Lue lisää (pdf tiedosto)

Transcription

Lue lisää (pdf tiedosto)
Matkaraportti Järvämaa, Viro 11.3. – 13.3.2013
11.3.2013 Maanantai Ikaalinen-Helsinki-Paide, Viro
Lähdimme aamulla kello 7.00 Ikaalisista kohti Helsinkiä ja sieltä eteenpäin laivalla Suomenlahden
yli Tallinnaan. Meillä oli käytössämme Osaran maaseutuopetusyksiköstä lainattu tila-auto, jota
hovikuljettajamme Esko turvallisesti luotsasi. Automatkalla tutustuimme toisiimme ja kertasimme
matkan ohjelmaa. Olimme yhtä mieltä siitä, että matkaa rikastutti erityisesti se, että saimme
osallistujia monipuolisesti kuntayhtymämme eri yksiköistä. Matkan parasta antia olivat myös
kotikansainvälistymiseen liittyvät keskustelut, joissa pohdimme koko kuntayhtymän nykyistä
tilannetta sekä jokaisen omia henkilökohtaisia kontakteja Suomen rajojen ulkopuolella.
Matka tallinnasta Paideen, Järvämaan maakuntaan kesti muutaman tunnin. Esko tunsi tien ja
parhaat pysähdyspaikat välillä. Aurinko vilkahteli pilvien välistä samaan aikaan kun saavuimme
Paideen, Kutsehariduskeskuksen uuden koulu- ja asuntolarakennuksen eteen. Paide sijaitsee KeskiVirossa maantieteellisesti hyvin keskeisellä paikalla, sillä Paidesta suurimpiin kaupunkeihin ja
keskuksiin on suunnilleen sata kilometriä (Tallinna, Tartto).
Paidessa meitä vastassa oli kehitysjohtajana ja projektikoordinaattorina työskentelevä Maarika
Uusmaa, joka johdatteli meidät uuden asuntolan majoitustiloihin. Huoneet olivat kauniita sekä
valoisia ja saimme pienen hengähdystauon aikana mahdollisuuden majoittua soluhuoneisiimme.
Seitsemän aikaan illalla kokoonnuimme yhteen ja lähdimme syömään illallista Sammy’s Grill
ravintolaan. Matkalla ravintolaan pysähdyimme historiallisen muistomerkin juurella. Muistomerkki
on pystytetty Paideen niiden poliisien muistolle, jotka ovat menehtyneet virkatehtävissään vuosien
varrella.
12.3.2013 Tiistai Paide-Särevere-Paide
Hyvin nukutun yön jälkeen saimme erittäin maittavan ja hyvän aamupalan asuntolan ruokalassa.
Kuulimme, että ruokalan päällikkönä toimiva mies on opiskellut ravintola-alaa Keski-Suomessa
Äänekoskella. Isäntämme puhui oikein hyvin suomen kieltä ja vaihdoimme ajatuksia maantieteestä
sekä suomalaisesta koulutuksesta aamupalan lomassa.
Aamupalan jälkeen Maarika esitteli meille uutta koulurakennusta ja saimme tutustua uusiin
oppimisympäristöihin sekä oppilaitoksen työntekijöihin. Ihastelimme luokkatiloja sekä yhteistyössä
yritysten kanssa rakennettua kassaympäristöä. Opiskelijat voivat laitteiden avulla tutustua erilaisiin
kassaohjelmiin sekä harjoitella aitoja asiakastilanteita tulevaisuutta varten.
Tapasimme koulussa projektien parissa työskentelevän Elizabeth Lenzin. Alaskasta Viron Paideen
muuttanut Elizabeth oli hyvin kiinnostunut, kun kerroimme esimerkiksi IKATAn asesepän
koulutusalasta. Alaskasta kotoisin olevan naisen osaamisalaan kun kuului myös kiväärin käsittelyn
jalo taito. Elizabeth oli erittäin kiinnostunut toiminnastamme sekä LIIKE-hankkeen tavoitteista
verkostoitua eri koulutuksen järjestäjien kanssa niin Virossa, Liettuassa kuin Venäjälläkin.
Toivotimme hänet erittäin lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Pirkanmaalaiseen
koulutusosaamiseen!
Jatkoimme matkaa Paidesta Särevereen (noin 15 km), jossa sijaitsee Kutsehariduskeskuksen toinen
yksikkö. Säreveren yksikön toiminta keskittyy maatalouteen sekä hevosten hoitoon ja kasvatukseen.
Säreveressä on mahdollisuus opiskella mm. kivi- ja puurakennusten restaurointia, teiden
rakennusta
sekä
erikoisajoneuvojen
kuljettamista.
Saimme
kattavan
esityksen
Kutsehariduskeskuksen toiminnasta, sillä kiersimme opetuspisteitä ja tiloja Maarikan johdolla
parin tunnin ajan.
Saimme tutustua Säreveressä hyvin innovatiiviseen ja uutta oppimisteknologiaa hyödyntävään
oppimisympäristöön. Hankerahoituksen avulla Särevereen on hankittu 5 simulaatiokonetta, joilla
opiskelijat voivat harjoitella maansiirtokoneiden hallintalaitteiden käyttöä. Ympäristö on identtinen
kaivinkonekuljettajan istuintuolista lähtien. Simulointi on turvallinen ja riskitön tapa oppia isojen
koneiden käyttöä ja hallintaa.
Koulun ruokalassa nautitun lounaan jälkeen aloitimme yhteisen ”Pyöreän pöydän keskustelun”.
Keskusteluun oli meidän lisäksemme kutsuttu koulun opetushenkilökuntaa sekä johtoa. Kahvin
jälkeen Vesa Kähkönen esitteli LPKKYn toimintaa sekä toimipisteitä ja ammattialoja, joita
koulutuskuntayhtymämme edustaa. Tämän jälkeen Aulikki Kuisma esitteli Osaran toimintaa hieman
tarkemmin. Keskustelu oli vilkasta ja sitä käytiin suomen, viron ja englannin kielillä. Pertti
Tohmola esitteli suomalaisen työturvallisuuskortti-koulutuksen perusteita ja näytti viron kielelle
käännetyn PowerPoint esityksen.
Keskustelu esitysten jälkeen kävi vilkkaana ja kävimme hiukan läpi suomalaista opetussuunnitelmaa
sekä tulevaa yhtenäistä kansainvälistä ECVET – järjestelmää. Meille jäi tunne, että yhteistyön
tekeminen tulevaisuudessa olisi erittäin miellyttävää ja hedelmällistä molemmin puolin.
Palasimme Säreverestä Paideen ja olisimme mielellämme menneet tutustumaan paikalliseen
maamerkkiin Vallitorniin, mutta harmiksemme torni oli suljettu juuri tiistaina. Pienen
hengähdystauon jälkeen lähdimme yhteiselle illalliselle paikalliseen ravintolaan. Kiitimme
Maarikaa hyvin lämpimästi siitä, että hän oli järjestänyt meille ohjelmaa sekä mielenkiintoisia
vierailukohteita. Keskustelimme illallisen aikana Viron ja Suomen välisistä kulttuurillisista eroista
ja yhteneväisyyksistä sekä lähihistoriassa tapahtuneista muutoksista.
13.3.2013 Keskiviikko Paide-Tallinna-Helsinki-Ikaalinen
Keskiviikkoaamuna kiitimme koulun henkilökuntaa lämpimästi mahdollisuudestamme majoittua
koulun asuntolassa sekä ruokailla koulussa. Pakkasimme laukut autoon ja suuntasimme auton
nokan kohti Säreveren oppilaitoksen maatalousalan rakennuksia. Pääsimme tutustumaan koulun
navettaan, johon on rakennettu lypsyrobotti. Esko Tapiainen selitti kaikenkattavasti nykyisen
maidontuotannon peruslähtökohtia sekä luomuviljelyn perusteita. Kannattava investointi
lypsyrobottiin edellyttää noin 60 lypsävää lehmää sekä navetan, jossa lehmät saavat liikkua melko
vapaasti omaan tahtiinsa.
Matkamme
varsinainen
yritysvierailu
suuntautui
Eestiläiselle
suurfarmille,
jonka
tuotantotoimintaan meitä johdatteli Pirkkalasta alun perin kotoisin oleva Maria Kadejeva. Maria
on opiskellut Tarton yliopistossa ja valmistunut agronomiksi. Hän on työskennellyt suurfarmin
palkkalistoilla vuoden 2012 lokakuusta lähtien ja kertoi meille farmin toiminnasta sekä
maidontuotannosta. Pääsimme myös tutustumaan navettarakennuksiin, joissa asustelee yhteensä
2200 lehmää.
Suurfarmilla lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä ja lypsyt suoritetaan lypsyasemilla, joihin
lehmät ohjataan. Maidon keskituotanto lehmää kohden on noin 30 kiloa per päivä. Suurfarmilla on
kehitelty myös uutta bioenergiaa hyödyntävää lämpölaitosta, jonka toiminnasta Maria meille
kertoi.
Suurfarmilla käynnin jälkeen starttasimme auton nokan kohti Tallinnaa ja sieltä eteenpäin kohti
kotia. Kotimatka sujui mukavasti ja matkalla kertasimme yhdessä kaikkea kokemaamme ja
näkemäämme.