Katso Lausunnot ja vastineet

Transcription

Tornion kaupunki
Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava
82126637
Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta saadut lausunnot
ja mielipiteet
Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluvaiheen
kuulemisen aineisto (kaavaluonnos) oli yleisesti nähtävillä 2.1.- 1.2.2012.
Kuulemiseen sovellettiin Espoon sopimuksen mukaista kansainvälistä kuulemismenettelyä, jossa Ruotsin valtiolla oli aikaa antaa vastaus 16.3.2012
saakka. Luonnoksesta saatiin 26 lausuntoa ja 7 mielipidettä, joista yhdellä
oli 28 allekirjoittajaa ja toisella 8 allekirjoittajaa. Ruotsin valtion vastaus
kansainvälisestä kuulemisesta saatiin 23.3.2012. Seuraavassa ovat lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät sekä kaavoittajan vastineet.
Sisällysluettelo
1.
1.1
1.1.1
1.2
1.2.1
1.3
1.3.1
1.4
1.4.1
1.5
1.5.1
1.6
1.6.1
1.7
1.7.1
1.8
1.8.1
1.9
1.9.1
1.10
1.10.1
1.11
1.11.1
1.12
1.12.1
1.13
1.13.1
1.14
1.14.1
1.15
1.15.1
1.16
1.16.1
1.17
1.17.1
1.18
1.18.1
1.19
Lausunnot
Lapin liitto
Kaavoittajan vastine
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus:
kalatalousviranomainen
Ilmavoimien Esikunta
Rajavartiolaitos
Museovirasto
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Fingrid Oyj
Haaparannan kaupunki
Pohjoinen tullipiiri
Tornion Energia Oy
Finavia Oyj
Liikennevirasto, Meriosasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö
TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta
Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus Ry
Tornion veneseura ry, Pursi 82 ja Puuluodon kyläyhdistys
Laivaniemen-Kyläjoen kyläyhdistys ry
Pirkkiön osakaskunta
3
3
3
3
6
11
12
13
13
14
14
14
14
14
15
16
16
16
16
16
16
17
17
17
17
17
17
17
18
18
19
19
19
19
20
22
22
22
1
1.19.1
1.20
1.20.1
1.21
1.21.1
1.22
1.22.1
1.23
1.23.1
1.24
23
23
24
25
26
26
27
27
28
1.24.1
1.25
Suomalais- Ruotsalainen Rajajokikomissio
Tornionjoen kalastusalue
Alaraumon jako- ja kalastuskunta
Matkailun edistämiskeskus
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ja Pohjois-Perämeren
ammattikalastajat
Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjanmaa
2.
2.1
2.1.1
2.2
2.2.1
2.3
2.3.1
2.4
2.4.1
2.5
2.5.1
2.6
2.6.1
2.7
2.7.1
Mielipiteet
Erkki, Heikki ja Hannu Koskela
Matti Piessa kalastusoikeuden omistajien puolesta
Jarmo Martin sekä Asko ja Eino Martin
Koivuluodon Leton mökinomistajat, 28 allekirjoittanutta
Markus Keränen, Joukko torniolaisia veneilijöitä, 8 allekirjoittanutta
Lassi Yliniva
Vuonon jakokunta
33
33
33
34
34
34
35
35
35
36
36
36
36
37
38
3.
3.1
3.1.1
3.2
3.2.1
3.3
3.3.1
3.4
3.4.1
3.5
3.5.1
3.6
3.6.1
3.7
Kansainvälinen kuuleminen
Naturvårdsverket
Havs- och vattenmyndigheten
Kustbevaktningen
Norrbottenin lääninhallitus
Bosmina AB Staffan Svanberg
Ida Svanberg ja Örn Taube Katajan, Klauksen, Sipin, Stora
Hamnskärin ja Östar Launinkarin vapaa-ajan asukkaiden puolesta
Nimilista 137 allekirjoittanutta
40
40
42
43
43
43
43
44
45
46
46
46
47
3.7.1
3.8
3.8.1
28
28
29
48
56
61
61
2
1.
Lausunnot
1.1
Lapin liitto
Lausunto 17.1.2012
Suunnittelualueella ovat voimassa Länsi-Lapin seutukaava sekä Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava, joka kumoaa seutukaavassa
osoitetut tuulivoimala -aluevaraukset. Länsi-Lapin merija rannikkoalueen
tuulivoimamaakuntakaavan aluevaraukset perustuvat selvitykseen, jossa
kartoitettiin tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun – Perämeren rannikko- ja merialueilla. Länsi-Lapin maakuntakaava on vireillä ja se
tulee kumoamaan voimaan tullessaan osoitetut tuulivoimala –aluevaraukset.
Länsi-Lapin maakuntakaavaa varten on laadittu Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys. Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän
alue on esitetty tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Maakuntakaavan
valmisteluvaiheessa on esitetty mielipiteitä ja kannanottoja sekä tuulivoimala-alueen poistamiseksi että laajentamiseksi.
Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavassa on tuotu esille Lapin maakuntasuunnitelma 2030, Lapin maakuntaohjelma 2011 - 2014 sekä voimassa
olevat maakuntakaavat. Maakuntasuunnitelman mukaan Lapin energiaratkaisuissa korostetaan uusiutuvan energian tuotantoa tukevien voimalaitosten
toteuttamista.
Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin
merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Lapin liiton virasto pitää Tornion
Röyttän tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmisteluaineistoa selkeästi laadittuna kokonaisuutena ja hyvänä lähtökohtana kaavaehdotuksen laatimiselle.
1.1.1
Lausunto merkitään tiedoksi.
1.2
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lausunto 15.3.2012
Kaava-asiakirjat
Lapin elinkeinon-, liikenne–ja ympäristökeskus esittää, että kaavaasiakirjojen tulee toimia itsenäisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen
kaavoitusmenettelyn tarkoittamina asiakirjoina. Esitettyä raportoinnin laatua
ei voida pitää hyvänä ja MRL:n tarkoittamana. Kaavaselostuksen tulee luoda
edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa ja mahdollistaa osaltaan kaavan laillisuuden arviointi.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
MRL 24.2 §:n mukaan alueiden käytön suunnittelussa eli kaavoituksessa on
huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 9 §:n edellytys kaavan
perustumisesta riittäviin selvityksiin voi tulla tarkasteltavaksi myös VATien
edistämisen näkökulmasta. Kaavan suhdetta VATeihin on arvioitu, mutta
teksti ei avaa MRL:n tarkoittamalla tavalla sitä, onko tavoitteita otettu huomioon niin, että edistetään niiden toteuttamista. Tekstin tulee olla perustelevaa, ei toteavaa. VATien käsittelyssä tulisi keskittyä alueidenkäyttöön vaikuttavien suurten kokonaisuuksien tarkasteluun.
3
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen on yksi
kaavan laillisuuden perusteita.
Suhde maakuntakaavaan
Lapin liitto on lausunnossaan YVA -selostuksesta ottanut kannan, että YVA menettelyssä olleet vaihtoehdot 2 ja 2+ toteuttavat voimassa olevaa maakuntakaavaa. Kaavaluonnoksen rajaus poikkeaa näistä jonkin verran. Lapin
liitto ottanee kannan uuden kaavarajauksen suhteesta maakuntakaavaan,
joka on ohjeena muutettaessa yleiskaavaa. Yleiskaavaa ohjaa myös Lapin
merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan suunnittelumääräykset.
Keskeisiä kysymyksiä ovat, onko tuulivoimaloiden sijoittamisessa tarkasteltu
ryhmittelyvaihtoehtoja, onko tuulivoimalat sijoitettu geometrialtaan selkeään
muotoon ja onko maiseman suuntautuneisuus huomioitu.
Tuulivoimaosayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset
Kaavaselostuksesta tulee ilmetä tuulivoimayleiskaavan erityisten sisältövaatimusten (MRL 77 b §:n 1 momentin kohta 3) mukainen tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto. Tuulivoimaloiden välinen ja tuulivoimaloilta sähköasemaille johtava sähkönsiirto on ratkaisematta kaavakartalla. Mikäli sijainti jää ohjeellisen merkinnän varaan, tulee niin sanotut ei-alueet olla selkeästi turvattu muilla kaavamääräyksillä. Kaapelin toteuttamistapa (suojaus
sähkö/magneettikentän pienentämiseksi) voi myös edellyttää kaavamääräyksen. Sähköaseman luonteen huomioon ottaen olisi sillä suositeltavaa käyttää erityisalueen merkintää energiahuollon alue (EN). Sähköaseman paikka
tulee suunnitella siten, että aluevaraus voidaan osoittaa sitovalla merkinnällä. Sähköaseman kuvaus ja arviointi merkityksestä maisemassa puuttuvat.
Yleiskaavan sisältövaatimukset
Tuulivoimayleiskaavan erityisten sisältövaatimusten lisäksi yleiskaavan on
täytettävä MRL 39 §:n yleiskaavan sisältövaatimukset. Riittävät selvitykset
ja vaikutusten arvioinnit mahdollistavat yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisen arvioinnin. Kaavaselostuksen on hyvä sisältää tarkastelu kaavaehdotuksen suhteesta sisältövaatimuksiin etenkin kaavan kannalta ongelmallisten vaatimusten suhteen. Laadittaessa yleiskaavaa on myös tarkasteltava,
ettei yleiskaava aiheuta maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Kaavamerkinnät ja – määräysten merkitys tuulivoimaosayleiskaavassa
Osayleiskaavassa on määrätty, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan
myöntämisen perusteena (MRL77 a §). Tuulivoimaloiden rakennuslupia käsiteltäessä tutkitaan MRL 136 § eli rakennusluvan edellytykset asemakaavaalueen ulkopuolella. Ilman yleiskaavamääräyksiä voi olla vaikea todeta poikkeamista yleiskaavasta, eikä rakennuslupaharkinnassa ole keinoja MRL
135.1 §:n 1 kohdan mukaiseen kaavanmukaisuuden tarkasteluun ja mahdollisuudet asettaa esimerkiksi ehtoja rakennusluvalle ovat vähäisemmät. Tuulivoimaloiden rakennuslupia käsiteltäessä on erityisen tärkeää kiinnittää
huomiota yleiskaavamääräyksiin ja niiden sanamuotoihin ja kattavuuteen
sekä yleiskaavamerkintöihin ja niiden sitovuuteen. Ohjeelliset merkinnät
antavat mahdollisuuden ratkaista asia myös toisin eli asiaa ei tosiasiassa ole
kaavassa ratkaistu.
Suhde jatkosuunnitteluun
MRL 77 a luvun mukainen tuulivoimayleiskaava on tarkoitettu kaavaksi, jonka perusteella tuulivoimalat voidaan rakentaa rakennusluvan perusteella.
Näin ollen alueelle ei ole tarkoitus laatia asemakaavaa. Tästä tavoitteesta
katsottuna tuulivoima-alueen suunnittelumääräys edellyttää täsmentämistä.
Kaavamääräysten ehdot lisäselvityksille ja niistä saatavien tulosten mukaisille toimenpiteille on harkittava myös suhteessa MRL 77 b §:n edellytykseen
rakentamisen ja muun alueiden käytön riittävästä ohjauksesta yleiskaavassa. Mikäli selvitykset eivät ole riittävän tarkat siten, että yleiskaavaratkaisu
ohjaa em. tavalla riittävästi rakentamista, ei yleiskaava voi sisältää MRL 77a
§:n tarkoittamaa määräystä.
4
Kaavaselostuksessa on hyvä todeta kaavan toteuttamisen tarvitsemat luvat
ja niiden järjestys suhteessa toisiinsa. Rakennusluvan ja vesilain mukaisen
luvan tai rakennusluvan ja ympäristöluvan välillä ei vallinne edellytyssuhdetta. Vesilain tarkoittaman luvan ja mahdollisen ympäristöluvan harkinta ennen rakennusluvan käsittelyä on Lapin ELY-keskuksen käsityksen mukaan
kuitenkin tarkoituksen mukaista. Koska kaavamääräykseen ei voine laittaa
määräystä rakennusluvan ja vesilain mukaisen luvan päättymisjärjestyksestä, tulee kaavaselostuksessa selkeästi kertoa lupien suhde ja järjestys.
Tuulivoimalan purkamisen edellyttäminen
Kaupungin tulee harkita tarvitaanko kaavamääräys, jolla voidaan varmistaa
tuulivoimaloiden purkaminen tuulivoimaloiden toiminnan loputtua.
Kerrosalan osoittaminen
Kaavamääräyksestä olisi hyvä ilmetä, että yleiskaava sallii tuulivoimaloiden
edellyttämän kerrosalan sijoittamisen paikalle. Lieriötornilla toteutettavat
tuulivoimalat muodostavat kerrosalaa (MRL 115 §). ELY -keskuksen käsityksen mukaan kaavassa ei ole välttämätöntä olla sallitun kerrosalan määrää
numeroina, vaan sanallinen toteaminen kaavamääräyksessä on riittävä.
Ympäristöhäiriöt
Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvan meluhaitan välttämiseksi voi olla
tarpeen ohjata tai rajoittaa alueen käyttöä. Melualueen osoittaminen on
myös informatiivisessa mielessä tarpeen. Lisäksi määräyksillä tulee ottaa
huomioon melusta ja muista ympäristöhäiriöistä aiheutuvat rajoitukset tai
reunaehdot.
Muuta
Seveso ll – konsultointivyöhyke: Nyt laaditaan rakentamista ohjaavaa kaavaa eli siis yksityiskohtaista suunnitelmaa. Tässä kaavassa ratkaistaan, voiko
konsultointivyöhykkeelle rakentaa. Näin ollen merkinnän selitys yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioon otettavista seikoista on turha, kuten viittaukset täydennysrakentamiseen. Myös mainittujen lausuntojen pyytämisajankohta on käsillä. Tämän tulee perustua riittävään selvitykseen suuronnettomuusriskeille alttiiden toimintojen sijoittamisesta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä alueilla puuttuu kaavamääräys siitä mitä alueella ei saa tehdä.
Kaava on laadittava siten, että siinä on otettu riittävästi huomioon laiva- ja
veneväylät. Näin ollen tuulivoimaloita ei tule voida sijoittaa paikoille, jotka
eivät jo lähtökohtaisesti ole jo laiva- ja veneväylien sekä niiden turvalaitteiden häiriöttömän käytön ja toiminnan mahdollistavia.
Kaavamääräyksellä edellytetään arkeologisen inventoinnin tekemistä. Olennaista on määrätä myös arkeologisen inventoinnin tulosten huomioon ottaminen. Inventoinnin tulos voi vaikutta sijoitettavien voimaloiden määrään.
Yhteysviranomaisen YVA -selostuslausunnon huomioon ottaminen
Kaavan valmisteluaineistossa ei esitetä riittäviä tai luotettavia selvityksiä ja
vaikutusten arviointia:

merenpohjan käsittelystä

kalastolle tärkeistä alueista, vaelluskalojen vaelluskäyttäytymistä ja
vaellusreiteistä, hankkeen toteuttamisen merkityksestä kalastolle
sekä siitä, millainen kalastus alueella estyy ja millaisin toimenpitein
kalastusta voidaan jatkaa.

maisemavaikutuksista

linnustovaikutuksista

vaikutuksista merinisäkkäisiin

valtion rajan ylittävistä vaikutuksista.
5
Yleiskaavaa ollaan laatimassa siten, että sitä voidaan käyttää rakennusluvan
myöntämisen perusteena. Tällöin sen on myös ohjattava riittävästi rakentamista. Riittävä ohjaus tarkoittaa tavanomaista yleiskaavaa tarkempia selvityksiä ja sellaisia kaavamerkintöjä ja – määräyksiä, joilla riittävä ohjaus voidaan varmistaa. Lapin ELY -keskus muistuttaa, että kaavaselostuksessa tulisi
käyttää havainnollistavaa materiaalia, etenkin selkeitä karttoja tulisi käyttää
huomattavasti esitettyä enemmän.
1.2.1
Kaava-asiakirjat ja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Kaavaselostusluonnosta täsmennetään kaavaehdotusta varten kuvien, karttojen ja vaikutusarviointien osalta. Perustellaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavaratkaisun välistä suhdetta esitettyä enemmän.
Suhde maakuntakaavaan
Länsi-Lapin maakuntakaavan valmisteluaineistossa Röyttän alue on esitetty
tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+,
jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat sijoittuvat pääosin Lapin merija
rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021
osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on tuulivoimaloiden
aluetta laajennettu. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista
hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja
hankekokoa on merkittävästi pienennetty
Tuulivoimaosayleiskaavan erityiset sisältövaatimukset
Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle vesialueelle on jatkossa haettava vesilain (264/1961) mukainen lupa PohjoisSuomen aluehallintovirastolta. Merituulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto
ratkaistaan vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaavaehdotukseen tarkennetaan tuulivoimapuiston edellyttämää sähkönsiirtoverkkoa luotausaineiston perusteella.
Niillä alueilla, missä merikaapelit kulkevat meriväylien suuntaisesti, jätetään
riittävä turvaväli meriväyliin. Meriväylien alitus toteutetaan siten, että kaapelit sijoitetaan väylän varaveden alapuolelle. Kaapeleiden sijoittamisesta
merialueelle hankitaan Liikenneviraston lausunto. Tarvittaessa meriväylien
kohdalla sekä matalilla ranta-alueilla kaapelit voidaan kaivaa merenpohjaan.
Kaivutyössä huomioidaan ranta-alueiden sedimentin laatu.
Sähköaseman paikka Kuusiluodossa voidaan osoittaa sitovalla aluevarausmerkinnällä (EN). Ensisijainen sähköaseman paikka on Taljassa ja riippuen
rakennettavien tuulivoimaloiden määrästä toissijaisesti Kuusiluodossa. Sähkösiirron kuvausta ja siitä aiheutuvia vaikutuksia selkeytetään ja tarkennetaan kaavaselostukseen.
Kaavaselostuksessa tarkastellaan kaavaehdotuksen suhdetta yleiskaavan
sisältövaatimuksiin MRL 39 §.
Kaavamerkinnät ja – määräykset
Merituulivoimaosayleiskaavaluonnosta varten on rakentamisen rajoitteet
esitetty nk. ei alueina. Tuulivoimaloiden alueiden sisälle on osoitettu tuulivoimaloiden määrät ja mitat sekä rakennusalat ohjeellisin merkinnöin parhaan tehtyjen tutkimusten ja selvitysten mukaisen tiedon mukaan. Merialueelle tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien lisäksi vesilain mukaista lupaa (voimaloiden sijoitus, perustustapa, ruopattavat maaainekset, ruoppausmassojen sijoittaminen, perutusten rakentamisajankoh6
ta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen tarkentuu vesilain mukaista lupaa varten
tehtävien tarkempien tutkimusten aikana.
Kaavaehdotusvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota merkintöjen ja määräysten kattavuuteen ja sanamuotoihin sekä erityisesti rakentamisen ja
muun alueiden käytön riittävään ohjaavuuteen.
Suhde jatkosuunnitteluun
Osayleiskaavassa on määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, jolloin alueelle ei ole tarpeen laatia asemakaavaa. Tavoitteena on laatia riittävän tarkat selvitykset siten, että yleiskaavaratkaisu
ohjaisi riittävästi rakentamista ja täyttäisi MRL 77 b §:n edellytykset. Selvitysten laatimista jatketaan alueen osayleiskaavoituksen lisäksi alueen luvituksen ja rakentamisen suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimahankkeen luvituksen kuvausta täydennetään lupien järjestyksen ja suhteen osalta kaavaselostuksen.
Yleistä määräystä alueen suunnittelusta täydennetään seuraavasti: Alueen
jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon erityisesti rakentamisen vaikutukset vedenalaiseen luontoon, kalastukseen, kalojen lisääntymiseen sekä maisemaan ja linnustoon. Voimaloiden ja sähkönsiirtokaapeleiden sijoituksen suunnittelussa on pyrittävä lieventämään haitallisia vaikutuksia.
Kaavoituksen rinnalla tehdään mm. merirakentamisen ja sähköverkon suunnittelua sekä valmistellaan tarvittavia lupia, kuten vesilain- ja ilmailulain
mukaisia lupia.
Tuulivoimalan purkamisen edellyttäminen
Tuulivoimalarakenteet on toiminnan päätyttyä purettava siten, etteivät ne
aiheuta vaaraa alueella liikkuville.
Kerrosalan osoittaminen
Kaavamääräyksessä on esitetty tuulivoimaloiden alue (tv) ja määrätty, että
alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita ja merikaapeleita. Ei ole tarpeen määrittää kerrosalaa tai määrätä, että alueelle saa sijoittaa tuulivoimalan kerrosalaa. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa
ei ole myöskään ohjeistusta kerrosalan osoittamiseksi.
Ympäristöhäiriöt
Osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit ympäristöhäiriöiden, kuten melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA -prosessin 2+
hankevaihtoehdon selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään tuulivoimaloiden muuttuneen sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja vaikutusarviointien perusteella harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä esimerkiksi
meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden päivitetyt meluarvot esitetään
meluselvityksen liitekartoilla.
Muuta
Seveso II –konsultointivyöhykkeen määräys on voimassa olevan Tornion
strategisen osayleiskaavan mukainen. Vyöhyke käsittää kaavoitettavalla alueella ainoastaan vesialuetta lukuun ottamatta Taljan kärkeä, joten määräyksestä voidaan jättää pois määräys: "Konsultointivyöhykkeellä sallitaan vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan." Sen
sijaan merkinnän selitystä yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomioon otettavista seikoista ei poisteta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen määräystä
täydennetään seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue. Tornionjoen rajajokisopimuksen
lohen nousun turvaavat rauhoituspiirit Tornionjoen edustan merialueella.
Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä.
7
Vene- ja laivaväylät on huomioitu kaavakartalla merkinnöin ja määräyksin
sekä kaavan vaikutukset niihin ja niiden liikenneturvallisuuteen on arvioitu.
Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Liikenneviraston Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen
kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vesiväylästöön, liikenteeseen väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen
liikenneturvallisuuteen.
Museovirasto on osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta antamassaan lausunnossa ottanut kantaa vedenalaisinventointiin sekä sitä koskevaan
kaavamääräykseen ja todennut, että vedenalaisinventoinnin tarve on huomioitu asiallisesti kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä. Kaavamääräystä
täydennetään seuraavasti: "Tuulivoimaloiden, kaapeleiden, ruoppausten,
läjitysten ja muiden vesirakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen
vedenalais-inventointi ennen rakentamista ja inventoinnin tulokset huomioitava rakentamisessa." Museoviraston kanssa on sovittu vedenalaisinventointiin liittyvien akustisten luotausten tekemisestä kesällä 2012.
Yhteysviranomaisen YVA -lausunnon huomioon ottaminen
Kaavaluonnosta varten alueella on tehty täydentäviä selvityksiä, joilla on
pyritty vastaamaan YVA -yhteysviranomaisen lausuntoon. Tuulivoimahankkeen teknistä suunnittelua on viety eteenpäin.
Merenpohja, raskasmetallit, sedimentti, vesieliöstö, vesistö ja veden laatu
sekä vaikutukset
Tehtyjen kairausten ja näytteenoton perusteella merenpohjassa on 0-15 m
paksu savi tai silttikerros, jonka alla on karkearakeisempi moreeni tai hiekkakerrostuma. Kallionpinta vaihtelee tasovälillä -16…-40 m. Voimaloiden
kohdalta tullaan rakentamisen yhteydessä poistamaan ruoppaamalla hienomaa-aineskerros, sekä tarpeen mukaan myös jonkin verran moreeni- ja
hiekkakerroksia. Ruopattavien sedimenttien määrään vaikuttaa olennaisesti
lopullisten voimaloiden lukumäärä. Ruoppausmassat läjitetään joko mahdolliseen nykyiseen läjitysaltaaseen, Kuusiluotoon tai meriläjitetään viranomaisten kanssa sovittavaan paikkaan, josta on tehty alustavat selvitykset kesällä
2012. Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan erillisselvitys. Uudesta
läjitysalueesta tarvittaneen vesialueen omistajan lausunto alueiden soveltumisesta läjitykseen. Läjitysalueen valinnassa huomioidaan pohjan sedimentaatio, haitta ympäristölle ja etteivät alueet sijaitse kalastolle tai kalastukselle tärkeillä alueilla eikä niiden käyttö haittaa vesiliikennettä. Lisäksi arvioidaan soveltuvuutta pohjan muoto- ja virtausolosuhteiden näkökulmasta.
Meriläjitysalueita käsiteltiin viranomaisten kanssa 29.5.2012.
Tuulivoimayhtiö selvittää pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja raportoi mahdollisesti esiintyvistä haitta-ainepitoisuuksista. Vaikutuksia arvioidaan
täsmällisesti vesilain mukaisessa vesistö- ja kalastovaikutusarviossa sekä
hakemussuunnitelmassa.
Kalasto/kalastus
Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien turvaamiseksi hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään
kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin
rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi.
Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsiteltiin Lapin ELY-keskuksen kanssa
pidetyssä kokouksessa 29.5.2012. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuutta tutkimusyhteistyön aloittamiseksi lohien vaellusreittien ja merikaapeleiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutusten selvittämiseksi. Tutkimus olisi luonteeltaan perustutkimusta, jolloin luontevin tutkimushankkeen vetäjä olisi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Tutkimuksen rahoitukseen olisi tarkoituksenmukaisinta hakea EU-rahoitusta
siten, että hankkeen omarahoitusosuus järjestettäisiin eri tuulivoimayhtiöiden kesken sovittavilla rahoitusosuuksilla. Mukaan tutkimushankkeeseen
8
olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voi osallistua
hankkeeseen, jos siihen sitoutuu tuulivoimayhtiöitä laajemmin.
Maisema
Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+,
jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu sekä maisemaselvitys ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin, joita oli täydennetty maisemakuvasovitteilla Ruotsin puolelta. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten
päivitetään maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen.
Emilia Weckmanin Tuulivoimalat ja maisema – oppaassa on mainittu, että 57 km on suuren kokoluokan tuulivoimaloille etäisyys, jonka päästä havainnoituna niiden dominanssin maisemaan todetaan vähenevän. Tämä perustuu
Pohjoismaissa tehtyihin määrittelyihin, jotka eroavat jonkin verran toisistaan. Tuulivoimaloiden vaikutusvyöhykkeiden osalta Pohjoismaisten selvitysten mukaan maston lähivyöhykkeellä voimala hallitsee visuaalisesti täysin.
Tämä vyöhyke on noin kolme kertaa voimalan korkeus eli 100 m korkuisella
voimalalla 300 m ja 200 m voimalalla 600 m etäisyydelle asti. Tutkimusten
mukaan dominanssivyöhyke, jossa tuulivoimala hallitsee maisemakuvaa, on
noin 9-12 kertaa sen korkeus. Tämä tarkoittaa 100 m korkealla voimalalla
maksimissaan 900–1200 m etäisyydelle ulottuvaa dominanssivyöhykettä ja
200 m korkealla voimalalla dominanssivyöhyke ulottuu laskennallisesti maksimissaan 2400 m etäisyydelle voimalasta. Dominanssivyöhykkeen ulkoreunalta alkaa ns. näkyvyysvyöhyke, jossa voimala asettuu yleensä osaksi maisemakuvaa. Tämän mukaan tuulivoimala näkyy dominanssivyöhykettä kauempaa, mutta voimala ei hallitse maisemakuvaa. Tuulivoimalan näkyvyys
vaihtelee mm. sääolosuhteiden, vuorokaudenajan ym. vaihtuvien olosuhteiden johdosta. On arvioitu, että optimaalisissa olosuhteissa tuulivoimala voi
näkyä noin 30 km etäisyydelle asti. Pohjoismaisten tutkimusten perusteella
tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeen laajuus ei ole yksiselitteinen, vaan
vaihtelee hieman eri tutkimuksissa. Pohjoismaisissa tutkimuksissa määritellyt dominanssivyöhykkeet jäävät alle arvioinnissa käytetyn 5 km.
Ruotsiin aiheutuvat vaikutukset
Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia
niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset.
Virkistyskäyttö
Kaavan virkistyskäyttöön kohdistuvien vaikutusten arviointia jatketaan.
Melu ja varjostus
Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+,
jonka voimaloiden sijaintia oli tarkennettu sekä melu- ja varjostusselvitykset
ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen ympäristöllisten,
teknisten ja merenpohjantutkimusten edetessä kaavaehdotusvaiheeseen,
jota varten päivitetään melu- ja varjostusselvitykset.
Linnusto ja Natura-arviointi
Linnustotietoutta täydennetään kevään-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja
syysmuuton havainnoilla, lepäilijälaskennoin, ruokailulentohavainnoilla sekä
Ruotsin puolen pesimälinnuston inventoinnilla. Tietojen perusteella tarkennetaan vaikutusten arviointia linnustoon ja Natura 2000-alueisiin huomioiden
yhteisvaikutukset lähiseudun muiden tuulivoimahankkeiden kanssa.
Merinisäkkäät
Vuonna 2010 tehdyt norppalaskennat (Riistakannat 2010, Riistaseurantojen
tulokset, www.rktl.fi) on raportoitu kaavaselostuksessa. Uudempia tuloksia
ei ole vielä saatavilla, joten kaavaselostuksessa oleva tieto on ajantasaista.
9
RKTL:n tutkimusten perusteella Perämeren norppakanta on kasvanut runsaasta 2000:sta vuonna 1988 noin 6100:aan vuonna 2009. Hyvä jäätalvi
mahdollisti kattavat itämerennorppalaskennat pitkän tauon jälkeen. Laskenta-alue voitiin vuonna 2010 kaksinkertaistaa aikaisempaan verrattuna. Kokonaistulokseksi saatiin 6525 norppaa. Tulos on verrannollinen aikaisempien
vuosien tulosten kanssa, mikä viittaa siihen, että nykyinen laskenta-alueen
kattavuus antaa luotettavan tuloksen. Valtaosa n. 75 % norpista elää Perämerellä ja noin 10 km etäisyydelle suunnittelualueesta on perustettu Möylyn
hylkeidensuojelualue. Perämeri on norpan kannalta tärkeä lisääntymisalue.
Vuoden 2010 hallilaskennoissa Perämeren ja merenkurkun alueella laskettiin
yhteensä 642 yksilöä. Itämeren hallikanta on yhteensä 23 000 ja suurimmat
kannat sijoittuvat Suomen lounaissaaristoon, Keski-Ruotsiin ja Länsi Viroon.
Perämeren aluetta voidaan näin ollen pitää hallien kannalta marginaalisena
esiintymisalueena.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Itä-Suomen yliopisto selvittävät yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa itämerennorppien liikkumista ja elinympäristönkäyttöä Perämerellä. Tarkoituksena on tutkia erityisesti norppien vaikutusta ammattikalastukseen. Ensimmäiset kahdeksan
norppaa saivat satelliittiseurantalaitteensa syksyllä 2011
(http://www.rktl.fi/tiedotteet/norppia_satelliittiseurannassa_peramerella.ht
ml.). Tutkimuksella saadaan ajantasaista tietoa norppien liikkumisesta sekä
ajankäytöstä alueella. Tutkimuksen tuloksia ei ole vielä saatavilla, mutta
antamia tietoja voidaan hyödyntää mikäli ne ehtivät ilmestyä ennen lupavaihetta.
Tehdyt vaikutusarviot perustuvat olemassa olevaan aineistoon tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisista vaikutuksista norppien esiintymiseen. Merituulipuistojen rakennusvaiheen vaikutuksia hylkeisiin on tutkittu TanskassaHorns Revin ja Nystedin merituulipuistohankkeissa. Näissä tutkimuksissa ei
voitu havaita selviä tuulipuistosta aiheutuvaa vaikutusta hylkeiden käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan paalutustyöt karkottivat norppia alueelta
tilapäisesti. Nystedin tuulipuistosta 4 km etäisyydellä sijaitsee Røstrandin
hylkeiden suojelualue. Tutkimusten mukaan paalutustöiden aikana suojelualueella oleili vähemmän kirjo- ja harmaahylkeitä kuin normaalisti, joten
vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan vähintään 4 km sektorille.
Norppien reaaliaikaisista liikkeistä Perämeren alueella ei ole olemassa tarkempaa tietoa, joten vaikutusarvio jää tältä osin yleiselle tasolle. Tietoja
hylkeiden elintavoista voidaan käyttää arvioitaessa vaikutuksia. Perämeren
alue on norpalle tärkeä lisääntymisalue. Norpat käyttävät ravintonaan pääasiassa kalaa, mm. pieniä parvikaloja sekä jossain määrin äyriäisiä, kuten
kilkkiä. Ravinnonkäyttö on riippuvainen vuodenajasta. Keväällä pariutumisen, poikimisen ja karvanvaihdon aikaan hylkeet syövät niukasti ja käyttävät
energiaa vuoden aikana keräämistään rasvavarastoista. Alkukesällä ravinnonkulutus kasvaa hetkellisesti niiden alkaessa kerätä uutta rasvavarastoa
seuraavaa lisääntymiskautta varten (esim. Mänttäri 2011). Tutkimusten mukaan Perämerellä elävien norppien ravinnosta äyriäisryhmä muodostaa n.
20–40 % ravinnosta, ollen suurimmillaan syksyllä (esim. Mänttäri 2011).
Perämeren parvikalat muodostivat n. 50 % ravinnosta ja merikalojen osuus
jää melko vähäiseksi Perämerellä. Kilkki on tärkeä ravintokohde erityisesti
lisääntymisen aikana, jolloin se on norpalle helppo ja nopea saalis. Norpat
kerääntyvät keväällä huhtikuussa karvanvaihdon ajaksi jäälle laumoihin,
vaikka elävätkin suurimman osan vuodesta pienemmissä yhdyskunnissa.
Norpat ovat paikkauskollisia eläimiä. Nuoret norpat saattavat vaeltaa, mutta
aikuiset yksilöt pysyttelevät tutuilla alueilla.
Aikaisempien havaintojen perusteella erityisesti rakentamisen aikainen melu
voi karkottaa norppia alueelta. Samalla melu ja rakennustöiden aiheuttama
samentuminen voivat karkottaa norppien ravintokohteita alueelta. Pohjaan
kohdistuvat toimenpiteet haittaavat pohjaeläimiä, mm. kilkkiä. Näin ollen
rakennustöillä voi olla vaikutuksia norppien ravinnonkäyttöön, mikäli alueella
sijaitsee norpille merkittäviä ruokailualueita. Paikkauskollisuus tekee norpista
herkkiä kaikenlaisille muutoksille, joten erityisesti lisääntymiskausi on tur10
vattava tekemällä rakennustyöt lisääntymiskauden ulkopuolella. Käytön aikaisella tasaisella melulla ei taasen arvioida olevan norppiin suurta vaikutusta. Möylyn hylkeidensuojelualue sijaitsee niin etäällä suunnittelualueesta,
etteivät rakentamisen aikainen melu tai ruoppausten/läjitysten aiheuttama
veden sameneminen ulotu suojelualueelle. Pohjaeläimistö normalisoituu rakentamisen jälkeen vähitellen ja kalat palaavat alueelle. Näin ollen vaikutukset norppien mahdollisiin ravintokohteisiin jää lyhytaikaiseksi.
1.3
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: kalatalousviranomainen
Lausunto Dnro 344/5721-2012
Kaavassa on vastattu yhteysviranomaisen lisäselvitystarpeisiin täydentämällä kalataloudellisia selvityksiä verkkokoekalastukseen perustuvalla syönnösalueselvityksellä ammattikalastajien ilmoittamilla syönnösalueilla sekä
selvityksellä kairakoneen aiheuttaman melun vaikutuksesta kaloihin. Tehdyt
selvitykset eivät ole riittäviä. Kaavassa nojaudutaan kuitenkin edelleenkin,
hankkeen YVA -selostuksen tapaan, suurelta osin merkittävästi Perämeren
olosuhteista poikkeaviin tekijöihin perustuviin tutkimustuloksiin.
Vaelluskalojen reitit on jätetty selvittämättä. Selvitys vaatii tiedonkeruuta
usean vuoden ajata ja sen tulee perustua maastossa kerättävään tieteellisin
menetelmin, kuten telemetrisellä seurannalla saatavaan tietoon. Hankkeen
alueiden käytöllä voi olla huomattavia luonnontaloudellisia vaikutuksia kalojen ja nahkiaisen vaelluskäyttäytymiseen Tornionjoen suistossa. Kaavassa ei
ole huomioitu riittävästi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Etenkin
luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuuksien osalta rannikkoalueen säilyminen merkittävänä aluekokonaisuutena ja jokien suistoalueiden luonnontalouden erityispiirteet.
Osayleiskaavaehdotusta ei tule hyväksyä ennen kuin selvitykset kalojen tosiasiallisista vaellusreiteistä ja merikaapelien sähkömagneettisten kenttien
vaikutuksista kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella on laadittu ja vaikutukset arvioitu.
Kuusiluodosta lounaaseen sijoitettu ohjeellinen tuulivoimala nro 15 sijaitsee
rysäpyydyspaikalla.
Lisäksi kalatalousviranomainen huomauttaa, että merikaapeleiden ohjeellinen merkintä ei ole riittävä sen arvioimiseksi, millaisia kalataloudellisia vaikutuksia kaapeloinnilla kalataloudessa on. Osayleiskaavaa on täydennettävä
siten, että voidaan nähdä, miten merikaapelit tosiasiassa koko kaavaalueelle sijoittuvat.
Pelkkä syönnösaluekuvaus ei ole riittävä selvitys siitä, minkälainen kalastus
alueella estyy. Kaavassa ei ole selvitetty lainkaan, miten tuulivoimapuisto
vaikuttaa esimerkiksi talvikalastuksen harjoittamiseen sekä kalastajien talviaikaisen liikkumisen turvallisuuteen alueella. Kaavassa on jätetty selvittämättä myös se, mitä toimenpiteitä kalastuksen jatkuminen edellyttää.
Mittaukset heijarikairauksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta tulisi
suorittaa itse tai yhteistyössä Perämeren pohjukan muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Lisäksi olisi ollut paikallaan tuoda esille myös ne melutasot,
jotka aiheuttavat heijarikairausta teknisesti vastaavan paalutuksen aiheuttamasta vedenalaisesta melusta, kun rakennusvaiheessa joudutaan todennäköisesti tekemään myös paljon melua aiheuttavia louhinta-, paalutus- ja
räjäytystöitä.
Hankkeen rakennusaikainen meluvaikutus kalaston kannalta on huomattavasti laajempi kuin kaavassa annetaan ymmärtää.
Näiden seikkojen pohjalta kalatalousviranomainen edellyttää, ettei kaavaalueella tehdä rakennustöitä Tornionjokeen vaeltavien kalojen kutuvaelluksen aikana, jolloin melun karkotusvaikutus saattaa haitata tai estää kalojen
vaellusta hankealueella ja laajemmin sen ympäristössä.
11
Kalatalousviranomainen toistaa näkemyksensä, että tutkimustiedon keruussa
Perämeren eri hankkeiden vetäjien tulisi tehdä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa. Usean hankkeen yhteisvaikutukset Perämeren kalatalouteen
jäävät nyt arvelujen varaan.
Itse tuulivoimapuiston merkitykset kalastoon ja kalastukseen jäävät
osayleiskaavaselostuksessa edelleen epäselviksi. Vaikutusarviointia varten ei
ole hankittu riittävästi tietoa itse vaikutusalueelta, vaan selvitykset nojaavat
edelleen liiaksi muualla kerättyyn tietoon, olkoonkin, että jo olemassa olevan
tiedon esittäminen on tärkeää.
Kalatalousviranomainen katsoo, että tässä lausunnossa esitetyt näkemykset
sekä MRL 39 § 2 momentin kohdan 8 luontoarvojen vaaliminen tulee ottaa
huomioon kaavaratkaisua tehtäessä ja että puutteelliset tiedot on täydennettävä kaavan laillisuuden arvioimiseksi.
1.3.1
Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien
vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta
poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat
osittain tuulivoimapuiston läpi.
Suunnittelualueella ei ole odotettavissa laajamuotoista louhintaa tai räjäytyksiä. Kaavaluonnoksen ohjeellinen voimalanpaikka nro 15 siirretään pois
rysäpaikalta. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja
mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata
radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan
merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista
kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voitaisiin yrittää seurata Simojokeen
kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden
merikaapeleiden lähistöllä.
Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan tuulivoimaloihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä.
Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden
paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan
tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä
Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston
valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELYkeskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritet-
12
tyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla
ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
Tehdyllä verkkokoekalastuksella on vastattu aikaisemmissa lausunnoissa
esitettyyn vaateeseen Tornion edustan merialueella esiintyvien kalojen
syönnösalueiden selvittämisestä. Tutkimuksella on selvitetty perustilannetta,
eli alueen kalalajien esiintymisalueita ja runsaussuhteita. Hakijan tarkoituksena ei ole estää kalastusta tuulipuiston alueella. Voimaloiden välille sekä
mantereen ja voimaloiden välille sijoitettavat sähkönsiirtokaapelit on tarkoitus upottaa merenpohjaan, jolloin ne eivät tule estämään veneilyä tai ankkurointia alueella. Kalastuksen harjoittaminen alueella voi jatkua. Voimaloiden
etäisyys toisistaan on noin 600 metriä, joten suuriakin pyydyksiä alueelle
mahtuu asettamaan pyyntiin.
Talvikalastuksen turvallisuuden takaamiseksi hakija selvittää erilaisten teknisten ratkaisujen käyttöä, joilla alueella kevättalvella liikkuvia voidaan varoittaa mahdollisesta jään kertymisestä voimaloiden roottorin lapoihin. Tyypillisimmin jäätä saattaa keväisin muodostua tuulettoman yön aikana ja irrota aamulla roottorin alkaessa uudelleen pyöriä. Mahdollisia ratkaisuja voivat
olla mm. varoitusvalot ja voimaloiden käynnistäminen ohjelmallisesti vasta
visuaalisen tarkastuksen jälkeen, jos jäätämistunnistin on yön aikana havainnut jään muodostumista roottorin lapoihin.
Tämän hetkisen suunnitelman mukaan hankkeessa ei ole tarvetta räjäyttämällä tehtäville louhinnoille. Voimaloita ei ole tarkoitus perustaa paaluttamalla, vaan paikalle uitettavien ja paikan päällä täytettävien kasuunien varaan. Merenpohjan geoteknisten tutkimusten vaatimien porakonekairausten
tai heijarikairausten aiheuttama melu on monta kertaluokkaa pienempää
kuin paalutuksesta aiheutuva melu, joten paalutuksen aiheuttamien meluhaittojen selvittäminen ei kaavoittajan mielestä ole tarpeellista.
Kaavoittajan näkemyksen mukaan hankkeen rakennusaikainen melu on
ruoppaustöistä aiheutuvaan samennukseen verrattuna selvästi pienempi
haitta alueen kalastolle ja kalastukselle. Kalastolle samennuksesta aiheutuvaa haittaa selvitetään tekemällä alueella tulevana kesänä poikasnuottaukseen perustuvaa poikastuotantoalueiden kartoitusta. Lisääntyvästä samennuksesta on sedimentaation kautta haittaa alueella kuteville kaloille, sillä
ruoppauksessa veteen leviävä kiintoaine haittaa mätimunien ja pienpoikasten hapensaantia. Kalastajia lisääntyvä samennus haittaa likaamalla verkkoja ja heikentämällä näin niiden pyyntitehoa. Lisäksi samennus voi karkottaa
kaloja alueelta, jolloin kalastajat joutuvat siirtymään muualle kalastamaan.
Ruoppausten samennusvaikutusta voidaan lievittää erilaisilla teknisillä rakenteilla, joilla työkohde eristetään muusta merialueesta. Tällaisia ratkaisuja
voivat olla mm. kankaasta tai paineilmalla tuotetuista kuplista muodostettavat verhorakenteen työkohteen ympärille.
Töiden ajankohta on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan sovittaa kutuvaelluksella olevien kalojen rytmiin sopivaksi, jolloin vältettäisiin häiritsevien
toimintojen suorittaminen luonnon kannalta herkkään aikaan.
Hakijan on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön muiden
tuulivoimahankkeiden ja valtion tutkimuslaitoksen, eli Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitoksen kanssa. Yhteistyöllä toteutettavalla perustutkimushankkeella hakijan on tarkoitus hankkia tietoa vaikutusalueelta nimenomaan Perämeren olosuhteissa.
1.4
Ilmavoimien Esikunta
Lausunto 9.1.2012
Ilmavoimien Esikunta toteaa, että osayleiskaavassa on huomioitu Puolustusvoimien toiminta hyvin eikä lausunnonantajalla ole huomautettavaa Tornion
Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavaan.
1.4.1
13
1.5
Rajavartiolaitos
Lausunto 5.1.2012
Länsi-Suomen Merivartiostolla ei ole huomautettavaa lausuntopyynnön mukaiseen osayleiskaavaluonnokseen.
1.5.1
1.6
Museovirasto
Lausunto 31.1.2012
Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan maa-alueelta ei muinaisjäännösrekisterin perusteella tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaselostuksessa lähialueelta mainittu kohde on todettu tuhoutuneeksi. Kaavalla ei siten ole vaikutuksia maalla sijaitsevaan arkeologiseen kulttuuriperintöön, mutta sillä voi olla vaikutuksia vedenalaiseen arkeologiseen kulttuuriperintöön.
Museovirasto on lausunnossaan Tornion Röyttän merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta korostanut
ennen rakennusvaihetta toteutettavan arkeologisen vedenalaisinventoinnin
tärkeyttä. Vain inventoinnin avulla voidaan varmistua siitä, että entuudestaan tuntemattomia vedenalaisia muinaisjäännöksiä ja niiden sisältämää
tietoa ei tuhoudu tuulipuistohankkeen yhteydessä.
Vedenalaisinventoinnin tarve on huomioitu asiallisesti kaavaluonnoksen yleisissä määräyksissä.
Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin Museovirasto esittää muutettavaksi muotoon: Kaavalla voi olla vaikutusta mahdollisiin vedenalaisiin
muinaisjäännöksiin, koska kaava mahdollistaa vesirakentamisen alueella,
jolta ei ole olemassa systemaattista inventointitietoa. Haitallisia vaikutuksia
ehkäistään siten, että ennen rakennushankkeen toteuttamista teetetään arkeologinen vedenalaisinventointi. Inventointi suunnitellaan ja toteutetaan
arkeologian ammattilaisten kanssa.
1.6.1
Kaavaselostuksen muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten arviointitekstiä muutetaan Museoviraston esittämään muotoon sekä vedenalaista inventointia koskevaa kaavamääräystä täydennetään Lapin elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen lausunnon pohjalta.
1.7
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Lausunto 27.1.2012
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on esittänyt aiemmin näkemyksiään
hankkeesta sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman että arviointiselostuksen yhteydessä. Kalataloudesta silloin esille tuotuja seikkoja ei ole nykyisessä kaavaselostuksessa juurikaan otettu huomioon. Aiempaa nähden uutta
on kalojen syönnösalueselvitys ja tarkastelu kairausmelun vaikutuksesta
kaloihin. Ne kumpikaan eivät tuo olennaista uutta tietoa, joskin osoittavat
kaloihin kiinnitetyn aiempaa enemmän huomiota.
Syönnösalueselvitystä tarkasteltaessa on todettava verkkopyynnin valikoivuus ja sen antama erilainen kuva kalastosta kuin vaikkapa rysällä pyydettäessä.
Kaavaselostuksesta puuttuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan
aikaiset vaikutukset alueen vaellussiikakannalle sekä nahkiaiselle.
Hankkeen toteutuksen seuranta on tutkimuslaitoksen näkemyksen mukaan
kalastuksen ja kalaston osalta riittämätön. Ilman sitoutumista kattavaan
14
kalastotutkimukseen ei tuulivoimapuistoa tulisi rakentaa kyseessä olevalle
kalataloudellisesti tärkeälle alueelle.
Linnustovaikutusten osalta kaavaluonnos ottaa varsin hyvin huomioon Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen aiemman huomautuksen. Valittu suunnitteluvaihtoehto on suositeltava, sillä se rajaa suunnittelualueen lintujen
muuttoliikehdinnän kannalta riittävän suppeaksi.
1.7.1
Kaavoittajan tiedossa on verkkopyynnin valikoivuudesta johtuva kuva kalastosta. Yleiskatsausverkoilla tehtävää koekalastusta pidetään kuitenkin nykyään standardimenetelmänä kalastotutkimuksissa. Alue on merkittävää lohenkalastusaluetta, joka on tiedossa. Ammattikalastajien rysäsaaliita seurataan ELY-keskuksen toimesta, mutta muusta lajistosta alueella ei ole paljoa
seurantatietoa, joten verkkokoekalastuksella vastattiin osaltaan aikaisemmissa lausunnoissa esitettyyn tarpeeseen alueen kalojen syönnösalueiden
selvittämiseksi. Tulosten mukaan ammattikalastajilta saadut kalojen esiintymisaluetiedot vastasivat melko hyvin koekalastuksella saatuja tietoja.
Rakentamisen aikainen haitta meriympäristölle rajoittuu kaavoittajan näkemyksen mukaan pitkälti ruoppauksista aiheutuvaan meriveden lisääntyvään
samennukseen.
Vaellussiika on merkittävä Tornionjokeen nouseva kalalaji, jonka kalastuksella on jokialueella pitkät perinteet. Tuulipuiston rakentamiseen liittyvät
ruoppaukset samentavat merivettä ruoppauskohteiden läheisyydessä, joka
voi muuttaa vaellussiian käyttämiä vaellusreittejä rakentamistöiden aikana.
Rakentamisalue kattaa kuitenkin kerrallaan vain pienen alueen Tornion edustan merialueelta, jolloin vaellussiialla on tilaa jatkaa vaellustaan, työmaa
aluetta väistäen, kohti kutujokeansa. Vaellussiika kutee joessa, joten sen
lisääntymiseen ei vaikuteta tuulipuistohankkeella. Myös vaellussiian käyttämiä kulkureittejä voisi olla mahdollista tutkia telemetriaseurannalla. Hakija
selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön kattavan tutkimushankkeen järjestämiseksi alueelle.
Tornionjoki ei ole nahkiaisen tärkeimpiä kutujokia, vaan runsaimmin nahkiaista tavataan eteläisemmissä Pohjanlahden joissa. Nahkiainen ei myöskään
ole lohen tavoin kotijokiuskollinen vaan voi nousta muihinkin jokiin kutemaan. Rakentamistoimet ruoppauksineen voivat haitata nahkiaisen vaelluksia alueella ja vähentää Tornionjokeen kudulle nousevien nahkiaisten määrää, mutta rakentamisen ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan merkittävää
haittaa nahkiaisen nousulle Tornionjokeen, sillä nahkiaisen nousun tiedetään
yleensä ajoittuvan elokuun ja lokakuun välillä. Rakentamistoimien aloitus
ajoittunee syys-lokakuulle, joten nahkiaiset ovat tässä vaiheessa todennäköisesti jo lähellä jokisuistoa ja näin rakentamistoimien haitan ulkopuolella.
15
Linnustotietoutta täydennetään kesän-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja
1.8
Fingrid Oyj
Lausunto 31.1.2012
Fingridillä ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta.
1.8.1
1.9
Lausunto 1.2.2012
Yhdyskuntarakentamisen lautakunta on aiemmin antamassaan lausunnossa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta todennut, että tuulivoimapuiston
rakentaminen edistää Haaparannan ympäristötavoitetta rajatusta ilmastovaikutuksesta. Tuulivoimalat lisäävät uusiutuvan energian käyttöä, vähentävät riippuvuutta fossiilisesta energiasta ja edistävät kestävää yhteiskuntaa.
Maisemakuvaan kohdistuu vaikutuksia, mutta melun ei pitäisi aiheuttaa ympäristöongelmaa Ruotsin puolella.
Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päättää, että mikäli asutusta on 5 kilometrin säteellä tuulivoimaloista, tulisi voimakastehoiset valot suunnata siten,
ettei valo osu maanpintaan alle 5 kilometrin sisällä.
1.9.1
Tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota
varten päivitetään maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen sekä varjostus- ja meluvaikutusten arvioinnit.
Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto.
Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on
merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti.
Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on käyty keskustelua ja Lauri Tarasti on
selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut, että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden
voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti
vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai voimakkuuteen.
1.10
Pohjoinen tullipiiri
Lausunto 28.12.2011
Pohjoisella tullipiirillä ei ole huomautettavaa Röyttän merituulivoimapuiston
osayleiskaavaluonnoksesta.
1.10.1
16
1.11
Tornion Energia Oy
Lausunto 3.1.2012
Tornion Energia Oy:llä ei ole huomautettavaa Röytän merituulipuiston
osayleiskaavaluonnoksesta.
1.11.1
1.12
Finavia Oyj
Lausunto 17.1.2012
Finavia Oyj edellyttää, että hankkeen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon
lentoestemenettely ilmailulain 165 § mukaisesti.
Osayleiskaavan määräys merkinnälle tv tulee täydentää maininnalla "edellyttäen, että tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei ylitä ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia." Yleismääräyksissä on lisäksi todettava, että "Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava
ilmailulain (1194/2009) 165 § mukainen lentoestelupa."
Kaavaluonnoksen tv-määräyksissä ja yleismääräyksissä esitetyt metrimäärät
eivät välttämättä vastaa lentoesteluvan ehtoja. Lopullinen varmuus rakennettavien kohteiden mahdollisista korkeusrajoituksista ja muista ehdoista
lentoliikenteen kannalta saadaan vasta ilmailulain 165§ mukaisessa lentoestelupaprosessissa.
1.12.1
Tuulivoimaloiden alueen (tv) sekä yleisiä määräyksiä täydennetään Finavia
Oyj:n lausunnon mukaisesti.
1.13
Liikennevirasto, Meriosasto, Länsi-Suomen väyläyksikkö
Lausunto 30.1.2012
Liikenneviraston Meriväylät -yksiköllä ei ole lausuttavaa tässä vaiheessa
Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaluonnokseen. Osayleiskaavaselostuksessa on huomioitu riittävällä tarkkuudella olemassa oleva vesiväylästö, vesiliikenne väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä
vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa on huomioitu ja eritelty myös riittävällä tarkkuudella merituulivoimapuiston rakentamisen ja
käytön aikaiset vaikutukset vesiliikenteeseen kaavoitettavalla alueella.
Liikennevirastolla ei ole tällä hetkellä suunnitteilla tai tiedossa muutoksia
oleviin kauppamerenkulun väyliin tai matalaväylästöön osayleiskaavaluonnoksen alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Meriväylät –yksikkö osallistuu mielellään kaavoitusasioista järjestettäviin kokouksiin tai tilaisuuksiin.
1.13.1
1.14
TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Lausunto 23.1.2012
Tuulivoimalat sijoittuvat 1-4 km etäisyydelle rantaviivasta noin 5-12-metriä
syvään veteen. Kaavaluonnoksessa ei ole arvioitu voimaloista mahdollisesti
aiheutuvien heitteiden vaikutusaluetta (jää, irtoava siipi). Satamaan tulevien
laivojen kulkureitti ja sen turvallisuus, samoin kuin veneväylien turvallisuus
on myös syytä arvioida dokumentoidusti (vrt. s.34). Todennäköisyys heitteiden muodostumiseen on olemassa ja tulee määrittää, joten tulee arvioida
heitteiden vaikutusta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden turvallisuuteen.
17
Seveso ll- direktiivin mukainen konsultointivyöhyke on mainittu, mutta ei ole
arvioitu Outokumpu Stainless Oy:llä tai Neste Oil Oyj:llä mahdollisesti sattuvan onnettomuuden vaikutusta mm. tuulimyllyjen käyttöön. Kaavassa tulee
dokumentoida kyseiset asiat laajemmin ja huomioida niiden vaikutus eri tilanteissa molemminpuolisesti.
Turvatekniikan keskuksen nimi on 1.1.2011 alkaen ollut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.
1.14.1
Kaavaselostukseen lisätään kuvaus mahdollisten heitteiden (mm. jäänmuodostustilanteen huomioiminen) vaikutuksesta ihmisten elinoloihin ja turvallisuuteen. Jään muodostumisen mahdollisuutta seurataan tarkasti jo nykyään
8 voimalalla ja uusien käyttöönottovaiheessa. Tuulivoimaloissa on sääasemayksikkö, mikä on varustettu alijäähtynyttä ilmaa analysoivalla mittauslaitteistolla. Laitteisto antaa hälytyksen tuulivoimaloiden käytönvalvontajärjestelmään, mikäli ilmanala muuttuu ja jään muodostumisen vaara on
todellinen. Hälytyksen jälkeen voimala pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloissa on myös siivissä ja vaihdelaatikon laakereissa tärinänmittausanturit, jotka aiheuttavat jään muodostumistilanteessa hälytyksen ja voimalan
pysäytyksen. Kolmantena varotoimenpiteenä on säätöjärjestelmän ohjelmassa laskenta, joka kertoo jään muodostumisesta suhteessa tuuleen ja
voimalan sähkönsyöttökykyyn. Jäähälytyksen tultua käydään tilanne todentamassa. Mahdollisen onnettomuustilanteen osalta arvioidaan vaikutukset.
Viranomaisen nimenmuutos huomioidaan kaavamääräyksissä ja –
selostuksessa.
Tyypillisimmin jäätä saattaa keväisin muodostua tuulettoman yön aikana ja
irrota aamulla roottorin alkaessa uudelleen pyöriä. Mahdollisia ratkaisuja
voivat olla mm. varoitusvalot ja voimaloiden käynnistäminen ohjelmallisesti
vasta visuaalisen tarkastuksen jälkeen, jos jäätämistunnistin on yön aikana
havainnut jään muodostumista roottorin lapoihin.
Seveso II direktiivin konsultointivyöhyke: Osayleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden onnettomuustilanteista ei katsota aiheuttavan riskiä Outokumpu
Stainless Oy:lle tai Neste Oyj:lle. Tuulivoimalat ovat miehittämättömiä lukuun ottamatta huoltotilanteita ja ne sijaitsevat niin kaukana merialueella,
ettei tuulivoimaloiden mahdollisen tulipalon, siiven irtoamisen tai muun onnettomuustilanteen voida katsoa vaikuttavan Outokumpu Oy:n tai Neste
Oyj:n toimintaan Röyttänniemen teollisuusalueella. Meriliikenteelle ei aiheudu onnettomuusriskiä meriväylällä. Liikenneviraston Meriosaston LänsiSuomen väyläyksikkö on lausunnossaan todennut, että osayleiskaavaselostuksessa on huomioitu riittävällä tarkkuudella olemassa oleva vesiväylästö,
vesiliikenne väylillä ja väylien ulkopuolella, sähkönsiirtoon käytettävien merikaapelien vaikutukset väyliin ja liikenteeseen vesialueella sekä vesiliikenteen liikenneturvallisuuteen. Osayleiskaavassa on huomioitu ja eritelty myös
riittävällä tarkkuudella merituulivoimapuiston rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset vesiliikenteeseen kaavoitettavalla alueella.
Vastaavasti Outokumpu Oyj:n tai Neste Oyj:n toiminnassa tapahtuvassa
onnettomuus tai suuronnettomuustilanteessa tuulivoimaloille ei katsota aiheutuvan haittaa. Sen sijaan Röyttänniemen sähköaseman toiminnassa tapahtuva katkos voi aiheuttaa tuulivoimapuistolle taloudellisen riskin.
1.15
Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunta
Lausunto 17.1.2012
Ennen hankkeen toteuttamista kaikki tuulivoimapuiston rakentamisen ja
käytön aikaiset vaikutukset ympäristöön ja erityisesti vesiluontoon tulee olla
riittävästi selvillä, jotta niiden ehkäiseminen ja minimoiminen voidaan huomioida hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen jatkosuunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa siten, että hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän
haittaa alueen vesiluonnolle, ympäristön linnustolle sekä hankkeen vaikutus-
18
alueella oleville vapaa-ajan asutukselle erityisesti melun ja välkevaikutusten
osalta.
1.15.1
Kaavoituksessa otetaan huomioon tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten
arvioinnin tulokset sekä kaavoituksen aikana laaditut ja laadittavat selvitykset ja niiden tulokset. Muun muassa vesiluonto-, linnusto-, kalasto-, maisema-, melu- ja varjostusselvityksiä jatketaan. Selvitystyö ja tuulivoimahankkeen suunnittelu jatkuu myös lupaprosessien yhteydessä.
1.16
Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus Ry
Lausunto 29.1.2012
Yhdistyksemme pitää esitettyä Röyttän merituulipuiston osayleiskaavasuunnitelmaa lintujen kannalta totuttamiskelpoisena, koska alue ei sijoitu Pohjois-Suomen tärkeimmille Tornionjokea, Kemijokea ja merenrannikkoa seuraaville päämuuttoreiteille. Kaava-alueella ei ole myöskään tärkeitä merilintujen pesimä- ja muuttolintujen kokoontumispaikkoja.
Tuulivoimalat eivät ole kuitenkaan lintujen kannalta ongelmattomia. Alueella
liikkuu sulan veden aikaan jatkuvasti etenkin merihanhia, sorsia, lokkeja ja
tiiroja. Myös sääksi kalastelee usein alueella. Törmäysriskin selvittämistä
varten esitämme, että lintutietoja täydennetään kattavalla muuttolintujen
seurannalla.
1.16.1
1.17
Tornion veneseura ry, Pursi 82 ja Puuluodon kyläyhdistys
Lausunto 31.1.2012
Lausunnonantajat vastustavat Kuusiluodon merialueelle suunniteltua Rajakiiri Oy:n esittämää tuulivoima-alueen laajentamista. Veneilykeskuksen edustan lähintä merialuetta ei tulisi kaavoittaa tuulivoima-alueeksi.
Osayleiskaavaluonnos poikkeaa valtuuston jo v. 2009 tekemästä päätöksestä, joissa käsiteltiin alueen laajempia vaihtoehtoja ja poistettiin laajenemisnuolet tv-alueelta. Yhteisviranomainen pitää laajempia vaihtoehtoja valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden vastaisina.
Hankevastaava vetoaa alueen laajentamiseksi, kaavaselostuksessa kohta 5.3
MRL 32 §:n, merenpohjan perustamisolosuhteiden, rauhoituspiirin sekä veneväylien pienentävän myllyjen lukumäärää. Se ei voi olla kestävä perustelu,
koska rauhoituspiirit ja veneväylät ovat olleet kymmeniä vuosia ennen Ympäristöministeriön 16.6.2005 tuulivoimamaakuntakaavan vahvistamista.
Suunniteltu tuulipuisto tuhoaa lopullisesti, maisemallisesti ja perinteisiltä
käyttöarvoiltaan Kuusiluodon merialueen, joka on Tornionjoen suistoaluetta.
MRL 132/1999 24.1 § todetaan, että jokien suistoalueella kiinnitetään erityistä huomiota maisemaan ja luonnontalouden erityspiirteisiin, rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominainen luonnon alueellinen edustavuus. Hanke on ristiriidassa edellä mainitun lain kanssa.
Kuusiluodon saari on maakuntakaavassa ulkoilualuetta, eikä sitä voida liittää
tuulivoima-alueeseen. Tuulimyllyjen rakentaminen lähes Leton pienvenesatama-alueelle mitätöi kaikki kehittämishankkeemme veneilykulttuurin edistämiseksi Torniossa.
19
Tuulivoimapuistoalueelle tuulivoimaloiden perustaminen on erittäin vaikeaa.
Poistettavien pehmeiden maa-ainesten määrä tulee olemaan suuri. Mihin
maa-aines varastoidaan? Merenpohjaan sitä ei voida levittää.
Kaikki YVA -selvityksen yhteydessä annetut lausunnot pohjaeläimistön ym.
osalta täytyy arvioida uudelleen.
Rakentamisen aikaiset vaikutukset aiheuttavat haittaa meren pohjaeliöille,
kalojen syönnös- ja kutualueille ja perustamisolosuhteet ovat vaikeat. Poistettavien maa-aineisten määrä tulee olemaan erittäin suuri (arvio 270 000
m3). Mihin maa-aines varastoidaan? Merenpohjaan sitä ei voi levittää, kuten
YVA -selostuksessa on esitetty. Kaikki YVA -selvityksen yhteydessä annetut
lausunnot pohjaeliöstön ym. osalta täytyy arvioida uudelleen.
Tornionjoki on Itämeren tärkein lohen lisääntymisalue ja tuulivoima-alue
katkaisee niiden vaellusreitin. Vuosia kestävä rakennusmelun ja veden samentamisen vaikutusta kalan käyttäytymiseen ei kukaan pysty ennustamaan. On erittäin vastuutonta asettaa hetkellinen tuulivoimayhtiön etu tuhansia vuosia joella lisääntyneen lohen edelle.
Paikallisten kalastajien (Eino Torantti ja Eino Martin) mukaan syksyllä 2011,
kun pohjatutkimukset alkoivat, sen seurauksena kalat katosivat koko alueelta. Rambollin selvityksellä kairausmelun vaikutuksesta kaloihin ei ole minkäänlaista tutkimusarvoa. Rambollin esittämä koekalastus tehtiin pohjatutkimuksen aikana, joten siitäkin puuttuu tutkimuksellinen merkitys.
YVA -selvityksessä oli Leton veneilykeskuksesta tehty kuvaus. Kuvaus on
maisemahaittaa vähättelevä. Nyt myllyt on tuotu alueen välittömään läheisyyteen ja on asiasta tehtävä uusi selvitys.
Yhteysviranomaisen vaatimia lisäselvityksiä: tarkempi selvitys alueen vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistä sekä tarkempi selvitys rakentamisen ja käytön vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen ei ole tehty. Hankevastaava kieltäytyi RKTL:n ja Lapin ELY -keskuksen kalatalouspalvelujen
vaatimasta telemetriatutkimuksesta 10.1.2012 hankkeen kuulemistilaisuudessa. Kalataloudellisten vaikutusten lisäselvityksiä ei ole tehty. Lohi ei
syönnöstä Perämerellä, kuten syönnösaluekartassa esitetään. Myöskään tarkempaa selvitystä virkistyskäytöstä ja hankkeen vaikutuksista siihen ei ole
tehty. Tornion veneseura esitti yhteysviranomaisen kautta neuvottelua asian
selvittämiseksi, mutta hankevastaavaa neuvottelu ei kiinnostanut.
Leton veneilykeskuksesta tehty kuvaus oli jo YVA -selostuksessa maisemahaittaa vähättelevä. Nyt kun myllyt on tuotu sataman välittömään läheisyyteen, on ehdottomasti tehtävä uusi selvitys.
Ramboll Finland Oy on konsulttina koko projektin ajan toiminut erittäin ylimielisesti, haittoja vähätellen ja tosiasioita vääristellen. On syntynyt vastakkain asettelu tuulivoimayhtiö / alueen käyttäjät, kalastajat ja veneilijät. On
ihmeellistä, mikäli Tornion päättäjät ja virkamiehet asettuvat hankevastaavan puolelle torniolaisia veronmaksajia vastaan.
Vaadimme, että kaikki yhteisviranomaisen vaatimat lisäselvitykset täytyy
tilata sitoutumattomalta toimijalta, jotta saadaan puolueeton, kiistaton ja
luotettava tieto. Tuulivoimaloille ei tule myöntää yhtään rakennuslupaa.
1.17.1
Tuulivoimaloiden alueen rajaus
tuulivoima-alueeksi (tv2281), jonka rajaus perustuu YVA -selostuksesta annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. Lausunnossaan yhteysviranomainen toteaa, että " Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta
tuulivoima-puiston vaihtoehdot 2 ja 2+ edistävät parhaiten valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita. Laajimmista vaihtoehdoista VE1, VE3 ja VE3+ ei
ole YVA-menettelyn aikana esitetty sellaisia selvityksiä, että niiden ja vuorovaikutuksessa esiin tulleiden seikkojen perusteella voitaisiin todeta, että laajimmat vaihtoehdot ottaisivat riittävällä tavalla huomioon ja edistäisivät val20
takunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kokonaisuutena ja olisivat energiahuollon valtakunnallisten tarpeiden ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien turvaamisen vuoksi perusteltuja."
Osayleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin hankevaihtoehto 2+, jota on edelleen kehitetty. Tuulivoimalat
sijoittuvat pääosin Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavassa ja Tornion yleiskaavassa 2021 osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan
Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana
olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa on merkittävästi pienennetty. Lapin
liitto on antamassaan lausunnossa lausunut tuulivoimaloiden alueen rajauksesta.
Kasvillisuus ja pohjaeläimistö
Yhteysviranomaisen vaatimista lisäselvityksistä mm. kasvillisuusselvitys vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistä on laadittu kaavan valmisteluvaiheen kuulemista (kaavaluonnos) varten. Tarkempia selvityksiä alueen
vedenalaisesta kasvillisuudesta ja pohjaeläimistöstä on tehty alkaen vuodesta 2011. Vuonna 2011 sukellettiin 12 pisteellä ja samoilta paikoilta otettiin
pohjaeläinnäytteet.
Tutkimusalueen pääasialliselle syvyysvyöhykkeelle (6-10 metriä), tehtiin
kuusi pistesukellusta. Syvyysvyöhykkeille 0-3 m ja 3-6 m tehtiin yhteensä 5
sukellusta. Syvyysvyöhykkeelle >10 metriä tehtiin yksi pistesukellus. Sukelluksia tähän syvyysvyöhykkeeseen tehtiin vain yksi sen vuoksi, että vyöhyke
on pienialainen ja rakentamisen kannalta epätodennäköinen.
Kasvillisuus määritettiin lajilleen VELMU-menetelmän mukaisesti sukeltamalla. Tämän lisäksi sukelluspisteiltä otettiin pohjaeläinnäytteitä (yhteensä 5
kpl/piste) putkinäytteenottimilla. Saaduista näytteistä määritettiin pohjaeläimet lajilleen tai taksonilleen, biomassa sekä yksilömäärät neliömetrille.
Pohjaeläimet tarkkuusseulottiin (Yliniva 2008), jolloin saadut yksilömäärät
ovat oletettavasti tarkemmat kuin verkkoseulonnalla saadut vastaavat yksilömäärät. Pohjanlaatu määritettiin kasvillisuuskartoituksen ja pohjaeläinnäytteenoton yhteydessä sekä videokuvaamalla.
Kesällä 2012 sukellustutkimuksia tullaan alueella jatkamaan. Tuulivoimaloiden paikat ovat tarkentuneet ja sukelluksia suunnataan näille alueille. Lisäksi
tutkitaan tarkemmin merikaapelireitin kasvillisuutta ja pohjaeläimistöä. Sukelluksia tullaan tekemään alueella 9 kappaletta edellä kuvatuin menetelmin.
Ruoppausmassat ja läjitysalueet
Tuulivoimahankkeen tarkentuessa selvitysten laatimista ja kaavan vaikutusten arviointia jatketaan. Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan selvitys. Vesikasvillisuuden ja pohjaeläinten osalta tehdään kesän 2012 aikana
lisätutkimuksia. Kaapelireittien ja uusien voimaloiden kohdalta otetaan lisäsedimenttinäytteitä.
Kalasto ja kalastus
21
Tehdyllä verkkokoekalastuksella on vastattu aikaisemmissa lausunnoissa
esitettyyn vaateeseen Tornion edustan merialueella esiintyvien kalojen
syönnösalueiden selvittämisestä. Tutkimuksella on selvitetty perustilannetta,
eli alueen kalalajien esiintymisalueita ja runsaussuhteita. Tutkimusta voidaan
pitää luotettavana, sillä ainakin kokonaissaalis oli täysin vertailukelpoinen
muilla alueilla tehtyihin vastaaviin koepyynteihin verrattuna. Esimerkiksi
Espoon edustan merialueella vuosittain tehtävässä kalastoseurannassa 30
verkolla saatu koekalastussaalis on viime vuosina ollut noin 100 kg. Tornion
edustan saalis 45 verkolla oli 168 kg, mikä vastaa 112 kg, jos olisi käytetty
30 verkkoa. Espoon edustan merialue on selvästi rehevöityneempää merialuetta Perämereen verrattuna, minkä tulisi näkyä suurempana kalansaaliina, joten samankokoinen saalis Tornion edustalta kuvastaa kalojen olleen
alueella ainakin koekalastusten aikaan. Alueen koekairaukset olivat myös
suurimman osan koekalastuksen suoritusajasta keskeytyksissä liian kovan
tuulen takia.
Hakijan tarkoituksena ei ole estää kalastusta tuulipuiston alueella. Voimaloiden välille sekä mantereen ja voimaloiden välille sijoitettavat sähkönsiirtokaapelit on tarkoitus upottaa merenpohjaan, jolloin ne eivät tule estämään
veneilyä tai ankkurointia alueella. Kalastuksen harjoittaminen alueella voi
jatkua. Voimaloiden etäisyys toisistaan on noin 600 metriä, joten suuriakin
pyydyksiä alueelle mahtuu asettamaan pyyntiin.
Selvitykset
1.18
Laivaniemen-Kyläjoen kyläyhdistys ry
Lausunto 1.2.2012
Lausunnonantaja esittää yhtenevän lausunnon Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan 17.1.2012 § 10 lausuntoon Röyttän merituulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta.
1.18.1
Vastineena viitataan Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnalle annettuun vastineeseen.
1.19
Pirkkiön osakaskunta
Lausunto 27.2.2012
Kaavan tulisi koskea vain osakaskunnan vuokraamaa aluetta (karttaliite 1).
Osa tuulivoimaloista on vuokra-alueen ulkopuolella osakaskunnan omistamalla vesialueella.
Tuulivoimaloiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon kiinteät kalastuspaikat
(karttaliite pyydyspaikoista). Tuulivoimaloita ei saa sijoittaa 200 m lähemmäs pyydyspaikkoja.
22
Osayleiskaavaluonnoksen tekstissä ei ole mainintaa korvauksista ammattikalastajille rakennusaikaisista haitoista. Haitoista ja korvausperusteista tulee
ammattikalastajien kanssa tehdä kirjallinen sopimus (yhteyshenkilö Lauri
Vallo).
Tuulivoimaloita ei tulisi rakentaa Kuusiluodon saaren linjan pohjoispuolelle
tärkeiden maisema-arvojen vuoksi. Tällä tavalla minimoitaisiin vapaa-ajan
asukkaille aiheutettuja haittoja.
1.19.1
On tarkoituksen mukaista käsitellä koko maakuntakaavan tuulivoimaloiden
alueen (tv) rajaus osayleiskaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavoitettavaa
aluetta ei voida rajata koskemaan vain Pirkkiön osakaskunnan vuokraamaa
aluetta, vaan käsittää myös Tornion kaupungin omistamaa aluetta. Kaavan
suunnittelualueen rajauksessa on otettu huomioon muun muassa sen liittyminen voimassa olevaan Röyttänniemen teollisuusalueen asemakaavaan,
Ruotsin rajaan sekä maakuntakaavan että Tornion strategisen yleiskaavan
tuulivoimaloiden alueen rajaus, jotka ovat osayleiskaavan tuulivoimaloiden
aluetta suppeampia. Tuulivoimaloiden sijoittelu poikkeaa vähäisessä määrin
maakuntakaavan tv-alueen rajauksesta.
Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen tuulivoimaloiden sijoittumista
tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella myös Pirkkiön osakaskunnan vuokraamalla alueella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman
tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään.
Päällekkäisyyksiä Pirkkiön osakaskunnan toimittaman kartan kala-apajien ja
viimeisimmän tuulivoimaloiden sijoituskartan kesken ei näyttäisi olevan.
Kaavaluonnoskartalta poistetaan voimala nro 15 rysäpaikalta Kuusiluodon
eteläpuolella ja poistetaan voimala nro 12 Kuusiluodon pohjoispuolelta kaavaehdotusvaiheessa. Pyydysapaja ei voi olla veneväylällä.
Korvaukset eivät kuulu osayleiskaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Vesitalousluvassa käsitellään mahdollisia korvauskysymyksiä kalataloudelle.
1.20
Suomalais- Ruotsalainen Rajajokikomissio
Lausunto 16.3.2012
Koko hanke sijaitsee rajajokisopimuksen artiklassa 1.2 määritellyllä sopimusalueella. Tämä edellyttää sopimuksen sisällön ja tarkoituksen huolellista
tarkastelua kaava-aineistoa ja hanketta valmisteltaessa ja koko vaikutusalueen huomioon ottamista riittävällä tavalla. Komissio korostaa myös alueen
ruotsinkielisten asukkaiden tasapuolisen huomioimisen tärkeyttä kuulemisessa.
Rajajokisopimuksen artikla 3 sisältää määräykset oikeudesta rajajokien veteen ja vesialueisiin. Artiklan määräysten mukainen veden ja vesialueen
käyttö ei saa vaikeuttaa kalastusta. Molempien oikeusjärjestyksen perusteella kalastuksen vaikeuttaminen on kuitenkin jossain määrin mahdollista.
Asiakirjoissa on esitetty, että rajajokisopimuksen mukaiset rauhoituspiirit
jätetään tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle. Tämä on luonnollisesti vähimmäisvaatimus. Kaavaehdotuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, mitä määräyksiä
rauhoitusalueiden osalle aiotaan antaa. Lisäksi koko toiminnalla on monitahoisia vaikutuksia sekä rakennus-, toiminta-, että mahdollisessa purkuvaiheessa myös vaelluskaloihin. Olemassa olevat tiedot vaikutuksista ovat ristiriitaisia.
Komission kanta on, että toiminta tulee ensisijaisesti suunnitella siten, että
kalastukselle ei aiheuteta merkittävää haittaa, ja toissijaisesti siten, että
haitat vähennetään mahdollisimman pitkälle koko hankkeen elinkaaren osalta ottaen huomioon kalastajien ja asiantuntijoiden näkemykset. Siten ei ole
esimerkiksi ole tarkoituksenmukaista sijoittaa tuulivoimaloita käytössä oleville rysäpaikoille tai niiden välittömään läheisyyteen. Kaava-aineistossa ei ole
23
tarkasteltu kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia riittävällä tavalla eikä niiden vähentämismahdollisuuksia. Komissio korostaa, että alue on
osa merkittävää kalasto- ja kalastusaluetta, ja kalastuksella tulee säilyä
mahdollisuus jatkua tulevaisuudessakin niin Suomen kuin Ruotsin puolella
rajaa myös rannikkoalueella.
Rajajokisopimuksen mukaisesti sopimusalueella tulee erityisesti kiinnittää
huomiota mm. luonnonsuojeluun, kulttuuriarvojen suojeluun ja ympäristönsuojeluun. Alue on rannikkoaluetta ja merkittävää maankohoamisaluetta,
mikä asettaa omat edellytyksensä kaavalle. Ruotsin puolella valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu Haaparannan saaristo on kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, ja siihen ulottuvien vaikutusten riittävä arviointi ja
huomiointi tulee varmistaa.
Kaavoituksessa alueen eri käyttömuodot tulee yhteen sovittaa, ja koska
yleiskaavan perusteella voidaan myöntää tuulivoimaloille rakennusluvat,
tulee eri näkemykset ottaa huomioon.
Tuulivoimarakentaminen alueella edellyttää myös muuta luvitusta, kuten
vesitalousluvan ja mahdollisesti ympäristösuojelulainsäädännön mukaisen
luvan. Kaavan määräysten tulee olla riittävän yksiselitteisiä, koska yksityiskohtaisempaa kaavaa ei ole tarkoitus laatia.
Kaiken kaikkiaan kokonaisvaikutusten arviointi kalastoon ja muuhun luontoon sekä alueen käyttöön on jäänyt kaavaehdotuksessa vielä keskeneräisiksi. Myös kansalliset viranomaiset ovat edellyttäneet lisäselvityksiä sekä YVAvaiheessa, että kaavaa koskevissa neuvotteluissa. Vasta kokonaisvaikutusten arvioinnin pohjalta voi hankkeen hyväksyttää ja vaikutusten ehkäisy- tai
lieventämistarpeiden riittävyyttä arvioida.
Merkittävälle osalle Perämeren matalikoista on suunniteltu tuulivoima-alueita
tai muuta käyttöä, millä voi olla ennalta arvaamattomia kerrannaisvaikutuksia koko Perämeren alueen ekologiseen tasapainoon. Riittäviä arviota näistä
kokonaisvaikutuksista ei ole missään esitetty. Viranomaisten tulee huolehtia
siitä, että kaavan valmistelussa on riittävät tiedot yhteisvaikutuksista.
1.20.1
Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä Haaparannan
kaupunki on osallistunut YVA:n ohjausryhmään ja ohjausryhmän muistiot on
toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty muun muassa Naturvårdsverketin kanssa
luontoasioista. Ruotsi osallistuu osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi muutenkin ja on ollut mukana kaavoitusta koskevissa kokouksissa. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun
26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan kaupunki
ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun
muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille. Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012.
Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja mahdollisesti
myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata radio- tai
satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista kalojen
käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea
vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan
vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden merikaapeleiden lähistöllä.
Tuulivoimaloiden määrää suunnitelmassa on vähennetty. Vähennys on kohdistettu alueen eteläosan myllyihin, jolloin hanke on poistunut kokonaan
lohen kutuvaelluksen suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Sähkönsiirtokaapelitkaan eivät enää risteä rauhoituspiirejä. Tuulivoimaloiden paikat
on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvitta24
essa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan
suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan GPS-aineiston valtion
rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta
29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien
todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut
tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen määräystä
täydennetään seuraavasti: Merkinnällä osoitetaan kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeä alue. Tornionjoen rajajokisopimuksen
lohen nousun turvaavat rauhoituspiirit Tornionjoen edustan merialueella.
Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä.
1.21
Tornionjoen kalastusalue
Lausunto 15.1.2012
Koko Tornionjoki on hankkeen vaikutusaluetta. Vaelluskalojen pääsylle kutujokeensa ei saa muodostua esteitä, eikä haittoja Röyttän tuulivoimapuiston
rakentamisvaiheen tai myöhemmän käyttövaiheen aikana. Haitat tulisivat
pääasiassa matkailuelinkeinon vahingoksi Tornionjokilaaksossa ja muutaman
vuoden viiveellä myös merikalastuksen vahingoksi, jos poikasvaellusta ei
riittävästi enää ole.
Vaelluskalat reagoivat ääniin, valoon ja veden samentumiin voimakkaasti,
jopa pysäyttämällä nousuvaelluksen. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saa käsityksen, että kala-asioita ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. RKTL
pystyy tekemään selvitykset rakentamisvaiheen ja käyttövaiheen ääni-, valo-, samentumis- ja virtaamamuutoshaitoista. Kukkolankoskella siian lippokalastus keskeytetään, jos liikkuva varjo lankeaa kalan kulkupaikalle. Siika
pakenee liikkuvaa varjoa ja patoamisesta syntyvää epätavallista kolinaa.
Merituulivoimapuistonhankkeen haitat varsinkin vaelluskalakannoille ja kalastukselle tulee RKTL:n selvittää, sillä rakentamisesta tulee todennäköisesti
haittoja.
Tornionjokilaakson kalastusperinteet ovat osa paikallisten ihmisten identiteettiä, joita kuuluu kunnioittaa, ottamalla huomioon uhaksi tai haitaksi koetut rakentamisvaiheen toimenpiteet ja käyttövaiheen haitat.
Esitämme, että apajapaikoille ei sijoiteta tuulimyllyjä tai perustamisessa tarvittavia saaria, koska apajapaikat sijoittuvat parhaille vaelluskalojen kulkupaikoille. Apajapaikan valtaaminen muuttaa nousukäyttäytymistä. Myös apajapaikkojen läheisyys on rauhoitettava, koska pyörivä tuulimylly aiheuttavat
haittaa vaelluskaloille.
Tornion kalastusalue esittää myös, että lähinnä vaelluskalojen nousun turvaamiseksi perustetuille rauhoituspiireille ja Tornionjoen kalastusalueen rauhoitusalueille ei rakenneta tuulimyllyjä ja keinosaaria sekä vaatii, että RKTL,
Fiskeriverket tai muu tutkimuslaitos selvittää hankkeen rakentamisvaiheen
ja käyttövaiheen haitat, joista on olemassa myös kokemusperäistä tietoa.
25
1.21.1
Rajajokisopimuksen yhtenä liitteenä on Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntö, jonka liitteenä taas yksilöidään kalastusalueen rauhoituspiirit. Kalastussäännön 3 §:ssä tarkoitettuun rauhoituspiiriin ei saa sijoittaa kalankulkua
estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia, ei
kalastusta. Tuulivoimahanke on rajattu siten, että pysytään kokonaan poissa
lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit
kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi. Rajajokisopimuksen mukaiset lohen
rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän
elinympäristön arvoja heikennetä.
Kalastussääntö rajoittaa kalastusta rajajokisopimuksen 23 artiklan nojalla.
Artiklalla ei ole tarkoitus säännellä laajemmin alueiden käyttöä, mutta sillä
on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska TJKS 3 § kieltää
kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille.
Hakija yrittää saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen
keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella myös Pirkkiön osakaskunnan vuokraamalla alueella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman
tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään.
Päällekkäisyyksiä Pirkkiön osakaskunnan toimittaman kartan kala-apajien ja
viimeisimmän tuulivoimaloiden sijoituskartan kesken ei näyttäisi olevan.
Kaavaluonnoskartalta poistetaan voimala nro 15 rysäpaikalta Kuusiluodon
eteläpuolella ja poistetaan voimala nro 12 Kuusiluodon pohjoispuolelta kaavaehdotusvaiheessa. Pyydysapaja ei voi olla veneväylällä.
1.22
Alaraumon jako- ja kalastuskunta
Lausunto 6.2.2012
Vaadimme, että Röyttän merituulivoimapuistohankkeesta ja sen valmistelusta luovutaan välittömästi. Katsomme, että hanke on rajajokisopimuksen artiklojen vastainen. Osan merialueesta Pohjois-Suomen maaoikeus on todennut rauhoitusalueeksi. Katsomme, että rajajokisopimusalue on pidettävä
kokonaisuutena vapaana tuulivoimarakentamisesta.
26
Suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa toteutetun tuulivoimaloiden vaikutuksista vaelluskalakantoihin ei ole riittävästi tutkittua tietoa niin, että voitaisiin
todeta, ettei tuulivoimaloiden toteuttamisella olisi negatiivisia vaikutuksia
arvokalakannoille. Tämän seikankin johdosta kalastuskunta katsoo, että
hanke ei kestä tarkastelua varovaisuusperiaatteen näkökulmasta.
Jako- ja kalastuskunnan osakastaloilla on omistusoikeudellisia kalastuspaikkoja myös Pirkkiön osakaskunnan vesialueella. Tämän vuoksi olemme huolestuneita alueelle ja paikoIlle lisääntyvistä kalastuspaineesta.
1.22.1
estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia ei
keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska Tornionjoen kalastussääntö TJKS 3 § kieltää kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille.
tarkistetaan teknis-taloudellisten syiden ja selvitysten perusteella. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien
selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa pienennetään.
1.23
Matkailun edistämiskeskus
Lausunto 18.1.2012
Tornionjokilaakson tärkein yritystoiminnan muoto on nykyään matkailu. Kalastus nähdään keskeisenä osana matkailuelinkeinon kehittämistä Tornionjokilaakson alueella, ja pitää suotavana myös yhteistyön kehittämistä Suomen
27
ja Ruotsin kesken Tornionjokiseudun kalastus- ja matkailuasioissa. Tornion
joen kalastusalue on lakisääteinen organisaatio, jonka päätehtäviin kuuluu
kalatalouden edistäminen. Osakkaita ja oikeudenomistajia on noin 2 000,
joten sen näkemyksille tulee antaa erityistä painoarvoa.
1.23.1
osittain tuulivoimapuiston läpi. Lohen rauhoituspiirit on jo kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen kaavaluonnoskartalla osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi ja tuulivoimaloiden rakennusalueiden ulkopuolelle. Kaavamääräystä täydennetään seuraavasti kaavaehdotusvaiheeseen: Alueen käytössä on huomioitava, ettei kalaston ja muun vesieliöstön kannalta erityisen tärkeän elinympäristön arvoja heikennetä.
vastauksia.
Tornionjoen kalastusalue on jättänyt lausuntonsa ja siihen laaditaan vastine.
1.24
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ja PohjoisPerämeren ammattikalastajat
Lausunto 24.1.2012
Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry vaatii, että merituulivoimapuistohankkeesta ja sen valmistelusta luovutaan välittömästi. Hanke on Rajajokisopimuksen toisen ja kolmannen artiklan vastainen, eikä hanke tule tämän
johdosta saamaan lupaa lupaviranomaisilta. Kalastusalue toivoo, että rajajokikomissio antaa lausuntonsa jo tässä vaiheessa.
Tuulivoimapuisto sijaitsee Tornionjoen suistossa joen vaelluskalakantojen
vaellusreitillä. Suunnitelmissa esitetyssä laajuudessa toteutetun tuulivoimapuiston vaikutuksista vaelluskalakantoihin ei ole riittävästi tutkittua tietoa,
niin että voitaisiin varmasti sanoa, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole
negatiivisia vaikutuksia em. arvokalakannoille. Hakija ei ole laittanut toimeen
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL edellyttämiä selvityksiä mm.
kaksivuotista tutkimusta lohikalojen vaellusreiteistä.
Hankkeen eteenpäin vieminen tulee johtamaan pitkälliseen valitusprosessiin
ja siksi vetoamme Tornion kaupunkiin, ettei kaavaa esitetyssä muodossa
hyväksyttäisi.
1.24.1
28
estävää laitetta. Rauhoituspiiri käsittää keskiviivasta 200 m molemmin puolin eli yhteensä 400 m. Rauhoituspiireillä suojellaan muun muassa lohia ei
on silti heijastusvaikutus kaavan sisältövaatimuksiin, koska TJKS 3 § kieltää
kalastukselta esteiden asettamista luonnonsuojelutarkoituksessa. Kaavoituksessa tutkitaan mahdollisuutta tuulivoimaloiden sijoittamiselle Röyttän edustan merialueelle. Tuulivoimalat voi rakentaa kaavan sallimille rakennuspaikoille.
keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan
valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla
ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
Rajajokikomission lausunto vastineineen on esitetty tässä palauteraportissa.
Tuulivoimapuiston luvitukseen viranomaiset ottavat kantaa lupaprosesseissa.
1.25
Metsähallitus, Luontopalvelut Pohjanmaa
Lausunto 28.2.2012
Metsähallitus painottaa, että tässä lausunnossa todettujen asioiden lisäksi
kaavasuunnittelussa tulee huomioida ne seikat, joista Metsähallitus on lausunut YVA -selostuksesta antamassaan lausunnossa 7.12.2010.
Suunnittelualue on pääosin voimassa olevan Lapin merija rannikkoalueen
tuulivoimamaakuntakaavassa tuulivoimaloille soveltuvaksi merkityllä alueella, mutta osin maakuntakaavan rajauksen ulkopuolella. Metsähallitus korostaa sitä, että tuulivoimarakentamista ohjaavassa yleiskaavassa on tarkoin
huolehdittava siitä, että MRL 77 b §:n mukaiset tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan sisältövaatimukset toteutuvat koskien mm. rakentamisen
sopeutumista maisemaan ja ympäristöön. Sisältövaatimusten toteutuminen
edellyttää, että ympäristö- ja maisemavaikutuksia on selvitetty riittävällä
tarkkuudella ja selvitysten tulokset huomioidaan suunnittelussa.
Maisema
Perämeren kansallispuiston osalta tuulivoimapuiston aiheuttamat maisemavaikutukset ovat merkittävät. Luonnonsuojelulain (20.11.1996/1096, 11 §)
mukaan kansallispuistoilla on merkitystä yleisinä luonnonnähtävyyksinä.
Perämeren kansallispuisto on perustettu mm. Perämeren ulkosaariston ja
meriluonnon suojelemiseksi, jonka perustamistarkoitus ulottuu myös selkeästi maisemaan. Maiseman kannalta merkittäviä ovat myös yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Tornion Röyttän ja Kemin Ajoksen
merituulipuisto yhdessä aiheuttavat suuren muutoksen Perämeren kansallispuiston maisemaan. Maiseman muuttumisella tekniseen suuntaan on myös
vaikutuksia virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun.
29
Vesikasvillisuus
Kasvillisuus- ja pohjaeläinselvitysten perusteella hankealueella esiintyvien
alueellisesti uhanalaisten vesisammalien osalta tietopohja jää vielä epävarmaksi. Tekstissä olisi voinut mainita alueelta löytyneiden ahdinsammaleen
(Platyhypnidium riparioides) ja vellamonsammaleen (Fissidens fontanus)
olevan alueellisesti uhanalaisia valtakunnallisen (NT) -statuksen ohella.
Sammalien esiintymisalueet oli rajattu kaavaluonnoksessa merkinnällä sl
(suojellun, uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin esiintymäalue). Selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, että hankealueella ei sijaitse muita merkittäviä ko. lajin/lajien esiintymiä. Merikortin syvyystietojen perusteella alueen eteläosaan sijoittuvan Kuusiluodonmatalan ympäristö voi olla vesisammalille sopiva kasvupaikka. Aiemmin tehtyjä vedenalaisia videokuvauksia mm. YVA:a varten olisi hyödyllistä verrata sukelluksilla nyt saavutettuun tietoon ja tulkita uudelleen.
Kaavaselostuksen sivulla 11 kappaleessa 2.1.5.1. ovat palleroahdinparran
(Cladophora aegagrophila) ja viherahdinparran tieteelliset (Cladophora glomerata) nimet ovat vaihtaneet paikkaansa sekä isonäkinsammalleen (Fontinalis antipyretica) tieteellinen nimi on kirjoitettu väärin. Samassa kappaleessa puhutaan sukelluslinjoista ja –pisteistä. Alueella kuitenkin tehtiin vain
sukelluspisteisteitä, joten maininta linjoista on turha.
Sukelluspisteiltä kasvillisuus arvioitiin VELMU-ohjeistuksen mukaan, joten
olisi ollut luonnollista käyttää pohjan raekoon arvioinnissa kyseisen ohjeistuksen luokittelua. Työohjeesta saa käsityksen, että myös pohjan laatu määritetään VELMU –menetelmän mukaisesti. Pohjanlaadun luokittelussa käytettiin geoteknistä luokittelua.
Pohjaeläimistö
Ns. tarkkuusseulonta (Yliniva 2008) oli ilmeisesti pohjanlaatu yleisesti huomion ottaen sopivampi menetelmä pohjaeläinten seulontaan kuin tavallisen
0,5 mm seulan käyttö. Pohjaeläimet voisi käsitellä BBI -indeksin avulla. Koska voimaloiden sijaintipaikat eivät ole tiedossa olisi BBI -indeksin avulla
mahdollista tehdä koko alueen pohjaeläimistöä ja tilaa koskevia suuntaa
antavia johtopäätöksiä. Tämän hetkinen tieto on vain pistemäistä. Jos työohjelman mukaiset 25 - 30 sukelluspistettä kasvillisuus-, pohjaeläin- ja pohjanlaatutietoineen tehdään, antaisi se kokonaisvaltaisemman kuvan hankealueen tilasta. Tällöin kannattaisi BBI-indeksin ohella myös mallintaa vedenalaista kasvillisuutta ja vesisammalia.
Muut vedenalaiseen luontoon liittyvät huomiot
Pohjasedimenttiin sitoutuneiden raskasmetallien ja myrkyllisten yhdisteiden
veteen pääsyn estäminen täytyy erityisesti huomioida merituulivoimapuiston
rakennusvaiheessa.
Sivulla 41 kappaleessa 4.5. todetaan, että lisäselvityksiä tehtiin mm. vedenalaisista luontotyypeistä. Vedenalaisia luontotyyppejä ei lisäselvityksissä
raportoitu.
Kasvillisuus ja pohjaeläimet raportissa (Yliniva 2011) sukelluspisteet on jaettu syvyysvyöhykkeittäin ja tekstissä mainitaan ainoastaan sukelluspisteen
35A (3,8 m) todellisuudessa poikenneen luokastaan. Taulukossa 3. kuitenkin
pisteen 35A syvyydeksi ilmoitetaan 5,5, m ja pisteelle 36A syvyydeksi 3,8 m.
Rakennusaikainen melu riippuen perustusrakenteista, voimalan ympäristössä
sekä veden alla saattaa olla huomattavasti suurempi kuin mitä "Kairausmelun vaikutus kaloihin" –raportissa annetaan ymmärtää. Ns. monopileperustuksissa voimalan perutusten junttaus ja mahdolliset räjäytystyöt aiheuttavat huomattavasi enemmän melua kuin perustusten kairaustyö.
Linnusto
Kaavaluonnoksen linnustoa käsittelevästä osasta on pääsääntöisesti voimassa se, mitä Metsähallitus on lausunut YVA -selostuksesta 17.12.2010. YVA menettelyn linnustoselvityksiä on täydennetty ainoastaan pesimälinnustoselvityksen täydennyksellä tuulivoimala-alueella ja sen lähiympäristössä kesällä
30
2011. Pesimälinnustoselvitystä voidaan pitää täydennysten osalta riittävänä
ja sen pohjalta tehtyä vaikutusten arviointia melko hyvin perusteltuna. Tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutuksia pesivään ja alueen kautta kulkevaan
linnustoon tulisi analysoida huomattavasti tarkemmin.
Lepakot
EU – direktiivillä tiukasti suojelluista lepakoista tulisi tehdä erillinen selvitys
ja arvioida tuulivoimala-alueen mahdollisia vaikutuksia niihin.
Kulttuuriperintö
Kaavasuunnittelussa tulisi huomioida merituulivoimapuiston rakentamisen
vaikutus Haaparannan saariston maisemaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja johon ei kahta havainnekuvaa lukuun ottamatta
ole tarkasteltu vaikutuksia kaavassa tai YVA:ssa. Rakentamisella ei ole vaikutusta Perämeren kansallispuiston alueella oleville muinaismuistokohteille
eikä uudemmille kulttuuriperintökohteille.
Kalasto
YVA –selvitysten jälkeen on tehty osayleiskaavaa varten lisäselvitys kalojen
syönnösalueista. Kaikki kalatalousyhteisöt ja –viranomaiset ovat todenneet
lausunnoissaan alueen olevan vaikutuksiltaan merkittävä vaelluskalojen
vaellus- ja syönnösalueena. Yhteysviranomainen edellytti tarkempaa selvitystä hankkeen vaikutuksista kalastoon ja kalastukseen. Tietoa tarvitaan
kutu- ja syönnösalueista, vaellusreiteistä ja magneettikenttien, äänien ja
muiden mahdollisten häiriötekijöiden vaikutuksesta kalojen vaelluskäyttäytymiseen sekä miten paljon kutu- ja syönnösalueita menetetään eri kalalajien osalta että tarkempi selvitys kalastuksesta ja siitä minkälainen kalastus
alueella estyy ja mitä toimenpiteitä kalastuksen jatkaminen edellyttää. Laadittu selvitys jättää edelleen auki tarpeen lisäselvityksille. Kysymyksiin, miten hanke vaikuttaisi lohen, taimenen, siian ja nahkiaisen vaellukseen Tornio- ja Kalixjokiin, magneettikenttien ja melun vaikutuksesta tai kalastuksen
estymisestä ei ole tehty mitään lisäselvityksiä. Nämä asiat on selvitettävä,
koska kyse on Suomen puolen ja koko Itämeren aleen tärkeimmästä lohi- ja
meritaimenjoesta. Muutokset vaelluskäyttäytymisessä, pelkästään sen hidastumisessa, voivat aiheuttaa niin suuren muutoksen pohjoisten jokien vaelluskalojen lisääntymiseen, ettei riskiä voi ottaa ilman kunnollisia selvityksiä.
Ammattikalastajien YVA –prosessin aikana antamien ilmoitusten mukaan
syönnösalue ja hankealue sijoittuvat päällekkäin ja lohen vaellusreitti kulkenee hankealueen läpi.
1.25.1
Maisema ja kulttuuriperintö
Kaavan vaikutusten arviointia maisemaan ja kulttuuriperintöön jatketaan
kaavaehdotusvaiheessa, jolloin arvioidaan kaavan vaikutus Haaparannan
saariston maisemaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.
Vesikasvillisuus, pohjaeläimistö ja muut vedenalaiseen luontoon liittyvät
huomiot
Vesikasvillisuus- ja pohjaeläinaineistoja täydennetään kesällä 2012 tehtävällä sukellustutkimuksella, jolla tarkennetaan vuonna 2011 aloitettuja tutkimuksia. Sukelluksia tehdään vuonna 2012 9 pisteellä kappaleen 1.17 vastineessa kuvatun mukaisesti. Sukelluksista 2 kappaletta suuntautuu Kuusiluodon eteläosiin. Lisäksi vuonna 2011 sukellettiin 3 pisteellä Kuusiluodon
31
matalan alueella. Vuonna 2011 havaittiin isonäkinsammalta ja alueellisesti
uhanalaista vellamonsammalta 2 tutkituista paikoista. Vesikasvillisuudesta
kerättyä ja vuonna 2012 kerättävää tietoa tullaan vertailemaan ja tulkitsemaan uudelleen vesilupavaiheessa. Raekoon määritys on tehty geoteknistä
luokittelua käyttäen.
Kun kaikki kasvillisuus ja pohjaeläinaineisto on koossa, tullaan aineistoja
vertailemaan. Mahdollisuuksien mukaan, ja mikäli näytemäärä on riittävä,
voidaan käyttää pohjaeläimistön tilaa kuvaavia indeksejä (BBI-indeksi). Alueen vedenalaisia luontotyyppejä voidaan, aineistojen kattavuus huomioiden,
määrittää oleellisilta osin vesilupavaiheessa.
Sukelluspisteet on alun perin katsottu kartasta. Kartalla piste 35A sijaitsee
2,2 ja 3,8 välisellä syvyysvyöhykkeellä. Myös 6,4 m vyöhyke tulee lähelle
pistettä. Näin ollen on hyvinkin todennäköistä, että piste 35A oli syvempi
kuin alun perin tehdyn jaon mukaan. Piste 36A sijaitsee 2,6 m isokäyrän
sisällä, joten kartasta katsottaessa piste on karttatulkinnan mukaan kuulunut 0-3 m vyöhykkeeseen, vaikka todellisuudessa piste oli hieman syvempi.
Linnusto
Lepakot
Nykykäsityksen mukaan Tornion seudulla tavataan Suomessa esiintyvistä
lepakkolajeista ainoastaan pohjanlepakkoa. Osayleiskaavassa osoitettu tuulivoimapuisto sijoittuu avomerelle, joka tuulisuutensa vuoksi ei sovellu lepakoille saalistusalueeksi, eikä siten täytä luonnonsuojelulain 49 §:n edellytyksiä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikasta.
Muuttavien lepakoiden taas on havaittu seurailevan muutollaan rannikkolinjaa lintujen tapaan, minkä vuoksi on epätodennäköistä, että ne muuttaisivat
avomerelle suunnitellun tuulivoimapuistoalueen yli. Röyttänniemelle teollisuusalueelle sijoittuu nykyään 8 tuulivoimalaa, joiden käytönseurannassa ei
ole tavattu lepakkotörmäyksiä.
Kalasto
olisi hyvä saada toimijoita myös Ruotsin puolelta. Rajakiiri Oy voisi osallistua
Kutualueselvitystä ollaan parhaillaan toteuttamassa kesäkuussa ja elokuussa
tehtävillä poikasnuottauksilla ja kalastajakyselyn laajentaminen on toteutettu alkuvuonna. Lohien vaellusreittien tutkimiseksi merialueella hakijan on
tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen
vetämälle tutkimushankkeelle, johon saataisiin eri tuulivoimayhtiöitä ja
mahdollisesti myös Ruotsin puolen toimijoita mukaan. Tarkoitus olisi seurata
radio- tai satelliittilähettimillä varustettujen lohien liikkeitä Tornion edustan
32
merialueella. Myös merikaapelien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista
kalojen käyttäytymiseen suunnittelualueella yritetään telemetriatutkimuksella hakea vastauksia. Tutkimuksessa voidaan yrittää seurata Simojokeen kutemaan vaeltavien lohien käyttäytymistä Kemin Ajoksen tuulivoimaloiden
merikaapeleiden lähistöllä.
on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan
2.
Mielipiteet
2.1
Erkki, Heikki ja Hannu Koskela
Mielipide 12.1.2012
Tilat Alaraumon kylä: Laavala nro 17, Keskitalo nro 17, Mäkitalo nro 16, Tapanheikki nro 18, Koskela nro 19 ja kaikki Q-kirjaimella olevat jatapaikat
Glaudelliini merikartan mukaan kuuluvat mainituille taloille.
Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa haittaa muun muassa kaloille ja
ammattikalastukselle. Tuulivoimaloista aiheutuvan melun vuoksi kalojen
kudulle nousu häiriintyy ja siipien aiheuttama läikkyvä varjo aiheuttaa kalojen kaikkoamisen. Myllyjen huollosta aiheutuu päästöjä meriveteen. Luonnon
ja ympäristön maisemakuva pilaantuu myllyjen ollessa vesistössä ja näin
ollen virkistyskäyttö vähenee ja luonnon monimuotoisuus kärsii.
Tuulimyllyjen perustukset aiheuttavat muutoksia veden virtaukseen, jolloin
kalojen nousu Tornionjokeen estyy. Tuulivoimapuiston vuoksi linnusto kärsii
ja tulee lintukuolemia. Mielipiteiden antaja on ammattikalastaja ja kantatalo
Koskelan R:no 19 perintötilan osakas ja katsoo, että tuulivoimapuiston rakentaminen mereen loukkaa omistusoikeutta ja ammattiaan. Mielipiteiden
antajien kanta tuulivoimapuiston rakentamiseen on kielteinen.
2.1.1
keräämän tarkan GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista. ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista. Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Jos tilojen jatapaikoista on saatavilla riittävän tarkkoja karttoja, ne
yritetään ottaa voimaloiden paikkojen tarkemmassa jatkosuunnittelussa
huomioon.
on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten, että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon tai muiden tekijöiden ta33
kia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka on esitetty sijaitsevan
suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn
laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsitellään Lapin
ELY -keskuksen kanssa pidettävässä kokouksessa 29.5.2012. Usean vuoden
aikana toteutettava telemetriatutkimus, jossa lohia pyydettäisiin kutuvaelluksen aikana alueen eteläpuolelta ja niihin asennettaisiin radio-lähettimet,
jotka mahdollistaisivat lohien seurannan, olisi kustannuksiltaan kallis, ja
luonteeltaan sellainen, että hankkeessa olisi luontevaa olla mukana RKTL ja
Ruotsin Havs- och vattenmyndigheten. Hanketta on rajattu uudelleen siten,
että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet on jätetty rakentamisalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden huollosta ei aiheudu merkittäviä
päästöjä meriveteen.
Voimaloiden vaihteistoissa ja laakereissa on satoja litroja öljyä, mikä saattaa
erittäin vakavissa häiriötilanteissa (esim. rakennevirhe tai tuulivoimalan kaatuminen maanjäristyksestä) päästä vuotamaan vesistöön, jolloin vaikutukset
voivat olla huomattavat. Tällaiset vakavat häiriötilanteet ovat kuitenkin erittäin harvinaisia ja todennäköisyys tapahtumalle on erittäin pieni sekä niihin
on teknisesti varauduttu.
Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin vaikutuksia merialueen virtaamiin. Tuulivoimalat joudutaan asentamaan tuuliolosuhteiden takia yli 600 m etäisyydelle toisistaan, jolloin virtauspinta-alaa
jää niiden perustusten välille erittäin paljon. Yhteenvetona tarkastelun perusteella voidaan todeta, että tuulivoimapuisto ei aiheuta havaittavia muutoksia meriveden virtausolosuhteissa.
2.2
Matti Piessa kalastusoikeuden omistajien puolesta
Mielipide 1.2.2012
Vastustamme Rajakiri Oy:n tuulivoima hanketta talojemme omistamilla kalastusvesillä. Mikäli hanke toteutuu vastustuksestamme huolimatta, olemme
valmiit neuvottelemaan korvauksista mainituille taloille.
2.2.1
2.3
Jarmo Martin sekä Asko ja Eino Martin
Mielipide 23.1.2012
Omistamme Leton kalasataman pohjoispuolella Heinola II Rno 4:14 tilan,
johon on asemakaavoituksessa osoitettu 400 m2 rakennusoikeutta kalastustukikohdan rakentamista varten. Tarkoituksemme on rakentaa em. tilalle
kalastustukikohta. Alue jäisi käyttämättä, kuten myös kalastustarvikkeet,
joille ei olisi tuulimyllyjen tulon jälkeen mitään käyttöä.
Merituulivoimapuiston kaavasuunnitelma toteutuessaan tuhoaisi kalastuselinkeinon ammattimaisen harjoittamisen mahdollisuuden vähintään 1-6
km:n matkalla. Kaksi tuulimyllyä toinen Kuusiluodon eteläpuolella ja toinen
Leton edustalla, on merkitty Eino Martinin vuokraamille kalastuspaikoille.
Tuulimyllyt aiheuttaisivat kalakannoille valtavan häiriön, jonka johdosta arvokkaimmat vaelluskalat kaikkoavat pysyvästi alueelta.
Viime syksyn pohjatutkimukset karkottivat lähes kaikki saaliskalat vesialueelta heti tutkimusten alettua. Loppusyksykin jäi saaliin ja kalastuselinkeinon
osalta tappiolliseksi. Tuulimyllyjen vuosia kestävä rakennusvaihe olisi tuhoisa
kalastukselle ja käytännössä jo se lopettaisi kalastuselinkeinon laajalla alueella.
34
Vaadimme, että kaupunki luopuu Kuusiluodon ympäristön vesialueen kaavasuunnitelmista ja koko tuulivoimahankkeesta siitä aiheutuvien korvaamattomien menetysten johdosta. Varaamme mahdollisuuden esittää korvausvaatimuksia mahdollisen vaatimuksestamme poikkeavan päätöksen johdosta.
2.3.1
Tuulivoimaloiden paikat on kaavassa edelleen sijoitettu ohjeellisesti siten,
että niitä voidaan tarvittaessa vielä siirtää tarkemman pohjatutkimustiedon
tai muiden tekijöiden takia. Tällainen tekijä on esimerkiksi rysäpaikka, jonka
on esitetty sijaitsevan suunnitellulla tuulivoimalan paikalla. Hakija yrittää
saada käyttöönsä Metsähallituksen ja Lapin ELY-keskuksen keräämän tarkan
GPS-aineiston valtion rysäpaikoille sijoitettujen rysien todellisesta sijainnista.
ELY-keskukselta 29.5.2012 saadun tiedon mukaan valtion regale-paikoille
viritettyjen rysien todellinen paikka eroaa kartoilla ilmoitetuista paikoista.
Hakijalla ei ole ollut tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään.
Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden
paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan.
2.4
Koivuluodon Leton mökinomistajat, 28 allekirjoittanutta
Mielipide 31.1.2012
Vastustamme tuulivoimamaakuntakaavassa olevan tv 2281 rajojen ylittämistä ja muuttamista.
Tuulivoimalat pilaisivat torniolaisten parhaan meriyhteyden, merimaiseman
ja lopettaisivat alueelta ammatti- ja vapaa-ajan rannikkokalastuksen sekä
siirtäisivät vaelluskalojen nousun Torniojokeen Ruotsin puolelle. Tuulivoimaloiden takia uusi Tornion kaupungin ja EU:n tuella rakennettu veneilykeskus
näivettyisi ja menettäisi nyt jo virinneen merkityksensä sekä arvostuksensa
laajenevan koti- ja ulkomaisen veneilyn vierailusatamana.
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot olisivat todella suuret ja arvaamattomat. Myöhemmin voimaloiden käytöstä johtuvat jatkuvat haitat olisivat avoimella merialueilla moninaiset ja kiistattomat.
Nykyiset Röyttän sataman eteläosassa maa-alueella ja penkereillä olevat
tuulimyllyt aiheuttavat melua.
Vaadimme, että tähän asiaan otetaan aito torniolainen kanta ja tehdään päätös nykyisten ja tulevien torniolaisten hyväksi. Vaadimme myös, että tuulivoima-asia merialueen pannaan jäihin ja luovutaan vireillä olevasta osayleiskaavamuutoksesta.
2.4.1
osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaa35
valuonnosta. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa on tuulivoimaloiden
aluetta laajennettu. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista
hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja
hankekokoa pienennetään.
Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden
paikkoja ja lukumäärää tarkistetaan.
2.5
Markus Keränen, Joukko torniolaisia veneilijöitä, 8 allekirjoittanutta
Mielipide 14.2.2012
Tuulivoimaloiden takia uusi Tornion kaupungin ja EU:n tuella rakennettu
veneilykeskus näivettyisi ja menettäisi merkityksensä.
Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot olisivat todella suuret ja arvaamattomat. Myöhemmin voimaloiden käytöstä johtuvat jatkuvat haitat olisivat avoimella merialueilla moninaiset ja kiistattomat.
Nykyiset Röyttän sataman eteläosassa maa-alueella ja penkereillä olevat
tuulimyllyt aiheuttavat melua.
Vaadimme, että tähän asiaan otetaan aito torniolainen kanta ja tehdään päätös nykyisten ja tulevien torniolaisten hyväksi. Vaadimme myös, että tuulivoima-asia merialueen pannaan jäihin ja luovutaan vireillä olevasta osayleiskaavamuutoksesta.
2.5.1
Vastine esitetään Koivuluodon Leton mökinomistajien vastineessa, koska
mielipiteiden sisällöt ovat vastaavat.
2.6
Lassi Yliniva
Mielipide 6.2.2012
Kaavan valmisteluaineiston perusteella viranomais- ja asiantuntijalausunnot
sisältävät arveluja ja epäilyjä, joiden johdosta tuulivoimapuiston rakentaminen on suuri riski kalastukselle.
Tuulivoimapuiston vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin kaavaalueelle, vaelluskalan osalta vaikutukset ulottuvat koko sen liikkuma-alueelle
ja erityisesti Tornion- ja Muonionjoelle. Kalastus vaikuttaa kaava-alueen ja
vaikutusalueiden ihmisten virkistysmahdollisuuksiin, elämään ja toimeentuloon.
Mereltä päin maisema on virkistävä ja ainutlaatuinen, tällainen maisema
menetetään, mikäli hanke toteutuu.
Mielestäni pitäisi vielä vertailla löytyykö Tornion alueelta sopivampia paikkoja tuulivoimaloille. Tällaista vertailua ei ole tehty riittävästi.
Tämän hetken kaavan valmistelutietojen perusteella hanketta ei ole syytä
toteuttaa.
2.6.1
36
tällaista tietoa aikaisemmin käytettävissään. Kutualueselvitys ja kalastajakyselyn laajentaminen tehdään. Lohien vaellusreittien tutkimuksia käsitellään Lapin ELY -keskuksen kanssa pidettävässä kokouksessa 29.5.2012.
Usean vuoden aikana toteutettava telemetriatutkimus, jossa lohia pyydettäisiin kutuvaelluksen aikana alueen eteläpuolelta ja niihin asennettaisiin radiolähettimet, jotka mahdollistaisivat lohien seurannan, olisi kustannuksiltaan
kallis, ja luonteeltaan sellainen, että hankkeessa olisi luontevaa olla mukana
RKTL ja Ruotsin Havs- och vattenmyndigheten.
osittain tuulivoimapuiston läpi. Hanketta on rajattu uudelleen siten, että pysytään kokonaan poissa lohien vaelluksien suojelemiseksi perustetuilta rauhoituspiireiltä. Suunnitelmasta poistetut voimalayksiköt sijaitsivat etelämpänä, jolloin rauhoituspiirit kulkivat osittain tuulivoimapuiston läpi.
Kaavaehdotusta varten tuulivoimaloiden paikkoja ja lukumäärää on tarksitettu. YVA-menettelyssä tutkittiin useita hankevaihtoehtoja. Kuusiluodon pohjoispuoleinen tuulivoimalanpaikka nro. 12 jää kaavaehdotuksesta pois ja
vastaavasti Kuusiluodon eteläpuoleisia voimaloiden paikkoja ja lukumäärää
tarkistetaan.
2.7
Vuonon jakokunta
Vuonon jakokunta omistaa maa-, vesi- ja kalastusalueita, jotka liittyvät suoraan valtakunnanrajaan ja suunniteltavaan tuulivoimapuistoon. Jakokunnalla
on mielipiteitä ja lausuntoja osayleiskaavaan siinä muodossa kuin se esiteltiin ruotsinkielisessä valmisteluvaiheen kuulemisen aineistossa yleisötilaisuudessa Haaparannan kaupungintalolla 10.12.2012.
Tuulivoimapuisto hyödyntää Ruotsin puoleista aluetta tuulenottoalueenaan.
Vuonon jakokunnan valtakunnan rajaan ja tuulivoimaloiden alueeseen rajoittuvilla alueilla mahdollisuus hyödyntää vesialuetta tai osia siitä tuulivoimatuotantoon häviää ja jakokunnalle koituu taloudellista haittaa. Jakokunta
vaatii, että lähin tuulivoimala ei saa sijaita alle 500 m päässä valtakunnan
rajasta.
Tuulivoimaloiden perustusten rakentamisen ja sähkölinjojen kaivamisen yhteydessä ylöskaivettu sedimentti leviää ympäröivään vesialueeseen. Johto37
kaivantojen hienoaines korvataan karkeammilla aineksilla, jolloin hienoainesta leviää ympäröivään veteen. Lietteen käsittely samentaa kalastusvesiä
jopa Ruotsin puolella rajaa. Samentumista voidaan olettaa tapahtuvan rakennusaikana ja lukuisia kertoja tuulivoimapuiston valmistuttua. Tuulen ja
aaltojen aiheuttama pitkäaikainen hienoaineksien siirtyminen samoin kuin
vedenvirtaukset merellä aiheuttavat haittoja vakituisille kalakannoille lähinnä
Katajaa ja Klausta. Pohjakasvillisuus on vaarassa vahingoittua eri kalalajien
kutupaikoilla. Jakokunta vaatii, että ongelmaa käsitellään kaavoituksen yhteydessä ja tuulivoimarakentamiselle asetetaan ehdoksi, ettei vesirakentaminen ei saa tapahtua ajankohtana, jolloin kalastetaan kiinteillä kalastusvälineillä, ettei liete leviä vesialueella.
Melulaskenta on tapahtunut Suomen ohjeiden mukaisesti. Valmisteluvaiheen
aineistossa todetaan lyhyesti perustelematta, ettei hanke aiheuta muutoksia
Ruotsin puolella melutasossa. Ruotsin puolella on käytettävä ruotsalaisia
menetelmiä ja ohjeita sekä laskennassa, että raja-arvoina. Mantereella ja
merellä käytetään Ruotsissa eri laskentamalleja ja ruotsalaiset raja-arvot
sallitulle melulle ovat jopa alhaisemmat. Jakokunta vaatii, että melulaskennassa on käytettävä ruotsalaisia menetelmiä ja raja-arvoja koskien asutusta
ja virkistysalueita Ruotsissa.
Voimakastehoiset vilkkuvat lentoestevalot jokaisessa tuulivoimalassa koetaan häiritseviksi. Eri yhteyksissä on keskusteltu mahdollisuuksista himmentää valoja siten, että valot näkyisivät vain kauempana. Tämä tulisi määrätä
osayleiskaavassa.
2.7.1
Ruotsin puolella rajaa mahdollisuutta hyödyntää aluetta tuulivoimatuotantoon rajoittavat useat tekijät, kuten lähisaarten loma-asutus ja Haaparannan
yleiskaava. Sopimusjuridiset asiat eivät kuulu kaavoittajalle, vaan sopimusosapuolille. Jos kaavalla estetään tai haitataan maanomistajan nykyistä
maankäyttöä tai oikeusvaikutteisella kaavalla suunniteltua maankäyttöä, on
maanomistaja oikeutettu korvauksiin. Korvauskysymyksiä ei ratkaista
osayleiskaavalla.
Ympäristöministeriön valmisteilla olevassa tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa ei ole myöskään ohjeistusta Ruotsissa käytössä olevan nk. tuulenottoalueen merkitsemiseksi yleiskaavoissa.
Merialueelle tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennuslupien lisäksi
vesilain mukaista lupaa (voimaloiden sijoitus, perustustapa, ruopattavat
maa-ainekset, ruoppausmassojen sijoittaminen, perustusten rakentamisajankohta). Tuulivoimaloiden sijoittuminen tarkentuu vesilain mukaista
lupaa varten tehtävien tarkempien tutkimusten aikana.
Uuden tuulivoimalaitoksen perustusten ja merikaapelien rakentamiselle vesialueelle on jatkossa haettava vesilain (264/1961) mukainen lupa PohjoisSuomen aluehallintovirastolta.
Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää jonkin asteista ruoppausta perustusten rakentamisalueella ja mahdollisesti kaapeliojien kaivamista. Rakentamisen vesistövaikutuksia voidaan osittain verrata tyypillisen ruoppaushankkeen tai merihiekannoston seurausvaikutuksiin. Vaikutukset vedenlaatuun ovat yleensä lyhytaikaisia kiintoainepitoisuuden ja sen myötä sameusarvojen nousuja. Ravinne- sekä haitta-ainepitoisuuksien nousu rakennusalueella on erittäin todennäköistä, mutta laimenemisolosuhteet huomioiden,
lyhytkestoista.
38
Melu
Meluselvityksen päivityksessä huomioidaan myös Ruotsin puolelle kohdistuvat meluvaikutukset ja verrataan melutasoja Ruotsissa käytössä oleviin ohje- ja raja-arvoihin. Melun laskentamallissa on aiemminkin huomioitu mm.
maanpinnan erilainen heijastavuus maa- ja merialueilla, joten erillistä laskentamallia ei tarvita.
Lentoestevalot
Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto.
Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla. Este on
merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen mukaisesti.
vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen.
39
3.
Kansainvälinen kuuleminen
3.1
Naturvårdsverket
21.3.2012
Röytän edustan tuulivoimapuiston osayleiskaava – palautetta valmisteluvaiheen kaavaehdotuksesta
Ruotsi on saanut tilaisuuden antaa palautetta Tornion kaupungin kaavaehdotuksesta ennen kuin laaditaan Röyttän edustan merituulivoimapuiston lopullinen osayleiskaava.
Naturvårdsverket on vastaava viranomainen ja ympäristövaikutuksia koskevien tietojen vastaanottaja ja antaja maan rajaa ylittävissä tapauksissa.
Saapunut aineisto on lähetetty niille viranomaisille, järjestöille ja yksityishenkilöille jotka ovat aikaisemmin antaneet palautetta osayleiskaavoituksen
aloittamisesta annetun tiedonannon yhteydessä. Aineisto on myös ollut yleisön nähtävänä Naturvårdsverketin nettisivustolla. Lausuntoaika on Ruotsissa
ollut 3.2.–12.3.
Saapuneet mielipiteet
Mielipiteitä ovat antaneet: Havs- och vattenmyndigheten (Meri- ja vesiviranomainen), Merivartiosto, Norrbottenin lääninhallitus, Haaparannan kaupunki,
Bosmania AB Staffan Svanberg sekä Ida Svanberg ja Örn Taube, jotka edustavat seuraavien saarien vapaa-ajanasukkaita: Kataja, Klaus, Sipi, Stora
Hamnskär ja Östra Launinkari. Lisäksi on lähetetty yli 120 nimen nimilista.
Kaikki saapuneet mielipiteet lähetetään oheisena. Seuraavassa annetaan
mielipiteistä yhteenveto.
Meri- ja vesiviranomaisilla ja Merivartiostolla ei ole mitään kommentoitavaa sen lisäksi, mitä aikaisemmin on esitetty.
Norrbottenin lääninhallitus toteaa, että kaava-alue ei vastaa maakuntakaavan rajausta ja katsoo, että kunnan tulee perustella kaavarajan muutokset ja esittää niiden vaikutukset.
Kaava-alue koskee joitakin väyliä. Lääninhallituksen mielestä kunnan tulee
esittää, millä tavalla on varmistettu, että rajaa ylittäviä vaikutuksia ei merivahingon yhteydessä synny. Erityisen tärkeää on tuulivoimapuiston vaikutus
öljyntorjuntamahdollisuuksiin mahdollisen merivahingon yhteydessä.
Lääninhallitus kaipaa esitystä vaikutuksista ympäristökaaren 4. luvun 1-2 §
sekä 3. luvun 6 § määräysten mukaisiin Ruotsin valtakunnallisiin etuihin sekä Natura 2000 -alueisiin, joihin kaavan toteuttaminen vaikuttaa.
Kaavan vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on esitetty puutteellisesti. Siinä ei ole kytkentää mainittuihin arvoihin ja valtakunnallisiin etuihin.
Lisäksi on tärkeää, että saataisiin tietoa käytettävistä estevaloista.
Lääninhallituksen mielestä melu- ja varjostuslaskennat on tehtävä nyt esillä
olevan aineiston perusteella, jossa kaavaehdotuksen lähimmät tuulivoimalat
sijaitsevat huomattavasti lähempänä Ruotsin puolta kuin vaihtoehdossa 2+.
Vesieliöstön, kalaston ja kalastuksen, meripohjan ja linnuston osalta Lääninhallitus antaa palautetta kaavaehdotukseen liittyvän neuvottelun yhteydessä.
Lääninhallitus katsoo, että yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa mainitsemat puutteet koskien näkökohtia, jotka Natur40
vårdsverket ja Norrbottenin lääninhallitus ovat antaneet, on otettava huomioon kaavoitusprosessin jatkuessa.
Haaparannan kaupunki huomauttaa, että jos kohteen ympäristössä on 5
kilometrin säteellä asutusta, tehokas valaistus on varjostettava siten, että
valo ei kohdistu suoraan maahan lähempänä kuin 5 kilometrin päässä kohteesta.
Yksityishenkilöiden jättämät mielipiteet
Monenlaisia mielipiteitä on saapunut koskien mm. Ruotsin puolen vaikutusalueen arvoja, jotka ovat uhattuina tai joissakin tapauksissa jopa saattavat
tuhoutua. Lisäksi mainitaan suuri määrä puutteita ja virheellisyyksiä aineistossa ja ympäristövaikutusten kuvauksessa. Nämä mielipiteet on otettava
huomioon työn jatkuessa. Erityisesti mainitaan tuulivoimaloiden vaikutus
Ruotsin puolen saaristoalueeseen, lähinnä melu, varjostus ja estevalot.
Nimilistoissa pyydetään vaihtoehtoista sijoittamista mantereelle saaristoalueen sijaan.
Naturvårdsverketin kannanotto lähetettyyn valmisteluaineistoon
Norrbottenin lääninhallituksen tavoin myös Naturvårdsverket toteaa, että
monet asiat, jotka yhteysviranomainen esitti lausunnossaan Röytän tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta ja jotka oli tarkoitus ottaa huomioon kaavoitus- ja lupavaiheessa, on kaavatyössä toistaiseksi käsitelty vain osaksi.
Naturvårdsverket ei löydä selviä tietoja seuraavista asioista:

vaikutukset matkailuun ja ulkoiluun niillä alueilla, jotka ovat ulkoilun
kannalta valtakunnallisesti arvokkaita ympäristökaaren 3. ja 4. luvun
mukaan

vaikutukset suunnitteilla oleviin luonnonsuojelualueisiin

estevalojen näkyvä vaikutus sekä Suomen määräysten vaatimukset
valaistuksen suhteen

vaikutukset Ruotsin puolen kulttuuriympäristöarvoihin mm. näkyvän
vaikutuksen (näkyvyyden) seurauksena, myös valtakunnallisesti arvokas Haparanda Sandskär.
On pyydetty kuvaus ”Ruotsin puolen maisemakuvaan kohdistuvasta vaikutuksesta myös 5 kilometrin vyöhykkeen ulkopuolella, josta annetaan kuvaus
nykyisessä maisema-analyysissä” ja sellainen selvitys on tehty. Sen sijaan
puuttuu kuvaus vaikutuksista kansallispuistoon ja suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen. Naturvårdsverket katsoo, että olisi syytä esittää maisemaanalyysi valokuvasovitteineen jostakin sopivasta paikasta suunnitellulla
luonnonsuojelualueella.
Naturvårdsverket katsoo myös, että aikaisemmin Ruotsista lähetetyissä vastauksissa esitettyjä asioita ei ole otettu huomioon (esim. Tornion Röytän
edustalle suunnitellun merituulipuiston alustavaa osayleiskaavaa koskevaan
tiedonantoon annettu vastaus). Nykyisestä aineistosta ei selviä, onko näkökohdat otettu huomioon.
Lisäksi Naturvårdsverket toteaa, että valittu kaavavaihtoehto sijaitsee lähempänä Ruotsin rajaa kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa oleva
kaavarajaus. Tämä lisää luultavasti huomattavasti häiriöitä Ruotsin puolella,
mutta koska ei ole tehty vertailua näiden vaihtoehtojen vaikutuksista Ruotsin
puolen etuihin, vaikutusten erojen arvioiminen on vaikeaa. Naturvårdsverket
toteaa, kuten myös Lääninhallitus, että laaditun aineiston kuvaukset perustuvat monesti YVA:n 2+-vaihtoehtoon, joka sijaitsee kauempana rajasta
kuin nyt esillä oleva kaavoitusalue. Jos Tornion kaupunki aikoo jatkaa nyt
esillä olevalla kaavoitusalueella, Naturvårdsverket vaatii, että Ruotsin puolelle kohdistuvat vaikutukset kuvataan todellisen kaavoitustilanteen perusteella, vaikutusten ero on esitettävä ja kaavoitusrajan muutos on perusteltava.
Naturvårdsverket haluaa myös huomauttaa, että aineistossa on muiltakin
osin puutteita eikä se ole johdonmukaista. Esim. kuvasovitteessa 2-4 napa41
korkeus on 125 m, kun taas kuvassa 8, jossa varjostusvaikutukset on laskettu YVA-vaihtoehdon 2+ mukaan, napakorkeus on 100 m. Lisäksi manituissa etäisyyksissä on aika suuri ero, kun verrataan kuvaan 6. Hankealueen
läheisyydessä sijaitsevat rakennukset ja kuva 6. Näkyvyyden vertailu. Kuvassa 7 olevan meluvaikutuksen osalta ei mainita, mitä eri meluvyöhykkeet
tarkoittavat.
3.1.1
Tässä kohtaa esitetään vastine Naturvårdsverketin antamaan lausuntoon.
Naturvårdsverketin lausunnon liitteenä esitettyihin muiden tahojen lausuntoihin ja mielipiteisiin vastineet esitetään kunkin kohdalla erikseen.
osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan
edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa
pienennetään.
Kaavaselostukseen lisätään arvio niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat
Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon.
Suomen ilmailulain (1194/2009) 165 § mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenneturvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian
lausunto. Jollei lentoturvallisuus vaarannu ja ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny, Liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa luvan esteen asettamiseen. Lentoesteluvassa on esteen enimmäiskorkeus maanpinnasta esteen kohdalla.
Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin viranomaisluvan ehtojen
mukaisesti.
vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen.
Ristiriitaisuudet vaikutusarviointien kuvamateriaalin ja kaavaluonnoskartan
välillä selittyvän osin sillä, ettei kaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten
päivitetty mm. melu- ja varjostusselvityksiä sekä valokuvasovitteita, vaan
ne perustuivat YVA:n jatkosuunnitteluun valittuun hankevaihtoehtoon. Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka
voimaloiden sijaintia oli tarkennettu, sekä maisemaselvitys ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehdon 2+ arvioihin, joita oli täydennetty maisemakuvasovitteilla Ruotsin puolelta. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen, jota varten päivitetään
maisemakuvasovitteet sekä maisematarkastelut vaikutusarviointeineen. Vastaavasti osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit
ympäristöhäiriöiden, kuten melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA prosessin 2+ hankevaihtoehdon selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään
tuulivoimaloiden muuttuneen sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja
42
vaikutusarviointien perusteella harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä
esimerkiksi meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden melualueet esitetään
meluselvityksen liitekartoilla.
3.2
Havs- och vattenmyndigheten
Lausunto 15.2.2012
Meri- ja vesiviranomaisella ei ole lisättävää aiemmin asiasta lausuttujen näkökohtien lisäksi (HaV dnr 1713-11).
3.2.1
3.3
Kustbevaktningen
Lausunto 11.11.2011
Rannikkovartiosto esittää, että Ruotsin tulee osallistua osayleiskaavaprosessiin ja vaikuttaa kaavoitusta koskevissa kokouksissa sekä vaatii, että viranomainen sopivalla tavalla saa osallistua ja jättää näkökulmia kaavaluonnokseen ja -ehdotukseen.
Rannikkovartioston näkemys meriturvallisuus- ja ympäristönsuojelunäkökulmasta on, että tuulivoimalat väylien läheisyydessä tulee sijoittaa siten,
että törmäysriski alusten ja voimaloiden välillä minimoidaan. Mahdollisesta
onnettomuudesta aiheutuvat seuraukset, jos öljyä valuu mereen, voivat olla
erittäin vakavat johtuen vaikeuksista pudistaa öljyä saaristossa.
Lentoturvallisuuteen liittyvät näkökulmat täytyy huomioida. Rannikkovartioston kone saattaa esim. meripelastustilanteessa tai ympäristöön liittyvässä
tilanteessa lentää Suomen ilmatilassa. On varmistettava, että tuulivoimapuiston ja sen voimaloiden tiedot siirretään kartta- ja maastotietokantoihin
lennonsuunnittelutarkoitusta vasten ja että tuulivoimalat merkitään yhtä
hyvin yö- ja päiväaikaan.
3.3.1
Tornion kaupungin, Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava
rajoittuu Suomen ja Ruotsin rajaan. Sen laatimisessa toteutetaan kansainvälistä kuulemismenettelyä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 199 §:n
mukaisesti. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut yhteistyötarpeesta ympäristöministeriölle 12.7.2011. Ympäristöministeriö on
toimittanut kirjeen sekä kommenttipyynnön 27.9.2011 Ruotsin valtiolle Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistymisestä. Ruotsin valtio (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle
22.11.2011. Ympäristöministeriö on välittänyt Ruotsin valtion vastauksen
lausuntoineen Tornion kaupungille ja tiedoksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle sekä kaavakonsultille 25.11.2011 (YM4/5522/2011).
Valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen on järjestetty yleisötilaisuudet
10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa. Ruotsissa tapahtuvaa kuulemista
varten on laadittu ruotsin kielellä kaavan valmisteluaineisto, joka käsittää
seuraavat osat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos,
Lapin ELY -keskuksen lausunto hankkeen YVA:sta ja yhteenveto vaikutusarvioinneista. Ruotsin valtion (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 21.3.2012. Kaavaehdotus laaditaan valmisteluvaiheen kuulemisen
jälkeen. Keskeiset osat kaavaehdotuksesta käännetään ruotsiksi ja ehdotuksesta kuullaan Ruotsia.
toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty muun muassa Naturvårdsverketin kanssa
luontoasioista. Ruotsi osallistuu osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi muutenkin ja on ollut mukana joissakin kaavoitusta koskevis43
sa kokouksissa. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan
kaupunki ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille.
Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012.
Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Suomen Liikenneviraston
Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen
mukaisesti.
vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen.
3.4
Norrbottenin lääninhallitus
Lausunto 15.3.2012
Lääninhallitus antoi lausuntonsa 14.4.2011 kyseisen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.
Lääninhallituksen mielipiteet
Kaava-alueen koko ja sijainti
Kaava-alue ei vastaa maakuntakaavaan merkittyä Lapin merija rannikkoalueen tuulivoima-aluetta eikä Tornion yleiskaavaa 2011. Kaava-aluetta on
laajennettu ja kaavan rajaa on siirretty Ruotsin rajaan päin. Kunnan tulee
perustella kaavarajan muutosta ja vaikutukset siitä, että toiminta-alueen
raja kulkisi todennäköisesti maan rajaa pitkin.
Kaava-alue koskee myös väyliä: sekä kaava-alueella kulkevaa että maiden
välisellä rajalla olevaa väylää. Kunnan pitää esittää, miten rajaa ylittäviä
vaikutuksia ei päästetä syntymään, jos merivahinko syntyy tuulivoimapuiston alueella tai läheisyydessä. Miten tuulivoimalat vaikuttavat öljyntorjuntamahdollisuuksiin?
Valtakunnalliset arvot
Lääninhallitus kaipaa esitystä vaikutuksista ympäristökaaren 4. luvun 1-2 §
ja 3. luvun 6 § mukaisiin Ruotsin valtakunnallisiin arvoihin sekä Natura 2000
-alueisiin. Ks. oheinen 6.12.2010 päivätty lausunto.
Maisema ja kulttuuriympäristö
44
Hyvä, että on tehty valokuvasovitteita. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kytkentä mainittuihin
arvoihin ja valtakunnallisiin arvoihin puuttuu. Kaavan laatija ei ole huomannut, että arvokas saaristomaisema ulottuu maan rajalle asti. Käytettävien
estevalojen vaikutus on myös esitettävä, koska se voi vaikuttaa siihen, miten maisema koetaan pimeässä ja hämärässä. Ks. oheinen 6.12.2010 päivätty lausunto.
Melu ja varjostus
Esitetyt melu- ja varjostusvaikutusten laskelmat eivät perustu nyt esillä olevaan kaavaehdotukseen vaan YVA:n 2+-vaihtoehtoon. Laskelmat on tehtävä
nyt esillä olevan aineiston perusteella, koska lähimmät tuulivoimalat ovat nyt
lähempänä kuin vaihtoehdossa 2+.
Vesieliöstö, kalasto ja kalastus, merenpohja ja linnusto
Lääninhallitus palaa näihin asioihin kaavaprosessin seuraavassa vaiheessa,
kaavaehdotukseen liittyvän neuvottelun yhteydessä.
Muut asiat
Yhteysviranomaisen lausunnosta näkee, että Naturvårdsverketin ja Norrbottenin lääninhallituksen mainitsemat asiat edellyttävät täydennystä ja on
otettava huomioon kaavoitus- ja lupavaiheessa. Tämä on osaksi jo tehty,
mutta on tärkeää, että muutkin YVA:n yhteydessä mainitut asiat (lausunto
6.12.2010) otetaan kaavoituksen jatkossa huomioon.
Yhteisneuvottelu
Lääninhallituksen kulttuuriympäristön, ympäristösuojan, luonnonsuojelun ja
kriisinhallinnan osastojen kanssa on pidetty neuvottelu.
3.4.1
Kaava-alueen koko ja sijainti
osoitetun tuulivoimaloiden alueen sisälle. Osayleiskaavassa esitetty tuulivoimapuisto täsmentää voimassa olevan Lapin merija rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavaa sekä laadittavana olevaa Länsi-Lapin maakuntakaavaluonnosta. Kaavaehdotusta varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan
edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa
pienennetään.
Valtakunnalliset arvot
Ruotsin puolella sijaitsevista Natura-alueista ainoastaan 17 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Haaparannan kansallispuisto on suojeltu sekä lintu- että
luontodirektiivin mukaisena alueena. Muut Natura-alueet on suojeltu luontodirektiivin mukaisina alueina ja niiden suojeluperusteita ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit. Näillä alueilla suojeluperusteena
eivät siis ole lintudirektiivin liitteessä I mainitut linnut.
45
Maisema ja kulttuuriympäristö
niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon (ml. lintujen pesintä), Ruotsin virkistyskäyttöön, maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset.
mukaisesti.
Tuulivoimaloiden lentoestevaloista Suomessa on käyty keskustelua ja Lauri
Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut,
että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko
lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai himmentämiseen.
Melu ja varjostus
Ristiriitaisuudet vaikutusarviointien kuvamateriaalin ja kaavaluonnoskartan
välillä selittyvän osin sillä, ettei kaavan valmisteluvaiheen kuulemista varten
päivitetty mm. melu- ja varjostus- sekä valokuvasovitteita, vaan ne perustuivat YVA:n jatkosuunnitteluun valittuun hankevaihtoehtoon 2+. Kaavaluonnos perustui ympäristövaikutusten arvioinnin vaihtoehtoon 2+, jonka
voimaloiden sijaintia oli tarkennettu. Tuolloin oli tiedossa, että tuulivoimaloiden sijoittelu tarkentuu edelleen kaavaehdotusvaiheeseen. Osayleiskaavan
valmisteluvaiheen kuulemisen vaikutusarvioinnit ympäristöhäiriöiden, kuten
melun ja välkkeen osalta perustuivat YVA -prosessin 2+ hankevaihtoehdon
selvitysten tuloksiin. Selvitykset päivitetään tuulivoimaloiden muuttuneen
sijainnin mukaan kaavaehdotusta varten ja vaikutusarviointien perusteella
harkitaan, onko tarvetta esittää määräyksiä esimerkiksi meluhaitan välttämiseksi. Tuulivoimaloiden melualueet esitetään meluselvityksen liitekartoilla.
Vesieliöstö, kalasto ja kalastus, merenpohja ja linnusto
Jatkoselvitykset on kuvattu muissa vastineissa.
Muut asiat
Lausunto 6.12.2010 otetaan kaavoituksessa huomioon.
3.5
8.2.2012
Haaparannan kaupunki on lausunut mielipiteensä Tornion kaupungille Jarmo
Lokiolle seuraavasti. Olemme lähettäneet yhdyskuntarakentamisenlautakunnan kokouksen 15.11.2011 pöytäkirjan Sbn § 175.
3.5.1
Vastine esitetään Haaparannan kaupungin Tornion kaupungille jätetyn lausunnon yhteydessä.
3.6
Bosmina AB Staffan Svanberg
Päiväämätön mielipide
46
Bosmina Skärgårdsturet harjoittaa matkailutoimintaa mm. veneliikennettä
Haaparannan saariston kansallispuistoon ja kiertoajeluja saariston eri osissa
sekä talvisin jännittävää toimintaa liikkuvassa PåIsebyn-laitoksessa, jonka
tärkeimmät elementit ovat pimeys, pakkanen ja hiljaisuus. Röyttän nykyisten voimaloiden vilkkuminen vaikeuttaa jo yrityksen toimintaa, vaikka yritys
pyrkii pysäköimään sellaisiin paikkoihin, jossa saaret suojaavat vilkkuvilta
valoilta, mutta voimalat ovat niin korkeita ja valon vilkkuminen on niin voimakasta, että yrityksen vieraat kokevat olevansa tivolissa eikä rauhallisessa
luonnossa. Yritystoimintaan kohdistuvat häiriöt kasvat liian suuriksi, jos uudet voimalat rakennetaan, jolloin yritystoimintaa on turha jatkaa. On outoa,
että Seskarön tuulivoimaloilla ei ole näitä erittäin häiritseviä vilkkulaitteita
mitä Röytän voimaloilla on.
Mielipiteenjättäjät eivät vastusta tuulivoimaa, mutta sitä ei saa rakentaa
minne vain ja miten vain. Saariston muuttaminen tivolimaisilla laitteilla ei ole
hyväksyttävää. Yhteiskunnan rahoittamissa hankkeissa, esim. Perämerenkaari, korostetaan matkailutoiminnan kehittämistä Haaparannan saaristoon.
Rahoitusta tulee Suomesta, Ruotsista ja EU:sta. Tällaiset pyrkimykset ovat
turhia, jos saaristoa ryhdytään käyttämään teolliseen toimintaan.
Ruotsin laissa lukee:
Ympäristökaaren 4 luvun 2 §: Rannikkoalue ja Norrbottenin saaristo Bondöfjärdenistä Suomen rajalle asti on alue, jossa matkailu ja liikkuva ulkoilutoiminta on erityisesti otettava huomioon arvioitaessa yritystoiminnan ja ympäristöön vaikuttavan toiminnan hyväksymistä.
Jos tätä lain määräystä sovelletaan tähän Ruotsin rajalle suunniteltuun tuulivoimapuistoon, sitä ei saa ylipäätänsä rakentaa. Saariston luontoa, kulttuuria ja virkistysarvoja ei pystytä säilyttämään, jos saaristoon perustetaan näin
suurta teollisuutta.
Bosmina Skärgårdsturer AB:n kannalta suunniteltu tuulivoimapuisto on täysin ratkaiseva. Jos suunnitelmat toteutuvat, menetämme luonnon muodostamat toimintaedellytykset.
3.6.1
mukaisesti.
Tuulivoimaloiden lentoestevaloista on Suomessa käyty keskustelua ja Lauri
Tarasti on selvityksessään "Tuulivoimaa edistämään" 13.4.2012 ehdottanut,
että liikenteen turvallisuusvirasto Trafi selvittäisi Finavian kanssa, ovatko
lentoesteluvissa nykyisin olevat määräykset ja ehdot tuulivoimaloiden valoista niiden voimakkuuden ja sijoittelun osalta tarkoituksen mukaiset ja kansainvälisesti vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen.
47
3.7
Ida Svanberg ja Örn Taube Katajan, Klauksen, Sipin, Stora Hamnskärin ja Östar Launinkarin vapaa-ajan asukkaiden puolesta
1. Yleiset näkökohdat
Tuulivoima on kestävä ja ympäristön kannalta hyvä energiamuoto, jota kannatamme. Voimalat häiritsevät kuitenkin myös ympäristöä, mikä on sijoittelussa otettava huomioon. Olemme yllättyneitä siitä, että esitetyn osayleiskaavan ehdotuksessa on kovin puutteellinen ja yksipuolinen kuvaus ympäristövaikutuksista. Asiallisuudessa on puutteita. Laajennusta kannattaviin väitteisiin puuttuu lähdeviitteitä. Tieteellisesti katsoen teos on heikkolaatuinen ja
puutteellinen.
Kyseisellä alueella Norrbottenin saaristossa on suureksi osaksi koskematonta
luontoa ja runsasta linnustoa, mikä on myös Ruotsin viranomaisten tiedossa.
Useat saaret ovat Natura 2000 -aluetta, eli niillä on Ruotsin ja Euroopan
harvinaisimpia ja arvokkaimpia luontokohteita. Ympäristökaaren 3. luvun 6 §
mukaan alueella on ulkoilun kannalta valtakunnallista arvoa. Maa- ja vesialueet sekä fyysinen ympäristö on siis suojattava. Lisäksi valmistellaan luonnonsuojelualuetta, mm. tuulivoimapuiston läheisyydessä olevilla saarilla.
Olemme yllättyneitä siitä, että suomalaisessa suunnittelussa ei ole otettu
näitä pyrkimyksiä Haaparannan saaristossa huomioon. Suuri tuulivoimapuisto Haaparannan saariston läheisyydessä tulee heikentämään ulkoilumahdollisuuksien laatua, jolloin itäisen saariston asukasmäärä vähenee.
2. Aineiston puutteet/virheet ja huomioon otettavat ympäristövaikutukset
Osayleiskaavassa saamme ottaa kantaa vain pieneen ruotsinkieliseen yhteenvetoon. Käytetyistä menetelmistä ja tehdyistä tutkimuksista puuttuu
tietoa, jolloin ruotsinkielinen ei pysty päättelemään, minkä perusteella Ramboll on tehnyt johtopäätöksensä. Alue kuuluu Rajajokisopimuksen sovellusalueeseen, joten viittaamme Suomen ja Ruotsin välistä rajajokisopimusta
koskevan lain kohtaan 16.2 (2010:897), SFS 2010:897: ” Sille, jota 15 artiklassa tarkoitetusta toisen sopimuspuolen alueella harjoitetusta tai harjoitettavasta toiminnasta tai toimenpiteestä aiheutuvat vaikutukset koskevat
tai saattavat koskea, tunnustetaan samat oikeudet tuomioistuimessa tai viranomaisessa kuin asianosaiselle toiminnan tai toimenpiteen sijaintimaassa."
Artikla 22 (asiakirjojen kieli): ” Edellä 16 ja 21 artikloissa tarkoitettua lupaasiaa käsittelevän tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä,
että käsittelyn kuluessa annetaan riittävästi tietoa suomeksi ja ruotsiksi 16
artiklassa tarkoitetuille tahoille. Asianomaisen tuomioistuimen tai viranomaisen on huolehdittava siitä, että yleiskuvaukset lupahakemuksesta ja tuomiosta tai lupapäätöksestä ovat saatavilla suomen ja ruotsin kielellä. Sen tulee
huolehtia myös siitä, että hakemusasiakirjat ovat tarpeellisilta osin saatavilla
suomen ja ruotsin kielellä."
Ruotsin puolen yleisö ei ole saanut riittävää tilaisuutta tutustua suunnitelmiin
ja antaa mielipiteitä, koska suurin osa aineistosta löytyy vain suomeksi.
Osayleiskaavassa Ramboll vetää vuorenvarmoja johtopäätöksiä rakentamisen puolesta, ilman lähdeviitteitä johtopäätösten perusteista. Koska johtopäätösten perusteina olevia viitteitä ja selvityksiä ei ole käännetty ruotsiksi,
meidän on vaikea antaa palautetta näistä tavallaan parodisista positiivisista
johtopäätöksistä. Käännöksen puuttumisen johdosta se on artiklan 22 vastainen, ja käännettyjen osioiden ymmärrettävyys on heikko ruotsin kielen
huonon laadun vuoksi.
Haluamme kiinnittää Tornion kaupungin huomio myös seuraaviin
virheellisyyksiin:
2. Maisema ja kulttuuriympäristö
48

”Ruotsista hankealueen suuntaan katsottaessa tuulivoimalat sijoittuvat Haaparannan saariston taakse peräkkäin kapealle sektorille
osaksi rantamaisemaa ja olemassa olevien tuulivoimaloiden muodostamaa nauhaa. Ruotsin Haaparannan edustan lähimmällä saarella,
Katajalla, on loma-asuntoja. Hankealue sijoittuu noin 2 km etäisyydelle Katajan loma-asunnoista, joiden näkymä avautuu Röyttän sataman suuntaan. Tuulivoimalat tulevat sijoittumaan loma-asunnoilta
avautuvan näkymän sivuun. Muiden lähimpien saarten lomaasunnoilta avautuva näkymä suuntautuu hankealueelta poispäin.”
Kommentti: Kuvaus on suorastaan virheellinen ja näyttää siltä, että
YVA on laadittu ilman paikallistuntemusta. Suurimmalla osalla läheisillä saarilla sijaitsevista loma-asunnoista on näkymä voimaloiden
suuntaan. Kuvassa on piirretty 3.6 s. 10 tuulivoimaloiden hallitseva
näkymisalue. Itse asiassa ei ole juuri mitään paikkoja saaristossa,
mistä voimalat eivät tulisi näkymään.
Horisontin linja muuttuu dramaattisesti ja muuttaa koko Haaparannan saariston maisemakuvaa. Voimalat aiheuttavat melua, varjostusta sekä pimeässä vilkkuvia salamanvaloja. Niitä ei voi olla huomaamatta. Voimaloiden sijoittaminen nauhamaisesti, Ruotsin puolelta katsottuna, lisää estevaloista johtuvaa häirintää, koska ne sijoittuvat silloin lähekkäin ja vahvistavat toisiaan. Estevalojen vaikutusta
ympäristöön ei ole kuitenkaan aineiston perusteella tutkittu. Haaparannan saaristossa sijaitsevien loma-asuntojen omistajina voimme
kertoa, että Röytän nykyisten voimaloiden valot häiritsevät nyt jo
paljon keväisin, syksyisin ja talvisin.

Ruotsin puolella olevat arvokkaat kulttuuriympäristöt sijaitsevat sen
verran kaukana hankealueesta, etteivät tuulivoimalat tule hallitsemaan maisemaa. Hankealueen ja kulttuuriympäristöjen välissä on lisäksi Haaparannan saaristo. Tuulivoimalat vaikuttavat erittäin paljon
aikaisempaan YVA:an (s. 10 ja 11) merkittyihin arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Merkityn Haaparannan saariston itäosa sijaitsee
kulttuuriympäristöohjelmassa vain muutaman kilometrin päässä
suunnittelualueesta. Tätä virhettä ei ole korjattu, aikaisemmista
huomautuksista huolimatta, mikä osoittaa suomalaisten asianomaisten välinpitämättömyyttä Haaparannan saaristoa kohtaan.

Kuvien 2-4 valokuvasovitteet on kaikki tehty mantereelta suurella
etäisyydellä tuulivoimapuistosta, lähimmillään 7 km. Saariston luonnonsuojelualueiden kannalta pitäisi tehdä sovitteita lähempää. Kuvasta 3.5 näkee, että 2 km päässä on useita loma-asuntoja. 2 km
päästä tehty valokuvasovite olisi siis mielenkiintoinen. Lounaasta pitäisi myös tehdä valokuvasovite. Valokuvasovite pimeästä ajasta ei
ole myöskään mahdottomuus, joten sellainen on tehtävä.

3. Alueen käyttäminen virkistykseen
”YVA-menettelyn aikana kerättyä tietoa virkistyskäyttöön vaikuttavista tekijöistä, esim. veneväylien sijainnit, asunnot ja erityisesti loma-asunnot ovat tässä tarkastelussa huomioitu.”
Aikaisemmasta YVA:sta puuttui Ruotsin puolen vaikutukset periaatteessa kokonaan. Miten voidaan viitata YVA:an, kun väitetään, että
loma-asutus on otettu huomioon, kun YVA:ssa mainitaan ainoastaan
Katajan saaren loma-asutus. Haaparannan saariston muu saaristo on
jätetty ilman huomiota.

”Joidenkin ulkoilua, retkeilyä ja luonnosta nauttimista tuulivoimalan
näkyminen horisontissa voi häiritä laajemmallakin alueella. Osa taas
saattaa retkeillä katsomaan tuulivoimaloita.”
Tuulivoimaloiden toimiminen retkeilykohteena on hullunkurista ja
provosoivaa. Rajakiirin edustajien mukaan ei ole tehty tätä johtopäätöstä tukevia tutkimuksia. Monista suurista tutkimuksista tiedetään,
49
että tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti matkailuun ja ulkoiluun. Alussa, rakentamisen jälkeen puisto ehkä houkuttelee joitakin uteliaita
katselijoita. Suuria puistoja rakennetaan kuitenkin ympäri Eurooppaa, jolloin uskoisimme sen sijaan, että koskemattomat ja hiljaiset
saaristoympäristöt pitkällä tähtäimellä houkuttelevat paljon enemmän kävijöitä.

”Kaava ei estä loma-asuntojen käyttöä nykyisessä tarkoituksessa.”
Mihin tämä väite perustuu? Saaristoon hakeudutaan rentoutumaan,
kokemaan hiljaisuutta. Saariston ainutlaatuinen luonto on Haaparannan saaristossa hyvin tärkeä. Talven pimeys ja hiljaisuus on ainutlaatuista. Väite on perusteeton, koska estevalojen vaikutusta ei ole
tutkittu. Miten Tornion kaupunki voi väittää, että rauhallisten lomaasuntojen käyttö ei muutu, kun läheisyyteen tulee 35 erittäin suurta,
vilkkuvaa ja meluavaa voimalaa? Loma-asunnoista ei ole edes tehty
valokuvasovitteita. Monet loma-asuntojen omistajista epäröivät tai
jopa vastustavat suunnitelmia.

Kuva 5. Virkistyskohteet hankealueen ympäristössä. Stora Hamnskärin tulentekopaikka on merkitty väärin. Skomakarenin pohjoisosan,
Tornefurön koillisosan, Stora Hamnskärin koillisosan sekä Katajan
luoteisosan suosituilla hiekkarannoilla on vilkkaassa käytössä olevia
uimapaikkoja, mutta niitä ei ole merkitty karttaan. Kesäisin siellä käy
paljon veneilijöitä, ja tuulivoimapuisto tulee näkymään suoraan heidän edessään hiekkarannoilta katsottuna. Onko tämä ehkä syy, miksi niitä ei mainita? Saaristossa on paljon maihinnousupaikkoja ja laitureita jotka on jätetty pois.

8. Merenpohja. ”Sedimenttinäytteitä otettiin 9 näytepisteestä haittaaineiden määrittämiseksi. Näytteiden analyysituloksiin perustuen valittiin kolme pistettä, joista otettiin kesän 2011 tutkimusten yhteydessä sedimenttinäytteet toksisuusanalyysiä varten. Toksisuustestiin
valittiin kohteita, joissa sedimentin normalisoidut eli standardi sedimentiksi muunnettujen haitta-ainepitoisuuksien raja-arvot jäivät kriteeritasojen 1 ja 2 välille (sedimentti saattaa olla ympäristölle haitallista) tai ylittivät kriteeritason 2 (sedimentti luokitellaan ympäristölle
haitalliseksi). Akuutin toksisuustestin testieliöinä olivat vesikirppu ja
valobakteeri.”
”Sedimentin toksisuus: Tutkittujen sedimenttien ei todettu olevan
akuutisti toksista vesikirpulle ja valobakteerille. Sedimenttejä voidaan näin ollen pitää vesiympäristölle haitattomana.”
Näihin alueisiin on kauan kohdistunut vakavasti saastuttavaa jätettä
Outokummusta ja Rauma Repolan puunkyllästyslaitoksesta (60- ja
70-luvulla se käytti suuria määriä pentakloorifenoleja ja muita ympäristölle erittäin haitallisia aineita). Säännöllisin väliajoin todetaan, että paikka, jossa laitos sijaitsi Röytässä, on pahasti saastunut, mutta
selvityksiä saasteista ei ole julkaistu. Ja ennen kaikkea, ei ole ryhdytty saneeraustoimiin. Raportissa ”Metalleja sedimentissä Norrbottenin rannikkoa pitkin” lääninhallitus on analysoinut pohjasedimenttiä mm. Haaparannan saaristosta. Skomakarfjärdeniltä on löytynyt
selvästi kohonneita pitoisuuksia arseeniä, elohopeaa, kadmiumia,
kobolttia, nikkeliä ja kromia. Arseenilla, lyijyllä ja elohopealla ei ole
minkäänlaista tehtävää biologisissa järjestelmissä ja ne ovat siksi
myrkyllisiä jo alhaisissa pitoisuuksissa.
Emme ole saaneet pohjasedimenttianalyysin suorittamisesta ja tuloksista täyttä tietoa, koska vain yhteenveto tuloksista on käännetty.
Emme saa selvää, mitä kriteeritaso 1-3 tarkoittaa. Poikkeavatko
suomalaiset analyysimenetelmät ja kriteeritasot jollakin tavalla Ruotsin standardista? Rajajokisopimuksen mukaan on sovellettava myös
Ruotsin analyysimenetelmiä ja raja-arvoja.
Epäilemme pohjasedimentin analyysin tuloksia. Ei ole todennäköistä,
että näin lähellä saastuttajaa sijaitsevilla alueilla olisi esim. alhai50
sempi elohopeapitoisuus kuin kauempana sijaitsevilla alueilla. Siksi
epäilemme, että analyyseissa on puutteita.
Selvä puute on se, että toksisuusanalyyseissa käytetyn valobakteerin
ja vesikirpun tieteellinen nimi puuttuu. Daphnia magna on yleisesti
käytetty laji toksisuusanalyyseissä, mutta se ei esiinny kovin yleisesti Haaparannan saaristossa.
On syytä epäillä, että sedimentissä on suuria raskasmetallipitoisuuksia, mikä on suuri vaara ympäristölle, jos kaivaminen samentaa sitä
veteen. Tämä on erittäin vakava asia. Selvityksessä lukee, että massat siirretään perustusten tieltä lähiympäristöön ja ne levitetään
mahdollisimman tasaisesti muuttamatta pohjan muotoa tai virtausolosuhteita. Ruoppausmassojen levittäminen merenpohjalle ei ole
hyväksyttävää, koska raskasmetalleja voi vapautua. Voimaloista on
myös vedettävä kaapelit mantereelle. Ne on kaivettava syvälle, mikä
myös samentaa vettä ja tuottaa sedimenttimassoja, jotka on syytä
läjittää mantereelle.
Samentuvien raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen bioakkumulaation riskiä ei mainita lainkaan. Viittaamme varovaisuusperiaatteeseen: ”Ympäristön suojelemiseksi varovaisuusperiaatetta on mahdollisuuksien mukaan aina sovellettava, ottaen huomioon valtioiden
mahdollisuudet. Jos vakava tai peruuttamaton vahinko uhkaa, tieteellisten todisteiden puuttumista ei saa käyttää puolustuksena, miksi kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin ympäristövahingon estämiseksi ei ole ryhdytty.”
Tornion kaupungin tulee osayleiskaavasta päätettäessä selvittää
seuraavat ympäristövaikutukset, joita ei esitetä YVA:ssa:

Äänen leviämismallit ja melu
Tuulivoimaloiden häiritsevä melu on YVA:ssa selvitetty Nord2000 menetelmällä, jota ei pidetä Ruotsissa sopivana. WindPro-ohjelmalla,
Ruotsin standardin mukaan laadittu äänen leviämismalli on syytä
tehdä, jotta selviää, mitkä loma-asunnot joutuvat 34 dB vyöhykkeeseen. Tämä arvo koske niitä alueita, joissa taustaääni on matalaa
kuten saaristossa sekä epäsuotuisissa paikoissa. Nyt käytetyssä
Nord2000 -ohjelmassa pystytään säätämään syöttötietoja kunnes
saavutetaan oikea raja-arvo, säätämättä itse voimalan melua. Tämän takia Nord2000 -ohjelmaa ei juuri käytetä Ruotsissa. Windproohjelmassa ei pystytä samalla tavoin manipuloimaan syöttötietoja,
joten äänenleviämismalli on luotettavampi. Tämän takia käytetään
tätä ohjelmaa Ruotsissa YVA-selvitysten yhteydessä.
Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden suhiseva ääni on erityisen häiritsevä. Se häiritsee enemmän kuin lento-, tie- ja junaliikenne vastaavalla dB-tasolla. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimalat rakennetaan luontoon, missä taustaääntä ei juuri ole, ja voimaloiden näkyminen muuten koskemattomassa luonnossa vahvistaa vaikutusta.
Eja Pedersen, Halmstads Högskola & Lunds Universitet, kertoo raportissaan BULLER I BLÅSVÄDER, miten tuulivoimaäänen erityinen
luonne on vaikeasti peitettävissä. Äänitaso vaihtelee ajallisesti (amplitudimodulaatio) lapojen pyörimisliikkeen tahdissa. Kyselyissä on
häiritsevinä ääninä mainittu suhahtava, viuhahtava, kaikuva ja sykkivä ääni. Jos äänellä on vaihteleva amplitudi, sen äänitaso on ajoittain fysikaalisesti korkeampi, jolloin se kuuluu taustaäänestä huolimatta. Ihmisen aistihavainto onkin keskittynyt kuulemaan vaihteluita
ympäristöstään. Siksi huomataan vaihteleva ääni helpommin kuin
tasainen äänitaso. Vaihtelevaa ääntä on vaikea sivuuttaa.
Pedersen 2011: 10 % niistä, jotka oleskelevat 40 dB äänessä kokevat sen häiritsevänä, 6 %:lle se on erittäin häiritsevää. Herätyksen
riski sisätiloissa on olemassa, jos suurin äänitaso sisällä on 45 dB(A).
51
Matalataajuinen ääni häiritsee lepoa ja unta jo alemmalla tasolla.
Melu voi aiheuttaa muutoksia aivojen sähköiseen toimintaan, korottaa verenpainetta, nostaa hengityksen tahtia ja pulssia sekä lisätä
stressihormonien eritystä. Ruotsalaisessa kyselytutkimuksessa (1095
vastaajaa) jopa 80 % kuuli tuulivoimalan ääntä alle 40 dB(A):n ohjearvon. Äänitasolla 32,5-35 dB(A) 50 % kuuli äänen. Tutkimus tehtiin rauhallisella alueella, jossa taustaäänitaso oli matala. Mikään
taustaääni ei pystynyt peittämään tuulivoimalan ääntä. Oleskelu
koskemattomassa luontoympäristössä parantaa stressin jälkeistä palautumista. Kansanterveyden kannalta ulkoiluun ja virkistykseen sopivien hiljaisten alueiden suojeluarvo on korkea, koska se innostaa
liikuntaan ja ennaltaehkäisee psyykkistä ja fyysistä sairastelua. (Gidlöf Gunnarsson & Öhrström 2007)
Emme usko, että ympäristön suhina voisi peittää tuulivoimaloiden
melun. Tuulivoimalat rakennetaan niin korkeiksi, että ihmisten tasolla ei välttämättä tuule, vaikka suurella korkeudella tuulee. Voimalat
sijoitetaan myös avoimeen, tuuliseen paikkaan, kun taas lomaasunnot sijoitetaan suojaisaan paikkaan, missä ei juuri ole taustaääniä. Tornion kaupungin aineistosta puuttuu tietoa aallokon ja merenpohjan topografian vaikutuksesta taustasuhinaan.
Loma-asutuksen sijainti ei ole verrattavissa tuulivoimaloiden sijaintiin, jolloin peittovaikutus asutuksen kohdalla on heikompi kuin voimaloiden kohdalla. Tällöin sanotaan, että asutus on epäsuotuisassa
paikassa, jolloin Naturvårdsverketin ohjeita epäsuotuisten paikkojen
melusta on sovellettava. Tutkimukset osoittavat, että tuulivoimaloiden melu häiritsee enemmän, jos voimalat näkyvät. Tuulivoimaloiden melu häiritsee harvoin, jos voimalat eivät ole näkyvissä. Suunnitellulla alueella on Haaparannan saaristossa harvoja paikkoja, mistä
200 m korkeat tuulivoimalat eivät näkyisi.
Riskin terveysvaikutuksen arviointi alkaa altistuksen luonnehtimisella. Tuulivoimamelun ohjearvona on 8 m/s 10 m korkeudella. Jos
voimala on hyvin korkea, tämä laskentaperiaate ei anna täysin luotettavaa tulosta. Päivisin ilma sekoittuu, kun lämmin ilma nousee.
Maapinnan ja napakorkeuden välinen tuulennopeusero on tällöin pieni. Iltaisin ja öisin tämä ilman sekoittuminen päättyy ja tuulennopeus
maan pinnalla laskee, jolloin pensaiden ja puiden taustaääni on hyvin vähäistä. 200 metrin lapakorkeudella tuulee kuitenkin edelleen.
Haaparannan saaristossa on hyvin usein iltaisin ja öisin aivan tyyntä
eikä mitään taustaääntä. Tällöin mikään ei peitä tai pysäytä tuulivoimaloiden melua. Ääni kulkee hyvin kauas. Kesäisin nukutaan
usein avoimen ikkunan vieressä, jolloin uni voi häiriintyä. Häiriötön
uni on fyysisen ja psyykkisen terveyden kannalta tärkeä.
On tutkittava, leviääkö matalataajuista ääntä Haaparannan saaristoon. Suuret tuulivoimalat aiheuttavat enemmän matalataajuista
ääntä. Mikä on tuulivoimaloiden äänen taajuuksien jakauma? Matalataajuinen ääni kulkee erityisen kauas.
Millä maankarkeudella -maankarkeuspituudella z0 metreinä ääniemmissio on laskettu? Suosittelemme sileän lumen ja vesipintojen
arvojen käyttöä. Vesipinta on akustisesti katsottuna kova ja ääni heijastuu tehokkaasti ja vaimenee siis hitaammin kuin mantereella.
Mitä tarkoittaa se, että hallitseva tuulensuunta on lounaasta? Pohjoistuulet ovat mielestämme yhtä tavallisia (tuntia/vuosi), mutta
lounaistuulen voimakkuus lienee suurempi. Mihin nämä Suomen
puolen oletukset perustuvat?
On väitetty, että Outokummun terästehtaan melu voisi peittää tuulivoimaloiden melun. Jos tällä argumentilla halutaan sanoa, että tuuli52
voimaloiden melu ei olisi häiritsevä saaristossa, se on todistettava
tutkimuksin.
Ruotsin puolelle aiheutuvan meluvaara on liian suuri. Haaparannan
saaristo on valtakunnallisesti tärkeä virkistyksen ja ulkoilun kannalta, jolloin melu on erittäin häiritsevää ulkona oleskeleville.

Varjostusmallit
Varjostusta syntyy, kun aurinko on matalalla, ja varjot ulottuvat
kauas. Tämä tapahtuu talvella päivisin, kesällä aamuisin/iltaisin. Jos
voimala sijaitsee sellaisella etäisyydellä, että lavat peittävät 20 %
auringon pinta-alasta, se on otettava laskelmaan mukaan. Haaparannan saaristossa aurinko on matalalla suuren osan vuotta, joten
varjostus häiritsee luonnosta nauttimista esim. kevättalvella. Miten
varjostus noudattaa WEA-schattenwirf-hinweise 36 -asetusta? Eli
häiriöherkillä alueilla varjostusta saa esiintyä korkeintaan 30 tuntia
vuodessa, todellinen varjostusaika 8 tuntia vuodessa ja 30 min päivässä.
Aikaisemmassa kirjelmässä (13.11.2011) pyysimme karttoja ja varjostuslaskelmia odotettavissa olevasta varjostuksesta ja sen vaihtelusta vuoden aikana riippuen auringon korkeudesta vuorokauden eri aikoihin. Nyt esillä olevassa osayleiskaavassa vastataan tähän pyyntöön. Toivomme vaatimuksia,
jotta urakoitsija ryhtyy toimenpiteisiin, jos varjostusta syntyy Haaparannan
saaristossa sovellettavien ohjeiden mukaan, että varjostusta saa esiintyä
korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Varjostuslaskelma on lopetettu, kun auringon
kulma on 3 astetta. Kun aurinko nousee kevättalvella-keväällä, syntyy teoreettinen riski, että varjostusta voi syntyä auringon nousun aikana.

Selvityksessä vaimennetaan yllättävän selvästi vaikutuksia Ruotsin
puolen loma-asukkaisiin, liikkumiseen, ulkoiluun ja matkailuun. Tuulivoimaloiden näkyminen voi heikentää viihtyvyyttä niille, ”joiden
mielestä voimalat ovat häiritseviä”. Selvityksen mukaan ulkoilu hyötyy sitä, että ”voidaan lähteä retkelle katselemaan voimaloita”. Kaikkein häiritsevintä asiaa ei mainita olleenkaan: vilkkuvat salamanvalot 27+8 tolpasta.

Ehdotamme, että voimalat eivät saisi olla niin korkeita, että tarvitaan
estevaloina valkoista salamanvaloa. Röytän nykyisten voimaloiden
estevalot häiritsevät jo oleskelua saaristossa pimeänä vuodenaikana.
On hyvin todennäköistä, että suunnitellut voimalat tulevat häiritsemään saariston ympäristöä paljon.

Ruotsin puolen kulttuuriympäristön osalta puuttuu vaikutustenarviointi. Loiva saaristomaisema muuttuu kulttuuriympäristöstä, jossa
muinaismuistot kertovat ihmisten muinaisesta saaristoelämästä, tuulivoimateollisuuden esiympäristöksi. Rauhallisuus, avaruus ja kulttuuriperinnön kokeminen vastaavat ihmisen perustarpeita (Grahn
2005). Ruotsin Riksantikvarieämbetetin pitäisi tehdä maisemaanalyysi koskien elämyksiä, ulkoilua, kulttuuriympäristöä ja luontoympäristöä. Vaadimme, että noudatetaan Riksantikvarieämbetetin
ohjeita koskien tuulivoimaa kulttuuriympäristöjen läheisyydessä 15
km huomioonottamisetäisyydellä Ruotsin puolen kulttuurialueisiin.
Sellaisia alueita on Ruotsin puolella lähempänä kuin 15 km päässä.

Osayleiskaavassa väitetään sivulla 6, että ”Ruotsin puolella olevat
arvokkaat kulttuuriympäristöt sijaitsevat sen verran kaukana hankealueesta, etteivät tuulivoimalat tule hallitsemaan maisemaa.” Muualla mainitaan kuitenkin, että etäisyys lähimpään Natura 2000
-alueella sijaitsevaan saareen Haaparannan saaristossa on 1,5 km.

Voimaloiden väliin muodostuu vesivirtauksia, jotka luultavasti heikentävät jäitä. Tätä ei ole selvitetty. Ei ole myöskään tutkittu, miten
53
voimalat vaikuttavat Tornionjoesta tulevaan ahtojäähän ja sen liikkumiseen rannikkoa pitkin.

Millä toimenpiteillä urakoitsija aikoo estää veneiden ja laivojen törmäämistä voimaloihin, muulla kuin 200 metrin turvaetäisyydellä?
Onko 200 m, eli voimalan korkeus, riittävä turvaetäisyys Röytän sataman väylään? Pitäisikö tuulivoimalapaikkojen syvyyden toimia
myös fyysisenä esteenä, jotta väylän ulkopuolelle eksynyt tai merihädässä oleva laiva ei törmää voimalan torniin? Mikä on urakoitsijan
vastuu törmäyksestä ja siitä johtuvasta öljyvuodosta? Ruotsin puolella ei ole tällä hetkellä valmiutta haaksirikkoutuneen laivan öljyntorjuntaan Haaparannan saaristossa. Vaikka lasti sinänsä ei koostu
öljystä, laivassa on kuitenkin suuri määrä öljyä, joka voi onnettomuudessa aiheuttaa paljon vahinkoa.

Ei ole selvitetty riittävästi, aiheuttaako pohjasedimenttien samentuminen raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen pitoisuuksien nousua.
Ruoppausmassat on läjitettävä mantereelle, koska ne sisältävät luultavasti runsaasti raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä. Olisi tuhoisaa, jos tuulivoimapuisto nostaisi alueella pyydystettyjen kalojen
raskasmetalli- ja ympäristömyrkkypitoisuuksia. Tämä on tutkittava
huolellisesti ennen osayleiskaavan hyväksymistä. Bioakkumulaatio
korkeamman tason lajeihin on myös selvitettävä.

Emme voi hyväksyä sitä, että näin suuri määrä tietoa on jätetty
kääntämättä ja että käännetty aineisto on paikoin kirjoitettu puutteellisella ruotsin kielellä. Se vaikeuttaa yleisön mahdollisuuksia jättää mielipiteitä. Ruotsin puolen yleisölle on annettava täydelliset ja
virheettömästi kirjoitetut ympäristövaikutusten kuvaukset. Yleisötilaisuudessa pitää aina olla ruotsinkielistä henkilökuntaa tai tulkkeja.
Suomalainen yhtiö on pyrkinyt siihen, että Ruotsin yleisölle annetaan
mahdollisimman pieni mahdollisuus jättää mielipiteitä. Vuonna 2010
järjestettiin yleisötilaisuus, josta ilmoitettiin vain suomenkielisessä
lehdessä. V. 2012 pidettiin kokous hyvin lyhyellä kutsuajalla heti
joululomien jälkeen. Kokouksessa suomenkielinen henkilökunta puhui erittäin huonosti ruotsia eikä pystynyt vastaamaan yleisön kysymyksiin. Aineisto lähetettiin kokousta edeltävän päivän iltapäivällä.
Tornion kaupungilla ei ollut edustajaa paikalla. Nämä puutteet ovat
niin suuria, että osayleiskaavan hyväksyminen voi jopa olla Rajajokisopimuksen vastaista.

Vaihtoehtoisia sijoitusalueita on selvitettävä ja arvioitava, koska nyt
esitetyt suunnitelmat voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa Ruotsin saariston luontoarvoille, kulttuuriarvoille, ulkoilulle sekä Pohjanlahden kalastuselinkeinolle ja Tornedalenin kalastusmatkailulle. Tornion kaupungin aineistossa on huomattava puute, kun vaihtoehtoisia
sijoitusalueita puuttuu kokonaan.
3. Kommentteja odotetuista ympäristövaikutuksista
3.1 Ulkoilu
Tärkeä osa alueen arvosta ulkoilun ja loma-asukkaiden virkistysalueena menetetään. Eheä horisontti, joka kuuluu loivan maankohoamisrannikon erityispiirteisiin, rikkoontuu täysin. Tämä saaristo on suosittu retkeilykohde
myös pimeänä vuodenaikana, varsinkin kevättalvella. Saaristo sijaitsee aivan
napapiirin eteläpuolella, ja pimeys hallitsee suuren osan vuodesta. Ympäristössä ei ole myöskään luonnollista taustavaloa, jolloin vilkkuvat valot muodostavat häiritsevän vastakohdan pimeydelle. Vesipinnat heijastavat myös
valoa. Matalalla liikkuvat pilvet ja lumipinnat heijastavat sekä valoa että melua. Olemassa olevien 8 tuulivoimaloiden vilkkuvat valot häiritsevät jo luontoympäristöä pahasti. 27 voimalaa lisää heikentää alueen arvoa virkistysalueena. Ruotsin määräysten mukaan varoitusvalot on vaimennettava yöksi ja
54
ne on varjostettava, jotta ne eivät kohdistu maahan ennen kuin 5 km säteellä. Nykyisillä voimaloilla ei kuitenkaan ole näin. Saariston pääpiirteet ovat
rauhallisuus ja hiljaisuus. Myös vaimea ääni tuulivoimaloista saattaa tuhota
saariston arvoa virkistys- ja ulkoilualueena.
3.2 Linnusto
Tuulivoimapuiston sijainti keskellä lintujen muuttoaluetta on sopimaton. Erityisesti suuret petolinnut ovat vaarassa, mikä on jo dokumentoitu. Alueella
on maakotkia, kalasääskiä ja suohaukkoja, joille näin suuri tuulivoimapuisto
on vakava uhka. Sijoittuminen rannikon läheisyyteen häiritsee linnustoa erityisen paljon.
3.3 Turvallisuus
Alueella kuljetaan kevättalvella paljon moottorikelkalla. Suomen rannikko,
jossa on paljon matalia vesiä ja luotoja, on maailman vaikeimpia kuljettavia
merialueita. Väylät avomereltä satamiin ovat pitkiä ja mutkaisia ja talvioloissa vaikeita. Röytän satamaan kulkee vilkas laivaliikenne. Myös yksityisveneillä liikutaan paljon väylissä ja niiden ulkopuolella. Huonolla näkyvyydellä
ja vaikeissa talviolosuhteissa on törmäysriski voimaloihin olemassa.
Riskianalyysejä on tehtävä ja riittäviin turvatoimenpiteisiin ryhdyttävä, rajoittamatta ulkoilumahdollisuuksia. Putoavista jäistä ja lumesta aiheutuva
riski on mainittava ja riskejä minimoitava sopivin toimenpitein.
3.4 Kalastus
Suunnittelualue sijaitsee Tornionjoen suualueella, joka on Itämeren tärkein
lohijoki. Se on myös vaellussiian ja meritaimenen tärkeä lisääntymisjoki.
Meritaimenen luokitus on äärimmäisen uhanalainen, vaellussiian erittäin
uhanalainen ja merilohen vaarantunut. Fiskeriverket ja Suomen vastaava
kalastusviranomainen on huomauttanut siitä, että vaikutusta kalastoon ja
erityisesti erittäin tärkeisiin vaelluskalalajeihin (lohi, meritaimen, vaellussiika) ei ole arvioitu. Vaikutuksia Ruotsin ammattikalastajiin ei ole myöskään
otettu huomioon. Esim. kaikki kiinteillä/seisovilla pyydyksillä harjoitettava
kalastus on mainitsematta, sekä suunnittelualueella että sen ulkopuolella.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei ole hyväksyttävää, jos se haittaa Pohjanlahden jo uhattua kalastuselinkeinoa ja Tornedalenin tärkeää kalastusmatkailua. Tornionjoen suulla ja sen läheisyydessä tapahtuva kalastus on erittäin tärkeä talouden, matkailun ja kulttuurihistorian kannalta.
Alue on tärkeä sekä ammattikalastukselle että vapaa-ajankalastukselle ja
matkailuelinkeinolle saaristossa ja Tornionjoen alueella. Fiskeriverketin ja
Suomen vastaavan kalastusviranomaisen tavoin olemme erittäin kriittisiä
puutteelliseen vaikutusten selostukseen ja kalastoon, ammattikalastukseen,
vapaa-ajankalastukseen ja siihen liittyvään kalastusmatkailuun kohdistuvien
vaikutusten selvitykseen.
3.5 Veden samentuminen rakennusvaiheessa
Rakennusaikana siirretään ja kaivetaan suuria määriä ruoppausmassoja,
jolloin hankealueen vesi samentuu. Merivirrat virtaavat lähinnä idästä länteen ja vievät samentuneet vesimassat Haaparannan saaristoon. Suomen ja
Ruotsin välisen Rajajokisopimuksen mukaan samentavaa vesistötyötä ei saa
suorittaa 30.4.–31.10. Edellytämme, että Rajajokisopimuksen säännöt ovat
voimassa myös Suomen puolella.
Osayleiskaavassa väitetään, että urakoitsijat tulevat käyttämään sitä ruoppausmenetelmää, joka aiheuttaa vähiten haittaa ja toimenpidealue eristetään suojaseinällä tai vastaavalla. Tiedetäänkö, minkälainen menetelmä se
on ja että ryhdytään toimenpiteisiin? Kuka valvoo?
4. Johtopäätös
Tämän erittäin puutteellisen aineiston perusteella me Haaparannan itäsaariston loma-asukkaat suhtaudumme erittäin kriittisesti tähän osayleiskaavaan.
Katajan, Klausin, Sipin, Stora Hamnskärin ja Östra Launikrin lomaasukkaiden puolesta.
55
3.7.1
Kohta 1. Yleiset näkökohdat
Kohta 2. Aineiston puutteet/virheet ja huomioon otettavat ympäristövaikutukset
Tornion kaupungin, Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava
rajoittuu Suomen ja Ruotsin rajaan. Sen laatimisessa toteutetaan kansainvälistä kuulemismenettelyä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 199 §:n
mukaisesti. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut yhteistyötarpeesta ympäristöministeriölle 12.7.2011. Ympäristöministeriö on
toimittanut kirjeen sekä kommenttipyynnön 27.9.2011 Ruotsin valtiolle Tornion Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistymisestä. Ruotsin valtio (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle
22.11.2011. Ympäristöministeriö on välittänyt Ruotsin valtion vastauksen
lausuntoineen Tornion kaupungille ja tiedoksi Lapin elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle sekä kaavakonsultille 25.11.2011 (YM4/5522/2011).
Valmisteluvaiheen kuulemiseen liittyen on järjestetty yleisötilaisuudet
10.1.2012 Torniossa ja Haaparannassa. Ruotsissa tapahtuvaa kuulemista
varten on laadittu ruotsin kielellä kaavan valmisteluaineisto, joka käsittää
seuraavat osat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, osayleiskaavaluonnos,
Lapin ELY -keskuksen lausunto hankkeen YVA:sta ja yhteenveto vaikutusarvioinneista. Ruotsin valtion (Naturvårdsverket) on vastannut Ympäristöministeriölle 21.3.2112. Kaavaehdotus laaditaan valmisteluvaiheen kuulemisen
jälkeen. Keskeiset osat kaavaehdotuksesta käännetään ruotsiksi ja ehdotuksesta kuullaan Ruotsia.
Rajajokisopimuksen artiklan 22 otsikko on "hakemusasiakirjojen kieli", ei
asiakirjojen kieli. Kaavoitusprosessi ei ole hakemusasia. Edeltävissä artikloissa puhutaan lupa- eli hakemusasioista. 16 artiklan yhdenvertaisen kohtelun
vaatimuksen teksti "luvasta taikka toiminnan tai toimenpiteen sallittavuudesta" voitaisiin laveasti tulkita koskevan myös kaavoitusta. Se on yhdenmukainen myös MRL 9 §:n kanssa. MRL 199 §:n nojalla kunnan on toimitettava
ympäristöministeriölle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tiedot
Ruotsiin tehtävää ilmoitusta varten, jos kaava edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Se korvannee MRL 62 §:n suoran vuorovaikutuksen naapurimaan
mahdollisten osallisten ja viranomaisten kanssa.
Suomella ei ole lainsäädäntövaltaa eikä viranomaisella lakien soveltamisvaltaa eikä alueellista toimivaltaa Suomen rajojen ulkopuolella muuten kuin
laissa (rajajokisopimus ja sen hyväksymislaki ja -asetus, MRL) erikseen säädetyllä tavalla. Rajajokisopimuksen lupatoimivallan ohella kaavoituksen toimivalta menisi MRL 199 §:n kautta. Mitään omaehtoisia kuulutuksia ei tarvita. YM / ELY-keskus huolehtinee MRL 199 §:n mukaisen ilmoituksen sisällöstä ja kielestä.
Kielilain (423/2003) 10 §:n nojalla "Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä
kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus
tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi." Yksikielisessä kunnassa käytetään yhtä kieltä, mutta siitä poiketen asianosainen saa käyttää
omaa kieltään. Kaavoituksessa on lähtökohtaisesti osallisia, ei asianosaisia,
vaikka MRL 188 §:n ja kuntalain 92 §:n nojalla valittaja voisi kunnan jäsenen lisäksi olla myös asianosainen sekä naapurikunta.
56
Pohjoismainen ympäristönsuojelusopimus (19.2.1974) syrjäytyy rajajokisopimuksen 16-21 artiklojen tieltä. Siinäkin sopimuksessa on kyse lupaasioista (hakemusasia).
toimitettu niin ikään ohjausryhmään kutsutuille Norrbottenin lääninhallitukselle ja Naturvårdsverketille. Ruotsalaisia on kuultu YVA:n kuulemisten yhteydessä ja neuvotteluja käyty Ruotsin viranomaisten kanssa muun muassa
Naturvårdsverketin kanssa luontoasioista. Ruotsi on osallistunut osayleiskaavaprosessiin kansainvälisen kuulemisen lisäksi joihinkin kaavoitusta koskeviin kokouksiin. Esimerkiksi osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun 26.5.2011 kutsuttiin Norrbottenin lääninhallitus sekä Haaparannan
kaupunki ja Haaparannan kaupungin edustaja oli paikalla. Viranomaisneuvottelun muistio toimitettiin laajempana jakeluna Ruotsin viranomaisille.
Osayleiskaavatyötä on esitelty Rajajokikomissiolle 28.2.2012.
1. Maisema ja kulttuuriympäristö
Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointia korjataan ja jatketaan tarkentuneen hankesuunnitelman perusteella. Vaikutusarvioinneissa huomioidaan vaikutukset Haaparannan saariston valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Valokuvasovitteita on laadittu
aiemmin myös saaristosta Vähä-Huiturista (noin 1,6 km lähimmästä YVA:n
VE2+ voimalasta), Iso-Huiturista ja Inakarin eteläkärjestä. Valokuvasovitteet
päivitetään vastaamaan kaavaehdotusvaiheessa pienentyvää hankekokoa ja
lisävalokuvasovite laaditaan vielä Ruotsin puolelta.
Kuva 1. Valokuvasovite Vähä-Huiturista, YVA:n hankevaihtoehto 2+.
mukaisesti.
vertailukelpoiset. Kaavoituksella ei voida vaikuttaa lentoestevalojen suuntaamiseen tai voimakkuuteen.
2. Alueen käyttäminen virkistykseen ja ulkoiluun
57
Loma-asumisen ja virkistyskäytön kartta-aineistoa on lisätty kaavoituksen
yhteydessä käsittämään laajempi alue Ruotsin puolelta kuin mitä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä esitettiin. Rakennuskannan sijainnit on
esitetty Suomen puolella maastotietokantaan perustuen ja Ruotsissa Lantmäterietin aineistoihin.
Osayleiskaavakartalla on osoitettu veneväylien sijainnit ja niihin on jätetty
riittävät suojaetäisyydet. Tuulivoimaloiden sijoittelussa huomioidaan melun
ohjearvot muun muassa loma-asuntojen suhteen siten, etteivät ohjearvot
ylity. Lentoestevalojen osalta on vastattu edellä. Virkistyskohteiden osalta
tiedot tarkistetaan. Tietolähteenä on käytetty muun muassa
www.bottenviken.se/haparanda sivustoja.
Kuva 2. Etäisyydet loma-asutukseen.
3. Merenpohja, sedimentit ja ruoppausmassat ja läjitysalueet
Röyttän alueen sedimentin haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu YVAmenettelyn aikana, jolloin alueelta otettiin 5 sedimenttinäytettä, joista analysoitiin raskasmetalleja (As, Cd, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) sekä polykloorattujen
bifenyylien (PCB) ja tributyylitinan (TBT) pitoisuudet sedimentin pintaosassa.
Lisäksi alueella tehdään velvoitetarkkailua, jossa mm. tutkitaan sedimenttien
haitta-ainepitoisuuksia. Tutkimusten mukaan Tornion tehtaat nostavat metallipitoisuuksia jätevesien purkualueiden lähellä. Kuormitus näkyy sekä velvoitetarkkailutuloksissa että YVA-menettelyn aikana otetuissa näytteissä että
osayleiskaavavaiheen aikana tehdyissä lisätutkimuksissa, jotka on raportoitu
kaavaselostuksessa. Lisäselvityksessä alueelta otettiin 9 sedimenttinäytettä,
joista haitta-aineet tutkittiin 3 syvyydeltä (0-20 cm, 20-60 cm ja 60-80 cm).
Sedimenttinäytteiden tulokset osoittivat, että suurin osa sedimentin normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista alitti kriteeritason 1. Elohopean pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan
(<0,2 mg/kg), joka on suurempi kuin kriteeritason 1 pitoisuus. Kromin ja
nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia kaikilla näytepisteillä. Kriteeritasoa 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet
millään näytepisteellä.
Tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 kolmella näytepisteellä, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin. Kuudella
näytepisteellä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja.
Kongeneerien PCB 28 ja PCB 52 pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 rajaarvon kaikilla näytepisteillä. Kongeneerien PCB 28 pitoisuus ylittää kriteeritason 2 kahdella pisteellä. Kongeneerien PCB 101, PCB 118, PCB 138, PCB 153
58
sekä PCB 180 pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1 pitoisuuden kolmella pisteellä. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. Saatujen tulosten perusteella sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti ja viranomaiset lopulta päättävät voidaanko sedimentti läjittää mereen.
Suomen ympäristöministeriön julkaisemassa ruoppaus- ja läjitysohjeessa
esitetään arviointia varten kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso1) ja
ylempi taso (taso 2). Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti:

Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle
merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista.

Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haittaainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. ”harmaalle alueelle”). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti.

Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän
tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden
takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa
mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta
huonompi ratkaisu).
Suomeen laaditut ruoppausmassojen ohjeelliset meriläjitystä koskevat laatukriteerit perustuvat mm. taustapitoisuuksiin ja kansainvälisiin toksisuusrajaarvoihin. Laatukriteerit on esitetty normalisoiduille pitoisuuksille. Sedimenttien haitta-aineanalyysit ja toksisuustestit on tehty yleisten laboratoriostandardien mukaan, jotka ovat yhteneväisiä EU:n vesipuitedirektiivin säännösten kanssa ja siten vertailukelpoisia mm. Ruotsissa tehtäviin analyyseihin.
Sedimentin toksisuutta eliöille tutkittiin kahden standarditestin avulla. Testeissä käytettiin Daphnia magna –vesikirppua (Daphtoxcit FTM magna), joka
perustuu OECD:n ohjeistukseen nro. 202 sekä valobakteeritestiä (BioToxTM
Kit), joka perustuu standardiin SFS-EN ISO 11348-3. Testissä käytetään
kylmäkuivattuja Vibrio fischeri –bakteereja. Standarditesteillä voidaan saada
luotettavimmat tulokset, koska vertailuaineistoa on hyvin saatavilla ja testeissä käytetyt eliöt ovat tasalaatuisia. Toksisuustestien mukaan 24 h ja 48 h
altistuksessa sedimentti ei ollut eliöille akuutisti toksista.
Lausunnon antaja on huolissaan pohjasedimentin analyysien tuloksista johtuen haitta-aineiden pitoisuuseroista sedimentissä. Sedimentti on jatkuvasti
alttiina merenpohjan virtauksille, jotka kuljettavat sedimenttiä. Näin ollen on
selvää, etteivät haitta-aineet välttämättä ole levinneet merenpohjalle tasaisesti vaan esiintyvät pohjalla laikuttaisesti. Tämä näkyy sedimentin haittaaineiden pitoisuuseroina. On huomattava, että myös muut tekijät kuin etäisyys päästölähteestä vaikuttaa haitta-aineiden pitoisuuteen sedimentissä.
Tällaisia tekijöitä ovat mm. fysikaaliset virtaukset ja pohjan topografia.
Ruoppaus- ja läjitystöiden aikaiset vaikutukset näkyvät kiintoaineksen aiheuttamana veden sameutena. Kiintoaineeseen voi olla sitoutuneena haittaaineita, jotka tietyissä oloissa saattavat kulkeutua eliöihin, mm. pohjaeläimiin tai kaloihin bioakkumulaation kautta. Tarvittaessa tullaan tekemään
riskinarviointi, jonka perusteella voidaan arvioida työn aikaisia riskejä. Riskinarvioinnin tekemisestä tullaan keskustelemaan ELY-keskuksen viranomaisten kanssa.
Ruoppausmassoista ja läjitysalueista laaditaan selvitys vesilain mukaiseen
lupahakemukseen. Todennäköisesti ruoppaustöitä ei tulla tekemään lohen
nousun aikana. Ruoppaustöiden aikana sedimenttien leviämistä on mahdollista rajoittaa.
4. Äänen leviämismallit ja melu
59
Meluselvitys päivitetään ja siinä esitetään melutasot 35 dB saakka. Melutasojen laskennassa on käytetty Nord2000-laskentastandardia, koska se on
katsottu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan parhaiten tuulivoimamelun laskentaan soveltuvaksi laskentastandardiksi. Muiden Suomessa käytössä olevien laskentastandardien (ISO 9613 ja DAL32) on todettu soveltuvan
huonommin tuulivoimalaitosten melun leviämisen mallintamiseen. Mallinnusraportissa esitetään käytetyt lähtötiedot ja parametrit läpinäkyvästi, joten
melumallinnuksen luotettavuus ei riipu käytettävästä laskentaohjelmasta
(Windpro vai SoundPLAN).
Maanpinnan erilaiset heijastusominaisuudet (maa/vesi) on huomioitu jo aiemmissa laskennoissa ja ne tullaan huomioimaan myös päivitetyssä selvityksessä.
5. Varjostusmallit
Tehdyssä varjostusmallinnuksessa on auringonpaistekulman rajana horisontista yli 3 astetta ja voimalan lavan on peitettävä ainakin 20 % auringon
pinta-alasta, jos nämä täyttyivät on voimalan aiheuttama varjostus otettu
huomioon laskennassa.
Varjostusmallinnuksen päivityksen yhteydessä tehdään Real Case –
laskennan lisäksi Worst Case –laskenta, joka kuvaa teoreettista maksimivarjostustilannetta. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, ettei mallinnus
huomioi metsäpuustoa varjostusta vähentävänä tekijänä.
6. Vesivirtaukset
7. Linnusto
Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä viranomaiset ovat ottaneet kantaa linnustoselvitysten riittävyyteen lausunnoissaan.
Linnustotietoutta täydennetään kesän-syksyn aikana 2012 mm. kevät- ja
8. Turvallisuus
Tuulivoimalat on sijoitettu riittävän etäälle väylistä. Liikenneviraston Meriosasto Länsi-Suomen väyläyksikkö on osayleiskaavan valmisteluvaiheen
Virkistyskäytön yhteydessä on ollut keskustelua, miten jään mahdollinen
muodostuminen tuulivoimaloiden siipiin vaikuttaa virkistykseen. Käytännössä
Suomessa merenrannalla pyörivissä tuulivoimaloissa ei jäätymistä ole vielä
ilmennyt. Rajakiiri Oy seuraa nykyään 8 voimalan ja jatkossa uusien voimaloiden käyttöönottovaiheessa jäänmuodostumisen mahdollisuutta ja huolehtii
alueella liikkuvien turvallisuudesta. Tuulivoimapuistossa on oma sääasemayksikkö, mikä on varustettu jäänmuodostumisantureilla ja alijäähtynyttä ilmaa analysoivalla mittauslaitteistoilla. Laitteisto antaa hälytyksen
tuulivoimaloiden käytönvalvontajärjestelmään, mikäli ilmanala muuttuu ja
jään muodostumisen vaara on todellinen. Hälytyksen jälkeen tuulivoimala
pysähtyy automaattisesti. Tuulivoimaloissa on myös siivissä ja vaihdelaatikon laakereissa tärinänmittausanturit, jotka aiheuttavat jään muodostumisti60
lanteessa hälytyksen ja voimalan pysäytyksen. Kolmantena varotoimenpiteenä on säätöjärjestelmän ohjelmassa laskenta, joka kertoo jään muodostumisesta suhteessa tuuleen ja voimalan sähkönsyöttökykyyn. Jäähälytyksen
tultua käydään tilanne todentamassa.
9. Kalastus
Tällä hetkellä (alkukesällä 2012) on menossa hankealueen kalojen kutualueselvitys poikasnuotalla. Tutkimuksella kartoitetaan alueella kutevaa lajistoa ja kerätään aineistoa myöhemmän seurannan vertailukohdaksi. Alkuvuonna 2012 on toteutettu ammattikalastuskyselyn laajennus, jonka aineistoa ollaan vielä käsittelemässä.
3.8
Nimilista 137 allekirjoittanutta
Mökkien ja veneiden omistajien ja saaristonystävien mielestä tuulivoima on
parempi energiaratkaisu kuin öljy tai ydinvoima. Tuulivoimaa ei kuitenkaan
saa rakentaa minne tahansa ja miten tahansa huomioimatta vaikutuksia.
Tuulivoimarakentamisessa on otettava huomioon luonto ja arvokkaiden virkistysympäristöjen tarve.
Ruotsissa olisi ajattelematonta rakentaa tuulivoimaloista sisäsaaristoon ja
kansallisjoen ympäristöön. Ruotsin lainsäädännön mukaan Haaparannan
saaristo on valtakunnallisesti arvokasta vapaa-ajan aluetta (rörlig friluftsliv),
mikä tarkoittaa, ettei alueen hyödyntäminen saa tapahtua siten, että luontoa
ja kulttuuriarvoja vahingoitetaan. Meille on saaristo korvaamaton osa elämäämme. Mitä on Haaparanta ilman elinvoimaista saaristoa?
Ehdotamme, että kyseessä oleva tuulivoimapuisto rakennetaan mantereelle
eikä saaristoon. Jos tuulivoimapuisto toiveistamme huolimatta rakennetaan
saaristoon, vaadimme, että kokoa ja aluetta rajoitetaan siten, että melu ja
varoitusvalot eivät häiritse saariston arvoa virkistysympäristönä.
3.8.1
Kaavaselostukseen lisätään arvio niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat
Ruotsin puolelle suunniteltuun luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon. Ruotsiin kohdistuvien vaikutusten osalta jatketaan vaikutusten arviointia niistä vaikutuksista, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle suunniteltuun
luonnonsuojelualueeseen ja kansallispuistoon, Ruotsin virkistyskäyttöön,
61
maisemaan sekä päivitetään melu- ja varjostusselvitykset. Kaavaehdotusta
varten tuulivoimapuiston sijoittumista hiotaan edelleen laadittavien selvitysten tuottaman tiedon perusteella ja hankekokoa on pienennetty jo kolmanneksella.
Hollolassa 13.6.2012
Ramboll Finland Oy
Matti Kautto
Pirjo Pellikka
Yksikön päällikkö
Kaavoitusarkkitehti
62

Katso Lausunnot ja vastineet

Transcription

Similar documents

2015-5-25 Vihisuo kaavaehdotus

I Tiivistelmä keskeisistä muutosehdotuksista

Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys, osa 3

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

NYKARLEBY UUSIKAARLEPYY

Muistutus tuulivoimahankkeita koskevasta YVA

Avaa täydellinen näytteilleasettajaluettelo tästä .pdf