docLataa koko dokumentti
download 
Report Transcription
Lataa koko dokumentti
UUDEN ASUKKAAN OPAS English Summary, page 40 Информация на русском языке, стр. 42 UUDEN ASUKK AAN OPAS 3 sisältö TERVETULOA ASUKKAAKSI HYVÄNTUULISEEN LAPPEENRANTAAN -3 KOULUTUS 5-7 MATKAILU • Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaupungintalossa 4-5 6-9 10 - 11 LAPPEENRANTA – KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUNKI IDÄN JA LÄNNEN PORTILLA ASUMINEN • Koti kävelymatkan päässä • Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä • Asuinympäristöjä moneen makuun 1-13 LIIKENNE 14-15 TYÖMAHDOLLISUUDET 16-17 • • • • LAPSIPERHEET • Reggiolaisuus rantautui Ruoholammelle • Vertaistukea, mallia ja perinteitä avoimesta päiväkodista 18-19 NUORET 30-34 KULTTUURI 35 ELÄIMET 36-37 KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO 38-39 ELINKEINOELÄMÄ 0-1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 40 4 ENGLISH SUMMARY ИнформацИя на русском языке • Nuorisotoimi proudly presents • Jännä ME-henki yhdistää • Apu on lähellä • Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita TErvETUlOA lAPPEENrANTAlAISEKSI | LIIKUNTA Kätevästi bussilla Rantaraittia pitkin satamasta yliopistolle Lentäen kotikentältä Keski-Eurooppaan Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin • Kaukaan kautta Switchille • Kaksi kolmesta toimii palvelualalla • Pohjoismaiden suurin Hiekkalinna nousee Linnoituksen niemeen kesäisin • Upea Tuosa lumoaa ja haastaa • Helmiä Lappeenrannasta 8-9 OPISKELU • Noin 8000 opiskelijan korkeakoulukampus Skinnarilassa • Tuulesta energiaa • Esiopetus valmistaa kouluun • Itä-Suomen suomalaisvenäläisessä koulussa opitaan venäjää • IB-lukion ja armeijan jälkeen Englantiin opiskelemaan • Kaupunkilaisten yhteinen virkistysalue Myllysaaressa • Leikkiä ja temmellystä Lasten liikuntamaassa • Liikunta pitää kaupungin vireänä • • • • • • Teatteria kaikenikäisille ympäri vuoden Tapahtumahelmiä isoille ja pienille Konserttimusiikkia klassisesta viihteeseen Löytäisitkö itsesi museosta? Enemmän irti lukukokemuksesta kirjastossa Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden syventyä eri taiteenaloihin • Kaupungin kulttuuriavustukset • Apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin pieneläinvastaanotolta • Kierrätys – helppoa ja hyödyllistä • Kilpailukykyinen kaupunki luo edellytykset menestykseen • Lappeenranta-henki syntyy tiimityöstä • Apua koko perheen sijoittumiselle Lappeenrantaan UUDEN ASUKKAAN OPAS JULKAISIJA: LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, 011 ULKOASU JA TAITTO: MAINOSTOIMISTO TERRAMARE OY TOIMITUSKUNTA: ALINA KUJANSIVU, MERVI PALONEN, MIRKA RAHMAN JA SAMI SOLJANSAARI YHTEISTYÖSSÄ KAUPUNGIN TOIMIALOJEN KANSSA PAINOPAIKKA: PUNAMUSTA OY VALOKUVAT: LAPPEENRANNAN KAUPUNKI U U D E N A S U K K A A N O PA S JULKAISIJA EI VASTAA LEHDEN JULKAISUN JÄLKEISISTÄ MUUTOKSISTA. TERVETULOA asukkaaksi hyväntuuliseen Lappeenrantaan! TÄHÄN TERVETULOA LAPPEENRANTALAISEKSI -LEHTEEN ON KOOTTU OLEELLISTA TIETOA LAPPEENRANNASTA JA KAUPUNGIN PALVELUISTA. TARKOITUKSENA ON HELPOTTAA KAIKKIEN PERHEENJÄSENTEN SOPEUTUMISTA JA ALOILLEEN ASETTUMISTA UUDELLA KOTISEUDULLA. LEHDESTÄ LÖYTYY ARJEN SUJUMISTA HELPOTTAVAA LAPPEENRANTA TIETOA JA VINKKEJÄ VAPAA-AJAN HARRASTUKSIIN. Perustettu 1649 Asukasluku 72 000 Pinta-ala: • Maapinta-alaa 1433 km2 • vesipinta-alaa 290 km2 Asukastiheys 50 as/maa-km2 Työpaikkoja 32 000 Tuloveroprosentti 19,50 Asiakaspalvelukeskus Winkki palvelee kaupungintalossa Lappeenrantalaiset voivat hoitaa valtaosan kaupungin palveluihin liittyvistä asioistaan kaupungintalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa asiakaspalvelukeskus Winkissä. Asiakkaiden käytössä on asiakaspäätteet ja saatavilla on kaikkien toimialojen lomakkeita. Winkin palveluneuvojat Sari Hölsä, Minna Luotela ja Sari Piironen palvelevat asiakkaita pääsääntöisesti kaikissa kaupungin toimialaan liittyvissä asioissa. He opastavat myös lomakkeiden täytössä ja nettiasioinnissa sekä ohjaavat asiakkaan tarvittaessa kaupungin muualla sijaitseviin palvelupisteisiin. Joutsenon ja Ylämaan asiakaspalvelupisteet toimivat samalla periaatteella Winkin rinnalla. Osan hakemuksista ja ilmoittautumisista voi hoitaa kotitietokoneelta kaupungin sähköisissä palveluissa, jotka löytyvät helposti kaupungin verkkosivujen etusivun linkistä. Palautteesi kaupungille kulkee kätevästi Winkin nettisivun palautteet ja tiedustelut -linkin välityksellä. vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,32 Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Alueellinen sijainti: • Etelä-Karjalan maakunta Winkissä palvelevat: Sari Hölsä (ylh.), Minna Luotela ja Sari Piironen. Lisää tietoja löydät kaupungin verkkosivuilta www.lappeenranta.fi. Asiakaspalvelukeskus Winkki Lappeenrannan kaupungintalon 1. kerros Avoinna ma–pe klo 8–16 Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Puhelin 05 616 2220 , Faksi 05 616 3998 [email protected] Sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa palvelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri www.eksote.fi. rajakaupunki: • Suomen ja venäjän välistä rajaa 70 km kaupungin alueella Kuntaliitokset: • lappeen kunta 1967 • lauritsalan kauppala 1967 • Nuijamaan kunta 1989 • Joutsenon kaupunki 2009 • Ylämaan kunta 2010 Naapurikunnat: • luumäki • lemi • Taipalsaari • ruokolahti • Imatra • Miehikkälä Etäisyyksiä: • Helsinki 221 km • Pietari 215 km • lahti 148 km • Imatra 35 km U U D E N A S U K K A A N O PA S | 3 Lappeenranta – kansainvälinen yliopistokaupunki idän ja lännen portilla Ruotsin kuningatar Kristiina myönsi Lappeenrannalle kaupunkioikeudet vuonna 1649. LAPPEENRANTA ON LUONNONLÄHEINEN JA IDYLLINEN KAUPUNKI EUROOPAN NELJÄNNEKSI SUURIMMAN JÄRVEN, SAIMAAN ETELÄRANNALLA, VIREÄ KAAKKOIS-SUOMEN KAUPALLINEN KESKUS JA KANSAINVÄLINEN YLIOPISTOKAUPUNKI. Willimies on Lappeenrannan vaakunakuvio. 4 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Erityisesti parin viimeisen vuosikymmenen aikana Lappeenranta on muuttunut paljon. Asukasluku on noin 7 000. Kaupungissamme asuukin selvästi yli puolet koko Etelä-Karjalan maakunnan asukkaista. Perinteisen teollisuuskaupungin elinkeinorakenne on monipuolistunut, ja Lappeenranta on muuttunut palvelujen kaupungiksi. Lappeenranta on myös maakunnassaan merkittävä kunta- ja palvelurakenteiden uudistaja. Vuonna 009 toteutettiin Joutsenon kuntaliitos ja vuonna 010 Ylämaan kuntaliitos. Etelä-Karjalan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin luomisessa Lappeenranta on toiminut veturina. Niin menneinä vuosina kuin nykyäänkin Lappeenranta sijaitsee näköalapaikalla idän ja lännen portilla. Hyviä liikenneyhteyksiä kaikkiin ilmansuuntiin on kautta aikojen pidetty täällä elinvoimaisuuden elinehtona. Lappeenrannalla on värikäs historia kahden kulttuurin välissä. Nykyisin kaupungin alueella on kolme rajanylityspaikkaa: Nuijamaa, Vainikkala ja Saimaan kanava. Jo keskiajalla Lappeenrannan nykyinen satama-alue tunnettiin Lapveden markkinapaikkana. Se oli muun muassa tervakaupan kannalta niin huomattava paikka, että vuonna 1649 Ruotsin kuningatar Kristiina allekirjoitti kaupungin perustamisasiakirjan. Kaupungin ruotsinkieliseksi nimeksi tuli Villmanstrand. Willimies on Lappeenrannan vaakunakuvio. Leiri- ja varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopistokaupungiksi Kaupunkimme rakentui alkujaan vanhaan kaupunkiin eli Linnoitukseen. Ratsuväkimuseoineen Linnoituksen alue kertoo tarinaa idän ja lännen rajalla sijaitsevan rajakaupungin synnystä. Kansainvälisyys on näkynyt elinpiirissämme monin tavoin kautta historian; elinkeinoelämässä, kulttuurissa ja seuraelämässä. Varuskuntakaupungissa on totuttu paraateihin ja juhlallisuuksiin. Lappeenranta on ollut keskeinen paikkakunta Suomen historian monessa käänteessä. Salpalinja kulkee Lappeenrannan kautta. Sodan jälkeen sulkeutuneiden rajapuomien läpi virtaa nyt päivittäin venäläisturisteja ostoksille. Kaupunkimme on vakiinnuttamassa asemaansa EU:n ja Venäjän välisen innovaatioyhteistyön areenana ja kansainvälisten lentoyhteyksien ansiosta olemme nyt entistä lähempänä Euroopan metropoleja. Lappeenranta on kasvanut ja kehittynyt 1800-luvun lopun Suomen suuriruhtinaskunnan leirikaupungista ja itsenäisen Suomen varuskuntakaupungista kansainväliseksi yliopisto- ja matkailukaupungiksi, joka tunnetaan niin Keski-Euroopassa kuin Venäjälläkin. LUONTOA JA LU PALVE AIN- Ä S N A K YTT Y S I L VÄ LUA E OPISK RIA TUU KULT U U D E N A S U K K A A N O PA S | 5 ASUMINEN KOTI LAPPEENRANTA YLLÄTTI MEKSIKOLAI- SEN HAMMASLÄÄKÄRI Sonia Rubio CaStRon TÄYSIN. KUN MUUTTOKUORMA SUUNTASI KESÄLLÄ 008 MEKSIKOSTA KOHTI UUTTA KOTISEUTUA, HÄN PELKÄSI, ETTÄ EDESSÄ OLISI YKSINÄISIÄ KUUKAUSIA TUNTEMATTOMIEN IHMISTEN JOUKOSSA, TOISIN KÄVI. LAPPEENRANTALAISET OTTIVAT TULOKKAAT TUTTAVALLISESTI VASTAAN JA KOHTA SONIA KUULUI JO KANSAINVÄLISEEN NAISTEN KERHOON. 6 | U U D E N A S U K K A A N O PA S kävelymatkan päässä Sonia, Veli-Matti ja Sofia asuvat ihanassa vanhassa kerrostalossa Rakuunamäellä Sonia ei tiennyt Suomesta juuri mitään tavatessaan tulevan aviomiehensä Veli-Matti Juntusen kotikaupungissaan Meksiko Cityssä. – Kun sitten menimme naimisiin, ymmärsin, että jonakin päivänä asuisimme kaukaisessa Pohjolassa. Ajattelin, että parempi muuttaa Suomeen ennemmin kuin myöhemmin; nuorena on helpompi sopeutua, Sonia naurahtaa. Silti muuttoja ehti kertyä Meksikossa, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa lukuisia ennen Suomeen ja Lappeenrantaan kotiutumista. Lappeenrannassa sopivia asuinalueita on tarjolla runsaasti keskustassa, keskustan tuntumassa ja myös lyhyiden välimatkojen päässä uusilla asuinalueilla sekä maaseudulla. Mieleisin vaihtoehto löytyi Rakuunanmäeltä, ihanasta vanhasta punatiilikerrostalosta, jossa myös Veli-Matin vanhemmat asuvat. – Aiemmissa asuinkaupungeissamme oli miljoonia ihmisiä ja pitkät välimatkat joka paikkaan, turvatontakin ja joskus yksinäistä. Täällä Lappeenrannassa kaikki on toisin. Suomea opiskelin Aktivan järjestämällä kielikurssilla ja olen suorittanut myös yleisen kielitutkinnon. Ammattialani termejä opin hammashoitajan harjoittelupaikassani, Sonia kertoo. Sonian ja Veli-Matin Sofia-tytär käy koulua Kesämäenrinteen englanninkielipainotteisella luokalla. Perheen yhteinen kieli on espanja. Sofia puhuu sekä espanjaa että suomea, mutta suomi on vähitellen pääsemässä voitolle. Veli-Matti muutti Lappeenrannasta maailmalle päästyään ylioppilaaksi vuonna 1989. – Parissakymmenessä vuodessa entisestä koulukaupungistani on tullut kansainvälinen yliopistokaupunki. Myös palvelut ovat kehittyneet huimasti. Vaikka kaupunki on kasvanut, asumme silti luonnon keskellä. Harrastuksissa on valinnanvaraa, yksi löytyy vaikka joka päivälle. Kaikki on lähellä ja edullista, siksi mahdollisuuksia on enemmän kuin suuremmissa kaupungeissa. Soniastakaan ei enää tunnu, että asuisi kaukaisessa Pohjolassa, Veli-Matti kuvailee. Sonia tietää, että Lappeenrannasta pääsee nopeasti maailmalle ja nykyisen tekniikan ansiosta kotiväkeen voi olla yhteydessä milloin haluaa: – Meksikoon matkustamme vanhempiani ja sisaruksiani tapaamaan kerran vuodessa. Netin ja puhelimen välityksellä pidämme heihin yhteyttä viikoittain. Asukkaiden ääni kuuluviin alueraatien välityksellä Lappeenrannassa on aktiivista asukastoimintaa. Lappeenrannan kaupunki tukee asukkaiden osallisuutta ja arvostaa asukas- ja toimijayhteistyötä voimavarana. Jo vuodesta 006 alkaen on Lappeenrannassa toiminut kaupungin eri alueilla asukasyhdistysten ja muiden sidosryhmien edustajista koottuja alueraateja, jotka keskittyvät omien asuinalueidensa viihtyvyyden parantamiseen. Aluetoiminnan tavoitteena on, että asukkaiden omatoimisuus lisääntyy, asukasviihtyvyys ja turvallisuus paranevat sekä alueen yhteisöllisyys paranee ja kasvaa asukkaiden yhteisen toiminnan seurauksena. Alueraadit kutsuvat oman alueensa asukkaita keväisin asukasfoorumeihin keskustelemaan ja ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Alueraatien puheenjohtajat muodostavat kaupunkiraadin ydinjoukon. Kaupunkiraati kutsuu omalta osaltaan kaupunkilaiset kaikkien kaupunginosaalueiden yhteiseen Asukkaiden Lappeenranta -tilaisuuteen aina vuoden lopulla. Lappeenrannan alueraadit • • • • • • Eteläinen Joutseno Keskusta lauritsala läntinen Pohjoinen Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantere puh. 040 549 4740 [email protected] www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Asukas- ja aluetoiminta Asukasfoorumeita järjestetään vuosittain jokaisella alueella. www.lappeenranta.fi/ asukas- ja aluetoiminta U U D E N A S U K K A A N O PA S | 7 asuinympäristöjä moneen makuun Järvimaisemia, keskikaupungin sykettä tai maase ud LAPPEENRANTALAISILLA ON POIKKEUKSELLISEN PALJON VAIHTOEHTOJA VALITA MINNE PÄIN LAAJAA KAUPUNKIA PYSTYTTÄISIVÄT KOTINSA. Upeita asuinpaikkoja – kuten Pikisaari ja Rapasaari – löytyy aivan kaupungin keskustan tuntumasta Saimaan rannalta. Seuraavana rakennusvuorossa on Viipurin vanerin alue. Myös kaupungin keskustaajamaan ja sen tuntumaan nousee lähivuosien varrella uusia kerrostaloja. Tontti takuuvarmasti Kaupungin tonttitakuun piiriin kuuluvat ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut asuinrakennukset sekä yritysten toimitilat ja varastorakennukset. Useimmiten tontinetsijät selaavat vaihtoehtoja ensin kaupungin kotisivuilta ja poikkeavat sen jälkeen kaupungintalolle kysymään menettelytavoista ja keskustelemaan vaihtoehdoista. Omakotitontteja on eniten tarjolla kaupungin länsisuunnalla Ruoholammella. Laihian alue on mahdollinen seuraava rakennusaluevaihtoehto. Tavoitteena on, että vapaita tontteja löytyisi eri 8 | U U D E N A S U K K A A N O PA S puolilta kaupunkia. Joutsenon hyvien palvelujen keskustaajamassa tontteja löytyy vielä Lampikankaalta, Pulpilta ja Martikanpellolta sekä Pöyhiänniemestä. Rauhan alueelle avataan uusi Repokankaan pientaloalue, joka palvelee muun muassa kehittyvän matkailualueen henkilöstöä. Jos haluaa väljyyttä ja tilaa ympärilleen, kannattaa tutustua kaupungin tontteihin esimerkiksi Ylämaalla. Rakennuspaikka olisi hyvä valita mahdollisimman läheltä kyläyhteisöä ja sen palveluja, jotta kauppareissut ja lasten koulukyydit sujuisivat mutkattomasti. Taajama pyöristyy Lappeenrannan taajama-alueen nykyistä pitkulaista muotoa pyöristetään. Tavoitteena on, että Lappeenrannan ja Joutsenon välinen alue rakentuu yhteen, mutta lännessä kasvun rajaksi on määrätty Mikkelintien ja kuutostien risteys. Etelässä laajen- KUVA: ARKKITEHTISUUNNITTELU JUKKA TIKKANEN OY LISÄTIETOA ASUMISESTA ENERGIA- JA VESIHUOLLON LIITTYMISSOPIMUKSET lappeenrannan Energia Oy Simolantie 18, puh. 020 690 505 www.lappeenrannanenergia.fi HAJA-ASUTUKSEN PUHDAS- JA JÄTEVESIHUOLTO Talousvesitutkimukset: Saimaan vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Hietakallionkatu 2, puh. 020 779 0470 Jätevesiasiat: lappeenrannan seudun ympäristötoimi Pohjolankatu 14, puh. 05 616 4385 VUOKRA-ASUNNOT lappeenrannan Asuntopalvelu Oy valtakatu 44, puh. 0204 96 3200 www.aspakoti.fi lisätietoja muista suuremmista arava-, korkotuki- ja vapaarahoitteisia vuokraasuntoja välittävistä yhteisöistä www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Asuminen->Vuokra-asunnot RAKENTAJAN PAKETTI www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Rakentaminen Viipurin vanerin alueelle rakentuu lähivuosina uusi asuinalue. Tietoja korkotukilainoista, asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista saa kaupungin asuntotoimistosta www.lappeenranta.fi->Palvelut->Asuminen se udun rauhaa TONTTITAKUU tuminen kohdistuu Mustolan, Pajarilan ja Myllymäen alueille. Pohjoisessa siintää saaria, joille asutus levittäytynee tulevaisuudessa. Asutusta, kauppapalveluja ja yritystoimintaa keskitetään valtateiden varsille ja pääliikenneväylien risteyskohtiin, jotta joukkoliikenne sujuisi ja turha ajaminen vähenisi. Kaupunki tarjoaa kaikille rakentajille tonttitakuun. Kaikki tonttia kaipaavat, niin omakotitalon rakentajat kuin yrittäjätkin, sellaisen saavat. HYVÄ TIETÄÄ • vapaat tontit on esitelty kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi->Palvelu-> Kaavoitus->Vapaat tontit Uusin tonttitieto löytyy myös eKarjala-maakuntaportaalin Tonttipaikka-palvelusta. • Kerrostalorakentaminen lappeenrannassa on ollut aktiivista viime vuosina ja uusia kerrostaloja on noussut muun muassa keskustaan. • vuokra-asuntoja voi hakea lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:stä. Tarjolla on myös asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja. YHTEYSTIETOJA vapaat tontit: Winkki puh. 05 616 2220 [email protected] lappeenrannan kaupungin kaavoitusasiat puh. 0400 182 997 lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta: itäpuolen lupa-asiat puh. 040 130 9081 länsipuolen lupa-asiat puh. 0400 752 990 Joutsenon alueen lupa-asiat puh. 040 596 3883 haja-asutusalueen sekä Ylämaan lupa-asiat puh. 0400 925 210 U U D E N A S U K K A A N O PA S | 9 OPISKELU Noin 8000 opiskelijan korkeakoulukampus Skinnarilassa SKINNARILAN KAMPUKSELLA OPISKE- LEE NOIN 8000 KORKEAKOULUOPISKELIJAA. LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON JA SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTEINEN KAMPUS ON SUOMESSA AINUTLAATUINEN. KAMPUKSELLA SIJAITSEE MYÖS TECHNOPOLIS SKINNARILA. KORKEAKOULUISSA JA LÄHEISISSÄ TEKNOLOGIAYRITYKSISSÄ TYÖSKENTELEE NOIN 000 KAUPUNKILAISTA. SKINNARILAN KAMPUKSESTA HALUTAANKIN KEHITTÄÄ VARSINAINEN GREEN CAMPUS TUULIVOIMALOINEEN. Tekniikan ja talouden yliopisto Tuulesta energiaa asunut Aapo Koivuniemi haki Lappeenrannan yliopistoon heti kirjoitettuaan ylioppilaaksi. – Monet kavereistanikin tulivat kanssani samaan aikaan Lappeenrantaan opiskelemaan. Nyt pari heistä on jo edennyt tohtoriopintoihin asti, itsekin tohtoriopintoja suunnitteleva Koivuniemi kertoo. Kansainvälinen perusvire aapo Koivuniemi valmistui matematiikan maisteriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 011. Tuulienergiaan erikoistuneen Koivuniemen mielestä Skinnarilan kampuksen opiskelijoilla on loistava mahdollisuus suunnitella itselleen yksilöllisiä opintosuunnitelmia. – Aloitin opinnot tietotekniikasta, vaihdoin pääaineeni sovellettuun matematiikkaan ja tein diplomityön tuulivoimasta. Opiskelijat hyötyvät eri tieteenalojen sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain oppiainetta ei voi opiskella yliopistossa, todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi. Lappeenrannassa syntynyt, mutta Kymenlaaksossa kouluvuotensa 10 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Hän pitää Lappeenrannan perusvirettä kansainvälisenä ja Skinnarilan kampusta melkeinpä vapaavaltiona. – Minulla ehti olla opiskeluaikana pari venäläistä, puolalainen ja egyptiläinen kämppis. Kampuksen jalkakäytävään ei ole syyttä kirjoitettu, että tästä alkaa Skinnarilan vapaavaltio, kampuksellahan on kaikkea ravintoloista kuntosaliin asti, Koivuniemi naurahtaa. Tuulivoimainsinöörinä TuuliSaimaa Oy:ssä työkentelevä Aapo Koivuniemi on alusta asti ollut mukana suunnittelemassa tuulipuistoja Joutsenon Muukkoon ja Ruokolahdelle. – Olen ollut mukana tekemässä mallinnusta myös Yliopiston Green Campuksen tuulivoimalaan. Koen, että teen tärkeää työtä. Tuulivoima on paikallinen energialähde, josta ei ole vaaraa ympäristölle. Kulutuksen vähentämisen ohella pystymme vähentämään kasvihuonepäästöjä uusilla energiaratkaisuilla. Itse ostan tälläkin hetkellä Lappeenrannan Energialta tuulisähköä. Jos joskus rakennan oman talon, saatan hyvinkin pystyttää pikkuisen tuulivoimalan sen läheisyyteen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology) LUT on tekniikan ja talouden opetukseen sekä tutkimukseen erikoistunut tiedeyliopisto. Sen kärkialoja ovat energiatehokkuus ja energiamarkkinat, strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen, tieteellinen laskenta ja teollisten prosessien mallinnus sekä vahva Venäjä-osaaminen, joka näkyy kaikissa kärkialoissa. Yliopistossa on noin 5500 tutkinto-opiskelijaa ja 1000 työntekijää. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 386 vuonna 010 ja lähes sama määrä opiskelijoita oli mukana opiskelijavaihdossa. Englanninkielisiä maisteriohjelmia on kymmenen. LUT:n opiskelijat edustavat 47:ää eri kansallisuutta. Monialainen ja kansainvälinen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on monialainen ja kansainvälinen korkeakoulu, joka antaa koulutusta yhteensä viidellä eri alalla: tekniikassa, sosiaali- ja terveysalalla, liiketaloudessa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä kuvataiteessa. Strategisia aloja ovat käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, johtaminen ja yrittäjyys sekä terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit. Noin 3 000 opiskelijan ja 300 asiantuntijan ammattikorkeakoulu toimii Lappeenrannassa Skinnarilan kampuksella ja Imatralla Linnalan ja Itä-Vuoksen kampuksilla. Nuorten koulutuksessa on valittavana kaikkiaan 16 suomenkielistä ja neljä englanninkielistä koulutusohjelmaa. Lisäksi Saimaan ammattikorkeakoulussa voi suorittaa aikuissovelluksessa (tarvittaessa myös työn ohessa) ammattikorkeakoulun perustutkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä erikoistumisopintoja. Avoin ammattikorkeakoulu tarjoaa puolestaan mahdollisuuden opiskella AMK-tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia tai niiden osia. Opiskelijaksi voi hakeutua kuka tahansa riippumatta iästä tai pohjakoulutuksesta. Ammattikorkeakoulun koulutuksella on vankat yhteydet työelämään ja se painottaa opetuksessaan muun muassa kansainvälisiä taitoja. Maasotakoulu Maasotakoulu järjestää maavoimien perus- ja täydennyskoulutusta puolustusvoimien henkilöstölle – niin sotilaille kuin siviileillekin. Maavoimien kadetit suorittavat osan sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon opinnoistaan Maasotakoululla. Opintotarjontaan kuuluvat myös aliupseeriston sotilasammatilliset opinnot ja opistoupseerien jatkokurssit. Lisäksi Maasotakoulu järjestää useita jalkaväen täydennyskoulutustapahtumia. ASUNTOTAKUU OPISKELIJALLE lappeenrannan kaupunki, lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö (lOAS) ja lappeenrannan teknillinen yliopisto (lUT) sekä Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoavat opiskelijoille asuntotakuun, jonka mukaan kaikki lUTissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelunsa aloittavat saavat asunnon lappeenrannasta. Asunto järjestyy lOASin, lappeenrannan Asuntopalvelun tai lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan asunnonvälityspalvelun kautta. Myös muiden oppilaitosten opiskelijat voivat hakea asuntoa lOASin kautta. lisätietoa: www.loas.fi • Paikkakunnan oppilaitoksissa voivat opiskella paitsi nuoret, myös aikuiset monella eri tasolla. • Opiskelija matkustaa edullisesti joukkoliikenteessä. lappeenrannassa kirjoilla oleville opiskelijoille on tarjolla oma opiskelijan kaupunkikortti ja 44 matkan sarjakortti. Joutsenon Opisto Joutsenon opisto järjestää laaja-alaista avoimen yliopiston, kielten, kirjoittamisen ja kuvataiteen koulutusta. • Kaupunki jakaa myös opintostipendejä lappeenrantalaisille opiskelijoille opintomenestyksen ja taloudellisen tilanteen mukaan. Ammatilliset oppilaitokset Etelä-Karjalan ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa koulutetaan nuoria ammatillisiin perustutkintoihin. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi Etelä-Karjalan ammattiopistossa järjestetään ammatilliseen koulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Etelä-Karjalan aikuisopisto aKtiVa on ammatillinen oppilaitos, joka järjestää työelämä- ja asiakaslähtöistä aikuiskoulutusta. AKTIVAssa toimii myös Etelä-Karjalan oppisopimuskeskus. HYVÄ TIETÄÄ • Opiskelija-alennuksia saa teatterista (opiskelijat ovelta 10 euroa), elokuvista, kaupunginorkesterin konserteista ja urheilutapahtumista. Opiskelijat hyötyvät eri tieteenalojen sekä myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun sujuvasta yhteistyöstä. Jos jotain oppiainetta ei voi opiskella yliopistossa, todennäköisesti ammattikorkeakoulussa voi. • Alennuksia tarjoavat myös monet kaupat ja liikkeet. Alennukset ovat liikekohtaisia ja vaativat yleensä virallisen opiskelijakortin näyttämisen. LISÄTIETOA KOULUTUKSESTA Lappeenrannan teknillinen yliopisto www.lut.fi Saimaan ammattikorkeakoulu www.saimia.fi Puolustusvoimien Maasotakoulu www.puolustusvoimat.fi/ maasotakoulu Joutsenon Opisto www.joutsenonopisto.fi Etelä-Karjalan ammattiopisto www.ekamo.fi Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA www.ek-aktiva.fi Etelä-Karjalan kesäyliopisto www.kesyli.net Etelä-Karjalan kansalaisopisto www.ekko.fi U U D E N A S U K K A A N O PA S | 11 LIIKENNE Kätevästi bussilla LAPPEENRANNAN TAAJAMA-ALUEELLA KULKEE SEITSEMÄN PAIKALLISLIIKENTEEN BUSSILINJAA. LISÄKSI LAPPEENRANNAN ALUEELLA KULKEE LÄHILIIKENTEEN LINJA-AUTOJA ERI PUOLILLE KAUPUNKIA. MAASEUTUALUEEN LIIKENNETTÄ KAUPUNKI HOITAA OSTOLIIKENTEENÄ TAKSEILLA JA PIKKUBUSSEILLA. Vilkkain paikallislinjoista on Matkakeskuksen ja yliopiston välinen reitti. Keskikaupungilta yliopistolle pääseekin bussilla arkisin viidentoista minuutin välein aamuvarhaisesta iltamyöhään. Aamuisin pääsee yliopistolle Imatralta asti ilman vaihtoja ja takaisinpäin illansuussa. Lappeenrannan kaupunki edistää bussilla kulkemista esimerkiksi maksamalla liikennöitsijöille osan kaupunkikorttien ja sarjalippujen hinnoista. Opiskelijoille, nuorille ja lapsille on omat kaupunkikorttinsa. Kaupunkikortilla voi matkustaa rajoituksetta kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa Lappeenrannan kaupungin alueella 30 päivän ajan. Korttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville, ja sen voi ladata Matkahuollossa tai linja-autossa. Jos kulkee Lappeenrannan ja naapurikuntien väliä säännöllisesti, kannattaa ostaa 30 päivän seutukortti, jolla voi kulkea rajoituksetta kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa Suomenniemeä lukuun ottamatta. Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa voi Lappeenrannan alueella liikkua busseissa ilmaiseksi. Bussilla pääsee kätevästi myös Pietarin Allegro-junalle Vainikkalaan. Bussin odotusaika Vainikkalan asemalla jää korkeintaan puoleen tuntiin olipa sitten menossa Pietariin tai tulossa Lappeenrantaan. Aikataulut löydät kätevästi Wilimasta, jonne pääset kaupungin verkkosivujen etusivulta, tai kaupungin verkkosivuilta Palvelut>Joukkoliikenne>Aikataulut Rantaraittia pitkin satamasta yliopistolle Lappeenrannassa suositaan kevyttä liikennettä. Kevyen liikenteen raitteja pääseekin ennen pitkää sujuvasti keskikaupungin halki kaupungin toiselta laidalta toiselle laidalle. Ranta-alueet rauhoitetaan kaiken kansan käyttöön. Saimaan rantoja mukaileva kevyen liikenteen väylä Lappeenrannan satamasta teknilliselle yliopistolle valmistuu pala palalta. Ympäri vuoden avoinna oleva Rantaraitti soveltuu parhaiten virkistyskäyttöön. Asfaltoitu pyörätie Helsingintien tuntumassa on tulevaisuudessakin nopeakulkuisin, jos esimerkiksi polkee työmatkaansa keskustasta yliopistolle pyörällä. Kypärä päähän ja pyörän selkään Pikisaaressa asuva Henna Pulkkis taittaa työmatkat pyörällä. Hennan mielestä Pikisaari on sopivan lähellä kaikkea. – Useimmiten poikkean keskustan ruokakaupoissa, mutta ei täältä automarketeillekaan ole kohtuuton kävelymatka. En ole kaivannut omaa autoa, ja vaikka hankkisinkin auton, kävelisin tai pyöräilisin silti keskustaan. Hennan poika niclas Mäkeläinen on ottanut äidistä mallia. – Opin kolmivuotiaana ajamaan pyörää, sopivassa kaarteessa sujuttelen jo äidin ohikin, Niclas tokaisee. 1 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Kansainväliset lentoyhteydet avautuvat kotikentältä LATVIALAINEN LENTOYHTIÖ AIR BALTIC TARJOAA PÄIVITTÄISEN LENTOYHTEYDEN LAPPEENRANNASTA RIIKAAN. AAMULENNOLLA PÄÄSEE JOKA PÄIVÄ SUORAAN RIIAN KAUTTA KAIKKIIN KESKEISIIN EUROOPAN KOHTEISIIN JA ILTALENNOLLA TAKAISIN LAPPEENRANTAAN. EUROOPAN PARHAAKSI LENTOYHTIÖKSI VUONNA 009 NIMETTY AIRBALTIC ON KEHITTÄNYT REITTIVERKOSTOAAN JA PITÄNYT KUSTANNUKSET KURISSA, JOTEN LENTOJA PYSTYTÄÄN TARJOAMAAN EDULLISILLA HINNOILLA. Halpalentoyhtiö Ryanair lentää Lappeenrannan ja Brysselin, Düsseldorfin ja Milanon väliä kahdesti viikossa. Lappeenrantalaisille ja lähialueiden asukkaille avautuivat lentoyhteydet omalta kotikentältä välilaskupaikkojen kautta yli 00 kohteeseen maailmalla, esimerkiksi Pariisiin, Lontooseen, Istanbuliin ja Frankfurtiin. Lappeenrannassa vierailee vuosittain ulkomaalaisia turisteja enemmän kuin missään muussa suomalaisessa kaupungissa Helsingin jälkeen. Uudet lentoyhteydet Eurooppaan tuovat tänne lisää liikemiehiä sekä tutkijoita ja myös seikkailunhaluisia matkailijoita esimerkiksi viisumivapaille Viipurin risteilyille. HYVÄ TIETÄÄ • Paikallisliikenteen, lähiliikenteen ja palvelulinjojen aikataulut sekä reittikartat näet aikataulukirjoista ja lappeenrannan kaupungin kotisivuilta, josta löytyy paikallisliikenteen aikatauluhaku Wilima. • Matkakeskus sijaitsee rautatieasemalla. Sieltä lähtevät junien lisäksi myös kauko- ja lähiliikenteen linja-autot. • Junia lappeenrannasta lähtee päivittäin 14 vuoroa, kaukoliikenteen busseja viitisenkymmentä vuoroa. • lentokenttä sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Allegrolla puolessatoista tunnissa Pietariin KUVA: LEIF ROSNELL/VR GROUP Nyt kannattaa lähteä vaikkapa päivän kulttuurimatkalle Pietariin. Nopeiden Allegro-junien ansiosta Pietari on lähempänä Lappeenrantaa kuin koskaan aikaisemmin: vain noin puolentoista tunnin aikamatkan päässä. Rajamuodollisuuksiinkaan ei tuhraudu ylimääräisiä minuutteja, koska ne hoidetaan junamatkan aikana. Keskustasta Vainikkalan asemalle ja takaisin pääset kätevästi bussilla, koska bussiaikataulut on sovitettu juna-aikataulujen mukaisesti. Kylkiäisenä Vainikkalantien varrella sijaitsevien kylien asukkailla on poikkeuksellisen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Bussiaikatauluja on saatavilla suomeksi, englanniksi ja venäjäksi Vainikkalan asemalta, busseista, matkahuollosta ja netistä. LIIKENNEYHTEYDET LAPPEENRANNASSA LINJA-AUTOLIIKENNE Linja-autoasema: Matkakeskus ja matkahuollon bussirahtiasema, Ratakatu 1 puh. 000 4000 Linja-autoliikennettä varten on olemassa erilliset kaupunkikortit aikuisille, opiskelijoille, veteraaneille, nuorisolle sekä lapsille. Lisätietoja: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Joukkoliikenne. Seutulippu on käytössä kaikkialla muualla Etelä-Karjalan maakunnan alueella paitsi Suomenniemellä. JUNALIIKENNE Rautatieasema: Matkakeskus, Ratakatu 3, puh. 0600 41900, www.vr.fi LENTOLIIKENNE Lentokentäntie 1 reittiliikenne: puh. 00 787 1800, Oy Lappeenranta International Airport Ltd, www.lppairport.fi AirBaltic Call Center Suomi, puh. 0600 18181 (1,70 €/min. + ppm) U U D E N A S U K K A A N O PA S | 13 TYÖMAHDOLLISUUDET Antti VaHVaSELKä ON TYöSKENNEllYT TESTAUSINSINöörINä THE SWITCHIllä vUODESTA 2007 AlKAEN. SäHKöMOOTTOrEITA JA TUUlIvOIMAlOIDEN gENErAATTOrEITA vAlMISTAvA YrITYS TYöllISTää lAPPEENrANNASSA NOIN 50 TYöNTEKIJää. HEISTä MONET OvAT lAPPEENrANNAN TEKNIllISESTä YlIOPISTOSTA vAlMISTUNEITA ENErgIATAI SäHKöAlAN INSINöörEJä. Kaukaan kautta Switchille 14 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Antin ensimmäinen työpaikka Lappeenrannassa oli kesäpesti Kaukaan tehtailla kone- ja sähkökorjaajana. – Viihdyin Kaukaallakin ihan hyvin, mutta kun yliopistolla kuulin maininnan tästä nykyisestä työnantajastani, päätin koettaa onneani. Ensi yrittämällä pääsinkin kesätöihin ja sen jälkeen sain vakituisen työsuhteen. Löysin täältä myös diplomityön aiheen. Antti valmistui sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vuonna 009. Opiskelujen loppusuoran hän veti työn ohessa. Antti sekä vaimonsa Tanja ovat kotoisin Savonlinnasta. Molemmat opiskelivat ensin Mikkelin ammattikorkeakoulussa, Antti tietotekniikkaa ja Tanja ympäristötekniikkaa. Lappeenrantaan he muuttivat, kun Antti aloitti opinnot yliopistossa. Tanja kävi aluksi töissä Kouvolassa, mutta löysi pian koulutustaan vastaavan työpaikan Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta. Terveystarkastajan työn ohella hän opiskelee nyt ympäristötekniikkaa yliopistossa. Tulevaisuuden elinkeinoaloille Antti ja Tanja ovat suunnanneet osaamistaan tulevaisuuden elinkeinoaloille. Lappeenrannan yliopisto on tarjonnut molemmille hyvän ponnahduslaudan. – Erinomainen asia, että Lappeenrannassa edistetään uusien työpaikkojen syntymistä juuri energia- ja ympäristöalalla. Olen tyytyväinen omaan uravalintaani ja uskon, että töitä riittää jatkossakin, Antti pohtii. Hänen mielestään Lappeenrannalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä vetovoimaiseksi energia-alan kaupungiksi. – Tosin mikään ei synny helpolla. Työtä ja yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan. Minusta täällä on viime aikoina otettu pitkiä askeleita eteenpäin. Matkailualalla on myös monia mahdollisuuksia varsinkin nyt, kun lentoyhteys Eurooppaan on avautunut. Esimerkiksi kehitteillä oleva Energiamaa on loistava tapa yhdistää energiantuotanto matkailuun. Pysyvä koti Lappeenrantaan Antti ja Tanja viihtyvät Lappeenrannassa hyvin ja suunnittelevat ensiasunnon ostamista. – Ihmiset ovat mukavia ja tuttavallisia. Pidämme myös järviluonnosta. Joka ilta lenkkeilemme koiran kanssa ulkoilureiteillä ja talvella myös Saimaan jäällä. Jos vain molemmille riittää töitä, jäämme tänne. Nuoripari asuu toistaiseksi kaupungin vuokra-asunnossa, mutta lähiaikoina toiveena on hankkia oma asunto todennäköisesti kaupungin länsiosasta. – Nuoret perheet viihtyvät Lappeenrannassa hyvin. Harrastusmahdollisuuksia on monipuolisesti niin aikuisille kuin lapsillekin. Kummilastemme vanhemmilta olemme kuulleet, että päivähoito on hyvin järjestetty, ja myös koulutusvaihtoehdot ovat monipuolisia. Eiköhän tämä ole meidän tulevaisuutemme kaupunki, Antti tuumaa. HYVÄ TIETÄÄ Kaksi kolmesta toimii palvelualalla Lappeenranta on perinteisesti metsäteollisuuskaupunki, mutta nykyisin jo runsaat /3 työpaikoista on palvelualalla. Uutta yritys- ja liiketoimintaa edistetään erityisesti matkailu-, energia- ja hyvinvointialoilla sekä luovilla aloilla. Uusien elinkeinojen kehittämisen rinnalla panostetaan innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen perinteisessä teollisuudessa. Lappeenrannassa huolehditaan erityisesti nuorten työllisyydestä. Esimerkiksi ammattiin vastavalmistuneille nuorille järjestetään työtilaisuuksia kaupungin omilla toimialoilla ja yrittäjiä kannustetaan palkkaamaan nuoria palvelukseensa. Venäjän työllistävä vaikutus Lappeenrannassa on merkittävä: arviolta noin 1400 henkilöä työllistyy rajan läheisyyden ansiosta. Tähän lukuun sisältyvät kaupalliset ja muun palvelusektorin työpaikat sekä logistiikan alan, koulutuksen, kiinteistönvälityksen, rajavartioston ja tullin työpaikat. Venäläismatkailijat käyttävät ostoksiinsa Lappeenrannassa liki 00 miljoonaa euroa vuodessa. Luku on 15 prosenttia kaikista vuoden aikana täällä tehdyistä ostoksista. Ostosmatkailun ansiosta kaupan alalle on syntynyt uusia työpaikkoja ja liiketilojen pinta-ala on huomattavan suuri verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin. • lappeenrannan elinkeinoelämä juontaa juurensa puunjalostus-, kaivos- ja elintarviketeollisuudesta. Suurteollisuuden rinnalle on kehittynyt monipuolinen palvelujen ja kaupan verkosto. Uusien työpaikkojen syntymistä edistetään muun muassa energia- ja ympäristöalalla, kaupan ja matkailun alalla sekä elinkeinoelämää tukevissa palveluissa. Myös metsäteollisuuden uusien innovaatioiden ja tuotteiden kehittämistä edistetään. Yhteiskunnalliset palvelut, kuten sairaanhoito ja koulutus, ovat merkittäviä työllistäjiä. • lappeenrannan alueen suurin työnantaja on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, joka työllistää noin 3600 henkilöä. lappeenrannan kaupungin palveluksessa on noin 2500 henkilöä. • lappeenrannassa on yhteensä noin 32 000 työpaikkaa, joista reilut 34 % kaupan, matkailun ja muun liiketoiminnan alalla, 40 % julkisen hallinnon ja tieteellisen tutkimuksen alalla, 18 % teollisuudessa, 8 % rakentamisessa sekä reilut 2 % maatalouden alalla. • lappeenrannan työpaikkaomavaraisuus on 107 %. • lappeenrannassa sijaitsevissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa voi täydentää koulutustaan tai tarvittaessa kouluttautua täysin uudelle alalle. LISÄTIETOA lAPPEENrANNAN KAUPUNgIN AvOIMET TYöPAIKAT: www.lappeenranta.fi -> avoimet työpaikat lAPPEENrANNAN TYövOIMATOIMISTO: www.mol.fi/toimistot/lappeenranta lAPPEENrANNAN SEUDUN YrITYSPAlv ElUT: rekrytointipalvelut: www.lsyp.fi U U D E N A S U K K A A N O PA S | 15 LAPSIPERHEET KUVA: KIMMO METSÄLÄ REGGIOLAISUUS rantautui Ruoholammelle ITALIALAISESSA REGGIO EMILIAN KYLÄSSÄ KEHITETTY REGGIOLAINEN PEDAGOGIIKKA RANTAUTUI SYKSYLLÄ 009 TOIMINTANSA ALOITTANEESEEN LAPPEEN PÄIVÄKOTIIN RUOHOLAMMELLE. Lappeen päiväkodin johtaja Heli Puhakainen määrittelee, että oleellisinta on osallisuus eli lapsi itse on oman elämänsä tärkein toimija. – Lapset ovat luonnostaan innostuneita ja kiinnostuneita ympäristöstään. He kehittävät ratkaisunsa itsekseen tai 16 | U U D E N A S U K K A A N O PA S porukalla, kun saavat rauhassa tutkia ja havainnoida. Aikuisten ei tarvitse tyrkyttää valmiita toimintamalleja. Näin kokemus karttuu ja ajattelu kehittyy. Aikuisen tehtävänä on kuunnella, puhua ja neuvotella, olla läsnä lapsien arjessa. Lapsen omat mielipiteet ovat arvokkaita: – Vaikka aikuiset määrittelevät turvalliset rajat, esimerkiksi säännöistä voimme sopia yhdessä. Jos jotain ei saa tehdä, asia olisi hyvä myös perustella, Heli Puhakainen selventää. Jokaisella lapsella oma aikuinen Vaikka Lappeen päiväkodissa vipeltää liki sata lasta, jokaisella heistä on oma aikuisensa. Yhdellä hoitajalla on niin sanottuja omia lapsia neljästä seitsemään. Pääsääntöisesti päivä kuluu omassa pikkuryhmässä tutun aikuisen huomassa. – Päivän mittaan voi kuitenkin vaihtaa ryhmää, jos mieli tekee. Mikäli jossain muussa porukassa on vinha leikki meneillään, mukaan voi mennä myös toisesta ryhmästä. Taiteellisen inspiraation puuskassa lapsi voi toteuttaa itseään ateljeehuoneessa milloin haluaa, Heli Puhakainen kuvailee. Päivien kulku dokumentoidaan piirtämällä, kertomalla, videoimalla, valokuvaamalla... – Vain taivas on rajana. Elämme kuin tutkijat mielenkiintoisessa maailmassamme. Dokumentoinnin avulla niin lasten kuin aikuistenkin ajatukset kypsyvät. Voimme palata konkreettisesti eiliseen ja arvioida, olemmeko toimineet suunnitelmiemme mukaisesti. Vertaistukea, mallia ja perinteitä avoimesta päiväkodista Leirin avoimessa päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Sari Keiriö kannustaa kotona yksin tuskailevia vanhempia hakemaan vertaistukea avoimesta päiväkodista. Hän pitää tärkeänä, että nuoret äidit näkevät, kuinka kokeneemmat kanssasisaret ovat vuorovaikutuksessa oman lapsensa kanssa, ja on tyytyväinen, jos joukossa on myös isovanhempia perinteitä välittämässä. – Perinteisesti isovanhemmat ovat näyttäneet mallia, kuinka vauvan kanssa touhutaan ja myös auttaneet lastenhoidossa. Vanhat lorut ja kehtolaulut ovat samalla välittyneet nuoremmille sukupolville. Nykyään monen perheen mummit ja ukit ovat kuitenkin niin kaukana, että normaalia sukupolvien välistä vuorovaikutusta ei pääse syntymään. Sari Keiriö vinkkaa, että avoin päiväkoti on oivallinen paikka tutustua paikkakuntalaisiin. Maahanmuuttajataustaiset perheet tutustuvat samalla suomalaiseen lastenkasvatuskulttuuriin. Ostopalvelu- ja leikkitoiminnan ohjaaja Marketta Pitko on ollut lähes alusta asti mukana kehittämässä avoimien päiväkotien toimintaa Lappeenrannassa. – Olen todella tyytyväinen, että avointa varhaiskasvatusta on vaalittu Lappeenrannassa taloudellisista lamakausista huolimatta, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Avoin päiväkoti on lapsiperheiden kohtauspaikka, jossa perheillä on mahdollisuus tutustua toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Marketta Pitkon mielestä parasta palautetta on, kun äidit kertovat ystävystyneensä avoimessa päiväkodissa ja ryhtyneet vastavuoroisesti tukemaan ja auttamaan toisiaan. HYVÄ TIETÄÄ AVOIMET PÄIVÄKODIT • lappeenrantalaisille perheille, joissa on kotihoidossa olevia alle esikouluikäisiä lapsia. lapset tulevat avoimeen päiväkotiin yhdessä oman aikuisen kanssa. Toiminta on maksutonta eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Ensimmäisellä käyntikerralla täytetään ilmoittautumiskortti. Kourulan avoin päiväkoti, Katajakatu 2 lauritsalan avoin päiväkoti, Hallituskatu 20 leirin avoin päiväkoti, Suonionkatu 19 LEIKKIKERHOT • Avoimien päiväkotien tiloissa, 3–5 -vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. lapsi osallistuu leikkikerhoon ilman omaa aikuista. leikkikerhoihin haetaan päivähoitohaun yhteydessä. lapset valitaan kerhoihin ikäjärjestyksessä. Aukioloajat lappeenrannan kotisivuilla www.lappeenranta.fi > palvelut > päivähoito > leikkitoiminta > avoimet päiväkodit ja leikkikerhot PÄIVÄHOITO Sirpa Hakkarainen poikkeaa mielellään tyttärentyttärensä Adora Topran kanssa avoimessa päiväkodissa. • lappeenrannassa uudet päiväkodit rakennetaan koulujen pihapiireihin. Näin esikoululaiset pääsevät tutustumaan tulevaan kouluunsa kuin huomaamatta ja voivat myös jonkin verran osallistua opetukseen. Erilaisten teemojen ympärille kootaan ryhmiä, joissa on mukana sekä esikoululaisia että alaluokkalaisia. Koulun aloittamien käy sujuvasti, kun ympäristö on jo valmiiksi tuttu. • lappeenrannassa on 24 kunnallista ja 4 yksityistä päiväkotia. Kaupunki ostaa palveluja kaikista yksityisistä päiväkodeista. • Päiväkodit tarjoavat koko- ja osapäivähoitoa alle kouluikäisille lapsille. lapsiryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon lasten ikä ja kehitys. lisäksi kolme päiväkotia tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa ja kolmessa päiväkodissa on laajennettu aukioloaika (klo 5.30-21.30). • vaihtoehtoina ovat myös perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. lisätietoja lasten päivä- ja kotihoidosta: www.lappeenranta.fi -> Palvelut ->Päivähoito NEUVOLAT • Neuvolapalveluihin kuuluvat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, perhetyöntekijän ja psykologin palvelut, kotikäynnit ja perhevalmennus sekä puhelinneuvonta. Palvelut ovat maksuttomia. • lappeenrannassa toimii yhdeksän 11 lastenneuvolaa, kaksi perhesuunnitteluneuvolaa ja yhdeksän äitiysneuvolaa. lisätietoa neuvolapalveluista: www.eksote.fi -> Palvelut -> Neuvolat Osastonhoitaja Anu Koponen, puh. 040 715 9476 Armilankatu 33 A U U D E N A S U K K A A N O PA S | 17 NUORET Royal Max-bändi Kaamospuhalluksessa 2010. Nuorisotoimi proudly presents TULE TILOILLE! www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut tuo säihkettä loppusyksyn pimeyteen. Marraskuussa järjestettävä Kaamospuhallus on Etelä-Karjalan suurin päihteetön nuorisotapahtuma, jonka ohjelma huipentuu illan päätteeksi järjestettävään konserttiin. LÄHDE LEIRILLE! KLUBIKORTILLA HUIMIA ETUJA Nuorisotoimella on kolme Saimaan rannalle rakennettua leirikeskusta: Asinsaari, Muukonsaari ja Päiviö. Ne sijaitsevat vajaan 20 kilometrin päässä lappeenrannan keskustasta. leirikeskukset ovat ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Muun muassa liikunta-, urheilu- ja nuorisoseurat järjestävät niissä lapsille ja nuorille tarkoitettuja leirejä. YSILUOKKALAISTEN KULTTUURIKORTTI K9-kortti on jokaiselle lappeenrantalaiselle ysiluokkalaiselle jaettava kortti, joka oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn kaupunginorkesterin konsertteihin, museoihin ja kaupunginteatteriin. Kortti otettiin käyttöön nuorten omasta aloitteesta ja kortin tarkoituksena onkin houkutella nuoria yhä enemmän kulttuurin pariin. lisätietoja kortista löytyy kaupungin kotisivuilta. 18 | U U D E N A S U K K A A N O PA S KAAMOSPUHALLUS Nuorisotoimella on nuorisotiloja keskustassa, Sammonlahdessa, lauritsalassa, Joutsenossa, voisalmessa ja Pontuksella. Tiloilla voi puuhailla ja pelailla kaikenlaista tai oleilla kavereiden kanssa. www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat Nuorisotilojen kävijät saavat käyttöönsä klubikortin, johon sisältyy huimia etuja. Sillä pääset ilmaiseksi tiettyihin tapahtumiin sekä vaikkapa oman suosikkijoukkueesi kotiotteluun. lisätietoa klubikortista löytyy sivulta www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotilat -> Klubikortti. Sammontorin nuorisotilan jännä ME-HENKI yhdistää SAMMONTORIN NUORISOTILA ON LOISTAVA PAIKKA TUTUSTUA MUIHIN NUORIIN. SOSIAALISET TAIDOT HIOUTUVATKIN SUJUVASTI, SILLÄ PÄÄSÄÄNTÖISESTI 13–17 -VUOTIAILLE TARKOITETUISSA TILOISSA VIERAILEE ILTAA KOHDEN 40–70 NUORTA. LISÄKSI TIISTAISIN JÄRJESTETÄÄN 5–6 -KLUBI, JOKA ON TARKOITETTU ALAKOULUJEN VIIDES- JA KUUDESLUOKKALAISILLE. Sammontorin tiloissa työskentelevän nuorisoohjaaja Riitta autiomäen mukaan yhteishenki on suuresta kävijämäärästä huolimatta hyvä. – Jännä Me-henki on mielestäni tämän paikan erikoisuus. Se on varmasti ohjaajistakin jonkin verran kiinni, mutta hyvä yhteishenki on säilynyt ohjaajien vaihtuessakin. Se ikään kuin siirtyy vanhemmilta nuorilta aina uusille tulokkaille, Autiomäki kertoo. Syyskuusta toukokuun puoleenväliin avoinna olevien nuorisotilojen tarkoitus on tarjota nuorille hengailupaikka, johon he voivat kokoontua. Usein nuoret suuntaavatkin tiloihin vain oleskelemaan. Ohjattua ja aikataulutettua toimintaa ei ole Sammontorin nuorisotiloissa koko aukioloajaksi, mutta tavoitteeksi Autiomäki mainitsee nuorten itsetunnon kohottamisen. – On tärkeää, että me ohjaajat pystyisimme ottamaan jokaisen nuoren huomioon yksilöllisesti illan aikana ja nuoret saisivat onnistumisen kokemuksia koulun ulkopuolella, Autiomäki sanoo. Biljardi- ja pingispelit sekä pleikkarilla videotykin kautta pelatut NHL-turnaukset tarjoavat var- masti omalta osaltaan onnistumisia. Myös Singstarpeli on ollut kovassa käytössä. Muitakin vapaa-ajan kuluttamiseen sopivia harrasteita löytyy, sillä esimerkiksi pitsojen pyöräytys ja muu ruuanlaitto on suosittua puuhaa. Nuoret ovat aktiviteettien järjestämisen suhteen hyvin oma-aloitteisia. – Paljon myös ihan vaan keskustellaan ja jutellaan porukassa muualta nousevista aiheista. Esimerkiksi television Homoilta-keskusteluohjelman jälkeen pidimme nuorten aloitteesta varmaan viisi samaa aihetta käsittelevää keskusteluiltaa, Autiomäki kertoo. Sammontorin nuorisotilojen arvomaailmaa edustavat päihteettömyys ja avoimuus. Säännöt ovat tiukat, mutta tilat ovat avoinna kaikille sääntöjä noudattaville nuorille. Sammonlahden koulu tutustuttaa uudet 7-luokkalaiset nuorisotilojen toimintaan, mutta porukkaan liittyminen lähtee kuitenkin nuoresta itsestään. Helpoiten mukaan pääsee, kun tulee rohkeasti vain paikalle. Ensimmäisen kynnyksen ylityksen jälkeen toinen käynti on jo paljon helpompi. Myös nuorien vanhemmat voivat halutessaan tulla katsomaan nuorisotilojen meininkiä. Tiloissa hengailee pääosin lähialueen nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin, kuten keskustasta. Eri kansallisuudet ovat edustettuina, sillä Sammontorin nuorisotiloissa käy myös maahanmuuttaja- ja monikulttuuristaustaisia nuoria. – Sanoisin, että tiloissa kuulee noin viittätoista eri äidinkieltä. Joten muutatpa Lappeenrantaan sitten muualta Suomesta tai muualta maailmalta, niin tule vain rohkeasti mukaan, nuoriso-ohjaaja Riitta Autiomäki rohkaisee. HYVÄ TIETÄÄ Nuorisotoimen tapahtumatarjonta löytyy kootusti netistä osoitteesta www.lappeenranta.fi - > Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorisotoimen tapahtumakalenteri • lasten ja nuorten mielipiteitä kuullaan ja otetaan huomioon lappeenrannassa monin eri tavoin. lappeenrannassa on mm. nuorisovaltuusto, lasten parlamentti ja kaupungissa järjestetään nuorten ja päättäjien kohtaamistilaisuuksia. lisätietoa nuorisovaltuustosta ja muista lasten- ja nuorten kuulemiseen liittyvistä asioista: www.lappeenranta.fi -> Palvelut -> Nuorisopalvelut -> Nuorten kuuleminen LAPPEENRANNAN NUORISOTILAT MONArI, NUOrISO- JA lIIKUNTAKESKUS Pormestarinkatu 10 (pääkirjaston vieressä) puh. 040 504 1945, 0400 154 597, 040 705 7919 vOISAlMEN KErHOKESKUS voisalmentie 19 puh. 040 705 7919 SAMMONlAHDEN KErHOKESKUS Sammontori 2 puh. 040 705 7919 lAUrITSAlAN KErHOKESKUS lauritsala-talo, Hallituskatu 20 puh. 040 504 1946, 040 591 7784 PONTUKSEN NUOrISOTAlO Muukontie 16 puh. 040 5675320 NUOrISOTAlO rIENTOlA Kesolantie 9, Joutseno puh. 0400 778 524 Nuorisotilojen aukioloajat: www.lappeenranta.fi ->Palvelut -> Nuorisopalvelut ->Nuorisotilat MUU TOIMINTA Nuorten tiedotuspiste vErKKO Koulukatu 5-7, Kauppakeskus Oprin katutaso puh. 0400 654 733 Avoinna ma-to 13-16 , pe 10-14 (muulloin sopimuksen mukaan) sähköposti: [email protected] http://verkko.lappeenranta.fi NETTINUOrISOTYö Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs Pormestarinkatu 10 B puh. 040 354 9786 SOSIAAlINEN NUOrISOTYö Kauppakatu 5-7,Kauppakeskus Opri puh. 040 481 8555, 040 544 2638 www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Nuorisopalvelut->Sosiaalinen nuorisotyö Sammontorin nuorisotiloissa hengailee pääosin lähialueen nuorisoa, mutta kävijöitä on välillä muualtakin. Kuvassa Miika Kronqvist (vas.), Ville Hatara ja Joona Vehmasvaara (2011). NUOrISOTOIMISTO Nuoriso- ja liikuntakeskus, 2. krs Pormestarinkatu 10 B, puh. 040 701 9741 avoinna ma-pe klo 9-12 ja klo 13-15 U U D E N A S U K K A A N O PA S | 19 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Apu on lähellä LAPPEENRANNASSA JA SEN LÄHIKUNNISSA TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT TUOTTAA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALIJA TERVEYSPIIRI (EKSOTE). PALVELUIHIN KUULUVAT MM. TERVEYSASEMAT, SAIRAALAT, HAMMASHUOLTO, KOULUJA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO, NEUVOLAT, AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT, PERHEPALVELUT, KUNTOUTUS JA APUVÄLINEET, RÖNTGEN, LABORATORIOT, VANHUSTEN JA VAMMAISTEN PALVELUT Sofia kävi neuvolassa terveydenhoitaja Leena Lankisen luona. SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT. Sairauden iskiessä soita terveysasemalle Paras keino saada apua sairauden iskiessä on soittaa Lappeenrannan terveysasemien omiin ajanvaraus- ja neuvontanumeroihin Armilaan, Joutsenoon, Lauritsalaan, Sammonlahteen ja Ylämaalle. Terveysasemien ajanvaraus- ja neuvontanumerot löytyvät oheisesta Hyvä tietää -laatikosta. Numerosta vastaa sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, jonka kanssa voit käydä luottamuksellisen keskustelun vaivoistasi. Hoitaja antaa neuvoja ja arvioi lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle pääsyn tarpeen. Terveysasemilla toimii myös hammashuolto. Palveluihin kuuluvat tarkastukset ja tutkimukset, sairauksien hoito sekä yksilöllinen ehkäisevä hoito ja neuvonta. Hammashuollossa toimii kaikkien hoitoloiden keskitetty ajanvaraus ma - pe klo 8.00–15.00, puh. 05 35 7059. Hammashuoltoon on oikeutettu koko väestö. Hoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Hammashuollon viikonloppupäivystys särkypotilaille vuorottelee Lappeenrannassa ja Imatralla. Mielenterveyspalvelujen piiriin hakeudutaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä. Ensisijainen yhteydenottopaikka on terveyskeskus. Ilman lähetettä voi mennä mielenterveyspäivystysja arviointipoliklinikalle (Valto Käkelän katu 1). Päihdehuollon palveluista 0 | U U D E N A S U K K A A N O PA S saa lisätietoa päihdeklinikalta (Armilankatu 44, puh. 05 35 6377). Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella (Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella ja Taipalsaarella) palvellaan millä terveysasemalla tahansa kotikunnasta riippumatta. Jos läheisellä terveysasemalla käynnin sijasta on joustavampaa asioida toisella terveysasemalla, esimerkiksi työpaikan takia, voit listautua kyseisen terveysaseman asiakkaaksi. Lääkärien ja hoitajien vastaanotot ovat kaikilla terveysasemilla. Päiväaikaan kaikki terveysasemat hoitavat päivystyspotilaita. Virka-ajan ulkopuolella saa apua Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalta. Palveluita lapsille, nuorille ja perheille Kouluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Vanhemmat kutsutaan mukaan laajaan terveystarkastukseen, joka tehdään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Koululääkäriin saa yhteyden kouluterveydenhoitajan kautta. Lisäksi koululaisia palvelevat koulupsykologit, koulun mielenterveystyöntekijät eli merkkarit, puheterapeutti sekä koulukuraattorit. Näistä lisätietoja saa kouluilta sekä www.eksote.fi -osoitteesta. Koululaisten sairauksien tutkimus ja hoito tapahtuu pääsääntöisesti terveyskeskuksessa. Eksoten tuottama opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoito on tarkoitettu lukioiden ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opiskelijoille. Opiskelijoille tehdään sekä terveydenhoitajan että lääkärin suorittamat terveystarkastukset. Päivystysluonteiset asiat hoidetaan terveyskes- kuksessa. Lisätietoja www.eksote.fi -sivustolta. Yliopisto-opiskelijoille sekä syksystä 011 alkaen myös Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille palvelut tarjoaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS (www.yths.fi). Äitiys-, lasten- ja perheneuvolat palvelevat eri puolilla kaupunkia. Lisätietoja löydät osoitteesta www.eksote.fi. Lapsi- ja nuorisovastaanotto Armilan keskusterveysasemalla palvelee lapsiperheitä, kun tarvitaan erityistason tutkimusta, hoitoa tai kuntoutusta. Vastaanotto on tarkoitettu lapsille tai nuorille, jotka tarvitsevat lastenlääkärin tutkimusta tai hoitoa tai erityistoimenpiteitä kehityksensä tueksi. Perheneuvolasta (Oksasenkatu 8 C) saa apua lasten ja perheiden pieniin ja isompiin pulmiin sekä tukea kasvatukseen liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäri. Perhe-Tirikka (Valto Käkelän katu B . krs) tarjoaa varhaista tukea vauvaperheille, kuten äiti-vauva-toimintaa, vertaisryhmiä, videoohjausta ja kotikäyntejä. Nuorten vastaanotto Sihti (Raatimiehenkatu 1 C 4) on luottamuksellinen selvittelypaikka 13– -vuotiaille nuorille mielenterveyden ongelmissa, elämän kriiseissä, kasvun ja kehityksen ongelmissa sekä erilaisissa psykososiaalisissa ongelmissa. Neuvoja ja apua vammaisille ja vanhuksille Vanhuksille on tarjolla muun muassa koti- ja tukipalveluita, sairaala- ja hoivapalveluita, neuvontaa, asumis- ja laitospalveluita sekä sosiaalityöntekijän apua. Apua, neuvoa ja tietoa kaikista vanhuksiin liittyvistä palveluista saa IsoApu-neuvontapistees- tä (Lönnrotinkatu 7, puh. 040 765 740). Samoissa tiloissa toimii myös omaishoitajien tukikeskus. Veteraanineuvoja avustaa muun muassa veteraanikuntoutusta koskevissa asioissa. Vammaispalveluilla ja tukitoimilla edistetään vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Näitä ovat vaikeavammaisten kuljetuspalvelu, tulkkaus, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä työ- ja päivätoiminta. Kehitysvammaisille henkilöille on lisäksi tarjolla erityishuoltona asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa sekä avohuollon ohjausta. Lappeenrannan vammaispalvelutoimisto sijaitsee Raastuvankatu 9:ssä. Sosiaalityö auttaa asiakasta elämän vaikeuksissa Aikuissosiaalityö pitää sisällään talous- ja velkaneuvonnan, toimeentulotuen, maahanmuuttajien palvelut ja työvoiman palvelukeskuksen palveluita. Asiakasneuvonta palvelee uusia asiakkaita osoitteessa Raastuvankatu 9, 1. kerros. Neuvontapisteessä palvelee sosiaaliohjaaja ilman ajanvarausta ma - ke ja pe klo 9.00 - 11.00 sekä to klo 13.00 - 15.00. Toimeentulotuen puhelinneuvonta (puh. 040 169 3484) palvelee asiakkaita ma - pe klo 9.00 - 11.00 ja Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (Koulukatu 5-7) järjestää yksilöllisiä työllistämis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja. Päivystyksessä hoidetaan äkillisesti sairastuneita Yleislääkärin päivystysajat on tarkoitettu ainoastaan äkillisten sairauksien ja tapaturmien hoidon järjestämiseen. Arkisin klo 8 – 16 terveysasemat vastaavat päivystyspotilaiden hoidosta. Arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin yleislääkäripäivystys toimii Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Keskussairaalan päivystykseen kannattaa soittaa etukäteen ja vastaanottoa voi odottaa kotona. Matkapuhelimeen tulee tekstiviesti, kun lääkäri ottaa vastaan. MEILLÄKIN PÄIVYSTETÄÄN Hammashuolto Hammaslääkäripäivystystä järjestetään arkisin terveysasemien hammashoitoloissa. Kiireellisiä hammaslääkäripalveluja saa lauantaisin joko Lappeenrannassa tai Imatralla. Lappeenrannassa päivystyspaikkana on Keskushammashoitola, Pohjolankatu 14, ja Imatralla Mansikkalan terveysaseman hammashoitola, Kauppakatu 7. Päivystysaikana suoritettavat hoitotoimenpiteet ovat pääsääntöisesti ensiapuluonteisia. Särky- ja tapaturmapotilaat hoidetaan heti tai viimeistään vuorokauden sisällä yhteydenotostaan. Mielenterveyspalvelujen päivystys Kiireellistä hoitoa vaativissa mielenterveys- Soita ennen ilta- ja viikonloppupäivystykseen tuloa: Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystys Valto Käkelän katu 1, Lappeenranta ma - pe klo 16-8 ja viikonloppuisin puh. 05 352 5743 ongelmissa otetaan yhteys Etelä-Karjalan keskussairaalan (Valto Käkelän katu 1) yhteydessä sijaitsevaan mielenterveyspäivystys ja arviointipoliklinikkaan, joka päivystää ympäri vuorokauden. Siellä arvioidaan tilanne ja ohjataan oikean palvelun ääreen. Sosiaalipäivystys ja turvakoti Sosiaalipäivystys vastaa sosiaaliseen hätätilanteeseen, joka syntyy hyvinvoinnin perustekijöiden järkkyessä. Virka-aikana sosiaalipäivystys hoidetaan kunkin palvelualueen omalla päivystysjärjestelmällä. Virka-ajan ulkopuolella päivystyksestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaalipäivystys, johon saa yhteyden hätäkeskuksen 11 kautta. Turvakoti on tarkoitettu perheväkivallan kohteeksi joutuneiden ja uhatuksi tulleiden aikuisten ja lasten väliaikaiseksi turvapaikaksi. Turvakotiin voi ottaa yhteyttä mihin vuorokauden aikaan tahansa: Turvakoti, Saratie 0 B 11, puh. 040 351 6477. Synnytykset HYVÄ TIETÄÄ TERVEYSASEMAT LAPPEENRANNASSA Armilan terveysasema Armilankatu 44 Puh. 05 35 760 Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu Puh. 05 35 501 Lauritsalan terveysasema Tietokatu Puh. 05 35 6701 Joutsenon terveysasema Välskärintie Puh. 05 35 607 ja 05 35 6078 Ylämaan terveysasema Pulsantie 85 Puh. 040 848 9166 Kaikilla terveysasemilla on lääkärien vastaanoton ajanvaraus arkityöpäivinä ma - to klo 8-16, pe ja aattopäivinä klo 8-15 (Ylämaa klo 8-14). Ei-kiireelliset yhteydenotot klo 11.00 jälkeen. lisätietoja sosiaali- ja terveyspalveluista: www.eksote.fi Eksoten vaihteen numero on 05 352 000. Eksoten internetsivujen osoite on www.eksote.fi. Eksote on Etelä-Karjalan suurin työnantaja ja työllistää noin 4000 henkeä. lisätietoa Eksotesta työnantajana ja avoimista työpaikoista löytyy www.eksote.fi/rekry. Synnytysosasto sijaitsee sairaalan 1. kerroksessa uudessa G-siivessä. Synnyttäjät tulevat kaikkina vuorokaudenaikoina synnytysosastolle sairaalan pääovesta. Synnytysosasto on avoinna ympäri vuorokauden. Synnytysosaston puhelinnumero on 05 35 56. U U D E N A S U K K A A N O PA S | 1 KOULUTUS ESIOPETUS valmistaa kouluun Esiopetus valmistaa kouluun Maksuton esiopetus on tarkoitettu 6vuotiaille, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville 5-vuotiaille sekä koulunsa myöhemmin aloittaville lapsille. Esiopetusta annetaan päiväkodeissa ja joidenkin koulujen yhteydessä. Esiopetus on koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras ja osa perusopetusta. Esiopetuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Musiikkiluokka toimii Alakylän koulussa. Musiikkiluokka alkaa 3. luokalta ja sille haetaan . luokan kevätlukukaudella. Myös musiikkiluokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita. 7. luokalla peruskoulun oppilaat voivat valita mm. luonnontieteisiin, liikuntaan, taide- ja taitoaineisiin, kieliin, hi-techiin tai jääkiekkoon painotettua opetusta. Painotetun opetuksen vaihtoehdot vaihtelevat kouluittain. Perusopetusta järjestäviä yksityisiä kouluja ovat Steinerkoulu ja Itä-Suomen koulu, jonka opetussuunnitelmaan kuuluu sekä englannin että venäjän kielen laaja oppimäärä. Perusopetus Lappeenrannassa Lappeenrannassa toimii 3 kaupungin ylläpitämää peruskoulua. Peruskoulun 1.– 6. luokkien verkosto on rakennettu lähikouluperiaatteella. Yläkoulut, eli peruskoulun 7. – 9. luokat, on puolestaan sijoitettu kaupungin keskustaan ja aluekeskusten koulukeskuksiin, joihin on hyvät liikenneyhteydet. Lappeenrannassa on peruskoululaisia yhteensä noin 6 00. Vaihtoehtoja lähikouluille Kesämäen koulussa toimii englanninkielinen luokka, jolle haetaan perusopetukseen ilmoittautumisen yhteydessä. Tämän lisäksi englanninkieliselle luokalle voidaan myöhemmin rehtorin harkinnan mukaan ottaa Lappeenrannan kaupunkiin muuttavia oppilaita. Kesämäen koulun englanninkielisellä luokalla opiskelleet oppilaat jatkavat opiskelua 7. luokalla Kesämäenrinteen koulussa. | U U D E N A S U K K A A N O PA S Lukiokoulutuksen vaihtoehdot Lappeenrannassa on seitsemän lukiota: Kimpisen lukio, Lappeenrannan Lyseon lukio, Lauritsalan lukio, Joutsenon lukio, Itä-Suomen koulun lukio, IB-lukio ja Steinerkoulun lukio. Lauritsalan lukion yhteydessä toimii aikuislinja, jolla voi suorittaa lukion koko oppimäärän tai lukiokursseja eri oppiaineissa. International Baccalaureate (IB) -tutkinnon voi suorittaa Lappeenrannan Lyseon lukion yhteydessä toimivassa Etelä-Karjalan IB-lukiossa. IB-lukion opetuskieli on englanti ja jatko-opintoihin haettaessa tutkinto rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon. Kimpisen lukiossa opiskelija voi valita liikunta- tai ilmaisutaitopainotteisen opetuksen. Lappeenrannan Steinerkoulu on 1-vuotinen perus- ja lukiokoulutusta antava yhtenäiskoulu, johon kuuluu ylioppilaaksi valmistava abiturienttiluokka. Steinerkoulun lukioluokille voi hakea muistakin kouluista peruskoulun 9. luokan jälkeen. Peltolan koulun vuonna 2009 valmistuneessa peruskorjauksessa onnistuttiin yhdistämään nykyaikaisen koulunkäynnin vaatimukset ja historialliset arvot. Itä-Suomen suomalaisvenäläisessa koulussa opitaan venäjää Itä-Suomen koulu - ISK - on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu. Koulu toimii kolmella paikkakunnalla: Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Itä-Suomen koulun erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää valmiuksia yrittäjyyteen. Itä-Suomen kouluun haetaan opiskelemaan esiopetukseen tai ensimmäiselle luokalle. Lappeenrannassa on mahdollisuus siirtyä Itä-Suomen kouluun myös neljännelle luokalle. HYVÄ TIETÄÄ • Ensimmäisenä vieraana kielenä lappeenrannan peruskouluissa opiskellaan englantia 3. vuosiluokalta lähtien. • Monikulttuurisille oppilaille järjestetään oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään viisi oppilasta. • lukion metsäklusterilinjalle haetaan lukion 1. vuoden keväällä. Opetusta annetaan omassa lukiossa, kesäkursseilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja käytännön työharjoittelussa metsäteollisuusyrityksissä. • lähes kaikissa kouluissa toimii vanhempainyhdistys. LISÄTIETOJA OPETUKSESTA JA KOULUTUKSESTA ESIOPETUS: www.lappeenranta.fi -> Palvelut-> Koulutus ja opiskelu ->Esiopetus PErUSOPETUS: www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu ->Perusopetus lUKIOKOUlUTUS: www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu -> Lukiokoulutus IlTAPäIväTOIMINTA: www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu -> Iltapäivätoiminta YKSITYISET KOUlUT: www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu -> Yksityiset koulut TAITEEN PERUSOPETUS: www.lappeenranta.fi ->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu -> Taiteen perusopetus U U D E N A S U K K A A N O PA S | 3 ib-lukion ja armeijan jälkeen Englantiin opiskelemaan TOUKOKUUSSA 010 IB-LUKIOSTA VALMISTUNUT ViLLE VäRE HALLITSEE ENGLANTIA SIINÄ MISSÄ SUOMEAKIN. LUKEMAAN JA KIRJOITTAMAAN HÄN OPPI ENSIN ENGLANNIKSI SURABAYAN KANSAINVÄLISESSÄ KOULUSSA INDONESIASSA. VILLE OSAA MYÖS BAHASA INDONESIAA. – Asuimme isän töiden takia vuoroin Indonesiassa ja vuoroin Suomessa. Kun olin 14-vuotias, muutimme isän synnyinseudulle Kouvolan Myllykoskelle, Rautakorven kylään, joten minulla on Suomen peruskoulun päättötodistus, Ville kertoo. – Peruskoulun jälkeen halusin opiskella englanniksi ja lähin IB-lukio sijaitsi Lappeenrannassa. – Tosin Lahti ei olisi ollut paljon kauempana, mutta Lappeenrantaan oli mukavampi muuttaa, koska isovanhempani ja isoisoäitini asuvat täällä. Toukokuussa 010 IB-lukiosta valmistunut nuori mies on valintaansa tyytyväinen. – Sain keskittyä opinnoissani juuri siihen, mikä minua kiinnostaa, ja opettajat pystyivät tukemaan oppimistani ja tavoitteitani hyvin. – Tavoitteeni ovat jo useita vuosia olleet selvillä: haluaisin opiskella psykiatriksi. Lukiossa keskityin matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan eli juuri niihin aineisiin, joista minulle on eniten hyötyä jatko-opinnoissa. Armeijan jälkeen aloitan opinnot Englannissa. Ville ei usko, että IB-lukio olisi kansallista lukiota vaikeampi. – Itse asiassa IB-lukio on helpompi, koska oppiaineita on vähemmän kuin kansallisessa lukiossa. Esimerkiksi luonnontieteissä on järkevämpää opetella erikoissanasto suoraan englanniksi. Suomeenhan termit on joka tapauksessa käännetty englannista tai latinasta, Ville perustelee. Hänen mielestään ei haittaa, vaikka ei vielä IB- lukiota aloittaessaan tietäisi, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. – IB-lukio antaa samalla tavalla lisää miettimisaikaa kuin kansallinen lukiokin, mutta IB-lukio kannattaa valita, jos vähänkin on mielessä, että haluaisi opiskella ulkomailla tai englanninkielisessä koulutuksessa. Villen harrastuksia ovat kirjallisuus ja politiikka. – IB-lukion suomen ja englannin opinnoissa pääpaino onkin juuri kirjallisuudessa eikä niinkään kieliopissa. Luen mielelläni vanhoja klassikoita sekä englanniksi että suomeksi. Politiikka on minusta mielenkiintoista ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa monenlaisiin asioihin. – Todennäköisesti työskentelen tulevaisuudessa ulkomailla. Lukioaikojeni Lappeenrannasta jään kaipaamaan upeita järvimaisemia ja luonnonläheisyyttä sekä mukavia ihmisiä. KASVATUS- JA OPETUSTOIMI lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi huolehtii esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä. LaPPEEnRannan KauPunGin KaSVatuS- Ja oPEtuStoiMi Hallintotoimiston aukioloaika: ma - pe klo 9.00 - 12.00 ja 13.00 - 15.00 Brahenkatu 5 A, 53100 lAPPEENrANTA (Hallintotoimisto muuttaa vuoden 2012 aikana osoitteeseen Pohjolankatu 23. Tarkista osoite ennen asiointia.) Puh. 05 616 2370 Asiointiosoite sähköpostilla: kasvatusjaopetus.kirjaamo@ lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Koulutus ja opiskelu 4 | U U D E N A S U K K A A N O PA S MATKAILU Suomen suurin Hiekkalinna yllättää joka kesä satumaisella hahmollaan. Sisäänpääsy Hiekkalinnalle on maksuton. HYVÄ TIETÄÄ • lappeenrannan linnoitus eli vanha lappeenranta on tutustumisen arvoinen kokonaisuus. Museot ja useimmat linnoituksen puodeista, ateljeista ja kahviloista ovat auki ympäri vuoden. LAPPEENRANNAN PÄIVÄKODEISSA JA PERUSKOULUISSA KÄY KUHINA, KUN NIISSÄ SYKSYISIN SUUNNITELLAAN SEURAAVAN • lappeenrannan kesäelämän keskus ja kaupunkilaisten olohuone on satama vilkkaine toreineen, tapahtumineen, laivaravintoloineen ja risteilyineen. KESÄN HIEKKALINNAA. VAIKKA HIEKKALINNAN VARSINAISENA ARKKITEHTINA TOIMII HIEKANVEISTÄJÄ KiMMo FRoSti, ON LASTEN PANOS SUUNNITTELUSSA Voit tehdä kesäisen kaupunkikierroksen maakaasukäyttöisellä katujunalla. MERKITTÄVÄ. Pohjoismaiden suurin hiekkalinna nousee Linnoituksen niemeen kesäisin Lastenkulttuurikeskus Metkun, Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n ja Frostiart Oy:n arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatusprojekti kokoaa vuosittain lapsia ja nuoria mukaan suunnittelemaan Hiekkalinnaa. Lasten toiveet ja ideat ohjaavat Hiekkalinnan muodon ja sisällön valmistelua, ja heidän piirustuksistaan ja pienoismalleistaan kootaan erikoisnäyttely Hiekkalinnan yhteyteen. Arvostetut hiekanveistäjät loihtivat tuoreista ideoista ja kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa satumaisen monumentin Saimaan rannalle, historiallisen Linnoituksen tuntumaan kesäkuukausien ajaksi. Hiekkalinna on jo vienyt meidät viidakkoon, avaruuteen, merirosvojen ja prinsessojen pariin, tieteen saavutusten ja nähtävyyksien äärelle, keskelle kivikautta dinosaurusten valtakuntaan sekä sirkukseen. Vierellä sijaitseva lasten leikkimökkikylä Williranta on suunniteltu ja rakennettu viimeistellysti kuin aikuisten asuntomessut, upeita viheralueita ja kukkaistutuksia myöten. Pääaukion ympärille rakentuvassa Willirannassa on kesän aikana luvassa paljon erilaista, lapsille tarkoitettua ohjelmaa. Lappeenrannan maakaasukäyttöinen katujuna lähtee tunneittain Hiekkalinnalta. Katujunan kyydissä voit kuunnella selostusta suomen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, venäjäksi, saksaksi tai ranskaksi. Joka vuosi jännittävästi uudistuvalla Hiekkalinnalla viihtyvät kaikki vauvasta vaariin. Lappeenrantalaisille itselleen Hiekkalinna on hassunhauska kotikenttäetu ja ylpeyden aihe. Muistathan viedä sukulaisesi ja kaikki kesävieraasi iästä ja kotimaasta riippumatta Hiekkalinnalla käymään. Piipahda etukäteen sivustolla hiekkalinna.lappeenranta.fi • Saimaa on tunnettu puhtaudestaan ja kalatarjonnastaan ja se ulottuu aivan lappeenrannan kaupungin keskustan tuntumaan. • lappeenrannan vierassatama on valittu Suomen sisävesien parhaaksi. • lappeenrannassa on kaksi golfkenttää: Suomen kauneimmaksi kehuttu 18-reikäinen Etelä-Saimaa golf -kenttä sijaitsee Tuosassa, Saimaan ja historiallisesti merkittävien Salpalinja-rakennelmien äärellä. Keskustassa sijaitsevalla Kahilanniemen 9-reikäisellä kentällä on uusi vesirange. • lappeenrannan Kauppatori on tuoreiden sesonkituotteiden ostospaikka ja kesälomalaisten kohtauspaikka. Torireissu ja käynti kauppahallissa ovat elämyksiä ympäri vuoden. • lappeenranta on Suomen 2. suosituin kaupunkikohde ulkomaalaisten vierailijoiden keskuudessa. U U D E N A S U K K A A N O PA S | 5 Nykyään Tuusulassa asuvalla Päiviö Pyysalolla on säilynyt elävä kontakti synnyinkaupunkiinsa, koska hän viettää kesiään 10 kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta sijaitsevalla mökillään. Helmiä L Saimaa ja Saimaan kanava Eksoottista Saimaan kanavaa pitkin risteilet lappeenrannasta viipurin eli Saimaalta Suomenlahdelle. viipurin suositut risteilyt ovat viisumivapaita. Jos haluat viettää aivan erityisen kesäpäivän Saimaalla, lähde parin tunnin risteilylle vaikka lounasaikaan tai nauti herkullinen illallinen upeita saaristomaisemia ihaillen. Saimaan kanavan historiaan pääset tutustumaan kesäisin Saimaan kanavan museossa. Sekä satamatorin että kauppatorin kahvikojuissa myydään paikallisia herkkuja: vetyä ja atomia. Kaupunginlahdelta on vain kävelymatka kaupunkilaisten yhteiselle Myllysaaren virkistysalueelle. Kannattaa poiketa myös lappeenrantalaisten omalla höyrylaivalla, alkuperäiseen asuunsa entisöidyllä, satamaan ankkuroidulla Suvi-Saimaalla. Upea TUOSA lumoaa ja haastaa ”VOIHAN RÄHMÄ, MITEN NUIN PIENI MIES VOI LYÖDÄ NUIN PITKÄLLE!” TV-tuottaja Päiviö Pyysalo hurahti golfiin jo 1980-luvun puolivälissä. – Vanhat ystäväni Spede Pasanen ja Ere Kokkonen puhuivat moneen kertaan posket hehkuen golfin kiehtovuudesta. Kun sitten lankesin houkutukseen, huomasin herrojen olleen täysin oikeassa. Kehityin varsin nopeasti, ja Spede jaksoi hämmästellä, että kuinka nuin pieni mies voi lyödä nuin pitkälle. Päiviö Pyysalon mielestä Lappeenrannan Tuosan kenttä on yksi Suomen ehdottomasti kauneimmista golfkentistä ja kesäisin listaykkönen, mutta varsin haastava. Aloittelijoille hän suositteleekin helpompaa Kahilanniemen kaupunkikenttää. – Saimaa ja nimenomaan se, että kaikilta väyliltä näkyy Saimaa, tekee 6 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Tuosasta esteettisesti lumoavan. Saimaa tuo peliin oman pikantin vaikeutensakin, koska useammalla väylällä on vettä ylitettävänä. Suosikkini on väylä 10, jossa vesi pitää ylittää kahdesti, Pyysalo kuvailee. Nykyään Tuusulassa asuva Päiviö Pyysalo syntyi Lappeenrannan Linnoituksessa sijainneessa synnytyslaitoksessa vuonna 1946 ja asui armeijaikään asti Meijerin talossa kaupunginlahden rannalla. Elävä kontakti synnyinkaupunkiin on säilynyt, koska Pyysalojen pariskunta viettää kesiään noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevalla kesämökillään Taipalsaarella. – Suosittelen golfia kaikille liikunnasta kiinnostuneille ja lupaan, että saatte uusia, hienoja elämyksiä, mukavia ystäviä ja rutkasti liikuntaa. Golfin ansiosta tapasin aikanaan Sean Conneryn eli James Bondin. Mukava mies ja tasoitus on 7, Pyysalo nauraa. Myös talvinen Saimaa tarjoaa eksoottisia elämyksiä. Kokeilehan vaikka lumikenkäilyä. Hiihtoretki Saimaan lumisilla lakeuksilla voi alkaa jo kaupunginlahdelta. Jos olosuhteet ovat suosiolliset, kaupunginlahdella voi myös luistella. Satamassa sijaitsee Suomen vanhin kylpylä. Lappeenrannasta MATKAIlUNEUvONTA lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy, Matkailuneuvonta Kauppakatu 40 D, Maakuntagalleria, 1 krs, puh. 05 667 788 www.lsyp.fi www.goSaimaa.com [email protected] lisää tietoa lappeenrannan seudun ja koko Etelä-Karjalan matkailusta: Linnoitus lappeenrannan linnoitus on kiehtova matkailukohde. Etelä-Karjalan taidemuseon ja Etelä-Karjalan museon upeiden kesänäyttelyiden aiheet ovat vuodesta toiseen olleet kansansuosiossa. linnoitus on monien tapahtumien, kuten linnoituksen Yön ja Joulumarkkinoiden, areena. Taidekäsityöläisten puodeista voit tehdä upeita löytöjä ja hankkia ainutlaatuisia lahjoja. Ympäri vuoden auki olevassa Kahvila Majurskassa tarjoillaan herkullisia torttuja. Muista maistaa myös virkistäviä ”lotan lupaus” tai ”vänrikin viettelys” - limonadijuomia. DONNA-KORUT NÄHTIIN ETELÄ-KARJALAN KIVENHENK I-NÄYTTELYSSÄ 011. Ylämaan spektroliitti Ylämaan kaunis jalokivi spektroliitti on Suomen kansallisjalokivi ja Etelä-Karjalan maakuntakivi. Se on liki parituhatta miljoonaa vuotta sitten maankuoressa kiteytynyttä maasälpää, labradoriittia. Ylämaan spektroliitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat, ja ne vaihtelevat rajattomasti sateenkaaren väreissä. Ylämaan jalokivikierroksella sekä Jalokivikylässä ja -museossa on mahdollisuus kokea spektroliitin lumous ja pääset louhimaan oman onnenkivesi. Samalla näet kiviseppien pajoissa kuinka kivi taipuu taitavissa käsissä koruiksi ja esineiksi. Jokakesäisillä jalokivimessuilla kesä-heinäkuun vaihteessa voit tutustua vielä syvällisemminkin jalokivien maailmaan. KIRSTI DOUKAS, DONNA, KALEVALA KORU. KUVA: TEEMU TÖYRYLÄ. Rauha-Tiurun matkailualue ja Myllymäki Joutsenossa rauha-Tiurun matkailualue on viihdekylpylöineen yksi Pohjoismaiden upeimmista matkailukeskuksista. Saimaan rannalla sijaitseva alue tarjoaa luonnon läheisyyttä sekä monipuolisia palveluja. Alueella sijaitsee vuoden 2012 loma-asuntomessualue. Talviurheilijan ykköspaikka EteläKarjalassa on Myllymäki, Joutsenon keskustasta kuuden kilometrin päässä sijaitseva laskettelu- ja maastohiihtokeskus. rinteitä on viisi ja Myllymäen ympäristössä risteilee useita kilometrejä hiihtolatua. Jos et omista omia talviurheiluvälineitä, voit vuokrata välineet paikan päältä. Myllymäessä koko perhe viettää ikimuistoisen talvipäivän. U U D E N A S U K K A A N O PA S | 7 LIIKUNTA Kaupunkilaisten yhteinen virkistysalue Myllysaaressa KAUPUNGINLAHDEN LÄHEISYYDESSÄ, AINONKADUN VARRELLA SIJAITSEE KAUPUNKILAISTEN YHTEINEN VIRKISTYSALUE MYLLYSAARI, JOSSA KOKO PERHE VIIHTYY. Kesäisin aamusta iltamyöhälle täyttyvät uimarannat kertovat yleisestä tyytyväisyydestä alueeseen ja sen kehittämiseen. Kehittämistyötä on tehty Euroopan aluekehitysrahaston ja kaupungin rahoituksella vuosina 009 – 011. Myllysaaressa on uimalaitoksen lisäksi kolme uimarantaa, jotka soveltuvat hyvin pienimmillekin lapsille. Alueella sijaitsee muun muassa kioski, kelkkaliukumäki, katukoripallokenttä, viisi Beach Volley -kenttää, parkour-rata ja lasten leikkipuisto. Isolla nurmialueella voi pelata pallopelejä ja alueelle asennetaan kesän ajaksi kuntoiluvälineet. Soutamista ja melontaa on mahdollista harrastaa itärannalla sijaitsevassa Lappeenrannan Soutajat ry:n ja Saimaan Latu ry:n soutu- ja melontakeskuksessa. Myllysaari on niin lähellä keskikaupunkia, että sinne on helppo poiketa jalkaisin tai pyörällä. Kauempaa tulevia varten on 100 autolle mitoitettu parkkipaikka lahdenpohjukassa. Pyöräilijöille ja skootteristeille löytyy omaa parkkitilaa. Niemeen johtavia kevyen liikenteen raitteja pääsee hyvin kulkemaan myös pyörätuolilla ja liikuntaesteisiä uimareita varten on rakennettu esteetön kulkuyhteys rannalta veteen. Alun perin Myllysaari on ollut nimensä mukaisesti saari, joka on liitetty Kimpisenniemeen vesialuetta täyttämällä. Myllysaaressa saunotaan ja uidaan ympäri vuoden Myllysaaren kärjessä sijaitsee kuuluisa Myllysaaren rantasauna, joka lämpiää arki-iltoina maanantaita lukuun ottamatta. Joka toinen päivä on miesten ja joka toinen päivä naisten saunavuoro. Saunomaan pääsee joko kertalipulla tai sarjakortilla. Rantasaunan yhteydessä on avanto. Myllysaaren toinen avanto on uimalan kohdalla. Lämpimiä pukutiloja pääsee käyttämään, jos teettää itselleen avaimen. Myllysaaren saunavuorot ja hinnasto löytyvät www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Liikunta ja ulkoilu->Saunat ja uimarannat-> Myllysaaren rantasauna. Leikkiä ja temmellystä Lasten liikuntamaassa K UN LASTEN LIIKUNTAMAA ALOITTI TOIMINTANSA JOUTSENOHALLISSA MAALISKUUSSA 009, SEN SUOSIO SUORASTAAN MYKISTI JÄRJESTÄJÄT. ENSIMMÄISESSÄ LIIKUNTAMAASSA OLI LÄHES 500 KÄVIJÄÄ, MUTTA TOIMINNAN TASAANNUTTUA OSALLISTUJIA ON OLLUT KESKIMÄÄRIN NOIN 60 YHTÄ SUNNUNTAITA KOHDEN. 8 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Koska suosio oli odotettua suurempaa, avattiin saman vuoden isäinpäivänä toinen liikuntamaa Kourulan palloiluhalliin – ja iloisia leikkijöitä riittää. Nyt Lappeenrannan kaksi liikuntamaata toimivat vuorotellen joka toinen sunnuntai. Aukioloaika on molemmissa klo 10–13. Lasten liikuntamaan toiminnan ideana on perheiden yhteinen liikunta, jossa ei tarvitse suorittaa tai kilpailla. Iältään 1–1-vuotiaiden lasten liikunnalliseen leikkiin ja temmellykseen on monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarjolla on erilaisia välineitä, joiden kanssa lapset pääsevät toteuttamaan luonnollista liikkumisen tarvettaan, ilman ohjausta ja suorituspaineita. Toiminta on valvottua, mutta tästä huolimatta lapsi tarvitsee mukaansa oman aikuisen. Näin hauskanpito on mahdollisimman turvallista. Lasten liikuntamaahan on rakennettu erilaisia liikuntapisteitä, joissa oma huoltaja – vanhemmat tai vaikkapa kummi tai isovanhemmat – toimivat lapsensa avustajana sekä pelikaverina. Lappeenrannan liikuntatoimi vastaa liikuntamaan välineistä ja liikuntatilasta, paikalliset urheiluseurat ja yhdistykset huolehtivat valvonnasta ja käytännön järjestelyistä. Liikuntatoimi ja yhdistykset luovat näin yhteistyössä keskenään monipuoliset puitteet liikunnan harrastamiselle. Tervetuloa mukaan vauhtiin ja iloiseen toimintaan! HYVÄ TIETÄÄ • lappeenrannassa on yli 120 urheilu- ja liikuntaseuraa. • liikuntatoimien ohjauspalveluyksikkö järjestää lappeenrantalaisille ohjattua liikuntatoimintaa ympäri vuoden. Kohderyhmänä ovat lapset, erityisryhmät, seniorit sekä työssä käyvät aikuiset. Ohjaajat ovat kokeneita fysioterapeutteja, liikunnanohjaajia ja uinninvalvojia. • lapsiperheitä ilahduttavat hyvin hoidetut leikkikentät, lasten liikennekaupunki sekä lasten liikuntamaatoiminta Joutsenohallissa ja Kourulan palloiluhallissa. KUVA: EMMI VINBERG Liikunta pitää kaupungin vireänä HIIHTOA, JÄÄKIEKKOA, RETKEILYÄ, KORIPALLOA, PESÄPALLOA, SALIBANDYÄ, GOLFIA, AVANTOUINTIA, JUMPPAA, KARATEA… LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSISTA EI KAUPUNGISSA TULE PULA! NIITÄ TARJOAVAT KAUPUNKI, YLI 100 LIIKUNTA- voi viedä lautailemaan mäkeen ja itse lähteä hiihtelemään rauhaisaan maisemaan. Penkkiurheilun ystäviä hemmotellaan erilaisilla urheilutapahtumilla ympäri vuoden. Lappeenrannassa on 10 SM-tason joukkuetta, ja kansallisen tason kisoja järjestetään monissa eri lajeissa. JA URHEILUSEURAA JA MONET LIIKUNTA-ALAN YRITYKSET. Lappeenrannassa on toiseksi eniten kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja Suomen suurista kaupungeista. Kuntoaan pääsee kohottamaan koko kaupungin alueella maaseutualueet mukaan lukien. Liikkua voi niin pallokentillä, koulujen liikuntasaleissa, palloiluhalleissa, uimahalleissa, urheilukeskuksissa, kuntopoluilla kuin uimarannoillakin. Lappeenrannassa on erinomaiset hiihto- ja luistelumahdollisuudet. Hiihtämään pääsee monilla hoidetuilla laduilla kaupunkialueella. Luistella voi kymmenillä kentillä ja kaukaloissa eri puolilla kaupunkia. Kisapuiston jäähalli ja tekojäärata keräävät urheilijoita ja yleisöä talvikuukausina sankoin joukoin. Kesällä uimarannat kutsuvat pulahtamaan virkistävään veteen. Kesäaikaan kannattaa lähteä myös metsään retkeilemään tai kaivaa vaikkapa pesäpallovälineet kaapista. Erityistä kehua käyttäjiltä saavat hyvät luontopolut ja ulkoilureitit laavuineen. Laskettelukeskus Myllymäki kutsuu laskettelemaan ja lumilautailemaan. Laskettelukeskusta kiertävät myös hyvät hiihtoladut, joten nuorison LIIKUNTA- JA ULKOILUPAIKKOJA lAPPEENrANNAN UIMAHAllI JA UrHEIlUTAlO Pohjolankatu 29 puh. 05 616 3020 lAUrITSAlAN UIMAHAllI luukkaankatu 51 puh. 05 616 4777 lAPPEENrANNAN JääHAllI Kisakatu Kisapuisto puh. 040 595 2078 KIMPISEN UrHEIlUKESKUS Kimpinen puh. 0400 752 978 lAUrITSAlAN UrHEIlUKESKUS Kuntokatu puh. 040 760 6142 MYllYMäEN lASKETTElUKESKUS (Joutseno) Myllymäentie 83 puh. 05 413 3733 JOUTSENON UrHEIlUKESKUS Penttiläntie 17 puh. 0400 756 058 JOUTSENOHAllI Penttiläntie 17 puh. 040 182 7472 liikuntapaikoista ja -seuroista saa tietoa kaupungin liikuntatoimesta, Pormestarinkatu 10 B, 53100 lappeenranta ja www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Liikunta ja ulkoilu • lappeenrannassa on useita hyviä retkeilyreittejä ja -polkuja, joiden varrella on monia laavuja. Kokeile vaikkapa helppokulkuista reittiä Hinkanrannasta Joutsenoon (7km), keskivaativaa Katralammen kierrosta (14km) tai kulje Joutsenosta Saimaan kanavalle (15km). • Karhusaaren laavulle pääsee kesällä meloen ja talvella kaupunginlahdelta jäätä pitkin hiihtäen, luistellen tai kävellen. • Saimaan kanavan varteen voi lähteä patikoimaan tai pyöräilemään. Kanavan varrella on myös hauska kapulalossi. Pyöräilijöille on suunniteltu myös Saimaan ympäripyöräilyreitti. • lintuharrastaja suuntaa askeleensa Haapajärvelle tai Konnunsuolle. • Mikonsaaressa voi käydä kivalla kesäretkellä: ensin patikoida puhtaassa ulkoilmassa, pulahtaa Saimaaseen ja paistaa makkarat laavulla. • latu- ja vaellusreittikartat saat tulostettua kaupungin kotisivuilta, liikuntapaikkakartan ja muut liikuntapalveluesitteet saat liikuntatoimesta. • vuodesta 2010 on lappeenrannan Maakuntakirjastosta voinut lainata erilaisia liikuntavälineitä kirjastokortilla. LISÄTIETOJA: Kaikki Etelä-Karjalan luonto- ja retkeilykohteet löydät osoitteesta: www.ekarjala.fi/retkeily Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö: www.ekarjala.fi/virkistysaluesaatio Kartat laavuista, uimarannoista, kuntopoluista ja hiihtoladuista: www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Liikunta ja ulkoilu->Ulkoliikuntapaikat U U D E N A S U K K A A N O PA S | 9 KULTTUURI LAPPEENRANTA ON KOKO ETELÄKARJALAN MAAKUNNAN KULTTUURIELÄMÄN KESKUS. LAPPEENRANNASSA TOIMII KAUPUNGINTEATTERI, KAUPUNGINORKESTERI JA USEITA MUSEOITA. SÄÄNNÖLLISTÄ NÄYTTELYTOIMINTAA ON LISÄKSI GALLERIA PIHATOSSA JA KAAKKOIS-SUOMEN VALOKUVAKESKUKSESSA. KYMMENET KULTTUURIALAN YHDISTYKSET JA SEURAT TARJOAVAT HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA JA OHJELMAA KAIKENIKÄISILLE KAUPUNKILAISILLE. Lappeenranta Kulttuurikaupunki Teatteria kaikenikäisille ympäri vuoden Lappeenrannan kaupunginteatteri tunnetaan monipuolisesta ohjelmistostaan, joka tavoittaa eri-ikäiset katsojat. Näytäntökauden aikana kaupunginteatterin Jukola-salissa ja Veeran kammarissa esitetään draamaa, klassikoita sekä musiikkinäytelmiä. Omia ensi-iltoja on vuosittain runsaasti. Niiden lisäksi kaupunginteatterin näyttämöllä järjestetään laadukkaita vierailuesityksiä moneen makuun. Lappeenrannan kaupunginteatteri vastaa myös Linnoituksen kesäteatterin toiminnasta. Linnoituksen kesäteatterissa katettu 540-paikkainen katsomo Lappeenrannan kaupungin ylläpitämän Linnoituksen kesäteatteri sijaitsee nimensä mukaisesti kauniilla Linnoituksen mäellä, keskellä kesäistä Lappeenrantaa, sataman sykkeen välittömässä läheisyydessä. Se rakennettiin vuonna 1949 kaupungin 300-vuotisjuhlan kunniaksi. 30 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Kesäteatteri on muuttanut fyysistä olomuotoaan useastikin, muun muassa tulipalon seurauksena 1960-luvulla, jolloin näyttämö ja katsomo jouduttiin rakentamaan kokonaan uudestaan. Viimeisimmät muutostyöt valmistuivat kesällä 009, jolloin uusittiin näyttämö, rakennettiin katettu katsomo, yleisö-wc:t sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Monet eri teatteriryhmät ovat esiintyneet ja useat yhdistykset organisoineet esityksiä Linnoituksen kesäteatterissa. Vallien välillä on nähty niin kotimaisia klassikoita, komedioita kuin koko perheen näytelmiäkin. Lappeenrannan kaupunginteatteri on vastannut pääasiallisesti esitystoiminnasta vuodesta 009. Katettu 540-paikkainen katsomo, historiallista ympäristöä kunnioittava maisemointi ja ammattitaidolla tehdyt esitykset takaavat , että yleisö viihtyy. Viime vuosien ehdoton yleisömenestys on ollut lappeenrantalaisen kirjailijan Aimo Vuorisen hulvaton komediaklassikko VOTKATURISTIT. Riemukkaan nostalginen turistimatka itärajan taakse keräsi kesällä 009–010 yli 6 000 katsojaa Linnoituksen mäelle. Kesällä 011 Linnoituksen valleilla on raikunut suomalaisen komiikan kivijalka, Aleksis Kiven NUMMISUUTARIT. Nummisuutarit toi Lappeenrantaan kaksi uutta näyttelijäkasvoa: Nummisuutareiden Eskoksi Riku Niemisen, joka palkittiin Putoussarjassa vuoden 010 sketsihahmosta ”Munamies” ja Eskon isäksi Raimo Grönbergin, joka on pitkän teatteriuransa aikana tullut tutuksi mm. Taivaan tulet ja Pirunpelto -sarjoista. Ohjaaja sekä muu näyttelijäkaarti valloitti yleisönsä jo Votkaturisteissa. Lisätietoa kesäteatterin ohjelmistosta www.lappeenrannanteatteri.fi TAPAHTUMAHElMIä ISOIllE JA PIENIllE SÄÄNNÖLLISESTI TOISTUVAT TAI PERINTEISET TAPAHTUMAT MUODOSTAVAT TAPAHTUMIEN NAUHAN, JOSTA JOKAINEN KULTTUURIN YSTÄVÄ VOI POIMIA OMAN HELMENSÄ. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut ovat monen maailman oopperaeliittiin nousseen suomalaisen laulajan ponnahduslauta. Muun muassa Karita Mattila, Jorma Hynninen, Petri Salomaa ja Soile isokoski ovat voittaneet arvostetun kilpailun. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut järjestetään joka kolmas vuosi (kilpailuvuosi on esimerkiksi 013). www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->Laulukilpailut Valtakunnallisten laulukilpailujen välivuosina järjestetään Laulava Lappeenranta -tapahtuma. Se muodostuu erityylisistä laulukonserteista, joissa kuullaan myös viihteen huippunimiä. Kahden toistaan tukevan laulutapahtuman voimalla Lappeenrannasta on tulossa Laulun pääkaupunki. Linnoituksen Yö on jo käsite. Lappeenrantalaisin voimin toteutettavassa kulttuuritapahtumassa juhlitaan Lappeenrannan vuosipäivää historiallisessa Linnoituksessa. Yö järjestetään elokuun alussa. www.linnoituksenyo.fi Pitkin kaupunginlahden rantaa ja satamatorille levittäytyvä Sataman valot on muutamassa vuodessa kohonnut kesäkauden päätöstapahtumaksi. Tunnelmaa luovat elävät tulet ja tummuva ilta. Ulkoilmatapahtuman ohjelmisto on tarkoitettu koko perheelle. Joutsenon taidekesä on Kaakkois-Suomen laajin yhtenäinen kulttuurin ja taiteen eri alojen koulutustapahtuma, joka järjestetään Joutsenon Opistolla. www.joutsenonopisto.fi Ja kitara soi on kassisen kitaramusiikin tapahtuma, jossa akustisen kitaran rinnalla ovat soineet muun muassa huilut, harput ja harmonikka. Sähköistäkin kitaramusiikkia on kuultu, mutta heavya siellä ei soiteta. Tapahtuma järjestetään lokakuussa. Kesäkonsertit järjestetään Kauppatorilla, Satamatorilla ja Joutsenon torilla kesä-, heinä- ja elokuussa. Kesäkonsertit jatkavat Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnan 1800-luvun lopulla järjestämään puistokonserttiperinnettä. Konserteissa esiintyvät paikalliset kuorot ja yhtyeet. Lasten katumaalaustapahtuma järjestetään Satamatorilla kesäkonserttikauden avajaisten yhteydessä. 1970-luvulta lähtien lapset ovat saaneet jättää puumerkkinsä Lappeenrannan katukuvaan kerran kesässä. Tapahtuma järjestetään kesäkuun alussa. Kaupungin omat taidelaitokset järjestävät syyskuun lopussa taideviikon. Viikon aikana on muun muassa mahdollisuus tutustua kaupunginorkesterin ja teatterin kulissien takaiseen elämään sekä olla mukana museon ja kirjaston menossa. Myös kaupungin vanhuslaitokset saavat taideviikolla reilun annoksen kulttuuria. Vuosittain järjestettävä Etelä-Karjalan maakunnallinen Metkat-lastenkulttuuriviikko kokoaa laajasti lastenkulttuuria yhteen marraskuussa, Lasten oikeuksien päivän viikolla. Lastenkulttuuriviikon tapahtumatarjottimella on lukuisa määrä erilaisia esityksiä, konsertteja ja työpajoja. Lappeenrannassa Metkat-viikolla järjestetään lasten ja nuorten elokuvafestivaali Willikino. Lastenkulttuurikeskus Metku ylläpitää lasten ja nuorten kuorotoimintaa Lappeenrannassa. Metku järjestää vuosittain helmikuussa lasten ja nuorten kuorokonsertin. Laulaen lomalle -kuorokonserttiin kootaan kaikkien kuorojen esitykset ja useita satoja laulavia lapsia. Lisätietoja Lappeenrannan tapahtumista löytyy osoitteesta www.lappeenranta.fi/tapahtumakalenteri. Kulttuurikesä huipentuu Balettigaalaan Lappeenrannan kulttuurikesä huipentuu elokuun lopulla järjestettävään kaksipäiväiseen balettigaalaan, joka aloittaa samalla kulttuurin syyskauden. Balettigaala tuo Lappeenrantaan suomalaisten tähtiesiintyjien rinnalle kansainvälisiä huippuja. Ohjelmistoon sisältyy klassista balettia ja modernia tanssia, uutta ja vanhaa, elämyksellistä ja yllätyksellistä. Kun ensimmäinen Balettigaala järjestettiin kesällä 010, vastaanotto oli haltioitunut ja arvostelut ylistäviä. Lappeenranta on perinteisesti balettikaupunki: tunnustusta saanut Balettikoulu–Tanssiopisto Sonja Tammela on tarjonnut lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille tilaisuuden balettiharrastukseen vuodesta 1969 alkaen. Myös aikuisbalettia voi harrastaa. Lappeenrannan Balettigaalan toteuttaa NordicDance Makers yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa. Kesän ohjelmiston löydät osoitteesta www.lappeenranta.fi/balettigaala Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut järjestetään joka kolmas vuosi. U U D E N A S U K K A A N O PA S | 31 Konserttimusiikkia Lappeenrannan kaupunginorkesteri on yli 100-vuotias ammattisinfoniaorkesteri, joka konsertoi säännöllisesti kotikaupunkinsa lisäksi Saimaan alueella, kotimaassa ja ulkomailla. Orkesteri konsertoi eri kokoonpanoin kamariorkesterista aina neljäkymmentä muusikkoa käsittävään Saimaa Sinfoniettaan. Pääkonserttipaikkoina Lappeenrannassa ovat kaupungintalon yhteydessä oleva Lappeenranta-sali, Lappeen Marian kirkko ja musiikkiopiston Helkiö-sali. Orkesterin ohjelmisto on monipuolinen, klassisesta viihteeseen, ja eri yhteistyökuvioin on voitu ottaa suuriakin haasteita vastaan. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on erityisesti tullut tunnetuksi kaikkialla Suomessa Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen televisioidun finaalin yhteydessä. Kaupunginorkesterin ohjelma: www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Kulttuuri->kaupunginorkesteri Toimisto: Valtakatu 58, puh. 05 616 2361 klassisesta viihteeseen LIPUNMYYNTI: Kaupunginteatterin lippukassa, Valtakatu 56, avoinna ti–la klo 11–17, puh. 05 616 2290 Löytäisitkö itsesi MuSEoSta? M USEON TUNNUSLAUSE ”LÖYDÄ ITSESI MUSEOSTA” KEHOTTAA TEKEMÄÄN ENNAKKOLUULOTTOMAN RETKEN HISTORIAN, TAITEEN JA KULTTUURIN PARIIN JA HEITTÄYTYMÄÄN HETKEEN. Lappeenrannan vanhimmassa kaupunginosassa, idyllisessä Linnoituksessa, sijaitsee kolme kaupungin museota: Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo. Museoiden näyttelyt esittelevät alueen kulttuurihistoriaa ja taidetta sekä vaihtuvia teemoja. Lisäksi museorakennukset 3 | U U D E N A S U K K A A N O PA S jo sinänsä kertovat vanhan varuskuntakaupungin vaiheista. Läheisellä Kauppakadulla sijaitseva Wolkoffin talomuseo vie opastetulle matkalle menneisyyteen, venäläislähtöisen Wolkoffin suvun elämään. Wolkoffin talomuseossa, Etelä-Karjalan museossa ja Etelä-Karjalan taidemuseossa toimii myös museokauppa yksilöllisine valikoimineen. Näyttelyitä, opastettuja kierroksia, työpajoja, luentoja ja teematapahtumia Lappeenrannan museot tarjoavat monipuolisia näyttely- ja kulttuuripalveluja eri-ikäisille asiakkailleen. Museoihin voi tutustua itsenäisesti näyttelyvieraana, lisäksi asiakkaille tarjotaan monenlaisia opastettuja kierroksia. Tarjolla on vuosittain työpajoja, luentoja ja muita teematapahtumia. Museon asiantuntijat palvelevat ja neuvovat valokuviin, esine- ja taidekokoelmiin, kulttuuriympäristöön ja museokasvatukseen liittyvissä asioissa kaikkia kaupunkilaisia. Museot julkaisevat erilaisia tutkimuksia ja tuottavat näyttelyitä Kaakkois-Suomen alueelle. Museotoimintaa kehitetään jatkuvasti myös asiakaspalautteen avulla. Tätä tukemaan on perustettu erityinen asiakasraati, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa pohtimaan ajankohtaisia asioita ja kehittämään toimintaa yhdessä museoammattilaisten kanssa. Ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantait Linnoituksen museoihin on ilmainen sisäänpääsy aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina talvikaudella (syys-toukokuu). Kaikki alle 16-vuotiaat Enemmän irti lukukokemuksesta kirjastossa HALUAISITKO SAADA LUKUKOKEMUKSESTASI ENEMMÄN IRTI? HALUAISITKO JAKAA SEN TOISTEN KANSSA? MISTÄ LÖYTÄISI HYVÄÄ LUETTAVAA? Jos vastasit edellä oleviin kysymyksiin myönteisesti, voisit liittyä kirjaston lukupiiriin. Paikalle voi tulla kuulollekin, jos ei halua kauheasti keskustella. Lukupiireissä valitaan yhdessä kirjat, jotka luetaan ja joista sitten keskustellaan. Lukupiirit kokoontuvat kerran kuussa syys- ja kevätkaudella. Lukupiirien vetäjinä toimivat kirjastonhoitajat. Kirjastossa toimii kolme lukupiiriä: pääkirjaston lukupiiri, Joutsenon lukupiiri ja nuorten lukupiiri. Kokoontumisajoista ilmoitetaan kirjaston ilmoitustaululla ja kotisivuilla tai ne voi tarkistaa kirjastosta. Kirjailijaniminä aikuisten piireissä ovat olleet mm. Leena Parkkinen, anna-Mari Marttinen, Paul auster, anne b. Ragde, ian McEwan, Katri Lipson, Joyce Carol oates, Lars Sund, Carlos Ruiz Zafon, Peter Franzen, tuomas Kyrö, Juha itkonen ja Elina Hirvonen. Syksyllä 010 lukupiirit tekivät ensimmäisen kerran retken Helsingin Kirjamessuille. Retki on tarkoitus tehdä muinakin vuosina. lapset ja nuoret pääsevät museoihin ilmaiseksi ympäri vuoden. LaStEn MuSEo: • Etelä-Karjalan museossa lasten perusnäyttely ja leikkilotja • Taidemuseossa vauvojen maalaus- ja musiikkityöpajat • Museomummon ja -vaarin tuokiot • Koululaisten kulttuuripolut ja opastukset • Lastenhoitotila ja lastenrattaat Kysy lisätietoja museon toimistosta, puh. 05 616 61 Voit tutustua toimintaamme myös netissä www.lappeenranta.fi/museot tai tykkää meistä facebookissa! Lukupiiriläisille ja muillekin lukijoille jaetaan lukuvinkkejä kirjaston Kirjaveräjä-blogissa (http:// lappeenrannankirjasto.blogspot.com/). Nuorten lukuvinkit löytyvät Riimusta (http://www.lappeenrannanriimu.blogspot.com/). Satuilemaan kirjastoon! Lappeenrannan kirjastoissa luetaan lapsille satuja viikoittain. Satutuokiot kestävät noin puoli tuntia ja ne on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille. Kirjastosta riippuen satutuokio saattaa olla joko aamupäivällä tai illalla. Satuja luetaan pääkirjastossa myös venäjän kielellä. Satutuokioiden ajankohdat selviävät kirjastosta tai kirjaston kotisivuilta. Kerran kuussa lapsille esitetään elokuvia. Koska elokuvaesityksiin on paljon tulijoita, kirjastot ottavat etukäteen paikkavarauksia. Esitysten ajankohdat tiedotetaan syys- ja kevätkausittain kirjastoissa ja kotisivuilla. Sukua tutkimaan? Haluaisitko tietää enemmän suvustasi ja esi-isistäsi? Sukututkimus on nykyään suosittu harrastus, joka saattaa edetä jopa kirjaksi asti. Aktiiviset suku- tutkimuksen harrastajat ovat perustaneet Lappeenrannan seudun sukututkimusyhdistyksen, joka opastaa ja jakaa tietoa. Myös kansalaisopisto järjestää vuosittain sukututkimuskursseja. Sukututkimus on helpointa aloittaa kirkkoherranvirastosta, josta voi pyytää 100 vuotta nuorempien henkilöiden tietoja. Seurakuntien palvelu on maksullista. Kun on tiedossa, mihin suuntaan sukututkimuksessa kannattaa edetä, maakunta-arkistot ja kirjastot tarjoavat oman alueensa seurakuntien kirkonkirjoja mikrofilmeillä asiakkaiden tutkittaviksi. Lappeenrannan maakuntakirjastoon on hankittu kaikki saatavilla olevat Etelä-Karjalan alueeseen liittyvät kirkonkirjat mikrofilmeinä. Kokoelmassa on myös sodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettujen seurakuntien kirkonkirjoja. Jos oman suvun juuret ovat muualla Suomessa, voi sen alueen kirkonkirjoja tilata Lappeenrantaan tutkittavaksi. Tilaukset hoidetaan kirjaston tietopalvelussa. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat maakuntakirjaston opintosalissa ja niille kannattaa varata aika etukäteen tietopalvelusta, puh. 05 616341. Kirjastossa on lisäksi saatavilla kaikki ilmestyneet sukututkimusoppaat ja useita valmiita sukututkimuksia. Kirjaston henkilökunta opastaa alkuun laitteiden käytössä, mutta varsinainen oppi ja opastus sukututkimuksen tekemiseen täytyy hankkia muualta. LaPPEEnRannan MaaKuntaKiRJaSto Valtakatu 47, puh. 05 616 341 Avoinna ma–pe klo 10–0, la 10–15, aattoina 10–17, lehtilukusali su 1–15. Tarkista kesäaukioloajat, lähikirjastojen aukioloajat ja kirjastoauton aikataulu kirjastosta! www.lappeenranta.fi/kirjasto www.facebook.com/Lappeenrannanmaakuntakirjasto U U D E N A S U K K A A N O PA S | 33 Taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden syventyä eri taiteenaloihin LAPPEENRANNASSA JÄRJESTETÄÄN ENSISIJAISESTI LAPSILLE JA NUORILLE KOULUOPETUKSEN ULKOPUOLISTA TAITEEN PERUSOPETUSTA. OPETUSTA TARJOAVAT ERI TAITEENALOJEN OPPILAITOKSET, JOITA VALTIO JA KAUPUNKI TUKEVAT TALOUDELLISESTI. OPINTOVAIHTOEHTOINA OVAT MUSIIKKI, KUVATAIDE, TANSSI, SIRKUSTAIDE, TEATTERITAIDE JA KÄSITYÖT. OPINNOISSA EDETÄÄN TAVOITTEELLISESTI TASOLTA TOISELLE. Kulttuuritoimenjohtaja Päivi Parviaisen mukaan taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti eri taiteenlajeihin oman kiinnostuksen mukaan ja antaa samalla oppilaalle val- miudet hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin. – Taideopetuksella on ratkaiseva merkitys luovuuden kehittymisessä. Se antaa myös mahdollisuuden löytää väylän luovaan ammattiin tulevaisuudessa, Parviainen sanoo. Taiteen perusopetus tarjoaa taidepolun ohella eväitä myös elämänpolulle. Parviaisen mielestä taide tukee lasten ja nuorten vahvuuksia, opettaa itseilmaisun keinoja ja taitoja sekä antaa myös valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. – Luovista harrastuksista saa runsaasti onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään. Juuri taiteen perusopetuksella on suuri merkitys siihen, miten lapset ja nuoret kokevat omat mahdollisuutensa ja löytävät vahvuutensa. Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy vain passiivisen vastaanottajan rooliin, Parviainen kuvailee. Taiteen perusopetusta antaviin kouluihin pääsee mukaan koulusta riippuen joko ilman virallista valintakoetta ilmoittautumisjärjestyksessä tai va- lintakokeen kautta. Oppilaat maksavat opinnoistaan lukukausimaksun. Taiteen perusopetus pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Lappeenrannassa opetusta on annettu jo vuodesta 1993 alkaen. lappeenrannassa taiteen perusopetusta antavat: Lappeenrannan musiikkiopisto www.lappeenrannanmusiikkiopisto.fi Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu http://koulut.etela-karjala.fi/lprkuvataidekoulu Taidekoulu Estradi www.estradi.org Tanssiopisto Sonja Tammela www.tost.fi Taito-käsityökoulu www.taitoetelakarjala.fi Taidekoulu Polku www.taidekoulupolku.fi Kaupungin kulttuuriavustukset L APPEENRANNAN KAUPUNGIN KULTTUURILAUTAKUNTA MYÖNTÄÄ AVUSTUKSIA LYHYTAIKAISIIN JA KOKO VUODEN KESTÄVIIN HANKKEISIIN KULTTUURITOIMINNAN EDISTÄMISEKSI JA TAITEELLISEN TYÖN TUKEMISEKSI. KAIKKI AVUSTUKSET OVAT HARKINNANVARAISIA. Avustettavilta kohteilta edellytetään tarkkaa hankekohtaista selvitystä ja omarahoitusosuutta. Kulttuuriavustuksilla tuetaan sekä ammattitaiteilijoita että harrastajia. Avustuksilla voidaan tukea myös erilaisten tapahtumien- ja tilaisuuksien järjestämistä. Hakuajat, säännöt ja lisätietoja avustuksista ja hakulomakkeet löytyvät kaupungin kotisivuilta: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri->Kulttuurin tukeminen->Avustukset 34 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Soittimia lainaksi soitinpankista Soitinpankin soittimia lainataan lappeenrantalaisille musiikin opiskelijoille ja harrastajille. Soitin luovutetaan käyttöön korvauksetta kulttuurilautakunnan vahvistamien sääntöjen ja ehtojen mukaisesti. Laina-aika on kerrallaan yksi vuosi, kuitenkin vain niin kauan kuin lainaajan kotipaikka on Lappeenranta. Seuraavat soittimet ovat lainattavissa: alttosaksofoni, fagotti ( kpl), käyrätorvi ( kpl), vetopasuuna, trumpetti ( kpl), tuuba, piano (3 kpl), 3kielinen kannel ja täydellinen rumpusarja. Hakuaika päättyy toukokuussa. Hakulomake on ladattavissa kotisivulta: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri-> Kulttuurin tukeminen->Avustukset Galleria Pihatto Lappeen vanhan Pappilan entisöidyssä kivinavetassa toimii Galleriatila. Näyttelyistä ei peritä sisäänpääsymaksua. Tarkempaa tietoa, näyttelyohjelma ja hakuohjeet löytyy sivulta: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri-> Galleria Pihatto Ulkolavat Soittolavat sijaitsevat keskustan kauppatorilla, satamatorilla ja Joutsenon torilla sekä Pusupuistossa. Tiloja haetaan ulkolavojen varauslomakkeella: www.lappeenranta.fi->Palvelut->Kulttuuri-> Kulttuurin tukeminen->Tilat Lappeenrannan kulttuuritoimisto Snellmaninkatu , 53100 Lappeenranta puh. 05 616 31 [email protected] Lisätietoja avustuksista antavat vs. kulttuurisihteeri Helena Hokkanen, helena.hokkanen@ lappeenranta.fi, puh. 040 736 0 ja toimistonhoitaja Hannu A Heikkinen, hannu.a.heikkinen@ lappeenranta.fi, puh. 040 747 083 LEMMIKKIELÄIMET HYVÄ TIETÄÄ • lappeenrannan kaupungin pieneläinklinikka: Pohjolankatu 14 Ajanvaraukset eläinlääkäreille (myös Taipalsaari) arkisin klo 8–9 puh. 0400 256 162, 0400 340 785 0400 258 758 (myös Ylämaa), vastaanottoavustaja 040 754 5659 • Joutsenon sivutoimipiste: Puusementintie 2 Ajanvaraus eläinlääkärille arkisin klo 8–9, puh. 040 742 9972. • Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys kiireellisille hätätapauksille virka-ajan ulkopuolella klo 16–08 ja viikonloppuisin sekä pyhinä. Tiedote päivystäjästä puh. 05 616 4376 Kunnaneläinlääkäri Sari Maijanen tutkii Taavi-kissaa pieneläinvastaanotolla. Vieressä avustaa Taavin omistaja Johanna Saarinen. Apua ja tukea lemmikkien terveysongelmiin PiEnELäinVaStaanotoLta KUN LEMMIKKISI SAIRASTUU TAI TARVITSEE VAIKKAPA ROKOTTEEN, VOIT OTTAA YHTEYTTÄ LAPPEENRANNAN POHJOLANKADULLA SIJAITSEVAAN KAUPUNGIN PIENELÄINVASTAANOTTOON. Pieneläinvastaanotolla avustajana työskentelevän Mari tamsin mukaan vastaanotto on pieneläinten, kuten kissojen ja koirien, yleistä terveydenhoitoa varten. – Täällä suoritetaan jonkin verran leikkauksia ja rokotetaan. Muita yleisiä toimenpiteitä ovat muun muassa korva- ja silmätulehdusten, ihottumien ja sisätautien hoito. Aika laidasta laitaan siis, Tams kertoo. Kunnaneläinlääkärit vastaanottavat lemmikkejä pieneläinvastaanotolla. Hoitoajat varataan soittamalla suoraan eläinlääkärille ajanvarausaikaan. Vastaanoton puhelinnumerossa puolestaan lemmikkien omistajia neuvotaan esimerkiksi rokotuksissa. – Jos kuitenkin virka-aikana ajanvarausajan ulkopuolella, vaikkapa keskellä päivää, eläin tarvitsee välitöntä hoitoa, omistaja voi ottaa yhteyttä eläinlääkäreihin. He eivät voi toimenpiteiden vuoksi tietenkään päivystää puhelimen ääressä, joten jos eläinlääkäriä ei saa kiinni, kannattaa jättää viesti. Viestissä on hyvä kertoa, mikä lemmikkiä vaivaa, ja jättää samalla soittopyyntö, Tams selvittää. Arki-iltapäiväisin klo 15–16 on mahdollista tulla ilman ajanvarausta avovastaanotolle, jossa suoritetaan vain pieniä toimenpiteitä, kuten rokotuksia. Avovastaanotolle kuulumattomat tapaukset ohjataan hoidontarpeen mukaan joko ajanvarauksen kautta seuraavalle päivälle tai päivystykseen. Lappeenrannan, Taipalsaaren, Lemin, Luumäen ja Savitaipaleen seudulla toimii ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Se koskee pieneläinten lisäksi muitakin eläimiä. Päivystys on tarkoitettu ehdottomasti vain hätätapauksia varten, sillä kuntien alueella päivystää kerrallaan yksi eläinlääkäri. Hän vastaanottaa päivystystä tarvitsevat potilaat päävastuualueensa klinikalla. Päivystävä eläinlääkäri • Eläinsuojeluasiat ja eläintautivalvonta valvontaeläinlääkäri puh. 040 592 9637 (virka-aikana) • löytöeläimet: Tassutarha Korvenhoikantie 27 54230 Nuijamaa puh. 050 320 3324 www.tassutarha.net • lappeenrannan seudun eläinsuojeluyhdistys ry (Taipalsaari) puh. 050 430 9104 • lisätietoja: www.lappeenranta.fi Palvelut-> Ymparistö ja eläimet->Eläimet ja eläinlääkintähuolto tekee kotikäyntejä vain kuljetukseen sopimattomien, kuten tuotantoeläinten kohdalla. Välitöntä hoitoa vaativan eläimen omistajan pitää ensin soittaa päivystysnumeroon. Numerossa pyörii nauhoite, jossa kerrotaan päivystävän eläinlääkärin tiedot yhteydenottoa varten. – Nauhoite on hyvin tärkeä kuunnella loppuun saakka, sillä etenkin viikonloppuisin ja pitkinä pyhinä päivystys on jaettu useammalle eläinlääkärille. Jos esimerkiksi soittaa sunnuntaina päivystykseen ja kuuntelee vain nauhoitteen alkupuolen, kuulee ainoastaan lauantaina päivystävän eläinlääkärin tiedot, Tams neuvoo. U U D E N A S U K K A A N O PA S | 35 KIERRÄTYS JA JÄTEHUOLTO Kukkuroinmäen jätekeskuksessa käsitellään maakunnan jätteet turvallisesti L APPEENRANNASSA ON OSATTU LAJITELLA JA HYÖDYNTÄÄ BIOJÄTTEET JO VUODESTA 00. KUNTIEN OMIS- Konnunsuolla sijaitsevassa Kukkuroinmäen jätekeskuksessa vastaanotetaan ja käsitellään kotitalouksien ja yritystoiminnan jätteitä. Jätekeskuksen kompostointilaitoksella valmistetaan biojätteistä maanparannusainetta hyötykäyttöön. Jätekeskuksen pientuoja-asemalla asioi vuosittain tuhansia kotitalousasiakkaita. Henkilökunta avustaa lajittelussa tarvittaessa. Katso yhteystiedot seuraavalta sivulta (Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy). TAMA JÄTEYHTIÖ ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO HUOLEHTII JÄTTEIDEN TURVALLISESTA VASTAANOTOSTA JA KÄSITTELYSTÄ KUKKUROINMÄEN JÄTEKESKUKSESSA. OMAKOTIASUKKAAT JA EDISTYKSELLISET TALOYHTIÖT VOIVAT KOMPOSTOIDA MYÖS ITSE BIOJÄTTEET HYÖTYKÄYTTÖÖN. KAUPUNGIN ALUEELTA LÖYTYY VASTAANOTTOPISTEITÄ ERILAISILLE HYÖDYNNETTÄVILLE JÄTTEILLE. KIERRÄTYS – helppoa ja hyödyllistä PIIRROSKUVAT: HELI PUKKI Kodin jätehuolto Jätehuollon järjestämisestä huolehtii talon omistaja tai taloyhtiö. Taloyhtiöissä on jätekatoksessa lajittelua varten erilliset astiat ainakin kuiva- ja biojätteelle sekä usein myös paperille, kartongille, lasille ja metallille. Aktiiviset taloyhtiöt kompostoivat myös itse biojätteitä ja hyödyntävät syntyvää kompostimultaa yhteisillä piha-alueilla. siirrytään keskitettyyn jätteenkuljetukseen, jonka tavoitteena on säästää ympäristöä ja jätehuollon kustannuksia. Lajittelu alkaa keittiöstä, jossa näppärintä on pakata biojätteet paperipussiin, sanomalehdestä taiteltuun pussukkaan tai kaupasta ostettaviin kompostoituviin biopusseihin. Muovipussit eivät biojäteastiaan kuulu. Edullisin ja ympäristöystävällisin tapa on kompostoida biojätteet omalla tontilla lämpöeristetyssä kompostorissa. Kompostointiohjeita voit pyytää kaupungin ympäristötoimelta tai Etelä-Karjalan Jätehuollolta (yhteystiedot seuraavalla sivulla). Ohjeita omakotiasujalle Lappeenrannassa biojätteet on lajiteltu edistyksellisesti joka taloudessa kohta vuosikymmenen ajan. Lajittelua varten joka taloudessa tulee olla jäteastiat kuivajätteelle (eli kaatopaikkajätteelle) sekä biojätteelle. Jäteastioita myydään esimerkiksi rautakaupoissa. Tavallisimmin omakotitaloilla on käytössä 40 litran jäteastia kuivajätteelle ja 140 litran astia biojätteelle. Jäteastioiden tyhjennyksestä sovitaan jätteenkuljetusliikkeen kanssa. Jäteastioiden tyhjennysvälin voi sovittaa perheen tarpeiden mukaiseksi. Vuonna 01 Lappeenrannan alueella 36 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Biojäteastiaan tai kompostoriin kuuluvat: • • • • • • • • • kasvisten ja hedelmien kuoret teepussit ja kahvinsuodattimet ruuantähteet munankuoret ja munakennot talouspaperit ja lautasliinat kalanperkuujätteet ja luut kukkamulta ja kasvijätteet kotieläinten häkkien siivousjätteet kissanhiekka Keskitetyllä jätteenkuljetuksella vähennetään ympäristökuormitusta 1.3.01 asukkaiden jätteenkuljetuspalveluihin tulee muutos, kun Lappeenrannan kaupungissa siirrytään keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Keskitetyn jätteenkuljetuksen tarkoituksena on säästää ympäristöä ja kustannuksia tehokkailla kuljetusreiteillä. Kuntien oma jäteyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy hoitaa muutoksen jälkeen asukkaiden jätehuoltoon liittyvän asiakaspalvelun (ks. yhteystiedot seuraavalta sivulta). Joutsenon kaupunginosassa keskitetty kuljetus on toiminut mallikkaasti jo vuosikausia. Lisätietoja: www.ekjh.fi. LAJITELTUINA OIKEISIIN OSOITTEISIIN Hyötyjätepisteitä löytyy lähes kaikista kaupunginosista. Keräyspisteet löytyvät kotisivuilta osoitteesta www.lappeenranta.fi->Palvelut->Jätehuolto ja kierrätys. Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat mm. käytetyt kodinkoneet ja energiansäästölamput jotka otetaan kotitalouksilta maksutta vastaan keräyspisteissä Vaaralliset jätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Alkuperäiset pakkaukset ovat parhaita keräyspakkauksia. UFF -vaatekeräyslaatikkoon voi laittaa pussitettuna ehjät ja puhtaat vaatteet sekä kengät. Huonekaluja ja muita isokokoisia esineitä ottavat ehjinä vastaan Hyötyhalli (Kivisalmenkatu 10) ja Joutsenon Kierrätyskeskus (Lappeentie 5). Energiajätettä ottavat vastaan Hyötypaperi Oy (Palosuonkatu 1) sekä Kukkuroinmäen jätekeskus. HYÖTYJÄTTEET KIERRÄTYKSEEN LaJitELtuina HYÖtYJätEPiStEiSiin: Paperi HYVÄ TIETÄÄ Keräyskartonki LISÄTIETOJA lAPPEENrANNAN SEUDUN YMPärISTöTOIMI Pienmetalli ETElä-KArJAlAN JäTEHUOlTO OY Kukkuroinmäen jätekeskus Hulkonmäentie 130 54190 Konnunsuo www.ekjh.fi EI YLIMÄÄRÄISTÄ VIEMÄRIIN Laske viemäriin vain sinne kuuluva aines. Jätevedenpuhdistamolle tulee vuosittain paljon viemäriin kuulumatonta jätettä, jotka haittaavat viemärin toimintaa ja heikentävät puhdistustehoa. Viemäriin joutuvat vieraat aineet ja esineet voivat aiheuttaa tukkeutumia tai jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa tai yleisessä viemäriverkostossa. Viemäreiden tukkeutumiset sekä kiinteiden jätteiden poistaminen jätevedenpuhdistamoilla aiheuttavat vesilaitokselle tuntuvia kustannuksia vuosittain. Viemäreihin ei saa heittää: • kotitalousjätteitä kuten perunan- tai hedelmien kuoria, ruuan tähteitä ja kahvin poroja • tupakan tumppeja • tekstiilejä • vanupuikkoja, vaippoja, terveyssiteitä, pikkuhousunsuojia tai muita hygieniatuotteita • kondomeja • tulitikkuja • hiekkaa • rakennusjätettä • rasvoja tai öljyjä • myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita • talouspapereita, paperipyyhkeitä • lääkkeitä Postiosoite: Pl 302 53101 lAPPEENrANTA puh. vaihde 05 6161 fax 05 616 4375 [email protected] ymparistotoimi.kirjaamo@ lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi Lasi Sähkö- ja elektroniikkaromu: • Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3) • Lassila & Tikanoja (Mäntysuonkatu 13) • Kierrätys Laineaho Oy (Pikkalanlähteenkatu 10) • Kukkuroinmäen jätekeskus Vaaralliset jätteet: • Toikansuon vastaanottopiste, puh. (05) 616 5606 • Tekninen varikko (Joutseno), Valimotie 4 • Kukkuroinmäen jätekeskus • Nesteen huoltoasema (Joutseno), Asematie Jätteiden vastaanotto: puh. 010 841 1813 Aukioloajat: ma - pe klo 7- 20, (aattoina 7- 18) vaihde puh. 010 841 1800 Jätteenkuljetukset (lpr 1.3.2012 alkaen) puh. 010 841 1818 www.ekjh.fi KUIvA- JA BIOJäTTEEN KUlJETUKSET lassila&Tikanoja Oy Mäntysuonkatu 13, 53100 lPr puh. 010 636 6026 fax 010 636 31 00 www.lassila-tikanoja.fi SITA lappeenranta Tuomikatu 15, 53810 lPr puh. 010 540 132, fax 010 540 3201 www.sita.fi rTK-Palvelu Oy (Joutsenon kaupunginosa) Seponkatu 8 puh. 029 029 4700 www.rtkpalvelu.fi Suurpää Oy Poikkikatu 7, 59400 Hamina Puh. 05 357 1366 Fax 05 357 1250 www.suurpaa.com U U D E N A S U K K A A N O PA S | 37 ELINKEINOELÄMÄ KiLPaiLuKYKYinEn KauPunKi luo edellytykset menestykseen Lappeenranta auttaa yrittämään Lappeenrannassa on luontaiset edellytykset harjoittaa menestyvää liiketoimintaa. Tämän lisäksi kaupunki tukee monipuolisesti tänne asettuvia ja täällä toimivia yrityksiä. Yhden luukun -palvelumalli takaa kiireiselle yrittäjälle kaikki palvelut vaivattomasti samasta paikasta. Pitkälle kehitetyt sijoittautumispalvelut tekevät Lappeenrantaan tulon helpoksi. Tutkimus- ja tuotekehitysmahdollisuudet ovat yliopistokaupungissa käden ulottuvilla. Innovatiivinen toimintaympäristö ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista tai sen laajentamista. Venäjä liiketoimintaosaaminen ja sitä tukevat koulutuspalvelut takaavat suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille aina sopivimmat palvelut Lappeenranta–Pietari-akselilla. Yritystoiminnan laajentaminen Venäjän markkinoille on Lappeenrannasta käsin pääsääntöisesti helpompaa kuin muualta. Kaupunki avustaa yrityksiä myös toimitilojen hankinnassa. Jos valmiita liiketiloja ei löydy, kaupungin oma tilapalvelu voi ratkaista tilatarpeet nopeasti ja edullisesti. Kaupungin tonttitakuu varmistaa sen, että jokainen voi rakentaa omat tilansa mittatilaustyönä. Uudet toimitilat ja teollisuusalueet sijaitsevat parhaiden liikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Kaupungin ja yritysten välinen suotuisa yhteistyö on saanut niin pienet kuin suuretkin yritykset kotiutumaan Lappeenrantaan, joka on innovatiivinen kohtauspaikka yrityksille ja yrittäjille. Yhden luukun palvelumalli Lappeenrannan Business & Innovations -yrityspalvelut takaavat kiireiselle yrittäjälle tai yrittäjäksi HYVÄ LÄHTÖKOHTA aikovalle kaikki palvelut vaivattomasti samasta paikasta. Tavoitteena on luoda Lappeenrannan seudulle uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Perusneuvontapalvelut ovat maksuttomia. • Yleisneuvonta, perustamis- ja hautomopalvelut • Kasvu- ja kaupallistamispalvelut • venäjäpalvelut • Kansainvälistymispalvelut • Matkailutuotteet ja -palvelut • Sijoittautumispalvelut • rahoitus- ja projektinjohtopalvelut • Toimitilapalvelut Voit ottaa yrityspalveluihin yhteyttä ja kysyä lisää palveluista tai ilmoittautua tapahtumiin sähköpostitse: [email protected] tai soittamalla: 05 616 3400 tai tulla tapaamisille: Maakuntagalleria, 1. ja 3. krs. Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta kasvuyrityksille Alun perin opinnot toivat minut Lappeenrantaan. Mahdollisuus opiskella sekä tietotekniikkaa että kauppatieteitä veti minua Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT). Kaupungin rento ilmapiiri ja täällä olevat ystävät lopulta ratkaisivat valintani. Tästä johtuen Lappeenranta oli ykkösvaihtoehtoni, eli asetin sen myös Otaniemen edelle. Opiskeluaikoina tapasin Jari Kärkkäisen, jonka kanssa perustin kaksi yhtiötä. Näistä jälkimmäinen eli Severa Oyj listattiin vuonna 2009 kotimaan neljänneksi nopeimmin kasvaneeksi teknologiayhtiöksi. Yhtiö auttaa asiantuntijayrityksiä kasvamaan tarjoamalla ohjelmistotyökaluja työnohjaukseen. Yhtiön asiakkaat toimivat eri puolilla maailmaa, mutta yksi tärkeimmistä asiakkaista löytyy läheltä. Lappeenrannan kaupunkikonserni työllistää 2500 henkilöä ja on Severan suurimpia asiakkaita. Lappeenranta ja Severa ovat yhteistyössä kehittäneet tuotettamme julkisen sektorin tarpeisiin. Severan henkilöstö koostuu viidestä eri kansallisuudesta. Suurin osa työskentelee Lappeenrannassa ja kaukaisin jäsen Ottawassa, Kanadassa. Puolet severalaisista on opiskellut LUTissa. Lappeenranta, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Technopolis yhdessä muodostavat hyvät lähtökohdat kasvuyrityksille. ARI-PEKKA SALOVAARA Toimitusjohtaja, Severa Oyj 38 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Anna Kokkonen (vas.) ja Carita Hannelin työskentelevät Baronan Lappeenrannan palvelukeskuksessa Skinnarilassa. HYVÄ TIETÄÄ • KOKOUS- JA TAPAHTUMAPAlvElUT: kokoustiloja on tarjolla mm. kaupungintalolla, lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ja keskustan hotelleissa. lisätietoja: www.gosaimaa.fi ’ kokous ja kongressi • rAHOITUSPAlvElUT: yksityisrahoitus: pankit, vakuutusyhtiöt, Indekon Oy. Lappeenranta-henki syntyy hyvästä neuvotteluilmapiiristä ja tiimityöstä Toimialajohtaja Jaakko alamäki monipalveluyhtiö Baronasta arvioi, että hyvä neuvotteluilmapiiri Lappeenrannan kaupungin kanssa painoi merkittävästi vaakakupissa, kun Baronan uudelle palvelukeskukselle etsittiin sijaintipaikkakuntaa vuonna 009. Myös kaupungin hyvät yhteistyöverkostot edistivät yritystoiminnan aloittamista. Sijoittautumismahdollisuuksia kartoitettiin 18 eri kaupungissa. Baronan palvelukeskus aloitti vielä saman vuoden lopulla teknologiakeskuksen tiloissa Skinnarilassa ja asumispalveluja tuottava Barona-konsernin tytäryhtiö Forenom laajensi toimintaansa Lappeenrantaan syksyllä 010. Paluumuuttaja ja oman kaupungin tyttö saivat töitä Baronalta Baronan Lappeenrannan palvelukeskuksessa toi- meksiannot vaihtelevat sähköisistä laskutus- ja tilauspalveluista puhelinpalveluun. Palvelukeskuspäällikkö Carita Hannelin tietää, että työntekijöiden monipuolinen koulutustausta on työn onnistumisen edellytyksiä. Myös karjalainen joustavuus ja ystävällisyys kulkevat luureja pitkin. Hän palasi perheineen Lappeenrantaan viidentoista muualla vietetyn vuoden jälkeen ja sai työkokemustaan vastaavaa työtä Baronalta melkein heti, kun toimipaikka perustettiin. Yritysjuridiikan tradenomi anna Kokkonen työllistyi Baronalle valmistuttuaan Saimaan ammattikorkeakoulusta. – Jos olisin jäänyt työttömäksi, olisin joutunut harkitsemaan työnhakua muualta päin Suomea. Nyt kun minulla on vakituinen työpaikka, voin asettua aloilleni ja suunnitella rauhassa tulevaisuutta. julkinen rahoitus eli erityisrahoitus: Työvoimatoimisto, KaakkoisSuomen ElY-keskus, Finnvera, Tekes. • TOIMITIlAT JA TONTIT: lappeenrannan seudun vapaat yritystontit ja toimitilat: www.toimitilat.lsyp.fi • YrITYSKOUlUTUS: lappeenrannan teknillinen yliopisto, AKTIvA, Kaakkois-Suomen ElY-keskus, Etelä-Karjalan kauppakamari, Etelä- Karjalan yrittäjät • YrITYSNEUvONTA: Yritysneuvontaa antavat lappeenrannan Business & Innovations palveluiden lisäksi mm. seuraavat yrityspalveluorganisaatiot: EteläKarjalan kauppakamari, Taito Etelä-Karjala ry, Etelä-Karjalan Yrittäjät, Finnvera, Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomen ElY-keskus, Kymen-vuoksen 4H-piiri, lappeenrannan työ- ja elinkeinotoimisto, Pro Agria ja Technopolis Oyj. lisätietoja alueen palveluista yrityksille: www.lsyp.fi Apuna koko perheen sijoittumiselle Lappeenrantaan henkilöitä paikkakunnalle. Tavoitteena on varmistaa avainhenkilöiden muutto työllistämällä myös puoliso. KUVA: ULLA YLÖNEN Lappeenrannan kaupungin palveluksessa työskentelevä asukasyhteyshenkilö Pia Mantere etsii verkostojensa avulla töitä avainhenkilöiden puolisoille. Maksuton Puolisolle työtä -palvelu auttaa Lappeenrantaan sijoittuvia tai täällä toimivia yrityksiä, jotka siirtävät johtavassa asemassa tai asiantuntijatehtävissä toimivia Palveluksessasi PIA MANTERE [email protected] puh. 040 549 4740 U U D E N A S U K K A A N O PA S | 39 ENGLISH SUMMARY WELCOME to Lappeenranta! WELCOME TO LAPPEENRANTA, AN INTERNATIONAL UNIVERSITY CITY THAT IS WELL-KNOWN FOR ITS RELAxED ATMOSPHERE AND LAID-BACK PEOPLE. LAPPEENRANTA WAS FOUNDED IN 1649 AND TODAY HAS A POPULATION OF 7 000. LAPPEENRANTA HAS BEEN VOTED THE BEST CITY FOR STUDENTS IN FINLAND, IS THE SECOND MOST POPULAR CITY FOR FOREIGN VISITORS IN FINLAND, THE FIRST IN TAx FREE SALES AND FOREMOST IN EURUSSIA INNOVATION COOPERATION. HOUSING TRANSPORT connections Plot guarantee granted by the city ensures that everyone interested in building a house will find a suitable plot for their new home. Local, regional and long distance buses leave at the Bus Station next to Railway station. TECHNICAl CENTrE Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Tel. 05 616 405 ENErgY SErvICES The municipal energy company Lappeenrannan Energia, among others, is responsible for electricity and other energy services of the region, also water services. lappeenrannan Energia Oy Simolantie 18, 53100 Lappeenranta Tel. 00 690 505 rENTAl HOUSINg Municipal housing company Lappeenrannan Asuntopalvelu, owned by the City, takes care of and rents its own as well as city owned rental homes. lappeenrannan Asuntopalvelu Oy Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta Tel. 004 96 300 HEALTH CARE Joutsenon terveysasema health care center Välskärintie , tel. 05 35 607 Armilan terveysasema health care center Armilankatu 44, tel. 05 35 760 Dental services booking at tel 05 35 7059 Monday – Friday between 8.00–15.00. lauritsalan terveysasema health care center Tietokatu 1, tel. 05 35 6701 40 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Special discounts for students, seniors, youth and children. Timetables for local and regional buses see www.lappeenranta.fi. AIrPOrT Lentokentäntie 1, 53600 Lappeenranta ca. km from the city centre Tel. 00 787 1800 www.lppairport.fi rAIlWAY STATION Ratakatu 3, 53100 Lappeenranta VR (National Rail) call: Tel. 0600 41 900 ca. 1km from the city centre www.vr.fi Timetables and routes of local buses: www.matkahuolto.fi www.lappeenranta.fi FAMILY SERVICES South Carelian District of Social and Health Services provides all the health care and social services in Lappeenranta. Health care centers are open during weekdays Mon-Thu 8 am - 4 pm and Fridays and evenings 8 am - 3 pm: please call 05 35 000 or directly to your desired center: Sammonlahden terveysasema health care center Torpanpellonkatu , tel. 05 35 7501 BUS STATION Ratakatu 1, 53100 Lappeenranta Tel. 00 710 5150, ca. 1km from the city centre Ylämaan terveysasema health care center Pulsantie 85, puh. 040 848 9166 doctor is available during -3 days a week At other times First Aid Clinic in South Karelia Central Hospital 05 35 5743. More information about health care services: www.eksote.fi YOUTH Youth Information centre VERKKO is located at Koulukatu 5-7, tel. 0400 654 733 email: [email protected]. Neuvola – Infant Guidance Center’s services – include consulting with a nurse and a doctor, house calls of a nurse, family training and telephone consulting. Services are free of charge. Lappeenranta has 4 communal and 4 private day care centres. Family day care and group family day care offer individual and comfortable day care in small groups. Lappeenranta offers also Open day care and play school activities for families with children attended at home. To find Neuvola near you visit www.eksote.fi or day care near you contact: [email protected]. EDUCATION Among 34 basic schools and seven upper secondary schools there are the South Karelian IB High School, the Steiner School and the Finnish-Russian School of Eastern Finland, which emphasizes the Russian language and culture. Students can choose to study alternatively in music class or in the English language class. To learn more about the education possibilities email at: [email protected] Lappeenranta provides several alternatives for professional studies: Lappeenranta University of Technology, Saimaa University of Applied Sciences, Army Academy, South Karelia Vocational College, Adult education centre AKTIVA. SPORTS BUSINESS Lappeenranta has one ice hockey stadium, two swimming halls and several sport centers and -fields. Skiing routes and lighted paths are numerous on various sides of the town with outside lean-to possibilities. There are over 10 sports clubs in the city. The sports office organises different kinds of sports activities for example children, seniors and disabled. To learn more contact: [email protected] Lappeenranta is your home base for establishing, expanding or internationalizing your business with the support of Finland’s best integrated business services. Let us help you innovate and find opportunities and the right networks! The One Stop Shop services by Lappeenranta Business & Innovations: LIBRARY Lappeenranta has the central library in the city centre (Valtakatu 47) and several branch libraries in various parts of the city as well as a mobile library. The library’s home delivery services are provided for disabled citizens who cannot visit the library themselves. The home delivery service is free. In the central library one can read newspapers in 35 different languages. In libraries one has access free of charge to computers with Internet connections. CULTURE • general Business Consultation, Start-up & Incubator Services • growth & Commercializing Services • russian Business Services • Internationalization • Tourism Products & Services • Invest in lappeenranta • Financing Consultation & Project Management Services • Premises & Freezone Benefits Contact us at Lappeenranta business Development Ltd Tel. 05 616 3400, www.lsyp.fi at or at Lappeenranta innovation Ltd at Tel. 0500 553 545, www.lprinno.fi MOMENTTI Lappeenranta has versatile museums from South Carelia Art Museum at the Fortress to Ylämaa Gem Museum. Lappeenranta City Theatre offers annually several new performances at two stages. Lappeenranta City Orchestra has about 40 concerts per year. The main venue is the Lappeenranta Hall. South Carelian Multicultural Service Center, Toikankatu 4, (next to The Central Market Place - Kauppatori) supports immigrants in job search and provides guidance and counselling in various fields of life. You can visit Momentti at any time to find answers to your questions or spend some time with other immigrants. tickets: theatre booking office Valtakatu 56, 53100 Lappeenranta Open Tue-Sa 11-17 and two hours before the show, tel. 05 616 90 For more information on all the services please visit www.lappeenranta.fi WASTE & RECYCLING All homes, offices and holiday residences in the Lappeenranta area are required to sort their waste and biowaste accordingly. Toxic waste must be separated from all the other waste and can be taken to Toikansuo recycling point. When living on your own home, please arrange yourself a 40 l trash collection bin for dry waste and 140 l bin for biowaste. The used electronic appliances, fluorescent lamps and energy saving lamps can be returned to Gigantti store. Returnable bottles, paper, paper board, glass, scrap metal and fleemarket items are all recoverable waste. They should be sorted at home and taken to the appropriate collection points. There are collection points for recoverable waste at all parts of town. The most comprehensive collection points can be found at the yards of the larger supermarkets. Paper, cardboad, scrap metal and glass should be separated accordingly. Collection points can be found at: www.lappeenranta.fi ->Palvelut->Jätehuolto ja kierrätys. Electrical appliances waste is received at: • Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3) • Lassila & Tikanoja (Mäntysuonkatu 13) • Kierrätys Laineaho Oy (Pikkalan lähteenkatu 10) • Kukkuroinmäki recycling point The used batteries can be turned in at the grocery stores or at kiosks and used accumulators should be taken to stores that sell them. Garden waste can be taken to Toikansuo or Kukkuroinmäki recycling points without any costs. Hazardous waste is received at: • Toikansuo collection point, tel. 05 616 5606 • Tekninen varikko (Joutseno), Valimotie 4 • Kukkuroinmäki recycling point • Nesteen huoltoasema (Joutseno), Asematie Etelä-Karjalan Jätehuolto oy Kukkuroinmäki recycling point Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo tel. 010 841 1813 open: MondayFriday 7- 0, (prior to holidays 7- 18), tel. 010 841 1800 Trash collection orders tel. 010 841 1818 www.ekjh.fi U U D E N A S U K K A A N O PA S | 41 RUSSIAN SUMMARY ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ в Лаппеенранту ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ В ЛАППЕЕНРАНТУ, ИНТЕРНАЦИОНАЛЬНЫЙ УНИВЕРСИТЕТСКИЙ ГОРОД, ИЗВЕСТНЫЙ СВОЕЙ УМИРОТВОРЯЮЩЕЙ АТМОСФЕРОЙ И ДОБРОЖЕЛАТЕЛЬНОСТЬЮ ЖИТЕЛЕЙ. ГОРОД ЛАППЕЕНРАНТА БЫЛ ОСНОВАН В 1649 ГОДУ. СЕГОДНЯ ЕГО НАСЕЛЕНИЕ СОСТАВЛЯЕТ 72 000 ЖИТЕЛЕЙ. ГОРОД ЛАППЕЕНРАНТА ПРИЗНАН ЛУЧШИМ ФИНСКИМ СТУДЕНЧЕСКИМ ГОРОДОМ И ЗАНИМАЕТ ВТОРОЕ МЕСТО В ФИНЛЯНДИИ ПО ПОПУЛЯРНОСТИ СРЕДИ ИНОСТРАННЫХ ГОСТЕЙ, ПЕРВОЕ ПО БЕСПОШЛИННОЙ ТОРГОВЛЕ И ЯВЛЯЕТСЯ ЛИДЕРОМ СРЕДИ СТРАН ЕВРОПЕЙСКОГО СОЮЗА ПО СОТРУДНИЧЕСТВУ С РОССИЕЙ В ОБЛАСТИ ИННОВАЦИЙ. ЖИЛИЩное сТроИТеЛЬсТВо ТрансПорТное Город дает гарантию на получение подходящего участка всеми, кто заинтересован в строительстве нового дома на земле, принадлежащей городу. автобусы, обслуживающие местные и областные маршруты, а также автобусы дальнего следования отходят от автобусной станции, находящейся рядом с железнодорожным вокзалом. ТЕХНИЧЕСКИЙ ЦЕНТР Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta Тел. 05 616 405 ЭНЕРГЕТИЧЕСКИЕ СЛУЖБЫ В ведении муниципальной энергетической компании Lappeerannan Energia, кроме прочего, находится электроснабжение и другие энергетические услуги по данному региону, а также водоснабжение. Lappeenrannan Energia oy Simolantie 18, 53100 Lappeenranta Тел. 00 690 505 АРЕНДНЫЙ ЖИЛИЩНЫЙ ФОНД муниципальная жилищная компания Lappeenrannan Asuntopalvelu, находящаяся в собственности города, содержит и сдает в аренду дома, находящиеся как в ее собственности, так и в собственности города. Lappeenrannan asuntopalvelu oy Valtakatu 44, 53100 Lappeenranta Тел. 004 96 300 зДраВооХраненИе социальные и лечебные учреждения Южнокарельского округа предоставляют весь спектр социальных услуг и услуг в области здравоохранения на территории Лаппеенранты. Лечебные центры открыты в будние дни: пн-чт 8.00-16.00, пятница и предпраздничные дни 8.00-15.00: звоните 05 35 000 или непосредственно в соответствующий центр: Лечебный центр armilan terveysasema Armilankatu 44, тел. 05 35 760 Лечебный центр Sammonlahden terveysasema Torpanpellonkatu , тел. 05 35 7501 Лечебный центр Lauritsalan terveysasema Tietokatu 1, тел. 05 35 6701 4 | U U D E N A S U K K A A N O PA S Лечебный центр Joutsenon terveysasema Välskärintie , тел. 05 35 607 Лечебный центр Ylämaan terveysasema Pulsantie 85, тел. 040 848 9166 врач принимает -3 дня в неделю В другое время обращайтесь в клинику скорой помощи в центральной больнице Южной карелии 05 35 5743. запись к стоматологу ведется по тел. 05 35 7059 с понедельника по пятницу с 8.00 до 15.00. Дополнительная информация об услугах в области здравоохранения: www.eksote.fi моЛоДеЖЬ молодежный информационный центр VERKKO расположен по адресу: Koulukatu 5-7, тел. 0400 654 733, эл. почта: [email protected]. сообщение Автобусная станция Ratakatu 1, 53100 Lappeenranta Тел. 00 710 5150 около 1 км от центра города специальные скидки для студентов, пенсионеров, молодежи и детей. расписания автобусов местных и областных маршрутов см. на сайте www.lappeenranta.fi. АЭРОПОРТ Lentokentäntie 1, 53600 Lappeenranta около км от центра города www.lppairport.fi Тел. 00 787 1800 ЖЕЛЕЗНОДОРОЖНАЯ СТАНЦИЯ Ratakatu 3, 53100 Lappeenranta VR (национальные железные дороги): тел. 0600 41 900 около 1 км от центра города www.vr.fi расписания и маршруты местных автобусов: www.matkahuolto.fi www.lappeenranta.fi сЛуЖБы семеЙноЙ ПомоЩИ Neuvola – услуги центра попечения о детях дошкольного возраста: консультации медицинской сестры и врача, вызов няни на дом семейное обучение и консультирование по телефону. услуги бесплатны. В Лаппеенранте имеется 4 городских и 4 частных детских садов. семейные детские сады и группы предлагают индивидуальный дневной уход и удобную форму дневного ухода в небольших группах. кроме того, Лаппеенранта предлагает такие формы, как «открытый детский сад» и программу «Играем в школу» для семей с детьми, за которыми осуществляется домашний уход. найти ближайший к вам центр Neuvola можно на сайте www.eksote.fi, а также обратившись по эл. адресу: [email protected]. оБразоВанИе В Лаппеенранте имеется 34 школ базового образования, а также семь общеобразовательных школ старшей ступени, одна из которых предоставляет обучение взрослым. В их числе Высшая школа Южной карелии с обучением по программе международного бакалавриата, Школа Штейнера и финско-русская школа Восточной финляндии, в которой особое внимание уделяется русскому языку и культуре. учащиеся могут выбрать программу с углубленным изучением музыки или английского языка. утилизация мусора за дополнительной информацией об образовательных учреждениях обращайтесь по эл. адресу: [email protected] В Лаппеенранте имеется несколько вариантов профессионального обучения: Технологический университет Лаппеенранты, университет прикладных наук саймаа, армейская академия, Профессио-нальный институт Южной карелии, Южнокарельский центр образования взрослых. сПорТ БИзнес В Лаппеенранте имеется один стадион для хоккея на льду, два бассейна и несколько спортивных центров и площадок. В разных частях города проложено множество лыжных маршрутов и подсвеченных дорожек, а также мест, где можно укрыться от непогоды. В городе имеется свыше 10 спортивных клубов. Лаппеенранта – это отправная точка для основания или расширения вашего бизнеса или вывода его на международную арену. здесь можно воспользоваться лучшими в финляндии интегрированными коммерческими услугами. мы поможем вам рационализировать ваш бизнес, найти возможности и нужные сети! управление спорта организует различные спортивные мероприятия, в том числе для детей, пожилых людей и людей с ограниченными физическими возможностями. узнать больше можно, обратившись по эл. адресу: [email protected] БИБЛИоТека В центре Лаппеенранты (Valtakatu 47) имеется центральная библиотека. В центральной библиотеке можно почитать газеты на 35 языках. В библиотеках можно бесплатно поработать на компьютерах, подключенных к Интернету. куЛЬТура В Лаппеенранте имеются разнообразные музеи: от Художественного музея Южной карелии, расположенного на территории крепости, до музея самоцветов Юлямаа. Городской театр Лаппеенранты каждый год приглашает на несколько новых представлений. Городской оркестр Лаппеенранты дает около 40 концертов в год. основной площадкой для выступлений является Лаппеенранта-холл. Билеты: Касса театра: Valtakatu 56, 53100 Lappeenranta режим работы: вт-сб, 11.00-17.00 и за два часа до представления, тел. 05 616 90 комплексные услуги по принципу «одного окна» в Лаппеенранте Бизнес и инновации: - Общее бизнес-консультирование, услуги по началу и освоению бизнеса - Услуги по расширению бизнеса и коммерциализации - Услуги для русского бизнеса - Выход на международную арену - Продукты и услуги туристического бизнеса - Инвестирование в Лаппеенранте - Услуги по финансовому консультированию и проектному менеджменту - Помещения и преимущества свободной зоны свяжитесь с нами: Lappeenranta business Development Ltd Тел. 05 616 3400, www.lsyp.fi или Lappeenranta innovation Ltd Тел. 0500 553 545, www.lprinno.fi MOMENTTI Мультикультурный центр Южной Карелии на Toikankatu 4 (рядом с центральным рынком, Kauppatori) оказывает поддержку иммигрантам в поисках работы, помогает и консультирует по различным вопросам. В Momentti можно прийти в любое время, чтобы задать вопрос или провести время в обществе других иммигрантов. Дополнительную информацию обо всех услугах можно найти на сайте www.lappeenranta.fi Во всех домах, офисах и местах отдыха Лаппеенранты выполняется требование по сортировке отходов на органические и неорганические. если вы живете в собственном доме, вам необходимо иметь 40-литровый бак для сбора сухих отходов и 140-литровый бак для биологических отходов. ненужные электронные приборы, флуоресцентные и энергосберегающие лампы можно вернуть в магазин Gigantti. Подлежащие возврату бутылки, бумага, картон, стекло, металлолом и вещи, бывшие в употреблении, являются утилизируемыми отходами. адреса пунктов сбора: www.lappeenranta.fi->Palvelut-> Jätehuolto ja kierrätys. Электрические бытовые приборы принимаются в следующих пунктах: - Gigantti Oy, (Myllymäenkatu 3) - Lassila & Tikanoja (Mäntysuonkatu 13) - Kierrätys Laineaho Oy (Pikkalanlähteenkatu 10) - пункт переработки Kukkuroin mäki Использованные батарейки можно сдавать в магазины и киоски, а аккумуляторы необходимо возвращать в магазины, где вы их приобрели. отходы садоводства можно сдавать в пункты переработки Toikansuo или Kukkuroinmäki бесплатно. опасные отходы принимаются в следующих пунктах: - пункт переработки Toikansuo, тел. 05 616 5606 - Tekninen varikko (Joutseno), Valimotie 4 - пункт переработки Kukkuroinmäki - Nesteen huoltoasema (Joutseno), Asematie Etelä-Karjalan Jätehuolto oy пункт переработки Kukkuroinmäki Hulkonmäentie 130, 54190 Konnunsuo тел.010 841 1813. режим работы: Понедельникпятница, 7.00-0.00 (перед праздниками с 7.00 до 18.00) Тел. 010 841 1800 заказы на сбор мусора, тел. 010 841 1818 www.ekjh.fi U U D E N A S U K K A A N O PA S | 43 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI VILLIMIEHENKATU 1, PL 11, 53101 LAPPEENRANTA PUHELINVAIHDE 05 6161 MATKAILUNEUVONTA KAUPPAKATU 40 D , MAAKUNTAGALLERIA, 1 KRS. PUH. 05 667 788 WWW.GOSAIMAA.COM WWW.LaPPEEnRanta.Fi
