docLIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle
download 
Report Transcription
LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle
M A K A S I I N I Raisioagron asiakaslehti LIETELANTA sopii myös kasvinviljelylle Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 2 • 12 UUSI AMINOMAITURI 12 OOO E -puolitiiviste KÄYTTÄJÄKOKEMUKSIA PATENTTIREHUSTA HUIPPUSATO säilörehusta kolmella korjuulla Mitä broilerin vatsa kertoo? SIAT OVAT SOSIAALISIA M A K A S I I N I Ajankuva Mitä on biotalous?..............................4 Yaran ja Raision yhteistyöprojekti.....5 Uusi noutovarasto Raisioon...............6 Asiakaskyselyn tuloksia.....................7 Luomuviljelijöitä tarvitaan lisää........8 Raision sopimusviljelijät Englannissa......................................10 Kasvinviljely Viljamarkkinakatsaus......................12 Lietteen ja lannan levitys kasvinviljelytilalle.............................14 Nurmen lannoitus ja hoito...............16 Tautitorjunta on tärkeää...................18 Parhaat vinkit öljykasvinviljelyyn.....19 Nauta Lehmä hinkuu jo laitumelle.............20 Käyttäjäkokemuksia Maituri 12 000 E:stä.........................22 Uusi Amino-Maituri 12 000 E lupaa hyvää.......................................26 Lehmien rakenneluokitus vaatii taitoa.......................................29 Montako tuntia terve lehmä märehtii?......................30 Melli-boluksista seleeni ja muut hivenaineet..........................32 Hiehosta märehtijä jo juottokaudella...............................34 Vältä lihanautojen vieroitusongelmat.......34 Juha Anttilan ruokintaohjeet...........35 150- ja 100-tonnarit.........................35 26 Siipi Tilahaastattelu Etelä-Pohjanmaan emobroilertilalta...............................36 Piian puntaroimaa............................38 Broilereiden monitorointi.................39 Mikä vehnälajike sopii broilerin ruokintaan?..............40 Sika Knihtin tilan possut ovat onnellisia......................42 Siat ovat sosiaalisia.........................44 Paavon niksinurkka..........................45 Possutohtori: siat kannattaa rokottaa....................46 Verkossa Raisioagron tuotevalikoima laajempi kuin koskaan.....................48 22 2 12 Välipala Elovena-pikapuuroista herkullisia välipaloja........................49 Uutiset ja tarjoukset.......................50 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, 21201 Raisio Puh. 02 443 2111 Faksi 02 443 2137 Sähköposti: [email protected] www.raisioagro.com VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh. 050 557 4323 TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari markkinointiviestinnän asiantuntija Puh. 044 782 1249 Toimituskunta Juha Anttila tuotepäällikkö Ilmo Aronen T&K johtaja Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Minna Oravuo asiakkuuspäällikkö Heidi Seitala tuotepäällikkö Päivi Volanto kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari [email protected] Puh. 044 782 1249 ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANNEN KUVA Jukka Hollo PAINATUS ForssaPrint ISSN 1456-6826 38. vuosikerta 441 612 Painotuote Seuraava AgroMakasiini ilmestyy syyskuussa 2012. Ammattituottajan kumppani Uusi Raisioagro, joka syntyi vuodenvaihteessa, on lyhyessä ajassa käynyt läpi melkoisen muutosprosessin. Ehkäpä suurin muutos on tässä vaiheessa koettu talon sisällä. Toiminnan laajentaminen kattamaan koko repertuaari maatalouden päätuotantopanoksia on vaikuttanut lähestulkoon jokaisen raisioagrolaisen työtehtäviin ja vastuisiin. Uusien tuoteryhmien myötä on ollut paljon opeteltavaa, paitsi itse tuotteista, myös asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Alkuvuosi on ollut hyvin työntäyteinen, mutta myös mielenkiintoinen ja rohkaiseva. Nyt kun tiedämme olevamme oikealla tiellä, voimme painaa kaasua ja lisätä vauhtia. Uuden tulokkaan ilmestyminen markkinoille on luonnollisestikin herättänyt kilpailijat. Alkuvuonna on useassa tuoteryhmässä vallinnut ostajan markkinat, kiitos lisääntyneen kilpailun. Pitkän päälle varsin heikosti kannattava maatalouskauppa ei kuitenkaan pysty palkkiotavoitteestaan joustamaan ilman, että löydetään todellisia kustannussäästöjä nykyisiin toimintatapoihin ja rakenteisiin. Maatalouskauppa kansainvälistyy ja keskittyy samoin kuin tavarantoimittajatkin. Jotta me täällä syrjäisessä Suomessa olisimme kiinnostava yhteistyökumppani kansainväliselle panosteollisuudelle, pitää toimintamallimme olla uskottava ja asiakkuuksien määrä riittävä. Raisioagro on kenelle tahansa tavarantoimittajalle kiinnostava kumppani sekä kokonsa että kustannustehokkaan toimintamallinsa vuoksi. Hyvien edustusten lisäksi näemme tärkeäksi innovoida ja kehittää uusia toimintakonsepteja ja tuotteita. Kilpailijamme ovat jo ensimmäisenä toimintavuotenamme olleet myymässä meitä milloin minnekin. Mutta kerrottakoon nyt, että yritys ei ole kaupan. Voidaan sanoa, että Raisioagro edustaa kasvavassa ja kansainvälistyvässä Raisio konsernissa perinteistä kovaa ydintoimintaa, joka palvelee sitä asiakaskuntaa, joka aikoinaan on ollut yhtiötä perustamassa ja joka hyvin pitkälti vielä tänä päivänä sitä hallitsee. Raisioagron tehtävä on olla ammattituottajien osaava kumppani, oli kyseessä sitten kasvinviljely tai kotieläintila. Tähän kumppanuuteen liittyy myös tuotantopanoskaupan virtaviivaistaminen. Teemme päivittäin töitä tuottaaksemme lisäarvoa todellisille työnantajillemme, eli asiakkaillemme. Se, miten tehtävässämme onnistumme, mitataan markkinoilla – joka päivä. Bengt-Erik Rosin 3 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/12 Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle? Oletko kuullut tuotannosta, jossa hyödynnetään luonnosta yhteyttämisen seurauksena saatavaa uusiutuvaa materiaalia? Tai tuotannosta, jossa käytetään biologisia prosesseja hyödyksi tuotettaessa kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita tai biopohjaisia polttoaineita? TEKSTI Aki Finer | KUVA Raisio Oyj Varmasti jokainen meistä pystyy yhdistämään muun muassa ruoantuotannon ja metsäteollisuuden ensimmäiseen kysymykseen. Toisen kysymyksen vastauksia ovat esimerkiksi biodieselin ja biokaasun tuotanto. Edellä esitetyn kaltaiset tuotantomuodot sekä ympäristövaikutuksia hillitsevä ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävä toiminta ovat yhdistyneet yhden termin alle. Tämä termi on biotalous. Biotaloudella pyritään löytämään vaihtoehtoisia ratkaisuja fossiilisiin polttoaineisiin ja resursseihin nojautuvalle taloudelle. Investoinnit biotalouteen ovat kasvaneet voimakkaasti maailmalla. Biotalous on Suomessa noussut aktiivisen keskustelun aiheeksi viimeisen kahden vuoden aikana. Valtioneuvoston kanslia ja Työ- ja elinkeinoministeriö ovat tahoillaan luoneet strategiaa biotalouden kehitykselle Suomessa. Biotalouden kehitys on käynnistynyt Suomessa vahvimmin metsäteollisuuden ja polttoainejalostajien toimesta. Kehittyäkseen biotalous vaatii kuitenkin laaja-alaista eri toimialasektorien yhteistyötä. Biotaloudessa pyritään hyödyntämään raaka-aineet mahdollisimman tehokkaasti – yhden tuotantosektorin sivujae voi olla toisen tuotantosektorin raaka-aine. Suomalaisen elintarviketeollisuuden, alkutuotanto mukaan lukien, tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä biotaloutta. Tällä tavoin pystytään luomaan uutta liiketoimintaa ja tuottamaan lisäarvoa myös kotimaiselle maataloustuotannolle. 4 Ympäristön hyväksi -projekti Raisio Oyj ja Yara Suomi Oy sopivat elokuussa yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on vähentää Raision sopimusviljelyn ympäristövaikutuksia ja samanaikaisesti varmistaa hyvä satotaso oikealla lannoituksella. Kat peltokip so video sinlevit ykse on oso itteesta stä www.r aisioag ro.com . TEKSTI Jaakko Laurinen Vesistöjen ravinnepäästöjen alentamistavoitetta voidaan edesauttaa esimerkiksi peltokipsin avulla. Yhteistyöprojektin ensimmäiset toimenpiteet ovat kipsinlevityskohteet, joita syksyn aikana perustettiin Raision sopimusviljelijöiden pelloille. Luvassa on myös Yara N- Sensor –tekniikan hyödyntämistä. Maanäytteiden avulla seurataan kipsin vaikutuksia kohdepelloilla. Kipsi liukenee ja imeytyy maaperään parantaen maan rakennetta ja sitoen myös liukoista fosforia. Käsitelty maaperä kestää paremmin sateen ja sulavan lumen aiheuttamia vesivirtauksia vähentäen eroosiota sekä fosforin valumista vesistöihin. Fosfori sitoutuu peltoon, pysyen kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Sadosta ei siis kipsikohteissa tingitä, päinvastoin. Suomalainen kauratuote voitti palkinnon Yhdysvalloissa Simpli OatShake on Raision kehittämä innovaatio. Raision valmistama tuote on kaurapohjainen ja maidoton ja se palkittiin parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa viime vuonna. Raision lisenssikumppanin, Oat Solutions LLC:n Kaliforniaan maaliskuussa 2011 lanseeraaman Simpli OatShake -välipalajuoman palkitseminen vuoden 2011 parhaana smoothie-juomana Yhdysvalloissa oli merkittävä saavutus. Tämä oli ensimmäinen kerta kun amerikkalaiset kuluttajat valitsivat kasvipohjaisen tuotteen maultaan parhaaksi. BevNET jakaa kokeneen ja arvostetun kilpailutuomaristonsa toimesta alkoholittomien juomien ”Oscar-palkinnoksi” kutsutut BevNET’s Best of -palkinnot vuosittain Santa Monicassa, Kaliforniassa. Aikaisemmin vain yksi eurooppalainen juoma, Red Bull, on yltänyt voittoon. Katso video suomalaisesta kaurasta voittajatuotteen raaka-aineena. Video on kuvattu Raisioagron sopimusviljelijän Jaakko Rantalan kotitilalla Mynäjoella. http://youtu.be/yXG81JQq6Kw Aihee www.li sta lisää vesimp li.com. 5 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/12 Raisiossa uusi noutovarasto siemenille ja kasvinsuojeluaineille Raisioagron toiminnan laajentuessa tuli tarve laajentaa Raision tehdasalueella olevaa varastoa. Varasto saneerattiin entisestä korjaamohallista, joka sijaitsee aivan entisten siemenvaraston tilojen läheisyydessä. Saneerauksessa 370 neliömetrin kokoiseen varastoon rakennettiin toimisto sekä tuotehyllyjä kasvinsuojeluaineille ja siemenille. TEKSTI JA KUVAT Erkka Hellsten ja Marjo Keskikastari Noutovarasto on avoinna juhannukseen asti arkisin klo 8.00-15.00. Varastolla on paikalla myös Raisioagron asiakkuusvastaava, joka ottaa vastaan tilauksia ja antaa samalla ajankohtaisia viljelyvinkkejä. Varaston toiminnasta vastaa Auramaa Logistiikka. Varaston ”kymppinä” on Tommi Mäkeläinen, 044 786 8847. Raisioagron kevätpäivät Markkinapäiväkokemusten perusteella Raision uuden noutovaraston toiminta sujuu varsin mukavasti. Perjantaina 13.4. varastolla kävi noin 350 asiakasta noutamassa siemeniä ja kasvinsuojeluaineita sekä tutustumassa Raisioagron laajennettuun tuotevalikoimaan. Raision oman henkilökunnan lisäksi myös Bernerin ja Yaran edustajia oli paikalla esittelemässä ja myymässä tuotteita. Keitto maistui kävijöille ja tunnelma oli mukava. 6 Tommi Mäkeläinen Marianne ja Bengt Karlsson olivat lähteneet Paraisilta Raisioon ”sadetta pitämään”. He osallistuivat siemententunnistamiskisaan ja kertoivat tulleensa noutopäiville ostamaan rapsinsiementä 16 hehtaarille. - Riistakameraa tekisi kovasti mieli, eli eiköhän sen sitten saa jo tällä määrällä, pariskunta kyselee. Ja saahan sen! Kokemäkeläiset Kerttu ja Seppo Pere olivat rypsinsiementen hakumatkalla. - Olemme jo monet vuodet hakeneet siemenet täältä Raisiosta, mutta tämä nyt on sitten viimeinen kerta, sillä pääsen tänä vuonna eläkkeelle. Tai toki voi olla, että vielä tulen siemeniä noutamaan, mutta kyllä joku muu ne sitten viljelee, naureskelee Seppo Pere. Raisioagropäiviä pidettiin maalishuhtikuun aikana myös Nokialla, Pöytyällä, Kouvolassa ja Ylivieskassa. Kiitos käynnistä! Ja muistathan, että siemeniä on vielä rajoitettu valikoima jäljellä – tee tilaus omalle asiakkuusvastaavallesi. Arvonnassa 20 kiloa Agropesua voittivat Atte Airikki Nousiaisista, Kari Osala Vahdolta sekä Pekka Rasilainen Pöytyältä. Onnea voittajille! Asiakkaiden mielestä Raisioagro on oikeilla jäljillä Asiakastutkimuksen mukaan Raisioagro on kaivattu piristys maatalouskauppaan. Suuri enemmistö vastaajista uskoo tekevänsä uuden Raisioagron kanssa enemmän kauppaa kuin aikaisemmin. TEKSTI Veli-Matti Reunasalo Valitulle asiakasjoukolle lähetettiin helmikuun aikana sähköpostikysely, johon saatiin 424 vastausta. Enemmistö vastaajista toivoo Raisioagron laajentavat tuotevalikoimaansa ja tarjoavan myös uutuustuotteita. Asiakaskyselyn perusteella markkinoille kaivataan luomurehuja sekä enemmän uutuuksia. Tärkeimpänä asiana koetaan päätuotantopanosten tarjoaminen hinta/laatu-suhteeltaan kilpailukykyiseen hintaan. Myös halvemmat tuotevaihtoehdot nähdään tervetulleina, vaikka niiden riittävästä laadusta ei olla aivan vakuuttuneita. Maitotilat haluavat rehunsa GMO-vapaina, mutta sika-, kana- ja broileritilat haluavat, että heillä on mahdollisuus valita myös edullisempi GMO-vaihtoehto. Osaaminen ja tavoitettavuus on tärkeää Riittävä tieto myytävistä tuotteista sekä myös asiakkaiden tuotannosta koetaan tärkeäksi osaamisalueeksi. Markkinahintojen nopeiden vaihteluiden vaikutukset tilojen omaan talouteen nähdään ongelmallisina, ja hintariskin hallintaan kaivataan apua. Asiakkuusvastaavien jako tuotantosuunnan ja alueen mukaan todetaan hyväksi asiaksi. Huolenaiheena ovat yhteyshenkilöiden riittävän hyvä tavoitettavuus ja heidän riittävän ammattitaidon ylläpitäminen tuotevalikoiman laajentuessa. Viljan hinta askarruttaa Viljatilat kokevat viljan korkean hinnan pääsääntöisesti positiivisena asiana. Tämä on helppo ymmärtää. Sen sijaan kotieläintilat eivät olleet yhtä varmoja siitä, että korkeampi viljan hinta olisi matalaa parempi, koska viljan hinta vaikuttaa rehujen hintoihin. Vastauksissa toivottiin, että Suomessa maksettaisiin viljoista saamaa hintaa kuin Keski-Euroopassa. Asiakkuuden suuruuden ja keston toivottiin vaikuttavan positiivisesti tarjottaviin etuihin, vaikka sen oikeudenmukaisuudessakin nähtiin haasteita, mikäli se liikaa vaikuttaa lopulliseen hintaan. Verkkokauppa ja nopea tiedonkulku Tutkimukseen vastaajat ovat sitä mieltä, että hyvin toimiva verkkokauppa parantaa merkittävästi tuotteiden saatavuutta. Verkkokaupan toivotaan laskevan tuotteiden hintoja. Erittäin tärkeänä nähdään joustavat maksujärjestelyt. Markkinoilla viimeaikoina nähtyjen suurien hintojen vaihtelun vuoksi vastaajat kaipaavat ajankohtaista hintatietoa muun muassa tuotantopanosten ja viljojen hinnoista. Sähköposti koetaan hyvänä tiedottamis- ja yhteydenpitovälineenä, mutta ajankohtaisista asioista haluttiin saada tietoa myös internetsivuilta. Muuta faktatietoa halutaan lukea AgroMakasiinista ja oman tuotantosuunnan oppaista. Asiakastilaisuuksista halutaan viihdettä, mutta niiden pääsisällön on oltava vankkaa ammattiasiaa. Kiitos kaikille vastanneille ja hyvää kesää! 7 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/12 Raisioagron luomurehuja Liperin Myllystä Raisioagro tuo ensimmäisenä rehuvalmistajana luomurehut naudoille valtakunnalliseen jakeluun. Rehut valmistetaan Liperissä sijaitsevassa rehutehtaassa, joka syksystä lähtien valmistaa ainoastaan luomurehuja. TEKSTI Bengt-Erik Rosin I KUVA Raisioagro Oy Valtakunnallisen jakelupeiton lisäksi Raisioagro panostaa luomurehujen kotimaisuusasteen nostamiseen ulottamalla sopimusviljely kattamaan myös luomurehuviljaa ja –valkuaiskasveja. Luomutuotteiden kysyntä purjehtii tällä hetkellä myötätuulessa ja tämä näkyy myös kotieläintuotteissa. Luomumaidon osuus koko maidontuotannosta vain kaksi prosenttia, mutta absoluuttisiksi litroiksi muunnettuna tämä on jo noin 40 miljoonaa litraa maitoa. Luomutuotantoon siirtymiseen harkitsevien tai tuotannon laajentamista suunnittelevien tilojen suurimpana epävarmuustekijänä on ollut rehujen saatavuus. Liperin rehutehdas tuo helpotusta tähän tilanteeseen. Yhteistyötä Osuuskunta ItäMaidon kanssa Luomurehuvalmistuksen keskittämisellä yhteen tuotantolaitokseen saavutetaan useita etuja. Raisioagron yhteistyökumppanin, Osuuskunta ItäMaidon, omistama Liperin Mylly on kapasiteetiltaan sopivan kokoinen erikoisrehutuotantoon. Samalla tontilla toimivassa elintarvikemyllyssä on jo kahdenkymmenen vuoden ajan jauhettu luomujauhoja. Näin ollen löytyy osaamista luomutuotannon erityisvaatimuksista sekä valmiiksi etabloituneet kontaktit raaka-ainetoimittajiin. 8 Tehtaalla ei jatkossa valmisteta lainkaan tavanomaiseen tuotantoon tarkoitettuja rehuja, joten sekoittumisvaaraa ei ole, ja koko prosessi raaka-ainehankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen tapahtuu luomutuotannon ehdoilla. Tuotesuunnittelu ja raaka-ainehankinta Luomurehujen reseptit suunnitellaan Raisioagrolaisten periaatteiden ja laatustandardien mukaisesti. Rehujen pitää olla maittavia, tuottoisia sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevia. Naudanruokintaan erikoistuneet asiakkuusvastaavamme palvelevat jatkossa myös luomutuotannossa olevia maito- ja nautatiloja ja avustavat ruokinnan suunnittelussa. Rehujen toimitukset alkavat satokauden vaihtumisen jälkeen, eli syksyllä 2012. Kuljetukset saadaan kustannustehokkaasti hoidettua koko valtakuntaan hyödyntäen menopaluukuljetuksia ja Raisioagron logistiikkaverkostoa. Tällä hetkellä luomurehujen raaka-aineesta huomattavan suuri osuus on tuontitavaraa. Raisioagro panostaa määrätietoisesti kotimaisen raaka-ainetuotannon kehittämiseen. Tämä merkitsee myös uuden markkinakanavan avautumista luomu-kasvinviljelytiloille. Luomuviljan kysyntä vahvassa nousussa Kaupoissa on jo laaja valikoima viljapohjaisia luomutuotteita jauhohyllyissä, mutta luomukotieläintuotteiden kysyntä on myös hyvässä kasvussa. Maitosektori on tässä suunnannäyttäjä. Tee luomuviljasopimus Raision kanssa TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Jukka Hollo Viljapohjaisia kotimaisia luomutuotteita on kuluttajille ollut saatavilla Suomessa jo lähes parikymmentä vuotta. Kasvava luomukotieläintuotanto vaatii panostuksia myös rehuketjuun. Raisioagro tulee syksystä 2012 alkaen valmistamaan Liperin Myllyssä useita tuhansia tonneja luomurehuja. Tämä tarkoittaa kasvavaa luomuviljan kysyntää erityisesti tehtaan lähialueilla. poissa luomuketjusta. Syitä on useita. Yksittäiset viljaerät ovat pieniä ja sijaitsevat eri puolilla maata. Lisäksi erien välillä laatuvaihtelut voivat olla suuria. Osaava hankintaorganisaatio sekä tehokas logistiikka ovat välttämättömiä, jotta luomuvilja saadaan kustannustehokkaasti toimitettua maatilan varastosta siihen tarkoitukseen, mihin se parhaiten sopii. Luomuohraa lisää Luomukotieläintuotannon suuri haaste on kotimainen kasvivalkuaistuotanto. Naudat saavat perusvalkuaisen nurmesta. Täydennysvalkuaista tarvitaan, jotta hyvä tuotos saavutetaan tuotannon kaikissa vaiheissa. Kotimaisia täydennysvalkuaisia ovat herne, härkäpapu ja rypsirouhe. Me Raisiossa näemme kotimaisen valkuaistuotannon lisäämisessä tärkeänä asiana kehittää herneen ja viljan seosviljelyä. Volyymien kasvaessa seosviljan käsittely logistisessa ketjussa ja tehtaalla saadaan toimimaan tehokkaasti. Luomuviljojen viljelypinta-alat ovat noususuunnassa. Suurin yksittäinen vilja on kaura, jonka viljelypinta-ala ylitti viime vuonna 20 000 hehtaaria. Voimakkaimmin on kasvanut vehnä, yli 30 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vehnäpinta-ala oli viime vuonna 7200 hehtaaria. Luomuviljelyssä ohra tuntuu olevan haasteellisempi kuin muut viljat. Ohraa tarvitaan lisää maltaan raakaaineeksi, mutta erityisesti rehuohraa tarvitaan kotieläinten ruokintaan. Luomuviljaa myydään edelleen tavanomaisena ja tämä volyymi on Täydennysvalkuainen Luomuviljasopimuksia tehdään kaikista luomuviljoista - sekä elintarvike- että rehuviljoista. Juuri parhaillaan on käynnissä sopimusten tekeminen tulevalle kaudelle. Sopimusviljelyssä on valittavana perinteinen markkinahintainen sopimus, kiinteähintainen sopimus tai keskihintasopimus. Kiinteähintaiseen sopimukseen liittyvä hinta löytyy Raisioagron nettisivuilta hintataulukosta. Sopimus varmistaa ostajan tuotettavalle sadolle ja on osa maatilan riskinhallintaa. Lisäksi luomusopimuksille maksetaan 10 €/tn sopimuspalkkiota. Luomuviljan vastaanottopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan. Myllyvehnä toimitetaan Raisioon, suurimokaura ja ruis Nokialle, rehuviljalaatuiset erät Loimaalle, Kuopioon, Liperiin tai Rahjaan. Lue lisää www.raisioagro.com. 9 AJANKUVA AGRO makasiini • 2/12 Sopimusviljelijät tutustuivat Englannin maatalouteen Englanti on yksi Euroopan suurimmista viljantuottajista. Satotasot syysvehnällä ylittävät 10 000 kiloa per hehtaari ja rapsisadotkin olivat viime vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta. Kevättyöt olivat käynnissä maaliskuun lopussa. Syysviljat ja –öljykasvit olivat talvehtineet hyvin, sillä talvi oli ollut poikkeuksellisen leuto. Viljojen ja öljykasvien kasvinsuojeluruiskutukset olivat käynnissä ja kevätohrat kylvetty. Raision tehdas – 25 km Lontoosta länteen Matkan ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Raision omistaman Honey Monster food -tehdas Southallissa. Tehdas on perustettu jo 1936 ja monien omistajavaihdosten jälkeen Raisio osti tehtaan vuonna 2011. Tehtaalla työskentelee 116 henkilöä, siilokapasiteetti 30 000 tonnia ja vuotuinen tuotantomäärä 15 000 tonnia tuotteita. Tuotantolaitoksessa valmistetaan aamiaismuroja ja välipalapatukoita. Raaka-aineina käytetään pääasiassa durumvehnää, joka hankitaan Espanjasta. Tuotteiden markkina-aluetta ovat Britteinsaaret ja Keski-Eurooppa, mutta myös suomalaisen ruokamarketin hyllystä löytyy Honey Monster -muropaketteja. Fontill Farm – maatila monessa sukupolvessa Keskeisessä Etelä-Englannissa Bristolin lähellä sijaitsevan Fontill Farm –maatilan pellot ovat kalkkipitoista savimaata. Tilan omistaa seitsemän pariskuntaa, ja koko 4000 hehtaarin maataloustuotanto on ulkoistettu Velcourt Ltd –yhtiölle. Peltoja ei ole vuokrattu kyseiselle yritykselle, vaan yhteistyö sujuu tietynlaisen hoitosopimuksella. Velcourt vastaa tuotantopanosten hankinnasta, kaikista viljelytöistä ja osin myös tuotteiden markkinoinnista. Tilalla on viljelyssä 1200 hehtaaria syysvehnää, 800 rapsia, 250 syysmal- 10 lasohraa, 850 kevätohraa ja 855 hehtaaria morfiiniunikkoa, lisäksi 650 hehtaaria on nurmella. Keskimääräiset satotasot ovat syysvehnällä 9,5, rapsilla 3,75 ja kevätohralla 7,0 tonnia hehtaarilta. Viljavarastoa on 24 000 tonnille. Vaihtelua yksipuoliseen viljanviljelyyn haetaan unikosta, jota viljellään nyt ensimmäistä vuotta lääketehtaan raaka-aineeksi. Viljat markkinoidaan sekä kotimaahan että vientiin. Esimerkiksi kevätohra on tarkoitus myydä Saksaan pilsnermaltaan valmistukseen, kun taas syysohran laatu sopii paremmin pintahiivaoluen valmistukseen kotimaassa. House Farm - luomutuottaja panostaa peltoon Yatesburyn alueella sijaitsee House Farm’in luomutila, jonka tuotanto on hyvin monipuolista kasvinviljelystä naudanlihantuotantoon. Kuudensadan hehtaarin peltoalalla tuotetaan myllyvehnää, mallasohraa ja valku- aiskasveja. Pelloilla toteutetaan yhdeksänvuotista viljelykiertoa, johon sisältyy samalla lohkolla kolmen vuoden välein viljakasvien tuotantoa ja välivuodet ovat nurmella. Maan viljelykunnon ylläpitämiseen panostetaan merkittävästi, muun muassa nurmien laajalla kasvivalikoimalla. Markkinoitavat lopputuotteet pyritään markkinoimaan ilman välikäsiä suoraan jalostavalle teollisuudelle, vehnä paikalliselle myllylle, mallasohrat skotlantilaiselle viskitislaamolle ja naudanliha hotellien ravintoloille. Kasvisuojeluainejätti Syngenta sävähdytti Viljelijäryhmä pääsi käymään myös Syngentan Jealott’s Hill’in tutkimuslaitoksessa ja koetilalla. Tutkimus on pitkäjännitteistä, laitos on maailman ykkönen kasvinsuojeluaineissa ja kolmonen siementuotannossa. Koko Syngentan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä työskentelee 5000 henkilöä. Jealott’s Hill’in alueella työs- Maaliskuun viimeisellä viikolla 70 sopimusviljelijää suuntasi opintomatkalle Etelä-Englantiin. Matkaan kuului useita ammattikohteita päättyen Lontoon nähtävyyksiin. Tutustumiskohteina olivat muun muassa Raision murotehdas, kaksi maatilaa sekä Syngentan kansainvälinen tutkimuskeskus. TEKSTI Anna Haavio ja Minna Oravuo | KUVAT Anna Haavio Syngentan sadetushuoneessa tutkitaan miten kasvinsuojeluaine kestää sadetta. Etelä-Englannin peltojen kalkkipitoisuus näkyy pelloilla valkoisina kokkareina. Viime aikoina Englannissa vaivannut harvinainen kuivuus on saanut aikaan vilkkaan keskustelun ilmastonmuutoksen seurauksista. kentelee 800 henkilöä viljelyn, karjanhoidon, tutkimuksen ja laboratoriotoimintojen parissa. Uuden kasvinsuojeluaineen kehittäminen kestää noin 10 vuotta ja maksaa noin 280 miljoonaa USD. Kehitystyö lähtee 100 000 eri yhdisteen ja kemikaalin tutkimisesta vuosittain. Kehitystyössä on löydettävä vastaus viiteen osa-alueeseen, eli toimiiko uusi aine tavoitellusti, ovatko Syngentalla siihen oikeudet, onko aine turvallinen (ympäristölle, kasvustolle, eläimille, ihmisille), pystytäänkö sitä valmistamaan ja onko sen myynti luvallista suunnitellulla markkina-alueella. Opintomatkalaiset tapasivat myös tuottajajärjestö Farmers´Unionin sekä HGCA:n (Home Grown Cereals Associaton) edustajia. Järjestöjen palveluihin kuuluu neuvontaa ja viljelyn suunnitteluapua. HGCA tutkii puolueettomasti vilja- ja öljykasvilajikkeita ja luetteloi tiedot – ne ovat nähtävissä nettisivuilla www.hgca.com. Yksi ”pakollinen” käyntikohde oli tietysti esihistoriallinen kivipatsaspuisto Stonehenge, joka sijaitsee Englannin Wiltshiressa, Salisbury Plain –tasangolla. Sopimusviljelijöiden vuosittainen opintomatka Raision sopimusviljelijöille on tarjottu mahdollisuus osallistua opastetulle opintomatkalle Eurooppaan vuosittain keväällä, ennen kylvöjen alkua kotimaassa. Matkoja on tehty 1980-luvulta alkaen. Matkalle osallistuvat viljelijäpariskunnat maksavat osallistumisensa itse. Matkan ohjelmaan on valittu ammatillisesti kiinnostavia kohteita: maatiloja, maatalouden tutkimuslaitoksia, elintarvike- ja rehutehtaita sekä esimerkiksi paikallisia tuottajajärjestötapaamisia. Matkan suunnittelussa Raision apuna on ollut Forssan Matkatoimisto, joka on erikoistunut maatalousaiheisten matkojen järjestämiseen. Tämän kevään Englannin matkaa ovat edeltäneet mm Ranska, Turkki, Romania, Italia, Slovakia, Hollanti, Unkari, Irlanti, Islanti, Espanja, Portugali, Belgia, Itävalta, Saksa. Matkalle ovat voineet ilmoittautua Raision kanssa viljelysopimuksen tehneet aktiiviviljelijät. Ryhmän maksimikoko on noin 80 henkilöä. Yleensä paikat täyttyvät nopeasti, joskus on jouduttu turvautumaan jopa paikkojen arpomiseen. Matkan kesto on yleensä 4-5 päivää. 11 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/12 Kasvukausi käynnistyi pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa kasvukausi käynnistyi maaliskuussa normaaliin aikaan. Talvi on kaiken kaikkiaan sujunut ilman suuria ongelmia, sillä olosuhteet ovat olleet pääosin poikkeuksellisenkin leutoja. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Keskitalven Siperiasta aina Espanjaan ulottunut kylmä rintama aiheutti jonkin verran ongelmia. Merkittävimmät talvivauriot syntyivät Ranskan alueella, mutta niitä oli myös jonkin verran muualla Keski-Euroopassa. Kuivuus on vaivannut aivan eteläisessä Euroopassa, Iberian niemimaalla, Ranskassa ja Britanniassa. Vaikka tietyiltä alueilla talvituhojen määrä on suuri, niin tuotantoennusteisiin niiden ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyyn Euroopassa viljelypinta-alan on arvioitu olevan 56,1 miljoonaa hehtaaria. Kasvua viime vuoteen on 500 000 hehtaaria eli yhden prosentin verran. Arvioitu kokonaistuotanto on 288,3 miljoonaa tonnia, jossa kasvua on noin 3,5 miljoonaa tonnia eli 1,2 prosenttia. 12 Ennuste perustuu arvioihin jo toteutuneista syksyn kylvöaloista sekä kevään kylvöala-arviosta. Hehtaarisatotasojen ennusteet olevan viime vuoden tasolla, sillä tähän mennessä kasvukausi on edennyt normaalisti. Viime vuodesta kasvanut viljojen tuotantoala on seurausta muiden kasvien, kuten öljy- ja valkuaiskasvien viljelyalan supistumisesta. Myös EU:n kesantoalan on arvioitu vähenevän noin 200 miljoonalla hehtaarilla. Koko EU:n maatalousmaa-ala on 82 070 miljoonaa hehtaaria. Hyvä hintataso kannustaa viljojen viljelyalan kasvattamiseen kaikkialla Euroopassa. Maissin viljelyala kasvuun USA:ssa Maailmalla kevättalvi on edennyt ilman suuria katastrofeja ja ilman merkittäviä muutoksia uuden sadon ennusteisiin. Tosin useimmat tahot tekevät vasta huhti-toukokuussa var- sinaisia tuotantoennusteita tulevalle markkinakaudelle. Esimerkiksi USDA, USA:n maatalousministeriö, antoi ensimmäisen arvion tulevan kesän USA:n viljelyaloista maaliskuun lopussa. Yksi tarkimmin seuratuista ja spekuloiduista aiheista on ollut viljelijöiden ratkaisut USA:ssa. Syysvehnä on talvehtinut normaalisti, mutta erityistä kiinnostusta ovatkin aiheuttaneet ennusteet kevätkylvöisten viljelykasvien kylvöaloista. Sekä maissilla että soijalla on maailmalla hyvä kysyntä, ja hinnat ovat olleet nousussa. Huhtikuun alun arvioiden mukaan USA:n maissiala kasvaa suuremmaksi kuin kertaakaan 1940-luvun jälkeen. Maissin kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja tuotannon kasvu ei ole pystynyt tyydyttämään kysynnän kasvua, vaan varastot ovat supistuneet. Vilja-ala kasvuun myös Suomessa Kylvösuunnitelmat vielä vaiheessa Kylvösuunnitelmat elävät kesään Helmikuussa teetetyn viljelijäkyselyn saakka, ja kylvöajan olosuhteilla voi tuloksena voidaan arvioida, että viljavielä olla suurikin vaikutus pintaala kasvaa viime vuodesta myös aloihin. Toisaalta markkinatilanne, meillä Suomessa. Vilja-alan yhteishintakehitys ja normaali kevään sujutyöryhmän teettämän tutkimuksen mukaan vilja-ala kasvaisi 52 000 heh- minen eivät varmaankaan ole radikaalisti vaikuttaneet talvella tehtyihin taarilla eli 5 prosenttia, 1 125 miljoosuunnitelmiin. naan hehtaariin, kun vastaava viljelyViljan hinnat ovat nousseet ja kyala viime kesänä oli 1 073 miljoonaa syntä on ollut hyvä, ohrasta on paihehtaaria. Suhteessa eniten kasvaisi mallas- koin ollut erittäinkin hyvä kysyntä, ohra-ala 13 000 hehtaaria ja rehuohra- joten näiden seikkojen perusteella vilja-alan kasvu näyttää realistiselta. ala 22 500 hehtaaria. Myös kauran Toisaalta myös öljykasvien hintakehituotantoala kasvaa selvästi, 34 600 tys on ollut hyvinkin nousujohteinen, hehtaarilla. Kokonaisvehnä-ala näyteli toivottavasti se on täisi supistuvan hiukan parantanut hieman, koska rypsin ja varsinkin syysvehnäala pie”Kotimainen rapsin viljelyhalukneni heikkojen kotieläintuotanto tarvitsee kuutta. kylvöolosuhteiden kotimaista valkuaista.” Jos kyselyn mukaitakia selvästi. Ruisnen vilja-alan kasvu ala sen sijaan näyttoteutuu ja kasvukausi täisi pysyvän viime etenee jotakuinkin normaaleissa olovuoden tasolla. Vilja-ala kasvaa öljykasvien viljely- suhteisessa, kasvaa viljan tuotantoalan kustannuksella. Kyselyn mukaan määrä viime kesän 3 667 miljoonasta tonnista lähes 4 000 miljoonaan tonrypsiala pienenisi 12 000 hehtaarilla niin. Kahta edellistä kasvukautta lu65 400 hehtaariin. Sen sijaan rapsikuun ottamatta 2000-luvun viljojen alan arvioidaan kasvavan hienoisesti. kokonaistuotantomäärä on ollut läÖljykasvien kokonaisala jäisi näin hellä 4 000 miljoonaa tonnia. 80 000 hehtaariin, kun viime vuonna viljelyala oli 92 000 hehtaaria. Suomessa mahdollisuudet Öljykasvien viljelyhalukkuuden varhaiseen kevääseen lasku ei ole yllätys, mutta suunta on silti huolestuttava. Kotimainen kotiSuomessa talvi on ollut melko tavaneläintuotanto tarvitsee kotimaista omainen. Koko maan osalta lumi- ja valkuaista, eikä tilanne tule korjaanpakkasjaksoa kesti loppiaisesta aina tumaan muiden valkuaiskasvien tuomaalis-huhtikuulle. Länsi- ja Etelätannolla. Suomessa lumet ehtivät jo välillä su- laa, mutta maaliskuun lopulla takatalvi runsaine lumisateineen ja yöpakkasineen keskeyttivät kevään etenemisen. Roudan määrä on koko maassa olematon, eikä lumitilannekaan poikkeuksellinen, joten normaalia varhaisempaan kevääseen näyttäisi olevan mahdollisuudet. Tämä tietäisi hyvää starttia menestykselliselle kasvukaudelle. Sopimusmäärät viime vuoden tasolla Sopimusviljelyhalukkuus on jatkunut viime vuosien tasolla. Edelleenkin sopimusten teko on mahdollista, jos sopimusasiat ovat jostain syystä jääneet keväällä miettimättä. Viljojen kasvava tuotantoennuste tuo helposti lisähaastetta viljan markkinointiin. Toteutuessaan ennusteet näyttävät vientitarvetta sekä vehnälle ja kauralle, mutta mahdollisesti myös parin niukahkon vuoden jälkeen myös ohralle. Vientimahdollisuudet riippuvat kansainvälisestä markkinatilanteesta ja sen varaan heittäytyminen ilman mitään ennakkotoimenpiteitä on spekulointi mitä suuremmassa määrin. Sopimukset ja sitä kautta toimituspaikan varmistaminen sadolle on yksinkertainen ja helppo tapa varautua turhilta riskeiltä. 13 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/12 Ravinteiden tehokas kierrätys kuuluu Raisioagron CCC-konseptin ideologiaan Raisio-konsernissa kehitetty Closed Circuit Cultivation CCC®-konsepti eli viljelyn suljettu kierto otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2011 satotiedoille. Konsepti on kehitetty alkutuotannon ympäristövaikutusten tunnistamiseen ja pienentämiseen. CCC sisältää kolme työkalua, joiden avulla voidaan mitata viljelyn ympäristötehokkuutta; EkoPlus, HiiliPlus ja VesiPlus tarkastelevat viljelyn ekotehokkuutta eri näkökulmista. Orgaaninen lannoitus pyritään huomioimaan konseptissa jatkossa entistä paremmin. Tilayhteistyöllä lanta hyötykäyttöön Kotieläinten lanta ja liete sisältävät hyödyllisiä ravinteita ja ne tuovat pelloille orgaanista ainesta. Lanta kuitenkin jakautuu kotimaamme pelloille kovin epätasaisesti. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Antti Malmi Ympäristön ja elintarvikeketjun kannattavuuden kannalta epätasapaino lannan pelloille jakautumisessa on huono asia. Myös kasvinviljelytilalla on nykyisin entistä suurempi intressi hyödyntää saatavilla olevaa orgaanista lannoitusta. Projektipäällikkö Aino LauntoTiuttu TEHO Plus -hankkeesta on työssään miettinyt maakuntien mittavan lietelanta määrän tehokkaampaa hyötykäyttöä paljon. - Pitäisi saada arvokkaat ravinteet leviämään laajemmalle alueelle. Nyt tosin jo kuuluu sellaistakin, että lantaa ei kaikille halukkaille riitä. Ravinteiden tehokas kierrätys olisi ympäristön kannalta hyvä juttu. Yhteistyötä tarvittaisiin lisää. Launto-Tiuttu toteaa, että sellaiset viljelijät, joilla maan fosforiluku on korkea, eivät enää itse hyödy lietelannasta. Heidän ei ympäristön kannalta pitäisi levittää sitä enää mailleen. - Ei siitä ole kasvillekaan tällöin hyötyä. Monelle muulle samoista ravinteista olisi runsaasti hyötyä ympäristöä rasittamatta. Lietelannalle tuoteseloste Lannan vastaanottajien kannattaa ottaa yhteyttä lannanlevitysurakoitsijoihin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella toimii urakoitsija Antti Malmi, www.malminkoneasema.fi 14 Aino Launto-Tiutun mukaan maakunnissa on myös paljon epäselvyyttä lietelannan oikeasta käytöstä ja mitä se sisältää. - Tarvittaisiin lietelannalle tuoteseloste ja käyttöohje niin kuin ostettavillekin ravinteilla on. Paikallisesti ongelmaksi voi välillä tulla urakoitsijoiden puute. Lietelanta pitäisi saada levitettyä suhteellisen lyhyellä ajalla keväällä ja alkukasvukaudella, jotta se on parhaiten kasvin käytössä. - Nykyaikainen kalusto on kuitenkin kapasiteetiltaan tehokasta, joten tämä ongelma on hoidettavissa. Ympäristötuen poikkeus Ympäristötuen vaatimuksista selviämistä helpottaa, että ympäristötuen karjanlantapoikkeusta voidaan soveltaa sekä kotieläintilalla että lantaa vastaanottavalla kasvinviljelytilalla. Sen mukaan fosforin peruslannoitustasosta voidaan poiketa vuosittain, jos lohkon fosforilannoitteena käytetään pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa. Poikkeusta ei ole mahdollista soveltaa, jos osa fosforista annetaan karjanlannassa ja osa väkilannoitteena. Poikkeuksen yhteydessä voidaan soveltaa fosforin tasausta, jos fosforia annetaan enemmän kuin poikkeuksen sallima määrä. Laskelma lietelannan vastaanotosta kasvinviljelytilalla Kasvinviljelytila voi saada lietelantaa vastaanottaessaan tukea. Lanta tai liete on tällöin mullattava. Laskelma voi rahallisesti olla esimerkiksi seuraavanlainen: Kevätvehnän lannoituskustannusesimerkki Perinteinen tapa vs. lietelanta. Lannoitus kokonaan ostolannoittein YaraMila Pellon Y1 500 kg/ha kustannus 200,-/ha Starttilannoitus + lietelanta mullattuna YaraMila Suomensalpietari 300 kg/ha + lietelantaa 20 kuutiota/ha Levityskustannukset kohtuullisen matkan päästä Lietelannan sijoittaminen peltoon -tuki Nettokustannus 105,-/ha 0,-/ha 91,-/ha +56,-/ha 140,-/ha Kyseisellä esimerkkitilalla kevätvehnän lannoitus 5000 kilon satotavoitteelle hoituu noin 60,-/ha edullisemmin. Hinnat ja levityskustannukset tietenkin vaihtelevat, eivätkä ravinnesisältö ja vaikutustapa ole verrokkilannoitteilla yhtenevä. Tästä huolimatta esimerkki on realistinen kuvaus lannoituskustannuksesta kahdella eri strategialla, joilla tavoitteena on sama satotaso. Lannalle ja lietteelle aina starttilannoitus Yara Suomen kehityspäällikkö Anne Kerminen teki Raisioagrolle muutaman esimerkin lannoitusohjelmista eri lantatyypeillä ja kasveilla. Ohjelmissa on käytetty karjanlannan taulukkoarvoja ravinteille ja lantamäärä on laskettu kasvin ravinnetarpeen perusteella. Vaikka lannalle ja lietteelle ei yhtä yksiselitteistä tuoteselostetta ja käyttöohjetta voikaan tehdä, niin asiaa voidaan kyllä selventää lannoitusohjelmin. Anne Kerminen kertoo, että lannan ja lietteen kanssa on aina muistettava starttilannoitus, koska se varmistaa kasvin alkukehityksen ja tasapainoisen lannoituksen. Kerminen muistuttaa, että levitysteknisistä syistä on usein välttämätöntä antaa kahden vuoden fosforitarve kerralla. Kasvukaudella lannan ja lietteen vaihteluita ja levityksen epätasaisuuksia tasoittamaan mainio keino on myös Yara N-Sensor –tekniikka. N-Sensor laite määrittää ajon aikana typen tarpeen ja säätää typpilannoitteen levitysmäärän paikkakohtaisesti. Lähde: Yara Suomi, Anne Kerminen Ohran lannoitus, 6000 kg/ha, E-S savimaa Sian kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Ohran tarve 130 20 30 kg/ha 3 20 m lannasta 30 42 56 Lisätarve 100 -22 -26 Suomensalpietari Se+ 100 0 3 370 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Kauran lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Broilerin lanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve 140 15 30 kg/ha 10 m3 lannasta 51 30 45 Lisätarve 89 -14,7 -15 Suomensalpietari Se+ 89 0 3 330 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Naudan kuivikelanta Fosfori tyydyttävä N P K Kauran tarve 120 11 30 kg/ha 20 m3 lannasta 24 20 64 Lisätarve 96 -9 -34 Suomensalpietari Se+ 96 0 3 356 Fosforin ylitys tasattava seuraavina vuosina. Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. Kevätvehnän lannoitus, 5000 kg/ha, E-S savimaa Nurmen 2. sadon lannoitus, E-S savimaa Sian lietelanta Fosfori hyvä tai korkea, (kotieläintilan poikkeus) N P K Vehnän tarve 140 15 30 kg/ha 22 m3 lannasta 59 15 42 Lisätarve 81 0 -12 Suomensalpietari Se+ 81 0 3 299 Naudan lietelanta Fosfori välttävä N P K Nurmen tarve 100 24 40 3 30 m lannasta 54 13 87 Lisätarve 46 11 -47 YaraMila NP 46 7 3 Kaliumia tulee 2 vuoden tarpeeseen. kg/ha 177 15 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/12 huippusato säilörehusta Säilörehunurmen kolme tärkeää ominaisuutta ovat suuri sato, korkea D-arvo ja seleenipitoisuus. TEKSTI JA KUVA Minna Toivakka Korkeimmat sadot, parhaimmat D-arvot (680-700 g/kg ka) ja riittävä seleenipitoisuus saadaan kolmella lannoitus- ja korjuukerralla. Näin menetellen saadaan ravinteet ympäristötukiehtojen mukaisesti maksimaalisesti hyödynnettyä ja laadultaan ensiluokkainen säilörehu. Kolmen korjuun systeemiin kannattaa valita siihen parhaiten sopivat nurmisiemenet ja niiden seokset sekä oikeat lannoitteet. Satotavoitteeksi voidaan helposti asettaa yli 8000 kg ka/ha. Lietettä ja täydennystä nurmelle Nykyään nautakarjatilalla ei pystytä välttämään lietteen levitystä nurmelle, vaan siitä on tullut olennainen osa nurmenviljelyä. Kolmen korjuun menetelmä antaa parhaimmat mahdollisuudet myös lietteen hyväksikäytölle: joustoa levitysajankohtiin, ei jälkikasvua syksyllä ja niin edelleen. Hyvä lietteenlevitystaktiikka voisi olla levitys ensimmäisen sadon korjuun jälkeen ja/tai syksyllä, ja ehdottomasti multaamalla (typen hyväksikäyttö, hygieenisyys). Lietteen käyttömäärä per levityskerta on pidettävä kohtuullisena (2028 m3/ha), koska liete ei ole yksinään oikea lannoite nurmelle. Sen ravinnesisältö ei ole oikea eikä sen kaikki ravinteet ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa, tästä esimerkkinä seleeni. Lisäksi liete on riski rehun hygieeniselle laadulle – lietejäämiä ei saa päätyä rehuun. Huippusadon ja –laadun aikaansaamiseksi liete tarvitsee aina täydennyksen. YaraMila-lannoitteet sisältävät karjalle elintärkeää seleeniä ja nurmen kasvulle välttämätöntä rikkiä ja booria. 16 Seleeniä on annettava jokaisella lannoituskerralla. Jos nurmea ei lannoitettaisi lainkaan tai ainoastaan kerran, niin säilörehuun ei tule riittävää määrää seleeniä tai se puuttuu kokonaan. Sopivat lannoitteet Kolmessa korjuussa on typpilannoituksen maksimi karkeilla kivennäismailla 230 kiloa hehtaarille, savimailla 240 ja eloperäisillä mailla 190 kiloa hehtaarille. Apilapitoisten nurmien typpilannoitusta voi vähentää, mutta muita pää- ja hivenravinteita apila tarvitsee timoteinurmia enemmän. Ensimmäisen sadon lannoittamiseen sopivat hyvin YaraMila Nurmen Y1 ja lietteen kaveriksi YaraMila Pellon Y1, toiselle sadolle YaraMila NK 2 ja lietteen kaveriksi YaraMila NK 1 tai Suomensalpietari Se+. Kolmas sato kannattaa ehdottomasti lannoittaa ja siihen hyvä valinta on YaraMila NK 2. Oikein tehdyllä ja optimoidulla lannoituksella varmistetaan säilörehun riittävyys ja korkea laatu sekä ylläpidetään eläinten korkeaa tuotosta ja terveyttä. Lannoituksen jakamisen hyödyt Lannoituksesta saa parhaan hyödyn, kun kasveille annetaan ravinteita oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuva määrä. Lannoitus mitoitetaan lopulliseen määrään seuraamalla kasvukauden etenemistä. TEKSTI Heidi Seitala Useat tutkimukset osoittavat, että fosfori ja kalium tulee sijoittaa keväällä kylvön yhteydessä. Sen sijaan typpi ja rikki voidaan säätää satotasotavoitteen mukaisesti vielä kasvukauden aikana. 2/3 keväällä, loput kasvukauden aikana Suositus on, että kaksi kolmasosaa typpi- ja rikkilannoituksesta annetaan kylvön yhteydessä keväällä. Loput, eli yksi kolmasosa lannoitemäärästä, voidaan täydentää kasvukauden edetessä satotasotavoitteen mukaisesti. Lisälannoituksen määrä voidaan tarkentaa muun muassa kasvustomittausten avulla kasvukauden olosuhteita vastaaviksi. Eniten hyötyä typen ja rikin jakamisesta on vehnällä sekä öljykasveilla, mutta myös kauralla ja ohralla on saatu myönteisiä tuloksia. Lannoituksen jakaminen kannattaa erityisesti lohkoilla, joiden vuosien välinen tai sisäinen satovaihtelu on suuri. Kasvuoloiltaan huonona vuonna voidaan lisälannoituksen määrää pienentää tai jos siltä näyttää, jättää kokonaan tekemättä. Kun halutaan vaikuttaa sekä sadon määrään että valkuaispitoisuuteen, tehdään lisälannoitus korrenkasvun alussa. Kun halutaan nostaa viljan valkuaispitoisuutta, tehdään lannoitus maitotuleentumisvaiheessa. Jaettu lannoitus on siis kustannustehokasta, mutta myös helppo ympäristöteko: lannoituksen jakaminen pienentää typpitasetta ja viljelyn hiilijalanjälkeä. Katso lisää suosituksia Raisioagron viljelyohjeista, joista löytyy esimerkiksi vehnälle suosituslannoitus lajikkeittain. Lannoitus ON HELPPO YMPÄRISTÖTEKO! HUIPPULAATUINEN SÄILÖREHU saadaan, kun 1. Pellon muotoilu, kalkitus ja vesitalous on kunnossa. 2. Edellinen nurmi on hävitetty glyfosaatilla ja nurmi on täystiheä. 3. Nurmea uusitaan sopivan tiheästi. Kolmea vuotta vanhemmat nurmet täytyy täydennyskylvää. 4. Tilalle on valittu seokset tekostrategian mukaan. 2 sadon seokset: Varma 1 ja Varma 2 timotei-nurminataseokset 3-4 sadon seokset: • Teho apilanurmiseos • Voima ruokonataseos • Vauhti rainata-englanninraiheinäseos 5. Nurmi täydennyskylvetään /paikataan aikaisin keväällä. Määrä 10 kg/ha esim. Varma 1 6. Jokainen nurmilohko haravoidaan ja kuloheinä korjataan pois. 7. Nurmi lannoitetaan mahdollisimman aikaisin. Liete sijoitetaan. Syksyllä ajettu liete antaa kovan lähdön keväällä. Toiselle sadolle ajettu liete antaa voimaa pitkälle syksyyn. 8. Rikkakasvit torjutaan (esim. Starane xl). 9. Säilörehu korjataan riittävän tehokkaalla kalustolla oikeaan aikaan. 10. Käytetään säilöntäainetta. Valitse laadukkaat nurmisiemenet niin varmista sadon laadun. Siemenen hinnalla ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa, seoksen ominaisuuksilla ja satotasolla sen sijaa on. Kolmen euron kilohinnalla siemenkustannus on 25,-/ha ja neljän euron kilohinnalla 33,-/ha. Nurmisiemeniä on jäljellä vielä rajoitetusti. Soita asiakkuusvastaavallesi. Lisätiedot www.raisioagro.com. Juha Anttila 17 KASVINVILJELY AGRO makasiini • 2/12 Älä unohda tautitorjuntaa Viime kasvukaudella erittäin lämmin mutta myös sateinen kasvukausi tarjosi kasvitaudeille otolliset oltavat. Ero tautitorjutun ja torjumattoman kasvuston välillä oli valtava. Tautitorjunnalla saatiin huimia sadonlisiä. TEKSTI Jaakko Laurinen I KUVA Raisioagro Oy Ensi kesänä kannattaa varautua torjumaan kasvitaudit tarpeen mukaan, sillä ainakin viime kesän perusteella se kannattaa. MTT:n ohrakoe Voitto-lajikkeella Jokioisilla antoi keskimäärin 20 prosentin sadonlisän tautitorjunnalle. Tautitorjunnan sadonlisästä suuri osa muodostuu jyväkoon ja hehtolitrapainon kautta, joten samalla paranee myös laatu. Viime kesän sadosta osa on laadultaan jopa kauppakelvotonta. Osa tästä johtuu tautitorjunnan laiminlyönnistä. Kaikkia lakoontuneita kasvustoja ei toki olisi voinut pelastaa millään. Voidaan kuitenkin laskea, että 15-30 euroa per hehtaari maksavalla tautitorjunnalla olisi joissain tapauksissa saavutettu 100-200 euroa hehtaarilta enemmän tuloa. Jos tautitorjunnalla saatiin nostettua laatu kauppakelpoiseksi, on hyöty vielä paljon suurempi. Myös lajikkeen kestävyydellä on merkitystä tautien vaikutukseen. MTT:n tutkimuksissa kaksitahoisen Fairytale-ohran on todettu olevan omaa luokkaansa verkkolaikun kestävyydessä. Se tuo lisäetua tämän mallas-, tärkkelys- ja rehukäyttöön sopivan lajikkeen viljelijöille. MTT:n Ohrakokeet 2011, lajikkeena Voitto 4000 26 58 55 2585 kg/ha +571 kg/ha 2441 kg/ha +360 kg/ha 55 58 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3287 kg/ha +312 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) 18 2900 kg/ha +602 kg/ha 2734 kg/ha +854 kg/ha Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Lähde: MTT, Marja Jalli Torjunnan ajoitus Tautitorjunnan onnistumiseen vaikuttaa myös ajoitus. Esimerkiksi ohran kohdalla tautitorjunnan yhdistäminen rikkatorjuntaan ei ollut toimiva tapa ainoana tautisuojana. Hyvinkin myöhään tehty erillinen tautiruiskutus antoi ohralla parhaan tuloksen. Sopiva määrä sekä strobi- että triatsolityyppistä ainetta tankkiseoksena on paras vaihtoehto. Jos haluaa lisäksi antaa tautiaineita rikkaruiskutuksen yhteydessä, sen voi tehdä vaikkapa puolikkaalla annoksella (0,25 l/ha) Tilttiä. Raisioagron tautiainevalikoiman uutuus on strobiluriinityyppinen Mirador. Siinä on sama tehoaine ja sen pitoisuus kuin Amistarissa ja käyttökin on viljoilla yhdenmukaista Amistarin kanssa. Käyttömäärän voi pitää seoksessa maltillisena, koska kyseessä on tehokas valmiste. Näin ei viivytetä kasvin valmistumista. Myös punahomeet jylläsivät viime kesänä. Eniten ongelmia oli toksiiniherkässä kaurassa. Etenkin Pohjanmaalla viljellyissä kauroissa esiintyy paljon hometoksiineja. Yksi keino torjua punahometta on siemenen peittaus, joka on etenkin kauralla ehkäissyt tehokkaasti aikaista hometartuntaa. Parhaat vinkit öljykasvien viljelyyn Muista viljelykierto • rypsiä tai rapsia samalle lohkolle vain joka viides vuosi • viljelykierron avulla pidetään öljykasvien taudit kurissa Valitse hyväkuntoinen lohko ja poutimaton maalaji • varmistaa tasaisen taimettumisen, mikä puolestaan vähentää rikkakasveja Raisioagron Viljelyoppaan kasvinsuojeluohjelmista löydät tautiainesuosituksemme. Viljelyoppaamme on luettavissa nettisivuiltamme, jos painettu versio ei ole käsillä www.raisioagro.com Pahkahometta esiintyi Taudit vaivasivat myös öljykasveja. Tämä on selvinnyt muun muassa rypsin siemenen kunnostuksessa, jossa on lajiteltu pois tavallista runsaammin pahkahomeen pahkoja. Pahkahome on tauti, jota ei aina esiinny, mutta silloin kun se iskee, vie se puolet sadosta. Pahkahomeen esiintyminen on ennustettavissa vanhan kolmeportaisen säännön perusteella. Pahkahomeen esiintyminen on todennäköistä, jos yksi tai useampi seuraavista toteutuu: 1. Ympäröivillä lohkoilla on esiintynyt pahkahometta neljänä edellisenä vuonna. 2. Kukintaa edeltävän kolmen viikon jakson aikana sataa yli 30 mm. 3. Kasvusto on hyvin tiheä. Pahkahomeruiskutus tulee tehdä täyden kukinnan aikaan ensimmäisten terälehtien pudotessa kasvustoon. Ajoitus on pahkahomeruiskutuksessa kaikkein tärkein asia. Tallaamisvaurion saa varmasti korvattua korkeammalla sadolla. Aineeksi sopii esimerkiksi Proline (0,5-0,7 l/ha). Valitse laji tai lajike tuotanto-olojen mukaan • rapsi Etelä- ja Länsi-Suomeen aikaisille lohkoille • rapsin edut: suurempi sato, korkeampi öljypitoisuus ja vähäisempi kasvitautiriski kuin rypsillä • rypsi sopii koko tuotantoalueelle Kylvä tarkasti! • viljely onnistuu myös suorakylvönä sekä kevytmuokattuun maahan • 6-8 kg siementä/ha riittää suotuisissa oloissa • kylvä rypsi lämpimään maahan • rapsin voi kylvää aikaisemmin Huomioi lannoituksessa lajikkeiden parantunut sadontuottokyky • öljykasvit tarvitsevat tasapainoisesti ravinteita • huomioi erityisesti rikin, fosforin ja boorin riittävyys Seuraa ja torju tuholaiset ja kasvitaudit • tarkkaile peltoa erityisesti taimettumisvaiheessa ja ensimmäisten nuppujen ilmaannuttua • pidä silmällä sademääriä ja pahkahomeriskiä 11 syytä viljellä rypsiä ja rapsia 1. Kylvösiemenet ovat viljoihin verrattuna edullisia (noin 40,-/ha, viljoilla 80-150,-/ha). 2. Kylvö sujuu nopeasti, koska siementä menee vähän (noin 8 kg, viljansiemeniä noin 250 kg). Hybridirapsien kylvömäärä noin puolet normaalista. 3. Rypsi ja rapsi kestävät syksyn sateita eivätkä varise. Ne voidaan puida viimeisenä. 4. Sadon varastointi ei tarvitse suuria tiloja. 5. Rahtikustannukset ovat pieniä, koska sadon arvo tonnia kohden on suuri. 6. Rypsiä ja rapsia otetaan vastaan myös puintituoreena. 7. Esikasviarvo on 500–1500 kg/ha viljaa enemmän seuraavana vuonna. 8. Rypsi ja rapsi katkaisevat kasvitautien kierron yksipuolisessa viljanviljelyssä. 9. Peltojen kevytmuokkaus onnistuu hyvin rypsin ja rapsin jälkeen. Sängen voi jättää tarvittaessa muokkaamatta talven yli. 10. Rypsin ja rapsin hinta on korkealla viljoihin verrattuna. Kun hinnan kiinnittää jo nyt, sadosta voi saada erittäin hyvän tuoton. 11. Hehtaarit rypsille ja rapsille ovat poissa vilja-alasta, mikä tasaa viljamarkkinoita. 19 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 lehmän unelmien olosuhteet löytyvät laitumelta Lehmän hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että lehmät pääsevät laitumelle lepäilemään ja jaloittelemaan, vaikka laidunruohon merkitys on vähentynyt lehmien ruokinnassa. Osittaislaidunnus mahdollistaa laitumelle pääsyn suuressakin karjassa. TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisio Oyj Vaikka ruohon merkitys ravintona on vähentynyt, laiduntaminen on edelleen tärkeää lehmän hyvinvoinnin kannalta. Laitumella lehmä saa käydä makuulle ilman rajoittavaa niskapuomia, etulankkua ja parrenerotinta. Luontainen liikerata on mahdollista, kun tilaa on riittävästi. Laitumella täyttyvät myös toiveet pehmeän kävelyalustan, raikkaan ilman ja valoisuuden osalta. Laidunkaudellakin tulee varmistaa riittävä veden ja rehun saanti, jotta tuotos ei romahda. Riittävä lisäruokinta säilyttää tuotoksen Karjakoon kasvaessa ja tuotostasojen noustessa yhä useampi tila on luopunut perinteisestä laidunnuksesta. Kun laitumia ei ole riittävästi tai ne ovat kaukana navetasta, laidunruohon lisäksi tarvitaan säilörehua. Tuotoskyvyn kannalta on oleellista, että lehmät saavat riittävästi hyvälaatuista karkearehua olipa se sitten laidunruohoa tai säilörehua. Lisäksi tarvitaan väkirehua sekä kivennäisiä maitotuotoksen mukaan. Lehmien ruokinnassa ei ole tarvetta tehdä suuria muutoksia talviruokinnan ja kesäruokinnan välillä. Karjan kestävyyden kannalta laidun- 20 tamisella voi olla suurempi merkitys, vaikka ne pääsisivät vain osaksi päivää ulos liikkumaan ja lepäämään. Etenkin parsinavetan lehmillä liikunnan positiivinen vaikutus korostuu. Seleenilisä kesäksi Suomalaislehmien maidon solupitoisuus on alentunut huikeasti viimeisen 20 vuoden aikana. Kesäkaudella solut kuitenkin yleensä nousevat. Kivennäisruokintaan kannattaa kiinnittää huomiota, jos solut kiusaavat kesällä. Orgaaninen seleeni parantaa vastustuskykyä ja helpottaa siten soluongelmaa. Orgaanista seleeniä sisältävät Pihatto-Melli Plus ja Lypsy-Melli Plus sopivat kesäkivennäiseksi soluttavalle karjalle. Etenkin luomutilat saattavat kärsiä seleenin puutteesta, mikä näkyy korkeampana solulukuna. Nuolu-Melli Magnesium alkukesän laitumelle Magnesium on tärkeä kivennäisaine kaikille lehmille, mutta erityisesti laiduntavien tilojen on hyvä kiinnittää erityishuomio magnesiumin saantiin. Laidunhalvauksen riski on suurimmillaan heti laidunkauden alussa. Nuolu-Mellit helpottavat laidunkauden kivennäisruokintaa. Lypsäville lehmille voidaan ainakin alkukesällä laittaa Nuolu-Melli Magnesium, jonka magnesiumista osa on tehokkaana kelaattina. Siinä on myös zeoliittiä, joka sitoo nuoren typpipitoisen rehun tuottamaa ammoniakkia. Nuolu-Mellit kestävät hyvin myös laitumen olosuhteita, ne eivät sula tai valu pienestä sateesta huolimatta. Kesän edetessä magnesiumpitoinen kivennäinen voidaan vaihtaa kalsiumpitoiseen Nuolu-Melliin. Kesä-Maituri tasoittaa työhuippua Aikaisempina kesinä suuren suosion saanut Kesä-Maituri on jälleen valikoimassa. Monipuolinen ja maittava rakeinen rehu on helppo ratkaisu kesän kiireiden keskellä. Kesä-Maiturin avulla väkirehuruokinta kätevä on ulkoistaa työhuipun ajaksi. Rakeinen täysrehu on mainio ratkaisu etenkin viljan loppuessa. Korkea energiapitoisuus tasaa laidunnurmen vaihteluita. Valkuaista on riittävästi myös alkukesän jälkeen. Tuotos pysyy vakaana laidunkaudellakin, kun lehmät syövät riittävästi väkirehua. Vaikka täysrehusta saadaan peruskivennäiset ja vitamiinit, kannattaa laitumelle viedä Nuolu-Melli Kalsium. Älä unohda laiduntavia hiehoja Syksyisin tulee joskus vastaan hiehoja, joiden karva on pörhöllä ja kiilto poissa. Vaikka kiimat näkyisivät, tiinehtymistulos voi olla heikko. Kun kasvu on kesällä kehnoa, joudutaan eläimiä kunnostamaan ennen siemennyskautta, jolloin niiden poikiminen siirtyy. Kivennäisten ja hivenaineiden tasapainoisella ruokinnalla turvataan hiehojen kasvu sekä hedelmällisyystoiminnot. Laitumelle laskun yhteydessä yli kuuden kuukauden ikäisille hiehoille voidaan laittaa pötsiin hivenaineita ja vitamiineja sisältävä Melli-Bolus Kasvu, jonka ravinteet vapautuvat tasaisesti kahdeksan kuukauden aikana. Kätevin tapa huolehtia laiduntavien hiehojen kivennäisruokinnasta on Nuolu-Melli Kalsium, joka sisältää kivennäisten lisäksi hivenaineita ja vitamiineja sekä maittavuutta parantavaa melassia. Nuolu-Melli-sanko voidaan laittaa esimerkiksi vanhan renkaan sisälle maahan, jolloin eläimet eivät saa kaadettua sitä. Hyvän laidunruohon ohessa väkirehun tarve jää olemattomaksi, jolloin lisäkivennäistä tarvitaan kaiken aikaa. Mikäli laitumella on niukasti syötävää, voi väkirehun tarve nousta yli kiloon päivässä. Hieho-Maiturista saadaan osa kivennäisistä, jolloin lisäkivennäisen syönti jää pienemmäksi. MUISTILISTA KESÄÄN! 1. Varmista kivennäisen saanti. Nuolu-Melli Magnesium laidunkauden alussa. 2. Seleeni ja E-vitamiini parantavat vastustuskykyä ja auttavat pitämään kesämaidon solut kurissa. 3. Pihatto-Melli Plus ja LypsyMelli Plus sisältävät orgaanista seleeniä. 4. Hyvää vettä pitää olla riittävästi. Erityisesti hellesäällä veden kulutus kasvaa. 5. Väkirehua tarvitaan kesälläkin. Tärkkelys pysyy kurissa KesäMaiturin avulla. 6. Lisävalkuaista on syytä antaa viljan kanssa. 7. Säilörehua voi antaa vapaasti myös kesällä. 8. Älä unohda hiehoja, jotta saat ne tiineeksi syksyllä. Lisärehua laitumelle. 9. Hiehoille Nuolu-Melli Kalsium+ Melli-Bolus Kasvu. 10. Laiduntaminen parantaa eläinten hyvinvointia 21 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Maituri 12 000 E hämmästyttää tuottajia Helmikuussa markkinoille tuotu Maituri 12 000 E on kohottanut maidon pitoisuuksia jo noin 200 tilalla. Monet ovat hämmästelleet rehun tehoa. Vaikka ennenkin olisi ollut käytössä hyvä ja monipuolinen täysrehu keneltä tahansa valmistajalta, on uusi rehu nopeasti näkynyt tankissa. Viidelle tilalle tehty kysely osoittaa, että tuote tehoaa aikaisemmasta ruokinnasta tai tuotostasosta riippumatta. Rehunvaihto kävi helposti Torniolaisen Martti Iston robottinavettaan vaihdettiin väkirehuksi Maituri 12 000 E, koska nähtiin että Raisioagron uusi innovaatio voisi olla ratkaisu holsteinkarjan alhaisille pitoisuuksille. Rasva 3,99 % -> 4,32 %, valkuainen 3,28 % -> 3,45 % TEKSTI JA KUVA Heikki Ämmänpää Vaikka aikaisemmin käytössä oli toisen valmistajan tuote, ei vaihdossa ollut ongelmia, sillä uusi rehu on erittäin maittavaa. - Tärkeää oli kuitenkin kalibroida väkirehuannos, sillä uusi rehu on painavampaa kuin entinen, korostaa Martti Isto. Iston kaksirivinen pihatto rakennettiin vuonna 2006. Viime syksynä lypsyaseman tilalle vaihdettiin robotti. Navetassa on vapaa kierto, robottikäyntejä on vuorokaudessa keskimäärin 2,6. 22 - Tuntuma on, että kiertokin olisi parantunut uudella rehulla, kertoo Martti. Lypsylle noudettavia ei ole lainkaan kolmen uuden lehmän lisäksi, jotka tulivat karjaan kolmisen viikkoa sitten. Väkirehuruokinta on helppo ja yksinkertainen, sillä yhdellä täysrehulla pärjätään sekä robotilla että kioskeilla. Raision ruokintasuositusta sovelletaan tarpeen mukaan. Noin neljä kiloa väkirehusta annetaan robotilla, loput tulee kioskeilta, joista suurin päiväannos jää hieman alle 10 kiloon. Valkuaisen hyväksikäyttö ruokinnassa näyttäisi parantuneen siirryttäessä uuteen Maituri 12 000 E-rehuun, jonka raakavalkuaistaso on hieman alempi kuin entisellä 23-tyypin rehulla. Keskimääräiset päivittäiset maitomäärät ovat pysytelleet 30 kilon paremmalla puolella, vaikka käytössä on ollut syyssäilörehu. Upea pitoisuuksien kehitys Uuden rehun myötä pitoisuuksien kehitys on ollut hieno. Tammikuun lopun kaksi viimeistä analyysiä vanhalla täysrehulla antoi rasvapitoisuudeksi keskimäärin 3,99 prosenttia ja valkuaiseksi 3,28 prosenttia. Kun uusi täysrehu oli ollut syötössä saman säilörehun kanssa kuukauden päivät, rasva oli noussut reilut kolme kymmenystä ja valkuainenkin lähes kaksi kymmenystä kolmen perättäisen viikon tankkianalyysissä. Säilörehu vaihtuu kevätrehuksi lähiaikoina, joten on kiinnostavaa nähdä, mitä tuotoksille ja pitoisuuksille silloin tapahtuu. Martti Iston karjan keskituotos oli viime vuonna 9300 kiloa ja suunta näyttäisi olevan ylöspäin. Maituri 12 000 E on keksintöön perustuva täysrehu, jolla kyetään lisäämään maidon pitoisuuksia ja tuotosta. Raisioagro on hakenut patenttia rehukeksinnölle. Rasva nousuun viikossa Teija Teirikangas-Hirvisen ja Pekka Hirvisen karja on tuttu näky Keski-Pohjanmaan tuotoslistojen kärjessä. Oman sarjan ykköspaikalle on päästy useampana vuotena. Keskituotos on pidemmän aikaa pysytellyt 12 000 kilon tuntumassa. Rasva 3,88 % -> 4,38 %, valkuainen 3,48 % -> 3,55 % TEKSTI JA KUVA Tuomas Kuusinen Hirvisen tilalla Toholammella maidon valkuaispitoisuus on ollut hyvällä tasolla, mutta rasvapitoisuus on ollut matala, kuten holsteinlehmillä yleensäkin. Rasvapitoisuus ei ole noussut yli neljän prosentin koko 2000-luvulla. Maituri 12 000 täysrehu on ollut hyvin lypsättävä ja luotettava rehu, joten hetki piti harkita ennen siirtymistä uuteen Maituri 12 000 E -rehuun. Rehun vaihto kävi kuitenkin sujuvasti, eikä ongelmia ilmennyt. Tammikuun lopun tankkianalyysissä entisen rehun aikaan rasvapitoisuus oli 3,88 prosenttia ja valkuainen 3,48 prosenttia. Rehun vaihdon vaikutus rasvapitoisuuteen alkoi näkyä jo viikon syötön jälkeen. Viimeisimmässä huhtikuun alun tankkinäytteessä rasva oli kohonnut jo peräti viisi kymmenystä, valkuaispitoisuuskin nousi hieman. - Meillä ei ole koskaan ollut noin korkea rasva, hämmästelee Teija. Hirvisellä on 30 lehmän parsinavetta, jossa väkirehu jaetaan koneellisesti useassa erässä. Täysrehun lisäksi on annettu tarpeen mukaan Vita-Meliä, Aseto-Melliä sekä omaa murskesäilöttyä viljaa. 23 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Rehu maittaa ja tuottaa Leila ja Pekka Ahonen Vieremältä ovat hämmästyneenä seuranneet tuotoksen ja pitoisuuksien kehitystä siirryttyään Maituri 12 000 E -täysrehuun. Rasva 3,91 % -> 4,39 %, valkuainen 3,35 % -> 3,54 % TEKSTI JA KUVA Tapani Vartiainen Tuotos on kasvanut keskimäärin 2,5 kiloa lehmää kohden. Vastapoikineet lehmät heruivat jopa yli viisi kiloa re- hun vaihdon myötä. Lypsykauden lopun lehmät ovat pitäneet maitonsa paremmin kuin aikaisemmin. - Mikään muu rehu ei ole vastannut odotuksiin niin hyvin kuin tämä mahtava rehu, tuumailee Leila. Ennen rehun vaihtoa rasvapitoisuus oli 3,91 ja valkuainen 3,35 prosenttia. Reilun kuukauden syötön jälkeen rasva oli jo 4,39 ja valkuainen 3,54 prosenttia. Rasvassa on nousua 4,8 kymmenystä, valkuaisessakin lähes kaksi kymmenystä. Ahosen parsinavetassa on 40 lehmäpaikkaa. Väkirehut jaetaan käsin neljä kertaa päivässä. Täysrehun ohella on annettu Opti-Maituri 34-valkuisrehua 0,5-1 kiloa päivässä. Uuteen Maituri 12 000 E -täysrehuun siirtyminen sujui loistavasti. Rehu on maittanut erittäin hyvin. Viime vuoden keskituotos oli 9200 kiloa, suunta on nyt ylöspäin. Selvät kiimat ja hyvä hedelmällisyys Innokas karjamies Tero Thuresson oli aikaisemmin töissä Kaavilaisella robottitilalla, joten kokemusta lehmien hoidosta oli kertynyt nuoresta iästä huolimatta. Viime kesänä Tero otti askeleen yrittäjyyteen ostaessaan Nilsiältä oman tilan, jossa on parsinavetta. Rasva 3,96 % -> 4,36 %, valkuainen 3,45 % -> 3,50 % TEKSTI JA KUVA Jorma Hytönen Lehmämäärä on noussut nyt 38 lypsävään. Läheiseltä lopettavalta tilalta tuli sopivasti täydennystä. Joulukuun tankkianalyysissä maidon rasvapitoisuus oli 3,96 % ja valkuainen 3,45 %. Maituri 20 Pro -rehuun siirtymisen myötä pitoisuuksiin saatiin lievää nousua, mutta erityisesti rasvaa ha- 24 luttiin edelleen nostaa, joten helmikuussa siirryttiin Maituri 12 000 E -rehuun. Samalla säilörehulla kolmen viikon syötön jälkeen rasva oli 4,36 % ja valkuainen 3,50 %. Säilörehun vaihduttua kakkossatoon havaittiin pieni notkahdus. Lehmät tottuivat uuteen rehuun ilman ongelmia, pientä löysyyttä esiintyi ensimmäisinä päivinä. Kiimat olivat aiemmin pitkiä. Nyt kiimat ovat olleet selviä ja hedelmällisyys hyvä. Tavoitteena on yli 10 000 kilon keskituotos, mikä alkaa olla jo saavutettu. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös uusi navetta. Rehun vaihto kannatti Pihtiputaalaiset Tuomo Kananen ja Erkki Ylä-Korpi vaihtoivat Opti-Maiturin 21:n uuteen Maituri 12 000 E -täysrehuun maaliskuun alussa. Ensimmäisen tankkimaitoanalyysin jälkeen heräsi kiinnostus seurata tarkemmin rehun vaikutusta, sillä maidon rasvapitoisuus nousi lähes neljä kymmenystä valkuaisenkin hieman kohotessa. Samaan aikaan tuotokset alkoivat kasvaa. TEKSTI JA KUVA Päivi Kaustinen Lypsykauden lopun lehmät Elviira ja Euribori, joiden pitäisi mennä umpeen toukokuussa, innostuivat herumaan. Niiden maaliskuun mittalypsyssä saatiin uuden rehun myötä neljä kiloa korkeampi maitotuotos kuin helmikuun mitassa. Lokakuussa poikinut Asutar herutteli myös kolme kiloa enemmän maitoa kuin edellisen kuukauden mitassa. Keskimäärin tuotos kasvoi noin 1-1,5 kiloa edelliskuun mittaElviira Unelma Viru Aava Asutar Euribori Eesti rasva% muutos 4,59 -> 5,97 4,21 -> 5,13 3,52 -> 4,24 3,89 -> 4,48 4,27 -> 4,81 4,54 -> 5,08 3,66 -> 4,36 lypsyyn verrattuna. Pitoisuuksiin saatiin myös huikeita nousuja, kuten oheinen taulukko osoittaa. Tuomon ja Erkin vuonna 2007 peruskorjatussa parsinavetassa on tilat 22 lehmälle. Karjan keskituotos on yli 10 000 kiloa, vaikka kolmannes lehmistä kuuluu alkuperäisrotuun. Väkirehuna on täysrehu, joka jaetaan neljä kertaa päivässä. Uusi rehu on maittanut hyvin, eikä siirtymisessä ollut ongelmia. valkuais% muutos 3,21 -> 3,37 3,70 -> 3,79 3,50 -> 3,67 3,63 -> 3,68 3,29 -> 3,33 3,45 -> 3,58 3,19 -> 3,31 Tuomo Kanasen toteaa, että Maituri 12 000 E on ollut positiivinen yllätys. Lehmä kiittää isäntäänsä Tero Thuressonia maittavasta ateriasta. 25 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Odotettu Amino-Maituri 12 000 E pitoisuuksien nostoon Täysrehu Maituri 12 000 E:n markkinoille tulon jälkeen moni on toivonut rinnalle valkuaisrehua. Nyt myös viljan ohella on mahdollista syöttää uuden rehukeksinnön mukaista puolitiivistettä. TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisioagro Oy M aidon rasva on vain osittain peräisin rehusta, sillä maitorauhasessa syntetisoidaan lyhyitä ja keskipitkiä rasvahappoja pötsin tuottaman etikka- ja voihapon pohjalta. Pääosa maidon rasvasta muodostuu keskipitkistä rasvahapoista. Lehmä voi myös käyttää kudosrasvojaan maidon rasvan lähteenä, jos energiasta on puutetta ja eläin laihtuu. Rehujen sisältämä rasva ei läheskään kaikki kulkeudu sellaisenaan maitorasvaksi, sillä märehtijän pötsi pilkkoo triglyseridit ja tyydyttää rasvahappoja, mikäli rasva ei ole pötsimikrobeilta suojatussa muodossa. Runsas öljymäisen rasvan määrä ruokinnassa häiritsee pötsin toimintaa ja mikrobit muokkaavat näitä rasvahappoja eri muotoon. Maidon rasva- ja valkuaispitoisuus alenevat tyydyttymättömiä rasvahappoja ruokittaessa. Tehoa kotoiseen ruokintaan Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivisteessä on useita maidon koostumukseen vaikuttavia tekijöitä kuten Maituri 12 000 E -täysrehuissakin. Näiden tekijöiden yhdysvaikutus sekä rehun prosessointi saavat aikaan sekä tuotoksen nousun, että pitoisuuksien kohoamisen. Raisioagron valmistusmenetelmällä suojataan rehun eri komponentteja. Tämä tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä. Amino-Maituri 12 000 E poikkeaa muista Amino-Maitureista siltä osin, että siinä on mukana hieman myös viljan tärkkelystä, jotta sitäkin saadaan käsiteltynä ruokintaan. Täysrehuversiossahan koko rehuseos ja kaikki vilja on käsitelty. Puolitiivisteruokinnalla pääosa viljasta tulee erikseen. Amino-Maituri 12 000 E:n teho on todettu käytännön ruokinnassa. Nyt jo useat tilat ovat nähneet sen kohottavan maidon pitoisuuksia. Rasvapitoisuuden ohella myös valkuainen on noussut. Pitoisuuksien lisäksi myös tuotokseen on saatu positiivinen vaikutus. 26 Nousuvauhtiin Amino-Maituri 12 000 E:llä Sonja ja Bror Ahlvikit ovat tyytyväisiä uuteen Amino-Maituri 12 000 E -puolitiivisteeseen. Uusi rehu otettiin ruokintaan helmikuun lopussa, jonka jälkeen tuotos on noussut 1,3 kiloa per lehmä ja rasvapitoisuus 4,7 kymmenystä. Myös valkuainen meni ylöspäin lähes kymmenyksen. Rasva 4,16 % -> 4,63 %, Valkuainen 3,50 % -> 3,59 % TEKSTI JA KUVA Sten Häggblom Alkuvuoden neljän tankkimaitonäytteen keskiarvo oli ennen uutta rehua rasvan osalta 4,16 prosenttia ja valkuaisen osalta 3,50 prosenttia. Viimeisimmässä analyysissä reilun kolmen viikon Amino-Maituri 12 000 E:n syötön jälkeen rasva nousi jo 4,63 prosenttiin ja valkuainen 3,59 prosenttiin. Ahlvikit kertovat, että uusi rehu maittoi hyvin ensimmäisestä päivästä saakka, joten rehun vaihdossa ei ollut ongelmia, vaikka aikaisemmin käytössä oli eri valmistajan tuote. Rakeen laatukin on oikein hyvä. Ahlvikit hoitavat Pedersöressä 40-päistä lypsykarjaansa parsinavetassa, jossa väkirehurobotti jakaa ohran ja puolitiivisteen sekä kivennäisen. Tila otti taannoin käyttöön Amino-Maituri 10 000:n, kun keskituotos oli vielä 8500 kilon tuntumassa. Seitsemän vuoden käytön aikana tuotos nousi reilu 1000 kiloa. Sen jälkeen tuli mentyä edullisen rehutarjouksen perässä toisen valmistajan tuotteeseen ja vajaa viisi vuotta poljettiin paikallaan, tuotos jopa hieman hiipui. Uuden Amino-Maituri 12 000 E:n myötä ollaan jälleen päästy nousuvauhtiin. Tavoitteena on, että tänä vuonna ylittyisi 10 000 kilon rajapyykki. Hyvä rehu lypsättää ja tuottaa Pedesröreläisen Karin ja Håkan Mattjusin karja sai ensi kerran uutta Amino-Maituri 12 000 E:tä maaliskuun alussa. Siirtyminen uuteen rehuun kävi helposti, sillä lehmät olivat aikaisemmin syöneet Amino-Maituri Pro:ta. Rasva 4,22 % -> 4,59 %, valkuainen 3,78 %-> 3,94 % TEKSTI JA KUVA Sten Häggblom Maidon valkuainen oli kiitettävän korkealla jo Pro-rehun aikana, mutta rasvapitoisuudessa oli hieman toivomisen varaa. Kolmen kuukauden tankkimaidon valkuaispitoisuuden keskiarvo oli ennen rehunvaihtoa peräti 3,78 prosenttia ja rasva 4,22 prosenttia. Uuden rehun tultua syöttöön, maidon rasva nousi reilu kuukaudessa 3,7 kymmenystä, valkuainenkin 1,6 kymmenystä, vaikka se oli jo ennestään erittäin korkea. Nyt valkuainen lähentelee jo neljää prosenttia. Tandem vaihtuu robottiin Mattjusin pihattonavetassa on nyt reilu 40 lehmää, mutta karjakoko kasvaa tämän vuoden aikana, sillä kevään kuluessa lypsyasema vaihtuu robottiin. Tähän saakka lypsy on hoidettu tandemasemalla, joka pian joutaa myyntiin. Väkirehun eli ohran ja puolitiivisteen lehmät syövät kioskeista, myöhemmin osa väkirehusta annetaan robotilla. Potentiaalinen robottirehu 27 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 taitaa olla Amino-Maituri 12 000 E, sen verran hyviä kokemuksia Mattjusit ovat rehusta saaneet. Håkan ja Karin ovat jo aikaisemminkin todenneet Raision rehujen lypsättävän ominaisuuden käyttäessään Amino-Maituria. Kun välillä erehdyttiin ottamaan halvempaa toisen valmistajan rehua, tuotokset laskivat. Vuonna 2010 syksyllä palattiin Raisiolle ja tuotos nousi vuodessa lähes 700 kiloa. Nyt keskituotos on jo päälle 10 000 kilon ja nousuvauhdissa ollaan edelleen, kunhan pysytään Raision rehuissa. - Raision rehut ovat toimineet niin hyvin, ettei niitä enää ole tarvetta vaihtaa muihin, toteaa Håkan. Uusi puolitiiviste maittaa ronkelille Nuukallekin Riitta ja Ari Kirvesniemen huippukarjan keskituotos oli viime vuonna yli 11 500 kiloa, joten hieman piti miettiä, vaihdetaanko Amino-Maituri 12 000 uuteen E-versioon – ja vielä kesken sisäruokintakauden. Rasva 4,06 % -> 4,32 %, valkuainen 3,38 % -> 3,50 % TEKSTI Essi Vainio ja Jaana Frimodig I KUVA Mia Haikonen Reilun kuukauden käyttökokemuksen jälkeen ei vielä pysty kovin syvällistä analyysiä tuotosten osalta tekemään, mutta pitoisuudet näyttävät olevan nousussa. Viime vuoden keskirasva oli 4,06 prosenttia ja valkuainen 3,38 prosenttia. Helmikuussa rasva käväisi jopa 3,58 prosentin tasolla, mikä on erittäin alhainen. Saattaa johtua hengitystieviruksesta, joka tuohon aikaan kiusasi karjaa. Helmikuun lopus- Kuvassa 150-tonnari Nuukan lisäksi Riitta Kirvesniemi sekä pojat Janne ja Niko. 28 sa käyttöön tuli uusi Amino-Maituri 12 000 E. Sen aikana rasva on nyt 4,32 ja valkuainen 3,50 prosenttia. Käytössä on edelleen syksysadon säilörehu. Rehun vaihdos sujui helposti, vaikka karjassa on muutama nirso lehmä. Pientä lannan löystymistä ilmeni vaihdon aikaan. - Maittavuuden on oltava hyvä, kun rehu maistuu meidän Nuuka-vanhuksellekin, kertoo Riitta. Nuuka saakin olla hieman ronkeli, sillä se on elämässään lypsänyt jo yli 150 000 maitokiloa. Kirvesniemen parsinavetassa Toholammella on tällä hetkellä 36 lehmää, joille väkirehu jaetaan ruokkijalla kuusi kertaa päivän aikana. Säilörehu jaetaan aamuin ja illoin. Tarvittaessa annetaan välillä lisää. Viljana on ohra-kauraseos ja puolitiivisteenä uusi Amino-Maituri 12 000 E. Muita väkirehuja ei säännöllisessä ruokinnassa käytetä. Aseto-Melliä annetaan tarpeen mukaan. Mielenkiintoista on seurata uuden rehun vaikutusta pidemmällä aikavälillä, uusia tankkianalyysejä odotetaan nyt innolla. LEHMIEN RAKENNELUOKITUS vaatii harjaantunutta silmää Hollantilainen Jorrit Venehlaas Slots kiersi maaliskuussa suomalaistiloilla pisteyttämässä lehmien rakennetta. Arvostelua käytetään taustatietona jalostussuunnitelman laatimiseen. TEKSTI JA KUVAT Merja Holma Jorrit on hollantilaisen maitotilan poika, joka jo lapsena kiinnostui lehmien arvostelusta. Harjoittelumateriaalina käytettiin oman tilan lehmiä ennen kilpailuihin osallistumista. Taitojen karttuessa Jorrit toimi tuomarina useissa näyttelyissä. Myöhemmin hän siirtyi Altan palvelukseen luokittelijaksi. Oma karja myytiin pois, kun rakenteen arvostelusta tuli täysipäiväinen työ. Toimiva rakenne parantaa kestävyyttä Luokittelija katsoo lehmää ensin kokonaisuutena, jonka jälkeen tarkennetaan yksityiskohtia. Pisteet annetaan erikseen rungolle, lypsytyyppisyydelle, utareelle ja jaloille. Jos lehmän rintakehä on kapea, ei siinä ole riittävästi tilaa sydämelle ja keuhkoille. Korkeatuottoinen lehmä on kuin huippu-urheilija, joka vaatii vahvan sydämen ja riittävästi happea. Rungon pitää olla syvä, jotta siihen mahtuu riittävästi rehua. Jos lantiokulma on nouseva, voi se vaikeuttaa poikimisia ja vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen, sillä jälkeiset saattavat jäädä useammin. Utareen pitää kiinnittyä runkoon siten, ettei se repsahda useammankaan poikimisen jälkeen. Vetimien sijainnilla on merkitystä etenkin robottilypsyssä. Reidet eivät saa olla liian paksut, jotta utareelle jää tilaa. Jalkarakenteen on oltava kunnossa etenkin pihattolehmillä, jotka joutuvat kulkemaan lypsylle ja rehun luo. Kuivat jalat eivät kerää nestettä ja lehmillä on vähemmän hankaumia ja tulehduksia. Vuosi vuodelta lehmien koko on kasvanut. Jorrit arvioi, että suomalaiset holsteinlehmät ovat suurempia kuin hollantilaiset sisarensa. Lehmien koon ei tulisi enää kasvaa, sillä isokokoiset lehmät eivät yleensä kestä karjassa kovin pitkään. Riittävän suuri koko varmistaa kuitenkin hyvän tuotoksen. 155-160 cm on sopiva korkeus. Eleonoora sai huippupisteet Yhtenä kohdetilana oli Jaakkolan tila Mynämäellä. Jaakkolaan oli kokoontunut myös joukko jalostuksesta kiinnostunutta karjaväkeä. Keskimäärin ensikot saavat 80 pistettä. Jaakkolan ensikko Eleonoora sai peräti 89 pistettä, mikä on maksimipistemäärä ensikolle. Lehmien luokitusta käytetään taustaksi jalostussuunnittelussa sopivaa siemennyssonnia valittaessa. Jorrit voi luokittelun yhteydessä kertoa, mikä sonni sopii rakenteensa puolesta kullekin lehmälle. Eleonooran rakenne on niin hyvä, ettei sitä tarvitse miettiä jalostussuunnitelmassa, joten nyt voidaan painottaa esimerkiksi maidon pitoisuuksia tai muita ominaisuuksia. Eleonooraa huuhdeltiin hiehona ja sen alkioista saatiin kaksi lehmävasikkaa, jotka ovat nyt kasvamassa. Perimän puolesta niistä pitäisi saada hyvärakenteisia lehmiä. Jorrit Venehlaas Slots katsoo lehmää harjaantuneella silmällä. 29 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Terve lehmä märehtii kolmasosan elämästään Tasapainoisella ruokinnalla terve lehmä märehtii noin 7-9 tuntia vuorokaudessa. Jos märehtimisaika nousee yli 10 tunnin, huonosti sulava karkearehu rajoittaa tuotosta. Mikäli märehtiminen jää alle kuuteen tuntiin, se voi olla merkkinä liian niukasta kuidun saannista ja hapanpötsiongelmista. TEKSTI JA KUVA Merja Holma Lehmä tuottaa märehtiessään sylkeä. Vuorokauden sylkimääräksi voi kertyä jopa yli 200 litraa. Sylki on tärkeä pötsin pH:ta tasapainottava aine, sillä siinä on runsaasti bikarbonaatteja. Märehtimisen seurannalla voidaan arvioida ruokinnan toimivuutta sekä lehmän terveyttä. Märehtimisajan vähentyminen on yleensä merkki häiriötilasta. Syynä voi olla ruokinnan muutos, sairaus tai esimerkiksi eläimen kiima. Tuotos kärsii, jos märehtimisaika nousee yli 10 tunnin, sillä ruokinnassa on liikaa kuitua. Kuidun puute puolestaan vähentää märehtimiseen käytettyä aikaa ja syljen eritystä, jolloin pötsi happamoituu. Happokuorma voi lisätä sorkkavaivojen ohella maidon soluja, hedelmällisyysongelmia sekä ripulia. Säilörehun D-arvon vaikutus märehtimiseen ja syljen eritykseen D-arvo 740 D-arvo 640 12,5 10,7 Säilörehun syönti kg ka Märehtiminen min/vrk433529 Ero märehtimisessä min+96 Ero syljen erityksessä l+19,2 Ero soodan saannissa g+203 Huonosti sulava säilörehu lisää märehtimisaikaa Nurmisäilörehun korjuuaste vaikuttaa märehtimiseen. Ligniinipitoisuuden noustessa rehun sulavuus alenee, mutta märehtiminen lisääntyy. Hyvin sulavaa säilörehua saadessaan lehmä märehtii lyhyemmän ajan. Jos nuorena korjatussa säilörehussa on vielä korkea sokeripitoisuus, pötsin happokuorma nousee. Maidon rasvapitoisuus voi yllättäen laskea alle valkuaisen, uloste on löysää ja ruokahalu saattaa häiriintyä, ellei täydennysruokintaa täsmätä säilörehun sokeriin sopivaksi. Kotimaisissa kokeissa mitattiin märehtimiseen käytetty aika, kun säilörehu oli korjattu eri kasvuasteilla (Kaustell 1995). Kokeessa oli mukana neljä eri kasvuastetta, ääripäiden Darvot olivat 740 ja 640. Vanhempana korjattu rehu lisäsi märehtimistä yli 1,5 h /vrk. Lisämärehtimisen vaikutus syljen eritykseen on lähes 20 l/ vrk. Tämä vastaa ruokinnassa reilun 200 gramman sooda-annoksen puskurivaikutusta. Ruokinnan suunnittelu tähtää pötsin toimivuuteen Karjakoon kasvaessa märehtimiskäyttäytymistä on helpompi seurata automaation avulla. 30 Tärkkelyksen ja sokerin oikea suhde märehtimistä stimuloivaan kuituun tuottaa pötsiin olosuhteet, joilla ruokintaan saadaan paras hyötysuhde. Raisioagron ruokinnansuunnitteluohjelman avulla on helppoa täydentää erilaisia säilörehuja, sillä ohjelma ottaa huomioon D-arvon ja tärkkelyksen lisäksi säilörehun sokerin. Tavoitteena on, että pötsi toimii myös niissä tilanteissa, jolloin märehtimistä stimuloivaa kuitua ei ole riittävästi. Sokerin suositeltava kokonaismäärä ruokinnassa on alle 90 grammaa kuiva-ainekilossa. Tärkkelystä tulisi olla korkeintaan 200 grammaa kuiva-ainekilossa. Sokerin ja tärkkelyksen yhteismäärän tulisi jäädä alle 300 gramman. Säilörehun D-arvo ja märehtimistä stimuloiva kuitu vaikuttavat sokerin ja tärkkelyksen maksimimäärään. Aktiivisemmat lehmät Runsas viljan määrä yhdistettynä säilörehun korkeaan sokeripitoisuuteen ja hyvään D-arvoon lisää pötsin happokuormaa. Kotoisen viljan ohella kannattaa ruokintaa täydentää OptiMelli puskurilla, jos säilörehun sokeripitoisuus nousee yli 100 gramman tai lehmän märehtimisaika lyhenee. Opti-Mellin sooda ja magnesiumoksidi puskuroivat pötsiä ja elävä hiiva vähentää maitohapon kertymistä pötsiin. Puskurit vaikuttavat suoraan happoihin neutraloiden pötsiä ja pitäen pötsin pH:n vakaana. Elävä hiiva stimuloi maitohappoa käyttävien mikrobien kasvua nostaen samalla pötsin pH:ta. Pötsin optimaalisen toiminnan ansiosta syönti, maitotuotos ja pitoisuudet kasvavat. Robottikarjoissa vaikutus voidaan nähdä myös aktiivisuuden lisääntymisenä. Automaatio helpottaa lehmien seurantaa Märehtimistä on perinteisesti seurattu näköhavainnoilla, joka vaatii paljon aikaa. Nykytekniikka mahdollistaa märehtimisen seurannan automaattisesti. Lehmiltä voidaan mitata märehtimisaika, märepalojen nousun välinen aika sekä pureskelutahti. Mittauslaite koostuu märehtimisanturista, tiedonlukuasemasta sekä ohjelmasta, joka prosessoi aineiston. Anturi laitetaan kaulapantaan niskan vasemmalle puolelle. Märepalan nousu ja märehtiminen aiheuttavat tunnistettavat äänet, jotka rekisteröidään mikrofonilla ja tallennetaan sähköiseen muotoon. Tiedot kootaan anturin muistiin, josta ne rekisteröidään lypsyrobotin lukulaitteella ja viedään tietokoneelle. Mikäli tilalla ei ole lypsyrobottia, voidaan lukulaite asentaa esimerkiksi juomapisteelle tai lypsyasemalle. Märehtimismittarin avulla voidaan seurata sekä koko karjan pötsiterveyttä että yksittäisen lehmän tietoja. Erityisesti vastapoikineiden lehmien märehtimisen seuraaminen on tärkeää. Jos ruokinta on tasapainossa, lyhentynyt märehtimisaika voi kuvastaa stressiä, kiimaa tai sairautta. Muutokset märehtimiskäyttäytymisestä ovat ensimmäisiä merkkejä mahdollisesta häiriöstä. Maidontuottaja Suvi Rajala Ylöjärveltä kertoo, että Lelyn Qwes-HR märehtimismittari auttaa löytämään ongelmalehmät ennen varsinaisen sairauden alkua. Kiiman tarkkailussa se on myös tehokas apu. Lehmien seuranta ja tarkkailu helpottuvat etenkin karjakoon kasvaessa, tämän Suvi on havainnut laajentaessaan tuotantoaan. Uuden tekniikan avulla on mahdollista parantaa lehmien kestävyyttä, kun ne saadaan hoidettua heti mahdollisten ongelmien alkuvaiheessa. Lypsyjä/lehmä 2,9 (2,8) Märehtimisaktiivi 436 (462) Maitoa/lehmä 28,6 (28,2) Ohikulut 1,9 (1,9) 26/09 29/09 02/10 05/10 08/10 11/10 14/10 17/10 20/10 23/10 25/10 28/10 31/10 03/11 06/11 09/11 12/11 15/11 18/11 21/11 123 126 129 132 Kiimanseuranta Maitomäärähuom. 135 138 141 144 147 150 153 155 158 161 164 167 Aktiivisuus pvm ja aika (Tuotospäivät) Märehtimismin. yht. Päivätuotos Aktiivisuuden varoitusarvo Kiimatodennäköisyys 170 173 176 179 Huom. Märehtiminen Suvi Rajala näyttää märehtimiskäyrästä, miten esimerkiksi kaavion lehmän kolitulehdus havaittiin ongelman alkuvaiheessa ja eläin saatiin välittömästi hoidettua. Vaaleansininen märehtimiskäyrä ja musta maitokäyrä romahtavat 28.10. Hoidon jälkeen syönti palautui varsin nopeasti. Tuotos hieman hitaammin. Tärkeimmät robotin ja lehmien toimintaan liittyvät mittarit ovat Suvi Rajalan mukaan maitomäärän, märehtimisen, lypsykertojen ja ohikulkujen seuraaminen. Muita mittareita ovat mm. maidon koostumus, lypsynopeus, käynnin kesto ja epäonnistuneet lypsyt. 31 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Melli-boluksista seleeni ja muut hivenaineet Melli-kestobolukset varmistavat nautojen hivenaineiden saannin tasaisesti useiden kuukausien ajan, vaikka kivennäinen olisi jäänyt syömättä. Erityisesti laiduntavien eläinten ja umpilehmien hivenaineiden saanti saattaa jäädä puutteelliseksi, mikä näkyy terveydessä ja hedelmällisyydessä. Mellibolukset käyvät myös luomunautoje n seleenin lähteeksi. TEKSTI Merja Holma I KUVA Raisioagro Oy Pihatoiden umpilehmien hivenainesaanti voidaan varmistaa kätevästi laittamalla umpeenpanon yhteydessä pitkävaikutteinen umpibolus, josta hivenaineet ja vitamiinit vapautuvat vähitellen neljän kuukauden aikana. Sen vaikutus riittää koko umpikaudeksi sekä herumiskauden ajaksi, jolloin vaikutetaan myös seuraavaan tiinehtymiseen. Laiduntavat hiehot jäävät usein liian niukalle hivenaineiden saannille, mikä voi näkyä syksyllä tiineystuloksissa. Laitumelle laskun yhteydessä yli puolivuotiaille hiehoille asennettu nautojen kasvubolus huolehtii hivenaineiden saannista kahdeksan kuukauden ajan, joten vaikutus ulottuu siemennyskauteen asti. Luomunau- doille saadaan välttämätön seleeni ja muut hivenaineet luomuboluksen avulla. lus kestää pötsissä neljä, luomubolus kuusi ja kasvubolus kahdeksan kuukautta. Ravinteet tehokkaasti hyödyksi Melli-Bolus Umpi ennen poikimista Bolusten sisältämät ravinteet vapautuvat tasaisesti erityisen valmistusteknologian ansiosta. Jokainen eläin saa päivittäisen tarpeensa syöntihaluista riippumatta. Kaikki boluksen ravinteet tulee täydellisesti hyödynnettyä, sillä yhtään ei päädy haaskuun ruokintapöydältä lakaistavien rehujen mukana. Boluksen pintakerros suojaa hivenaineita liukenemasta ennenaikaisesti. Ravinteet vapautuvat toisesta päädystä hallitusti valitulla syöttönopeudella, jonka mukaisesti umpibo- Poikimisen aika on lehmän elämän kriittisin vaihe. Monet sairaudet uhkaavat juuri vasikan syntymän jälkeen. Ongelmia voidaan ehkäistä oikealla ravitsemuksella. Hivenaineilla ja vitamiineilla on merkittävä rooli erityisesti vastustuskyvyn, infektioherkkyyden ja hedelmällisyyden kannalta. Pihatoissa on hankala varmistaa, syövätkö umpilehmät riittävästi vitamiini- ja kivennäisrehuja. Näiden ravinteiden saanti voidaan taata laittamalla umpeen menevälle lehmälle pitkävaikutteinen Melli-Bolus Umpi, joka sisältää E-vitamiinia sekä kaikkia umpilehmän tarvitsemia hivenaineita. Hollantilaiskokeissa todettiin, että jälkeisten jääminen väheni ja hedelmällisyys parani boluksia saaneella ryhmällä. Skotlannissa todettiin, että maidon solut vähenivät umpibolusten myötä lehmän poikimisen jälkeen. Kokeissa myös kuolleena syntyneiden vasikoiden määrä on vähentynyt. Seleenipitoinen Bolus luomunaudoille Seleenin riittävä saanti huolestuttaa erityisesti luomutiloja, joiden viljassa ja nurmessa on niukasti seleeniä. Lehmien vastustuskyky vähenee, maidon solut nousevat, tulehdusten riski lisääntyy, kun seleeniä ei saada riittämiin. 32 Vastasyntyneellä vasikalla voi ilmetä seleeninpuutos, jos emän umpikauden ravinnosta puuttuu seleeniä. Puute näkyy lihasrappeumana. Akuutissa tapauksessa sydänlihas rappeutuu, jolloin vasikka voi kuolla äkillisesti esimerkiksi juoton jälkeen. Kroonisessa muodossa luurankolihakset rappeutuvat, jolloin eläin vaikutta heikolta ja makailee paljon. Paras hoitokeino on ennaltaehkäisy. Melli-Bolus Luomu sisältää muutkin naudan tarvitsemat hivenaineet, jotka vapautuvat tasaisesti kuuden kuukauden aikana. Kasvaville luomunaudoille voidaan antaa kasvubolus ennen laitumelle laskua, tai lypsylehmille ja emolehmille voidaan antaa normaali umpibolus ennen poikimista, sillä sekin sopii luomuun. MELLI-BOLUKSIA JA ANNOSTELIJAT voi tilata Raisioagron verkkokaupasta Melli-Boluksen rakenne: Hiehoille kasvubolus ennen laitumelle laskua Uudistushiehojen tiinehtyminen helpottuu syksyllä, kun niille laitetaan seleeniä ja muita hivenaineita sisältävä kasvubolus ennen laidunkauden alkua. Laidunnettaessa hivenaineiden saanti voi jäädä niukaksi, mikä näkyy kasvussa ja hedelmällisyystoiminnoissa. Huuhdeltavat hiehot hyötyvät myös boluksesta. Hiehoille suositeltava nautojen kasvubolus vapauttaa ravinteet kahdeksan kuukauden aikana. Eli yli puolen vuoden ikäisille hiehoille laitettu bolus kestää siemennyskauteen asti. Vitamiineja ja hivenaineita sisältävä Melli-Bolus Kasvu sopii mainiosti myös lihanaudoille ja emolehmille. Kokeissa boluksilla on saatu myönteisiä vaikutuksia nuorkarjan kasvuun laidunnettaessa. Pintakerros kontrolloi ravinteiden vapautumisnopeutta varmistaen tasaisen saannin. Hivenaineet vapautuvat verkkomahassa. Liukeneva paino pitää boluksen verkkomahassa, kunnes ravinteet ovat vapautuneet. Verkkomahaan ei jää mitään boluksen liukenemisen jälkeen. MELLI-BOLUSTEN SISÄLTÖ: Ravinteiden saanti 2 boluksesta/pv Melli-Bolus Umpi Melli-Bolus Luomu Melli-Bolus Kasvu Bolusten käyttö säästää työtä Boluksen kestoaika 120 pv 180 pv 240 pv Kun laiduntaville eläimille laitetaan kesäksi bolus päästään vähemmällä hivenaineruokinnassa. Sama koskee umpilehmiä. Pääkivennäiset on silti huolehdittava esimerkiksi laittamalla Nuolu-Melli tarjolle. Lehmille laitetaan kaksi bolusta, yli puolen vuoden ikäisille nuorille naudoille riittää yksi. Boluksen antamiseen tarvitaan annostelija, johon mahtuu kaksi kerrallaan. Kasvaville naudoille voidaan käyttää pienempää annostelijaa, johon mahtuu vain yksi bolus. Seleeni 2,4 2,9 2,1 Kupari 98,3 190 135 Koboltti 4 2,7 2 Mangaani 152 97 69 Sinkki 255 156 111 Jodi 16,7 5,8 4,1 E-Vitamiini 28 – 9,1 A-Vitamiini 9340 – 4550 D-Vitamiini 1880 – 910 33 NAUTA AGRO makasiini • 2/12 Tuottamaton hiehokausi on puolet lehmän elämästä Lypsykarjan uudistuskulut nousevat jopa 10 senttiin maitolitraa kohden, sillä hiehot poikivat ensimmäisen kerran lähes 27 kuukauden iässä. Poistoikä jää alle viiden vuoden. TEKSTI Merja Holma Hiehojen pitäisi poikia nykyistä nuorempana ja entistä useammin. Vasikoiden ja hiehojen ruokinnalla vaikutetaan tulevan lehmän tuotoskykyyn ja kestävyyteen. Erityisesti pihatoissa umpilehmien ravinteiden saantiin pitää panostaa nykyistä enemmän, sillä emän ruokinta vaikuttaa syntyvän vasikan kehitykseen ja terveyteen. Ensimmäisen ternimaitoannoksen rooli on erittäin merkittävä, sillä se vähentää tarttuvien hengitystietulehdusten ja ripulien riskiä. Märehtijäksi juottokaudella, tiineeksi 15 kk iässä Myslimäinen kypsennettyjä viljahiutaleita sisältävä Vasikan-Herkku-Mysli stimuloi vasikkaa syömään ensimmäisinä viikkoina, jolloin vasikasta kehittyy märehtijä. Pikku-Mullin-Herkun sisältämä uusi kasvipohjainen luonnollinen ”kokkidiostaatti” vähentää ripulin riskiä. Hieho-Maiturin avulla hieho voidaan kasvattaa nopeasti ilman rasvoittumisen pelkoa, sillä valkuaista on peräti 23 prosenttia kuiva-ainees- Hiehon kasvatusoppaasta löytyy ohjeet eri ikäisten hiehojen ruokintaan. ta. Puberteettia lähestyvä hieho tarvitsee väkirehun lisäksi kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiineja, sillä tasapainoinen ravinteiden saanti vaikuttaa hiehon tiinehtyvyyteen ja huuhdeltavien hiehojen alkiotuottoon. Vältä lihanautojen vieroitusongelmat Lihanautatilan kannattaa panostaa juottokauden väkirehuun, jotta vieroituksen aikainen kasvun notkahdus ja kuolleisuus vähenee. TEKSTI Merja Holma Väkirehun osuus on juottokauden ruokintakustannuksista on alle viisi prosenttia, joten silloin ei kannata pihistää rehun laadusta. Juottokaudelle tarvitaan hyvin sulava väkirehu. Parempi syönti ja kasvu juottokaudella varmistaa isommat vasikat vieroituksen aikaan, jolloin vieroitusongelmat ja ripulit vähenevät ja vasikat ovat terveempiä. Kypsennetyssä Pikku-Mullin-Herkussa on kasvipohjainen luonnollinen ”kokkidiostaatti”, jolla on todettu tehoa ripulia vastaan. Pikku-MullinHerkkua kannatta antaa vapaasti juottokauden loppuun asti, jonka jälkeen siirrytään ykkösrehuun. 34 Tehostetaan kasvatusta Puoleen vuoteen asti naudoilla on potentiaalia tehokkaaseen kasvuun. Karkearehun syöntikyky on kuitenkin rajallinen, joten hyvänkin säilörehun ohella tarvitaan valkuais- ja energiapitoinen ykköstäysrehu Mullin-Herkku 1. Säilörehun laatu vaikuttaa väkirehutarpeeseen loppukasvatuksessa. Mullin-Herkku 2 on monipuolinen lihanautojen loppukasvatusrehu, joka mahdollistaa runsaankin väkirehuruokinnan ilman pötsin happamoitumista. Lihanautojen ruokintaoppaassa on evästystä tehokkaaseen kasvuun. Kevään ruokintavinkit lypsykarjatilalle Nyt on monella tilalla viljat loppumassa. Viljaa ei kannata ostaa, vaan nyt kannattaa valita täysrehu sen sijaan. TEKSTI Juha Anttila 1. Täysrehu säästää työtä ja on hintakilpailukykyinen. 2. Täysrehumme on kypsennetty: parempi tuotantovaikutus, ei jyviä sonnassa. 3. Jos haluat nopeasti lisää maitoa ja korkeammat pitoisuudet, ota Maituri 12 000 E. 4. Huonon säilörehun kaveriksi tarvitaan energiapitoiset rehut: Robo-Maituri ja Maituri 12 000. 5. Opti-Mellin elävä hiiva ja sooda pitää pötsin kunnossa. 6. Jos haluat käyttää paljon viljaa robottilypsyssä, valitse robolle viljaton Robo-Amino. 7. Jos seosruokinnassa säilörehu on hyvin märkää, menee seos väkisin muusiksi. Lisää heinää ja olkea lopuksi ja maidot nousee. Liian kuiva seos on jaettava useammin. 8. Seosrehuruokinnassakin täysrehu on kätevä väkirehukomponenttina. Viljan ohella lisäenergia voidaan täydentää suojatulla rasvalla tai Raimix-tuotteilla. 9. Jos robottilypsyssä lehmät eivät liiku tai maito jää alle 30 kilon, ota yhteyttä, tarkistamme ongelman. 10. Muista umpilehmien kivennäinen. Nuolu-Melli Umpi -ämpäri on tosi kätevä pihatossa. Tunnu-Melli voidaan antaa top-dressing –ruokinnalla säilörehun päälle. Sata- ja 150-tonnareita Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun 150 000 tai 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen. Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla. 150-tonnari OmistajaPaikkakunta Nuuka Riitta ja Ari Kirvesniemi Taipalsaari 100-tonnarit Lelu Jussi Hottola Pertunmaa Manna Jaana ja Jukka Toivonen Sysmä Mariella Esa Mönkkönen Kuopio MeijeriMikko SäkkinenPosio Nappi Jaana ja Erkki Kärkimaa Hämeenkyrö Narciss ja Oase Tammenpään MTY Salo Narri Päivi ja Timo Kärkkäinen Kiuruvesi Heli ja Pekka Laamanen Punkaharju Nasta Netti Erno Hippi Siilinjärvi Nunna Poikselkä mty Akaa Oili Riitta ja Markku Havia Kisko Oleanteri Kirsi ja Eero Kekäläinen Kaavi Oma Lahja ja Martti Hakulinen Pielavesi Omena Kaisa ja Mikko Jormanainen Tohmajärvi Omppu Leea Kallonen-Rannikko ja Ruovesi Kari Rannikko Seija ja Jorma Sikiö Pornainen Onnetar OrvokkiSeppo MalinenHämeenkoski Kirsi ja Pentti Petäjä Orimattila Orvokki Osuma Pirjo ja Seppo Mäki-Pantti Kauhajoki Otava Riku Remes Vieremä Otava Maarit ja Reijo Suuluhta Kurikka OvelaJyrki ProskinSiilinjärvi Papu Aimo, Toivo ja Pertti Märsy Oulu Pegi Ari Rantanen Äänekoski Piitu Satu ja Pasi Santahuhta Kankaanpää Pikatsu Hannu Huitti ja mikko Ranta Loppi Raju Päivi ja Pertti Miettinen Kuopio Rasilan Ofelia Seija ja Hannu Viitanen Hämeenlinna Rola Marja-Liisa ja Pentti Vuorinen Hämeenkyrö 35 SIIPI AGRO makasiini • 2/12 HATCHING OK! Congratulations! Joskus sen oikean tuotantosuunnan löytyminen voi onnistua monen mutkan kautta. Vapaat kanat ovat osoittautuneet hyväksi valinnaksi Anttilan nuorelle perheelle Etelä-Pohjanmaalla. Pasi-is äntä laji ttelema ssa kan a nmunia . TEKSTI JA KUVAT Jarmo Ikkala ja Tarja Takala Jalasjärven kunnassa Anttilan sukutilalla on harjoitettu maataloutta jo vuodesta 1865. Vuonna 1973 nautakarja vaihtui sikoihin. Nykyinen isäntäpari Pasi ja Jonna Anttila hoitivat tilaa yhdistelmäsikalana vuodesta 2002 ja vuonna 2009 muutettiin emobroilereihin. Broilerhallit ostettiin kolmen kilometrin päästä ja ensimmäiset kanat tulivat 31.12.2009. Nyt on menossa kolmas kanapartia. Jännittävä alkuvaihe Ensimmäisellä kerralla tuli 15 500 lintua. Pasi ja Jonna kertovat, että he yrittivät valmistautua kunnolla lintujen tuloon. Tilanne jännitti ja lintumäärä tuntui paljolta. Aluksi vietettiin paljon aikaa kanalassa. Päivä alkoi yöllä kello 2.00, jolloin kanalaan syttyvät valot. Aina toinen meni kanalalle tuolloin. Yömuninta kuitenkin oli heille yllätys. Atrian Vincent Klutse kävi tilalla alussa aina viikoittain. Nyt menossa on kolmas kanaerä; 13 500 kanaa ja 1 500 kukkoa. Isovanhempaispolvi on Skotlannista. 36 Jöllöönmäki (Atria Chick Oy) hoitaa kasvatuksen. Jonna ja Pasi ovat tyytyväisiä, sillä Jöllöönmäestä tuli hyvät kanat ja vaihtelukerroin oli pieni. Munintaprosentti on 28 viikon ikäisillä 86 prosenttia. Jonna ja Pasi kertovat, että yli 90 prosentin munintaan ei ole päästy koskaan, mutta esimerkiksi yli 80 prosentin muninta oli viime vuonna 11 viikkoa. Lattiamunintaa on, ja sitä on yritetty kitkeä siedettävälle tasolle, mutta ei ole päästy kertaakaan kolmeen prosenttiin. Kanojen tulo tammikuulla aiheuttaa sen, että tilannetta on vaikea hallita ilmastoinnilla. Isäntäväki on tuloksiin kuitenkin tyytyväinen, sillä viime partialla oli 171 munaa/kana ja 134 untuvikkoa/kana. Japanilaista apuvoimaa Jonnan ja Pasin apuna kanalassa työskentelee japanilainen Yuichi Hirano. Anttilat ovat todella tyytyväisiä hyvään työntekijäänsä. Yuichi työskenteli ennemmin Länsikalkkunalla tsekkaajana. Työkielenä isäntäparilla ja Yuichil- la on englanti. Kun haudontaprosentti on hyvä, palaute annetaan japanilaisella kohteliaisuudella: Hatching Ok. Congratulations! Yuichin mielestä työssä mukavaa on ”treasure hunting” eli lattiakananmunien kerääminen. Jonna taas puolestaan pitää linjanvetoa rentouttavana. Robotin hankinta tänä vuonna ei ole ajankohtainen, mutta tulevaisuudessa kylläkin. Uudet haudontakennot sen sijaan ovat juuri saapuneet tilalle. Lisäksi apuna tilalla on hallin pesu- ja tyhjäysvaiheessa kaksi työntekijää. Ensin puretaan halli tyhjäksi laitteista ja ruokkijoista ja suoritetaan tyhjäys. Sen jälkeen harjaus, pesu, uudelleen kasaus ja desinfiointi. Kutterit sisään ja ruokkijat kuntoon. Tämä kaikki vie 1, 5 kuukautta loka-marraskuun vaihteessa. Koko perhe mukana työn touhussa Peltoa Anttiloilla on vuokramaineen 115 hehtaaria ja kaikki ala on ohralla. Kylvö- ja syystöissä isona apuna on Jonnan isä. Pasi kertookin, että hän kylvää ja äijä äestää edellä. Toki po- Värillä on väli ä! Mitä punaisem pi kukon heltta, sitä parempi kukko. jat, Elias 10 ja Esa 7 vuotta, ovat myös innolla mukana. Jonna puolestaan taas kertoo, että neljävuotiasta Ilona-tytärtä ei tarvitse viedä päivähoitoon, sillä mummu asuu talon toisessa päässä ja hoitaa tyttöä sillä aikaa, kun vanhemmat ovat kanalalla. Pitkien päivien vastineeksi tarvitaan vapaa-aikaakin, jolloin puuhastellaan lasten kanssa. Friikoolin musiikkisukuun kuuluvalle Pasille ja musikaaliselle Jonnalle musiikki näyttelee merkittävää osaa. Molemmat laulavat ja Jonna soittaa sekä kaksirivistä haitaria, että pianoa. Onhan tilalla myös pieni viulu odottamassa ensi syksyä, jolloin Ilona-tytär aloittaa viuluopinnot Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa. Tilalla vieraillessamme oli mukava todeta, kuinka asiaansa perehtyneitä ja innostuneita isäntäpariskunta oli. Molemmat totesivatkin, että on mukava hoitaa vapaita kanoja. Tuotantosuunnan muutos emobroilereihin kannatti. Jonna ja Pasi An tt ila, Yuic hi Hiran o sekä lapset E lias, Esa ja Il ona 37 PIIAN PUNTAROIMAA AGRO makasiini • 2/12 Raisioagron asiakkuusvastaava Piia Hänninen kertoo näkemyksiään ja kokemuksiaan, joihin päivittäisessä työssään törmää. Kokemuksia jakamalla Piia haluaa auttaa kanamunantuottajia onnistumaan ja välttämään mahdollisia karikkoja. Elämysmatka LINNUN SISÄLLE Raisioagron siipikarjaihmisille järjestetään osana ammattitaidon ylläpitämistä broilereiden monitorointia noin vuoden välein hollantilaisen eläinlääkärin Johanna Van Der Stroomin johdolla. Hän avaa broilereita ja samalla opastaa meille linnun anatomiaa. Ajatuksena sisälmysten kaivelu ei välttämättä kuulosta kovin miellyttävältä, mutta se on kuitenkin äärettömän mielenkiintoista. Tällä monitoroinnilla halutaan varmistaa se, että rehut toimivat niin kuin pitää. Vaikka kyse onkin siis broilereiden tutkimisesta, olen saanut olla jo monena vuotena mukana ja saanut näin tietotaitoa myös munivan kanan puolelle. Mitä monitoroinnissa tapahtuu? Ensimmäiseksi lintu tutkitaan ulkoisesti. Höyhenpeitteen, ihon ja jalkojen kunto tarkistetaan. Broilereiden jalat ovat olleet pääsääntöisesti meillä Suomessa erinomaisessa kunnossa. Seuraavaksi siirrytään nahan alle ja tarkastetaan kateenkorva eli thymus. Kateenkorva on nuorella eläimellä vasta-aineita muodostava elin kaulassa. Eräät tartuntataudit voivat tuhota tämän elimen. Tämän lisäksi katsotaan reisiluunpäiden kunto, jonka jälkeen avataan itse lintu. Aluksi tarkistetaan varovasti ilmapussit, joiden tulisi olla kirkkaat. Tänä vuonna osalla linnuista oli ha- Raisioagron ”siipiryhmä” Piia Hänninen, Jarmo Ikkala, Tarja Takala, Terttu Koskela ja Tapio Luhtala pääsivät opettelemaan broilereiden anatomiaa eläinlääkäri Johanna van der Stroomin ohjauksessa. 38 vaittavissa pientä mekaanista ärsytystä, joka todennäköisesti johtui maaliskuun alun haasteellisesta ilmastoinnista, kun vuorokauden lämpötilaerot olivat suuret. Henkitorvet olivat kaikilla linnuilla puhtaat. Olo oli kieltämättä kuin CSI:n tutkijalla, kun käytiin eri elimiä läpi. Munuaisten kuntoon kiinnitettiin erityistä huomiota, koska esimerkiksi osa IB-kannoista aiheuttaa munuaisvaurioita. Muita tutkittavia kohteita oli muun muassa maksa, bursa ja ruskuaispussin jäänne. Tänä vuonna ”uutuutena” kellutettiin keuhkoja vesilasissa. Näillä kaikilla on jotakin kerrottavaa meille. Pääpaino suoliston kunnossa Tärkeimpänä näin rehutehtaan kannalta katsottuna on suoliston kunto. Koko suolisto tutkittiin sentti sentiltä ja lopuksi avattiin myös lihasmaha. Tällä kertaa ei löytynyt yhtään edes piilevää kokkidioosia eikä kuolioista suolistotulehdusta. Se mitä yllättävää lihasmahasta meille löytyi, kannattaa lukea Luhtalan Tapion kirjoituksesta. Vaikka olen myyntitehtävissä, koen erittäin tärkeänä ymmärtää ka- nan anatomiaa ja fysiologiaa. Tarkoitukseni ei missään nimessä ole astua eläinlääkärin kenkiin, saati availla kanoja omatoimisesti. On kuitenkin mielenkiintoista ja tärkeää tietää, miten hoidolliset asiat ja rehustus voivat vaikuttaa konkreettisesti kanan hyvinvointiin. Myös pellon kasvinsuojelulla on merkitystä. Toinen tärkeä oppi tänä vuonna oli myös se, miten erottaa heikko ja vahva luusto. Vahva, terve jalkaluu nap- sahtaa poikki kuin kuiva oksa, kun taas heikko luu taipuu. Helposti voisi kuvitella asian olevan toisinpäin. Tätä juttua kirjoittaessani iski meille takatalvi. Kevät etenee kuitenkin ja muuttolinnut saapuvat. Muistetaan taas tautisuojauksen tärkeys, etteivät minkäänlaiset kevätflunssat pääse yllättämään meitä ja kanojamme. Broilereiden monitoroinnin tuloksia Raisiossa tehtiin maaliskuun puolivälissä jokavuotinen broilereiden monitorointi. Alun perin tämä on ollut kokkidiostaatin toimivuuden tutkiminen, mutta se on laajentunut yleiseurooppalaiseksi terveystutkimukseksi. TEKSTI JA KUVAT Marja Hongisto Tällä kertaa broilereita oli neljältä eri tilalta ja kahdeksan broileria yhdestä osastosta. Monitorointi yritetään tehdä talviaikaan, koska se on kaikkein haasteellisin vuodenaika sekä kokkidioosin että ympäristöolosuhteiden vuoksi. 1 2 1. Hollantilainen eläinlääkäri Johanna van der Stroom opastaa raisiolaisia siipikarja-asiakkuusvastaavia Terttu Koskelaa, Tarja Takalaa ja Jarmo Ikkalaa katsomaan broileria päältä päin. Tutkittavia kohteita ovat jalkapohjat, höyhenpeitteen kunto ja ihon raapasteet. Jalkapohjien kunto kertoo paljon hoidollisten asioiden onnistumisesta (pehkun laatu, vesilinjojen toimivuus, ilmastointi) ja rehun toimivuudesta. os linnut ovat säikkyjä, niin ne voivat aiheuttaa raapasteita lajitoverinsa selkään. Pahimmissa tapauksissa jokin bakteeri (esimerkiksi E.coli) voi aiheuttaa tulehduksen raapasteessa, jolloin kyseessä on selluliitti. Valaistuksella on suuri merkitys lintujen rauhallisuuteen. 3 3. Tarkastelun kohteena on tässä sisäelimet. Maksa oli kaikilla linnuilla kunnossa. Kahdella linnulla oli munuaisissa lieviä muutoksia, joita ei ole koskaan aikaisemmin nähty Suomessa. Peräaukon lähellä oleva bursa on vasta-aineiden muodostuspaikka ja ne olivat myös kaikilla kunnossa. Vesilasissa kelluva keuhko on terve. 2. Ilmapussit ovat tärkeä osa broilerin hengitysjärjestelmää. Kirkkaat, läpinäkyvät ilmapussit kertovat onnistuneesta ilmastoinnista. Ilmassa olevat epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmapusseihin ja aiheuttaa paikallista ärsytystä niissä. Eräät bakteerit voivat aiheuttaa ilmapussin tulehduksen, mutta sellaisia ei juuri Suomessa olla koskaan nähty. 4 4. Monitoroinnin yksi tärkeimmistä asioista on suoliston kunnon tutkiminen. Tällä kertaa ei ollut yhtään piilevää kokkidioosia. Se kertoo rehussa käytettävän kokkidiostaatin, narasiinin, erittäin hyvästä tehosta kokkidioosin ehkäisyssä. Tarvetta kokkidiostaatin vaihtoon ei tämän takia ole tällä hetkellä. Toinen suolistosta katsottava asia on kuolioinen suolistotulehdus. Siitäkään ei ollut mitään merkkejä, joten rehu toimii hyvin tässäkin suhteessa. Suolistoon kiinnittyy ruskuaispussin jäänne, joka voi tulehtua. Aikaisemmilla kerroilla joillakin linnuilla ruskuaispussi on oireillut, mutta nyt ei ollut yhtään ongelmatapausta. Hautomopuolella tehdyt toimenpiteet ovat tässä asiassa auttaneet. 39 SIIPI AGRO makasiini • 2/12 MILLAISTA VEHNÄÄ tarjoat broilereille? TEKSTI Tapio Luhtala I KUVAT Minna Oravuo ja Marja Hongisto Suuri osa Suomen broilereista syö teollisen rehun ohessa kokojyvävehnää. Vehnä annostellaan tilalla rehun sekaan ja määrä on viidenneksen luokkaa syödystä rehumäärästä. Ei siis ole aivan sama, minkälaista tämä lisätty vehnä on laadultaan ja muilta ominaisuuksiltaan. Broilerilla vehnä, kuten muutkin viljat, on energiakasvi. Energian lisäksi vehnästä tulee myös valkuaista seokseen. Vehnän ohella syötetyt rehut on optimoitu siten, että rehun ja vehnän seoksella linnun valkuais-, aminohappo- ja energiatarpeet tulevat tyydytetyiksi. Mikä lajike? Kannattaa valita sellainen lajike, jossa on hyvä hehtolitrapaino (energiaa) ja suhteellisen korkea valkuainen. Valkuaisen ei tarvitse olla 16-17 prosenttia, koska korkeasta raakavalkuaisesta lintu ei saa suhteessa niin paljon aminohappoja irti. Vehnää ei voi kuitenkaan käyttää juuri enempää seoksessa, sillä liian korkea valkuainen voi jonkun rajan jälkeen olla jopa haitaksi. Lintu joutuu poistamaan ylimääräisen valkuaisen elimistöstään, joka rasittaa ja kuluttaa energiaa. Jos vehnälajikkeessa on hyvin korkea valkuainen, ei lajike ole kovin satoisa. Tietenkin vehnätonneilla on myös merkitystä. Eli hyvä valinta on suhteellisen satoisa lajike ja valkuainen 13-14 prosentin luokkaa. Anniina-vehnästä kannattaa siirtyä esimerkiksi Marblen ja KWS Scirocon kaltaisiin yleisvehniin. ellon Vehnäp i- ja sv rikkaka nta ju tautitor aa t a n kan t lla! le o u tehdä h 40 Kasvukauden kasvinsuojelu Vehnälajikkeen lisäksi vehnän laatuun vaikuttavat oleellisesti myös viljelytoimenpiteet. Syötettävän vehnän tulisi olla mahdollisimman puhdasta, eli rikkakasvien torjunta on tärkeää. Jos kasvustossa on paljon rikkakasvien siemeniä, ne kulkeutuvat vehnän mukana aina broilerille asti. Ne Äl broiler ä pilaa in tulev aisuut syöttäm ällä sil ta le huonol aatuist a vehnää ! sulavat huonosti ja tämä vaikuttaa suuresti parven tasaisuuteen ja kasvuun. Sanotaan, että vuodet eivät ole veljeksiä. Tämä kannattaa huomioida esimerkiksi ruiskutusajankohtaa valittaessa. Nykyisin seurataan jo paljon tarkemmin rikkakasveja ja tehdään ruiskutuspäätöksiä sen mukaan, mikä on juuri oikein. Valitse oikeat aineet Kasvinsuojeluaineita valittaessa on otettava huomioon, että ne myös tehoavat pelloilla esiintyviin rikkakasveihin. Esimerkiksi matara (rikkakasvi, joka jää vehnäpellolla jalkoihin kiinni) ei lähde kaikilla aineilla. Matara on hankala rikkakasvi myös broilerilla. Eli valitse aineet huolella. Viime vuonna mataratehot jäivät erityisen heikoksi. Syynä saattoivat olla olosuhteet, mutta myös ainevalinnoilla on oma merkityksensä. Puhtaat pienannosaineet eivät ole koskaan paras ratkaisu mataraan, vaan kannattaa katsoa, että tankissa on esimerkiksi Ariane S:ää, Primusta tai Cantoria. Kasvitauteihin voi vaikuttaa Sadonkorjuu Kasvitaudit kannattaa myös ottaa huomioon. Jos vehnään iskee kasvitauti, se alentaa selvästi hehtolitrapainoa, jyvät ovat pieniä ja surkastuneita. Lisäksi myös sato on huono. Kun ajatellaan vehnän syöttöä broilerille, niin tällaisen viljan syöttäminen laskee seoksen energiaa. Tämä taas johtaa huonompaan rehuhyötysuhteeseen ja heikompaan kasvuun. Kasvitauteihin voi vaikuttaa mahdollisella viljelykierrolla, siemen kannattaa peitata jne. Kasvukauden aikana tautitilannetta kannattaa seurata ja tarpeen mukaan tehdä tautien torjuntaruiskutus. Se on pieni kustannus siihen verrattuna, jos tauti iskee. Viime kasvukaudella tautitorjunnalla saatiin erityisen hyviä sadonlisiä ja laadunparannuksia. Voit tarkistaa suosituksemme vehnän tautitorjuntaan Raisioagron viljelyoppaasta, joko nettisivuilta tai painetusta versiosta. Sadonkorjuussa kannattaa vehnän antaa tuleentua pellolla mahdollisimman hyvin, jos sää vaan sallii. Tällöin puinti on helpompaa, ja saadaan puhdasta tavaraa. Kun vehnän seassa ei ole oljenpätkiä, akanoita ynnä muuta, vehnän syöttäminen broilereille talvikaudella on paljon stressittömämpää. Ei tule yöllisiä hälytyksiä, kun vehnäruuvi käy tyhjää. Suomessa viljat ovat aika puhtaita, koska meillä on lämminilmakuivurit ja siellä esipuhdistajat, ja viljan kierrätys puhdistaa viljaa. Kuivatuksella on merkitystä myös viljan homeisiin, siltäkin osin tavara on parempilaatuista. Vehnän joukossa olevat mataransiemenet kerääntyvät lihasmahaan ja heikentävät kasvutuloksia. Varastointi Syötettävän viljan varastoinnilla on myös merkitystä. Kuivat, umpinaiset siilot luovat hyvän perustan viljan varastoinnille. Tällöin viljat säilyvät hygieenisinä, pikkulinnut eivät pääse varastoihin. Jyrsijät pidetään poissa ympäristöstä syöttölaatikoin, toki myös viljavarastojen yleinen siisteys aina vaikuttaa näihin tunkeilijoihin. Näitä muutamia seikkoja kannattaa huomioida, kun viljellään vehnää broilerin rehuksi. Toki nämä samat seikat pätevät ihan yhtä lailla, kun ostetaan vehnää esimerkiksi toiselta tilalta. Laatu pitää tietää ja myös rikkakasviasiat ovat tärkeitä. Kun vehnäasiaan on panostettu, luodaan sillä omalta osaltaan (rehun lisäksi) edellytykset broilerien hyvälle hyvinvoinnille, hyvälle kasvulle, tasaisuudelle ja hyvälle rehunhyötysuhteelle. Vehnä on sentään viidennes rehusta, mitä broileri syö. 41 SIKA AGRO makasiini • 2/12 Sikataloutta SUURELLA SYDÄMELLÄ Eläinten hyvinvointi on tällä hetkellä kuuma keskustelunaihe. Tilakoon suurentuessa tuottajat kiinnittävät entistä enemmän huomiota sikalan olosuhteisiin. Onhan isäntäväenkin mukavampi työskennellä laitoksessa, jossa kaikki toimii hyvin ja eläimet viihtyvät. Isäntä Tommi Knihti esittelee tyytyväisenä 250 sian yhdistelmäsikalaansa Raision asiakkuusvastaava Pauliina Seikolalle. TEKSTI Pauliina Seikola I KUVAT Kimmo Kesälä Virikkeellinen sikala, jossa sikojen on hyvä elää, vaatii investointeja. Tuottajalla onkin paljon mietittävää, miten löytyy paras ratkaisu, joka täyttää myös tarvittavat direktiivit. Sikalan rakentaminen on tänä päivänä jo lähes yhtä suuri ja työläs projekti kuin omakotitalon rakentaminen. Ainoana eroavana tekijänä lienee se, että sioilta ei voida kysyä minkä väriset seinät he haluavat. Hyvässä, nykyaikaisessa sikalassa on isot ja valoisa tilat liikkumiseen ja makoiluun, erilliset ruokinta- ja ulostamisalueet, hyvä ilmastointi sekä puhtaat tilat ja toimivat ruokintajärjestelmät. Tutustuminen Knihtin tilaan Knihtin tilalla on pidetty sikoja jo 60-luvulta lähtien, eli kokemusta sianpidosta löytyy. Sikatalouden muutoksiin on varmasti tällä tilalla totuttu, juuri pitkän historian vuoksi. 42 Knihtin tilalla isäntänä toimii Tommi Knihti. Perheeseen kuuluvat vaimo Sandra sekä 8- ja 6-vuotiaat lapset Saana ja Bruno. Idylliseen pihapiiriin rakennettua sikalaa on vuosien varrella muutettu ja laajennettu. Tilan töissä pariskunnan lisäksi on kaksi ulkopuolista työntekijää ja talon vanha pariskunta. Tommin isä on vielä vahvasti mukana talon töissä ja äiti hoitaa tilalla ruokahuollon. Puhelias ja iloinen isäntäväki kutsui meidät raisiolaiset heti kättelyssä kahvipöytään. Mukava mennä tilalle, kun saa hyvän vastaanoton. Talon isäntää kuunnellessa ymmärtää, että tätä sikataloutta pidetään yllä suurella sydämellä, vaikka haasteita on. Pihatto-tyyppinen sikala Kiinnostusta herätti tilan uusi sikalaratkaisu. Laajennus toteutettiin viime vuonna. Monen vuoden suunnittelun jälkeen Tommi päätyi pihatto-tyyppiseen ratkaisuun. Varmasti oli erilaisia toimintamalleja ajatuksissa ja pohdintoja siitä, miten voidaan jatkossa toimia direktiivien vaatimusten puitteissa. Perinteisissä sikaloissa näkee erilaisia ratkaisuja, jotka kuitenkin toimivat hyvinkin samalla tavalla tilalta toiselle mentäessä. Knihtien sikala on erilainen kuin mikään aikaisemmin näkemäni: iso halli, karsinoita, hyvä ilma, isot ikkunat tuomassa valoa – todella vaikuttavan näköinen. Karsinoiden lattioille laitetaan ensin purua alle ja sen päälle olkea, jonka Tommi saa omalta tilalta. Kahden viikon välein kaikki puhdistetaan ja laitetaan uusiksi. Olkia lisätään kerran viikossa ja muutenkin pidetään kaikki puhtaana ja hyvin hoidettuna. Siat makoilevat kahdenkymmenen sian ryhmissä, ja niillä on runsaasti Siat ovat tyytyväisiä, kun niillä on runsaasti liikkumatilaa ja olkia, joissa peuhata. liikkumatilaa. Siat ovat tyytyväisen oloisia, ne peuhaavat oljissa, syövät rehua ja nauttivat elämästä. Muutama sika hakeutuu piiloon niin, että vain kärsä pilkottaa olkien alta - aika mahtava näky! Vapaa liikkuvuus - hyvä terveys Kun siat saavat liikkua vapaasti, on niillä myös parempi sorkkaterveys. Ruokinta tapahtuu niin sanotuissa kippihäkeissä, jolloin taataan rauhallinen ruokailuympäristö. Puhtauden ja kuivuuden on lähdettävä jo pellolta. Homeisia paaleja ei parane viedä sikalaan. Homemyrkkyinen olki saattaa aiheuttaa hedelmällisyysongelmia. Kaikki näyttää toimivan hienosti, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta ja työtä, että näin hyvään lopputulokseen päästään. 43 SIKA AGRO makasiini • 2/12 Huolehdi porsaiden sirkorokotuksista Alkuvaiheessa meillä ei ollut rokotetta käytettävissä, joten sairaita eläimiä pelastettiin antibioottien voimin. Samaan aikaan välikasvatusosastojen käytäntöjä ja olosuhteita korjattiin. Vuonna 2008 käyttöön saatiin yksi rokotevalmiste, joka oli silloin suunnattu vain emakoiden rokottamiseen. Ongelmatiloilla alettiin rokottaa sekä emakot että porsaat. Pikkuporsaille käytettiin emakkoannoksen neljäsosaa sen tiedon pohjalta, jota ulkomailta saimme. Rokotusten myötä antibioottien tarve romahti ja kuolleisuus laski normaalille tasolle. Sirkovirus on yhä yleinen PMWS ei ole ainoa oireyhtymä, jonka PCV2 aiheuttaa. Niinpä on tullut tavaksi puhua yleisemmin sirkosairauksista. Sirkovirusta esiintyy käytännöllisesti katsoen kaikissa sikaloissa ja ratkaisevaa onkin, onko 44 sikalassa muita sirkosairaudelle altistavia tekijöitä. Tällaisia ovat mm. suuri eläintiheys, eri-ikäisten eläinten sekoittaminen, kylmyys ja ruokintahäiriöt. Aluksi lihatalot suosittelivat sirkorokotuksen käyttöä. Joillakin porsastuottajilla ei ollut valinnan varaa: emakkosikala voi olla oireeton, mutta sirko puhkeaakin vasta lihasikalassa. Tällöin porsaiden välitys on ollut vaarassa hankaloitua tai jopa loppua. Useat tuottajat ovat alkaneet rokottaa porsaita, vaikka välitysporsaan hinnassa rokotuskustannuksia ei huomioitukaan. Kun possun rokoteannos maksaa noin euron, kyse on huomattavasta kustannuserästä. Emakon annos puolestaan on neljän euron arvoinen. Kolmen vuoden väännön jälkeen lihatalot ovat vihdoin alkaneet huomioida sirkorokotuksen välikasvatusporsaan hinnassa. Siten yhä useam- man porsastuotantotilan on nyt taloudellisesti mahdollista aloittaa rokotukset. Rokotus porsaille Työtä rokotukset kyllä teettävät, koska sirkorokotus annetaan porsaille n. 2–3 viikon iässä – eli silloin, kun ne ovat vikkelimmillään menemään karkuun! Rokote on mahdollista antaa myös vierotuksen jälkeen, mutta sitä ei saa antaa samalla, kun vierotus tehdään stressitekijöiden vuoksi. Porsasrokotteissa on tällä hetkellä kolme vaihtoehtoa. Rokotteiden saatavuudessa on aika-ajoittain ongelmia, minkä vuoksi ei ole aina mahdollista pitäytyä vain yhdessä valmisteessa. Sikalan kannalta paras ja sopivin käytäntö ja rokote on valittava yhteistyössä oman eläinlääkärin ja tarvittaessa lihatalon edustajan kanssa. Vuoden 2007 lopulla Suomessa todettiin ensimmäinen PMWS-tapaus. Kolmannen diagnoosin jälkeen tuottajat ja eläinlääkärit ottivat opikseen ja puuttuivat asiaan. TEKSTI Katri Kaaro Katri Kaaro ELL Mietinnässä kannattaa ottaa huomioon, menevätkö kaikki porsaat välitykseen vai onko kyseessä yhdistelmä, jossa kaikki porsaat kasvatetaan itse teurastukseen asti. Pikkuporsaiden rokottaminen näkyy välikasvatusosastolla pääasiassa kolmella tavalla: porsaiden kasvu on hieman nopeampaa, kasvussa jälkeen jääneitä on aiempaa vähemmän ja lääkitystarve laskee. Mitä parempi sikalan lähtötilanne on, sitä vähemmän nähdään muutosta välikasvatuksessa. Muutkin ongelmat ratkaistava Sirkorokote ei korjaa välikasvatusosaston ilmanvaihdon, karsinatyypin, ruokinnan tai hoidon ongelmia ja puutteita. Eli ongelmallisessa välikasvattamossa rokotteen vaikutus peittyy muiden murheiden alle. Koska rokote suojaa eläimiä 14– 22 viikkoa (valmistetietojen mukaan), lihasikalassa sirkorokotetut porsaat välttyvät sairastumisilta ja niiden kasvu on hyvä. Emakoiden rokottamista suosittelen, jos sikalassa on hedelmällisyysongelmia. Virus voi infektoida sikiöt missä tahansa tiineyden vaiheessa. Alkio saattaa tuhoutua hyvin varhain, jolloin uusimisprosentti kohoaa. Sirkovirus voi lisätä myös kuolleena syntyneiden porsaiden määrää. On myös todettu, että välikasvatuksessa porsaiden kuolleisuus laskee, kun emakot on kahden perusrokotuksen jälkeen rokotettu kolmannen kerran. Eli kun emakoiden tautipainetta saadaan vähennettyä, myös porsaiden tautipaine laskee. Summa summarum Sirkovirus on meillä yleinen. Sen aiheuttamien vahinkojen hallinnassa tarvitaan sikalassa hyvät olosuhteet, hyvät rehut, huolellinen hoito, asian- mukaiset hoitokäytännöt ja ainakin porsaiden rokotukset. Jos tavoitellaan erinomaista tulosta, mukaan on otettava myös emakoiden rokotus. Mikä on PMWS? PMWS on yksi sirkoviruksen PCV2 aiheuttamista oireyhtymistä, jossa välikasvatusikäiset ja joissakin tapauksissa lihasiat sairastuvat vakavasti hengitystie-, suolisto-, munuais-, ihoja keskushermostosairauksiin. Ilman vastustuskykyä olevien nuorten eläinten kuolleisuus voi nousta huomattavasti ja lievimmissä tapauksissa päiväkasvu heikkenee huomattavasti. 45 SIKA AGRO makasiini • 2/12 Sian sosiaalinen asema ryhmässä vaikuttaa tuotantolukuihin Naarmuiset kyljet vieroitetuilla porsailla tai emakoilla? Eläinten keskinäisen nujakoinnin on todettu vaikuttavan porsaiden ja lihasikojen kasvuun sekä emakoiden hedelmällisyyteen. TEKSTI Päivi Volanto Pienestä pitäen siat elävät ryhmissä, ensin omassa pahnueessa ja sen jälkeen karsinoissa. Ryhmän sisällä muodostuu hierarkia, joka järkkyy aina, kun uusi sika tuodaan ryhmään. Seurauksena on kinastelua, jonka avulla siat saavat muodostettua uuden arvojärjestyksen ryhmään. Porsaiden tasaus Porsaiden tasauksella varmistetaan, että jokaisella porsaalla on mahdollisuus saada emakon maitoa. Tavoitteena on saada porsaskuolleisuutta pienemmäksi ja tasakokoisempia porsaita vieroituksessa. Kanadalaisessa tutkimuksessa porsaat jaettiin kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä porsaiden tasaus tehtiin kahden ensimmäisen elinpäivän aikana ja toisessa ryhmässä tasausta jatkettiin aina vieroitukseen asti. Jatkuvan tasauksen tuloksena saatiin odotetusti tasakokoisempia pahnueita, mutta porsaiden vieroituspaino olikin kilon verrokkiryhmää alhaisempi ja kuolleisuus 0,8 prosenttiyksikköä suurempi. Raisioagro on kehittänyt imeville porsaille ruokintaohjelman erikoisrehuineen, jolla voidaan parantaa imevien porsaiden ravinnonsaantia ja näin pienentää tasaustarvetta. Emakoiden hedelmällisyys Vuoden 2013 alusta lähtien emakoita on pidettävä ryhmissä joutilaskaudella. Saksalaisessa tutkimuksessa haluttiin katsoa, kuinka emakon sosiaalinen asema ryhmässä vaikuttaa sen pahnuekokoon ja hedelmällisyyteen. Emakot laitettiin ryhmiin heti vieroituksen jälkeen, jotta hierarkia olisi syntynyt jo ennen siemennystä. Näin saatiin eliminoitua tappeluiden vaikutus tiineyden onnistumiseen. 46 Emakoiden kiimaantulon ajassa ei ollut eroa, mutta uusimisprosentti oli alempiarvoisilla emakoilla suurempi (19,1 %) kuin sosiaaliselta statukseltaan korkeammilla emakoilla (12,1 %). Korkean sosiaalisen aseman omaavilla emakoilla pahnuekoot olivat suuremmat ja niiltä vieroitettiin enemmän porsaita kuin alempitasoisilta emakoilta. Ensikot, laihat ja suuret emakot on hyvä aittaa omiin ryhmiinsä, jolla varmistetaan kunkin eläimen rehun saanti. Ryhmäkoon kasvattamisen on havaittu auttavan alempiarvoisia emakoita, koska ne pystyvät piiloutumaan helpommin lajitoveriensa taakse. Rajoitetun ja jatkuvan tasauksen vaikutus porsaaseen imetyskaudella Tasaus alle 48 h aikana syntymästä Keskimääräinen vieroituspainon hajonta pahnueiden sisällä Vieroituspaino, lb Kuolleisuus, % 2,0 11,6 8,0 Jatkuva tasaus 0,7 9,4 8,8 Lähde: D.Reese & B.Straw 2006 Emakon sosiaalinen asema vaikuttaa pahnuekokoon Emakon sosiaalinen asema Syntyneiden määrä/pahnue Elävänä syntyneiden määrä/pahnue Korkea Matala 12,25 11,68 11,31 10,89 PAAVON NIKSINURKKA Raisioagron tuotantoneuvoja Paavo Viitanen kulkee tiloilla silmät ja korvat auki tavoitteenaan erilaisilla toimenpiteillä vaikuttaa asiakastilojen tuotantotulosten myönteiseen kehittymiseen. Sikalan jäähdytys Kesällä kuumuudesta aiheutuu sikalassa usein tuotantotappiota. Sika kun ei hikoa eikä nykyoloissa pääse mutaan kylpemään, jää hoitajan tehtäväksi huolehtia siitä, että sikalan lämpö ei nouse liikaa. Normaalisti sika hengittää 20-30 kertaa minuutissa. Kun lämpö nousee, alkaa sika hengittää tiheämmin. Normaalisti sian hengitystiheys ei saisi nousta korkeammaksi kuin 50– 60 kertaa minuutissa. Tästä on kriittiselle tasolle vielä matkaa 3-5 astetta, jolloin sian ruokahalu on romahtanut ja aineenvaihdunta on niin kovalla, että äkkikuolemat ovat mahdollisia. Luvut ovat suuntaa antavia. Pieni porsas kestää lämpöä enemmän kuin emakko. Suomessa ei ole yleensä ollut tapana eristää sikalan vesikattoa ja tästä syystä sisätilan lämpö nousee turhan korkeaksi helteellä, varsinkin jos ilmastointijärjestelmän ilma otetaan välikatolta. Markkinoilla on monenlaisia sumutusjärjestelmiä, jotka perustuvat siihen, että vesi haihtuessaan sitoo lämpöä. Eli sama syy miksi meillä on suihkun jälkeen kylmä ennen kuin iho on kuivunut. Vesisumuttimilla lämpö laskee tehokkaasti muutamia asteita, eli suosittelen kovasti varautumaan hellekeleihin kyseisin härvelein. Mitä hienompaa sumua saadaan aikaiseksi, sitä nopeampaa on haihtuminen ja lämmön lasku varmempaa. Edulliset kotikonstit jäähdytykseen Vettä katolle -systeemi toimii tiloilla, joilla ilma otetaan välikatolta. Viedään vesikaton harjalle tavallisia puutarhan kastelulaitteita tai vesiletku, johon porataan pieniä reikiä joista vesi pääsee virtaamaan katolle. Näin vesi jäähdyttää kattopeltiä ja ullakko- tila jäähtyy. Mikäli ilma johdetaan ullakkotilaan räystäältä, saadaan aikaiseksi lisäjäähdytystä vedestä, joka valuu räystäältä, koska korvausilman joukkoon sekoittuu vettä ja vesi haihtuessaan sitoo lämpöä. Jos on kätevä käsistään, voi värkätä vanhasta mutta toimivasta ilmastointipuhaltajasta ja esimerkiksi kasvinsuojeluruiskun suuttimista sumuttimen. Suuttimet asennetaan niin, että ne ohjaavat vettä ilmavirtaan. Ilmankostuttaja sitten vaikka kattoon roikkumaan ja näin syntyy vesisumua ilmavirran mukana. Käytävät voidaan tietysti myös kastella, mutta vaikutus ei ole kovin merkittävä. Ääritilanteissa voidaan kastella vesiletkulla suoraan eläimiä, mutta ihan ensimmäisenä en siihen ryhtyisi, koska on elimistölle erittäin rankkaa, kun lämpö nopeasti laskee. Painepesuri toimii ääritilanteissa paremmin. Sillä saa sumutettua osastoon vettä niin, että eläimet kastuvat vähemmän, mutta ilma jäähtyy. Ilman kostutusjärjestelmistä puhuttaessa pitää huomioida, että mikäli ilman kosteus on kovin suuri, pienentää se sumutetun veden haihtumista ja näin toivottu tulos jää vaatimattomammaksi. Piirros: Antti Länsitalo 47 VERKOSSA AGRO makasiini • 2/12 Kokeile Raisioagron verkkokauppaA Raisioagron uusi verkkokauppa on osoitteessa shop.raisioagro.com. Verkkokaupasta tilaat kätevästi rehut, nurmi-, viljan- ja öljykasvinsiemenet, työvaatteet, pastat, bolukset ym. Kauppa on aina auki, joten voit asioida juuri silloin kuin haluat. Verkkokauppaa voivat käyttää kaikki Raisioagron suoralaskutusasiakkaat. Käyttäjätunnuksen ja salasanan saat asiakkuusvastaavaltasi. Kun kirjaudut verkkokauppaan omilla henkilökohtaisilla tunnuksillasi, saat tilattua rehua ja tuotteita omilla sopimushinnoillasi. Verkkokauppa siis hyödyntää samaa tietokantaa kuin asiakkuusvastaavammekin käyttävät myyntityössään. Toimi näin: 1. Pyydä käyttäjätunnus ja salasana asiakkuusvastaavaltasi. 2. Klikkaa verkkokauppaan osoitteessa shop.raisioagro.com 3. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä Muuta salasana –painikkeella. 4. Valitse tuotteet ostoskoriin. 5. Anna halutessasi ohjeita toimituspalvelulle ja kuljettajalle. Uuteen verkkokauppaan kannattaa tutustua. Saat ylimääräisen edun yli 300 euron tilauksesta! 6. Näet koko tilauksen hinnoittelun, kun menet ostoskoriin ja valitset ”Laske hinta”. 7. Kun halutut tuotteet ovat ostoskorissa, valitse ”Tilaa”. Tilaus syntyy Raisioagron tilausjärjestelmään. Keskitä ostokset – saat enemmän ja edullisemmin Raisioagron Kouvolaan rehutehtaan yhteyteen rakennetusta uudesta tarvikevarastosta toimitetaan tuotantotarvikkeita kotieläintiloille ympäri maan. Asiakkaat saavat tuotteet kätevästi rehujen mukana ilman turhia välivarastointeja. Valikoima on moninkertaistunut Rahdeissa mahdollisuus merkittäviin säästöihin Raisioagron myyntivalikoima on laajentunut korkealaatuisilla tuotantopanoksilla. Hankimme tuotantopanokset varastoomme isoina erinä edullisesti ja tehokkaasti. Kumppaneinamme ovat alan parhaat toimijat, joilla on merkittävä osuus markkinoista muissakin maissa. Kun ostat enemmän eri tuotteita kerralla säästät merkittävästi rahdeissa, esimerkkeinä käärintäverkkorulla koriin toimitettuna noin kolmella eurolla tai nuolumelassisanko kotiin alle kahdella eurolla. Kun keskität ostot meille ja kokonaistoimituksen koko nousee yli 1000 kilon, laskee rahdin osuus merkittävästi, jopa alle 10 senttiin kilolta. Rahdit lasketaan kokonaiskilojen mukaan. Esimerkkejä valikoimasta: • Triowrap-käärintämuovit • Triofolie-aumamuovit • Tama-käärintäverkot • Correct-pastat ja boluksia • Mysliä vasikoille • Nuolusankoja • Paalauslankoja • Lintuverkkoja • Aumateippiä • Pesupulveria 48 • Heinäsiemenseoksia • Suolaa eri muodossa • Suojattua rasvaa tai energialiuoksia • Torjunta-aineita esim. Glyfosaatti, Starane Nämä tuotteet saat säkkirehujen mukana kaikki kerralla kotiin. Keskittämällä ostokset säästät aikaa, vaivaa ja rahaa. Lisätietoa tuotteista: www.raisioagro.com - Tuotantopanokset ja -tarvikkeet Uusia tuotteita voit ostaa soittamalla lähimmälle raisioagrolaisellesi (numero lehden takakannessa) tai tilaamalla ne itse uudesta verkkokaupastamme shop.raisioagro.com. Laskutus tapahtuu joko suoraan tai meijerin kautta. Thomas Fagerholm VÄLIPALA Vireyttä välipaloista Lähes varkain yllättävä nälkä lannistetaan onnistuneesti kevyillä välipaloilla. TEKSTI Pia Nieminen I KUVAT Raisio Oyj Välipalat pitävät koneiston käynnissä koko päivän. Keho kaipaa 3-4 tunnin välein lisää energiaa, jotta veren sokeritasapaino pysyy tasaisena. Liian raskaita välipaloja tulisi välttää, sillä välipalat eivät saisi olla tankkausta, vaan vireyttä ylläpitävää syötävää. Smoothiet ja tuorepuurot sopivat moniin tilanteisiin, niin aamiaiselle kuin väli- tai iltapalaksi. Ne ovat helppotekoisia ja maistuvat herkulliselta. Kaurasta saat terveellisiä kuituja ja viljan monipuoliset vitamiinit ja kivennäisaineet. Käyttämällä eri marjoja tai hedelmiä saat makuun vaihtelua. Koko perheen vadelmainen tuorepuuro (4:lle) 2 dl Elovena Hetki Vadelma Pikapuuroa 3 dl (laktoositonta) vaniljajogurttia 2 dl kotimaisia vadelmia (n. 100 g) ½-1 rkl sokeria Yhdistä aineet ja sekoita tasaiseksi. Anna maustua muutama minuutti. Jos käytät pakastevadelmia, lisää ne puuroon puolijäisinä. Luomuinen voimajuoma (2 annosta) 1 ps Elovena Hetki Luomu -annospikapuuroa 2 dl luomumustikoita 1 dl luomu maitorahkaa 3 dl luomu maitoa 2 rkl luomu ruokosokeria Mittaa kaikkia aineet syvään kulhoon tai mittakannuun. Soseuta sauvasekoittimella. Tarjoa kylmänä. 49 UUTISET AGRO makasiini • 2/12 Suomen suurin maatalousnäyttely Oripäässä pidettävä OKRA-maatalousnäyttely aukeaa 4. heinäkuuta suurempana kuin koskaan. Näyttelyvieraitaan odottaa 19 hehtaarin näyttelyalue. Vuonna 2010 näyttelyssä kävi 50 000 vierailijaa ja näytteilleasettajia oli 400. Tänä vuonna näihin lukuihin on odotettavissa huimaa kasvua. OKRA 2012 rakentuu innokkaiden vapaaehtoisten voimin, kuten aina. Oripään Lions Klubilaisten ydinryhmä vastaa järjestelyistä vuosien kokemuksella näyttelypäällikkö Jukka Isotalon pitäessä lankoja käsissään. Tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen ja alueen kehittämiseen. Raisioagro on mukana näyttelyssä. Esittelemme uuden sukupolven maatalouskauppaa ja sen toimintaperiaatteita ja tuotteita asiakkaillemme. Luvassa on perinteiseen tapaan myös kilpailuja ja maistiaisia. Ammattilaisten OKRA OKRAssa esillä ovat niin metsä, maansiirto- ja raskaskoneet kuin lämpötekniikkakin sekä viljelytalous, kotitalous ja elintarviketalous. Kaikkea alkutuotannosta lopputuotantoon. Mukana on luonnollisesti myös karjatalous- ja jalostustoiminta ja rehuteollisuus. Saman alan tai yhteistyötä tekevät näytteilleasettajat pyritään sijoittamaan samalle alueelle. Näyttelykarttaa jaetaan lipunmyyntikioskeilla ja se on myös Maaseudun Tulevaisuuden OKRA-liitteessä sekä nähtävänä www.okramaatalous.fi sivuilla heti valmistuttuaan. Maatalouden ammattilaiset ovat OKRAn ensisijainen kohderyhmä. Maatalousalan toimijat lähtevät hankintamatkalle näyttelyyn, kun tarjolla on vaihtoehtoja riittävästi. Tervetuloa Raisioagron osastolle OKRA–näyttelyyn! Uusiokäyttöä Raision haalareille Raisioagron yhteystiedot Lomituspalvelua Kiuruvedellä pyörittävä Mari Hankala keksi loistavaa uusiokäyttöä haalareille. Nykyajan robottinavetoissa työn laatu on muuttunut. Töitä tehdään enemmän ja enemmän tietokoneella, tuolilla istuen. Navetan tuoli joutuu kovalle koetukselle, sillä harva rupeaa riisumaan haalareitaan navettatuolille istuessaan. Jotakin oli siis keksittävä, kun vanha koulutuoli tarvitsi uuden tuolinpäällyksen. Mari mietti, minkälainen kangas tuolissa kestäisi. Päällisen piti olla lian ja kulutuksen kestävä sekä helposti irrotettavissa pesua varten. No, voisiko tästä sanoa, että siitä se idea sitten lähti ja haalarista syntyi näppärän käsityöihmisen sormissa uusiokäyttöinen navettatuolin päällinen. Haalariosasta muodostui päällys tuolin selkämykseen ja lahkeista saatiin istuinosa. Päälliset ovat tukevasti paikoillaan kuminauhalla ja napilla, joten ne ovat kätevästi irrotettavissa pesua varten Marilla yhtenä aatteena ideassa oli ekologisuus, vanhaa kierrättämällä syntyy uutta. • Pääkonttori on Raisiossa, PL 101 (Raisionkaari 55), 21201 Raisio, puhelinvaihde 02 443 2111. • Rehutehtaat sijaitsevat Raision lisäksi Kaipiaisissa ja Ylivieskassa. Myyntikonttorit ovat Raisiossa, Kaipiaisissa, Ilmajoella, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. • Nettisivut: www.raisioagro.com • Verkkokauppa: shop.raisioagro.com • Sähköpostiosoitteet: [email protected] sekä yhteispostilaatikot: [email protected], [email protected] ja [email protected] Teksti: Riikka Kärkkäinen Kuva: Mari Hankala 50 Teksti: Kimmo Kesälä Kuva: Erkki Halkivaha Tilaa Raisioagron uutiskirje! Kerro sähköpostiosoitteesi omalle asiakkuusvastaavallesi, niin lähetämme sinulle oman tuotantosuuntasi ajankohtaiset uutiset, tarjoukset, kutsut ja muut viestit kätevästi sähköpostitse. Voit tilata uutiskirjeen myös netistä www.raisioagro.com, etusivun linkistä. PALVELUKORTTI Jos sinulle tulee ylimääräisiä AgroMakasiineja, osoite on virheellinen tai haluat peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä kuponki ja postita se Raisioagroon. Postimaksu on maksettu puolestasi. Osoitteenmuutos Tilaan AgroMakasiinin En enää tarvitse lehteä Vilja-ja kotieläintuotanto lopetettu Nimi Postimaksu on maksettu puolestasi. Puh. Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköpostiosoite Marjo Keskikastari Tunnus 5010718 Info: 2255 00003 VASTAUSLÄHETYS Huom! Jos olet kotieläintuottaja tai viljelijä, löydät oman yhteyshenkilösi takakannen osoitetietojen vierestä > lannoitteet Tilaa öljykasvipaketti kevään ja kesän levityksiin Raisioagrosta! SatoPlus -lannoitteita on saatavilla Raisioagrosta vielä kevään ja kesän levityksiin erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Typpirikkilannoitteemme sopii erityisesti vehnän ja öljykasvien lisälannoituksiin. CAN-typpilannoitteemme sekä NK Hiven –lannoitteemme soveltuu erityisesti nautatilojen nurmilannoituksiin. Katso ajankohtainen SatoPlus -valikoimamme nettisivuiltamme ja pyydä tarjous omalta asiakkuusvastaavaltasi! ja kylvä rypsiä tai rapsia! Vielä ehdit! Tuotantopanokset edullisesti kotiin toimitettuna: Siemenet: Tuholaistorjunta: • Rypsi: Apollo tai Cordelia • Mospilan, pitkävaikutteinen • Rapsi: Campino uutuustuote, joka tehoaa myös resistentteihin Rikkatorjunta: kuoriaiskantoihin. • Galera • Biscaya + Decis 50 EW siemenrikkakasvien megapack, pitkävaikutteisen torjuntaan ja perusaineen edullinen • Targa Super paketti juolavehnän ja • Decis Mega 50 EW, hukkakauran torjuntaan peruspyretroidi niin kirppa Pahkahometorjunta: kuin kuoriaistorjuntaankin • Proline • Mirador Rahti alk. vain 20,- alv. 0 % 51 MP2 Itella Oyj TILAA MELLIÄ JA ANNA AGROPESUN PYYKKIÄ HELLIÄ Hyödynnä kevään Melli-tarjous. Kun tilaat vähintään 500 kiloa, saat kaupan päälle 8 kg tehokasta ja hellävaraista kotimaista Agropesu-pyykinpesuainetta (arvo 32 €). 1 000 kilon tilauksesta saat pesuainetta 20 kg (arvo 69 €)*. Toimitukset 1.3.–31.5.2012. • kotimainen • ei zeoliittia, hajusteita eikä valkaisuaineita • hellävarainen pyykille, pesukoneelle ja iholle • 30–95 °C:n lämpötiloihin MELLIEN OSTAJALLE PESUAINEET KAUPAN PÄÄLLE! Tarjoustuotteet: Lypsy-Melli, Lypsy-Melli Plus, Tunnu-Melli, Pihatto-Melli, Pihatto-Melli Plus, Mulli-Melli, Emo-Melli, Aseto-Melli, Vita-Melli, Opti-Melli, NuoluMelli Umpi, Nuolu-Melli Kalsium, Nuolu-Melli Magnesium, Melli-Bolus Umpi, Melli-Bolus Kasvu, Vasikan-Herkku-Mysli, Pikku-Mullin-Herkku, Raimix Suolakivi, Triowrap, Trioplus 1900 R S, Tama Marathon 2 800 m ja 4 800 m, Tama Pro-Tec 3600M, Correct-pastat, nurmisiemenseokset. *Tai 2 x 8 kg (arvo 64 €). www.raisioagro.com • shop.raisioagro.com
