Loppuraportti suunnitteluryhmä 2017.pdf

KIRKKOHALLITUS
REFORMAATION
MERKKIVUOSI 2017
Suunnitteluryhmän loppuraportti
2
REFORMAATION MERKKIVUODEN 2017 SUUNNITTELURYHMÄN LOPPURAPORTTI
1. Suunnitteluryhmän kokoonpano ja tehtävä
Kirkkohallituksen täysistunto asetti 11.12.2012 suunnitteluryhmän tekemään esityksen Reformaation
merkkivuoden 2017 vietosta Suomessa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin piispa Björn Vikström ja
jäseniksi Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Heikki Huttunen, piispainkokouksen teologinen
sihteeri Anna-Kaisa Inkala, teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka
Mattila, vs. johtaja Ulla Tuovinen, hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää sekä sihteeriksi projektisihteeri
Katariina Ylikännö.
Suunnitteluryhmän tehtävänä oli
1) suunnitella vuoden 2017 Reformaation merkkivuoden vieton organisaatio ja muut yleiset puitteet
kirkossamme
2) laatia hankkeelle talousarvio
3) ehdottaa juhlatoimikunnan ja mahdollisten muiden toimielinten kokoonpano.
Suunnitteluryhmän työn taustalla oli kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajan, kirkkoneuvos Pekka
Huokunan johdolla toimineen valmistelutyöryhmän (27.1.2011–31.12.2012) tekemä pohjatyö ja sen
loppuraportti. Suunnitteluryhmä kokoontui kevään 2013 aikana neljä kertaa. Asiantuntijoina
suunnitteluryhmän kokouksiin osallistuivat tuomiorovasti Matti Poutiainen, Helsingin Sanomien
pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski ja graafikko Seija Nikkilä. Tässä raportissa suunnitteluryhmä
esittelee lyhyesti työnsä tuloksia.
2. Merkkivuoden vieton organisaatio
Reformaation merkkivuoden suunnitteluryhmä päätti luopua valmistelutyöryhmän ehdottamasta
kahdentasoisesta organisaatiosta. Näin ollen suunnitteluryhmä jättäisi valmistelutyöryhmän kaavaileman
kansalaisvaltuuskunnan pois merkkivuoden organisaatiosta. Sen tilalle voisi tulla merkkivuoden juhlava
avajaisseminaari, johon kutsuttaisiin tärkeitä kirkollisia ja valtiollisia edustajia. Varsinaisiksi toimijoiksi
organisaatioon jäisivät näin merkkivuoden juhlatoimikunta ja projektisihteeri sekä mahdollisesti
perustettavat erilliset työryhmät.
Juhlatoimikunta toteuttaa merkkivuodelle asetetut tavoitteet, koordinoi tapahtumia, ylläpitää
juhlakalenteria sekä vastaa juhlavuoden tiedotuksesta yhdessä eri tapahtumista vastaavien tahojen kanssa.
Juhlatoimikunta nimeää tarvittaessa avukseen työvaliokunnan.
Projektisihteeri koordinoi merkkivuoden valmisteluja ja tapahtumia ja hoitaa erilaisia käytännön tehtäviä
(2014–15 / 50 % ja 2016–17 / 100 %).
Työryhmät Juhlatoimikunta asettaa tarpeen mukaan Reformaation merkkivuotta valmistelevia työryhmiä.
Työryhmät voisivat aloittaa työnsä v. 2013 tai v. 2014.
3. Merkkivuoden talousarvio
3
2013
Projektisihteeri1
-
2014
2015
2016
2017
25 000 € (50 %)
25 000 € (50 %)
50 000 € (100 %)
50 000 € (100 %)
Hankkeet
10 000 € animaatio2
25 000 € musiikkiteos3
25 000 € musiikkiteos
25 000 € musiikkiteos
50 000 €4
100 000 €
Toimintakulut, kokoukset
3 000 €
Yhteensä
38 000 €
10 000 €
10 000 €
sisältyy hankkeisiin
sisältyy hankkeisiin
60 000 €
60 000 €
100 000 €
150 000 €
408 000 €
Suunnitteluryhmä on käynyt keskustelua valmistelutyöryhmän merkkivuodelle laatimasta talousarviosta ja
tehnyt siitä seuraavia huomioita:
Alustavasta talousarviosta puuttuvat vielä kokonaan merkkivuoden viestinnän kulut. Suunnitteluryhmän
mielestä merkkivuoden toteutuksessa olisi alusta asti kiinnitettävä huomiota huolellisesti suunniteltuun
näkyvyyteen ja vahvaan viestintään ennen merkkivuotta ja sen aikana. Selvää on, että näkyvä ja onnistunut
viestintäkampanja myös maksaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Kuopion kirkkopäivien viestintään
käytettiin kahden vuoden (2012–13) aikana n. 75 000 €.
Merkkivuoden päätapahtumia tulee olemaan näillä näkymin neljä: Merkkivuoden juhlavat avajaiset
31.10.2016, Ekumeeniset Kirkkopäivät ja Kirkon musiikkijuhlat touko-kesäkuussa 2017 sekä merkkivuoden
juhlava huipentuma 31.10.2017. Ekumeenisilla Kirkkopäivillä ja Kirkon musiikkijuhlilla tulee olemaan oma
rahoituksensa, mutta merkkivuoden avajaisjuhlan ja pääjuhlan kulut sisältyvät talousarviossa mainittuun
vuoden 2017 hankesummaan (100 000 €). Päätapahtumien kulut koostuvat mm. esiintymispalkkiosta sekä
äänentoistoon ja tekniikkaan liittyvistä kustannuksista. Vertailun vuoksi todettakoon, että ”Kirkko Suomessa
850 vuotta” -vuoden pääjuhlan kustannukset olivat 43 600 €. Tämän summan lisäksi Turun
seurakuntayhtymä ja arkkihiippakunta osallistuivat kuluihin omalla panoksellaan. Tätä taustaa vasten
merkkivuoden toteutukseen kaavailtu 100 000 € ei mahdollistaisi pääjuhlien rinnalla muiden tapahtumien tai
tempausten toteuttamista.
Suunnitteluryhmä toteaa, että merkkivuodelle laadittu talousarvio on niukka. Vertailukohtana mainittakoon,
että Kuopion kirkkopäivien (17.–19.5.13) budjetti oli n. 450 000 €. Niukka taloussuunnitelma uhkaa
heikentää hankkeen strategisesti vaikuttavaa toteuttamista. Tavoitteena on, että se ei jäisi vain kirkon
sisäiseksi tapahtumaksi, vaan linkittyisi vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja itsenäisyyden juhlavuoteen.
Taloussuunnitelmassa on lähdetty siitä, että merkkivuoden toteutukseen saadaan mukaan
1
Projektisihteerin tehtävä alkaisi osa-aikaisena ja laajenisi hankkeen etenemisen myötä. Jos hankkeen
toimielimet perustetaan vuonna 2013, myös tuona vuonna tarvitaan henkilö, joka vie prosessia eteenpäin.
2
Vuodelle 2013 esitetty animaatio on Luterilaisen Maailmanliiton ja Unkarin luterilaisen kirkon tuottama
animaatio Lutherin elämästä. Suomen kirkon osuus 10 000 € on maksettu vuonna 2013.
3
Vuosille 2013–2015 suunniteltu ”Teos 2017” on säveltäjä Olli Kortekankaalta tilattu laaja
taidemusiikkiteos. Siitä on jo tehty sopimus ja se on huomioitu vuoden 2013 talousarviossa.
4
Vuosille 2016 ja 2017 varatut hankkeiden määrärahat ovat arvioita niiden pääpiirteisten suunnitelmien
pohjalta, joita merkkivuoden valmistelutyöryhmällä on ollut. Hahmotelmaan ei ole sisällytetty sellaisia
kuluja, jotka toteutuisivat joka tapauksessa juhlavuodesta huolimatta (esim. synodaalikokoukset vuonna
2016). Lisäksi on huomioitava, että Suomen ev.lut. kirkko on SuomiAreenan toinen pääjärjestäjä kesällä
2017 yhdessä Valtioneuvoston kanslian kanssa.
4
yhteistyökumppaneita, jotka maksavat suurimman osan tapahtumien ja projektien kuluista. Näin esimerkiksi
erilaiset kirjahankkeet toteutettaisiin yhteistyössä kaupallisten kustantajien kanssa eikä niistä lähtökohtaisesti
aiheutuisi merkkivuoden taloudesta katettavia kuluja työntekijän mahdollista työpanosta lukuun ottamatta.
Suunnitteluryhmä pitää ajatusta hyvänä, mutta huomauttaa, ettei kuluihin osallistuvien yhteistyökumppanien
löytyminen ole itsestäänselvyys – etenkään kun samana vuonna juhlitaan useampaa merkkivuotta. Lisäksi
tulevien vuosien taloudellista kehitystä ja sitä, onko merkkivuoden teema yhteistyökumppaneille vuonna
2017 kiinnostava, on tässä vaiheessa vaikea arvioida.
Jos merkkivuosi päätetään toteuttaa ehdotetun talousarvion mukaan, on ideoitujen tapahtumien ja projektien
määrää ja näkyvyyttä karsittava suunnitteluryhmän mukaan huomattavasti. Jos merkkivuosi taas halutaan
toteuttaa niin, että se näkyy ja kuuluu ja tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön niin kirkon piirissä kuin
laajemminkin, on hankkeeseen varattava suunnitteluryhmän mielestä lisää rahoitusta. Lisäksi
kirkkohallituksen eri osastot ja toisaalta hiippakunnat ja seurakunnat olisi hyvä saada toteuttamaan
merkkivuoden tapahtumia osana omaa perustyötään. Näin ollen merkkivuoden suunnittelun ja toteutuksen
tulisi näkyä sekä kirkkohallituksen että myös yksittäisten seurakuntien toiminta- ja taloussuunnittelussa.
4. Juhlatoimikunnan ja mahdollisten muiden toimielinten kokoonpano
Suunnitteluryhmä
ehdottaa
Reformaation
merkkivuoden
juhlatoimikunnan
puheenjohtajaksi
kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja, kirkkoneuvos Pekka Huokunaa ja jäseniksi seuraavien
tahojen edustajia:
Kirkkohallitus, Toiminnallinen osasto, Jumalanpalvelus ja yhteiskunta: Yksikön johtaja Pekka Rehumäki
Kirkkohallitus, Ulkoasiainosasto: Teologisten asiain sihteeri Tomi Karttunen
Kirkon tiedotuskeskus: Tiedottaja Tuija Helenelund
Kirkkopalvelut: Kehitysjohtaja Hannu Harri
Kirkon nuorisotyön palvelujärjestöt: Pääsihteeri Eija Kallinen
Piispainkokous: Teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala
Opetushallitus: Johtaja Jorma Kauppinen
Kansallismuseo: Rahakammion johtaja, dosentti Tuukka Talvio
YLE Kulttuuri: Tuottaja Ari Meriläinen
Mikael Agricola -seura: Professori Jyrki Knuutila
Suomen Ekumeeninen Neuvosto: N.N.
Opetus- ja kulttuuriministeriö: N.N.
Valtiollisen juhlavuoden suunnitteluryhmän edustaja: N.N.
Juhlatoimikunta asettaa tarpeen mukaan Reformaation merkkivuotta valmistelevia työryhmiä kuten
esimerkiksi pääjuhlatyöryhmä, viestintätyöryhmä, tapahtumatyöryhmä, teesityöryhmä, näyttelytyöryhmä,
koulu- ja kasvatustyöryhmä, kielityöryhmä, missiotyöryhmä jne.
5. Merkkivuoden teema, logo ja viestintä
Valmistelutyöryhmän esityksen mukaan Reformaation merkkivuoden ei tulisi olla vain akateeminen juhla,
vaan sen tulisi tavoittaa tavalliset suomalaiset ”kaikissa kirkonkylissä”. Suunnitteluryhmä yhtyy tähän
ajatukseen ja pitää tärkeänä, että merkkivuoden toteutus ja ohjelma on kansankielistä ja nykypäivän
suomalaiselle ymmärrettävää, mutta samalla selkeästi kirkon missionaarista ydintehtävää palvelevaa.
5
Näin ollen suunnitteluryhmä esittää ”armoa” Reformaation merkkivuoden kattoteemaksi. Näin reformaation
merkkivuosi olisi ”Armon vuosi 2017”. Suunnitteluryhmä on jatkanut merkkivuoden logon kehittelyä
yhdessä graafikko Seija Nikkilän kanssa ja esittää täysistunnossa keskusteltavaksi seuraavat
logovaihtoehdot:
Logo 1
Ensimmäisessä logoehdotuksessa leikitään kielellä, kirjaimilla ja numeroilla. Sen taustalla on ajatus
reformaation merkityksestä kielen kehitykselle, lukutaidolle ja kansansivistykselle. Logossa on käytetty
kirkon omaa Martti-fonttia, joka henkii vanhaa aikaa, mutta on silti selkeästi 2000-luvun fontti. Viileä pinkki
on graafikon mukaan moderni väri, joka kuvastaa myös suomalaista ja pohjoismaista henkeä. Logo voi
vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta toimii juuri sen vuoksi hyvin erilaisia taustoja vasten.
Suunnitteluryhmä pitää logoa pelkistettynä ja selkeänä, merkkivuoden teemat yhdellä silmäyksellä
kokoavana – se yhdistää merkkivuoden laajemman kontekstin (Reformaatio 500 vuotta), suomalaisen
merkkivuoden pääteeman armon ja toisen keskeisen teeman, sanan, kielen ja äidinkielen merkityksen. Sana
logon keskiössä voidaan ymmärtää myös Jumalan Sanan keskeisenä merkityksenä Lutherin opetuksessa ja
reformaation sisällössä. Logon väritys luo yhtymäkohdan kirkkokäsikirjaan: ”Lue punaista, jotta
ymmärtäisit mustaa”.
Logo 2
6
Toisessa logoehdotuksessa on kehitelty edelleen valmistelutyöryhmän ehdottaman logon omenapuu-teemaa.
Logossa vihreä toivon ja luomakunnan värinä sekä punainen Pyhän Hengen ja rakkauden värinä nousevat
esiin tyylitellyn omenapuun kautta. Se viittaa Lutherin suuhun laitettuihin sanoihin ”Vielä tänään istutan
omenapuun…”, mutta myös luterilaisen reformaation vaikutushistoriaan ja uskon, toivon ja rakkauden
sanoman kantavuuteen elämän eri tilanteissa. Omenapuu voidaan nähdä viitteenä Jeesuksen vertauksen
puuhun, paratiisin elämänpuuhun sekä ristin puuhun uutena elämän puuna, toivon lähteenä synnin
rikkomalle maailmalle. Siinä yhdistyvät perinne, elämänläheisyys ja tulevaisuuden usko niin runollisesti kuin
kristillisen sanoman kannalta. Omenapuu on myös hyvin suomalaiseen ympäristöön liittyvä tunnus.
Suunnitteluryhmä pitää omenapuu-logoa väreiltään kutsuvana. Omenapuu ja logon väritys viittaavat uutta
luovaan voimaan ja kasvuun, tulevaisuuteen ja toivoon – kristillisen armon teemoihin. Puu-teeman vahva
kristillinen symboliikka sekä toisaalta sen yhteys suomalaiseen ympäristöön antavat logolle syvällisempää
sisältöä. Logo voidaan tarvittaessa hajottaa osiin ja käyttää osia toisistaan erillään.
Merkkivuoden logoon liittyen suunnitteluryhmässä keskusteltiin myös siitä, miten logoa voitaisiin
mahdollisesti täydentää ja toisaalta keventää graafisen ilmeen elementeillä. Näin esimerkiksi omenapuulogoa voitaisiin täydentää graafisessa ilmeessä Lutherilla, joka kastelisi puuta kastelukannulla.
Kastelukannu-teemaa voisi kehitellä edelleen ja se voisi toimia myös hauskana mainos- ja myyntiartikkelina.
Toisena ideana ehdotettiin, että graafiseen ilmeeseen liitettäisiin ”pilke silmäkulmassa” kevennetty
sarjakuva-Luther. Tämä Martti seikkailisi merkkivuoden verkkosivustolla, tapahtumien painotuotteissa ja
myyntiartikkeleissa ja voisi ”herätä eloon” merkkivuoden tapahtumissa myös huumoripitoisena
”maskottina”.
6. Yhteistyö Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa valmistelevan työryhmän kanssa
Valtioneuvoston Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlaa valmistelevalle työryhmälle on toimitettu
yhteistyötarjous, jonka mukaan kirkollisen merkkivuoden organisaatioon pyydettäisiin valtion edustus.
Vastaavasti tarjottaisiin kirkon edustusta itsenäisyyden juhlavuoden organisaatioon. Toiminnallisen osaston
johtaja Pekka Huokuna on lisäksi ollut yhteydessä alivaltiosihteeriin ja pyytänyt tätä nimeämään
itsenäisyyden juhlavuoden organisaation edustajan Reformaation merkkivuoden juhlatoimikuntaan.
7. Merkkivuoden sisältö
7
Suunnitteluryhmä esittää Reformaation merkkivuoden kattoteemaksi ”armoa”. Näin merkkivuosi olisi
”Armon vuosi 2017”. Vaikka reformaation monisäikeinen ja maailmanlaajuinen merkitys tulee olemaan
merkkivuoden aikana monella tavalla esillä ja linkkinä laajempaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun,
suunnitteluryhmä haluaa nostaa vuoden sisällölliseen keskiöön luterilaisen teologian ydinsanoman – ihmisen
henkilökohtaisen kohtaamisen armollisen ja rakastavan Jumalan kanssa. Armollisen Jumalan kohdannut
ihminen saa tehtäväkseen kohdata armollisesti myös lähimmäisensä. Tästä ajatuksesta voisi käynnistyä koko
kansan ilmiö, merkkivuoden pituinen ”flash mob”, jossa konkreettiset armonteot tavoittaisivat ihmiset
”kaikissa kirkonkylissä ja lähiöissä”. Armon ja armollisuuden teema avaisi mahdollisuuden myös kaikkien
ihmisten kannalta ajankohtaisten elämänkysymysten käsittelyyn – oli aiheena sitten itsetunto tai identiteetti,
työ tai maailmantalous. Suunnitteluryhmä toivookin, että teemaa voitaisiin käsitellä mahdollisimman
luovasti ja rohkeasti.
Suunnitteluryhmä pitää positiivisena Luterilaisen Maailmanliiton aikomusta nostaa vuonna 2017 esiin
reformaation maailmanlaajuista merkitystä ja näkyvyyttä sekä toisaalta ekumeenisia teemoja. Suomessa
kirkkojen välisen yhteyden on suunniteltu toteutuvan näkyvästi Ekumeenisilla Kirkkopäivillä, yhdessä
Reformaation merkkivuoden päätapahtumista. Myös merkkivuoden avajaisissa ja pääjuhlassa olisi hyvä olla
ekumeenisia vieraita ja puheenvuoroja. Merkkivuoden puitteissa olisi luontevaa nostaa esiin myös
suomalaista Luther-tutkimusta ja sen ekumeenista merkitystä. Ekumeenisia tapahtumia voisi järjestää
mahdollisesti yhdessä Suomen Ekumeenisen Neuvoston kanssa, joka viettää samana vuonna 100vuotisjuhlaansa. Suomen Ekumeenisen Neuvoston edustaja on mukana merkkivuoden juhlatoimikunnassa.
Suomessa merkkivuosi saattaisi suunnitteluryhmän mielestä palvella mahdollisuutena vastata
identiteettivajeeseen, josta luterilainen kirkko ja sen myötä kaikki kristityt ja suomalaiset suhteessaan uskoon
ja kulttuuriin kärsivät. Toisaalta se tarjoaisi mahdollisuuden keskustella uskon ja uskontojen lukutaidon
merkityksestä yhä monikulttuurisemmassa Suomessa. Ryhmä pohti keskusteluissaan, voisiko teema
identiteetti toimia linkkinä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden viettoon. Tämän päivän monikulttuurisessa
Suomessa tulisi varoa luomasta mielikuvaa ”sinivalkoisesta luterilaisesta”. Keskustelu identiteetistä ja
(yhteisistä) arvoista voisi kuitenkin tarjota mahdollisuuden hedelmälliseen keskusteluun Suomessa asuvien,
eri kulttuureja ja uskontoja edustavien kesken.
Yhdeksi merkkivuoden teemoista on hahmottumassa kieli ja sen ymmärrettävyys. Osittain tässä palataan
Agricola-juhlavuoden (2007) teemaan (”’Oma kieli, oma mieli”), nyt vain hieman laajemmin ja eri
näkökulmasta. Kielen ja äidinkielen merkityksen ja toisaalta oman identiteetin pohtiminen voisi yhdistää
erilaisista taustoista tulevia monikulttuurisessa Suomessa. Suunnitteluryhmä pitää tärkeänä, että
merkkivuoden teemoihin liittyvää materiaalia julkaistaan paitsi Suomen virallisilla kielillä, myös
tärkeimmillä maahanmuuttajakielillä.
Ymmärrettävään kieleen liittyy myös Muutoksen tuuli -yhteistyöverkoston suunnitteluryhmälle lähettämä
aloite ”Kirkon kieli uuteen uskoon”. Aloitteessa ehdotetaan, että vanhentuneena ja vaikeaselkoisena pidettyä
kirkollista kieltä kehitettäisiin niin, että siitä tulisi tämän päivän aikuiselle ymmärrettävämpää. Samalla tulisi
kiinnittää huomiota kirkon visuaaliseen kieleen, sen kutsuvuuteen ja viestinnällisyyteen.
Uudistamista ja opin ja toimintatapojen selkeyttämistä kaipaisi reformaation hengessä – ”Ecclesia reformata
semper reformanda secundum verbum Dei.” – myös itse kirkko. Suunnitteluryhmä ehdottaakin, että
merkkivuosi voisi toimia kirkon sisällä ja kirkollisen työn piirissä eräänlaisena ”kevätsiivouksena”, jonka
aikana mietittäisiin, mistä kaikesta aikamme kirkkoa olisi syytä puhdistaa, mitkä työtavat kaipaisivat
tuuletusta, mitkä unohduksiin jääneet olennaiset asiat olisi hyvä kaivaa jälleen esille. Näiden mahdollisesti
unohduksiin jääneiden, uskon ja pelastuksen kannalta olennaisten, kirkon erilaisia jäseniä yhdistävien
asioiden kautta olisi mahdollisuus vahvistaa myös kirkon ykseyttä. Kysymys siitä, millä tavalla kirkkoa tänä
8
päivänä pitäisi uudistaa, yhdistää kaikkia kirkkoja ja voisi näin olla yksi merkkivuoden ekumeenisista
teemoista.
8. Merkkivuoden ohjelma
Suunnitteluryhmä on koonnut yhteen erilaisia ideoita ja aloitteita Reformaation merkkivuonna toteutettavista
tapahtumista ja projekteista. Tässä kappaleessa nostetaan esille muutamia niistä. Yksityiskohtaisempi lista
esitetyistä ideoista on loppuraportin liitteenä. Lista on tarkoitettu lähinnä ”ideapankiksi” tulevalle
juhlatoimikunnalle. Osa listan ideoista on edennyt jo konkreettisesti, mutta suurin osa niistä on vielä
kehittelyvaiheessa. Myös suuri osa listalla mainituista ideoiden toteuttajista on ehdotuksia. Kaikki esille
tuodut ideat ja aloitteet ovat kytköksissä merkkivuoden taloussuunnitelmaan.
Suunnitteluryhmä esittää, että Reformaation merkkivuosi avattaisiin Uskonpuhdistuksen päivänä 31.10.2016
juhlajumalanpalveluksella ja juhlavalla avajaisseminaarilla Turussa. Merkkivuoden suuren, näkyvän
kansanjuhlan muodostaisivat keväiset Ekumeeniset Kirkkopäivät ja samanaikaisesti vietettävät Kirkon
musiikkijuhlat Helsingissä, jossa reformaation teema olisi keskeisenä esillä. (Ekumeenisten Kirkkopäivien ja
Kirkon musiikkijuhlien toteutuminen varmistuu vasta, kun Helsingin seurakuntayhtymä on tehnyt asiasta
päätöksensä.) Suuren yleisön kiinnostuksen voisi herättää esimerkiksi keskiaikaisilla markkinoilla.
Kirkkopäivillä voitaisiin pitää myös Lutherin aikainen jumalanpalvelus rekonstruoituna. Uskonpuhdistuksen
päivänä 31.10.2017 merkkivuoden kohokohtaa juhlistettaisiin juhlajumalanpalveluksella ja muulla
mahdollisella juhlaohjelmalla Turussa.
Suunnitteluryhmä piti hyvinä valmistelutyöryhmän jo käynnistämiä projekteja, Olli Kortekankaalta tilattua
klassisen musiikin teosta juhlavuoden teemoihin sekä Unkarin luterilaisen kirkon ja Luterilaisen
Maailmanliiton kanssa yhteistyössä toteutettavaa Luther-animaatiota. Tärkeää olisi, että animaatio
käännettäisiin suomeksi, mahdollisesti myös ruotsiksi.
Samoin valmistelutyöryhmän ehdottama teesien valmistelu seurakunnissa yhdessä paikallisten toimijoiden
kanssa (kunnat, järjestöt...) ja ”naulaaminen” jokaisen kirkon oveen lokakuussa 2017 olisi suunnitteluryhmän
mielestä hyvä idea. ”Kirkkoa on aina uudistettava” voisi olla tempauksen johtolankana, mutta samalla olisi
pohdittava mitä hyvää, puolustettavaa ja säilytettäväksi tarkoitettua kirkon sanomassa ja toiminnassa on.
Valmistelutyöryhmän raportissa ehdotetaan omenapuiden (tai pihlajien) istutusta koko maassa helatorstaina.
Suunnitteluryhmän mielestä olisi syytä miettiä, voisiko merkkivuoden näkyvyys jokaisessa seurakunnassa
toteutua toisella tavalla, jolla olisi enemmän kuin vain symbolista merkitystä. Suunnitteluryhmä ehdottaa,
että seurakunnissa, kunnissa, mediassa, kouluissa jne. rohkaistaisiin ihmisiä tekemään ”armontekoja”,
erilaisia hyvyyden tekoja lähimmäisen auttamiseksi ja rohkaisemiseksi. Myös media ja sosiaalinen media
voisivat lähteä tähän kampanjaan mukaan. ”Armonteot” voisivat herättää keskustelua armollisuudesta ja
armottomuudesta yhteiskunnassa 100-vuotisessa Suomen tasavallassa.
Kirjaprojektien osalta suunnitteluryhmä esittää, että merkkivuoden puitteissa ilmestyisi suurelle yleisölle
suunnattu teemalehti, joka käsittelisi kansantajuisesti reformaation merkitystä ja luterilaista uskoa. Samoin
ryhmä ehdottaa, että vuoden 2016 synodaalikirja käsittelisi reformaation historiaa, teologiaa ja nykypäivän
haasteita ja toimisi näin ”Isona Katekismuksena” merkkivuoden vietossa. Lapsiperheitä silmällä pitäen
suunnitteluryhmä ehdottaa kasteen merkitystä avaavan kirjan julkaisemista. Myös suosituille
lastenkirjailijoille kuten Mauri Kunnas tai Aino Havukainen voisi ehdottaa lastenkirjan tekemistä
reformaation historian tai luterilaisen uskon teemoihin liittyen. Lisäksi on odotettavissa, että merkkivuoden
puitteissa tulee ilmestymään myös muita teoksia esimerkiksi reformaation historiaan ja Lutherin teologiaan
9
liittyen. Kaikista kirjaprojekteista olisi hyvä keskustella kustantajien kanssa mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
Valmistelutyöryhmän esittämän Aikuiskatekismuksen julkaisemiseen merkkivuoden puitteissa liittyy
suunnitteluryhmän mielestä useampia avoimia kysymyksiä. Ryhmä esittää harkittavaksi, olisiko
Aikuiskatekismus toteutettavissa nettiversiona. Katekismuksen teemoja voitaisiin käsitellä sekä teologisin
että ei-teologisin tekstein, joita lukijoilla olisi mahdollisuus kommentoida. Tunnettujen kirjoittajien myötä
sivusto voisi saada lisää näkyvyyttä.
Kirjoihin liittyvistä projekteista suunnitteluryhmä ehdottaa merkkivuonna toteutettavaksi myös
kirjakrossaus-projektia (Bookcrossing), joka on yksi Luther-vuosikymmenen pääkampanjoista Saksassa.
Siinä reformaation vaikutukseen, luterilaiseen uskoon, armoon ja armottomuuteen liittyviä kirjoja
kierrätettäisiin julkisilla paikoilla. Kirjojen kulkua voisi seurata ja niiden sisältöä kommentoida
kirjakrossaus-sivustolla netissä.
Yliopistot, tiedekunnat sekä erilaiset tieteelliset seurat tulevat odotettavasti järjestämään erilaisia luentoja,
seminaareja ja keskustelutilaisuuksia reformaation teemoihin liittyen. Suunnitteluryhmä ehdottaa, että
juhlatoimikunta olisi jo varhaisessa vaiheessa yhteydessä yliopistoihin ja kannustaisi eri alojen opiskelijoita
ja tutkijoita tarttumaan merkkivuoden kynnyksellä reformaation teemoihin liittyviin tutkimusaiheisiin.
Suunnitteluryhmä pitää tärkeänä, että Reformaation merkkivuosi näkyy kouluissa sekä lapsi- ja
nuorisotyössä. Yhteistyö koulujen kanssa edellyttää hyvää, laadukasta ja helppokäyttöistä materiaalia, joka
käsittelee toisaalta reformaation vaikutusta kieleen, koulutukseen, lukutaitoon ja kulttuuriin, toisaalta sen
uskonnollista merkitystä ja sisältöä. Lutherin henkilöhistoria olisi myös syytä huomioida. Projektin voisi
toteuttaa projektiviikkoina, joita varten olisi tilattavissa myös näyttelymateriaalia. Projektiviikkojen tukena
kouluja ja erilaisia tapahtumia voisi kiertää ”Luther-bussi”, jonka sisälle olisi rakennettu interaktiivinen
kiertonäyttely Lutherista, reformaatiosta ja luterilaisesta uskosta. Kouluissa voisi järjestää myös esim.
valokuvauskilpailuja,
joiden
teemana
olisi
jotakin
reformaatioon
liittyvää,
esimerkiksi
kännykkäkuvakilpailun ”Tässä seison enkä muuta voi…”. Koulumateriaalin suunnittelu on syytä tehdä
yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, koska Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan on oletettavasti
tekeillä vastaavaa materiaalia.
Lisäksi suunnitteluryhmä toivoisi merkkivuoden sisältävän reformaation sisältöä pohtivien seminaarien ja
luentosarjojen rinnalla erilaisia musiikki- ja taidetapahtumia, huumorilla ja elämänmaulla maustettuja
projekteja ja seurakunnan arkea elävöittäviä kaikenikäisille suunnattuja tapahtumia.
Suunnitteluryhmän mielestä Reformaation merkkivuosi tulisi suunnitella ja toteuttaa suomalaisista
lähtökohdista ja 2010-luvun kontekstista käsin, mutta myös eri kulttuuritaustoista tulevat Suomessa asuvat
huomioiden. Samalla on hyvä muistaa, että kyse on maailmanlaajuisesta merkkivuodesta, jonka
suunnittelussa ja toteutuksessa kansainvälisten ja ekumeenisten suhteiden edistäminen on luontevaa ja
merkkivuotta rikastuttavaa.
Helsingissä, 21.5.2013
Piispa Björn Vikström, pj.
Heikki Huttunen
Anna-Kaisa Inkala
10
Tomi Karttunen
Ilkka Mattila
Ari Tähkäpää
Katariina Ylikännö, siht.
Liitteet:
Ideoita ja aloitteita merkkivuoden 2017 viettoon
Ulla Tuovinen