ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTAOPAS 2011 Luonnos

Transcription

ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTAOPAS 2011, Luonnos 18.4.2011
ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTAOPAS 2011
Luonnos
18.4.2011
Jukka Pajala
1
Sisällysluettelo
Määritelmät
1 Johdanto
4
2 Veneiden monikäyttöisyys
5
3 Veneluokat ja luokkakohtaiset vaatimukset
6
4 Veneiden varusteet
14
5 Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu
17
6 Miehistön pätevyysvaatimukset
19
7 Hankintamenettely
21
8 Säädökset
26
9 Venetarkastukset ja hyväksynnät
27
Liite 1
Veneen käyttöprofiili
Liite 2
Tekniset esimerkkierittelyt veneluokittain
Liite 3
Liikenteenturvallisuusviraston vaatimuksia
Liite 4
Veneiden suunnittelukäyrästöjä
2
Määritelmät
Suljettu vene:
kannellinen tai katettu vene, jonka kansi ja ylärakenne ovat säätiiviitä ja
mitoitettu ylilyöviä aaltoja vastaan. 1)
Avoin vene:
avovene tai osittain katettu vene, jonka kansi tai ylärakenne eivät kaikilta
osin ole säätiiviitä tai mitoitettu ylilyöviä aaltoja vastaan. 1)
Kevytpaino:
valmiin veneen massa mukaan lukien sisustus, koneisto, vinssit ja muut
kiinteät järjestelmät nesteineen sekä ankkurointi- ja kiinnitysvarusteet, kts.
ISO 8666:2002.
Hyötykuorma:
kansilasti tai nestelasti, joka ei kuulu veneen tai mukana olevien henkilöiden omiin, käytössä tarvittaviin varusteisiin.
Lastikapasiteetti:
lasti (massa), jonka vene pystyy kantamaan kevytpainonsa lisäksi. Lastikapasiteettiin sisältyvät
- suurin henkilömäärä  110 kg (henkilön paino varusteineen)
- täydet tankkisisällöt (polttoaine, vesi, septik)
- irtain varustus ja muona
- hyötykuorma (kansilasti, nestelasti)
Lastitilanne "Kevyt käyttötilanne"
Minimimiehistö, 10 % nestevarastot, ei hyötykuormaa.
Lastitilanne "Täysi kuorma, lähtötilanne":
Veneessä mukana suurin lastikapasiteetti
Lastitilanne "Täysi kuoma, saapumistilanne"
Kuten Täysi kuorma, lähtötilanne, mutta 10 % polttoaine- ja muilla
varastoilla.
Kokonaispaino:
kevytpainon ja lastikapasiteetin massojen summa.
Kokonaispituus Loa:
veneen suurin pituus sisältäen esim. kaiteet, uimatasot ja propulsiolaitteet
normaalissa ajoasennossa, kts. ISO 8666:2002
Rungon pituus Lh:
kiinteän rungon pituus ilman irrotettavia osia kuten kaiteita tai uimatasoa,
kts. ISO 8666:2002
Kokonaisleveys Boa: veneen suurin leveys sisältäen esim. kaiteet ja kiinteät hankaussuojat, kts.
ISO 8666:2002
Rungon leveys Bh:
kiinteän rungon leveys ilman irrotettavia osia kuten kaiteita tai hankaussuojia, kts. ISO 8666:2002
Sivukorkeus Ds:
Toimintasäde:
kiinteän rungon sivukorkeus suunnitteluvesiviivapituuden puolessa välissä
yhdensuuntainen matka (merimailia), jonka vene pystyy toimimaan ilman
polttoaine- tai muuta täydennystä, ja jonka jälkeen jäljellä on vielä 10 %
varastot.
1
) Määritelmä kts. Liikenteen turvallisuusviraston työvenemääräys
3
1 Johdanto
Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2000 Öljyntorjuntaveneen hankintaoppaan ohjeeksi ja
tueksi käytettäväksi öljyntorjuntaveneiden hankinnassa. Tämä opas on päivitetty vastaamaan uusia
vaatimuksia ja tarpeita. Uudet määräykset koskevat venetekniikkaa ja veneturvallisuutta. Tässä
työssä apuna on ollut VTT, joka on päivittänyt oppaan uuden ammattivenesäännöstön ja
Liikenteenturvallisuusviraston uusien määräysten mukaan (raportti: Öljyntorjuntaveneohjeen
päivitys, VTT-S-04666-10, VTT Expert Services Oy 2010). Veneiden lastikapasiteetit on uusittu
Kalusto-ohjeen (YM 2011) mukaan. Uusi veneluokitus on pääasiasiassa vuoden 2000 opasta
vastaava, mutta luokitusperusteina on korostettu Ympäristöministeriön julkaiseman Kalustoohjeen mukaista lastikapasiteettia ja käyttöolosuhteista johtuvia vaatimuksia.
Uusia veneisiin liittyviä standardeja otetaan käyttöön ja vanhoja uusitaan jatkuvasti: veneiden
vakavuus (ISO 12217), polttoainesäiliöt (ISO 21487), paloturvallisuus (ISO 9094), veneiden
rakenne (ISO 12215) sekä näkyvyys ohjaamosta ovat olleet vuoden 2010 parannuksen kohteina.
Veneiden rakentamiseen ja käyttämiseen liittyvät säännöt ja määräykset muuttuvat tiheämmin
kuin Öljyntorjuntaveneen hankintaopasta päivitetään. Siksi tämän oppaan tarkoitus ei olekaan
esitellä uusimpia venesääntöjä vaan paremminkin muistuttaa niiden käyttämisestä.
Viime vuosina on kiinnitetty huomiota viranomaisveneiden monikäyttöisyydelle. Varsinkin
suurempien öljyntorjuntaveneiden kohdalla tämä on suositeltavaa, eikä ainoastaan taloudellisista
syistä. Monikäyttöisiksi veneiksi tulevat ehkä parhaiten sopimaan uudet suuremmat veneluokat:
H-luokan lautta, jossa on suurin lastikapasiteetti ja I-luokan avomerikelpoinen vene.
Tässä oppaassa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa käsitellään veneiden teknistä luokitusta ja
veneluokan valintaa tarpeen mukaan, monikäyttöisyyttä unohtamatta. Toisessa osassa opastetaan
veneen hankintamenettelyssä ja esitetään elinkaari-ajattelun periaatteita.
Tämä opas on laadittu tukeman veneiden hankintaa siten, että veneet vastaisivat
öljyntorjunnan tarpeita ja hankinnat tulisivat teknisesti ja taloudellisesti hyvin
suoritetuiksi. Tämä opas kumoaa vuonna 2000 julkaistun Suomen ympäristökeskuksen
Ympäristöopas nro 78:n “Öljyntorjuntaveneen hankintaopas”.
4
2 Veneiden monikäyttöisyys
Suomessa laskettiin vuonna 2010 olevan 485 viranomaisvenettä, joista 101 pelastuslaitoksien
käytössä. Laskennassa tarkasteltiin vain veneitä, joiden pituus oli 8 - 24 metriä. Työ liittyi
Sisäasianministeriön 18.12.2009 asettama työryhmän, ns. Jaakkolan työryhmä, selvitystyöhön.
Työn otsikko oli "Viranomaisten yhteistyö merellä käytettävän venekaluston hankinnassa ja
käytössä". Viranomaisveneet ovat rakennettu määrättyä erikoistunutta toimintaa varten, mikä
usein on paras ratkaisu, mutta ei aina. Veneet vanhenevat käyttämättöminä ja niiden
uudenaikaistaminen on ongelmallista. Työryhmä esitti seuraavia toimenpiteitä suoritettaviksi
(Työryhmäraportti, Sisäasiainministeriön julkaisu 18/2010):
•
•
•
•
•
•
Käynnistetään pelastustoimen erillisselvitys kunnallisten pelastuslaitosten
hankintayhteistyön ohjauksen ja hallinnon kehittämiseksi
Valmistellaan yhteistyösopimukset venekaluston hankinnoista ja käytöstä
Organisoidaan valtion ja kuntien venekalustotietojen ylläpito
Jatketaan yhteistyössä venekaluston luokittelua ja konseptisuunnittelua
Asetetaan venekalustoyhteistyöfoorumi
Yhteistyöfoorumille jätetään erikseen seurattavaksi viranomaisvenekaluston hankinnan ja
ylläpidon palveluiden ja ulkoistamismahdollisuuksien kehittyminen
Yksi monikäyttöidean tavoitteista on se, että vene kuluu käytössä ja se uusitaan kulumisen, ei
vanhentumisen, johdosta uusia tehtäviä varten.
Öljyntorjuntaveneiden kohdalla monikäyttöveneen mitoituksessa otetaan huomioon öt-veneluokan
vaatimukset ja veneen muiden tehtävien vaatimukset sekä olosuhteet, joissa venettä käytetään.
Suunnitteluvaiheessa veneelle kannattaa laatia käyttöprofiili (Liite 1, Käyttöprofiilin suunnittelu).
Tämä on tarpeellista varsinkin monikäyttöisen veneen kohdalla, jossa veneen päämitat on
suunniteltava sekä öljyntorjunnan vaatimuksien että muiden tehtävien mukaisten vaatimusten
mukaan. Liitteessä 4 (Kapasiteetti- ja suorituskykyvaatimusten määrittely) esitettyjä
suunnittelukäyrästöjä voidaan käyttää tämän selvityksen apuna.
5
3 Veneluokat ja luokkakohtaiset vaatimukset
Öljyntorjuntaveneluokat pienimmästä A-luokasta suurimpaan I-luokkaan ovat seuraavat
A ja B-luokat - yleisveneitä tarvikkeiden ja henkilöiden kuljetukseen suojatuilla vesillä tai rannikolla.
C ja E-luokat - lastin kuljettamiseen ja puomien käsittelyyn tarkoitettuja, keulaportillisia työveneitä.
D-luokka - pääasiassa henkilöiden ja tarvikkeiden kuljetukseen tarkoitettu nopea yhteysvene.
F-luokka - merikelpoinen työvene, jossa kiinteä öljynkeräyslaitteisto.
G ja H-luokat - kuljetuslauttoja.
I-luokka - avomerikelpoinen työalus meripuomin kuljetusta ja levitystä varten.
Luokitus perustuu Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen lastikapasiteettivaatimuksiin. Veneen pituus ja
runkotyyppi eivät ole luokituksessa merkityksellisiä. Ne määräytyvät käyttöolosuhteiden sekä mahdollisten
veneen muiden tehtävien mukaan. Veneen sääntöpituuden tulee kuitenkin olla alle 24 metriä.
Monikäyttöveneessä luokitus tarkoittaa veneen kykyä suoriutua luokan mukaisista öljyntorjuntatehtävistä.
Öljyntorjuntaveneiden lastikapasiteetit (kg).
6
Veneluokka voidaan valita alustavasti oheisen kaavion avulla. Lohkokaaviossa edetään ylhäältä
alaspäin vastaamalla esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksen koskevat veneen käyttötarkoitusta ja olosuhteita. Kun Kyllä/Ei -vastukset johtavat "tien päähän", niin sopiva veneluokka on löytynyt.
7
Öljyntorjunnan asettamat vaatimukset
Veneen ominaisuudet suunnitellaan veneen tehtävän ja olosuhteiden perusteella.
Tehtäviä ovat lastin ja henkilöstön kuljetus, öljyn keräys ja puomin hinaus.
Toimintaolosuhteita ovat tuulen nopeus, aallokon korkeus, jää ja veden syvyys. Nämä
yhdessä ovat perusta veneen vaatimuslistalle: päämitat, kansijärjestely, koneisto jne.
Kapasiteetti- ja suorituskykyvaatimuksista voidaan johtaa veneen päämitat joko
analyyttisten laskelmien avulla tai etsimällä vastaavat tyypilliset päämitat
tilastollisesti. Näistä jälkimmäistä menetelmää käytetään ns. työvenetietokannassa,
jonka perusteella on tehty liitteessä 4 esitetyt suunnittelukäyrästöt. Ne on tarkoitettu
veneen päämittojen arviointiin suunnitelman alkuvaiheessa, mutta niitä voidaan
useissa tapauksissa käyttää myös tarjousten lupaamien kapasiteetti- tai
suorituskykyarvojen arviointiin.
Venekaluston tehtävänä on kuljettaa maissa oleva torjuntakalusto torjuntapaikalle.
Veneiden lasti on Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen mukainen kalusto.
Veneiden lastikapasiteetti (lastin massa ja kansiala) määräytyvät lastina olevan
torjuntakaluston laadun ja määrän mukaan. Seuraavissa taulukoissa esitetään Kalustoohjeen AÖ1- ja AÖ2-kalustot sekä niiden kuljettamiseen suunnitellut veneluokat.
8
9
Edellä olevissa taulukoissa on esitetty 15 erityyppistä kalustolastia. Nämä hyötylastit on lastattu
arviolta käyttöolosuhteisiin sopiviin veneisiin, kts. taulukko alla. Eräiden veneluokkien kohdalla
lastitapauksia on useampia kuin yksi. Tämän Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen ja
Veneohjeen yhteen liittämisen avulla on määritelty veneluokkien lastikapasiteettivaatimukset sekä
lastin massan että sen vaatiman kansialan suhteen.
Kansipinta-alat ja suurimmat henkilömäärät (katsastus) veneluokittain. Jokaiselle
henkilölle tulee olla ainakin väliaikaiset (esim. esiin käännettävät) istuimet.
Veneluokka
A
B
C
D
E
F
G
H
I
Suurin
henkilömäärä
4
6
8
12
8
8
4
6
12
Kansipinta-ala
Pinta-ala yht.
[m²]
1,5
2
6
5
18
24
20
50
30
10
Vapaa pituus x leveys
[m x m]
1,5 x 1
2x1
3x2
2,5 x 2
5x3
6 x 3,5
6x3
8x4
7x4
Alla olevassa taulukossa on esitetty Kalusto-ohjeen edellyttämä hyötykuorma ja
kansinosturin nostokyky nosturiveneluokittain. Lastikapasiteetti käsittää
hyötykuorman (kansilasti, nestelasti) ja henkilöiden painon varusteineen, sekä
mahdollisen irtaimen lastin. "Kuormat yhteensä" ei sisällä koneiston tarvitsemaa
polttoainetta. Kansinosturin nostokapasiteetti on arvioitu myös veneen koko huomioon
ottaen. Suurempi nostokyky aiheuttaisi muutoksia (yksirunkoisen) veneen
päämittoihin, mikä huonontaisi veneen muita ominaisuuksia.
Veneluokka
Suurimmat kuormat
HenkilöKansilasti
määrä á 110 [kg]
kg
A
3
300
B
3
300
C
4
600
D
12
600
E
6
4000
F
6
3000
G
2
5000
H
2
21000
I
4
11000
*(vaihtoehto kansilastille)
Nestelasti
[kg]
3000*
1000
Kuormat
yhteensä
[kg] ilman
polttoainetta
630
630
1200
1600
5200
4000
6000
11000
13000
Nosturikapasiteetti
kNm
2
5
10
30
60
70
70
F-luokan veneen erityisvaatimukset
F-luokan vene on ainoa öljyntorjuntaveneluokka, jossa on kiinteä keräyslaitteisto,
harjakeräimet tai vastaava laitteisto. Veneessä on varastotankkeja kerättyä öljyä
varten. Veneessä on myös oltava järjestelmä, jolla kerätty öljy siirretään veneen
tankeista toiseen veneeseen tai vastaavaan esimerkiksi hinattavaan säiliöön. Lisäksi on
suositeltavaa, että tämä kerätyn öljyn siirto tapahtuisi merellä keräystoimintaa
keskeyttämättä.
On todennäköistä, että venettä käytetään pitkiä aikoja hiilivetykaasupilvessä.
Hiilivetykaasut voivat muodostaa ilman kanssa räjähtävän kaasuseoksen ja ko. kaasut
ovat suurina pitoisuuksina ihmiselle myrkyllisiä. Näistä syistä F-luokan veneessä on
oltava kiinteä hiilivetykaasun mittausjärjestelmä. Mittausanturi sijoitetaan työkannelle
noin 0,5 m kannen yläpuolella ja mittalaitteen näyttö/hälytys on ohjaamossa.
Koneiston pakokaasuputkien on oltava jäähdytetyt, esimerkiksi ns. märkäpakoputki.
Koneiden polttoilman oton keräystilanteessa on oltava vähintään 4 metrin korkeudesta
veden pinnasta mitattuna. Ohjaamon ilmanoton on niin ikään oltava vähintään 4
metrin korkeudesta. Käynti ohjaamoon tulisi järjestää eteisen kautta. Keräystilanteessa
työkannen laitteiden käytön tulisi olla kipinöimätöntä ja sähkölaitteet
räjähdyssuojattuja.
11
Käyttöolosuhteet ja nopeusvaatimukset
Öljyntorjuntaveneiden tulee saavuttaa riittävä nopeus täydellä kuormalla ja veneiden
on oltava turvallisia käyttää myös kevyellä lastilla. Kevyt käyttötilanne määritellään
tässä ISO 8666 mukaisesti. Täyden kuorman nopeus tulee saavuttaa aallokossa, jonka
merkitsevä aallonkorkeus on alla olevan taulukon mukainen. Luokkien A-C ja G
mukaisia veneitä käytetään yleensä avovedessä eikä veneitä suunnitella tai vahvisteta
jääoloja varten. Sen sijaan luokissa D, F, H ja I vaaditaan etenemiskykyä ohuessa
jäässä. Veneiden runko, propulsiolaitteisto on suunniteltava jäissä ajoa varten sekä
niiden varustelun on toimittava kylmissä olosuhteissa. E-luokan veneen tulee olla
hinattavissa murretussa jäässä.
Veneluokka
Suunnittelukategoria
(ammattivene
säännöt)
Nopeus
täydellä
kuormalla
[kn]
Aallonkorkeus, jossa
täyden
kuorman
nopeus tulee
saavuttaa [m]
A
20
< 0,5
30
-
20
< 0,5
50
-
12
> 0,5
100
-
20
> 0,5
100
5 cm
E
Suojaiset
vedet (D)
Rannikko
(C)
Rannikko
(C)
Rannikko
(C)
Rannikko(C)
12
> 0,5
150
F
Avomeri (B)
12
> 1,0
150
G
5
< 0,5
-
H
Suojaiset
vedet (D)
Avomeri (B)
Hinattavissa
10 cm
5 cm,
rännissä 10
-
5
> 0,5
-
I
Avomeri (B)
15
> 1,0
200
B
C
D
Toimintasäde
[nm] täydellä
kuormalla,
nopeus min.
80% nopeusvaatimuksesta
Etenemiskyky
Tasaisessa
jäässä [cm]
Hinattavissa
10 cm
rännissä
10 cm /
rännissä 20
I-luokan veneen purjehdusalue on kotimaan liikennealue III. D-, F- ja H-luokan
veneiden purjehdusalue on kotimaan liikennealue II. Muut veneet on tarkoitettu
käytettäviksi liikennealueella I.
Kotimaanliikenteellä tarkoitetaan liikennettä kotimaan satamien välillä.
Liikennealue I käsittää joet, kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet,
jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille samoin
kuin lyhyet suojaamattomat väyläosuudet sisäsaaristossa.
Liikennealue II käsittää ulkosaariston ja sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi
alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille.
Liikennealue III käsittää avomerialueet kotimaanliikenteessä.
12
Runkomuoto
Yksirunkoinen vene on suunnittelun lähtökohta, koska sen on yksinkertaisin, kevein
ja halvin. Erityisistä syistä kuitenkin myös monirunkoista tulee harkita. Näitä syitä
voivat olla esimerkiksi veneen vakavuus, lastivaatimukset tai päämittarajoitus.
Monirunkoinen vene voi olla taloudellisempi jossain tapauksessa ja veneen runkojen
välissä voidaan käyttää tehokkaasti esimerkiksi öljynkeräyslaitteita. E-luokan
keularampillinen kuljetusvene voisi olla monirunkoalus - tai F-luokan vene, jos
harjojen sijoittamisessa runkojen väliin on etuja.
Yleisjärjestely
Öljyntorjuntaveneen yleisjärjestelyn tulee sopia öljyntorjuntatehtäviin siten, että
öljypuomien tai muiden tarvikkeiden käsittely kannella on mahdollista myös
aallokossa, rantautuessa jne. Lisäksi yleisjärjestelyn tulee palvella
turvallisuusvaatimuksia mm. pohjakosketuksen sattuessa tai tulipalotilanteessa.
Lastikannen tulee olla sileä siltä osin, kuin sille on tarkoitus sijoittaa öljypuomeja.
Lastin ohi tulee pystyä kulkemaan kaikissa tilanteissa.
A- ja B-luokassa veneen maksimileveyden tulee olla enintään 2,6 m, jotta sitä voidaan
helposti kuljettaa maanteitse. Erityisesti I-luokan, mutta myös D-, E- ja F-luokan
veneet, on suunniteltava öljypuomin hinaamiseen. Hinaamisjärjestelyn tulee olla
sellainen, että hinaaminen on tehokasta ja turvallista.
Ötveneluokka
A
Maks.
leveys
[m]
2,6
B
2,6
C
-
D
-
E
-
F
-
G
-
H
-
I
Kannellisuuden
minimivaatimus
Avoin,
kellukkeet
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Kannellinen tai
suljettu
Rantautumiskyky
Keulaportti Ohjauspaikka
leveys [m]
kyllä
-
Avo-ohjaamo
kyllä
-
Avo-ohjaamo
kyllä
kyllä, 1,5
Avoin/katettu
-
-
Suljettu hytti
kyllä
kyllä, 2,0
Suljettu hytti
-
-
Suljettu hytti
-
kyllä, 2,5
Avo-ohjaamo
-
kyllä, 2,5
Avo-ohjaamo
-
-
Suljettu hytti
Vanhat hyväksi koetut menetelmät ovat kannatettavia ja varmoja ratkaisuja, mutta
öljyntorjuntamenetelmiä on aina mahdollisuus parantaa ja siksi uusien lupaavien
ideoiden esittämistä on kannustettavaa.
13
4 Veneiden varusteet
Seuraavissa taulukoissa on lueteltu varusteet ja järjestelmät, jotka
öljyntorjuntaveneissä tulee olla. Jos veneeseen on tarkoitus hankkia muita veneen
monikäyttöisyyttä lisääviä varusteita, ne tulee esittää hankintasuunnitelman
yhteydessä.
Liikenteen turvallisuusviraston työvenemääräyksen perusteella vaadittavat
järjestelmät ja varusteet on esitetty jäljempänä olevissa taulukoissa.
Yksityiskohtaisemmat ohjeet katso http://virtual.vtt.fi/virtual/fmav2009/fi/ .
Lisäksi veneen on täytettävä Liikenteen turvallisuusviraston
katsastusvarustevaatimukset. Määräykset ovat tätä kirjoittaessa valmisteilla.
Määräysluonnosten mukaiset varustevaatimukset on esitetty liitteessä 3.
14
1 Järjestelyt ja asennukset
Veneluokka
A
B
C
Vaadittava varuste tai järjestely






Ohjaajan kattoluukku
Käymälä ja jäteveden käsittelyjärjestelmä
Suihku
Pentteri
Irtaimelle varustukselle lukittavat säilytystilat
Suojapeite
Hydraulijärjestelmä, tilavuusvirta käytettävien
laitteiden mukaan
Nosturi ja vintturi
Keulaluukku, luokissa A-E voi olla mekaaninen
2 erillistä ulosottoa
Öljypuomin laakeroitu laskutela, leveys 2 m
Dieselkäyttöinen generaattori
Maasähkökeskus varustettuna erotusmuuntajalla sekä
Moottorien lohkolämmitys
Jäätymisarkojen tilojen seisontalämmitys
Akkujen automaattiset laturit
Hätäkatkaisija jos avoin ohjaajan paikka
Lämminilmajärjestelmä ohjaamossa
Lämminilmajärjestelmä majoitustilassa
Lämminilmapuhallus ohjaamon tuulilasiin
Tuulilasin pyyhkimet / taataan näkyvyys kaikissa
käyttöolosuhteissa
D
X
T
E
X
X
X
X
X
X
F
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
X
X
X
D
X
X
E
X
X
F
X
X
G
X
I
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
H
I
T
X
X
X
X
X
X
X
G
T = Ammattiveneohjeiston vaatimus
2 Varaosat
Kiilahihnasarja
Suodatinsarja:
 Polttoainesuodatin
 Kampikammiosuodatin
 Öljynsuodatin
 Ilmansuodattimet
Varapotkuri kiinnitysosineen (ei vesisuihkuille)
Konetoimitukseen sisältyvät varaosat
Konetoimitukseen sisältyvät työkalut
Pakki, missä tärkeimmät työkalut
X
15
X
X
X
X
X
X
H
3 Varusteet
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
X
X
X
Karttaplotteri ja GPS
Kaavio Suomen viitoitusjärjestelmästä
Tutka
Kaikuluotain
Veneliikenteen säädökset / muut viranomaisohjeet
Navigointitaso ohjaamossa, min. 60 x 60 cm
Kiikari
AIS, lähetin ja vastaanotin
IR-kamera, asennettu mastoon
Kaasunmittauslaitteisto (LEL-anturi)
X
X
X
X
X
X
X
D
X
X
X
X
X
X
X
E
X
X
X
X
X
X
X
F
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
G
H
X
X
X
X
X
X
X
X
D
E
F
G
H
6
6
I
K
K
K
X
X
X
X
X
X
K = Katsastusvaatimus kts. Liite 1
4 Irtaimet varusteet
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
X
4
4
4
Airot ja hankaimet
Mela
Lepuuttajat, lkm
6
6
I
6
5 Kiinnitys- ja hinausvarustus
Veneluokka
A
B
C
D
E
F
G
H
I
2/12 2/14 3/16 3/18 3/20 3/28 2/16 3/20 4/30
12 12 14 16 20 28 16 20 30
Kiinnitysköydet, kpl /  [mm]
1)
Hinausköysi  [mm] (pituus 3 x LH [m] )
Ankkuriköysi, -ketju tai -köysi/ketjuyhdistelmä 2)
Koneellinen ankkuripeli, käsikäyttömahdollisuus
Hinauskoukku, 1.5 x veneen paaluvetovoima
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
1)
= Kiinnitys- ja ankkuriköysien/ketjujen, sekä ankkureiden vaatimukset Liikenteen
turvallisuusviraston työvenemääräyksen mukaan, esitetyt koot viitteelliset
2)
= Molemmilla ankkureilla oltava samanlaiset köysi- ja ketjuvarusteet.
Valot ja äänimerkinantolaitteet
Veneluokka
A
B
C
1
1
1
1
S
S
S
Kiinteästi asennettu hakuvalo, S-vaatim. [kpl]
Kiinteästi asennettu työvalo, S-vaatim. [kpl]
Käsivalaisin mahdollisuudella viestimerkkien ant.
Kaasumittauksen valo/äänihälytys mastossa
16
D
1
1
S
E
1
2
S
F
2
2
S
S
G
1
S
H
I
2
S
5 Kestävän kehityksen periaate
Kestävä kehityksen päämäärä on turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien
mahdollisuudet hyvään elämään jatkuvan ja ohjatun yhteiskunnallisen muutoksen
avulla. Sen keskeisimmät osa-alueet ovat ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurillinen
sekä taloudellinen kestävyys, jotka pyritään huomioimaan tasavertaisina yhtä lailla
paikallisessa, alueellisessa kuin maailmanlaajuisessa päätöksenteossa ja toiminnassa.
Veneen elinkaarella tarkoitetaan veneen eliniän kaikkia vaiheita kattaen raakaaineiden hankinnan, tuotteen valmistusprosessin, kuljetukset, käytön ja
kunnossapidon, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja käsittelyn jätteenä
Kestävän kehityksen periaatteen soveltaminen veneiden hankintaan ja käyttöön
merkitsee, että päätöksenteossa otetaan huomioon luonnonvarojen ja energian
kulutus sekä veneen valmistuksessa että sen käytössä. Tämä merkitsee veneen
kestävyyden ja käyttökuormituksen oikeaa suhdetta.
Käytön aikaiseen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa hankkimalla vene, jonka
polttoaineen kulutus on pieni ja jonka koneisto on mitoitettu käyttönopeusalueelle.
Tämä tarkoittaa vaadittua nopeutta täydellä kuormalla vaadituissa olosuhteissa. Fluokan itsenäisesti öljyä keräävässä veneessä suunnittelutilanne on toinen:
öljynkeräystilanteessa aluksen nopeus on 1 - 3 solmua ja energiaa kuluttavat
etupäässä öljynkeräyslaitteet.
Veneessä ei tulisi olla tarpeetonta tavaraa, joka lisää polttoaineen kulutusta.
Tällainen on myös ylimitoitettu koneisto. Veneen materiaaleja valittaessa tulee
kiinnittää huomiota niiden kierrätettävyyteen. Uusiutuvista luonnonvaroista
valmistettuja materiaaleja tulisi käyttää aina kun se on mahdollista. Energian
kulutuksen minimoimisen lisäksi energialähteen valinnassa on kiinnitettävä
huomiota pieniin päästöihin.
Veneen kunnossapito on käytön tukitoimintaa. Se tähtää käytön tavoitteiden
saavuttamiseen. Kunnossapidon tehtävä on toteuttaa korjaus ja huolto siten,
että elinkaari voidaan toteuttaa päätetyllä tavalla. Veneen kunto on lisäksi pidettävä
sellaisena, että sen päästöt (pakokaasu, melu, aallokko) ovat pieniä. Kunnossapito
tulee järjestää siten, että energiaa ja materiaalia ei käytetä kuin tarpeellinen määrä.
Vaihto- ja purkuosien kunnostus ja käyttö tukee kestävän kehityksen periaatetta.
17
Elinkaariarviointi (LCA, life cycle assessment) on menetelmä, jolla voidaan arvioida
tuotteen elinkaaren aikana aiheutuvat ympäristönäkökohdat sekä potentiaaliset
ympäristövaikutukset. Se i jaetaan ISO-standardien, ISO 14040 ja ISO 14044,
mukaan neljään osaan: tavoitteiden ja soveltamisalan määrittely, inventaarioanalyysi,
vaikutusarviointi sekä tulosten tulkinta. Inventaarioanalyysissä (LCI, life cycle
inventory analysis) selvitetään tutkittavan järjestelmän syöte- ja tuotosvirrat eli
materiaali, jäte- ja energiavirrat sekä päästöt ympäristöön. Inventaarioanalyysiin
sisältyy määritellyn selvityksen kannalta tarvittava tiedon kerääminen.
Vaikutusarvioinnissa (LCIA, life cycle impact assessment) arvioidaan järjestelmän
syötteiden ja tuotosten aiheuttamia potentiaalisia ympäristövaikutuksia.
Vaikutusarvioinnin tarkoitus on tuottaa lisätietoa tuotejärjestelmän
inventaarioanalyysin tulosten arvioinnin avuksi, jotta niiden merkitys ympäristön
kannalta ymmärrettäisiin entistä paremmin.
Esimerkki vaikutusarvioinnin pääperiaatteista: tuotejärjestelmän päästöt,
ympäristövaikutusluokat ja yhteenlaskettu ympäristövaikutus.
(Ympäristömyötäisyyden kehittäminen venealalla, Tutkimusraportti VTT-R-0292810)
VTT suoritti vuonna 2010 Venealan Keskusliiton Finnboat ry:n toimeksiannosta
osana Tekesin rahoittamaa Vene 2007-2011 ohjelmaa tutkimuksen venealan
uudistumisen haasteista ja mahdollisuuksista kestävän kehityksen näkökulmasta.
Tutkimuksen sisältö on kohdistettu huviveneiden valmistajille. Tutkimusraportissa
(Ympäristömyötäisyyden kehittäminen venealalla, Tutkimusraportti VTT-R-0292810) on esitetty menetelmä veneen valmistuksen ja käytön ympäristövaikutuksen
arvioimiseen. Öljyntorjuntaveneille ei tällaista elinkaariarviointia edellytetä, mutta
sen periaatteita tulee noudattaa hankinnan suunnittelussa ja venetarjouksien
vertailussa.
Öljyntorjuntaveneen ympäristövaikutus on veneen elinkaareen liittyvän toiminnan
aiheuttama muutos ympäristössä. Ympäristövaikutus voi olla negatiivinen tai
positiivinen. Öljyntorjuntaveneen kohdalla vaikutuksen (ympäristövahingon torjunta
mukaan lukien) tulee olla positiivinen.
18
6 Miehistön pätevyysvaatimukset
Aluksen miehityksen vahvistamisesta säädetään laivaväestä ja aluksen
turvallisuusjohtamisesta annetussa laissa (1687/2009) sekä aluksen miehityksestä ja
laivaväen pätevyydestä annetussa asetuksessa (1797/2009). Vahdinpidosta Liikenteen
turvallisuusvirasto on antanut erillisen määräyksen 8.1.2010. Säädöksillä on vaikutusta
myös palokuntien öljyntorjuntaveneiden miehistön pätevyysvaatimuksiin. Seuraavassa
kuvataan pätevyysvaatimuksia matriisin muodossa niiltä osin, kuin ne voivat koskea
öljyntorjuntaveneitä.
Kotimaanliikenteellä tarkoitetaan liikennettä kotimaan satamien välillä. Liikennealue I
käsittää joet, kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet, jotka eivät ole
välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille samoin kuin lyhyet
suojaamattomat väyläosuudet sisäsaaristossa. Liikennealue II käsittää ulkosaariston ja
sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle
merenkäynnille. Liikennealue III käsittää avomerialueet kotimaanliikenteessä.
LASTIALUKSEN PÄÄLLIKKÖ, VÄHIMMÄISVAATIMUKSET ( 8 § )
LIIKENNEALUE
ALUKSEN KOKO
ALLE 100 BRT
Kotimaanliikenne,
liikennealue I
Kuljettajankirja
Kotimaanliikenne,
liikennealue II ja III
Kotimaanliikenteen
laivurin koulutus sekä
vähintään neljä
kuukautta meripalvelua
Kotimaanliikenne
liikennealue I, II ja III
ALUKSEN KOKO
VÄH. 100, MUTTA
ALLE 500 BRT
Kotimaanliikenteen
laivurinkirja
ALUKSEN KONEPÄÄLLIKKÖ, VÄHIMMÄISVAATIMUKSET ( 9 § )
LIIKENNEALUE
KONETEHO
ALLE 350 kW
KONETEHO
350 - 750 kW
KONETEHO
750 - 1500 kW
Kotimaanliikenne
Kuljettajankirja, jos
koneiston hallintalaitteet ovat niin
sijoitetut, että niitä
voidaan ohjata
ohjauspaikalta
Koneenhoitajankirja
Vahtikonemestarin
kirja
19
Kommentteja:
 Jos veneen toiminta-alueella on muita kuin liikennealue I:een kuuluvia
vesialueita, niin aluksen päälliköllä on aina oltava vähintään laivurinkirja.
Merenkulkuhallinnon aiemman tulkinnan mukaan säädökset ovat voimassa
ennalta suunniteltavissa olevassa toiminnassa. Meripelastukseen
osallistumisesta säädetään merilaissa erikseen.
 Palokuntien veneitä on vielä 1990-luvulla voinut palokunnan vastuualueella
ajaa konetehoon 750 kW asti kuljettajankirja II:lla, jota vastaa nykyisessä
asetuksessa kuljettajankirja. Nykyisen asetuksen mukaisesti tämä on
mahdollista vain alle 350 kW aluksissa. Suuremmissa konetehoissa on
konepäälliköllä oltava koneenhoitajankirja tai vahtikonemestarinkirja. On siis
pätevyysvaatimusten kannalta edullista pysyä alle 350 kW konetehoissa.
 Konepäällikön pätevyys on sama kotimaanliikenteen kaikilla liikennealueilla.
Sellaista tilannetta ei asetuksessa ole määritelty, jossa aluksen koneteho on alle
350 kW, mutta koneita ei voi hallita veneen ohjauspaikalta.
 Mikään öljyntorjuntavenevaatimuksista ei tue konseptia, jossa alle 10 metriä
pitkään veneeseen olisi asennettu yli 350 kW tehoinen koneisto.
 Veneluokissa ei pituusrajoituksia. Ainoa rajoitus 24 metrin raja, joka johtuu
venesäännöstössä olevasta veneen enimmäispituudesta. Veneen nopeusaluetta
voidaan tarvittaessa nostaa veneen pituutta lisäämällä. Hoikalla veneellä
tarvittavan nopeuden ylläpito aallokossa on sekä taloudellista että turvallista.
20
7 Hankintamenettely
Julkiset hankinnat on suoritettava voimassa olevien lakien ja määräysten mukaan sekä soveltaen
julkisten hankintojen sopimusehtoja. Öljyntorjuntaveneen hankinnan vaiheet ovat
1. Venekonsepti
- Öljyntorjuntatehtävien kartoitus
- Veneluokan valinta
- Veneen muut tehtävät
- Muut käyttäjät
- Veneen hinta-arvio
- Hankinnan aikataulu ja organisaatio
2. Rahoitus
- Öljynsuojarahaston rahoitusosuus
- Muut rahoittajat
3. Tarjouspyyntöaineisto
- Venevaatimusten priorisointi
- Veneen erittely ja yleiskuva
4. Tarjouspyyntö
- Hankinnan kynnysarvot
- Ilmoitusmenettely
- Valintaperusteet
5. Tarjousten vertailu
- Tarjousten avaaminen
- Tarjoajien vertailu
- Tarjouksien teknisen osan arviointi
- Tarjouksien kaupallisen osan arviointi
- Tarjousten pisteytys ja toimittajan valinta
- Hankintapäätöksen teko
- Vertailun tuloksen ilmoittaminen
6. Hankintasopimus
- Hankintasopimuksen teko
- Sopimuksen allekirjoitus
7. Projektin hallinta
- Tutustuminen toimittajan työtapaan
- Suunnitteluaineiston hyväksyminen
- Asennustarkastukset
- Miehistön koulutus
- Viranomaishyväksynnät
- Vastaanottokokeet
8. Veneen vastaanotto
- Vastaanoton hyväksyminen
- Vastaanottoehdot
9. Takuuaika
- Veneen testaus käyttöolosuhteissa
- Materiaali- ja toiminnallisista puutteista
reklamointi
- Puutteiden korjaukset
- Veneen lopullinen hyväksyntä
21
Veneen suunnittelun periaatteesta
Myös tilaaja osallistuu hankinnan eri vaiheissa veneen suunnitteluun. Veneen
alkusuunnittelun iteratiivista luonnetta kuvaa hyvin suunnitteluspiraali. Suunnittelun
edetessä muuttujien arvot ja myös määrä tarkentuu. Suunnittelun lähtökohdan
muodostaa kuljetustehtävä, jossa annetaan veneen käyttöolosuhteet sekä lastin määrä
ja tyyppi. Kuljetustehtävän ratkaisussa määritetään tarvittavien veneiden lukumäärä,
koko, nopeus ja laiturissa/rannassa tapahtuvan lastinkäsittelyn periaateratkaisut.
Yksinkertaisten taloudellisen mallien avulla voidaan jopa hakea venekaluston
muuttujien arvot, jotka antavat parhaan kuljetustehokkuus/taloudellisuus -tuloksen.
Kuljetustehtävän ratkaisua seuraa laivatason ratkaisu, jossa haetaan laivan
päämitoille arvot. Veneiden suunnittelussa painon hallinta on erittäin tärkeä.
Spiraalimainen suunnittelu tarkoittaa sitä, että lähtöarvoihin palataan uudelleen jotta
lopputulos olisi tyydyttävä.
Suunnitteluspiraali.
22
Tarjouksien vertailu
Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin vertailemalla tarjouksien
hintaa, käyttökustannuksia ja tarjoajan asiantuntevuutta. Vertailun painoarvot ovat
esimerkiksi seuraavat
Arviointiperuste
Hinta
Käyttökustannukset
Asiantuntevuus
Painoarvo, %
60
30
10
Suurin painoarvo on hankinnan sopimushinnalla (60 %). Vertailupisteet (PHINTA )
lasketaan kaavalla
,
missä H tarkoittaa tarjoushintaa ja HMIN tarkoittaa vertailun alinta tarjoushintaa.
Käyttökustannuksista suurin on polttoaineen kulutus. Tarjoaja arvioi veneen
polttoaineen kulutuksen (kg/mpk) veneen kulkiessa täydessä lastissa vaaditulla
nopeudella alle 0,5 metrin aallokossa. Polttoaineen kulutus on yksi sopimusarvoista,
joka mitataan vastaanottokokeissa. Vertailupisteet lasketaan (PKULUTUS ) lasketaan
kaavalla
,
missä K tarkoittaa kulutusarvoa ja KMIN tarkoittaa vertailun alinta kulutusarvoa.
Toimittajan asiantuntevuutta arvioidaan aikaisempien venetoimitusten perusteella.
Myös tarjousajan toimintaedellytyksen tulee ottaa huomioon. Toimittajan hyvä
asiantuntevuus ja hyvät toimintaedellytykset pienentävät hankkeen riskejä veneen
laadun ja toimitusajan kannalta.
Yleisiä ohjeita
Tarjousten vertailusta on erotettava tarjoajien teknisen, taloudellisen ja muun
kelpoisuuden tarkistaminen. Ensimmäiseksi tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois
tarjoajat, jotka ovat konkurssissa, selvitystilassa, velkasaneerauksessa tai jotka on
tuomittu lainvastaisesta teosta tai jotka ovat laiminlyöneet verojen tai lakisääteisten
sosiaalimaksujen suorittamisen. Seuraavaksi tarkistetaan tarjoajien edellytykset
hankinnan toteuttamiseksi. Hankintaorganisaatio voi hylätä tarjoajat, joilla ei ole
vaadittuja teknisiä tai taloudellisia edellytyksiä suorittaa hankintaa. Vaaditut
kelpoisuusehdot on mainittava tarjouspyynnössä, ellei ole kysymyksessä konkurssi
tms. Tarjoaja on suljettava pois tarjouskilpailusta tai hylättävä näillä perusteilla
23
ennen siirtymistä tarjousvertailuun, sillä näiden perusteiden käyttäminen ei ole enää
vertailuvaiheessa mahdollista. Tarjousvertailussa ei nimittäin saa kiinnittää huomiota
tarjoajan soveltuvuuteen, ellei eräänä kokonaistaloudellisen edullisuuden
arviointikriteerinä ole tarjouspyynnössä nimenomaan mainittu esim.
toimitusvarmuutta.
Ennen tarjousvertailua on vielä tarkistettava, että tarjoukset täyttävät tarjouspyynnön
ehdot. Tarjous voidaan hylätä, jos se ei vastaa tarjouspyynnön muodollisia
vaatimuksia (esim. määräajat) tai jos se ei ole sisällöltään tarjouspyynnön ehtojen
mukainen (esim. tekniset erittelyt, vaihtoehdot, kaupalliset ehdot).
Valintaperusteet on mainittava tarjouspyynnössä samoin kuin ne arviointiperusteet,
joilla kokonaistaloudellisuutta tullaan arvioimaan. Tarjousten vertailussa saa käyttää
vain tarjouspyynnössä ilmoitettuja valinta- ja arviointiperusteita, ja vertailu on
tehtävä tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Saatujen tarjousten käsittelyssä on syytä
kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Tarjoukset on avattava
hankintalainsäädännön mukaisesti. Tarjousten vertailun on perustuttava
tarjouspyynnön kriteereihin. Jos kriteereitä ei ole esitetty tarjouspyynnössä, on
valittava halvin tarjous. Isoissa hankinnoissa tarjoajan luotettavuus on selvitettävä
esim. hankkimalla luottotiedot. Tarjoukset ovat täysin salaisia ennen tilauksen
tekemistä. Jos tarkistuksia pyydetään, ne on pyydettävä kirjallisesti ja kaikilta
varteenotettavilta tarjoajilta. Myös lisäselvityksille on annettava määräaika.
Hankintapäätöksen on perustuttava tarjousvertailuun ja tarjouspyyntöasiakirjoissa
ilmoitettuihin valinta- ja arviointiperusteisiin, eikä ulkopuolisia seikkoja saa ottaa
huomioon. Päätös on perusteltava ja perustelut on yleensä syytä ilmoittaa hylätyille
tarjoajille turhien valitusten välttämiseksi. Valitusajan käynnistämiseksi tarjoajille on
syytä ilmoittaa hankintapäätöksestä. Tiedotus on vapaamuotoinen, mutta siitä olisi
käytävä ilmi valittu tarjoaja sekä valinnan perusteet. Hankintasopimus voi olla
erikseen laadittava kirjallinen sopimus tai se voi muodostua tarjouksesta ja
tilauksesta. Sopimuksen syntymiseen ja tulkintaan sovelletaan normaaleja
sopimusoikeuden sääntöjä ja periaatteita. Sopimus voidaan tehdä välittömästi
hankintapäätöksen jälkeen, mutta käytännössä saattaa olla perusteltua odottaa,
kunnes mahdollinen valitusaika on päättynyt. Sopimuksessa tai tilauksessa on
seuraavia huomioonotettavia seikkoja. Jos tilaus tehdään täysin tarjouspyynnön ja
tarjouksen mukaisesti, tarjoajalla ei ole oikeutta reklamoida tilauksesta. Jos
tilausvaiheessa haluaa muuttaa jotakin tarjouspyyntöön tai tarjoukseen nähden, on se
sovittava tarjoajan kanssa. Kaupallisia tai teknisiä ehtoja ei saa tehdä tarjoajalle
edullisemmiksi ilman sopimista hinnan alennuksesta. Tilausvahvistus kannattaa aina
pyytää (jotta tarjoaja lukisi tilauksen), vaikka sillä ei usein ole juridista merkitystä,
sillä tilaus astuu voimaan, jos se on täysin tarjouksen mukainen. Tilausvahvistuksella
tarjoaja ei voi silloin muuttaa tarjoustaan. Jos tilaus on mennyt tarjoajalle ja tarjoaja
ei reklamoi kohtuuajassa (yleensä kaksi viikkoa), tilaus astuu voimaan, vaikka se
eroaisikin tarjouksesta. Isoissa hankinnoissa kannattaa lähettää tilaus ennen
allekirjoitusta luettavaksi tarjoajalle sekaannusten välttämiseksi, mutta muutosten
osalta on meneteltävä edellä esitetyn mukaisesti.
Seuraavassa on lueteltu kohtia, jotka hyvin laaditussa tilauksessa tai
hankintasopimuksessa tulisi olla. Asiallinen tarjouspyyntö sisältää lähes samat asiat.
Hankinnan sisällön yksiselitteisen tarkka määrittely: mitä tilataan ja kuinka paljon.
Pienissä hankinnoissa tämä osa voi olla sisäänkirjoitettuna tilaukseen, mutta suurissa
hankinnoissa se on järkevää pitää erillisenä tilauksessa viitattavana liitteenä. Silloin
tilaukseen on hyvä kirjoittaa: “Liite on tämän tilauksen erottamaton osa.”
24
Sopimuksesta on mainittava mitä asiapapereita hankinnassa noudatetaan ja missä
järjestyksessä. Yleensä pyritään siihen, että toimittajan laatimat asiapaperit ovat
listassa viimeisinä ja tilaus ensimmäisenä. Suunnitelmien tarkastus; jos hankinta
sisältää myös suunnittelun, suunnitelmat tulee ennen valmistuksen aloittamista
lähettää esim. Kolmena kappaleena tilaajan tarkastettavaksi. Tilaaja voi varata
esimerkiksi 14 vrk aikaa tarkastaa suunnitelmat ja palauttaa yhdet kappaleet
tarkastettuina toimittajalle. Muut tarkastukset; määriteltävä, mitä tarkastuksia
tehdään. Näitä voi olla
esim. Osakokonaisuuksien tarkastukset, asennustarkastus, maalaustarkastus,
vastaanottotarkastus, takuutarkastus, jälkitarkastus ym. Hankinnan asiallisen
etenemisen vaatimat tarkastukset.
Luovutusasiakirjat; määriteltävä, mitkä hyväksytyt asiapaperit tulee luovuttaa
tilaajalle vastaanoton yhteydessä ja kuinka monena kappaleena. Hankintahinta siten
eriteltynä, kuin se tilauksen mahdollisen viivästymisen, jatkamisen tai maksuerien
kannalta on tarpeen. On kirjattava myös
mahdollinen arvonlisävero. Maksuehdot; on mainittava, maksetaanko hinta
vastaanoton jälkeen vai jaetaanko se maksueriin. On huomattava, että ennakkoa, eli
maksua ennen vastaanottoa, ei yleensä makseta 30 % enempää. Muiden maksuerien
tulee sitten noudattaa ainakin karkeasti työn edistymistä. Yleensä tulisi suosia
maksua vasta vastaanoton jälkeen. Missään tapauksessa ei tule maksaa koko
hankintahintaa ennen kuin toimittaja on täyttänyt kaikki hankintaan liittyvät
velvoitteensa. Jos laskuihin halutaan jokin erikoismaininta, se tulee myös tässä
ilmoittaa.
Jos on sovittu hinnan joko kokonaan tai osittain sitomisesta valuuttakurssiin,
indeksiin tms., siitä tulee olla oma kohtansa tilauksessa. On myös tärkeää
identifioida, mihin indeksiin/valuuttakurssiin hinta on sidottu eli sen lukuarvo on
mainittava, On myös määriteltävä, mikä on vertailuluku. Se voi olla esim.
Vastaanottopäivän luku tai jonkun suuren osakokonaisuuden toimituspäivän arvo.
Yleensä myös sovitaan, kuinka suuri indeksin muutoksen tulee olla, jotta se
otettaisiin huomioon.
Kaikille ennen veneen lopullista vastaanottoa maksetuille erille tulee toimittajan
asettaa tilaajalle tilaajan hyväksymä vakuus hankintaehtojen mukaisesti. Jos on
epävarmuutta toimittajan antaman vakuuden hyväksyttävyydestä, juristeilta (jos
sellainen omassa organisaatiossa on) voi pyytää puumerkin vakuuteen. Vakuudet on
hyväksymisen jälkeen toimitettava säilytettäväksi kassakaapissa, ja ne on aikanaan
palautettava. Vakuuksien osalta on erityisen tärkeää muistaa pyytää niille jatkoa, jos
toimitus viivästyy. Vakuutta on pidennettävä, vaikka viivästys johtuisi tilaajan
toimenpiteistä.
Tällaisessa tapauksessa toimittajalla on oikeus saada asianmukainen korvaus
vakuuden voimassaoloajan pidentämisestä. Sopimuksessa on määriteltävä, miten ja
missä vastaanotto tapahtuu, mitä kokeita tehdään ja millaiset dokumentit laaditaan.
Jos hyväksyminen vaatii jotain muuta kuin hyväksyttävät vastaanottokokeet,
viranomaisten tarkastukset jne., niin tämä mainittava sopimuksessa. Myös veneen
lähetysosoite, vastaanottaja sekä kuljetuksen maksaja on mainittava.
Yleinen takuuaika on yksi vuosi. Takuuajan vakuus on yleensä 5 % lopullisesta
hankintahinnasta ja sen tulee olla voimassa 3 kuukautta yli sovitun takuuajan.
Huomattakoon, että hankinnan viimeistä maksuerää ei tule maksaa ennen takuuajan
vakuuden vastaanottamista ja hyväksymistä.
Tilaajan ja toimittajan edustajat on nimettävä sopimuksessa. Muutoksista tulee
mainita: Kaikki tämän tilauksen/sopimuksen sisältöä, teknisiä ja kaupallisia ehtoja
koskevat muutokset on sovittava kirjallisesti. Muista ehdoista kannattaa mainita, että
muilta osin tämän tilauksen mukaisessa hankinnassa noudatetaan liitteenä olevia
Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja.
25
Jälleenmyyntimahdollisuudet
Öljyntorjuntaveneen jälleenmyyntimahdollisuudet tulee ottaa huomioon jo
suunnitteluvaiheessa. Veneiden, erityisesti pienempien (A-D luokat) jälleenmyyntiin
vaikuttaa veneen mahdollisuudet toimia huvikäytössä. Vene tulee tällöin CE-merkitä
huvivenedirektiivin mukaisesti (ammattivenemääräyksen vaatiman hyväksynnän
lisäksi). Veneen suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa huvivenedirektiivin vaatimusten
ottaminen huomioon sekä tarkastus Ilmoitetun laitoksen toimesta on pieni kustannus
verrattuna jälkisertifiointiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin veneessä.
Erityisesti suuremmissa veneissä tulee ottaa huomioon veneen toimivuus muussa
ammattikäytössä kuin öljyntorjuntaveneenä. Tähän voidaan vaikuttaa mm.
yleisjärjestely- ja kantavuusasioilla.
26
8 Säädökset
Vuoden 2010 alussa astuivat voimaan uudet alusturvallisuuslait. Aluksen miehityksen
vahvistamisesta säädetään laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetussa
laissa (1687/2009) sekä aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä annetussa
asetuksessa (1797/2009). Asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset hakemukseen
liitettävistä selvityksistä.
(Ennen em. määräysten voimaantuloa edellytetään öljyntorjuntaveneiltä
Merenkulkulaitoksen ammattivenesäännöstön vaatimusten täyttämistä ja sen
perusteella saatavaa Liikenteen turvallisuusviraston antamaa hyväksyntää. A-luokan
öljyntorjuntaveneille riittää kuitenkin CE-sertifiointi tarkastusmoduulin B tai G
mukaan.)
Tämän lisäksi veneitä koskevat seuraavat Alusturvallisuuslakien perusteella annetut
määräykset:
 Liikenteen turvallisuusviraston päätös eräiden alusten navigointilaitteista
 Liikenteen turvallisuusviraston päätös alusten radiolaitteista
 Liikenteen turvallisuusviraston päätös alusten hengenpelastuslaitteista
Meriturvallisuutta koskevat viranomaismääräykset (18.4.2011)
18.04.2011 TRAFI/6540/03.04.01.00/2011
Alusten radiolaitteet ja niihin liittyvät järjestelyt
27.01.2011 TRAFI/1172/03.04.01.00/2011
Alusten katsastukset
13.01.2011 TRAFI/604/03.04.01.00/2011 Luotsinkäyttövelvollisuudesta myönnettävään
erivapauteen liittyvä tutkinto
17.12.2010 TRAFI/33005/03.04.01.00/2010
aluksessa
Vaarallisten aineiden kuljetus kappaletavarana
23.11.2010 TRAFI/31299/03.04.01.00/2010 Hyväksyttyjen luokituslaitosten antamia
luokitusmerkintöjä vastaavat suomalaiset jääluokat ja aluksen jääluokan vahvistamista varten
tarvittavat tiedot ja selvitykset
23.11.2010 TRAFI/31298/03.04.01.00/2010
(Jääluokkamääräykset 2010)
Jääluokkamääräykset ja niiden soveltaminen
21.04.2010 TRAFI/7101/03.04.01.00/2010 Vuokraveneiden laitteet ja varusteet
15.03.2010 TRAFI/7107/03.04.01.00/2010 Suojaiset merialueet ja niiden rajat
15.03.2010 TRAFI/7106/03.04.01.00/2010
Kotimaanliikenteen liikennealueiden rajat
15.03.2010 TRAFI/7105/03.04.01.00/2010 Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien
matkustaja-alusten liikennöimien merialueiden rajat
27
9 Venetarkastukset ja hyväksynnät
Seuraavassa taulukossa on esitetty veneprojektin aikaiset tarkastukset ja hyväksynnät
ja niiden tekijät.
Aihe
Kunnan suunnitelma
Tarkastus ammattivenemääräyksen mukaan
Öljyntorjuntalaitteet ja niihin
liittyvät ominaisuudet
Lastaussuunnitelma
Nostolaitteiden tarkastus
Kaasulaitteiden tarkastus
Työturvallisuus
Monikäyttöveneiden
erityispiirteet
tarkastava tai hyväksyvä taho
SYKE
VTT / Trafi
SYKE
SYKE
MIKES
Valtuutettu tarkastaja
Työsuojelupiiri
Tapauksen mukaan
28
Liite 1: Käyttöprofiilin laatiminen
Veneen suunnitteluvaatimuksia voidaan tutkia myös laatimalla käyttöprofiili, jossa
vertaillaan eri tehtävien asettamia vaatimuksia sekä osuutta ajasta.
Vaatimus
Tehtävä 1
Tehtävän osuus ajasta %
1
Suurin henkilömäärä
Max. henkilömäärä
2
Suurin hyötykuorman määrä
Max. lastin määrä (ton)
Max. lastin/kannen pinta-ala (m²)
Max. lastin pituus (m)
3
Lastikapasiteetti eli dwt
Max. lastikapasiteetti (kg), johon
sisältyy:
- henkilömäärä  110 kg
- täydet tankkisisällöt
- hyötykuorma (kohta 2)
4
Nosturikapasiteetti
Max. painon määrä (ton)
Max. nostovarren pituus (m)
Max. vaadittava nostokyky (kNm)
5
Suorituskyky
Nopeus (kn)
vastaava lastikapasiteetti (ton)
Toimintasäde (nm)
vastaava nopeus (kn)
Hinausnopeus (kn)
Hinattavan lastin paino (ton)
6
Päämittojen ym. reunaehdot
Max. syväys (m)
Max. leveys (m)
Keulaportti (kyllä/ei, leveys m)
Jäissäkulkukyky (jään paks. cm)
Purjehdusalue (A/B/C/D)
29
Tehtävä 2
Tehtävä 3
Edellisissä luvuissa esitetyistä vaatimuksista voidaan poiketa, mikäli tarve tähän
voidaan osoittaa veneen käyttöprofiilin avulla. Perusteluissa tulee esittää tehtävä,
johon ylimääräinen vaatimus pohjautuu, ja/tai esim. kuljetettavan lastin poikkeavat
mitat. Liitteen 4 käyrästöjä voidaan käyttää määritettäessä saatuihin vaatimuksiin
perustuvia veneen päämittoja.
Suure
1
Esitettävä arvo ja
käyttöprofiilista saatava
osuus veneen
käyttöajasta [%]
Suurin henkilömäärä
Max. henkilömäärä
2
Suurin hyötykuorman määrä
Max. lastin määrä (ton)
Max. lastin/kannen pinta-ala (m²)
Max. lastin pituus (m)
3
Lastikapasiteetti eli dwt
Max. lastikapasiteetti (kg), johon
sisältyy:
- henkilömäärä  110 kg
- täydet tankkisisällöt
- hyötykuorma (kohta 2)
4
Nosturikapasiteetti
Max. painon määrä (ton)
Max. nostovarren pituus (m)
Max. vaadittava nostokyky (kNm)
5
Suorituskyky
Nopeus (kn)
Toimintasäde (nm)
vastaava nopeus (kn)
Hinausnopeus (kn)
Hinattavan lastin paino (ton)
6
Päämittojen ym. reunaehdot
Max. syväys (m)
Max. leveys (m)
Keulaportti (kyllä/ei, leveys m)
Jäissäkulkukyky (jään paks. cm)
Purjehdusalue (A/B/C/D)
30
Perustelut
Liite 2: Tekniset erittelyt veneluokittain
Seuraavissa taulukoissa on esitetty teknisen erittelyn vaatimukset veneluokittain.
31
A-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 1. A-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin henkilömäärä á 110 kg
Suurin kansilasti
Nestelasti
Lastikapasiteetti yht. ilman polttoainetta
- missä henkilömäärä
- kansilasti
Kansipinta-ala yhteensä
- missä yhtenäinen pituus vähintään
- yhtenäinen leveys vähintään
Nosturikapasiteetti
- missä suurin massa
- suurin ulottuma
Suorituskyky
Nopeus täydellä lastikapasiteetilla
Merkitsevä aallonkorkeus, jossa ym.
nopeus tulee saavuttaa
Toimintasäde täydellä lastikapasiteetilla,
nopeus ≥80% nopeusvaatimuksesta
Etenemiskyky jäissä
Yleisjärjestely
Kannellisuuden minimivaatimus
Suurin leveys
Rantautumiskyky luonnonrantaan
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
32
4
300
630
3
300
1,5
1,5
1
-
kg
kg
kg
m²
m
m
kNm
kg
m
Suojaiset vedet (D)
20 solmua
<0,5 m
30 nm
Avoin, kellukkeet
≤ 2,6 m
Kyllä
- m
Avo-ohjaamo
5,5
2,2
700
50
m
m
kg
kW
B-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 2. B-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
Nosturikapasiteetti
- missä suurin massa
- suurin ulottuma
Suorituskyky
Yleisjärjestely
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
6
300
630
3
300
2
2
1
-
m²
m
m
kNm
kg
m
Rannikko (C)
20 solmua
<0,5 m
50 nm
Kannellinen tai
suljettu
≤ 2,6 m
Kyllä
- m
Avo-ohjaamo
6,0
2,4
800
70
33
kg
kg
kg
m
m
kg
kW
C-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 3. C-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
- missä suurin käsiteltävä massa
- suurin ulottuma Bh/2 ulkopuolelle
Suorituskyky
Yleisjärjestely
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
8
600
1200
4
600
160
6
3
2
2
180
2
m²
m
m
kNm
kg
m
Rannikko (C)
12 solmua
<0,5 m
100 nm
Kannellinen tai
suljettu
- m
Kyllä
1,5 m
Avoin/katettu
7,5
2,6
2300
120
34
kg
kg
kg
m
m
kg
kW
D-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 4. D-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Etenemiskyky jäissä, jään paksuus
Yleisjärjestely
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
12
600
1600
9
600
10
5
2,5
2
5
300
3
m²
m
m
kNm
kg
m
Rannikko (C)
20 solmua
>0,5 m
100 nm
5 cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
- m
Suljettu hytti
8,5
3
3500
220
35
kg
kg
kg
m
m
kg
kW
E-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 5. E-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Yleisjärjestely
8
3000
5200
6
4000
540
18
5
3
10
500
3,5
kg
kg
kg
m²
m
m
kNm
kg
m
Rannikko (C)
12 solmua
>0,5 m
150 nm
5 cm
rännissä hinaus 10 cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
kyllä
2 m
Suljettu hytti
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
12
3,5
8000
250
36
m
m
kg
kW
F-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 6. F-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti (vaihtoehto kansilastille)
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Yleisjärjestely
8
3000
3000
4000
6
3000
340
24
6
3,5
30
600
4
kg
kg
kg
m²
m
m
kNm
kg
m
Avomeri (B)
12 solmua
>1,0 m
150 nm
5 cm
rännissä hinaus 10 cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
- m
Suljettu hytti
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
15
4
14000
300
37
m
m
kg
kW
G-LUOKAN ÖT-LAUTAN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 7. G-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Yleisjärjestely
4
5000
6000
4
5000
560
20
6
3
60
1000
6
kg
kg
kg
m²
m
m
kNm
kg
m
Suojaiset vedet (D)
5 solmua
<0,5 m
30 nm
- cm
cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
kyllä
2,5 m
Avo-ohjaamo
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
12 m
4 m
kg
60 kW
38
H-LUOKAN ÖT-LAUTAN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 8. H-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Yleisjärjestely
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
6
10000 kg
kg
10500 kg
4
10000
80
50 m²
8 m
4 m
70 kNm
2000 kg
7 m
Avomeri (B)
5 solmua
>0,5 m
60 nm
Rännissä hinaus 10 cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
2,5 m
Avo-ohjaamo
16 m
6 m
kg
90 kW
39
I-LUOKAN ÖT-VENEEN TEKNINEN ERITTELY
Taulukko 9. I-luokan öljyntorjuntavene
Kapasiteetit
Suurin kansilasti
Nestelasti
- kansilasti
- nestelasti
- irtain varustus
Nosturikapasiteetti
Suorituskyky
Yleisjärjestely
12
11000
1000
13000
4
11000
1000
560
30
7
4
70
1500
6
kg
kg
kg
m²
m
m
kNm
kg
m
Avomeri (B)
15 solmua
>1,0 m
200 nm
10 cm
Rännissä hinaus 20 cm
Kannellinen tai
suljettu
- m
- m
Suljettu hytti
Suurin leveys
Keulaportin leveys
Ohjauspaikka
Esimerkkimitat
Rungon pituus Lh
Rungon leveys Bh
Kevytpaino
Koneteho
n. 21 m
n. 5,5 m
kg
n. 350 kW
40
Liite 3: Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi)
määräysten mukaiset vaatimukset
Ammattiveneinä öljyntorjuntaveneet kuuluvat alusturvallisuuslain piiriin. Täten niitä koskee eräät
Liikenteen turvallisuusviraston määräyksistä. Seuraavassa on yhteenveto tärkeimmistä
vaatimuksista mitä koskee veneiden järjestelyjä ja varusteita näiden määräysten mukaan. Koska
määräykset ovat tätä kirjoittaessa vielä luonnosvaiheessa, ne voivat muuttua, ja tämän vuoksi
kehotetaan venehankintaoppaan käyttäjää ottamaan selvää kulloinkin voimassa olevista
määräyksistä.
Liikenteen turvallisuusviraston työvenemääräys







Laitteiden ja järjestelmien luoksepäästävyys
Ulkopinnoilla käytettävät materiaalit
Vaarallisten ja turvallisten alueiden eristäminen
Vahvistettu keula rantautumista varten
Yhden osaston uppoamattomuus
Näkyvyys ohjauspaikalta
Hallintalaitteiden järjestely
Työkansien turvallisuus:
Liukuesteet
Varvaslistat tai parras
Kädensijat työkansilla
Kahvat nopeissa veneissä (V>10∙√LH tai 25 solmua)
Kehon tukeminen nopeissa veneissä (V>10∙√LH tai 25
solmua)
Kiinnityspisteet turvavaljaille, vain F ja I-luokka
Kaiteet (väh. 1100 mm korkeat kannelta) ei A ja Bluokka)
Kiinnityspisteet lastikansilla lastin kiinnittämistä varten
Veneeseenpääsymahdollisuus vedestä
Syväysmerkit, lastimerkki
Käymälä ja jäteveden käsittelyjärjestelmä
Pääkoneet CE-merkitty
Kiinteä polttoainesäiliö
Polttoainejakelun järjestely
Yksi tankki, kahdet polttoainesyöttölinjat, tai
Kahdet tankit omilla polttoainesyöttölinjoilla, tai
Yksi tankki ja kaksoissuodattimet
Polttoainesyöttö- ja paluulinjojen sulkuhanat
Polttoainesyöttölinjoissa vedenerottimet
Moottorin jäähdytys pohjatankin tai muun epäsuoran
järjestelmän avulla (merivettä ei saa tulla moottorin
lohkoon)
Moottorin pakoputkistossa kipinäsieppaaja
41
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
D
X
E
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
F
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
G
X
X
X
X
H
X
I
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Sähköjärjestelmän vaatimukset funktiona kulutuksesta
(Liikenteen turvallisuusviraston työvenemääräyksen
muk.)
Erilliset käynnistys- ja kulutusakustot, mikäli
kulutus/vrk ylittää 10% käynnistysakun kapasiteetista
Kiinteästi asennettu tyhjennyspumppu joka VTosastossa
Konehuoneessa varatyhjennyspumppu
Varaohjausmahdollisuus, työvenemääräyksen mukaisin
poikkeuksin
Pääkoneiden varustus:
 Polttoainemittari
 Kierroslukumittari
 Öljynpainemittari varoitusvaloineen
 Jäähdytysveden lämpötilan mittari
varoitusvaloineen
 Käyttötuntimittari
 Lohkolämmittimet
Pääkoneen vaihteen ja mahd. hydraulijärjestelmän
öljynpainemittari (mikäli sisäkone)
Pakoputken lämpöhälyytin sisämoottoreilla jossa
vesijäähdytetty pakoputki
Käsisammuttimet aluksen yleisjärjestelyn mukaan
Kiinteä sammutusjärjestelmä käsilaukaisulla sekä
konetilan palohälytin yli 120 kW sisäkoneasennuksissa
Polttoainesyöttö- ja paluulinjojen pikasulku jos palinjoissa lapon vaara
Ankkurivarustus työvenemääräyksen mukaan
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Liikenteen turvallisuusviraston päätös eräiden alusten navigointilaitteista
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
Kompassi
Kiinteä, justeerattu magneettikompassi
Suuntimalaite, toimii olman virtalähdettä
Välineet kompassisuunnan ja -suuntiman
muuntamiseksi tosisuunnaksi ja -suuntimaksi
GPS-paikannin (plotteriin yhdistettynä)
Tutkaheijastin
Merikartat
D
E
F
G
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
S
S
S
X
S
X
X
X
X
S
X
X
S
X
X
X
X
X
F
H
X
I
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
G
H
X
S = Ei katsastusvaatimus mutta SYKE vaatii
Liikenteen turvallisuusviraston päätös alusten radiolaitteista
Veneluokka
A
B
C
Meri-VHF DSC-toiminnolla luokka B
Meri-VHF DSC-toiminnolla luokka D
D
X
42
E
X
X
I
X
Meri-VHF ilman DSC:tä 1)
X
X
X
EPIRB-lähetin
SART-lähetin
Käsi-VHF 2)
X
X
X
X
X X
1)
Alueilla, joissa ei ole DSC-verkkoa
2)
Jos runkopituus on alle 12 m riittää 1 kpl käsi-VHF jossa vähintään kanavat 16, 13 ja 6
X
X
X
X
X
Liikenteen turvallisuusviraston päätös alusten hengenpelastuslaitteista
Veneluokka
A
B
C
4
4
8
1
1
6
2
2
2
1
1
1
1)
MKH:n hyväksymät pelastusliivit
Punaisia laskuvarjoraketteja, kpl
Punaisia soihtuja, kpl
Savumerkinantolaitteita, kpl
Ensiapupakkaus, kpl
Hypotermia ensiapuvarustus
Pelastusrengas + valo, MKH:n hyv. tyyppi, kpl
Pelastusrengas + 30 m nuora, kpl
Pelastuslautta 1)
Kellumavälineet kaikille henkilöille
Pelastuspuvut
Venehaka, kpl
D
12
6
6
1
1
14)
14)
14)
14)
E
8
6
6
1
1
1
2
K
K
K
K
K
K
K
K
K
K
F
8
12
12
3
1
1
1
3
K
K
K
G
4
H
K
3
K
K
K
2)
2)
2)
2)
2)
3)
3)
3)
2
2
2
2
2
2
2
2
14)
I
12
12
12
3
1
1
1
1)
= veneen suurinta sallittua henkilömäärää vastaava lukumäärä.
lapsille soveltuvia pelastusliivejä vähintään kaksi kappaletta;
2)
= eristämätön pelastuspuku jokaista aluksen miehistön jäsentä kohden. Pelastuspukujen on
täytettävä vähintään standardit ISO 15027-1 tai ISO 15027-2;
3)
= eristetty pelastuspuku jokaista aluksella olevaa henkilö kohden;
4)
= Runkopituudeltaan alle 8m aluksissa riittää yksi pelastus- tai heittorengas
Meriteiden sääntöjen edellyttämät valot ja äänimerkin antolaitteet
Meriteiden sääntöjen edellyttämät normaalit
kulkuvalot
Hinausvalot
Ohjailu rajoitettu –valo
Meriteiden sääntöjen edellyttämä äänimerkin antolaite
Laivakello
1)
= Runkopituudeltaan yli 12 m aluksissa
43
Veneluokka
A
B
C
X
X
X
D
X
E
X
F
X
X
X
X
X
X
X
X
X1)
X
X
X
X1)
X
X
G
X
X
X1)
H
X
I
X
X
X1)
X
X
X
X1)
Liite 4: Kapasiteetti- ja suorituskykyvaatimusten
määrittely käyttöprofiilin avulla.
Käyttöprofiilin laatimisen tarkoituksena on selkeyttää öljyntorjuntaveneille asetettavien
vaatimusten määritystä ja perusteita. Osittamalla käyttöprofiili riittävän selkeisiin osatoimintoihin
saadaan kuva veneen tarvittavista kapasiteeteista ja suorituskyvystä. Näin voidaan perustella
esimerkkiratkaisuista poikkeavia mittoja.
Kunkin osatoiminnon vaatima suoritusarvo ja toiminnon osuus koko käyttötuntimäärästä
arvioidaan prosentteina. Veneen suoritusarvojen ja ominaisuuksien tulisi olla sopusoinnussa sekä
käyttöprofiilin että minimivaatimusten kanssa. Jos jonkin ominaisuuden haluttu arvo on
käyttöprofiilin mukaan vain harvoin käytössä, tulee kyseisen ominaisuuden vaatiminen olla
erityisen hyvin perusteltua.
1
Veneen päämittojen määritys
Kapasiteetti- ja suorituskykyvaatimuksista voidaan johtaa veneen päämitat joko analyyttisten
laskelmien avulla tai etsimällä vastaavat tyypilliset päämitat tilastollisesti. Tässä raportissa on
pääosin käytetty jälkimmäistä menetelmää ns. työvenetietokantaan perustuen. Tämä tietokanta
syntyi vuosina 1995-1997 toteutetun yhteisprojektin “Työveneiden integroitu esisuunnittelu”
yhteydessä, ja se sisältää laajasti työveneiden suunnitteluparametrien arvoja.
Parametritarkasteluihin on öt-veneiden lisäksi otettu tässä mukaan väylänhoitoveneet ja muut
huoltoveneet, joiden on katsottu toiminnoiltaan olevan riittävän lähellä öt-veneitä. Tietokannan
avulla on kuvattu tilastollisesti lastikapasiteetin, kokonaispainon, tehontarpeen ja päämittojen
välisiä yhteyksiä. Analyyttisten laskelmien avulla on lisäksi kuvattu konetehotarpeen kasvua
nopeusvaatimusten ja kokonaispainon funktiona.
1.1
Lastikapasiteetti ja kokonaispaino
Veneen lastikapasiteetilla eli kuollutpainolla tarkoitetaan painoa, joka muodostuu seuraavista
osista:
 suurin henkilömäärä × 105 kg (henkilön paino 75 kg + 30 kg varusteita)
 täydet tankkisisällöt (polttoaine, vesi, septik)
 irtain varustus ja muona
 hyötykuorma (kansilasti, nestelasti)
Suurin kokonaisuppouma sisältää edellisten lisäksi veneen kevytpainon, johon kuuluu
 valmiin veneen paino mukaanlukien sisustuksen, koneiston, vinssien ja muiden kiinteiden
järjestelmien paino sekä kiinteän varustuksen paino
 hydrauli- ja voiteluöljyt, jäähdytysvesi ja muut systeeminesteet
 ankkurointi- ja kiinnitysvarusteet
44
Kokonaispaino vs. lastikapasiteetti
40000
Kokonaispaino Md [kg]
35000
30000
Huoltoveneet
B-luokan öt-veneet
25000
C-luokan öt-veneet
D-luokan öt-veneet
20000
E-luokan öt-veneet
F-luokan öt-veneet
15000
Öljynkerääjät
10000
5000
0
0
5000
10000
15000
20000
25000
Lastikapasiteetti Dw [kg]
Kuva 1.
Öljyntorjunta- ja huoltoveneiden kokonaispaino lastikapasiteetin funktiona
Huomattakoon, että kiinteä öljynkeräyslaitteisto kuuluu em. määritelmän mukaan veneen
kevytpainoon, mutta irrallinen laitteisto lastikapasiteettiin.
Veneen kokonaispainoa voidaan arvioida vaadittavan lastikapasiteetin perusteella kuvasta 1.
Kuvaan on piirretty rajat ko. suhteen normaalille vaihteluvälille. Veneen lastinkantokykyä
voitaisiin luonnollisesti lisätä pienentämällä veneen kevytpainoa, mutta kuvan 1 suhteet ovat
tyypillisiä tähän saakka toteutuneissa öljyntorjuntaveneissä.
Kuvassa 2 on esitetty lastikapasiteetin ja kokonaispainon keskiarvot eri veneluokissa.
Huoltoveneissä hajonta on luonnollisesti suurta venekoon ja -tyyppien vaihtelusta johtuen.
Öljynkerääjien painoja nostaa se, että useissa veneissä on tankkitilaa kerättyä öljyä varten.
45
Lastikapasiteetti,Dw, kokonaispaino Md_load [kg]
Lastikapasiteetin ja kokonaispainon keskiarvot ja keskihajonta eri
veneluokissa
35000
30000
Huoltoveneet
25000
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
20000
D-luokan öt-veneet
E-luokan öt-veneet
15000
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
10000
5000
0
Dw
Md_load
Kuva 2.
Lastikapasiteettien ja kokonaispainojen keskiarvot eri veneluokissa Keskihajontaa
ei ole merkitty F-luokan veneille, koska näissä keskenään erilaisten veneiden määrä on pieni.
1.2
Päämitat kokonaispainon ja lastikapasiteetin funktiona
Edellisestä kohdasta saatu kokonaispaino edellyttää veneen rungolta tiettyjä päämittoja riittävän
kantavuuden aikaansaamiseksi. Liukuvissa veneissä myös pohjan kuormituksella eli painon
suhteella pohjan pinta-alaan on merkitystä erityisesti liukuun noustessa. Vaadittava kansipinta-ala
tai kannen pituus edellyttää myös koko veneeltä tiettyjä mittoja; tyypillisesti välille 0,2-0,5×Lh
peräpeilistä laskien sijoitettu hytti johtaa siihen, että yhtenäisen kansitilan pituus on 0,5×Lh (Lh =
rungon pituus) ja leveys 0,8×Boa (kokonaisleveys). Kun kansi vielä kapenee keulaan päin, jää
yhtenäisen kannen pinta-alaksi alle 40% pinta-alasta Lh×Boa. Suuremmissa veneissä tilannetta
voidaan parantaa ylös nostetulla tai epäsymmetrisesti sijoitetulla ohjaamolla.
Rungon tilavuutta kuvaava pituus×leveys×sivukorkeus on esitetty kokonaispainon funktiona
kuvassa 3. Kuvassa näkyvä suuri hajonta johtunee varustelutason ja sivukorkeuksien eroista ja
vaikeuttaa kuvan hyödyntämistä. Tilanne on lähes vastaava kuvattaessa
pituus×leveys×sivukorkeus lastikapasiteetin funktiona.
46
Pituus×leveys×sivukorkeus vs. kokonaispaino
200
Pituus×leveys×sivukorkeus [m³]
180
160
Huoltoveneet
140
B-luokan öt-veneet
120
C-luokan öt-veneet
D-luokan öt-veneet
100
E-luokan öt-veneet
F-luokan öt-veneet
80
Öljynkerääjät
60
40
20
0
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
Kuva 3. Eri veneluokkien pituus×leveys×sivukorkeus kokonaispainon funktiona.
Pituus×leveys vs. lastikapasiteetti
120
100
Pituus×leveys [m²]
Huoltoveneet
80
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
D-luokan öt-veneet
60
E-luokan öt-veneet
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
40
20
0
0
5000
10000
15000
Lastikapasiteetti Dw [kg]
Kuva 4.
Pituus×leveys lastikapasiteetin funktiona.
47
20000
Pituus×leveys vs. kokonaispaino
120
100
Pituus×leveys [m²]
Huoltoveneet
80
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
D-luokan öt-veneet
60
E-luokan öt-veneet
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
40
20
0
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
Kuva 5.
Pituus×leveys kokonaispainon funktiona.
Pelkkä pinta-ala eli pituus×leveys lastikapasiteetin ja kokonaispainon funktiona on esitetty kuvissa
4 ja 5. Hajonta on melko pieni eräitä yksittäisiä pisteitä ja öljynkerääjiä lukuunottamatta.
Viimeksimainittujen poikkeavuutta selittää se, että niissä on lastikapasiteettia kasvattavaa
tankkitilaa kerätylle öljylle. Kuvassa 6 on esitetty yksittäisten päämittojen (rungon pituus,
kokonaisleveys ja sivukorkeus) keskiarvoja eri veneluokille.
Vene ei saisi viipata keulalleen missään lastitilanteessa, koska tämä pienentää vakavuutta ja
heikentää suuntavakavuutta. Täydellä kuormalla tätä on vaikea saavuttaa veneissä, joiden
lastikansi on keulassa. Kallistuskokeessa asetetut ehdot täytetään keskittämällä lasti
mahdollisimman taakse, mutta tämä ei vastaa käytännön tilanteita. Ongelmat tulevat esiin
erityisesti nykyisissä E-luokan veneissä, joissa ohjaushytti ja konehuone ovat suuria veneen
pituus×leveyteen verrattuna. Mikäli myös peräkantta tai sivukansia on käytännöllistä käyttää
lastitilana, tilanne viippauksen suhteen helpottuu merkittävästi. Tähän liittyy myös
käyttöprofiilissa (luku 3) kysytty lastin maksimipituus. Toisaalta on huomattava, että
vauriotapauksessa perätrimmi aiheuttaa lisävaatimuksia vesitiiviille osastoinnille, kts. luku 5.
48
Rungon pituus Lh, kokonaisleveys Boa, sivukorkeus Ds [m]
Pituuden, leveyden ja sivukorkeuden keskiarvot ja keskihajonta eri
veneluokissa
18
16
14
Huoltoveneet
12
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
10
D-luokan öt-veneet
E-luokan öt-veneet
8
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
6
4
2
0
Lh
Boa
Ds
Kuva 6.
Pituuden, leveyden ja sivukorkeuden keskiarvoja eri veneluokissa. Keskihajontaa ei
ole merkitty F-luokan veneille, koska näissä keskenään erilaisten veneiden määrä on pieni
1.3
Tehontarve kokonaispainon, päämittojen ja nopeuden funktiona
Konetehon tarve tietyn nopeuden saavuttamiseksi on riippuvainen kahdesta päätekijästä: veneen
vastuksesta ja propulsion (potkuri tai vesisuihku) hyötysuhteesta. Veneen vastus on pääasiassa
nopeuden, uppouman (painon) ja runkomuodon funktio. Erikokoisten veneiden suhteellinen
nopeus veneen pituuteen tai uppoumaan nähden voidaan kuvata ns. Frouden luvulla Fn tai Frouden
uppoumaluvulla Fn.
V
Fn 
gL
(1)
V
Fn 
g 1/ 3
missä V on nopeus solmuissa, g=9,81 m/s², L vesiviivapituus [m] ja  uppouma [m³]. Liukuvissa
veneissä Frouden uppoumaluku on pituuslukua käytännöllisempi, koska vesiviivapituus muuttuu
veneen kulkuasennon muuttuessa. Kuvassa 7 on esitetty Frouden uppoumaluku Fn nopeuden
funktiona eri uppoumilla.
49
Frouden uppoumaluku nopeuden funktiona eri painoilla
3,5
3
DSPL [m³]
2,5
10
Fnupp
14
2
18
22
1,5
26
30
1
0,5
0
0
5
10
15
20
25
30
Vs [kn]
Kuva 7.
Frouden uppoumaluku nopeuden funktiona eri uppoumilla
Öljyntorjuntaveneet ovat tyypillisesti raskasuppoumaisia liukuvarunkoisia veneitä, joilta
vaadittava miniminopeus osuu lähelle liukukynnystä. Liukukynnys on suurimmillaan alueella Fn
= 1,3-1,5 ja yleensä tulisikin pyrkiä joko selvästi liukuvaan tilanteeseen (Fn > 1,9) tai selvästi
uppoumanopeuksille. Täydellä kuormalla tehontarve on suuri ja riski jäädä tavoitenopeuden
alapuolelle melkoinen. Kuvassa 8 on esitetty merikokeissa raskaalla kuormalla saavutettujen
nopeuksien keskiarvoja eri veneluokissa. Seuraavissa luvuissa on käyty läpi tehontarvetta
tietokannan antamien arvojen, työveneprojektin mallikoesarjan ja analyyttisten laskelmien avulla.
Nopeuden keskiarvot ja keskihajonta raskaalla kuormalla eri
veneluokissa
35
30
Huoltoveneet
25
Nopeus [kn]
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
20
D-luokan öt-veneet
E-luokan öt-veneet
15
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
10
5
0
V_2
Kuva 8.
Raskaalla kuormalla saavutettujen nopeuksien keskiarvoja. F-luokan veneissä
raskaan kuorman koeajotuloksia erilaisilla veneillä on niin vähän, että keskiarvoon tulee
suhtautua varauksin, eikä keskihajontaa ole näille veneille esitetty lainkaan.
50
1.3.1
Tehontarve toteutuneissa öt-veneissä
Öljyntorjuntaveneiden kokonaispainot vaihtelevat luokkakohtaisestikin niin paljon, että
tietokantaan perustuvien tehontarpeiden esittämisessä päädyttiin suhdelukujen käyttöön. Kuvassa
9 on esitetty tehon suhde kokonaispainoon veneen nopeuden funktiona ja kuvassa 10 Frouden
uppoumaluvun funktiona. On huomattava, että käyrät kuvaavat koeajoissa saavutettuja
huippunopeuksia, eivät ns. service-nopeuksia.
Hajonta on erittäin suurta. Normaalisti hyväksyttävää vaihteluväliä kuvaavat käyrät joudutaan
kyseisen aineiston perusteella piirtämään kauas toisistaan. Hajontaan voivat olla syynä
merkittävät erot veneiden vastuksissa tai propulsiohyötysuhteissa.
Suuremmat öljyntorjuntaveneet (D, E ja F-luokat) ovat runkomuodoltaan tyypillisesti
teräväpalteisia, V-pohjaisia veneitä, joiden keula on suhteellisen täyteläinen keulaportin takia.
Tietokannassa olevien veneiden pohjanousu on 8-18°, keskiarvo on 11,8°. Veneiden pituusleveyssuhde vaihtelee välillä 2,54-4,24, keskiarvo on 3,0.
Teho/kokonaispaino vs. nopeus
0,09
Teho/kokonaispaino [kW/kg]
0,08
0,07
Huoltoveneet
0,06
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
0,05
D-luokan öt-veneet
E-luokan öt-veneet
0,04
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
0,03
0,02
0,01
0
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Nopeus [kn]
Kuva 9.
Teho-uppoumasuhde nopeuden funktiona eri veneluokissa. Mukana on sekä kevyen
että raskaan kuorman koeajotilanteita..
51
Teho/kokonaispaino vs. Frouden uppoumaluku
0,09
Teho/kokonaispaino [kW/kg]
0,08
0,07
Huoltoveneet
0,06
B-luokan öt-veneet
C-luokan öt-veneet
0,05
D-luokan öt-veneet
E-luokan öt-veneet
0,04
F-luokan öt-veneet
Öljynkerääjät
0,03
0,02
0,01
0
0
1
2
3
4
5
Fnvol
Kuva 10.
Teho-uppoumasuhde Frouden uppoumaluvun funktiona eri veneluokissa. Mukana on
sekä kevyen että raskaan kuorman koeajotilanteita.
Työveneprojektissa tehtyjen mallikokeiden ja vanhempien mallikoesarjojen [6,7] perusteella
pohjanousun vaikutus tyypillisten työvenerunkojen kokonaisvastukseen on alueella 12-18° alle
10%, kun Frouden uppoumaluku on alle 2,5. Myös pituus-leveyssuhteen vaikutus välillä 3-4 on
melko pieni liukuunnousunopeutta lukuunottamatta. Sen sijaan kokonaispainon vaikutus on
huomattava: Vastus kasvaa jopa 50% painon kasvaessa 27%. Tämä onkin yhdessä
propulsiohyötysuhteen erojen kanssa todennäköisin syy suureen hajontaan. Tämän
havainnollistamiseksi on seuraavassa luvussa esitetty laskennallisia arvoja painon vaikutuksesta
vastukseen.
1.3.2
Öljyntorjuntaveneiden koneteho Savitskyn laskentamenetelmän perusteella
Teräväpalteisille liukuville veneille tarkoitetun Savitskyn vastuslaskentamenetelmän [6] avulla on
laskettu D-, E- ja F-luokan tyypillisille öt-veneille hinausvastus nopeuden ja uppouman (tässä
lähinnä kevytpainon) funktiona. Vastuksesta on laskettu hinausteho ja koneteho, joka on esitetty
kuvissa 11-13. Lähtötietoina on käytetty taulukossa 3 esitettyjä arvoja, jotka on valittu
tyypillisistä, toteutuneista veneistä:
Hinausteholla PE takoitetaan sitä tehoa, joka kuluu veneen hinaukseen tietyllä nopeudella:
PE  Vs RT
 kW
(2)
missä Vs on veneen nopeus (m/s) ja RT kokonaisvastus (kN) ko. nopeudella. Hinaustehossa ei siis
oteta huomioon propulsiossa tapahtuvia häviöitä. Propulsiohyötysuhteen karkea suuruusluokka
tyypillisillä öt-veneillä on 0.5, ja tätä arvoa on käytetty kuvissa 11-13 esitettyjen konetehojen
arviointiin.
52
Taulukko 3. Vastuslaskelmien lähtötiedot.
Vesiviivapituus [m]
Palleleveys [m]
Pohjanousu [°]
Uppouman pp % Lwl/2:sta
Rungon märkäpinta [m²]
Uppouma [m³]
D-luokka
7,1
2,4
18
2,7
20
3,1-4,7
E-luokka
11,0
2,95
10
5,5
35
6,1-9,8
F-luokka
14,4
4,5
10
6,3
52
12-18
D-luokan öt-vene
Tehon tarve eri uppoumilla
200
180
upp 4.7 t
160
upp 3.2 t
140
PD (kW)
upp 3.1 t
120
100
80
60
40
20
0
5
10
15
20
25
30
v (s)
Kuva 11.
Uppouman vaikutus tehontarpeeseen tyypillisessä D-luokan öt-veneessä
E-luokan öt-vene
300
upp 9.8 t
250
upp 6.9 t
PD (kW)
200
upp 6.1 t
150
100
50
0
5
10
15
20
v (s)
53
25
30
Kuva 12.
Uppouman vaikutus tehontarpeeseen tyypillisessä E-luokan öt-veneessä
F-luokan öt-vene
600
500
upp 18 t
upp 15.3 t
400
PD (kW)
upp 12 t
300
200
100
0
5
10
15
20
25
30
v (s)
Kuva 13.
Uppouman vaikutus tehontarpeeseen tyypillisessä F-luokan öt-veneessä
Kuvat osoittavat selkeästi painon merkityksen konetehon tarpeeseen. Tämä korostuu edelleen, jos
paino kasvaa suhteettoman suureksi verrattuna pohjan pinta-alaan eli pohjan kuormitus tulee
suureksi. Kuvaan 10 verraten näyttää siltä, että lasketut tulokset seuraavat toteutuneiden veneiden
konetehojen alempaa rajakäyrää.
54

ÖLJYNTORJUNTAVENEEN HANKINTAOPAS 2011 Luonnos

Transcription

Similar documents

Purjehdusloma Kreikan saaristossa

OTPS Jäsentiedote 3/2011

UUSI VENEMALLI

Lue testi (Kippari 5/2013)

Haluan Meripelastusseuran Trossi

Artekno veneen omistajan käsikirja (FI) - Artekno

Veneen kunnostus ym. vinkkejä

VENEPAIKKAHAKEMUS/SOPIMUS

Kippari Test SS

Kokoontumistila - Hollolan kunta