Lataa koko dokumentti

Transcription

Lataa koko dokumentti
M A K A S I I N I
Raisioagron asiakaslehti
Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 3 • 13
Uuden sadon
LAATU HYVÄ
®
BENEMILK
-sarja täydentyy
HUIPPUFARMARI
-kisa loppusuoralla
MAISSISSA
on potkua
M A K A S I I N I
Ajankuva
Näyttelykesästä hyvät muistot...........4
Tuotantopanosten ennakko-ostot......5
Tervetuloa ruokintaseminaareihin.....5
Elonkierros Hämeessä veti väkeä......6
Raisioagro isännöi rehukokouksen....7
Yhteistyötä
elintarvikeketjun hyväksi...................8
Huippufarmari-kisa...........................8
Kasvinviljely
Hyvät olosuhteet, runsas sato..........10
Sadon laatu alkupään puinneissa....12
Suojaa syksyn kylvösi.......................13
Viljapassi..........................................14
Lennox on uusi vehnälajike..............14
Hyvän Sadon viljelykokeet................15
Lämmin kesä suosi maissia............16
Lehmä hyötyy
maissin tärkkelyksestä....................17
Nauta
Uusi Benemilk-valikoima.................18
Benemilk Ismo Ojan tilalla..............20
Lehmän energia-aineenvaihdunta...22
Häggblomin navetta nykyaikaan......24
Lehmäliikenne ja erillisruokinta......26
Benemilk Amino TMR seostiloille....27
Benemilk toimii Kososen tilalla.......28
Fosforipitoinen Pihatto-Melli P........29
Vauhti ja kolmen sadon strategia....30
Herne-vehnä kokosäilörehuksi........30
Safesilillä maittavaa rehua..............31
Uudistuneet Maituri 12 000 -rehut...32
Satatonnarit.....................................32
6
Siipi
Kasvatustiiviste nuorikoille..............34
Kalsiumin aineenvaihdunta.............35
Tarkka seuranta alusta alkaen........36
Sika
HyväSikala XO Kausalassa...............38
Emakoiden hedelmällisyys..............40
Etsivä löytää.....................................42
Paavon niksinurkka..........................43
Verkossa
Verkkokauppa kaikille avoimeksi.....44
Välipala
Ohrainen broilersalaatti...................45
32
2
34
Uutiset
Koneagria ja Raision risteily.............46
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA
Raisioagro Oy
PL 101, 21201 Raisio
Puh. 02 443 2111
Faksi 02 443 2137
Sähköposti:
[email protected]
www.raisioagro.com
VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA
Bengt-Erik Rosin
kaupallinen johtaja
Puh. 050 557 4323
TOIMITUS
Marjo Keskikastari
Viestintätoimisto Telegraafi Oy
TOIMITUSKUNTA
Juha Anttila, tuotepäällikkö
Ilmo Aronen, T&K johtaja
Thomas Fagerholm, myyntijohtaja
Merja Holma, kehityspäällikkö
Marja Hongisto, kehityspäällikkö
Mikko Koski, tuotepäällikkö
Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö
Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö
Päivi Volanto, kehitys- ja tuotepäällikkö
OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET
Anne Aura
[email protected]
Puh. 044 782 1246
ULKOASU JA TAITTO
Mainostoimisto Uusimäki
KANSIKUVA
Minna Oravuo
PAINATUS
ForssaPrint
ISSN 2323-220X
39. vuosikerta
Seuraava AgroMakasiini
ilmestyy marraskuussa 2013.
Suomi elää
innovaatioista
Tätä kirjoittaessani valtakunnan päättäjät ovat kokoontuneet
Vantaan Tiedekeskus Heurekaan pohtimaan Suomen tulevaisuuden
menestysreseptiä. Tuskin erehdyn, jos arvaan, että yksi menestysresepteistä on uudet innovaatiot, joilla saadaan parannettua
toiminnan tehokkuutta ja parhaassa tapauksessa jopa vientituloja.
Jos lehmä tietyllä rehulla tuottaa viikossa kaksi-kolme paketillista enemmän voita, ämpärillisen enemmän maitoa ja vielä purkin
pari enemmän rahkaa, onko silloin kysymyksessä innovaatio?
Ihan varmasti on! Voiko tämä innovaatio vaikuttaa Suomen kansantalouteen? Ihan varmasti voi! Ehkä arvasittekin, kirjoitan nyt
Benemilkistä, vuosisadan rehuinnovaatiosta.
Elintarvikesektorin kilpailu on kovaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuotannon tehokkuus on yksi kilpailussa menestymisen edellytys, lisäarvon tuottaminen toinen. Tutkimuksesta ammennetaan eväitä näihin molempiin.
Benemilk on esimerkki siitä, miten tuotannon tehokkuutta ja
lisäarvoa on pystytty kasvattamaan. Todisteena siitä ovat lukuisat
kotimaiset ja kansainväliset tutkimustulokset. Benemilk ei syntynyt
sattumalta. Se pohjautuu vahvaan tutkimuspanostukseen. Se on
Raision keksintö, mutta koko suomalainen maitoketju voi olla siitä
ylpeä, sillä Benemilk luo lisäarvoa jokaiselle portaalle, niin tuottajalle, meijerille kuin rehunvalmistajallekin.
Se, kuinka paljon Benemilk tuo valtakuntaan vientituloja, ratkeaa lähivuosien aikana. Patentointiprosessi on menossa ja tähän
mennessä on jätetty jo lukuisia patenttihakemuksia Benemilkinnovaatioon liittyen.
Edellä kerrottu tarkoittaa sitä, että innovaatioita, siis käytäntöön
sovellettuja keksintöjä, voi löytyä
läheltä ja perinteisiltäkin aloilta.
Eipä silti, lehmän ruokinta saattaa
kuulostaa helpolta ja perinteiseltä,
mutta hyvin toteutettuna se on taitolaji. Ruokintaohjeiden tulee olla selkeät ja yksinkertaiset, mutta tietotaito niiden taustalla on korkeatasoista
tiedettä.
Benemilkistä puhuttaessa tutkimustyö jatkuu. Tutkimusotteemme
on poikkitieteellinen. Haemme yhä
uusia sovelluksia, jotka koituvat
asiakkaidemme hyödyksi.
Ilmo Aronen
3
AJANKUVA
AGRO makasiini • 3/13
Näyttelykesästä hyvät muistot
Aurinkoinen, jopa helteinen sää suosi tämän kesän
maatalousnäyttelyitä. Sekö lienee syy siihen, että tuottajat
olivat liikkeellä sankoin joukoin sekä Farmarissa että
Viljo- ja Nurmi-näyttelyissä.
TEKSTI JA KUVAT Marjo Keskikastari ja Ari Vilppola
Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella 3.-6. heinäkuuta. Näyttelyssä kävi yhteensä 101 000 messuvierasta, ja myös Raisioagron osastolla
piipahti ennätysmäärä kävijöitä.
Elovena-mehut ja -keksit maistuivat, ja kaikille kävijöille jaettu Elovenakeräilyrasia tuotti iloista mieltä monelle. Uniikki maitolaituri keräsi liki
200 tarjousta, joista parhaan antoi
Urpo Heikkinen Kempeleeltä.
Katso Farmarissa kuvattu
video sekä tuotepalkintojen
voittajat osoitteesta
raisioagro.com/farmari-2013.
Nurmi 2013 Ylivieskassa
Nurmi 2013 -tapahtuma 8. elokuuta
Ylivieskassa keräsi yhteen 4 300 nurmenviljelystä kiinnostunutta vierailijaa. Tapahtuman teemana oli tehokas
nurmituotanto. Myös Raisioagro toi
oman kortensa kekoon esittelemällä
näyttelyssä uudet nurmiseokset, jotka tuottavat korkealuokkaisen ja runsaan sadon.
<< Juha Anttila esitteli Farmarissa useita
erilaisia Raisiagron markkinoimia nurmen
seoskasvustoja ja maisseja, joita asiakkaat
saivat hypistellä.
Viljo Kiuruvedellä
Raisioagro osallistui omalla osastolla
Kiuruvedellä 25.-27. heinäkuuta järjestetyille Viljo Viljelijän konemessuille.
Osastolla kävi tuottajia tasaisena virtana
jututtamassa tuttuja raisioagrolaisia.
Säilörehun laadun merkitys ruokinnassa oli tärkeä ja ajankohtainen
keskustelun aihe. Säilörehun toisen
sadon korjuu oli juuri käynnissä, osa
oli jo korjannut sadon. Lisäksi Benemilk-rehut olivat suuren mielenkiinnon kohteena. Myös Raisioagron laajentunutta tuotevalikoimaa pidettiin
hyvänä asiana.
4
Viljo-messuilla Kiuruvedellä
oli leppoisa tunnelma.
Tuotantopanosten
ennakko-ostoaika lähestyy
Tuotantopanosten ennakko-ostoaika alkaa loppusyksyllä tai tulevan
vuoden alkupuolella. Ennakkomyynneillä tehtaat pyrkivät tasaamaan tuotantoaan ja vähentämään varastointia. Viljelijä varmistaa
ennakko-ostoilla tuotteiden saatavuuden ja edullisemman hinnan.
TEKSTI Mikko Koski
Säilörehun säilöntäaineista valtaosa
myydään ennakkomyyntiaikana. Myös
aumamuoveilla ja käärintäverkoilla
tehdään runsaasti kauppaa juuri
ennakko-ostoina. Eri tuoteryhmissä
ostetun tuotteen toimitusajankohta
vaihtelee. Toiset tuotteet toimitetaan
heti, toiset taas jonkin ajan päästä.
Ennakkokaupalla
saat tuotteet edullisemmin
Kauppa pystyy myymään ennakkoostokaudella hankkimansa tuotteet
edullisemmin kuin myöhemmin
keväällä hankitut. Valitettavasti joidenkin tuotemerkkien kohdalla käy
joskus niin, että niitä ei saa tilattua
tehtailta lisää ja ne loppuvat jo keväällä ennen käyttökauden alkua.
Myös kylvösiementen ennakko-ostoehtoja kannattaa käyttää hyväksi.
Näin varmistat haluamasi lajikkeen
saatavuuden ja vieläpä edullisemmalla hinnalla kuin myöhemmin hankittuna.
KoneAgriasta aloitetaan
Pääsääntöisesti ennakko-ostohinnat
tulevat jälleenmyyjien tietoon ennen
vuodenvaihdetta, jolloin voi tehdä
vaikka tilinpäätösostoksia. Lähetämme asiasta sähköisiä uutiskirjeitä ja
kirjepostia, ja asiasta kannattaa kysellä myös tutulta asiakkuusvastaavalta. Lokakuun KoneAgria-näyttely
aloittaa monet ennakkokampanjat.
Tervetuloa Ruokinnan vuosi 2013 -seminaareihin
Raisioagro järjestää syksyn aikana
ruokintaseminaareja 12 paikkakunnalla ympäri Suomen. Mukana on
useita ruokinnan ammattilaisia.
Seminaarien teemana on entistä
tehokkaampi rehun hyväksikäyttö
ja kestävämpi lehmä.
Seminaarin aiheita ovat:
• Ajankohtaista asiaa
maitomarkkinoista
• Benemilk-keksinnön taustat
• Uusi ja laajennettu
Benemilk-valikoima
• Kuluneen kesän säilörehun laatu
ja sen vaatimat täydennykset
• Ruokinnan vaikutus maidon
soluihin ja vastustuskykyyn
• Ensikoiden haasteet: ruokinta,
tuotos, hedelmällisyys
Tilaisuudet alkavat klo 10.00 kahvitarjoilulla ja päättyvät lounaaseen.
Seminaareihin on vapaa pääsy.
Katso seminaaripaikkakunnat, aikataulu, ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet keskiaukeaman kutsukortista
ja netistä www.raisioagro.com/
ruokintaseminaarit2013
Merja
valotta Holma
aB
keksinn enemilk– tule k ön taustoja
uu
ja kesk ntelemaan
ustelem
aan!
Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja poimimaan parhaat vinkit
tuottoisaan ruokintaan!
5
AJANKUVA
Elonkierroksella 80 viljelijää tutustui
Raisioagron ajankohtaisiin asioihin ja
Rengon alueen viljelyksiin.
AGRO makasiini • 3/13
Elonkierros Hämeessä
veti väkeä
Noin 80 viljelijää kokoontui puintikauden kynnyksellä 6. elokuuta Rengon Tulinummelle kuulemaan Raisioagron ajankohtaisia asioita ja tutustumaan lähiseudun viljelyksiin.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVAT Minna Oravuo
Markku Murronmaa kokeili toisena vuotena peräkkäin
Salsa CL -kevätrapsia.
6
Kesän viimeinen hellepäivä, mielenkiintoiset peltokohteet ja hämäläinen
pitopöytä kierroksen päätteeksi takasivat Elonkierroksen viihtyvyyden.
Kevätviljoja Lauttian tilalla
Ensimmäinen tilakohde oli Lauttian
tila, jossa isäntä Kimmo Inovaara
esitteli Mirella-kauraa. Lajiketta
ollaan vaihtamassa Ivory-kaurasta
Mirellaan. Mirellasta Inovaara hakee
aikaisempaa, satoisampaa ja korrenlujempaa lajiketta suurimokauran
tuotantoon. Monipuolinen kasvinsuo-
Kimmo Inovaaran ohralohkolle oli kylvetty rinnakkain
Wolmari-ohraa ja Charmay-mallasohraa (kuvassa).
jeluohjelma sisälsi tuholais- ja tautitorjunnan ohella myös YaraVita Mantrac Pro -ruiskutuksen. Lohkon pH on
6,9, joten tarvetta mangaanilisälle arvioitiin olevan. Inovaara on käyttänyt
myös YaraVita Megalab -kasvustoanalyysiä mangaanitarpeen arviointiin, ja tulokset ovat olleet käsittelyä
puoltavia.
Ohralohkolle oli kylvetty rinnakkain erittäin aikaista ja satoisaa Wolmari-ohraa ja Charmay-mallasohraa.
Wolmari-ohrassa ajatuksena on aikaisin puitava esikasvi rukiille. Wolmarin puinti aloitettiinkin vielä samana iltana. Kovin paljon perässä ei
ollut Charmay, joka on tämänhetkisistä mallasohralajikkeista aikaisin.
Puinti alkoi viikon Wolmarin jälkeen.
Inovaara kehui Charmayn jyväkokoa
suureksi.
Ruista ja öljykasveja Janakkalassa
Janakkalassa tutustuttiin Markku
Murronmaan hybridiruisviljelyksiin.
Samalla pellolla oli sekä Brasettoettä Evolo-hybridiruista. Lajikkeiden
eroja oli vaikea silmämääräisesti
erottaa. Lumihomeruiskutus Proline
0,4 l+Topsin 200 g oli tehonnut hyvin.
Nollaruuduilta ruis olikin tuhoutunut
täysin. Sato-odotus oli tälle vuodelle
hyvä, vaikka vuoden takaisia huippusatoja ei odotettukaan.
Murronmaalla oli toista vuotta peräkkäin kokeilussa Salsa CL -kevätrapsi. Kyseinen Clearfield-konseptin
mukainen rapsilajike voidaan Aurearypsin tapaan ruiskuttaa Clamoxrikkatorjunta-aineella, jonka teho on
erittäin hyvä. Verrokkina kasvaneessa
Campino-rapsissa näkyi pillikettä,
peippiä sekä heinämäisiä rikkoja, kun
taas Salsa CL -rapsi oli rikoista puhdas. Myös muilta lajikeominaisuuksiltaan Salsa CL pärjää viljelyssä oleville vaihtoehdoille.
Syysrapsilajikkeita vertailtiin Hannu Niittymäen pellolla. Kuuden lajikkeen koe perustettiin nurminadan
siemenviljelyksen perään. Syksyllä
taimia verottivat etanat, ja myös talvituhoa syntyi. Harventuneilla paikoilla
oli jälkiversoa ja myöhäistä kukintaa.
Alabaster, Thorin ja yksi koelajikkeista olivat kuitenkin selvinneet hyvin.
Lisätietoa lajikevalintaan seuraavalle syksylle saatiin paljon. Muutenkin retken antiin oltiin tyytyväisiä.
Hyvin valmistellut puheenvuorot pitivät kuulijakunnan valppaana.
Raisioagro isännöi
kansainvälisen rehukokouksen
TEKSTI Ilmo Aronen I KUVA Anna Haavio
Rehuraisio liittyi European Feed Teamin (EFT) jäseneksi vuonna 2010.
EFT on yhdeksän yksityisen rehunvalmistajan verkosto, joka tekee yhteistyötä tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella. Yritykset eivät ole
toistensa kilpailijoita, joten tiedon ja kokemusten jakamisesta hyötyvät
kaikki.
EFT:ssä on mukana yrityksiä, yksi kustakin maasta, Ruotsista,
Sveitsistä, Saksasta, Ranskasta, Hollannista, Italiasta, Espanjasta,
Israelista ja Suomesta. Monet yrityksistä ovat isoja ja toimivat myös
kotimaansa ulkopuolella.
EFT:n keskeisin toimintamuoto on kerran vuodessa pidettävä
työseminaari, joka järjestetään vuoro vuosin eri maissa. Tänä vuonna
järjestelyvuorossa oli Raisioagro. Turussa toukokuun lopussa pidetty
tilaisuus keräsi noin 20 osanottajaa.
Seminaarissa käsiteltiin sikojen, siipikarjan ja nautojen ravintoaineiden tarpeeseen, ruokintamenetelmiin ja raaka-aineisiin liittyviä
kysymyksiä. Kyseessä oli todellinen työseminaari, sillä jokainen seminaariin osallistuva yritys oli etukäteen laatinut liudan itseään kiinnostavia kysymyksiä ja jokainen yritys oli vastaavasti niihin vastannut.
Kysymykset ja vastaukset käytiin sitten yhdessä läpi, vilkkaan keskustelun ryydittämänä.
Tilaisuudessa vierailivat myös MTT:n professorit Pirjo PeltonenSainio ja Jyrki Niemi. Peltonen-Sainio kuvasi ilmastonmuutoksen
vaikutuksia peltokasvien tuotantoon ja Niemi raaka-aineiden hintoihin
vaikuttavia tekijöitä. Heidän mukaansa olemme maailmanlaajuisesti
siirtymässä ylijäämätilanteesta niukkuuteen, johon liittyvät voimakkaat
ja nopeat hintavaihtelut. Ilmastonmuutos luo epävakautta sääoloihin ja
satoihin ja sitä kautta myös raaka-aineiden hintoihin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen pysyy keskeisenä aiheena myös tulevaisuudessa.
Ensi vuonna seminaari pidetään Italiassa.
7
AJANKUVA
AGRO makasiini • 3/13
Yhteistyötä ympäristöystävällisen
elintarvikeketjun hyväksi
Raisio-konsernin ja Yara Suomen Sadon ja ympäristön
parhaaksi -yhteistyöprojekti on edennyt hyvin. Projektissa
etsitään menetelmiä maanviljelyn ympäristövaikutusten
pienentämiseksi – ja tulokset ovat lupaavia.
TEKSTI Aki Finér I KUVA Jaakko Laurinen
Elokuussa 2011 käynnistyneen yhteistyöprojektin pääpaino on viljelykasvien satojen parantamisessa ja
ilmasto- sekä vesistövaikutusten
pienentämisessä. Ratkaisuja on pyritty löytämään kehittämällä viljelykasvien lannoitussuosituksia ja
kiinnittämällä huomiota lannoituksen tarkentamiseen.
Tarkennetun lannoituksen työkaluksi Yara on tuonut markkinoille
Yara N-sensor -laitteiston, jota on
projektin puitteissa esitelty ja käytetty useilla tiloilla. Tiloilla N-sensor -tekniikan tulokset osoittivat,
että lisätypen tarve viljelylohkoilla
vaihteli voimakkaasti.
Hiilijalanjälki pienentynyt
Yhteistyöprojektin käynnistymisen
yhteydessä Raisioagro siirtyi edustamaan Yaran lannoitteita. Yaran
lannoitetuotannossa käytetään katalyyttiteknologiaa, jolla erityisen
voimakkaan kasvihuonekaasun, ilokaasun (N2O), päästöjä on pystytty
pienentämään yli 90 prosenttia.
Yaran lannoitteilla on myös
alalla ainutlaatuinen hiilijalanjälkitakuu. Lannoitetuotannon pienentynyt päästötaso pienentää koko
suomalaisen elintarvikeketjun
ilmastovaikutuksia. Tämä on nähtävissä myös Raision ClosedCircuitCultivation CCC®-konseptin
tuloksista, jotka osoittavat, että viljojen hiilijalanjäljet ovat pienentyneet projektin aikana. Hiilijalanjälki
on pienentynyt keskimäärin 9 prosenttia, kun verrataan Raision vastaanottamien viljojen vuoden 2012
hiilijalanjälkeä vuoden 2009 tasoon.
Fosforihuuhtoutumat vähentyneet
Sadon ja ympäristön parhaaksi
-projektin aikana huomiota on kiin-
8
nitetty myös viljelyn vesistövaikutuksiin. Lannoituksen jakamisella
ja tarkennetulla lannoituksella pystytään vaikuttamaan ravinnehuuhtoumiin.
Lisäksi on selvitetty Yaran Peltokipsin vaikutusta fosforihuuhtoumien vähentämiseksi. Tulokset
osoittavat, että maan johtoluku on
noussut keskimäärin 0,6 yksikköä.
Tutkimusten mukaan johtoluvun
nousu yhdellä yksiköllä vähentää
fosforihuuhtoutumaa puolella.
Koetiloilla viljelymaan ominaisuudet pidättää fosforia ovat siis parantuneet ja huuhtoumariski on
näin ollen pienentynyt.
Tällä satokaudella käynnissä on
ollut myös Huippufarmari Haussa
-kilpailu. Tuloksia Huippufarmaritiloilta saadaan puintien edistyessä.
Esimerkiksi Yli-Ikolan tilan Wolmari-ohran tulokset ovat ClosedCircuitCultivation CCC®-konseptilla
mitattuna erittäin hyviä, kun tuloksia verrataan Raisioagron sopimusviljelijöiden viime vuoden tuloksiin.
VIDEOITA PROJEKTISTA
bit.ly/jaettulannoitus ja
bit.ly/peltokipsi sekä lisätietoa
Huippufarmari haussa
-kilpailusta
www.huippufarmari.fi
S
yksyn edetessä alkavat Huippufarmari haussa -kisan tulokset
hiljalleen selvitä. Satotietojen
ja toimenpiteiden perusteella
tehdään talous- ja ympäristölaskelmat,
jotka ovat satomäärän ohella tuloksiin
vaikuttavia tekijöitä. Ensimmäisten
sato- ja viljelytietojen perusteella sekä
taloudellinen tulos että ympäristövaikutus näyttivät olevan kunnossa.
Kilpailutiloilla viljelytoimenpiteet
hoidettiin huolella, ja kasvustot näyttivät sen mukaisilta. Kisailijat suunnittelivat lannoitukset hyvin ja tekivät
tarpeenmukaiset kasvinsuojeluruiskutukset. Kisalohkojen kasvustoista otettujen Yara Megalab -kasvianalyysien
perusteella pääsääntöisesti kasvustojen ravinnetila oli kunnossa, tosin
boorista oli useammalla tilalla hieman
puutetta. Kesän säiden alueellinen
vaihtelevuus vaikutti myös kilpailutiloihin. Osalla kuivuus vaivasi kisalohkoja ja osalla tiloja taas sademäärä
oli riittävä.
Jännitys tiivistyy
Ensimmäisenä kisalohkon sadonkorjuuseen pääsi kilpailun pohjoisin osallistuja, Ilkka Matinolli Yli-Ikolan tilalta
Tyrnävältä. Syyskuun alkuun mennessä puinnit oli tehty Mäenpään tilalla
Pöytyällä, Levomäen tilalla ja Iso-Hulmin tilalla Loimaalla sekä Suikinsillan
tilalla Lappeenrannassa. Myös öljykasvien puinnit aloitettiin syyskuun alussa, kun Krokbyn tilalla puitiin rapsia.
Kisasta on tulossa hyvin tasainen, viljoilla satotaso on ollut yli 6 000 kiloa
hehtaaria kohden.
Kisan edetessä kohti loppuhuipennustaan eli voittajan julkistusta,
Huippufarmari haussa -kisan Facebook-faneilla on mahdollisuus käydä
veikkaamassa voittajaa. Osallistujien
kesken arvotaan palkintoja eikä ”Yleisön suosikki” -tittelin saanutta tilaakaan unohdeta. Tilallisista on tehty
esittelyvideot, jotka ovat nähtävissä
Raisioagron elokuun lopussa avatulla
YouTube -kanavalla.
Huippufarmari haussa
-kisan maali häämöttää
Lue lisää:
www.raisioagro.com/
huippufarmari sekä
www.facebook.com/
huippufarmari
Keväällä yhdeksän farmaria otti haasteen vastaan ja lähti
mukaan uuteen ympäristöystävälliseen satokilpailuun.
Huippufarmari haussa -kilpailun osallistujat eri puolilta
Suomea viljelevät tilojaan omien käytäntöjensä mukaan,
ja kaikkien tavoitteena oli tuottaa hyvä sato ympäristö
huomioon ottaen.
TEKSTI Sofia Hellgren ja Tuomas Uusitalo I KUVAT Sofia Hellgren, Jaakko Laurinen, Minna Oravuo ja Tuomas Uusitalo
Pohjoisin kilpailulohko puitiin ensimmäisenä.
Ilkka Matinolli pui Wolmari-ohran Tyrnävällä jo
14. elokuuta.
Mäenpään tilalla Petri Holma pui aikaista
Akseli-kauraa 21.elokuuta. Ruutikuivaa satoa
ei tarvinnut kuivata lainkaan. Kiloja kertyi yli
kuuden tonnin.
Tuomas Levomäki pui Marble-vehnää 29. elokuuta. Tasainen kasvusto oli lisälannoitettu
Yara N-Sensor -tekniikkaa hyödyntäen.
Iso-Hulmin tilalla puitiin 3. syyskuuta Marthemallasohraa. Puintikosteus oli 19 prosenttia.
Kevyellä lannoituksellakin (80 kg N/ha) oli
tullut jopa lievää lakoa. Satotaso oli huippukorkea.
Krokbyn tilan Smilla-rapsi puitiin 5. syyskuuta.
Kasvusto oli tiheä ja täysin puhdas. Reilusti yli
kahden tonnin satotaso yllätti isännän positiivisesti.
Suikinsillan tilan kisalohko puitiin aurinkoisessa säässä 27. elokuuta. Terän katkeaminen
aiheutti katkoksen puintiin, onneksi mukana
oli varaterä, ja lohko saatiin puitua loppuun.
Lehden mennessä painoon oli lopuilla kilpailulohkoilla puinnit käynnissä. Näistä tietoa netissä sekä seuraavassa AgroMakasiinissa.
TUTUSTU TILOIHIN, TYKKÄÄ HUIPPIKSESTA FACEBOOKISSA JA VEIKKAA VOITTAJA!
9
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/13
Hyvät olosuhteet
kasvattivat runsaan sadon
Alkukesä oli monin paikoin sateinen ja viileä. Kesän
edetessä olosuhteet kuitenkin paranivat, ja ennusteiden
mukaan maailmassa tuotetaan tulevalla satokaudella
enemmän viljaa kuin koskaan aikaisemmin. Kasvaneen
tuotannon myötä viime vuoden huippuhintatasosta on
tultu alemmas.
TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Sofia Hellgren
Elokuun alkupuolella päästiin puimaan ensimmäisiä syysrapsi- ja
ruiskasvustoja. Sateet kuitenkin
keskeyttivät puinnit, kunnes elokuun
kolmannella viikolla aurinko ja kesäiset säät mahdollistivat sadonkorjuun
käynnistymisen täydellä vauhdilla
erinomaisissa olosuhteissa. Puinnit
päästiinkin aloittamaan tällöin koko
maassa suunnilleen samaan aikaan.
Sadonkorjuun myötä käynnistyi
myös uuden sadon viljakauppa. Viljan
vastaanotto käynnistyi kaikilla tehdaspaikkakunnilla ja myös Suomen
Viljavan toimituspisteissä eri puolilla
maata.
Markkinatilanne oli kuitenkin erilainen kuin vuosi sitten. Pohjoisella
pallonpuoliskolla olosuhteet ovat
olleet hyvät viileän ja sateisen kevään
ja alkukesän jälkeen. USA:ssa, Venäjällä, Mustanmeren alueella sekä
Euroopassa viljojen ja öljykasvien
tuotantoennusteet ovat huomattavasti
vuoden takaista korkeammalla. Maailmassa arvioidaan tuotettavan viljaa
markkinointikautena 2013/14 yhteen-
10
sä 1 920 miljoona tonnia, mikä on yli
100 miljoonaa tonnia viime kautta
enemmän. Myös kulutus kasvaa,
mutta hieman maltillisemmin kuin
tuotanto, joten varastot vahvistuvat.
Mustanmeren alue vaikuttaa
EU:n viljamarkkinaan
Tarjonnan ja varastotilanteen vahvistuminen ovat laskeneet viljojen ja
öljykasvien hintoja. Myös suurimpien
viljan viejien tuotantoennusteet ovat
kohentuneet, mikä puolestaan lisää
viljakauppaa ja vientimahdollisuuksia
alituotantoalueille.
Mustanmeren alue ja Venäjä vaikuttivat tiiviisti Euroopan viljamarkkinaan ja vientimahdollisuuksiin. Venäjällä on puitu hyvä sato, eli tuotantomäärät ja vientiennusteet ovat palautuneet kahden vuoden takaiselle
tasolle. Vaikutus eurooppalaiseen viljamarkkinaan tulee ainakin kahta
kautta. Sieltä tuodaan viljaa Eurooppaan, mutta myös viedään PohjoisAfrikkaan ja Lähi-itään ja kilpaillaan
samoista vientimarkkinoista EU:n
kanssa. Sato valmistuu EU:ta aikaisemmin, joten kyseiset maat ovat
vientimarkkinoilla aikaisemmin ja
vaikutus EU:n vientimahdollisuuksiin
onkin suurimmillaan alkukaudesta.
Viljelykasvien hinnat ovat siis laskeneet Euroopassa. Kun viime syksynä vehnän hintataso kipusi noin 270
euroon/tonni satokauden alussa, uuden sadon tullessa markkinoille on
hintataso noin 100 euroa/tonni alhaisempi.
Mihin suuntaan talven aikana?
Elokuun lopussa syysviljojen ja -rapsin sadonkorjuu on pääsääntöisesti
tehty Euroopassa, ja kevätviljojen
puinnit ovat täydessä käynnissä.
Euroopan viljasadon arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa tonnia, mikä
on jopa 8 prosenttia eli 25 miljoonaa
tonnia enemmän kuin vuonna 2012.
Vehnän ja ohran tuotanto kasvaa
7 prosenttia ja maissin jopa 15 prosenttia viime kesästä. Maissin korjuu
on tosin vasta käynnistymässä, joten
tilanne voi vielä muuttua. Sadonkor-
Ennusteiden mukaan maailmassa
tuotetaan tulevalla satokaudella enemmän
viljaa kuin koskaan aikaisemmin.
juussa tilanne on samanlainen
USA:ssa ja Mustanmeren alueella:
vasta osa markkinakauden sadosta
on varastossa.
Puinnit jatkuvat pohjoisella pallonpuoliskolla, ja etelässä korjuu tapahtuu vuoden vaihteen jälkeen. Monenlaista olosuhdetta ehditään kokea ennen kuin ennustetut luvut mahdollisesti toteutuvat. Koska Etelä-Amerikassa ja Australiassa osa tuotannosta on vielä kylvämättä, on mahdotonta arvioida, minkälainen markkinakausi hintatasoltaan ja sujuvuudeltaan tulee olemaan. Onko esimerkiksi
elokuussa tapahtunut hintojen käänne nousuun ennuste tulevalle tai vain
hetkellinen huippu hintakäyrässä?
Tulevaa hintakehitystä on mahdotonta ennustaa, mutta tällä hetkellä
näyttää siltä, että viljamarkkina olisi tasapainoisemmassa tilanteessa
kuin viime talvena ja hintatasot jonkin verran huippuvuoden tasoja matalammalla.
Kotimaan sato suurempi
kuin kesällä 2012
Vaihtelevat kasvuolosuhteet ovat leikanneet mahdollisuudet huippusatoihin, mutta yleisesti odotetaan aivan
kohtuullista satoa valtakunnan tasolla. Sekä kuivuus että liiallinen märkyys on haitannut kasvustoja alueesta riippuen. Viljelijöiden kommentit
ovat kuitenkin olleet enemmän positiivisia kuin pettyneitä. Nähtäväksi
jää, miten lähellä Tiken heinäkuussa
antama 3,9 miljardin kilon satoennuste tulee olemaan todelliseen satomäärään. Öljykasvien supistunut viljelyala pienentää tuotantoennustetta,
mutta kasvustot näyttävät hyviltä. Toivottavasti tuotantoluvut kompensoituvat hyvän sadon myötä.
Kotimaan viljamarkkina on käynnistynyt puintien myötä. Tarjonta lisääntyy selvästi kesän toimitustaukojen jälkeen. Toisaalta kesäkin oli kohtuullisen vilkas, koska tarjontaa ja
myyntihalukkuutta viljelijöiltä löytyi.
Viljan myyjät näkivät hintakehityksen
suunnan ja halusivat tyhjentää siilot
vanhasta sadosta uuden tieltä.
Kansainvälinen tilanne vaikuttaa
myös meidän markkinaamme ja hintoihin, samoin kotimaan tarjonta ja
kysyntä. Euroopassa hinnat laskivat
selkeämmin jo aikaisin kesällä, kun
meillä muutos tapahtui vasta elokuussa. Hinnat ovat viime syksyä
alemmalla tasolla, sillä kesällä 2012
kuivuus oli maailmalla monin paikoin
heikentänyt satotasoja.
Elokuussa 2012 Raisioagron myllyvehnän noteeraus Raisiossa oli 220
euroa/tonni ja rehuohran 200 euroa/
tonni. Kuluvana syksynä vehnän noteeraus oli 175 euroa/tonni ja ohran
155 euroa/tonni. Hintataso on suunnilleen samalla tasolla kuin syksyllä
2011. Suuret heilahtelut ovat siis tulleet jäädäkseen, ja niihin on yritettävä
varautua monipuolisella kasvivalikoimalla, viljelysopimuksilla ja hajauttamalla myyntejä.
11
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/13
Öljykasvien
sadonkorjuu alkoi
syysöljykasveilla.
Myös kevätrypsin
puintiin päästiin jo
elokuun puolella.
Sadon laatu
alkupään puinneissa hyvä
Elokuun lopulla sadonkorjuuta päästiin tekemään hyvissä
olosuhteissa, ja puintikosteudet olivat matalia. Säästö
kuivauskustannuksissa tulee tarpeeseen viime vuoden
jälkeen.
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Tanja Rajala
Suuressa osassa Suomea kasvukausi
oli kuiva. Toki paikoin sadetta tuli liikaakin. Lohkojen vesitalous ja muokkaustavat tekevät eroja paikallisten
olosuhde-erojen ohella.
Vuodesta tuli myös aikainen.
Yksittäinen tila saattoi saada sadonkorjuun päätökseen aikaisemmin
kuin vuosi sitten oli päässyt edes
puinnin alkuun. Öljykasvien sadonkorjuu alkoi syysöljykasveilla, mutta
myös kevätrypsin puinti alkoi jo elokuun puolella tarjoten hyvän pohjan
syysvehnän kylvöön.
Saapuneiden esinäytteiden perusteella valtaosa viljasta on selvinnyt
vaihtelevista olosuhteista ilman laatutappioita. Syyskuun alkuun mennessä
kertyneet näytteet kuvaavat tosin lähinnä Etelä-Suomen tilannetta. Alku12
pään ohra-, vehnä- ja kauranäytteiden perusteella hehtolitrapainot ovat
viljoilla korkeita: mallasohrat keskimäärin yli 70 kilon, kevätvehnät yli
82 kilon ja kaura 58 kilon tasossa.
Vehnän keskivalkuainen saattaa
muodostua viimevuotista korkeammaksi ylittäen 13 prosenttia. Mallas-
ohran valkuainen on yllättävän matala. Jyväkokokaan ei ole ohralla huono,
sillä lajitteluasteessa on parannusta
viime vuoteen. Kaurasadossa on pikkujyvää jonkin verran enemmän kuin
viime vuonna. Hometoksiinitilanne
vaikuttaa helpommalta kuin vuosi
sitten.
Mallasohran esinäytelaadut
Fairytale
Marthe NFC Tipple
Cha Cha
Charmay
Barke
Keskiarvo
2013
Hlp
2012
70,0 70,3
69,2
70,8
70,3
70,6
70,0
68,8
70,3
68,0
69,5
68,7
70,5
69,4
Valkuainen %
2013
2012
Lajite I+II %
2013
2012
Lajite IV
2013
2012
10,1 10,9
10,3
10,7
11,0
10,9
10,7
90,4
94,0
95,2
92,1
93,6
93,6
93,7
3,3 2,2
2,4
2,9
3,0
2,9
2,7
10,0
10,4
9,8
9,9
10,6
10,9
10,5
86,6
93,5
93,0
91,1
91,8
91,7
91,6
4,0
2,6
3,3
4,1
3,5
3,6
3,4
Raisioagron
suosittelema
resepti lumihomeen torjuntaan:
Proline 0,4 l/ha
+Topsin WDG
200 g/ha
Suojaa syksyn kylvösi
- lumihomeruiskutus kannattaa
Talvehtiminen on tärkeimpiä tekijöitä syysviljojen
onnistumiselle. Merkittävin talvituhoja aiheuttava tekijä
on lumihome. Suojaa siis kylvösi lumihomeelta.
TEKSTI Tuomas Uusitalo I KUVA Marjo Keskikastari
Lumihome on Microdochium nivale
-sienen aiheuttama kasvitauti, joka
vioittaa syysviljojen oraita ja nurmikasveja. Lumihomeen tartuttamassa
kasvustossa lehdet ovat toisiaan ja
maata vasten painautuneina, ja kasvustoja peittää vaalea sienirihmasto.
Tauti voi tuhota kasvuston kokonaan,
mutta kasvusto voi vielä toipua, jos
kasvupiste ei ole täysin tuhoutunut.
Lumihomeen on todettu aiheuttavan 20–30 prosentin sadonalennuksia
syysviljoilla. Riski lumihomeelle on
suurin runsaslumisilla seuduilla sekä
aikaisin kylvetyillä kasvustoilla. Lumen
sataessa syksyllä sulaan maahan ovat
olosuhteet erityisen suotuisat sienelle, koska ilmankosteus lumipeitteen
alla on suuri. Lumipeitteen sulaminen
myöhään keväällä lisää talvituhoja.
Viljelykierto ja puhdas kylvösiemen
ehkäiseviä tekijöitä
Kylvösiemen ja kasvijätteet ovat merkittäviä tekijöitä lumihomeen kannalta.
Sieni voi elää kasvijätteessä, josta se
leviää kasvustoon ja tuhoaa sitä syksyn
ja talven aikana. Sieni voi levitä myös
kylvösiemenen mukana. Viljelykierto ja
puhdas kylvösiemen ovat tärkeitä tekijöitä lumihomeen ehkäisyssä. Siemenen peittauksella voidaan ehkäistä
sienen aiheuttamia talvituhoja.
Ruiskutuksella viimeinen suojaus
Viljelykierrolla ja puhtaalla peitatulla
siemenelläkään ei pystytä kaikkea
lumihomeriskiä eliminoimaan. Lumihometta voidaan torjua ruiskuttamalla kasvusto syksyllä lumihomeen
torjuntaan sopivilla tautitorjunta-aineilla. Torjuntaruiskutuksen aika on
myöhään syksyllä ennen pysyvän lumen tuloa, kun viljan kasvu on pysähtynyt. Ruiskutushetkellä kasvuston
pitää olla sula. Lumihomeen torjuntaan sopivia valmisteita ovat muun
muassa Proline, Topsin ja Mirador.
Lumihomeruiskutuksella varmistat
syysviljan talvehtimista.
Raisioagron valikoimaan uusia glyfosaatteja
Syksyinen juolavehnän torjunta on
parhaillaan käynnissä. Glyfosaattivalikoimaamme on tullut uusia
tuotteita. Huippulaatuinen Roundup
Bio on nopeammin vaikuttava ja
paremmin sateenkestävä kuin
perusglyfosaatit. Roundup Bion
tehoainepitoisuus on 360 g/l. Glyfosaattien valikoimaan kuuluu myös
Rodeo, joka korvaa aikaisemmin
myynnissä olleen Rangerin. Rodeo
on Monsanton valmistama perusglyfosaatti, tehoainepitoisuudeltaan
360 g/l.
13
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/13
Viljapassi korvaa kuormakirjan
Uuden sadon toimitusten käynnistymisen myötä Raisioagro on ottanut käyttöön Viljapassin. Viljapassi korvaa
aikaisemmin viljojen ja öljy- ja valkuaiskasvien toimituksissa käytetyn Raisioagron kuormakirjan. Viljapassi
korvaa myös luomuviljojen toimituksissa käytetyn
kuormaselvityksen: nyt siis sama lomake sekä
tavanomaisten että luomuerien toimitukseen.
Päivämä
ärä
Ostajan
puh.
VÄLIT
YSLII
iike
KE/VILJ
AL
IIKE
______
___/__
___
Välitys
liike /
Viljaliike
Lähettä
vän
varaston
nimi
VILJELIJ
Nimi
Kuorma
n noutop
kuin vilje aikan osoite
lijän
(jos eri
osoite)
dot erä
än liittyen
to on käs
Varast
osi
nro / nro ilon
t
EI
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
KYLLÄ
US
Viljaerien jäljitettävyys paranee
Viljapassin täyttämisessä menee aikaa hieman enemmän kuin aikaisemman hyvin pelkistetyn kuormakirjan
täyttämiseen. Nykypäivän elintarvikeja rehuketju vaatii kuitenkin tarkem-
Viljapassi kattavasti käyttöön
Viljapassi syntyi Vilja-alan yhteistyöryhmässä kaikkien viljaketjun toimijoiden eli viljelijöiden, teollisuuden ja
maatalouskaupan yhteistyönä. Tähän
saakka kaikilla toimijoilla on ollut
omanlaisensa kuormakirja/lähete.
Koska viljelijät toimivat useiden ostajien kanssa, on selkeää, että kaikki
käyttävät samanlaista dokumentointia.
Näkemys yhteisestä Viljapassista
oli yksimielinen. Kaikki merkittävimmät toimijat ottavat tai ovat jo ottaneet Viljapassin käyttöön. Viljapassin
sisältö on siis kaikilla sama, mutta
lomakkeen yläkulmassa oleva logo
pvm, val
pvm, val
EI
Kuljetu
sliike
määrä
Tuote
Lähety
spaino
(kg)
Lastau
s päättyi
ät ed. las
tien jälk
Sopimu
s-/
asiaka
snume
ro
miste
miste
Auton
rekiste
rinume
ro
Vetoau
to
______
___/__
kuljetu
______
späivä
_/20__
määrät,
______
tuottee
klo
t ja puh
distusme
Päivänetelm
Edellin
en kuo
rma
2. ed. kuo
rma
3. ed. kuo
rma
een (ku
Kuorma
tila
puhdas
Peräva
unu
______
___/__
___
ljettaja
Kuivapuhdist
us
____/2
0_____
___
täyttää
, ras
ALLEKIR
tita las
Puhdist
us
vedellä
tai
höyryllä
titilan puh
netelm
ä)
Puhdist
us
desinfio ja
inti
Viljapassista
löytyy lisätietoa
www.vyr.fi
ä. Kuljett
yhteist
yöryhm
ässä alan
toimijoid
en
klo
distusme
Puhdist
us
vedellä
pesuain ja
eella
JOITU
Kaikki
KS
osa
allekirjo puolet vakuut ET
ituksell
aan, että tavat allekirjo
ituksilla
on varmis
Viljelijä
tanut ajo an antamans
neuvon
a
kuorma tiedot oikeiksi
tilan ole
,
Kuljettaja
van puh ja että ne on
ann
das ja
kuiva enn ettu mahdo
llisi
en last
Vastaa
austa. mman täydel
nottaja
lisin
Tämä vilja
passi
Versio
1/2013 on tehty Vilja-a
lan
______
klo___
______
_
Osoite
täyttää
)
Kuljettaja
n puh.
Kuljetu
sliikkee
n
kuorma
n numeroviitenumero /
Lastau
s alkoi
Ilmoita
____/2
0__
Puhelin
numero
(viljelijä
itelty enn
en sad
Kasvus
onkorju
to on käs
uta gly
itelty kor
fosaatilla
rensää
Viljely on
teellä
tapahtunu
t ympär
Muut erä
istötuk
ijärjestelm
liittyvät än
lisätied
än piiriss
ot
ä
paa ja täsmällisempää tietoa kaikista
raaka-aineen vaiheista pellolta pöytään. Siksi vaiva ei suinkaan ole turha,
vaan lisää kaikkien toimijoiden luotettavuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä helpottaa toimenpiteitä mahdollisissa ongelmatapauksissa.
VILJAP
ASSIN
NUME
RO
__
Välitys
liikk
viljaliikk een /
een puh
.
Varast
osi
tai muu ilon nro / nro
t
lisätieto
Ä
Y-tunn
us
Lisätie
/ 20 __
__
Luomu
tuo
viranom tannossa tark
aisen tun
astusVAST AA
nus
NOTTAJ
Vastaa
A
nottopaik
ka
Vastaa
nottopaik
osoite
an
Vastaa
nottopaik
an puh
.
Vastaa
nottoaika
Sopimu
s-/
tilausn
umero
Muut erä
liittyvät n vastaanottoo
lisätied
n
ot
Tukkul
/______
Lajike
Ostaja
KULJET
Viljapassissa kootaan kattavat tiedot
toimitettavasta viljaerästä. Viljelijä
täyttää omat yhteystietonsa ja erää
koskevat tiedot, kuten viljalajin, lajikkeen ja tuotantovuoden. Viljapassiin
on myös merkittävä, onko rehuohra-,
rehukaura- tai öljykasvikasvustoissa
käytetty glyfosaattiruiskutusta juolavehnän torjuntaan ennen sadonkorjuuta tai onko kauraerän viljelyssä
kasvunsääteitä ja mitä valmistetta on
käytetty.
Viljarekan kuljettaja täyttää omalta osaltaan kyseistä toimitusta koskevat tiedot sekä edellisten kuljetusten
tietoja. Lopuksi vastaanottaja kuittaa
Viljapassin vastaanoton yhteydessä.
______
OSTAJA
Kasvus
TEKSTI Minna Oravuo
VILJAPA
SSI
TOIMITE
TTAV
AN ER
Viljalaji
/
ÄN TIE
valkuaisk öljykasvi /
DOT
asvi
Sadonk
orjuuvu
osi
käyttöö
n.
aja vah
vistaa
Se löyt
yy sähköis
enä
: www.v
yr.fi
vaihtuu ostajan mukaan. Viljapassi
sopii mainiosti myös tilojen välillä
tapahtuvaan viljakauppaan.
Viljapassi tulostettavissa
nettisivuilta
Viljapassi löytyy Raisioagron nettisivuilta, ja mallikappaleet on lähetty
viljelijäkirjeen liitteenä. Viljapassin
täyttö ei ole vaikeaa, mutta verkkosivuiltamme löytyy myös lyhyt
täyttöohje, joka kannattaa lukaista.
Lennox on uusi laadukas vehnälajike
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Minna Oravuo
Viime kaudella lähes kaikki
viljan siemenet loppuivat kesken,
joten tällä kaudella kysyntä
lienee ainakin uutuuslajikkeiden
osalta vahvaa jo alusta asti.
Muutamia uutuuslajikkeita on
tarjolla pieniä eriä. Hyvät sadonkorjuuolot takaavat korkean
itävyyden tämän vuoden siemensatoon.
14
REHUOHRANVILJELYYN TORIA JA SALOME
Rehuohrasatoja nostetaan kahdella
uudella lajikkeella. Toria on monitahoinen, erittäin isojyväinen lajike.
Jyväkoko pärjää monille kaksitahoisillekin ohrille – sadosta puhumattakaan. Torian satotaso oli vuoden 2012
virallisissa lajikekokeissa kaikkein
korkein. Toki lajike on monitahoiseksi
myöhäinen, esimerkiksi Einar-lajiketta kaksi päivää myöhäisempi.
Salome on puolestaan uusi kaksitahoinen satoraketti. Salomen korkea sato
ei ole tullut kasvuajan kustannuksella,
sillä se on hieman aikaisempi kuin tällä hetkellä viljelyssä olevat satoisimmat kaksitahoiset. Valkuainen on alhainen ja jyväkoko riittävän iso, joten
Salomen mallaslaatu on mallasohrakomitean syynissä. Prosessin tuloksia
odotellessa Salomea viljellään pelkästään rehukäyttöön. Ruotsissa sille on
mallaskäyttöä jo löytynyt.
LENNOXILLA KORVATAAN
KRUUNUA JA QUARNAA
Suomen oloihin sopivia uusia kevätvehnälajikkeita tulee markkinoille
suhteellisen vähän. Pääosa kevätvehnäalasta on muutamalla lajikkeella,
jotka ovat olleet viljelyssä jo pitkään.
Vanhaa hyvää ei kannata vaihtaa ennen kuin uudempi ja parempi löytyy.
Viime vuoden virallisissa lajikekoetuloksissa varteenotettavia vaihtoehtoja erottui vain yksi: Lennox-vehnä
Saksanmaalta. Se on sadoltaan hieman Kruunua ja Quarnaa parempi
saman tason kasvuajalla. Laatutulokset lupaavat yli 13 prosenttia valkuaista, yli kolmensadan sakolukua ja
suurta jyvää. Viimevuoden olosuhteissa näin hyvän koelaadun ja sadon
saavuttaminen ei tullut helposti.
Lajike on melko lyhyt ja vahvakortinen. Lennox voi siis olla hyvä uudistus erityisesti Kruunua, Quarnaa ja
muita saman kasvuajan lajikkeita
viljeleville.
Raisioagron
lajikevalikoima
keväälle
Satoisa Mirella on yksi Raisioagron pääkauralajikkeista.
KAURALAJIKKEET
AKSELI, MIRELLA JA FLOCKE
Raisioagron pääkauralajikkeina jatkavat aikainen Akseli, satoisa Mirella
ja huippulaatuinen Flocke. Akselikaura on valtaamassa Suomen rehukaura-alan. Tämä ei ole ihme, sillä
satoisuudellaan se haastaa huomattavasti myöhäisemmätkin lajikkeet,
ja luja korsi tuo viljelyvarmuutta.
Mirella antaa Belindan satotason
kaksi päivää lyhyemmällä kasvuajalla.
Pitkäkortisena lajikkeena Mirella menestyi viime kesän paikoin kuivissakin
olosuhteissa. Flocke on suurimokaurantuottajan ykkösvalinta: matala
kuoriprosentti, korkea hehtolitrapaino
ja iso jyvä samassa paketissa.
Hyvän Sadon viljelykokeissa
haussa huippusato
TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Tanja Rajala
Raisioagro on ollut vuodesta 2009
mukana Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan
hallinnoimissa Hyvän Sadon viljelykokeissa. Mukana on kuusi joukkuetta,
joissa on edustus esimerkiksi tutkimuksen, neuvonnan ja kasvinsuojelualan toimijoista. Kokeen luonteeseen
kuuluu, että jokainen tiimi yrittää
tuottaa aina parhaan mahdollisen
sadon ja taloudellisen tuloksen.
Tiimien tehtävä on päättää, mitä
kasvilajia heidän viljelyksellään eri
vuosina tuotetaan ja miten viljelystä
hoidetaan. Koealueet ovat niin isoja,
että viljely tapahtuu tavanomaisilla
maatilan työkoneilla. Kilpailulohko sijaitsee Viikissä yliopiston laitosten vieressä. Tuloksista ja maa-analyyseistä
kerätään myös tutkimusaineistoa.
Tänä vuonna Raisioagron koealueen viljelykiertoon sopi ensimmäisen
kerran öljykasvi. Hybridikevätrapsi
Smilla kylvettiin äitienpäivän tienoilla.
Kylvötiheys oli matala, vain 100 kappa-
letta neliölle. Tämä määrä riitti hyvin
täyttämään pellon.
Peruslannoituksena oli 400 kiloa
YaraMila Pellon Y1 -lannoitetta. Yliopiston tutkimusten perusteella koealueen pohjamaasta vapautuu luonnostaan rikkiä, joten ylimääräistä
rikkilannoitusta ei tarvittu.
Kattava kasvinsuojeluohjelma on
onnistunut hyvin. Rikkatorjunta tehtiiin Galeralla. Juolavehnä torjuttiin
Targa Superilla, koska glyfosaattikäsittely oli syksyllä jäänyt tekemättä. Kuoriaistorjunta pitkävaikutteisilla
Avaunt- ja Mospilan-tuotteilla suojasi kasvuston tyydyttävästi eikä niiden
jälkeen tarvittu enää pyretroidiruiskutuksia. Varmuuden vuoksi tehtiin
myös pahkahometorjunta Prolinella.
Elokuun lopulla kasvusto on tuleentumassa puintikuntoon. Odotukset
ovat korkealla.
Sari Kinnula toimii
Hyvä Sato -kisan
projektipäällikkönä
15
KASVINVILJELY
AGRO makasiini • 3/13
Lämmin kesä
suosi maissia
Loukasten tilalla Rengossa tutustuttiin elokuun lopulla
maissin viljelyyn. Tilan väen lisäksi asiantuntijana oli
tanskalainen Ole Schmidt maissia jalostavasta
Limagrain-yrityksestä.
TEKSTI JA KUVA Jaakko Laurinen
Loukasten tilalla on viljelty maissia
jo lähes 20 vuotta. Tilaa lastensa Antin ja Annan kanssa viljelevä Barbro
Koljonen kertoo, että ensimmäisenä
kokeiluvuonna pinta-ala oli yksi hehtaari. Seuraavana vuonna laitettiin
jo kolme hehtaaria, ja pian päästiin
nykyiseen yli 20 hehtaarin alaan.
Vain pari kertaa koko aikana maissiviljelmä on epäonnistunut täysin.
Viljelyohjeita on löydetty Tanskasta ja
Ruotsista. Antti Koljonen hoitaa kylvön Rapidilla, jossa on lisävarusteena
maissilaatikko. Kylvö sujuu vauhdikkaasti, mutta normaali viljankylvökone ei tiputa siemeniä riittävän tasaisin välimatkoin. Ole Schmidt näyttää
kolmen yksilön rypästä, jossa tähkä
jää pieneksi, koska kasvit joutuvat
kilpailemaan toistensa kanssa. Tästä
päästäisiin eroon tarkkuuskylvökoneella. Kylvötiheys on 80 000
kappaletta hehtaarille, joka tänä
vuonna tarkoitti 18,5 kiloa/hehtaari.
Maissi vaatii lämpimän maan
Tanskalaisen Limagrainin Activate on markkinoiden aikaisin lajike. Asiaa mitataan FAO-luvulla,
joka Activatella on 150. Mitä alhaisempi FAO luku on, sitä aikaisemmin lajike tuleentuu. Maissin
viljelystä kertoo Antti Koljonen.
16
Koljoset käyttävät lannoitteena reilusti karjanlantaa, mutta Suomen
typpi- ja fosforitasoja he pitävät riittämättöminä. Satoisa kasvi vaatisi
arvoisensa lannoituksen. Esittelyssä
ollut pelto oli kylvetty niinkin myöhään kuin 27. toukokuuta.
Maissi on kylvettävä lämpimään
maahan, joten odottelusta ei välttämättä ole haittaa. Ole Schmidt toi
tilalle tuliaisina lämpömittarin, jolla
maan lämmön voi mitata. Tavoite on
+ 8 celsiusastetta. Lämpimän kesän
jälkeen näyttäisi siltä, että kasvusto
voi saavuttaa 20 prosentin kuivaainepitoisuuden. Tanskassa tavoite
on 30–35 prosenttia, mutta sellaiset
lukemat taitavat jäädä Suomessa
haaveeksi.
Ole Schmidt painottaa kasvuajan
merkitystä. Kasvuston pituus ei välttämättä kerro siitä, kuinka hyvä kasvusto on. Tärkeintä on se, kuinka pitkälle kasvusto ehtii valmistua ja
kuinka sulavaa rehua saadaan.
Tärkeä asia on myös maissin
kylvöalusta, jonka tulee olla lämmin
ja hienojakoinen.
– Jos tiedätte, kuinka herkkä ohra
on märälle ja kylmälle kylvöpohjalle,
niin kertokaa se kolmella ja pääsette
maissin vaatimalle tasolle, toteaa
Schmidt.
Lehmä hyötyy
maissin ohitustärkkelyksestä
Glukoosin niukka saanti rajoittaa usein tuotoksen nousua
lypsylehmillä. Glukoosia muodostetaan pääosin maksassa
propionihaposta. Huippulehmä hyötyy myös pötsin
ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. Raisioagron Benemilk- sekä Maituri 12 000
-rehuihin on lisätty maissia ohitustärkkelyksen lähteeksi.
TEKSTI Merja Holma I KUVA Kuvatoimisto Vastavalo
Maissin käytöstä on saatu erittäin
myönteisiä kokemuksia myös naapurimaassa Ruotsissa. Vaikka maissin
hinta on korkeampi kuin perusviljojen, kannattaa sitä lisätä rehuihin
tärkkelyksen laadun vuoksi. Maissia
on nyt lisätty Benemilk-täysrehuihin
ja -puolitiivisteisiin täydentämään
kotimaisten viljojen ja palkokasvien
tärkkelystä. Sitä on myös Maituri
12 000 ja Amino-Maituri 12 000
-rehuissa sekä lypsyrobottirehuissa.
Enemmän glukoosia
ohitustärkkelyksestä
Suurin osa lehmän saamasta glukoosista tulee pötsimikrobien tuottamasta propionihaposta. Pötsin olosuhteiden tulee olla optimaaliset, jotta
mikrobit voivat tuottaa lehmille
TÄRKKELYSPITOISUUS JA TÄRKKELYKSEN HAJOAMISNOPEUS (Norfor 2011)
Kaura
Ohra
Vehnä
Maissi
Tärkkelys % ka:sta
44
60
68
70
Tärkkelyksen hajoamisnopeus kdST %/h
40
39,2
59,5
9,0
ravinteita. Rehuun lisätyt puskurit ja
ohitustärkkelys vähentävät hapanpötsin riskiä, jolloin mikrobien hyvinvointi kasvaa. Propyleeniglykoli on
myös tehokas glukoosin lähde, siksi
sitä lisätään lehmien rehuihin.
Ohran, vehnän ja kauran tärkkelys
fermentoituu nopeasti pötsissä tuoden mikrobeille energiaa, mutta
kasvattaen samalla happokuormaa.
Esimerkiksi vehnän tärkkelyksen
hajoamisnopeus pötsissä on yli
kuusinkertainen maissiin nähden.
Maissin ja palkoviljojen tärkkelys
hajoaa hitaammin ja siitä saadaan
lisäglukoosia ohutsuolen kautta,
jolloin pötsin happamuutta voidaan
vähentää (taulukko).
Glukoosin puute alentaa tuotosta
sekä maidon valkuaispitoisuutta,
kun aminohappoja joudutaan käyttämään glukoosin lähteenä. Kudosrasvojen glyserolia voidaan käyttää glukoosin lähteeksi, mutta jos kudosten
valkuaista joudutaan merkittävästi
purkamaan, näkyy se todennäköisesti heikentyneenä hedelmällisyytenä.
Riittävä määrä glukogeenisiä ravinteita varmistaa korkean tuotoksen ja
helpottaa hedelmällisyyttä.
17
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
Uusi BENEMILK -valikoima
on entistä laajempi
®
Alkuvuonna markkinoille tuotiin kolme Benemilk-täysrehua
sekä yksi puolitiiviste. Nyt valikoimaa on laajennettu kattamaan
kaikki ruokintatilanteet. Erityisesti viljan täydennykseen on
tuotu uusia tuotteita. Myös lypsyroboteille löytyy oma houkutusrehu. Raisioagron ruokintasuunnitelmaohjelma on uudistettu
siten, että Benemilkien teho saadaan taloudellisimmin esiin.
Uudet
Benemilk-reh
ut
sopivat myös
viljan täydenn
ykse
seosrehutiloil en,
le
houkutusrehu ja
ksi
lypsyrobotilla
.
TEKSTI Merja Holma
Moni maitotila on kiinnostunut nostamaan maidon pitoisuuksia Benemilkrehuilla, mutta tähän saakka täyden
vasteen on voinut saada lähinnä täysrehuruokinnalla. Viljan täydennykseen tarkoitettu Benemilk Amino
Black -rehun käyttömäärä jää monella tilalla liian pieneksi, jotta pitoisuuden nousu olisi sama kuin täys-
rehuilla. Amino Black on kuitenkin
maittava ja energiapitoinen puolitiiviste, joka sisältää runsaasti terveyttä
edistäviä komponentteja.
Benemilkit viljan täydennykseen
ja lypsyrobotille
Lähes kaikkia Benemilk-rehuja voidaan pitää lypsyrobotilla houkutusre-
huna, mutta erityisesti uusi Benemilk
Robo sopii robotille, kun erikseen annetun väkirehun määrä jää vain viiteen kiloon 30 kilon tuotosluokassa.
Benemilk Amino Black -rehun
lisäksi viljan täydennykseen on tuotu kolme muuta tuotetta. Benemilk
Amino Red on tehokas puolitiiviste,
jossa käyttömääräksi riittää 5 kiloa
Uusi BENEMILK-valikoima
TÄYSREHUT
18
Käyttö/
30 kg maitoa
VALKUAISREHUT
Käyttö/
30 kg maitoa
Benemilk Black
Voimakas täysrehu
huippulehmille vaativaan
käyttöön. Terveys!
10
Benemilk-Amino Black
Voimakas puolitiiviste
vaativaan käyttöön.
Terveys!
6
Benemilk Red
Vahva täysrehu
varmaan tuotokseen
myös vanhan säilörehun ohella.
10
Benemilk Amino Red
Tyypillinen puolitiivisteen
käyttömäärä riittää.
5
Benemilk Blue
Miedon valkuaistason
täysrehu apilan/valkuaispitoisen säilörehun oheen.
10
Benemilk Amino Blue
Tiloille, joilla 2-3 kg
omaa viljaa.
7,5
Benemilk Robo
Houkutusrehu robotille.
5
Benemilk Amino TMR
Vahva tiiviste appeeseen.
3,7
30 kilon maitotuotoksessa, jotta
päästään samoihin pitoisuuksiin kuin
täysrehuilla.
Uudentyyppinen puolitiivisteen ja
täysrehun välimaastoon sijoittuva Benemilk Amino Blue käytetään pienen
viljamäärän kanssa. Tyypillisen säilörehun ohessa sopiva annos 30 kiloa
lypsävälle lehmälle on 2-3 kiloa viljaa
sekä 7,5-8 kiloa Benemilk Amino
Blue -rehua.
Seosrehutiloille on nyt myös oma
valkuaisrehu Benemilk Amino TMR,
joka on vahva ”pehmeärakeinen” tiiviste. Käyttömäärä appeen kautta on
noin 3,5-4 kiloa 30 kilon keskimaidossa.
Kaikki Benemilk-valkuaisrehut
sisältävät runsaasti energiaa. Optimoidun rasvahappokoostumuksen ja
Benemilk-prosessin ansiosta ne tehostavat aineenvaihduntaa ja energian hyväksikäyttöä. Tilan ruokintastrategian ja omien rehujen laadun
mukaan voidaan nyt entistä taloudellisemmin valita käyttöön juuri oikea
Benemilk-rehu.
Ruokintasuunnitelmiin
rasvahappo-optimointi
Oleellista on, että Benemilk-rehuja
käytetään sopiva määrä. Jos käyttömäärä on liian pieni, ei saada haluttua vastetta. Liian iso annos ei myöskään kannata, sillä se maksaa ja
maidon rasvakoostumus halutaan
pitää mahdollisimman luonnollisena.
Raisioagron uudistetuissa ruokintasuosituksissa on huomioitu Benemilk-rehujen rasvahappo-optimointi.
Kun tyydyttymättömien rasvahappojen määrä saadaan oikealle tasolle
tyydyttyneisiin nähden, saadaan paras vaste tuotokseen ja pitoisuuksiin.
Useissa maissa Benemilkillä tehdyt tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokinnan rasva-happooptimoinnilla saadaan huomattava
lisäys energiakorjattuun maitomäärään sekä pitoisuuksiin. Energian
hyväksikäyttö tehostuu Benemilkrehuilla.
Tule mukaan
BENEMILK-seurantaan!
Jo useat aktiiviset maidontuottajat ovat osallistuneet Benemilkseurantaan. Suurin osa seurantaan mukaan tulevista luo rajoitetut
rinnakkaistunnukset, jolloin me voimme hakea tiedot ja päivittää ne
itsenäisesti. Rajoitetuilla tunnuksilla näkyvät ainoastaan analyysit
sekä kuvaajat, ja halutessaan tuottaja voi estää pääsyn tietoihin
milloin tahansa vaihtamalla salasanan.
Mikäli rajoitettujen tunnusten luominen ei ole mahdollista, analyysit ja maitomäärät voi myös toimittaa sähköpostilla osoitteeseen
[email protected] tai omalle asiakkuusvastaavalle.
Käytämme tietoja rehututkimuksessa ja olisikin erittäin tärkeää,
että mahdollisimman moni tila osallistuisi tutkimukseen luotettavien tulosten saamiseksi.
Kaikille seurantaan osallistuville lähetetään Benemilk-fleecetakit
(2kpl, S-XXXL). Katso seurantaohjeet nettisivuiltamme ja kysy lisää
omalta asiakkuusvastaavaltasi tai ota yhteyttä Benemilk-tutkimusapulaisena työskentelevään Krista Ketoseen (p. 044 782 1363). Mukaan voit tulla missä vaiheessa tahansa!
19
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
Kesällä Ojan tilan lehmät jaloittelevat tarhassa, jossa on riittävästi tilaa ja varjopaikkoja hellepäivien varalle.
Säilörehua tarjotaan läpi kesän heinähäkeistä.
Ismo Ojan tilalla
parempi maidon rasvapitoisuus
ja alemmat solut
Ismo Ojan tilalla Tervolassa otettiin Benemilk Amino Blue -rehu
koeruokintaan maaliskuun lopulla. Siitä lähtien maidon rasvapitoisuus on ollut selvästi koko maan keskitason yläpuolella,
kun se aikaisemmin oli neljän prosentin tuntumassa eli
selkeästi alempi kuin alueella ja koko maassa keskimäärin.
Positiivista on myös maidon solujen selvä alentuminen.
TEKSTI JA KUVAT Heikki Ämmänpää
Ojan tilalla ruokittiin aiemmin OptiMaituri 23 Kombi -rehulla. Keväällä
ruokintaan haluttiin saada lisää energiaa. Uusi Benemilk Amino Blue eli
Maituri 23 -koerehu tuli juuri sopivasti tilan tarpeisiin eikä muita muutoksia tarvittu. Ensimmäinen erä uutta
rehua toimitettiin tilalle 19.3.2013.
– Muutoksen seurauksena lisäenergian annostelua vastapoikineille
on voitu vähentää, mikä tietää säästöä kuluissa. Maidon rasvapitoisuus
on kehittynyt huimasti ja valkuaisen
määrä säilynyt ennallaan. Maitomäärä on pysynyt samoissa lukemissa
kuin Opti-Maituri 23 Kombi -rehulla
ruokittaessa, kertoo isäntä Ismo Oja.
20
– Rehun vaihtaminen kävi helposti,
melkein huomaamatta. Rehun maittavuus on ollut hyvä, eikä ruokinnallisia häiriöitä ole juuri ollut.
Kesän aikana tilan maitorasva on
ollut huimasti korkeampi verrattuna
aikaisempiin vuosiin ja myös alueen
muihin tiloihin. Maidon solupitoisuus
on ollut aikaisempaa alemmalla
tasolla, ja se eroaa huomattavasti
edukseen valtakunnan tasosta.
Keskituotos hienoisessa nousussa
Ojan sukutila sijaitsee Tervolan keskustan läheisyydessä Kemijoki-varressa. Ismo sai isännän paikan vuonna 2007. Perheeseen kuuluu tilan
ulkopuolella työskentelevä Sirkkavaimo sekä kolmevuotias Otso-poika.
Alkuvaiheessa tilalla oli noin kaksikymmentä lehmäpaikkaa. Vuonna
2008 nuorkarja siirrettiin paikalliselle erikoistuneelle hiehonkasvattajalle, ja paikat saneerattiin lypsäville
lehmille. Nyt tilan parsinavetassa on
30 lehmää, tasaisesti sekä holsteineja että ayrshireja. Rakentamiseen ei
ole tarkoitus investoida lähitulevaisuudessa.
Keskituotos on ollut noin 9 500 kilon luokkaa. Tämän vuoden tuotos
näyttäisi olevan hienoisessa kasvussa,
koska lehmäkohtaiset lypsymäärät
ovat olleet aiempaa parempia.
Ismo Oja on tyytyväinen Benemilk Amino Blue
-rehuun. Maidon rasvapitoisuus on noussut
ja solut alentuneet. Myös rahaa säästyy, kun
lisäenergian annostelua vastapoikineille on
voitu vähentää.
Ismo on innokas karjamies, mutta myös kalamies. Erityisesti hauen vetokalastus on lähellä
sydäntä. Hyvä menestys Pohjois-Suomen vetouistelucupeissa toi himoitun SM-kisapaikan ensi
kesäksi. Näppärissä käsissä syntyvät myös kalavaaput, jotka ovat antaneet kalaa tänä kesänä
jo yli 200 kiloa.
Lehmien rehustus koostuu säilörehusta, tilan omasta viljaseoksesta
ja Benemilk Amino Blue -rehusta.
Viljaseosta annostellaan tällä hetkellä
2-3 kiloa eläintä kohti vuorokaudessa.
Tarvittaessa ruokintaa täydennetään
Aseto-Melli-energiarehulla, VitaMellillä sekä Raisioagron pastoilla.
– Kuivaa heinää tarjotaan lehmille
ongelmatapauksissa, mutta ruokinnalliset häiriöt ovat olleet viime aikoina aika harvinaisia. Kuivaheinät
menevätkin pääasiassa vasikoiden
ruokintaan, sanoo Ismo.
Tilan sonnivasikat pidetään reilun
kuukauden ikään saakka. Myös sonni-
vasikoiden alkuvaiheeseen panostetaan, koska palkkio muuttuu kuukauden kasvatuksen jälkeen painoperusteiseksi.
– Palkkio hyvin kasvaneesta sonnivasikasta on todella kannustava.
Investointeja ulkoruokintapaikkaan
ja peltoviljelyyn
Kesällä lehmät ovat isossa, osittain
puustoisessa jaloittelutarhassa. Puut
tarjoavat hyvän varjopaikan hellepäivinä. Jaloittelutarhaan tarjotaan läpi
kesän säilörehua heinähäkeistä. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus uusia
ulkoruokintapaikkaa siten, että rehun
Rasvaprosentti (kuukausikeskiarvot)
4,9
4,8
4,7
4,6
4,5
4,4
4,3
4,2
4,1
4,0
3,9
3,8
3,7
3,6
3,5
jako olisi vaivatonta ja jokainen lehmä
pääsisi syömään helposti tuoretta
säilörehua.
Säilörehu tehdään kaksi kertaa
kesässä laakasiiloihin ja aumoihin
noukinvaunulla. Tilalla viljellään
viljaa, ja ohraa ja kauraa kasvatetaan
80:20-seoksena. Vilja säilötään ”pötköön” tuoreena. Peltopuolen lähitulevaisuuden investointeja ovat
sarkakokojen kasvattaminen ”hevosajasta traktoriaikaan”, vesitalouden
ja pinnanmuotojen parantaminen,
salaojittaminen sekä reunapusikoiden raivaaminen.
Solut 1 000 kpl (kukausikeskiarvot)
180
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
70
60
kk 03/2013 04/2013 05/2013 06/2013 07/2013 08/2013
Valio
396 Osuuskunta Pohjolan Maito
Tuottaja
kk 03/2013 04/2013 05/2013 06/2013 07/2013 08/2013
Valio
396 Osuuskunta Pohjolan Maito
Tuottaja
Ismo Ojan tilan lehmät ovat Benemilk Amino Blue -rehuun siirtymisen jälkeen lypsäneet selvästi rasvaisempaa maitoa.
Myös maidon solupitoisuus on alentunut.
21
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
BENEMILK tehostaa
energia-aineenvaihduntaa
Lehmien maitotuotos on viimeisten vuosikymmenten
aikana kolminkertaistunut, rehun hyväksikäyttö ei silti ole
parantunut. Maitokiloa kohden tarvitaan edelleen lähes
sama energiamäärä kuin aikaisemmin. Benemilk-rehut
parantavat energiatehokkuutta märehtijän maidontuotannossa. Energian hyväksikäytön tehostuessa
maitotuotos kasvaa ja maidon pitoisuudet nousevat.
TEKSTI Merja Holma I KUVA Heidi Hirvonen
Vaikka glukoosi sekä tietyt aminohapot ovat maidontuotantoa rajoittavia
tekijöitä, ei niiden lisäyksellä aina saada haluttua tulosta. Käytännössä parhaita vasteita rehun aminohapoille on
todettu, kun lehmä polttaa voimakkaasti kudosrasvojaan eli elimistön
käytössä on runsaasti palmitiinihappoa, josta muokataan sopivaa energiaa. Benemilk-ruokinnalla lehmän ei
tarvitse laihtua saadakseen elimistön
käyttöön oleellisia rasvahappoja.
Pötsi on tärkeä ravinteiden tuottaja
Pötsimikrobit tuottavat rehun hiilihydraateista haihtuvia rasvahappoja,
joista muokataan maksassa eläimelle käyttökelpoisia ravinteita. Propionihappo on tärkein glukoosin esiaste.
Etikkahappoa käytetään energiaksi,
osa siitä käytetään maitorasvan esiaineena. Rehun valkuaisen sekä pötsimikrobien valkuaisen aminohappoja käytetään elimistön aminohappojen
lähteenä.
Pötsi muokkaa rehun mukana annettavia rasvoja, joten maitorasvan
koostumus ei ole sama kuin rehurasvalla. Normaalissa maitorasvassa on
tyydyttyneitä rasvahappoja yli 70 prosenttia. Palmitiinihappoa on noin
30 prosenttia, joten sen rooli on merkittävä vasikan energian saannissa.
Luontoäitihän on suunnitellut maidon
22
vasikan ravinnoksi. Palmitiinihappoa
syntetisoidaan maitorauhasessa, jos
saanti verenkierrosta on niukkaa.
Tämä kuluttaa turhaan energiaa.
Kasviöljyjen ja puristeiden sisältämien tyydyttymättömien rasvahappojen ruokinnalla on negatiivisia vaikutuksia sekä pötsin toimintaan että
maidon muodostukseen. Valkuaispitoisuus alenee, rasvapitoisuus
laskee, transrasvahappojen osuus
kasvaa ja maitorasvan prosessoitavuusominaisuudet heikkenevät.
Benemilk-ruokinnalla maidon tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen suhde ei juurikaan muutu,
mutta transrasvahappojen pitoisuus
pienentyy.
Rasvahapoista ATP-energiaa
maidonmuodostukseen
Maidon muodostus maitorauhasessa
on monimutkainen hormonien säätelemä entsymaattinen prosessi, joka
vaatii solutasolla runsaasti ATP:n
energiaa sekä sopivia lähtöaineita ja
entsyymeitä. Maidon pääkomponentit
laktoosi, valkuainen ja rasva syntetisoidaan utareen soluissa.
Solutasolla energia käytetään
ATP-muodossa. ATP-muodostuksen
lähtöaineena toimii aktiivinen etikkahappo. Pötsin tuottamalla etikkahapolla on tärkeä rooli energian saan-
nissa. Märehtijät saavat merkittävän
osan energiasta kudosrasvoista palmitiinihapon betaoksidaatiossa.
Benemilk tehostaa elimistön
energian hyväksikäyttöä ja erityisesti
maitorauhasen rasvasynteesiä
tuomalla solujen käyttöön maidon
rasvan komponentteja, jolloin niitä ei
tarvitse syntetisoida energiaa kuluttaen.
Miten ATP-energia muodostuu
Mitokondrio on solun voimalaitos,
joka tuottaa energiaa. Solut sisältävät
kymmenittäin mitokondrioita, joita
myös maitorauhasen soluissa on
runsaasti. Mitokondriot tuottavat
energiaa – adenosiinitrifosfaattia eli
ATP:tä koko elimistön tarpeisiin.
Erityisen paljon energiaa käyttävät
maksa, maitorauhanen ja sydänlihas.
Tietyillä ravintotekijöillä voidaan
tehostaa mitokondrion toimintaa.
ATP:n muodostuksen välituote on
nimeltään aktiivinen etikkahappo
eli Asetyyli-KoA. Aktivoitua etikka-
Benemilkillä on tehty tieteellisiä
kokeita Suomessa, Ruotsissa,
Hollannissa sekä Ranskassa.
Eri maissa tehdyt tutkimukset
osoittavat, että rehun oikealla
rasvahappokoostumuksella ja
määrällä sekä prosessoinnilla
on erittäin ratkaiseva rooli
märehtijöiden aineenvaihdunnassa. Kontrolloiduissa olosuhteissa Benemilk-rehuilla
on saatu keskimäärin yli 2 kilon
lisäys energiakorjattuun maitotuotokseen sekä lähes 10 prosentin parannus rehuhyötysuhteeseen.
Intellectual Ventures -yhtiön kansainvälisestä markkinoinnista vastaava johtaja Nick Gibson oli tutustumassa suomalaiseen maidontuotantoon
elokuussa 2013. Raisioagron kehityspäällikkö Merjan Holma johdatti yhteistyökumppaninsa ruohonjuuritasolle saakka.
happoa saadaan hiilihydraateista ja
rasvoista sekä energiapuutteessa
myös proteiinien hiiliketjuista. Pääasiallinen Asetyyli-KoA:n lähde märehtijöillä on pötsin muodostaman
etikkahapon lisäksi rasvahappojen
betaoksidaatio palmitiinihaposta.
Palmitiinihappo on tärkeä energianlähde. Siinä on 16 hiiltä, jotka betaoksidaatiossa puretaan 2 hiilen palasiksi. Kun koko palmitiinihappo on
oksidoitunut, saadaan 8 aktiivista
etikkahappoa. Jos nämä kaikki käytetään täydelliseen energian tuotantoon, voidaan yhdestä palmitiinihaposta saada jopa 129 ATP:tä
Energian tarve
maidon komponenttien tuotantoon
Laktoosi on tärkein maidon osmoottisen paineeseen vaikuttava tekijä, joten laktoosin synteesi säätelee myös
eritetyn maidon määrää. Maidon
laktoosin muodostus vaatii verenkierrosta riittävän glukoosin saannin.
Yhden laktoosigramman muodostus
kuluttaa 8,3 mmol ATP:tä.
Maitovalkuaisen synteesiin tarvittavat aminohapot saadaan osittain
verenkierrosta. Osa voidaan syntetisoida maitorauhasessa. Yhden valkuaisgramman synteesiin tarvitaan
ATP-energiaa noin 30 mmol.
Maitorasvan rasvahapoista osa
tulee ruoansulatuskanavan kautta rehuperäisesti, osa syntetisoidaan
maitorauhasen soluissa. Kun rasvahappoja syntetisoidaan maitorauhasessa ja niistä muodostetaan maitorasvoja, rasvagramman tuottaminen
vaatii yhteensä 37,5 grammaa ATPenergiaa. Mitä enemmän maitorasvan komponenteista saadaan valmiina rasvahappoina verenkierrosta, sitä
enemmän säästetään energiaa muihin käyttötarkoituksiin.
Kun eläinten ATP:n saanti on varmistettu ja ne saavat rehun mukana
riittävästi glukoosin esiasteita, voidaan rehun aminohappo-optimoinnilla lisätä sekä maidon määrää että
valkuaispitoisuutta ja vaikutukset voi-
vat olla varsin suuria. Energiatalouden kannalta lehmälle kannattaa antaa rehun mukana palmitiinihappoa.
Benemilkin teho
on tieteellisesti todistettu
ATP-energialla on merkittävä rooli
maidon kaikkien komponenttien synteesissä. Benemilk-ruokinnalla
pötsin tuottama etikkahappo voidaan
käyttää tehokkaammin energiaaineenvaihdunnassa. Benemilkin
vaikutus perustuu sekä koostumukseen että prosessointiin.
Benemilk sisältää oikeassa suhteessa rasvahappoja, glukoosin esiasteita, aminohappoja sekä tiettyjä
solutason toimintaa tehostavia komponentteja. Lisäksi tarvitaan erityinen
prosessointimenetelmä, jolla rasvahappojen imeytyminen tehostuu ja
rehun hiilihydraattien fermentaationopeus hidastuu.
23
NAUTA
Vieroitetuille vasikoille rakennettiin yksinkertaiset
kaarihallit navetan ulkopuolelle betonilaatan päälle.
Kuivikkeena käytetään olkea. Hallin etuosa on avoin,
joten vasikat saavat riittävästi raitista ilmaa ja valoa.
Patrik Häggblom ja tytär Isabella huolehtivat
hyvin nuorkarjan ja lehmien olosuhteista.
AGRO makasiini • 3/13
Patrik Häggblomin parsinavetta
siirtyy nykyaikaan
Patrik Häggblomin tilalla Ahvenanmaalla panostus lehmiin
näkyy Ayrshire-karjan korkeana jalostusarvona ja hyvänä
tuotostasona. Lehmille on aina syötetty parhaita mahdollisia
rehuja. Nyt on tarkoitus päivittää myös navetta 2010-luvulle.
Benemilkillä
pitoisuudet
nousuun
TEKSTI Kirsi Mäenpää I KUVAT Fredrika Häggblom
Patrik Häggblom tuottaa maitoa
Ulfsby Södergård -nimisellä tilalla
Ahvenamaan Jomalassa yhdessä
vanhempiensa Beritin ja Gerhardin
kanssa. Patrikin veljellä Dan-Erikillä
on oma yritys, joka toimii tiiviissä yhteistyössä Häggblomin maatalousyhtymän kanssa, muun muassa hoitamalla hiehojen ruokinnan.
Benemilk Amino Black
nosti maidon pitoisuuksia
Häggblomien lehmät ovat syöneet
oman viljan ohella Benemilk Amino
Black -rehua Raision ruokintasuositusten mukaan maaliskuulta 2012
asti. Tätä ennen ruokinnassa oli pitkään Amino-Maituri 12 000, mutta
hyvän tuotostason lisäksi Patrik halu-
24
si nostaa myös maidon pitoisuuksia.
Ennen Benemilk-rehuun siirtymistä maidon valkuainen oli 3,35–3,45
prosenttia. Rehuvaihdoksen jälkeen
se nousi 3,5–3,65 prosenttiin. Maidon
rasva puolestaan nousi 4,00–4,25 prosentista 4,35–4,75 prosenttiin. Isäntäväen mukaan lehmät syövät Benemilk-rehua paremmin ja myös säilörehun syönti on parantunut.
Vasikoihin kannattaa panostaa
Jotta hiehot ovat siemennysikäisinä
riittävän kookkaita, pitää ne ruokkia
oikein. Häggblomeilla ternimaito
annetaan heti syntymän jälkeen,
viimeistään kahden tunnin kuluessa.
Vasikat juotetaan ensimmäisten viikkojen ajan neljästi päivässä, ja Mul-
lin Herkku 1 -rehua ja vettä on tarjolla alusta lähtien. Vasikoiden karsinat
kuivitetaan runsaalla olkimäärällä,
jotta vasikat pysyvät lämpiminä ja
nukkuvat riittävästi. Tavoitteena on
tuplata vasikan paino syntymästä
vieroitukseen mennessä.
Häggblomien mielestä vasikoihin pitää panostaa. Vaikka he ovat jo
pitkään poi’ittaneet hiehot 24 kuukauden iässä, toivovat he nostavansa keskipoikimakerran nykyisestä 2,3
kerrasta 3:een.
– Kaikki kolme 100-tonnariamme
ovat poikineet 24 kuukauden iässä.
Kokemuksemme mukaan ajallaan poikineet hiehot ovat lypsäneet enemmän
ja olleet kestävämpiä kuin vanhempana poikivat, sanoo Patrik Häggblom.
Lisää lehmiä
remontin myötä
Alkuperäinen navetta rakennettiin
vuonna 1914. Ensimmäisen kerran
rakennusta saneerattiin vuonna 1968,
ja vuonna 1993 uusittiin vasikkatilat.
Vuonna 1997 laajennettiin myös lypsykarjan tilat. Lehmien lukumäärä on
noussut 55:een ja hiehojen 50:een.
Vuonna 1982 Beritin ja Gerhardin
aloittaessa tilanpidon kokonaiseläinmäärä oli 30. Uusimman remontin
myötä lehmämäärä nousee 64:een ja
hiehojen määrä 55:een.
Parret pidemmiksi
ja ruokinta automaattiseksi
Tällä hetkellä parsien pituus on 150
senttiä, mutta remontin jälkeen niillä
on mittaa 165 senttiä. Samalla matot
vaihdetaan paksumpiin.
– Parsien pidentäminen paremmin nykylehmien kokoa vastaavaksi
ei ole vaikeaa. Lehmien olosuhteet
paranevat huomattavasti, kun ne
voivat kokonaisuudessaan maata
pehmeän päällä, kertoo Patrik.
Parsien pidennys onnistuu hitsaamalla lantaritilälle lisää kiinteää
alustaa betonin jatkeeksi ja kiinnittämällä uudet matot sen päälle. Tämä
vähentää merkittävästi takasorkkiin
kohdistuvaa rasitusta ja kintereet pysyvät ehjempinä, kun lehmät eivät
joudu makaamaan lantakourun ritilän päällä.
Myös ruokintajärjestelmää uusitaan. Tähän asti on karkearehut jaettu Avantilla kahdesti päivässä ja väkirehut käsin kolme kertaa vuorokaudessa. Kiskoruokkija mahdollistaa
väkirehujen jaon useammin.
Tarkoitus on sen myötä lisätä väkirehun jakokertoja kuuteen, mikä
vähentää pötsin pH:n vaihtelua ja
parantaa rehujen hyväksikäyttöä ja
ruokinnan tehokkuutta. Samalla
rehun antomääriä saadaan tarkennettua. Ruokkijalla on mahdollista
jakaa kuusi erilaista väkirehua, joten
lypsykarjan ja umpilehmien kivennäisten jako saadaan automatisoitua.
Lehmät on kiinnitetty niskaputkeen lapatukisysteemin sijaan, jolloin lehmän makuulle meno ja
ylösnouseminen ovat helppoja.
taan huomattavasti lisää. Ilmanvaihdon tehostamiseksi edelleen lisätään
navettaan vielä kaksi hormia ja puhallinta. Tämä helpottaa pitämään
navetan kesäisin viileämpänä. Lisäksi raitis ilma jakaantuu tasaisemmin
koko navettaan.
Navetan uudistus valmistuu syyslokakuussa, jolloin myös lehmien laidunkausi loppuu. Patrik Häggblom
odottaa uutta kautta innokkaasti.
– On mielenkiintoista seurata,
kuinka ilmanlaadun paraneminen,
parsien pidentäminen ja mukavuuden
lisääminen sekä ruokinnan automatisointi vaikuttavat lehmien tuotostasoon ja terveyteen. Vuoden päästä nähdään jo ensimmäiset tulokset,
mutta kestävyyden paranemiseen
menee luonnollisesti vähän kauemmin aikaa. Konkreettisimmat tulokset
saadaan syksyllä syntyvistä vasikoista, jotka saavat viettää koko ikänsä
entistä paremmissa puitteissa!
Patrik Häggblom on rakentanut verkkorakenteiset ovet navettaan: valoa tulee lisää,
ilma vaihtuu hyvin, mutta vetoa ei juuri synny.
Lehmien syövät kuiva-ainetta hyvin ja säästyvät utaretulehduksilta ja sorkkaongelmilta.
Verkko-ovien kautta ilma vaihtuu
Häggblomien navetassa on yllättävän hyvä ilma. Patrik on jo vuonna
2004 rakentanut verkkorakenteiset
ovet, jolloin vetoa ei juuri synny, mutta ilma vaihtuu hyvin. Tämä parantaa
sekä lehmien kuiva-ainesyöntiä että
vähentää utaretulehduksia ja sorkkaongelmia. Myös valoa tulee navet-
Navettaremontin myötä parret pitenevät 165 senttiin ja matot vaihtuvat paksumpiin.
Pidennys onnistuu hitsaamalla lantaritilälle lisää kiinteää alustaa betonin jatkeeksi ja
kiinnittämällä matot sen päälle. Takasorkkien rasitus vähenee ja kintereet pysyvät ehjempinä.
25
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
Lehmäliikenne toimii
paremmin erillisruokinnalla
Sujuva lehmäliikenne on lypsyrobottinavetan toiminnan perusta.
Lehmien pitää käydä riittävän usein lypsyllä ja syömässä, jotta
maitoa tulisi tuotoskyvyn mukaisesti. Ruotsalaisten kokemusten
mukaan lehmät ovat aktiivisempia erillisruokinnalla.
TEKSTI Merja Holma
Hyvä terveys ja onnistunut ruokinta
sujuvan lehmäliikenteen edellytys
Robottitilojen haasteena on hyvä
sorkkaterveys, joka on edellytys lehmien aktiivisuuteen. Toinen haaste on
maidon solut, jotka tilastojen mukaan
ovat hieman korkeammat lypsyrobottitiloilla kuin muilla tiloilla. Kolmas
haaste on lehmien hyvä vastustuskyky ja kestävyys kuten kaikilla maitotiloilla. Etenkin laajentaneilla tiloilla
infektiopaine kasvaa eläinmäärän lisäyksen myötä. Robotilla annettavaan
täysrehuun voidaan lisätä energian
ja valkuaisen lisäksi myös terveyttä
edistäviä rehuaineita.
Erityisesti vapaassa lehmäliikenteessä robotin väkirehun koostumuksella ja määrällä on ratkaiseva vaikutus lypsyllä käynteihin. Jos pääosa
ravinteista saadaan osittaisesta appeesta, ei lypsy jaksa lehmiä kiinnostaa.
Ruotsissa alkuvuonna pidetyssä
robottiseminaarissa Växa Sverigen
Hans Lindberg kertoi, että erillisruokinnalla lehmät ovat aktiivisempia.
– Robottilehmän optimaalinen aktiivisuus ei tarkoita, että kaikki yksilöt
kiiruhtavat ruokintapöydän ääreen
rehunjakovaunun saapuessa. Aktiivisuudeksi ei myöskään riitä, että kar-
26
jassa ei ole lypsylle haettavia lehmiä.
Ihannetilanteessa lehmien lypsyt sekä
ruokintapöytäkäynnit jakaantuvat
tasaisesti koko vuorokauden ajalle.
Ruokintapöydällä pitää olla
aina karkearehua
Ruotsalaisten kokemusten mukaan
lehmien liikenne toimii parhaiten,
kun säilörehua on aina vapaasti
tarjolla ja väkirehua annetaan sekä
kioskeista että robotilta. Robotille pitää valita maittavin rehu. Vapaa säilörehuruokinta tarkoittaa sitä, että pöytä on tyhjänä vain sen ajan, kun sitä
puhdistetaan kerran vuorokaudessa.
Rehu on hyvä jakaa vähintään kaksi
kertaa päivässä, mielellään 4-5 kertaa, jos jako on automatisoitu.
Jos ruokintapöytä pääsee tyhjäksi,
vaikuttaa se heti lehmäliikenteeseen
ja lypsymääriin. Erityisesti ensikot ja
arat lehmät kärsivät. Ruotsin maatalousyliopiston Gunnar Petterson on
todennut tutkimuksissaan, että lehmäliikenne kärsii useiden päivien
ajan, kun ruokintapöytä on päässyt
kerran tyhjäksi. Kaaviossa on kuvattu
lypsykäynnit sekä lehmien määrä
ruokintapöydän ääressä jokaisena
vuorokauden tuntina viiden vuorokauden kuluttua rehunsaannin häiriötilanteesta.
Laimealla appeella
kierto toimii paremmin
Voimakas perusape laiskistaa lehmiä.
Seosrehun korkea tärkkelyksen ja
sokerin määrä suhteessa kuituun
vähentää aktiivisuutta. Erittäin hyvin
sulavan säilörehun kanssa appeen
tärkkelyspitoisuutta joudutaan rajoittamaan alle normaalien tavoitteiden.
Aperuokinnalla liikenne saadaan
helpommin toimimaan, kun robotin
täysrehumäärä on riittävän suuri.
Huippulehmille on hyvä antaa robotilla täysrehua jopa yli 8 kiloa päivässä,
jotta ape voidaan jättää riittävän laimeaksi. Näin lehmät pysyvät vireinä
ja lypsykäynnit houkuttavat.
16
14
Lukumäärä
Käytäntö on osoittanut, että lypsyrobotille tarvitaan maittava väkirehu,
joka saa lehmät liikkeelle. Erityisesti
vapaassa kierrossa ruokinnan suunnittelu on haasteena seosrehuun
perustuvalla ruokinnalla. Ruotsissa
on todettu, että lypsyrobottikarjan
lehmäliikenne toimii parhaiten, kun
väkirehu ja säilörehu annetaan erikseen.
12
Lehmät
ruokintapöydän
ääressä
10
Lehmät
robotilla
8
6
4
2
0
04.00
06.00
12.00
Kellonaika
18.00
00.00
Gunnar Petterson, SLU
BENEMILK ROBO saa maidon pitoisuudet nousuun
Uusi Benemilk Robo houkuttelee lehmät robotille sekä
erillis- että seosrehuruokinnassa kohottaen samalla
maidon pitoisuuksia. Benemilkin terveyttä edistävät
komponentit vaikuttavat myönteisesti sorkkien toimintaan sekä maidon soluihin.
Benemilk Robolla saadaan pienemmällä käyttömäärällä sama vaikutus maidon koostumukseen kuin
Benemilk-täysrehuilla. Uusi Benemilk Robo on suunniteltu siten, että 30 kilon tuotostasossa 5 kilon täysrehumäärä robotilla riittää pitoisuuksien nostoon.
Benemilk Robo on kehitetty viimeisimmän tutkimustiedon mukaisesti, jotta lehmät kävisivät aktiivisesti
lypsyllä. Siinä on optimaalinen tärkkelystaso, joka toimii erityisesti vapaakierrossa. Tärkkelys koostuu sekä
maissista että kotimaisista viljoista.
Biotiinilla on kokeissa todettu vaikutusta sorkkien
sarveisaineen kasvuun. Benemilk Roboon lisätään
biotiinia paremman sorkkaterveyden vuoksi. Sooda ja
magnesiumoksidi neutraloivat pötsiä, joten hapanpötsiongelmat pysyvät kurissa korkeallakin ruokintatasolla.
Korotettu E-vitamiinitaso sekä riittävä seleenin määrä
parantavat vastustuskykyä. Vastustuskyvyllä ja erityisesti suojatun rasvan energialla on vaikutusta myös
maidon solulukuun, joka voi robottilypsyssä olla korkeampi.
Merja Holma
Uutuusrehu
saa lehmät
liikkeelle
Benemilk Robo houkuttelee lehmät
robotille sekä erillis- että seosrehuruokinnassa.
BENEMILK AMINO TMR
tarjoaa seostiloille kilpailukykyisen ruokinnan
Täysapetilojen ongelmana on ollut riittävän Benemilk-tehoaineen saaminen
ruokintaan järkevästi. Nyt se on mahdollista! Hyvin korkeaenerginen ja valkuaispitoinen Benemilk Amino TMR antaa jo noin 3,5 kilon käyttömäärällä
täyden Benemilk-tuotosvasteen.
Näin on saavutettavissa hyvin yksinkertaisella ruokinnalla selkeä maidonmäärien sekä pitoisuuksien parannus. Myös maidontuotannon kannattavuus paranee merkittävästi. Lehmien hyvinvoinnin kohentuminen
energiatasapainon ja valkuaisen hyväksikäytön tehostuessa mahdollistaa
entistä terveemmät ja kestävämmät lehmät.
Jotta perinteisellä tiivisteellä saadaan haluttu energiataso, on ruokintaan lisättävä suojattua rasvaa. Nykyisillä hinnoilla ruokintojen kustannukset ovat samaa luokkaa, mutta Benemilk Amino TMR -ruokinta on selkeästi
yksinkertaisempi: kaikki samasta pussista ja kaupan päälle saadaan vaikutukset pitoisuuksiin ja maitomääriin. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Juha Anttila
27
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
BENEMILK toimii
Kososen tilan viljapohjaisessa ruokinnassa
Rehukauppiasta hieman hirvitti, kun ryhtyi tarjoamaan Benemilk-rehua
Jouni Kososelle. Kyseessä on nimittäin maidontuottaja, jonka tilalla
maitomäärät olivat korkeat jo aikaan ennen Benemilkiä. Keskituotos
huiteli 11 000 kilon paikkeilla. Jouni Kososella ovat kuitenkin tavoitteet
korkealla, joten ensimmäinen Benemilk Amino Black -toimitus
meni tilalle maaliskuussa 2013.
TEKSTI Kimmo Kukkonen I KUVA Petri Huttunen
Jouni Kososen tila sijaitsee Punkaharjulla, jota ei ole syyttä sanottu
kappaleeksi kauneinta Suomea.
Pääasiassa Holstein-rotua edustava
22-päinen lypsykarja laiduntaa aivan
talon nurkalla. Maidontuotannon jatkuva kehittäminen on ollut Jounilla
koko ajan kirkkaana mielessä. Kantavana ajatuksena on pyrkiä luomaan
lehmille mahdollisimman hyvät olosuhteet, jolloin tuotannon on mahdollista kehittyä. Päämääränä ei ole niinkään pyrkiä kalliilla investoinneilla
Jouni Kosonen (oik.) on tyytyväinen,
että siirtyi Benemilk Amino Black
-rehuun. Kuvassa myös Raisioagron
asiakkuusvastaava Kimmo Kukkonen.
28
ja suurilla pääluvun kasvattamisilla
nostamaan maitomääriä, vaan kasvattaa eläinkohtaista tuotosta lehmien terveydestä ja hyvinvoinnista
tinkimättä. Hyvänä todisteena onnistumisesta on keväällä satatonnariksi
lypsänyt Sointu-lehmä.
Ruokinta perustuu
hyvään säilörehuun
Ruokinnan kivijalka on hyvä säilörehu,
jonka laatuun Jouni panostaa joka
vuosi parhaalla mahdollisella tavalla.
Huonoa säilörehua kun ei pysty täydellisesti paikkaamaan hyvilläkään
väkirehuilla. Hän ruokkii lehmiään
viljalla ja puolitiivisteellä, joten viljasadon onnistumisella on myös iso
merkitys. Jouni korostaakin ruokinnan
kaikkien osatekijöiden merkitystä.
Viljaseos sisältää ohraa ja kauraa,
jatkossa mahdollisesti myös vehnää.
Noin 30 kilon päivätuotoksen lypsävät
lehmät saavat viljaa viitisen kiloa ja
Benemilk Amino Black -rehua
kutakuinkin saman verran vuorokau-
dessa. Benemilkin myötä väkirehun
määrää on voitu hieman laskea. VitaMelli ja Lypsy-Melli sisältyvät myös
karjan ruokavalioon.
Odotukset ylittyivät
Siirtyessään Benemilk Amino Blackin
käyttöön maaliskuussa ei Jouni ollut
heti niin optimistinen kuin jälkikäteen
tarkasteltaessa olisi ollut aihetta.
– Muutokset parempaan alkoivat
näkyä käytännössä heti rehun vaihduttua. Keskimääräinen rasvaprosentti on kolme kymmenystä parempi
kuin vertailukaudella ja valkuainenkin on noussut. Rasvapitoisuus oli
aiemmin alle neljä prosenttia, mutta
näyttää Benemilkin myötä nousseen
pysyvästi neljän paremmalle puolelle,
kertoo Jouni.
Maitomäärä, joka oli siis jo aiemmin hyvällä tasolla, on noussut jopa
2 kiloa/lehmä/vuorokausi. Ensikoiden
kesän tuotos on ollut korkeampi kuin
ennen.
– Ja mikä merkillisintä, kesällä ei
pitoisuuksissa eikä maitomäärissä
ole tapahtunut notkahdusta! Onneksi
en vaihtanut kesäksi halvempaan rehuun, vaikka semmoinen keväällä
kävi mielessä, sanoo Jouni.
Seuraavaksi Jouni odottelee viljan
puimista, jonka jälkeen alkaa hahmottua tämän kesän sadon määrä ja
laatu. Analyysien myötä pääsee sitten
suunnittelemaan tulevaa sisäruokintakautta.
Jouni Kososen tuotantofilosofia:
• Olosuhteet luotava maidontuotantoon otollisiksi ja annettava tätä kautta lehmille mahdollisuus hyviin suorituksiin.
• Kaluston oltava myös kunnossa,
mutta samalla kannattaa miettiä,
mitä mikäkin investointi tuottaa.
• Lehmien jalostusaste on
Suomessa korkea, joten siitä
ei tuotos jää kiinni.
• Myös rehuteollisuuden on
pysyttävä kehityksessä mukana.
• On keskityttävä oikeisiin asioihin
ja tekemään oikein.
• Säilörehun on oltava
ensiluokkaista.
• Tärkeintä ei ole ruokinnan hinta,
vaan se, mitä jää maitotilin
jälkeen viivan alle.
Uusi fosforipitoinen
PIHATTO-MELLI P
Lypsykarjan rehuista ja kivennäisistä jätettiin epäorgaaninen fosfori pois jo vuosikymmen sitten, koska tyypillisissä
perusrehuissa on yleensä jopa liikaa fosforia. Tietyissä
ruokinnallisissa tilanteissa fosforin saanti voi olla niukkaa,
jolloin sitä on perusteltua lisätä ruokintaan.
TEKSTI Merja Holma
Fosfori on välttämätön kivennäisaine eläimen energia-aineenvaihdunnassa. Eniten sitä on sitoutuneena luustoon. Liika kalsium voi
aiheuttaa fosforin puutosoireita,
joten kalsiumin ja fosforin tulisi
olla tasapainossa. Fosforin puute
voi näkyä huonontuneena ruokahaluna, tuotoksen laskuna ja toisinaan myös hedelmällisyysongelmina.
Perusrehujen fosfori
Nurmirehujen fosfori vaihtelee
maaperän, kasvilajin, kasvukauden
ja lannoituksen mukaan. Timoteissä on vähemmän fosforia kuin
muissa nurmilajikkeissa. Puna-apilasta saanti voi myös jäädä niukaksi.
Rypsirouhe sisältää runsaasti
fosforia, joten lypsylehmillä on
harvoin puutetta fosforista, jos valkuaisruokinta on riittävällä tasolla.
Rypsin fosforipitoisuus on peräti
15 grammaa kuiva-ainekilossa.
Ohrassa ja kaurassa on tyypillisesti noin 3,5 grammaa.
Fosforin tarvenormia on meilläkin vuosien saatossa alennettu.
Tyypillisellä valkuaisrehuja sisältävällä ruokinnalla tarvenormi ylittyy
ilman lisäyksiä. Tyypillinen tavoite on
3,5-4 grammaa fosforia syötyä kuivaainekiloa kohden. Korkeatuottoisille
lehmille on hyvä antaa 4 grammaa
kuiva-ainekilossa.
Kalsiumin ja fosforin suhde
Ca:P=4:1
Uudessa Pihatto-Melli P:ssä kalsiumin suhde fosforiin on 4:1. Jos perusrehujen fosforin saanti on niukkaa, voidaan tavallinen Pihatto-Melli
tai Lypsy-Melli korvata uudella
Pihatto-Melli P:llä. Pihatto-Melli
P:ssä on myös enemmän seleeniä
sekä E-vitamiinia.
Esimerkiksi luomutilat, joilla ei
ole käytössä rypsiä ruokinnassa,
saattavat tarvita lisäfosforia. Kasvavat hiehot, emolehmät, lihanaudat ja
erityisesti korkeatuottoiset lehmät
voivat tietyissä tilanteissa hyötyä fosforista.
Fosfaatit nostavat kivennäisen
hintaa merkittävästi, joten sitä ei
kannata turhaan syöttää. Ruokintasuunnitelmissa lasketaan kivennäisten saanti, joten kotoiset rehut
kannattaa analysoida kivennäisten
osalta. Sopiva kivennäistäydennys
valitaan perusrehujen laadun
mukaan.
Pihatto-Melli P
Ca:P = 4:1
Kalsium 17,5 %
Fosfori 4,3 %
Magnesium 6,0 %
Natrium 10 %
E-vitamiini 900 mg/kg
Seleeni (orgaaninen+
epäorgaaninen) 30 mg/kg
29
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
Kolmen sadon strategia
onnistuu Vauhti-seoksilla
Kun säilörehuun haetaan korkeinta mahdollista satotasoa
ja huippulaatua eli yli 69 D-arvoja, on kolmen sadon
strategia ollut oikea valinta säilörehun teossa myös
tänä kesänä.
TEKSTI JA KUVAT Juha Anttila
Timotei-nurminatakasvustoistakin on
saatu hyviä satoja, mutta parhaat tulokset saadaan täysiverisistä kolme
sadon seoksista. Raisioagron kaksi
vuotta sitten markkinoille tuomat
Vauhti 1 ja Vauhti 2 ovat nurmien F1seoksia. Erittäin nopeita ja satoisia.
Niissä on timotein osuus selvästi pienempi kuin perinteisissä seoksissa.
Vauhti 1:ssä on timoteita 45 prosenttia ja Vauhti 2:ssa 22 prosenttia.
Näissä seoksissa on enemmän raiheinää ja natoja sekä ympättyä sinimailasta. Vauhti 1 -seoksen rainata ja
englanninraiheinä ovat ihan ”pössöä”
kasvamaan, kuten eräs asiakas asian
ilmaisi.
Vauhti 2 -seoksen etuna on se,
että keinolannoitteita ei tarvita lainkaan. Lisäksi sinimailaskasvustoista
on saatu kilpailukykyiset sadot koko
kesän ajan, vaikka rannikoilla on ollut
kuiva kesä. Näyttää siltä, että kuivilla
alueilla kolmannesta sadosta tulee
kesän paras sato.
Hämeenkyröläinen Turo Antila
kokeili Vauhti-seosta ensimmäistä
vuotta 4,5 hehtaarin alalla. Tilalla on
aina viljelty monilajikeseoksia ja tehty kolme satoa.
– Tuntuma on sellainen, että parhaat sadot on selkeästi saatu Vauhtikasvustosta. Kasvusto on tiheää ja
tavaraa tulee todella paljon. Kolme
karhetta kootaan yhteen. Karhe on
sellainen, että heikko mies ei yli
hyppää, sanoo Turo Antila.
Kovan kasvuston takia on Vauhti 1
-lohkolla jouduttu ajonopeus puolittamaan verrattuna muihin lohkoihin.
Kolmas sato tullaan tekemään syyskuun alkupäivinä.
Satotuloksista sekä analyyseistä
lisää KoneAgria-näyttelyssä ja seuraavassa AgroMakasiini lehdessä.
Vauhti 1 -seos odottaa kolmannen sadon
tekoa 27.elokuuta. Kasvuston korkeus on
noin 60 senttiä. Kuva Lapväärtistä.
Vauhti 2 -sinimailasseos valmiina kolmannen
sadon korjuuseen 27.elokuuta. Kasvuston
korkeus on jopa 70 senttiä. Kuva Lapväärtistä.
Herne-vehnä kokosäilörehuksi
Kokoviljasäilörehu tuo monipuolisuutta viljelykiertoon ja tasaa työhuippuja, kun puinti ja jauhatus jäävät pois. Lisäksi alla oleva nurmi ehtii
kasvaa ja monissa tapauksissa antaa
vielä sadonkin syyskuussa, kun varjostava vilja on korjattu pois heinäelokuussa. Pelkästään viljasta tehty
kokoviljasäilörehu on kuitenkin
yleensä vähäenergistä ja valkuaistasoltaan melko matalaa. Lisäksi sen
satotasot ovat yleensä vaatimattomia.
Palkokasveilla kilpailukykyä
Monilla karjatiloilla on tavoitteena
alentaa lannoitekustannuksia, mikä
30
tekee palkokasveista kiinnostavan
vaihtoehdon. Yksivuotisten palkokasvien sisällyttäminen siemenseokseen
parantaa sadon laatua ja määrää selvästi. Herne-vehnä sopii viljeltäväksi
parhailla mailla Oulun korkeudelle
saakka, ja valkuaiskasvipalkkio
parantaa vielä kilpailukykyä.
Lannoitteeksi riittää pelkkä karjanlanta, ja typpeä jää vielä seuraavillekin kasveille. Hernelajikkeiksi valitaan paljon vihantamassaa tuottavia
vihantarehuhernelajikkeita. Kevätvehnäksi sopii esimerkiksi aikainen
Anniina. Siemenseosta käytetään
50/50 suhteella 120-200 kiloa/heh-
taari. Jos kasvusto on nurmen suojaviljana, käytetään alempia määriä.
Korjuu elokuussa
Vihantarehuherneen sulavuus pysyy
hyvänä, vaikka korjuu vähän venähtäisikin. Säilörehun korjuuajankohta
on silloin, kun alimmat palot ovat
täyttyneet ja vehnä on taikina-asteella. Yleensä korjuu tehdään elokuussa.
Herneessä on tällöin valmiita palkoja,
lituja ja kukkia.
Herneen kasvu ja massantuotto
on voimakasta. Kasvusto voi olla
korjuuvaiheessa lähes kaksi metriä
korkeaa. Korjuukalustoksi suositel-
laan suoraniittopäällä olevia silppureita. Kasvusto voidaan korjata myös
paalaimella, mutta varisemistappioita tulee vääjäämättömästi niin niitossa kuin paalauksessakin.
Satotasot vastaavat yleensä kahta
säilörehusatoa, eli kuiva-ainesadot
ovat olleet kokeissa 6 500 kiloa kuivaainetta/hehtaari (MTT, Arja Nykänen
ja Lauri Jauhiainen).
Ruokinta monipuolistuu
Herne-vehnäkokosäilörehun rehuarvot ovat varsin hyviä ja lähellä normi-
säilörehuja pois lukien tärkkelys.
Raakavalkuaistaso on 13-15 prosenttia, Me 10-10,6 MJ ja D-arvo 64-67.
Tämä rehu on maittavaa ja monipuolistaa ruokintaa. Lisäksi on muistettava, että rehun tärkkelyspitoisuus on
10-20 prosenttia. Jos herne-vehnärehua annetaan 4 kiloa/ka/lehmä/
päivä, voidaan viljaa vähentää noin
yksi kilo ruokinnasta. Raisioagron
Ruoksu-ruokintasuosituspalvelu
optimoi parhaan ruokinnan myös
hernevehnäsäilörehulle.
TEKSTI JA KUVA Juha Anttila
Safesilillä maittavaa rehua
Raisioagro aloitti viime syksynä uuden Safesil-säilöntäaineen markkinoinnin Suomessa. Käyttäjäkokemuksia on
paljon sekä säilörehun että murskeviljan säilönnästä.
Rehu toimii kuten on luvattu.
Palot ovat täyttyneet ja vehnä on taikinaasteella herne-vehnäkasvustossa Kristiinankaupungissa elokuun alussa. Kasvuston
korkeus on noin kaksi metriä.
Safesilin natriumnitriitti nitistää voihappo- ja enterobakteerit. Natriumbentsoaatti ja kaliumsorbaatti ehkäisevät hiivat, homeet ja sienet ja antavat siten tilaa luonnolliselle maitohappokäymiselle. Tuloksena saadaan
maittavaa, säilyvää rehua. Safesil on
käyttövalmis liuos, joka säilyy sellaisenaan seuraavallekin käyttökerralle.
Safesil ei syövytä koneita eikä ärsytä
ihoa tai hengitystä.
Tilakommentteja
– Omituisen maittavaa rehua! Koskaan eivät ole lehmät
syöneet näin paljon säilörehua ja tuottaneet maitoa
pienillä väkirehumäärillä, toteaa Mikko Uusitalo
Lapväärtistä.
- Lisäksi työ on mielekästä, kun rehun pinnasta ei
tarvitse plokata pois hometta eikä pilaantumia.
Hänellä on parsinavetassa 40 lehmää, ja säilörehu
jaetaan lehmille Varmo-jakovaunulla. Kaikki rehut on
tehty Safesilillä paaleihin. Nurmista otetaan kolme
satoa, ja ne ovat pääosin Varma 2- timotei-nurminataseosta.
– Maittavaa rehua ja kestää kevyesti kaksi päivää
lämpenemättä sisätiloissa, toteaa Dick.
Kaikki Safesiliä ostaneet tilat ovat saaneet ilmaisen
Artturi-rehuanalysoinnin. Kun näytteitä alkaa tulla,
keräämme yhteenvedon ja julkaisemme tuloksia
KoneAgriassa Jyväskylässä.
Myös Markus Puoliväli Alajärveltä on tehnyt kaiken rehunsa Safesilillä. Puoliväleillä on reilut sata lehmää ja
käytössä robottilypsy. Säilörehua kuluu vuodessa lähes
kolme miljoonaa kiloa. Rehu korjataan tarkkuussilppurivaunuilla torneihin. Aineen käyttö on ollut helppoa.
– Biologisilla aineilla oli aina hieman tuota lämpenemisongelmaa. Nyt rehu on ensiluokkaista ja huippumaittavaa, toteaa Markus.
Dick Kainberg Alavetelistä on myös tyytyväinen rehuun.
Hänellä on 60 lehmän robottinavetta. Rehun jakaa
TKS-rehunjakovaunu, joka annostelee rehuun myös
viljan ja tiivisteen.
Safesil rehu on vaaleaa, neutraalia, ja miellyttävän tuoksuista.
Safesilin peruslupaus toteutuu ruokintapöydällä: maittavaa ja
lypsättävää säilörehua.
31
NAUTA
AGRO makasiini • 3/13
Kestävyys ja korkea tuotos
- uudistuneet Maituri 12 000 -rehut
Satatonnareita
Suomeen on taas saatu uusia
lehmien kuninkaallisia, kun
100 000 kilon maitotuotos on
tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla.
100-tonnarit
Haralan Berit,
Kirsikka ja Novelli
Mia
Nukka
Okra
Oma
Onodera
Opel
Palmu
Piisku
Pilvi
Pipari
Pirpana
Prinsessa
Proppu
Pyylikki
Pösö
Raida
Reija
Rentukka
Reetta
32
Omistaja
Paikkakunta
Terhi ja Raimo Kuortti
Sune Lindfelt
Matti Kirsilä
Markus Mikkola
Heli ja Jarmo Korhonen
Marja-Leena ja Ari Savolainen
Pertti Peltoniemi
Kirsi Soirinsuo
Marjukka ja Jouni Kauppinen
Tuija Suominen
ja Jouni Lehtonen
Auli ja Aki Pöyhönen
Reiska Järvenkylä
Remes, Väisänen,
Kortelainen mty
Ari ja Veli-Pekka Jacobson
Kaija ja Allani Rantakangas
Virpi ja Antti Häkkinen
Maija ja Ari Kanniala
Kalevi Hernesniemi
Anneli ja Lauri Tähtinen
Kaisa Vaittinen-Kiuru,
Tuomo Kiuru
Ikaalinen
Kruunupyy
Evijärvi
Oulu
Juankoski
Juankoski
Jalasjärvi
Orimattila
Vieremä
Sastamala
Veteli
Virolahti
Vieremä
Pihtipudas
Alajärvi
Mikkeli
Oulu
Lappajärvi
Evijärvi
Rautjärvi
Maituri 12 000 -täysrehu ja Amino-Maituri 12 000
-puolitiiviste on suunniteltu korkeatuottoisten eläinten
tarpeisiin. Molempien koostumusta on täsmennetty, joten
ne täydentävät entistä paremmin kotoisia rehuja sekä
lehmien ravitsemuksellisia tarpeita.
Kestävyyttä ja tuotosta
edistäviä elementtejä
MAITURI 12 000 JA AMINOMAITURI 12 000 -REHUISSA
TEKSTI Merja Holma
Maituri 12 000 -täysrehun valkuaistasoa on nostettu, koska karkearehujen valkuaiset ovat laskusuunnassa.
Amino-Maituri 12 000 -puolitiivisteen
tärkkelyspitoisuutta on lisätty, jotta
se täydentäisi paremmin myös kevyitä viljoja.
12 000-rehut sisältävät nyt
myös ohitustärkkelystä
Huippulehmä hyötyy pötsin ohittavasta tärkkelyksestä, joka tuo lisäglukoosia ohutsuolesta. AminoMaituri 12 000 ja Maituri 12 000
-rehuihin on lisätty maissia ohitustärkkelyksen lähteeksi. Lisäksi niissä
on perusviljojen tärkkelystä, joka
100-tonnarit
Reta
Ripsu
Ronja
Roosa
Rulli
Runo
Rusina
Ruustinna
Ruustinna
Ruusu
Saippua
Shania
Sievä
Sointu
Sophie
Suurimo
Säde
Sähly
Tatti
TISU
Tuulia
Tähti
tuottaa glukoosia propionihapon
kautta. Propyleeniglykoli nostaa myös
veren glukoositasoa. Riittävä määrä
glukogeenisiä ravinteita varmistaa
korkean tuotoksen ja helpottaa
hedelmällisyyttä.
12 000-rehuissa on korotettu Evitamiini taso, niihin on lisätty myös
biotiinia ja suojattua metioniinia.
Useissa kokeissa on todettu, että Evitamiini parantaa vastustuskykyä ja
vähentää tulehdusten riskiä. Metioniinilla on myös maksan toimintaa tehostava vaikutus. Lypsykauden alun
lehmillä maksan pitää toimia täysillä,
jotta glukoosia saadaan riittävästi.
Omistaja
Markku Siponen
Eija ja Juha Rahikka
Eija ja Arto Humaljoki
Auvo Siitari
Iiris ja Pentti Tornberg
Sirkka ja Antero Nousiainen
Ismo Rintala
Raimo Savolainen
Risto Ylä-Sulkava
Jari Hukkanen
Reetta ja Juha Seppänen
Aki Patama
Rantonen mty
Jouni Kosonen
Sirkka ja Jarmo Juutinen
Ulla ja Erkki Ylilammi
Mika Tero Matias Siitonen
Tarja ja Ari Salmi
Mikko Väisänen
Päivi ja Kari Piironen
Mirja ja Jari Niskanen
Lilja mty
- sooda
- E-vitamiini
- orgaaninen
seleeni
- propyleeniglykoli
- biotiini
- suojattu
metioniini
- ohitustärkkelys
- suojattu rasva
- monipuoliset hiilihydraatit
- mikrobien toimintaa
tehostava valkuaiskoostumus
- hyvä maittavuus
Paikkakunta
Kiuruvesi
Ikaalinen
Perho
Kangasniemi
Kuusamo
Iisalmi
Alajärvi
Kuopio
Virrat
Vieremä
Lappeenranta
Saarijärvi
Kiuruvesi
Savonlinna
Vieremä
Karvia
Parikkala
Rovaniemi
Sonkajärvi
Nurmes
Sonkajärvi
Kiuruvesi
33
SIIPI
AGRO makasiini • 3/13
Kasvatustiiviste
- oma rehu nuorikoille
Kanoista yhä suurempi osa ruokitaan tiivisteellä. Tarve myös
nuorikoiden tiivisteruokintaan on kasvanut, vaikka kasvatusvaiheen ruokinta onkin helpointa toteuttaa täysrehulla. Nuorikoiden ravinnontarve poikkeaa muninnassa olevien kanojen
tarpeista, ja siksi onkin tärkeää, että niille on tarjolla oma rehu.
TEKSTI JA KUVAT Oona Koivunen
Kasvatusvaiheen ruokinnalla luodaan perusta
onnistuneelle muninnalle. Raisioagron
Kasvatustiiviste mahdollistaa kaksivaiheisen
ruokinnan. Rehun fosfori varmistaa nuorikolle
vahvan luuston.
Kanojen korkeaa tuotantokykyä on
jalostuksen myötä mahdollista ylläpitää yhä pidempään. Kasvatusvaiheen
ruokinta onkin erittäin tärkeää, sillä
silloin luodaan perusta onnistuneelle
muninnalle.
Kaksivaiheinen ruokinta
onnistuu Kasvatustiivisteellä
Kasvatustiiviste on kananuorikoille
suunniteltu tiiviste kotoisen viljaruokinnan täydentämiseen. Kasvatusajan
ruokinta voidaan toteuttaa kaksivaiheisena myös tiivisteellä, kuten
täysrehuruokinnassa tehdään. Tämä
tarkoittaa tiivisteen osuuden muuttamista rehussa nuorikoiden kasvaessa.
Ruokintasuositukset perustuvat
analysoituihin kotoisiin viljoihin. Kun
viljan ravintoarvot tiedetään, tiivisteen
käyttömäärä voidaan optimoida täydentämään sitä ja näin vastaamaan
kasvavan kanan tarpeita.
Kasvatustiiviste
turvaa luuston kehityksen
Kananuorikon tärkein tehtävä on kasvaa kestäväksi ja hyväksi munijaksi.
Kasvatustiivisteellä voidaan turvata
elopainon kehitys ja lisätä kanan kestävyyttä. Luuston kehityksen turvaaminen on tärkeää kanan kunnon ja
kestävyyden parantamiseksi, mutta
myös munankuoren laadun turvaamiseksi, sillä kuorenmuodostukseen
kana hyödyntää ydinluun kalsiumia.
Kasvatustiiviste poikkeaa munivien
kanojen tiivisteistä siten, että sen fosforipitoisuus on paljon korkeampi kuin
munitustiivisteissä. Fosfori on kasvatuskaudella luuston kehitykselle välttämätön, mutta munintakaudella liika
fosfori heikentää munankuoren laatua.
34
Analysoi
kotoiset viljat
- tiivisteruokinta
onnistuu!
Ilpo Pavela kertoo Raisioagron Terttu Koskelalle Kasvatustiivisteen hyvistä ominaisuuksista.
Partia pysyy tasaisena, ja kanat voivat hyvin. Tasaisuus helpottaa myös munittajan työtä.
Kanatiivisteestä ja Kasvatustiivisteestä tehty rehuseos
verrattuna Kasvatus-Herkku 1:n ravintoainesisältöön:
valkuainen
energia
Ca
P
Kanatiiviste 15 %, viljat 83 %, kalkki 2 %
Kasvatustiiviste 18 %, viljat 80 %, kalkki 2 %
16,0 %
16,4 %
11,0 MJ/kg 0,95 % 0,47 %
11,0 MJ/kg 1,00 % 0,62 %
Kasvatus-Herkku 1
16,0 %
11,0 MJ/kg 0,90 % 0,60 %
Kalsiumin aineenvaihduntaan
Pavelan
siitoskanala
on tyytyväinen
Kasvatustiivisteen
käyttäjä
Pavelan siitoskanalan isäntäväellä on pitkä historia kanankasvattajina. Tilalla on toiminut
kanala jo 1950-luvulta alkaen,
joten voidaan puhua sukupolvien kokemuksesta. Ilpo ja Lahja
Pavela ovat toimineet yrittäjinä
tilalla vuodesta 2000. He kasvattavat Dekalb-kanoja. Tilan
hautomosta kuoriutuu kanoja
omaan kasvattamoon sekä
yhteistyökumppaneille kasvatettaviksi.
Ilpo Pavela kertoo olevansa
tyytyväinen Kasvatustiivisteeseen. Partia on ollut helppo pitää tasaisena, mikä on tärkeää
kanojen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Epätasaisessa partiassa
ongelmia tulee sekä pienimpien että suurimpien kanojen
osalta. Pienimmät voivat jäädä
kehityksessä jälkeen ja suurimmat saattavat pahimmillaan rasvoittua, mikä heikentää
munintaa. Tasaisuus helpottaa
munittajankin työtä, sillä partian hoito on helpompaa ja muninta alkaa samanaikaisesti.
Pavela on syystäkin tyytyväinen. Nuorikkojen paino on
noussut tasaisesti toivotulla
tavalla, ja partia on saavuttanut hyvin jalostajan asettamat
tavoitteet. Kanat ovat pysyneet
terveinä, ja kuolleisuus on
ollut pientä. Pieni poistuma
parantaa taloudellista kannattavuutta, kun kasvatetuista
kanoista kasvaa munivia
lintuja.
lisää tehokkuutta
Kalsium on yksi tärkeimmistä siipikarjan kivennäisaineista. Sen puute
Pidolin
on helposti nähtävissä luustossa ja
ja Siipi-Melli
munankuoren laatuongelmina.
toimivat yhdessä
Ratkaisuna käytetään helposti kalkin
määrän lisäämistä ja kuvitellaan,
että näin saadaan ongelmat hoidettua.
Käytännössä tapahtuu kuitenkin päinvastoin.
TEKSTI Marja Hongisto
Liika kalkki voi pahentaa oireita, sillä
mikään ravintoaine liikaa syötettynä
ei ole hyväksi eläimille. Kalkki hyvin
emäksisenä aineena nostaa suoliston
pH:ta eli emäksisyyttä, mistä voi tulla
uusia ongelmia.
Monet aineet vaikuttavat kalsiumiin
Rehuun lisätään monia aineita, jotka
vaikuttavat positiivisesti kalsiumin
aineenvaihduntaan siipikarjalla.
D-vitamiini tai sen eri johdannaiset
ovat välttämättömiä kalsiumin imeytymiselle suolistosta. Koska D-vitamiinia ei ole rehun raaka-aineissa,
on sitä pakko lisätä rehuun.
Fytaasi ei ole välttämätön aine,
mutta sillä voidaan parantaa kalsiu-
Pidolinilla kananmunan kuoren rosoisuus
väheni huomattavasti. Kuvassa on 70 viikon
ikäisten kanojen munia, joiden kuori on
tasainen, ilman rosoisuutta.
min hyväksikäyttöä. Fytaasia lisätään
lähes kaikkiin siipikarjan rehuihin.
Fytaasin tärkein tehtävä on vapauttaa kasvien fytiiniin sitoutunut fosfori.
Samalla fytaasi vapauttaa myös kalsiumia elimistön tarpeisiin. Mutta on
muitakin aineita. Maailmalla hyvin
lupaavia tuloksia on saatu Pidolinnimisellä rehun lisäaineella, varsinkin munintakauden loppupuolella.
Pidolin osallistuu
kollageenin tuotantoon
Pidolin on kalkkikivestä eristetty
kalsiumpidolaatti. Se osallistuu kollageenin (tukikudosten säiemäinen
valkuainen) muodostumiseen, ja alun
Pidolinia lisätään varsinaisten rehuseosten
lisäksi myös Siipi-Melliin. Siipi-Mellillä
varmistat munankuoren laadun myös loppumuninnassa, vaikka tiivisteen käyttömäärä
väheneekin iän myötä.
35
SIIPI
AGRO makasiini • 3/13
perin se on kehitetty kosmetiikkapuolelle lisäämään ihon elastisuutta (ikuisen nuoruuden haave). Lisäksi
sitä on käytetty ihmisillä luunmurtumien hoitoon. Ihmispuolelta aine
löydettiin kotieläinten ruokintaan.
Pidolin sisältää kahta aminohappoa, arginiinia ja proliinia, jotka ovat
kollageenin ainesosia. Kananmunan
kuorikalvo on 95-prosenttisesti
kollageenia, ja kananmunan kuori
ankkuroituu tähän kuorikalvoon. Kun
muniva kana vanhenee, kuorikalvon
laatu heikkenee ja seurauksena on
poremunien määrän lisääntyminen.
Pidolin vähentää jääkaapissa
tapahtuvaa mikroporeiden syntyä. Se
lisää myös munankuoren joustavuutta, jolloin muna kestää paremmin
kolhuja rikkoontumatta. Siitoskanoilla haudontatulos paranee. Tällä on
suuri taloudellinen vaikutus, varsinkin emobroilereilla.
Kollageenia on paljon luissa, noin
30 prosenttia. Luuston kehittyminen
tapahtuu siipikarjalla ensimmäisten
elinviikkojen aikana. Lisäämällä Pidolinia alkukasvatusrehuihin voidaan
varmistaa hyvä luuston kehittyminen.
Sillä on vaikutusta myös kasvuun.
Erityisesti kalkkunoilla hyvällä luuston kehityksellä on merkitystä, koska
niiden kasvatusaika on pitkä ja jalkojen päällä on suuri elopaino kasvatuksen loppuvaiheessa.
Pidolin ja kalsiumin sitominen
Pidolinin sisältämä arginiini on osallisena kalsiumia sitovassa valkuaisessa suolistossa, veressä ja kohdussa (munankuoren muodostumispaikka). Arginiinin osuus tässä valkuaisessa on 28 prosenttia. Pidolinissa on
lisäksi 13,5 prosenttia kalsiumia, joka
on lähes sataprosenttisesti käyttökelpoista.
Kun Pidolinia syötettiin munintakauden lopussa kanoille, ensimmäinen selvä havainto oli, että munankuoren pinta oli paljon sileämpi kuin
aikaisemmin. Rosoisten munien
osuus kaikista munista väheni huomattavasti. Kun Pidolinia lisättiin
yhdessä Siipi-Mellin kanssa, poreisten määrä väheni ja munintaprosentti nousi.
36
Tarkka seuranta alusta
Kun kanalasta haluaa saada hyvän tuloksen, on siellä
tehtävä huomioita joka päivä ja reagoitava jo ensimmäisiin
heikkoihin signaaleihin. Jos odottaa muutaman päivän
nähdäkseen, mihin suuntaan tilanne kehittyy, voi olla
jo liian myöhäistä.
TEKSTI Terttu Koskela ja Marja Hongisto I KUVAT Terttu Koskela
Havaintojen kirjaaminen ylös ja tarkka tuotannonseuranta auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja helpottavat seuraavan kanaerän ylösajoa.
Mutta täytyy olla valmis toimimaan
myös uudella tavalla, koska kanaerät
eivät ole keskenään samanlaisia.
Myös jalostus muuttaa kanaa, ja esiin
voi tulla uusia ongelmia.
Mitä pitää huomioida?
Jouni Puputti on ensimmäisiä suomalaisia virikekanaloitsijoita, joten
hänelle on kertynyt jo monen vuoden
kokemus vaihtoehtoisesta tuotantomuodosta. Hänen mukaansa kanalassa pitää käydä muutenkin kuin
vain keräämässä munat, jotta näkee,
mitä siellä todella tapahtuu.
Kanojen punnitus varsinkin munintakauden alussa on välttämätöntä.
Jouni Puputti valmistelee punnitusta asentamalla väliseinän virikehäkkiin. Kanat siirretään
punnituksen jälkeen väliseinän toiselle puolelle.
Punnitusraportti pitää lukea ajatuksella ja seurata painonkehitystä. Tällä tavalla pystyy vaikuttamaan partian
tasaisuuteen ja munanpainon kehitykseen. Alkuvaiheessa Jouni nostaa
reippaasti ruokintaa ja lisää ketjukiertoja elopainon ja muninnan
lisääntyessä.
Lohmannin kana tarvitsee selvästi
enemmän rehua elopainon nostamiseksi nykyisin 19-25 viikon iässä kuin
1,5-2 vuotta sitten. Kanojen paino oli
26 viikon iässä 1 641 grammaa (LSL:n
minimi ja maksimi 1 528-1 695). Paino oli 30 viikon iässä 1 707 grammaa
(vaihteluväli 1 632-1 768).
Sisä- ja ulkolämpötilan seuranta
on tärkeää. Sillä on vaikutusta esimerkiksi rehunsyöntiin. Kun rehua
ei kesäkuumalla kulunut riittävästi,
Jouni lisäsi ”yöruokinnan” 2-3 kertaa
Pakkauskone laittaa kanalasta munahihnoja
pitkin tulevat munat automaattisesti kennoihin.
Jouni Puputti mainitsee, että pakkaamot
käyttävät nykyään jo pääsääntöisesti muovisia
kennoja.
asti luo pohjan hyvälle tulokselle
viikossa. Kanat olivat tällöin alle 30
viikon ikäisiä. Kotoisessa ruokinnassa myös riittävän vahvan rehun
tekeminen maksaa itsensä takaisin
parempana rehuhyötysuhteena.
Valkuaista ja energiaa
Vahvuus kotoisessa ruokinnassa tarkoittaa sekä valkuaista että energiaa.
Hyvälaatuinen valkuainen saadaan
pääosin tiivisteestä, joten sen määrässä ei kannata nuukailla. Energiaa
rehuseokseen saadaan, kun viljojen
hehtolitrapainot ovat korkeita ja käytetään vehnää, ainakin alkumuninnassa. Kasviöljyllä viimeistellään
riittävä energiataso kotoiseen ruokintaan. Analysoimalla viljat ja teettämällä ruokintasuositus varmistetaan
kotoisen ruokinnan onnistuminen.
Edellisen partian hyvä tulos
Jounin edellinen partia alkoi munia
joulukuun alussa 2011 ja meni teuraaksi huhtikuun alussa 2013. Munintakauden pituudeksi tuli 90 viikkoa.
Tuon kanaerän tulos oli hyvä. Ainoat
suuremmat ongelmat olivat teknisiä.
Teknisiä ongelmia tulee varmasti
jokaiselle kanaerälle, mutta mitä
paremmin niihin on varautunut, sitä
Puputin pihapiiri on hyvin hoidettu. Vanha kanala/navetta on nykyään varasto- ja huoltotilana.
pienemmillä tappioilla pääsee.
Ikäviikolla 29 pultti meni poikki
rehukourusta ja muninta putosi 90
prosenttiin, mutta palautuminen
tapahtui nopeasti. Samoin 40 ikäviikon kohdalla oli rehunjakoteknisiä
murheita, mutta niidenkin vaikutus
jäi vähäiseksi. Rehuspiraali meni
poikki ikäviikolla 64 ja samoihin
aikoihin oli ongelmia lantamaton
kanssa.
Kumalatiiviset tulokset
vuoden muninnassa
ja koko tuotantokaudelta
20-72 vk 20-88 vk
muninta-%
93,9
munia kpl/kana
344
munanpaino g
62,98
g/pv-tuotos
59,31
munia kg/kana 21,79
rehuhyötysuhde 2,06
90,9
437
63,98
58,29
27,94
2,11
Puputin tilan seuranta. Tulokset on esitetty taulukossa neljän viikon välein, paitsi kuolleisuus, joka on kumulatiivinen.
ikä
vk
20
24
28
32
36
40
44
48
52
56
60
64
68
72
76
80
84
88
muninta-%
vk
59,3
96,7
97,6
97,8
96,7
96,8
94,3
93,8
93,3
92,9
92,0
90,5
90,6
88,2
84,1
82,3
78,3
74,1
munanpaino
g vk
g/pv-tuotos
vk
rehua g/kana
päivä
rhs
vk
49,22
57,54
60,07
61,80
62,66
63,53
62,83
64,11
64,52
65,33
65,46
65,92
66,29
66,95
67,88
67,87
68,12
68,45
29,19
55,64
58,64
60,42
60,59
61,51
59,24
60,16
60,23
60,66
60,23
59,68
60,04
59,04
57,08
55,88
53,34
50,71
99
122
115
121
123
127
123
126
128
130
120
143
123
123
129
126
125
126
3,39
2,20
1,97
2,00
2,04
2,06
2,08
2,09
2,12
2,15
1,99
2,40
2,05
2,10
2,26
2,25
2,32
2,45
kumalatiivinen
kuolleisuus %
0,00
0,05
0,08
0,15
0,16
0,22
0,32
0,35
0,43
0,51
0,96
1,71
1,92
2,05
2,30
2,95
2,88
3,23
37
SIKA
AGRO makasiini • 3/13
Ismo Eerola panostaa eläinrakennusten laatuun. Työ tehdään kunnolla
ja hyvistä materiaaleista. Uuden rakennuksen alta louhittiin 10 500
kuutiota kalliota.
HyväSikala XO:n avoimet ovet pidettiin elokuun alussa. Osakkaat pääsivät tutustumaan sikalan tiloihin ja tuotantoon. Hyvät olosuhteet ja eläinten liikkumatila saivat kiitosta, samoin Ismo erinomaisesta ideastaan.
HyväSikala XO
- kuluttajan ikioma lenkki
lähiruokaketjussa
Ismo Eerola kulkee omia polkujaan. Perinteisen siankasvatuksen rinnalle Ismo loi täysin uudenlaisen vaihtoehdon: kuka tahansa voi ostaa hänen perustamansa
HyväSikala XO -sikalan osakkeita ja päästä osaksi
lähiruokaketjua.
TEKSTI JA KUVAT Kimmo Kesälä
Ismo Eerolan toteuttamassa mallissa
kuluttajat voivat ostaa HyväSikala XO
Oy:n osakkeita ja näin osallistua laadukkaan lähiruoan tuotantoon.
– Osakkaita on mukavasti tullut
mukaan, ja kiinnostus on yllättänyt
positiivisessa mielessä. Yhtiön asioihin osakkaat pääsevät vaikuttamaan
normaaliin tapaan yhtiökokouksessa,
kertoo Ismo Eerola.
Uusi 400 paikan purupohjasikala
ja sen yhteyteen tehty 300 lihasian
kesäsikala perustettiin osakeyhtiöksi.
Kesäsikala tuo tarvittavaa lisätilaa
kesällä, ja talvisin tila hyödynnetään
purun varastoinnissa. Ismon mielestä
purupohjainen sikala antaa hyvän
elinympäristön kasvaville eläimille.
– Eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan laumassa ja tonkimaan puru-
”Nyt tiedämme, mitä syömme”
Hanna ja Paavo tulivat lastensa kanssa tutustumaan HyväSikala XO:n
possuihin Kouvolasta.
– Lapsille oli tärkeää nähdä possuja ja meille on tärkeää, että liha on
kotimaista, eettisesti kasvatettua, puhdasta ja tuoretta. On hienoa, että eläimet saavat elää hyvissä olosuhteissa ja lajilleen ominaisessa ympäristössä.
Pidämme myös ruokinnan GMO-vapautta isona etuna, pariskunta kertoo.
Perhe oli lukenut lehdestä HyväSikala XO:n toiminnasta ja mahdollisuudesta päästä osakkaaksi. Hanna ja Paavo tarttuivat heti tilaisuuteen, ja koko
perhe syö nyt oman sikalan possua.
– Olemme tyytyväisiä, että tiedämme, mitä syömme ja varsinkin
mitä lapsemme syövät.
38
Uuden kesäsikalan ensimmäiset asukit tulivat osastolle 17.4.2013.
Seinät ovat yläosaltaan avonaiset, jolloin ilma pääsee vapaasti
kiertämään ja aurinko lämmittämään. Sivuverhoilla säädetään liialliset
auringonsäteet ja tuulet. Talvella uusi kesäsikala toimii purun
varastointipaikkana.
pohjaa. Tilaa eläintä kohden on reilusti enemmän kuin laki vaatii.
Yksi rakentamisen erikoisuuksista
oli investointiavustus, joka Ismo sai
50 prosenttia vähemmän, koska tilat
rakennettiin ”liian väljiksi” eli neliöitä
on enemmän kuin mitä laki velvoittaa.
– Eläinten hyvinvointi on minulle
kuitenkin kunniakysymys ja siitä en
tingi. Resepti on yksinkertainen:
eläinten olosuhteiden tulee olla kunnossa ja hyvää ruokaa riittävästi. Antibiootteja eläimille ei tarvitse antaa.
Possut syövät tiivistettä ja
lähialueen viljaa
Ismo Eerola sai kunnianosoituksen vuoden 2012 sikatekosta. Palkinnon
Ismo vastaanotti Seinäjoen Farmari-näyttelyssä heinäkuussa. Jokavuotisen huomionosoituksen jakaa Suomen Sikayrittäjät ry henkilölle tai taholle, joka on merkittävästi edistänyt suomalaista sikayrittäjyyttä. Palkintona
Ismo Eerola sai taiteilija Leo Karppisen luoman sika-aiheisen puutaulun.
nettynä lähialueen tuottajien viljalla.
Lisäksi Raisioagron GMO-vapaa tiiviste turvaa riittävän valkuais-, kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien saannin.
– Kuluttajat ovat kiitelleet lihan
alkuperän jäljitettävyyttä, lähiruokaajattelua, ruuan tuoreutta ja helppoa
saatavuutta. Eräs rouva totesi, että
hänen pojallaan on soija-allergia,
mutta meidän tuottamaa sianlihaa
voi syödä vapaasti, vaikka monet
muut lihavalmisteet aiheuttavat oireita. Tässä siis vinkki sellaisille, joilla
on soija-allergia.
Ruokintaratkaisuksi Ismo valitsi liemiruokinnan. Ismon possut syövät
oman tilan ohraa ja kauraa täyden-
HYVÄSIKALA XO OY
• sijaitsee Iitin Kausalassa
• perustettu vuonna 2011
• osakkaita yli 100
• osakkeen nimellisarvo 1 euro
• osake ja merkintähinta
yhteensä 200 euroa/osake
• www.lihatori.fi
Haluatko osakkaaksi?
Soita Ismo Eerolalle
p. 0400 155 049.
Kunniakirja Lamankaatajalle
Kuluttajien ja muun yleisön ottaminen HyväSikala XO
Oy:n osakkaiksi oli pari vuotta sitten uusi ja piristävä
idea. Silloin elettiin sianlihantuotannossa historiallisen pahaa kannattavuuskriisiä. Ismo Eerolan yritteliäisyys on huomioitu myös valtiovallan toimesta: monien kunniakirjojen joukossa Benjamin Maatilatorin
myymälän seinällä on noilta ajoilta pääministerin
allekirjoittama ”Lamankaatajan kunniakirja”.
Ismon ideoima lähiruokareitti alkaa HyväSikala
XO:sta ja kulkee samalla paikkakunnalla sijaitsevan
Liha REM Oy:n tilateurastamon kautta Maatilatorille.
Kun vielä possuille syötettävä vilja tulee omilta ja naapuritilojen pelloilta, voidaan sanoa, että kyseessä on
todellinen lähiruoka. Liha REM Oy:n teurastamo Kausalassa sekä Benjamin Maatilatorin väen vahva osaaminen olivat minulle
tekijöitä, jotka puolsivat omaa sikalaosuuteni ostamista. Lisäksi nämä yritykset antavat toimeentulomahdollisuuksia lähialueen muille tuottajille – ja sikoja pidetään hyvin.
Jari Eeva
39
SIKA
AGRO makasiini • 3/13
Rehun vähäinen syönti heikentää
emakoiden alkutiineyttä ja lisää uusimisia.
Painonpudotusta voidaan estää
antamalla porsaille hyvälaatuista
prestarteria, lisäämällä rehun
antokertoja päivässä tai
kostuttamalla rehu.
Emakoiden hedelmällisyys
vaihtelee vuoden aikana
Emakoiden kausiluonteinen hedelmättömyys, paremmin
tunnettu nimellä syyshedelmättömyys, ilmenee emakoiden
heikentyneinä kiimoina, uusineiden suurempana määränä ja
pienempinä pahnueina. Hedelmällisyyshäiriöihin on havaittu
olevan useita syitä kuten lämpötila, päivän pituus ja ruokinta.
TEKSTI Päivi Volanto
Emakosta johtuvia tekijöitä ovat muun
muassa emakon kunto ja porsimiskerta. Häiriöt tiinehtyvyydessä
vaikuttavat paljon emakon porsastuotokseen ja samalla tilan taloudelliseen tulokseen. Kesä on takanapäin,
mutta seuraukset ovat nähtävissä nyt
syksyllä.
Päivän ja valojakson pituus
vaikuttavat hedelmällisyyteen
Päivän pituudella on havaittu olevan
vaikutusta emakoiden hedelmällisyyteen melatoniinihormonin välityksellä. Melatoniini stimuloi aivoja
erittämään lisääntymishormoneja,
joiden avulla munarakkulat kasvavat
ja ovulaatio tapahtuu. Melatoniinin
eritykseen vaikuttavat päivän pituus
ja valon määrä. Kun päivän pituus on
lyhyt eli vuorokaudessa on enemmän
40
pimeitä tunteja, malatoniinia erittyy
runsaasti. Pitkästä päivästä johtuen
kesällä melatoniinin eritys laskee,
millä on negatiivinen vaikutus lisääntymishormonien syntyyn ja hedelmällisyyteen.
Valojakson pituus vaikuttaa myös
hedelmällisyyteen. Valojakson pituudelle annetaan erilaisia suosituksia,
mutta yhteistä niille on, että pimeäjakso tulisi olla vähintään 8-10 tuntia.
Siemennysosastolla valoteho on oltava riittävän tehokas, ainakin 300 lux.
Valaisimet on syytä sijoittaa emakon
pään päälle, ja niitä on hyvä puhdistaa aika ajoin pölystä ja kärpästen
jätöksistä.
Korkea lämpötila vähentää syöntiä
Suomessa korkeat lämpötilat eivät
ole ongelma elo-syyskuussa, koska
hellepäivien esiintyminen on todennäköisintä heinäkuussa. Korkeat
lämpötilat alentavat porsimisprosenttia erityisesti ensikoilla ja kerran
porsineilla emakoilla. Jos emakko
kärsii kesällä lämpöstressistä tiineyden alussa, voi raskaus keskeytyä tai
elinvoimaisten alkioiden lukumäärä
vähentyä. Kehittyvien alkioiden menetys pienentää pahnuekokoa, mikä
näkyy vasta myöhemmin. Hollannissa
havaittiin 2000-luvun alussa uusineiden määrän lisääntyneen, kun vuorokauden lämpötilavaihtelut olivat suuria: päivällä oli lämmintä ja yöllä
kylmää.
Lämpöstressi vaikuttaa negatiivisesti myös karjun siittiöiden määrään
ja laatuun. Liiasta lämmöstä kärsineeltä karjulta vie vähintään viisi viikkoa ennen kuin siittiöiden liikkuvuus
on palautunut normaalille tasolle.
Jalostuksen avulla porsaiden lukumäärä emakkoa kohden on lisääntynyt, joten pahnueesta huolehtiminen rasittaa emakkoa enemmän kuin
ennen. Toisaalta emakoiden syöntikyky ei ole noussut. Kuumalla ilmalla
emakoiden rehun syönti vähenee.
Emakoiden rehun syönnin on todettu
vähenevän 170 grammaa jokaista
astetta kohden joka ylittää 16 celsiusastetta.
Lämpötilan noustessa heikentynyt
syönti johtaa helposti liialliseen painonmenetykseen imetyskaudella,
mikä vaikuttaa irronneiden munasolujen määrään ja alkioiden selviytymiseen. Painonpudotus koostuu pääasiassa kehon rasvasta, proteiineista
ja vedestä.
Lämmöstä tai muusta syystä johtuva rehun vähäinen syönti vaikuttaa
haitallisesti alkutiineyteen, ja uusimisia esiintyy enemmän. Emakoiden
painonpudotusta voidaan estää muun
muassa antamalla porsaille hyvälaatuista prestarteria kuten Rentopossu
1_2 -täysrehua, lisäämällä rehun antokertoja päivässä tai kostuttamalla rehu.
Kiihotusruokinta
parantaa hedelmällisyyttä
Runsas rehun anto eli kiihotusruokinta ennen siemennystä
parantaa hedelmällisyyttä. Liian
vähäinen energian saanti ennen
siemennystä pienentää seuraavan pahnueen kokoa ja porsaiden
syntymäpainoa varsinkin emakoilla, jotka ovat menettäneet imetyskaudella paljon painoaan. Erityisesti kiihotusruokinnasta hyötyvät
ensikot, joiden syöntikyky imetyskaudella on heikompi kuin emakoilla.
Potrakiihotus, Raisioagron erikoisrehu kiihotusruokintaan, nostaa emakon veren insuliinitasoa,
mikä stimuloi emakon lisääntymishormoneja ja emakot tulevat
aikaisemmin kiimaan. Aikainen ja
vahva kiima vaikuttaa positiivisesti
seuraavan pahnueen porsaslukumäärään.
Seisova kiima-aika on pidempi
nopeasti kiimaan tulleilla emakoilla.
Teksti: Päivi Volanto
Kuva: Philip Van den Brink
Nyt on aika analysoida viljasi
Vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Tämä näkyy esimerkiksi viljojen
valkuaispitoisuuden vaihteluissa.
Viime vuonna valkuaispitoisuudet
olivat alhaisemmat kuin moneen
vuoteen. Ruokinnan tarkkuus lisääntyy huomattavasti, kun rehuseoksessa käytettävän viljan laatu analysoidaan.
Hehtolitrapainon avulla saadaan selville viljan rehuyksikköarvo. Kun tiedetään valkuaispitoisuus, voidaan sen perusteella
laskea, kuinka paljon viljasta
saadaan aminohappoja. Tarvittava valkuais- ja aminohappotäydennys saadaan tiivisteestä.
Tiivisteen mukana tulevat myös
tarvittavat kivennäiset ja vitamiinit.
Jos viljan laatua ei analysoida,
joudutaan turvautumaan viljatii-
viste-seoksia suunniteltaessa keskimääräisiin valkuaispitoisuuksiin
ja energia-arvoihin. Tuloksena voi
olla seos, jonka energia ja/tai val-
kuaismäärä on riittämätön eläimen
tarpeisiin nähden. Seurauksena on
kasvujen heikentyminen ja rehuhyötysuhteen huononeminen.
Päivi Volanto
Raision tehtaan viljan vastaanottopisteessä
otetaan näyte joka viljaerästä. Viljasta analysoidaan kosteus, hehtopaino, valkuainen
ja tärkkelys (ei kaurasta).
Ota yhteyttä Raisioagron
asiakkuusvastaavaan,
kun haluat analysoida
viljasi. Analyysitulosten
lisäksi saat ruokintasuosituksen haluamallesi
tiivisteelle. Tarvittaessa
autamme sinua
valitsemaan tilallesi
sopivan tiivisteen.
41
SIKA
AGRO makasiini • 3/13
Etsivä löytää
Sikalat ovat tuotantolaitoksina täynnä odottavia äitejä,
imettäviä äitejä, vastasyntyneitä lapsia, päiväkoti-ikäisiä
lapsia, ala- ja yläkouluikäisiä lapsia tai teini-ikäisiä puberteettiin tulevia nuoria. Seniorikansalaisia edustaa yleensä
vain jokunen karju.
Koska sikalan eläinten ikäjakauma
painottuu aina nuoriin eläimiin, sairaudet ovat tyypillisesti lastentauteja,
nuorison vaivoja tai synnyttäneiden
äitien ongelmia. Siat ovat onneksemme tavattoman sitkeitä eläimiä ja
mielestäni on ihme, että sairaudet
pysyvät sikalaolosuhteissa niinkin
hyvin kurissa kuin Suomessa on
tapana.
Jos sikalassa sairastumisten
määrä kohoaa normaalista tai havaitaan epätavallisia oireita, on aika
aloittaa tutkimukset. Joskus tilanne
on tyyppiä ”etsii, etsii, vaan ei soisi
löytävänsä”. Selvän selityksen löytäminen on tautitilanteessa kaikkien
etu, minkä vuoksi ongelmanratkaisussa on oltava jokseenkin johdonmukainen. Vaihtoehtoja suljetaan
vähitellen pois ja paniikkia vältetään.
Riittävästi näytteitä
Harva diagnoosi on pohjimmiltaan
yksinkertainen. Meillä voi olla oletus,
mutta sairauden aiheuttajan selvittämisessä on otettava huomioon eläinten oireet, taudinkulku sikalassa,
sairastuneiden ikäryhmä, aiemmat
tuotantotulokset ja laboratoriotulokset, kukin omalla painoarvollaan.
Yksi löytynyt bakteeri ei vielä kesää
tee – ellei se satu olemaan salmonella.
Kun selvillä on tyypillisesti sairastuva eläinryhmä, sairauden oireet
ja taudinkulku, on aika suunnitella
näytteenotto. Se voi edellyttää ruumiinavauksia tilalla, kuolleiden
eläinten lähettämistä patologille,
ulostenäytteitä, verinäytteitä, sierainlimanäytteitä ja joissakin tapauksissa
rehunäytteitä.
”Etsii, etsii,
vaan ei soisi
löytävänsä”
42
Katri Kaaro
ELL
Näytteenotossa ei kannata kitsastella. Pikkuporsaita ja välikasvatuseläimiä on syytä tutkia 2–5 kappaletta, samoin ulostenäytteitä on oltava
ennemmin reilusti kuin vain parista
yksilöstä. Tarkoitus on, että runsas
näytteenotto lisää todennäköisyyttä
löytää sairauden todellinen alkuperä
eikä vain harhaanjohtavaa satunnaislöydöstä.
Oikea tulkinta
Kun sitten tutkimustulokset saapuvat, ne on myös tulkittava oikein ja
ymmärrettävä niiden suhde sairauden kulkuun: milloin vasta-aineita on
syntynyt, milloin niitä on vähän, mikä
bakteeri on todella tautia aiheuttava
ja onko ruumiinavauslausunnon
rivien välistä jotain luettavaa.
Tavanomaisessa ripuli- tai hengitystiesairauden ryöpyssä on lääkitys
aloitettava heti. Kun tutkimustulokset
ja mahdollinen herkkyysmääritys valmistuvat, on jo nähty, ovatko lääkitykset tehonneet. Silloin voidaan tehdä
koko tapauksesta yhteenveto ja ottaa
opiksi seuraava tautitilanteen varalta
– kas kun sellainen ihan varmasti
tulee taas jonakin päivänä.
Hyvät tuottajat, patistakaa eläinlääkäreitänne lähettämään näytteitä
ja tonkaisemaan asioita pintaa syvemmältä. Itse voitte tutustua näytteenotto-ohjeisiin ja lähetteisiin
Eviran sivuilla www.evira.fi. Omistaja
voi toimittaa kuolleita eläimiä tutkittavaksi, vaikka eläinlääkäri ei tilalle
ehtisikään. Kannattaa muistaa, että
ulkomaille voi myös lähettää näytteitä – vaikkei kokonaista kuollutta
possua, niin verinäytteitä vasta-ainetutkimukseen. Etsivä löytää!
PAAVON NIKSINURKKA
Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla
silmät ja korvat auki. Hänen tavoitteenaan on erilaisilla
toimenpiteillä parantaa asiakastilojen tuotantotuloksia.
Potrakiihotus parantaa
emakon ja porsaiden hyvinvointia
Potrakiihotuksen käyttö on vakiinnuttanut asemansa useilla tiloilla, koska
tulokset puhuvat puolestaan. Tiinehtyminen paranee, syntyvien porsaiden määrä kasvaa ja pahnueet ovat
tasaisempia. Oleellista tuotteen käytössä on se, että ruokintahygieniasta
huolehditaan. Kaukaloon jääneet rehutähteet alkavat nopeasti pilaantua
ja käydä, jos niitä ei siivota pois. Erityisesti liemiruokintatiloilla on huolehdittava kaukaloiden puhtaudesta.
Koska Potrakiihotus on erittäin
maittavaa ja sisältää nopeasti imeytyvää energiaa, sitä voidaan käyttää
heti porsimisen jälkeen nopeuttamaan emakon syömisen ja juomisen
aloittamista. Emakko toipuu nopeammin, ja pikainen energian saanti auttaa emakkoa tuottamaan enemmän
maitoa heti porsimisen jälkeen.
Esimerkki käytännön tilalta
Tilan kaikki emakot saavat porsimisen jälkeen 3 päivän ajan 2 kertaa
päivässä kipulääkettä noin puoli tuntia ennen ruokintaa, jolloin emakot
nousevat paremmin syömään ja juomaan. Tämä auttaa emakkoa toipumaan porsimisesta nopeammin ja
pienentää maitokuumeriskiä.
Kun emakoille tulee ruokaa, valtaosa nousee välittömästi syömään,
mutta muutama jää vielä makoilemaan. Näille emakoille jaetaan aikailematta Potrakiihotusta ja porsasrehua rehun päälle. Hetken päästä
useimmat makaamaan jääneistä
emakoista kömpivät syömään. Mikäli
emakko ei Potrakiihotuksesta ja porsasrehusta huolimatta nouse omin
avuin, autetaan sitä jalkeille.
Tilan mukaan näillä konsteilla ongelmia on ollut vähemmän syömään
lähtemisessä ja porsaat ovat saaneet
paremmin maitoa. Porsaita on saatu
enemmän vieroitukseen omilta emiltä, jolloin siirtelytarve on vähentynyt.
Lisäksi porsimisen yhteydessä tarvittavat antibioottilääkitykset ovat vähentyneet.
Sama tila on käyttänyt Potrakiihotusta kokeellisesti joillekin ryhmille
jo viisi päivää ennen vieroitusta eli
yhteensä noin kymmenen päivän jakson ennen siemennystä. Potrakiihotusta on jaettu käsin porsitusosaston
emakoille rehun päälle. Annos on ollut runsas puolet normaalista annostuksesta eli noin 150 grammaa 2 kertaa päivässä. Vieroituksen jälkeen
Potrakiihotusta on jaettu normaalin
ohjeistuksen mukaan.
Tuloksia on verrattu normaaliin
Potrakiihotuksen käyttöön, joka aloitetaan vasta vieroituksen jälkeen.
Emakot ovat syöneet entistä enemmän imetysrehua viimeisellä viikolla
ennen vieroitusta. Tämä on auttanut
emakoita pysymään kunnossa, mikä
parantaa emakoiden hedelmällisyyttä. Pidemmän jakson Potrakiihotusta
saaneiden emakoiden porsasmäärä
on kasvanut yli 0,6 porsasta pahnuetta kohti verrattuna normaaliin Potrakiihotuksen käyttöön.
Tätä kirjoittaessani on porsinut
130 pahnuetta, jotka ovat saaneet pidemmän jakson Potrakiihotusta. Testiryhmän tuloksia verrattiin normaaliin ryhmään, jossa oli 530 pahnuetta.
Tämä ei ole tieteellinen koe, mutta
tila oli halukas jatkamaan uuden
menetelmän käyttöä.
Potrakiihotusta on mahdollista
käyttää muissakin tuotantovaiheissa
ruokahalua kiihottamaan, mikäli
emakko ei tahdo syödä kunnolla, esimerkiksi porsasrehuun sekoitettuna.
Mutta muista, jollei emakko siivoa
kaukaloaan, hoitajan on tehtävä se.
Lisäksi myös karjut hyötyvät Potrakiihotuksesta. Annosteluna voidaan
pitää samaa kuin emakoille eli
2 kertaa 250 grammaa päivässä.
Kaukalot puhtaaksi! Kaukaloon jääneet
rehutähteet kannattaa siivota pois.
43
VERKOSSA
AGRO makasiini • 3/13
Raisioagron verkkokauppa
kaikille avoimeksi
Verkkokauppa jatkaa vahvassa kasvussa. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus
avata kaikille
. Tähän mennessä vain
Raisioagron asiakkaat ovat päässeet
kirjautumaan verkkokauppaan omilla
asiakasnumeroillaan, mutta tulevaisuudessa verkkokaupan on tarkoitus
olla kaikille avoin kanava.
Verkkokauppaan on tullut myyntiin ammattikäyttöön tarkoitettuja
. Grundénsin
sadevaatemallisto on valmistettu
vastaamaan ammattikalastajien tarpeita. Uusia tuotteita on tullut myös
sekä kasvinsuojeluaine- sekä lannoitepuolelle. Uutuus-glyfosaatteina
Raisioagron verkkokaupasta löytyvät
Round Up Bio sekä Rodeo. Uutuutena
lannoitevalikoimaan tuli Yaran Seleenisalpietari.
Kesän aikana verkkokaupasta löytyvä
sai päivityksen ja siirtyi uuteen versioon. Sääpalvelun uudistuksiin kuuluu täysin uudistunut graafinen ilme
kauppa
avoin verkko-
sadevaatteita
ilmainen sääpalvelu
sekä parantuneet ennusteet. Sääpalvelusta löydät yksityiskohtaisten sääennusteiden lisäksi ruiskutus- sekä
haihdutusennusteet. Muista, että vain
kirjautumalla verkkokauppaan pääset tarkastelemaan sääpalvelua.
Raisioagron
on voimassa myös verkkokaupassa. Jokaisesta verkkokaupassa
tehdystä 500 kilon Melli-tilauksesta
toimitetaan asiakkaalle Agropesupyykinpesuainetta 8 kilon purkki ja
jokaisesta yli 1 000 kilon tilauksesta
20 kilon purkki kaupan päälle. Kampanjaetu on voimassa 30.11.2013
mennessä tehdyille tilauksille.
Verkkokaupasta tilaat tuotteet
omilla sopimushinnoillasi. Henkilökohtaisilla tunnuksillasi kirjautumalla varmistat, että ehtosi ovat samat
kuin asiakkuusvastaavalta tilattaessa. Muista, että annamme 10 euron
alennuksen kaikista yli 300 euron
verkkokauppatilauksista.
panja
Raisioagron
verkkokauppa
on osoitteessa
shop.raisioagro.com.
Uusia asusteita ja tuotteita tutustu valikoimaan!
Melli-kam-
Verkkokaupasta löytyvät nyt myös ammattikäyttöön tarkoitetut sadevaatteet.
Raisioagron verkkokauppaan kirjautuminen:
1. Siirryt verkkokaupan aloitussivulle osoitteesta: shop.raisioagro.com
Löydät sivun vasemmasta reunasta videon, joka opastaa sinua verkkokaupan käytössä.
2. Kirjautuaksesi sisään verkkokauppaan sinun täytyy lisätä käyttäjätunnuksesi sekä salasanasi
kirjautumissivun kenttiin. Käyttäjätunnuksena toimii oma asiakasnumerosi.
Muista myös hyväksyä verkkokaupan ehdot.
3. Jos olet unohtanut sinulle aikaisemmin annetun salasanan, saat uuden salasanan
”Unohtuiko salasanasi”- painiketta painamalla. Täytä oikeaan alareunaan ilmestyvään kenttään
asiakasnumerosi sekä sähköpostiosoitteesi, jonka olet antanut Raisioagron järjestelmään.
Saat tähän sähköpostiosoitteeseen automaattisesti uuden salasanan.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä meihin sähköpostitse:
[email protected]
Otamme mielellämme vastaan palautetta ja ideoita verkkokauppamme kehittämiseksi
osoitteeseen [email protected]
44
VÄLIPALA
Vinkkejä ruuasta lapsille!
Raisio ja WWF ovat julkaisseet alakoululaisille suunnatun
Pallon parasta ruokaa -ruokavihkon, joka opastaa monipuoliseen ja ympäristöystävälliseen ruokailuun.
Vihkossa opastetaan lapsia kivojen tehtävien avulla
muun muassa välttämään ruokahukkaa ja olemaan
yököttelemättä. Mukana on myös pari helppoa reseptiä,
jotka sopivat koululaisen kanssa yhdessä kokattaviksi.
Vihkon sisältö eli vinkit sinun ja pallon parhaaksi!
1. Sano kyllä kasviksille
2. Älä heitä hukkaan
3. Arvosta, älä yököttele
4. Seuraa merkkejä kaupassa
5. Anna vuodenaikojen näkyä lautasella
6. Kalasta, kerää ja kasvata itse
Tilaa maksuton Pallon parasta ruokaa -vihko.
Lähetä nimesi, osoitteesi ja haluamasi kappalemäärä
Raision viestintään [email protected], tai
tulosta vihko ja siihen liittyvä opettajanmateriaali netistä
http://bit.ly/PallonParastaRuokaa
Benecol® Mustikka
tehojuoma on marjaisa uutuus
Raikas Benecol® -tehojuoma on maistuva
lopetus aterialle ja alentaa samalla
kolesterolia. Tuoteperheen syksyn uutuus
on marjaisa Benecol Mustikka tehojuoma,
joka on mustikkasoseella maustettu
jogurttijuoma.
Benecol-tuotteiden avulla on helppoa ja
nopeaa alentaa kolesteroliarvoja. Esimerkiksi yksi tehojuomapullo päivässä riittää,
koska pienessä pullossa on koko päivän
kasvistanoliannos (kaksi grammaa).
Paras teho saadaan, kun tehojuoma
nautitaan aterian tai välipalan yhteydessä.
Lisätietoa www.benecol.fi.
Ohrainen broilersalaatti
AINEKSET:
6 dl
vettä
1 kpl kanaliemikuutio
3 dl
Torino Täysjyväohraa
MARINADI:
0,75 dl rypsiöljyä
0,5 dl valkoista balsamiviinietikkaa
1 rkl
sitruunamehua
1 rkl
hunajaa
1 kpl valkosipulin kynsi murskattuna
0,5 tl currya
0,5 tl mustapippuria
0,33 tl suolaa
MUUT SALAATIN AINEKSET:
1 rkl
Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta
450 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita
1 dl
purjoa
150 g kurkkua
300 g vesimelonia kuutioina
1 tlk
ananaspaloja
1 ps
herne-maissi-paprikaa (200 g, pakaste)
OHJE:
1. Lisää kiehuvaan kanaliemeen Torino Täysjyväohra.
Sekoita kiehumisen aikana. Keitä noin 8 minuuttia.
Kaada siivilään ja valuta hyvin.
Anna jäähtyä hetken.
2. Vispilöi marinadin ainekset keskenään ja sekoita
Täysjyväohran joukkoon. Anna maustua kylmässä
muutaman tunnin.
3. Ruskista broilerin fileesuikaleet Sunnuntai
Juoksevassa pannulla. Jäähdytä.
4. Hienonna purjo, kuutioi kurkku ja vesimeloni.
Valuta ananaspalat ja sulata pakastevihannekset.
5. Sekoita salaattiaineet varovasti marinoidun
Täysjyväohran joukkoon.
LISÄÄ HERKULLISIA OHJEITA
www.raisionkeittokirja.fi
45
UUTISET
AGRO makasiini • 3/13
Tervetuloa KoneAgriaan
Raisioagron myyntivalikoima on laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset
isoina erinä edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme
ovat alan parhaat toimijat, ja tuotevalikoimaamme kuuluvat muun muassa Trioplastin auma- ja käärintämuovit
sekä Taman käärintäverkot.
Olemme mukana KoneAgria-näyttelyssä yhdessä
kumppaniemme kanssa. Näyttely järjestetään
9.-12.10.2013 Jyväskylän Paviljongissa. Näyttely on
avoinna ke-pe klo 9-17 ja la 9-16.
Järjestämme Koneagriassa Ruokintaseminaarin ke
9.10. klo 10-11 sekä pe 11.10. klo 10-11. Seminaarin jäl-
Raisioagron
tuottajaristeily
4.-6.2.2014
Raisioagron perinteinen tuottajaristeily Helsingistä
Tukholmaan seilataan ti-to 4.-6.2.2014 m/s Silja
Serenadella. Risteily tarjoaa mahdollisuuden
kuunnella monipuolisia asialuentoja, osallistua
retkille Tukholmassa sekä heittäytyä vapaalle
ystävien ja muiden tuottajien seurassa.
Lisätietoa ohjelmasta, retkistä ja esiintyjistä
saat sähköpostitse ja kirjeitse myöhemmin syksyllä.
Tarkkaile myös sivujamme www.raisioagro.com
– tilanne päivittyy nettiin sitä mukaa kun ohjelma
valmistuu.
Matka-Vekka ottaa varauksia vastaan 1.10.2013
alkaen puh. 020 120 4851, toimisto avoinna ma-pe
klo 9–17. Tervetuloa mukaan vuoden suosituimmalle
tuottajaristeilylle!
...............
keen lounastarjoilu, joten ilmoittaudu etukäteen omalle
asiakkuusvastaavallesi tai netissä www.raisioagro.com.
Neste Oil ja Raisioagro
tutkivat oljen hyödyntämistä uusiutuvan polttoaineen raaka-aineena
Neste Oil ja Raisioagro ovat käynnistäneet tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää oljen potentiaali uusiutuvan dieselin raaka-aineeksi. Maatalouden tähteenä
syntyvästä oljesta hyödynnetään toistaiseksi vain pieni
osa.
Tutkimushankkeessa selvitetään, onko Suomeen mahdollista luoda logistisesti toimiva ja riittävän tehokas suuren mittakaavan oljenkorjuuketju. Lisäksi tutkitaan oljen
varastoitavuutta ympärivuotisen teollisen prosessin raakaaineeksi. Tutkimuksen toteuttaja on Työtehoseura.
Oljen hyödyntäminen uusiutuvan dieselin valmistuksessa on mahdollista Neste Oilin kehittämän mikrobiöljyteknologian ansiosta. Neste Oil on testannut oljen muuntamista öljyksi jo vuosia. Pilot-mittakaavan mikrobiöljyn
tuotantokokeet aloitettiin viime vuonna, kun yhtiö käynnisti Porvoossa Euroopan ensimmäisen mikrobiöljyä
valmistavan koelaitoksen.
Oljen hyötykäyttö vahvistaisi maaseutuelinkeinoja
Raisioagro on mukana olkitutkimuksessa, koska oljen
hyötykäytön kehittäminen luo mahdollisuuksia vahvistaa
vilja- ja kotieläinketjun kannattavuutta Suomessa. Olemassa olevia koneketjuja voidaan hyödyntää nykyistä
tehokkaammin, ja oljen laaja-alainen hyödyntäminen
käynnistäisi myös uusia investointeja. Oljen kestävä hyödyntäminen ja oljesta tuotettava uusiutuva energia parantaisivat maatalouden ympäristötaseita.
Teknologian kehittyminen, tilakoon kasvu sekä erikoistuminen ovat parantaneet mahdollisuuksia oljen hyötykäyttöön. Tutkimus selvittää muun muassa oljen korjuuseen ja laatuun liittyviä käytännön kysymyksiä. Myös viljelijöiden ja urakoitsijoiden kiinnostusta oljen hyödyntämiseen selvitetään.
46
PALVELUKORTTI
Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä
kuponki ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä:
www.raisioagro.com/anna-palautetta
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Kotieläintuotanto lopetettu
Postimaksu
on maksettu
puolestasi.
Jatkan kasvinviljelyä
Nimi
Puh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Anne Aura
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköpostiosoite
Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä >
Nimitysuutiset
Olen Heikki Alastalo ja aloitin asiakkuusvastaavan työt Raisioagrossa huhtikuussa.
Lokakuun alusta alkaen siirryn lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden tuotepäälliköksi. Koulutukseltani olen maatalous- ja
metsätieteiden kandidaatti, maisteriksi
valmistun syksyn aikana. Kotoisin olen
Paimiosta, Varsinais-Suomesta. Toimipaikkani on Raision toimipisteen konttori.
[email protected]
Olen Ari-Pekka Vainio ja syyskuun
alusta alkaen toimin Pirkanmaan alueedustajana. Olen kotoisin Uudestakaupungista ja tällä hetkellä asun Tampereella.
Valmistun syksyn aikana tradenomiksi
Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Raisioagron palveluksessa olen ollut
toukokuusta lähtien. GSM 044-770 6926,
[email protected]
Olen Mikko Koski, pitkänlinjan raisiolainen. Toimin pienen taon jälkeen taas
tuotepäällikkönä, ja vastuualueinani ovat
siemenviljelytys, kaikkien siementuotteiden tukitoiminnot budjetoinnista markkinointiin sekä muiden tuotantotarvikkeiden
tukitoiminnot. Koulutukseltani olen
agronomi, MMM ja asun Liedossa,
Varsinais-Suomessa. GSM 050 328 7900,
[email protected]
Olen Tuomas Uusitalo ja aloitan lokakuun
alussa sika- ja siipikarjaryhmän myyntipäällikkönä. Olen toiminut aikaisemmin
Raisioagrossa lannoitteista, kasvisuojeluaineista ja polttonesteistä vastaavana
tuotepäällikkönä sekä Huippufarmari
haussa -kilpailun vastuuhenkilönä.
GSM 044 782 1387,
[email protected]
Olen Anna Peuravaara ja vastaan marraskuun alusta lähtien Raisioagron markkinointiviestinnästä Raision toimipisteessä. Raisio on minulle tuttu yritys viimeisen
seitsemän vuoden ajalta. Kokemusta on
karttunut sekä elintarvikemarkkinoinnin
että konserniviestinnän parista. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri
ja kotoisin Turusta. Odotan innolla uusia
ja mielenkiintoisia tehtäviä.
GSM 040 828 6486,
[email protected]
Kiitos
AgroMakasiinin toimittaminen ja muut
viestintätehtävät Raisioagrossa ovat olleet
minulle ”sydämen asia”. Olen viihtynyt
Raisiolla ja saanut oppia paljon uutta 17
vuoden työurani aikana. Nyt on kuitenkin
tullut aika suunnata uusien haasteiden
pariin itsenäisenä yrittäjänä. Kiitän työtovereita, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita mukavasta ja antoisasta yhteistyöstä.
Terveisin Marjo Keskikastari
47
MP2 Itella
PRO2 - Itella
PostiOyj
Oy
TUTKITUSTI
ISOMPI MAITOTILI
Nyt maitotiliä voidaan kasvattaa yhä useammalla ruokintasuunnalla: Raisioagron Benemilk®-täysrehut ovat
saaneet rinnalleen valkuais- ja robottirehut.
SI
UU
BENEMILK BLACK
Huippulehmille vaativaan
käyttöön
BENEMILK RED
Teho riittää myös vanhan
säilörehun rinnalla
SI
SI
UU
UU
BENEMILK AMINO BLACK
Puolitiiviste vaativaan
käyttöön
BENEMILK BLUE
Valkuaispitoisen säilörehun rinnalle
BENEMILK AMINO RED
Tehokas puolitiiviste
erillisruokintaan
BENEMILK AMINO BLUE
Käytetään pienen viljamäärän kanssa
BENEMILK ROBO
Suunniteltu lypsyrobottiruokintaan
SI
UU
BENEMILK AMINO TMR
Seosrehutilojen oma
Benemilk-tiiviste
Kysy Benemilk®-rehuista ja ruokintasuunnitelmasta
asiakasvastaavaltasi.
www.raisioagro.com