipendi oli Akselille mieluisa yllätys
ja rohkaisee hyviin suorituksiin myös siviilielämässä.
Heti armeijan jälkeen Akseli pääsi mukaan työelämään, kun hän aloitti työn
McDonald’silla. Jatkosuunnitelmissa on pyrkiä kevään
2013 hauissa opiskelemaan
markkinointia Tampereen yliopistoon.
uutisia
Maanpuolustuskorkeakoulu
täytti 20 vuotta
Maanpuolustuskorkeakoulussa juhlittiin 11.–12. tammikuuta sotatieteellisen yliopiston kahden vuosikymmenen mittaista taivalta.
Maanpuolustuskorkeakoulu
aloitti toimintansa vuoden
1993 alussa. Virallisesti korkeakoulun vuosipäivä on 14.
tammikuuta.
Vuosipäivän myötä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina vuosina 2009–13 toiminut kenraalimajuri, FT Vesa Tynkkynen siirtyi toisiin
tehtäviin. Uutena rehtorina
aloitti lippueamiraali Veijo
Taipalus, joka siirtyi korkeakoulun johtoon Merivoimien
esikuntapäällikön tehtävästä.
Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy
Puhelin 03 626 220
Puolustusvoimien strateginen
kumppani Millog Oy vastaa
maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista,
modifikaatioista ja kunnossapidosta
sekä osallistuu maavoimien
materiaalihankkeisiin.
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
www.millog.fi
Tulikomentoja 1/2013
33
Lakkautettu rannikkotykistö
VELI KAURANEN
Vapaussodan jälkeen jäi Suomenlahden pohjoisrannalla ollut vahva venäläinen rannikkotykistö Suomen haltuun. Suomi ryhtyi vähitellen kehittämään edelleen Suomenlahden
linnoittamista. Vuonna 1921
tehdyn Geneven sopimuksen
mukaan Suomi sitoutui pitämään Ahvenanmaan linnoittamattomana. Sen sijaan itäisin
linnoitus, vahva Inon linnake
itäisellä Suomenlahdella oli lähellä Venäjän rajaa ja Pietaria.
Laatokkka oli ollut Venäjän sisäjärvi ja siksi linnoitta-
matta. Nyt se oli maiden rajalla ja Suomi alkoi vähitellen
linnoittaa sen pohjois- ja länsirantaa sekä saaristoa. Pattereita Laatokalle rakennettiin
1920-luvulla yhteensä 16.
Ennen talvisotaa valmistui
vielä Kaarnajoen patteri jonkin matkaa rannikolta sisämaahan siten, että se saattoi
tukea tulellaan myös maarintaman taisteluita.
Rannikkotykistö on osa
rannikkopuolustusta, johon
osallistuvat merivoimat ja liikkuvat rannikkojoukot, muun
muassa rannikkojääkärit ilmavoimien tukemina. Rannikkotykistön rungon muodostivat
kiinteät, suurikokoiset, pitkäkantamaiset tykit, jotka ampuivat räjähtäviä ammuksia.
Tykkeihin liittyy monimutkainen järjestelmä liikkuvien
maalien ampumiseksi. Helsingin edustalla Kuivasaaren
linnakkeella sekä Örössä on
12-tuumainen (305 mm) rannikkotykki.
Suomen rannikkotykistö
kuuluu nykyään merivoimien
alaisuuteen. Se huolehtii yh-
dessä merivartioston kanssa
jatkuvasta tutka-, tähystys- ja
vesikuunteluvalvonnasta. Rannikkolinnakkeet on varustettu
130 mm:n ja 100 mm:n tornikanuunoilla, joiden kantama on nykyisillä ammuksilla
ja kranaateilla parhaimmillaan
noin 30 km sekä tulevilla ammuksilla jopa 40 km.
Suomen rannikkotykistöjoukko-osastot on lakkautettu. Jopa Rannikkotykistökoulukin lakkautettiin. Ne on
korvattu muutamilla rannikko-ohjuspattereilla.
Kotkan Rannikkopatteristo (KotRPsto)
Turun Rannikkotykistörykmentti (TurRtR)
Patteristo sijaitsi Suomenlahden itäisimmässä saaristossa itärajalta
aina Loviisan edustalle. Patterit sijaitsivat Kirkonmaan ja Rankin saaressa. Vanhankylänmaassa oli vartiolinnake. Loviisan edustalla oleva
Orrengrundi kuului orgaanisesti Suomenlinnan Rannikkotykistörykmenttiin mutta oli huollollisesti alistettu Kotkan Rannikkopatteristolle.
Haapasaaressa on vielä merivalvontatutka. Esikunta ja Esikuntapatteri oli sijoitettu Kyminlinnaan. Sotilassatama oli Kuusisen saaressa.
Turun Rannikkotykistörykmentti vastasi Saaristomeren alueen koskemattomuuden valvonnasta ja turvallisuudesta Hangosta Raumalle
asti. Vastuualue pieneni, kun muodostettiin Hangon Rannikkopatteristo ja Moottoroitu Rannikkotykistöpatteristo Rauman Kuuskajaskarista
liitettiin Vaasan Rannikkopatteristoon. Rykmentin elämään tuli vaihtelua, kun huonokuntoisia linnakkeita poistettiin käytöstä, peruskorjattiin
tai rakennettiin uutta. Rykmentillä oli käytössä seuraavia linnakkeita:
Russarö, Sommarö, Utö, Örö, Janhua, Katanpää, Rihtniemi, Kuuskajaskari, ja Gyltö. Esikunta sijoitettiin ensin parakkikylään, sitten
Linnankatu 61:een ja lopulta Heikkilän kasarmille.
KotRPsto:n lippu
Joukko-osastotunnus
KotRPsto:n risti
Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti (SlRtR)
Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin vastuulla on valtakunnan
alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen Uudenmaan
ja ennen kaikkea pääkaupunkiseudun rannikolla. Sen tehtävänä on
myös tukea muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti on meripuolustuksen tulenkäytön osaaja. Sen perustana on hyvin koulutettu
ja motivoitunut henkilökunta, joka kouluttaa osaavia rannikkojoukkoja
pääkaupungin läheisyydessä. Ajoneuvoihin sijoitetut liikkuvat meritorjuntaohjusyksiköt ja kiinteät pääosin 130 millimetrin tornikanuunoilla
varustetut patterit muodostavat tärkeän osan rykmentin iskuvoimasta.
Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa.
SlRtR:n lippu
Joukko-osastotunnus
TurRtR:n lippu
Joukko-osastotunnus
TurRtR:n risti
Vaasan Rannikkopatteristo (VaaRPsto)
Suomenlinnaan perustettiin 1.12.1952 erillinen Rannikkotykistöpatteristo. Vuoden 1957 alussa nimi muutettiin muotoon Vaasan
Rannikkopatteristo. Patteristolle etsittiin uutta sijoituspaikkaa. Nimestä
huolimatta Vaasa ei ollut sijoitusvaihtoehto, koska siellä toimi vielä
Jääkäripataljoona 1. Sijoituspaikoiksi suunniteltiin Hankoa, Porkkalaa
ja Rauman lähellä oleva Rihtniemeä. Vuoden 1964 alussa määrättiin
Jääkäripataljoona siirtymään Sodankylään. Ensimmäinen etukomennuskunta Patteristosta saapui Vaasaan 1.8.1964. Viimeisenä saapuivat raskaat tykit 27.8.1964.
Patteristo oli moottoroitu rannikkopatteristo. Se osallistui kenttätykistön mukana Rovajärven ampumaleireille. Vaasan Rannikkopatteristo
lakkautettiin 31.12.1998. Patteristo ehti kouluttaa toimintansa aikana
noin 20 800 varusmiestä.
SlRtR:n risti
Hangon Rannikkopattesisto (HanRPsto)
Hangon Rannikkopatteriston tehtävänä oli valvoa Hangon seudun
aluetta ja torjua sen alueloukkaukset. Hangon seutu oli talvisodan jälkeen tehdyn rauhansopimuksen johdosta vuokrattu Neuvostoliitolle.
Myös alueen rannikkolinnakkeet olivat Neuvostoliiton hallinnassa. Jatkosodan alkuvaiheessa Neuvostoliitto Irtautui Hangosta ja alue palasi
jälleen suomalaisten käyttöön. Myös Hangon seudun linnakkeet ovat
olleet sen jälkeen rannikkotykistön käytössä aselajin lakkautukseen
saakka.
HanRPsto:n lippu
34
Joukko-osastotunnus
Hankoniemen risti
VaaRPsto:n lippu
Joukko-osastotunnus
Vaasan Rannikkoristi
Rannikkotykistökoulu (RtK)
Rannikkotykistökoulu oli toiminnassa 1920-luvulla rannikkotykistön
päällystö- ja alipäällystökoulutuksen muotoutumiskautena, 1930–1963
MeriSK:n yhteyteen keskitetyn rannikkotykistön upseeri-, kadetti-, aliupseeri- ja reserviupseerikoulutuksen merivoimakautena, 1963–1969
kokeilukokoonpanoisena yleistykistövaiheena sekä1.9.1969 lähtien
itsenäisenä aselajitarkastajan alaisena sotilasopetuslaitoskautena.
Vuonna 1998 se liitettiin Merisotakouluun
ja lakkautettiin itsenäisenä sotakouluna. Sen
sijoituspaikaksi tuli Suomenlinna mukaan luettuna
Santahaminan tilat, joissa Rannikkotykistökoulu
oli toiminut.
TULIKOMENTOJEN LUKIJAMATKA 30.7.–3.8.2013
ÄÄNISEN JA LAATOKAN YMPÄRI
Äänisen takana on harva käynyt, mitä nyt suomalaiset kaukopartiot tekivät alueelle retkiä jatkosodan aikana.
Alue on aitoa Venäjän Karjalaa, jota turismi ei ole pilannut. Ensi kesänä on ainutlaatuinen mahdollisuus
kiertää sotahistoriallisella matkalla sekä Ääninen että Laatokka.
Tulikomentojen sotahistoriallisen lukijamatkan oppaana toimii jälleen
sotahistorioitsija Juhani Vakkuri. Vastuullisena järjestäjänä on VL-Matkat.
Matka toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan reservipiirien Oltermanni-lehden kanssa,
ja paikkoja on rajallisesti jäljellä. Ohjelma on seuraava:
TIISTAI 30.7.2013
Lähtö Helsingistä bussilla ja rajan ylitys Vaalimaalla. Ajetaan Muolaan ja Kiviniemen kautta Käkisalmeen.
Täältä jatketaan Laatokan rantaa myötäillen Sortavalaan.
Tutustuminen kaupunkiin ja sota-ajan tapahtumiin siellä. Majoittuminen ja illallinen hotelli Sortavalassa.
KESKIVIIKKO 31.7.2013
Ajo Kirjavalahden ja Läskelän kautta Lemettiin, jossa tutustutaan talvisodan taistelupaikkoihin. Lemetistä jatkamme Prääsään.
Sieltä Petroskoihin (Äänislinna), missä tutustumme nähtävyyksiin. Sen jälkeen Kontupohjan kautta Karhumäkeen,
joka oli jatkosodassa tärkeä suomalaistukikohta. Majoittuminen ja illallinen hotelli Onezhskajassa.
TORSTAI 1.8.2013
Matka jatkuu kohti Poventsaa. Poikkeamme Sandarmohin teloituspaikalla, Marskinniemessä ja Stalinin kanavalla.
Sandarmohiin on haudattu yli 9500 Stalinin vainojen uhria, mm. satoja suomalaisia.
Jatkamme Äänisen itäpuolelle. Ohitamme Haapaselän kylän, jossa asti suomalaiset joukot kävivät. Äänisen rannalla käymme
suurehkossa Tsolmuisen kylässä, josta löytyy upeita karjalaistaloja. Jatkamme Pälmän, Pudosgorskiin, Rimskojen ja Pestsanojen
kylät ohittaen laajan Kupetskoje-järven rannalla sijaitsevaan Avdeevon kylään. Täältä edelleen mielenkiintoiseen
Puutoisten kaupunkiin. Kauniin Vodlajoen rannalla sijaitsevassa kaupungissa riittää nähtävää.
Jatkamme etelään. Nikisman ja Gakusgan kylien jälkeen saavumme Vologdan oblastin alueelle.
Käymme kauniissa jokilaaksossa sijaitsevassa maalauksellisessa Saminon kylässä. Täältä jatkamme Vytegran kaupunkiin,
maisema muuttuu avoimeksi ja kumpuilevaksi. Tutustumme Vytegran nähtävyyksiin, kuten ortodoksiseen Ylösnousemuksen
kirkkoon ja sitä ympäröiviin 1700–1800-lukujen vaihteen kauppiastaloihin. Majoittuminen ja illallinen hotelli Vytegrassa.
PERJANTAI 2.8.2013
Aamulla tutustuminen B-440 -sukellusveneeseen. Vytegrasta lähdettäessä ylitämme 1810 avatun Marian kanavan, joka oli sotaaikana suomalaisten kaukopartioiden mielenkiinnon kohde. Ohitamme Megran ja Kendran kylät. Maisemat Ääniselle ovat hienot.
Saavumme Oshtaan, jonka länsilaidalla sijaitsivat suomalaisten asemat sodan aikana. Täältä jatkamme Syvärin rintamaa seuraten Lotinapeltoon ja edelleen Laatokan rantaa seuraten Olhavanjoelle. Tutustumme viikinkien perustaman Venäjän vanhimman
pääkaupungin Staraja Ladogan (Vanha Laatokankaupunki) linnaan.
Ylitämme Nevan ja Pietari ohittaen saavumme Siestarjoelle. Majoitumme Kuokkalassa Repinskajaan.
LAUANTAI 3.8.2013
Ajo Suomenlahden rantaa seuraten Terijoelle ja edelleen Vammelsuuhun ja Raivolaan.
Täältä Kuuterselän kautta Viipuriin, jossa tutustumme kiertoajelulla kaupunkiin. Ostosmahdollisuus.
Viipurista ajamme Vaalimaalle. Helsinkiin saavumme myöhään illalla.
Ajan salliessa tutustumme myös muihin kuin ohjelmassa mainittuihin kohteisiin.
Puolihoidon sisältävän matkan arviohinta on 604 €/hlö 2-hengen huoneessa. 1-hengen huoneen lisämaksu on 90 €.
Mikäli Venäjän hinnastoissa tai valuuttakursseissa tapahtuu muutoksia, matkatoimisto pidättää oikeuden vastaaviin muutoksiin.
Hintaan sisältyy Venäjän viisumin hankinta, mutta ei henkilökohtaista matkavakuutusta. Laskutuslisä 5 €/lasku.
ILMOITTAUTUMINEN OSOITTEELLA:
Vihdin Liikenne Oy, Albertinkatu 22-24 A 2, 00120 Helsinki,
puh. (09) 444 774 tai sähköpostilla: [email protected].
Älä mieti pitkään, sillä matka on täyttymässä nopeasti!
Lukijamatkan aikana näemme paitsi taistelupaikkoja myös useita vanhoja karjalaiskyliä.
OIKEALLA: Äänisen etelärannalla sijaitsevan
Vytegran kaupungin ortodoksinen Ylösnousemuksen kirkko.
Tulikomentoja 1/2013
35
t
a
l
h
u
j
e
Pe r h
co
s - ja
u
t
u
l
u
o
k
,
t
e
s
k
u
o
il la n v ie t o t , k o k
t
la
h
ju
s
y
it
r
y
,
t
a
a
, loun
t
e
d
u
u
is
a
il
t
l
i
a
t
k
c
Puskantie 38, Seinäjoki, puh. (06) 420 4816
www.marttilankortteeri.fi/talli