Kuntauudistus-esite - Kuntauudistuksen ja kuntarakennemuutosten

Kuntauudistus
Mikä?
Miksi?
Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat
• kuntarakenneuudistus
• kuntien valtionosuusja rahoitusjärjestelmän uudistus
• kuntalain kokonaisuudistus
• sote-uudistus
• kuntien tehtävien arviointi
• kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu.
Väestön ikääntyessä, työikäisen väestön määrän
vähentyessä sekä haasteellisten talousnäkymien
vallitessa kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Kuntauudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntalaisille voidaan
jatkossakin tarjota laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa
kuntien taloutta, itsehallintoa sekä kuntalaisten
vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista
päätöksentekoon.
Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa, että kunnat ovat tulevaisuudessa riittävän
vahvoja ja elinvoimaisia.
Kuntauudistus
pohjautuu vahvoihin
peruskuntiin.
Hallituksen toteuttama kuntauudistus pohjautuu
vahvoihin peruskuntiin. Näin vastuu palvelujen
järjestämisestä ja rahoituksesta on selkeästi yhdellä taholla. Uudistuksella turvataan kuntapalveluiden rahoituspohja ja parannetaan julkisen
talouden kestävyyttä.
Kuntauudistus kokonaisuutena
Kuntarakennelaki ja kuntien
selvitysvelvollisuus
Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa
2013. Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus
alkoi heti lain voimaan tultua. Laissa säädettyjä
selvitysperusteita on kolme:
• palveluiden edellyttämä väestöpohja
• työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti
ja yhdyskuntarakenne
• kunnan taloudellinen tilanne
Lisäksi Helsingin metropolialueella sovelletaan
työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta koskevan perusteen sijasta
metropolialueperustetta.
Kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013
mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne
selvittävät kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto
arvioi tämän perusteella uudistuksen etenemistä
vuoden 2013 lopussa.
Tavoitteena on, että uudet kunnat ovat toiminnassa 2015–2017.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on
taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa.
Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa
ja selkeyttää järjestelmää sekä parantaa sen
kannustavuutta. Yksinkertaistaminen tehdään
vähentämällä merkittävästi nykyisiä laskenta­
kriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö
säilytetään osana järjestelmää. Tavoitteena on
siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä
tiheämpään tarkistusajanjaksoon.
Kunnilla on 535
lakisääteistä tehtävää
ja lähes tuhat
velvoitetta.
Uusi järjestelmä otetaan käyttöön 2015. Kuntien
välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan
siirtymäaikaan.
Kuntalain kokonaisuudistus
Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään muun muassa ottamaan laissa
huomioon kuntien muuttunut toimintaympä­
ristö, kuten kunnan muuttunut asema palvelujen
järjestäjänä ja tuottajana sekä tietoteknologian
kehitys. Kuntalain valmistelussa kiinnitetään
erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle
ja demokratialle perustuslaissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien
turvaamiseen.
Kuntalain uudistamista valmistellaan työvaliokunnassa ja neljässä valmistelujaostossa. Valmistelun tukena on eduskuntapuolueista koostuva
seurantaryhmä. Kunnallisvaaleihin liittyviä
uudistamistarpeita selvittää puoluesihteeri­
toimikunta.
Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulee
voimaan vuoden 2015 alussa.
Sote-uudistus
Sote-uudistuksen tavoitteena on taata kaikille
ihmisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisestä. Uudistuksen toteuttamiseksi
säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa
koskeva laki (nk. järjestämislaki). Järjestämislain
valmisteluryhmän tehtävänä on valmistella
ehdotus tästä 31.12.2013 mennessä.
Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu
kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sotealueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä
alueen kunnille. Sote-alueella kunnat voivat
myös sopia tietyillä erityisperusteilla kunta­yh­tymämallin käyttöönotosta.
Kuntien muodostamat sote-alueet vastaisivat
kaikista kuntien lakisääteisistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä (ns. laaja perus- ja erityistaso). Sote-alueiden ja perustason alueiden
toimintaa koordinoisi jatkossa viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta (sote-erva).
Kuntien tehtävien arviointi
Valtiovarainministeriön marraskuussa 2011
asettama kuntien tehtävien arviointityöryhmä
on laatinut kuntien tehtäväkartoituksen. Sen
mukaan kunnilla on 535 lakisääteistä tehtävää
ja lähes tuhat velvoitetta, joiden mukaisesti kuntien tulee hoitaa tehtävät. Tehtävien määrä on
kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja
kasvu on jatkunut 2000-luvulla. Lisäksi työryhmä
on valmistellut keinoja kunnille säädettävien
uusien tehtävien kustannusten ja vaikutusten
arvioinnin kehittämiseksi.
Kuntien tehtävien arviointityöryhmän työ on
osa kuntauudistusta. Kuntauudistuksen etenemisen myötä työryhmä tulee arvioimaan kuntauudistuksella luotujen uusien kuntien tehtäviä.
Työryhmän toimikausi päättyy 30.5.2014.
Metropoliratkaisu
Kansallisen kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin
kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen
merkitys korostuu metropolialueella. Hallitus
on linjannut, että alueella tarvitaan sekä kunta­
rakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä
metropolihallintoa. Metropolialueen 5.3.2013
valmistuneessa esiselvityksessä kartoitettiin
hallinnon rakenteiden kehittämisvaihtoehtoja.
Tulevaisuuden tavoitteena on kilpailukykyinen
metropolialue ja selkeät hallinnon rakenteet.
Kaupunkiseudut
Kuntarakenneuudistuksen merkitys korostuu
erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa asuu kaksi
kolmasosaa maamme väestöstä. Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2012 työryhmän
tukemaan suurten kaupunkiseutujen eli Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja
Kuopion kaupunkiseutujen selvitystyön käynnistymistä, valmistelua ja seurantaa. Toimeksi­
antoa laajennettiin kehysriihen linjausten
pohjalta keväällä 2013 koskemaan myös Porin,
Joensuun, Vaasan, Seinäjoen ja Lappeenrannan
kaupunkiseutuja.
Työn tavoitteena on edistää kuntien keskinäistä
sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua
kuntauudistuksen etenemiseksi suurilla kau­
punkiseuduilla.
Kuntien muutostuki
– tukea kuntaliitoksen eri vaiheisiin
Kuntaliitoksia suunnitteleville ja valmisteleville
kunnille tarjotaan asiantuntijatukea muutosjohtamiseen, ICT-toiminnan kehittämiseen sekä
talouden tasapainottamissuunnitelmien laatimiseen. Muutostukiohjelmaan sisältyy lisäksi lähi­palveluihin, johtamiseen ja lähidemokratiaan
liittyviä kehittämishankkeita sekä kunta­rakennemuutoksia tukevia tutkimushankkeita.
Hankkeiden kautta tarjotaan toimintamalleja,
ohjeita ja hyviä käytäntöjä kuntarakennemuutosten toteuttamiseen. Tukitoimet alkavat vaiheittain syksystä 2013 alkaen.
Tavoitteena on edistää kuntien keskinäistä
sekä kuntien ja valtion välistä vuoropuhelua.
Mistä saan lisätietoa?
Kuntauudistus
www.kuntauudistus.fi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenneuudistus
www.sote-uudistus.fi
Muutosten tueksi on julkaistu tietopankki,
johon on koottu tutkimusaineistoa, ohjeita ja hyviä käytäntöjä
rakennemuutosten suunnitteluun. Tietopankkia päivitetään säännöllisesti.
www.kuntarakenne.fi