docLataa koko dokumentti
download 
Report Transcription
Lataa koko dokumentti
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 • 13 VINKKEJÄ kesän täydennyslannoituksiin HUIPPUFARMARI HAUSSA -kisailijoiden mietteitä Lypsykarjatilojen kokemuksia® BENEMILK rehuista ENERGIARUOKINNALLA maidon solut kuriin Emobroilerirehut REMONTTIIN M A K A S I I N I Ajankuva Vaihtoehdoksi GMO-soijaa.................4 Omavarahanke päättyi........................5 Huippufarmari-kisaajien kuulumiset.........................................6 Kasvinviljely Uuteen satokauteen...........................8 Tee viljelysopimus ajoissa................10 Hukkakaura kuriin...........................11 Lannoitussuosituksia.......................12 Suunnittele syyskylvöt ajoissa.........14 Tehoa etanantorjuntaan...................15 Nauta Benemilk®-kokemuksia...................16 Benemilk toimii Ådahlin tilalla........18 Kesä tulee, solut nousee..................20 Pietilät tyytyväisiä rehun vaihtoon...22 Ensikot haastajan asemassa...........24 Kalsiumtason lasku hoitoon............26 Hiehot tiineeksi kesän jälkeen.........28 Melli-kivennäiset hyvinvointiin........29 Onnistunut nurmen viljely................30 Täydennyskylvöllä satoisa nurmi.....32 Satatonnarit.....................................33 16 Sika Lihasikojen liemiruokinta................34 Benjamin Maatilatori........................36 Loishäädöstä....................................38 Paavon niksinurkka..........................39 Siipi Uusi tuotantoseurantaohjelma........40 Emobroilerirehut remonttiin............42 Verkossa Verkkokaupan kevätkuulumiset.......44 Välipala Mustaherukkakakku........................45 Uutiset..............................................46 30 2 36 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUS Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 040 772 8828 Viestintätoimisto Telegraafi Oy TOIMITUSKUNTA Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Silvennoinen tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 040 772 8828 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Annika Fagerholm PAINATUS ForssaPrint ISSN 2323-220X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa 2013. Uutta kasvua asiantuntijan avulla Pitkän ja sitkeän talven jälkeen olemme uuden kasvukauden kynnyksellä. Pelloilta korjattava sato on tunnetusti koko elintarvikeketjumme perusta. Se, miten hyvin edessämme oleva kasvukausi onnistuu, heijastuu tulevana vuonna koko yhteiskuntaan. Viljelijäväestö on paljon vartijana, onhan koko kansan ruokahuolto heidän käsissään. Runsaan ja laadukkaan sadon pitää olla koko ketjun yhteinen tavoite. Hyvän sadon tavoittelu on paitsi taloudellisesti järkevää, myös ympäristöteko. Mitä enemmän ravinteita päätyy satoon, sitä vähemmän niitä jää kuormittamaan ympäristöä. Järjestämme tällä kasvukaudella uudenlaisen satokilpailun, jossa mitataan sadon lisäksi ympäristötehokkuutta ja taloudellista tulosta. Huippufarmarin kilpailijat on valittu, ja heidän toimiaan voi kasvukauden aikana seurata kisan omilla kotisivuilla. Kolme tilaa esitellään myös tämän lehden sivuilla. Hyvä sato on harvoin sattumaa. Useimmiten taustalla on hyvää ja suunnitelmallista tekemistä, jota myös ammattitaidoksi kutsutaan. Ammattimaiseen toimintaan kuuluu keskeisenä osana tavoitteiden asettaminen. Sen jälkeen mietitään, mitä niiden saavuttaminen edellyttää. Lista hyvän sadon aineksista on pitkä: maan kasvukunto, vesitalous, tuotantopanokset ja koneistus. Keskeisimpiä tekijöitä ovat kuitenkin osaaminen ja kyky hyödyntää tarjolla olevaa tietoa. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta haasteena voi olla oikean tiedon löytäminen ja muuttaminen käytännön tekemiseksi omalla tilalla. Joskus kannattaa säästää itseään ja antaa asiantuntijan tarjota omia ratkaisuehdotuksiaan. Hyvä asiantuntija osaa, paitsi kertoa parhaista käytännöistä, myös tarjota tilan olosuhteisiin räätälöityjä ratkaisuja. Tavoitteenamme on tarjota kumppaneillemme rahaksi muutettavissa olevaa osaamista. Myönnettäköön, että meillä on myös oma lehmä ojassa. Maan suurimpana pellontuotteiden jalostajana tarvitsemme menestyviä sopimusviljelijöitä ja kotieläintuottajia. Toivotan kaikille hyviä kylvöilmoja ja tasapainoista kasvukautta. Bengt-Erik Rosin 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/13 Raisioagron sian- ja siipikarjanrehuihin vaihtoehdoksi GMO-soijaa Raisioagro on käyttänyt kevääseen 2013 asti rehujensa valkuaislähteenä vain muutongeenitöntä (non-GMO) soijaa. Suomessa on jo muutaman vuoden ajan ollut markkinoilla muuntogeenistä (GMO) siipikarjan- ja sianrehua, joten kotimainenkin liha on jo pitkään ollut osittain GMO-rehuilla kasvatettua. Muuntogeenitöntä rehua ei Suomessa ole kyetty hyödyntämään kilpailuetuna. TEKSTI Pekka Heikkilä Lainsäädäntö ei edellytä kotieläintuotteiden GMO-merkintää, vaikka rehujen tuoteselosteeseen GMOraaka-aineet pitää merkitä. Esimerkiksi tuontiliha on lähes poikkeuksetta GMO-soijalla tuotettua. EU:ssa käyttöön hyväksytyt GMO-soijalajikkeet ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n turvallisiksi toteamia. Non-GMO-soijan viljelyala pienenee Non-GMO-soijan viljelyalan yhä pienentyessä on toimijoiden entistä hankalampaa löytää siipikarjan- ja sianrehujen laatukriteerit täyttävää non-GMO-soijaa. Maailmanlaajuisesti rehuihin käytettävät soijamäärät ovat suuria, ja soijan viljelyalasta jo yli 80 prosenttia on GMO-lajikkeita. Erillään pidettävän non-GMO-soijan osuus kaupallisesta soijavirrasta on enää muutama prosentti. Noin 90 prosenttia EU:n alueella valmistettavista rehuista sisältää GMO-soijaa tai -maissia. Raisioagron asiakkailla on keväästä 2013 alkaen mahdollisuus valita kustannusvastaavasti GMO-soijaa tai non-GMO-soijaa sisältäviä siipikarjan- ja sianrehuja. Muuntogeenitön- tä soijaa sisältävien rehujen valikoimalaajuus muokkautuu vastaamaan kysyntää. GMO-soijan käyttöönotolla vältetään siipikarjan- ja sianrehujen merkittävät hinnankorotukset. Kaikki Raisioagron naudan- ja kalanrehu tulevat edelleen olemaan GMO-vapaita, joten GMO-soijan käytön aloittaminen koskee vain Raision rehutehdasta ja yksimahaisten eläinten rehuja. Rehunvalmistajana seuraamme GMO-kysymyksessä alan tuotteita jalostavan teollisuuden ja muiden ketjussa toimivien osapuolten linjauksia. Kansainvälisesti GMO-kysymystä merkittävämmäksi asiaksi on nousemassa soijantuotannon kestävyyskriteerit viljelyalueilla. Sademetsien suojelu sekä eräät muut ympäristöja työsuojelunäkökohdat ovat keskiössä. Raisioagro on ensimmäisenä Suomessa ostanut merkittävän määrän ns. RTRS-sertifikaatteja, jotka takaavat kestävät tuotantotavat. Tätä linjaa tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Sopimusviljelijäseminaarissa runsas osanotto: Hometoksiinit kiinnostivat Noin 160 sopimusviljelijää kokoontui maaliskuun 5. päivä Naantalin kylpylään kuulemaan ajankohtaista asiaa ja tapaamaan toisiaan. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Anna Haavio Viljan ostosta vastaava johtaja Veli-Matti Reunasalo piti päivän ensimmäinen esityksen käsitellen sopimustuotannon tärkeää roolia. Esitykseen sisältyneet asiakaskyselyn tulokset osoittivat Raisioagron toiminnan olevan monelta osin sitä mitä sopimusviljelijät odottavat. 4 Keskustelua syntyi päivän edetessä kiitettävästi. Päivän ensimmäiset aplodit sai kehityspäällikkö Merja Holma esitellessään lennokkaasti Raisiokonsernin uutta innovaatiota eli Benemilk®-rehuja. Hometoksiinitutkimukseen satsataan Hometoksiinit ovat olleet tavallista laajempi ongelma tällä satokaudella. Ylitarkastaja Marika Jestoi Evirasta kävi läpi hometoksiinien olemusta ja hallintakeinoja tämän hetken tiedon mukaan. Asiasta heräsi runsaasti kysymyksiä, joista osaan ei vielä tiedetä vastausta. Esimerkiksi glyfosaattikäsittelyn vaikutusta hometoksiineihin ei tiedetä. Ratkaisuja hometoksiiniongelmiin haetaan tutkimuksen keinoin niin Suomessa kuin ulkomailla, joten asia selvinnee tulevaisuudessa. Keskustelu jatkui vilkkaana myös Yara Suomen Anne Kermisen pellon kasvukuntoa käsitelleessä luennossa. Annen viesti oli, että säihin emme voi vaikuttaa, mutta pellon kasvukuntoon voimme. Kiitämme mukana olleita ja nähdään seuraavissa tilaisuuksissa! Keinoja kotimaisen valkuaistuotannon lisäämiseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja MMM:n rahoittaman monivuotisen Omavara-hankkeen loppuseminaari järjestettiin Raision tiloissa maaliskuussa. Raisioagro on yksi hankkeen yritysosapuolista. TEKSTI Pekka Heikkilä I KUVAT Marjo Keskikastari Öljykasvit ovat tärkein kotimainen rehuvalkuaislähde. Tutkimustyöhön ja sen jalkauttamiseen sekä lajikejalostukseen on panostettu paljon, mutta tulokset eivät vielä ole näkyneet satotasossa. Satojen kasvua on kuitenkin näköpiirissä muun muassa uusien rapsilajikkeiden myötä sekä lähivuosina tulossa olevien niin sanottujen synteettisten rypsilajikkeiden kautta. Nyt keväällä perustettu vuorovaikutteinen rapsi.fi-infosivusto antaa käytännön viljelyvinkkejä ja toimii keskustelufoorumina. Se auttaa myös tutkimus- ja koetulosten jalkauttamisessa. Palkoviljoihin pitkäjänteistä satsausta Palkoviljojen, kuten herneen ja härkäpavun, viljelyä voidaan kehittää. Keskustelussa todettiin, että kaupallinen tarjonta on toistaiseksi ollut vaatimatonta, joten viljely ei ole kiinnostanut riittävästi tuottajia. Syy on ilmeisesti ollut tuotantokustannuksiin ja satoriskeihin nähden turhan alhainen markkinahinta. Omavara-hankkeen johtajana toiminut professori Pirjo Peltonen-Sainio totesi, että palkoviljoihin tulisi panostaa pitkäjänteisesti, mutta hinnan nopeat vaihtelut mutkistavat asiaa. Hannu Känkäsen esityksessä ennakoitiin, että typensidontakasvien kiinnostavuus saattaa olla nousussa, ja niiden vaikutuksia muun muassa maatalouden energiakäyttöön ja kasvihuonekaasutaseisiin ollaan tutkimassa uusin menetelmin. Euroopan lisättävä valkuaistuotantoa Koko Eurooppa on nykyisin liian riippuvainen Etelä- ja Pohjois-Amerikan soijasta. Soijan käyttö tulee ohjautumaan yhä enemmän väkirikkaisiin eteläisiin maihin, ja Euroopan on syytä varautua tuottamaan enemmän valkuaista. Bioenergiatuotannon nousu onkin jo osaltaan vaikuttanut tähän suuntaan, koska sen valkuaispitoisia sivutuotteita voidaan hyödyntää rehuvalkuaisena. Pellon käyttö bioenergian tuotantoon on kuitenkin ollut viime aikoina vastatuulessa. Myös viljan sekä nurmen valkuaisen määrän ja laadun nostamisella on iso merkitys valkuaisen kokonaistaseeseen. Kansainvälinen työnjako vaikuttaa vielä aika pitkään olevan se, että Eurooppa on viljan viejä ja valkuaisen tuoja. Parempi tasapaino olisi kuitenkin eri keinoin saatava aikaiseksi. Omavara-hanke haki tähän Suomen osalta valmiuksia. Pirjo Peltonen-Sainio mainitsi, että Suomessa voitaisiin tuplata rypsin ja rapsin tuotanto sekä nostaa palkoviljojen viljely uudelle tasolle. Pekka Heikkilä toteaa, että usko on välillä koetuksella rypsin ja rapsin suhteen, mutta joka vuosi yritetään luoda uutta intoa viljelyyn. Rapsi.fi-sivusto on uusi merkittävä avaus tänä vuonna. 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/13 Huippufarmari haussa -kilpailu pyörähti käyntiin Huippufarmari haussa on satokilpailu, jossa tavoitteena on tuottaa suuri sato ja hyvä taloudellinen tulos sekä samalla minimoida viljelyn ympäristövaikutus. Kilpailuun on valittu yhdeksän tilaa eri puolilta Suomea. Tässä lehdessä esittelemme kolme tilaa, mutta kaikkien kilpailijoiden esittelyt löytyvät nettisivuiltamme huippufarmari.fi. Käy tutustumassa tilaesittelyihin ja seuraa tilojen suunnitelmia ja toimenpiteitä kevään ja kesän aikana blogikirjoitusten kautta. Voit myös kommentoida blogeja, mikä tekee kilpailusta entistä mielenkiintoisempaa. Olisiko sinulla antaa vinkkejä kilpailijoille? TEKSTI JA KUVAT Janita Virtanen Levomäen tila, Loimaa Tuomas Levomäki vaihtoi virkamiesuran päätoimiseen viljelyyn ostettuaan perheensä kotitilan Loimaalta vuonna 2002. Kolme vuotta myöhemmin Levomäki vuokrasi kotitilansa vierestä Loimaan ammattiopiston tilat ja ryhtyi opetustyöhön. Kasvinviljely on tilan päätuotantosuunta, minkä lisäksi tilalla toimiva porsastuotantosikala kuuluu opetustyöhön olennaisesti. – Olimme vaimoni kanssa osaaikaviljelijöitä pitkään, joten kun koulutila ulkoistettiin, näin mahdollisuuden kravatti kaulassa -töistä luopumiseen. Olin haaveillut päätoimisesta viljelijän työstä pitkään ja tiesin, että opetusmaatilan vuokraaminen kotitilani naapurista on tilaisuus, joka ei tämän elämän aikana toistu, Levomäki toteaa. Levomäki osallistuu Huippufarmari Haussa -kilpailuun yhdessä ensimmäisen vuoden maatalousyrittäjäopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat työskentelevät kesän tilalla, ja Levomäelle onkin tärkeää, että he ovat mukana seuraamassa koko kasvukautta. – Opiskelijat osallistuvat jo kevään viljelytoimiin. On tärkeää, että he saavat työstä kokonaiskuvan, ja kilpailu toimiikin heille hienona ja hyödyllisenä oppimismahdollisuutena. Tilalla viljellään pääsääntöisesti vehnää, mutta myös esimerkiksi mallasohraa, ruista, rypsiä, rapsia sekä kuminaa. Levomäki pitää vahvuutenaan laaja-alaista maatalouselinkeino- ja hallintopuolen osaamistaan, mutta myös toimintaympäristön tuntemusta sekä vankkaa perusmaatalouden hallintaa. Neljän lapsen isä muistaa pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa. – Lapset ovat 4–12-vuotiaita, joten seuraavat kymmenen vuotta ovat merkittävät, eikä niitä saa ikinä takaisin. Toki heistä yksi tai useampikin haluaa ehkä joskus jatkaa agrikulttuuria, joten yritän luoda siihen mahdollisimman hyvää pohjaa ja perusteita, Tuomas Levomäki pohtii. Suikinsillan tila, Lappeenranta Petri Kuokka on toiminut Suikinsillassa isäntänä kaksikymmentä vuotta. Kuokka sai 16-vuotiaana viljelyyn ensimmäiset peltonsa, ja kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1996, hän lunasti loputkin tilasta itselleen. Kuokka viljelee 137 hehtaarin tilallaan viljaa ja öljykasveja, ja erityisesti rukiin viljely on ollut hänelle harrastus, johon hän on panostanut enemmän. Kuokka vannoo uusien menetelmien sekä oikean ajoi- 6 tuksen nimeen, ja tunnistaa itsessään myös ripauksen urheiluhulluutta. – Olen aina lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan uusiin asioihin. Esimerkiksi vuonna 1998 ostin ensimmäisen suorakylvökoneen, ja täällä kaikki naureskelivat, että eihän tuollainen onnistu mitenkään. Samantyyppisellä koneella kylvän vieläkin. Joskus tulee toki tehtyä hullujakin ratkaisuja. Työtä tehdään niin tosissaan, että siitä tulee jo hieman kilpailuhenkistä, Kuokka hymyilee. Kuokka käyttää urakoitsijoita apuna puinnissa ja muokkauksessa, ja tekee itse kylvö- ja kasvinsuojeluurakointia. Kuokalla on jonkin verran vesistöjen reunuksia ja joenvarsilohkoja, joiden suhteen hän on havainnut parhaaksi vaihtoehdoksi suojavyöhykesopimusten tekemisen. – Mielestäni hyvän sadon tuottaminen on ympäristön suojelemista. Työtä pitää tehdä kasvin ja olosuhteiden mukaisesti. Kuokka tunnustaa työnteolla olleen vuosien varrella liian suuri osa hänen elämässään, ja kertoo laittaneensa elämänarvojaan uuteen järjestykseen. – On tärkeää huomioida myös perheen yhteinen aika ja oma terveys, vaikka minulle ja 8-vuotiaalle pojalleni Jerelle maanviljely on yhteinen harrastus. Hän on hieman turhankin innostunut traktorien perään, Kuokka nauraa. Mäenpään tila, Pöytyä Petri Holman intohimo maanviljelyyn syntyi jo lapsena, kun hänen perheensä naapurissa asuva isäntä siirsi oppejaan innokkaalle nuorelle viljelijänalulle. Jo 15-vuotiaana Holma vuokrasi tilan pellot omaan käyttöönsä, ja vuosien aikana laajentaen hän kokosi viljeltäväkseen nykyisen 200 hehtaarin alueen. Päätoimisesti voimalaitoksella työskentelevä Holma viljelee viljaa sekä öljykasveja. Siemenviljelyssä hän pitää erityisen tärkeänä uusiin lajikkeisiin panostamista. Osa-aikaviljelijä nauttii maanviljelyn monipuolisuudesta ja ikuisesta itsensä kehittämisen mahdollisuudesta. – Ammattitaito kasvaa ja vuosien varrella oppii arvaamaan paremmin, mutta tätä työtä ei osaa ikinä täysin. Kyllähän tässä tarvitaan suunnatonta hulluutta, että jaksaa tehdä ja tavoitella vain parasta lopputulosta, Holma toteaa. Yksinäiseksi puurtajaksi tunnustautuva Holma tekee tilan työt itse viljelysuunnitelmista kirjanpitoon. Naapurin isännältä hän saa tarvittaessa yhä apua. Paperitöistä koostuvan päätyönsä rinnalla Holma nauttii siitä, että maanviljelyssä näkee oman konkreettisen kädenjälkensä. – On antoisaa nähdä se välitön palaute ja työnjälki, kun keväällä lähtee muokkaamaan maata. EU-aika sai minut pohtimaan koko työn lopettamista. Asuinkin jonkin aikaa rivitalossa Raumalla, kunnes totesin, että täytyy ihmisellä olla jotain muutakin elämää. Jos tätä työtä aikoo tehdä, täytyy tehdä täysillä. Siitä asti olen jatkanut tällä tuhontiellä, Petri Holma nauraa. Huippufarmari haussa -kisaan osallistuvat tilat: • Mäenpään tila, Pöytyä • Krokbyn tila, Raasepori • Suikinsillan tila, Lappeenranta • Hunsan tila, Nousiainen • Kujalan tila, Maaninka • Iso-Eskolan tila, Loimaa • Iso-Hulmin tila, Loimaa • Yli-Ikolan tila, Tyrnävä • Levomäen tila, Loimaa Seuraa nettiblo gia osoitte essa www.h uippufa rmari. fi 7 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/13 Satokauteen positiivisissa tunnelmissa Talvi on taittunut Euroopassa uuteen kasvukauteen positiivissa tunnelmissa. Korkeat viljojen ja öljykasvien hinnat kannustivat viljelijöitä kylvöihin viime syksynä. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Talvi on ollut leuto ja kasvustot ovat talvehtineet hyvin. Sateisen talven jälkeen myös kosteutta on kevätkylvöihin ja uuteen kasvukauteen sopivasti. Odotukset ovatkin ensikesän tuotannon osalta korkealla. EU:n viljojen viljelyalan arvioidaan kasvavan miljoonalla hehtaarilla 56 miljoonaan hehtaariin. Komission ennusteen mukaan vehnäala kasvaa jopa kolme prosenttia lähes 24 miljoonaan hehtaariin. Myös öljykasvien viljelyalan arvioidaan Euroopassa kasvavan yli kahdeksan prosenttia 6,7 miljoonaan hehtaariin. Ohra-alan arvioidaan hieman supistuvan ja kauran päinvastoin kasvavan. Coceralin eli eurooppalaista viljateollisuutta edustavan organisaation ennuste on samansuuntainen kylvöalojen suhteen, paitsi Coceral arvioi kaura-alan supistuvan. Vehnän ja öljykasvien viljelyalan kasvuun on varmasti vaikuttanut korkea hintataso, sekä tietysti kohtuulliset kylvöolosuhteet viime syksynä suuressa osassa Eurooppaa. Ohraalan supistumiseen on syynä olematon hintapreemio mallasohran ja rehuohran välillä kuluneen talven aikana. Mallasohran viljelyalan arvi8 oidaan laskevan ja rehuohran tietyillä alueilla kasvavan. Hyvät sato-odotukset Ranskalainen Stragie Grains uskaltautuu ennustamaan viljelyalojen lisäksi tuotantomäärää. Koska sekä syysvehnä että syysohrakasvustot ovat talven jälkeen hyvässä kunnossa, myös sato-odotukset ovat korkealla ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan peräti kuusi prosenttia viime kesästä eli jopa 292 miljoonaan tonniin. Jos näin tapahtuu, päästäisiin samaan tuotantotasoon, mikä saavutettiin erittäin hyvänä viljavuonna 2008. Hyvät markkinanäkemykset ovat saaneet viljojen hinnat kääntymään laskuun jo alkuvuodesta ja vauhti kiihtyi maaliskuussa. Vaikka uuden sadon noteeraukset ovat alhaisemmalla tasolla, mitä talven aikana on totuttu, niin silti hintataso näyttäisi pysyvän varsin korkealla. Monenlaista ehtiikin vielä tapahtua kasvukauden aikana, ennen kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa kylvetyt viljat saadaan puiduiksi. Maissia vai soijaa? Pohjois-Amerikassa olosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset ja vehnäkasvustot ovat kärsineet kuivuudesta. Myös maissisato jäi viime kesänä USA:ssa kuivuuden vuoksi kehnoksi ja rehuviljamarkkinat ovat kärsineet tilanteesta. Varastot ovat ennätyksellisen alhaalla. Sekä Argentiinassa että Brasiliassa sadonkorjuu on käynnissä näin keväällä, mutta tuotanto ei ole merkittävästi parantanut tilannetta. Markkina- ja hintatilanteen lisäksi kylvöpäätöksiin vaikuttavat mm. kylvöolosuhteet ja siemenen saatavuus, joten jännitettävää riittää aina alkukesään asti. Kanadalaisten viljelijöiden kylvösuunnitelmat kiinnostavat erityisesti meitä suomalaisia. Kanada on merkittävin kaurantuottaja ja sitä kautta heillä on suuri vaikutus myös suomalaisen viljelijän taloudelliseenkin onnistumiseen. Maaliskuussa ennusteet povasivat kaura-alan supistumista Kanadassa. Vehnä ja öljykasvit kiinnostavat nyt enemmän. Tämä tietäisi hyvää markkinanäkymää suomalaiselle kauralle. Leuto t a on sää lvi s tän syksyll ä kylve yt Euroop tyt viljat assa Kotimaan vilja-ala kasvussa Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n teettämän kyselyn mukaan viljojen kylvöala kasvaa viime keväästä kolme prosenttia 1,16 miljoonaan hehtaariin. 2000-luvulla viljojen tuotantoala on vaihdellut miljoonan ja 1,2 miljoonan hehtaarin välillä. Näihin lukuihin verrattuna ensi kesänä voitaisiin päästä keskimääräiselle tasolle, mutta selvästi on vielä matkaa 2008 vuoden 1,238 miljoonan hehtaarin alaan. Kysely on tehty jo helmikuussa, mutta perinteisesti ennuste on osunut hyvin kohdalleen. Ennusteen mukaan kaikkien viljojen, ruista lukuun ottamatta, viljelyala näyttäisi kasvavan. Öljykasvien tuotantoala näyttäisi Toteutuneet pellonkäytön pinta-alat 2012 ja ennuste 2013 403,4 Rehuohra 423,7 352,6 Kaura 363,8 219,0 Kevätvehnä -10% 47,8 99,2 Mallasohra 102,3 3% 2012 21,4 Ruis 2013 ennuste 17,2 23,2 Syysvehnä 15,4 17% 18,0 Kesanto (LHP, viherlannoitusnurmi, muu kesanto) 266,9 -8% 244,4 0 -19% -12% 20,4 Rapsi 3% 2% 223,0 53,3 Rypsi 5% 100 200 1 000 ha 300 400 500 VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) ©TNS 2012 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen lupaa. 8 jäävän suunnilleen viime kesän tasolle. Toivottavasti tältä osin vielä suunnitelmat muuttuvat. Vaikka kyseisestä alasta vain hyvin pieni osa on tällä hetkellä kylvetty, niin viime vuosien keskisadoilla arvioituna päästäisiin noin 3900 miljoonan kilon tuotantomäärään. Sopimushalukkuus ennallaan VYR:n teettämässä kyselyssä selvitettiin myös viljelysopimushalukkuutta. Kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia mallasohran viljelystä ja yli puolet vehnän viljelystä olisi sopimusviljelyä. Rehuviljojen viljelijät eivät koe saavansa lisäarvoa sopimuksista, sillä rehuohran viljelijöistä alle neljännes ilmoitti tekevänsä sopimuksen. Vuoteen 2012 verrattuna sopimushalukkuus näyttäisi pysyvän ennallaan, mutta kiinteähintaisten sopimusten osalta halukkuus on vähenemässä. Vuonna 2010 teetetyssä kyselyssä 10 prosenttia viljatiloista ilmoitti tekevänsä kiinteähintaisen sopimuksen, kun nyt tänä keväänä halukkaita on vain neljä prosenttia. Nykyistä kiinteähintaista sopimusmallia ei siis nähdä houkuttelevana tai riittävän tehokkaana riskinhallintavälineenä. 9 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/13 Tee viljelysopimus ajoissa Viljelysopimuksia on tehty kevään aikana entiseen malliin. Jos sopimuspaperit ovat jääneet täyttämättä, ehdit vielä korjata asian joko palauttamalla viljelyhalukkuuskyselyn, soittamalla asiakkuusvastaavallesi tai tekemällä sopimukset Viljalaarissa. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jaakko Laurinen Erityisesti kaipaamme sopimuksia suurimokaurasta, öljykasveista ja rehuviljoista. Myös luomusuurimokauran ja muidenkin luomuviljojen sopimuspotissa on vielä tilaa. Rehuviljojen osalta sopimuskulttuuri on heikko. Valtaosa rehuviljojen viljelijöistä ei tee sopimusta, vaikka monelle yhteistyökumppani ja toimitusosoite ovat olleet vuosia samat. Miksi siis et tekisi viljelystä myös sopimusta? Öljykasvisopimuksille sopimuspalkkiota Öljykasvien sopimusala on karttunut kevään aikana, mutta edelleen on tilaa kiintiössä. Ensimmäistä kertaa historiassa rapsisopimusala on hilkun verran rypsisopimusalaa suurempi. Hienoa, että rapsin viljely kasvaa, sillä se kertoo, että myös käytän- nön viljelyssä kokemukset ovat olleet positiivisia. Keskihintasopimuksella onnistut Keskihintasopimuksen voi tehdä joko syksyn tai kevään jaksolle. Keskihintasopimuksella varmistat jo nyt viljoillesi keskihinnan. Voit huoletta toimittaa sadon sinulle sopivimpaan ajankohtaan. Jos tiedät jo nyt, että toimitat satoa puintiaikana, jolloin hintataso on yleensä alhaisempi, kannattaa tehdä keskihintasopimus. Sitä kautta voit hyötyä hintojen mahdollisesta vahvistumisesta myöhemmin syksyllä. Keskihintasopimuksille maksetaan pohjahinta normaalisti toimituksen jälkeen ja lopullinen keskihinta, kun jakso on päättynyt ja keskihinta on laskettavissa. Syksyllä keski- hinnan määräytymisjakso on 1.10.– 15.12.2013 ja keväällä jakso on 2.1.– 30.4.2014. Keskihintasopimuksille maksetaan aina myös kahden euron sopimuspalkkio. Uusi kylvökausi käynnistyy, mutta vielä on viime vuoden satoa toimittamatta. Sovi toimitusajat mahdollisimman nopeasti, niin saat loput sopimustavarasta toimitettua ennen kesän huoltotaukoja. Perinteisesti huoltoajat osuvat heinäkuulle ja tarkat päivät selviävät verkkosivuiltamme. Myös Suomen Viljavan toimituspisteet ovat kesällä osin kiinni. Asia kannattaa huomioida, varsinkin jos sopimusviljan toimituspaikkana on Naantali tai Hämeenlinna. Tee öljykasvisopimus nopeasti - saat radion! Jos viljelysuunnitelmissasi on öljykasvien viljelyä, kannattaa tehdä viljelysopimus. Maksamme jokaiselle toimitetulle rypsi- ja rapsitonnille viisi euroa sopimuspalkkiota. Kun teet vähintään 10 hehtaarin sopimuksen huhtikuun loppuun mennessä ja ostat kylvösiemenet sopimusalalle Raisioagrosta, saat kaupan päälle hienon Makita-työmaaradion. 10 Tavoitteena nostaa öljykasvien hehtaarisatoa Viljelijät ja teollisuus käynnistivät projektin, jolla pyritään nostamaan öljykasvien viljelyalaa ja parantamaan satotasoa sekä viljelyvarmuutta. Rapsi.fi-sivut toimivat infokanavana, joka kokoaa alan toimijoiden kokemuksia. TEKSTI Jaakko Laurinen Projektin tavoitteena on nostaa öljykasvien hehtaarisato yli 2000 kiloon. Tällä tavoin parannetaan myös Suomen valkuaisomavaraisuutta. Laita siis öljykasveja kylvöön ja jaa kokemuksesi rapsi.fi-sivuston foorumilla. Sieltä löydät myös viljelyneuvot kasvukauden aikana. Viljelysuunnitelmaa ehtii vielä muuttaa, sillä rypsiä voi kylvää vielä kesäkuun alussa. Rypsillä pääset myös hyödyntämään edullisen siemenkustannuksen, joka korostuu nyt viljansiemenpulan ja korkean hinnan aikaan. Esimerkiksi Apollo-rypsinsiemet saat Raisioagrosta alkaen 21 euroa/ha. Torjuntaan uutta voimaa Kuoriaistorjuntaan on tulossa uutta voimaa, kun pitkävaikutteinen Avaunt saa käyttöluvan kevään aikana. Avauntin tehoaine indoksakarbi kuuluu ryhmään, johon ei tällä hetkellä kuulu mikään muu peltokasveilla käytössä oleva torjunta-aine. Jatkossa kuoriaistorjunta voidaan pyrkiä hoitamaan jopa kokonaan pitkävaikutteisilla uuden polven aineilla: ensimmäinen ruiskutus Avauntilla, toinen ruiskutus Biscayalla tai Mospilanilla. Sekä ensimmäisen että toisen ruiskutuksen teho kestää noin viikon, joten uuden sukupolven aineilla voidaan kattaa herkintä aikaa pienistä nupuista kukintaan. Vanhoja pyretroideja ei välttämättä tarvitse käyttää lainkaan. Näistä ja muista öljykasviasioista lisää rapsi.fi-foorumilla. Tervetuloa keskustelemaan! Estä hukkakauran leviäminen! TEKSTI Heidi Silvennoinen I KUVA Arto Markkula MITÄ? • Hukkakaura on yksivuotinen, heinämäinen rikkakasvi • Oras kellertävän vihreä, röyhy laaja ja harvempi kuin normaalilla kauralla, velttohaarainen • Suomen peltoalasta jopa 16,5 prosenttia on saastunut MIKSI? • Hukkakaura leviää erittäin herkästi • Kilpailee tehokkaasti viljelykasvien kanssa, tuottaa valtavasti siemeniä • Varisseet siemenet itävät vuosien ajan • Siemen säilyy itämiskelpoisena jopa eläimen ruoansulatuksen läpi • Ei häviä itsestään • Torjunnan laiminlyönti saattaa johtaa tukileikkauksiin • Laki velvoittaa torjumaan hukkakauran Raisioagron hukkakauraaineet viljoille: Swipe sekä Puma Extra Raisioagron hukkakauraaine öljykasveille: Targa Super, hehtaarikustannus tänä vuonna erityisen edullinen! MITEN? • Käytä sertifioitua kylvösiementä • Nurmella hukkakaura ei ehdi lisääntymään • Tarkasta lohkot 2-3 kertaa joka kesä, hoida vähäiset saastunnat kitkennällä • Kemialliseen torjuntaan valittavissa useita tehokkaita torjunta-aineita • Kemiallisella torjunnalla oikea käsittelyajankohta on hukkakauran pensoessa – korrenkasvun alussa • Käytä vain ohjeenmukaisia oikeita käyttömääriä • Paras ruiskutussää on lämpötilan ollessa yli + 10 °C ja ilman suhteellinen kosteus mahdollisimman suuri • Toistuva muokkaaminen tuhoaa myös hukkakauran taimia Lähde: VYR, Evira 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/13 Lannoituksen jakaminen kannattaa Parhaan hyödyn lannoituksesta saat, kun annat ravinteita kasville oikeassa suhteen, oikeaan aikaan ja kasvin todellisen tarpeen mukaan. TEKSTI Heidi Silvennoinen Fosfori ja kalium on annettava heti kylvön yhteydessä. Typpi- ja rikkilannoituksesta sen sijaan suosittelemme annettavaksi vain 2/3 kylvön yhteydessä. Lannoituksen jakaminen on lannoitekäytön optimointia ja pienentää hiilijalanjälkeä. Tähtää myllykelpoiseen valkuaiseen Lisälannoituksella huomioidaan erityisesti eri lajikkeiden sato- ja valkuaispotentiaalit. Myöhäisille lajikkeille, kuten kevätvehnä Amaretolle, lisälannoitusta suositellaan aina. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen viljoissa, typen lisälannoitus tehdään korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään typen lisälannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksella voidaan vehnän valkuaispitoisuutta nostaa jopa prosenttiyksiköllä. Viime kesänä Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla tehdyt kasvukauden aikaisen lannoituksen koetulokset osoittavat, että parhaan tuoton sai täydentämällä kevätlannoitusta typpiliuoksella kaksi kertaa kasvukauden aikana. Tällöin Marble-vehnän lisälannoituksella saatiin 53 euroa parempi tuotto hehtaarilta kuin kertalannoituksella. Suosituksia lisälannoituksiin Suosittelemme maitotuleentumisvaiheen lisälannoituksiin Typpiliuosta ja sen joukkoon voi laittaa myös YaraVitaTM-tuotesarjan rikkilannoitetta YaraVita ThiotracTM (5 l/ha). Sopiva YaraMegalabTM antaa oikean lannoitussuosituksen YaraMegalabTM -kasvianalyysillä voit määrittää tärkeimpien pää- ja hivenravinteiden lisälannoitustarpeet kasvukauden aikana viljoille, öljykasveille ja nurmille. Analyysi paljastaa piilevät ravinnepuutokset ennen kuin niitä kasvustosta silmämääräisesti edes havaitsee. YaraMegalabTM -kasvianalyysipaketteja saat tilaamalla omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Viljavuuspalvelusta. Näytteen jätettyäsi saat noin viiden arkipäivän kuluessa tarkat tiedot kasvin ravinnetilasta sekä täsmälliset ohjeet, millä tuotteilla ravinnepuutos on hoidettavissa. Vaikka et kuluvalle kasvukaudelle analyysin pohjalta ehtisi korjaavia lisälannoitustoimenpiteitä tehdäkään, antaa analyysi hyvää pohjatietoa ensi vuoden lannoitusta suunniteltaessa. Viljojen hiventarve on suurimmillaan pensomisvaiheesta tähkälle tuloon asti. YaraVita-tuotteita kannattaa käyttää rikkaruiskutuksista alkaen. Sekoitettavuuden eri kasvinsuojeluaineiden kanssa voi selvittää nettipalvelusta: www.tankmix.com. Heidi Silvennoinen 12 määrä Typpiluosta on tähkimisvaiheessa 30 l/ha vesimäärän ollessa 200 l/ha. Viljan korrenkasvuvaiheessa ja tähkimisen alussa käytetyt typpimäärät ovat yleensä suurempia, jolloin paras tuote viljan lisälannoitukseen on YaraBela Axan. Sen sisältämät typpi ja rikki varmistavat sekä sadon määrän että valkuaispitoisuuden. Vinkit kesälle! • Mangaani punaisella viljavuus tutkimuksessa? Erityisesti kaura kärsii mangaaniin puutoksesta. YaraVita Mantrac Pro:lla (2 l/ha) on saatu parhaimmillaan yli 1 000 kiloa sadonlisää, hehtaarikustannuksen ollessa 18 €/ha. • Öljykasvit ja myllykelpoiseksi tähdättävä vehnä tarvitsevat rikkiä runsaasti. YaraVita Thiotrac:lla on saatu parhaimmillaan rapsista 300 kiloa sadonlisää käyttömäärän ollessa 5 l/ha. • Vinkki huippusadon tuottoon: useita hivenravinteita sisältävä YaraVita Gramitrel 2 l/ha + Mantrac Pro 0,5 l/ha. YaraMegalabTM-analyysin tulokset kuin oppikirjasta Osana Raisioagron ja Yaran Sadon ja ympäristön parhaaksi -projektia joukko Raisioagron sopimusviljelijöitä testasi Megalab-analyysiä viime kesänä. Yksi kokeilijoista oli renkolainen Kimmo Inovaara. Kimmo Inovaara aikoo käyttää tilallaan Megalab-analyysiä myös tänä vuonna. TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen Inovaara tuottaa suurimokauraa, ja koska kaura on tunnetusti herkkä mangaanin puutokselle etenkin pH:n noustessa, päätettiin testata samalla miten YaraVita Mantrac Pro:n vaikutus näkyy Megalab-analyysissä. Toinen Megalab-analyysi otettiin ruudulta, johon oli ruiskutettu YaraVita Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Toinen näyte otettiin nollaruudulta, jossa oli tehty muuten samat viljelytoimenpiteet lukuun ottamatta Mantracia. Nollaruudun mangaanitulos oli 27 mg/kg. Ohjearvo on 40 mg/kg ja Megalabin antama suositus oli juuri tehty Mantrac Pro:ta litra hehtaarille. Mantracia saaneen näytteen mangaani oli noussut tasolle 47 mg/kg eli selvästi yli ohjearvon. Hivenruiskutus oli siis toiminut niin kuin tarkoitettiin. Samalla Megalab osoitti myös boorin, kaliumin ja typen saannin olevan alakanttiin. Nämä puutteet on hyvä tietää seuraavaa vuotta ajatellen. Lohkolta oli tarkoitus puida myös ruutusadot sadonlisän selvittämiseksi. Hankala kasvukausi kuitenkin pilasi suunnitelman, sillä sateet painoi- vat kasvuston osin lakoon ja osa jäi jopa kokonaan puimatta. Tämän seurauksena lohkon järkevin viljelykasvi myös tälle vuodelle on kaura. Kimmo Inovaara pitää tuloksia mielenkiintoisina ja tänä vuonna Megalabanalyysiä käytetään hänen tilallaan uudestaan. Samalla voidaan ottaa huomioon myös muut viime vuonna havaitut puutteet. Myös sadonlisää saadaan varmasti paremmin selvitettyä jatkokokein. Näyte: ”Nollaruutu” Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: 13.7.2012 Analyysit B (mg/kg dm) Tulos 3.7 Ohjearvo 6.0 Tulkinta Matala Mn (mg/kg dm) S (g/kg dm) K (g/kg dm) 27.0 2.7 33.0 40.0 2.5 45.0 Matala Normaali Matala P (g/kg dm) N (g/kg dm) 4.5 28.2 3.5 30.9 Normaali Melko matala Kommentit YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha + 200 l vettä tai Booriravinne 60-160 kg/ha YaraVita Mantrac Pro 1 l/ha Ei lannoitustarvetta Lisää kaliumlannoitusta kylvön yhteydessä, akuuttiin tarpeeseen Krista SOP 25–100 kg/ha Ei lannoitustarvetta Lisälannoitus Typpiliuoksella Näyte: Mantrac Pro 1 l/ha 28.6.2012 Kasvi: Kaura Tulkinta laadittu: 13.7.2012 Analyysit B (mg/kg dm) Tulos 3.7 Ohjearvo 6.0 Tulkinta Matala Mn (mg/kg dm) S (g/kg dm) K (g/kg dm) P (g/kg dm) N (g/kg dm) 47.0 2.9 41.0 4.5 28.3 40.0 2.5 45.0 3.5 30.9 Normaali Normaali Melko Matala Normaali Melko matala Kommentit YaraVita Bortrac 150, 1 l/ha + 200 l vettä tai Booriravinne 60-160 kg/ha Ei lannoitustarvetta Ei lannoitustarvetta Krista SOP 25–100 kg/ha Ei lannoitustarvetta Lisälannoitus Typpiliuoksella 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/13 Niittymäen tilalla kasvaa syysvilja: Syyskylvöjen suunnittelu alkaa jo keväällä Vaikka ollaan vasta menossa kohti kevätkylvöjä, on viljelysuunnitelma ulotettava myös syksyn kylvöihin. Esikasvit syyskasveille ja suunnitelma syystöiden suorittamiseen on oltava jo keväällä. Lumihomeruiskutuksesta oli hyötyä Markku Murronmaan Evolo-rukiille syksyllä 2011. Etualalla nollaruutu, taaempana Prolinella lumihomeruiskutettu alue. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Jaakko Laurinen, Markku Murronmaa ja Lasse Matikainen Myös syyssiementen hankinnat kannattaa tehdä kevään aikana, jolloin saatavuus on hyvä ja hinnat edullisemmat. Syysvehnäala kutistui viime syksynä 12 prosenttia, ollen noin 20 000 hehtaaria. Syysöljykasvien kylvöt jäivät myös halukkuutta vähäisemmiksi. Syksyllä oli kyllä kylvöhalukkuutta suurempiin aloihin, mutta monen aika kului sadonkorjuun parissa eikä maata saatu kylvökuntoon. Syyssateet alkoivat haitata kylvöjä jo varsin aikaisin. Ruis kärsii herkästi syksyn märkyydestä, joten kylvetyillä pelloilla oli tärkeää pitää vesitalous kunnossa. Kyntö on varmin perusmuokkaus ruispellolle, koska se synnyttää lisää vesitilaa. 14 Yhteistyössä syystöihin Oikealla suunnittelulla syyskylvöjä saatiin tehtyä viime syksynä. Turenkilainen Hannu Niittymäki kylvi viime syksynä omia ja muiden peltoja syysviljalle lähes 200 hehtaaria, josta noin 160 hehtaaria Brasetto- ja Evolo-hybridirukiita. Kylvöt saatiin tehtyä oikeaaikaisesti elo-syyskuun vaihteessa. Kylvösaavutusta edesauttoi koneyhteistyö, jossa Niittymäki keskittyi kylvöön ja puinnit hänen pelloillaan hoidettiin Markku Murronmaan toimesta. Viljelykierrot suunniteltiin niin, että maata saatiin vapaaksi ajoissa. Rukiin oraat olivat syksyllä hyvässä kunnossa. – Brasetto-hybridirukiista lasket- tiin jopa 11 versoa siemenestä. Versomiskykyä ihmeteltiin, kertoo Niittymäki. Braseton versomiskyky on lajikkeen jalostaja KWS:n mukaan vielä parempi kuin Evolon, joten kylvötiheyttä voidaan uudella lajikkeella entisestään laskea. Lumihomeruiskutukset ovat Turengin seudulla todettu kannattaviksi. Myös niiden suorittamisessa yhteistyö alueella pelaa, sillä kaikkien ei kannata virittää ruiskuaan toimintakuntoon enää myöhään syksyllä. Etanoiden syksy Niittymaa kylvi useampaa syysrapsilajiketta kokeilumielessä. Esikasvina oli nurminadan siemenviljely, joka ai- kaisen sadonkorjuun vuoksi sopii erinomaisesti esikasviksi. Alkuunlähtö oli hyvä, mutta etanat verottivat taimia pahan kerran. Vastaavia ongelmia oli monilla muillakin syysrapsin viljelijöillä. – Etanoiden kannalta kaikki oli olosuhteissa kohdallaan. Sluxx-tuotetta olisi todella tarvittu viime syksynä etanoita vastaan, toteaa Niittymäki. Etanantorjunta Sluxxilla kannattaa ottaa viljelyohjelmaan syysöljykasveilla, sillä etanat voivat pilata koko viljelyksen jo alussa. Syysrapsi vaatii vahvaa panostusta etenkin alkuvaiheessa, jolloin on investoitava vahvaan typpilannoitukseen, etanantorjuntaan, rikkatorjuntaan ja mahdollisesti myös kasvunsääderuiskutukseen. Jos syksyllä asiat tehdään hyvin, keväällä on helpompaa. Palkintona voi olla jopa kaksinkertainen sato kevätöljykasveihin verrattuna, joka korvaa helposti panokset. Raisioagron lajikkeet syyskylvöille Laji Lajike Jalostaja Kuvaus Ruis Evolo KWS Laadukas ja satoisa hybridilajike Ruis Syysvehnä Brasetto SW Magnifik KWS SW Seed Uutuushybridi, Tasapainoinen parempi yhdistelmä versomiskyky satoa ja laatua Syysrypsi Largo SW Seed Lujavartinen rypsi viljan alle tai puhtaana Laji Lajike Syysrapsi Vectra Syysrapsi Alabaster Syysrapsi Thorin Jalostaja Raps Gbr (Bayer) Satokilpailuista tuttu, edullinen siemenkustannus Syysrapsi Pioneer Maximus 06 Pioneer (Du Pont) Suomessa ja Ruotsissa menestynyt puolikääpiölajike Limagrain NPZ Lembke Paras lajike myöhäiseen kylvöön Uutuus puolikääpiölajike, kevätrapseista tuttu jalostaja Kuvaus Viime hetken suosituksemme ruiskutuksiin: Canto Megapack – kaikkien kevätviljojen rikkatorjunnan suosikkipaketti. Helppoa ja edullista, teho erinomainen. Stereo – mainettaan parempi tautiaine erityisesti ohralle ja vehnälle. Edullinen hehtaarikustannus, ei viivytä kasvua. Uudet eväät syksyn etanantorjuntaan Etanat ovat usein olleet syksyinen kiusa syysrapsin ja syysviljojen viljelijöille, koska ne voivat syödä kasvuston lähes kokonaan. Etanat leviävät pelloille pääsääntöisesti pientareilta, mutta ne voivat olla myös pellolla kasvijätteen seassa. – Pellolla olevia etanoita voidaan torjua kyntämällä, tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttisesti. Tärkeää on myös tehdä kylvömuokkaus mahdollisimman hienojakoiseksi, jolloin etanoille ei jää suojapaikkoja kokkareiden seassa, kertoo syysrapsia viljelevä Lasse Matikainen Berner Kasvinsuojelusta. Pientareilta leviäviin etanoihin muokkaustoimenpiteet eivät auta. Aikaisemmin markkinoilla olleiden etanasyöttien ongelma on ollut niiden levitys peltoolosuhteissa, koska rakeet eivät ole kestäneet koneellista levitystä. too Matikainen kokemuksistaan syötin levittämistä. – Toki levitystarkkuus voi vaihdella levittimestä riippuen, mutta uusilla levittimillä tarkan määrän levittäminen pitäisi onnistua, Matikainen jatkaa. Jos etanat tulevat pientareelta, voi syötin levitys kaistana pellon ympäri riittää, mutta jos etanoita esiintyy myös keskemmällä lohkoa, tulee syötti levittää koko lohkon alalle. Uutta ja helppokäyttöistä Sluxxetanasyöttiä voit tilata Raisioagrosta. Tuomas Uusitalo Torjuntaan uusi tuote Etanan torjuntaan on helmikuussa rekisteröity uusi valmiste, Sluxx-etanansyötti. Rautafosfaattia sisältävä etanansyötti voidaan levittää pellolle keskipakoislevittimellä. – Levitysmäärä on pieni, 5-7 kg/ha, mutta tarkan määrän levitys onnistuu lannoitteenlevittimellä, ker- 15 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 BENEMILK -kokemuksia ® on jo yli vuoden ajalta Benemilk Black -täysrehusta on jo yli vuoden kokemus useilla kymmenillä tiloilla. Pitkään Benemilkiä käyttäneiltä tiloilta on saatu vakuuttavia lukuja, jotka osoittavat sekä tuotoksen että pitoisuuksien nousevan, kun rehua annetaan suositusten mukaan. Rehun tehosta kerätään myös jatkossa päivitettyjä tietoja Benemilk-tiloille laaditun seurantajärjestelmän kautta. Pyydä Benemilkruokintasuos itus asiakkuusvastaavaltasi TEKSTI Merja Holma Benemilk Black -täysrehu tuotiin markkinoille vuoden 2012 helmikuussa Maituri 12 000 E -nimellä. Tämän vuoden alussa esiteltiin uusi Benemilk-tuotesarja, joka sisältää kolme täysrehua sekä yhden puolitiivisteen. Benemilk Black -käyttäjiltä on saatu tuloksia jo yli vuoden käyttökokemuksista. Tuotoksen nousun lisäksi rasva on kohonnut kolme kymmenystä ja valkuainen kymmenyksen verran, kun Benemilk Black -täysrehua on käytetty yksinomaisena väkirehuna suositeltu määrä. Pitoisuuksien ja tuotoksen nousun lisäksi kiitosta on tullut paremmasta hedelmällisyydestä ja terveydestä. Maidon ureapitoisuus on usein myös 16 alentunut. Erityisesti maidon solujen on nähty laskevan. Robottitiloilta on saatu myönteistä palautetta maittavuudesta, joka on stimuloinut kiertoa. Energiapitoiset Benemilk-rehut tuovat hyvän lisän ruokintaan, vaikka pienen käyttömäärän vuoksi pitoisuudet eivät nousisikaan niin merkittävästi. Benemilkin riittävä määrä varmistaa hyvät tulokset Paras vaste Benemilkille saadaan täysrehuruokinnassa, jossa ei ole muita väkirehuja käytössä. Jos täysrehua laimennetaan viljalla tai muilla rehuilla, ei voida odottaa niin suurta pitoisuuksien nousua. Benemilk-täysrehun annostelu hyvän säilörehun ohella -10 kiloa Benemilk-täysrehua/ 30 kiloa maitoa -15 kiloa Benemilk-täysrehua/ 45 kiloa maitoa Seosrehua käyttävä robottitila saa täydet pitoisuusvasteet Benemilkille, kun sitä lisätään myös appeeseen. 30 maitokiloa kohden ruokinnassa tulee olla yhteensä 10 kiloa Benemilk-täysrehua. BENEMILK-RUOKINTA: • Tehostaa energian ja valkuaisen hyväksikäyttöä • Nostaa tuotosta ja maidon pitoisuuksia • Parantaa energiatasetta • Helpottaa hedelmällisyyttä • Alentaa maidon ureaa • Auttaa maidon solujen hallinnassa • Tehot saadaan riittävällä annoksella • Normaalin säilörehun ohella sopiva määrä on 10 kg Benemilk-täysrehua/ 30 kg maitoa Raisioagron Krista Ketonen laskee Benemilkin vaikutusta tilojen maidon ja pitoisuuksien kehitykseen laajemmasta aineistosta, johon tarvitaan Benemillk-käyttäjien kokemuksia. – Toivon, että mahdollisimman moni Benemilk-tila hyödyntäisi tarjoamaamme seurantaa. Tule mukaan, niin näet, miten rehu vaikuttaa sinun tilallasi. Soita tai meilaa minulle - kerron mielelläni lisää! Kristan puhelinnumero on 044 782 1363 ja sähköposti [email protected] Tule mukaan BENEMILK-seurantaan Benemilkiä käyttäville tiloille on laadittu oma seurantajärjestelmä, jossa todennetaan Benemilkin vaikutus maidon pitoisuuksiin ja maitomäärään. • Tarvitsemme Benemilk-ruokintaa edeltävän vuoden analyysitiedot meijerin seurantajärjestelmästä (Valma, Uuma tms). Helpoin tapa on luoda järestelmään rajoitetut rinnakkaistunnukset. • Benemilk-rehun annostelu kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä • Tarvitsemme myös edeltäneen rehun annostelutiedot kg/pv/30 kiloa lypsävä lehmä • Käytämme tuloksia Benemilk-rehun tutkimiseen. Halutessanne saatte tietoa rehun toimivuudesta omalla tilallanne. Benemilkseurantaan osallistuville tiloille on luvassa lah jaksi kaksi Benemil kmikrofleeceä. 17 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 Ådahlien navetassa 70 lypsävää saa joka päivä energia-annoksensa Benenmilk-rehusta. Uudella täysrehulla TUOTOS NOUSUUN Ådahlit Alavetelistä olivat jo ennestään tyytyväisiä maidon pitoisuuksiin, sillä Benemilk®-ruokintaa edeltävän vuoden keskirasva oli 4,40 prosenttia ja valkuainen peräti 3,52 prosenttia. Vuoden käytön aikana rasva oli noussut edelleen 3,7 kymmenystä ja valkuainenkin 1,2 kymmenystä. Sen lisäksi tuotos nousi yli 1 000 litraa lehmää kohden. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Rasva-% Benemilk Black -täysrehu tuli Ådahlin karjan ruokintaan marras-joulukuun vaihteessa 2011. Vuoden 2012 tankkimaidon keskimääräinen valkuainen oli noussut 3,64 prosenttiin ja rasva 4,77 prosenttiin. Kaaviossa näkyvät pitoisuudet vuoden 2011 alusta lähtien. Pitoisuuksien nousun vaikutus maidon hintaan on 1,7 senttiä litralle. 70 lehmän väkirehuna Benemilk Black -täysrehu Ådahlin pihatossa on 70 lehmää, joiden koko väkirehuannos on täysrehua. Isäntä Jonas Ådahl varmistaa lehmien riittävän energian saannin kohtuullisen voimakkaalla väkirehuruokinnalla. – Lypsykauden alussa lehmät ruokitaan tavoitteen mukaan. Vanhempien lehmien täysrehumäärä nostetaan 15 kiloon ja tarvittaessa lisätään Valkuais-% % Ådahlin tilan tankkimaidon rasvapitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Marraskuun lopussa 2011 tuli Benemilk Black ruokintaan. Sen jälkeen on pysytty kuukaudesta toiseen uudella tasolla. 18 Ådahlin tilan tankkimaidon valkuaispitoisuus yli kahden vuoden ajalta. Benemilk Blackin tultua ruokintaan valkuaispitoisuus on vuodessa kohonnut 1,2 kymmenystä. Ådahlit ovat asuneet uudessa talossaan pari vuotta. Linda-emäntä on itse suunnitellut ja tehnyt pihan kivetyksen ja koristeet. tai vähennetään kuukauden kuluttua poikimisesta. Ensikoiden tavoite on 10 kiloa, jota vastaavalla tavalla tarkennetaan neljä viikkoa poikimisesta. Tärkeää on, että energia ei lopu kesken, toteaa Jonas. Benemilk-rehun ominaisuuksille saadaan täysi vaste, kun annos on vähintään 10 kiloa 30 kiloa lypsävälle lehmälle. Jonas on ollut todella tyytyväinen kuluneen vuoden tuloksiin. Tilalla on kokeiltu erilaisia täysrehuja vuosien mittaan, mutta koskaan ei ole saatu vastaavaa tuotoksen ja pitoisuuksien nousua kuin Benemilk Blackillä. Vuonna 2012 toimitettiin meijeriin yhteensä 80 000 litraa enemmän maitoa kuin edellisvuonna, vaikka lehmiä oli hieman vähemmän. Tuotos on siis kohonnut yli 1 000 litraa lehmää kohden vuodessa. Päivätuo- toksena tämä tekee yli kolmen litran nousun. Jonaksen vanhemmat Stefan ja Eila ovat apuna päivittäisissä navettatöissä, sillä puoliso Linda toimii opettajana. Linda suoritti opettajan koulutuksen lisäksi kaupallisen tutkinnon, jotta pystyy hoita- maan tilan kirjanpidon. Vuoden 2012 kirjanpidosta Linda totesi, että eläinlääkärikulut vähenivät viime vuonna. Myös maidon solut laskivat ja hedelmällisyys parani. Useimmat lehmät tulivat kertasiemennyksellä tiineeksi eikä syömättömyystapauksia ilmennyt. Syytä on siis tyytyväisyyteen. Jonas ja Linda Ådahl ovat tyytyväisiä Benemilk Blackin tehoon. Raisioagron asiakkuusvastaava Sten Häggblom tekee uuden ruokintasuunnitelman, kun säilörehuanalyysi vaihtuu. 19 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 MTT:n kokeessa todettiin, että Benemilk-ruokinnalla energian hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen parantuminen näkyy tuotoksen ja pitoisuuksien parantumisena ja solupitoisuuden laskuna. 20 Kesä tulee, solut nousee -BENEMILK auttaa ® Tilastojen mukaan maidon solupitoisuus kasvaa kesällä. Syynä on osittain lämpötilan ja kosteuden nousu, jolloin myös bakteerien kasvu lisääntyy lehmien makuualustalla. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa solujen tasoon. Useilla tiloilla on todettu, että Benemilk Blackin tultua ruokintaan solut ovat alentuneet. TEKSTI Merja Holma Ruokinnan vaikutus soluihin Voimakkaasti pötsiä happamoittavan ruokinnan on todettu lisäävän soluja. Energiavajausta ei siis voida korjata liian korkealla viljamäärällä, jolloin tärkkelys nousee ja pötsi happamoituu. Runsas viljaruokinta onkin usein liitetty solupitoisuuden nousuun. Hyvin korkea rehuannoksen valkuaispitoisuus ja samalla niukka energian saanti ovat myös lisänneet soluja. Eli yksipuolinen vilja-rypsiruokinta saattaa kasvattaa ongelmaa. Riittävä E-vitamiinin ja seleenin saanti on välttämätöntä myös utareterveyden kannalta. Niiden vaikutus vastustuskykyyn on nähty useissa tutkimuksissa. Etenkin umpikaudella pitää vahvistaa vastustuskykyä, jotta poikimisen jälkeen solut pysyvät kurissa. Benemilk alentaa soluja Benemilk Blackin on ollut useilla tiloilla ruokinnassa jo yli vuoden. Monet tilat ovat todenneet, että maidon solut ovat alentuneet. Benemilkin avulla lehmien ruokintaan saadaan enemmän energiaa eikä tarvitse pelätä pötsin happamoitumista. MTT:n kokeessa todettiin, että Benemilk-ruokinnalla energian hyväksikäyttö tehostuu. Energiataseen parantuminen näkyy solupitoisuuden laskuna sen lisäksi, että tuotos ja pitoisuudet parantuvat. Muutaman kilon tunnutus Benemilkillä tuo poikivalle lehmälle lisäenergiaa, silloin kun se sitä eniten myös tarvitsee. Ternimaidon energiasisältö kasvaa Benemilkin avulla, ja vasikka saa hyvän alun. Poikimisen jälkeen hyvä syönti ja riittävä energian saanti ovat oleellisia myös solupitoisuuden estämisessä. Poikineelle lehmälle kannattaa tarjota välittömästi Benemilkiä, jolloin energian puute ei pääse aiheuttamaan ongelmia. Etenkin korkeatuottoiset holsteinlehmät ovat herkkiä energian puut- teelle, mikä näkyy myös solujen nousuna. Benemilk Black -ruokinnalla myös holstein-lehmien energian saanti turvataan. Benemilkin vaikutus solujen alenemiseen on todettu myös tieteellisissä kokeissa. Robottikarjoissa solut korkeammalla Robottikarjoissa maidon solut ovat keskimäärin korkeammalla kuin muilla lypsytyypeillä. Jos robotille otetaan houkutusrehuksi Benemilk Black, tuo se oikeassa muodossa tarpeellista lisäenergiaa. Tämä voi näkyä maidon solujen alentumisena, vaikka täysrehun käyttömäärä olisikin vain puolet suosituksesta. Maidon pitoisuuksiin ei saada niukalla ruokinnalla täyttä Benemilktehoa, mutta hyöty voi näkyä lisääntyneenä kiertona ja parantuneena energiataseena, jolloin solutkin laskevat. 250 200 1 000 solua/ml Maidon solupitoisuuden nousu kertoo maitorauhasen tulehdustilasta. Elimistö pyrkii puolustautumaan tulehdusta vastaan, mikä näkyy myös solujen nousuna. Keskimäärin suomalaismaidon solut ovat pysyneet viime vuodet 150 000 tuntumassa. Tutkimuksissa on todettu, että maitotuotoksessa menetetään jo silloin, kun solut nousevat yli 100 000. Solujen noustessa maidon laktoosi-, rasva- ja kaseiinipitoisuus alenevat. Pitoisuuksien alentuessa maidon hinta laskee. 150 100 automaattilypsytilat (564 kpl) isot tilat (yli 45 lehmää) 50 kaikki tilat 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Maidon solut nousevat yleensä kesällä. Automaattilypsytiloilla on hieman korkeammat solut kuin muilla lypsytyypeillä. 21 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 BENEMILK AMINO BLACK nosti lehmien päivätuotosta 7 kiloa Jarmo ja Marjo Pietilä ottivat Benemilk Amino Black -puolitiivisteen käyttöön toukokuussa 2012. Tavoitteena oli korkeampi maitotuotos, mikä onnistuikin hyvin. Nyt lehmät lypsävät keskimäärin seitsemän kiloa enemmän päivässä. TEKSTI Arto Kuismin I KUVAT Arto Kuismin ja Teemu Pietilä Pietilän tilan pihatossa Kälviällä ruokitaan tilan 37 lehmää erillisruokintana. Tilan karjasta ayrshireä on 60 prosenttia ja holstein-friisiläisiä 40 prosenttia. Ennen Benemilk Amino Black -puolitiivisteen käyttöönottoa maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet olivat hyvällä keskitasolla, mutta päivämaidot alhaiset: keskimäärin alle 30 kiloa ja alimmillaan jopa 27 kiloa. – Lähdimme hakemaan maitomäärän kasvua, jota myös saatiin heti rehun vaihdon jälkeen, kertoo Jarmo Pietilä. Tällä hetkellä päivämaito on keskimäärin 35–36 kiloa. Benemilk Amino Black -rehua annetaan 35 kilon päivämaidossa oleville lypsylehmille noin kahdeksan kiloa. Isäntäparin 22 mielestä panostus euromääräisesti kalliimpaan rehuun on kannattanut. Korkeat pitoisuudet paranivat entisestään Myös rehun vaihdon jälkeen Pietilän tilalla on pysytty korkeissa maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksissa. – Aluksi näytti siltä, ettei rehuvaihdoksella ollut vaikutusta maidonpitoisuuksiin, kun meillä oli lähtökohtaisesti niin korkeat pitoisuudet, kertoo Marjo Pietilä. Keskimäärin pitoisuudet ovat kuitenkin hieman kasvaneet. Pitoisuuksissa on ollut vaihtelua luonnollisista syistä. Seurantajaksolla poiki paljon holstein-friisiläisiä, joilla on alemmat rasva- ja valkuaispitoisuudet. Jarmo ja Marjo Pietilän mukaan rehun väkirehun maittavuus on parantunut rehun vaihdon jälkeen. He arvioivat, että hyvä maittavuus johtuu Benemilkin miellyttävästä koostumuksesta. Maittava rehu on nostanut myös ensikoiden tuotosta. – Ensikko-lehmä Hani pitäisi kohta saada umpeen, mutta vielä paukuttaa 40 kiloa, isäntäpari ihmettelee. Seuraavana tavoitteena tilalla on alentaa entisestään siemennyskertojen määrää tiineyttä kohden. Raisioagron rehut kiinteä osa koko ruokintaketjua Pietilän tilan pelloilla viljellään viljaa ja karkearehua tilan tarpeisiin. Kotoisten rehujen analyysit ovat ruokinnan suunnittelun lähtökohdat. Jarmo ja Marjo Pietilä, Kälviä, Kokkola Marjo ja Jarmo Pietilä ovat tyytyväisiä Benemilk-ruokinnan tuomaan tuotoksen lisäykseen. He uskovat, että rehun maittavuus on parantanut myös ensikoiden tuotosta. Karkearehu on ruokinnan kivijalka, johon panostetaan voimakkaasti. – Karkearehu säilötään pyöröpaaleissa, joista pyrimme ottamaan mahdollisimman kattavan rehuotannan analysoitavaksi säilörehuerän vaihtuessa. Jokaiselta lohkolta kerätään edustava rehunäyte, Jarmo Pietilä kertoo. Rasva • Benemilk Amino Black -puolitiiviste käyttöön toukokuussa 2012 • Keskilehmäluku 37 • Erillisruokinta pihatossa • Benemilkin aikana tuotos noussut 7 kg/lehmä/pv • Rasva nousi keskimäärin 1,3 kymmenystä • Valkuainen nousi keskimäärin 0,4 kymmenystä Lypsylehmillä on karkearehua vapaasti saatavana. Väkirehun lehmät saavat ruokintakioskeista, ja määrä pohjautuu tuotostasoon. Benemilkin lisäksi väkirehuruokintaa täydennetään viljaan ja rypsiin pohjautuvalla tilaseoksella, jota höystetään muun muassa Vita-Mellillä ja leikkeellä. Pietilässä luotetaan Raisioagron rehuihin, jotka ovat kiinteä osa koko ruokintaketjua juottovasikasta lypsylehmään. Vasikat saavat Pikku-Mullin-Herkkua, hiehoille annetaan tilaseosta ja siemennysiässä Optimaituri 34 -valkuaisrehua. Tunnutusrehujen anto aloitetaan kolme viikkoa ennen poikimista. Pietilät korostavat rehujen tasalaatuisuutta, sillä laatuvaihtelut näkyvät tilalla välittömästi. Valkuainen Maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet Pietilän tilalla: Ennestään korkeat rasva- ja valkuaispitoisuudet nousivat Benemilk Amino Black -ruokinnalla. Vaihtelut pitoisuuksissa johtuvat muun muassa siitä, että seurantajaksolla poiki paljon holstein-friisiläisiä, joilla on luonnostaan alemmat rasva- ja valkuaispitoisuudet. 23 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 ENSIKOT joutuvat haastajan asemaan Pihatoissa lehmät joutuvat poikimisen jälkeen yleensä liian pian muiden joukkoon kilpailemaan rehusta, tilasta, lypsyvuoroista ja suosituimmista makuupaikoista. Jos ruokintapaikkoja on niukasti, etenkin ensikot joutuvat koville. Voimakas Benemilk Black kioskilla tai robotilla tukee ensikoiden selviytymistä seuraaville lypsykausille. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Parsinavetassa vastapoikineiden lehmien sekä ensikoiden seuranta ja ruokinta ovat helpompia. Niille voidaan valikoida maittavimmat rehut ja antaa tarvittaessa yksilöllistä tukihoitoa erilaisilla terveysrehuilla. Erityisesti ensikoiden vuoksi väkirehun laatuun kannattaa panostaa kaikissa navettatyypeissä, jotta ne saavat riittävästi ravinteita tuotoksen lisäksi kasvuunsa. Näin tiinehtyminenkin helpottuu. Ylitäyttöä tulee välttää Kun liian täydestä pihatosta poiste24 taan osa lehmistä, saatetaan usein yllättyä, kun meijeriin toimitettu maitomäärä ei laske. Lehmien on helpompi päästä syömään ja juomaan. Ne voivat valita paremmin makuupaikat, lepoaika pidentyy, jalkaongelmat vähenevät, syönti kasvaa, hedelmällisyys paranee ja tuotos nousee. Jos navetta on liian täysi, erityisesti ensikot kärsivät. Niille jää vähiten mukavat makuupaikat, jolloin lepoaika jää lyhyemmäksi. Kun ruokintapöydällä on niukasti tilaa, jäävät aremmat ensikot odottelemaan väljempää ajankohtaa rehun jaon jäl- keen. Saattaa käydä niin, että niille jää vain rippeet. Tämä on helppo huomata, kun katsoo mahan täyteisyyttä. Ensikoiden pötsit eivät pullota rehusta, jos ne ovat olleet vuorokauden syömättä. Tässä tilanteessa ensikoiden ryhmän keskimaito on huomattavasti alempi kuin vanhemmilla lehmillä. Suuremmissa karjoissa voidaan ensikoista tehdä oma ryhmänsä, jolloin niiden sopeutuminen lehmän elämään helpottuu. Oleellista on, että ensikot syövät riittävästi sekä karkearehua että energiapitoista väkirehua. Kioskien takaportit mahdollistavat ensikoiden häiriöttömän väkirehun syönnin. Robotilla ensikot saavat myös rauhallisen syöntihetken lypsyn ohessa. Kun ruokinnassa on perusape ja lisäväkirehua annetaan robotilla, ensikoille kannattaa antaa enemmän kuin tuotostaso edellyttää. Näin saadaan hieman kompensoitua syönnin puutteita ahtaan ruokintapöydän ääressä. mi ei kasva riittävästi, jos valkuaispitoinen väkirehu puuttuu. Rajoitetun kasvun vuoksi hiehot eivät ole siemennyskypsiä 15 kuukauden iässä, jolloin niiden poikiminen siirtyy. Ensikot poikivat meillä liian pienikokoisena ja monesti myös ylikuntoisina, jos niitä on pidetty lehmien joukossa poikimista odotellessa. Lihavuus altistaa poikimavaikeuksille ja huonolle ruokahalulle poikimisen jälkeen. Raamin kasvuun joudutaan käyttämään runsaasti energiaa ja valkuaista vielä ensimmäisen lypsykauden aikana. Tämä näkyy huonona tiinehtymisenä. Jos robotilla annetaan ensikoille vahvempaa evästä, auttaa se tiinehtymistä. Benemilk Blackin korkea energiataso edesauttaa ensikoiden asemaa etenkin pihatoissa. Käytännön tiloilta on saatu palautetta parantuneesta hedelmällisyydestä, kun Benemilk Black tuli ruokintaan. Lepoaika on lehmälle tärkeää Lehmien tulisi käyttää makaamiseen 10–14 tuntia vuorokaudessa ja syömiseen 3–5 tuntia. Loppuaika menee juomiseen, lypsyllä käyntiin, ”seurusteluun”, kiimakäyttäytymiseen sekä siirtymisiin paikasta toiseen. Lepo menee kuitenkin muiden toimintojen edelle. Jos navetassa on liian täyttä eikä jokaiselle löydy mukavaa makuupaikkaa, jäävät aremmat lehmät, yleensä ensikot, odottelemaan lepovuoroa ja seisoskelevat käytävillä tekemättä mitään. Rehukaan ei maita, jos ei saa levätä. Maitotuotos on suorassa suhteessa lepoaikaan. Mitä kauemmin aikaa käytetään lepäämiseen, sitä matalampi on stressihormonitaso, jolloin tuotoskin on korkeampi. Ahtaassa navetassa mikä tahansa makuupaikka kelpaa, vaikka se olisi paljasta betonia ilman pehmusteita. Lepoaika jää kuitenkin lyhyemmäksi ja hiertymistä näkee, kuka on maannut huonoimmassa paikassa. Tutkimuksissa on todettu, että riittävän pehmeissä, mukavissa ja kuivissa makuuparsissa lehmät makaavat kauemmin eivätkä turhaan seisoskele. Epämukaviin parsiin mennään makuulle vasta pakon edessä, kun muita vapaita paikkoja ei löydy. Usein tämä on ensikoiden kohtalo. Lehmät valitsevat mieluummin kuivan ja pehmeän makuuparren, vaikka se olisi mitoitukseltaan ahdas. Tilavatkaan parret eivät siis houkuttele, jos ne ovat epämukavia ja kovia. Benemilk Black - tiinehtymisen tueksi Ensikoiden yleisin poiston syy on huono hedelmällisyys. Lypsykauden alun niukka rehun saanti ei sitä helpota. Tyypillinen ongelma on myös hiehokauden niukka ruokinta. Raa- Ensikolla on syöntirauha robotilla. Kiinnitä huomiota ensikon hoidossa: • ensikoiden keskimaito ja tiinehtyvyys • pötsin täyteisyys • riittävä tila ruokintapöydän ääressä • karkearehua/apetta vapaasti tarjolla • syöntirauha kioskeissa - takaportit • energiapitoinen rehu robotille • pehmeä, kuivitettu makuuparsi jokaiselle lehmälle 25 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 Kalsiumtason lasku kannattaa hoitaa nopeasti Veren kalsiumtason lasku jää usein huomaamatta tai sitä ei osata yhdistää moniin näkyviin ongelmiin, joita se aiheuttaa. Syömättömälle lehmälle kannattaa antaa nopeasti kalsiumbolus, joka voi pelastaa lehmän poistoon johtavilta sairauksilta. Estä piilevä poikimahalva us TEKSTI Merja Holma Huono ruokahalu, pötsin liikkeiden väheneminen, jälkeisten jääminen, juoksutusmahan siirtymä, ketoosi, alentunut hedelmällisyys ja tuotoksen lasku ovat tyypillisiä piilevän poikimahalvauksen ilmenemismuotoja. Suun kautta annettava kalsiumbolus ja kipulääke voivat piristää poikimisessa rasittunutta lehmää, jolloin se alkaa syödä ja veren kalsiumtason laskun aiheuttamat ongelmat vähenevät. Syömätön lehmä on riskiryhmässä Vastapoikinut lehmä tulisi houkutella syömään mahdollisimman nopeasti. Maittavat ja energiapitoiset rehut kannattaa pitää tarjolla välittömästi vasikan syntymän jälkeen. Vasikka voi viedä lehmän huomion, niin ettei se huomaa syödä. Vaikea ja kivulias poikiminen puolestaan rasittaa lehmää, jolloin rehut eivät maita. Ternimaito ”imaisee” verestä kalsiumia niin paljon, että vanhempi lehmä saattaa halvaantua. Myös nuori lehmä kärsii veren kalsiumtason laskusta. Kun syöntihalu ei käynnisty, laskee veren kalsiumtaso edelleen. Koska lihakset eivät toimi normaalisti kalsiumtason laskiessa, pötsin seinämän lihaksetkin veltostuvat. Ensimmäisenä oireena voidaan todeta pötsin liikkeiden lakkaaminen. Lehmät ovat myös ”hitaita” ja horjuvaisia liikkeissään. Ne eivät kävele ruokintapöydän ääreen ja syönti vähenee. Kohdun seinämän lihasten toimintavaje voi lisätä jälkeisten jäämistä. Vedinkanavan sulkijalihaksen toimimattomuus saattaa näkyä maidon valutteluna ja tulehduksina. Juoksu- 26 tusmahan siirtymän riski kasvaa, tuotos kärsii, vastustuskyky alenee ja ketoosi heikentää hedelmällisyyttä. Poikimahalvaus on vain jäävuoren huippu Yhtä hoidettua sairastumista kohden karjassa on tyypillisesti kymmenen piilevää tapausta. Umpikauden oikealla ruokinnalla vaikutetaan myönteisesti kalsiumaineenvaihduntaan, mutta sen lisäksi kannattaa varmistaa kalsiumin saanti poikimisen yhteydessä, sillä jopa ensikoilla on havaittu lieviä puutosoireita. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että seerumin kalsiumtason laskiessa alle 8,5 mg/dl, lehmillä on suurempi riski sairastua juoksutusmahan siirtymään ja saada muita piilevän poikimahalvauksen aiheuttamia ongelmia. Aikaisemmin piilevän poikimahalvauksen rajana on pidetty 8 mg/dl. Normaalitasona lypsykaudella on pidetty 8,4–10,2 mg/dl. Karjoissa, joissa ilmenee runsaasti tyypillisiä hypokalsemian aiheuttamia poikimisen ajan ongelmia, kannattaa antaa kaikille poikiville lehmille suun kautta kalsiumia. Seisovalle lehmälle suun kautta kalsiumbolus Kun epäillään piilevää tai alkavaa poikimahalvausta, kannattaa lehmälle antaa nopeasti kalsiumbolus suun kautta, kun se vielä seisoo. Mikäli oireet etenevät ja lehmä makaa, ei suuhun saa laittaa enää mitään. Seisovalle lehmälle ei suositella suonensisäistä kalsiumia, koska se voi aiheuttaa sydänkomplikaatioita, sillä veren kalsiumtaso nousee nopeasti liian korkeaksi. Suonensisäinen kalsium voi myös ”sulkea” lehmän kyvyn irrottaa kalsiumia luustosta. Tämän vuoksi ongelma usein uusiutuu 12–18 tunnin kuluessa hoidosta. Makaavan lehmän ainoa hoito on suonensisäinen kalsium. Sen jälkihoitona kannatta antaa kalsiumbolus heti, kun lehmä pystyy nielemään. Toinen bolus annetaan 12 tunnin kuluttua. Poikimahalvaus jaetaan oireiden perusteella kolmeen vaiheeseen: 1. Veren kalsium < 7,5. Lehmä on jännittynyt ja vapiseva. Askel on kompuroiva eikä lehmä mielellään liiku. Rehut jäävät syömättä. Viimeistään tässä vaiheessa on toimittava nopeasti ja annettava suun kautta kalsiumbolus, sillä tämä vaihe kestää yleensä vain tunnin. Jos lehmää ei hoideta heti, etenee ongelma pian seuraavalle tasolle, jossa ei enää pärjätä ilman eläinlääkäriä. 2. Veren kalsium < 7. Lehmä makaa pää kylkeä vasten eikä pääse ylös. Turpa on kuiva, iho ja korvat viileät, lämpö 36–38 astetta, pulssi kohonnut. Eläimelle ei enää saa antaa mitään suun kautta, koska vaarana on, että se joutuu hengitysteihin. Lehmälle pitää saada suonensisäistä kalsiumia. 3. Veren kalsium < 6. Lehmä makaa apaattisena ja puhaltuneena. Eläin kuolee muutamassa tunnissa, ellei eläinlääkäriä saada nopeasti paikalle. MelliKalsiumbolus on turvallisempi kuin nestemäiset valmisteet Melli-Kalsiumbolusten avulla voidaan varmistaa häiriötön tuotoskauden alku. Yleensä poikimisen ajan kalsiumvalmisteet ovat limakalvoja ärsyttäviä ja pahanmakuisia. Melli-Kalsiumbolus on pakattu selluloosakuoreen, joka annostellaan suoraan sellaisenaan lehmän pötsiin. Selluloosa liukenee pötsinesteessä, jolloin kalsium vapautuu. Näin ruokatorven limakalvoja ei ärsytetä. Bolusmuodossa kalsiumvalmiste on myös turvallisempaa antaa, sillä sitä ei pysty annostelemaan henkitorveen. Nestemäisten valmisteiden ja pastojen osalta riski on olemassa, jos lehmä alkaa jo halvaantua. Jos lehmä on jo halvaantunut, sille ei saa antaa suun kautta kalsiumia. Melli-Kalsiumboluksen kalsium on peräisin tehokkaasta kalsiumkloridista, joka on myös anionisuola. Se ei estä eläimen omaa kalsiumaineenvaihduntaa, vaan jopa stimuloi sitä. Siksi eläinlääkärin hoidon jälkeenkin on erittäin suositeltavaa antaa Melli-Kalsiumbolus. Suun kautta annettu kalsiumkarbonaatti ei ole vesiliuoksena nostanut veren kalsiumpitoisuutta poikimisen aikaan, sillä sen imeytyminen on heikompaa ja sillä on kudoksissa emäksinen vaikutus. Melli-Kalsiumbolus: • sisältää 40 g biologisesti tehokasta hyvin imeytyvää kalsiumia kalsiumkloridista • sisältää myös veren glukoosia nostavaa kalsiumpropionaattia, ei häiritse pötsin pH:ta • mukana on myös magnesiumia, jolla on oleellinen rooli halvaustapauksissa • ei ärsytä nielua tai pötsin seinämää selluloosatuubin ansiosta • liukenee 90-prosenttisesti 15 minuutin kuluessa ja 100-prosenttisesti 25 minuutissa • on testeissä nostanut veren kalsiumtason nopeammin kuin vertailuvalmisteet • Melli-Kalsiumbolus on täyttä tavaraa - vettä ei tarvita juoksevuuteen tai kipsiä kovetukseen Melli-Kalsiumbolus on edullisin ja tehokkain suun kautta annettava kalsiumvalmiste, jonka avulla voidaan vähentää piilevän poikimahalvauksen aiheuttamia poistoja. Halpa ”henkivakuutus” Koska piilevä poikimahalvaus on välillisesti syynä todella moniin ennenaikaisiin lehmien poistoihin, kannattaa se ehkäistä ennakkoon antamalla kaikille vähintään toisen kerran poikiville lehmille kaksi Melli-Kalsiumbolusta. Yksi bolus poikimisen yhteydessä, toinen seuraavana päivänä. Melli-Kalsiumbolus on edullisin ja tehokkain suun kautta annettava kalsiumvalmiste. Piilevän poikimahalvauksen ennaltaehkäisy kahdella Melli-Kalsiumboluksella maksaa alle 10 euroa. Tämä on todella pieni kustannus verrattuna piilevän poikimahalvauksen aiheuttamiin kustannuksiin. Esimerkiksi 100 lehmän karjassa on hyvin tavallista, että 3 lehmää vuodessa joudutaan hoitamaan suonensisäisellä kalsiumilla poikimahalvauksen vuoksi. Eläinlääkärin käynti ja hoitokulut sekä menetetty tuotospotentiaali aiheuttavat vähintään 1 000 euron kustannuksen. Arviolta kymmenkertainen määrä eli 30 lehmää kärsii piilevästä poikimahalvauksesta, jonka kustannus on karjatasolla monikertainen verrattuna kliinisiin tapauksiin. Piilevän poikimahalvauksen aiheuttamat tuotoksen menetykset tuottavat helposti 10 000 euron tappion. Jos nämä piilevät tapaukset olisi kaikki hoidettu ennakkoon Melli-Kalsiumboluksella, olisi kustannus ollut 100 lehmän karjassa yhteensä alle 300 euroa. Merja Holma 27 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 Hiehot tarvitsevat laitumella myös kivennäisiä ja hivenaineita. Niillä varmistetaan hyvä kasvu ja hedelmällisyys. Hiehot tiineeksi kesän jälkeen Laidunnus tekee hyvää hiehoille, mutta hieholaitumella tulee olla riittävästi syötävää. Hyvänkin laitumen lisäksi on syytä muistaa kivennäiset ja hivenaineet. Jos ruoho ei riitä, tarvitaan täydennystä. Muuten kasvu jää niukaksi, ja syksyllä siemennettävien hiehojen tiinehtyminen kärsii. TEKSTI JA KUVA Merja Holma Hiehojen tasapainoinen kesäruokinta palkitsee syksyllä, kun siemennyskausi lähestyy. Valitettavasti syksyisin vastaan tulee joskus huonokuntoisia eläimiä, joiden karva on pörhöllä ja kiilto poissa. Vaikka kiimat näkyisivät, tiinehtymistulos voi olla heikko. Kun kasvu on kesällä kehnoa, joudutaan eläimiä kunnostamaan ennen siemennyskautta, jolloin niiden poikiminen siirtyy. Laidunkauden energia- ja valkuaistäydennykseen voidaan käyttää sekä säilörehua, heinää että väkirehua. Rakeinen Hieho-Maituri-täysrehu on helppo viedä myös laitumelle. Bolus varmistaa hivenaineiden saannin Kivennäisten ja hivenaineiden tasapainoisella ruokinnalla turvataan hiehojen kasvu sekä hedelmällisyystoiminnot. Laitumelle laskun yhteydessä yli kuuden kuukauden ikäisille hiehoille voidaan laittaa pötsiin hivenaineita ja vitamiineja sisältävä Melli-Bolus, jonka ravinteet vapautuvat tasaisesti puolen vuoden aikana. Bolus on noin 100 gramman painoinen patukka, joka laitetaan annostimen avulla suoraan pötsiin. Bolus sisältää sinkkiä, mangaania, kuparia, jodia, kobolttia, seleeniä Hiehon täydennyseväät kesäksi 28 sekä A-, D- ja E-vitamiinia. Tämä varmistaa hivenaineiden saannin koko laidunkauden ajan. Boluksen vahapinta estää ravinteiden liian nopean liukenemisen, näin eläin saa hivenaineet vähitellen kuuden kuukauden aikana. Boluksen lisäksi on syytä antaa kivennäisrehua, josta hieho saa kalsiumin, magnesiumin ja natriumin. Kivennäissanko sopii laitumelle Hiehoille ja lehmillekin voidaan antaa Pihatto-Melliä laitumelle kivennäiseksi, mutta kätevin tapa huolehtia laiduntavien hiehojen kivennäisruokinnasta on NuoluMelli Kalsium, joka sisältää kivennäisten lisäksi hivenaineita ja vitamiineja sekä maittavuutta parantavaa melassia. Nuolu-Melli -sanko voidaan laittaa esimerkiksi vanhan renkaan sisälle maahan, jolloin eläimet eivät saa kaadettua sitä. Nuolu-Mellin koostumus on suunniteltu siten, että se kestää varsin hyvin myös sateita. Melli-kivennäiset ja täydennysrehut ylläpitävät hyvinvointia Tasapainoinen ruokinta sekä hyvät hoito ja olosuhteet ovat peruslähtökohtana, kun pyritään parantamaan lehmien kestävyyttä. Melli-kivennäiset ja täydennysrehut ylläpitävät lehmän hyvinvointia, joten ruokintaa kannattaa täydentää niiden avulla. TEKSTI Merja Holma Parsinavetassa on helpompi annostella lehmäkohtaisesti kivennäis-, vitamiini- ja energiarehuja. Pihatoissa ei aina pystytä järjestämään lehmäkohtaista erikoisrehuruokintaa, vaikka käytössä olisi erillisruokinta kioskien kautta. Erityisesti ummessaolevat jäävät tällöin pöydältä tarjottavan tai vapaan kivennäisruokinnan varaan. Maailmalla käytetään yleisesti ”top-dress”-ruokintaa eli lisärehua voidaan sirotella jollekin ryhmälle seosrehun tai karkearehun päälle. Näin kaikille ryhmille ei välttämättä tarvitse tehdä omaa erillistä apetta. Lypsäville voidaan kivennäinen antaa joko appeessa, kioskilla tai sankona. Pihatto-Melliä voidaan pitää myös vapaasti tarjolla lypsävien osastossa. Umpikauteen Tunnu-Melli ja Vita-Melli Tunnu-Melli on ummessa olevien lehmien magnesiumkivennäinen. Magnesium riittää kalipitoisenkin säilörehun ohessa. Kalsium- ja fosforipitoisuuksia on rajoitettu. TunnuMellissä on myös korkea E-vitamiinipitoisuus sekä orgaanista seleeniä. E-vitamiini ja orgaaninen seleeni parantavat poikivan lehmän vastustuskykyä, vahvistavat ternimaidon laatua ja vähentävät tulehdusten riskiä. Vita-Melli on erityisesti poikivan ja heruvan lehmän vitamiinipaketti. Lypsy-Melli Plus ja Seleeni-Melli lypsykauden kivennäisiä Vastapoikineille lehmille kannattaa antaa Lypsy-Melli Plussaa kalsiumkuurina poikimisen jälkeen ainakin parin viikon ajan, vaikka lehmillä olisi täysrehuruokinta. Lypsy-Melli Plus ehkäisee veren kalsiumtason laskua. Lypsy-Melli Plus on erityisesti kor- keatuottoisten karjojen lypsykauden kivennäinen. Sillä kannattaa jatkaa ruokintaa myös kalsiumboluksen antamisen jälkeen. Seleeni-Melli sisältää 50 prosenttia enemmän seleeniä kuin perinteiset Melli-kivennäiset. Seleenistä puolet on orgaanisessa muodossa, jonka hyväksikäyttö on tehokasta. Seleeni-Melliä voidaan antaa tavanomaisen lypsykauden kivennäisen tavoin tai kasvaville eläimille, sillä se sisältää riittävästi kalsiumia. Aseto-Melli ja Opti-Melli, herutuskauden ”funktionaaliset” täydennysrehut Aseto-Melli on tehokas energianlähde poikineelle lehmälle. Siinä on peräti 10 prosenttia propyleeniglykolia, joka kohottaa veren glukoosipitoisuutta. Käytännön kokeissa Aseto-Melli on parantanut tuotosta ja hedelmällisyyttä. Opti-Melli sisältää 50 prosenttia soodaa. Siinä on myös elävää hiivaa, joka pysyy sataprosenttisen elävänä jauheisen koostumuksen ansiosta. Se sopii kaikille lypsäville pötsin pH:n tasaajaksi. Erityisesti runsaalla väkirehuruokinnalla siitä on hyötyä. MELLIN OSTAJALLE T-paitasetti tai auton istuin suojat Kun ostat 1 000 kiloa Mellejä, saat kaupan päälle upean kolmen T-paidan setin tai kaksi kestävää auton istuinsuojaa. Tarjous on voimassa toukokuun loppuun saakka. Lahjat lähetetään kampanja-ajan päätyttyä. Kysy lisää asiakkuusvastaaviltasi! Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, PihattoMelli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, Seleeni-Melli, Nuolu-Melli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi, Melli-Bolus Kasvu, Melli-Bolus Seleeni, Melli-Kalsiumbolus, Melli-Suolakivi. 29 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 Viljelijän panos ratkaisee nurmen onnistumisen Sääolojen lisäksi viljelijän toimilla on ratkaiseva merkitys nurmen viljelyn onnistumisessa. Nurmen perustaminen, vesitalous, kalkitus, täydennyskylvö, seosvalinnat, lannoitus ja rikkatorjunta ovat oleellisia tekijöitä pyrittäessä korkeaan satotasoon. Tavoitte e 10 000 na kiloa kuiva-a ine hehtaa tta rilta TEKSTI Juha Anttila I KUVAT Juha Anttila ja Ekotjänst Lindgård Korkeaa nurmisatoa tavoiteltaessa nurmilajikkeiden tulee olla nopeakasvuisia ja satoisia. Lisäksi nurmen on oltava keväällä täystiheä ja korjuukertoja suositellaan kolme. Raisioagron kolmen niiton Vauhti 1-, Vauhti 2- ja Voima-seoksiin on valittu nopeita lajikkeita: rainataa, englanninraiheinää ja ruokonataa (katso tauluk- ko). Niitä on täydennetty timoteilla, nurminadalla, puna-apilalla sekä sinimailasella. Näillä nurmilla ensimmäinen sato tehdään tyypillisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla, toinen sato heinäkuun puolivälissä ja kolmas sato elo-syyskuussa. Satovuosina riittävä typpilannoitus takaa rehun korkean sadon ja valkuaispitoisuuden. Myös apilapitoisiin nurmiin kannatta antaa keväällä lietettä ja Suomensalpietaria 150 kiloa/ hehtaari, jotta saadaan riittävän tehokas alkuunlähtö. Seoskohtaiset Yaran esimerkkilannoitusohjelmat löytyvät Raisioagron Viljelyoppaasta. Nurmen täydennyskylvö aikaisin keväällä mahdollistaa täystiheän nurmen. Itäneet siemenet näkyvät ruokonadan seasta kuukauden kuluttua täydennyskylvöstä. 30 Täydennyskylvö varmistaa hyvän sadon Talven jäljiltä nurmessa on aina aukkoja. Lisäksi vanha nurmi taantuu ja satotaso heikkenee ilman uutta siementä. Täydennyskylvö 10–15 kiloa/ hehtaari varmistaa täystiheän kasvuston ja hyvän nurmisadon. Täydennyskylvöllä pidennetään nurmen ikää jopa 5-10 vuoteen. Täydennyskylvöllä voidaan elvyttää lopetettavaksi tuomittu lumihomeen ja jääpoltteen aukottama nurmi vielä samaksi satokaudeksi, kun siihen kylvetään yksivuotista raiheinää. Jos täydennyskylvö tehdään keskipakolevittimellä, oikea ajankohta on aikaisin keväällä. Jos käytettävissä on nurmen suorakylvökone, täydennyskylvön voi suorittaa muulloinkin. Paras tulos saadaan kevätkylvöstä. Varsinkin hitaasti kehittyvät siemenet, kuten apilat, on kylvettävä keväällä. Täydennyskylvöön voidaan käyttää mitä tahansa seoksia. Monesti kannattaa laittaa nopean kehityksen lajiketta tai seosta, esimerkiksi Vauhti 1- tai Pikalaidun-seosta, jossa on englannin- ja italianraiheinää. Nurmen käyttötarkoitus on mahdollista muuttaa esimerkiksi säilörehunurmesta laitumeksi, jolloin nurmi täydennetään valkoapilaa ja niittynurmikkaa sisältävällä Laidun-seoksella. Nurmeen voidaan lisätä myös esimerkiksi pelkkää puna-apilaa tai timoteita. Äes ja hara parantavat kasvua Nurmen kasvua kohentavat erityisen hyvin nurmiäkeet ja harat. Ne ilmastavat juuret, haraavat vanhan kuloheinän pois ja tasoittavat multakasat. Piikit myös tuovat sopivasti kosteata maata esiin, jolloin siemenen itävyys paranee. Nurmiäkeen jälkeen kasvusto voidaan jyrätä, jolloin siemen painuu tiiviisti kosteaan maahan varmistaen itämisen. Myös ylösnousseet kivet painetaan takaisin. Raisioagron kolmen niiton seokset Voima Vauhti 1 Ruokonataseos Rainataseos Timotei Tenho 70 % Timotei Nurminata Sigmund 20 % Sinimailanen Rainata Englanninraiheinä Ruokonata Karolina 10 % Puna-apila Vauhti 2 Sinimailasseos Tenho 50 % Nuutti 25 % Sigmund 15 % Inkeri 7,5 % Plato, ymp. 50 % Felina 7,5 % Riikka 5 % Kora 2,5 % Yngve 2,5 % Hykor 15 % Mathilde 10 % Karolina 5 % Altaswede 5 % Varma 2 Timoteinurminataseos Nuutti 65 % Tenho 10 % Inkeri 25 % Hyvä nurmisato mahdollistaa edullisemman karkearehun. Laitumelta saadaan edulliset maitolitrat, jos nurmi on kunnossa. 31 NAUTA AGRO makasiini • 2/13 Täydennyskylvöllä satoisa ja pitkäikäinen nurmi Isokyröläisellä Maunu Salolla on kokemusta nurmien täydennyskylvöstä jo useamman vuoden ajalta. Hänellä on käytössä raskas Einböck Pneumaticstar Pro -nurmiäes, jolla voidaan kylvää myös viljansiementä. Tilalla tehdään kolme säilörehusatoa tarkkuussilputtuna. TEKSTI JA KUVA Juha Anttila Tilalla on 54 lehmää ja nurmialaa reilut 30 hehtaaria. Karjan keskituotos on noin 10 000 kiloa. Lehmät syövät hyvän säilörehun lisäksi Maituri 20 -täysrehua. Säilörehussa pyritään korkeaan satotasoon, 70 D-arvoon ja 18–20 prosentin rv-tasoon. Tähän on päästy, kun on käytetty timotei-ruokonatasinimailasseoksia. Keväisin 15 kiloa täydennyssiementä hehtaarille Maunu Salo ajaa joka kevät kaikille nurmilohkoille lisää siementä 15 kiloa/hehtaari. Seos on samaa kuin viljeltävä nurmikin. Tärkeää on, että sinimailanen on ympättyä ja että ollaan liikkeellä ajoissa. Tulokset ovat olleet vakuuttavia. Ennen tilan karjalle tarvittiin yli 40 hehtaaria säilörehualaa, nyt selvitään 34 hehtaarilla. Jokaisella 10 hehtaarin lohkolla on siis ollut 1,5 hehtaaria aukkoja rikkaruohojen vallattavissa. Satotasossa ja laadussa menetetään, ellei aukkoja kylvetä uudelleen. – Tavallisella kylvökoneella joudutaan käyttämään isojakin siemenmääriä, ja silti nurmirivi on 12,5 sentin välein. Välissä on isot aukot, joissa voisi kasvaa tuottava nurmea, toteaa Maunu Salo. Systeemillä on voitu pidentää nurmien elinikää. Vanhimmat nurmet Salolla on yli 10-vuotiaita ja edelleen kovassa tuotantokunnossa. Isokyrössä ei ole kiviä, mutta muualla nurmivaltaisilla kivisillä alueilla ei tarvitse keväällä tehdä aikaa vievää kivien keräystä, kun nurmea ei käännetä. 32 Täystiheässä kasvustossa voidaan selvitä täysin ilman rikkakasviruiskutuksia. Haraa ensin Maunu Salo neuvoo menemään täydennyskylvöille keväällä niin aikaisin kun mahdollista. Tällöin maassa on tarpeeksi kosteutta, siemen saadaan haluttuun 1,5 sentin syvyyteen ja se itää nopeasti. – Kannattaa haravoida lohko huolellisesti ensin ja kerätä kulo pois, jos sitä on. Kuloheinän päälle ei kannata kylvää, Maunu Salo neuvoo. Tänä keväänä Salolla on kokeiltavana Raisioagron uutta Vauhti 2 -sinimailasseosta. Sinimailaselle hän antaa 30–40 kiloa starttityppeä, jolloin turvataan kova kasvu ja valkuainen rehussa. – Typpi on annettava myöhemmin kuin tavanomaisille nurmille. Kasvuston on oltava selkeästi vihertävää ja noin 10 sentin korkuista ennen kuin levitys voidaan tehdä, muistuttaa Salo. Hän antaa kaikille sadoille 150– 200 kiloa Nurmen Y 1 -lannoitetta. Karjanlantaa ei käytetä lainkaan. Isokyröläinen Maunu Salo kehottaa tekemään täydennyskylvön mahdollisimman aikaisin. Hän täydennyskylvää nurmiäkeellä 15 kiloa hehtaarille varhain keväällä. Samalta toimittajalta enemmän kerralla Lisbeth Mannilin ja Lars Ekin tilalla on aina oltu valmiita kokeilemaan uusia tuotteita ja ratkaisuja. Nyt käytössä ovat hyväksi havaitut Raisioagron käärintämuovit ja -kalvot sekä pyöröpaaliverkot. Lisbeth Mannilin ja Lars Ekin lypsykarjatilalla Uudessakaarlepyyssä on 35 lehmää. Kaikki vasikat kasvatetaan itse. Peltoa on noin 100 hehtaaria, josta saadaan oman karjan karkearehut ja viljat. Pinta-ala riittää jopa ulos myytävän hevosheinän kasvattamiseen. Lars Ek on aina ollut valmis kokeilemaan uusia, juuri markkinoille tulleita tuotteita. Kun Raisioagro aloitti TrioPlast-käärintämuovien myynnin, Lars kokeili heti pienellä tuote-erällä. Tuote toimi hienosti, ja nyt tilalla käytetään Raisioagron uuden sukupolven käärintämuovia. Se on ohuempaa ja rullassa enemmän metrejä. – Tällä hetkellä käytämme koko sadolle Trioplus-muovia. Tulossa oleva kesä on jo kolmas kausi, kun käytämme tätä ohuempaa Trioplustuotetta, kertoo Lars Ek. Kalliimpi tuote maksaa itsensä takaisin – Kalliimpaa tuotetta kannattaa käyt- tää, koska se tulee halvemmaksi paalia kohden. Trioplus-rulla on niin paljon riittoisampi, saman verranhan niitä kerroksia laitetaan tuotteen paksuudesta riippumatta. Samalla säästämme myös ympäristöä, sillä jätteen määrä pienenee. Lisäksi työ nopeutuu, kun rullanvaihtoja tehdään merkittävästi vähemmän. Lars tekee rahtityönä paalausta myös oman tilan ulkopuolelle, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Tuotteen korkeasta laadusta kertoo se, että hevosasiakkaat kelpuuttavat Trioplus-kalvon myös hevosheinän käärimiseen. Hevosille tarjottavassa heinässä laatu on erityisen tärkeää. Kokeilunhaluisena tuottajana Lars otti myös Taman pyöröpaaliverkot käyttöön. Ensiksi hän halusi testata, onko laaduissa eroja. Taman verkko osoittautui toimivaksi. Verkon kerrosmäärä on pystytty laskemaan kahteen, kun aikaisemmin oli kolme kerrosta. Tulevalla kaudella kokeilu jatkuu Raision markkinoimalla Safesil-säilöntäaineella. Viime vuonna kokeilussa oli erilaisia biologisia säilöntäaineita - mielenkiintoista nähdä, miten Safesil pärjää niiden kanssa. Lars on tyytyväinen Raisioagron Lars Ek on ollut tyytyväinen Raisioagron uusiin tuotteisiin. uuteen toimintamalliin, jossa asiakkaille myydään rehujen lisäksi muita tuotantopanoksia. – Uudet toimijat lisäävät kilpailua, mikä tietää meille asiakkaille hyvää. On myös hienoa, että meillä on kotimainen vaihtoehto, Lars Ek huomauttaa. Sten Häggblom Satatonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 100-tonnarit Paras Pito Piuha Reeta Reetta Rieha Ritja Runotar Rusko Soija Omistaja Juha-Pekka Turpeinen Salonen Mty Irma ja Erkki Värri Mika ja Sari Saastamoinen Ari-Pekka Turtiainen Kajan Mty Maaria ja Sami Ikonen Soili ja Timo Kuusisto Saarela Hannu, Maija &Ville Mty Merja ja Veli-Matti Repka Paikkakunta Kiuruvesi Juupajoki Virolahti Nurmes Kerimäki Siilinjärvi Pieksämäki Kurikka Veteli Kiuruvesi 33 SIKA AGRO makasiini • 2/13 Sikoj on hyvä en pääs yhtä ai kaa syö tä mään. Lihasikojen liemiruokinta vaatii tarkkuutta Lihasikojen liemiruokinnalla on sekä etuja että riskejä. Hyvän maittavuuden ja pölyämättömyyden lisäksi vaiheruokinta on helpompi toteuttaa kuivaruokintaan verrattuna, koska koneelle voidaan laittaa useita erilaisia rehuseoksia. Sivujakeiden riskinä voidaan pitää sisällön vaihteluita ja mahdollisia toimituskatkoksia. TEKSTI Päivi Volanto I KUVAT Kimmo Kesälä ja Päivi Volanto Yksi liemiruokinnan eduista on se, että sikalan sisäilma paranee liemiruokinnalla, koska rehu ei pölyä. Kesähelteillä siat syövät paremmin nestemäistä rehuseosta, ja talvella lämmin sivujae nostaa koko rehuseoksen lämpötilaa parantaen seoksen maittavuutta. Tavallisimmat lihasikaloissa käytettävät sivujakeet ovat 34 ohravalkuaisrehu, hera, maitohuuhde ja panimohiiva. Vaiheruokinta onnistuu hyvin liemiruokinnalla Tehokas keino lannan typpi- ja fosforipitoisuuden pienentämiseen on sikojen vaiheruokinta. Liemiruokinnan avulla ruokinta voidaan säätää portaattomasti vastaamaan lihasian eri kasvuvaiheiden tarpeita. Rehuseoksen suunnittelussa ravintoainetarpeet pitää tietää tarkasti kussakin kasvuvaiheessa, jotta vaiheruokinnasta saadaan kaikki hyöty irti. Sian kasvaessa rehun valkuaispitoisuutta ja aminohappomääriä voidaan laskea energiayksikköä kohti, jolloin typpeä erittyy lantaan vähemmän ilman, että eläinten kasvussa tapahtuu muutoksia. Lannan haju myös miedontuu. Yhden prosenttiyksikön muutos rehun valkuaispitoisuudessa vähentää kokonaistypen eritystä noin 10 prosenttia. Fosfori on kalsiumin ohella keskeisin rehuissa käytetty kivennäisaine. Vaiheruokinnalla rehuseoksen fosforinpitoisuutta voidaan vähentää sian kasvaessa. Suurin osa, 50–70 prosenttia, viljojen, öljykasvien ja niiden sivujakeiden fosforista on sitoutunut fytiinihapon suoloihin eli fytaattiin. Tiivisteen mukana tuleva fytaasientsyymi pystyy vapauttamaan fytiinihappoon sitoutuneen fosforin ja tekemään sen käyttökelpoiseksi eläimelle. Koska fosforia vapautuu rehusta enemmän eläimen käyttöön, epäorgaanisen fosforin määrää rehuseoksessa voidaan pienentää. Tiedätkö mitä siat syövät? Nestemäisten raaka-aineiden koostumus voi vaihdella. Sivujakeiden kuiva-aineen ja valkuaispitoisuuden kanssa pitää olla tarkkana ja ruokintalaitteen arvot päivittää, jos arvot muuttuvat. Ruokintalaite laskee seoksen kuiva-aineen niiden tietojen pohjalta, jotka koneeseen on syötetty. Jos raaka-aineille on laitettu todellisuutta korkeammat kuiva-ainepitoisuudet, siat saavat luultua energiaköyhempää seosta. Tämä näkyy kasvussa. Sivujakeiden valkuaispitoisuudessa voi esiintyä myös vaihtelua. Tuoteselosteet kannattaa katsoa joka kuorman yhteydessä ja muuttaa oikeat arvot koneelle. Rehuseoskomponenttien sisällön muuttuessa täytyy myös seos optimoida uudelleen. Korkeita kasvuja tavoiteltaessa liemirehuseoksen on täytettävä sian energia-, valkuais- ja aminohappotarpeiden lisäksi myös kivennäis- ja vitamiinitarpeet joka päivä. Erityisesti sulavan lysiinin saanti on turvattava, sillä yhden gramman poikkeama ihannelysiinitasosta voi heikentää lihasian päiväkasvua 30–50 grammaa päivässä. Viljan koostumus kannattaa tarkistaa säännöllisesti, koska viljan osuus seoksesta on suuri. Raisioagron asiakkuusvastaavat auttavat mielellään viljan analysoinnissa ja suositusten päivittämisessä. Tuotantokatkokseen kannattaa varautua Sivujakeiden saannissa voi olla katkoksia esimerkiksi jalostavan tehtaan huoltotöiden vuoksi. Katkoksista il- moitetaan etukäteen, jolloin niihin voi varautua ja rehuseos voidaan tehdä sikojen tarpeiden mukaiseksi myös katkoksen aikana. Jos tiedetään, että esimerkiksi Tähkä OVR:n määrää seoksessa pitää vähentää 30–50 prosenttia, voi tilalle hankkia SianHerkku OVR Mixeriä hyvissä ajoin. Tämä tiiviste sopii ruokintaan, jossa Tähkä OVR:n määrä on niukka. Jos tilalla on siilo täynnä tiivistettä, joka sopii Tähkä OVR:n runsaaseen ruokintaan, on tilanne toinen. Sama tiiviste ei sovi sekä runsaaseen että niukkaan OVR-ruokintaan optimaalisen rehuseoksen aikaansaamiseksi. Tilannetta voi paikata hankkimalla normaalia lihasikojen kasvatustiivistettä, jota annetaan OVR-tiivisteen kanssa. Ruokintasuositus pitää tietenkin päivittää tilannetta vastaavaksi. Kasvatustiivisteen käyttö edellyttää, että tilalla on vapaa siilo tiivistettä varten, mikä voi olla rajoittava tekijä. Huomattava rehuseoksen muuttuminen näkyy sikojen syönnissä. Erilainen seos voi aiheuttaa syönnin vähenemistä, mikä alentaa kasvua. Kasvun alenemista ja rehuhyötysuhteen huononemista aiheuttaa myös seoksen epätasapainoinen ravintoainekoostumus. Valitse liemitiiviste OVR:n käyttömäärän mukaan Lihasikalassa useimmin käytetyt liemimäiset sivutuotteet ovat TähkäOVR ja Jokioisten St1 OVR–liemi. Rehuseokseen lisätään tilalla vielä viljaa ja tiivistettä. Tiiviste täydentää OVR:n aminohappokoostumusta, ja tiivisteestä sika saa tarvitsemansa kivennäisaineet ja vitamiinit. Tiivisteen valintaan vaikuttaa OVR:n käyttömäärä. Sian-Herkku Premium OVR Tiiviste sopii tiloille, jotka käyttävät Tähkä-OVR -lientä runsaasti. Runsas liemimäärä tarkoittaa alkukasvatuksessa noin 30 prosenttia seoksen kuiva-aineesta ja vastaavasti loppukasvatuksessa yli 15 prosentin osuutta. Jos Tähkä-OVR:n käyttömäärä tilalla on maltillinen tai sitä joudutaan rajoittamaan, kannattaa tilalle valita Sian-Herkku OVR Mixer. Tähkä-OVR:n käyttömäärä on yli kolmanneksen pienempi kuin runsaasti käytettäessä eli noin 10–20 prosenttia seoksen kuiva-aineesta. Sian-Herkku OVR Mixer sopii myös Jokioisten St1 OVR:n rinnalle. 35 SIKA AGRO makasiini • 2/13 Benjamin Maatilatori on aito lähiruokatori Benjamin Maatilatori Iitin Kausalassa on loistava kotimaisen lähiruoan lähettiläs. Benjamin hyllyillä lähialueen tuottajat ja käsityöläiset saavat tuotteitaan upeasti esille ja ostajat koriinsa sataprosenttisesti kotimaisia, puhtaita ja tuoreita elintarvikkeita sekä aitoja käsitöitä. TEKSTI JA KUVAT Kimmo Kesälä Benjamin Maatilatori sijaitsee Kouvolan ja Lahden välillä 12-tien varrella. Maatilatorin isäntä Ismo Eerolalle on sydämenasia tarjota kuluttajalle kotimaisia, tuoreita ja maukkaita elintarvikkeita. - Lähiruoasta ja ruuan jäljitettävyydestä on puhuttu paljon, mutta meillä niiden merkitys myös oikeasti näkyy. Pystyn kertomaan, mistä karsinasta makkarat on tehty ja tai kyljykset ovat lähtöisin, vakuuttaa Ismo Eerola. Benjamin Maatilatori on toiminut jo 20 vuotta. Monelle vieraspaikkakuntalaiselle Iitti on tullut tutuksi juuri Benjamin kautta. Tori tarjoaa 150 yrittäjän tuotteita eri muodossa. – Toimintamme perustuu kotimaisuuden ja lähituotannon lisäksi monipuolisuuteen ja ihmisläheiseen palveluun. Possut omasta sikalasta ja teurastamosta Benjamin Maatilatorin lihatiskiin tuodaan joka päivä tuoretta lihaa. Possujalosteita ei milloinkaan pakasteta, vaan kuluttajat saavat ostoskoriinsa aina tuoretta lihaa. 36 Varsinaista lähiruokaa on isännän itsensä kasvattama sianliha. Maatilatorin tiskillä myytävä sianliha kasvaa viljapossuna Ismon omistamassa HyväSikala XO:ssa, josta se matkaa isännän teurastamoon noin 10 kilometrin päähän kasvattamosta. Sieltä liha kulkee Benjamin Maatilatorille, joka sijaitsee kilometrin päässä teurastamosta. Siis läheltä tulee ja maukasta on. Ismo hallitsee koko ketjun viljapossun kasvatuksesta kuluttajan koriin saakka. Viljapossut syövät oman tilan ja tarvittaessa lähialueen viljelijöiden viljaa. Lisäksi possut saavat Raisioagron Yhdistelmä-Tiivistettä. – Kuluttajien suosiossa on maalaispalvi, jonka siivutamme aina asiakkaan silmien alla. Palvia ei saa siivuteta valmiiksi lihatiskille kuivumaan, koska silloin asiakas ei saa parasta lihaa koriinsa, sanoo Ismo Eerola. Asiakkaita aina pääkaupungista asti Benjamin ilmakuivattu kinkku on noussut suureen suosioon. Asiakkaita tulee kauempaakin hakemaan tätä maukasta herkkua, ja pääkaupunkiseudun asiakkaat ovat Benjamin Maatilatorilla lähes jokapäiväisiä vieraita. Asiakaskuntaan kuuluu myös tunnettuja ravintoloita, kuten Nokka, Ateljé Finne, Kuurna ja Graniittilinna. Ismo Eerola on tyytyväinen saadessaan palvella kuluttajia ja luoda heille makuelämyksiä kotimaisen ruoan kautta. Hyvä tuote markkinoi itse itseään, uskoo Ismo. << Iitin yläkoulun 9-luokkalaiset käytännön biologian opiskelijat vierailivat Benjamin Maatilatorilla. Ismo Eerola haluaa esitellä nuorille yrittäjyyttä ja torin toimintatapaa. Benjamin Maatilatori • sijaitsee Iitin Kausalassa • kotimaiset lähituottajien lihatuotteet, viljat, vihannekset, kasvikset ja juurekset • sianlihan lisäksi lammasta, ylämaan karjaa, suomenmaankarjaa, hevosta, strutsia, hirveä, karhua, kalkkunaa ja hanhea • makeisia, sieniä, pastaa, juustoja, kananmunia, käsitöitä ja lahjatuotteita • tuotteiden valintakriteereinä on korkealaatuisuus, läheisyys ja alkutuotantoa lähellä oleva tuotantotapa • maatilatorin käyttämä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä • Benjamin Maatilatorin lisäksi Heila-niminen myyntipiste Heinolassa sekä jalostusta ja tehtaanmyymälä Pertunmaalla Kuortissa www.maatilatori.fi 37 SIKA AGRO makasiini • 2/13 LOISHÄÄTÖ on tärkeä porsastuotantosikalan rutiini Loishäätö on arkinen asia ja kuuluu porsastuotantosikalan rutiineihin. Pääasiassa häädämme emakoista ja välikasvatusporsaista suolinkaisia. Nystyrämatotapauksen olen tavannut vain kerran - ehkä erilaisia loisia löytyisi enemmän, jos niitä ahkerasti etsisi? Katri Kaaro ELL TEKSTI Katri Kaaro Loishäätöön meillä on käytettävissä useampi periaatteessa samanlainen matolääke, jotka annetaan suun kautta. Hoitajan on huolehdittava, että lääkittävät eläimet syövät kaikki annoksensa. Ryhmäkarsinoissa tämä ei ole helppoa, minkä vuoksi loishäätö voidaan jakaa 3-5 päivän jaksolle. Injektiona annettavat kapin häätöön käytettävät valmisteet toimivat myös sisäloisia vastaan, mutta niiden käyttö porsastuotantosikalan rutiinilääkityksenä ei ole sallittua. Karanteenissa niitä voidaan käyttää. Loishäätöön käytetään useita suun kautta annettavia matolääkkeitä. Hoitajan on huolehdittava, että lääkittävät eläimet syövät kaikki annoksensa. 38 Suolinkainen voi säilyä hengissä 7 vuotta Suolinkainen, tieteellisesti Ascaris suum, on kookas pyörömato, joka asuu sian suolistossa. Naaras voi munia yli miljoona munaa vuorokaudessa. Munilla on paksu ja erityisen tahmeapintainen kuori, joka antaa munalle tehokkaan suojan. Suolinkaisen muna voi säilyä hengissä ympäristössä 5-7 vuotta. Tahmea pinta saa sen tarttumaan niin karsinan rakenteisiin kuin sian nahkaankin. Kun sika syö suolinkaisen munan, siitä vapautuu ruuansulatuskanavassa toukka, joka lähtee vaeltamaan sian elimistöön. Munan nielaisemisesta toukan vaelluksen alkuun kuluu vain joitakin tunteja. Toukkavaiheiden ensimmäinen päämäärä on maksa, sieltä se jatkaa keuhkoihin ja yskösten mukana se nousee nieluun. Yskökset sika nielaisee ja toukasta tulee aikuinen suolinkainen, joka jatkaa eloa suolistossa. Maksaan tulee muutama päivä loisen vierailun jälkeen valkoisia arpia, jotka paranevat 25–35 päivässä. Suolinkainen ei sinällään tapa, mutta se heikentää ravinteiden saantia, aiheuttaa hengitystieoireita ja tietenkin maksahylkäyksiä teurastamossa. On myös esitetty epäilys, että loisinvaasio voisi lisätä saparonpurennan riskiä. Maksahylkäysten vähentämiseksi teurastamoiden suositus on, että emakot saavat matolääkkeen 1-2 viikkoa ennen porsituskarsinaan siirtämistä. Vierotetuille porsaille loishäätö tehdään noin 7 viikon iässä. Kaikki ostoeläimet kannattaa laittaa matokuurille ennen kuin ne siirretään sikalaan. Myös omat uudistusensikot on hyvä lääkitä ennen kuin ne siemennetään. Sen sijaan lihasikalassa loishäädön hyöty ei korvaa kustannuksia, vaikka maksahylkäyksiä olisi runsaastikin. Nystyrämato aiheuttaa ripulia Nystyrämato aiheuttaa muutoksia sian mahalaukun limakalvossa. Asiakastilani osti kymmenen ensikkoa. Ne sijoitettiin suoraan emakkosikalan purupihattoon omaan karsinaansa, ilman karanteenia tai eristystä. Ensikot olivat alusta asti ripulilla. Epäilimme ruokinnanmuutosta, lawsoniaa tai brachyspiroja, mutta niitä ulostenäytteestä ei löytynyt. Ripuli loppui, kun ensikot saivat matolääkkeen. Porsasruuhkan vuoksi samaiseen karsinaan siirrettiin seuraavaksi sikalan suurimmat välikasvatusporsaat. Kun ne menivät lihasikalaan, niillä oli poikkeuksellinen kuolleisuus. Patologin tutkimuksissa näiltä sioilta löytyi nystyrämatoja. Kyse ei ollut vakavasta eläintaudista, mutta jälleen kerran kävi selväksi, miksi ostoeläimet kannattaa ottaa sikalaan karanteenin kautta. PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia. Porsasruuhkasta selviää hyvällä hoidolla Porsasruuhka välikasvattamossa on ongelma, johon olen törmännyt viime aikoina tiloilla vieraillessani. Koska tiloilla ei useinkaan ole ylimääräistä tilaa ja emakot on kuitenkin vieroitettava, on ainoa ratkaisu laittaa porsaita normaalia enemmän karsinaan muutamaksi ensimmäiseksi viikoksi. Vastaan on tullut tiloja, joissa porsaita on hyvinkin paljon karsinassa. Silti porsaat ovat tasakokoisia eikä hännänpurentaa esiinny kovin paljon. Toisaalta on myös tiloja, joissa suuri porsasmäärä aiheuttaa epätasaista kasvua ja lisää hännänpurentaa. Tuloksiin vaikuttaa eniten se, mitä muutoksia suuremman porsasmäärän vuoksi on tehty karsinan olosuhteisiin ja hoitokäytäntöihin. Lisää ruokinta- ja juomapaikkoja Suuri porsasmäärä lisää ilmanvaihdon ja talvella lämmön tarvetta. Lämpöä tarvitaan myös kosteuden poistamiseen. Myös ruokinta on haasteellista. Karsinaan tarvitaan yleensä enemmän ruokintatilaa, mikä voidaan ratkaista lantaritilään kiinnitettävillä lisäkaukaloilla. Suosittelen järjestämään ruokintatilaa sikaa kohden sitä enemmän, mitä tiheämpänä karsinaa joudutaan pitämään. Ääritilanteessa rehua voi heittää myös lattialle, mutta silloin sitä menee runsaasti hukkaan. Liemiruokinnassa ruokintakertojen määrää on usein lisättävä merkittävästi, jotta kaukalot eivät tulvi yli. Porsaiden mahdollisuus päästä juomaan on varmistettava. Tässä pätee sama sääntö kuin ruokintatilassa eli mitä suurempi eläintiheys, sitä enemmän juomapaikkoja sikaa kohden. Mikäli porsas ei juo, se ei myöskään syö. Hyväksi havaittu konsti on lisätä kuvan mukainen erillinen järjestelmä, jossa on alipainekellolla toimiva veden määrän annostelu. Kupille mahtuu useita porsaita kerralla juomaan. Koska kupin pohjalla on jatkuvasti muutama sentti raikasta vettä, on porsaiden helppo oppia juomaan. Järjestelmä kannattaa tehdä siirrettäväksi osastosta toiseen. Kuivikkeiden määrän lisääminen on myös tärkeää. Kuivikkeeksi suosittelen hyvälaatuista olkea tai heinää kaksi kertaa päivässä annettuna sellainen määrä, että karsinassa on jatkuvasti hieman olkea lattialla. Lisäksi voidaan tietysti käyttää muuta kuiviketta. Suuri porsastiheys ei välttämättä ole suuri ongelma silloin, kun hoitokäytäntö ja porsaille luodut olosuhteet vastaavat porsaiden määrää. Kun porsaita on karsinassa paljon, kannattaa porsaille järjestää osastolta toiselle siirrettävä juomajärjestelmä, jossa on alipainekellolla toimiva veden annostelu. 39 SIIPI AGRO makasiini • 2/13 Kanoille uusi tuotantoseurantaohjelma Munivien kanojen tietokonepohjainen tuotantoseuranta on ollut yksi Raision kananrehutuotekehityksen kulmakivistä jo vuodesta 1986. Internetpohjaisten järjestelmien kehittyminen on tuonut uusia mahdollisuuksia tuotantoseurannan entistä parempaan ja taloudellisempaan hyväksikäyttöön. TEKSTI Marja Hongisto Vanhan tuotantoseurantaohjelman ongelmana oli se, että tulokset laskettiin, kun kanaerä oli jo mennyt pois. Tuloksia ei voinut hyödyntää sisällä olevan kanaerän jokapäiväisessä elämässä. Toki seurannasta sai arvokasta tietoa rehujen kehittämiseen, mutta ikään kuin jotakin puuttui järjestelmästä. Vuosi liian pitkä aika odottaa tuloksia Jalostus muuttaa kotieläimiä, ja seuraava kanaerä on aina vähän erilainen kuin edellinen. Kaikki edellisen kaMunintakäyrä 95,0 85,0 75,0 65,0 55,0 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64 68 72 Asioiden havainnointi on monesti helpompaa graafisessa muodossa. Punaisella on testifarmarin munintakäyrä ja sinisellä on saman hybridin 105 000 kanan tulokset Hollannista samanlaisista olosuhteista. Kuten kuvasta näkyy, Suomessa muninta on paljon korkeammalla tasolla koko tuotantokauden ajan. naerän kokemukset eivät välttämättä ole enää käyttökelpoisia uudelle erälle. Partian aikana tapahtuvasta tuotantoseurannasta saa arvokkaampaa tietoa sekä munittajalle että rehun tuotekehitykselle. Raisioagro tarjoaa nyt mahdollisuutta tulla mukaan Albatross-ohjelmalla tehtävään kanalan tuotantoseurantaan. Ohjelma perustuu holllantilaisen Leon Piljs´n luomaan järjestelmään. Ohjelman kieli on englanti, mutta käytettävä sanasto on helppo oppia. Yksinkertainen ohjelma käyttää Ohjelma on hyvin yksinkertainen käyttää. Tietokantaan syötetään ensin perustiedot: tilan nimi, kuoriutumispäivä, tilalle toimituspäivä, kanamäärä, seurannan aloittamispäivämäärä, hybridi ja kanalatyyppi. Viikkoperusteisesti ohjelmaan pitää laittaa ainakin munakappaleet, munan paino, poistettujen kanojen lukumäärä ja kokonaisrehumäärä. Ohjelmaan on mahdollista laittaa myös kanan paino, vedenkulutus, lämpötila, terveystilanne, rikkinäiset munat ja lattiamunat. Kun ohjelmaan on syötetty tietoja, tuloksia voidaan tarkastella joko numeerisessa muodossa viikkotasolla tai grafiikan muodossa. Graafisessa muodossa pystyy vertaaman omia eriä keskenään. Mielenkiintoinen osio vertailussa on se, että omia tuloksiaan voi verrata saman hybridin ja samanlaisen kanalan hollantilaisiin tuloksiin. Kumulatiivinen rehuhyötysuhde Kumulatiivinen kuolleisuus 2,4 9,0 2,2 7,0 2,1 5,0 2,0 3,0 1,8 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64 68 72 Myös kumulatiivinen rehuhyötysuhde on Suomessa paljon parempi kuin Hollannissa. Ero tulee suureksi osaksi juuri korkeammasta muninnasta, koska munanpaino ja rehunsyönti olivat suunnilleen samalla tasolla. 40 1,0 24 28 32 36 40 44 48 52 56 60 64 68 72 Kumulatiivisessa kuolleisuudessa ero Suomen hyväksi on valtava. Punaisen viivan katkonaisuus johtuu siitä, että kaikilla viikoilla ei ollut kuolleita kanoja lainkaan eikä ohjelma osaa laskea arvoa sellaiselle viikolle. Käytännön tulokset suomalaisesta kanalasta Alla on ohjelmalla tehty yksi todellinen tulos suomalaisesta kanalasta. Tässä tapauksessa ohjelmaan syötettiin viikkotasolla munakappaleet, munan paino, rehukilot ja kuolleet kanat. Näillä neljällä luvulla ohjelma laskee monta taloudellista lukua kanaerästä. Yhteenvetotaulukosta näkee myös helposti mahdolliset näppäilyvirheet. Flock Report Summary Company name Flock name / flock code Breed of hens Housing type Number of birds at housing Number of birds at start production (d 141) Hatch date (dd-mm-yy) Housing date (dd-mm-yy) Start date of administration Date when this flock leaves the farm Raisio Testi farmari 2011-2012 Lohmann LSL Classic (white) Barn system 5100 5099 27-11-2010 20-3-2011 17-4-2011 wk nr HD% wk Egg wght wk (g) Egg mass wk (g) Eggs p.h.h. Eggs kg Intake p.h.h. PHD wk (g) Feed FCR cumu kg wk FCR cumu Mort % cumu 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 71.1 90.1 93.6 96.8 97.4 97.7 97.4 97.8 97.2 97.2 97.5 97.5 97.6 97.4 97.5 97.3 97.0 97.0 97.2 96.7 96.8 96.8 96.9 96.7 96.1 96.3 96.4 96.2 96.1 96.0 96.1 96.1 95.9 95.1 94.7 94.1 94.7 93.9 93.5 93.3 93.6 93.3 93.1 92.1 90.8 90.6 90.8 90.1 90.1 88.8 87.4 86.9 87.0 85.1 85.1 85.2 48.50 49.50 51.20 53.50 55.80 55.80 56.40 57.50 58.50 59.20 60.40 61.00 61.40 61.50 61.70 61.80 61.90 61.00 61.20 61.60 62.10 62.10 62.30 62.50 61.60 62.40 63.00 62.90 63.40 63.60 63.80 64.00 64.10 63.70 63.50 64.40 64.90 64.50 64.60 65.40 65.40 65.50 65.70 65.00 65.20 65.70 66.00 66.20 66.50 66.80 67.30 67.50 67.70 67.40 67.40 67.50 34.48 44.62 47.95 51.80 54.33 54.53 54.95 56.24 56.86 57.55 58.89 59.49 59.91 59.89 60.18 60.13 60.07 59.15 59.47 59.54 60.10 60.11 60.39 60.46 59.20 60.12 60.73 60.52 60.91 61.08 61.28 61.50 61.45 60.57 60.13 60.59 61.48 60.59 60.39 61.03 61.20 61.10 61.15 59.84 59.19 59.52 59.93 59.65 59.93 59.34 58.82 58.68 58.93 57.36 57.36 57.48 5.0 11.3 17.8 24.6 31.4 38.2 45.0 51.8 58.6 65.4 72.2 79.0 85.8 92.6 99.4 106.1 112.9 119.7 126.4 133.2 139.9 146.6 153.4 160.1 166.8 173.5 180.2 186.9 193.6 200.2 206.9 213.6 220.3 226.9 233.4 240.0 246.5 253.1 259.5 266.0 272.5 279.0 285.4 291.8 298.1 304.4 310.7 316.9 323.1 329.3 335.3 341.4 347.4 353.3 359.1 365.0 0.24 0.55 0.89 1.25 1.63 2.01 2.39 2.78 3.18 3.58 3.99 4.41 4.83 5.24 5.66 6.08 6.50 6.91 7.33 7.74 8.16 8.58 9.00 9.42 9.83 10.25 10.67 11.09 11.52 11.94 12.37 12.79 13.22 13.64 14.06 14.48 14.91 15.33 15.75 16.17 16.59 17.02 17.44 17.86 18.27 18.68 19.09 19.51 19.92 20.33 20.74 21.15 21.55 21.95 22.35 22.74 0.674 1.474 2.282 3.104 3.927 4.770 5.616 6.428 7.243 8.089 8.922 9.732 10.545 11.390 12.200 13.019 13.846 14.695 15.556 16.403 17.247 18.117 18.957 19.798 20.657 21.548 22.447 23.327 24.202 25.099 26.000 26.891 27.791 28.650 29.554 30.484 31.418 32.325 33.244 34.152 35.071 35.979 36.874 37.790 38.709 39.613 40.524 41.447 42.376 43.293 44.210 45.121 46.022 46.937 47.854 48.773 2.79 2.66 2.57 2.48 2.41 2.37 2.34 2.30 2.27 2.25 2.23 2.20 2.18 2.17 2.15 2.13 2.12 2.12 2.12 2.11 2.11 2.10 2.10 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.09 2.10 2.10 2.10 2.10 2.10 2.10 2.10 2.10 2.11 2.11 2.11 2.11 2.11 2.12 2.12 2.12 2.12 2.12 2.13 2.13 0.16 0.18 0.25 0.29 0.29 0.33 0.33 0.33 0.33 0.35 0.37 0.39 0.43 0.43 0.43 0.43 0.45 0.49 0.51 0.53 0.53 0.55 0.57 0.59 0.59 0.63 0.69 0.73 0.75 0.75 0.75 0.76 0.80 0.82 0.82 0.82 0.82 0.88 0.90 0.92 0.94 0.98 0.98 1.00 1.02 1.04 1.06 1.08 1.08 1.08 1.10 1.18 1.22 1.33 1.41 1.45 96.2 114.4 115.3 117.5 117.5 120.5 120.8 116.0 116.5 120.8 119.1 115.7 116.1 120.7 115.8 117.0 118.1 121.4 123.0 121.0 120.5 124.3 120.0 120.2 122.7 127.2 128.5 125.6 125.0 128.1 128.8 127.2 128.6 122.8 129.1 132.9 133.5 129.5 131.3 129.7 131.2 129.8 127.7 130.9 131.3 129.2 130.1 131.9 132.7 131.0 130.9 130.2 128.7 130.7 131.1 131.1 2.79 2.56 2.40 2.27 2.16 2.21 2.20 2.06 2.05 2.10 2.02 1.94 1.94 2.02 1.92 1.95 1.97 2.05 2.07 2.03 2.01 2.07 1.99 1.99 2.07 2.12 2.12 2.08 2.05 2.10 2.10 2.07 2.09 2.03 2.15 2.19 2.17 2.14 2.17 2.13 2.14 2.13 2.09 2.19 2.22 2.17 2.17 2.21 2.21 2.21 2.23 2.22 2.18 2.28 2.29 2.28 Liity nyt mukaan Albatross-tuotantoseurantaohjelmaan Raisioagro tarjoaa mahdollisuutta osallistua Albatrossohjelmalla tehtävään kanalan tuotantoseurantaohjelmaan. Ohjelman kieli on englanti, mutta käytettävä sanasto on helppo oppia. Tietokantaan syötetään ensin kanaerän perustiedot. Viikkotasolla ohjelmaan syötetään kanalan tuotostiedot: munamäärä, munan paino, kuolleet ja rehumäärä. Tulokset tulevat sekä numeerisessa että graafisessa muodossa. Ohjelman suurin etu on se, että sillä pystyy vertaamaan omia tuotoslukujaan vastaaviin hollantilaisiin tuloksiin. Kysy lisää kananrehujen asiakkuusvastaavilta (katso yhteystiedot takasivulta). 41 SIIPI AGRO makasiini • 2/13 Emobroilerin tuotantotuloksia voidaan parantaa laittamalla kukoille oma rehulinja omalla rehusiilolla. Näin voidaan kukkojen rehunsyöntiä seurata tarkemmin ja hedelmällisyys pysyy parempana myös loppumuninnassa. Kanojen rehuketju pitää suojata niin, että kukot eivät pääse syömään kanojen rehua. Emobroilerirehut remonttiin Broilerinjalostaja Aviagen on julkaissut uudet broileriemojen ravintoainesuositukset tammikuussa 2013. Edelliset suositukset olivat vuodelta 2007, jonka jälkeen broilerin kasvu- ja rehunkäyttökyky on muuttunut huomattavasti. Suositukset ovat Ross 308 -jalosteelle, mutta ne antavat suuntaviivat myös Ross 508 -jalosteelle. TEKSTI JA KUVA Marja Hongisto Vuonna 2008 keskimääräinen broilerin päiväkasvu teuraspainosta laskettuna oli 45 grammaa 40 päivässä. Tällä hetkellä samaan päiväkasvuun päästään noin kolme päivää lyhyemmällä kasvatusajalla. Samansuuntainen parannus on tapahtunut myös rehun hyväksikäytössä. Erityisesti valkuaisen hyväksikäyttö on parantunut merkittävästi. Tästä osoituksena on kukkojen rintafileen osuuden nousu 29 prosentista lähes 32 prosenttiin. Suurin muutos metioniinissa Ravintoaineiden hyväksikäytön parantuminen broilereilla on seurausta emobroilereilla tapahtuneista muutoksista. Valitettavasti nämä muutokset aiheuttavat emobroilereiden hoidossa ja ruokinnassa entistä suurempia haasteita, jos emojen tuotanto-ominaisuudet halutaan pitää taloudellisella tasolla. 42 Suurin muutos suosituksissa on tapahtunut metioniiniaminohapossa. Sen tasot ovat nousseet 15-100 prosenttia. Pienin nousu on poikasvaiheen rehussa ja suurin kukkorehussa. Metioniini on ensimmäinen rajoittava aminohappo siipikarjalla, siksi sen merkitys on niin suuri. Metioniinilla on vaikutusta höyhenten muodostukseen, ja erityisen paljon sitä kuluu munivalla siipikarjalla munanmuodostukseen. Metioniinin puute voi aiheuttaa myös kannibalismia. Valkuaistasot laskeneet hieman Vastapainona metioniinin nousulle, kasvuun eli lihaksen muodostukseen vaikuttavan lysiinin taso on laskenut hieman poikas- ja kasvatusvaiheessa. Tämä on loogista, koska kasvun parantumisen myötä lysiinin hyväksikäyttö on parantunut. Muiden aminohappojen kohdalla suurin muutos on arginiinitasojen nousu kaikissa emojen ikävaiheissa, mutta erityisesti haudontarehussa. Onneksi meillä Suomessa on käytössä kaura, jonka arginiinipitoisuus on viljoista korkein. Viljojen tärkeimmät aminohapot g/100 g valkuaista Kaura Vehnä Ohra Lysiini Metioniini+ kystiini Arginiini Treoniini Valiini 4,2 2,8 3,4 4,5 3,8 4,2 6,0 4,5 5,0 3,5 3,0 3,3 5,4 4,5 5,1 Kokonaisvalkuaissuositukset ovat vähän laskeneet, mikä on looginen seuraus valkuaisen hyväksikäytön parantumisesta jalostuksen myötä. Munintakauden suosituksiin on tullut uutena suositukset ravintoainetasoiksi 35 ikäviikon jälkeen. Jalostajakin on huomannut, että kaksirehuohjelma on tarpeellinen nykyiselle jalosteelle. Raisiossa se on ollut käytössä jo vuodesta 2007. Uudet ja vanhat suositukset: starttirehu 1 0-21 pv kasvatus 1 6-15 vk kasvatus 2 15-5 % muninta lysiini metioniini treoniini arginiini uusi 1,06 0,46 0,72 1,17 vanha 1,07 0,40 0,74 1,14 uusi 0,58 0,34 0,45 0,72 vanha 0,62 0,25 0,46 0,70 uusi 0,60 0,37 0,48 0,77 vanha 0,65 0,30 0,48 0,71 energia valkuainen 11,7 19 11,7 20 10,9 14 10,9 14 11,7 15 11,7 14,5-15,5 Terveystilanne erilainen Jalostajan julkaisemat suositukset ovat suuntaa antavia, ja käytännössä rehuseosten koostamiseen vaikuttavat myös monet muut asiat. Tärkein on rehujen toimivuus käytännössä. Suuri haaste on muninnan pysyminen nykyistä korkeammalla tasolla 40 ikäviikon jälkeen. Tämä on kansainvälisestikin tunnustettu ongelma. Jalostaja on pudottanut munintastandardiaan 1-2 prosenttiyksikköä 40 ikäviikon jälkeen uusissa ohjeissaan. Suomessa myös tautipaine, rokotukset ja yleinen terveystilanne ovat erilaisia kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Meillä monet ravintoaineet ovat paremmin käytettävissä tuotantoon, eikä niitä tarvitse käyttää elimistön vasta-aineiden muodostukseen. Näin on varsinkin energian kohdalla. Vasta-aineiden muodostus saattaa lisätä energian tarvetta jopa 30 prosenttia! Muutokset rehuihin Poikasrehussa, jonka käyttöaika meillä on 0-28 päivää, kokonaisvalkuainen on laskettu 19 prosentista 18 prosenttiin. Lysiinin tasoa on vähän nostettu ja tietysti myös metioniinin. Näillä muutoksilla turvataan untuvikon oikeanlainen kehitys, mutta estetään liian suuri painonnousu. Kasvatusykkösrehussa lysiinitasoa on hieman laskettu, jotta painonkehitys olisi vähän maltillisempi. Näin päivittäinen rehumäärä pysyy kohtuullisena, mikä vähentää stressiä nuorikoilla. Kakkosrehussa lysiini on pysynyt ennallaan. Metioniinilisäys on tullut suositusten mukaan molempiin rehuihin. Haudontaykkösrehussa lysiini on pidetty ennallaan, mutta metioniiniin on tullut selvä lisäys. Kokonaisvalkuaista on laskettu. Näin energia- haudontarehu 1 haudontarehu 2 35 vk jälkeen kukkorehu lysiini metioniini treoniini arginiini uusi 0,67 0,40 0,53 0,88 vanha 0,65 0,30 0,48 0,69 uusi 0,62 0,39 0,50 0,85 uusi 0,50 0,32 0,38 0,59 vanha 0,45-0,55 0,16-0,22 0,36-0,46 0,61-0,72 energia valkuainen kalsium energia/valk. 11,7 15 3,0 0,78 11,7 11,7 14,5-15,5 14 3,0 3,2 0,84 11,5 12 0,7 10,9-11,7 12,0-14,0 0,8-1,2 valkuaissuhde on saatu paremmalle tasolle. Energiatasoja nostettiin viime vuonna, joten nyt ei ollut tarvetta nostaa niitä. Kakkosrehun muutokset ovat samansuuntaisia. Kukkorehun suurin muutos on metioniinin nosto, joskin meillä on ollut jo aikaisemmin suosituksia korkeampi metioniini. Myös lysiiniä on vähän nostettu. Suurin osa kukoista saa toistaiseksi kanojen rehua, koska kaikissa munittamoissa ei ole vielä käytössä kukkojen erillisruokintalaitteita. Kukkojen ravinnontarve on kuitenkin erilainen kuin kanojen: omat kukkoruokkijat ja oma rehusiilo ovat välttämätön investointi, jos haudontatuloksia halutaan parantaa. vanha Prosentit eivät kerro kaikkea Ravintoaineet ilmoitetaan rehussa prosenteissa. Tämä ei tietenkään kerro koko totuutta, koska eläimet syövät rehun grammoja eivätkä prosentteja. Alla olevassa taulukossa on verrattu Aviagenin tärkeimpien ravintoaineiden päivittäistä tarvetta huippumuninnassa uusien ja vanhojen suositusten mukaan ja Raision Haudonta-Herkku 1 -rehusta kahdella eri rehumäärillä tulevat määrät. Taulukosta nähdään, että uusilla rehuarvoilla normaaliolosuhteissa rehumääräksi riittää 165 grammaa päivässä kanoille huippumuninnassa. Uuden rehuohjelman toimivuutta seurataan tiiviisti, ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia käytännön tulosten ja havaintojen perusteella. 165 g rehua täyttää saantisuositukset suositus energia lysiini metioniini treoniini arginiini kalsium MJ/kana/pv mg/kana/pv mg/kana/pv mg/kana/pv mg/kana/pv g/kana/pv uusi 1,96 1013 591 792 1331 5,04 uutta rehua g päivässä vanha 1,93 950 460 700 1020 4,95 165 1,85 1056 611 842 1320 4,95 170 1,96 1139 629 867 1360 5,1 43 VERKOSSA AGRO makasiini • 2/13 Raisioagron verkkokaupan kevätkuulumisia Raisioagron verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Raisioagron verkkokauppa jatkaa uudistumistaan kevään aikana. Päivityksillä haluamme tehdä verkkokaupastamme helppokäyttöisemmän ja selkeämmän palvelun. Kasvatamme jatkuvasti verkon kautta myytävien tuotteidemme määrää, jotta pystymme tarjoamaan mahdollisimman kattavan maatalouden verkkokaupan asiakkaittemme käyttöön. Uutta verkkokaupassa Raisioagron Melli-kampanja löytyy myös verkkokapasta. Jokaisesta verkkokaupassa tehdystä yli 1 000 kilon Melli-tilauksesta toimitetaan asiakkaalle veloituksetta kampanjan T-paitasetti. Kampanjaetu on voimassa 31.5.2013 asti verkkokaupasta tehdyille tilauksille. Uutena tuotekategoriana ovat kasvinsuojeluaineet. Valikoimista löydät rikkakasvien sekä kasvitautien torjunta-aineet, kasvunsääteet, peittausaineet ja tuholaisten torjuntaan tarkoitetut tuotteet. Kattavasta valikoimasta löydät helposti tarvitsemasi tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Työvaatteet ja -tekstiilit -osioon on lisätty uusina tuotteina työkäsineet. Laadukkaita rouhesormikkaita ja viiltosuojakäsineitä myydään 10 parin pakkauksissa. Myös ammattikäyttöön tarkoitetut kalahaavit ovat saapuneet verkkokauppaan. Muistathan, että Raisioagron verkkokaupasta voit tilata Nesteen polttonesteet. Voit myös kätevästi tarkastaa polttonesteen päivänhinnan kaupasta omalle paikkakunnallesi! Verkkokaupasta tilaat tuotteet omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat kuin asiakkuusvastaavalta tilatessa. Vesa Pursiainen 44 Verkkokaupan Työvaatteet ja -tekstiilit -osioon on lisätty uusina tuotteita mm. työkäsineet. Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen: 1. Siirry verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta: shop.raisioagro.com Jos et ole aikaisemmin käyttänyt verkkokauppaamme löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa sinua verkkokaupan käytössä. 2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi kirjautumissivun kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi. Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot. 3. Jos sinulle on jo annettu aikaisemmin salasana, mutta olet unohtanut sen, saat uuden salasanan ”Unohtuiko salasanasi” -painiketta painamalla. Täytät oikeaan alareunaan ilmestyvään kenttään vain asiakasnumerosi ja sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron järjestelmään, niin saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti uuden salasanan. Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse: [email protected] Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita verkkokauppamme kehittämiseksi osoitteeseen [email protected] VÄLIPALA Reseptivinkki kesän juhliin TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj Keväällä ja kesällä juhlitaan yhdessä. Onnittelemme äitiä, kohotamme maljan ylioppilaalle, vietämme vappua ja juhannusta. Helppo, maukas ja säilyvä juhlapöydän herkku on liivatteella hyydytetty kakku. Kakun voit tehdä edellisenä päivä, kylmässä se hyytyy ja maustuu. Kakun voi pakastaa ilman kiillettä ja laittaa kiilteen hyvissä ajoin ennen tarjoilua. Ja mikä parasta, kakku säilyy raikkaana kahvipöydässä lämpimälläkin ilmalla. Mustaherukkakakku (8:lle) Uutta puhtia Elovena Hetki puuroista Elovena Hetki -annospakatuista pikapuuroista löydät helposti sopivan puuron moneen tarpeeseen: aamupalaksi, välipalaksi, lounaaksi tai hetkeen, jolloin tekee mieli jotakin hyvää, helppoa ja terveellistä. Elovena Hetki Rouheinen Pähkinä -annospikapuuro sisältää pekaanipähkinää, mantelirouhetta ja auringonkukan siemeniä. Tuotteeseen ei ole lisätty sokeria. Reilumman annoskoon, vähäisemmän makeuden ja rouheisen rakenteen ansiosta pikapuuro sopii erinomaisesti lounaaksi. Puhtia aktiiviseen elämään hakevia hemmotellaan Elovena Hetki Kaneli-Proteiini -annospikapuurolla. Herkullinen kanelinmakuinen pikapuuro sisältää soijan hyvälaatuista proteiinia. Kun haluat herkutella vähän terveellisemmin, valitse Elovena Hetki Valkosuklaa-Mansikka -annospikapuuro. Valkosuklaapaloja ja mansikkaa sisältävä puuro sopii vaikka iltapäivän pieneen makeannälkään. Herkullinen puuro, josta tulee hyvä olo ja mieli. POHJA: 5 kpl Elovena Tumma Suklaa Välipalakeksiä 70 g Sunnuntai Leivontamargariinia tai voita VÄLIIN: 1½ dl mustaherukkahilloa (voi jättää pois, kuten kuvassa) TÄYTE: 3 liivatelehteä 0,75 dl laimentamatonta mustaherukkamehua 2 dl kuohukermaa 200 g vaniljalla maustettua rahkaa ½ dl sokeria PINNALLE: 2 liivatelehteä 2 dl laimentamatonta mustaherukkamehua KORISTEEKSI: marjoja esim. vadelmia 1. Leikkaa leivinpaperista irtoreunaisen vuoan pohjan (halkaisija n. 22 cm) kokoinen levy ja aseta se vuoan pohjalle. 2. Sulata margariini. Hienonna keksit esim. monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Yhdistä keksimurut ja sulatettu margariini murumaiseksi ja painele seos vuoan pohjalle. Anna jähmettyä jääkaapissa 10-15 minuuttia. 3. Pehmitä liivatelehdet runsaassa kylmässä vedessä 5-10 minuuttia. Purista ne kuiviksi ja liuota ne kuumaan mehuun. Anna jäähtyä haaleaksi. 4. Vatkaa kerma vaahdoksi, sekoita vaahtoon rahka, sokeri ja liivateseos. 5. Levitä herukkahillo keksipohjalle. Kaada rahkatäyte hillon päälle ja levitä tasaiseksi. Anna hyytyä jääkaapissa 2-3 tuntia. 6. Liota kiilteen liivatelehdet kylmässä vedessä n. 5-10 minuuttia. Kuumenna mehu ja sulata siihen puristetut liivatelehdet. Anna seoksen jäähtyä haaleaksi ja kaada hyytyneen täytteen päälle. Anna hyytyä jääkaapissa noin 2 tuntia. 7. Irrota kakku vuoastaan ja nosta tarjoiluvadille. Tarjoile sellaisenaan tai koristele pinta marjoilla. LISÄÄ HERKULLISIA OHJEITA www.raisionkeittokirja.fi 45 UUTISET AGRO makasiini • 2/13 Tervetuloa Farmarimaatalousnäyttelyyn Raisioagro on mukana Pohjoismaiden suurimmassa nurmitapahtumassa Ylivieskassa 8.8.2013 TULE SINÄKIN! Farmari-näyttely avautuu uudistuneena Seinäjoella, vahvalla alkutuotantoalueella, 3.–6.7.2013. Kyseessä on ProAgria Etelä-Pohjanmaan 150-vuotisjuhlanäyttely, jonne odotetaan jopa 100 000 kävijää. Raisioagro on mukana näyttelyssä. Tervetuloa osastollemme – tarjoamme maistiaisia, kilpailuja, tarjouksia ja yllätyksiä! Löydät meidät Areenahallin vierestä. Farmarissa tavataan! www.farmari.net Polttoöljy on merkittävä osa maatalouden arkipäivää Suomessa myydään vuosittain noin kaksi miljardia litraa kevyttä polttoöljyä, josta noin kolmasosa käytetään rakennusten lämmitykseen ja loput maa- ja metsätalouden koneisiin ja laitteisiin, rakennustoimintaan sekä teollisuuden tarpeisiin. Neste Oil toimittaa rikitöntä lämmitys- ja moottorikäyttöön soveltuvaa Neste-polttoöljyä Suomessa sekä yksityis- että yritysasiakkaille. Raisioagro on Neste Oilin sopimuskumppani. Voit tilata Neste-polttoöljyä kätevästi omalta asiakkuusvastaavaltasi tai suoraan Raisioagron verkkokaupasta shop.raisioagro.com. Oikeanlainen varastointi säästää ympäristöä ja kustannuksia Omistaja on aina vastuussa omasta polttoöljysäiliöstään ja sen kunnosta. Säiliön huoltaminen tai korjaaminen maksaa muutaman satasen, kun taas vahinkojen korvaamiseen kuluu usein huomattavasti suurempia summia. Merkittävä osa öljyvahingoista liittyy säiliöiden täyttötilanteisiin, minkä vuoksi onkin tärkeää säännöllisesti tarkistaa säiliön ilmaputkien puhtaus ja ylitäytönestimen asianmukainen kunto. Tähän asti farmarisäiliöissä vapaaehtoinen ylitäytönestin tulee pakolliseksi varusteeksi lähitulevaisuudessa. Suurestakin huolellisuudesta huolimatta vahinkoja joskus tapahtuu. Vahinkojen varalta tulisi saataville varata turvetta tai muuta öljyä imevää tuotetta. Vahingon tapahduttua öljyjäte tulee aina toimittaa sille tarkoitettuun käsittelypisteeseen. Lisätietoa polttoöljyn oikeanlaisesta varastoinnista ja käsittelystä löydät Neste Oilin verkkosivuilta osoitteesta www.neste.fi ja Työterveyslaitoksen verkkosivustolta www.ttl.fi/ova Silja Metsola, viestintäpäällikkö Neste Markkinointi Oy Lähde: Öljyalan Keskusliitto 46 Tilaa polttonesteet kevätkampanjahintaan Raisioagrosta! säiliön ilmaputki automaattinen sulkijalaite ajoneuvon liitoskaapeli ylitäytön estimen pistoke elektroninen ohjauskeskus säiliön täyttöputki tuntoelin ylitäytön estimen anturi Säiliön turvavinkit: Nykyisen lainsäädännön ja määräysten mukaan suositellaan säiliön varustamista alla olevan listan mukaan: • tyyppikilpi • pistoolilla varustettu • laponesto1 polttoaineletku • ilmaputki • lukittava pistooli • lukittava täyttöaukko kannaketelineessä • ylitäytönestin2 • lukittava pumppu • nokkavipuliitin • käytön varusteet (kamlok-uros) lukittavassa suojasäiliön täyttöputkessa kotelossa • imeytysainetta saatavilla 1) Laponestolla tarkoitetaan mekanismia, joka estää säiliön tyhjentymisen lappovirtauksella esim. tankkausletkun katketessa ja/tai pudotessa maahan. 2) Ylitäytönestin sulkee polttoaineentulon säiliöön automaattisesti, kun säiliö on täyttynyt. PALVELUKORTTI Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä: www.raisioagro.com/anna-palautetta Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Kotieläintuotanto lopetettu Postimaksu on maksettu puolestasi. Jatkan kasvinviljelyä Nimi Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Marjo Keskikastari Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > Kasvinsuojeluaineet Raisioagrosta Vielä ehdit hankkia torjunta-aineet kevään ja kesän ruiskutuksiin. Valikoimamme käyttöohjeineen näet osoitteesta www.raisioagro.com. Kasvinsuojeluaineet ovat ostettavissa myös verkkokaupasta, jossa voit luottaa asiakaskohtaiseen hinnoitteluun. Verkkokauppa on avoinna ympäri vuorokauden. Asiantuntijoiden laatimat kasvinsuojeluohjelmat viljoille, öljykasveille sekä nurmikasveille löydät Viljelyopas 2013 -vihkostamme sekä nettisivuiltamme. Noutovarasto on auki sesonkiaikana Raision tehdasalueella arkisin klo 8-15, tervetuloa kaupoille! Nimitysuutiset Olen Tuomas Uusitalo ja toimin Raisioagron Huippufarmari haussa -kilpailun projektipäällikkönä. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, maisteriksi valmistun kevään aikana. Kotoisin olen Lemiltä, Etelä-Karjalasta. Olen aloittanut Raisioagron palveluksessa helmikuussa. Toimipaikkani on Raision toimipisteen konttori. GSM 044 782 1387, [email protected] Olen Arto Kuismin, aloitin maaliskuussa Raisioagron trainee-ohjelmassa Kokkolan myyntitoimistolla. Kotoisin olen Kokkolan Kälviältä ja valmistun tänä keväänä agrologiksi Oulun seudun ammattikorkeakoulusta. Toimin erilaisissa rehu- ja tuotantopanoskauppaan liittyvissä tehtävissä Ylivieskan rehutehtaan toimitusalueella. GSM 044 782 1391, [email protected] 47 MP2 Itella PRO2 - Itella PostiOyj Oy KYSY LISÄÄ OMALTA YHTEYSHENKILÖLTÄSI www.raisioagro.com
