Mikkelin kaupungin museot І Toimintakertomus 2012

Mikkelin kaupungin museot І Toimintakertomus 2012
2
SISÄLLYSLUETTELO
YLEISTÄ
1. MUSEOIDEN HALLINTO
2. HENKILÖKUNTA
Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat
Tilapäiset työntekijät/harjoittelijat
Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen alainen henkilökunta
Koulutus
Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja edustukset
3. TOIMITILAT JA VARUSTEET
4. KOKOELMAT
Taidemuseon kokoelmat
Suur-Savon museon kokoelmat ja lainaukset
Päämajamuseon kokoelmat
Viestikeskus Lokin kokoelmat
Kirjasto ja arkisto
Lahjoittajat
5. NÄYTTELYTOIMINTA
Taidemuseo
Aluetaidemuseotoiminta
Suur-Savon museo
Päämajamuseo
6. MUSEO JA YLEISÖ
Taidemuseo
Suur-Savon museo
Päämajamuseo
Viestikeskus Lokki
Mannerheimin salonkivaunu
Kivisakasti
Harjukosken mylly
Palveluiden käyttäjät
Artikkelit ja esitelmät
7. YHTEISTYÖ
8. TUTKIMUS JA DOKUMENTOINTI
9. JULKAISUTOIMINTA
10. TIEDOTUS- JA PR-TOIMINTA
11. TALOUS
3
4
5
5
5
5
5
6
7
8
8
12
12
12
12
13
13
13
16
18
18
19
19
20
20
21
21
21
21
21
21
21
23
24
25
25
Kansikuva: Paheiden päivänä 17.8.2012 Suur-Savon museossa olivat myös ihka aito nimismies Matti Hoviniemi ja
perinnemummo Kaija Hokkanen. Kuva Emmi Eronen
3
YLEISTÄ
Mikkelin kaupungin museoiden tehtävänä on säilyttää, tallentaa ja tehdä tunnetuksi paikallista aineellista ja
visuaalista kulttuuriperintöä harjoittamalla tutkimusta, opetusta, näyttely- ja julkaisutoimintaa sekä tarjoamalla monipuolisia kuvataidepalveluja. Mikkelin taidemuseo toimii Etelä-Savon aluetaidemuseona ja edistää
museotoimintaa, visuaalista kulttuuria sekä taiteeseen liittyvän tiedon saatavuutta toiminta-alueellaan. Päämajamuseo vaalii talvi- ja jatkosodan aikaisen Mikkeliin sijoitetun Suomen armeijan päämajan historiallista
perinnettä.
Mikkelin kaupungin museoihin kuuluvat Mikkelin taidemuseo / Etelä-Savon aluetaidemuseo, kulttuurihistoriallinen Suur-Savon museo ja Kivisakasti, Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki ja Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu sekä Harjukosken mylly. Museolle kuuluu puolet kiinteistöstä Vuorikatu 13, josta tilat on
vuokrattu kahvilaksi.
Mikkelin taidemuseossa on esillä pysyvinä kokoelmina Johannes Haapasalon kokoelma ja Martti Airion
taidekokoelma. Toimintakertomusvuonna Päämajamuseon ja Suur-Savon museon perusnäyttelyihin ei tehty
muutoksia.
Erityisesti Mikkelin taidemuseo ja Suur-Savon museo toimivat tiloissa, jotka eivät ole asiakaspalvelun ja
museoiden toiminnan kannalta nykyisten museostandardien mukaisia. Varsinkin esteettömyys - ja saavutettavuusnäkökulmasta katsoen käytettävissä olevat tilat ovat puutteellisia. Kummassakaan rakennuksessa ei
ole hissiä. Olosuhdehallinta (lämpötila, kosteus) on tiloissa ongelmallista. Taidemuseo (graniittitalo), jossa
sijaitsevat myös museoiden toimistot, on työterveysnäkökulmasta katsoen puutteellinen työskentelytila
johtuen rakennuksen kosteusongelmista, huonosta ilmanvaihdosta ja hissittömyydestä.
Taidemuseossa Martti Airion taidekokoelmien tiloissa sekä pohjakerroksen tekstiilivarastossa korjattiin
seiniä kosteusvaurioiden vuoksi. Sekä Airion ensimmäinen näyttelyhuone että tekstiilivarasto jouduttiin
tyhjentämään seinien avaamista varten. Työt alkoivat 10.9. ja kestivät lokakuun loppuun saakka. Sisätilojen
korjausta edelsi taidemuseon julkisivun korjaaminen pääsisäänkäynnin kohdalta. Kiviseinien saumausta
uusittiin, jotta vesi ei pääse kulkemaan rakenteisiin ja näin aiheuttamaan kosteusvaurioita seinäpinnoissa.
Vuonna 2012 Mikkelin kaupungin museoiden eri yksiköissä järjestettiin yhteensä 8 vaihtuvaa näyttelyä,
joista taidemuseossa pidettiin kuusi, Päämajamuseossa ja Suur-Savon museossa kummassakin yksi näyttely.
Lisäksi taidemuseon studiotilassa oli kaksi pienimuotoista näyttelyä.
Marsalkka Mannerheimin salonkivaunun 3D-mallinnusta kävi internetissä ajalla 1.1. – 31.12.2012 katsomassa 2 635 kävijää, joista yksilöityjä kävijöitä oli 2 257. Kävijöitä oli 39:stä eri maasta ja kaikista eri maanosista
lukuun ottamatta Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa.
Taidemuseossa kävijöitä oli kaikkiaan 8 072, Päämajamuseossa 9 118, Viestikeskus Lokissa 7 077, SuurSavon museossa 1 100, Kivisakastissa 735, Marsalkka Mannerheimin Salonkivaunussa 1 710 ja Harjukosken
myllyssä 212. Museotoimen kaikissa kohteissa kävijöitä oli yhteensä 28 024. Kävijämäärissä oli kasvua edelliseen vuoteen verraten reilut 3,5 prosenttia.
Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Mikkelissä 2.-5.8.2012. Museotoimi osallistui kotiseutukierrosten järjestämiseen. Marsalkka Mannerheimin salonkivaunua pidettiin yleisölle avoimena lauantaina 4.8.2012
klo 9 – 13, jona aikana vaunuun tutustui 122 kävijää.
Museotoimen henkilöstö käsitti vuonna 2012 kaikkiaan 12 työntekijää, joista 2 osa-aikaista. Edellisen vuoden heinäkuun alusta 1.6.2012 saakka yksi museovirkailijan toimi oli täyttämättä. Tuolloin KM Arto Kurittu
siirtyi sisäisellä siirrolla päivähoidosta museovirkailijan toimeen. Suur-Savon museon amanuenssi Pentti
Nousiainen lähti vuorotteluvapaalle 1.12.2011 alkaen. Vuorotteluvapaus jatkui 23.11.2012 saakka. Hänen
sijaisekseen vuorotteluvapaan ajaksi valittiin museoassistentti FM Emmi Eronen ja Erosen tilalle museoassistentiksi FM Merja Kontinen.
Museotoimen palvelukseen palkattiin kesäksi kolme korkeakouluopiskelijaa ja kahdeksan koululaista eri
museoyksiköiden asiakaspalvelutehtäviin. Kesätyöntekijöiden työpanos vastasi yhteensä noin 19 henkilötyökuukautta.
4
Museotoimenjohtaja ja Suur-Savon museon amanuenssi
ovat valmistelleet kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan
käsittelyyn tulevia asemakaavalausuntoja ja osallistuneet
kaavaprosesseihin. Museotoimenjohtaja osallistui EteläSavon maakuntaliiton koolle kutsuman Kulttuuriasiain
neuvottelukunnan, Jalkaväkimuseon yhteistyötoimikunnan,
Muistiorganisaatioiden yhteistyöryhmän KAMUjen ja Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmän työskentelyyn,
toimi varapuheenjohtajana Etelä-Savon taidetoimikunnassa
kaudella 2010 – 2012 ja osallistui työjaoksen toimintaan
sekä toimi puheenjohtajana AREFS Taide ja kulttuuri
ry:ssä, joka elävöittää ja aktivoi Haukivuoren ja lähialueen
asukkaiden kulttuuriharrastusta. Museon henkilökunta on
osallistunut Mikkelin kaupungin Kulttuuriperintöhankkeen
Kulttuuriympäristö- ja Kulttuuriperintökasvatustyöryhmien
toimintaan.
Museotoimi pysyi annetussa talousarviossa. Tilinpäätöksen
2012 mukaan museotoimen toimintakulut olivat 940.936,28
euroa ja toimintakate 843.820,29 euroa. Talousarvion mukaisista toimintakuluista käytettiin 97,1 %. Budjetti alitettiin
22.279,71 eurolla. Tämä selittyy suurimmaksi osaksi käyttämättä jääneillä palkkarahoilla.
Jalkaväkimuseon museonjohtaja Janne Pajunen ja museotoimenjohtaja Matti Karttunen Veteraaniperinteen vaalijakilpien luovutustilaisuudessa Päämajamuseossa
26.4.2012. Kuva Kimmo Iso-Tuisku, Aalto Oy
Tammenlehvän Perinneliitto ry myönsi 12.12.2011 Päämajamuseolle ja Jalkaväkimuseolle Veteraaniperinteen vaalija –
kilven osoituksena sotiemme 1939 – 1945 veteraaniperinteen vaalimiseksi tekemästä arvokkaasta työstä. Kilvet luovutettiin tilaisuudessa, joka järjestettiin Päämajamuseossa 26.4.2012.
1. MUSEOIDEN HALLINTO
Mikkelin kaupungin museoita ovat Mikkelin taidemuseo/ Etelä-Savon aluetaidemuseo, Suur-Savon museo,
Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Marsalkka Mannerheimin salonkivaunu, Kivisakasti ja Harjukosken
mylly.
Museot ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan alaisia. Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakuntaan
kuuluivat seuraavat henkilöt:
Jäsenet
Tiivi Pukkila-Nupponen, markkinointivastaava
Hannu Toivonen, eversti, evp.
Eero Aho, palomies-sairaankuljettaja
Jaana Strandman, luokanopettaja, rehtori
Satu Hasanen, opiskelija
Jari Sihvonen, pj, sähköteknikko
Susanna Savander, vpj, luokanopettaja
Heikki Pyrhönen, toiminnanohjaaja
Arvo Haikonen, ammattimies
Sini Soljasalo, sosionomi AMK
Timo Hirvonen, toimittaja
Varajäsenet
Saara Liukkonen, markkinointiassistentti
Reijo Pöyry, työvalmentaja
Pekka Ripatti, sähköasentaja
Sirpa Kauppi, TtM, opettaja
Seija-Liisa Ruhanen, sairaanhoitaja
Eerik Nordman, opiskelija, muusikko
Riia Marttinen, FM, näyttelytyöntekijä
Erika Nyström, datanomiopiskelija
Mika Hänninen, avustaja, ohjaaja
Leonie Hohental-Antin, kouluttaja
Pertti Ruotsalainen, lähetyskasvatussihteeri
Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli Juha Vuori, esittelijänä sivistystoimenjohtaja Heikki
Hirvonen, 28.11. ja 12.12. kokouksissa esittelijänä vs. sivistystoimenjohtaja Aulis Oittinen ja sihteerinä toimistosihteeri Tiina Turunen.
5
Mikkelin kaupunki on Suomen museoliiton I luokan jäsen.
Mikkelin taidemuseo on toiminut 1.5.1981 alkaen Etelä-Savon aluetaidemuseona, jonka toiminta-alueeseen
kuuluu 17 kuntaa.
2. HENKILÖKUNTA
Vakinaiset viran- ja toimenhaltijat
Museotoimenjohtaja FM Matti Karttunen
Amanuenssi (taidemuseo) FM Paula Hyvönen
Amanuenssi (Suur-Savon museo) FK Pentti Nousiainen, vuorotteluvapaalla 1.12.2011 – 23.11.2012
Amanuenssi (aluetaidemuseotoiminta) FK Anna-Maria Larikka
Toimistosihteeri Seija Häkkinen
Museomestari Petri Viinikainen
Museoassistentti FM Emmi Eronen, vs. amanuenssi 1.12.2011 – 23.11.2012
Museovirkailija Pirkko Huotari
Museovirkailija Ulla Hänninen (työaika 50 % kokoaikaisesta)
Museovirkailija Arto Kurittu KM lto 1.6.2012 alkaen
Museovirkailija Maire Partti
Museovirkailija Marja-Liisa Pätilä (työaika 50 % kokoaikaisesta)
Tilapäiset työntekijät/harjoittelijat
Toni Heikkinen, kesätyöntekijä/Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki 25.6. – 5.8.2012
Emmi Heinonen, työharjoittelu, työelämävalmennus/Mikkelin taidemuseo 5.3. – 19.4.2012
Sara Himanen, työtoiminta/Mikkelin kaupungin museot 20.4. – 20.5.2012, museovalvoja/Viestikeskus
Lokki 1. – 31.7.2012, museovalvoja/Mikkelin taidemuseo 3.8.2012
Salla Hänninen, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo, Viestikeskus Lokki 2.5. – 3.6.2012
Santeri Hänninen, kesätyöntekijä/Harjukosken mylly 25.6. – 5.8.2012
Eija Karnaattu, kesätyöntekijä/Kivisakasti 25.6. – 5.8.2012
Tiia Kokkola, museovalvoja/Päämajamuseo 1.1. – 4.1.2012, 2.5. – 30.6.2012, 31.8.2012
Merja Kontinen, museoassistentin sijainen 1.12.2011 – 23.11.2012
Niina Kontinen, harjoittelija, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Kulttuurituotannon ko. /Suur-Savon museo
7.5. – 22.8.2012
Pinja-Maria Norrlin, museovalvoja/Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki 25.6. – 31.8.2012, museovalvoja/Päämajamuseo 1.9.2012, 16.11. – 18.11.2012, 24.11. – 25.11.2012
Emma Pitkänen, kesätyöntekijä/Mikkelin taidemuseo 2.7. – 29.7.2012
Otto Rautio-Mc Bain, harjoittelija, SNO/Päämajamuseo 16.4. – 24.4.2012
Arttu Toivanen, Urheilupuiston koulu, Tet-jakso /Mikkelin taidemuseo 23.4. – 27.4.2012
Niina Toivonen, museovalvoja/Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki 11.6. – 31.8.2012
Hilkka Tuovinen, kesätyöntekijä/Viestikeskus Lokki 2.5. – 10.6.2012
Ella Uotila, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo, Kivisakasti 11.6. – 22.7.2012
Rosa Vesterinen, kesätyöntekijä/Suur-Savon museo, Viestikeskus Lokki, Kivisakasti 23.7. – 26.8.2012
Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelujen alainen henkilökunta
Tilahuoltaja Aino Lampinen
Koulutus
Museotoimenjohtaja Matti Karttunen
Prosessikoulutus, Mikkelin kaupunginkirjasto 26.1.2012
Kulttuuriympäristökoulutus, Mikkeli 13.9.2012
Amanuenssi Paula Hyvönen
Kulttuuriperintökasvatus Mikkelin seudulla, Esedun auditorio, 9.10.2012
6
Amanuenssi Anna-Maria Larikka
It´s all mediating – outlining and incorporating the roles of education and curating – seminaari,
Kiasma, Helsinki 30. – 31.5.2012
Kulttuuriperintökasvatus Mikkelin seudulla, Esedun auditorio, 9.10.2012
Amanuenssi Pentti Nousiainen
Word- koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli, 18.12.2012
Outlook-koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli, 19.12.2012
Vs. amanuenssi Emmi Eronen
Museot sosiaalisessa mediassa – yleisön tavoittaminen ja vaikuttaminen, Suomen museoliitto, Helsinki,
29.3.2012
Euro enemmän – hinnoittelu- ja myyntikoulutus, Suomen museoliitto/Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus,
Helsinki, 24.5.2012
Kulttuuriympäristökoulutus, Mikkeli, 13.9.2012
Wikikoulutus, Mikkeli, 25.9.2012
Turvallisuuskoulutus, Mikkelin kaupunki, Mikkeli, 26.9.2012
Word 2010, uudet ominaisuudet – koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli, 1.10.2012
Excel 2010 – koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli 10.10.2012
Mikkeli Nyt – palvelun koulutus, Mikkeli 16.10.2012
Word 2010, edistynyt – koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli, 22.10.2012
Museokauppaseminaari ja museokauppamessut, Suomen kansallismuseo, Helsinki, 23. – 24.11.2012
Toimistosihteeri Seija Häkkinen
Oman työni johtaminen työnohjaus, Mikkelin kaupungin sivistystoimen tukipalvelut, 9.3., 28.3., 18.4., 16.5.
ja 31.5.2012
Outlook – koulutus, Kuntien Tiera Oy, Mikkeli 11.10.2012
Museoassistentin sijainen Merja Kontinen
Prosessikoulutus, Mikkelin kaupunginkirjasto 26.1.2012
Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja edustukset
Museotoimenjohtaja Matti Karttunen
- Sivistystoimen johtoryhmän seminaari, Mikkeli 31.1.2012
- Maakuntamuseoiden ja aluetaidemuseoiden yhteistapaaminen, Suomen Kansallismuseo, Helsinki
13.3.2012
- Aluetaidemuseojohtajien kokous, Ateneum Helsinki 19.4.2012 ja 25.10.2012
- Suomen museoliiton 89. vuosikokous 10.5.2012 ja Valtakunnalliset museopäivät 9. – 11.5.2012 Joensuu
- KDK workshop – päivä, CreDi Oy, Espoo 28.9.2012
- Rakennettu seminaari, aiheina rakennettu ympäristö ja prosenttitaide, Mikkelin ammattikoulun kasarmin kampus 31.10.2012
- osallistui Mikkelin kaupungin sivistystoimen johtoryhmän työskentelyyn
- osallistui Etelä-Savon maakuntaliiton koolle kutsuman Kulttuuriasiain neuvottelukunnan työskentelyyn
- osallistui Jalkaväkimuseon yhteistyötoimikunnan työskentelyyn
- osallistui Mikkelin kaupungin esteettömyystyöryhmän työskentelyyn
- toimii varapuheenjohtajana Etelä-Savon taidetoimikunnassa kaudella 2010 – 2012 ja osallistui työjaoksen toimintaan
- toimi puheenjohtajana AREFS Taide ja kulttuuri ry:ssä, joka elävöittää ja aktivoi Haukivuoren ja lähialueen asukkaiden kulttuuriharrastusta
- osallistui Muistiorganisaatioiden yhteistyöryhmän KAMUjen työskentelyyn
- osallistui Valtakunnallisten Kotiseutupäivien retkityöryhmän työskentelyyn
Amanuenssi Paula Hyvönen
- Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulun johtokunnan jäsen 1.1.2009 alkaen
- Lähemäen lastentalon julkisivukorjaustyöryhmän jäsen
- kuvataiteilija Hanna Vahvaselän teoksen paljastamistilaisuus, Kalevankankaan uusi koulu 22.2.2012
7
-
-
MUSEO 2015 – hankkeen Luettelointityöryhmän kokoukset, Helsinki, 19.4., 14.5., 27.9., 22.11. ja
13.12.2012
kuvataiteilija Nadja Zubarevan teoksen vastaanottotilaisuus, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri / Mikkelin
keskussairaala 19.6.2012
osallistuminen White Forest – Hannaleena Heiska, Anni Löppönen, Ville Löppönen ja Juhana Moisander, Gallery 56 ja HIK! – Hänninen, Innanen, Kukkonen, Galleria Taidekammari näyttelyjen avajaisiin, Savonlinna, 29.6.2012
kuvataiteilija Lauri Nykoppin teoksen paljastamistilaisuus, Kalevankankaan uusi koulu 18.9.2012
KDK workshop – päivä, CreDi Oy, Espoo 28.9.2012
Rakennettu seminaari, aiheina rakennettu ympäristö ja prosenttitaide, Mikkelin ammattikoulun kasarmin kampus 31.10.2012
Amanuenssi Anna-Maria Larikka
- Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston hoitokunnan jäsen 1.10.2010 alkaen
- Mikkelin kaupungin hallinnoiman Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma – hankkeen kulttuuriperintökasvatustyöryhmän jäsen 15.9.2011 alkaen
- osallistuminen Mikkelin kesäyliopiston järjestämään Mikkelin Akatemiaan teemana Sivistys sirpaleina
13.-14.1.2012
- tutustuminen Minä olen jellona - näyttelyyn 6.3.2012 Lasten ja nuorten taidekeskuksessa, Hyvinkäällä
- tutustuminen Marimekkoelämää – näyttelyyn 27.3.2012 Etelä-Karjalan museossa, Lappeenrannassa
Vs. amanuenssi Emmi Eronen
- KDK – seminaari etäyhteydellä 30.5.2012
- Maakunnallinen museopäivä Mäntyharju, 6.9.2012
- KDK workshop – päivä, CreDi Oy, Espoo 28.9.2012
- Sotilasmuseopäivät, Sotamuseo, Helsinki, 25. – 26.10.2012
Museomestari Petri Viinikainen
- tutustuminen Marimekkoelämää – näyttelyyn 27.3.2012 Etelä-Karjalan museossa, Lappeenrannassa
Toimistosihteeri Seija Häkkinen
- osallistui sivistystoimen tukipalveluiden toimistohenkilökunnan kokouksiin
Museoiden henkilökunnan virkistäytymispäivänä 15.10.2012 tehtiin retki Sastamalaan, jossa tutustuttiin
Suomalaisen kirjan museoon Pukstaaviin ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon.
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan jäsen Timo Hirvonen osallistui Suomen museoliiton 89. vuosikokoukseen 10.5.2012 ja Valtakunnallisille museopäiville 9. – 11.5.2012 Joensuussa.
3. TOIMITILAT JA VARUSTEET
Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5 A, 50100 Mikkeli:
Taidemuseon kokonaispinta-ala on n. 2 000m2, josta näyttelytilaa on kahdessa kerroksessa yhteensä
522,5m2; alakerrassa vaihtuville näyttelyille 203,5m2, Martti Airion taidekokoelmalle (pysyvästi esillä) 140m2,
yläkerrassa vaihtuville näyttelyille 134m2, Johannes Haapasalon veistoskokoelmalle (pysyvästi esillä) 45m2.
Taidemuseon näyttelytilat on suojattu automaattisilla palo- ja murtohälytyslaitteilla sekä varustettu koneellisilla ilmastointilaitteilla.
Suur-Savon museo, Otavankatu 11, 50130 Mikkeli:
Museon näyttelytilat sijaitsevat Otavankadun varrella olevassa vanhassa viljamakasiinissa. Näyttelytilaa on n.
200m2. Aukioloa on rajoittanut näyttelytilojen alhainen lämpötila +12 astetta. Museo pidettiin suljettuna
tammi- ja helmikuussa.
8
Museoiden kokoelmien säilytystilat sijaitsevat vanhalla kasarmialueella vuokratilassa. Sinne on sijoitettu
myös esineiden vastaanotto- ja kunnostustilat. Museon kylmävarastotila on Kyyhkylässä. Lisäksi museotoimella on säilytystiloja Anttolassa sekä entisissä Karjaportin tiloissa.
Päämajamuseo, Päämajankuja 1-3, 50100 Mikkeli:
Museon käytössä on n. 400m2 näyttelytilaa. Päämajamuseon kassalle hankittiin mobiilikannettava luettelointityötä varten.
Kivisakasti, Porrassalmenkatu 32 a, 50100 Mikkeli:
Porrassalmenkadun keskellä sijaitseva sakasti esittelee Mikkelin seudun kirkollista perinnettä.
Mannerheimin salonkivaunu, Mikkelin rautatieasema:
Marsalkka Mannerheimin käytössä vuosina 1939 – 1946 ollut salonkivaunu.
Viestikeskus Lokki, Naisvuori:
Tämä kallioluolassa oleva museotila on pinta-alaltaan n. 300m2. Jatkosodan aikana luolassa toimi päämajan
viestikeskus, joka tunnettiin nimellä Lokki. Asiakkaat ovat toivoneet Viestikeskus Lokkiin lisätietoja museossa esillä olevista laitteista. Kesällä 2012 Viestikeskus Lokkiin lisättiin infotauluja esineistä yhteistyössä
Kaakkois-Suomen viestikillan kanssa. Yleisön liikkumista luolassa on rajoitettu huonokuntoisen lämmitysputkiston takia. Luolan sivusisäänkäyntien rappaukset ovat yleisölle vaarallisina eristetty lippusiimoilla.
Harjukosken mylly, Ihastjärvi:
1870–luvulla rakennettu myllyrakennus, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan.
Asuinrakennus on pieni parituvallinen rakennus, jonka keskellä on eteinen ja keittiö. Pihapiiriin kuuluu
myös kaksi aittaa, läävä, sauna ja paja. Pihapiiriin johtavalle sillalle tehtiin toinen kaide ja kaivon kansi uusittiin. Syksyllä Harjukosken myllyn alueella tehtiin syksyllä kahteen kertaan ilkivaltaa.
Vuorikatu 13:
Kiinteistöstä puolet kuuluu museotoimelle. Museokahvilan käytössä on rakennuksen itäinen pääty n. 90m2.
Kahvilayrittäjä Eila Koski lopetti yritystoiminnan kahvilassa keväällä 2012. Uutena yrittäjänä aloitti Julia
Partti Ideaosuuskunta Priimasta.
4. KOKOELMAT
Taidemuseon kokoelmat
Mikkelin taidemuseon peruskokoelmia ovat:
Johannes Haapasalon kokoelma, jossa on veistoksia 303 kappaletta, luonnospiirroksia 1 175 kappaletta ja
luonnoskirjoja 33 kappaletta.
Martti Airion taidekokoelmaan kuului vuoden 2012 lopussa 195 taideteosta, 18 itämaista mattoa ja 538
esinettä.
Mikkelin kaupungin taidekokoelmat on sijoitettu eri virastoihin ja laitoksiin sekä taidemuseon säilytystilaan
ja Suur-Savon museon säilytystiloihin. Vuoden 2012 lopussa Mikkelin kaupungin taidekokoelmassa oli
1 252 taideteosta, joista sijoitettuna eri virastoihin ja laitoksiin oli 983 teosta.
Mitalikokoelmaan kuului vuoden 2012 lopussa 179 erilaista mitalia, joista osaan on hankittu kaksoiskappaleet.
Kuvitustaiteen kokoelmassa oli vuoden 2012 lopussa 206 teosta.
Helmi Usmalan kokoelmassa (Halosten Museosäätiön lahjoitus v. 2005) oli vuoden 2012 lopussa
2 439 teosta.
9
SSP- kokoelma on Valtion vakuusrahaston omistama ns. Suomen Säästöpankkien talletuskokoelma. Mikkelin taidemuseoon on talletettu Etelä-Savon alueen säästöpankkien kokoelmista 104 teosta suomalaista kuvataidetta. Kokoelmaa ei kartuteta.
Taidemuseon kokoelmien kartunta
Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan hankittiin seuraavat teokset:
Prosenttimäärärahalla Kalevankankaan uudelle koululle seuraavat teokset:
KAU001228 Hanna Vahvaselkä, Oikeita vastauksia?, 2012, maalaus, puu, 100x63 cm
KAU001229 Hanna Vahvaselkä, Luopumisia, 2012, maalaus, puu, 100x100 cm
KAU001230 Hanna Vahvaselkä, Uni, 2012, maalaus, puu, 100x80 cm
KAU001231 Hanna Vahvaselkä, Joki, 2012, maalaus, puu, 100x120 cm
KAU001232 Hanna Vahvaselkä, Haaveet, 2012, maalaus, puu, 100x63 cm
KAU001233 Susanna Pälviä, Kevät, 2008, puu, ääni (linnunlaulu)
KAU001234:0000:0001 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x63 cm
KAU001234:0000:0002 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001234:0000:0003 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001234:0000:0004 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001234:0000:0005 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001234:0000:0006 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001234:0000:0007 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x63 cm
KAU001234:0000:0008 Tiina Kylliäinen, Talot, 2010, akryyli, lyijykynä/paperipussi, 32x53,5 cm
KAU001253 Lauri Nykopp, All of me, all of you, 2012, valokuva, peili, 250x480 cm
KAU001246 Hannele Haatainen, Omistettu kaikille äideille, 2011, öljy kankaalle, 200x130 cm
KAU001247 Taru Innanen, Black Door, 2012, akryyli kankaalle, 65x60 cm
KAU001248 Taru Innanen, Ratsastaja, 2012, akryyli kankaalle, 65x60 cm
KAU001249 Taru Innanen, Pieni, musta tyttö, 2012, akryyli kankaalle, 65x60 cm
KAU001250 Tuomas Lauriala, Ilta joka omistettiin hehkulampun muistolle, 2011, puupiirros, 61x74 cm
KAU001251 Juhana Moisander, Vanitas III, 2010, valokuva, Lambda-tuloste, Silisec, 100x70 cm
KAU001252 Juhana Moisander, Vanitas IV, 2010, valokuva, Lambda-tuloste, Silisec, 100x70 cm
Lauri Nykoppin teos Kalevankankaan uuden koulun ruokalassa. Kuva Harri Heinonen
10
Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan saatiin helsinkiläisen Pirkko Huurton lahjoituksena seuraavat teokset:
KAU001235 Marjatta Hanhijoki, Edith lisää hienoa sokeria, 1979, kuivaneula, 14,9x12,7 cm
KAU001236 Outi Heiskanen, Uni, 1974, akvatinta, mezzotinto, 16,6x16,2 cm
KAU001237 Inari Krohn, Marraskuun ilta, 1972, akvarelli, 18,9x19,9 cm
KAU001238 Inari Krohn, Eremitaasi, 1968, litografia, 34,5x42 cm
KAU001239 Inari Krohn, Eremitaasi, 1971, öljy/kangas, 46x61,5 cm
KAU001240 Inari Krohn, nimeämätön, 1975, litografia, 43,1x30,3 cm
KAU001241 Inari Krohn, Maisema, 1976, kuivaneula, viivasyövytys, 24,8x30,2 cm
KAU001242 Inari Krohn, Vihreä vallankumous, 1968?, 65x81 cm
KAU001243 Inari Krohn, Tyttö, 1987, kuivaneula, 11,5x9,8 cm
KAU001244 Leo Lindsten, Mannerheim ratsastaa, 1972, 100x80 cm
KAU001245 Ulla Rantanen, Sankarilaulu, 1968, puupiirros, 30,6x37,2 cm
Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan saatiin helsinkiläisen Anne Huurton lahjoituksena seuraavat teokset:
KAU001254 Ulla Rantanen, Sankarilaulu, 1966, puupiirros, 68,9 x 59,6 cm
KAU001255 Inari Krohn, nimeämätön, 1989, etsaus, kuivaneula, 59,5 x 69 cm
Inari Krohn, Eremitaasi, 1971, öljy/kangas, Pirkko Huurton lahjoitus. Kuva Paula Hyvönen
Taidekokoelmien hoito
Vuoden aikana kunnostettiin ja kehystettiin kokoelmiin kuuluvia teoksia. Kehystys- ja kunnostustyötä on
tehty sekä omana työnä että ostopalveluina.
Mikkelin kaupungin taidekokoelmaan kuuluva Taavetti Häyrisen suuri mosaiikkiteos Väinämöinen soittaa
serenadia Pohjolan emännälle (KAU000364, 1960, mosaiikki, 164 x 300 cm) jouduttiin siirtämään pois
Kalevankankaan koululta, jonne se oli sijoitettu. Kalevankankaan koulun toiminta lakkautettiin kaupungin
päätöksellä, sillä alue on kaavoitettu asuinrakentamiseen. 1960-luvun alussa rakennettu koulu on päätetty
purkaa, joten kaikki irtaimisto oli koulusta tyhjennettävä.
Häyrisen mosaiikkiteos oli kaupunginhallituksen tilaama vuonna 1959. Teos valmistui koulun aulan seinään
1960. Teoksen irrottaminen vaati museon henkilökunnan lisäksi teknistä henkilökuntaa, nostureita ja kuljetusautoja, jotta teos saatiin turvallisesti irti seinästä ja kuljetettua säilytystiloihin. Teokselle ei löytynyt uutta
sijoituspaikkaa.
11
Taavetti Häyrisen mosaiikkiteos siirretään kuljetusalustalle. Kuva Paula Hyvönen
Konservaattori Emmi Heinonen teki kuntokartoitusta Johannes Haapasalon piirustuksille ja vesivärimaalauksille 5.3. – 19.4.2012. Kuntokartoituksen ohessa teokset myös valokuvattiin. Kaikkia Haapasalon piirustuksia ei ehditty käydä läpi. Kaiken kaikkiaan 452 teosta kuvattiin ja käytiin läpi mahdolliset vauriot. Vanhat
passe-partout poistettiin niistä teoksista, joissa sellainen oli. Kuvat ja tiedot vietiin MediaKsi-tietokantaan.
Kuntokartoituksen yhteenvetona teokset ovat pääosin hyvässä kunnossa. Yleisimpiä vaurioita ovat lika,
repeämät, taittumat, neulanreiät ja kellastuminen. Huonokuntoisimmat teokset ovat suurikokoisten piirustusten joukossa. Niistä 13 teosta sai kuntoluokituksesi ”kohtalainen” tai ”huono”. Nämä piirustukset ovat
luultavasti vaurioituneet aiemman säilytyksen ja käsittelyn aikana suuren kokonsa vuoksi. Näissä on paljon
repeämiä, ryppyjä, puuttuvia ja irronneita paloja sekä usein myös likaa.
Nykyiset säilytysolosuhteet tauluvaraston piirustuskaapissa lienevät riittävän hyvät. Teoksia on kuitenkin
käsiteltävä varoen. Konservaattori suositteli myös tukevien suojataskujen tekemistä piirustuksille.
Taidekokoelmien inventoinnit
Edellisvuonna (2011) tehdyn taideteosinventoinnin vuoksi systemaattista inventointia ei tehty.
Teosten sijoittaminen kokoelmista
Taidemuseo sijoittaa kaupungin julkisiin tiloihin ja työtiloihin teoksia Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta.
Vuoden aikana teosten sijoituksia ja siirtoja oli 60 kpl. Taideteosten siirrot työllistävät taidemuseota yhä
enemmän kaupungin laitosten muuttojen ja remonttien vuoksi.
Taidemuseon kokoelmien lainaukset
Pohjanmaan museo Vaasasta lainasi näyttelyyn Helene Schjerfbeck ja hänen aikansa 25.5. – 1.10. Helene
Schjerfbeckin teoksen Ompelija, 1926, vesiväri, Martti Airion taidekokoelma.
Turun taidemuseo lainasi näyttelyyn Fanny Churberg – Niin kuin ei vielä kukaan nainen 1.6. – 2.9. Fanny
Churbergin teoksen Vanha koivu, 1874, öljy kankaalle, Martti Airion taidekokoelma.
Tuusulan taidemuseo lainasi näyttelyynsä Luontoromantiikkaa – Nykytaiteen ja romantiikan ajan maisemia
30.5. – 9.9. Mikkelin kaupungin taidekokoelmasta teokset Victoria Åberg, Rantamaisema, n. 1870-luku, öljy
kankaalle; Victoria Åberg, Maisema, 1881, öljy kankaalle; Victoria Åberg, Roomalaista maaseutua, 1873, öljy
kankaalle.
12
Taidekeskus Retretti Punkaharjulta lainasi näyttelyynsä Jytkyt Retretissä – Tyko Sallinen ja 1910-luvun ekspressionistit 9.6. – 28.8. seuraavat teokset Martti Airion taidekokoelmasta: Tyko Sallinen, Nuori amerikatar,
1913, öljy kankaalle; Tyko Sallinen, Riekkalan maisema, 1914, öljy kankaalle; Tyko Sallinen Isän kuva, 1915,
vesiväri; Jalmari Ruokokoski, Juutinrauman rannalla, 1913, öljy kankaalle.
Halosenniemen museo Tuusulasta lainasi näyttelyynsä Ihana Italia Ellen Thesleffin teoksen Maisema Toscanasta, 1907, öljy puulle, Martti Airion taidekokoelma.
Amos Andersonin taidemuseo Helsingistä lainasi näyttelyyn Fanny Churberg 21.9. 2012 – 28.1. 2013 Fanny
Churbergin teoksen Vanha koivu, 1874, öljy kankaalle, Martti Airion taidekokoelma.
Lisäksi Heinäveden kunta pyysi näyttelyynsä Rafael Wardi – valon maalari 20.6. – 12.8.2012 lainaan Rafael
Wardin teosta Vesimeloneja, 1986, öljy kankaalle, Martti Airion taidekokoelma. Teosta ei lainattu, koska
Heinäveden kunta ei pystynyt järjestämään asianmukaista teoskuljetusta.
Taideteosten talletuksia (maksullinen lainaus muihin laitoksiin Mikkelissä) oli yhdeksässä eri laitoksessa
yhteensä 3 veistosta, 17 maalausta ja 19 grafiikan vedosta.
Suur-Savon museon kokoelmat ja lainaukset
Museon kokoelmiin liitettiin 11 lahjoittajalta yhteensä 45 esinettä. Kartuntaa on pyritty rajoittamaan, sillä
luetteloimatonta aineistoa on runsaasti.
Simo Viljanen Mikkelin kaupungin Mikropajalta digitoi kesän aikana Mikkelin
kaupunki 1938 – pienoismallikortiston.
Kortiston aineisto oli kirjoituskoneella
kirjoitettua ja haalentunutta, joten se oli
jo vaikeasti luettavissa. Nyt aineisto on
helpommin saavutettavissa kaupungin
sisäisessä verkossa.
Valokuvakokoelmista tehtiin 23
lainausta, yhteensä 245 valokuvaa.
Valokuvia käytettiin paljon Mikkelin
seudun kulttuuriperintöohjelma –
hankkeen julkaisuissa.
Museon valokuvakokoelmiin luetteloitiin 228 valokuvaa, luettelointityötä tekivät kesätyöntekijät valvontatehtävien ohessa. Kertomusvuonna museon kokoelmiin liitettiin 1493 valokuvaa. Valokuvadiaari saatettiin digitaaliseen muotoon kesätyöntekijöiden toimesta.
Mikkelin kaupungin Mikropajassa digitoidaan valokuvakokoelmia.
Valokuvakokoelman järjestelmällinen digitointi aloitettiin kesällä yhteistyössä Mikkelin kaupungin Mikropajan kanssa. Jarkko Nieminen oli Mikropajan puolelta päävastuussa kokoelman digitoinnista. Kuvia digitoitiin vuoden 2012 aikana tuhansia, ja työ jatkuu edelleen.
Päämajamuseon kokoelmiin liitettiin 1 lahjoittajalta yhteensä 4 esinettä.
Viestikeskus Lokin esinekokoelmat eivät karttuneet kertomusvuotena.
Kirjasto ja arkisto
Taidemuseon ja Suur-Savon museon yhteiseen käsikirjastoon liitettiin kirjoja, lehtiä, näyttelyluetteloita,
toimintakertomuksia, raportteja ja esitteitä yhteensä 338 kappaletta. Suurin osa niistä saatiin lahjoituksina ja
julkaisuvaihdon kautta. Kirjastoon ostettiin kansatieteeseen, historiaan ja taidehistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Tilattuina on tullut Apollo, Avotakka, Diana, Glorian Antiikki, Helsingin Sanomat, Hiidenkivi, Historiallinen aikakauskirja, Itä-Savo, Länsi-Savo, Kuvittaja-lehti, Muinaistutkija, Numismaatikko, PhotoRaw, Pieksämäen lehti, Savon Sanomat, Stylus-lehti, Sukuviesti ja Taide-lehti sekä Suomen museoliiton jäsenyyttä
vastaan jäsentilauksena Museo-lehti. Grafia ry:n toimesta on saatu Grafia – jäsenlehti.
13
Mikkelin kaupungin museoita koskevat ja taidemuseon toiminta-alueen kuvataidetapahtumista sekä alueen
taiteilijoista kootut lehtiartikkelit arkistoitiin.
Taidekokoelmien digitalisointia jatkettiin lisäämällä kokoelmatietokantaan teosten tunnistekuvia. (Katso
kohta 8. Tutkimus ja dokumentointi)
Taidemuseon näyttelyitä, tapahtumia ja taidehankintoja digikuvattiin näyttelyiden ja teosluetteloinnin yhteydessä. Painokelpoisia kuvia valokuvautettiin ammattikuvaajilla.
Lahjoittajat
Mikkelin kaupungin museot ovat saaneet kertomusvuonna lahjoituksena valokuvia, julkaisuja, esineitä ja
taideteoksia seuraavilta:
Raimo Gynther
Hertta-Maija Manninen
Pekka Heiskanen
Mikkelin lukio
Sisko Juhola-Arjanko
Veikko Niemi
Anne Huurto
Brita Oranen
Pirkko Huurto
Ira-Kirsti Peltola-Ylätupa
Kalle Kalaja
Sten Sjöman
Erkki Kuoppamäki
tuntematon lahjoittaja
5. NÄYTTELYTOIMINTA
Taidemuseo
Taidemuseon pysyvänä perusnäyttelynä on Martti Airion taidekokoelma. Airion kokoelma käsittää suomalaista kuvataidetta 1870-luvulta lähtien. Näyttelyssä on lisäksi antiikkihuonekaluja, itämaisia mattoja ja taideteollisuutta.
Toisen kerroksen tiloissa on pysyvästi Johannes Haapasalon tuotantoa esittelevä näyttely. Esillä on 27 veistosta.
Taidemuseon näyttelyt esittelivät mm. eteläsavolaista nykytaidetta, suomalaista designia ja italialaista grafiikkaa. Vaihtuvia näyttelyjä järjestettiin kuusi, joista kaksi ensimmäisessä kerroksessa ja kaksi toisen kerroksen
tiloissa. Kaksi näyttelyä oli molemmissa kerroksissa. Lisäksi alakerran pienessä näyttelyhuoneessa oli kaksi
näyttelyä. Alueen taidetta käsitteleviä näyttelyjä oli yksi.
Kävijämäärä oli 8 072 (7 523 v. 2011) jakaantuen seuraavasti:
tammikuu 844 / helmikuu 441 / maaliskuu 542 / huhtikuu 331 / toukokuu 933 / kesäkuu 623 / heinäkuu
1 148 / elokuu 1 188 / syyskuu 690 / lokakuu 530 / marraskuu 553 / joulukuu 249.
Taidemuseossa pidettiin kertomusvuoden aikana seuraavat näyttelyt:
18.2. – 6.5. Etelä-Savon aluetaidenäyttely (1. ja 2. krs)
Mikkelin taidemuseon ja Etelä-Savon taidetoimikunnan yhdessä järjestämä näyttely toteutettiin perinteisesti
avoimen kutsun periaatteella Etelä-Savossa asuville taiteilijoille. Näyttelyyn ilmoittautui 117 taiteilijaa ja
teoksia jätettiin ehdolle 437. Näyttelyn teokset valitsi Espoon modernin taiteen museon EMMAn johtaja
Markku Valkonen. Hän kuvaili tehtävää erittäin antoisaksi. Tarjonta oli hänen mielestään yllättävän runsasta ja merkittävää; Valkosesta oli ilahduttavaa nähdä, kuinka aktiivisia Etelä-Savossa ollaan taiteen kentällä. Hän korosti myös sitä, että harrastajat olivat lähteneet rohkeasti mukaan. Lopulliseen näyttelykokonaisuuteen valikoitui 66 taiteilijaa ja 115 teosta. Tarjolla oli mielenkiintoinen ja edustava katsaus tämän hetken
eteläsavolaiseen taiteeseen.
Näyttelyssä oli mukana seuraavat taiteilijat: Lucien den Arend, Boyvermin, Jacques Coelho, Marketta Eerikäinen, Ismo Funke, Hannele Haatainen, Leena Halonen, Harri Heinonen, Jorma Hiltunen, Hinni Huttunen, Kaija-Leena Hänninen, Sami van Ingen, Taru Innanen, Maria de Jong, Risto Junnilainen, Peter Kaun,
14
Tarja Karonsuo, Airi Kianto, Mitro
Kontturi, Elise Kosonen, Tuomo
Kukkonen, Anna-Liisa Kuosmanen,
Matti Kurkela, Heini Kylliäinen, Tiina
Kylliäinen, Ismo Kyllönen, Kari
Kärkkäinen, Markku Laamanen, Juha
Lahtinen, Seija Lakka, Anne-Maarit
Lampila, Tuomas Lauriala, Birgitta
Laurikainen, Pippa Laurio, Marjut
Luukkonen, Jaana Lönnroos, Raija
Marttinen, Juhana Moisander, Anneli
Mäkelä, Ritva Nurmi, Lauri Nykopp,
Marjaleena Outinen, Reino Parkkinen,
Marja-Liisa Partanen, Anne Pelkonen,
Paavo Pelvo, Susanna Pälviä, Maija
Raussi, Hanna Räty, Siard, Anna Siiriäinen, Milka Stockhus, Raimo Suhonen, Maisa Tikkanen, PetriTurunen,
Riitta Turunen, Susanna Tyrväinen,
Etelä-Savon aluetaidenäyttelystä. Kuva Harri Heinonen
Hanna Vahvaselkä, Pirjo Vartiainen,
Eija Vatanen-Siitari, Riitta Vauhkonen, Raimo Vokkolainen, Ritva-Liisa Virtanen, Seppo Väänänen, Irja
Wilkko ja Nadia Zubareva.
24.5. – 9.9. Marimekkoelämää - 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja (1. ja 2. krs)
Designmuseon kokoama näyttely esitteli Marimekon historiaa perustamisvuodesta 1951 lähtien. Näyttely
tarjosi nostalgisia muistoja herättävän, runsaan, värikkään ja hauskan aikamatkan Marimekon historiaan.
Tarinat, tapahtumat ja legendat Armi Ratiasta Kirsti Paakkaseen taustoittivat näyttelyä, joka esitteli tuttujen
tuotteiden lisäksi vuosikymmeniä unohduksissa ollutta materiaalia.
Designmuseossa vuonna 1986 järjestetty Marimekon 35-vuotisjuhlanäyttely, Marimekko-ilmiö, sai suuren
suosion. Tässä 60-vuotisjuhlanäyttelyssä tarkasteltiin, miten Marimekko on vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten se on heijastellut eri aikakausien ihanteita.
Monipuolisen näyttelykokonaisuuden pääroolissa olivat painokankaat ja mekot. Mukana oli myös trikootuotteita, laukkuja ja asusteita sekä sisustusesineitä. Marimekon tapahtumia ja tarinoita täynnä olevaa historiaa valottivat lisäksi dokumentit Armi Ratiasta ja 1960-luvun muotinäytöksestä.
21.9. – 4.11. Lintumaalari Matti Karppanen (1. krs)
Taiteilija Matti Karppanen (1873 – 1953) kuuluu Kuopion Haminalahden tunnettuihin lintumaalareihin.
Hän syntyi 19.10.1873 Katerman kylässä Kuhmoniemellä. Karppanen tuli 1890-luvun alussa Kuhmosta
Haminalahden Hoviin Ferdinand von Wrightin apulaiseksi ja oppilaaksi. Ferdinand lähetti lahjakkaan nuorukaisen Suomen taideyhdistyksen kouluun Helsinkiin, mutta koti-ikävä sai hänet palaamaan pian takaisin.
Karppanen asettui Haminalahteen, jossa hän teki yli puolivuosisataisen elämäntyönsä lintujen parissa. Von
Wright –veljesten oppilaana ja apulaisena saatu kokemus innoitti Karppasen tuotteliaaseen uraan.
Matti Karppasen teokset hahmottuivat luonnoksista ja tutkielmista, joita karttui valtavat määrät. Juuri ne
ovat Karppasen tuotannon herkintä ja hienointa materiaalia, joka vakuuttaa taiteilijan syvällisestä suhteesta
kuvattaviinsa. Karppanen maalasi linnut aina luonnollisessa koossa. Erityisen mielellään hän kuvasi petolintuja. Von Wright -taiteilijaveljesten aloittamaa lintumaalausperinnettä jatkaen Karppanen oli uskollinen
luonnontieteellisen tarkalle ja tunnolliselle kuvaustavalle. On sanottu, että Karppasen linnuissa tieteilijä
voitti taiteilijan: linnun tunnistettavuus oli hänelle tärkeintä.
Karppanen tunnettiin myös erinomaisena lintujen tuntijana, joka piti tarkkaa päiväkirjaa havainnoistaan,
teki perusteellisia muistiinpanoja ja tutki lintujen yksityiskohtia höyhenen tarkkuudella. Hän avusti tiedemiehiä, ja erityisesti Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa hänellä oli pitkäaikainen yhteistyösuhde. Karppanen oli myös taitava ja kysytty lintujen täyttäjä. Lisäksi hän hoiti lintuja; kotkia ja pöllöjä hänellä
oli elätteinä miltei aina. Erikoisharrastuksena Karppasella oli oman saaren rakentaminen. Saari tarjosi rauhallisen paikan tarkkailla vesilintuja ja syöttää kaloja. Karppanen kuoli Haminalahdessa 28.1.1953.
Näyttely toteutettiin yhdessä Kuopion taidemuseon kanssa, jolla on laaja kokoelma Karppasen teoksia.
15
Matti Karppasen näyttelykokonaisuutta täydensi kuopiolaisen kuvataiteilijan Katri Suonion installaatio
Lintusairaala vuodelta 2005. Teos oli lainassa Kuopion taidemuseon kokoelmasta. Teoksen linnut olivat
Kuopion luonnontieteellisen museon kokoelmasta ja linnuista ruskosuohaukka, suopöllö ja tuntematon
potilas (ruskosuohaukka) olivat Matti Karppasen täyttämiä.
21.9. – 4.11. Tarja Malinen ja Lotta Pyykkönen (2.krs)
Näyttely oli kahden itäsuomalaisen kuvataiteilijan, kuvanveistäjä Tarja Malisen ja taidegraafikko Lotta Pyykkösen yhteisnäyttely. Heidän teoksiaan yhdistää pohdinta ihmisyydestä, olemassaolosta, tilasta ja sen sisältämistä muodoista. Tarja Malinen on viime vuosina työstänyt keraamisia lapsiveistoksia, joissa nostetaan
esiin lasten kohteluun liittyviä epäkohtia eri puolilla maailmaa. Lotta Pyykkösen tämän hetkiset puupiirrokset liittyvät vallan teemoihin ja ihmistä määritteleviin ja ohjaaviin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kumpikin
taiteilija rakensi yläkerran näyttelytilaan oman itsenäisen teoskokonaisuutensa.
Tarja Malisen (s.1961 asuu ja työskentelee Joensuussa) veistoksissa yhdistyvät muotokuva ja keramiikkatekniikka. Ihmiskasvot ovat hänelle jatkuvasti kiinnostava kuvauksen kohde. Kuvanveistoon taiteilija kertoo
innostuneensa nukketeatterin ja nukkejen kautta. ”Olen työskennellyt keraamisten lapsiveistosten parissa.
Rakennan teoksistani erilaisia installaatioita, joilla haluan herättää ihmisiä pohtimaan lasten kohtaloita maailman eri kulttuureissa. Esimerkiksi Tyttöjen Talossa – installaatio on omistettu kaikille maailman tyttölapsille, jotka joutuvat kärsimään erilaisista hyväksikäytöistä, vaikka meillä on olemassa yleismaailmallinen Lapsen oikeuksien sopimus”. Näyttelyssä oli esillä myös lapsiaiheisia valokuvia, jotka ovat hetken kuvauksia
taiteilijan lähipiiristä.
Lotta Pyykkösen (s.1971 asuu ja työskentelee Enossa) kuvallista työskentelyä ohjaa ajatus tilasta ja siellä
olevista muodoista. Hänen pelkistävän ilmaisunsa henkinen koti löytyy 1800-luvun japanilaisesta puupiirroksesta. Pyykkösen käyttämän kovan koivuvanerin luoma kömpelö ilme ja kulmikkaat viivat saavat vastavoimaa japaninpaperin herkkyydestä ja pehmeydestä. Viimeaikaisten valtaan liittyvien teemojen käsittely on
uudistanut myös taiteilijan tapaa työstää grafiikkaa. ”Valta-aiheen ympäriltä tehdyt työt ovat syntyneet erilaisten tausta-aineistojen vaikutuksen tuloksena. Aineistoon perustuva työskentelytapani on vaikuttanut
teoksien toteutukseen: aineistomateriaalit ovat hypänneet töihini – sanat ovat tulleet visuaalisiksi sekä valmiit esineet ja kuvat osaksi vedoksia. Teokseni eivät enää ole ”vain” vedostettuja grafiikanlehtiä, niissä on
myös paperin päälle liimattuja elementtejä”.
16.11.2012 – 27.1.2013 Viiva Italia – Italian mestareita 1900-luvulta (1. krs)
Ateneumin taidemuseon tuottamassa Viiva Italia – näyttelyssä oli esillä lähes sata teosta keskeisiltä italialaisen modernin taiteen tekijöiltä. Taiteilijoina mm. Emilio Greco, Giacomo Manzù, Alberto Burri, Carlo
Carrà ja Alberto Magnelli.
Näyttelyn teokset oli valittu Ateneumin taidemuseon Rolando ja Siv Pieraccinin lahjoituskokoelmasta, joka
muodostaa tiettävästi laajimman italialaisen 1900-luvun taidegrafiikan kokoelman Italian ulkopuolella. Lahjoitus on yksi merkittävimpiä Ateneumin taidemuseon historiassa. Taiteilijoiden joukossa on useita kansainvälisesti arvostettuja modernisteja, kuten Giorgio de Chirico, Marino Marini, Giorgio Morandi ja Gino
Severini.
Kokoelmaan kuuluu yli 1000 grafiikanlehteä, piirustusta ja akvarellia 46 taiteilijalta. Mikkelin taidemuseon
näyttelyn teokset valitsi amanuenssi Paula Hyvönen yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kokoelmista vastaavan projektipäällikön Erkki Anttosen kanssa. Näyttelyssä oli esillä sekä abstraktia taidetta että teoksia,
joiden aiheiden kirjo vaihtelee henkilökuvista maisemiin ja asetelmiin.
Rolando Pieraccini on asunut ja työskennellyt Suomessa yli 35 vuoden ajan. Hän on toiminut ennen kaikkea
kirjankustantajana, joka on julkaissut monia arvokkaita teoksia suomalaisista taidegraafikoista ja maalareista.
Taiteen keräämisen Pieraccini aloitti jo 1960-luvulla kun hän tutustui Urbinon koulun taiteilijoihin. Hän on
tuntenut ja tavannut henkilökohtaisesti melkein kaikki Ateneumin lahjoituskokoelmaan kuuluvat taiteilijat.
Näyttely jatkoi kiertuettaan keväällä 2013 Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan taidemuseoon ja sieltä Raumalle
Lönnströmin taidemuseoon.
16.11.2012 – 10.3.2013 Taivaan tähden (2. krs)
Taivaan tähden – näyttelyssä salaperäinen ja tuntematon avaruus kutsuivat tutkimusmatkalle taiteen keinoin. Näyttelyn elämyspohjana olivat tähdet ja avaruus, ihmettelyn kohteena ihmisen paikka maailmankaikkeudessa, oppaina matkalla kuvataiteilijat, graafikot, kuvittajat, mikkeliläiset lapset ja nuoret. Visuaalisista
tulkinnoista vastasivat Mauri Favén, Simo Hannula, Aino Havukainen – Sami Toivonen, Jussi Kaakinen,
Tuula Lehtinen, Jukka Lemmetty, Kristiina Louhi, Tommi Musturi, Marjo Nygård, Lotta Pyykkönen, Osmo Rauhala, Väinö Rouvinen ja Hannu Taina.
16
Taivaan tähden -näyttelyssä ihmeteltiin pudonnutta tähteä, jouduttiin Maan kiertoradalle, käytiin avaruusasemalla, tutustuttiin tekokuuhun, kohdattiin tähtipilotteja ja avaruusolentoja sekä ajauduttiin avaruusseikkailuihin. Asialla olivat Tatu ja Patu, Urpo ja Turpo, Taro ja karhu sekä monet muut lastenkirjojen hahmot.
Näyttelyavaruuden äänimaisemasta vastasivat Koivikon koulun oppilasryhmä, avaruusromusta ja galakseista
Marskin päiväkodin esikoululaiset ja Mikkelin lasten ja nuorten kuvataidekoulun syventävien opintojen
oppilaat opettajinaan ja ohjaajinaan kuvataiteilijat Pirita Lautala, Anna Siiriäinen ja Kirsimaria E. TörönenRipatti.
Teoksia näyttelyyn lainasivat Aino Havukainen – Sami Toivonen, Jussi Kaakinen, Jukka Lemmetty, Lotta
Pyykkönen, Hannu Taina sekä Lahden ja Varkauden taidemuseot. Mukana oli teoksia myös Mikkelin kaupungin taidekokoelmista.
Taidemuseon 1. kerroksen pienessä näyttelyhuoneessa eli studiossa oli syksyn aikana kaksi näyttelyä: 25.9. –
4.11. Hannamari Matikainen – Grafiikkaa ja 20.11. – 31.12. Anna Kolehmainen – Mental Trace.
Aluetaidemuseotoiminta
Toiminnan tavoitteena on ollut kuvataidepalvelujen avulla herättää myönteisiä asenteita kuvataidetta ja
taidemuseotoimintaa kohtaan sekä lisätä tietoutta kuvataiteesta. Tehtäviin kuuluvat myös kuvataiteen asiantuntijapalvelut, mm. näyttelytoimintaan liittyvät tekniset kysymykset ja julkisten taidekokoelmien hoitoon
liittyvät asiat. Taidekasvatus - ja neuvontatehtävien lisäksi aluetaidemuseo kartoittaa ja tutkii toiminta-alueensa kuvataidetta.
Aluetaidemuseotoiminnan yksi keskeinen toimintamuoto on aikaisempina vuosina ollut lainattavien
kiertonäyttelyiden kokoaminen. Toimintaympäristön muutokset, ennen kaikkea alueen oman
näyttelytuotannon voimakas kasvu, ovat vaikuttaneet kiertonäyttelyiden lainausten selvään vähenemiseen,
minkä vuoksi aluetoiminnan sisältöä on suunnattu projektikohtaisten työpajojen vetämiseen kysyntää
vastaavaksi. Uutena toimintamuotona järjestettiin kyläkouluille suunnattu Taideteemapäivä. Päivän aikana
tutustuttiin aluetoiminnan tuottamaan pienimuotoiseen näyttelyyn eri luokka-asteille soveltuvin teemoin ja
toiminnallisessa osuudessa tehtiin erilaisia roiskemaalauksia. Erilaisia työpajoja järjestettiin 33 kertaa ja niissä
osallistujia 454. Työpajoista tarkemmin kohdassa 7. Yhteistyö.
Mikkelin taidemuseon aluetaidemuseotoiminnassa oli vuonna 2012 mukana 7 näyttelyä, 4 opetuspakettia ja
2 virikemateriaalikokonaisuutta. Lainoja oli yhteensä 7. Näyttelyihin ja opetuspaketteihin tutustui arviolta
960 kävijää. Näyttelyjä lainasivat pääasiassa kuntien kulttuurilautakunnat, kirjastot ja päiväkodit. Aluetaidemuseon lainanäyttelyistä perittiin näyttelymaksu 40 €, päiväkodeille näyttelyt ja opetuspaketit olivat ilmaisia. Kuljetuskustannukset lainaaja maksoi yhteen suuntaan. Mikkelin taidemuseo vakuutti taideteokset.
Etelä-Savon ulkopuolelle lainattaessa lainaaja huolehti kaikista kustannuksista. Upponalle ja kumppanit –
näyttely oli lainassa alueen ulkopuolella Haapajärven kirjastossa huhtikuussa.
Aluetoiminnan puitteissa järjestettiin Mikkelin Teatterin lämpiöön Mennyttä Mikkeliä – Matti Sikasen
valokuvia – näyttely näytäntökaudeksi 2011 – 2012. Näyttelyyn kuului 18 mustavalkovalokuvaa SuurSavon museon kokoelmasta.
Näyttelyt
Päämajan naiset
Mikkelin kaupungin kuva-arkiston valokuvista koottu päämajassa talvi- ja jatkosodan aikana työskennelleiden naisten elämää kuvaava näyttely, 22 mustavalkoista valokuvaa sekä Päämajan naisten elämästä kertova
esite.
Uppo-Nalle ja kumppanit
Suomalaisen lastenkirjankuvituksen helmiä
Mikkelin taidemuseon kuvitustaiteen kokoelmasta koottu näyttely. Sisällöllisesti suomalaista kuvakirjaa
hallitsevat sadun mielikuvitusmaailma ja herkkä luonnonkuvaus arkielämän pohdintojen jäädessä vähemmälle huomiolle. Näyttelyssä on 21 kuvitusta maamme eturivin kuvittajilta, mukana ovat mm. Jaana Aalto,
Kristiina Louhi, Markus Majaluoma, Marjo Nygård, Hannu Taina, Virpi Talvitie ja Julia Vuori. Ei lainauksia. Näyttelypaikat: Haapajärven kirjasto ja Suomenniemen kirjasto.
17
Eläinihmisiä - Kirsi Neuvosen grafiikkaa
Kirsi Neuvosen Eläinihmisiä – grafiikanvedoksista koottu pienoisnäyttely, joka soveltuu lainattavaksi erityisesti päiväkoteihin ja kirjastoihin.
Pihapiirissä
Tyylisuuntien pyörteissä pihapiirit ja interiöörit ovat taipuneet monenlaisiin tehtäviin osallistuttuaan aikanaan myös kansallisen identiteetin rakentamiseen. Näyttelyn 18 vesivärityötä ja grafiikanvedosta
kuuluvat Mikkelin kaupungin taidekokoelman.
Ateljeena avara luonto – Helmi Usmala 1904 – 1993
Näyttely esittelee mikkeliläissyntyisen taiteilijan monipuolista vesivärituotantoa. Mukana ovat Usmalan keskeiset aihepiirit, maisemat,
kukat ja kaupunkinäkymät. Näyttelyssä on kaikkiaan 20 teosta.
Uppo-Nalle ja kumppanit Suomenniemen
kirjastossa. Kuva Noora Tähtinen
Aiemmin valmistuneista näyttelyistä kierrossa olivat vielä Kuva opettaa - Koulujen opetuskuvia ja Kurkistus korttiin – näyttelyt.
Opetuspaketit
Värileikki
Mikkelin taidemuseon tuottama alkuopetuspaketti väreistä.
Muistipeli
Grafiikan tekemistä havainnollistava alkuopetuspaketti väreistä. Lainaajat: Kalevankankaan koulu, Mikkeli.
Kuva-aakkoset
Mikkelin taidemuseon tuottama alkuopetuspaketti kuvan tekemisen peruselementeistä.
Tekstiilipaketti
Tekstiilien koostumukseen, valmistukseen ja käyttömahdollisuuksiin johdatteleva laaja opetuspaketti.
Virikemateriaalikokonaisuudet
Kosketa, koe ja kuvaile
Martti Airion taidekokoelmasta valittujen maalausten pohjalta toteutetut tunnusteltavat taulut, niiden kuvailutulkkaukset, tuoksut, musiikki ja tehtävävinkkejä sisältävä kokonaisuus erityisryhmille yhteisiin muisteluja tarinankerrontahetkiin. Lainaajat: Otavan koulu, Mielenmaja – talon tapahtumapäivä.
Kahvi
Kahviin liittyviä esineitä ja kuvia sisältävä materiaali erityisesti senioriryhmien muistelu- ja keskusteluhetkien
virikemateriaaliksi. Lainaajat: Estery ry, Kerttulan toimintakeskus.
Diasarjat, pienoismallit ja videot
Mikkelin taidemuseolla oli kertomusvuonna 75 lainattavaa diasarjaa ja kuusi opetuskäyttöön tarkoitettua
pienoismallia. Lainattavia videoita oli 31.
18
Mikkelin Revyyteatteri esiintyi Suur-Savon museon Paheita vai nautintoja? - näyttelyn
avajaisissa. Kuva Niina Kontinen
Suur-Savon museo
Suur-Savon museossa oli vaihtuvana näyttelynä 2.5. – 31.12.2012 Paheita vai nautintoja? Näyttelytilassa
oli esillä paheiden pesä, jossa kävijät saivat tutustua museon kokoelmien paheellisiin esineisiin.
Näyttelyn avasi 12.4.2012 Sirpa Villanen Ollinmäen viinitilalta ja Mikkelin Revyyteatteri esitti teemaan sopivia sketsejä.
Päämajamuseo
Päämajamuseon vaihtuvana näyttelynä oli 2.5. – 31.12.2012 Hyvää syntymäpäivää, herra marsalkka!
Mannerheimin 75. syntymäpäivä 4.6.1942. Näyttelyssä sai tutustua muun muassa päivän kulkuun aikalaisten näkökulmasta, Hitlerin salaisena äänityksenä tunnettuun puheeseen ja Mannerheim museosta lainattuihin Mannerheimin saamiin lahjoihin ja onnitteluadresseihin. Näyttelyn avasi 26.4.2012 Mikkelin Klubin
puheenjohtaja Mikko Pöyry ja esiintyjänä oli Kenttäharmaa – orkesteri.
Hyvää syntymäpäivää, herra marsalkka! - näyttelyn avajaisväkeä 26.4.2012 Päämajamuseossa.
Kuva Merja Kontinen
19
Kenttäharmaa - orkesteri esiintymässä Päämajamuseossa avajaisissa 26.4.2012.
Kuva Emmi Eronen
6. MUSEO JA YLEISÖ
Taidemuseo
Taidemuseo on ollut avoinna talvikaudella (loka-huhtikuu) keskiviikkoisin klo 12- 19, torstaista sunnuntaihin klo 10 – 17, paitsi lauantaisin klo 10 – 13 ja kesäkaudella (touko-syyskuu) tiistaista sunnuntaihin klo 10
– 17, paitsi keskiviikkoisin klo 12 – 19 ja lauantaisin klo 10 – 13. Taidemuseo pidettiin poikkeuksellisesti
avoinna myös Uudenvuodenpäivänä 1.1. Näyttelyvaihtojen vuoksi taidemuseo oli suljettuna yleisöltä 30.1. –
17.2., 7. – 23.5., 10. – 20.9. ja 5. – 15.11. Kävijämäärä oli 8 072 (7 523 vuonna 2011), joista ryhmäkävijöitä
oli 2 485 (vuonna 2011 ryhmäkävijöitä 3 629).
Taidemuseon pääsymaksu oli 5 €, opiskelijat 2,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Ryhmät (yli 12 hlöä) 4
€/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä
pääsymaksun lisäksi. Ilmaiseksi näyttelyihin ovat tutustuneet koululaisryhmät, ammattitaiteilijat, Mikkelin
kaupungin vieraat, avajaisvieraat ja tiedotustilaisuuksiin yms. osallistujat.
Taidemuseoon oli ilmainen sisäänpääsy perjantaisin talvikaudella lokakuusta huhtikuuhun ja 27.1.
Etelä-Savon taidetoimikunta tarjosi 25.5. ilmaisen sisäänpääsyn museoon ja tämä liittyi valtakunnalliseen
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia – viikkoon (Kaappaa ja vie kaveri museoon).
Tammikuun loppuun esillä olleeseen Taiteen Vuoksi – näyttelyyn järjestettiin yleisöopastus 27.1.2012, jolloin oli myös kahvitarjoilu ja kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen- Ripatin vetämät non-stop – pajat.
24.8.2012 oli Marimekko- elämää – päivä, jolloin Marimekko – asuun pukeutuneet pääsivät puoleen hintaan
taidemuseoon. Tuolloin oli myös yleisöopastus ja kulttuurituottaja Noora Tähtinen piti non-stop – painamispajoja.
Kuvanveistäjä Tarja Malisen taiteilijatapaaminen järjestettiin taidemuseossa 7.10.2012. Tapaamisessa taiteilija kertoi teostensa synnystä ja ajatuksistaan töidensä äärellä yhteisessä näyttelyssään Lotta Pyykkösen kanssa.
Diasarjoja, pienoismalleja ja videoita lainattiin vuoden aikana 5 kertaa (13 kertaa vuonna 2011). Katsojia oli
460 (359 vuonna 2011). Noussut katsojamäärä johtui kertomusvuonna kasvaneesta näyttökertojen määrästä. Diasarjojen, pienoismallien ja videoiden lainaus oli maksutonta.
20
Aluetaidemuseotoiminnassa oli vuonna 2012 mukana 7 näyttelyä ja 4 opetuspakettia. Lainauksia oli 8
(11 vuonna 2011). Niissä oli kävijöitä 990 (950 vuonna 2011).
Suur-Savon museo
Suur-Savon museo on ollut avoinna yleisölle keskiviikkoisin klo 10 – 17, lauantaisin klo 14 – 17 ja kesäaikaan 2.5. – 31.8. tiistaista perjantaihin klo 10 – 17, lauantaina klo14 – 17. Pääsymaksu oli 2,50 €, opiskelijat
2 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 2 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60
€/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Suur-Savon museo oli suljettu
tammikuussa ja helmikuussa sekä myös 7.11., 14.11. ja 21.11. Museoon oli vapaa pääsy kansainvälisenä
museopäivänä 18.5. ja Paheiden päivänä 17.8. Museoon on tutustunut kertomusvuonna kaikkiaan 1 100
henkilöä (1 072 vuonna 2011).
Suur-Savon museossa järjestettiin Paheiden päivä 17.8.2012. Perheen nuorimmille pidettiin satuhetkiä, aikuisia opastamassa oli ihka aito nimismies sekä perinteinen savolainen emäntä. Tunnelman luojana sekä
kulttuuriperintöä jakamassa oli puolestaan käsityöläisiä myyntikojuineen sekä museo-oppaita. Paheiden
päivän suunnitteli ja toteutti harjoittelija Niina Kontinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Paheiden päivässä vieraili 285 kävijää.
Suur-Savon museon Paheiden päivän järjestelijöitä, kuvassa vasemmalta Maire Partti,
Niina Kontinen, Kaija Hokkanen, Emmi Eronen ja Merja Kontinen. Kuva Arto Kurittu
Päämajamuseo
Päämajamuseo oli avoinna 2.5. – 31.8. päivittäin klo 10 – 17, muulloin pe – su klo 10 – 17 ja 1.1. – 4.1.
klo 10 – 17. Päämajamuseossa kävi kertomusvuonna 9 118 (8 938 vuonna 2011) vierailijaa. Pääsymaksu oli
5 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 4 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen käynti arkipäivinä 60
€/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Museoon oli vapaa pääsy kansainvälisenä museopäivänä 18.5. ja Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. Päämajamuseo tarjosi isille isänpäivänä
13.11. ilmaisen sisäänpääsyn. Museoon ovat päässeet tutustumaan ilmaiseksi koululaiset, sotaveteraanit ja
Mikkelin kaupungin vieraat.
Miset Oy:n toimesta Päämajamuseossa oli 2. – 4.1. kaksi kertaa päivässä venäjänkielisiä opastuksia.
Päämajamuseo järjesti 4.6. perinteisen ilmaisen sisäänpääsyn lisäksi myös luentotilaisuuden Mikkelin Lyseon
tiloissa. Tietokirjailija Cingiz Safiulla piti esitelmän aiheesta ”Mannerheim 75 vuotta 4.6.1942, päivään liittyvät merkittävät tapahtumat”. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy ja siihen osallistui 42 asiakasta. Päämajamuseo ja
Viestikeskus Lokki olivat myös mukana uudessa kaupunkitapahtumassa Marski Festissä 31.8.–2.9.2012.
21
Viestikeskus Lokki
Viestikeskus Lokki on ollut päivittäin avoinna yleisölle 2.5. – 31.8. klo 10 – 17 ja muulloin
tilauksesta. Viestikeskus Lokkiin tutustui kertomusvuonna kaikkiaan 7 077 henkilöä (7 070 vuonna 2011).
Pääsymaksu oli 2,50 €, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi, ryhmät (yli 12 hlöä) 2 €/hlö. Aukioloajan ulkopuolinen
käynti arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä pääsymaksun lisäksi. Yhteislippu
Päämajamuseo ja Viestikeskus Lokki 6 €/hlö, ryhmät (yli 12 hlöä) 5,50 €/hlö. Lokkiin oli vapaa pääsy kansainvälisenä museopäivänä 18.5. ja Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6. Aikuiset lasten kanssa pääsivät ilmaiseksi Hulivilikarnevaalin aikana 2.7. Tällöin paikalla kävi 132 vierailijaa. Museoon ovat päässeet tutustumaan ilmaiseksi koululaiset, sotaveteraanit ja Mikkelin kaupungin vieraat.
Mannerheimin salonkivaunuun 4.6. ja 4.8. tutustui 1 710 vierailijaa (1 306 vuonna 2011).
Kivisakasti on ollut avoinna 25.6. – 5.8. klo 10 – 16. Kivisakastiin tutustui kertomusvuonna yhteensä 735
henkilöä (976 vuonna 2011). Kivisakastiin oli vapaa pääsy. Aukioloaikojen ulkopuolinen käynti maksoi
arkipäivinä 60 €/ryhmä, sunnuntaisin ja juhlapyhinä 100 €/ryhmä. Sakastin kirkollisesta tai muusta käytöstä
on peritty korvaus, joka oli 90 €/tunti.
Harjukosken myllyä pidettiin avoinna 27.6. – 5.8. ke – su klo 10 – 17. Kävijämäärä oli kertomusvuonna
212 (181 vuonna 2011).
Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut järjesti 2.8. puistokonsertin myllyn alueella, esiintyjänä Mikkelin Laulusiskot. Puistokonsertin yhteydessä Ihastjärven kylätoimikunta piti kahviota.
Palveluiden käyttäjät
(taideteoslainaukset, taideteostalletukset, valokuvakokoelmalainaukset, diasarjojen/videoiden/pienoismallien katsojat, museoiden näyttelyissä kävijät sekä aluetoiminnan näyttelyissä kävijät ja opetuspaketteihin tutustujat)
Mikkelin kaupungin museoiden palvelujen käyttäjiä (yksityiset henkilöt, laitokset, muut museot) oli kertomusvuonna 29 512 (28 398 vuonna 2011). Edelliseen vuoteen verrattuna luku nousi 3,9 %.
Artikkelit ja esitelmät
Matti Karttunen:
Mielipidekirjoitus: ”Mihin maakunnan kulttuurielämä on menossa” Länsi-Savo ja Itä-Savo 17.2.2012.
Emmi Eronen:
Esitelmöi Päiväkeskuksessa kahdesti aiheesta ”Mennyttä Mikkeliä etsimässä. Mikkeli postikorteissa 1896–
1939.”
7. YHTEISTYÖ
Työpajat
Mikael-koulun kahdelle luokalle järjestettiin Veden äärelle – näyttelyn yhteyteen 3 työpajaa. Osallistujia oli
26.
Lennä, lennä leppäkerttu ison kiven juureen – työpajat
Päiväkotiryhmille järjestettiin kuusi taidetyöpajaa, joiden aikana tutustuttiin Designmuseon kokoamaan
Marimekkoelämää – 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja -näyttelyyn ja kokeiltiin kankaan suunnittelua painamalla paperille kuvioita erilaisia tavaroita ja esineitä leimasimina käyttäen. Vetäjänä toimi kulttuurituottaja
Noora Tähtinen.
Lintukotoni – työpajat
1-2. luokkien neljässä työpajassa tutustuttiin taiteilija Matti Karppasen lintuaiheisiin maalauksiin sekä kuopiolaisen kuvataiteilija Katri Suonion tilateokseen Lintusairaala ja rakennettiin erilaisista luonnonmateriaa-
22
leista oma lintukoto: hiljaisuuden ja rauhan pesä, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi. Työpajat veti
kulttuurituottaja Noora Tähtinen.
Taivaan tähden – näyttelyyn liittyvät työpajat
Näyttelyyn liittyvissä Tähtiseikkailu -taidepajoissa Marskin päiväkodin esikouluryhmä valmisti kolmiulotteisia avaruus – teemaan liittyviä mobileita, jotka liitettiin osaksi Koivikon koulun näyttelyyn valmistamaa
avaruusmaisemaa. Koivikon koulun Avaruus – taideprojektissa työskenneltiin musiikin ja maalaustaiteen
parissa. Projektissa valmistui näyttelyyn avaruudellinen äänimaisema, joka liitettiin taidemuseossa nuorten
tekemään seinämaalaukseen. Työpajojen vetäjänä toimi kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatti. Pajat
kokoontuivat yhteensä 8 kertaa.
Taivaan tähden – näyttelyn erityisryhmien Galaksi – työpaja, jonka veti kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatti, kokoontui kerran joulukuussa 2012. Toiminta jatkuu seuraavan vuoden puolella.
Tarja Malisen ja Lotta Pyykkösen näyttelyssä järjestettiin kaksi työpajaa perusopetuksen 4.-6. luokille. Pajat
veti kuvanveistäjä Tarja Malinen, joka kertoi työskentelystään ja teostensa teemoista. Veistoksia mallina
käyttäen harjoiteltiin nopeaa ja luonnosmaista piirtämistä tavoitteena oppia erottamaan mallin olennaiset
piirteet.
Työpajoja järjestettiin Mikkelin taidemuseon toimintana yhteensä 33. Niissä oli osallistujia 454. Edellisen
vuoden selvästi suuremmat työpaja- ja osallistujamäärät johtuivat siitä, että Kulttuuripolku järjestettiin taidemuseossa kaksi kertaa vuonna 2011, vuoden 2012 Kulttuuripolkupajat sijoitettiin syksyyn 2011.
Marskin päiväkodin esikouluryhmä Taivaan tähden - näyttelyn Tähtiseikkailu - työpajassa.
Kuva Kirsimaria E. Törönen-Ripatti
Muu yhteistyö ja oheistapahtumat
Mikkelin kaupungin kulttuuripalveluiden ja opetuspalveluiden järjestämä Kulttuuripolku tuo kulttuurin ja
taiteen luonnolliseksi osaksi peruskoulujen arkea. Se tarjoaa kaikille Mikkelin alueen 1-9 luokan oppilaille
tasavertaiset mahdollisuudet tutustua ja päästä osalliseksi kulttuuripalveluihin kaupungissa. Kulttuuripolun
ohjelmaan liittyy työpajamainen työskentelyosuus.
Kulttuuripolun viidesluokkalaisille suunnattu osio oli opetussuunnitelmaa myötäillen kotiseutuun ja historiaan painottuva. 572 viidesluokkalaista tutustui Päämajamuseoon ja Viestikeskus Lokkiin 23. – 25.4., 27.4.,
2. – 4.5. ja 7. – 8.5.2012.
23
Taidemyrsky-studio on osa Vaalijalan kuntayhtymän ja Maaseudun sivistysliiton yhteistä Taidemyrskyhanketta vuosina 2010 – 2012. Hankkeen toimintamallissa on kolme osa-aluetta, jotka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille, jotka haluavat toimia visuaalisten taiteiden alalla. Taidestudiotoiminta aloitettiin Mikkelin, Kuopion ja Varkauden taidemuseoissa. Toimintaa ohjaamassa olivat ammattitaiteilijat; Mikkelin taidemuseossa kuvataiteilija Hanna Räty. Vuoden 2012 taidestudiolaiset työskentelivät
Mikkelin Lasten ja nuorten kuvataidekoulun tiloissa. Yhteistyötä jatkettiin näyttelykäynneillä taidemuseossa.
Olkkarin taidekerho on vapaamuotoinen taidekerho, joka perehdyttää lapset heidän itsensä valitsemaan
tekniikkaan ja aiheeseen. Kerhon toimintaan on liittynyt kaksi käyntiä taidemuseossa. Toiminta on Mikkelin
kaupungin sivistystoimen ja Olkkari – hankkeen järjestämää. Ryhmän vetäjänä oli vuoden 2012 syksystä
kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen-Ripatti.
Museoassistentin sijainen Merja Kontinen johdatteli toimintakeskus Mielenmajassa osallistujia Kosketa, koe
ja kuvaile – virikemateriaalipaketin taideteemoihin 29.5.2012.
Hulivilikarnevaalin aikana 2.7. pääsivät aikuiset lasten kanssa ilmaiseksi Viestikeskus Lokkiin.
Kouluille ja päiväkodeille on lähetetty näyttelykalenteria ja näyttelytiedotteita. Kaupungin sosiaalitoimen
kautta on tiedotemonistetta välitetty myös kunnallisille ja yksityisille perhepäivähoitajille. Diasarjoja, videoita ja opetuspienoismalleja on lainattu kouluille. Näyttelyitä on opastettu koululais- ja päiväkotiryhmille.
8. TUTKIMUS JA DOKUMENTOINTI
Suur-Savon museo on taltioinut valokuvaamalla mm. erilaisia tapahtumia.
Bandyliigan finaaliottelu Kampparit - Porin Narukerä 10.3.2012 Hänskissä. Kampparit voitti 6-2, peli on juuri
päättynyt ja ihmiset rynnivät kentälle onnittelemaan. Kuva Emmi Eronen
Päämajamuseon käynnistämä keräys Olin siellä minäkin jatkuu edelleen. Tämän keräyksen tarkoituksena
on saada talteen päämajaan liittyvää muistitietoa ja valokuvia. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli keräykseen tullut 113 vastausta. Näistä on haastateltu kaikkiaan 41 henkilöä. Muutamia on haastateltu useampaan
kertaan, joten haastattelujen määrä on 44.
Etelä -Savon aluetaidemuseo jatkoi alueen taiteilijoiden tuotannon dokumentointia kuvaamalla näyttelyi-
24
tä sekä yksittäisiä teoksia. Lisäksi lehtileikearkistoon kerättiin alueen taiteeseen liittyvät artikkelit.
Museoassistentin sijainen Merja Kontinen teki taidemuseolle verkko-oppimissivut. Sivuilta löytyy tietoa
katsomisesta ja näkemisestä, väreistä, kuvien tekijöistä ja taidehistoriasta. Sivuilla pääsee tutustumaan osaan
Martti Airion taidekokoelman teoksista ja tekemään niihin liittyviä tehtäviä. Sivujen osoite on
http://mikkelintaidemuseo.wordpress.com.
Kokoelmaluetteloiden digitointi
Kokoelmatietokantaohjelma Datapankin / Mediaksin kehittämistä jatkettiin ohjelman teknisen toteuttajan
CreDi Oy:n (entinen Grafimedia Oy) kanssa.
Museon kokoelmaluetteloista on siirretty digitaaliseen tietojärjestelmään Suur-Savon museon, Kivisakastin,
Päämajamuseon, Viestikeskus Lokin luetteloidun esineistön tiedot kokonaisuudessaan. Taidemuseon seitsemästä kokoelmasta on luetteloitu kokonaisuudessaan (objektin tiedot ja kuvat) Martti Airion taidekokoelma (193 taideteosta) ja Suomen Säästöpankki – talletuskokoelma (104 taideteosta).
Vuoden 2012 loppuun mennessä valokuva-arkiston kuvatietoja on tallennettu 6 198 tietuetta ja esinekokoelmista 13 694 tietuetta museoiden tietokantajärjestelmään. Taideteosrekisterissä oli tiedot
6 093 teoksesta ja mitalitiedostossa tiedot 200 teoksesta. Käsikirjastossa oli 14 644 tietuetta.
Taidekokoelmien digitointia jatkettiin lisäämällä kokoelmatietokantaan uudet hankinnat ja teosten tunnistekuvia. Mikkelin kaupungin taidekokoelman tietokannassa on 1 241 digi-tunnistekuvaa ja Martti Airion taidekokoelman 193 digi-tunnistekuvaa. Kuvituskokoelman ja Haapasalon kokoelman tietokantoja on täydennetty tunnistekuvin. Tunnistekuva liitetään tietokantaan joko skannaamalla olemassa oleva negatiivi, kino/laakadia tai ottamalla teoksesta uusi digikuva.
Valokuvakokoelman järjestelmällinen digitointi aloitettiin kesällä yhteistyössä Mikkelin kaupungin Mikropajan kanssa. Jarkko Nieminen oli Mikropajan puolelta päävastuussa kokoelman digitoinnista. Kuvia digitoitiin vuoden 2012 aikana tuhansia, ja työ jatkuu edelleen.
Mikkelin kaupungin museot on mukana Finnan (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto) toisessa aallossa. Finna
on internetportaali, jonka kautta järjestelmässä mukana olevien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kokoelmatiedot avataan yleisölle. Toisen aallon aloitus siirtyi vuoteen 2013.
9. JULKAISUTOIMINTA
Mikkelin kaupungin museot julkaisivat näyttelykalenterin 12 000 kappaleen painoksena.
Kutsu ja juliste painettiin seuraaviin Mikkelin taidemuseon näyttelyihin:
Etelä-Savon aluetaidenäyttely, Marimekkoelämää - 60 vuotta väriä, raitaa ja muotoja
Lintumaalari Matti Karppanen, Tarja Malinen ja Lotta Pyykkönen
Viiva Italia – Italian mestareita 1900-luvulta, Taivaan tähden
Suur-Savon museon näyttelyyn Paheita vai nautintoja? painettiin kutsu ja juliste.
Päämajamuseon näyttelyyn Hyvää syntymäpäivää, herra marsalkka! painettiin kutsu, juliste ja esite.
Aidosti omaa – Kuvataiteilijoita Etelä-Savosta, Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna, 2012, ISBN 978-9525691-25-2. Julkaisu on Mikkelin taidemuseon ja Etelä-Savon taidetoimikunnan yhteisesti toteutettu katsaus
tämän hetken ammattilaistaiteeseen Etelä-Savossa. Kirjan on toimittanut kuvataiteilija Tuomo Kukkonen,
joka on vastannut myös kirjan graafisesta ilmeestä. Teos- ja taiteilijakuvista vastaa valokuvataiteilija Harri
Heinonen. Julkaisussa esitellään 48 Etelä-Savossa asuvaa ja työskentelevää kuvataiteilijaa. Kirjaa on saatavissa Mikkelin taidemuseosta.
25
10. TIEDOTUS- JA PR-TOIMINTA
Tiedotustilaisuuksia on järjestetty näyttelyiden avajaisten ja erikoistapahtumien yhteydessä.
Noin 30:lle eri tiedotusvälineelle lähetettiin näyttelykutsut, lehdistötiedotteet ja näyttelykalenteri. Sanomalehdissä, aikakauslehdissä ja paikallisradioiden lähetyksissä oli artikkeleita ja haastatteluja museoiden näyttelyistä ja muusta toiminnasta. Suurimpien näyttelyjen tiedotteet jaettiin laajemmalle, noin sadalle, tiedotuskohteelle. Näyttelyistä tiedotettiin myös museoiden nettisivuilla sekä Suomen museoliiton, Tapahtuma.tv:n,
LomaSuomi.fi, MikkeliNyt.fi ja Näyttely.info – sivuilla.
Näyttelykalenteria, painos 12 000 kappaletta, jaettiin maakunnan eri matkailukohteisiin, kulttuurilaitoksiin,
oppilaitoksiin ja lehdistölle. Näyttelyiden julisteita levitettiin Mikkelin kaupungin alueelle.
Näyttelyistä tiedotettiin myös lehtimainoksin. Taidemuseo varasi mainospaikkoja seuraavista lehdistä ja
esitteistä: Kotiliesi, Kulttuurihaitari, Länsi-Savo, Löytöretki kesään, Matkaan, MuseoKesä, MuseoTalvi,
Taide, Työväen Näyttämöpäivien esite ja Voima. Taidemuseon näyttelyitä mainostettiin katukuvassa isoilla
Mainospuun tekemillä julisteilla ja banderolleilla.
Suur-Savon museon näyttelystä oli ilmoitus Länsi-Savossa. Päämajamuseon näyttelystä oli ilmoitus LänsiSavossa, Sotilasaikakausilehdessä, Reserviläinen – lehdessä ja Sotaveteraani – lehdessä. Mainospuun tiedotustauluissa olivat esillä Suur-Savon museon ja Päämajamuseon näyttelyiden julisteet.
Aluetaidemuseotoiminnasta on tiedotettu kulttuurisihteereille, kirjastoille, laitoksille, päiväkodeille, ja kouluille kirjeitse ja sähköpostitse.
Taidemuseo, Suur-Savon museo ja Päämajamuseo saivat omat Facebook – sivut vuoden loppupuolella.
11. TALOUS
Mikkelin kaupungin museot ovat käyttäneet vuonna 2012 määrärahoja 940 936 euroa. Toimintatuotot olivat yhteensä 97 116 euroa ja toimintakate 843 820 euroa.
Lakisääteisenä valtionosuutena Mikkelin kaupungin museot sai 348 008 euroa.
Työterveyshuollon korvaukset olivat 3 422 euroa. Muita tuloja (pääsymaksut, muut vuokratuotot, muut
myyntituotot) oli yhteensä 93 694 euroa.
TOIMINTATUOTOT
97 116 €
MUSEOTOIMEN RAHOITUS 2012
%
TOIMINTAKULUT
Palkat
Henkilösivukulut
Sis.palvelut, sis.vuokrat,
atk
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Muut kulut
940 936 €
347 151 €
106 497 €
37
11
307 703 €
121 493 €
49 404 €
8 688 €
33
13
5
1
TOIMINTAKATE
843 820 €
Pääsymaksutulot
Muut ulkopuoliset tuotot
Avustukset
Valtionosuus
Kaupungin rahoitus
%
58 240 € 6,2
35 454 € 3,8
3 422 € 0,3
348 008 € 37
495 812 € 52,7
26
TOIMINTAKULUT 2012
MUSEOTOIMEN RAHOITUS 2012
Mikkelin kaupungin museot, Hallituskatu 8 E, 50100 Mikkeli, puh. 015 194 2424,
fax 015 366 161, [email protected], [email protected], www.mikkeli.fi/museot
Päämajamuseo: www.facebook.com/paamajamuseo
Mikkelin taidemuseo: www.facebook.com/mikkelin.taidemuseo
Suur-Savon museo: www.facebook.com/suursavon.museo