MASTER PLAN

1
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Kuopion yliopistollinen sairaala
MASTER PLAN
1
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................. 3
1. TOIMINNAN KUVAUS ................................................................................................................ 4
1.1 Tausta ja strategiat ................................................................................................................ 4
1.1.1 Väestö............................................................................................................................. 4
1.1.2. Sairastavuus .................................................................................................................. 6
1.1.3 Pohjois-Savon palvelurakenne ........................................................................................ 6
1.1.4 Strategiat ........................................................................................................................ 9
1.1.5 Terveydenhuoltolaki ...................................................................................................... 11
1.1.6 SoTe-uudistus ............................................................................................................... 11
1.1.7 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta ........................................................................ 12
1.1.8 Päivystysasetus ............................................................................................................ 12
1.1.9 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma..................................................................... 12
1.2 Tilasuunnittelun lähtökohdat ................................................................................................ 13
1.2.1Toiminnalliset muutokset ................................................................................................ 13
1.2.2 Tilasuunnittelun periaatteet ........................................................................................... 13
1.2.3 Leikkaustoiminnan keskittäminen .................................................................................. 13
1.2.4 Vuodeosastot ................................................................................................................ 14
1.2.5 1-hengen potilashuone .................................................................................................. 14
1.2.6 Potilashotelli .................................................................................................................. 15
1.2.7 Opetus ja tutkimus ........................................................................................................ 15
1.3 Henkilöstö ja sen kehitys ..................................................................................................... 15
1.3.1 KYSin henkilöstö vuonna 2012 ..................................................................................... 15
1.3.2 Hoitohenkilöstön tarpeen selvittäminen ......................................................................... 15
1.3.3 Eläkepoistuma .............................................................................................................. 15
1.3.4 Hoitohenkilöstön saatavuus .......................................................................................... 16
1.4 Asiakkaat ............................................................................................................................. 16
1.4.1 Hoidetut henkilöt 2012 .................................................................................................. 16
1.4.2 Hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitysarvio ..................................................................... 16
2. TULEVAISUUDEN LINJAUKSET.............................................................................................. 18
2.1 Linjaustarpeet, optiot ........................................................................................................... 18
2.2 Suunnittelu- ja päätösjärjestelmä ......................................................................................... 19
3. NYKYISET TOIMITILAT JA NIIDEN ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET ............................... 21
3.1 Puijon sairaalan kiinteistön nykytila ..................................................................................... 21
3.2 Tilaongelmat ........................................................................................................................ 22
3.3 Sisäilmaongelmat ................................................................................................................ 22
3.4 Rakennusten kunto.............................................................................................................. 23
2
3.5 Kuntoarviot rakennusosittain ............................................................................................... 23
3.6 Vuoden 2009 PTS:n jälkeen käynnistyneet rakennushankkeet ............................................ 25
4. TOIMINNAN KANNALTA OLEELLISET YHTEYDET ................................................................ 27
4.1 Potilasvirrat.......................................................................................................................... 27
4.2 Sijainti keskeisten toimintojen lähellä ................................................................................... 28
5. TILAOHJELMA JA TILOJEN OMINAISUUSTAULUKKO .......................................................... 29
6. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN PUIJON SAIRAALASSA ...................................................... 30
7. AIKATAULU .............................................................................................................................. 32
8. KUSTANNUKSET ..................................................................................................................... 33
9. RAHOITUSPÄÄTÖSMENETTELY ............................................................................................ 33
11. ESITYS VALITTAVAKSI VAIHTOEHDOKSI ........................................................................... 35
12. MASTER PLAN TILOJEN SIJOITTELUESITYS...................................................................... 36
LIITTEET ...................................................................................................................................... 47
TAULUKOT
Taulukko 1. Tilastokeskuksen väestöennuste Pohjois-Savon shp:n alueelle vuosille 2011 – 2040 . 4
Taulukko 2. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään ................................................ 5
Taulukko 3. Arvio KYSin hoitojaksojen kehittymisestä .................................................................. 17
Taulukko 4. Tilaohjelmissa käytetyt standarditilakoot .................................................................... 29
Taulukko 5. Rakennus 2:n, SÄDE-rakennuksen ja 1. peruskorjausvaiheen valmistumisen jälkeen
vapautuvat tilat .............................................................................................................................. 34
KUVAT
Kuva 1 Puijon sairaalan ilmakuvat vuosilta 1959 ja 2013 .............................................................. 18
Kuva 2 Puijon sairaala-alueen mahdolliset tulevaisuuden pitkän aikavälin rakentamisen
laajennusalueet tummalla värillä merkittynä .................................................................................. 19
Kuva 3 Puijon sairaalan rakennushankkeet ja niiden toteutusajankohdat ...................................... 20
Kuva 4 Puijon sairaalan rakennusten valmistumisvuodet .............................................................. 21
Kuva 5 Päivystyksen potilasvirrat .................................................................................................. 27
Kuva 6 radiologian potilasvirrat ..................................................................................................... 27
Kuva 7 Sairaalan toimintojen sijoittumisen konsepti ...................................................................... 30
Kuva 8 Master plan aikataulu vuosille 2015–2026......................................................................... 32
3
TIIVISTELMÄ
Tulevaisuuden sairaalan toiminnalliset ratkaisut tulevat johtamaan edelleen lyheneviin sairaalassaoloaikoihin ja avohoidon lisääntymiseen. Sairaalassa sisällä vietetään vähemmän aikaa, vuodepaikkojen määrä vähenee ja tullaan siirtymään uudenlaisiin vuodeosastomalleihin. Näihin kuuluvat
päivä- ja viikko-osastot, joissa potilaskierto on nopeampi kuin perinteisillä vuodeosastoilla sekä
yhden hengen potilashuoneet. Leikkauksiin tullaan useammin suoraan kotoa ja palataan entistä
nopeammin kotiin tai lähipalvelujen piiriin. Kotiuttamiseen, jälkihoitoon ja kuntoutukseen panostetaan. Hoitopolkujen verkostoitumisen ja yhteistyön kautta potilaan saama palvelu paranee ja toiminta on kustannustehokasta. Tämä kaikki vaatii toteutuakseen huomattavia muutoksia myös rakennuskantaan.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä käynnistettiin vuonna 2008 B11-projekti, jonka tavoitteena on
sovittaa yhteen sairaanhoitopiirin toimintaprosessien kehittämistä ja kiinteistösuunnittelua. B11projektin raportti valmistui vuonna 2009 ja vahvisti, että Puijon sairaalan alueella on tarvetta lisärakentamiselle ja laajalle peruskorjausohjelmalle.
PSSHP:n kuntayhtymän valtuusto hyväksyi kokouksessaan lokakuussa 2010 uudisrakentamisen
hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi kesäkuun 2011 kokouksessa tarkentuneen Puijon sairaalan B11 -laajennushankkeen laajuuden ja kustannusarvion. Samalla valtuusto päätti, että Puijon
sairaalan pitkäntähtäyksensuunnitelma vuodelta 2009 tarkennetaan ja peruskorjausohjelma päivitetään. Päätös uudisrakentamisen käynnistämisestä sisälsi uudisrakentamisen jälkeisen Puijon
sairaalan peruskorjausohjelman toteuttamisen.
Pitkäntähtäyksensuunnitelmassa 2009 määritettiin tavoitteet peruskorjausohjelmalle ja sen aikataululle. Siinä määritetystä aikataulusta ollaan useampia vuosia jäljessä ja rakennusten kunto on
sillä välin jatkanut heikkenemistään.
Master plan suunnitelma käsittää Puijon sairaalan alueen. Tontin pinta-ala on 131 802 m². Rakennusoikeutta on 182 772 m², josta vuoteen 2009 mennessä oli käytetty 125 561 m². Alueella sijaitsee tällä hetkellä yhdeksän rakennusta: pääsairaalarakennus (1), sivurakennukset (3-6 ja 10), tukitoimintojen rakennusosa DT (12), PYSLA (8) sekä uusi yhteiskeittiö ja jätekeskus (11). Rakenteilla
ovat ”kuuman sairaalan” uudisrakennus (2), apteekin peruskorjaus ja laajennus (13), SÄDErakennus (7) ja sen läheisyyteen sijoittuva uusi pysäköintitalo (9).
Master plan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tulevaisuuden tilaratkaisut uudistettujen tehokkaampien toimintatapojen ehdoilla, tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Uuden
sairaalan suunnittelussa korostuvat potilaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja
motivointi, tilojen standardisuus, muuntojoustavuus ja yhteiskäyttöisyys, energiatehokkuus, työviihtyvyyden ja -ergonomian parantaminen, informaatioteknologian tehokkaampi hyödyntäminen, uuden teknologian ja automaation käyttöönotto, uudet talotekniset ratkaisut ja korkeatasoinen arkkitehtuuri.
Laadittua Master plan suunnitelmaa hyödynnetään kiinteistöön kohdistuvien muutosten, peruskorjauksen ja lisärakentamisen suunnittelussa sekä aikatauluttamisessa. Suunnitelma antaa myös
päättäjille paremmat mahdollisuudet varautua tuleviin rakennus- ja peruskorjaushankkeisiin.
Dokumentissa kuvattujen epävarmuustekijöiden vuoksi Master plan -suunnitelma on laadittu dynaamiseksi, ajassa muuttuvaksi dokumentiksi, jota päivitetään säännöllisesti parin kolmen vuoden
välein. Päivittämisen tapahtuessa riittävän usein, päivitysprosessi ei myöskään ole välttämättä liian
raskas ja valtuusto voi käsitellä sitä esim. talousarviokäsittelyjen yhteydessä.
Master plan -suunnitelma on tehty B11-projektin ja kiinteistöhallinnon yhteistyönä. Toiminnalliseen
suunnitteluun on osallistunut laaja, moniammatillinen joukko palveluyksiköiden ja tukipalveluiden
edustajia. Suunnittelun etenemistä on käsitelty säännöllisesti B11-projektin projekti-, johto- ja
ohjausryhmissä.
4
1. TOIMINNAN KUVAUS
1.1 Tausta ja strategiat
1.1.1 Väestö
Pohjois-Savo
Pohjois-Savon väestömäärä oli vuoden 2012 lopussa 248 233, mikä oli vähän alle 5 % koko maan
väestöstä. Kuntia oli 20, joista Kuopio oli selvästi suurin, asukasmäärältään vähän yli 105 000.
Varkaudessa, Iisalmella ja Siilinjärvellä oli yli 20 000 asukasta ja Leppävirralla yli 10 000. Asukasluvuiltaan pienimmät kunnat olivat Tervo, Rautavaara, Vesanto, Keitele ja Tuusniemi, joissa oli alle
3 000 asukasta, ja näistä Tervossa vähiten eli noin 1 700.
Pohjois-Savossa oli 65 vuotta täyttäneiden osuus vuoden 2012 lopussa 20,8 %, kun se koko
maassa oli 18,8 %. Maan keskiarvoa nuorempaa väkeä asui vain Siilinjärvellä ja Kuopiossa.
Enemmistössä kunnista osuus oli selvästi yli 20 %. Vanhin ikärakenne oli Vesannolla (32,6 %) ja
Rautavaaralla (32,3 %). Seuraavina tulivat Pielavesi, Tervo ja Rautalampi, joissa kaikissa yli 65vuotiaiden osuus väestöstä oli suurempi kuin 29 %.
Väestöllinen huoltosuhde, eli työikäisten määrä lapsiin ja vanhuuseläkeläisiin verrattuna, on muuttumassa Suomessa kaikkien aikojen epäsuotuisammaksi. Pohjois-Savossa huoltosuhde oli vuonna
2010 54,1 ja vuonna 2020 sen on ennustettu nousevan tasolle 71,8. Pohjois-Savon keskuskunnissa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin kuin pienissä kunnissa. Kuopiossa, Iisalmessa ja
Varkaudessa yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Siilinjärvellä
tämän ikäluokan määrä kolminkertaistuu. Taulukossa 1 kuvataan tilastokeskuksen väestöennuste
Pohjois-Savon shp:n alueelle vuosille 2011 – 2040.
Taulukko 1. Tilastokeskuksen väestöennuste Pohjois-Savon shp:n alueelle vuosille 2011 – 2040
Terveydenhuollossa on syytä varautua väestön ikääntymiseen. Tämä aiheuttaa väestön sairastavuuden ja potilaiden hoidon sekä hoivan tarpeen lisääntymisen lisäksi myös saatavissa olevan
henkilökunnan vähenemisen. Henkilökunnan eläköityminen aiheuttaa ensi vuosikymmenellä nopean sukupolvenvaihdoksen terveydenhuollossa. Kilpailukyvystä on huolehdittava kaikkien ammattiryhmien osalta, sillä koulutettavasta nuorisosta ja työikäisestä väestöstä kilpailevat myös muut
toimialat.
5
Taulukko 2. Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään
Väestötekijöiden vaikutus peruspalveluiden kysyntään
(Indeksi 2010 = 100)
Kuntasektorin
käyttökustannukset
vuonna 2008
Koulutuspalvelut
esiopetus
perusopetus
lukiokoulutus
ammatillinen koulutus
ammattikorkeakoulut
Terveyspalvelut
erikoissairaanhoito
perusterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut (alla olevat)
lasten päivähoito
vanhainkodit
kotipalvelut
palveluasuminen (arvio)
milj. euroa
6881
293
4006
626
1395
561
9051
5327
3724
4737
2443
945
699
650
2010
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
100
2014
98
104
99
93
98
101
106
105
107
108
103
115
112
114
2020
99
108
104
89
95
96
115
112
119
121
106
141
133
136
2030
103
108
108
96
98
94
133
125
145
148
104
204
182
193
Muutokset
keskimäärin
vuodessa, %
2010– 2020–
2020
2030
-0,1
0,3
0,8
0
0,3
0,4
-1,2
0,8
-0,5
0,3
-0,4
-0,2
1,4
1,4
1,2
1,0
1,8
2,0
1,9
2,0
0,6
-0,2
3,5
3,7
2,9
3,2
3,1
3,5
Lähde: Finanssipolitiikan linja - Kuntatalouden vakaus ja kestävyys, VM:n julkaisuja 42/2010
Väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelun tarve kasvaa pidemmällä aikavälillä (taulukko 2). Tulevaisuudessa kysynnän kasvu kohdistuu ennusteen mukaan erityisesti sosiaalitoimen tuottamiin
vanhuspalveluihin, joiden kysynnän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Terveyspalveluiden kysynnän kasvuarvio on noin kolmannes vuoteen 2030 mennessä. Perusterveydenhuollon palveluiden arvioidaan kasvavan 45 % ja erikoissairaanhoidon palveluiden 25 %.
KYS erva
KYSin erityisvastuualueen asukasluku oli vuoden 2012 lopussa 817 782, mikä on n. 15 % Suomen
väestöstä. Keski-Suomessa oli 250 369, Pohjois-Karjalassa 169 496, Etelä-Savossa 104 803 ja
Itä-Savossa 44 881 asukasta.
6
1.1.2. Sairastavuus
THL:n sairastavuusindeksi vuosille 2008 – 2010
Pohjois-Savon shp:n väestö oli maan 21 sairaanhoitopiirin joukossa sairainta indeksiluvulla 133,
kun maan väestön keskiarvo oli 100. Myös KYSin ERVA-alue oli ERVA-alueiden vertailussa sairainta indeksiluvulla 123.
Vakioidun indeksin mukaan Pohjois-Savon shp ja KYS ERVA olivat vertailussa sairaimpia alueita
indeksiluvuin 127 ja 117.
Kuntien sairastavuus vaihteli suhteellisen paljon. Sairaanhoitopiirin ja samalla koko Suomen sairain kunta vakioimattoman indeksin mukaan oli Rautavaara (199), toiseksi sairain Tuusniemi (190)
ja kolmanneksi sairain Kaavi (189) kuntalaisten sairastavuudessa.
Ikävakioidulla indeksiluvulla arvioituna sairaanhoitopiirin ja Suomen sairain kunta oli Kaavi (159) ja
toiseksi sairain Tuusniemi (156).
Alueen korkea sairastavuus näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita.
Kelan kansantauti-indeksi 2012
Kaikkia tarkasteltuja kansantauteja oli Pohjois-Savossa selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin, vakioimaton kansantauti-indeksi oli 139. Indeksin keskiarvo Suomessa on 100. Eri kansantautien indeksit olivat: diabetes 122, psykoosit 136, sydämen vajaatoiminta 136, nivelreuma 141, astma 140, verenpainetauti 137 ja sepelvaltimotauti 161. Vakioitu kansantauti-indeksi oli 129.
Kansantautien esiintyvyys vaihteli alueen kunnissa suuresti. Kuopio ja Siilinjärvi olivat lähes kaikissa tarkastelluissa sairauksissa pienimpien esiintyvyyslukujen kuntia.
Väestön ikääntymisestä johtuvat sairaudet
Vanhusten määrän nousu johtaa vanhenemiseen liittyvien sairauksien yleistymiseen. Vaikka vanhukset ovat entistä terveempiä, tietyt sairaudet kuten aivoverenkierron sairaudet, muistisairaudet,
syöpätaudit, sydänsairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön kulumissairaudet ja kaatumistapaturmien
seuraukset sekä näön ja kuulon ongelmat todennäköisesti lisääntyvät.
1.1.3 Pohjois-Savon palvelurakenne
Pohjois-Savon alueen 20 kunnasta 12:lla on joko oma tai yhteistoiminta-alueen kautta hallinnoitava
oma terveyskeskus. KYS tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut näihin kuntiin lukuun ottamatta terveyskeskusten organisoimia yksittäisiä ostopalvelujärjestelyjä. Viisi kuntaa kuuluu yhteistoimintaalueisiin, joissa on aikaisemmin aluesairaalana toiminut erikoissairaanhoidon sairaala. Nämä sairaalat, Varkauden sairaala ja Iisalmen sairaala, tarjoavat poliklinikkapalveluihin painottuvia peruserikoissairaanhoidon palveluita.
Kuopion kaupungilla ja sen kanssa perusterveydenhuoltonsa järjestävillä Maaningalla ja Tuusniemellä on käytettävissään Kuopion kaupungin oman erikoissairaanhoidon ja Harjulan sairaalan palvelut.
Kuopion yliopistollinen sairaala ja KYS ERVA
KYS on yksi maan viidestä yliopistollisesta sairaalasta. KYSin ERVA-alueeseen kuuluu PohjoisSavon sairaanhoitopiirin lisäksi neljä muuta sairaanhoitopiiriä: Pohjois-Karjalan shp, Itä-Savon shp,
Etelä-Savon shp ja Keski-Suomen shp. Sairaanhoitopiirien keskussairaalat tarjoavat erikoissai-
7
raanhoitoa oman alueensa potilaille. On oletettavaa, että kukin keskussairaala hoitaa jatkossa
pääasiallisesti oman alueensa ympärivuorokautisen päivystyksen. Päivystysasetus 1.1.2015 alkaen tulee kuitenkin asettamaan osalle sairaaloista erikoisalakohtaisesti haasteita ja saattaa merkitä
esim. operatiivisen toiminnan ja synnytystoiminnan uudelleenjärjestelyjä ERVA-alueella.
KYSillä on sairaalatoimintaa neljässä toimipaikassa sekä mielenterveystyön avohoidon palveluja
Puijon sairaalan lisäksi mm. Kuopion psykiatrian keskuksessa ja Siilinjärvellä. KYSin palveluista
suurimman osan tuottaa Puijon sairaala.
KYSissä ovat edustettuina lähes kaikki lääketieteen erikoisalat. Sairaala toimii erikoissairaanhoidon keskussairaalana sairaanhoitopiirin oman alueen väestölle ja erityistason sairaalana KYS ERVA-alueelle. Opetussairaalana KYS tekee läheistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia
AMK:n kanssa.
Päivystys
KYSin yhteydessä on jo useiden vuosien ajan toiminut Kuopion sekä eräiden naapurikuntien kanssa yhteispäivystys. Maakunnallinen päivystysten keskittyminen saattaa lisääntyä 1.1.2015 voimaan
tulevan päivystysasetuksen myötä myös Pohjois-Savossa. Nykyisten terveyskeskusten yöpäivystysten (Suonenjoki, Juankoski, Lapinlahti sekä Pielavesi/Keitele) jatkuminen päivystysasetuksen
voimaantulon jälkeen on vielä auki. Jatkuakseen päivystyspisteiden tulee täyttää uuden päivystysasetuksen vaatimukset. Skenaariossa, jossa ympärivuorokautinen päivystys näissä terveyskeskuksissa lakkaisi, maakunnan 24/7-päivystyksistä vastaisivat KYSin lisäksi Iisalmen ja Varkauden
sairaalat. Mahdollisesti toteutuva maakunnallisten päivystyspisteiden väheneminen voi vaikuttaa
potilasvirtoihin siten, että aikaisemmin akuuteilla terveyskeskusvuodeosastoilla hoidettuja potilaita
tulee jatkossa lisääntyvästi suoraan KYSin päivystyspoliklinikalle.
Vuoden 2013 aikana päivystystoimintaa tukemaan on perustettu kuntouttava akuuttipäivystysosasto 2, joka toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastossa. Päivystysosasto 2
yhdistyy sisätautiosasto 2102:n kanssa Akuuttiosastoksi 12/2013.
KYSin ja terveyskeskusten yhteisiä palveluita
KYSin ja terveyskeskusten kanssa yhteisiä palvelumuotoja ovat mm. laboratoriotutkimuksista vastaava yhteinen liikelaitos, ISLAB, monelle terveyskeskukselle ja sosiaalihuollon palveluyksikölle
palveluja tarjoava sairaala-apteekki. Muita yhteisiä tukipalveluja tarjoavat Istekki, Servica ja ISHankinta. Ensihoito siirtyi vuoden 2012 alusta sairaanhoitopiirin vastuulle ja toimii alueellisesti hajautettuna, mutta yhden toiminnallisen johdon alaisena.
Iisalmen ja Varkauden sairaalat
Iisalmen ja Varkauden sairaalat ovat taustaltaan aluesairaaloita, jotka erikoissairaanhoitolaki liitti
aikanaan sairaanhoitopiirin alaisiksi. 2000-luvun alussa Iisalmeen luotiin neljän kunnan ylläpitämä
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Iisalmen sairaalasta tuli tämän kuntayhtymän sairaala. Varkauden
sairaalan ylläpitäjäksi tuli Varkauden kaupunki ja sairaalasta tuli osa kaupungin terveyspalveluista.
Iisalmen sairaalassa on sekä poliklinikka- että vuodeosastopalveluja seuraavilla erikoisaloilla: sisätaudit, kirurgia, naistentaudit, korva-, nenä-, ja kurkkutaudit ja psykiatria. Polikliinisia palveluja on
näiden lisäksi neurologian, silmätautien, lastentautien, ihotautien ja munuaissairauksien erikoisaloilla.
Varkauden sairaalassa on siirretty leikkaustoiminta kaikilla erikoisaloilla KYSin toiminnaksi vuonna
2011. Leikkaustoiminta on pääosin luonteeltaan päiväkirurgista, mutta potilaat voivat tarvittaessa
jäädä sairaalaan vuodeosastohoitoon. KYSin toimintana leikkaustoiminta sairaalassa päättyy
vuonna 2015, jolloin KYSin uudisrakennus valmistuu.
8
Sairaalassa on kirurginen jatkohoito-osasto sekä sisätautiosasto, jolla on dialyysiyksikkö. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja sairaalassa on sisätautien, kirurgian, urologian, neurologian,
keuhkosairauksien, naistentautien, lastentautien, silmätautien, korva-, nenä- ja kurkkutautien ja
psykiatrian erikoisaloilla sekä lisäksi siellä toimii äitiyspoliklinikka.
Kummastakin sairaalasta synnytystoiminta on siirtynyt 2000-luvun alussa KYSiin. KYSin kanssa
toteutetuilla lääkäreiden kumppanuusviroilla turvataan erikoisalakohtaista asiantuntemusta paikallisten sairaaloiden palvelutarjontaan.
Julkisuudessa esillä olleissa tulevaisuuden skenaarioissa Varkauden sairaalassa muutettaisiin
sairaalan ja terveyskeskuksen vastaanotot samaan tilaan. Sairaalassa jatkaisi peruserikoissairaanhoidon poliklinikka. Myös sairaansijojen määrän puolittaminen vuoteen 2016 mennessä on
ollut esillä. Tällä ratkaisulla sairaalaan jäisi yksi kuntoutusosasto ja yksi perusterveydenhuollon
vuodeosasto.
Iisalmen sairaalan osastojen peruskorjaus on suunniteltu vuosille 2015 - 2016. Esillä on ollut Koljonvirran sairaalan osastotoiminnan siirtäminen muiden ydintoimintojen yhteyteen vuoden 2014
loppuun mennessä. Sairaalan toiminnan linjaukset valmistuvat keväällä 2014.
Muutokset näiden sairaaloiden nykyisissä palveluissa ja tiloissa voivat heijastua tulevaisuudessa
KYSin palveluiden kysyntään, potilaiden jatkohoitoon ja myös tilasuunnitteluun.
Kuopion kaupungin erikoissairaanhoidon palvelut ja Harjulan sairaala
Harjulan sairaalassa toimii neljä akuutti- ja lyhytaikaishoidon sekä kuntoutuksen osastoa. Niissä
hoidetaan yleislääketieteen, sisätautien, neurologian ja geriatrian erikoisalojen potilaita sekä KYSin
leikkauspotilaita. Akuuttiosastoista kaksi ottaa vastaan potilaansa pääasiassa KYSin päivystyksestä ja sen yhteydessä toimivalta päivystysosastolta tai akuuttiosastolta.
Neurologisella osastolla pääpaino on neurologian tai neurokirurgian alan kuntoutustehtävillä sekä
pitkäaikaisia neurologisia sairauksia sairastavien potilaiden hoidossa. Uusi Kivelä rakennuksessa
on saattohoidon tukiyksikkö, jossa tuetaan kotihoidossa toteutuvaa saattohoitoa. Rakennuksessa
on myös yksikkö vaikeille dementiapotilaille sekä pitkäaikaishoivaa tarvitseville potilaille.
Harjulan poliklinikalla on erikoisalakohtaisia avovastaanottoja diabeteksen, muistisairauksien, lastentautien, reumasairauksien, gastroenterologian ja yleissisätautien aloilla. Poliklinikalla tehdään
vuodessa noin 11 000 lääkärikäyntiä ja lähes saman verran hoitajien vastaanotoilla käyntejä.
Poliklinikka on edustamillaan erikoisaloilla keskeinen konsultaatio- ja tutkimuspaikka Kuopion terveyskeskuksen lääkäreiden lähetteillä tuleville potilaille. Poliklinikan ja KYSin vastaavien poliklinikoiden kesken on sovittu työnjaosta. Harjulan osastot eivät toimi varsinaisina päivystävinä akuuttiosastoina, mutta osastoille otetaan potilaita yhteispäivystyksestä tai KYSin hoidon jälkeen.
Tuottavuusohjelman yhteydessä on ollut esillä integraatiomalleja, joissa perusterveydenhuollon
nykyisiä erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintoja mahdollisesti sijoitettaisiin KYSin yhteyteen. Myös
tulevia vuodeosastoratkaisuja, mm. kuntoutuksen osalta, tullaan tarkastelemaan integraatiokehityksen näkökulmasta. Tuottavuusohjelman yhteyteen perustetaan tilatyöryhmä 11/2013, jonka tehtävänä on varmistaa tuottavuusohjelmassa esille nousevien tilaratkaisuiden huomioiminen Master
plan -jatkosuunnittelussa.
Terveyskeskukset
Pohjois-Savossa on yhteistoiminta-alueiden ja yksittäisten kuntien terveyskeskuksia.
Kysteri on perusterveydenhuollon liikelaitos, jossa ovat mukana Leppävirran, Juankosken, Kaavin,
Rautavaaran, Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kunnat. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
9
on ottanut 1.1.2012 vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon
järjestämisen. Kotisairaanhoito jää edelleen kuntien järjestettäväksi. Kysteri on yksi sairaanhoitopiirin neljästä palvelualueesta.
Terveydenhuollon palvelurakenneuudistus madaltaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaa. Aluemallit ovat yleistyneet, esimerkkinä yhteispäivystys ja ensihoitoyksikkö. Tulevaisuudessa palvelujärjestelmien integroituminen jatkuu ERVA -alueella. Hoidon vaikuttavuus ja
asiakas/potilaslähtöiset palvelumuodot korostuvat.
Pohjois-Savossa terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitopaikat ovat merkittävästi vähentyneet.
Osalla kunnista ei ole terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoitoa lainkaan. Kolmanneksella hoidossa olevien määrä on aikaisemmista vuosista vähentynyt tuntuvasti.
Pitkäaikaisen vuodeosastohoidon purkaminen jatkuu edelleen. Vanhusten hoidossa suunta on
tuetussa palveluasumisessa ja kotihoidon lisäämisessä sekä kotisairaalatoiminnan kehittämisessä.
Sairaansijojen määrä vähenee sairaanhoitopiirissä ja terveyskeskuksissa.
Perusterveydenhuollon omat rakenteet ja rajat ovat muuttuneet suhteissa sosiaalihuoltoon ja asteittain myös suhteessa erikoissairaanhoidon palveluihin.
Vaikka pitkän tähtäyksen suunnittelussa keskitytään erityisesti Puijon sairaalaan kampusalueen
kehittämiseen, pyritään ratkaisuissa näkemään ennakoivasti sektorirajojen yli. Terveydenhuollon
palvelurakenteen muutokset huomioidaan tilasuunnittelua tehtäessä ja pyritään huomioimaan tehokkaammin koko terveydenhuollon ja sosiaalihuollon infrastruktuuria täyttämään nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet.
1.1.4 Strategiat
PSSHP:n strategia 2009 - 2013
Sairaanhoitopiirin missio on terveyden edistäminen ja kaikki toiminta tähtää tämän päämäärän
toteuttamiseen. Visio parhaasta terveyspalvelusta on konkreettinen tavoite ja ajattelutapa; potilaat
saavat parasta mahdollista palvelua.
Talouden tasapainon saavuttamisen edellytys on, että sairaanhoitopiiri on toiminnassaan tehokas
ja tuottava. KYS haluaa säilyttää jatkossakin vertaisarvioinnissa Suomen tuottavimman yliopistosairaalan aseman.
Strategisena tavoitteena ovat hyvin toimivat palvelukokonaisuudet, joihin pääsy edellyttää informaatioteknologian tehokkaampaa hyödyntämistä ja sähköisen asioinnin kehittämistä sekä innovatiivisuutta. Toimintatapoja on uudistettava ennakkoluulottomasti. Toiminnan tehostamiseksi pitää
uudet toimitilat rakentaa ja peruskorjata prosessien vaatimusten mukaisiksi ja laitekanta on pidettävä ajanmukaisena. Prosesseja tukevat ja tehostavat tietojärjestelmät auttavat toiminnan tehostamisessa.
Uusien rahoitusvaihtoehtojen selvittämisellä ja käyttöönotolla pyritään tasapainottamaan investointien jäsenkunnille aiheuttamien maksuosuuksien vuosittaista vaihtelua.
Tuottavuusohjelma
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtoryhmä ja hallitus ovat käsitelleet ja linjanneet
tavoitteet sairaanhoitopiirin strategian päivitykselle vuosille 2013 – 2016. Voimassa oleva strategia
2009 - 2013 on oleellisilta osin edelleen uudistuksen perustana. Kuitenkin suunnittelukaudelle on
ennakoitavissa toimintaympäristön muutoksia ja tarpeita, jotka tehtävässä päivityksessä otetaan
huomioon.
10
Tuottavuusohjelman yhteiset strategiset tavoitteet
1. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hidastaminen soveltuvin keinoin toimintoja kehittämällä.
2. Erikoissairaanhoidon palvelujen ylikäytön vähentäminen ja perusterveydenhuollon roolin
vahvistaminen
3. Päivystysalueen ja päivystysosastojen toiminnan kehittäminen. Tavoitteena on erikoissairaanhoitoon ohjautuvien potilaiden määrän väheneminen.
4. Siirrytään lisääntyvästi päivä- ja viikkosairaalatoimintaan. Tämän myötä vuodepaikkojen
määrä tulee laskemaan vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä runsaasta 700 paikasta yhteensä noin kahdella sadalla. Osastojen yhteiskäyttöä yli yksikkörajojen kannustetaan.
5. Kotiutukseen ja samalla kotona toteutettavien palvelujen järjestämiseen hoidon yhteydessä
tai jälkeen liittyvät mahdollisuudet tulee hyödyntää yhteistyössä perusterveydenhuollon
kanssa.
6. ERVA -palvelujen järjestämissopimus solmittiin vuoden 2012 aikana ja astui voimaan vuoden 2013 alusta. Yksiköiltä edellytetään omien erikoisalojen mukaista osallistumista sopimuksen mukaisen työnjaon täytäntöönpanoon.
7. Yliopistoyhteistyön tulevaisuus samoin kuin tutkimus-, koulutus- ja kehitysnäkymät tulee
kuvata.
8. Sairaanhoitopiiri tulee investoimaan yhteensä yli 200 miljoonaa euroa kuluvan vuosikymmenen aikana toiminnan, tilojen ja teknologian kehitykseen. B11-uudisrakennuksen käyttöönotto on toukokuussa 2015.
Master plan -suunnittelun perustana uudisrakentamisessa ja vanhan rakennuskannan saneerauksessa on toiminnan kehitys, jota tukemaan kehitetään tilaratkaisut. Väliaikana varmistetaan nykyisten tilojen riittävyys ja työturvallisuus.
Tuottavuusohjelman tavoitteet ja tehtävät
Strategiset tavoitteet on listattu edellä. Hoidon porrastuksella ja optimaalisella palvelulogistiikalla
on osoitettava konkreettinen taloudellinen hyöty. Integroitujen hoitopalvelujen kuntalaskutuksen
tulee olla avointa eikä palvelujen hintatasoa saa nostaa vuositasolla enempää kuin sairaalakustannusindeksillä korjattuna keskimäärin 2,6 % vuosina 2013 – 2016.
Tuottavuusohjelma -hankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon hoitopolkuja ja palvelulogistiikkaa asiakkaan tarpeista lähtien vailla keinotekoisia raja-aitoja. Toiminnallisia muutoksia tavoitellaan kumppanuuteen perustuen muodostamalla yhdessä sovittuja optimaalisia palvelukokonaisuuksia.
Toimintotyöryhmät
Toimintotyöryhmien tehtävänä on ohjelman suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa kuvata kunkin
kehittämisalueen nykyinen palvelurakenne toiminnan, talouden ja henkilöstön näkökulmasta sekä
laatia uusi toimintamalli, joka tukee tuottavuusohjelman tavoitteiden toteutumista.
Master plan -suunnittelussa seurataan tuottavuusohjelman edistymistä ja reagoidaan tilasuunnitelmia täsmentämällä sovittavien uusien toimintamallien vaatimien tilaratkaisuiden osalta. Master
plan -suunnitelmien ja tuottavuusohjelman tavoitteiden yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi perustetaan tuottavuusohjelman yhteyteen tilatyöryhmä 11/2013.
11
1.1.5 Terveydenhuoltolaki
Terveydenhuoltolaki tuli voimaan toukokuussa 2011. Uuden terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas
voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Tämä voi
muuttaa potilasvirtoja ja otetaan Master plan suunnittelussa huomioon muuntojoustavina ratkaisuina.
Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisimpia erikoissairaanhoidon palveluja myös
omasta terveyskeskuksestaan. Lailla varmistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys.
Terveydenhuoltolakiin ei sisälly sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteisiin rakenteisiin velvoittavia
säännöksiä. Järjestämisvaihtoehdot ovat kuitenkin sellaisia, että ne myös antavat perustan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisille rakenteille.
Uudessa laissa on useita kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintaan vaikuttavia muutoksia, joiden
tavoitteena on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen.
1.1.6 SoTe-uudistus
Osana kuntauudistusta valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
uudistamista. Uudistamisen tavoitteena on saattaa palvelurakenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä.
Sairaanhoitopiireillä nyt oleva järjestämisvastuu lakkaa vuoden 2016 lopussa ja se siirtyy perustettaville SoTe-alueille, joilla on järjestämisvastuu laajan perustason palveluista.
Sairaanhoitopiirien aseman muutoksiin ja purkuihin liittyvät oikeudelliset kysymykset selvitetään
uudistuksen jatkovalmistelussa.
Erityisvastuualueet (ERVA) ja yliopistolliset sairaalat
Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle
antavina sairaaloina. Yliopistollisten sairaaloiden omistus ja hallinta voidaan uudistuksessa toteuttaa samalla tavalla kuin muidenkin sairaanhoitopiirien sairaaloiden omistus.
Jokainen SoTe-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (ERVA), joita on viisi. Yliopistollinen sairaala on
osa SoTe-alueen palveluista ja toiminnoista vastaavaa infrastruktuuria. Käytännössä ERVA voisi
toimia yliopistollista sairaalaa ylläpitävän SoTe-alueen yhteydessä. ERVA ja yliopistollinen sairaala ovat oikeudellisesti erillisiä yksiköitä.
Lisäksi yliopistollisella sairaalalla on kytkentä yliopiston toimintaan. Yliopisto osallistuu edelleen
yliopistollisen sairaalan hallintoon ja toimintaan.
Aikataulu
Perustason alueet ja SoTe-alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen
yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset SoTe-alueiksi
pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. SoTe-alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017.
12
Viime aikoina on noussut esiin SoTe -uudistuksen sisältöön ja toteuttamisaikatauluun vaikuttavia
asioita, mm. perustuslaillisia kysymyksiä. Pitkään jatkuneen avoimen tilanteen vuoksi SoTe uudistuksen huomioiminen Master plan suunnittelussa on ollut haastavaa.
1.1.7 Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta
Uudella vuoden 2014 alusta voimaantulevalla lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta toimeenpantaisiin EU:n potilasdirektiivi. Tarkoituksena on, että terveyspalvelujen hakeminen toisesta EUtai Eta -valtiosta ja Sveitsistä selkeytyy. Hallituksen lakiesityksen mukaan potilas voi saada jälkikäteen samansuuruisen korvauksen kuin hänelle olisi maksettu vastaavassa tilanteessa kotimaassa.
Suomessa potilas hakee hoitokustannusten korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksen saaminen
edellyttää, että vastaava hoito on myös Suomessa korvattavaa. Tämä ei toisi muutoksia nykyiseen
korvauskäytäntöön.
Korvaukset maksettaisiin enintään henkilön kotikunnan julkisen terveydenhuollon hoitokustannusten mukaisesti, henkilön matkakustannukset korvattaisiin sairausvakuutuksesta samansuuruisena
kuin Suomessa lähimpään hoitopaikkaan tehtynä.
Potilaiden valinnanvapauden laajeneminen potilasdirektiivin vuoksi tuskin merkitsee PohjoisSavossa merkittäviä muutoksia potilasvirtoihin.
1.1.8 Päivystysasetus
Vuoden 2015 alussa voimaan tuleva STM:n päivystysasetus luo yhtenäiset kriteerit kiireelliselle
hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta.
Tähän pyritään varmistamalla riittävät voimavarat ja asiantuntemus etenkin sairaanhoidon vaativilla
erikoisaloilla.
Asetuksen toimeenpano edellyttää vaativan päivystyshoidon keskittämistä sairaaloihin, joiden päivystystoiminta täyttää asetuksen asettamat ehdot tai vastaavasti lisäinvestointeja päivystyshoitoon
niissä sairaaloissa, joiden toiminta ei nykyisellään täytä esitettyjä vaatimuksia.
Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tulee voimaan vuoden 2015 ja synnytysten osalta vuoden 2017 alussa.
Tällä hetkellä päivystyspisteiden saavutettavuudessa on suuria alueellisia eroja. Haasteellisin alue
päivystyksen saavutettavuuden kannalta KYS ERVA-alueella on Itä-Savo.
Päivystysasetuksen ennakoidaan aiheuttavan potilasvirtojen muutoksia myös KYS ERVA-alueella
ainakin perusterveydenhuollon päivystyksen, synnytysten ja operatiivisen toiminnan osalta.
1.1.9 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma
Terveydenhuoltolaki (§ 34 ja § 43) sekä järjestämissuunnitelmaa koskeva valtioneuvoston asetus
edellyttävät, että sairaanhoitopiirin kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.
Suunnitelma on sopijaosapuolten välinen dokumentti siitä, miten terveydenhuollon palvelut järjestetään palveluntuottajien keskinäistä yhteistyötä, hoidon työnjakoa ja porrastusta koskien. Lisäksi
suunnitelmaan sisältyy velvoitteita palveluiden tarpeen, palveluiden toteutumisen sekä laadun
seuraamisesta.
Järjestämissuunnitelma on uuden terveydenhuoltolain mukanaan tuoma toiminnan ohjauksen instituutio. Sen tavoitteena on edistää palveluiden entistä tehokkaampaa tuottamista toiminnallisina
kokonaisuuksina. Suunnitelmassa tunnistetaan ensimmäistä kertaa säädöstasolla hoitoketjut tai
alueelliset hoitosuunnitelmat terveydenhuollon ohjaamisen työkaluiksi.
13
Suunnitelma on laadittava kunnallisvaltuustokaudeksi kerrallaan. Valtuustokaudelle 2013 - 2016
valmisteltu suunnitelma on lähdössä lausunnoille syksyllä 2013. Valmistelut on tehty sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla. Suunnitelmaa tullaan täydentämään ja päivittämään
myös suunnitelmakauden aikana.
Järjestämissuunnitelman esille nostamien uusien toimintamallien vaikutukset tilasuunnitteluun otetaan huomioon Master plan -suunnitelman päivitysten yhteydessä.
1.2 Tilasuunnittelun lähtökohdat
1.2.1 Toiminnalliset muutokset
Tulevaisuuden sairaalan toiminnalliset ratkaisut tulevat johtamaan edelleen lyheneviin sairaalassaoloaikoihin ja avohoidon lisääntymiseen. Sairaalassa sisällä vietetään vähemmän aikaa, vuodepaikkojen määrä vähenee ja tullaan siirtymään uudenlaisiin vuodeosastomalleihin. Näihin kuuluvat
päivä- ja viikko-osastot, joissa potilaskierto on nopeampi kuin perinteisillä vuodeosastoilla ja yhden
hengen potilashuoneet. Leikkauksiin tullaan useammin suoraan kotoa ja palataan entistä nopeammin kotiin tai lähipalvelujen piiriin. Kotiuttamiseen, jälkihoitoon ja kuntoutukseen panostetaan.
Hoitopolkujen verkostoitumisen ja yhteistyön kautta potilaan saama palvelu paranee ja toiminta on
kustannustehokasta. Tämä kaikki vaatii toteutuakseen huomattavia muutoksia myös rakennuskantaan.
1.2.2 Tilasuunnittelun periaatteet
Master plan -suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tulevaisuuden tilaratkaisut uudistettujen tehokkaampien toimintatapojen ehdoilla, tuottavuuden ja hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Uuden
sairaalan suunnittelussa korostuvat potilaslähtöisyys ja -turvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi ja
motivointi, standardisuus, muuntojoustavuus, yhteiskäyttöisyys, energiatehokkuus, työviihtyvyyden
ja -ergonomian parantaminen, informaatioteknologian tehokkaampi hyödyntäminen, uuden teknologian ja automaation käyttöönotto, uudet talotekniset ratkaisut ja korkeatasoinen arkkitehtuuri.
1.2.3 Leikkaustoiminnan keskittäminen
KYSin leikkaustoiminta tullaan keskittämään vuoteen 2017 mennessä kahteen leikkausyksikköön
nykyisten kuuden yksikön sijasta. Tarinan sairaalan ja Varkauden sairaalan KYSin leikkaustoiminta
loppuu syksyllä 2015.
Uudisrakennus 2:een sijoittuu keskitetty, integroitu leikkausyksikkö, jossa tehdään päiväkirurgiaa
(Päiki), leikkaukseen kotoa (Leiko) kirurgiaa sekä elektiivistä ja päivystyskirurgiaa. Päiki- ja Leikokirurgian osuus pyritään nostamaan 70 %:iin leikkauksista.
Toiminnan tehostumista tukee keskitetty induktiotila, jossa voidaan esivalmistella seuraava potilas
leikkaukseen, ja näin nopeuttaa leikkausten vaihtoaikaa ja läpimenoaikaa. Keskitettyyn heräämöön
tulee uutena toimintatapana 23 tunnin prosessi, mikä merkitsee, että osa Leiko-potilaiden leikkauksen jälkeisen yön seurannasta toteutetaan heräämössä ja potilas kotiutetaan suoraan leikkausyksiköstä. Tällä toimintamallilla voidaan vähentää vuodeosastojen käyttöä.
Peruskorjausvaihe 1 yhteydessä peruskorjataan nykyinen leikkausyksikkö 2 sydän-, neuro- ja verisuonikirurgian käyttöön. Samassa yhteydessä rakennetaan ko. yksikköön hybridisali. Myös tähän
yksikköön tulee Leiko-toimintaa tukevat tilat.
Toiminnan keskittämisen tavoitteena on toiminnan tehostaminen: voidaan luoda toimivia toimintakokonaisuuksia, toiminta on vähemmän haavoittuva tuotantotekijöiden häiriöille, päivystys ja kolmi-
14
vuorotyön rasitus tasoittuu ja vähenee, tukipalvelut ovat helpommin saatavissa ja logistiikka saadaan paremmin toimintaa tukevaksi. Heräämön aukioloaika ei rajoita leikkaustoimintaa, jolloin salien päivittäistä käyttöaikaa voidaan lisätä.
1.2.4 Vuodeosastot
KYSissä on Puijon kampusalueella yhteensä 27 vuodeosastoa, jotka sijaitsevat pääosin vuonna
1958 ja vuonna 1985 valmistuneissa potilastorneissa. Vuodeosastoilla on vaihdellen 16 – 30 sairaansijaa. Potilastorneissa sijaitsevilla osastoilla on tällä hetkellä yhteensä 592 vuodepaikkaa. Päivystysosasto1 rakennetaan Palava -osan 3. krs:een ja lasten yhteisosasto sijaitsee samassa rakennusosassa 2. krs:ssa.
Nykyiset potilashuoneet ovat yhden (11 %), kahden (39 %), kolmen (2 %), neljän (38 %) tai viiden
(10 %) hengen huoneita. Isompien huoneiden WC:t ja suihkutilat sijaitsevat pääasiassa käytävän
varrella. Infektiopotilaita varten osastoille on rakennettu yhden hengen potilashuoneita, joissa on
omat suihku- ja WC-tilat. Nykyisillä sairaansijamäärillä potilashuoneet ovat ahtaita. Osastoilla on
tilaa potilaspaikkaa kohden 7,1 - 11,9 m².
Tulevaisuudessa vuodepaikkojen määrä vähenee ja tullaan siirtymään uudenlaisiin vuodeosastomalleihin. Näihin kuuluvat päivä- ja viikko-osastot. Avohoitoon ja päiväsairaalaan siirtyvät lyhytaikaista hoitoa vaativat potilaat. 24/7 vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden vaikeustaso nousee,
mikä saattaa merkitä keskimääräisen hoitojakson keston lyhentymiskehityksen pysähtymistä.
Vuodeosastoja tullaan hallinnoimaan suurempina kokonaisuuksina ja osastojen joustava yhteiskäyttöisyys lisääntyy.
Sairaanhoitopiirin strategian uudistamistyössä on asetettu tavoitteeksi 24/7 sairaansijojen vähentäminen 200:lla. Sairaansijojen toteutuva vähennys on vuoden 2015 loppuun mennessä noin 100
sairaansijaa. Yhteensä kuuden vuodeosaston sulkemisesta on suunnitelmat olemassa: lasten operatiivinen osasto 9/2013, Tarinan sairaalan 2 psykiatrian vuodeosastoa 11/2013, päivystysosasto 2
12/2013 ja Tarinan sairaalan kaksi vuodeosastoa vuonna 2015.
Vuodeosastojen peruskorjaus on aikataulutettu vuosille 2018 - 2025.
Master plan suunnitteluaikana on tutkittu pääosin 1-hengen potilashuoneen tyyppivuodeosastoratkaisuja vuodeosastotornien 5. kerroksen nykyisiin tiloihin. Sweco arkkitehtitoimiston tutkielmassa KYSin vuodeosastotorneihin saataisiin mahtumaan n. 310–380 sairaansijaa pääosin 1-hengen potilashuoneratkaisulla.
Vuodeosastosuunnittelun edetessä on saatava toiminnan pohjalta tarkempia ennusteita tulevista
sairaansijatarpeista. Tyyppivuodeosaston suunnittelua pitää jalostaa pidemmälle moniammatillisella asiantuntijaryhmällä. On myös selvitettävä lisää vaihtoehtoisia ratkaisuja siitä, kuinka paljon
vuodeosastopaikkoja nykyaikaisilla pääosin 1-hengen tilaratkaisuilla kampukselle saadaan mahtumaan.
Vuodeosastojen suunnitelmien päivitys on aikataulutettu vuodelle 2015.
1.2.5 1-hengen potilashuone
Nykyaikaiset uusien sairaaloiden vuodeosastoratkaisut lähtevät 1-hengen potilashuoneratkaisusta,
johon sisältyy myös oma suihku ja WC sekä omaisen yöpymismahdollisuus huoneessa. 1-hengen
potilashuoneen rakennuskustannukset ovat korkeammat kuin monen hengen huoneiden, mutta
toiminnalliset elinkaarikustannukset ovat matalammat. Sairaalainfektioita on 1-hengen huoneratkaisussa vähemmän, vuodepaikkojen käyttöaste voidaan pitää korkeampana, keskimääräinen hoitoaika on lyhyempi, lääkitysvirheitä ja potilassiirtoja on vähemmän. Potilastyytyväisyys on parempi,
potilaan yksityisyys, asioinnin luottamuksellisuus ja hoitajien aika potilaalle lisääntyvät. Huoneissa
15
on vähemmän melua, potilailla on vähemmän stressiä ja univaikeuksia. Myös henkilöstön tyytyväisyys on parempi ja työn tehokkuuden on arvioitu lisääntyvän. Omaisen läsnäolo ja yöpymismahdollisuus helpottaa osaltaan hoitajien työtä.
1.2.6 Potilashotelli
Potilashotellitoiminnan nykyiset volyymit ovat KYSissä vielä pienet. Taivaanpankontiellä sijaitsevat
Kiinteistö KYSin 23 huonetta saadaan täysimääräisesti tähän käyttöön v. 2013. Mikäli toiminta kehittyy jatkossa voimakkaasti, on potilashotellitoimintaa mahdollista laajentaa niin Rajalantien länsipuolelle rakennettavien hankkeiden kuin läheisen Savonia-hotellin yhteistyön kautta. Potilashotellitarpeen merkittävän lisääntymisen tapahtuessa voi seuraavilla vuosikymmenillä tulla tarkasteluun
esim. rakennus 6:n muuttaminen potilashotelliksi.
1.2.7 Opetus ja tutkimus
KYS on opetussairaala, jossa on huomioitava opetuksen ja tutkimuksen tarpeet. Sekä poliklinikan,
vuodeosaston että leikkausyksiköiden suunnittelussa on huomioitu ja huomioidaan opetuksen toiminnalliset tarpeet ja tilatarpeet yhteistyössä Itä-Suomen Yliopiston edustajien kanssa.
1.3 Henkilöstö ja sen kehitys
1.3.1 KYSin henkilöstö vuonna 2012
KYSissä oli vuonna 2012 yhteensä 3 546 vakanssia, joista 2 499 hoitohenkilöstön ja 548 lääkäreiden vakansseja. Nettotyöpanos oli 3 032, joista vakinaisten määrä oli 2 166. Hoitohenkilöstön nettotyöpanos oli 2 135 ja lääkäreiden 475.
1.3.2 Hoitohenkilöstön tarpeen selvittäminen
Toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että uudet toimintamallit eivät voi perustua henkilöstölisäyksiin. Lisääntyneeseen palvelukysyntään pyritään vastaamaan nykyisellä tai vähenevällä
henkilöstöresurssilla.
Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan kehittäminen -projektissa sovellettiin WHO:n kehittämää WISN (Workload Indicators of Staffing Need) -työkalua hoitotyön laskennallisen työpanoksen
määrittämisessä uudistuviin toimintoihin. Kaikissa yksiköissä hoitotyön nykyiset resurssit olivat
riittävät vuoden 2015 skenaarioiden toteuttamiseen lukuun ottamatta vastasyntyneiden tehoosastoa, jossa pelkästään toiminnan kehittämisellä ei saada hoidon tarvetta ja hoitotyön resursseja
kohdentumaan. Vastasyntyneiden tehon henkilöstövajaus oli tiedossa jo selvitystä tehtäessä ja se
on osin korjattu vuonna 2012.
B11-uudisrakennuksen valmistuessa palveluiden tuottaminen tapahtuu todennäköisesti nykyistä
niukemmilla taloudellisilla voimavaroilla ja myös vähenevillä osaamisresursseilla.
1.3.3 Eläkepoistuma
Hoitotyön kahden suurimman ammattiryhmän valtakunnallinen eläkepoistuma vuosina 2010 –
2020 on 9 379 (22,7 %) sairaanhoitajaa ja 15 010 (32,8 %) perus- ja lähihoitajaa (Halmeenmäki
2009.).
Hoitotyön henkilöstöstä siirtyy 2012 – 2015 erilaisille eläkkeille KYSissä noin 257 hoitajaa, joista
157 (61 %) vanhuuseläkkeelle ja arviolta 100 (39 %) muille eläkkeille ollen 9,6 % vuoden 2011
hoitohenkilöstön keskimääräisestä määrästä. Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköi-
16
tyvän 588 hoitotyöntekijää (375 vanhuuseläkkeelle ja 213 muille eläkkeille) ollen 22 % vuoden
2011 hoitohenkilöstön määrästä.
1.3.4 Hoitohenkilöstön saatavuus
Hoitotyöntekijöiden saatavuuteen vaikuttavat keskeisesti alalta poissiirtyminen (mm. eläköityminen)
ja uusien ammattilaisten valmistuminen alan koulutuksesta. Pohjois-Savon alueella ammatti- ja
aikuisopistosta vuosina 2012 – 2015 hoitotyön ammatteihin valmistuvien määrän on arvioitu olevan
460–500 henkilöä vuodessa (Kinnunen ym. 2009). Vuosina 2012 – 2015 Savonia ammattikorkeakoulussa on sairaanhoitajille 145 aloituspaikkaa vuosittain ja lisäksi työvoimapoliittisia sairaanhoitajakoulutusaloituspaikkoja on 60.
KYS on kiinnostunut valmistuvista hoitotyöntekijöistä yhdessä muiden alueen terveysalan työnantajien kanssa. Erityisesti sairaanhoitajien osalta kysyntä saattaa ylittää alueella valmistuvien määrän.
Työnjakoa on kehitettävä siten, että välillisten työtehtävien määrää hoitajilla vähennetään mm. materiaali- ja lääkelogistiikka siirretään logistiikan ja farmasiahenkilöstön hoidettavaksi. Työvoiman
osaaminen kohdennetaan tuottavaan työhön ja hyödynnetään teknologisia ratkaisuita tukemaan
työtä.
Hoitohenkilöstön rekrytoitumiseen vaikuttavat keskeisesti toimintaympäristöön liittyvät asiat. Uudet
tilat ja toimintamallit sekä läpinäkyvä ja perusteltu henkilöstöjohtaminen ovat organisaatiolle etu
kilpailtaessa hoitotyön ammattilaisista.
1.4 Asiakkaat
1.4.1 Hoidetut henkilöt 2012
Vuonna 2012 hoidettiin KYSissä n. 84 000 henkilöä avohoidossa ja 31 000 henkilöä vuodeosastohoidossa. Avohoidossa hoidettujen henkilöiden määrä on lisääntynyt viime vuosina n. 1 000 henkilöä/vuosi ja vuodeosastohoidossa n. 500 henkilöä/vuosi.
1.4.2 Hoitojaksojen ja hoitopäivien kehitysarvio
Hoitojaksojen määrä on lisääntynyt kymmenessä vuodessa n. 3 200:lla (7 %). Kasvu näyttäisi taittuneen vuonna 2012, vähentymistä vuoden 2011 tilanteeseen oli 600 hoitojaksoa. Hoitojakson
keston lyheneminen on vähentänyt hoitopäivien määrää KYSissä viimeisten kymmenen vuoden
aikana n. 35 000:lla (15 %). Poliklinikkakäyntien määrä on lisääntynyt vastaavana aikana
74 000:lla (25 %).
Tulevaisuuden hoitojaksojen kehitysarviota varten väestön ikärakenteen muutoksesta on johdettu
arviot vuosien 2020 ja 2030 hoitojaksojen määrästä, mikäli toimintatavat säilyisivät entisellään
vuoden 2011 mukaisina. Väestötekijöiden vaikutusta hoitojaksojen määrään on arvioitu olettamalla
hoitojaksojen prosenttiosuuden eri-ikäisessä väestössä pysyvän vuoden 2011 tasolla ja olettamalla, että hoitojaksojen määrä muuttuu samassa suhteessa kuin ikäryhmien koko. Ulkokuntapotilaiden osalta oletettiin skenaariossa vuoden 2011 prosenttiosuuden kaikista hoitojaksoista (12 %)
säilyvän myös tulevaisuudessa.
Hoitojaksot lisääntyisivät vuoteen 2020 mennessä n. 2 400:lla ja vuoteen 2030 mennessä noin
6 000:lla. Skenaarion mukaan hoitojaksojen määrä ikäluokassa 0-14 säilyisi ennallaan, ikäluokassa 15–64 vähenisi ja ikäluokissa 65–74 lisääntyisi vuoteen 2020, mutta kääntyisi lievästi laskuun
vuoteen 2030 mennessä. Lisääntymistä tapahtuisi erityisesti ikäluokassa yli 75 vuotta, jossa hoitojaksojen prosenttiosuus koko väestössä nousisi 21 %:sta 30 %:iin. Taulukossa 3 on kuvattu KYSin
hoitojaksojen kehitysarvio. Vastaavanlainen arvio on tehty kaikista tulosyksiköistä.
17
Taulukko 3. Arvio KYSin hoitojaksojen kehittymisestä
KYS 2011- 2030
yhteensä
0 - 14
15 - 64
65 - 74
75 -
2011
Hoitojaksot PSSHP (n)
Hoitojaksot PSSHP ikäryhmittä
Hoitojaksot ulkokunnat (n)
Hoitojaksot ulkokunnat ikäryhm
Hoitojaksot yhteensä (n)
Hoitojaksot yhteensä ikäryhmi
PSSHP Väestö
PSSHP:n väestö ikäryhmittäin
PSSHP:n hoitojaksot/ PSSH
43778
88 %
5869
12 %
3502
8%
763
13 %
23202
53 %
3404
58 %
7442
17 %
998
17 %
9631
22 %
704
12 %
49647
100 %
248230
100 %
18 %
4170
8%
38347
15 %
9%
26611
54 %
159659
64 %
15 %
8539
17 %
26162
11 %
28 %
10327
21 %
24062
10 %
40 %
yhteensä
0 - 14
15 - 64
65 - 74
75 -
2020
Hoitojaksot PSSHP (n)
Hoitojaksot PSSHP ikäryhmittä
45912
88 %
3470
8%
21098
46 %
10196
22 %
11148
24 %
Hoitojaksot ulkokunnat (n)
6155
800,15
3569,9
1046,35
738,6
Hoitojaksot ulkokunnat
ikäryhmittäin %
12 %
13 %
58 %
17 %
12 %
52067
100 %
246869
100 %
4270
8%
37993
15 %
24668
47 %
145180
59 %
11242
22 %
35843
15 %
11887
23 %
27853
11 %
19 %
9%
15 %
28 %
40 %
Hoitojaksot yhteensä (n)
Hoitojaksot yhteensä ikäryhmi
PSSHP Väestö
PSSHP:n väestö ikäryhmittäin
PSSHP:n hoitojaksot/
PSSHP:n väestö (%)
yhteensä
0 - 14
15 - 64
65 - 74
75 -
2030
Hoitojaksot PSSHP (n)
Hoitojaksot PSSHP ikäryhmittä
Hoitojaksot ulkokunnat (n)
Hoitojaksot ulkokunnat ikäryhm
Hoitojaksot yhteensä (n)
Hoitojaksot yhteensä ikäryhmi
PSSHP Väestö
PSSHP:n väestö ikäryhmittäin
PSSHP:n hoitojaksot/
PSSHP:n väestö (%)
49104
88 %
6583
12 %
55687
100 %
246139
100 %
3332
7%
856
13 %
4187
8%
37018
15 %
20323
41 %
3818
58 %
24141
43 %
135486
55 %
9345
19 %
1119
17 %
10464
19 %
33375
14 %
16104
33 %
790
12 %
16894
30 %
40260
16 %
20 %
9%
15 %
28 %
40 %
Hoitojaksojen määrää voidaan kuitenkin vähentää toimintatapoja muuttamalla; lisätään päiväsairaala toimintaa ja Leiko- sekä päiväkirurgiaa, hoidetaan potilaita vuodeosastojen sijasta avohoidossa, otetaan käyttöön 23 tunnin prosessi heräämössä ja tehostetaan hoitoketjutyötä eri sidosryhmien kesken. Tärkeä erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrää vähentävä tekijä on toimiva
päivystystoiminta ja siihen liittyvät kuntouttavat nopean vasteen akuuttiosastot.
Edellä kuvattuja toiminnallisia muutoksia on palveluyksiköissä jo toteutettu. Hoitojaksojen määrän
kasvu taittui ja väheni vuodesta 2011 vuoteen 2012 noin 600:lla.
Hoitojaksojen keskimääräinen kesto on viime vuosiin saakka jatkuvasti lyhentynyt. Tämän kehityksen jatkuminen voi tulevaisuudessa hidastua, koska uusien toimintatapojen myötä vuodeosastolle
jäävät eniten hoitoa vaativat potilasryhmät.
Hoitojaksojen ja erityisesti hoitopäivien väheneminen mahdollistavat 24/7 sairaansijojen vähentämisen tulevaisuudessa.
18
2. TULEVAISUUDEN LINJAUKSET
2.1 Linjaustarpeet, optiot
Suomalaisille sairaaloille on tyypillistä, että kunakin aikakautena on kuviteltu sairaalan olevan valmis – 20 vuoden päästä on huomattu, ettei näin ollutkaan. Kiinteistöjen käytössä tulee varautua
pitkään, vuosikymmeniä kestävään kehitykseen.
1959
2013
Kuva 1 Puijon sairaalan ilmakuvat vuosilta 1959 ja 2013
Puijon sairaalan tontilla on rakennusoikeutta 182 772 m². Rakennusoikeus tulee kokonaan käytetyksi jo 1. peruskorjausvaiheessa. Terveydenhuollon keskittyessä on ilmeistä, että yliopistosairaaloille keskittyy entistä enemmän vaativaa erikoissairaanhoitoa, mihin on ainakin syytä varautua.
Tilojen rakentaminen muutostilanteissa vie helposti vuoden tai kaksi, mutta se edellyttää että tontilla on rakennusoikeutta – Puijon sairaalalla ei nyt tätä mahdollisuutta ole.
Toisaalta tulevaisuudessa sairaalan, yliopiston ja yksityisenkin sektorin yhteistyö muuttuu ja tiivistyy siten, että osaamiskeskittymät vetävät puoleensa uusia toimintamalleja ja -organisaatioita. Näin
ollen Puijon sairaalan alueen kasvu ei todennäköisesti tule kokonaan olemaan sairaanhoitopiiristä
lähtevää.
Master plan -suunnittelun perusteella on havaittu välttämättömäksi saada asemakaavoitus liikkeelle lisärakennusoikeuden saamiseksi Puijon sairaalan tontille keskipitkän ja pitkän aikavälin tarpeisiin. Asiasta on jo neuvoteltu Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Kuvassa 2 esitetään Puijon sairaala-alueen mahdolliset tulevaisuuden pitkän aikavälin rakentamisen
laajennusalueet.
19
Kuva 2 Puijon sairaala-alueen mahdolliset tulevaisuuden pitkän aikavälin rakentamisen laajennusalueet tummalla värillä merkittynä
2.2 Suunnittelu- ja päätösjärjestelmä
Master plan muodostaa jatkossakin suunnittelun pohjan. Sairaalan suunnittelun tulee jatkossakin
edetä siten, että tilojen suunnittelu perustuu aina sitä edeltävään toiminnan suunnitteluun.
Yksittäisistä rakennushankkeista ei päätetä tämän Master planin osana, vaan kustakin hankkeesta
laaditaan hankesuunnitelma noin kolme vuotta ennen hankkeen toteutuksen aiottua ajoitusta.
Hankesuunnitelmassa määritetään kyseiseen rakennusosaan tuleva toiminta ja sen tarpeet, hankkeen laajuus sekä kustannus- ja aikataulutavoitteet, merkittävimpien laitehankintojen ajoitus sekä
mahdollisen uuden toimintatavan henkilöstövaikutukset.
Jatkossa hankesuunnittelussa tulee korostumaan myös integraatiotarpeet perusterveydenhuollon
kanssa, jolloin toimintojen sijoittelu ja volyymit tulevat tarkasteltavaksi viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa.
Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen varsinainen rahoituspäätös tehdään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Puijon sairaalan kaikki tulevat hankkeet ovat siinä määrin haastavia peruskorjaushankkeita, että niille tulee varata n. 2 vuotta suunnitteluaikaa ja siten suunnittelurahoitus 2 vuodelle
ennen aiottua korjaustöiden aloitusta. Kuvassa 3 kuvataan jo päätettyjen ja Master planissa hankekohtaisesti päätöksentekoon tulevien hankkeiden toteutuksen ajankohdat vuoden tarkkuudella.
20
Kuva 3 Puijon sairaalan rakennushankkeet ja niiden toteutusajankohdat
21
3. NYKYISET TOIMITILAT JA NIIDEN ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET
3.1 Puijon sairaalan kiinteistön nykytila
Puijon sairaala on rakennettu ja laajennettu useiden vuosikymmenten aikana. Vuonna 1958 sairaalasta rakennettiin noin 40 %, 1983 noin 25 %, 1985 noin 30 % ja 1992–2004 rakennettiin noin 5 %.
PYSLA on rakennettu vuonna 2006 ja laajennettu vuonna 2011. Kuvassa 4 kuvataan Puijon sairaalan rakennusten valmistumisvuodet.
Kuva 4 Puijon sairaalan rakennusten valmistumisvuodet
Tilat ovat välttämätön resurssi ja niiden osuus kokonaiskustannuksista on terveydenhuollossa 10 –
20 %. Korjausvelkaa KYSissä arvioidaan olevan vuonna 2013 noin 65 M€ ja vuosittaisen velan
kasvuksi arvioidaan 7 M€.
Tilat mahdollistavat tai vastaavasti estävät turvallisen ja hyvän hoidon. Tilojen hyvin harkitulla sijainnilla voidaan parantaa hoitoprosessin sujuvuutta. Lääketieteen ja teknologian kehitys on tulevaisuudessa todennäköisesti vielä nopeampaa kuin nykyisin ja muuntojoustavien tilojen merkitys
on entistä tärkeämpi.
Puijon sairaalan vanhan osan rakenne on jäykkä ja sen muuntojoustavuus on pieni. Työpisteet on
suunniteltu osin vuosikymmeniä vanhan toimintaprosessin mukaisesti. Lääketieteen ja tekniikan
kehitys on muuttanut tilatarpeita ja rakennuskannan pitäisi taipua uusiin toimintamalleihin.
22
Vuosikymmenten saatossa uusia toimintoja on sijoitettu olosuhteiden pakosta sinne, mistä on parhaiten löytynyt tilaa. Tilojen hajanainen sijoittelu ja pirstaleisuus aiheuttavat myös logistiikkaongelmia. Sairaalassa toteutetut organisaatiomuutokset (mm. sydänkeskus, neurokeskus) vaatisivat
myös yksiköiden toimintojen saamista toistensa läheisyyteen, jotta synergiaedut toteutuisivat.
KYSissä on nähtävissä suomalaiselle sairaalasuunnittelulle tyypillinen yksilöllinen tilasuunnittelu.
Yksilöllinen tilasuunnittelu on tuottanut hetkellisesti toimivia ratkaisuja, mutta toimintatapojen muuttuminen on tehnyt niistä nopeasti vanhentuneita ja tilojen elinkaari on jäänyt lyhyeksi.
Yksittäisten toimintojen muutokset ovat osin vaikeuttaneet rakennuksen logistiikkaa ja prosessien
läpiviemistä. Kiinteistön ylläpitoon ja korjausrakentamiseen varatut resurssit eivät viime vuosina ole
olleet kaikilta osin riittävät, mikä on osaltaan lisännyt mm. sisäilman laatuun liittyviä ongelmia. Korjausrakentamiset on suoritettu pieninä erillisinä projekteina ilman laajempaa kokonaissuunnitelmaa.
Suunnitelmalliset korjaus- ja uudisrakentamisprojektit ovat kertainvestointeina kalliimpia, mutta
kokonaistaloudellisempia ja lopputulos on parempi pieniin osaprojekteihin verrattuna.
Sairaalakiinteistö vanhenee peruskorjausikään 20–25 vuoden kuluessa kiinteistön joutuessa kovalle kulutukselle 24/7 toimintojen vuoksi. Rakennusten kulumisen takia merkittävä osa Puijon sairaalasta on tulossa peruskorjausikään 2010-luvulla, minkä vuoksi sairaalan rakennuksia tai rakennusten osia pitää tyhjentää potilastoiminnoista yksi kerrallaan. Puijon sairaalan peruskorjaus kestää yli
10 vuotta.
Puijon sairaalan peruskorjaus vaatii sairaalan väljentämistä peruskorjauksen ajaksi, koska merkittävä osa sairaalatoiminnan tiloista on vuorollaan poissa käytöstä peruskorjauksen ajan.
Vuonna 2015 valmistuva Puijon sairaalan laajennusosa (rakennus 2), toimii osaltaan väistötilana
peruskorjauksen aikana. Rakennus 2:n rakentaminen käynnistyi 6/2012 ja rakennuksen käyttöönotto on 5/2015.
3.2 Tilaongelmat
Sairaalassa on tilapulaa, joka johtuu pääosin toimintojen lisääntymisestä. Vuosikymmenten saatossa uusia toimintoja on sijoitettu olosuhteiden pakosta vanhoihin tiloihin aikaisempia toimintoja
tiivistämällä. Yksittäisten toimintojen muutokset ovat osin vaikeuttaneet rakennuksen logistiikkaa ja
prosessien läpiviemistä.
Kaikille yhteisenä ongelmana ovat puutteelliset varastotilat, kuten laitteiden, hoitotarvikkeiden ja
apuvälineiden säilytystilat. Tietotekniikan lisääntynyt käyttö on muuttanut niin potilashuoneiden
kuin kanslioiden tilatarvetta. Nykyisten tilojen muuntojoustavuus on pieni ja työpisteet on suunniteltu osin vuosikymmeniä vanhojen toimintaprosessien mukaisesti. Palveluyksiköiden kuvaukset tilaongelmista on esitetty LIITTEESSÄ 1.
3.3 Sisäilmaongelmat
Tyypillisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia Puijon sairaalassa ovat lämpötilan hallintaan liittyvät kuumuus, vetoisuus ja ilmanvaihdon riittämättömyys sekä hallitsemattomat paine-erosuhteet ilmanvaihdossa. Kosteusvaurioiden ja mikrobien aiheuttamat sisäilmaongelmat johtuvat monista syistä.
Sairaalan kosteista tiloista suuri osa on rakennettu aikana, jolloin nykyvaatimusten mukaisia vesieristeitä ei vielä käytetty. Paikallisia kosteusvaurioita on syntynyt myös vesikattovuodoista, laite-
23
vuodoista (ilmanvaihtokoneet, pesukoneet) sekä putkivuodoista (viemärit ja vesijohdot). Tiloja on
korjattu sitä mukaa, kun vaurioita on todettu, sekä toiminnallisten muutosten yhteydessä.
Viime vuosina yleiseksi ongelmanlähteeksi ovat osoittautuneet sisäilmaan irtoavat kuidut ilmanvaihtokanavistosta (koko sairaalan alueella) sekä alakattojen päällä olevista akustovilloista (etenkin
1980-luvulla rakennetuissa tiloissa). Kuitulähteitä on poistettu viime vuosina ilmavaihtokanaviston
puhdistusten ja sisäilmaongelmien korjaustöiden yhteydessä.
Viime vuosien aikana on Puijon sairaalassa jouduttu tekemään vuosittain sisäilmakorjauksia 1 - 1,5
miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi viemärivuodot, vesijohtojen halkeamiset, vesikattojen ja ulkoseinien vuodot, maaperän kosteus ja hallitsemattomat ilmanvirtaukset rakenteissa sekä taloteknisten
järjestelmien rikkoutumiset ovat johtaneet jatkuvaan korjaustoimintaan ympäri sairaalaa. Korjaukset osaltaan häiritsevät edelleen normaalia potilastoimintaa ja johtavat yksiköiden muuttamiseen
väistötiloihin. Korjausten lisäksi 1980-luvulla rakennettujen järjestelmien tekninen suorituskyky on
aivan rajoilla: esim. muuntamoiden kapasiteettia joudutaan lisäämään kiireesti keväällä 2014 ennen varsinaisten peruskorjausten käynnistymistä. Sairaalan toiminnan luonteesta johtuen korjaukset joudutaan tekemään varsin perusteellisina, mutta silti toimintojen muuttuessa tehdyt korjaukset
ovat lähes arvottomia varsinaisen peruskorjauksen alkaessa.
Merkittävä seikka on jatkuvissa korjauksissa myös henkilöstövaikutuksilla: henkilöstöä on varsin
paljon poissa sisäilmaongelmien vuoksi. Korjausten aiheuttamat häiriöt aiheuttavat myös jaksamiseen ongelmia – henkilöstöä on myös lähtenyt muille työnantajille, kun työolosuhteet eivät ole riittävällä tasolla.
3.4 Rakennusten kunto
Rakennusten kuntoa on selvitetty osana Master plan -suunnittelua ja suunniteltu peruskorjausjärjestys vastaa pääosin rakennusten kunnon mukaista järjestystä. Osalle rakennusosista ja teknisistä järjestelmistä esitetty aikataulu on liian pitkä, joten niiden osalla joudutaan tekemään normaalia
ylläpitoa rankempaa kunnossapitoa.
3.5 Kuntoarviot rakennusosittain
1A ja 1B
1980-luvulla rakennettujen A- ja B -rakennusosien kunto on yleisesti tyydyttävä. Ongelmia on havaittu lähinnä talotekniikan järjestelmissä ja ulkoseinärakenteissa. Vesi- ja viemärijärjestelmät alkavat olla peruskorjauksen tarpeessa. Viemäreitä on jouduttu uusimaan syöpymien ja halkeamien
vuoksi. Ilmanvaihtojärjestelmä ei ole nykyisen mitoituksen mukainen, joten ilmanvaihto on osittain
koettu riittämättömäksi. Klinkkeripintaisten julkisivuelementtien saumaukset ovat vuotaneet, jolloin
vesi on päässyt kulkeutumaan eristetilaan aiheuttaen vesivaurioita. Ulkoseinän epätiiveyskohdista
kulkeutuu eristetilan epäpuhtauksia sisäilmaan. Ikkunoiden rajapintoja on tiivistetty ja ulkoseinärakenteen ilmavuotoja korjattu ongelmallisilta alueilta. Lasiseiniä on osittain uusittu, mutta alkuperäiset lasiseinät ovat huonossa kunnossa.
Sisäpuolen rakenteita on uusittu 2000-luvulla tilamuutosten ja sisäilmakorjausten yhteydessä. Erityisesti lattiapinnoitteita on vaihdettu tutkimuksissa havaittujen VOC -päästöjen vuoksi. Levyrakenteiset kosteiden tilojen seinät ovat osoittautuneet ongelmallisiksi pienten vesivuotojen yhteydessä.
Vanhoissa vesikalusteissa on ollut vuotoja, jolloin osa kosteista tiloista on jouduttu korjaamaan
perusteellisesti.
24
A-osan vesikattorakenne on hyvässä kunnossa. Käännetyt huopakatot ovat osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. B-osalla vesikattorakenne on pääosin peltikattoa. Räystäsrakenteet ovat liian
lyhyitä, jolloin vesi valuu julkisivun pinnalle. Ullakkotilojen puutteellisesta tuuletuksesta johtuen
räystäille muodostuu paannejäätä. Syöksytorvet on paikoin jäätyneet ja rikkoutuneet, jolloin veden
poiston kanssa on ollut ongelmia.
A-osan opetusrakennus on rakennettu 2000-luvulla eikä siinä ole havaittu merkittäviä ongelmia tai
korjaustarvetta. Myös A-osan läntisellä puolella sijaitsevat auditoriorakennus ja MRI -rakennus ovat
hyvässä kunnossa. Auditoriorakennus on rakennettu 1990-luvun loppupuolella ja viereisen MRI rakennusosan tilat on kunnostettu laitevaihtojen yhteydessä 2000-luvulla.
1I ja 1L osa (E- ja P -osa myös)
1950-luvun lopulla rakennettu vanha rakennusosa on rakenteellisesti hyvässä kunnossa ikäänsä
nähden. Julkisivujen terastirappausten kunto on pääsääntöisesti hyvä eikä julkisivuissa ole ollut
merkittäviä vesivuotoja. Pohjoissivun julkisivu on räystäskourujen vuodoista johtuen osin hieman
vaurioitunut. Ikkunat on uusittu 1990–2010 välisenä aikana. Vesi- ja viemärilaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta viemäreitä on jouduttu uusimaan syöpymien ja halkeamien vuoksi. Vesijohdoista puuttuu kerroskohtaisia sulkuja. Ilmanvaihtojärjestelmissä on ollut kuituongelmia johtuen
lähinnä villapintaisista äänenvaimentimista. Kuitukartoituksia on tehty laajalti ja havaitut kuitulähteet on poistettu ilmanvaihtojärjestelmistä.
Sisäpuolen rakenteita on osin uusittu toiminnallisten muutoksien yhteydessä ja tilat on peruskorjattu 1990-luvulla. Alapohjan muovimattopinnoitteita on vaihdettu tutkimuksissa havaittujen VOC päästöjen vuoksi laattapinnalle. Alapohjarakenteista nousee kosteutta kapillaarisesti ja myös lämpökanaalien aiheuttaman diffuusion vuoksi, joten hengittävä lattiarakenne on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Alapohjan alapuolella olevat lämpölinjat on huonokuntoisia ja runkoviemärit on
peruskorjauksen tarpeessa.
Ullakkotilojen puutteellisesta tuuletuksesta johtuen peltikattojen räystäille muodostuu talvisin paannejäätä, joka rikkoo räystäskouruja ja syöksytorvia. Ullakkotilojen tuuletusta on lisätty vuonna
2013.
Säderakennus
Vuonna 2015 valmistuva uusi SÄDE-rakennus korvaa nykyisen säderakennuksen. Vanhan säderakennuksen purkaminen aloitetaan, kun toiminta siirtyy uusiin tiloihin.
1T-osa
Tekniikan ja logistiikan tilat menevät peruskorjaukseen vuoden 2014 alussa. Uudet tilat tulevat
vastaamaan teknisen huollon ja logistiikan tarpeisiin huomattavasti nykyisiä paremmin.
Apteekki
Apteekin peruskorjaus ja laajennus valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä.
Nyt laaditun Master plan -suunnitelman pohjalta on laadittava kunnossapitostrategia, jolla varmistetaan tilojen ja järjestelmien kunnon säilyminen toiminnan kannalta riittävällä tasolla peruskorjauksiin saakka. Selvää on myös, että kunnossapidon taso vaatii riittävää vuotuista rahoitusta.
25
3.6 Vuoden 2009 PTS:n jälkeen käynnistyneet rakennushankkeet
Vuonna 2009 valmistuneen pitkän tähtäyksen suunnitelman jälkeen on käynnistynyt ja osin valmistunut useita rakennushankkeita. Kiinteistö Oy Mustinlampi on rakennuttajana Pyslan, Tuke 1:n,
Tuke 2:n, Apteekin, SÄDE-pysäköintilaitoksen ja datakeskuksen osalta.
Pyslan korotus
Pysäköintitaloa korotettiin vuonna 2011. Korotuksen jälkeen autopaikkoja on 871.
Pääaula
Vuonna 2013 valmistunut pääaulan peruskorjaus luo sairaalaan saapumiseen asiakaspalveluun
soveltuvat puitteet.
Tuke 1
Yhteiskeittiö korvasi käyttökiellon uhan alla olleen entisen ravintokeskuksen, rakennukseen sijoittuu myös jätekeskus. Toiminta rakennuksessa käynnistyi 9/2013.
Tuke 2
Tuke 2 -investointi käsittää lähinnä nykyisen DT-rakennuksen peruskorjauksen korkealla korjausasteella sekä logistiikkavaraston laajennuksen. Muutostyöalue on n. 5 000 kerrosneliötä. Tuke 2
-investointi toteutetaan v. 2013–2014.
Apteekki
Apteekin peruskorjaus käynnistyi 1/2013 ja valmistuu 10/2014 vastaten tuolloin lääkehuollolle ja
lääkkeenvalmistukselle asetettuihin tiukentuneisiin lainsäädännön ja FIMEAn määräyksiin.
Uudisrakennus 2
Uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin 10/2010. Rakentaminen on alkanut 6/2012 ja
rakennuksen käyttöönotto on 5/2015. Rakennukseen sijoittuvat ”kuumat toiminnot”: leikkausyksikkö, aikuisten, lasten ja vastasyntyneiden tehohoito ja tehovalvonta, synnytysyksikkö ja dialyysiyksikkö. Rakennukseen tulevat tilat myös kirurgian-, Tules-sairauksien, naistentautien- ja äitiyspoliklinikoille, IVF-yksikölle, endoskopiayksikölle ja keskitetylle välinehuollolle.
SÄDE-rakennus
11/2012 käynnistettiin pikaisesti sädehoitoyksikön korvaavan SÄDE-rakennuksen suunnittelu, sillä
sisäilmaongelmat kärjistyivät korjauskelvottomaksi katsotuissa tiloissa. Suunniteltua korjausta jouduttiin aikaistamaan ja uudet korvaavat tilat olivat ainoa käyttökelpoinen ratkaisu hoitaa tilanne
ilman sädehoitoa uhannutta kahden vuoden katkosta. SÄDE-rakennukseen sijoittuvat sädehoitoyksikön lisäksi THL:n ja KYSin ruumiinavaustilat, syklotroni, infuusioyksikkö, syöpätautien poliklinikka ja palliatiivisen hoidon yksikkö.
Peruskorjaus pääsee varsinaisesti liikkeelle vasta rakennus 2:n valmistuessa (5/2013), jolloin toimintoja voidaan siirtää uusiin tiloihin ja sairaalan peruskorjaus voidaan toteuttaa riittävän kattavasti.
26
SÄDE-pysäköintilaitos ja datakeskus
SÄDE-rakennuksen yhteyteen rakennettavan 2-tasoisen 220-paikkaisen pysäköintilaitoksen (kesäaikaan lisäksi 112 autopaikkaa avokannella) ja Istekki Oy:lle vuokrattavan datakeskuksen rakennustyöt ovat käynnissä ja kohde valmistuu v. 2014.
27
4. TOIMINNAN KANNALTA OLEELLISET YHTEYDET
4.1 Potilasvirrat
Suunnittelun keskiössä on ollut potilas, jonka ympärille tuodaan tarvittavat resurssit. Potilasvirtavolyymit määräävät osaltaan tilojen sijoittelun, jonka tärkeänä tavoitteena on potilaiden siirtelyn minimoiminen.
Toimintojen toisiinsa sijoittumisen periaatteena toisiaan tukevat toiminnot pyritään sijoittamaan
lähelle toisiaan, jolloin potilaiden kävelymatkat yksiköiden välillä ovat mahdollisimman lyhyet ja
potilassiirtoihin sekä henkilökunnan yksiköiden väliseen liikkumiseen käyttämä aika olisi mahdollisimman lyhyt. Potilassiirtojen matkan minimointi parantaa siirtoihin liittyvää potilasturvallisuutta.
Palveluyksiköiden eri toimintojen sijainti lähellä toisiaan vähentää työajan käyttöä liikkumiseen ja
mahdollistaa paremmin henkilökunnan yhteiskäytön eri osastoilla esim. ruuhkatilanteissa.
Potilasvirtojen määrittämiseksi teetettiin SKA Research Oy:llä konsulttitoimeksiantona kaikkia palveluyksiköitä koskevat potilasvirta-analyysit keväällä 2012. Potilasvirta-analyysin tekemistä varten
palveluyksiköt tuottivat tiedon, miten paljon heidän eri yksiköiden potilaat kävivät sairaalan muissa
yksiköissä vuoden 2011 aikana. Kuvassa 5 kuvataan päivystyksen potilasvirtoja eri yksiköihin ja
kuvassa 6 radiologian potilasvirrat.
Kuva 5 Päivystyksen potilasvirrat
Kuva 6 radiologian potilasvirrat
28
4.2 Sijainti keskeisten toimintojen lähellä
Potilasvirta-analyysin perusteella Sydänkeskuksen ja Neurokeskuksen toiminnot tulisi sijoittaa
mahdollisimman lähelle leikkaussaleja, teho-osastoa ja kuvantamispalveluita kriittisten potilassiirtojen suuren määrän vuoksi. Potilasvirta-analyysin mukaan myös Tules-vuodeosastojen tulisi sijaita
lähellä kuvantamista ja leikkausyksikköä. Operatiiviset vuodeosastot hyötyisivät pohjoisen vuodeosastorungon (B6-B10) alueelle sijoittumisesta ja konservatiivisten osastojen sijoittaminen eteläiseen vuodeosastorunkoon (CL-CI) on potilasvirtojen perusteella toimiva ratkaisu. Poliklinikkojen
sijoittaminen mahdollisimman lähelle pääovia pääsääntöisesti ensimmäiseen kerrokseen on suurten potilasvolyymien vuoksi järkevää.
Tilojen sijoittelussa käytettäviä kriteereitä:
1. Tilojen keskinäinen sijoittuminen ja toimintojen keskittäminen. Synergiaedut voidaan
jakaa seuraavasti:
a) elintärkeät yhteydet (henkeä uhkaavat, esim. synnytyssali ja sektiosali, teho-osasto,
ea-angiolaboratorio)
b) tärkeät yhteydet (esim. siirrot sitovat paljon henkilökuntaa, ”pakottavat” aikataulut, suuri volyymi, hygienianäkökulma)
c) tavoitettavuus; henkilökunnan, potilaiden ja asiakkaiden näkökulma (esim. suuri volyymi,
esimiehet, konsultaatiot)
d) työtä helpottavat yhteydet (osa henkilöhuoneista, opetustilat)
e) pakolliset, ei kriittiset - tilat (esim. osa henkilöhuoneista, pukukopit)
2. esitettävien ratkaisujen taloudellinen kestävyys, kustannustehokkuus, erikoistilojen, laitteiden ja
hyödykkeiden määrän optimointi
3. nykyisten tilojen asettamat fyysiset ja tekniset rajoitukset ja tilojen mahdollinen uusiokäyttö
4. sairaalainfektioita estävät näkökohdat, sairaalahygienia
5. hoitoprosessien tehostuminen ja hoidon laadun paraneminen
29
5. TILAOHJELMA JA TILOJEN OMINAISUUSTAULUKKO
Toimintojen vaatimien tilatarpeiden määrittämiseksi palveluyksiköiltä kerättiin arviot nettotilatarpeesta vuonna 2012. Tilatarpeiden määrityksessä hyödynnettiin standarditilakokoja (taulukko 4).
Vuodeosastojen tilatarvearviot perustuvat pääsääntöisesti yhden hengen potilashuoneiden vaatimaan tilatarpeeseen. Palveluyksiköiden asiantuntijoiden esittämät tilatarpeet perustuvat heidän
arvioonsa avohoitokäyntien, hoitojaksojen ja – päivien määrästä omalla erikoisalallaan vuonna
2020 (LIITE 1). Hoitopaikkojen määrät ja tilaohjelmat tarkastetaan vuodeosastojen hankesuunnitelman yhteydessä. Toiminnallisina muutoksina vuodeosastojen tilatarpeiden määrittämisessä on
otettu huomioon päivä- ja viikkosairaalatoiminnan, päiväkirurgian, leikkaukseen kotoa (Leiko)- ja
vuodeosastotoimintojen avohoitoon siirtymisen lisääntyminen, Tarinan toimintojen siirtyminen Puijon sairaalaan. Skenaarioissa on tarkasteltu myös esitetyn vaativan kuntoutustoiminnan aloittamisen vaikutusta tilatarpeeseen.
Taulukko 4. Tilaohjelmissa käytetyt standarditilakoot
Tila
Yhden hengen potilashuone, johon sisältyy huonekohtainen wc- ja suihkutila.
Tilatarve
25 m2
Vastaanottohuone (lääkäri, sairaanhoitaja, erityistyöntekijä)
15 m2
Vastuuhenkilön toimistohuone
15 m2
Yhden työpisteen tilavaraus (yhdessä huoneessa voi olla useita työpisteitä)
7 m2
30
6. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN PUIJON SAIRAALASSA
Master plan -suunnittelussa tilojen sijoittumisen makrotason perustana on kuvassa 7 näkyvä konsepti. Sairaalan ydintoiminnot, nk. ”kuumat toiminnot” sijoitetaan pääasiassa uudisrakennus 2:een
ja sen välittömään läheisyyteen hyvien logististen yhteyksien päähän. Näiden tilojen osalta sijoittuminen on valmis peruskorjaus 1:n valmistuttua. Polikliininen toiminta tullaan sijoittamaan pääasiassa ulko-ovien läheisyyteen rakennusten 1. kerroksiin.
Vuodeosastot sijoittuvat pääosin nykyisiin vuodeosastotorneihin myös tulevaisuudessa. Palavarakennukseen sijoittuu kaksi vuodeosastoa, joista toinen on uusi päivystysosasto 1.
Yleisten tukipalveluiden tilat keskitetään kampusalueen länsiosaan.
Kuva 7 Sairaalan toimintojen sijoittumisen konsepti
Toimintojen sijoittuminen
Nyt laaditussa suunnitelmassa on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon makrotason muutokset terveydenhuollossa, väestön ikääntymisessä ja sairastavuudessa sekä toisaalta
erikoisalakohtaiset muutokset toimintamalleissa. Laadittujen ennusteiden pohjalta on ollut mahdollista tarkastella nykyisen rakennusmassan riittävyys sairaalan kuumille toiminnoille sekä avotoiminnalle. Sen sijaan vuodeosastojen suhteen on tulevaisuus siinä määrin epäselvä, että suunnitelma sisältää tässä vaiheessa vain vuodeosastojen sijoittumisen kampuksella, mutta volyymien
osalta ei tarkkoja laskelmia ole voitu tehdä. Seuraavassa vaiheessa onkin saatava toiminnan poh-
31
jalta tarkempia ennusteita tulevista tarpeista ja toisaalta tarkasteltava, kuinka paljon vuodeosastopaikkoja nykyaikaisilla tilaratkaisuilla kampukselle saadaan mahtumaan. Nykyaikaiset vuodeosastoratkaisut lähtevät 1-hengen potilashuoneratkaisusta, johon sisältyy myös oma suihku ja WC sekä
omaisen yöpymismahdollisuus huoneessa.
Master planissa on tontin käyttö jaoteltu selvästi kuumien toimintojen, avohoidon, kuvantamisen,
kliinisten ja muiden tukipalveluiden sekä logististen väylien suhteen.
Pysäköinnin osalta v. 2014 valmistuva SÄDE-parkki nostaa pysäköintipaikkojen määrän tasolle,
joka tullee säilymään pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Liikenteellisesti jatkokehittäminen tuleekin jatkossa keskittää joukkoliikenteen sekä erilaiset kutsuliikenteen käyttöön niin asiakas- kuin
henkilökuntaliikenteen osalta.
Toimintojen sijoittumisessa on toistaiseksi pitäydytty oman tontin puitteissa. Vuonna 2013 valmistuneiden tunneliyhteyksien niin Kuopion kaupungin Harjulaan sairaalaan kuin Itä-Suomen yliopiston Canthia -rakennukseen hyötykäyttö riippuu yhteistyön syvyydestä mainittujen tahojen kanssa.
32
7. AIKATAULU
Vaativaa hoitoa tarjoavan suuren sairaalan peruskorjausten suuri haaste on löytää koko ajan jatkuvalle toiminnalle soveltuvaa väistötilaa. Erikoisalakohtaisesti tilavaatimuksissa on eroja ja niinpä
soveltuvia väistötiloja on varsin niukasti. Vuodeosastojen peruskorjauksissa väistötilaongelmaksi
tulee niiden sijainti korkeissa torneissa, jolloin peruskorjaus häiritsee koko tornia ja kerralla tarvittavan väistötilan määrä on suuri. Aikataulu tuleville peruskorjauksille rytmittyykin juuri väistötilaratkaisujen myötä.
Rakennus 2:n jälkeen peruskorjaus kohdistuu vielä kuumiin toimintoihin PEKO1-alueella (päivystykseen, leikkausyksikkö 2:een, 24/7 laboratorioon, sydänvalvontaan ja sydäntoimenpideyksikköön). Sen jälkeen vuoroon tulevat poliklinikka, millä mahdollistetaan avotoimintaan panostaminen.
Vuodeosastojen peruskorjaus voidaan toteuttaa 4 vaiheessa vuosina 2018 - 2025, aloittaen pohjoisesta 1B-rakennusosan vuodeosastotornista.
Aikataulu toisaalta sallii sen, että uusia toimintatapoja ehditään hyvin suunnitella ja toteuttaa siten,
että uudet tilat suunnitellaan ja toteutetaan uusille eikä nykyisille toimintamalleille ja organisaatioille.
Master plan aikataulu vuosille 2015–2026 on esitetty kuvassa 8.
Kuva 8 Master plan aikataulu vuosille 2015–2026
33
8. KUSTANNUKSET
Perusparannuskustannukset vuoden 2013 kustannustasolla
Puijon sairaalan nykyisten tilojen korvaaminen nykyvaatimusten mukaisilla tiloilla maksaisi kiinteistön elinkaarikuvauksen mukaan n. 261 M€. Syntynyttä korjausvelkaa vuonna 2013 on n. 25 % eli
n. 65 M€, Korjausvelka nousee seuraavassa 5 vuodessa n. 38 %:iin (100 M€) ja jatkaa nopeasti
kasvuaan. Puijon kiinteistön elinkaarikuvaus rakennusosittain on esitetty LIITTEESSÄ 2.
9. RAHOITUSPÄÄTÖSMENETTELY
Nyt käsiteltävä Master plan muodostaa jatkossakin suunnittelun pohjan. Sairaalan peruskorjaushankkeiden suunnittelun tulee jatkossakin edetä siten, että tilojen suunnittelu perustuu aina toiminnan suunnitteluun.
Yksittäisistä rakennushankkeista ei päätetä tämän Master planin osana, vaan kustakin hankkeesta
laaditaan hankesuunnitelma n. 3 vuotta ennen hankkeen toteutuksen aiottua ajoitusta. Hankesuunnitelmassa määritetään kyseiseen rakennusosaan tuleva toiminta ja sen tarpeet, hankkeen
laajuus sekä kustannus- ja aikataulutavoitteet, merkittävimpien laitehankintojen ajoitus sekä mahdollisen uuden toimintatavan henkilöstövaikutukset. Jatkossa hankesuunnittelussa tulee korostumaan myös integraatiotarpeet perusterveydenhuollon kanssa, jolloin toimintojen sijoittelu ja volyymit tulevat tarkasteltavaksi viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa.
Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen varsinainen rahoituspäätös tehdään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Puijon sairaalan kaikki tulevat hankkeet ovat haastavia peruskorjaushankkeita,
minkä vuoksi niille tulee varata n. 2 vuotta suunnitteluaikaa ja siten suunnittelurahoitus 2 vuodelle
ennen aiottua korjaustöiden aloitusta.
10. VÄLIAIKAISJÄRJESTELYT
Uudisrakennusten (Rakennus 2 ja SÄDE-rakennus) valmistuessa vuoden 2015 aikana vapautuu
noin 8 300 m² tiloja pääsairaalasta uusiin tiloihin muuttavilta toiminnoilta (Taulukko 5). Suurin osa
vapautuvista tiloista on avohoidon tiloja. Vapautuvia tiloja käytetään osin väistötiloina 1. peruskorjausvaiheen toiminnoille (mm. päivystyspoliklinikka) vuosina 2015–2017. Peruskorjausvaihe 1 valmistumisen jälkeen tilat tarvitaan vuodeosastojen väistötiloiksi ajanjaksolla 2017–2025. Vuodeosastojen peruskorjaaminen toteutetaan yksi vuodeosastotorni kerrallaan. Puijon sairaalassa on
yhteensä neljä vuodeosastotornia; kaksi 1958 valmistuneessa eteläisessä tornissa rakennusosissa
CL ja CI ja kaksi 1985 valmistuneissa rakennusosissa B6-B10.
Peruskorjaukseen tulevan vuodeosastotornin toiminnot pitää siirtää peruskorjauksen ajaksi väistötiloihin. Yhden vuodeosastotornin peruskorjauksen arvioitu kesto on noin 18 kuukautta. Väistötilajärjestelyt toteutetaan siten, että nyt CL-, CE- ja CI- osissa olevien poliklinikoiden toimintoja siirretään A-alueelle ja vuodeosastoille tehdään väistötiloja CL-, CE- ja CI-rakennusosiin. Väistöratkaisut on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pienillä tilojen muutoksilla ja mahdollisimman vähäisillä
toimintojen muutoilla. Hankekohtaisesti harkitaan, tarvitaanko vuodeosastotoiminnoille muita väistöratkaisuja vuodeosastojen peruskorjauksen aikana.
34
Taulukko 5. Rakennus 2:n, SÄDE-rakennuksen ja 1. peruskorjausvaiheen valmistumisen jälkeen
vapautuvat tilat
Nykyisin tilassa toimiva yksikkö
Tehovalvonta
Dialyysi
Gastroenterologinen tutkimusosasto
Vastasyntyneiden teho-osasto
Kirurgian pkl
Naistentautien pkl
Äitiyspoliklinikka
Suu- ja leukasairaudet, osa CE ja CL
Istekki
Silmätautien pkl
Syöpätautien pkl
Infuusioyksikkö
Fysiatrian osasto
Fysiatrian pkl
Leikkausyksikkö 4
Synnytyssali
Yhteensä
m²
192
609
365
654
727
456
370
320
570
911
448
205
455
411
839
739
8 271
35
11. ESITYS VALITTAVAKSI VAIHTOEHDOKSI
Nyt laadittu päivitys on tehty ajankohtana, jolloin käynnissä on suuria muutoksia. Valtakunnallisesti
merkittäviä muutoksia ovat koko SOTE- ja kuntauudistus ja siihen liittyvä sairaanhoitopiirien uudelleen organisointi, integraatio perusterveydenhuollon kanssa sekä KYSin kohdalla myös yliopistosairaaloiden roolien uudelleentarkistaminen. Vuoden 2012 lopulla käynnistetty shp:n ja PohjoisSavon kuntien yhteinen tuottavuusohjelma sekä sairaanhoitopiirin strateginen tavoite vähentää
sairaansijojen määrää on jo muuttanut toimintatapoja.
Jo aiemmin käynnistettyjen toiminnallisten muutosten (esimerkkeinä LEIKO-toiminnan kasvattaminen, yhteinen infuusioyksikkö, vastasyntyneiden tehon perhehuonemalli) vaikutukset tulevat tehostumaan, kun uusien toimintatapojen mukaisesti suunnitellut tilat rakennus 2:ssa sekä SÄDErakennuksessa saadaan käyttöön vuonna 2015. Erikoisalojen kesken on ollut havaittavissa eritahtisuutta uusien tavoitteiden omaksumisessa, jonka vuoksi toimintatapojen muutosten toteuttamiseen tulee antaa aikaa ennen pidemmälle menevien johtopäätösten tekemistä.
Tuottavuusohjelmaan on lisäksi päätetty perustaa erillinen tilatyöryhmä, jossa yhdessä kuntien
kanssa arvioidaan tuottavuusohjelman toimenpiteiden edellyttämiä tilankäytön muutoksia – työryhmän toimeksianto on vasta hahmottumassa, mutta yhteinen tilankäytön arviointi voi johtaa muutoksiin esim. toimintojen sijoittumisessa.
Edellä kerrottujen epävarmuustekijöiden vuoksi Master plan -suunnitelma on laadittu dynaamiseksi, ajassa muuttuvaksi dokumentiksi, jota päivitetään säännöllisesti parin kolmen vuoden välein.
Tulevaisuutta suunniteltaessa on nähty, että toiminnan laajuuden ja luonteen tarkka ennustaminen
sairaalarakennuksen koko elinkaaren ajaksi on mahdotonta. Merkittäviä muutoksia ennusteisiin ja
toimintatapoihin saattaa ilmetä jo 3-10 vuoden aikajänteellä. Resursseja tai tiloja ei ole syytä ”korvamerkitä” tietyille toiminnoille pidemmälle aikavälille kuin mille tarve voidaan luotettavasti ennustaa.
Päivittämisen tapahtuessa riittävän usein ei myöskään päivitysprosessi ole välttämättä liian raskas
ja valtuusto voi käsitellä sitä esim. talousarviokäsittelyjen yhteydessä. Ensimmäinen tarkastusajankohta esitetään olevan v. 2015. Jokaisesta peruskorjaushankkeesta laaditaan aikanaan toiminnansuunnittelun pohjalta hankesuunnitelma, jonka perusteella tehdään rahoituspäätökset. Peruskorjausten aikataulu otetaan tavoitteelliseksi suunnittelun pohjaksi ja rakennusten kunnossapitostrategia
laaditaan siten, ettei sitä jouduta rakennusten teknisistä syistä kiristämään
36
12. MASTER PLAN TILOJEN SIJOITTELUESITYS
Väri
10. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1148 brm²)
1. Poliklinikka, (Lasten ja nuorten klinikka;
lasten neurologian osasto)
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
37
9. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1235 brm²)
1. Vuodeosasto, 18*/xx vuodepaikkaa
2. Vuodeosasto, 19*/xx vuodepaikkaa
*nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
38
8. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 1293 brm², 3-5 yhteensä 1428 brm²)
1.
2.
3.
4.
Vuodeosasto, 22*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 15*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 28*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 23*/xx vuodepaikkaa
* nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
39
7. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 1298brm², 3-5 yhteensä 1424brm²)
1.
2.
3.
4.
Vuodeosasto, 20*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 20*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 30*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 18*/xx vuodepaikkaa
*nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
40
6. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 1304brm², 3-5 yhteensä 1422brm²)
1.
2.
3.
4.
Vuodeosasto, 23*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 16*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 28*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 25*/xx vuodepaikkaa
*nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
41
5. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 1838brm², 3-5 yhteensä 1536brm²)
1.
2.
3.
4.
Vuodeosasto, 22*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 24*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 30*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 17*/xx vuodepaikkaa
*nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
42
4. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 1830 brm², 3-5 yhteensä 2036 brm²)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Vuodeosasto, 29*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 31*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 20*/xx vuodepaikkaa
Vuodeosasto, 16*/xx vuodepaikkaa
Uusi helikopterikenttä
*nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
43
3. KERROKSEN SUUNNITELMA
(1-2 yhteensä 2107brm², 3-5 yhteensä 2039brm²)
1. Vuodeosasto, 25*/xx vuodepaikkaa
2. Vuodeosasto, 30*/xx vuodepaikkaa
3. Poliklinikka, PEKO 1:n aikana väistöleikkaustoimintaa 3-4 salissa
4. Vuodeosasto, 20*/xx vuodepaikkaa
5. Vuodeosasto, 16*/xx vuodepaikkaa
6. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; Patologian laboratorio) (PEKO 1)
7. Leikkausyksikkö (B11 laajennus 2) (PEKO 1)
8. Vuokratut tilat, (Islab 24/7 toiminnot) (PEKO 1)
9. Vuodeosasto, 24+3 vuodepaikkaa (POS1= Päivystysosasto 1)
(PEKO 1)
10. Hallintokeskus, (Kirjasto) (tilat vapautuvat muuhun käyttöön
2015)
11. Kliiniset tukipalvelut, (Ensihoitokeskus)
12. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; kliininen fysiologia, -isotooppilääketiede ja -neurofysiologia)
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
44
2. KERROKSEN SUUNNITELMA
(yhteensä 16903 brm² + Tuke1)
1. Poliklinikka
2. Diagnostiikka ja hoito, (Sydänkeskus); POP (6), Intermediate
(6), CCU (8), päiväsairaala (10+3), kardiologinen yksikkö
(PEKO1)
3. Vuodeosasto, xx vuodepaikkaa
4. Vuodeosasto, 25*/xx vuodepaikkaa
5. Vuodeosasto, xx vuodepaikkaa
6. Kliiniset tukipalvelut, (Leikkausyksikkö 2) (PEKO1)
7. Vuokratut tilat, (Islab)
8. Vuodeosasto, 25/xx vuodepaikkaa
9. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikkö)
10. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; kliinisen neurofysiologian yksikkö)
11. Lääketieteen opetus, (Opetusrakennus)
12. Hallintokeskus, (Auditorio)
13. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; röntgen 2)
14. Säderakennus, puretaan 2017
15. Vuokratut tilat, (Servica) (Tuke 2)
16. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; Apteekki) (peruskorjaus ja uudisrakennus 2013-2014)
17. Vuokratut tilat, keskuskeittiö, jätekeskus, (Servica) (Tuke1)
18. Määrittämätön
* nykyinen vuodepaikkamäärä
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
45
1. KERROKSEN SUUNNITELMA
1. Poliklinikka, (Aistinelinsairaudet; silmätautien pkl) (PEKO1)
2. Poliklinikka, (Aistinelinsairaudet; suu- ja leukasairauksien
pkl) (PEKO1)
3. Poliklinikka, (Tuki- ja liikuntaelinsairaudet; TULES pkl) (PEKO1)
4. Medisiininen keskus; infektioyksikkö (PEKO1)
5. Poliklinikka (Medisiininen keskus; kliinisen ravitsemuksen
yksikkö?)
6. Poliklinikka
7. Poliklinikka, (Keuhkosairauksien pkl)
8. Poliklinikka, (Ihotautien pkl)
9. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; röntgen 1)
10. Poliklinikka, (Lasten ja nuorten klinikka; lastentautien pkl)
11. Poliklinikka (lastentautien pkl, foniatria)
12. Poliklinikka, (Medisiininen keskus; sisätautien pkl)
13. Poliklinikka, (Aistinelinsairaudet; kuulo-ja tasapainokeskus)
14. Poliklinikka, (Aistinelinsairaudet; KNK- pkl)
15. PTH:n endoskopiatoiminta?
16. Hallintokeskus, (Viestintä, AV yksikkö)
17. Kliiniset tukipalvelut, (Kuvantamiskeskus; mammografia)
18. Vuokratut tilat, (Istekki)
19. Määrittämätön
20. Hallintokeskus, palvelukeskus
21. Teknisiä tiloja+ vapaata n. 100m²
22. Kliiniset tukipalvelut, (Apteekki)
23. Vuokratut tilat, keskuskeittiö, jätekeskus, (Servica) (Tuke 1)
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
46
0. KERROKSEN SUUNNITELMA
1.
2.
3.
4.
Kliiniset tukipalvelut, (päivystys) (PEKO1)
Vuokratut tilat, (Islab; näytteenotto)
Hallintokeskus, (Tieteellinen kirjasto; vuonna 2015)
Kliiniset tukipalvelut; patologia; biopankki (+sänkyhuolto)
(PEKO1)
5. Määrittämätön; (hiljentymishuone?)
6. Päiväsairaala
7. Vuokratut tilat; Istekki konesali + atk luokat ja toimistot
8. Hallintokeskus, (Kiinteistökeskus; pukutilat)
9. Vuokratut tilat, (Servica, Istekki)
10. Kiinteistöyksikkö
11. Hallintokeskus, (Kiinteistöyksikkö)
12. Hallintokeskus, (Keskusarkisto)
13. Määrittämätön
14. Vuokratut tilat, (Servica)
15. Hallintokeskus, (Kiinteistöyksikkö; pukutilat)
16. Kliiniset tukipalvelut, (Kuntoutuskeskus, apuvälinekeskus)
17. Vuokratut tilat, keskuskeittiö, jätekeskus (Servica) (Tuke1)
Väri
Yksikön/Organisaation nimi
Hallintokeskus
Diagnostiikka /Hoito
Vuodeosasto
Polikliiniset palvelut
Kliiniset tukipalvelut
Lääketieteen opetus
Määrittämätön
Vuokratut tilat
Tekniset tilat
47
LIITTEET
1. KYSin pitkän tähtäyksen kiinteistöjen käytön suunnitelma - palveluyksiköiden ja tukipalveluiden
kuvaukset nykyisestä toiminnasta ja tilaongelmista sekä vuoden 2020 toiminnasta ja toimintojen
vaatimista tilatarpeista
2. Puijon kiinteistön elinkaarikuvaus rakennusosittain
Master plan -suunnitelman LIITE 1.
KYSIN PITKÄN TÄHTÄYKSEN KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN SUUNNITELMA
PALVELUYKSIKÖIDEN JA TUKIPALVELUIDEN KUVAUKSET NYKYISESTÄ TOIMINNASTA
JA TILAONGELMISTA SEKÄ VUODEN 2020 TOIMINNASTA JA TOIMINTOJEN VAATIMISTA
TILATARPEISTA.
6.6.2012, koonnut Senja Karjalainen, suunnittelukoordinaattori, B11-projekti
2
1.
KIRURGIA ............................................................................................................................. 4
1.1.
Urologia .......................................................................................................................... 4
1.1.1.
Urologian prosessit .................................................................................................. 4
1.1.2.
Urologian nykyisen toiminnan kuvaus ..................................................................... 4
1.1.3.
Urologian tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat.................................... 5
1.1.4.
Urologian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020.......................................... 6
1.2.
Gastrokirurgia.................................................................................................................. 6
1.2.1.
Gastrokirurgian nykyisen toiminnan kuvaus ............................................................. 7
1.2.2.
Gastrokirurgian tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ........................... 8
1.2.3.
Gastrokirurgian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ................................. 8
2. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET SEKÄ TRAUMAT ............................................... 9
2.1.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien prosessikuvaus ................................................................ 9
2.2.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien nykyisen toiminnan kuvaus ........................................... 10
2.3.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ......... 11
2.4.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ............... 13
3. LASTEN JA NUORTEN PALVELUYKSIKKÖ ................................................................... 13
3.1.
Lasten ja nuorten palveluyksiön prosessikuvaus............................................................. 13
3.2.
Lasten ja nuorten palveluyksikön nykyisen toiminnan kuvaus ........................................ 14
3.3.
Lasten ja nuorten klinikan tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat................. 22
3.4.
Lasten ja nuorten klinikan arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ....................... 26
4. AISTINELINTENSAIRAUDET ........................................................................................... 33
4.1.
Aistinelinsairauksien prosessikuvaus ............................................................................. 33
4.2.
Aistinelinsairauksien nykyisen toiminnan kuvaus .......................................................... 34
4.3.
Aistinelinsairauksien tiloihin ja niiden sijaintiin liittyvät ongelmat................................. 36
4.4.
Aistinelinsairauksien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 .............................. 37
4.5.
Foniatria ........................................................................................................................ 38
4.5.1.
Foniatrian nykyisen toiminnan kuvaus ................................................................... 38
4.5.2.
Foniatrian tiloihin ja niiden sijaintiin liittyvät ongelmat ......................................... 38
4.5.3.
Foniatrian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020........................................ 39
5. MEDISIININEN KESKUS ................................................................................................... 39
5.1.
Medisiinisen keskuksen prosessikuvaus ......................................................................... 39
5.2.
Medisiinisen keskuksen nykyisen toiminnan kuvaus ...................................................... 40
5.3.
Medisiinisen keskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat .................... 43
5.4.
Medisiinisen keskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 .......................... 46
6. NEUROKESKUS ................................................................................................................. 49
6.1.
Neurokeskuksen prosessikuvaus .................................................................................... 50
6.2.
Neurokeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus ................................................................. 50
6.3.
Neurokeskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ............................... 51
6.4.
Neurokeskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ..................................... 53
7. SYDÄNKESKUS ................................................................................................................. 55
7.1.
Hallinto-, opetus- ja tutkimustoiminta ............................................................................ 55
7.2.
Kardiologia .................................................................................................................... 56
7.3.
Sydän- ja rintaelinkirurgia ............................................................................................. 67
7.4.
Verisuonikirurgia ........................................................................................................... 72
8. NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET ............................................................................. 78
8.1.
Naistentautien ja synnytysten prosessikuvaus ................................................................ 78
8.2.
Naistentautien ja synnytysten nykyisen toiminnan kuvaus ............................................. 78
8.3.
Synnytys ja naistentautien tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat................. 82
8.4.
Synnytys ja naistentautien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ....................... 85
9. SYÖPÄKESKUS .................................................................................................................. 86
3
9.1.
Syöpäkeskuksen prosessikuvaus .................................................................................... 89
9.2.
Syöpäkeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus ................................................................. 90
9.3.
Syöpäkeskuksen nykyisiin tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ................ 93
9.4.
Syöpäkeskuksen tulevaisuuden visio vuoteen 2025 ........................................................ 97
10.
HOITOTYÖN OPETUS.................................................................................................. 101
10.1. Hoitotyön opetuksen nykyinen toiminta ja nykyisten tilojen ongelmat ......................... 101
10.2. Hoitotyön opetuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta ja tilatarpeista vuonna 2020 ...... 103
11.
KLIINISET TUKIPALVELUT ....................................................................................... 103
11.1. Anestesia ja leikkaustoiminta ....................................................................................... 103
11.2. Ensihoito ..................................................................................................................... 103
11.3. Päivystys ..................................................................................................................... 104
11.3.1. Päivystyksen nykyisen toiminnan kuvaus ............................................................. 104
11.3.2. Päivystyksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ........................... 104
11.3.3. Päivystyksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ................................. 104
11.4. TEHOHOITO .............................................................................................................. 105
11.4.1. Tehohoidon nykyisen toiminnan kuvaus .............................................................. 105
11.4.2. Tehohoidon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat............................. 106
11.4.3. Tehohoidon arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ................................... 106
11.5. KUVANTAMISKESKUS ........................................................................................... 107
11.5.1. Kuvantamiskeskuksen prosessikuvaus ................................................................. 107
11.5.2. Kuvantamiskeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus .............................................. 108
11.5.3. Kuvantamiskeskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat............. 110
11.5.4. Kuvantamiskeskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ................... 113
11.6. KUNTOUTUS............................................................................................................. 116
11.6.1. Kuntoutuksen prosessikuvaus .............................................................................. 116
11.6.2. Kuntoutuksen nykyisen toiminnan kuvaus ........................................................... 116
11.6.3. Kuntoutuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ................................ 118
12.
YLEISET TUKIPALVELUT .......................................................................................... 121
12.1. RAVINTOHUOLTO ................................................................................................... 121
12.1.1. Ravintohuollon nykyisen toiminnan kuvaus ......................................................... 121
12.1.2. Ravintohuollon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ....................... 123
12.1.3. Ravintohuollon arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020 ............................. 126
12.2. LAITOSHUOLTO....................................................................................................... 127
12.2.1. Laitoshuollon nykyisen toiminnan kuvaus ............................................................ 127
12.2.2. Laitoshuollon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat .......................... 128
12.2.3. Laitoshuollon tulevaisuuden toiminta ................................................................... 133
12.3. Logistiikka ja jätehuolto .............................................................................................. 140
12.3.1. Logistiikan ja jätehuollon nykyisen toiminnan kuvaus.......................................... 140
12.3.2. Logistiikan ja jätehuollon tiloihin liittyviä ongelmia............................................. 142
12.4. VÄLINEHUOLTO ...................................................................................................... 143
12.4.1. Välinehuollon nykyisen toiminnan kuvaus ........................................................... 143
12.4.2. Välinehuollon tulevaisuuden tilatarpeet................................................................ 144
12.5. LÄÄKEHOITO ........................................................................................................... 144
13.
ISTEKKI ......................................................................................................................... 145
13.1. Istekin nykyisen toiminnan kuvaus .............................................................................. 145
13.2. Istekin tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat ............................................ 145
13.3. Istekin arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020................................................... 146
14.
ISLAB ............................................................................................................................. 147
14.1. Islabin nykytilan kuvaus .............................................................................................. 147
14.2. Islabin tulevaisuuden toiminta ..................................................................................... 150
4
1. KIRURGIA
1.1. Urologia
1.1.1. Urologian prosessit
Vatsa-alueen sairauksien prosessit sisältävät gastroenterologian, gastrokirurgian sekä urologian
hoitoprosessit. Tässä kuvataan urologian osuus.
Urologisia potilasryhmiä ovat sekä virtsateiden ja miesten sukuelinten hyvänlaatuisia ja syöpiä
sairastavia henkilöitä ja sen alueen traumapotilaita.
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 13201 Kirurgian poliklinikka (osa), 12202 Kirurgian osasto 2 urologia.
1.1.2. Urologian nykyisen toiminnan kuvaus
Vuoden 2010 avohoitokäyntien määrä oli 3837, joista ensikäynnit 1252, uusintakäynnit 1599, osaston jälkinäyttäjät 270, sarjahoidot 384 ja loput muita käyntejä. Soittoaikoja oli yhteensä 1464. Taulukossa 1 kuvataan urologian toimenpiteiden määriä vuonna 2010.
TAULUKKO 1. Urologian toimenpiteet vuonna 2010.
Toimenpide
2010
UÄ jäännösvirtsamäärä/residua
virtsasuihkun mittaus/uroflow
Eturauhasen koepalojen otto
Eturauhaspisto, kultajyvien laitto
Virtsarakon tähystys
Urodynaaminen tutkimus
Virtsarakkopisto
Kivespussin skleroterapia
Esinahan ahtauden korjaus
Vasektomia
Virtsarakkohuuhtelut
Virtsarakkokatetri/virtsaputken tmp
730
729
239
34
427
60
26
35
31
45
273
25
5
Osaston potilaista saapuu elektiivisenä 70 % ja loput päivystyspotilaina. Vaihtuvuus on 3 elektiivistä ja 1-2 päivystyspotilasta päivässä. Vuoden 2011 aikana oli 3620 hoitopäivää 11/2011 mennessä.
Vuoden 2010 aikana hoitopäiviä oli 3790. Huomiota on kiinnitetty LEIKO toimintaan ja varhaiseen
kotiuttamiseen. Päivystyspotilaiden hoitoon on turvattava valmiudet myös viikonloppuna.
Vuonna 2010 tehtiin 670 toimenpidettä, joista 41 päivystyksenä ja 151 päiväkirurgisena. Tänä
vuonna toimenpiteitä 11/2011 mennessä on tehty 548, joista päivystyksenä 63 ja päiväkirurgisena
91. Toimintaa rajoittaa alkusyksyn kahden pöytäkiintiön ja nyt yhden pöytäkiintiön poisto osaston
2202 sairaanhoitajapulan vuoksi. Mikkelin keskussairaala on hoitanut seitsemän TURP ja ISA
kymmenen TURP potilasta. Alkuvuodesta alkava VAS:in päiväkirurginen leikkauspöytä helpottaa
pienempien toimenpiteiden hoitamisessa, mutta suurin potilasryhmä, eturauhasen liikakasvupotilaat,
odottelevat TURP-toimenpidettä päätaloon. Tällä hetkellä kuukauden sisällä leikkaukseen arvioituja
potilaita jonottaa 47 kpl, joista pisimpään jonottanut on laitettu jonoon 8/2011. Kokonaisjonotilanne on 154 potilasta. Yli 6 kuukautta jonottaneita on 37 kpl, joista 12 kpl on jonossa sairaalan resurssipulan vuoksi.
1.1.3. Urologian tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Urologialla olisi tarvetta avoterveydenhuollon toimintaan. LEIKO- toimintaa voitaisiin kehittää,
mikäli siihen olisi tarvittavia resursseja. Keskittäminen asettaa uusia haasteita. Sairaalan sisällä toimintoja ja toimipisteitä voitaisiin synkronoida eri erikoisalojen kesken (lähinnä urologiaa gastrokirurgia ja gynekologia).
Nykyiset tilat ovat fyysisesti lähekkäin, mutta toimenpidehuone on pieni ja liikuntarajoitteisten
apuvälineitä käyttävien potilaiden kanssa on tilan ahtautta.
LEIKO-projektiin tarvittaisiin hoitajalle oma vastaanottohuone, kuten myös hoitajien työskentelytilaa tarvittaisiin lisää, jossa olisi rauhallista tilaa myös potilaan ohjaamiseen. Proktologian kehittäminen vaatii riittävästi tähystys- ja toimenpidekapasiteettia. Sigmoidoskopioita ja proktoskopioita
varten tarvitaan toimenpidehuone, jossa on WC ja pukeutumistilat ja riittävästi tilaa tarvittaville
laitteille. Anaali-UÄ ja muut toimenpiteet/tutkimukset tarvitsevat riittävän tilavan vastaanottohuoneen. Riittävä ilmastointi vastaanottohuoneissa on myös tarpeen ja työturvallisuusnäkökohdat tulisi
myös ottaa huomioon vastaanottotiloja suunnitellessa.
Urologian poliklinikan tilat ovat riittämättömät jo nykyiselle toiminnalle. Huoneet ovat ahtaita,
etenkin hoidettaessa vanhusväestöä, jolla on saattajat ja apuvälineitä (rullatuoli, rollaattori, paarit)
mukanaan. Huoneet ovat ikkunattomia ja ilmanvaihto riittämätön. Välinehuolto ja varastotilat ovat
myös ahtaat. B11-projektin uudisrakennukseen valmistuu urologian poliklinikalle uudet tilat.
Osastolta puuttuu lääkärin tutkimushuone/haastatteluhuone sekä siihen liittyvä odotustila potilaille.
Kansliatilat ovat riittämättömät (sekä lääkärit että hoitajat) ja osaston urologinen kanslia on sivussa
itse osastosta ollen ahdas ja epätarkoituksenmukainen. Urologisen sihteerin kanslia on rauhaton ja
vilkasliikenteinen. Sihteereille tarvitaan kaksi huonetta, jotka ovat erotettavissa siten, että toinen
sihteereistä saa työskentelyrauhan ja toinen toimii samalla asiakaspalvelussa. Varastotiloista (apuvälineille, liina – ja potilasvaatteille) on puutetta. Lääkkeiden säilytys on pienessä kopissa muun
6
toiminnan keskellä, minkä vuoksi tarvittaisiin erillinen lääkehuone lähelle kansliaa. Osaston peseytymistilat ja potilas wc:t ovat ahtaat eikä erillistä uroflow-huonetta ole.
Potilasruokailutila /päiväsali on sinänsä asianmukainen, mutta erillinen tietokone/internet-tila potilaille olisi tarpeen. Kirjasto/neuvottelutila on aivan liian ahdas eikä osaston koulutustilaisuudet onnistu tilassa. Sosiaaliset tilat ovat huonon malliset ja toimimattomat. 18 potilaspaikkaa vaikuttaa
riittävältä. Urologialla ei ole eristyshuonetta, mutta niitä tarvittaisiin kaksi. Muutoin kaksi potilasta
sijoitettuna yhteen hoitohuoneeseen olisi idealistinen potilassijoitus osastolla.
1.1.4. Urologian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Urologiassa on pyrkimys hoitoaikojen lyhentämiseen asettaa omat haasteensa toimenpiteiden jälkeiselle kuntoutukselle vaatien omat tilansa, apuvälineensä ja henkilökuntansa. Aloitetaan LEIKOprojekti (leikkaukseen kotoa-projekti), jolla pyritään 95%:n LEIKO-potilaskantaan ajan myötä.
Tämä lyhentää hoitojakson kestoa ainakin yhdellä päivällä.
Eturauhassyöpää sairastavien määrä lisääntyy 20 % vuoteen 2020 mennessä. Alueella todetaan
176 uutta eturauhassyöpätapausta per vuosi (Finnish cancer registry). Kuolleisuus eturauhassyöpään
ei juurikaan ole muuttunut uusien tapausten toteamisen lisääntymisen myötä (10/100 000). Eturauhassyövän hoito on muuttunut radikaalihoidoiksi sen vuoksi, että se todetaan varhaisvaiheessa
PSA -tutkimusten lisääntyessä. KYS:n sädeyksikkö on saanut sädehoitorobotin ja urologiassa odotamme saavamme leikkausrobotin lähiaikoina. Leikkausrobotti edistää radikaalikirurgian kansallista
keskittämisprojektia. Sama on nähty muiden yliopistollisten sairaaloiden robottihankintojen yhteydessä. Eturauhasen liikakasvua sairastaa liki jokainen korkeaikäinen mies. Erotusdiagnostiikka eturauhasen liikakasvun ja syövän välillä työllistää erikoissairaanhoitoa. Liikakasvua hoidamme operatiivisesti reilu 200/vuosi. Korvaavia hoitomuotoja ei ole näkyvissä.
Munuaissyöpää ja virtsarakkosyöpää todetaan yhteensä n. 80 potilaalla vuosittain. Varsinkin virtsarakkosyövät vaativat tarkkaa ja tiheää virtsarakkotähystyskontrollia, minkä pystyy tekemään vain
erikoissairaanhoito.
Jo nyt olemme siirtäneet kaikki mahdolliset kontrollit avosektorille kontrolliohjein. Siitä huolimatta
esimerkiksi eturauhassyövän osalta tulee runsaasti ”konsultaatiolähetteitä” joko liian aikaisin tai
liian myöhään. Tästä syystä olisi erittäin tärkeää saada urologiaan perehtynyt hoitaja huolehtimaan
kontrollitulosten seuraamista, ja tällaiseen toimintaan on saatavilla myös tietokonehoito-ohjelmia
hoitajan avuksi. Diagnostiikka on varsin vaativaa toimintaa sekä rakko- että eturauhassyövän osalta,
eikä voida olettaa, että toiminta 10 seuraavan vuoden kuluessa olisi hajautettavissa perusterveydenhoitoon.
1.2. Gastrokirurgia
Vatsa-alueen sairauksien prosessit sisältävät gastroenterologisen kirurgian (gastrokirurgian) sekä
urologian hoitoprosessit. Tässä kuvataan gastrokirurgian prosessit.
7
Vatsa-alueen potilasryhmiä ovat ruokatorven, mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen ja peräsuolen sekä sappi-, maksa- ja haimateiden ja muiden vatsaontelon sairauksien potilaat sekä näihin
liittyen tulehduksellisia suolistosairauksia, syöpiä, elämänlaatua heikentäviä hyvänlaatuisia sairauksia sairastavat potilaat ja vatsa-alueen vammapotilaat.
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 12205 Kirurgian osasto 5 gastroenterologinen
kirurgia, 12207 Kirurgian osasto 7 gastroenterologinen kirurgia ja 13201 kirurgian poliklinikka
(osa).
1.2.1. Gastrokirurgian nykyisen toiminnan kuvaus
Prosessit ovat ylägastrointestinaalinen kanavan (ylä-GI) ja alagastrointestinaalinen kanavan (alaGI) hoitoprosessit.
Kirurgian poliklinikalle tuli vuonna 2010 ge-kirurgisia lähetteitä 2306. Käyntejä v. 2010 gekirurgian poliklinikoilla on ollut 2089 ja lääkärin soittoaikoja 1808. Sairaanhoitajille ohjattuja soittoja on ollut 345 ja sairaanhoitajien haastatteluissa käyneitä ns. LEIKO-potilaita 58. Kirurgian poliklinikalla tehtiin vuonna 2010 213 sigmoideoskopiaa ja 74 proktoskopiaa. Lisäksi gastrokirurgit
tekevät osan gastroenterologisen tutkimusyksikön toimenpiteistä yleensä torstaisin ja perjantaisin.
Gastrokirurgian vuodeosastoja on kaksi: osastot 2205 ja 2207. Osasto 2205:llä hoidetaan pääsääntöisesti ylä-Gi-kanavan sairauksia sairastavia potilaita ja osastolla 2207 vastaavasti ala-Gikanavan sairauksia sairastavia potilaita. Päivystyspotilaat tulevat gastrokirurgiselle vuodeosastoille
ensiavun, tarkkailun, teho-osaston, leikkaussalin, gastroenterologisen tutkimusyksikön tai toisen
erikoisalan osaston kautta. Päivystyspotilaita on keskimäärin 67 % /60 % (2205/2207) osaston potilaista. Yhteensä päivystyspotilaita on noin 1900/vuosi. Osastoryhmä toimii ERVA-alueen ainoana
yksikkönä, joka pystyy tarjoamaan 24t/7vrk/12kk tasoisen päivystysvalmiuden kaikessa gastrokirurgian piiriin kuuluvassa toiminnassa, johon kuuluu tarvittaessa tukeutuminen muihin KYS:ssä
toimiviin erikoisaloihin, kuten thorax-verisuonikirurgiaan ja päivystysradiologiaan. Päivystyspotilaiden määrä ja diagnoosit vaihtelevat paljon ja muuttuvat nopeasti, joka edellyttää riittävää vuodeosastokapasiteettiä ja erityisosaamista koko henkilökunnalta. Yli 70 % päivystyspotilaista saapuu
vuodeosastoille klo 16 jälkeen eli hoitohenkilökunnan ilta- ja yövuoron aikaan.
Vuoden 2010 aikana kahdella gastroenterologisen kirurgian vuodeosastolle oli yhteensä 3076 hoitojaksoa. Elektiivisiä hoitojaksoja oli 1328 kpl eli noin kolmannes kaikista potilaista. Gastroenterologisen kirurgian osastoilla on maksimissaan yhteensä 54 vuodepaikkaa. Osastojen kuormitus on ollut
keskimäärin 85 %, mikä tarkoittaa että potilaita on ollut ylipaikoilla. Keskimääräinen hoitoaika on
4.3 vrk/ 5.7 vrk. Hoitoajat vaihtelevat yhdestä vrk:sta jopa vuoteen. Potilaiden hoitoisuudet ovat
lisääntymässä liittyen väestön ikääntymiseen, sairastuvuuteen ja syöpäsairauksien ilmaantumiseen.
Gastrointestinaalisia syöpiä on paljon ja ne lisääntyvät erityisesti suoliston alueella. Tämä näkyy
varsinkin osasto 2207 toiminnassa paksu- ja peräsuolisyöpäpotilaiden määrän jatkuen lisääntyessä.
Gastrokirurgian tärkeitä fyysisesti lähellä oltavia lääketieteellisiä tukiprosesseja ovat laboratoriopalvelut, radiologia, sekä kliinisen fysiologian yksikkö. Tärkeitä yhteyksiä ovat yhteydet tehoosastolle, leikkaussaleihin ja sydänvalvontaan. Yksiköt käyttävät myös lääkehuollon palveluita.
Tutkimusosasto ja kirurgian poliklinikka tarvitsevat endoskooppien huoltoon välinehuoltopalveluita.
8
1.2.2. Gastrokirurgian tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Gastrokirurgian poliklinikalla tehdään sigmoideoskopioita ja proktologisia toimenpiteitä. Nämä
skopiat tehdään kaukana endoskopiayksikön tiloista eikä toimenpiteitä vaativia muutoksia pystytä
hoitamaan poliklinikalla. Tämä johtaa tutkimusten uusimisiin, joka on työlästä potilaille ja henkilökunnalle. Etenkin sigmoideoskopioissa löytyvät toimenpiteitä vaativat muutokset johtavat usein
endoskopiayksikössä tehtävään tutkimukseen ja toimenpiteeseen. Samassa yksikössä alun perinkin
tehdyt toimenpiteet eivät yleensä johtaisi vastaavaan. B11-projektin uudisrakennukseen on urolologialle tulossa uudet polilinikkatilat.
Vuodeosastojen toiminnat ovat hajallaan eri kerroksissa, niin että muiden alojen osastoja on gastrokirurgisten osastojen välissä. Gastrokirurgian osasto 2207 (24 ss.) on hajasijoitettu muualle kuin
loput gastrokirurgian osastopaikat. Tämä sijoittelu hankaloittaa kirurgien yhteistyötä ja on osaltaan
aiheuttanut myös täysin erillisen henkilökunnan. Myös tiloista on ollut puutetta. Tulevaisuudessa
esimerkiksi kolorektaalisyöpä lisääntyy ja potilaiden ikääntyminen aiheuttaa lisää hoidon tarvetta.
Tietotekniikka lisää tilatarvetta. Tarvitaan enemmän työpäätteitä henkilökunnalle, myös konsultoiville lääkäreille niin, ettei tarvitse jonottaa kuka minnekin sopii töitä tekemään. Sihteereiden työtilat
ovat riittämättömät.
Suolikirurgian osasto on tyypillinen kirurgian ala, johon liittyy paljon infektiokomplikaatioita ja
muita leikkauksen jälkeisiä ongelmia. Tämä taas lisää vaatimuksia pieniin huoneisiin, joihin on
mahdollista eristää potilaita niin, etteivät infektiot leviä. Suolikirurgian osastolla tulee myös olla
erillisellä WC:llä varustettuja huoneita, koska on paljon ripulipotilaita, suolityhjennyspotilaita ja
proktologisia potilaita. Jo nykyisin lisääntyneet mrsa, esbl ja clostridium infektiot aiheuttavat lisää
eristämistarvetta ja tarvetta pienille huoneille.
Osastolla tarvitaan lisää potilaiden valmistelutiloja, haavanhoitopaikkoja, tutkimushuoneita lääkäreille ja toimenpidehuone pieniä toimenpiteitä varten. Lisäksi potilaat ovat raskashoitoisia ja toimenpiteiden jälkeiset paremmat seurantatilat helpottaisivat hoitoa. Lääkehoito tarvitsee oman rauhallisen tilan, joka nykyään puuttuu. Gastrokirurginen potilas tarvitsee kipulääkitystä, antibiootteja,
verituotteita ja ravitsemusta aina parenteraaliseen ravitsemukseen asti. Avannehoitajan tilat, jotka
ovat sijoitettuna osastolle 2207, ovat huonot/puuttuvat ja avannepotilaita katsotaan ja informoidaan
siellä, missä tilaa sattuu olemaan.
Osastoilla on riittämättömästi ns. kandioita. Lääkärikirjasto on liian pieni jo nykyiselle miehitykselle kokoontumista ajatellen. Lääkärien kanslioita on liian vähän ja hoitajien kansliatila on pieni, siellä työskentelee hoitajien lisäksi lääkärit, konsultit ym. Ns. LEIKO-toimintaa (ks. hoitoprosessit)
varten ei ole sopivia tiloja. LEIKO-toimintaa ollaan käynnistämässä vuoden 2012 helmikuussa.
Tarkoituksena on varata kaksi isompaa, neljän hengen potilashuonetta pelkästään LEIKO-potilaille.
1.2.3. Gastrokirurgian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Gastrokirurgiassa pyrkimys hoitoaikojen lyhentämiseen asettaa omat haasteensa toimenpiteiden
jälkeiselle kuntoutukselle vaatien omat tilansa, apuvälineensä ja henkilökuntansa. Aloitettu LEIKOprojekti (leikkaukseen kotoa projekti) sopii suurimmalle osalle tyrä- ja sappileikkaukseen tulevista
potilaista ja osalle kolorektaaliosaston potilaita, jos vain polikliinisesti asiat valmistellaan hyvin.
9
Tällä pyritään vapauttamaan osastopaikkoja, mutta projekti vaatii lisäresurssointia preoperatiiviseen
vaiheeseen.
On ennustettavissa, että kolorektaalisyöpä-, haima- ja maksasyöpäpotilaiden määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina. Vastaavasti mahasyöpäpotilaiden määrä tulee vähenemään. Kokonaisuutena
kuitenkin kirurgisesti hoidettavien syöpäpotilaiden määrä tulee lisääntymään. Väestön ikääntyminen lisää ruoansulatuskanavan syöpäsairauksiin sairastuvien määrää. Lisäksi ikääntymisen sekä
terveyskeskuspäivystyksen ympärivuorokautisen päivystys- ja vuodeosastohoidon vähenemisen
seurauksena päivystyksen kautta gastrokirurgiselle osastolla hoidettavien määrä tulee lisääntymään.
On mahdotonta arvioida tarkkaan vaadittavaa vuodeosastokapasiteettia vajaan 10 vuoden päähän.
Oletettavaa kuitenkin on, että tarve vuodeosastopaikkoihin ei tule vähenemään. Maksa- ja haimakirurgian keskittämisestä yliopistosairaaloihin on keskusteltu 10 - 20 vuoden ajan. On mahdollista,
että vuoteen 2020 mennessä osa nykyisin ERVA:n keskussairaaloissa hoidettavista maksa- ja haimakirurgiaa vaativista potilaista tulee hoidettavaksi KYSiin. Tämä edellyttää lisäresurssointia leikkaustoimintaan, vuodeosastoimintaan ja tukiprosesseihin. Elektiivisten potilaiden LEIKOprosessilla voidaan lisäpaikkatarvetta pienentää. Kuitenkin lisäpotilaspaikkatarve on tarkastelujaksolla mitä ilmeisin. Yhtenäinen, arvioituna n. 60 potilaspaikan, fyysisesti samassa kerroksessa toimiva gastrokirurginen vuodeosasto, jossa hoidetaan sekä ylä- ja ala-ruoansulatuskanavan sairauksia,
on tulevaisuuden reaalinen lähtökohta.
2. TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET SEKÄ TRAUMAT
2.1. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien prosessikuvaus
Prosessi sisältää tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja traumojen, fysiatrian sekä kuntoutuksen hoitoprosessit.
Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian potilasryhmiä ovat: kaikki tuki- ja liikuntaelinsairauksista tai tapaturmista kärsivät potilaat. Potilasryhmiä ovat esim. tekonivel-, reuma- ja luukasvainpotilaat, selkäkipu- ja selkärankamurtumapotilaat, trauma- ja nivel-, luu- ja pehmytkudosinfektiopotilaat sekä nivelvaurio-, jänne- ja hermovammapotilaat.
Fysiatrian ja kuntoutuksen potilasryhmiä ovat potilaat, joilla on erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia tai pitkäaikaisia kiputiloja sekä kuntoutettavia potilaita, joilla on sairauksia tai vammoja,
jotka voivat vaikuttaa heidän toiminta-, oppimis- ja työkykyyn. Kuntoutus on kaikki sairaanhoidolliset palveluprosessit läpäisevä toimintaa. Toiminnallisesti klinikka on jakautunut kahteen eri klinikkaan: fysiatrian ja kuntoutusklinikkaan.
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: Traumatologinen ensiapu, tarkkailuosasto,
12201 Nivelkirurgian yksikkö ja selkäkeskus, 12203 Kirurgian osasto 3 traumatologia, 12209 Tarinan ortopedinen ja käsikirurginen yksikkö, 13211 Nivelkirurgian poliklinikka, 13212 Ortopedian
poliklinikka, Varkauden leikkausyksikkö ja pkl. 12981 Kuntoutuksen vuodeosasto, Tarina 13951
Työlääketieteen poliklinikka, 13961 Fysiatrian poliklinikka, 13962 Fysiatrian pkl Tarina 13981
Kuntoutustutkimuspoliklinikka, osasto 2981, 14961 Fysiatrian osasto Puijo, 14962 Fysiatrian osasto
Tarina.
10
2.2. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien nykyisen toiminnan kuvaus
Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikan toiminta sisältää n. 33 % koko KYS:n
leikkaustoimenpiteistä vuonna 2010. Vuonna 2020 arvioidaan leikkaustoimenpiteiden määräksi n.
9 000.
Elektiivisiä lähetteitä on arvioitu tulevan vuonna 2020 > 9 000 (vuonna 2010 > 8 000). Lisäksi päivystys-pkl:lla käynee 2020 n. 6 000 ( vuonna 2010 n. 5 500) tuki-ja liikuntaelinsairasta tai vammautunutta potilasta.
Elektiivisiä ja kontrolli-poliklinikkakäyntejä on arvioitu vuodelle 2020 n. 20 000 (vuonna 2010 >
18 000). (Lähetteiden määrät 2009 ja 2010 > 8 000).
Vuodeosastojen tarve vuonna 2020 on kolme. Traumaosasto 30 paikkaa, Ortopedian osasto 30
paikkaa ja Tarinaharjun toiminnan siirtyessä Kuopioon B11 vaiheen myötä vastaava vuodeosastokapasiteetti 30 paikkaa. Tämä voi olla mahdollisesti ns. viikko-osasto kuten vuonna 2011 on Tarinaharjussa. Tähän vaikuttanee vielä Varkauden toiminnan uudelleen arviointi ja Iisalme aluesairaalassa tehtävät toimenpiteet ja mahdollisesti tuleva Itä-Suomen sairaanhoitopiiri ISERE
(=KYS,PKKS,MKS,SKS ja aluesairaalat: VAS, IAS, PAS).
1
Taulukko 1 Potilaiden hoitoisuuden jakaantuminen hoitoisuusluokittain osastot 2201, 2203,
2209
Hoitoisuusluokka
1
Ortopedia os. 2201
%-osuus
3
Trauma os. 2203 Tarina os. 2209
%-osuus
%-osuus
3
20
2
3
31
30
28
36
34
41
4
5
34
2
29
3
5
0
Traumatologia: N. 20 % traumatologiasta on yläraajan ongelmia, lisäksi yläraajan degeneratiiviset
sairaudet.
Nivelkirurgia sisältää primäärit tekonivelet ja revisiot sekä reumakirurgiaa.
KYS:ssa leikataan n. 1350 - 1700 traumapotilasta vuodessa (=seuranta vuodesta 1994 lähtien) eli
n. 4,5 toimenpidettä päivässä, jolloin nopea mobilisaatio ja jatkohoidon tarve korostuvat. Traumateamin toiminnassa korostuu saumaton yhteistyö ensiavun, tarkkailun, diagnostiikan leikkausosaston sekä traumaosastojen välillä (ks. prosessikuvaus liitteenä).
Selkäkeskus toimii yhteistyössä ortopedian, fysiatrian, neurokirurgian ja radiologia kesken. Volyymi: lähetteet: ortopedia, fysiatria ja neurokirurgia, pkl-käynnit: ortopedia, fysiatria ja neurokirurgia. Leikkaukset: n. 630, osastovolyymi: sisältyy neurokirurgian ja ortopedian vuodepaikkoihin.
Olkakeskus toimii. Taustana on ollut lähetteiden ja leikkausten lisääntyminen. Operatiivinen ja
konservatiivinen hoito on hajautettu operatiiviselle ja konservatiiviselle tulosalueelle = ortopedia ja
fysiatria
puutteellisesti toimiva organisaatio, joten näiden potilaiden hoitoa yhtenäistetään
11
Fysiatrian ja kuntoutuksen tulosyksikön avohoidon käynnit olivat vuonna 2008 13506 kpl. Lisäksi fysiatrian klinikan terapeuttien (fysio- ja toimintaterapeutit) käyntejä yhteistyökumppaneiden
prosesseissa on vuositasolla lähes 33.000 kpl. KYS:n apuvälineyksikkö 4981 vastaa Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tasoisten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälinepalvelujen tuottamisesta. Toiminta käsittää aikuisten ja lasten apuvälineiden sovitus- ja kokeilupalvelun, hankinnan, kunnossapidon, varastoinnin ja kierrätyksen.
Kuntoutusklinikan yhteistyökumppaneita ovat: 1) Fysiatria (Tules potilaat) 2) aikuispsykiatria
3)neurologia 4) neurokirurgia 5) lasten klinikka (epäselvästi neurologisesti oirehtivat nuoret siirtymävaiheessa) 6) kipupoliklinikka 7) sairaalan sosiaalityö ja kuntousohjaus ei erikoisaloilla 8) kuvantamispalvelut sekä 9) työlääketieteen osalta: kehko- ja ihosairaudet, syöpätaudit, kuvantamispalvelut ja patologia. Fysiatrian klinkka: 1) käsi- ja selkäkirugia 2) lisätkää muut tärkeimmät myös
palvelyksikön osalta (Olli lähettää myöhemmin)
Sidosryhmät Kuntoutusklinikka: 1) Työterveyshuollon toimintayksiköt 2) perusterveydenhuolto 3)
kuntien sosiaalitoimi ja vammaispalvelut 4) VKK ja vakuutusyhtiöt 5) Kela ja eläkelaitokset 6) työvoimahallinto 7) Työterveyslaitos 8) Synapsia 9) Neuron 10) yksityiset lääkäriasemat ja ammatinharjoittajat (työkykyarviot ja kuntoutustutkimukset) 11) työklinikat ja muut kuntoutuslaitokset 12)
keskussairaaloitten kuntoutusklinikat
2.3. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Tarinan sairaalan hajasijoitus on aiheuttanut ongelmia. Toiminta pienessä yksikössä on tehokasta
mutta lääketieteellisten tukipalveluiden puute on ongelmallinen ja osin myös potilasturvallisuutta
vaarantava tekijä. Toiminnan ja resurssien (tilojen, laitteiden, välineiden ja henkilökunnan) hajasijoittamisesta aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi leikkaustointa tulisi keskittää Puijon sairaalaan.
Hyötyinä voidaan nähdä ortopedisen osaamisen keskittyminen ja käsikirurgisen potilaan hoitoprosessin eheytyminen. Keskittämisen avulla saavutetaan suuren yksikön etuna henkilöstön sijaisjärjestelyt kaikkien ammattiryhmien osalta (kirurgimiehitys, hoitajamiehitys, anestesiologimiehitys, sekä
terapeuttien saatavuus). Erityisesti helpottuisivat päivystyspalvelujen saatavuus. Haittana on nähty
Puijolla tehtävän päivystystoiminnan vaikutukset elektiiviseen toimintaan.
Leikkaustoimintaa siirtyisi tällöin 2000 päiväkirurgista leikkausta, 1100 muuta ortopediskäsikirurgista leikkausta sekä 200 anestesiatoimenpidettä. Hoitopäiviä siirtyisi Puijolle 1600 ja poliklinikkakäyntejä 1200. Lisäksi siirtyisivät näiden potilaiden fysioterapiakäynnit (KYS kuntoutusyksiköstä). Toiminnan siirtyminen edellyttää tilajärjestelyjä varsinaisen leikkaustoiminnan (kolme salia) lisäksi päiväkirurgisten potilaiden vastaanottoon ja kotiutukseen sekä vuodeosastohoitoon
(7x2 hh).
Fysiatria ja kuntoutus: Kysiin tulevat potilaat tarvitsevat kuntoutuakseen usein erilaisia apuvälineitä ja kuntoutumisen tukena on käytössä päivittäin tarvittavia, kullekin osastolle ominaisia apuvälineitä. Harvemmin, kuitenkin viikoittain, eri puolilla taloa tarvitaan raskaampia ja erityisempiä
apuvälineitä kuntoutumisen tueksi. Esim. sähkökäyttöinen potilasnosturi, sähkökippi, erityisominaisuuksin varustettu pyörätuoli, seisomisteline tai kävelytuki.
Osastoilla ei ole apuvälineiden säilytykseen tarvittavia tiloja ja erityisempiä apuvälineitä ei ole kannattavaa hankkia kaikille osastoille. Tällä hetkellä mm. näiden hajallaan olevien välineiden huolto
12
ja kunnossapito ei ole kenenkään hallinnassa. Lisäksi niiden säilytys on osastoilla epätarkoituksenmukaisesti ahtailla käytävien reunoilla tai varastokopperoissa. Keskitetysti hoidettuna saataisiin
välineet myös kiertoon ja jokainen tietäisi, mihin välineen palauttaa. Apuvälineiden keskittäminen
on kannattava vaihtoehto. Tällöin tiedetään, mitä ja missä on, eikä osastojen tarvitse hankkia itse
mm. harvemmin käytössä olevia apuvälineitä.
Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian tilaongelmia ovat toimintojen hajasijoituksen lisäksi riittämättömiksi käyneet ja osin toiminnallisesti heikot tilat.
Päivystystoimintaan tarvitaan toimivat tutkimus- ja toimistotilat n. 6 000 tuki- ja liikuntaelimistön
päivystyspotilaalle vuodessa. Nykyiset järjestelyt ovat > 25 v vanhat ja auttamatta restauroimisen
tarpeessa. Polikliineiselle toiminnalle (nykyisin n. 18 000 potilasta vuodessa, joista lähetepotilaita n.
8 000) tarvitaan joka päivälle 4 – 5 tutkimushuonetta ja vastaavat laboratorio-, rtg- ja toimistopalvelut
Osastolla 2203 (traumaosastolla) on yhdessä ”infektiopään” kanssa on nykyisin 27 paikkaa. Nämä
tilat ovat ajoittain täynnä ja potilaita on sijoitettu mm. os:lle 2201 ja muille oper. tulosalueen osastoille. VAS:n potilaat lisäävät myös tätä tarvetta n. 10 %. Lisäksi tässä yhteydessä olisi plastiikkakirurgian syytä saada oma osastonsa.
Osastot 2201 ja 2209: 2201 30 puhdasta elektiivistä paikkaa eivät riitä Tarinan ja VAS:n potilaiden
siirtymisen yhteydessä. Tarvitaan lisäksi n. 30 paikkainen, mahdollisesti viikko-osasto. Pelkät potilaspaikat eivät riitä vaan tarvitaan myös henkilökunnalle riittävät tilat, koska nykyiset sähköiset
tietojärjestelmät ovat jo ”syöneet” tiloja mm. potilaiden tutkimushuoneista. Os 2209 potilaiden
leikkausta edeltävää tarkastusta varten tarvitaan 2-3 huonetta, joita voidaan käyttää päivän muuna
aikana esim. poliklinikkatoimintaan.
Leikkaustoimintaan tarvitaan n. 10 elektiivistä pöytää / päivä ja yksi traumapöytä, jotta toiminta
voidaan tehdä omana työnä ilman hankalia ja kalliita tilapäisiä erillisratkaisuja. Tämä johtuu myös
siitä, että VAS:n raskas ortopedia ja mahdollisesti myös IAS:n vastaava toiminta siirtynevät KYS:n
B11. Salien tulee sijaita mahdollisimman lähellä ensiapua ja osastoja.
Salien tulee sijaita myös samassa yhteydessä, jotta koulutukselliset tavoitteet yhdessä endoskooppisen-, muun elektiivisen ja käsikirurgian kanssa toimivat hyvin, rakennettava uusi yksikkö soveltuisi
tähän toimintaan.
Ortopedian ja fysiatrina pkl:t tulee sijaita läheisessä paikassa, kuten ne on suunniteltukin B11:ssa.
Tekonivelkirurgialle tarvitaan potilaspaikkoja vähintään 30 sairaansijaa potilasmäärien lisääntyessä.
Kansliatilat ovat kaikkien osalta riittämättömiä. Tarvitaan potilaiden vastaanottohuone, tällä hetkellä potilaita joudutaan ottamaan vastaan usein osaston käytävillä, osastolla ei ole rauhallista tilaa
tulohaastattelun tekemiseen. Opetustilat ovat riittämättömät Tarvittaisiin myös pienempi opetustila
potilaiden tutkimiseksi lähempää potilas-huoneita.
Laitoshuollon nykyiset välineet + koneet eivät mahdu nykyiseen siivousvarastoon. Varastotilaa tarvitaan myös esim. osaston omille sähkösängyille. Sängyt nykyisin käytävillä, elleivät ole potilaiden
käytössä
(turvallisuus)
13
Lääketieteen kliinisen vaiheen perusopetus on oleellinen osa ortopedian klinikan toimintaa. Klinikassa opiskelee yhtä aikaa 2 vuosikurssia (Lt3 ja Lt6) lääketieteen opiskelijoita (n. 260 opiskelijaa).
Lisäksi fysiatrian opetuksiin osallistuu Lt5 vuosikurssin opiskelijat. Opiskelijamäärät ovat lisääntyneet viime vuosina ja ovat kautta aikojen suurimmat. Tällä hetkellä perusopetuksen tilat (kandiot)
ovat riittävät osastoilla 2201 ja 2203. Ainoastaan ilta-aikaan on satunnaista pulaa potilaiden tutkimustiloista. Osastolla 2209 ei ole varsinaista kandiota. Kirurgian/ortopedian poliklinikalla tilat ovat
myös riittävät (2 tutkimus/ryhmäopetushuonetta, toimenpidehuone, kipsaushuone).
Suurin opetuksen tilatarve onkin nivelkirurgian poliklinikalla, jossa ei tällä hetkellä ole opetustiloja
lainkaan (tarve: 1 poliklinikkahuone). Päiväkirurgisen yksikön yhteyteen tarvitaan ryhmäopetustila,
jossa opiskelijat voivat tutkia leikkaukseen tulevia potilaita. Päiväkirurgisen toiminnan laajentuessa,
yhä enemmän opetusta siirtyy myös ko. yksikköön. Kaikkiaan opetuksen lisätarve on: 1 poliklinikkahuone nivelkirurgian poliklinikalla, 1 ryhmäopetushuone päiväkirurgisessa yksikössä ja 1 kandio
käsikirurgialle/ortopedia (2209).
Fysiatrialle tarvitaan kanslia ja vastaanottotilojen lisäksi harjoitussalitilaa esim. kaksi suurehkoa
tilaa. Lisäksi tarvitaan toimintaterapian erikoistiloja (lastahuone, arpitarvikkeet, opetuskeittiö, Valpar) yht 4 erillistä tilaa ja inkontinenssi ja aivohalvaus kuntoutusta varten omat huoneet (intimiteetti/pakotettu kävelylaitteisto). Kuntoutustutkimukselle 4-5 huonetta, harjoittelussa voi hyödyntää
yhteisiä tiloja fysiatrian tarpeiden kanssa, sekä mittaus huone
Apuvälineyksikön toiminnan edellytyksenä on joustava välineiden puhdistus, huolto- ja kuljetuspalvelujen saatavuus ja kiinteä yhteistyö kyseisiä palveluja tuottavien yksiköiden kanssa. Kyseisten
yksiköiden sijoittaminen fyysisesti lähekkäin helpottaa liikuntavammaisten asiakkaiden palvelun
saatavuutta, palveluprosessin sujuvuutta ja tehostaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Lisäksi tarvitaan asianmukaiset tilat likaisten, palautuvien apuvälineiden säilytykseen, välineiden
puhdistustila sekä kuivatustila. Huoltopalveluosasto / Laitoshuolto määrittelee em. tilojen tarpeen.
Apuvälinehuollon tilatarpeiden määrittelystä vastaa Istekki.
2.4. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osalta VAS.n toiminta raskaan ortopedina osalta on
jo siirtynyt KYS:n ja mahdollisesti myös IAS:n osalta aikanaan. Lisäksi tuleva ISERE tuonee muutoksia toimintaan.
3. LASTEN JA NUORTEN PALVELUYKSIKKÖ
3.1. Lasten ja nuorten palveluyksiön prosessikuvaus
Tämän asiakirjan prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 13401 Lastentautien poliklinikka,
13402 Lasten neurologian yksikkö, 13403 Kliinisen genetiikan yksikkö, 12403 Lasten veri- ja syö-
14
pätautien osasto, 12405 Lasten akuuttiosasto, 12406 Vastasyntyneiden teho-osasto, 12206 Lasten ja
nuorten operatiivinen osasto ja 13202 Lastenkirurgian poliklinikka.
Tässä muistiossa ei käsitellä lastenpsykiatrian hoitoprosesseja.
Lasten ja nuorten klinikan (tässä muistiossa kuvattaviin) prosesseihin kuuluvat vastasyntyneiden
hoitoprosessit sekä 0-15-vuotiaiden allergologian, diabetes ja endokrinologian, reuma-, sydän-, munuais- ja suolistosairauksien, infektiotautien, sekä veri- ja syöpätautien konservatiiviset hoitoprosessit; lasten kirurgiset hoitoprosessit; lastenneurologian hoitoprosessit; sekä kliinisen genetiikan hoitoprosessit. Lapsipotilaat saapuvat sairaalaan akuutisti kotoa päivystyksen kautta, aluesairaaloista
tai muista ERVA-alueen keskussairaaloista. Ei kiireelliset potilaat saapuvat kotoa ajanvarauspoliklinikoille.
3.2. Lasten ja nuorten palveluyksikön nykyisen toiminnan kuvaus
Lastentautien poliklinikka 13401
Lastentautien poliklinikka vastaa lähikuntien lasten ja nuorten erikoissairaanhoitoa vaativasta avohoidosta sekä muiden keskussairaaloiden erityistason vaativasta avohoidon erityisosaamisesta. Alueen suurimmissa kaupungeissa, kuten Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa on myös omat pienimuotoiset lastentautien erikoislääkärin vastaanotot.
Poliklinikoiden vastaanotot tapahtuvat tiimeinä, joihin osallistuvat kyseisen erikoisalan lastenlääkärit, sairaanhoitajat ja tarvittaessa fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, psykologi ja osastonsihteeri. Pitkäaikaispotilaita kuten diabetesta ja reumaa sairastavia
lapsia ja nuoria seurataan poliklinikalla koko lapsuuden ajan 17 - 20 –vuotiaiksi asti, jonka jälkeen
heidät siirretään yleensä aikuislääkäreiden seurantaan. Lastentautien poliklinikalla annetaan myös
runsaasti eriasteista lastentautien alan opetusta lääketieteen, hoitotieteiden ja muidenkin alojen
opiskelijoille.
Lastentautien poliklinikalla ovat edustettuna lähes kaikki aikuispuolenkin sisätautien erikoisalat.
Potilaita poliklinikalla käy keskimäärin 30–50 / päivä. Poliklinikalla toimii kahdeksan erikoispoliklinikkaa (astma- ja allergia, gastroenterologia ja nefrologia, kardiologia, endokrinologia ja diabetes, reuma, infektio, hematologia/onkologia ja vastasyntyneiden poliklinikka) sekä neljä opetuspoliklinikkaa (yleispediatria, lasten allergia, endokrinologia, kardiologia) ja tutkimustoimintaa (varattu
1 huone). Lisäksi poliklinikalla annetaan 2-6 tunnin kestäviä infuusiohoitoja. Yleensä poliklinikkapotilas viipyy poliklinikalla 1-2 tuntia. Allergiapoliklinikka toimii osittain päiväosastotyyppisesti
(mm. lasten ruoka-altistukset seurantoineen), jolloin lapsi voi viipyä osastolla muutamasta tunnista
koko virka-ajan kestoiseen hoito- ja tutkimus/seurantajaksoon.
Heinolan reumasairaalan lopetettua toimintansa oman erityisvastuualueen potilaat ovat siirtyneet
suureksi osaksi lastentautien poliklinikalle. Laajan erva-alueen vastuun vuoksi lasten reumatologian
toinen erikoislääkärin virka muuttui 1.1.2012 alkaen apulaisylilääkärin viraksi. Reumapotilaiden
hoitoihin kuuluu runsaasti nivelten ultraäänitutkimuksia ja nivelten sisäisiä lääkkeenantoja, jotka
toteutetaan lastentautien poliklinikalla tai vaativimmat nukutusta tarvittavat toimenpiteet päiväkirurgisessa yksikössä yhteistyössä lasten reumalääkäreiden kanssa.
Uusi lisääntyvä toiminta lastentautien poliklinikalla ovat lääkeinfuusiot, joita käytetään sekä reumaja suolistopotilaiden hoitoon sekä immunopuutteisten potilaiden suojahoitoon. Lisäksi yhteistyössä
15
lastenpsykiatrian kanssa on jo parisen vuotta tehty lastentautien poliklinikalla lasten seksuaalisen
hyväksikäytön (tai muun lapsen kaltoin kohtelun) epäilyyn liittyviä somaattisia tutkimuksia. Niitä
varten hankitaan vuonna 2012 tutkimusvälineitä (mm. kolposkooppi, videointivälineistö) ja jo senkin vuoksi toiminnalle tarvitaan kiinteä huonetila, johon laitteisto voidaan asentaa.
Kokopäivätoimisia lääkäreitä lastentautien poliklinikalla on seitsemän erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä, lisäksi on kaksi osapäivätoimista lääkäriä (kl.opettajat, 1 + 1 pv), 1 kumppanuusvirassa VAS:n kanssa oleva erikoislääkäri (KYS:ssä 2 pv/viikko) ja ajoittain 1 -2 tutkijalääkäriä. Sen lisäksi osastojen erikoislääkärit (infektio, neonatologia, hemato-onkologia) pitävät ½-1
päivänä viikossa per lääkäri oman suppean erikoisalansa vastaanottoja. Sekä kliiniset opettajat, professorit että erikoislääkärit pitävät opetusvastaanottoja. Poliklinikalla toimivat myös 1,6 ravitsemusterapeuttia (kolme eri henkilöä), psykologi (n. 50 % työajastaan) sekä 1 fysioterapeutti lähes kokopäivätoimisesti ja toinen fysioterapeutti 2 päivänä viikossa. Yksikössä työskentelee osastonhoitaja
ja kymmenen sairaanhoitajaa. Lisäksi poliklinkalla on kuntoutusohjaaja, joka tekee runsaasti ohjauskäyntejä mm. kodeissa, kouluissa, ja päiväkodeissa.
Lasten poliklinikan vuoden 2010 toiminta
Uusia lähetteitä 1377 kpl.
Käyntejä oli yhteensä 8545 kpl. Ensikäyntejä oli 1124 (13 %), uusintakäyntejä 4985 (58 %), puhelinkäyntejä 1424 (17 %), päivystyskäyntejä 24 (0,3 %), konsultaatiokäyntejä 719 (8,4 %) ja sarjahoitoja 269 (3,1 %).
Odotusajat yksikköön olivat: R I (1- 7 päivää) mediaani 7 vrk, R II (8-30 päivää) mediaani 22 vrk,
R III (yli 30 vrk) mediaani 52 vrk.
Suuri osa poliklinikan seurantakäynneistä on korvattu ns. puhelinkäynneillä. Tällöin lääkäri tarkistaa potilaan laboratoriotulokset, kuulee potilaan voinnin puhelimitse ja päättää jatkohoidosta ja seurannasta näiden tietojen perusteella. Eristyspotilaita on ollut n. 10 /v. Keskimääräinen hoitoaika on
1-2 tuntiin. 99 % potilaista palaa kotiin, osastosiirtona < 1 %.
Tärkeitä yhteyksiä lastentautien poliklinikalle ovat: Kl. kemian laboratorio, Kl. radiologia, Akuuttiosasto 2405, KLF, KNF, Ihotaudit/ allergiayksikkö, Lastenklinikan osastot, Lastenkirurgia (pkl, os),
Päivystys-pkl (3901), silmätautien poliklinikka, päiväkirurgia sekä aikuisten sisätautien poliklinikka
ja keuhkopoliklinikka.
Lastenneurologian yksikkö 13402
Toiminnan tavoitteena on diagnosoida lasten neurologisia sairauksia, suunnitella ja toteuttaa hoitoa
ja kuntoutusta sekä näiden seurantaa. Pyrkimyksenä on lapsen kasvun ja kehityksen sekä toimintakyvyn edistäminen siten, että neurologisesta sairaudesta tai ongelmasta aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähän lapsen toimintakykyä ja hänen perheensä elämää haittaava. Edellä mainittu toiminta tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lapsen vanhempien sekä hoitoon osallistuvien toimijoiden ja
sidosryhmien kanssa (lastenneuvola, päiväkoti, koulu, avustaja, avohuollon terapeutit ja lähettävä-/
jatkohoitotaho).
Lastenneurologiseen työryhmään kuuluvat: ylilääkäri, erikoislääkärit (2), erikoistuvat lääkärit (2),
psykologit (2), puheterapeutti, toimintaterapeutit (2), fysioterapeutit (3, joista 1 työskentelee 3401),
16
sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja, sairaanhoitajat (7), osastonsihteerit (3½), apulaisosastonhoitaja
ja osastonhoitaja.
Lastenneurologiset potilaat jakautuvat keskeisesti seuraaviin diagnoosi/palveluryhmiin: epilepsia ja
muut kohtausoireet, neurologinen liikuntavammaisuus, kehitysvammaisuus ja autismi, aivojen hienotoimintahäiriöt (tarkkaavuuden, hahmottamisen ja oppimisen häiriöt) ja kehitysseurannat (keskoset), oirediagnoosit ja neurologinen monivammaisuus.
Lastenneurologian yksikkö on avoinna ma - pe klo 8-16. Tutkimuksiin ja hoitoon tullaan lähetteellä.
Lapset/perheet tulevat lääkärin, sairaanhoitajan ja/tai erityistyöntekijöiden vastaanotoille siten, että
työryhmän kokoonpano määritellään kutakin käyntiä koskien yksilöllisesti. Vastaanottokäyntikokonaisuus voi sisältää erillisiä työryhmän jäsenten tapaamisia tai olla yhteistapaaminen useamman
työntekijän kanssa (esim. epilepsiaohjaus tai monivammaisen lapsen toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi). Laajan kehitys/kuntoutusarvioinnin yhteydessä tutkimukset jakautuvat pidemmälle
aikavälille, jolloin lapsi ja perhe käyvät yksikössä useana päivänä sovitusti eri työntekijöiden tutkimusvastaanotoilla. Tutkimusjakson jälkeen työryhmä kokoontuu laatimaan kuntoutussuunnitelman,
jonka sisältö käydään lapsen/perheen kanssa yhdessä läpi. Myös jatkohoitoon/kuntoutukseen osallistuvia henkilöitä kutsutaan tällaiseen kokoukseen mukaan. Edellä kuvatuista seikoista johtuen
poliklinikkakäynnin kestoaika vaihtelee n. 1,5 tunnista aina 8 tuntiin saakka.
Uutena toimintamallina on aloitettu vuoden 2011 aikana laajennettu ns. jalkautuvan työn mallia,
jossa erityistyöntekijät ja hoitajat tekevät kuntoutusohjaajan lisäksi jalkautuvia käyntejä lasten kotiin, päivähoitoon ja kouluun. Käynneillä arvioidaan lapsen toimintaa hänen arkiympäristössään,
sekä ohjataan ja tuetaan vanhempia ja muita hoitoon osallistuvia henkilöitä lapsen selviytymisen
edistämiseksi. Apuvälinearviot ja pitkäaikaissairaiden lasten sopeutumisvalmennus/ensitietopäivien
järjestäminen kuuluvat lastenneurologian yksikön toimintaan osana lakisääteistä lääkinnällistä kuntoutusta.
Lastenneurologian yksikössä annetaan viikoittain botuliinitoksiinihoitoja lihaksiin ja sylkirauhasiin
neurologisesti monivammaisille, liikuntavammaisille tai liikuntavamman kaltaisesti (varvastus)
oireileville lapsille. Anestesiaa vaativat hoitotoimenpiteet tehdään keskiviikkoisin päiväkirurgisessa yksikössä ja paikallispuudutuksessa tehtävät toimenpiteet torstaisin lastenneurologian yksikössä
ENMG-ohjauksessa.
Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on valtakunnallisesti keskitetty toinen Epilepsiakeskus (toinen
Helsingissä), joten lastenneurologit osallistuvat tiiviisti epilepsiakirurgisten lapsipotilaiden hoidon
suunnitteluun ja seurantaan. Tapauskohtaisesti myös muut lastenneurologian yksikön työryhmän
jäsenet osallistuvat näiden potilaiden arviointiin.
Lääketieteen opiskelijoiden opetuspoliklinikka toimii yksikössä kahtena aamupäivänä viikossa (tiistai ja keskiviikko). Opettajina toimivat lastenneurologian ylilääkäri ja erikoislääkäri.
Lasten neurologian vuoden 2010 toiminta
Uusia lähetteitä 513 kpl.
Käyntejä oli yhteensä 3490. Ensikäyntejä oli 378 (11 %), uusintakäyntejä 1772 (51 %), puhelinkäyntejä 575 (16 %), päivystyskäyntejä 1, konsultaatiokäyntejä 45 (1,3 %) ja sarjahoitoja 719 (21
%).
17
Odotusajat yksikköön olivat: R I (1- 7 päivää) mediaani 5,5 vrk, R II (8-30 päivää) mediaani 20 vrk,
R III (yli 30 vrk) mediaani 67 vrk.
Akuutti lastenneurologia toimii lasten akuuttiosasto 2405:n yhteydessä. Osastolla hoidetaan välitöntä sairaalahoitoa vaativat pediatriset ja lastenneurologiset potilaat (0-15v), infektiot ja muut välitöntä sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat (Kts. 2405:n esittely). Akuutteja lastenneurologisia hoitojaksoja v. 2010 oli 74, Nettohoitopäiviä 311, keskimääräinen hoitoaika 4,2 vrk. Lähetteitä akuuttiin lastenneurologiaan on v. 2010 tullut 19 kpl. Huomattava on, että lasten akuuttiosastolla lastenneurologin hoitamat potilaat eivät kirjaudu lastenneurologian yksikön tilastoihin, vaan lastentautien hoitotilastoihin.
Tärkeitä yhteistyötahoja ovat erityisesti lasten- ja nuortenklinikan osastot ja poliklinikat (2206,
2256 2403, 2405, 2406, 3401, lasten psykiatria ja nuorisopsykiatria ja kliinisen genetiikan yksikkö)
sekä aikuisten neurologian poliklinikka ja osasto, kliininen radiologia, kliininen fysiologia ja neurofysiologia (mukaan lukien videotelemetriayksikkö), ISLAB, päiväkirurginen yksikkö, apuvälineyksikkö, silmätautien poliklinkka, korvatautien ja foniatrian poliklinikat ja kuulokeskus.
Kliinisen genetiikan yksikkö 3403
Kliinisen genetiikan yksikössä hoidetaan sekä lapsia/perheitä että aikuisia. Yksikössä työskentelee
yksi ylilääkäri (toimii myös 2 pv/vko genetiikan laboratorion asiantuntijalääkärinä), sairaanhoitaja,
osastonsihteeri ja osastonhoitaja (yhteinen lastenneurologian yksikön kanssa). Yhden erikoislääkärin virka on edelleen avoinna. Yksikkö on avoinna ma - pe klo 8-16. Potilaat tulevat yksikköön lähetteellä. Kliinisen genetiikan yksikkö avustaa muita lääketieteen aloja geneettisten sairauksien
diagnostiikassa ja perinnöllisyysneuvonnassa KYSissä ja ERVA-alueella.
Harvinaisten dysmorfisten syndroominen (kehitysvammaisuus-epämuodostuma-oireyhtyminen)
tunnistaminen on kuulunut perinteisesti kliinisen genetiikan alaan. Tulevaisuuden kehityssuuntana
on kliinisen genetiikan ulottuminen myös ns. tavallisiin kansantauteihin kuten syöpään. Ennakoivat
geenitestit, joita tehdään terveille oireettomille ihmisille suvussa esiintyvän perinnöllisen sairauden
vuoksi, vaativat erityistä neuvontaa, joka perustuu terveydenhuollon eri alojen ammattilaisten luomiin yhteisiin linjauksiin.
Kliinisen genetiikan vuoden 2010 toiminta
Perinnöllisyysneuvontakäyntejä on v. 2010 ollut yhteensä 231 (ikäjakauma on 0-14 v. (59), 15 -24
v. (28), 25 -44 v. (79), 45 -64 v. (58) ja yli 65 v.- (7)).
Ensikäyntejä on ollut 135 (58 %), uusintakäyntejä 60 (26 %), puhelinkäyntejä 19 (8,2 %) ja konsultaatioita 17 (7,4 %).
Lähetteitä yksikköön v. 2010 tuli 182.
Odotusaika yksikköön on R I (1- 7 päivää) mediaani 2 vrk, R II (8-30 päivää) mediaani 13 vrk, R
III (1-3 kk) mediaani 93 vrk.
Tärkein yhteistyötaho on ISLABin genetiikan laboratorio. Muita yhteistyötahoja ovat: lasten- ja
nuortenklinikka, äitiyspoliklinikka, naistentautien poliklinikka, syöpätautien poliklinikka ja kirurgian poliklinikka.
Lasten veri- ja syöpätautien osasto 12403
18
Lasten veri- ja syöpätautien osasto vastaa keskitetysti lasten ja nuorten pahanlaatuisten tautien hoidosta koko ERVA-erityisvastuualueen ainoana yksikkönä. Osastolla hoidettavia tavallisimpia sairauksia ovat leukemia ja erilaiset kasvaimet. Syöpäsairauksia hoidetaan lääke- ja sädehoidoilla, kantasolusiirroilla sekä kirurgisesti. Lapset tulevat osastolle sairauden toteamista, hoidon suunnittelua
ja toteutusta varten. Syöpään sairastuneita lapsipotilaita tulee hoitoon KYSiin n. 40 vuodessa, lisäksi hoidamme muita hematologisia potilaita ja vuodessa hoidossamme käy noin 120 potilasta. Yksikössämme annetaan kantasolusiirtoja (6 - 8/v), jotka suurelta osin ovat korvanneet HUS:ssa tehtävät
luuydinsiirrot. Potilaiden hoidon vaativuutta korostaa potilaiden suuri ikävaihtelu. Samanaikaisesti
osastohoidossa olevien potilaiden ikä voi olla 1 kk -18 vuotta. Hoitoisuusluokkajakauma v. 2010 oli
Hl1 1 %, Hl2 7 %, Hl3 18 %, Hl4 53 %, Hl5 22 %. Osalla potilaista sairaalahoitoajat ovat erittäin
pitkiä, jopa kuukausia (v. 2010 hoitopäiviä 2559, hoitojaksoja 442). Kaksi kolmasosaa potilasta
tulee oman keskussairaalapiirin ulkopuolelta.
Osastolla toimii päiväyksikkö, jossa on vuodessa noin 1000 potilaskäyntiä. Potilaat käyvät osastolla
anestesiassa tehtävissä toimenpiteissä, tutkimuksissa ja/tai saamassa polikliinisesti sytostaatteja,
verituotteita yms. Päiväkäynti kestää useita tunteja.
Yksikkö toimii ERVA-alueen hemofiliakeskuksena, jonne on keskitetty vaikeiden vuoto- ja tukospotilaiden sairauden määritys, hoidon suunnittelu ja hoito. Näitä potilaskäyntejä on 50 - 100.
Lasten syöpäsairauksien hoito vaatii usein pitkiäkin sairaalajaksoja, jolloin lapsen viihtymiseen
osastolla kiinnitetään erityistä huomiota. Lasten hoitoon osallistuvat lääkäreiden, sairaanhoitajien ja
lastenhoitajien lisäksi psykologi, ravitsemusterapeutti, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti ja sairaalapastori. Osastolla työskentelee myös farmaseutti, lastentarhanopettaja, opettaja sekä koulunkäyntiohjaaja, virikeohjaajia ja laitoshuoltajia. Vanhempien ja sisarusten annetaan
olla osastolla lasten mukana mahdollisuuksien mukaan. Oppivelvollisuusikäiset lapset käyvät koulua osastohoidon aikana.
Osaston 2403 päivittäiset yhteistyötahot ovat: leikkausyksikkö/t, anestesiapalvelut, radiologia, hematologian laboratorio ja verikeskus. Viikoittaiset yhteistyötahot ovat: kliininen fysiologia- ja neurologia, lastentautien poliklinikka, lasten ja nuorten operatiivinen osasto, lasten akuuttiosasto, patologia ja opetus. Yhteistoimintaa on useamman kerran kuukaudessa: fysioterapia, tehohoidonyksikkö, sädehoitoyksikkö, kuulo- ja tasapainokeskus ja suu- ja hammassairauksien poliklinikka.
Lasten akuuttiosasto 12405
Lasten akuuttiosastolla hoidetaan 0- 15 –vuotiaat välitöntä sairaalahoitoa vaativat pediatriset (myös
infektiot) ja lastenneurologiset potilaat sekä muut mahdolliset sairaalahoitoa tarvitsevat lapset ja
nuoret (mm. pediatriset ja lastenneurologiset diagnostiset selvittelyt, diabeteksen tasapainotus, vaikeutunut kohtaustilanne ja anoreksiapotilaat). Osastolla ei toteuteta lasten tehohoitoa, mutta tehostetun valvonnan (jatkuva vierihoito, monitorointi) potilaita kuten nasaalisia ylipainehoitopotilaita
(imeväisiä), diabeettisia ketoasidoosipotilaita ja vaikeita hengenahdistuspotilaita, seurataan osaston
tiloissa.
PSSHP:ssä ei ole muita akuuttia yleispediatrista sairaanhoitoa tarjoavia osastoja, joten potilaamme
tulevat pääosin omasta shp:stä. Myös ERVA-alueen sairaalat lähettävät potilaita jatkohoitoon ja
tutkimuksiin. Kirurgisia, KNK- ja silmätautien lapsipotilaita hoidetaan omilla osastoillaan lukuun
ottamatta kesäaikaa, jolloin operatiiviset osastot ovat vv. 2010 - 2011 toimineet lasten akuuttiosaston tiloissa.
19
Osastolla ei ole omissa tiloissaan varsinaista pediatrista polikliinista toimintaa, mutta sairaalahoitoon välittömästi liittyvää jatkohoitoa (mm. suonensisäinen antibioottihoito) ja lastenneurologista
päiväpotilas- ja poliklinikkatoimintaa osastolla on (v. 2010 yhteensä 430 käyntiä).
Osastolla ei hoideta jo diagnosoituja onkologisia eikä vuotosairauksia ellei potilaalla ole tarttuvaa
infektiota, jonka vuoksi tarvitaan eristyshuonetta.
Osastolla on kaksi vaativaan eristykseen sopivaa huonetta. Muita eristyshuoneita (2 huoneen yhteiset saniteettitilat) on 8 kpl. Lisäksi osastollamme on 3 tavanomaista potilashuonetta, joiden yhteiset
saniteettitilat ovat käytävällä.
Vanhemmat osallistuvat lapsensa hoitoon osastolla ja yöpyvät potilashuoneissa.
Osastolla on vuodepaikkoja yli 20 potilaalle, mutta virallinen paikkaluku on 17, minkä mukaan varsinainen hoitohenkilökunta on mitoitettu (yhteensä 28 sairaanhoitajaa ja 6 lastenhoitajaa). Hoitohenkilökunnan lisäksi osastolla työskentelee farmaseutti, laitoshuoltajat, kaksi osastonsihteeriä ja 12 virikeohjaajaa. Yhden klinikkamme kuntoutusohjaajan ja yhden sosiaalityöntekijän huoneet sijaitsevat osastolla. Heidän työpanostaan tarvitaan usein potilaiden jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen.
Lääkäreitä on neljä: apulaisylilääkäri, erikoislääkäri ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä. Osaston potilaiden lisäksi lääkärit hoitavat virka-aikana lasten erikoissairaanhoidon päivystyspotilaat ja yleispediatriset päivystyskonsultaatiot muille sairaalan osastoille. Vastuualueeseen kuuluvat myös lasten
infektiopoliklinikan ja osaston jälkipoliklinikan potilaat. Osaston apulaisylilääkäri toimii lasten oikeuspsykiatrisen yksikön konsultoivana lastenlääkärinä.
Vuonna 2010 hoitojaksoja oli yhteensä 1806 ja nettohoitopäiviä 4095 (1547 hoidettua henkilöä).
Päivystyshoitojaksoja oli 1533, kiireellisiä elektiivisiä hoitojaksoja 193 ja kiireettömiä elektiivisiä
kaksi. Tavanomaisten infektiosairauksien epidemiahuiput voidaan kohtalaisen hyvin ennustaa, ja
esimerkiksi loppukesä on yleensä infektioiden suhteen rauhallinen. Muita välitöntä tai pitkäaikaista
sairaalahoitoa vaativia potilaita otetaan vastaan aina tarvittaessa eikä päivystysosaston toimintaa
heidän osaltaan pysty tarkasti suunnittelemaan.
Lähes kaikki hoidetut potilaat ovat päivystyspotilaita (85 % hoitojaksoista), hoidonvarauksia oli
vain 162 hoitojakson osalta, osastosiirtoja 118, erikoisalasiirtoja 22 ja sairaalasiirtoja 11. Valtaosa
potilaista kotiutetaan. Vain muutama prosentti potilaista siirtyy jatkohoitoon muuhun hoitolaitokseen.
Keskimääräinen hoitoaika v.2010 oli 2,33 vrk, ja keskimääräinen kuormitus 66 % (klo 12). Potilaiden vaihtuvuus on 3-15 potilasta /vrk (voimakas vaihtelu, keskiarvo v. 2010 aikana 4,9 potilasta/vrk). Potilaita saapuu ja kotiutuu ympäri vuorokauden ja potilasvirta on jatkuva. Suurin osa potilasta on lyhytaikaista sairaalahoitoa tarvitsevia perusterveitä lapsia, mutta osastolla hoidetaan myös
pitkäaikaissairaita lapsia (mm. synnynnäiset sydänviat, kehitysvammaiset, lastenneurologiset sairaudet, aineenvaihduntasairaudet, anorektikot), joilla on sairaalahoitoa vaativa infektiosairaus tai
muu yleistilanteen huononeminen. Osastolla hoidetaan myös saattohoidossa olevia pitkäaikaispotilaita. Toiminnan tehokkuus näkyy kuormituksen alenemisena hoitojaksojen määrän pysyessä suhteellisen vakiona vuodesta toiseen. Päivystyspotilaiden (v. 2010 n.3400 käyntiä) osalta sairaanottoindikaatiot harkitaan tarkkaan potilaskohtaisesti ja osastolla pyritään mahdollisimman lyhyisiin
20
hoitoaikoihin. Kuormitusluvun vaihtelu viime vuosina selittyy pitkäaikaispotilaiden määrällä. Perustoiminta päivystyspotilaiden osalta on säilynyt ennallaan.
Osaston toiminnan kannalta elintärkeät liitännäisprosessit ja yhteistyötahot (sujuva yhteys välttämätön) ovat: lasten erikoissairaanhoidon päivystys, kuvantamiskeskuksen palvelut (kliininen radiologia, kliininen neurofysiologia ja fysiologia), diagnostiset laboratoriopalvelut (kl kemia ja mikrobiologia), tehohoito (vastasyntyneiden teho ja iso teho, jatkossa lasten teho) sekä muut lasten ja nuorten klinikan osastot ja poliklinikat
Vastasyntyneiden teho-osasto 2406
Vastasyntyneiden teho-osasto tuottaa vastasyntyneiden ja pienten lasten tehohoidon ja tehostetun
valvonnan palveluja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen erityisvastuualueen (ERVAalue) potilaille. KYSiin on keskitetty ERVA-alueella pienten keskosten tehohoito, neonataalikirurgia (lukuunottamatta sydänkirurgiaa) ja muiden kriittisesti sairaiden vastasyntyneiden tehohoito.
Vastasyntyneiden teho-osaston tiloissa tehdään leikkauksia (yleisimmät torakotomia ja laparotomia)
pienille keskosille ja muille kriittisesti sairaille vastasyntyneille.
Valtaosa potilaista tulee osastolle päivystyksenä. Vuonna 2008 osastolla oli 5065 hoitopäivää, joista
1470 (29 %) oli ns. ulkokuntapotilaitten hoitopäiviä (ERVA-alueen muut shp:t).
Koska KYSissä ei ole lasten teho-osastoa, vastasyntyneiden teho-osasto toimii myös alle 1vuotiaiden lapsipotilaiden teho-osastona ja heräämönä. Yli 10 % osaston 2406 hoitojaksoista on
lasten tehohoitoa tai tehostettua valvontaa.
Vastasyntyneiden teho-osaston hoitopäiväkuormitus on korkea, viime vuosina 89–107 %. Vastasyntyneiden teho-osaston nykyiset tilat ovat liian ahtaat. Uudet tilat ovatkin suunniteltu ja pian alkavan
rakennushankkeen valmistuttua vastasyntyneiden teho-osasto siirtyy KYS:in parkkitalon viereen
nousevaan uudisrakennukseen. Tiloja suunniteltaessa on huomioitu kookkaat laitteet (keskoskehto,
hengityskoneet, infuusiotornit, valvontalaitteet, tehohoidon tietojärjestelmä). Uusi vastasyntyneiden
teho-osasto noudattaa ns. perhehuonemallia, jolloin tilaa on varattava myös 1-2 omaiselle hoitopaikkaa kohti, sillä vanhemmat osallistuvat tiiviisti sairaan vastasyntyneen hoitoon. Vastasyntyneiden teho-osaston ja aikuisten teho-osaston yhteyteen on tulossa myös yli 1-vuotiaiden lasten tehovalvontaa varten erillisiä paikkoja. Isojen lasten tehovalvontaa varten olevia omia paikkoja ei ole
aiemmin KYS:ssä ollut, joka on ollut selvä puute, sillä isommat lapset on hoidettu aiemmin aikuisten teho-osastolla.
Osaston 2406 päivittäiset yhteistyötahot ovat: synnytyssali, sektiosali, synnyttäneiden osasto 2301,
prenataaliosasto 2302, leikkausyksikkö/t, anestesiapalvelut, radiologia, laboratorio, äidinmaitokeskus, sosiaalityö. Viikoittaiset yhteistyötahot ovat: lastentautien poliklinikka, lasten ja nuorten operatiivinen osasto, lasten akuuttiosasto, opetus (LK, sh, kätilöt, perushoit). Yhteistoimintaa useamman
kerran kuukaudessa: patologia, äitiyspoliklinikka, fysioterapia ja genetiikka.
21
Lasten ja nuorten operatiivinen osasto 2206 ja lastenkirurgian pkl 3202
Lasten ja nuorten operatiivisella osastolla hoidetaan lastenkirurgian, korva-nenä-kurkkutautien ja
foniatrian (nykyisen tiedon mukaan 31.3.2012 saakka), neurokirurgian ja plastiikkakirurgian erikoisalojen 0 - 16-(18)-vuotiaita lapsia ja nuoria. Potilaspaikkoja on yhteensä 22. Foniatrian
muuton jälkeen (rak. 6:een) jää osastolle 18 paikkaa, joista on tarkoitus vähentää 1.4 2012 osasto
2206:n paikkaluku 17:ään sekä 1.1.2012 viikonlopun paikkaluku 11:stä 6:een. Foniatrian henkilökunta eli yksi sairaanhoitaja, kaksi lastenhoitajaa ja yksi erikoislastentarhaopettaja siirtyvät toiminnan mukana aistinelinten palveluyksikköön. Lastenkirurgian erikoisala kattaa lasten ja nuorten tukija liikuntaelinsairaudet, virtsaelinten ja vatsa-alueen sairaudet, keuhkojen ja rintakehän alueen sairaudet sekä kasvaimet ja tapaturmat. Erityisosaamisalueita ovat vastasyntyneiden kirurgia, tähystysja muu mini-invasiivinen kirurgia, skolioosin korsettihoito sekä lasten käsikirurgia. Uutena toimintamuotona on aloitettu skolioosikirurgia v. 2011 lopulla ja sitä on tarkoitus jatkaa.
Korva-nenä-kurkkutautien lapsipotilaiden tavallisimpia toimenpiteitä ovat nielu-, kitarisan poisto sekä korvien putkitus. Lasten neurokirurgiset potilaat ovat hoidossa mm. hydrocephaluksen, aivovamman, aivo- tai selkäydinkasvaimen tai synnynnäisten epämuodostumien vuoksi.
Plastiikkakirurgisia potilaita hoidetaan useimmiten palovammojen tai niiden johdosta syntyneiden
arpikorjausten vuoksi. Muita plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ovat erilaiset kielekeleikkaukset ja
luomien poistot.
Vuoden 2010 toiminta
Lastenkirurgian osasto 2206: hoidetut henkilöt 735, joista vuodeosastolla 658, avohoidossa 107;
hoitopäivät 1715, hoitojaksot 760, joista päivystyksiä 399, hoidonvarauksesta 301, ajanvarauspkl:lta
siirtoja 27, erikoisalasiirtoja 30, sairaalasiirtoja 2, pkl-käyntejä 122; päätoimenpiteitä yht. 529, joista
päiv. 238, päiki 149, muut 109. Hätätoimenpiteitä on n. 1-2/v. Keskimääräinen hoitoaika osastolla
2206 oli 1,91 vrk.
Lasten kirurgian poliklinikka 3202: hoidetut henkilöt 1520. Käyntejä yht. 2550, joista ensikäyntejä
699, uusintakäyntejä 1418, päivystyksiä 15, sarjahoitoja 6, lisäkäyntejä 49.
Lasten KNK, 2556: hoitopäiviä yht. 1185, joista foniatrian 556, hammas-, suu- ja leukasair.19, hoitojaksoja yht. 530, joista foniatr. 141, hammas-, suu- ja leukasair. 19, päivystyksiä 88 ja hoidonvarauksesta 419, keskim. hoitoaika 2,12 vrk, päätoimenpiteet 295, päivystys 34, päiväkirurgia 77,
muut 26
Lasten neurokirurgia, 2256: hoitopäiviä 395 (432), hoitojaksoja 127(130), joista päivystyksiä 44 ja
hoidonvararauksena. 69, keskimääräinen. hoitoaika 3,4 vrk, päätoimenpiteet 48, päivystys 28.
Lasten plastiikkakirurgia, 2216: hoitopäiviä 228, hoitojaksoja 38, joista päivystyksestä 9 ja hoidonvar. 27, keskim. ha 12,37 vrk, päätoimenpiteet 40, päivystys 5, päiväkirurgia 9.
Plastiikkakirurgian vuosi 2010 oli poikkeuksellinen, koska hoidossa oli 1 erittäin laaja palovamma.
v. 2011 tiedot ovat varmasti realistisempia.
22
3.3. Lasten ja nuorten klinikan tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Kokonaisuutena lasten ja nuorten klinikan eri osastojen hajanaisuus vaikeuttaa yhteistyötä, esim.
potilaiden kuljetuksia ja hoitajien liikuttelua.
Lastentautien poliklinikka 13401
Kaiken kaikkiaan lastentautien poliklinikalle rakennetut tilat, joihin muutettiin v.2001, ovat olleet
poliklinikkatoimintaa ajatellen hyvät ja toimivat. Lasten poliklinikan henkilöstö on ollut mukana jo
rakennuksen suunnitteluvaiheessa, joka heijastuu tilojen toiminnallisuuteen. Erityisesti esim. allergiapoliklinikalla, joka toimii myös päiväosasto-tyyppisesti, odotus- ja leikkitilaa on riittävästi. Lisäksi astma-poliklinikalle erittäin tärkeä juoksurasituskokeessa käytetty ulkojuoksutila sijaitsee poliklinikan yläpuolella kattotasanteella. Näin ollen voimme itse tehdä juoksurasituskokeet vastaanottokäyntien yhteydessä. Mikäli poliklinikka sijaitsisi jossakin muualla sairaalarakennuksessa, tämä
rasituskokeiden tekeminen hankaloituisi merkittävästi. Muualla sairaalassa tai sen ulkoalueilla ei
ole vastaavan toiminnan suorittamiseksi tiloja.
Tilojen rakentamisen jälkeen poliklinikkatoiminta on kuitenkin vilkastunut, mikä näkyy tutkimushuonetilojen puutteena. Opetuksen volyymi on viime vuosina kasvanut ja tulee lähivuosina kasvamaan edelleen, mikäli poliittinen paine lääketieteen opiskelijamäärien nostoon toteutuu. Jo nyt aiempi opiskelijamäärän nosto näkyy poliklinikan arjessa; lääketieteen opiskelijoiden opetukseen
tarvittavien opetustilojen niukkuus on arkipäivää. Opetusryhmässä on yleensä 6-7 opiskelijaa, jotka
tarvitsevat potilaiden tutkimista varten 3-4 ylimääräistä tutkimushuonetta. Opetukset ovat aamupäivisin, jolloin potilashuoneet ovat yleensä kaikkein varatuimpia. Poliklinikalla toimii useita osaaikaisia lääkäreitä (osastojen erikoislääkärit käyvät pitämässä oman erikoisalansa poliklinikkaa;
mm. vastasyntyneiden poliklinikka, infektiopoliklinikka, lasten hemato-onkologinen poliklinikka)
jotka tarvitsevat huonetilaa ½ - 1 – 2 päivää viikossa. Tämän vuoksi muutamina aamupäivinä on
puutetta tutkimushuoneista. Opetusta varten tarvittaisiin kaksi huonetta lisää opettajille ja opiskelijoille; kliinisten opettajien käyttöön ollaankin remontoimassa pientä saneluhuonetta nykyisen tarvikevaraston tilalle vuonna 2012. Tämä helpottaa tilannetta hieman kliinisten opettajien osalta, mutta
ei poista tutkimushuoneiden lisätarvetta.
Reumapoliklinikan toiminnan lisääntyminen Heinolan reumasairaalan lakkautuksen myötä on heijastunut vastaanottotilojen ahtautena. Tähän saadaan vuonna 2012 hieman helpotusta, kun poliklinikan aulatiloihin remontoidaan yksi vastaanottohuone lisää.
Poliklinikalla annetaan erilaisia pitkäkestoisia, erityistä seurantaa vaativia lääkeinfuusioita ja tehdään rasituskokeita sekä laitetaan iv-kanyyleja muissa yksiköissä tehtäviä tutkimuksia varten. Toimintaa varten tarvitaan toimenpidehuone, lääkäri ja sairaanhoitaja. Aika ajoin on pohdittu, voisiko
infuusiot antaa tulevaisuudessa päiväsairaalassa, johon on keskitetty sekä aikuisten ja lasten infuusiot. Toisaalta tämän mallin heikkoutena on miten varmistetaan, että lapsipotilasta hoitaa lasten
sairaanhoitoon erikoistunut henkilöstö.
Lastenneurologian yksikkö 3402
Lastenneurologian uudet elokuussa 2011 saadut tilat ovat hyvät ja kokonaisuutena ottaen toimivat.
Tilojen sijainti samassa kerroksessa on helpottanut lasten ja perheiden kanssa työskentelyä. Huoneiden koko on pienempi kuin optimaalinen työskentely edellyttää. Terapeuttien tutkimus- ja standarditestistöjen käyttö vaatii standardikokoiset tutkimustilat. Lääkäreiden vastaanottohuoneet, poti-
23
lashuoneet, odotusaulatilat, vanhempien lepohuone, osastonsihteereiden kanslia ja varastotila ovat
tällä hetkellä liian pienet. Tilanpuutteen vuoksi emme pysty ottamaan vastaan lastenneurologian
yksikköön haluavia psykologi- ja puheterapeuttiopiskelijoita.
Lastenneurologian yksikön ja lasten akuuttiosaston välinen etäisyys hankaloittaa kokonaisuuden
toimivuutta.
Kliinisen genetiikan yksikkö 3403
Tällä hetkellä yksikkö sijaitsee hyvällä paikalla yhteistyötahojen suhteen (mm. ISLAB genetiikan
laboratorio, äitiyspoliklinikka ja lasten ja nuorten klinikka).
Yksikössä on ollut sisäilmaongelmia ja korjauksia on tehty v. 2011, mm. ylilääkärin huoneen ikkuna on tiivistetty kosteusongelmien vuoksi ja lattia uusittu. Sisäilmaongelmatutkimukset jatkuvat
edelleen syksyllä 2011. Vastaanottohuoneiden huonekoko on joidenkin huoneiden osalta liian pieni.
Lasten veri- ja syöpätautien osasto 12403
Osasto on muuttanut 9/2011 uusiin remontoituihin tiloihin. Remontin myötä osaston tilat ovat parantuneet merkittävästi. Ongelmana on edelleen päiväyksikön potilaiden odotustilojen puuttuminen
(n. 1000 käyntiä/v). Sytostaatti- ja verituotteiden infuusioiden aikana sekä anestesiassa tehtävien
toimenpiteiden jälkeen potilaat ovat osaston vuodepaikoilla, joka aiheuttaa ajoittain tilanpuutetta
osaston potilashuoneissa.
Osastolla tehdään anestesiassa vuosittain n. 100 luuydinpunktiota, n. 200 lumbaalipunktiota/ intratekaalista sytostaattihoitoa ja n. 20 keskuslaskimokatetrin poistoa. Osastolla ei ole heräämötiloja
vaan potilaat viedään heräämään potilashuoneisiin, joissa potilaiden heräämisen seuranta tapahtuu
vuodeosaston laite- sekä osaamisresurssein. Toimenpiteeseen valmistelu ja heräämiseen kuluu aikaa
n. 6 tuntia/toimenpide. Osasto tarvitsee toimivat toimenpidetilat heräämötiloineen, mikäli osastolla
tehdään jatkossa ulkokenttäanestesiat.
Solunsalpaajia saavat potilaat ovat erityisen herkkiä saamaan henkeä uhkaavia tulehdustauteja ja
tämä asettaa tiettyjä vaatimuksia tiloille. Käytännössä tämä tarkoittaa yhden hengen huoneita, joissa
on eristysmahdollisuus ja peseytymis- ja saniteettitilat. Lapset ja nuoret tulevat sairaalaan aina vanhempiensa kanssa ja pitkien sairaalahoitojen vuoksi myös vanhemmille on oltava lepotilaa.
Potilaiden tarvitsemaa valvontaa parannetaan hankkimalla osastolle ylimääräisiä vierihoitajia, mutta
tämä lisää kustannuksia. Ongelmana on vierihoitajien kokemattomuus hoitaa syöpäpotilaita. Osaston potilaat tarvitsevat ajoittain tehostettua valvontaa sekä tehohoitoa.
Osastolla toimii 1 ½ sihteeriä, nykyinen työtila on suunniteltu yhdelle sihteerille ja on tällä hetkellä
tilana riittämätön. Henkilökunnan taukotila on liian pieni henkilökunnan määrään nähden.
Osastolla ei ole perhehuoneita, joten vanhempien yöpyminen on mahdollista vain poikkeustapauksessa.
Lasten akuuttiosasto 12405
24
Lasten akuuttiosasto toimii 2000-luvun alussa valmistuneissa sille suunnitelluissa tiloissa, jotka
tällä hetkellä mahdollistavat osaston sujuvan toiminnan. Ensiapualue on osaston välittömässä läheisyydessä, samoin lasten röntgen.
Lasten akuuttiosaston hoitojaksojen määrä on pysynyt varsin samansuuruisena koko 2000-luvun.
Vaihtelu selittyy suurelta osin epidemiatilanteella. Hoitopäivien määrässä näkyvät muutamat pitkäaikaispotilaat, joita osastollamme on hoidettu. Hoitojaksojen määrän merkittävää vähenemistä ei
esim. uusien rokotteiden ansiosta ole odotettavissa. Rotavirusrokotteen vaikutus on jo havaittu,
mutta se ei vuositasolla ole ollut muutamaa kymmentä suurempi. Osasto on shp:n ainoa lasten
akuuttiosasto, joten sen tarve sairaalassa on keskeinen eikä toimintaa voida korvata avohoidon tai
polikliinisin toimenpitein. Suuret hengitystieinfektioepidemiat (RSV) pysyvät ennallaan. Lapsidiabeetikkojen määrä kasvaa ja tutkimus- ja hoitopotilaita muilta aloilta on suhteellisen vakaa määrä.
Akuuttiosastolla hoidetaan etenkin hengitystieinfektioepidemioiden huippuaikoina jatkuvasti huonokuntoisia jatkuvaa (tehostettua) valvontaa ja vierihoitoa vaativia hengitysvaikeuspotilaita ja muinakin aikoina vaikeasti sairaita yleisinfektio-, kuivuma-, kouristus- ym. potilaita. Potilaat siirretään
teho-osastolle, jos heillä on hengityskoneen, lääkkeellisen verenpainetuen tai shokin hoidon tai
anestesian/mahdolliseen hengitysvajeeseen johtavan antikonvulsiivisen lääkityksen tarve. Lasten
akuuttiosastolta siirretään nykyisin tehostettuun hoitoon 20 - 25 potilasta vuosittain.
Lasten tehostettu valvonta ja tehohoito tulee jatkossa toteuttaa asianmukaisissa tiloissa ja riittävin ja
tehtävään koulutetuin henkilöstöresurssein. Tarvetta on ainakin 6-8 lasten tehostetun valvonnan
paikalle. Lasten teho KYSiin valmistuu uudisrakennus kahteen vuonna 2014 (kaksi tehohoitopaikkaa ja kaksi tehostetun valvonnan hoitopaikkaa). Lasten akuuttiosaston ja tehohoidon välisen siirtymäreitin tulee olla sujuva ja nopea.
Tulevan tilasuunnittelun kannalta olennaista on taata sujuva yhteys myös päivystysalueelle ja diagnostisiin palveluihin. Osastomme tarvitsee riittävästi tilaa, koska infektioiden hoito tulee tapahtua
1 hengen eristyshuoneissa. Nykyisin osaston eristyshuoneissa on usein kaksi potilasta vanhempineen ja heille varattuine vuoteineen. Paitsi ahdasta tämä on myös sairaalahygieenisesti kestämätöntä.
Lasten akuuttiosastolla prosessiongelmat liittyvät myös henkilökunnan riittävyyteen ja taitotasoon.
Hoitohenkilökunta on mitoitettu 17 sairaansijan mukaan eikä vierihoitoa ei riittävästi huomioitu.
Myös lääkäreiden riittävyys ja kokemus ovat kriittisessä asemassa (osastolla on yksi apulaisylilääkäri, yksi erikoislääkäri ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä, jotka virka-aikana hoitavat myös lasten erikoissairaanhoidon päivystyspotilaat ja yleispediatriset päivystyskonsultaatiot muilta erikoisaloilta).
Kokeneet erikoistuvat lääkärit työskentelevät osastolla vain lyhyitä jaksoja, jonka vuoksi lääkäreinä
toimivat jatkuvasti vaihtuvat kokemattomat erikoistuvat lääkärit, joiden perehdyttäminen päivystysvalmiuteen on osaston vastuulla.
Paras ratkaisu uusia tiloja suunniteltaessa olisi erillinen infektio-osasto, missä on riittävästi (ainakin
12) yhden hengen nykyaikaista eristyshuonetta. Tämän rinnalla toimisi 10 –paikkainen ”puhdas”
lastenosasto (myös lastenneurologiset potilaat), joka voisi olla yhdysosasto lasten operatiivisen
osaston kanssa tai sijaita sen välittömässä läheisyydessä, jolloin tarvittaessa henkilökunnan suuntaaminen sinne missä tarve on kipein olisi joustavinta ja potilaiden sijoittelu helpottuisi . Osastojen
tulisi sijaita samassa kerroksessa esim. väliovin eristettyinä. Muiden kuin infektiolasten osalta synergiaetua olisi mahdollista saada leikkitiloista, varastotiloista, virikeohjauksesta, vanhempien tiloista ja henkilökunnan sosiaalisista tiloista.
25
Vastasyntyneiden teho-osasto 2406
Vastasyntyneiden teho-osastolla on 16 potilaspaikkaa (8 tehohoitopaikkaa ja 8 tehovalvontapaikkaa). Osastolla tehtiin vuonna 2008 ilmanvaihtoremontti, joka paransi sisäilman laatua ja alensi
keskilämpötilaa. Remontti ei tuonut osastolle lisää tilaa. Tilat eivät täytä nykyaikaisen vastasyntyneiden tehohoidon vaatimuksia.
Osastolla on kaksi tehohuonetta (n. 38 m2), joissa on neljä tehohoitopaikkaa. Yhdellä paikalla on
keskoskehto lisälaitteineen, hengityskone, infuusiopumpputorni, valvontamonitorit ja tehohoidon
tietojärjestelmälaitteet. Useita kertoja päivässä tehohuoneisiin tuodaan rtg-laitteisto (muita potilaita
ei voida siirtää suojaan säteilyltä) tai UÄ-laite lasten tutkimuksia varten. Vastasynnyttäneet äidit
tuodaan lapsen luo sairaalasängyillä. Huoneessa on yleensä neljä potilasta ja vanhemmat (4-8 henkilöä), jotka osallistuvat tiiviisti sairaan vastasyntyneen elämään. Ahtaus lisää infektioriskejä, hankaloittaa hätätilanteiden hoitoa ja vaarantaa potilassalaisuuden säilymisen. Tehohuoneissa tehdään
isoja leikkauksia (torakotomia, laparotomia) vastasyntyneille, joiden kunto ei salli siirtoa leikkaussaliin. Tällöin samoihin tiloihin tulee anestesia- ja leikkausryhmä laitteineen. Tehohuoneet eivät
vastaa nykyisellään vastasyntyneen tehohoidon vaatimuksia.
Tehostetun valvonnan paikkoja on kahdeksan, ja ne sijaitsevat kaikki yhdessä huoneessa (n 70 m2).
Jos tehohuoneet ovat täynnä, valvontahuoneessa hoidetaan myös tehohoitopotilaita. Kotoa, muilta
osastoilta tai leikkauksista tulevat alle 1 -vuotiaat tehohoitoiset lapset hoidetaan vastasyntyneiden
seassa. Enimmillään valvontahuoneessa oli esim tammikuussa 2009 15 lasta vanhempineen. Ahtaus
lisää infektioriskejä, vaarantaa turvallisuuden ja huonontaa hoitotuloksia.
Vanhemmilla ei ole riittävästi lepotilaa ja vastasyntyneiden sisaruksilla ei ole leikkitilaa. Tällä on
merkitystä sillä hoitojaksot ovat pisimmillään 4-6 kk pitkiä. Osaston välineet (hengityskoneet, keskoskaapit, infuusiopumput) vievät runsaasti tilaa. Varastotilaa on osastolla vähän, ja välineitä joudutaan säilyttämään potilashuoneissa ja käytävillä. Opetustilat puuttuvat osastolta kokonaan.
KYSissä ei ole lasten teho-osastoa, ja alle 1-vuotiaat tehohoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan vastasyntyneiden teholla. Vaikka osastolla on lääkäri- ja hoitajaosaamista myös neonataalikauden ohittaneiden lasten tehohoitoon ja tehostettuun valvontaan, hoitovälineet, -laitteet ja tilat on tarkoitettu
vastasyntyneiden hoitoon, ja soveltuvat huonosti isompien lasten tehohoitoon. Tästä huolimatta
osastolla tehohoidetaan lähes jatkuvasti yhtä tai useampaa vastasyntyneisyyskauden ohittanutta potilasta, sillä KYSissä ei ole asianmukaista tehohoito-osastoa eikä tehostetun valvonnan osastoa lapsipotilaille. Kotoa tai muualta sairaalasta tulevien potilaiden sijoittelu vastasyntyneiden sekaan lisää infektioriskejä vastasyntyneillä. Yli 1-vuotiaat tehohoitoa tarvitsevat lapset hoidetaan aikuisten
teholla. Lapsipotilaan hoidon toteutus ”aikuisosastolla” on ongelmallista. Näiden potilaiden hoitoon
tarvittaisiin omat tilat. Vastasyntyneiden teho-osaston tilat ovat nykyisellään liian ahtaat.
Lasten tehostetun valvonnan paikat puuttuvat (Uudessa TEVA –yksikkössä ei hoideta lapsipotilaita). Lapsipotilaat hoidetaan tavallisilla vuodeosastoilla. valvontaa tehostetaan hankkimalla ylimääräisiä vierihoitajia ja tämä lisää kustannuksia, mutta ei välttämättä johda potilasturvallisuuden paranemiseen. Tämä on tila-, resurssi- ja osaamisongelma.
Vastasyntyneiden teho-osaston ja lasten tehostetun valvonnan hoito on korjautumassa uuden ”kuuman sairaalan” myötä, kun B11 laajennusosa valmistuu. Tällöin vastasyntyneiden teho-osastolla
siirrytään uuteen perhehuonemalliin ja yli 1-vuotiaiden lasten tehohoitoa ja tehovalvontaa varten
saadaan erilliset paikat vastasyntyneiden teho-osaston ja aikuistehon läheisyyteen.
26
Lasten ja nuorten operatiivisen osasto 2206 ja lastenkirurgian pkl 3202
Lasten ja nuorten operatiivisen osastolla on puutetta varastotiloista (laitevarasto, sängyt, apuvälineet, potilaiden ollessa 0-16-vuotiaita tarvitaan monen kokoisia apuvälineitä ja sänkyjä). Lääkkeenjakotila on juuri remontoitu (marraskuu 2011). Foniatrin muuttaessa rakennus 6:een, heiltä vapautuvat tilat on tarkoitus remontoida lasten ja nuorten operatiivisen osaston käyttöön ja luovuttaa aikuiskirurgialle osaston alkupäästä 3 x 2 sairaansijaa, yhteensä 3 potilashuonetta. Huoltotilat ovat
erittäin pienet ja toimimattomat ja eristystila puuttuu. Polikliinisille potilaille ja haavanhoidoilla
kävijöille on tällä hetkellä suihkuton tutkimushuone käytössä. Onko tulevaisuudessa kirurgian poliklinikan haavanhoitohuoneet hyödynnettävissä myös lapsipotilaiden käyttöön? Haastatteluhuone/keskusteluhuone lääkäreiden/hoitajien/potilaiden kesken puuttuu ja tietosuoja vaarantuu. Kansliatilat ahtaat (neljän erikoisalan käytössä, rauhaton). Lasten leikkitila on pieni, ”tietokonehuone”
olisi tarpeellinen lapsille ja nuorille, sillä tällä hetkellä kaikki ovat samassa tilassa. Tulevaisuudessa
toivotaan, että voidaan hyödyntää yhteisiä varastotiloja muiden lasten osastojen kanssa, jos sijaintimme on siihen otollinen.
3.4. Lasten ja nuorten klinikan arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Lastentautien poliklinikka 13401
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen lapsiväestön ikäluokittaisissa määrissä ei väestörekisterikeskuksen ennusteiden pohjalta tapahdu suuria muutoksia seuraavan kymmenen vuoden aikana,
toisin kuin yli 65 vuotiaan väestön kohdalla. Lastentautien poliklinikalla potilasmäärä tulee todennäköisesti kasvamaan allergia- ja diabetespotilaiden osalta. Lisäksi potilaat ovat ns. raskashoitoisempia, joilla voi olla useamman poliklinikan asiakkuus. Diabetes- ja endokrinologian pkl:lle tarvitaan toinen erikoislääkäri mm. lisääntyneen potilasmäärän ja varhaisemman sairastumisiän vuoksi.
Jotta KYS pystyisi lisäämään ulkokuntamyyntiä lasten gastroenterologisen erikoissairaanhoidon
osalta, tulisi ko. erikoisalalle kouluttaa oma erikoislääkäri jolle tulisi myös perustaa oma vakanssipohja. Tällä hetkellä emme pysty vastaamaan miljoonapiirin kysyntään tältä osin resurssipulan
vuoksi, vaan ko. potilaat ohjautuvat muihin YO sairaalapiireihin.
Jatkossa myös perheiden jaksamiseen ja tuen antamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota
poliklinikkakäyntien yhteydessä. Tämän vuoksi tarve psykologin lisäresurssin saamiseen kasvaa
perhedynamiikan häiriöissä ja perheen voimavarojen vähentyessä. Myös mahdollisuus toteuttaa
lisääntyvin määrin kotikäyntejä vahvistaa pitkäaikaissairauksissa hoidon sitoutumista. Toisen kuntoutusohjaajan palkkaaminen on ajankohtaista.
Nyt parin vuoden ajan pkl:lla on osa-aikaisesti toiminut lasten veri- ja syöpätautien osaston lahjarahoituksella toiminut psykologi. Vuoden 2012 alusta ko. os. 2403 psykologin toimi on perustettu
uudeksi sairaanhoitopiirin viraksi. Psykologille on ollut selvä tarve, hänen työkuormansa on jatkuvasti kasvanut. Jatkossa pkl:lle allokoitu psykologin työaika tulee kuitenkin vähenemään, samanaikaisesti kun psykologin tarve kasvaa. Yhtälö on kestämätön, jonka vuoksi pkl:lle tarvittaisiin oma
psykologi, jolla olisi riittävä perehtyneisyys somaattisesti sairastavan lapsen ja hänen perheensä
tukemiseen.
27
Lastentautien poliklinikalla on useita suppeita erikoisaloja ja hoidon porrastusta sekä ns. kevyempien potilaiden hoitoa on jo siirretty perusterveydenhuoltoon siinä määrin kuin se mielekkäästi on
mahdollista. Esimerkkeinä mm. Kuopion terveyskeskuksen avopediatrian pkl:lle on siirretty astmalasten seurantaa, ja lihavuuden osalta on tehty oma hoitoketju jonka myötä KYS:in lasten painopoliklinikalle ohjautuu enää pieni osa kaikkein vaikeimpia lihavuuspotilaita (liitännäissairauksia, endokrinologisia ongelmia jne). Nykyistä enempää potilaita ei voida siirtää erikoissairaanhoidosta
pois. Tulevaisuudessa puhelinohjaukset ja ehkä videokeskustelut kotiin saattavat lisääntyä. Kaiken
kaikkiaan oleellista lastentautien pkl toiminnan vähenemistä ei siis ole näköpiirissä. Taulukossa 3
on kuvattu erikoispoliklinikoittain nykyinen toiminta, tulevaisuuden toiminta, vaje tilatarpeessa ja
henkilökunnan tarve.
TAULUKKO 3. Lasten poliklinikan nykyinen toiminta, tulevaisuuden toiminta, vaje tilatarpeessa ja
henkilökunnan tarve.
Potilaita (lääkärikäynnit)
Allergia/astmapotilaat
GE/Nef-potilaskäynnit
Endo-pot käynnit
Diabetes
Nyt
Tulevaisuus
Tilatarve/vaje
Henkil. tarve
1109
805
659
1051
1200
ennallaan
ennallaan
1100
2 lääk, 2 sh
1 lääk, 1.05 sh
2,5 lääk, 3 sh
Kard pot käynn
Reumapot käynn
679
836
ennallaan
900
3-4 huon /ok
2 huone/ ok
4-5 huonetta
sama tila + henkilök. kuin endolla
2 huonetta /ok
5 huonetta
Opetuspotilaat
240
ennallaan
4-5 huonetta
2 erl, 1 sh
lääk,1,8 sh, 1,2
FT, TT
1sh, erl oto
Lastenneurologian yksikkö 3402
Muutokset sairastavuudessa
Lastenneurologialla näkyy epärealistinen kysyntä; erikoislääkäritahoilta kuulee käytäväkeskusteluissa kommentoitavan sitä, mitä potilasryhmiä lastenneurologilla tulisi käydä. Onkin esitetty että
lastenneurologialla tulisi käydä:
- kaikkien kommootiolasten 50/10 5 (15 -34v.),
- kaikkien päänsärkyisten n. 30 -60 % väestöstä
- kaikkien oppimisvaikeuksista kärsivien n. 10 -15 % < 18 vuotiaista (IQ < - 1SD)
- kaikkien joilla on ADHD, 3-6 % lapsiväestöstä
- kaikkien joilla kielen kehitys viivästyy n. 19 % väestöstä
28
Tästä nähdään jo suoraan, että odotukset ovat täysin epärealistisia. Myös avohoidon puolelta kuluu
samanlaista vaadetta. Vaikkakaan kapea-alaisten oppimisvaikeuksien (=käytännössä LUKIMATvaikeudet) määrä ei ole merkittävästi lisääntynyt, arviointi kouluissa ja erityispedagogiikan toimesta
on tarkentunut. Näistä tavallisista vaikeuksista kärsiviä koululaisia pyritään lähettämään yliopistosairaalatason tutkimuksiin kasvavassa määrin, tavoitteena saada heille neuropsykologista kuntoutusta: KYS-piirissä sairaalataho ei kuitenkaan ole terapioita maksava taho (TaYS, TYS,HUS ja OYS
taas ovat), ainut mahdollisuus on perusterveydenhuolto, joka ei maksa. Siispä halutaan ESHtutkimukset ja suositus KELAlle - mikä taas on epärealistista. Tämän ongelmakentän rajaus on tulevien 5v kuuma keskustelunaihe.
Toisena ongelmana ovat PTH-tason resurssit. Oppimisvaikeuksien ja neuropsykiatristen koulunkäyntiin liittyvien ongelmien vuoksi lastenneurologisen työryhmän arviointiin lähetettyjen lasten ja
nuorten määrä on ollut kasvussa. Työnjako perusterveydenhuollon ja lasten/nuortenpsykiatrian
kanssa on pyritty rajaamaan selkeäksi, mutta perusterveydenhuollon resurssien epätasainen jakautuminen maakunnassa näkyy alueittain vaihtelevana paineena tarpeessa käyttää lastenneurologian
palveluita tämän potilasryhmän ongelmien selvittelyyn. Perheneuvolapalveluiden niukentuneet resurssit näkyvät lastenneurologian yksikössä neuropsykiatristen ongelmien selvittelytarpeen kysynnän kasvuna.
Hoitomenetelmien ja –prosessien kehitys
Botox- hoidon tarpeen lisääntyminen vaatii tulevaisuudessa päiväkirurgista anestesiapalvelujen lisäämistä (käyttöaiheet laajenevat). Olemme myös mukana valtakunnallisessa CP- tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Tätä kautta KYSin hoitokäytännöt päivittyvät, mutta hanke tuo myös uusia arviointimenetelmiä liikuntavammaisten lasten hoitoon. Tämä
johtaa fysioterapiaresurssien tarpeen kasvuun ja on myös otettava huomioon tilasuunnittelussa kasvavana tilantarpeena.
Ongelmia tulee muodostamaan mm.; terapioihin käytettävänä olevan rahan määrä tulee laskemaan,
ammattitaitoisten terapeuttien määrä Itä- Suomessa vähenee, neuropsykiatrien kuntoutuksen vaade
nousee ja terapioiden hinta nousee.
Lääketieteellisen teknologian kehitys: Diagnostiikan kehittyminen: Etiologisten tutkimusten (= ovat
useimmiten geenitutkimuksia) määrä ja hinta nousevat. Toisaalta geenitiedon lisääntyminen (esimerkiksi eksomisekvenoinnit, massatuotannossa tämä toki halpenee) tuottavat suuren määrän yksilökohtaista tietoa sairastumisriskeistä ja tämän tiedon tulkintaan erikoistuneita ammattihenkilöitä ei
vielä KYSissä ole. Mistä siis saadaan henkilöstö tähän toimintaan? Toinen alueellinen ongelma on
näyttöön perustumattomat hoidot. Näiden uskomushoitojen pesiytyminen erityisesti kehitysvammahuollon puolelle muodostaa merkittävän ongelman jo nyt. Tämän kaltaisen hoidon tarjonta lisääntyy, miten taataan asiantuntemus joka hyvän hoidon takaamiseksi tarvitaan?
Mahdollisuudet 24/7 vuodeosastoilta toiminnan siirtämiseen poliklinikoille, päiväsairaalaan
(esim. infuusiohoitojen toteutus) tai viikkosairaalaan (elektiivinen toiminta)
Ei ole. Toimintaa on jo hajautettu laajasti viimeisen 10 vuoden aikana lasten akuuttiosastolle 2405
ja lastenneurologian yksikköön. Työnjakoa hiotaan säännöllisesti lapsen ja perheen tarpeet huomioiden.
Mahdollisuudet eri erikoisalojen yhteisosastoihin
29
Lastentaudit, lasten puhe- ja äänihäiriöt, lasten kirurgia ja lasten neurokirurgia (polikliininen toiminta yhdessä). Keuhkosairaudet ja lihassairauksien yksikkö (aikuispuolen kanssa tehtävä yhteistyö) ENMG -yhteistyö kliinisen neurofysiologian kanssa.
Mahdollisuudet siirtää KYSissä nyt toteutettavaa hoitoa perusterveydenhuoltoon tai yksityiselle:
Ongelmat kuntakentässä: Kunnat asiakkaina, mutta vararikossa, ei resursseja lakisääteiseen PTHpalveluun, kuntoutustyöryhmät hajonneet, hajoava kuntarakenne, meidän tuotteet sovittava kunkin
tarpeitten mukaan.
Erittäin merkittävä ja laajakantoinen kysymys on mahdollinen kehitysvammahuollon siirtyminen
osaksi erikoissairaanhoitoa. Mikäli näin tapahtuu, on ennakoitavissa, että pääosa tästä vastuusta
tullaan kohdistamaan lastenneurologiselle työryhmälle. Siinä tapauksessa henkilöstö- ja tilaresurssit
tulee mitoittaa aivan uudessa valossa.
Päihteille tai huumeille raskauden aikana altistuneiden lasten diagnostiikkaa ollaan tehostamassa ja
heidän määränsä tulee todennäköisesti lähivuosien aikana kasvamaan. Kyseinen potilasryhmä perheineen kuuluu sosiaalipediatrisen poliklinikan seurantaan kaikissa muissa yliopistosairaaloissa,
mutta mainittua poliklinikkaa ei KYSin lasten ja nuorten klinikassa ole. Muualla Suomessa, missä
sosiaalipediatrista vastaanottoa ei ole järjestetty, näiden lasten seuranta tapahtuu neuvolassa. Lastenneurologisella yksiköllä ei nykyisin henkilöstöresurssein ole mahdollista toteuttaa päihteille altistuneiden lasten seurantaa. lasten ja nuorten klinikan tasolla tulevien vuosien yksi tärkeä tavoite
onkin sosiaalipediatrian poliklinikkatoiminnan käynnistäminen, joka tulee vaatimaan koko klinikan
yhteistyötä että lakisääteinen viesti saadaan poliitikoille lobattua sisälle.
Uusissa tiloissa on huomioitava lastenneurologian yksikön tarvitsemat huonekoot. Lastenneurologien huoneiden huonekoot tulee olla sellaiset, että lapsen neurologisen status tutkimuksen tekeminen on mahdollista. On huomioitava liikuntavammaisten lasten ja nuorten tarvitsemien apuvälineiden sujuva käyttö yksikön kaikissa huoneissa ja yleisissä tiloissa. Erityistyöntekijät (mm. toimintaterapeutit, fysioterapeutit, psykologit, puheterapeutti) tarvitsevat vastaanottohuoneiden lisäksi standardimittaiset, testistöjen (mm. toimintaterapeutin testistöt vaativat noin 18 metriä pitkän tutkimushuoneen) vaatimat tutkimushuoneet. Huonekoossa on huomioitava vanhempien, avustajan sekä
lasten omien terapeuttien mukanaolo vastaanottokäynneillä sekä yhteisvastaanottojen vaatima tilatarve (esim. työparina lääkäri ja fysioterapeutti tai fysioterapeutti ja toimintaterapeutti). Sairaanhoitajilla on oltava asianmukaiset, potilasvastaanottotyöhön soveltuvat huoneet. Osastonsihteerien tiloissa on huomioitava työrauha ja ergonomisuus.
Yksikön tarvitsemat tilat tulee sijaita samassa kerroksessa ja lähekkäin sujuvan toiminnan ja resurssien tarkoituksenmukaisen käytön turvaamiseksi (mm. erilaisia liikkumisen apuvälineitä käyttävät
lapset/nuoret, ylivilkkaat ja tapaturma-alttiit lapset).
Kliinisen genetiikan yksikkö 3403
Muutokset sairastavuudessa
Geenitutkimusten ja perinnöllisyysneuvonnan tarve kasvaa koko ajan. Perinnöllisyysneuvontaa tarjotaan potilaille myös muilla erikoisaloilla.
Hoitomenetelmien ja –prosessien kehitys ja lääketieteellisen teknologian kehitys:
Geenitutkimusten ja perinnöllisyysneuvonnan tarve kasvaa koko ajan, tulevaisuudessa kenties uusia
geneettisiä hoitomuotojakin.
30
Mahdollisuudet eri erikoisalojen yhteisosastoihin
Kliinisen genetiikan yksikön ja genetiikan laboratorion toiminta oltava vierekkäin kuten toiminta
nytkin on.
Mahdollisuudet siirtää KYSissä nyt toteutettavaa hoitoa perusterveydenhuoltoon tai yksityiselle
Kliinisen genetiikan palveluja ei pystytä siirtämään perusterveydenhuoltoon tai yksityissektorille.
Tulevissa uusissa tiloissa tulee huomioida yhteistyötahojen läheisyys (vrt. kohta 2), vastaanottohuoneiden riittävä koko ja hyvä ilmanvaihto.
Lasten veri- ja syöpätautien osasto 2403
Syöpään sairastuneiden lasten määrä säilyy ennallaan ERVA-alueella. Keskussairaalat lähettävät
jatkossakin syöpään sairastuneet ja vaikeat vuoto- ja tukospotilaat yliopistosairaalaan sairauden
määritystä, hoidon suunnittelua ja hoidon toteutusta varten. Leukemiapotilaat tulevat sairaalaan
päivystyspotilaina ja muihin syöpäsairauksiin sairastuneet hoidetaan kiireellisinä.
Tautien harvinaisuus väestössä, komplikaatioiden suuri määrä, erotusdiagnostiikan vaikeudet ja
hoitosuunnitelman laatimisen kiireellisyys edellyttävät tulevaisuudessakin hoidon keskitystä yliopistosairaalaan. Akuuttiin leukemiaan sairastuneet potilaat tarvitsevat nopean kliinisen arvion ja
sairauden vaikeusasteen määrittelyn ja ovat välittömässä hengenvaarassa vaikeiden septisten infektioiden ja verenvuotovaaran vuoksi.
Kaikkien lapsuusiän syöpäkasvainten hoito perustuu intensiiviseen solunsalpaajahoitoon, jonka
toteuttaminen edellyttää hyvää ammattitaitoa ja hoidon toteutuksessa ja hoitoon liittyvien haittojen
tunnistamisessa. Lasten leukemiat hoidetaan Pohjoismaisen lastenhematologian ja onkologian yhdistyksen (NOPHO) suositusten ja hoitokaavioiden mukaisesti.
Solunsalpaajia saavat potilaat ovat infektioherkkiä ja hoidamme noin 120 septistä infektiota vuodessa. Potilaat hoidetaan yhden hengen huoneissa, joissa on eristysmahdollisuus ja peseytymis- ja
saniteettitilat. Myös sairauteensa menehtyville on taattava asianmukaiset tilat. Osastolla voidaan
hoitaa vain puhtaita potilaita.
Potilaat tarvitsevat lasten tehostetun valvonnan ja tehohoidon palveluja.
Lasten leukemian ja lymfooman hoito ei ole merkittävästi muuttumassa lähivuosina, joten osaston
ympärivuorokautinen toiminta pitää turvata. Täsmähoitojen kehittyessä nykyistä suurempi osa kiinteistä syöpäkasvaimista voidaan hoitaa päiväyksikössä, mikä edellyttää kyseiseen toimintaan suunnitellut tilat. Päiväkäynti kestää useita tunteja ja siksi tarvitaan asianmukaiset leikki- ja odotustilat.
Opetusvelvollisuuden piiriin kuuluvat potilaat tarvitsisivat luokkatilan osaston välittömään läheisyyteen.
Lasten akuuttiosasto 2405
31
Osasto on koko Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ainoa lasten akuuttiosasto, joten sen tarve sairaalassa on keskeinen myös kymmenen vuoden kuluttua. Sen perustoimintaa ei voida nykyisten henkilökunta- ja terveydenhuollon julkisin ja yksityisin rahoitusnäkymin korvata perusterveydenhuollon,
yksityissektorin tai polikliinisin toimenpitein. Erikoissairaanhoidon tarkkailu-, tutkimus- ja hoitoosasto tarvitaan myös muille kuin vastasyntyneille ja pediatrisille syöpä- ja veritautipotilaille.
Lasten akuuttiosaston hoitojaksojen määrä on pysynyt varsin samansuuruisena (n.1800) koko 2000luvun. Pieni vaihtelu selittyy suurelta osin epidemiatilanteella, etenkin pienten lasten hengitystieinfektioepidemioilla (RS-virus), joiden esiintyvyydessä ei ole odotettavissa ratkaisevia muutoksia
vuoteen 2020. Pienten lasten influenssarokote vähentää vaikeita komplikaatioita, mutta potilasmäärä on RSV- ja muihin hengitystieviruspotilaisiin verrattuna pienempi. Rotavirusrokote on selvästi
vähentänyt imeväisikäisten gastroenteriittipotilaiden määrää, joka korkeimmillaan on ollut kuitenkin alle 100 tapausta/v, eikä siis ole osaston toiminnan kannalta ratkaiseva. Lapsidiabeetikkojen
määrä kasvaa ja tutkimus- ja hoitopotilaita muilta aloilta (esim. lastenneurologiset potilaat, sydänpotilaat, lastenreumapotilaat, muut endokrinologiset potilaat, anorektikot, myrkytyspotilaat) on odotettavissa suhteellisen vakaa määrä. Pneumokokkirokotteen odotetaan vähentävän pienten lasten
vaikeita infektioita, joita hoidamme 100 - 150 vuodessa. Rokotekattavuuden tulee kuitenkin nousta,
jotta vaikutus tulee nähtäväksi.
Pienten lasten hengitysvaikeudet ovat suurin yksittäinen osastolla hoidettu sairausryhmä (500 - 600
potilasta/v). Ne liittyvät virusinfektioihin, joita emme pysty ehkäisemään nyt emmekä 10 vuoden
kuluttua. Sairaalahoitoon joudutaan yleensä oireiden ilmaantuessa ensimmäisiä kertoja, jolloin toistuvan uloshengitysvaikeuden kotihoitoa ei ole aloitettu. Lasten astman hoito on tehostunut ja tulosten paraneminen näkyy jo nyt potilasmäärän vähenemisenä vanhemmissa ikäryhmissä ja potilaiden
yleisvoinnin paranemisena. Kuitenkin kaikista sairaimmat lapset tarvitsevat edelleen toistuvastikin
sairaalahoitoa, myös tehostettua seurantaa ja tehohoitoa.
Päiväpotilas- ja viikko-osastotoiminta tulee ottaa keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Lääkeinfuusioiden toteuttaminen voi tapahtua päiväsairaalassa ja tutkimuspotilaita voidaan hoitaa viikkoosastoperiaatteella, kuten jo tällä hetkellä tapahtuu. Päiväsairaalatoiminnassa on kuitenkin huomioitava lasten erityistarpeet eikä pieniä lapsia voi hoitaa aikuisten seassa.
Lasten tarkkailuosaston perustaminen päivystyksen tiloihin aikuisten tarkkailuosaston yhteyteen on
noussut esiin eri yhteyksissä. Nyt ja odotettavasti myös v.2020 ammattitaitoisen henkilökunnan
saatavuus rajoittaa näitä suunnitelmia eikä lasten tarkkailua voida ajatella pyöritettävän aikuisten
osaston ”kylkiäisenä” vaan se tarvitsee osaavan, oman henkilökunnan. Tarkkailupotilaiden hoito
sujuu nopeatempoisella lasten akuuttiosastolla hyvin myös tulevaisuudessa, kunhan tämä huomioidaan osaston henkilökunnan resursoinnissa sekä osaston sijainti- ja tilasuunnittelussa.
Osaston hoitoprosesseja ja -menetelmiä tulee päivittää ja kehittää. Osaston luonne on kuitenkin sellainen, ettei toiminta muutu tai sen määrä olennaisesti vähene niiden uudistumisen myötä. Tuoreen
diabeteksen alkuhoidon tehostus on jo nyt nähtävissä hoitoaikojen lyhenemisenä. Myös insuliinipumppuhoidon aloitus sujuu tehokkaasti ja lyhyellä hoitoajalla. Infektiosairauksien ja hengitysvaikeuksien hoito ja tarkkailu vaativat kuitenkin usein aikaa. Lääketieteellisen teknologian kehitys
mahdollistaa potilaan seurannan tehostamisen ja potilasturvallisuuden parantamisen, mutta ei poista
hoito-osaston tarvetta akuutissa pediatriassa.
32
Lasten sairaalahoito tulee v. 2020 tapahtua yhden hengen huoneissa perheen osallistuessa lapsen
hoitoon. Tarvitaan erillinen lasten infektio-osasto, missä on riittävästi (ainakin 12) yhden hengen
nykyaikaista eristyshuonetta (tilaa potilaalle ja vanhemmille, omat saniteettitilat). Tämän rinnalla on
välttämätön 10-paikkainen ”puhdas” lastenosasto (myös lastenneurologiset potilaat), joka voi toimia
yhdysosastona lasten operatiivisen osaston (omat erilliset potilashuoneet edellisten lisäksi) kanssa
tai sijaita sen välittömässä läheisyydessä, jolloin tarvittaessa henkilökunnan suuntaaminen sinne,
missä tarve on kipein, on joustavinta ja potilaiden sijoittelu helpottuu. Infektio- ja puhtaat osastot
tulee sijoittaa samaan kerrokseen ja erottaa väliovin. Muiden kuin infektiolasten osalta synergiaetua
on mahdollista saada leikki- ja varastotiloista, virikeohjauksesta, vanhempien tiloista ja henkilökunnan sosiaalisista tiloista.
Koska lyhytaikainen potilaiden sairaalatarkkailu tapahtuu lastenosastoilla, on päivystysalueen ja
kuvantamis- ja näytteenottopalveluiden sijaittava erittäin sujuvien yhteyksien päässä.
Vastasyntyneiden teho-osasto 12406
Tehohoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden määrä säilyy nykyisenä tai lisääntyy hieman synnyttäjien
vanhetessa ja riskiraskauksien yleistyessä. Keskussairaalat keskittävät jatkossakin ERVA-alueella
vaativimmat neonataalipotilaat valtakunnallisen suosituksen mukaisesti (pienet keskoset, neonataalikirurgia, muu vaativa tehohoito, esim viilennyshoito asfyksian jälkeen). Hoitojaksojen pituus ei
tule merkittävästi muuttumaan, koska yhä sairaampia ja epäkypsempiä vastasyntyneitä pystytään
hoitamaan menetelmien kehittyessä.
Lasten ja nuorten operatiivinen osasto 12206 ja Lasten kirurgian pkl 13202
Muutokset sairastavuudessa
Väestöpohja pysynee ennallaan, samoin sairastavuus, murtumien määrä voi lisääntyä
ERVA- kehitys, tuleeko jatkossa enemmän potilaita tältä alueelta?
Hoitomenetelmien ja –prosessien kehitys
Lasten siirtyminen aikuiskirurgien hoitoon iän myötä, kehitettävää.
Lääketieteellisen teknologian kehitys
Tähystyskirurgia
Robottikirurgia?
Mahdollisuudet 24/7 –vuodeosastoilta toiminnan siirtämiseen poliklinikoille, päiväsairaalaan,
viikkosairaalaan
Ei päiväsairaalapotilaita lasten kirurgialla
Vuodeosaston hyödyntäminen pkl-potilaiden vastaanotossa polien ruuhkautuessa.
33
Operatiivisilla erikoisaloilla mahdollisuudet päiki- ja leikotoiminnan lisäämiseen / aloittamiseen
Uuden leikkausyksikön ja poliklinikan valmistuttua sekä uusien toimintamallien kehittämisen myötä (ohjaus, valmistelut) elektiivisten leikkauspotilaiden meno suoraan leikkausaliin ja vain niiden
tulo heräämövaiheen jälkeen osastolle, jotka yön yli seurantaa ja vuodepaikkaa tarvitsevat.
päiki- toiminnan lisääminen? onko tarvetta / päikiin soveltuvia potilaita?
Mahdollisuudet eri erikoisalojen yhteisosastoihin
Ainakin läheinen sijainti vaiko jonkinlainen yhteisosasto lasten akuutin kanssa ?
varsinkin hiljaisina viikonloppuina voisi hyödyntää tiloja ja resursseja.
Mahdollisuudet siirtää KYSissä nyt toteutettavaa hoitoa perusterveydenhuoltoon tai yksityissektorille
Ei lasten kirurgialla.
4. AISTINELINTENSAIRAUDET
4.1. Aistinelinsairauksien prosessikuvaus
Aistinelinsairauksien prosessi sisältää silmätautien, korva-nenä- kurkkutautien, suu- ja leukasairauksien sekä foniatrian hoitoprosessit. Suu- ja leukasairauksien sekä foniatrian prosessit on kuvattu
erikseen.
Silmätautien keskeiset potilasryhmät ovat: kaihi- ja silmänpainepotilaat, takaosaleikkauspotilaat,
kyyneltie-, karsastus-, ja neuro-oftalmologiset potilaat, luomileikkauspotilaat, sarveiskalvosiirto- ja
silmänpoistopotilaat, konservatiiviset lääkehoito- ja tutkimuspotilaat.
Silmätautien prosessien nykyiset yksiköt ovat: Silmätautien poliklinikka 3501 ja silmätautien
vuodeosasto 2501.
Korva-nenä ja kurkkutautien keskeiset potilasryhmiä ovat: korvan ja tasapainoelimen-, nenän ja sivuonteloiden-, suun, nielun, kurkunpään, kaulan pehmytosien- sekä kasvojen alueen luiden sekä hampaiden sairauksia ja vammoja sairastavat potilaat. Prosesseihin kuuluvat myös kasvainpotilaat, joiden leikkaushoito edellyttää laajoja poisto- ja korjausleikkauksia yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa.
KNK-prosessien nykyiset yksiköt ovat: Korva-, nenä- ja kurkkutautien vuodeosasto 2551, Korva,nenä- ja kurkkutautien poliklinikka 3551, Lasten knk-tautien vuodeosasto 2556, Puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikka 3552 , Kuulo- ja tasapainokeskus 3553, KYSin KNK-päiväkirurginen poliklinikka (VAS) sekä Suu- ja leukasairauksien poliklinikat 3581 ja 3582.
34
4.2. Aistinelinsairauksien nykyisen toiminnan kuvaus
Silmätautien prosessin potilasta suurin osa tulee kotoa lähetteen perusteella, joista silmätautien
erikoislääkäreiden lähetteitä on 44 %, terveyskeskuslääkärin 26 % ja konsultaatiopyyntöjä 12 %.
Perusterveydenhuollossa ei ole silmälääkäripalveluja, potilaat tulevat virka-aikana ja virka-ajan
ulkopuolella KYSiin. Prosessikuvaukset ovat liitteenä.
Päivystystoiminta on virka-aikana silmätautien poliklinikalla ma-to klo 8 – 15.30, pe klo 8 – 15,
jolloin tehdään normaali silmäpotilaan tutkiminen ja tarvittavat toimenpiteet ja/tai operaatiot (1600
poliklinikan päivystyskäyntiä/vuosi). Kotipäivystys on klo 15.30 – 22, tarvittaessa toimenpiteet/leikkaussalitoiminta. Pääsääntöisesti klo 22 jälkeen ei operoida silmäpotilaita aamuun klo 8
saakka. Tarvittava silmän lääkitys ympäri vuorokauden (noin 500 ensiavun päivystyskäyntiä/vuosi).
Potilasaines on kaikenikäistä, ja osa on heikosti näkeviä potilaita (näkökenttäpuutoksia, putkinäköä), jotka tarvitsevat saattajia. Tiloissa korostuvat liikkumisen esteettömyys, valaistus, värit ja
kontrastit tilojen hahmottamiseen. Tutkimustilojen suhteen erityisvaatimuksia ovat esim. pimennyksen suhteen, pientoimenpide- ja injektioiden antohuone.
Osaston kautta hoidetaan leikkaukset (elektiivinen/päivystys) yhteensä 2800 leikkausta/vuosi, joista
n. 1800 päiki-kaihileikkausta. Poliklinikalla käy vuosittain n. 21 000 potilasta, joista päivystyskäyntejä 1600, pientoimenpiteitä n. 400, silmän sisäiset injektiot n. 1000, lisätutkimuksista näkökentät
1800, OCT-tutkimus 3000, laserit 1100, silmänpohjakuvat 1100, erilaiset hoitosuoritteet v. 2011
noin 34 000.
Yhteydet muihin prosesseihin ovat: silmätautien konsultaatiopalvelut, pienten keskosten silmänpohjan ROPin seuranta vastasyntyneiden teholla päivittäin, osastoilla käynnit potilaan luona, jos potilas
ei pääse poliklinikalle, MRI-, CT-tutkimuksen aikana humauksessa tehtävät silmätutkimukset, sisätautien klinikan diabetespotilaat/silmänpohjakuvaukset, reumaatikkojen yhteiskontrollit, neurooftalmologiset potilaat (esim. MS-potilaat/neurologia), korva-nenä- ja kurkkautautien ja plastiikan
yhteisleikkaukset (pään alueen vammat), ensiapualueen päivystyspotilaat virka-ajan ulkopuolella,
kliinisen neurofysiologian ja kliinisen fysiologian laboratoriossa tehtävät silmätutkimukset, laboratorio- ja röntgenpalvelut.
Korva-nenä ja kurkkutautien prosessin potilaista potilasta suurin osa tulee kotoa ajanvarauspoliklinikalle lähetteen perusteella. Suurin osa lähetteistä on yleislääkäreiden tekemiä. Perusterveydenhuollossa on Kuopion terveyskeskuksessa kumppanuusvirka knk-taudeilla. Yhteensä poliklinikoilla on 25 000 käyntiä/v. Poliklinikoilla hoidettujen potilaiden käynnit jakaantuvat seuraavasti:
ensikäynnit 4847, uusintakäynnit 14456, sarjahoidot 916, puhelinkäynnit 1809, päivystyskäynnit
1139, konsultaatiot 2188, yhteensä 25355
Päivystystoiminta tapahtuu virka-aikana knk-tautien poliklinikalla (3551) ma-to klo 8 – 15.30, pe
klo 8 – 15, jonka jälkeen päivystyspotilaat tutkitaan EA-poliklinikan knk-huoneessa. Hätätoimenpiteitä vaativat potilaat tulevat suoraan EA-pkl:lle kaikkina vuorokaudenaikoina. Tavallisimpia päivystyspotilaita ovat infektio-, verenvuoto-, trauma- sekä hengitysteiden ja ruokatorven vierasesinepotilaat.
Leikkauksia tehdään vuodessa yhteensä 2100, joista päiväkirurgisesti 45 %. LEIKO-toiminta on
ollut vilkasta ja suurin osa leikkaukseen tulevista potilaista saapuu vuodeosastoille leikkauspäivän
aamuna. Päiväkirurgian osuutta pyritään kasvattamaan noin 60%:iin. Varkauden sairaalan knk-
35
päioväkirurgisella pkl:lla (3554) tehdään 6 % kaikista leikkauksista. Leikkauksista päivystystoimenpiteitä on 7 %.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka vastaa lääkärin lähetteellä saapuvien erikoissairaan
hoitoa vaativien potilaiden hoidosta. Suurin osa potilaista tulee ajanvarauksen kautta, mutta virkaaikana siellä tutkitaan myös päivystyspotilaat hätätilanteita lukuun ottamatta. Poliklinikalla on kuusi
hoitohuonetta, yksi äänieriö sekä kaksi toimenpidehuonetta. Edelleen poliklinikan yhteydessä toimii
opetustilat lääketieteen opiskelijoille (kandio). Erikoispoliklinikkatoiminnoista voidaan mainita
allergiapoliklinikka sekä moniammatillinen tuumorimeeting-toiminta. Viikottaisessa tuumorimeetingissä käsitellään ERVA-alueen pään ja kaulan alueen kasvaimia, joiden hoitopäätökset meetingissä tehdään.
Kuulo- ja tasapainokeskukseen 3553 hakeudutaan kuulon tutkimuksiin ja kuntoutukseen sekä
huimausoireiden tutkimista varten. Potilaan ensimmäisellä käynnillä lääkäri määrittää tutkimukset,
joita kuulontutkijat suorittavat. Huonokuuloisen potilaan kuntoutus on kuulokojeen tai apuvälineen
valintaa, sovittamista ja opetusta. Kuulokojeita sovitetaan vuosittain noin 1400 kpl. Korvakappaleet
valmistetaan yksikössä ja osin käytetään lisäksi skannausta ulkopuolisen toimittajan valmistettavaksi. Yksikössä toimii nuorten ja aikuisten kuntoutusohjaaja, joka käy huonokuntoisen potilaan kotona
tai hoitolaitoksessa tekemässä kuulontutkimukset. Toimintaan kuuluvat ensitietopäivät esim. tinnitus potilaille. Yksikössä toimii kuulonkuntoutustyöryhmä, johon kuuluu eri ammattiryhmien edustajia. Kuulolaitehuolto sijaitsee rakennus 1, 0-kerros, jossa apuvälineiden huolto ja korjaus tehdään
ilman ajanvarausta arkisin klo 7.30–15.30.
Suu- ja leukasairauksien poliklinikka 1:lla (3581) ovat suu- ja leukakirurgisten potilaiden polikliiniset vastaanottotilat (kaksi hoitohuonetta) sekä päiväkirurginen leikkaussali. Poliklinikka
2:lla (3582) on 7 hoitohuonetta, joissa hoidetaan lähinnä kliinisen hammashoidon sekä oikomishoidon potilaita. Kliinisen hammashoidon tehtäväkenttään kuuluvat mm. medisiinisten riskipotilaiden
hammashoito, suun- ja leukojen alueen kehityshäiriöiden hoito, vaikeiden suun alueen vaurioiden
jälkihoito, sairaalakonsultaatiotoiminta sekä kaikki tapaukset, joita ei syystä tai toisesta voida perushammashoidossa hoitaa. Suu- ja leukasairauksien klinikassa tehdään tarvittaessa myös hammashoitoa infektiosuojauksessa. Klinikalla koulutetaan erikoishammaslääkäreitä yhteistyössä Oulun
yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa.
Puhe- ja äänihäiriöiden (foniatrian) yksikkö vastaa puhe- ja äänihäiriöisten lasten ja aikuisten
tutkimuksesta, diagnosoinnista sekä kuntoutuksen suunnittelusta. Yksikön palveluihin kuuluvat
myös Kommunikaatioapuvälinekeskus/ Tikoteekki, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus sekä
koulutustoiminta. Yksikössä on äänilaboratorio äänen objektiivista, instrumentaalista tutkimusta ja
analyysiä varten. Foniatristen lasten vuodeosasto on lopetettu 2012 ja perustettu foniatrian päiväyksikkö
Vuodeosastoilla 2551 ja 2556 hoidetaan korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä suu- ja leukasairauksien osastohoitoa vaativia potilaita. Potilaat tulevat osastolle pääsääntöisesti korva-,
nenä- ja kurkkutautien tai suu- ja leukasairauksien poliklinikan kautta, joko ennalta luvatulle paikalle tai päivystyksenä. Keskimääräinen hoitoaika on melko lyhyt, joten potilasvaihtuvuus on suuri.
Osastolla 2551 hoidossa olevat potilaat ovat yli 16-vuotiaita. Lapsipotilaat hoidetaan lasten ja nuorten operatiivisella osastolla, jossa on 4 sairaansijaa korva-, nenä- ja kurkkutautien lapsille. Osaston
erikoisosaaminen kattaa korva-, nenä- ja kurkkutautien kirurgisen potilaan, infektiopotilaan, trauma- ja syöpäpotilaan hoidon.
36
Keskeisimmät tukiprosessit ovat: diagnostiset palvelut: kl. kemia, kl. mikrobiologia, kl. radiologia,
kl. patologia, operatiiviset tukipalvelut sekä onkologia.
4.3. Aistinelinsairauksien tiloihin ja niiden sijaintiin liittyvät ongelmat
Silmätautien prosessissa yksiköiden hajanaisuus estää henkilöstön järkevän ja joustavan käytön
sekä laitteiden ja materiaalien hyödyntämisen. Potilaita joudutaan kuljettamaan hoitoprosessin aikana esim. IOL-mittaus, laserointi, kuvantaminen, karsastustutkimukset. Päiväkirurgiset toimenpiteet
toteutetaan vuodeosastolta käsin vuodeosastotoimintaan suunnitelluissa tiloissa. Tulevaisuudessa
päiväkirurgiset kaihieikkaukset on suunniteltu tehtäväksi silmätautien poliklinikan leikkaus-/ toimenpidetiloissa. Hoitotakuussa pysymiseksi tarvitaan 3 leikkaussalia. Aiempien valtakunnallisten
kokemusten perusteella osaston, poliklinikan ja leikkaussalin hajauttaminen vaikeuttaa hoitoprosessin läpiviemistä.
Nykyisellään ongelmaksi on muodostunut hoitohenkilökunnan puute. Hoitohenkilökuntaa voidaan
hyödyntää silmätaudeilla eri yksiköiden välillä, silmätautien henkilökuntaa on koulutettu myös päiväkirurgisiin kaihileikkauksiin.. Takaosakirurgiaan tarvitaan leikkaussalihenkilökuntaa sekä anestesiologia. Ensiaputoiminta on virka-ajan ulkopuolella kaukana silmäosastosta ja poliklinikasta
(esim. laserhoito ja ultraäänitutkimus).
Silmätautien osasto: Prosessin käytössä olevat tilat ovat vanhat, epäkäytännölliset ja ahtaat. Henkilökunnan taukotilat koetaan erittäin ahtaina ja varastotilat ovat riittämättömät. Vuodeosastoa on
saneerattu kerran ja toimitiloja muutettu vastaamaan nykyisiä toimintoja (ilmoittautuminen, hoitajien kanslia, lääkekaapit). PÄIKI- potilaiden tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat ja päiväkirurgiseen
toimintaan toimimattomat. Vuodeosastolla päiki- toiminta ja yhteisosasto samoissa tiloissa, aamupäivän kuormitus korkea ja haastattelu-, tutkimus- ja odotustilat riittämättömät. Suunnitelmissa on
keväällä 2012 knk- ja silmäosaston yhdistyminen yhdeksi aistinelinsairauksien vuodeosastoksi nykyisen knk- osaston tiloihin.
Silmätautien poliklinikka on sijainnut vuodesta 1986 nykyisissä remontoimattomissa tiloissa. Tiloja ei ole suunniteltu silmäpotilaiden hoitoon ja niissä on koettu sisäilmaongelmia. Ohjaus- ja neuvontatiloista on puutetta, mikä aiheuttaa päällekkäisyyttä toiminnoissa. Potilaita tutkitaan ja hoidetaan epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. MRI-tutkimuslaite sijaitsee poliklinikan kokous- ja taukotilan yläpuolella ja aiheuttaa melu- ja kenttähaittoja. Poliklinikalla on useita ikkunattomia huoneita.
Silmätautien poliklinikan opetuksen luentotilana on tarkoitukseen sopimaton entinen pukuhuonetila
MRI:n alapuolella (meluhaitta). Poliklinikan ryhmäopetus tapahtuu tiloissa, joista toinen on tehty
entisestä varastosta (riittämätön sisäilma, ikkunaton, matala huone). Poliklinikan luentotila jaetaan
lääketieteen perusopiskelijoiden että erikoislääkärikoulutuksen kesken. Samaa tilaa käytetään klinikan hoitohenkilökunnan jatkokoulutukseen ja klinikan erilaisiin kokouksiin. Hoitotyön opiskelijoille ei ole omia tiloja. Poliklinikan tilatarve lisääntyy hoitajavastaanottojen ja polikliinisten prosessien
muuttumisen (tiimityö) sekä uusien lääkärin virkojen vuoksi.
Osastolla on yksi luentotila, joka jaetaan plastiikkakirurgian opetuksen kanssa. Tila on jaettu verhoilla, jonka toisella puolella ovat päiki-kaihipotilaat.
37
Korva-nenä ja kurkkutautien prosessissa ongelmat liittyvät pitkälti klinikan eri toimipisteiden
hajasijoituksesta ympäri sairaalaa. Päiväkirurgiset toimenpiteet osittain ja lyhythoitoinen kirurgia
kokonaan toteutetaan vuodeosastolta käsin vuodeosastotoimintaan suunnitelluissa tiloissa.
Suu- ja leukasairauksien kaksi poliklinikkaa sijaitsevat eri puolilla sairaalaa ja sijainti yhdessä
paikassa toimintojen kannalta tarkoituksenmukaista. Hammastutkimuksiin on tulossa röntgenin
puolelle mikro-TT-laitteisto, jolloin poliklinikan sijainti olisi oltava nykyisen röntgenin/KNK-pkl:n
lähettyvillä. hammaslääketieteen perusopetuksen alkaminen uudelleen Kuopiossa lisää myös slstoiminnan ja tilojen kehittämispaineita. Puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikka sijaitsee rakennus 6:ssa
ja toisaalta lasten foniatrinen osasto päätalon 5. kerroksessa. Lisäksi foniatrian poliklinikalla on
paljon konsultoitavia paikkoja päätalossa, esim. neurologialla. Synergistisiä etuja saataisiin, mikäli
KNK-poliklinikka ja kuulo- ja tasapainokeskus toimisivat yhdessä
4.4. Aistinelinsairauksien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Yhteinen vuodeosasto 2511: vuonna 2012 on perustettu aistinelinsairauksien yhteinen vuodeosasto, jolla hoidetaan aistinelinsairauksien yksikön vuodeosastohoitoa vaativat aikuispotilaat.
Silmäprosessi: Lääkäreiden osa-aikaisuus on yleistynyt. Yksityistäminen voi muodostua uhkaksi,
joka mahdollisesti heijastuu koulutuksen järjestämiseen (leikkaussalihenkilökunta, silmäkirurgit) ja
tekee päivystystoiminnan turvaamisen haasteelliseksi.
Silmätaudeilla hoidon kesto tulee lyhenemään polikliinisten ja osastopotilaiden kohdalla. Toisaalta
tutkimusmenetelmien kehittyminen lisää hoitosuoritteiden määrää ja uudet hoitotavat nostavat potilaskäyntimääriä, joista yhtenä esimerkkinä voimakkaasti lisääntyvä silmänpohjan ikärappeuma.
Osassa degeneratiivisista silmäsairauksista potilasmäärät moninkertaistuvat, joka varmuudella heijastuu silmäklinikan toimintaan, määrällisiä ennusteita ei kukaan osaa arvioida. Tutkimus- ja hoitomenetelmät sekä leikkaustekniikat ovat viime vuosina kehittyneet voimakkaasti ja tulevat kehittymään jatkossakin. Tämä lisää vaatimuksia erityisesti osaamisessa ja kouluttautumisessa, joka tähtää lyhyempiin hoitojaksoihin (esim. lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset).
KNK-taudeilla tuumorikirurgia ja erityisesti raskas KNK–kirurgia lisääntyvät, minkä vuoksi tehdään paljon yhteistyöleikkauksia erityisesti plastiikkakirurgien ja leukakirurgien kanssa. Väestön
ikääntymisen myötä kuulokojeet ja kuulon kuntoutus lisääntyy. Allergiset ja yliherkkyyssairaudet
lisääntyvät, sisäkorvaistutekirurgia lisääntyy, bilateraali-istutukset alkavat, ja yhteistyöleikkaukset
neurokirurgien kanssa kuulohermokasvainten ja etukuopan pohjan kirurgiassa. Hoitomenetelmien
kehitys toisaalta lyhentää hoitoaikoja, toisaalta mahdollistaa raskaammat hoidot, joiden hoitoaika
voi pidetä.
KNK-taudeilla hoitohenkilökunnan ja hammaslääkäreiden osalta henkilökuntatilanne on vaikea.
Lääkäreiden tilanne on ainakin toistaiseksi vielä hyvä. Henkilökunnan koulutuksesta ja jatkokoulutuksesta tulee huolehtia ja yliopistosairaalana on huolehdittava pysymisestä lääketieteen kehityksen
kärjessä. Lähialueen sairaalojen toimintojen siirto KYSiin lisää resurssitarvetta KNK-puolelle ja
oletettavissa on ERVA-alueen vaativien hoitojen lisääntyminen.
38
4.5. Foniatria
Foniatrian (puhe- ja äänihäiriöiden) alan ydinprosesseja ovat äänen, puheen, kielen, oppimisen ja
nielemisen ongelmien tutkimus ja hoito eri-ikäisillä sekä lähikommunikaation puhetta korvaavien
apuvälineiden tarpeen arviointi. Avainprosessiksi on nimetty viivästynyt puheen ja kielen kehitys
(PRO140004). Foniatrian nykyiset yksiköt ovat Puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikka 3552 (rakennus
6) ja Lasten knk-tautien ja foniatrian osasto 2556 (rakennus 1B).
4.5.1. Foniatrian nykyisen toiminnan kuvaus
Puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikalle potilaat tulevat ajanvarauslähetteen perusteella. Päivystystoimintaa ei ole. Poliklinikalla työskentelee lääkäreitä (2 virkaa), puheterapeutteja (4), psykologeja (2),
kuntoutusohjaajia (2) ja tekninen ohjaaja. Työ on pääosin vastaanottoa ja moniammatillista kuntoutustutkimusta eri-ikäisille potilaille. Poliklinikalla on äänilaboratorio ja erityisiä kurkunpään ja nielun tutkimiseen tarkoitettuja kuvantamislaitteita. Kuntoutusta pyritään tarjoamaan mm. änkyttäjille,
ääni- ja nielemishäiriöpotilaille. Kuntoutusohjausta antavat kuulovammaisten ja dysfaattisten (nyk.
kielellinen erityisvaikeus) lasten kuntoutusohjaajat. Kielihäiriölasten perheille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja, lisäksi henkilökuntaamme on mukana Kuulokeskuksen järjestämillä kuulovammaisten, Menier- ja tinnituspotilaiden sova-kursseilla. Tikoteekissa tehdään kommunikaatioapuvälinearvioita vaikea- ja monivammaisille potilaille, siellä työskentelee puheterapeutti ja tekninen ohjaaja. Foniatrian poliklinikan puheterapeutit tekevät konsultaatiokäyntejä tarvittaessa myös
muualle sairaalaan, etenkin akuuttineurologian osastolle (akuutit afasiat), synnyttäneiden osastolle
(halkiovauvat) ja knk-tautien osastolle (syöpäpotilaita). Foniatrian poliklinikalla on yhteisiä potilaita etenkin Kuulokeskuksen kanssa, potilaiden kannalta sijaitsemme hankalasti eri taloissa.
Foniatrinen osastotoiminta on sijoitettu lasten operatiivisen osaston yhteyteen päärakennukseen.
Osastotutkimusjaksoja on vuodessa noin 140 ja ne ovat pääosin viiden päivän mittaisia. Osastolla
on neljä tutkimuspaikkaa ja siellä tutkitaan 2-6-vuotiaita lapsia, joilla on jotain kielenkehityksen
ongelmaa. Osalla lapsista on huomattavaa ylivilkkautta, autistista oireilua tai kuulovamma. Osastohenkilökunnan (erityislastentarhanopettaja, sairaanhoitaja kaksi lastenhoitajaa) tulee osata kuvien ja
viittomien käyttö kommunikaation tukena sekä työskentelyn strukturointi. Erityistyöntekijöiden
työtilat ovat foniatrian poliklinikalla, joten lapset käyvät hoitajien saattamana päivittäin rakennuksessa 6. Osa osastolasten työskentelytiloistakin sijaitsee poliklinikalla (jumppahuone, Montessorihuone, leikkihuone). Lisäksi tutkivan työryhmän jäsenet kulkevat kolmena päivänä viikossa osastolla palavereissa. Kaikki tämä kulkeminen poliklinikan ja osaston välillä vie melkoisesti henkilökunnan aikaa.
4.5.2. Foniatrian tiloihin ja niiden sijaintiin liittyvät ongelmat
Kuten em. prosessikuvauksesta käy ilmi, joutuu sekä foniatrian poliklinikan että osaston väki kulkemaan paljon rakennusten 1 ja 6 väliä. Tämä vie työpäivästä melko paljon aikaa ja talvella ulkoilmassa kulkeminen vaatii myös aikaa pukeutumiseen. Foniatrian poliklinikan sijainnin vuoksi emme
voi tutkia vuodepotilaita (eivät mahdu hissiin ja vaatisivat ambulanssikuljetuksen). Konsultaatiokäynneille eri osastoille ei voi ottaa mukaan foniatrisia erikoislaitteita, joten perusteellisemmat
tutkimukset siirtyvät vaiheeseen, jolloin potilas kykenee kulkemaan vähintään pyörätuolissa. Pien-
39
ten kuulovammaisten lasten perheille siirtyminen talosta toiseen on myös työlästä. Kuntoutusneuvotteluja järjestetään niin polikliinisten kuin osastotutkimustenkin päätteeksi. Talon ulkopuolelta
mukaan pyydetyt osallistujat harhautuvat välillä väärään paikkaan.
4.5.3. Foniatrian arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Väestön vanheneminen tulee lisäämään neurologisiin sairauksiin liittyviä puhe- ja kielihäiriöitä.
Tämän seurauksena paine Tikoteekin kommunikaatioapuvälinearvioihin tulee lisääntymään. Samoin vanhempien ikäryhmien käynnit vastaanotoilla ja puheterapia-arvioissa tulevat lisääntymään.
Vanhempien ikäluokkien kuulo-ongelmat heijastuvat myös kykyyn selviytyä puheella ja sitä kautta
foniatrian yksikön käynnit lisääntyvät.
Erva-yhteistyössä vaativa kommunikaatioapuvälinetoiminta on sovittu keskitettäväksi KYSin Tikoteekkiin Etelä- ja Itä-Savon sekä Pohjois-Karjalan osalta. Jo nyt Tikoteekin henkilöstö työskentelee
äärirajoilla ja jonotusaika on laittoman pitkä. Tikoteekkiin joudutaan jatkossa lisäämään henkilökuntaresurssia (toimintaterapeutti, puheterapeutti) ja tämä on huomioitava tulevaisuudessa tilasuunnittelussa.
Osastotoimintamme on tähän asti ollut viikko-osastotoimintaa ja olemme jatkossa siirtymässä polikliiniseen tutkimustoimintaan. Paine osastotutkimusjaksoille on ollut viime vuosina kasvava, joten
suunnan jatkuessa pelkkä toiminnan tehostaminen ei tulene riittämään, vaan myös henkilökuntaresurssien lisäämistä on mietittävä. Tärkeä osa työn tehostamista on nykyisen osaston ja poliklinikan yhdistäminen, jotta kaikki lasten kuljetukset ja työryhmän siirtymiset talosta toiseen saadaan
poistettua.
Foniatrisen yksikön (nykyinen osasto ja poliklinikka yhdistettynä) sijoittaminen päärakennukseen
on jatkossa erittäin perusteltua. Tärkeää olisi sijaita etenkin Kuulokeskuksen ja aikuisneurologisten
yksiköiden läheisyydessä.
5. MEDISIININEN KESKUS
5.1. Medisiinisen keskuksen prosessikuvaus
Medisiinisen keskuksen prosessi sisältää tässä raportissa sisätautien, ihotautien ja keuhkosairauksien hoitoprosessit.
Sisätaudit: hematologia (mm. leukemia-, lymfooma-, myelooma-, hemofilia-, anemia), endokrinologia (mm. diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriö), reumatologia, gastroentrologia, infektiosairaudet, nefrologia ja ravitsemus.
Ihotaudit: mm. allergia- ja altistuspotilaat, ekseemapotilaat, psoriasispotilaat, ihoinfektiopotilaat,
krooniset säärihaavapotilaat, ihotuumoripotilaat ja muut pitkäaikaista ihosairautta sairastavat potilaat.
40
Keuhkosairaudet: mm. keuhkokuume-, astma-, keuhkoahtaumatauti- (COPD), katkohengitystautipotilaat (uniapnea) ja keuhkosyöpäpotilaat.
Prosessien nykyiset yksiköt ovat: 2102 Sisätautien osasto 2, 2103 Sisätautien osasto 3, 2106 Sisätautien osasto 6, 3101 Sisätautien poliklinikka, 3103 Endokrinologian ja diabetologian poliklinikka,
2602 Ihotautien ja endokrinologian yhteisosasto, 3601 Ihotautien poliklinikka, 2801 Keuhkosairauksien osasto, 3801 Keuhkosairauksien poliklinikka, 4321 Keuhkosairauksien toimenpideyksikkö,
3404 Hengityshalvausyksikkö, 4620 Infektioyksikkö, 4630 Dialyysiosasto sekä 4410 Kliinisen ravitsemuksen yksikkö.
5.2. Medisiinisen keskuksen nykyisen toiminnan kuvaus
Sisätautien poliklinikka
Hematologia
Diagnostiikka ja taudin aktiivisuuden arviointi, hoidon ohjaus, luuydinnäytteiden otto, venesektiot,
kroonisten imukudos- ja verisairauksien hoidon seuranta.
Infektiopoliklinikka
Diagnostiikka, taudin aktiivisuuden arviointi, hoidon ohjaus, kroonisten infektioiden seuranta ja
hoito.
Munuaispoliklinikka
Diagnostiikka, munuaistaudin aktiivisuuden arviointi, hoidon ohjaus, kroonisten munuaissairauksien seuranta ja elinsiirtopotilaiden seuranta.
Reumatologia
Diagnostiikka, reumasairauden aktiivisuuden arviointi, hoidon ohjaus, nivelten ultraäänitutkimukset, nivelnestenäytteiden otto, nivelten paikallishoidot ja kynsivallien pienten verisuonten tutkimukset
Gastroenterologian poliklinikka ja tutkimusyksikkö
Diagnostiikka, gastroenterologisten sairauksien aktiivisuuden arviointi, hoidon ohjaus, tähystystutkimukset, elektiiviset ja päivystykselliset toimenpiteet.
Diabetologian ja endokrinologian poliklinikka
diagnostiikka, diabetes, tyypin 1 diabeteksen hoidon aloitus ja vaativa endokrinologia
Yleissisätaudit
Diagnostiikka, sisätautiset yleisongelmat, jotka eivät selkeästi sisälly eriytyviin erikoisaloihin.
Ravitsemusyksikkö
Diagnostiikka, vaikeasti lihavat, lihavuusleikkausarvioon tulevat, diabeetikot, munuaispotilaat, gastrokirurgiset potilaat, syöpäpotilaat ja syömishäiriöiset sekä muut psykiatrian klinikasta tulevat potilaat.
41
Ihotautien poliklinikka
Diagnostiikka, allergia- ja altistuspotilaat, ekseemapotilaat, psoriasispotilaat, ihoinfektiopotilaat,
krooniset säärihaavapotilaat, ihotuumoripotilaat ja muut pitkäaikaista ihosairautta sairastavat potilaat.
Keuhkosairauksien poliklinikka
Diagnostiikka, astma, uniapnea, epämääräiset hengitystieoireet, keuhkokasvaimet ja keuhkoahtaumatauti.
Hoitajien vastaanottokäyntejä on noin 30 % käynneistä.
Taulukossa 4 kuvataan medisiinisen keskuksen poliklinikkakäynnit käyntityypeittäin ajalla
1.1.2010 – 31.12.2010.
Taulukko 4. Medisiinisen keskuksen poliklinikkakäynnit käyntityypeittäin ajalta 01.01.201031.12.2010
Ensikäynnit
Hematologia
Infektiopoliklinikka
Munuaispoliklinikka
Reumatologia
Gastroenterologia
Diabetologian ja endokrinologian poliklinikka
Yleissisätaudit
Ravitsemus
Ihotaudit
Keuhkosairaudet
Puhelinkäynnit
2651
235
1183
2727
1585
3147
Sarjahoidot
131
54
121
622
758
337
Uusintakäynnit
735
63
792
2796
2937
1662
393
388
1844
1228
335
254
5683
4145
1937
834
3797
1049
1344
1274
4685
-
Medisiinisen keskuksen vuodeosastotoiminta vuonna 2010
Hematologia 2103
16
6155
108
42
Hematologian osastolla 2103 on 18 sairaansijaa. Osastolla hoidetaan päivystyksellisiä ja elektiivisiä
potilaita. Hoitopäiviä osastolla vuonna 2010 oli 6306 ja hoitojaksoja 1993. Keskimääräinen hoitoaika oli noin 3 vuorokautta. Osaston kuormitusprosentti oli 103. Hoitoajat vaihtelevat vuorokaudesta
useisiin viikkoihin sairauden ja hoidon mukaan.
Hematologian osastolla hoidetaan yli 16-vuotiaita potilaita, joilla on vereen tai verta muodostavaan
kudokseen liittyviä sairauksia. Potilaat saavat osastolla pääasiassa solunsalpaaja- ja antibioottihoitoja, verensiirtoja sekä autologisia kantasolusiirtoja, joiden osuus kasvaa koko ajan. Osastolla otetaan
mm. luuydinnäytteet ja likvornäytteet.
Hematologian osasto on erittäin merkittävä ulkokuntamyyntitulon tuoja ja sen osuus Medisiinisen
keskuksen ulkokuntamyynnistä on noin 90 %.
Munuais- ja reumasairauksien osasto 2106
Munuais- ja reumasairauksien osastolla 2106 on 23 sairaansijaa. Valtaosa osaston potilaista on päivystyksellisiä. Hoitopäiviä osastolla oli vuonna 2010 6832 ja hoitojaksoja 1478. Keskimääräinen
hoitoaika oli noin 5 vuorokautta. Osaston kuormitusprosentti oli 86.
Dialyysiosasto 4630
Hemodialyysipaikkoja osastolla 4630 on 21. Osastolla toimii myös predialyysipoliklinikka 1-2 kertaa viikossa sekä peritoneaalidialyysipotilaiden opetus ja poliklinikkaseuranta. Säännöllisesti hemodialyysihoidossa käyviä potilaita on 47 ja peritoneaalidialyysipotilaita 12. Neljällä potilaalla on hemodialyysi- ja peritoneaalidialyysin yhdistelmähoito. Dialyysiosaston potilaat ovat Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirin alueelta pääsääntöisesti kotoa käsin polikliinisesti hemodialyysihoidossa tai pre- /
peritoneaalidialyysipoliklinikalla käyviä munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita. Koko Pohjois-Savon alueella satelliittiyksiköt (Varkaus ja Iisalmi) mukaan lukien hemodialyysiä saavia potilaita on 96. Lisäksi 6 potilasta käy hemodialyyseissä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ulkopuolelta,
jolloin hoidettavien HD-potilaiden yhteismäärä on 102.
Dialyysiosasto toimii ympäri vuoden. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin potilaat käyvät
hemodialyysihoidossa kahdessa hoitovuorossa. Tiistain, torstain ja lauantain dialyysihoidot järjestetään aamuvuorossa. Aamuvuoron potilaat tulevat dialyysiin pääsääntöisesti klo 7.30–9.00 välillä ja
iltavuoron potilaat klo 13.30 - 15.00 välillä. Keskimääräinen hoitoaika / potilas on kerrallaan 4- 5
tuntia 3 kertaa viikossa. Dialyysihoidon aikatauluissa on myös tilanne- ja potilaskohtaista joustoa
tarpeen mukaan.
Sairaalan sisällä yhteistyötä tehdään eniten sisätautien osasto 6 (vuodeosastolla olevat potilaat),
teho-osaston (akuutit hemodialyysihoidot), munuaispoliklinikan, röntgenin (varjoainekuvaukset),
heräämön ja leikkaussalien (hemodialyysikatetrien asennukset ja poistot) sekä 2105:n (peritoneaalidialyysikatetrin asennukset ja poistot) kanssa. Yhteistyötä on lisäksi kliinisen ravitsemuksen yksikön, fysiatrian klinikan, päivystyspoliklinikan (peritoniittihoitojen aloitus, munuaissiirtoon lähtevät
potilaat) sekä sairaalateologien kanssa. Lasten akuuttiosaston kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä.
Yleissisätautiosasto 2102
43
Yleissisätautien osastolla 2102 on 22 sairaansijaa. Valtaosa osaston potilaista on päivystyksellisiä.
Hoitopäiviä osastolla oli 8867 ja hoitojaksoja 2517. Osastolla toimii infuusioyksikkö, jonka potilaat
on sisällytetty osaston hoitopäivien määrään. Keskimääräinen hoitoaika oli noin 4 vuorokautta.
Osaston kuormitusprosentti oli 101.
Ihotautien ja endokrinologian yhteisosasto 2602
Ihotautien ja endokrinologian yhteisosastolla (2602) on 15 sairaansijaa, joista 5 on endokrinologisten potilaiden käytössä. Osasto aloitti toimintansa vuonna 2010. Hoitopäiviä oli 3129 ja hoitojaksoja 610. Keskimääräinen hoitoaika oli 5 vrk. Osaston kuormitusprosentti oli 80. Osastolla toteutetaan
diabeetikoiden hoidonohjaus ja tasapainotus. Lisäksi siellä hoidetaan endokrinologiset tutkimuspotilaat ja kilpirauhassyövän ablaatiohoitopotilaat. Osaston ihotautipotilaista (10 sairaansijaa) noin
puolet tulee päivystyksenä, kuten kuumeisin ihoinfektioin ja haavoin, rakkulaihottumin, lääkereaktioin ja koko ihon kattavin erytrodermioin.
Keuhkosairauksien osasto 2801
Keuhkosairauksien osastolla 2801 on 26 sairaansijaa. Yli puolet osaston hoitojaksoista on päivystyksellisiä. Hoitopäiviä osastolla oli vuonna 2010 6054 ja hoitojaksoja 1538. Keskimääräinen hoitoaika oli noin 4 vuorokautta. Osaston kuormitusprosentti oli 75.
Tärkeimmät päivystykselliset sairaudet vuonna 2010 olivat (jaksoa keskimäärin/vuosi) keuhkokuume (350), keuhkoahtaumataudin pahenemisvaihe (120) ja astman pahenemisvaihe (100). Keuhkokuumeen vuoksi tehtyjen sairaalajaksojen määrä on kasvanut osastolla 2801 lähes kaksinkertaiseksi
välillä 1997 – 2009. Keuhkokuumeen tärkein riskitekijä on korkea ikä ja sen insidenssi tullee edelleen kasvamaan väestön vanhetessa.
Tärkeimmät elektiiviset sairausryhmät keuhkosairauksien vuodeosastolla ovat (jaksoa keskimäärin/vuosi) keuhkokasvaimet (180), uniapnea (140), interstitiellit keuhkosairaudet (60), pleuriitit (50)
ja hengitysvajaus (50).
5.3. Medisiinisen keskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Poliklinikat
Sisätautien poliklinikka 3101
Sisätautien poliklinikalla vastaanottoa pitävät kaikki sisätautien eriytyvät alat. Kullakin erikoisalalla
on vastaanottohuone tai -huoneita, joiden paikka ei aina ole sama. Volyymiltaan suurin tilojen käyttäjä on reumatologia. Lääkärin vastaanottohuoneiden yhteydessä on hoitajien vastaanottohuoneita,
jotka eivät välttämättä sijaitse lääkärin vastaanottohuoneiden vieressä.
Hematologian poliklinikka
44
Hematologian poliklinikalla on yksi vastaanottohuone, jota käyttävät myös muut erikoisalat. Tämä
koetaan ongelmaksi. Hoitajan vastaanottotila ei ole lääkärin vastaanoton välittömässä yhteydessä.
Infektiopoliklinikka
Infektiopoliklinikka toimii huoneissa 114 ja 115, joiden välillä on ovi turvallisuussyistä. Tilat ovat
riittävät ja toimintaan hyvin sopivat.
Munuaispoliklinikka
Munuaispoliklinikan toiminta on tällä hetkellä hajautettuna sisätautien poliklinikalle (3101), dialyysiosastolle (4630) ja diabetespoliklinikalle (3103). Toimintojen hajanaisuus ei tue järkevää munuaispotilaiden hoitoprosessia. Toimintojen sijaitseminen samoissa tiloissa tukisi ennen kaikkea
työvoiman joustavaa käyttöä ja koulutusta. Tämä ongelma ratkeaa munuaispoliklinikan siirtyessä
dialyysiosaston yhteyteen B11-rakennushankkeen valmistuttua.
Reumatologian poliklinikka
Reumatologian poliklinikka on volyymiltaan suurin sisätautien poliklinikoista. Reumalääkäreillä on
käytössään kolme vastaanottohuonetta. Reumahoitajien huoneet (2 kpl) sijaitsevat lääkärin huoneen
välittömässä läheisyydessä, mikä on hyvä asia. Toimenpidehuone jaetaan toisen erikoisalan kanssa
ja sinne pääsyä voi joutua odottamaan. Apulaisylilääkärillä ei ole huonetilaa hallinnollisia töitä varten. Myöskään fysioterapeutille, joka työskentelee kolmena päivänä viikossa reumapotilaiden kanssa, ei ole toimitiloja yksikössämme, vaan hän on sijoitettuna fysiatrian osaston yhteyteen.
Gastroenterologia
Gastroenterologian poliklinikalla on yksi vastaanottohuone. Gastroenterologian toimenpideyksikkö
sijaitsee poliklinikasta erillään. Tämä asia korjaantuu vuonna 2014 B11-rakennuksen valmistuttua.
Diabetologian ja endokrinologian poliklinikka
Diabetologian ja endokrinologian poliklinikka sijaitsee iho- ja endokrinologian osaston 2603 yhteydessä. Tilat on juuri remontoitu ja todettu toimiviksi.
Kliininen ravitsemus
Yksikössä on neljä vastaanottohuonetta, joista kolme on ravitsemusterapeuttien ja yksi lääkäreiden/
kliinisen opettajan käytössä. Lisäksi yksikössä on sihteerien kanslia ja yksi (ikkunaton) henkilöhuone.
Yksikön tilat ovat kauttaaltaan ahtaat, sokkeloiset ja toimintaan soveltumattomat. Uhkatilanteessa
työntekijällä ei ole poistumismahdollisuutta huoneesta potilaan ohi. Yksikön ryhmät on pidetty
syöpätautien poliklinikan kirjastossa (tähän on saatu lupa syöpätautien ylilääkäriltä ja -hoitajalta).
Opetustoimintaan ei ole tiloja.
Ihotautien poliklinikka
45
Ihotautien poliklinikka sijaitsee 0-kerroksessa, jossa on todettu huoneilmaongelma. Sinänsä nykyiset tilat ovat polikliiniselle toiminnalle periaatteessa hyvät ja riittävät.
Ongelma on poliklinikan ja vuodeosaston välinen etäisyys. Ihotautien poliklinikan ja vuodeosaston
vierekkäinen sijainti mahdollistaisi resurssien ja henkilökunnan tehokkaamman käytön, sekä suunnittelemaan polikliinisen ja vuodeosastohoidon välille eri tyypin päiväsairaalatoimintoja.
Keuhkosairauksien poliklinikka
Keuhkosairauksien poliklinikka sijaitsee 0-kerroksessa. Tiloissa on kosteus- ja ilmastointiongelmia
(korjaus on osittain käynnissä tai suunnitteilla). Keuhkosairauksien poliklinikan tilat ovat ahtaat.
Puutetta on niin vastaanotto- kuin muistakin tiloista (kaikki tilat tarkkaan käytössä). Polikliiniset
opetustilat ovat suhteellisen kaukana erillään poliklinikasta. Ensiapualueelta tuleva läpikulkuliikenne aiheuttaa vaaratilanteita ja jatkuvaa häiriötä.
Vuodeosastot
Hematologia 2103
Hematologian osasto sijaitsee päätalon 7. kerroksessa. Osastolla on 18 sairaansijaa, jotka jakautuvat
seuraavasti: 2 kpl 4 hengen huoneita, 2 kpl 2 hengen huoneita ja 6 kpl 1 hengen huoneita. Tilat ovat
nykyiseen toimintaan riittämättömät, ahtaat ja epäkäytännölliset.
Munuais- ja reumasairauksien osasto 2106
Munuais- ja reumasairauksien osasto 2106 sijaitsee päätalon 8. kerroksessa. Osastolla on 23 sairaansijaa, jotka jakautuvat seuraavasti: 2 kpl 1 hengen huoneita, 6 kpl 2 hengen huoneita, 1 kpl 4
hengen huone, 1 kpl 5 hengen huone. Tilat ovat toimintaan nähden ahtaat.
Osasto toimii läheisessä yhteistyössä dialyysiyksikön kanssa, joka sijaitsee tällä hetkellä 9. kerroksessa. Osastolta 2106 käsin tehdään vuodessa n. 600 dialyysiä.
Osaston henkilökunnalla on ollut hengitystieoireilua ja sen vuoksi tammikuussa 2012 on tulossa
sisäilmatutkimukset osastolle.
Dialyysiosasto 4630
Dialyysiosasto toimii 9. kerroksessa toimintaan huonosti soveltuvissa ja ahtaissa tiloissa. Tähän
asiaan tulee korjaus vuonna 2014 dialyysiosaston siirtyessä uusiin tiloihin B11-rakennushankkeen
valmistumisen myötä.
Yleissisätautiosasto 2102
Osastolla 2102 on 22 sairaansijaa. Huoneet jakautuvat seuraavasti: kolme viiden hengen huonetta,
kaksi kahden hengen huonetta, kolme yhden hengen huonetta. Yksi neljän vuodepaikan huone on
varattu osaston 2103 hematologisille potilaille. Lisäksi osastolla on kahdeksan paikkaa (1 huone)
infuusiosarjahoitokävijöille.
Tilat ovat nykyiseen toimintaan riittämättömät, ahtaat ja epäkäytännölliset.
46
Ihotautien ja endokrinologian yhteisosasto 2602
Ihotautien ja endokrinologian yhteisosasto 2602 sijaitsee päätalon 5. kerroksessa. Osastolla on 15
sairaansijaa, joista 10 on ihotautipotilaille ja 5 endokrinologisille potilaille. Osasto on juuri remontoitu soveltuvaksi ihotautien ja endokrinologian tarpeisiin. Tilat on todettu toimiviksi.
Keuhkosairauksien vuodeosasto 2801
Keuhkosairauksien vuodeosastolla on 26 sairaansijaa. Huoneet jakautuvat seuraavasti: yksi 4 hengen huone, kaksi 1 hengen huonetta ja kymmenen 2 hengen huonetta. Yhden hengen huoneet ovat
ilmaeristyshuoneita, joiden määrä on riittämätön. Laajojen hengitystieinfektioepidemioiden aikaan
paikkatarve voi lisääntyä ennakoimattomasti.
Arvio nykyisistä Medisiinisen keskuksen tiloista
Poliklinikat
Keuhkosairauksien poliklinikalla nykytoimintaan nähden tilat ovat ahtaat ja riittämättömät. Poliklinikka sijaitsee sinänsä optimaalisesti, mutta vakavien sisäilmaongelmien vuoksi tilat ovat toimintaan soveltumattomia.
Sisätautien poliklinikalla (sisältää kliinisen ravitsemuksen) huoneita on niukasti lääkäreiden vastaanottotoimintaa varten. Hoitajien vastaanotot sijaitsevat epäkäytännöllisesti toimintaan nähden.
Ryhmätyö- tai hallinnollisia tiloja ei ole. Poliklinikalla selvitellään parhaillaan sisäilmaongelmaa.
Ihotautien poliklinikan tilat ovat polikliiniseen toimintaan riittävät. Koska poliklinikka sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa, tiloissa on vaikea sisäilmaongelma.
Vuodeosastot
Lukuun ottamatta iho-endo-osaston 2602 juuri remontoituja tiloja, vuodeosastot ovat ahtaat, epäkäytännölliset ja nykyiseen toimintaan riittämättömät. Suuri osa potilashuoneista on useamman
hengen huoneita, mikä on vastoin nykysuosituksia. Eristyshuoneita on liian vähän. Vuodeosastot
sijaitsevat pääosin omissa kerroksissaan, jolloin menetetään toiminnallinen synergia.
Opetus
Opetustiloina on käytetty pääosin tiloja, joita kulloinkin on ollut saatavissa. Useimmiten tilat ovat
olleet opetukseen soveltumattomia.
5.4. Medisiinisen keskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Medisiininen keskuksen tulevaisuuden toiminnan yhteiset tavoitteet
Fokus korkeatasoisessa lääketieteellisessä hoidossa, potilasturvallisuudessa ja potilaan integriteetin
säilyttämisessä.
47
Tilojen ja toimintojen sijoittaminen siten, että ne tukevat tehokasta prosessiorientoitunutta työskentelytapaa.
Yhden hengen huoneet, jotka vähentävät infektioiden leviämistä ja muita vahinkoja.
Muunneltavissa olevat tilaratkaisut.
Hyvä yhteistyö ja toimiva logistiikka muiden yksiköiden välillä.
Saumaton yhteistyö hoidon, tutkimuksen ja koulutuksen välillä.
Sisätaudit
Tulevaisuudessa sairaalan vuodeosastoilla hoidettavat potilaat ovat entistä iäkkäämpiä, monisairaampia ja huonokuntoisempia. Nämä potilaat kuormittavat pääosin sisätautien ja keuhkosairauksien erikoisaloja. Tästä ja muista tulevaisuuden haasteista selvitäksemme tarvitsemme tehokkaampia
toimintamalleja.
Tärkeää on mahdollisimman saumaton integroituminen perusterveydenhuollon kanssa. Kuntoutumisen ja toimintakyvyn säilyttämiseksi tarvitsemme sisätautien ja keuhkosairauksien erikoisaloille
yhteisen nopean vasteen yksikön, joka toimii puskurina perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Itsehoidon mahdollistavia palveluasumisen muotoja tulee olla riittävästi samalla, kun
hoitoprosessien tulisi kehittyä sellaisiksi, että hoito pystytään järjestämään laadukkaana koko palveluasumisen ajan elämän loppuun asti. Palveluasumista tukevaa kotisairaalatoimintaa on kehitettävä.
On myös kriittisesti arvioitava, mikä osa hoidoista ja diagnostiikasta on mahdollista toteuttaa perusterveydenhuollossa.
Osa erikoissairaanhoidosta on perusteltua hoidon porrastuksen mukaisesti jalkauttaa aluesairaaloihin ja mahdollisesti suurempiin terveyskeskuksiin.
Toteutuessaan edellä kuvattu johtaa siihen, että 24/7-vuodepaikkojen määrää voidaan vähentää.
Osa vielä nykyisin vuodeosastoilta käsin toteutettavista tutkimuksista ja hoidoista on mahdollista
järjestää polikliinisesti tai päiväsairaalatoimintana. Jotta tässä onnistutaan, hoitoprosessit on muokattava tehokkaiksi ja joustaviksi. Tällöin tutkimukset ja hoidot voidaan yhdistää vastaanottokäyntien yhteyteen ja potilas saa tarvitsemansa hoidon sekä tutkimukset mahdollisimman vähillä käynneillä. Silloin, kun hyväkuntoinen potilas tarvitsee erikoishoitoja tai -tutkimuksia vain päivä- ja iltaaikaan, hänellä tulisi olla mahdollisuus yöpyä potilashotellissa.
Ehdotuksemme tulevien tilojen suunnitteluun
Medisiinisen keskuksen sisätautien vuodeosastot 2102 ja 2106 tulisi sijoittaa yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä toisi synergiaetua. Tässä kokonaisuudessa potilaita hoidettaisiin moduleissa / soluissa (esim. tehostettua valvontaa tarvitsevat potilaat, nefrologiset potilaat, infektiopotilaat, gastroenterologiset potilaat jne.). Hoitohenkilökunta olisi yhteinen, mutta henkilökunnalla
olisi omia erikoisosaamisalueita, jotka olisivat tarpeen vuodeosaston eri moduuleiden potilaiden
laadukkaassa hoitamisessa.
48
Dialyysiyksikkö ja munuaispoliklinikka sijoittuvat uuteen B11-rakennukseen. Osastopotilaiden dialyysihoitoja on vuosittain n. 600. Olisi hyvä miettiä, olisiko yksi osaston huoneista hyvä varustaa 24 potilaan dialyysimahdollisuudella, jolloin dialyysit voitaisiin toteuttaa siirtämättä potilasta dialyysiyksikköön.
Hematologian osasto ja hematologian poliklinikkatoiminta on hyvä yhdistää omaksi toiminnalliseksi kokonaisuudekseen. Tässä yksikössä annettaisiin myös hematologisten potilaiden polikliiniset
infuusiohoidot. Lääketieteellinen teknologia ei tuone suuria muutoksia hematologisten potilaiden
hoitoon tulevina vuosina. Lymfooman insidenssi kasvaa, jolloin myös kantasolusiirtoja annetaan
enemmän. Osa lymfooma- ja myeloomapotilaiden infuusiohoidoista on mahdollista siirtää päiväsairaalaan tai viikkosairaalana toimivalle osastolle.
Endokrinologian ja diabetologian poliklinikka toimii jo nykyisellään ihotautien ja endokrinologian
osaston yhteydessä ja tämä järjestely on koettu hyväksi.
Gastroenterologian tähystysyksikkö ja poliklinikka siirtyvät B11-rakennukseen ja sinne keskitetään
myös gastroenterologisten potilaiden polikliiinisesti annettavat infuusiohoidot.
Nivelreumapotilaiden määrä ei tulevaisuudessa merkittävästi lisäänny ja hoitotulosten parantuessa
heidän hoitonsa on pääosin polikliinistä. Väestön vanheneminen lisää polymyalgia rheumatican ja
temporaaliarteriitin ilmaantumista. Kihtiepidemia kuormittaa polikliinisia vastaanottoja ja päivystyspoliklinikkaa sekä vuodeosastoja. Reumatologia tarvitsee pääasialliseen toimintaansa sujuvat
polikliiniset toimintatavat ja siihen sopivat tilat. Tässä yksikössä annettaisiin myös reumapotilaiden
infuusiohoidot. Laboratorio- ja röntgenpalvelujen läheisyys helpottavat toimintaa.
Infektiosairauksien toiminta on pääosin konsultaatiotoimintaa, ohjeistuksien laatimista ja alueen /
sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaamista. Infektiosairauksilla on pieni oman erikoisalansa
poliklinikka, joka voi tulevaisuudessakin hyvin toimia jonkun muun poliklinikan yhteydessä.
Ravitsemusyksikön palveluiden tarve kasvaa väestön lihoessa. Tulevaisuuden visiossa ravitsemushoitoprosessi jakaantuu kolmeen sektoriin: 1) vaativamman erikoistason ravitsemushoidon toteuttaminen, 2) lihavuuskeskus ja 3) perusravitsemushoidon palvelut KYS-sairaanhoitopiirin alueella
(mm. alueravitsemusterapeutit). Kliinisen ravitsemusyksikön tulee sijaita tiiviiden konsultaatioyhteyksien vuoksi keskeisellä paikalla talossa, mutta voimakkaasti kasvanut toiminta edellyttää suurempia tiloja mukaan lukien ryhmätilan (jota voidaan käyttää myös opetustilana).
Keuhkosairaudet
Vuodeosasto
Keuhkosairauksien vuodeosastolla tulisi olla vähintään 23 sairaansijaa, mutta varminta olisi säilyttää paikkamäärä nykyisenä. Perusteluna tälle on tulevien epidemioiden vaikea ennakoitavuus. Osastolla tarvitaan ehdottomasti vähintään 4 ilmaeristyshuonetta, jotka soveltuvat pitkiin ilmaeristysjaksoihin.
Poliklinikka
49
Uniapnea on tärkein poliklinikan potilasryhmä. Uniapnean insidenssi ei nouse, mutta yhä suurempi
osa potilaista hakeutuu hoidon piiriin. Uniapnean hoidon aloitus tehtäneen jatkossakin keuhkosairauksien poliklinikalla. Jatkohoito hajautetaan alueen sairaaloihin (ISA, VAS) ja suurimpiin terveyskeskuksiin.
Astman vuoksi tehdyt käynnit tuskin muuttuvat merkittävästi. Keuhkosyövän insidenssi noussee
vuoteen 2020 mennessä noin 10 % johtuen pääasiassa naisten keuhkosyövän lisääntymisestä (200
hoitojaksoa/v). Ehkä puolet keuhkosyöpäpotilaista voitaisiin hoitaa polikliinisesti/päiväsairaalassa.
Poliklinikkakäynnit lisääntynevät n. 600:lla / vuosi. Hoitajakontrollien määrä ei kasvane, koska
uniapneapotilaiden seurantakäynnit siirtyvät avoterveydenhuoltoon.
Syöpätutkimuksia on mahdollista siirtää enemmän polikliinisiksi. Toinen vaihtoehto on tutkia syöpäpotilaita päiväsairaalatoimintana. Potilaiden huonokuntoisuuden vuoksi olisi hyvä, että röntgen ja
kliininen fysiologia sijaitsisivat poliklinikan lähellä. Potilaat tarvitsevat myös asianmukaisen lepohuoneen (3-4 vuodepaikkaa).
Inhalaatioaltistuksille tulee saada omat altistushuoneet keuhkopoliklinikan yhteyteen.
Ihotaudit
Ihotautien poliklinikka on Medisiinisen keskuksen suurin poliklinikka avohoitokäyntien perusteella.
Ihotautien kokonaissairastavuus kasvaa vuoteen 2020 mennessä, koska väestö vanhenee, diabetes ja
lihavuus lisääntyvät (krooniset alaraajahaavat) ja yhä enemmän tehtäviin elinsiirtoihin liittyy erilaisia ihokomplikaatioita, kuten haavoja ja ihosyöpiä. Atooppiset ja allergiset sairaudet lisääntyvät
tasaisesti. Ihosyöpien insidenssi on kasvanut lähes epidemiamaisesti.
Ihotautien hoito on kehittyneiden hoitomenetelmien myötä pääosin polikliinistä. Vuodeosaston sairaansijoja on vähennetty, mutta jäljellä olevat (nykyisin 10) oleva sairaansijat tarvitaan jatkossakin
vaikeille potilaille.
Ihotautien hoitoon on tullut ja tulossa hyvin potentteja ja superkalliita immuunijärjestelmään vaikuttavia biologisia lääkkeitä, jotka lisäävät lääkehoidon kustannuksia, mutta niiden avulla pystytään
toivottavasti vastaamaan kasvavaan sairastavuuteen.
Ihotautien poliklinikan ja vuodeosaston vierekkäinen sijainti mahdollistaisi resurssien ja henkilökunnan tehokkaan käytön sekä suunnittelemaan polikliinisen ja vuodeosastohoidon välille erilaisia
päiväsairaalatoimintoja.
Ihotaudeilla ja keuhkosairauksilla on omat yhtymäkohtansa, mikä puoltaisi näiden erikoisalojen
toimintojen sijoittamista lähelle toisiaan. Suunnitteilla on myös allergiakeskus, jonka luonnollisesti
tulisi sijaita lähellä näitä yksiköitä.
6. NEUROKESKUS
50
6.1. Neurokeskuksen prosessikuvaus
KYSin Neurokeskukseen kuuluvat Neurologian ja Neurokirurgian vuodeosastot ja poliklinikat sekä
Kuopion Epilepsiakeskus. KYSin Neurokeskus palvelee Itä- ja Keski-Suomen väestöä viiden keskussairaalapiirin (Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Mikkeli, Savonlinna) ja kolmen aluesairaalan (Iisalmi, Pieksämäki, Varkaus) yhteistyökumppanien kanssa. KYSin Neurokeskus tarjoaa neurotautien
korkealaatuista akuuttia ja kiireetöntä hoitoa, keskushermoston katastrofien neurotehohoitoa ja vaikean epilepsian valtakunnallista hoitoa.
Neuropotilasryhmät palveluryhmittäin ovat: aivoverenkiertohäiriöt, keskushermoston kasvaimet,
aivovammat ja niiden jälkitilat, epilepsia (oman alueen potilaille), epilepsiakeskus (vaikean epilepsian diagnostiikka ja hoito valtakunnallisesti), liikehäiriösairaudet, neuroimmunologiset sairaudet
kuten MS-tauti, dementoivat sairaudet, selkäydinkanavan sairaudet, neuromuskulaarisairaudet, tukirangan degeneratiiviset sairaudet, likvorkierron sairaudet, kivun hoito sekä oirediagnostiikka.
Neuroprosessien nykyiset yksiköt ovat: Neurologian osasto B2253, Neurokirurgian osasto B2251,
Lasten neurokirurgian osasto B2256, Neurologian poliklinikka B3253 ja Neurokirurgian poliklinikka B3251.
6.2. Neurokeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus
Neurologian ja Neurokirurgian yksiköt tuottavat hermoston sairauksien moniammatillisia palveluja
ensisijaisesti Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (ERVA-alue) potilaille. Lisäksi Epilepsiakeskus vastaa valtakunnallisella tasolla vaikean epilepsian
tutkimusten ja hoidon tuottamisesta. Valtaosa potilasta on kriittisesti sairaita päivystyspotilaita.
Tehokkaalla ei-päivystyksellisellä hoidolla voidaan estää potilaiden sairastumista päivystyshoitoa
vaativaan henkeä uhkaavaan akuuttisairauteen. Konservatiivisen tai operatiivisen lähestymistavan
valinta sekä toimenpiteiden oikea ajoitus kunkin potilaan kohdalla vaativat yhä enemmän jatkuvaa
yhteistyötä ja kommunikointia neurologian ja neurokirurgian erikoisalojen kesken joko päivystyksellisesti tai moniammatillisissa työryhmissä. Neuroalojen ydinprosessit on jaettu potilaiden ongelmien mukaisesti palveluryhmiin.
Vuonna 2011 Neurokeskuksessa oli 4734 hoitojaksoa. Avohoitokäyntejä Neurokeskuksessa oli 17
034. Lähetteitä oli 5253 kappaletta ja potilaiden päivystyssisäänottoja 2026 kappaletta. Neurokirurgisia leikkauksia tehtiin noin 2000 kappaletta, joista noin 40 % oli päivystysleikkauksia. Neurologisia päivystyspotilaita on enemmän kuin neurokirurgisia päivystyspotilaita. Neurokeskuksen vuodeosastojen potilasaineistoon kuuluu vaikeasti invalidisoituneita aivoverenkiertohäiriö- ja aivovammapotilaita sekä muita potilaita, jotka tarvitsevat neurologisen tai neurokirurgisen potilaan tehostettua valvontaa ja/tai tehohoitoa, sekä myös kroonisia neurologisia sairauksia sairastavia potilaita,
jotka tarvitsevat moniammatillisten kuntoutustiimien palveluja. Neurokeskuksen potilaille tehdään
myös paljon diagnostisia tutkimuksia hoitojaksojen aikana. Neurokeskuksen keskimääräinen hoitoaika vuonna 2011 oli noin 3,7 päivää. Vuodeosastojen hoitopäiväkuormitukset ovat korkeita ja molemmilla osastoilla käytetään paljon potilaiden vierihoitoa.
51
Neuroprosessien tärkeimmät hoidolliset tukiprosessit löytyvät seuraavista yksiköistä: päivystysalue
(päivystyspoliklinikka ja tarkkailuosasto), teho-osasto ja tehostetun valvonnan yksikkö, leikkaus- ja
anestesiapalvelut, kuntoutus ja fysiatrian klinikka (fysioterapia, toimintaterapia), yleissairaalapsykiatria ja Kuopion Psykiatrian keskus, puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikka (puheterapia), lastenneurologia, sydänkeskus, syöpätaudit, Islab laboratoriokeskus, apteekki, sosiaalityö sekä diagnostisten palvelujen yksiköt. Potilaiden jatkohoitoa ja kuntoutusta toteutetaan muun muassa seuraavisa
yksiköissä: Neuron, Synapsia, Iisalmen veljeskoti, Harjulan neurologinen kuntoutusosasto 4, muut
neurologiset yksiköt ja perusterveydenhuollon yksiköt.
Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoitoprosessissa diagnostiset palvelujen käyttö on keskeinen osa potilaan tutkimusta ja hoitoa:
-
-
primääridiagnostiikkaan kuuluu pään CT, jota täydennetään CT-angiografialla sekä aivohalvaus- että SAV-potilailla, sekä perfuusio-CT:llä iskemiapotilailla, joskus myös MRI ja
MRA tai invasiivinen angiografia ovat primääridiagnostiikassa tarpeen, sekä lisäksi thoraxrtg.
jos kyseessä on SAV-potilas, rupturoituneen aivovaltimoaneurysman hoito on noin puolella
potilaista endovaskulaarinen
jos kyseessä on akuutti aivovaltimotromboosi, ja iv-lyysi on vasta-aiheinen tai ei tehoa, tarvitaan ia-trombolyysivalmius
vuodeosastolta/teholta/neurotehovalvonnasta käsin tarvitaan kontrollikuvauksia (CT, MRI)
valtaosalle potilaista
infarktipotilaille tehdään vuodeosastojakson aikana kaulasuonikuvantaminen: CTA, MRA
tai Doppler
SAV-potilailla on tarve päivystysluonteisiin aivoperfuusion kuvantamistutkimuksiin vasospasmiepäilyissä ja tarvetta myös vasospasmin päivystysluonteiselle endovaskulaariselle
hoidolle
6.3. Neurokeskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
KYSin Neurokeskuksen kaikissa yksiköissä, vuodeosastoilla ja poliklinikoilla asianmukaisten tilojen puute ja/tai tilojen ahtaus haittaavat eri ammattiryhmien toimintaa ja potilaiden hoitamista.
Henkilökunta joutuu odottamaan tilaa työtehtävien tekemiselle ja toisinaan joudutaan häiritsemään
potilaita ja rikkomaan myös tietosuojaa. Neurologian ja Neurokirurgian vuodeosastot sijaitsevat
kaukana päivystysalueesta, neurotehovalvonnasta, teho-osastosta, leikkaussaleista ja heräämöstä
sekä keskeisistä tutkimusyksiköistä (neuroradiologia, kliininen neurofysiologia) ja kuntoutustiloista.
Pitkät etäisyydet eri yksiköiden välillä aiheuttavat toiminnan tehottomuutta, kun henkilökunta joutuu kulkemaan edestakaisin yksiköstä toiseen tai kuljettamaan potilaita yksiköstä toiseen. Potilaiden
siirteleminen paikasta toiseen aiheuttaa myös turvallisuusriskejä kriittisesti sairaiden potilaiden hoidossa.
Neurologian vuodeosastolle sijoitettiin vuodesta 1994 alkaen video-EEG yksikkö. Muutoksessa
Neurologian vuodeosasto menetti 2 potilaspaikkaa sekä muita tiloja. Video-EEG yksikön sijainti
osaston yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää, mutta nykyiset tilat ovat kokonaisuutena tarkoitukseensa aivan liian ahtaat. Neurokirurgian osasto sijaitsee samassa kerroksessa kuin Neurologian osasto,
mutta potilassiirrot osastojen välillä eivät onnistu ilman hissien ja alakerroksien kautta kulkemista.
52
Neurologian ja Neurokirurgian osastojen potilashuoneet ovat myös ahtaita. Useissa huoneissa on 4 6 potilasta samassa huoneessa (ja potilaita myös ylipaikoilla, kuten 1 -2 hengen huoneissakin). 1-2
hengen huoneita, joissa on omat WC- ja suihkutilat ei ole riittävästi, ei myöskään eristyshuoneita
eikä valvontahuoneita vaativahoitoisille potilaille. Potilailla ei ole kunnollisia vastaanotto- ja odotustiloja, vaan he odottavat ja myös ruokailevat osaston käytävien varrella. Apuvälineet eivät sovi
potilashuoneisiin eikä niille ole kunnollisia välinevarastoja. Apuvälineet käytävillä aiheuttavat turvallisuusriskin henkilökunnalle ja potilaille, ja hätätilanteissa ne tukkivat kulkuväyliä. Kuntoutuksen toteuttaminen potilashuoneissa on haasteellista sekä fysioterapeuteille että hoitajille. Osastoilla
ei ole tiloja fysioterapialle. Potilaiden yhteiset WC- ja suihkutilat ovat myös ahtaat. Hoitajat eivät
voi aina hoitaa potilaita ergonomisesti. Osastoilla on ongelmia lämpötiloissa ja ilmastoinnissa. Potilaiden tutkimus- ja valvontatilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Potilaan tutkiminen vaatii nostettavan
tutkimuspöydän. Tutkimus- ja valvontatiloja joudutaan käyttämään lääkkeenjakotilana, varastona ja
hoitajien raportointitilana. Raportteja, potilaiden haastatteluja ja potilasohjausta joudutaan tekemään
varastoissa, käytävillä tai isoissa potilashuoneissa. Lääkärien ja konsultoijien tilat ovat puutteelliset,
samassa työ- ja sanelutilassa toimii useita henkilöitä yhtä aikaa ja potilaiden asioista keskustellaan
myös isoissa potilashuoneissa tai käytävillä. Hoitajilla, (osastosihteereillä) ja erityistyöntekijöillä ei
ole riittävästi työpisteitä sähköiseen kirjaamiseen.
Poliklinikkahuoneita on määrällisesti liian vähän nykyiseen toimintatarpeeseen nähden ja lääkärit
joutuvat odottamaan vapautuvia vastaanottohuoneita ja tekemään paperitöitä muutoinkin ahtaissa
kansliatiloissa sekä kahvihuoneissa. Neurologian poliklinikalla on useita ikkunattomia ja ilmastoimattomia, alun perin varastotiloiksi suunniteltuja työhuoneita (lääkärin työhuone, toimenpidehuone,
viiden hoitajan työtilat ja opetustila), jotka on jouduttu aikoinaan ottamaan työhuoneiksi tilanahtauden vuoksi. Seurannan mukaan huoneiden lämpötila on ympärivuotisesti 25 – 28 astetta ja huoneiden ilmanvaihto on riittämätön. Polikliinisten pientoimenpiteiden tekemiseen ei ole riittävästi kunnollista toimenpidetilaa.
Erityistyöntekijöiden työtilat ovat ahtaita ja hajasijoitettu Neurologian poliklinikalle, Neurologian
osastolle ja erikseen vanhan puolen hissiaulaan tilaan, joka on tarkoitukseensa täysin sopimaton
(tutkimuspöytä ei mahdu, ei ole äänieristystä käytävään). Potilaat tulevat pääosin elektiivisinä lähetteellä ja olisi tarkoituksenmukaista, jos psykologit voisivat toimia yhdessä tiiminä lähellä toisiaan.
Puheterapeutin ja toimintaterapeutin tilat puuttuvat, ja fysioterapian tilat osastoilla ovat olemattomat.
Opetus- ja kokoustilat ovat riittämättömät; ikkunattomissa opetustiloissa on kerrallaan ryhmäopetuksessa 6 – 8 ihmistä. Neurologian osastolla on vuotava kattoikkuna työpisteen päällä ja atk-laitteet
on suojattava muovilla sateisena aikana. Neurologian poliklinikalla kaksi opiskelijaa tarvitsee aamuisin klo 8 - 9 huoneet potilastutkimusta varten. Näiden huoneiden lääkärit eivät pääse aloittamaan vastaanottojaan tai muutoin työskentelemään ennen kuin opiskelijat ovat poistuneet. Neurokirurgian osastolla opetus-, kokous- ja työtiloina käytetään kirjastoa ja päiväsalia. Potilaat voivat
käyttää päiväsalia iltaisin ja viikonloppuisin.
Neuroprosessin prosessiongelmat päivystysalueella johtuvat myös pitkälti päivystyksen tilaahtaudesta. Potilaita joudutaan tutkimaan käytävällä. Tarkkailuosaston ja tehostetun valvonnan valvontapaikat ovat riittämättömät ja monien potilaiden kohdalla joudutaan päättämään keinotekoisesti
ja liian nopeasti siirrosta joko neurologiselle tai neurokirurgiselle osastolle sekä joko hankkimaan
vierihoitaja tai luopumaan adekvaatista tehostetusta seurannasta.
Neurologian ja Neurokirurgian osastojen toiminta on lisääntynyt, mihin vaikuttavat aktiivisemmat
hoitolinjaukset erityisesti aivoverenkiertohäiriöissä (liuotushoito), monissa neurokirurgisissa tilan-
53
teissa, ja myös kroonisissa sairauksissa (esim. MS-tauti) taudin aktiivisuutta hillitsevien hoitojen
käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Akuutisti sairaan neuroprosessipotilaan tyypillisiä ongelmia
ovat sekavuus ja levottomuus, sekä valvonnan tarve (lepositeiden käytön tarve turvallisuuden takaamiseksi on myös usein välttämätöntä). Tästä aiheutuu häiriöitä muille huoneen potilaille, jotka
olisivat levon tarpeessa. Toisaalta on ollut tarvetta muuttaa 1 - 2 kahden hengen potilashuonetta
valvontatiloiksi, joissa vierihoitaja valvoo huonokuntoisia potilaita.
Neurologian ja Neurokirurgian poliklinikoiden toiminta on lisääntynyt, mihin vaikuttavat aktiivisemmat hoitolinjaukset ja monet uudet hoitomahdollisuudet. Lääkäri-hoitaja-työparina tehtävää
työtä sekä neuroprosessiin erikoistuneen hoitajan työpanoksen hyödyntämistä haittaa työtilojen vähyys. Osa neurologisesti pitkäaikaissairaiden potilaiden seurannasta voitaisiin toteuttaa myös hoitajavastaanotoilla, jos hoitajille olisi työtiloja.
6.4. Neurokeskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Neuroprosessi: Jatkossa on todennäköistä, että KYS ERVA-alueen neurologinen ja neurokirurginen
akuuttihoito keskitetään jatkossa enenevässä määrin KYSiin. Neurokirurginen hoito on jo keskitetty, mutta jatkossa jouduttaneen parhaan tuloksen saamiseksi ottamaan seurantaan yhä useampia
potilaita ja vasta seurannan kautta arvioimaan mahdollinen toimenpide ja sen ajankohta. KYS:ssa
on varauduttava akuuttien neuroprosessipotilaiden hoitoon jatkossa enenevästi koko ERVAalueelta. Hoitomenetelmien asianmukainen käyttöönotto edellyttää myös tehokkaan etäkonsultaatiomahdollisuuden luomista lähettävän lääkärin ja potilaiden hoitoa KYS:ssa arvioivan neuroalan
päivystäjän tai moniammatillisen työryhmän välillä. Tämä konsultaatiotoiminta tarvitsee korkeatasoiset tilat ja laitteet toimiakseen tehokkaasti.
Neuroprosessissa lyhki- ja fast-track-kirurgian osuus kasvaa, samoin vähemmän kajoavien hoitomenetelmien osuus kasvaa. Toisaalta nykyisin lääkkeillä hoidettavien ”neurologisten” sairauksien ja
sairauksien vaiheiden hoitoon saatetaan tuoda hoitoja, joissa leikkauksella asennetaan nykyistä
enemmän esimerkiksi keskushermostoa stimuloivia laitteita tai neurokirurgisella toimenpiteellä
viedään geenilääkkeitä aivokudokseen. Uudet tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ja väestön tietämyksen ja vaatimustason kasvu lisäävät palvelujen tarvetta. Toiminta painottuu lisääntyvästi akuuttihoitoon. Elektiivisten potilaiden hoitoaika lyhenee ja neurologisille potilaille kehitetään lisää infuusioina annettavia hoitoja, joita voidaan toteuttaa sairaalan yhteisellä infuusio-osastolla.
Neurokeskuksen tilasuunnittelussa on otettava huomioon paitsi Neurologian ja Neurokirurgian vuodeosastojen yhdistäminen ja poliklinikoiden saaminen osastojen läheisyyteen, myös Neurokeskuksen sijainti sen tukiyksiköihin nähden. Potilashuoneiden koon ja varustuksen (esimerkiksi saniteettitilat, tietojärjestelmät ja valvontalaitteet) on vastattava potilaiden tarpeisiin ja esimerkiksi tehokkaan
ja turvallisen vierihoidon järjestämiseen. Potilashuoneiden pitäisi olla 1 -2 hengen huoneita, mutta
Stroke Unit -yksikössä huoneet voivat olla isompia. Stoke Unit –potilaille tarvitaan 4 – 6 paikkaa ja
videotelemetriassa vähintään 4 paikkaa. Vuodeosastojen ja poliklinikoiden potilaille tarvitaan yhteisiä vastaanotto-, odotus- ja oleskelutiloja. Moniammatilliselle henkilökunnalle tarvitaan riittävästi
toimivia työtiloja. Logistiikkapalvelut, ravinto- ja laitoshuoltopalvelut, farmasiapalvelut, fysioterapiapalvelut ja sihteeripalvelut sekä niiden tarvitsemat tilat voivat olla yhteisiä, samoin kuin henkilökunnan tarvitsemat koulutus- ja kokoustilat. Varastotiloja tarvitaan riittävästi. Osastot voidaan jakaa
54
tutkimus-, päivä- ja viikko-osastoiksi. Mietitään leiko- ja päikitoiminnan kehittämistä ja tehostamista. Potilashotelli voisi tukea osastojen päivä- ja viikkotoimintaa lukuun ottamatta päivystyspotilaita.
Tilat jaetaan prosessien, potilasvirtojen ja myös yhteisten henkilöstöresurssien mukaan. Vuodeosastojen hoitojaksot nousevat: 5 vuodessa ollut nousua 1000 potilasta, hoitojaksot vuonna 2020 siis
noin 6000/vuosi, josta päivystyspotilaita noin puolet (kasvu n. 2,5 %). Leikattavien potilaiden määrä lisääntyy maltillisesti, mutta AVH-potilaiden konservatiivinen hoito lisääntyy. On myös sovittava polikliinisesta hoidosta, joka tulee lisääntymään; kasvua on ollut 4 vuodessa n. 8 %.
Tilojen suunnittelussa on otettava huomioon väestön ikääntyminen ja sairastuvuus, mutta myös
eliniän pidentyminen ja sen vaikutus palvelujen kysyntään ja potilasmääriin. Aivoverenkiertohäiriöt, muistisairaudet ja tukirankaperäiset sairaudet lisääntyvät. Eläköityminen vähentää henkilöstöresursseja, jolloin henkilöstöresursseja on yhdistettävä ja hyödynnettävä muita olemassa olevia resursseja ja mahdollisuuksia. Terveydenhuoltolailla voi olla vaikutusta kysyntään. Emme tiedä, lisääntyykö kysyntä, kun potilailla on valinnanvapaus hoitopaikan suhteen. KYS on myös hyvä hoitopaikka ulkokuntalaisille ja haluaa pysyäkin sellaisena.
55
7. SYDÄNKESKUS
Sydänkeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus ja prosessit sekä tilat ja arvioitu tilojen tarve 2015 –
2020.
Esitys kattaa neljä eri kokonaisuutta:
I. Hallinto, opetus ja tutkimustoiminta
II. Kardiologia
III. Sydän- ja rintaelinkirurgia
IV. Verisuonikirurgia
7.1. Hallinto-, opetus- ja tutkimustoiminta
Nykytilan kartoitus ja tilojen tarve
Hallinto
Sydänkeskuksessa hallinnossa toimivat Sydänkeskuksen johtaja (1), vastaavat ylilääkärit (3), ylihoitaja (1) ja hallintosihteerit (2).
Nykytilat
Sydänkeskuksen hallinnolla ei ole omia tiloja. Toiminta on hajautettu eri puolille sairaalaa.
Tilatarve
Sydänkeskukselle tulee järjestää asialliset hallintotilat. Sydänkeskuksen johtaja ja ylilääkärit osallistuvat säännöllisesti kliiniseen toimintaan, joten heidän työtilansa (7 huonetta) tulee sijaita Sydänkeskuksen kliinisen toiminnan välittömässä läheisyydessä.
Opetus
Sydänkeskuksen opetustoimintaan kuuluvat kardiologian professori ja kaksi kliinistä opettajaa. Sydänkeskuksessa annetaan opetusta kardiologiassa (vuodeosastot, poliklinikka), sydän- ja rintaelinkirurgiassa sekä verisuonikirurgiassa (vuodeosastot, poliklinikka).
Nykytila
Sydänkeskuksen opetushenkilökunnalla ei ole omia kansliatiloja. Sydänkeskuksen käytössä on 3
kandiota vuodeosastoilla ja 2 poliklinikalla.
Tilatarve
Lääketieteen peruskoulutuksen kasvaessa on mahdollista, että sydänkeskuksen alainen opetustoiminta tulee myös kasvamaan ja opetushenkilökunnan tarve lisääntyy. Opetushenkilökunta ottaa
56
osaa kliiniseen toimintaan, joten heidän työhuoneensa (min. 3 työhuonetta) sijoitetaan myös Sydänkeskuksen kliinisen toiminnan yhteyteen.
Opetuksessa käytettävät tilat (kandiot) tulee sijoittaa potilaiden hoitoprosessiin luontaisesti liittyviin
tiloihin. Vuodeosastolle sijoitetaan 3 kandiota sekä 2 kandiota poliklinikoille.
Tutkimustoiminta
Sydänkeskuksessa työskentelee 3-4 tutkimushoitajaa.
Nykytila
Sydänkeskuksen tutkimushoitajilla ei ole omia työtiloja. He työskentelevät lääkärien työtiloissa.
Suurella osalla lääkäreitä on työhuone jaettu moneen eri lääkärin työpisteeseen.
Tilatarve
Sydänkeskukseen tarvitaan useampi rauhallinen ja tutkimustyöskentelyn mahdollistava työhuone,
koska varsinaiset työpisteet eivät näitä vaatimuksia täytä. Suuri osa tutkimuksiin osallistuvista potilaista on Sydänkeskuksen vuodeosastoilla hoidossa olevia potilaita tai tulevat tutkimusta varten
vuodeosastoille. Tähän vuoksi tutkimushenkilökunnan työtilat (3 työhuonetta) on myös syytä sijoittaa kiinteästi kliinisen toiminnan yhteyteen.
Meeting- ja neuvottelutilat
Sydänkeskuksessa on päivittäin lääkäri- ja hoitohenkilökunnan opetukseen tarkoitettua meetingtoimintaa. Lisäksi potilaiden hoitoratkaisuja tehdään erikoisalojen välisissä yhteismeetingeissä, jotka
kokoontuvat useampana päivänä viikossa. Potilaille järjestetään ensitietopäiviä ja muuta koulutusta
säännöllisesti. Lisäksi pidetään päivittäin muita neuvotteluja, tutkijakokouksia sekä tutkimusten
auditointia.
Nykytila
Sydänkeskuksella ei ole omia meeting-/neuvottelutiloja vaan tähän käytetään henkilökunnan ja potilaiden tauko- ja virkistystiloja sekä osastopäivystäjän huonetta.
Tilatarve
Tarvitaan n. 40 - 50 hengen opetus-/neuvottelutila, joka tulee olla jaettavissa kahteen tai kolmeen
osaan pienempien tilaisuuksien järjestämiseksi. Tila varustetaan normaalien AV-laitteiden lisäksi
laitteistolla, joka mahdollistaa videoneuvotteluiden järjestämisen.
7.2. Kardiologia
Nykytilan kartoitus ja tilojen tarve
Kardiologian prosessin (lähes 12 000 hoitopäivää vuonna 2011) aliprosesseja ovat: invasiiviset sepelvaltimotoimenpiteet, rytmihäiriöiden invasiivinen hoito, akuuttiin sepelvaltimotautikohtaukseen
sairastuneen potilaan hoito, muu kardiologinen hoito vuodeosastolla sekä sydänpotilaan polikliininen hoito.
57
Invasiiviset sepelvaltimotoimenpiteet ja sydänkatetrisaatio
Sepelvaltimotaudin esiintyvyys
Aktiivinen puuttuminen sepelvaltimotaudin riskitekijöihin, parantunut lääkehoito ja lisääntynyt invasiivinen tutkimus ja hoito ovat primaariprevention ohella myötävaikuttaneet siihen, että 35 - 64
vuotiaiden miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1960-luvun loppuvuosien jälkeen vähentynyt
lähes 80 %. Koko väestön ikävakioimaton sepelvaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ei ole vähentynyt samassa määrin. Tämä johtuu siitä, että iäkkään väestön sairastuvuus ja kuolleisuus sepelvaltimotautiin on lisääntynyt. Sepelvaltimotaudista johtuva sairaalahoidon tarve lisääntyi 2000-luvun
alkuvuosiin asti ja on hieman vähentynyt vasta vuodesta 2006 alkaen. Kuitenkin ns. suurten ikäluokkien vanheneminen ja Itä-Suomen suuri sepelvaltimotautisairastuvuus ja vanhusväestön suuri
osuus lisäävät hoidon tarvetta erityisesti Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (Erva).
On arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä 65 - 74 -vuotiaiden lukumäärä lisääntyy Pohjois-Savossa
34 %, 75 - 84 -vuotiaiden lukumäärä lisääntyy 11 % ja yli 85-vuotiaiden lukumäärä 33 %:lla.
Invasiivisten sepelvaltimohoitotoimenpiteiden määrät
Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia KYS:ssa on tehty 80-luvun alusta lähtien. Sepelvaltimoiden
varjoainekuvaus tulee säilyttämään asemansa sepelvaltimotaudin diagnostiikassa ja vaikeusasteen
arvioinnissa myös lähitulevaisuudessa.
Sepelvaltimoiden pallolaajennuksia KYS:ssa on tehty vuodesta 1983. Vuonna 2011 KYS:ssa hoidettiin pallolaajennuksella n. 700 potilasta. Taulukossa 5 kuvataan vuosien 2009, 2010 ja 2011 sepelvaltimoiden varjoainekuvausten ja pallolaajennusten määrät.
Taulukko 5. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset KYSissa vuosina 2009,
2010 ja 2011 (suoritteita vuodessa).
Sepelvaltimokuvaukset
Pallolaajennukset
2009
1545
521
2010
1572
565
2011
1733
694
Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksien ja sydänkatetrisaatioiden saatavuus
Viime vuosina invasiivisten sepelvaltimotoimenpiteiden saatavuus on parantunut. Samalla odotusajat ovat lyhentyneet huomattavasti. Hoitotakuun myötä on laissa määritetty kiireettömillä potilailla
jonotusajan enimmäismääräksi 6 kuukautta. Uusien sepelvaltimotautikohtauksen hoitosuositusten
mukaan äkillisesti sairastuneet potilaat tulee hoitaa 72 tunnin ja suuren riskin merkkejä omaavat
potilaat 24 tunnin kuluessa. ST-nousuinfarktipotilaat tulisi nykysuositusten mukaan hoitaa välittömästi tehtävällä pallolaajennuksella. Tämän vuoksi KYS:ssa on viikonloppuna kardiologi saatavilla
perjantai-iltaisin ja sunnuntaina aamupäivällä. Ympärivuorokautinen toimenpidekardiologian päivystys on kuitenkin suunnitteilla. Vuonna 2011 tehtiin 13 % (247 kpl) toimenpiteistä perustyöajan
ulkopuolella.
58
Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksien ja sydänkaterisaatioiden kiireellisyys
Potilaat ohjelmoidaan varjoainekuvaukseen seuraavien periaatteiden mukaisesti:
Välitön hoito (0-2 vrk).
Välittömään hoitoon ohjataan potilaat, joilla on (1) Äkillinen sepelvaltiotautikohtaus, (2) ST nousuinfarkti, jota ei saada hallintaan liuotus- tai muulla lääkehoidolla sekä (3) akuuttiin sydäninfarktiin liittyvä ns. mekaaninen komplikaatio. Korkean riskin sepelvaltimotautikohtauspotilaat pyritään varjoainekuvaamaan seuraavan päivän aikana tai viimeistään 72 tunnin kuluessa sairaalaan
saapumisesta. Akuutin infarktin hoitona käytetään virka-aikana sekä perjantai-iltaisin ja sunnuntaiaamupäivin ensisijaisesti pallolaajennusta. Muina aikoina ensisijainen hoito on liuotushoito. Tuoreiden hoitosuositusten mukaan yliopistosairaaloiden tulisi kuitenkin pystyä tarjoamaan ympärivuorokautinen pallolaajennusmahdollisuus kaikille ST-nousuinfarktiin sairastuneille potilaille.
Kiireellinen hoito (n. 2 viikkoa)
Kiireellistä tutkimusta ja hoitoa tarvitaan (1) akuutin sydäninfarktin sairastaneella potilaalla, jolla
todetaan positiivinen rasituskoelöydös pienellä kuormitusteholla, (2) potilailla, joilla on NYHA IVluokan stabiili angina pectoris.
Ei kiireellinen hoito (1-3 kk)
Ei-kiireelliseen hoitoon ohjelmoidaan potilaat, joilla on NYHA II- ja III-luokan stabiili angina pectoris.
Ei-kiireiset sepelvalimoiden varjoainekuvaukset tehdään pääsääntöisesti polikliinisesti. Iäkkäät ja
monisairaat potilaat viipyvät sairaalassa 1-2 vrk.
Sepelvaltimoiden varjoainekuvausten ja sydänkatetrisaatioiden suorittaminen
Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen tulevien potilaiden hoidosta vastaa kardiologian erikoislääkäri tai kardiologikoulutuksessa oleva lääkäri. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksista neljäsosa
suoritetaan kliinisen radiologian osastolla, jolloin toimenpiteen suorittaa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin perehtynyt radiologian erikoislääkäri. Enemmistö sepelvaltimoiden varjoainekuvauksista suoritetaan KYS:n kardiologisessa yksikössä, jolloin toimenpiteen suorittaa potilaan hoidosta vastaava kardiologi tai kardiologiaan erikoistuva lääkäri vastuukardiologin ohjaamana. Sydänkatetrisaatiot suorittaa potilaan hoidosta vastaava kardiologi tai kardiologiaan erikoistuva lääkäri vastuukardiologin ohjaamana.
Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito
Sepelvaltimoiden pallolaajannushoitoon tulevien potilaiden hoidosta vastaa kardiologian erikoislääkäri. Pallolaajennushoidoista valtaosa tehtiin kardiologisessa yksikössä, jolloin tekijänä on potilaan
hoidosta vastaava kardiologi. Osa pallolaajennushoidoista tehdään kliinisen radiologian osastolla,
tekijänä sepelvaltimoiden pallolaajennushoitoon perehtynyt radiologian erikoislääkäri.
59
Henkilöstö, tilat, välineet, materiaalit
Henkilöstö
Sydäntoimenpideyksikön henkilökuntaan kuuluu yksi osastonhoitaja, yksi apulaisosastonhoitaja ja
15 sairaan- tai röntgenhoitajaa sekä kaksi osastonsihteeriä. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia tai
sydänkatetrisaatioita tekevät periaatteessa kaikki kardiologit. Toimintaa organisoi ns. sepelvaltimotiimi.
Tilat
Sydäntoimenpideyksiköllä on invasiivisia sydäntoimenpiteitä varten käytössään kolme täysin varusteltua katetrisaatiolaboratoriota. Näistä yhtä käytetään ensisijaisesti elektrofysiologiseen toimintaan.
Yhtä toimenpidelaboratoriota käytetään ensisijaisesti sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin ja kolmatta puoliksi erilaisten sydämen tahdistinten asennuksiin sekä varjoainekuvauksiin ja sydänkatetrisaatioihin. Kliinisen radiologian klinikassa on käytössä myös yksi täydellisesti varusteltu katetrisaatiolaboratorio.
Vuodeosastot
Kaikki kiireettömät sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja sydänkatetrisaatiot tehdään osaston
2242 kautta, jossa on 15 potilaspaikkaa. Sydänvalvonnassa ja sydänosastolla 2241 hoidetaan äkillisesti sairastuneita potilaita, joista osalle tehdään sairaalahoidon aikana sepelvaltimoiden varjoainekuvaus tai sydänkatetrisaatio.
Nykytilanteen ongelmat
Työajan ulkopuolella tehtävien sepelvaltimotoimenpiteiden määrä on lisääntynyt tasaisesti viime
vuosina. Vuonna 2011 tehtiin työajan ulkopuolella 247 varjoainekuvausta ja 142 pallolaajennusta.
Hälytystyönä näistä tehtiin 60 varjoainekuvausta ja 44 pallolaajennusta. Uusien hoitosuositusten
myötä paine työajan ulkopuolella tehtävien toimenpiteiden lisäämiseksi kasvaa, mikä edellyttää
toimenpidekardiologian päivystysjärjestelmän luomista KYSiin.
Sydäntoimenpideyksikön tilat on suunniteltu aikanaan nykyistä huomattavasti vähäisempää käyttöä
varten. Tämän vuoksi erityisesti toimenpidelaboratorioiden tilat ovat erittäin ahtaat, eivätkä vastaa
työergonomialtaan nykyaikaisia vaatimuksia.
Sepelvaltimoiden varjoainekuvausten ja sydänkatetrisaatioiden tarve vuonna 2020
Sepelvaltimoiden varjoainekuvausten määrä pysynee KYS:ssä nykyisellä tasolla. Kuitenkin varjoainekuvaukset kliinisen radiologian osastolla loppunevat vuoden 2018 tienoilla, jolloin sydäntoimenpideyksikön täytyy pystyä suorittamaan noin 300 - 400 toimenpidettä nykyistä enemmän. Pallolaajennusten määrä lisääntynee jonkin verran nykyisestä toimenpidetekniikoiden ja välineiden
kehittyessä. Sydänkatetrisaatioiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä erilaisten sydämen läppävikojen määrän näin lisääntyessä. Samoin teknisesti vaativat ja paljon toimenpideaikaa vaativat
läppäsairauksien kateteritoimenpiteet lisääntyvät. Tahdistinasennusten määrä on väestön ikääntyessä lisääntynyt nopeasti jo useiden vuosien ajan. Näiden syiden vuoksi Sydänkeskukseen tarvitaan
yksi uusi toimenpidelaboratorio noin vuoden 2018 aikoihin. Tämä laboratorio voi olla nykyisiä laboratorioita keveämmällä läpivalaisu- ja potilasvalvontalaitteistolla varustettu, koska siinä asennetaan pääsääntöisesti sydämen tahdistimia. Lisäksi sepelvaltimotiimiä joudutaan vahvistamaan 1-2
60
kardiologilla lähivuosina, jotta voidaan turvata ympärivuorokautinen toimenpidekardiologipäivystys ja varautua kliinisen radiologian sepelvaltimotoimenpiteiden loppumiseen.
KYSiin on suunniteltu leikkaussalien yhteyteen ns. hybridisalia. Kardiologisissa toimenpiteissä tälle
olisi huomattava tarve esim. katetriläppätoimepiteissä, eteisväliseinäaukon sulkutoimenpiteissä ja
tulevaisuudessa aloitettavissa eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteissä. Mikäli hybridisalia ei toteuteta
tai kardiologisten toimenpiteiden toteuttaminen ei siellä ole riittävässä määrin mahdollista, joudutaan vuoden 2020 tienoilla rakentamaan yksi uusi toimenpidesali. Perusteena tälle ovat em. uudet
sydäntoimenpiteet ja lisäksi koronaariangiografiatoiminnan loppuminen radiologian osastolta sekä
edelleen lisääntyvät rytmikardiologisten toimenpiteiden määrät.
Rytmihäiriöt
Rytmihäiriöiden hoito
Sydämen rytmihäiriöt jaetaan tiheälyöntisiin rytmihäiriöihin (takykardiat) ja harvalyöntisiin rytmihäiriöihin (bradykardiat). Molempiin ryhmiin sisältyy rytmihäiriöitä, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Toisaalta molempiin ryhmiin lukeutuu myös rytmihäiriöitä, jotka eivät ole vaarallisia, mutta
jotka voivat aiheuttaa potilaalle kiusallisia oireita ja niiden seurauksena kyvyttömyyttä selviytyä
arkipäivän toimista ja työelämästä.
Elektrofysiologisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään rytmihäiriön syy sekä sen mahdollinen
taipumus uusia. Tutkimuksen perusteella potilaalle valitaan sopiva hoito; konservatiivinen hoito (ei
hoidon tarvetta tai lääkehoito), katetriablaatiohoito, rytmihäiriötahdistimen asennus tai bradykardiatahdistimen asennus..
Tahdistinta käytetään potilailla, joilla verenkierron häiriön syynä on bradykardia. Tahdistin estää
sykkeen hidastumisen ja sen seurauksen kehittyvän verenkierron häiriön. Tahdistinhoito parantaa
potilaan bradykardiasta johtuvan oireilun yli 90 %:lla
Rytmihäiriötahdistin asennetaan, mikäli potilaalla on ollut henkeä uhkaava kammioperäinen rytmihäiriö tai hänellä on sellaiselle rytmihäiriölle altistava sydänsairaus (esim. vaikea kardiomyopatia).
Rytmihäiriötahdistin ei sinänsä estä rytmihäiriön uusiutumista, mutta se lopettaa rytmihäiriön hyvin
nopeasti ja pelastaa potilaan rytmihäiriön aiheuttamalta verenkierron häiriöltä.
Tahdistinhoitoa on nopeasti yleistynyt myös vaikean sydämen vajaatoiminnan hoidossa. Osalla vajaatoimintapotilaista vajaatoiminnan tärkeänä syynä on kammiosupistuksen epäsynkronia. Vajaatoimintatahdistimella pyritään synkronia palauttamaan. Oikein valituilla potilailla tämä helpottaa
selvästi sydämen vajaatoiminnan oireita ja parantaa myös sydämen vajaatoiminnan ennustetta.
Rytmihäiriöiden esiintyvyys ja elektrofysiologisten tutkimusten tarve
Vuonna 2011 KYSssa tehtiin noin 300 elektrofysiologista tutkimusta. Rytmikardiologisten toimenpiteiden määrät ovat viime vuosina lisääntyneet tasaisesti ja vuonna 2010 asennetun magneettinavigointilaitteiston käyttöönoton jälkeen toimenpiteiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 20
%.
61
Supraventrikulaariset takykardiat esiintyvät erityisesti nuorilla ihmisillä. Ne ovat harvoin henkeä
uhkaavia. Näiden rytmihäiriöiden elektrofysiologisia tutkimuksia ja katetriablaatiohoitoja on tehty
KYS:ssä vuosittain noin 130 -150 potilaalle, eikä määrän odoteta tästä lähivuosina muuttuvan.
Kammioperäisten takykardioiden tärkein syy on sepelvaltimotauti. Kammiotakykardioista 75 - 80
% on sepelvaltimotaudin aiheuttamia ja n. 15 % kardiomyopatian aiheuttamia. Kammiotakykardiat
ovat usein henkeä uhkaavia. Niiden katetriablaatiohoidot ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja
hoitotarve tulee nykyisestä noin 20 - 30 vuosittaisesta potilaasta lisääntymään voimakkaasti.
Eteisvärinän hoito on mullistunut viime vuosien aikana. Aiemmin eteisvärinän hoitona oli lähes
yksinomaan lääkehoito. Viime vuosien aikana eteisvärinää on hoidettu enenevässä määrin katetriablaatiolla. KYS:ssa tehtiin vuonna hieman yli 100 elektrofysiologista tutkimusta tai katetriablaatiota
eteisvärinän vuoksi. Tämän määrän uskotaan lähivuosina yli kaksinkertaistuvan. Kansainvälisissä
arvioissa on eteisvärinän katetriablaatiohoitojen tarpeeksi arvioitu 200 - 250 toimenpidettä/
1 000 000 asukasta.
Tahdistinhoidon tarve
Tahdistinhoidon tarve KYSssa ja myös muualla maassamme on nopeasti lisääntynyt viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa KYS:ssä asennettiin noin 200 - 220 tahdistinta
vuosittain. Vuonna 2011 tahdistinasennuksia ja vaihtoja oli 417. Näistä suurin osa oli sydämen harvalyöntisyyden hoitoon tarkoitettuja tahdistimia, mutta myös erilaisia nopeiden rytmihäiriöiden tai
sydämen vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettuja tahdistimia on asennettu lisääntyvässä määrin – vuosina 2010 -2011 70 - 80 tahdistinta vuosittain. Tahdistinhoidon tarve jatkaa lähivuosien ajan lisääntymistään. Myös rytmihäiriö- ja vajaatoimintatahdistinten asennusmäärät lisääntyvät. Toiminnallisesti tämä merkitsee sitä, että tahdistinasennuksia varten tarvitaan lähivuosina oma toimenpidesali.
Tahdistimista yli 2/3 joudutaan asentamaan kiireisesti potilaan jouduttua sairaalahoitoon joko harvan tai nopean rytmihäiriön vuoksi.
KYSiin on suunniteltu myös ns. hybridisalin rakentamista leikkaussalin tiloihin. Tämä soveltuisin
erinomaisesti vaativampien tahdistinten esim. vajaatoimintatahdistimien asennuspaikaksi.
Henkilöstö, tilat, välineet, materiaalit
Henkilöstö
Rytmikardiologiset toimenpiteet tehdään Sydäntoimenpideyksikössä, jonka henkilökuntaan kuuluu
1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja ja 15 sairaan- tai röntgenhoitajaa sekä 2 osastonsihteeriä.
Elektrofysiologisia tutkimuksia tekevät erikoiskoulutuksen saaneet kardiologit, joita on kokopäiväisessä työssä kolme. Lisäksi toimintaan osallistuu kardiologian professori. Suurimassa osassa toimenpiteitä tarvitaan myös erikoiskoulutettuja hoitajia, joita on tällä hetkellä viisi. Toimintaa organisoi ns. rytmikardiologiantiimi.
Tilat
Sydäntoimenpideyksikössä on invasiivisia rytmihäiriöiden tutkimusta ja hoitoa sekä tahdistinasennuksia varten kaksi katetrisaatiolaboratoriota. Lisäksi laboratorioita voidaan käyttää sepelvaltimoiden varjoainekuvauksiin ja pallolaajennushoitoihin.
Vuodeosastot
Päivystyksellisesti sairaalahoitoon joutuneet rytmihäiriöpotilaat hoidetaan sydänvalvonnassa ja sydänosastolla 2241, joissa myös toimenpiteiden jälkiseuranta tapahtuu. Kaikki elektiiviset potilaat
hoidetaan sydäntutkimusosastolla 2242.
62
Rytmipotilaiden seuranta
Ablaatiopotilaat saavat kotiutuksen yhteydessä soittoajan n. 3 kk päähän, Eteisvärinäablaatiopotilaita seurataan 3 kk, 6 kk, 9 kk ja 12 kk kuluttua toimenpiteestä. Yhteydenoton tarkoitus on selvittää
ablaatiohoidon primaarituloksen säilyminen. Defibrillaattorin ja tahdistimen asennuksen jälkeen
potilaat ovat pääsääntöisesti KYS:n jatkuvassa seurannassa.
Tahdistinpotilaiden seuranta
Tahdistinpotilaat tulevat ensimmäisen kerran kontrollikäynnille kolmen kuukauden kuluttua asennuksesta. Sen jälkeen seuranta tapahtuu tahdistimen tyypistä riippuen 1-2 vuoden välein. Tahdistinasennusten lisääntyessä myös tahdistinseurannan tarve lisääntyy. Tulevaisuudessa huomattava
osa tahdistinseurannasta voidaan toteuttaa etäseurantana, mikä kuitenkin asettaa lisävaatimuksia
niin henkilöstön määrälle kuin tahdistinpoliklinikan tiloillekin.
Nykytilanteen ongelmat
Viime vuodet rytmihäiriöpotilaiden hoito on kärsinyt erilaisista remonteista ja korjaustöistä johtuneista pitkistä toimintakatkoista. Tämä on aiheuttanut jonotilanteen vaikeutumisen hoitotakuulain
rajoille saakka. Tahdistinpotilaiden suuri määrä ja päivystysluonteisen hoidon tarpeen vaihtelu on
ajoittain johtanut siihen, että potilaiden hoito on viivästynyt toimenpidesalin ruuhkautumisen vuoksi. Rytmihäiriöpotilaiden hoidon tarve on kuitenkin tällä hetkellä suurempi kuin käytettävissä olevat
toimenpidesaliresurssit antavat myötä ja työtä joudutaan jatkossakin tekemään ns. PYT-työnä. Toimenpidesalien käyttöä ei voida juuri tehostaa pitkiä remonttitaukoja lukuun ottamatta. Jo nyt esimerkiksi ns. magneettinavigointisalin käyttö on hoidettujen potilaiden määrällä arvioituna tehokkainta maassamme.
Rytmihäiriöpotilaiden hoito vuonna 2020
Eteisvärinän ablaatiohoito tulee lisääntymään voimakkaasti – hoidettujen potilaiden määrän uskotaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020. Muiden katetriablaatioiden määrä kokonaisuudessaan lisääntyy lievästi lähinnä kammioperäisten rytmihäiriöiden hoidontarpeen lisääntyessä. Kaikkiaan elektrofysiologisten tutkimusten (mukaan lukien ablaatiohoidot) tarve lienee vuonna 2020 noin 500-600
toimenpidettä vuodessa. Tahdistinasennusten määrä jatkaa lisääntymistään ja kasvanee noin 600
vuosittaiseen asennukseen vuonna 2020. Tästä seuraa se, että rytmikardiologisten potilaiden hoitoon
tarvittavien toimenpidesalien määrää on lisättävä. Taloudellisimmin tämä voitaisiin järjestää siten,
että tahdistinasennuksia varten rakennetaan vuonna 2017-8 uusi toimenpidesali, jolloin nykyisestä
toimenpidesalista 2 vapautuvat resurssit voidaan jakaa sepelvaltimo-toimenpiteiden ja rytmikardiologisten toimenpiteiden välillä. Tahdistinpotilaiden seurantaa varten tarvitaan lisää hoitajapoliklinikoita (Ks.tarkemmin”Kardiologinen polikliiininen hoito”).
Äkillinen sepelvaltimotapahtuma
KYS:ssa hoidettiin vuoden 2011 aikana noin 1500 äkillisen sepelvaltimotautikohtauksen tai sydäninfarktin vuoksi sairaalahoitoon joutunutta potilasta. Näistä potilaista yli 90 % hoidettiin KYSSydänkeskuksessa Sydänvalvonnassa tai sydänosastolla.
Hoidon tarkoituksena on estää tai pienentää vauriota, vähentää kuolleisuutta, saada potilas vähäoireiseksi ja toimintakykyiseksi sekä vähentää myöhempää sairastavuutta ja hoidon tarvetta.
Potilaat tulevat sairaalahoitoon päivystyksenä rintakivun tai muun yleensä äkillisen oireen vuoksi.
Hoito perustuu kontrolloituihin tutkimuksiin ja kansallisiin sekä kansainvälisiin hoitosuosituksiin.
63
Sairaalahoito
Ensiapupoliklinikalta potilas siirtyy sydänvalvonnan vastuulääkärin tai päivystävän lääkärin päätöksellä sydänvalvontaan. CCU:lla on verenkierron seurannan mahdollistava mittauslaitteisto ja koulutettu henkilökunta. Hoitavana lääkärinä on kardiologian erikoislääkäri apunaan kardiologiaan tai
sisätauteihin erikoistuva lääkäri. Hoitava lääkäri siirtää potilaan hoidon jälkeen vuodeosastolle, jossa muun hoidon lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota sekundääripreventioon, ja potilaan sopeutukseen sekä elintapa- ja muuhun neuvontaan. Hoidosta vastaa kardiologian erikoislääkäri apunaan
kardiologiaan erikoistuva lääkäri ja sisätautien erikoistuva lääkäri.
Sairaalahoitoon joutuneista potilaista yli puolelle (noin 850:lle) tehtiin v. 2011 saman sairaalahoitojakson aikana sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Puolet toimenpiteistä tehtiin sydänvalvonnasta
käsin ja loput sydänosastolta käsin.. Invasiivisista tutkimuksista päättää kardiologi. Kliinisen fysiologian ja kliinisen kemian osastoilta saadaan tutkimuspalveluja sekä kliinisen ravitsemuksen yksiköstä konsultaatiopalveluja. Vaikeissa hemodynaamisissa ongelmissa potilasta voidaan hoitaa tehoosastolla, jonne siirrosta päättää teho-osaston konsultoiva lääkäri potilasta hoitavan lääkärin esityksestä.
Kardiologian erikoislääkäri päättää invasiivisesta hoidosta toimenpidelääkärin (sydänkirurgi, kardiologi, röntgenlääkäri) kanssa. Päätös kirjataan kardiologiseen kertomukseen. Leikkaushoitoa varten potilaat siirtyvät sydän- ja rintaelinkirurgian vuodeosastolle A2244. Sydänosastolta kotiutuville
potilaille annetaan kirjallisesti kuvaus sairauden löydöksistä sekä ohjeet sekundääriprevention tavoitteista keskittyen suuriin riskitekijöihin (sydänkortti). Koko hoitohenkilökunta antaa suullisesti
tietoa ja ohjausta hoidon kestäessä. Potilaat ohjataan jatkoseurantaan terveyskeskusten sydänhoitajille. Fysioterapeutti suunnittelee sydänkorttiin omaehtoisen fyysisen liikuntaohjelman kahden kuukauden ajaksi.
Polikliininen hoito
Osa työikäisistä potilaista tulee toimenpiteen jälkeen polikliiniseen kontrolliin noin kahden kuukauden kuluttua, jolloin toimenpiteen onnistuminen ja suorituskyky arvioidaan. Osa potilaista hoidetaan joko Harjulan sairaalassa tai Iisalmen tai Varkauden sairaaloiden sisätautipoliklinikoilla. Tällöin myös kiinnitetään erityishuomio sekundääripreventioon. Muut potilaat ohjataan pääsääntöisesti
kontrolliin omalle lääkärilleen. Potilaan vointi ja löydökset sekä sekundääriprevention tavoitteiden
saavuttaminen tarkastetaan. Sairauskertomustiedot lähetetään potilaalle ja/tai jatkohoitopaikkaan
kirjallisen suostumuksen jälkeen.
Nykytilanteen ongelmat
Ikääntyneiden ja monisairaiden sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneiden potilaiden hoito luo
suuria haasteita terveydenhuoltojärjestelmälle sen kaikilla tasoilla. Potilaiden hoitoajat pitkittyvät
helposti ja hoitoon liittyy huomattavan usein muita hoitoa komplisoivia tekijöitä kuten esim. munuaisten vajaatoimintaa. Tämä lisää potilaiden hoidon tarvetta ja intensiteettiä ja lisää myös henkilökunnan tarvetta.
Sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kehittyminen aktiivisempaan suuntaan lisää toimenpidehoitojen määrää työajan ulkopuolella. Ks. tarkemmin edellä.
64
Sepelvaltimotautikohtauksen hoito vuonna 2020
Sepelvaltimotautikohtauksen hoito vuonna 2020 on äärimmäisen aktiivista ja invasiivista hoitoa ja
sitä täytyy tarjota vuorokauden ajasta riippumatta viiveettä. Työajan ulkopuolella tehtäviä toimenpiteitä vuonna 2020 tullee olemaan noin 400 - 500 vuodessa.
Sydänvalvonta tarvitsee suuremmat ja toimivammat tilat v. 2020. Osaston nykyinen rakenne ei vastaa nykyaikaisen valvontahoidon tarvetta. Potilaspaikkoja tarvitaan lisää toiminnan muuttuessa,
koska elektiiviset postoperatiiviset sydänleikkauspotilaat on suunniteltu tulevan sydänvalvontaan (8
potilaspaikkaa) samoin kuin 8 paikkainen ns. intermediate osasto. Sydänvalvonnan paikkaluku tulisi olemaan 24 potilaspaikkaa.
Muu kardiologinen hoito vuodeosastolla
Sydänpotilaiden muu vuodeosastohoito sisältää mm. seuraavien sairausryhmien hoidon
Sydämen vajaatoiminnan hoito
Endokardiitin hoito
Myokardiitit ja myoperikardiitit
Tromboembolioiden hoito
Sydänsiirto- ja pulmonaalihypertensiopotilaiden hoito
Muut (esim. rytmihäiriöpotilaiden lääkehoito)
Hoidon tarkoituksena on vähentää kuolleisuutta, parantaa potilaan oireita ja toimintakykyä sekä
vähentää myöhempää sairastavuutta. Potilaat tulevat sairaalahoitoon yleensä päivystystapauksina
äkillisen oireen vuoksi. Hoito perustuu kontrolloituihin tutkimuksiin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin hoitosuosituksiin.
Hoitoprosessi ja hoidon tarve
Potilas siirtyy päivystysalueelta jatkohoitoon joko sydänvalvontaan tai sydänosastolle. Sydänvalvonnassa on käytössä 10 sairaansijaa ja kaikilla paikoilla EKG:n ja hemodynaamisten parametrien
mittauslaitteisto ja jatkuva monitorointimahdollisuus. CCU:lla ja vuodeosastolla hoidosta vastaa
kardiologian erikoislääkäri. Sydänosastolla 2241 on 26 sairaansijaa. Näistä neljällä on keskusvalvontajärjestelmään kytketty potilasvalvontajärjestelmä. Lisäksi osastolla on kahdeksan EKGtelemetriapaikkaa. Hoidon aikana ovat käytettävissä sydäntoimenpideyksikön ja Kuvantamiskeskuksen invasiiviset ja non-invasiiviset tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. Tutkimuksista ja hoidosta
päättää kardiologian erikoislääkäri. Operatiivista hoitoa varten potilaat siirretään sydän- ja rintaelinkirurgian osastolle (2244) kardiologin ja sydänkirurgin päätöksellä.
Kaikki elektiivinen vuodeosastohoito toteutetaan sydäntutkimusosastolla 2242, jossa on käytettävissä 15 sairaansijaa. Osastolla hoidetaan toimenpidepotilaiden lisäksi myös esimerkiksi sydämen rytminsiirtoon tulevia potilaita ja lääkeaineinfuusioita suunnitellusti saavia potilaita. Osastolla on käytettävissä 10 keskusvalvontajärjestelmään kytkettyä valvontapaikkaa ja valmius myös EKGtelemetrian käyttöön. Osaston toimintaperiaatteisiin kuuluu se, että potilaita pyritään hoitamaan
mahdollisimman paljon polikliinisesti (eli potilas tulee sairaalaan ja kotiutuu samana päivänä). Taulukossa 6 kuvataan hoitojaksojen lukumäärä vuosina 2010 ja 2011 sydänvalvonnassa ja sydänosastolla.
65
Taulukko 6. Hoitojaksojen määrä sydänvalvonnassa, sydänosastolla ja sydäntutkimusosastolla
Osasto
Sydänvalvonta 4601
Sydänosasto 2241
Sydäntutkimusosasto 2242
2010
1010
1992
1079
2011
1022
1752
1421
Nykytilanteen ongelmat
Merkittävimpiä kardiologisen vuodeosastohoidon ongelmia ovat vuodeosastojen suuri kuormitus,
potilaiden ikääntymisestä ja monisairaudesta seuraava potilaiden hoitoisuuden lisääntyminen,
kuormitushuippujen ennakoimattomuus ja nykytilojen epätarkoituksenmukaisuus sekä osittain huono kunto (esim. sydänvalvonnan sisäilmaongelmat).
Vuodeosastohoito vuonna 2020
Vuodeosaston sairaansijatarve vuonna 2020 on nykyistä suurempi. Vuodeosastopaikkoja tarvitaan
kardiologisten potilaiden hoitoa varten noin 40 kpl. Tämän lisäksi tarvitaan seurantapaikkoja polikliinisiä sydäntoimenpiteitä varten noin 10 kpl. Seurantapaikkojen ja vuodeosaston/-osastojen tulee
sijaita samassa tilassa, jolloin henkilökunnan käyttö ja potilaiden siirrot polikliinisesta seurantayksiköstä vuodeosastolle ovat helppoja. Ihanteellisessa tilanteessa kaikki elektiiviseen sydäntoimenpiteeseen tulleet potilaat tulisi voida kotiuttaa toimenpidepäivän iltana, mutta käytännössä tämä ei
liene edes vuonna 2020 mahdollista Pohjois-Savon shp:n laajan maantieteellisen alueen ja iäkkäiden potilaiden yhä suuremman määrän vuoksi. Vuodeosasto tulee varustaa korkeatasoisella potilasvalvontajärjestelmällä joko siten, että osaston eri osissa voidaan toteuttaa eritasoista seurantaa tai
siten, että esimerkiksi langattoman potilasvalvontajärjestelmän avulla kunkin potilaan sairaansija
voidaan räätälöidä potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Jälkimmäinen vaihtoehto edellyttää
sitä, että osastolla on ainoastaan yhden hengen potilashuoneita.
Kardiologinen polikliininen hoito
Poliklinikka vastaa sairaanhoitopiirinsä keskussairaalatasoisesta erikoissairaanhoidosta sekä yliopistovastuualueensa erityistason kardiologian poliklinikka- ja konsultaatiotoiminnasta. Kardiologian
poliklinikka toimii lähetepoliklinikkana ja potilaat tulevat hoitoon ajanvarauksen kautta. Poliklinikka toimii tällä hetkellä kahdessa eri pisteessä: Sydänpoliklinikalla osaston 2242 yhteydessä ja
sydäntoimenpideyksikössä 4611, jossa toimii ultraääni- ja tahdistinpoliklinikka.
Ajanvaraustoiminta jakautuu seuraaville kardiologian erikoispoliklinikoille:
Sydänleikattujen poliklinikka
Rytmihäiriöpoliklinikat
Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien poliklinikka
Sydämensiirtopoliklinikka
Vajaatoimintapoliklinikka
Ultraäänipoliklinikat
Tahdistinpoliklinikat
66
Rytmihäiriötahdistin ja vajaatoimintatahdistinpoliklinikka
Yleissydänpoliklinikat
Osastojen jälkipoliklinikat ja infarktipoliklinikka
Poliklinikkavastaanottoa pitää joko kardiologi tai kardiologiksi erikoistuva lääkäri.
Hoitoprosessi ja hoidon tarve
Valtaosa sydänpoliklinikan lähetteistä käsitellään sähköisesti. Kardiologian erikoislääkärit lukevat
lähetteet ja muodostavat käsityksensä potilaan sairaudesta ja tarvittavista lisätutkimuksista, joiden
tulee olla käytössä potilaan tullessa lääkärin vastaanotolle. Sydänpoliklinikan vastaanoton yhteydessä tehdään tarvittaessa sydämen ultraäänitutkimus. Mikäli osastotutkimukset katsotaan lähetteen
perusteella tarpeelliseksi, tarvittavat tutkimukset ja niiden kiireellisyys merkitään hoitosuunnitelmaan ja lähete siirretään ko. alayksikköön. Mikäli lähetteen perusteella katsotaan että ns. paperikonsultaatio riittää, erikoislääkäri sanelee konsultaatiovastauksen sisätautikaavakkeelle ja teksti
lähetetään lähettävälle lääkärille. Osa lähetteistä palautetaan terveyskeskuksiin lisätutkimuksia varten.
Osastonsihteeri varaa potilaalle ajan kardiologian poliklinikalle Oberon-ajanvarauksen kautta. Lisäksi hän tilaa erikoislääkärin määräämät etukäteen varattavat tutkimukset. Osastonsihteeri lähettää
potilaalle poliklinikkakohtaisen kutsun, josta ilmenee tulevan poliklinikkakäynnin oleelliset tiedot.
Potilaan ilmoittauduttua kardiologian poliklinikalle osastonsihteeri tai hoitaja ohjaa potilaan ko.
lääkärin tutkimushuoneen odotustilaan. Lääkärin vastaanotolla haastatellaan potilas, tehdään kliininen tutkimus, tarkistetaan otetut laboratoriokoe- ja muut tutkimusvastaukset ja tehdään tarvittaessa
sydämen ultraäänitutkimus. Lääkäri tekee em. haastattelun ja tutkimusten perusteella diagnoosin tai
työdiagnoosin, ja suunnittelee tarvittavat jatkotutkimukset ja hoidon sekä sanelee sairauskertomukseen käynnin tiedot. Jos tutkimukset tai hoito edellyttävät potilasohjausta kardiologisen ”tiimin”
sairaanhoitaja käy läpi suunnitellut tutkimukset potilaan kanssa. Tarvittaessa sairaanhoitaja ohjaa,
neuvoo ja motivoi potilasta esim. ruokavalion, lääkkeettömien hoitomuotojen, elämäntapamuutosten ja/tai lääkehoidon toteuttamisessa ja antaa tietoa potilaan sairaudesta.
Viime vuosien aikana kardiologisella poliklinikalla on aloitettu myös hoitajapoliklinikat. Näitä pitävät tahdistinhoitajat ja vajaatoimintahoitaja. Vuoden 2011 hoitajapoliklinikoille oli yhteensä lähes
950 käyntiä tai puhelinkontaktia.
Vuonna 2005 kardiologian poliklinikalle tuli 1385 lähetettä, 2007 lähetteitä oli jo 2073 ja vuonna
2011 2378 lähetettä. Kasvua vuoteen 2005 nähden oli 72 %. Yleisimmin lähetteet koskettavat rintakipujen, sydämen vajaatoiminnan, rytmihäiriöiden, tajunnanhäiriöiden, läppävikojen tai synnynnäiset sydänvikojen tutkimuksia tai seurantaa.
Kardiologian poliklinikoilla oli vuonna 2011 yhteensä 5821 käyntiä ja 2061 soittoa. Poliklinikkakäyntien määrä on vuosien ajan jatkuvasti lisääntynyt.
Nykytilanteen ongelmat
Sydänpoliklinikka muutti uusiin remontoituihin tiloihin syksyllä 2011. Tilat uusittiin nykyaikaisen
toiminnan vaatimukset täyttäviksi. Kuitenkin sydänpoliklinikan tilat olivat riittämättömät jo remontin valmistuessakin. Esim. ylimääräisten poliklinikoiden pitäminen on hyvin vaikeaa, koska tarvittavaa tilaa ei tahdo löytyä. Toisaalta esimerkiksi kaikille hoitajille ei ole käytettävissä omaa työhuo-
67
netta huolimatta siitä, että he tekevät jatkuvasti henkilökohtaista potilaskontaktia vaativaa ohjaustyötä. Sydänpoliklinikan käyttöön tarvittaisiin kipeästi 3-4 lisähuonetta, jolloin vaikeasti ruuhkautuneita poliklinikkajonoja voitaisiin tehokkaammin purkaa.
Sydänpoliklinikka tukitoimintoineen toimii nyt kahdessa paikassa - sydäntoimenpideyksikössä ja
sydänpoliklinikalla 3241. Työjärjestelyjen sekä tukipalveluiden ja laitteiden tehokkaan käytön kannalta olisi tehokkaampaa ja mielekkäämpää koota kaikki kardiologinen polikliininen toiminta yhteen tilaan, esimerkiksi sydäntoimenpideyksikön läheisyyteen. Myös sydän- ja rintaelinkirurginen
sekä kardiologinen poliklinikka ovat nykyisin täysin eri paikoissa ja niiden toiminnan sijoittaminen
samaan paikkaan olisi pitkällä tähtäimellä järkevää.
Poliklinikkahoito vuonna 2020
Kaikkien polikliinista hoitoa tarjoavien kardiologisten yksiköiden sekä sydän- ja rintaelinkirurgian
poliklinikan tulee sijaita samassa tilassa – mieluiten lähellä sydäntoimenpideyksikköä ja vuodeosastoa. Tällä tavoin polikliininen hoito tukitoimintoineen saadaan mahdollisimman tehokkaaksi ja
myös erilaisten tutkimuslaitteiden (esim. ultraäänilaitteet) käyttö tehostuu.
Hoitajapoliklinikoiden määrä tulee lisääntymään. Vajaatoimintapotilaiden hoito työllistää jo nyt
vajaatoimintahoitajan täysipäiväisesti. Tahdistinasennusten määrän lisääntyminen asettaa haasteen
potilaiden seurannalle. Tahdistinhoitajan itsenäistä poliklinikkaa joudutaan lisäämään ja vuonna
2020 tarvitaan 1,5-2 tahdistinhoitajaa, jotka hoitavat tahdistinpoliklinikkaa ja lisäksi nopeasti lisääntyvää tahdistinlaitteiden etäseurantaa kokopäiväisesti. Rytmihäiriöiden hoidon kehittyminen ja seuranta ja potilaiden ohjaus edellyttävät jatkossa myös yhtä rytmihäiriöpotilaiden hoitoon (ml. periytyvien rytmihäiriösairauksien selvittelyt) erikoistunutta polikliinista rytmihäiriöhoitajaa. Näin ollen
erilaisille hoitajapoliklinikoille tarvitaan vuonna 2020 3-4 työhuonetta. Lisäksi tarvitaan työhuoneet
sydänpoliklinikalla muuten työskenteleville hoitajille ja osastonsihteereille ja 5-6 vastaanottohuonetta lääkäreille.
Poliklinikkatoiminnan tulevan tarpeen arvioinnille luo haasteen Harjulan sairaalan sekä Iisalmen ja
Varkauden sairaaloiden epäselvä kardiologitilanne pitkällä tähtäimellä. Kaikki nämä yksiköt toimivat tällä hetkellä osa-aikaisen ostopalvelukardiologin varassa. Mikäli näihin yksiköihin tulevaisuudessa palkataan kardiologian erikoislääkäri kokopäiväisesti tai yhteisvirkana KYS:n kanssa, helpottuu KYS:n sydänpoliklinikan ylikuormitus oleellisesti ja hoidonporrastusta voidaan nykyistä paremmin toteuttaa.
7.3. Sydän- ja rintaelinkirurgia
Sydän- ja rintaelinkirurgiset prosessit:
Sydänkirurgia
sepelvaltimokirurgia
läppäkirurgia
aorttaläppäkirurgia
hiippaläppäkirurgia
kolmipurjeläppäkirurgia
sydämen rakenteelliset viat
eteisväliseinän aukot
kammioväliseinän aukot
68
eteis-kammiokanavan kehityshäiriöt
poikkeava keuhkolaskimopaluu
sydämen
kasvaimet
myxomat
muut tuumorit
Suurten verisuonten kirurgia
thorakaaliaortan kirurgia
endovaskulaarinen hoito
Keuhkokirurgia
kasvainten hoito
syöpäkasvaimet
hyvänlaatuiset kasvaimet
keuhkojen ja bronkusten anomaliat
Keuhkopussin sairaudet
ilmarinta
keuhkopussin tulehdukset
Rinnan seinämän sairaudet
Välikarsinan kasvaimet
Vuodeosasto toiminta A2244
Poliklinikkatoiminta A3242
Sydänkirurgisen potilaan hoidon yleinen kulku
Sydänkirurgiset potilaat pitää pystyä leikkaamaan kolmen kuukauden kuluttua leikkauspäätöksen
teosta, viimeistään hoitotakuun mukaan kuuden kuukauden kuluessa. Useat potilaat ovat äkkikuoleman vaarassa ja myöhemmin tehtynä leikkaustulokset eivät ole samaa tasoa kuin suunnitellun
aikataulun mukaisesti tehtynä. UAP (epästabili angina pectoris –potilaat) tulee leikata 36 – 48 tunnin kuluessa leikkauspäätöksestä kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaisesti. Hätäleikkauksia varten pitää olla päivystysvalmius kaikkina vuorokauden aikoina läpi vuoden.
Potilaalle tehdään invasiiviset ja muut kardiologiset tutkimukset kardiologisessa yksikössä tai Ervaalueen keskussairaaloiden kardiologisissa yksiköissä. Kiireistä hoitoa tarvitsevat potilaat leikataan
samalla hoitokerralla ja heidän informoinnistaan vastaavat kardiologi ja leikkaava kirurgi. Nämä
potilaat menevät leikkaukseen joko suoraan sydänvalvontaosastolta, kardiologiselta vuodeosastolta,
teho-osastolta tai sydänkirurgian vuodeosastolta, jonne he ovat siirtyneet sisätautiosastolta tutkimusten jälkeen.
Kardiologiselta osastolta, sydänvalvontaosastolta ja teho-osastolta leikkaukseen menevien potilaiden leikkausvalmisteluista vastaavat ko. osastojen sairaanhoitajat. Elektiivisesti leikattava potilas
tulee sairaalaan leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen sydänpotilaat hoidetaan postoperatiivisessa yksikössä tai teho-osastolla.
69
Potilas siirtyy teho-osastolta vuodeosastolle yleensä ensimmäisenä postoperatiivisena päivänä. Sydänkirurgit ja osaston kardiologi osallistuvat teho-osaston aamukierrolle. Vuodeosastolle siirrosta
päättää sydänkirurgi yhteistyössä teho-osaston lääkäreiden kanssa. Kirurgian vuodeosastolla 2244
sydänpotilaat ovat yleensä 6-7. leikkauksen jälkeistä vuorokautta (KYS-piirin potilaat) tai 4-5 vuorokautta (muiden sairaaloiden potilaat).
KYSin omat potilaat tulevat kotiutuksen jälkeen kontrollikäynnille joko sisätautien klinikan sydänleikattujen poliklinikalle tai omaan terveyskeskukseen n. 3 kk kuluttua leikkauksesta. Muiden sairaaloiden potilaat jälkitarkastetaan omassa sairaalassaan tai heidän alueensa terveyskeskuksissa.
Thorax-kirurgian yleiskuvaus
Toiminta voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1. keuhkokirurgia, 2. keuhkopussiin kohdistuvat toimenpiteet, 3. välikarsinaan kohdistuva kirurgia ja 4. rintakehän seinämän kirurgia. Keuhkokirurgia
kohdistuu pääsääntöisesti keuhkosyövän kirurgiseen hoitoon. Keuhkoissa esiintyy myös jonkin verran hyvänlaatuisia kasvaimia (esim. hamartoomat) ja sekundaarisia pahanlaatuisia kasvaimia (esim.
melanooman, munuaissyövän ja sarkoomien metastaaseja). Näissä tapauksissa, mikäli kasvaimen
sijainti ja koko sallivat, pyritään kasvaimen poisto tekemään nykyisin videoavusteisella thorakoskopialla. Muussa tapauksessa tehdään avoleikkaus. Keuhkolääkäreiden pyyntöjen perusteella tehdään vuosittain muutamia keuhkobiobsioita thorakoskooppisesti. Keuhkopussiin kohdistuvat kirurgia on paljolti spontaanin pneumothoraxin hoitoa ja tehdään nykyisin valtaosin thorakoskooppisesti.
Thorakoskooppisesti tehdään myös toistuvien pleuraeffuusioiden pleurodeesit.
Viime vuosina on lisääntynyt märkäisen keuhkopussitulehduksen kirurginen hoito ja nämä leikkaukset tehdään yleensä päivystyksenä. Jonkin verran otetaan, lähinnä keuhkolääkäreiden pyyntöjen
perusteella, koepaloja pleurakasvaimista. Välikarsinan kasvaimet ovat melko harvinaisia ja niiden
leikkauksia tehdään muutamia vuodessa. Tärkein yksittäinen ryhmä ovat ehkä kateenkorvan kasvaimet eli thymoomat. Myasthenia gravis-potilaille tehdään kateenkorvan poisto, vaikkei varsinaista kasvainta ole voitu osoittaakaan. Rintakehän seinämään kohdistuvia leikkauksia tehdään muutamia kappaleita vuosittain, osa näistä leikkauksista on aiemmin tehtyjen leikkausten korjauksia.
Keuhkotuumoreiden diagnostiikka ja levinneisyystutkimukset sekä potilaan leikkauskelpoisuusarvio tapahtuu keuhkotautien klinikassa. Tarvittaessa thoraxkirurgi tekee mediastinoskopian jossa
poistetaan välikarsinan imurauhasia patologisanatomista levinneisyystutkimusta varten. Jälkihoito
tapahtuu osastolla 2244. Kaikki leikatut keuhkosyöpäpotilaat menevät ensimmäiseen jälkitarkastukseen syöpätautien poliklinikalle, jossa arvioidaan sädehoito/solusalpaajahoidon tarve. Perussairauden jatkoseuranta tapahtuu keuhkosairauksien poliklinikalla. Thoraxkirurgiselle poliklinikalle jälkiseurantaan otetaan ne potilaat, joilla on kirurginen ongelma. Myös muiden thoraxkirurgisten potilaiden leikkaukset tehdään leikkausyksikkö 2:ssa ja leikkauksen jälkeen potilaat ovat seurattavana
heräämössä. Näiden potilaiden jatkoseurantapaikka arvioidaan tapauskohtaisesti kotiuttamisen yhteydessä.
Ruokatorven kirurgian yleiskuvaus
Ruokatorvikirurgia sisältää: ruokatorven syöpäleikkaukset, ruokatorven hyvänlaatuisten ahtaumien
kirurginen hoito ja muun ruokatorvikirurgian. Sydän- ja rintaelinkirurginen osasto vastaan KYSpiirin ruokatorvisyöpien ja ruokatorven hyvänlaatuisten ahtaumien kirurgiasta. Ruokatorvikirurgia
on pääsääntöisesti ruokatorvisyövän kirurgisen hoidon toteuttamista. Ruokatorvisyövän diagnostiikka tapahtuu pääasiassa gastroenterologisella tutkimusosastolla. Leikkaukset tehdään leikkaus-
70
osasto 4302:lla ja jälkihoito osastolla 2244. Kaikki leikatut ruokatorvisyöpäpotilaat käyvät ensimmäisessä jälkitarkastuksessa gastroenterologisen yksikön poliklinikalla. Jos potilaalla on kirurgisia
ongelmia käy hän myös kirurgian osaston 2244 pkl:lla.. Kontrollikäynnillä arvioidaan onkologisten
jatkohoitojen tarve. Jatkoseuranta tapahtuu gastron pkl:lla tai oman keskussairaalan gastron pkl:lla.
Mikäli potilaalle jää jokin spesifinen ongelma, potilas ottaa yhteyttä häntä leikanneeseen kirurgiin
tai ruokatorvikirurgiasta vastaavaan erikoislääkäriin.
Muutoksista vuoteen 2015 ja 2020 mennessä
Kirurgihenkilöstö
Vuoteen 2015 kirurgihenkilöstö tilanne on hyvä edellyttäen, ettei yllättäviä siirtymiä sairauseläkkeelle tai muita poistumisia tapahdu ja että erikoistuvia kirurgeja on 1-2 henkilöä. 2020 mennessä
saavuttaa eläkeiän (64v) kuusi kirurgia yhdestätoista. Olettaen että kirurgitarve pysyy ennallaan
vajeen korvaaminen edellyttää vuodesta 2012 kahden koulutettavan jatkuvaa koulutusta. On siis
tarve nostaa koulutettavien määrää yhdellä.
Osastohoito
Sydän- ja rintaelinkirurgialla on käytössään 24 vuodeosastopaikkaa. Potilaiden hoitoisuuden kasvaessa on oletettavaa että hoitoajat tulevat jossain määrin kasvamaan joten 2015 mennessä tarvitaan
arviolta kaksi- ja vuoteen 2020 neljä lisävuodepaikkaa.
Poliklinikkatoiminta
Poliklinikkatoiminta on tällä hetkellä pienimuotoista 3-5 potilasta viikossa. Poliklinikkatoiminnan
laajuus tulevaisuudessa on läheisesti kytkennässä LEIKO-toiminnan kanssa. Perinteisesti sydänkirurgin perehtyy perusteellisesti leikattavan potilaan tietoihin ja tutkimuksiin ja tämän jälkeen keskustelee potilaan kanssa perusteellisesti 1/2-1 tunnin ajan. Tämän henkilökohtaisen kontaktin korvaaminen poliklinikalla ennen leikkausta vaikuttaa haasteelliselta. Toimivammalta vaihtoehdolta
tuntuu se, että potilaat saapuvat kuten nytkin leikkausta edeltävänä päivänä osastolle ja valmistelujen jälkeen mahdollisuuksien mukaan yöpyvät kotonaan tai potilashotellissa.
Teknologian kehitys
Hybridisalin tarve
Yhä useammat toimenpiteet pohjautuvat toimenpideradiologian, kardiologian ja kirurgian yhdistämiseen. Tämä edellyttää toimivan hybridileikkaussalin perustamista viiveettä. Hybridisalissa tehtävien sydän- ja rintaelinkirurgisten toimenpiteiden määrä voisi olla vuonna 2015 30 ja vuonna 2020
80 -130. On huomattava, että hybridisalin toiminta muodostuu myös akuuttien massiivisten vuotojen hoitopaikaksi (korkeaenergiset vammat, ruuansulatuskanavan vuodot ja synnytysten jälkeiset
vuodot).
Tähystyskirurgia ja ”robotti”-kirurgia
Tähystyskirurgia tulee yleistymään thorax-kirurgian kohdalla sekä keuhkokirurgian että ruokatorvikirurgian osalta. On odotettavaa että ainakin osa tästä toiminnasta edellyttää robotti-laitteistoa.
71
”Robotti”-leikkauksia vuonna 2020 vuosittain 20-30. Ainakin hiippaläppäkirurgia tulee vaatimaan
robottilaitteistoa jotta se pysyisi kilpailukykyisenä Toimenpiteiden määrä on oletettavasti 50-100
vuodessa.
Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset
Sepelvaltimotaudin määrä todennäköisesti lisääntyy lähivuosina väestön ikääntymisen myötä. Sepelvaltimotaudin hoitoa jakautuu lääkkeelliseen hoitoon, katetripohjaiseen hoitoon ja kirurgiseen
hoitoon. Kaikissa näissä hoitomuodoissa tapahtuu kehittymistä ja niiden arvostus muuttuu julkaistujen tutkimusten mukana, joten hyvin vaikeaa arvioida kuinka paljon kirurgisesti hoidettavia potilaita
on vuonna 2020. Vuoden 2015 osalta paras arvio on nykyinen määrä.
Aorttaläppäkirurgia
Aorttaläppä ahtaumapotilaiden määrä lisääntyy iän mukana ja samoin lisääntyy operatiivista hoitoa
vaativien potilaiden määrä. Nykyisin hoidetaan vuosittain operatiivisesti noin 120 aorttaläppäpotilasta. Näistä on 100 perinteisiä leikkauksia ja 20 katetripohjaisia hoitoja. On oletettavaa että vuoteen 2015 mennessä katetripohjaiset hoidot lisääntyvät ilman perinteisen kirurgian merkittävää vähenemistä. Vuoteen 2020 mennessä on oletettavaan että aorttaläppäpotilaiden kokonaismäärä lisääntyy selvästi esimerkiksi tasolle 150/vuosi. Näistä voisi olla puolet perinteisiä leikkauksia ja
puolet katetripohjaisia hoitoja. Nykykäytännön mukaan eri hoitomuotojen välillä ei ole merkittävää
eroa tarvittavien resurssien kulutuksen suhteen. Vuotovikaisten aorttaläppien hoidon määrässä ei
näyttäisi tapahtuvan merkittäviä muutoksia.
Hiippaläpän kirurgia
Nykyisin vuosittain leikataan 100 - 120 hiippaläppää. Kokonaismäärässä ei ole odotettavissa merkittävää muutosta ainakaan vuoteen 2015 mennessä. On oletettavaa että merkittävä osa kirurgiasta
tehdään tähystystekniikoilla ainakin vuonna 2020, todennäköisesti ”robotti”-kirurgia on tuolloin
valta-asemassa. On todennäköistä että vuoteen 2020 mennessä kirurgisen hoidon rinnalle tulee
myös katetripohjaisia hoitoja, joiden määrä voisi olla 10 - 20 vuodessa.
Keuhkokirurgia
Keuhkokirurgian määrä on vuosittain 70 toimenpidettä, joista 20 -30 on keuhkokasvaimien leikkauksia. Toimenpiteiden määrään vaikuttaa eniten keuhkokirurgian mahdollinen keskittyminen ERVA-aluueella KYSiin. Tällä hetkellä keuhkokirurgiaa tehdään kaikissa alueen keskussairaaloissa.
On olemassa tekijöitä jotka puoltavat keuhkokirurgian keskittämistä; ensinnäkin menestyksekäs
keuhkosyövän hoito on kiinteää yhteistyötä keuhkolääkäreiden, asiaan perehtyneiden radiologien,
onkologien ja kirurgien välillä. Tällaisten toimivien työryhmien aikaansaaminen keskussairaaloihin
ei välttämättä onnistu. Toisena keskittymiseen johtavana seikkana voi olla keuhkokirurgiaan perehtyneiden kirurgien väheneminen keskussairaaloissa. Kolmantena keskittymiseen johtavana tekijänä
on yhä suuremman merkityksen saava tähystyskirurgia ja mahdollisesti ”robotti”-kirurgia. Vuoteen
2015 tai ainakin vuoteen 2020 mennessä tapahtuu keskittymistä, jolloin keuhkoleikkausten määrä
kasvaa tasolle 150/vuosi.
Ruokatorven syövän hoito
72
Samoin kuin keuhkoleikkausten lukumäärä riippuu ruokatorvipotilaiden ja ruokatorvileikkausten
lukumäärä siitä kuinka hoidot keskittyvät ERVA-alueella. Ruokatorvensyövän hoidon keskittämisen hyödyistä on vahvat näytöt. Mikäli keskittymistä ei tapahdu, leikkausten lukumäärä vuositasolla
säilyy ennallaan. Mikäli keskittyminen tapahtuu, nousee vuosittain hoidettavien potilaiden määrä
neljäänkymmeneen ja leikkausten määrä 10 - 15:ta vuosittain. Kyseiset potilaat ovat paljon resursseja vaativia, vastaten ainakin 40:tä ohituskirurgista potilasta.
7.4. Verisuonikirurgia
Nykytilan kartoitus ja tilojen tarve
Verisuonikirurgisten sairauksien prosessikuvaus käsittää seuraavat yksiköt: A3242 Verisuonikirurgian poliklinikka, A3243 VAS verisuonikirurginen poliklinikka, A2243 Verisuonikirurgia sekä
A2238 VAS verisuonikirurgia
Verisuonikirurgian prosesseja ovat perifeerisen valtimotautipotilaan sekä veritiekirurgisen potilaan
prosessi, vatsa-aortan aneurysmapotilaan prosessi, kaulavaltimoahtaumapotilaan prosessi, alaraajan
laskimovajaatoiminnan prosessi, sekä kilpirauhas- ja lisäkilpirauhaskirurgisen potilaan prosessi.
Tärkein yhteistyökumppani on Kuvantamiskeskuksen kliininen radiologia. Diagnostiikassa on tärkeä yhteistyökumppani myös kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Kiinteä yhteistyö on myös
Neurokeskuksen neurologien kanssa, mm. viikottaiset yhteiset potilasmeetingit. Tärkeimpiä tukiprosesseja ovat: hallinnon palvelut, sosiaalityön palvelut, fysioterapian palvelut, apteekin palvelut ja
huoltopalvelut.
1. Perifeerisen valtimotaudin prosessissa voidaan erottaa kiireellistä tutkimusta ja hoitoa vaativat
kriittistä alaraajaiskemiaa sairastavat potilaat ja ei-kiireelliset potilaat. Kriittistä alaraajaiskemiaa
sairastavat potilaat tulevat lähetteellä tai konsultaatiopyyntönä verisuonikirurgian poliklinikalle,
päivystyslähetteellä ensiapuun tai päivystyskonsultaationa suoraan verisuonikirurgian päiväkonsultille tai päivystäjälle. Poliklinikalla potilaalle ohjelmoidaan R1 aika ja sairaalassa olevat potilaat
käydään katsomassa päivystyksellisesti. Tutkimuksen perusteella ohjelmoidaan yleensä angiografia
tai magneettiangiografia (MRA). Konservatiivisen tai kajoavan hoidon päätös pyritään tekemään
heti tutkimuksen jälkeen tai viimeistään viikottaisessa angiomeetingissä. Mikäli verisuonikirurgi
katsoo, että angioradiologinen hoito olisi ensisijainen vaihtoehto, konsultoidaan angioradiologia
päivystyksellisesti. Koska tilanne tulisi hoitaa kiireellisenä, päivystyksenä sairaalaan tulleet potilaat
otetaan yleensä sairaalaan. Leikkaushoidon jälkeen seuranta tapahtuu heräämössä tai POP:ssa. Seurannan kesto on alle 1 vrk:sta muutamaan vrk:een. Endovaskulaarisen hoidon jälkeen potilaat tulevat suoraan osastoseurantaan. Vuodeosastolta verisuonikirurgiset potilaat siirtyvät kotiin tai jatkohoitoon 2-10 vrk:n kuluttua, riippuen toimenpiteen laajuudesta. Potilaille järjestetään yksi kontrolli
noin 1.5 kk päähän. Endovaskulaarisesti hoidetut potilaat kotiutuvat tai siirtyvät jatkohoitoon yleensä toimenpidettä seuraavana päivänä, eikä heille yleensä ohjelmoida kontrollia. Mikäli hoidetulla
potilaalla on iskemian aiheuttamana kudostuhoa tai kuoliomuutoksia, aiheuttavat nämä yleensä pitkiä hoitojaksoja sekä KYS:ssa että aluesairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Ei-kiireellistä alaraajojen valtimoverenkierronhäiriötä sairastavat ja veritiekirurgiaa tarvitsevat potilaat tulevat lähetteellä tai konsultaatiopyyntönä verisuonikirurgian poliklinikalle. Lähetteen
73
perusteella ohjelmoidaan suoraan tutkimuksia (esim. alaraajojen valtimoverenkierron mittaus). Poliklinikkakäynnin perusteella tehdään päätös konservatiivisesta tai kajoavasta hoidosta. Konservatiiviseen hoitoon ohjattavilta tarkistetaan sekundaariprevention kannalta oleelliset asiat (lääkitys,
tupakoinnin lopetus, liikunta, sokeritauti) ja heidät ohjataan kontrolleihin avohoitoon. Jos katsotaan,
että potilaan vaiva on niin vakava, että suunnitellaan kajoavaa hoitoa, tilataan angiografia tai MRA.
Kuvat ohjataan sitten viikottaiseen angiomeetinkiin, jossa tehdään lopullisesti kajoavan hoidon
suunnitelma. Suunnitelma sanellaan sairauskertomukseen meetingin aikana, ja mikäli potilaalle
tulee endovaskulaarinen hoito, sanellaan röntgenlehdelle myös pyynnöt valmiiksi.
Meetingin vastauksesta potilailla on kontakti verisuonikirurgian poliklinikalle, mistä potilaat laitetaan leikkausjonoon tai ilmoitetaan endovaskulaarisista hoidoista. Endovaskulaariseen hoitoon aika
annetaan röntgenistä. Röntgen ilmoittaa ajan verisuonikirurgian osastolle, mistä käsin potilaat kutsutaan toimenpiteeseen. Leikkausta tai endovaskulaarista hoitoa varten potilaat tulevat osastolle
edellisenä tai vasta toimenpidepäivänä. Leikkaushoidon jälkeen seuranta tapahtuu heräämössä tai
POP:ssa. Seurannan kesto on alle 1:stä vrk:sta muutamaan vrk:een. Endovaskulaarisen hoidon jälkeen potilaat tulevat suoraan osastoseurantaan.
Vuodeosastolta verisuonikirurgiset potilaat siirtyvät kotiin tai jatkohoitoon 2-10 vrk:n kuluttua,
riippuen toimenpiteen laajuudesta. Leikkauspotilaille järjestetään yksi kontrolli noin 1.5 kk päähän.
Endovaskulaarisesti hoidetut potilaat kotiutuvat tai siirtyvät jatkohoitoon yleensä toimenpidettä
seuraavana päivänä. Kontrollia tälle potilasryhmälle ei rutiinisti ohjelmoida.
KYS:ssa tehdään noin 200 leikkausta alaraajan valtimoverenkierron häiriön vuoksi ja noin 20 veritieleikkausta vuodessa. Angioradiologisia toimenpiteitä tehdään alaraajoihin yli 300 vuodessa. Noin
puolet alaraajoihin tehtävistä toimenpiteistä tehdään päivystyksellisesti tai kiireellisenä. Kuvantamistutkimuksia alaraajan valtimoverenkierronhäiriön selvittämiseksi tehdään yli 500 vuodessa.
Väestön ikääntyminen ja yhä yleistyvä diabetes, ovat osittain selittämässä valtimoverenkiertohäiriöpotilaiden lukumäärän jatkuvaa kasvua. Tällä hetkellä ei ole mitään merkkejä siitä, että kasvutrendi ei jatkuisi tulevina vuosina. Verisuonikirurgien angioradiologinen koulutus kuuluu erikoistumisopintoihin. Tulevaisuudessa tämän alan tuntemus ja perustoimenpiteiden hallinta tulee entisestään korostumaan. Tämä tarjoaa merkittäviä etuja potilashoidossa, koska samalla osaajalla on laajempi mahdollisuus optimaalisen hoitomuodon toteuttamiseen ja toisaalta yhdistelmähoitojen toteuttaminen samalla hoitojaksolla helpottuu.
2. Vatsa-aortan aneurysmien hoitoprosessi voidaan jakaa hätä- ja ei-kiireellisiin toimenpiteisiin.
Näiden välissä on vielä kiireelliset toimenpiteet. Vatsa-aortan aneurysman repeämä tai sen epäily
vaatii hätätoimenpiteen. Potilaat tulevat lähetteellä tai suoraan sairaalaan ilman lähetettä. Ensiapualueella verisuonikirurgi ja usein anestesia- ja tehon päivystäjä arvioivat tilanteen. Ensiavussa tehdään UÄ-tutkimus ja tarvittaessa, mikäli potilaan kunto sallii, tehdään CT-tutkimus. Ruptuuratilanteessa potilas siirtyy suoraan leikkaussaliin. Mikäli ruptuuraa ei todeta, mutta potilas on oireinen,
potilas siirtyy vuodeosastolle ja leikkaus suoritetaan saman sairaalahoitojakson aikana. Leikkauksen
jälkeinen hoito tapahtuu teho-osastolla. Yleensä 1-5 vrk:n kuluttua potilaat siirtyvät verisuonikirurgian osastolle. Osastohoito kestää noin 7-10 vrk. Potilaat siirtyvät jatkohoitoon terveyskeskuksen
vuodeosastolle, toiseen sairaalaan tai suoraan kotiin. Potilaille järjestetään yksi kontrolli noin 1.5 kk
kuluttua. Päivystyksellisiä aneurysmaleikkauksia tehdään noin 10 vuodessa ja muutamia kiireellisiä
hoidetaan endovaskulaarisesti stenttigraftilla.
Ei-kiireelliset vatsa-aortan aneurysmapotilaat tulevat lähetteellä tai konsultaatiopyynnöllä verisuonikirurgian poliklinikalle. Jo esitietojen perusteella voidaan osa potilaista ohjata seurantaan
74
muualle (esim. aluesairaalaan tai terveyskeskukseen). Tavallisesti lähetteen perusteella ohjelmoidaan tarvittavat kuvantamistutkimukset ja annetaan aika verisuonikirurgian poliklinikalle. Jos kajoavan hoidon kriteerit täyttyvät, arvioidaan toimenpidekelpoisuus (tarvittaessa kardiologin konsultaatio) ja mikä hoitomuoto valitaan. Ensisijainen hoito on avoleikkaus. Jos potilaan leikkausriski on
suurentunut, harkitaan hoitoa stenttigraftilla. Tämän hoitomuodon soveltuvuutta arvioidaan viikottaisessa meetingissä (ns. ENDO-AAA-meeting) yhdessä verisuonikirurgin ja angioradiologin toimesta.
Leikattavaksi ohjelmoitu potilas laitetaan toimenpidejonoon ja stenttigraftihoitoon ohjattaville katsotaan yleensä suoraan toimenpideaika ENDO-AAA-meetingissä. Toimenpidettä varten potilas
tulee osastolle A2243. Leikkaus tehdään leikkausyksikkö 2:ssa ja toimenpiteen jälkeen potilaat siirtyvät teholle tai POP:n seurantaan. Yleensä potilaat siirtyvät seuraavana päivänä vuodeosastolle.
Osastolla oloaika on noin 8 vrk. Kotiutettaessa ohjelmoidaan yksi polikliininen kontrolli 1.5 kk
päähän. Elektiivisiä vatsa-aortan leikkauksia tehdään 10–15 vuodessa.
Stenttigraftihoito tehdään röntgen 1:ssä. Toimenpiteen jälkeen potilaat siirtyvät POP:n tai heräämöön valvontaan ja seuraavana päivänä osastolle. Kahden vrk:n kuluttua toimenpiteestä tehdään
CT-kontrolli, ja potilaat siirtyvät tämän jälkeen jatkohoitopaikkaan tai kotiin. Keskimäärin sairaalassaoloaika on noin 5 vrk. Potilaille ohjelmoidaan kontrolli 3 kk päähän ja tämän jälkeen tilanne
kontrolloidaan vuosittain. Muiden sairaanhoitopiirien potilaat käyvät alun 3 kk:n kontrollin jälkeen
vuosikontrolleissa omassa keskussairaalassa. Elektiivisiä vatsa-aortan stenttigraftihoitoja tehdään
noin 50, joista alle puolet on oman sairaanhoitopiirimme potilaita.
Vatsa-aortan aneurysmien stenttigraftihoito on selkeästi lisääntynyt viime vuosien aikana. Määrää
tulee jatkossa kasvattamaan myös mahdollinen revenneiden aneurysmien hoito stenttigraftilla. Nämä seikat puolestaan mahdollisesti vähentävät avoleikkausten määrää. Toisaalta, koska stenttigraftihoitoja tehdään ERVA-alueellamme vain KYS:ssä, on mahdollista että aneurysmien toimenpidemäärät kokonaisuudessaan edelleen kasvavat.
3. Kaulavaltimon ahtaumapotilaat tulevat kirurgiseen hoitoarvioon neurologin lähettämänä. Jos
esim. terveyskeskuslääkäri lähettää potilaan suoraan verisuonikirurgialle, lähete ohjataan neurologille. Neurologi tekee ja suunnittelee potilastutkimukset ja kuvantamistutkimukset (CTA, angiografia). Näiden perusteella tehdään alustava arvio hoitolinjasta. Mikäli neurologi päätyy suosittamaan
kajoavaa hoitoa, konsultoi hän suoraan verisuonikirurgian konsulttia tai asia otetaan esille jokaviikkoisessa neurologien, angioradiologien ja verisuonikirurgien yhteisessä meetingissä. Verisuonikirurgi tapaa potilaan (yleensä neurologian osastolla tai harvemmin potilas kutsutaan verisuonikirurgian poliklinikalle) ja tekee potilaan kanssa yhdessä lopullisen hoitopäätöksen.
Potilas, jolla on ollut kaulavaltimonahtauman aiheuttama aivoverenkierron häiriö, on leikattava 2
viikon kuluessa maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi. Hoidon vaikuttavuuden ja tehon on osoitettu näin toimien olevan paras, edellyttäen, että toimenpide voidaan tehdä alhaisella komplikaatiofrekvenssillä.
Potilas tulee osastolle leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen potilasta seurataan joko
heräämössä, tai harvemmin (1-2 potilasta/v) neurovalvonnassa tai teholla. Yleensä seuraavana päivänä tapahtuu siirto vuodeosastolle. Kotiutus tapahtuu 2.-4. postoperatiivisena päivänä. Kontrolli
neurologian poliklinikalla on noin 1-2 kk päästä.
75
Karotisendarterektomia toimenpiteitä on tehty 2000-luvulla noin 20 – 25/vuosi. Uusien hoitosuositukset sekä neurologien ja verisuonikirurgien kiinteä yhteistyö on johtanut toimenpiteiden voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2010 toimenpiteitä tehtiin 45 ja vuonna 2011 marraskuun loppuun mennessä 48. Koska STM:n uuden ohjeen mukaan myös tietty ryhmä oireettomia potilaita kuuluu leikkaushoidon piiriin, on odotettavissa, että toimenpiteiden lukumäärä tulee edelleen kasvamaan.
Koska suurin osa kaulavaltimoleikkauksista tehdään 2 viikon sisällä oireiden alkamisesta, soveltuisi
osa näistä toimenpiteistä myös LEIKO-toimintaan.
4. Alaraajan laskimoiden vajaatoimintapotilaat ohjataan lähetteellä tai talon sisäisenä konsultaationa verisuonikirurgian poliklinikalle. Verisuonikirurgian poliklinikalla tehdään laskimoiden väridoppler-tutkimus verisuonikirurgin toimesta. Tutkimuksen perusteella määritetään vaikeusasteen
kliininen luokka ja tehdään päätös konservatiivisesta tai kajoavasta hoidosta. Osa potilaista ohjataan
konsultaatioon esim. ihotautilääkärille turvotuksen hoitoon. Konservatiiviseen hoitoon ohjattaville
annetaan hoito-ohjeet, tavallisesti ohje lääkinnällisen hoitosukan hankkimiseksi, ja tarvittaessa heille ohjelmoidaan kontrolli. Kajoavaan hoitoon ohjatut laitetaan jonoon vaahtoruiskutusta varten tai
leikkausjonoon. Vaahtoruiskutukset tehdään poliklinikalla ja leikkaus- tai suonensisäiset radiofrekvenssihoidot PÄIKI:ssä. Toimenpidemäärä yhteensä on noin 220 vuodessa. Vain noin 5 % laskimovajaatoimintapotilaista tulee tmp:n jälkeen yöksi vuodeosastolle.
5. Kilpirauhas- ja lisäkilpirauhaskirurgiset potilaat tulevat lähetteellä tai endokrinologin konsultaation perusteella verisuonikirurgian poliklinikalle. Tarvittaessa potilaille ohjelmoidaan ennen poliklinikkakäyntiä lisätutkimuksia esim. kilpirauhasen UÄ ja ONB. Osa potilaista ohjautuu suoraan
verisuonikirurgialle endokrinologien ja kirurgien yhteisen meetingin kautta. Tässä kuukausittaisessa
kokouksessa käsitellään moniammatillisessa työryhmässä endokrinologisia potilastapauksia. Jos
kokouksen perusteella päätetään kajoavasta hoidosta, potilaan asiakirjat ohjelmoidaan suoraan verisuonikirurgialle leikkausjonoon laittoa varten tai potilaalle ohjelmoidaan aika verisuonikirurgian
poliklinikalle.
Poliklinikalla tehdään päätös seurannasta tai kajoavasta hoidosta. Tarvittaessa ohjelmoidaan seuranta. Leikkausjonosta potilaat kutsutaan osastolle A2243 joko leikkausta edeltävänä päivänä tai leikkauspäivän aamuna. Kaikille potilaille tehdään ennen leikkausta korva-nenä-kurkkutautien erikoislääkärin konsultaatio äänihuulten toiminnan tarkistamiseksi. Leikkauksen jälkeen potilaat ovat aluksi heräämössä ja siirtyvät muutaman tunnin seurannan jälkeen vuodeosastolle. Äänihuulten toiminta
tarkistetaan myös toimenpiteen jälkeen. Kotiutus tapahtuu yleensä 1.-2. postoperatiivisena päivänä.
Lopullisesta PAD:sta ohjelmoidaan ns. piilosoittoaika tai varsinainen soittokontakti poliklinikalle.
Hyperparatyreoosi-, hypertyreoosi- sekä syöpäpotilaille ohjelmoidaan kontrolli endokrinologian
poliklinikalle.
Verisuonikirurgisten prosessien tärkeitä yhteistyötahoja ovat kliininen radiologia, sydän- ja rintaelinkirurgia, neurologia, ensiapualue, leikkaus-anestesia- ja teho-osastot sekä korva-nenäkurkkutaudit. Kuvantaminen on keskeinen diagnostiikan väline. Verisuonipotilaan hoitoprosessissa
kl. fysiologia tekee alaraaja-ASO:n diagnostista seulontaa, vaikeusasteen määritystä ja seurantaan
liittyviä mittauksia. Verisuonikirurgisen potilaan hoitopäätöksen teko edellyttää toimenpideradiologien ja verisuonikirurgien saumatonta yhteistyötä. Iso osa kajoavista hoitotoimenpiteistä tehdään
radiologian angiolaboratorioissa. Kevyemmät angioradiologiset toimenpiteet tulevat edelleen korostumaan ja lisääntymään tulevaisuudessa.
76
Nykyiset toimitilat ja toimintaennuste 2015
Poliklinikka
Verisuonikirurgian poliklinikka A3242 sekä Varkauden aluesairaalassa toimiva verisuonikirurgian
poliklinikka A3243 vastaavat sairaanhoitopiirinsä keskussairaalatasoisesta erikoissairaanhoidosta
sekä yliopistovastuualueensa erityistason verisuonikirurgisesta sekä kaulan alueen endokrinologisesta kirurgisesta poliklinikka- ja konsultaatiotoiminnasta. Verisuonikirurgian poliklinikka toimii
lähetepoliklinikkana ja potilaat tulevat hoitoon ajanvarauksen kautta. Verisuonkirurgialle tulevien
lähetteiden ja niiden myötä kaiken poliklinikkatoiminnan määrä on voimakkaasti kasvanut. Taulukossa 7 kuvataan verisuonikirurgian poliklinikkatoimintaa kuvaavia lukuja vuosina 2006 – 2011.
Taulukko 7. Verisuonikirurgian poliklinikkatoimintaa kuvaavia lukuja 2006 - 2011
Vuosi
2006
2008
2010
2011
Lähetteet
Ensikäynnit
Soittajat
Uusintakäynnit
1063
715
670
511
1129
973
886
697
1358
1031
960
703
1500
1195
1096
700
Kaikki kontaktit
1971
2709
2773
3165
Osaston pkl
5
13
180
249
Vuonna 2011 ajanvarauspoliklinikalla oli vastaanottoaikoja 40 / viikko ja soittoaikoja 30 / viikko.
Täysimääräisiä poliklinikkaviikkoja oli 42, joten näistä saatu vastaanottoresurssien määrä oli 1680
ja vastaavasti soittoaikoja oli 1260. Loma- ja supistusajoilla poliklinikat on järjestetty käytettävissä
olevien resurssien mukaan.
Lähetepoliklinikan ruuhkaa ja hoitotakuuajan edellyttämän viipeen ylittymistä on pyritty korjaamaan pitämällä iltaisin ns PYTTI-poliklinikkaa. Työajan ulkopuolella on katsottu v 2011 yhteensä
264 potilasta.
Poliklinikan tilanne 2015
Kun Puijon sairaalan rakennus 2 valmistuu, lopetetaan VAS:n verisuonikirurginen poliklinikkatoiminta. Käytettävissä olevan tiedon perusteella voi arvioida, että kokopäiväistä ajanvarauspolikliinista toimintaa pitää olla vuonna 2014 vähintään 5:nä päivänä viikossa, todennäköisesti enemmän.
Soittopoliklinikka on vielä resursoitava erikseen, kuten myös haavanhoito, pientoimenpiteet ja
esim. alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan vaahtoruiskutushoidot.
Merkittävä verisuonikirurgisen poliklinikkatoiminnan kasvu on pyritty huomioimaan rakennus 2:n
tilasuunnitelmia tehtäessä. Toiminnan kasvu ja terveydenhuoltolain edellyttämä erikoissairaanhoitoon pääsy on huomioitava myös lääkärivirkojen lisäyksenä. Kuten edellä olevasta taulukosta nä-
77
kyy, on vuosien 2006 ja 2011 välillä lähetteiden määrä kasvanut 1063:sta 1500:aan. vastaava kasvu
tulevina vuosina tarkoittaa, että 2015 jälkeen uusien lähetteiden määrä olisi vajaat 2000.
Vuodeosasto
Verisuonikirurgian osasto A2243 toimii verisuonikirurgisten, angioradiologisten sekä kaulan alueen
endokrinologisten kirurgisten potilaiden vuodeosastona. Vuodeosasto toimii fyysisesti samoissa
tiloissa sydän- ja rintaelinkirurgisen osaston kanssa. Verisuonikirurgialla on vuodepaikkoja yhteensä 14. Osasto on ylikuormitettu, eikä paikkamäärä ole riittävä runsaasti päivystys- ja kiireellistä
hoitoa vaativien potilaiden osastona. Keskimääräinen kuormitus, loma- ja supistusajat huomioiden,
on 1.0. Osaston kuormittavuutta lisää vielä osaston polikliininen toiminta. Kävijöitä osaston poliklinikalla on ollut v 2011 249. Koska tätä toimintaa ei ole huomioitu missään resursoinnissa, olisi
tämä toiminta saatava pikimmiten pois häiritsemästä vuodeosaston toimintaa.
Vuodeosaston tilanne 2015
Vaikka tehostamalla PÄIKI- ja LEIKO-toimintaa saadaan vuodeosaston hoitojaksojen kasvua todennäköisesti hillittyä rakennus 2:n valmistuttua, on nykyinen vuodeosastokapasiteetti (14 vuodepaikkaa) liian pieni. Siedettävän kuormituksen saavuttamiseksi lienee vuodeosastopaikkojen tarve
lähellä 20:tä.
Leikkaustoiminta verisuonikirurgialla
Nykyisin verisuonikirurgisia leikkauksia tehdään leikkausyksikkö 2:ssa, leikkausyksikkö 1:ssä, päiväkirurgisessa leikkausyksikössä sekä Varkauden aluesairaalassa. Leikkausyksikkö 2:ssa ja 1:ssä on
yhteensä käytössä 1 leikkauspöytä päivässä. Päiväkirurgiaa tehdään Varkaudessa yhtenä päivänä
joka toinen viikko sekä Kuopiossa yhtenä päivänä viikossa. Tämä kapasiteetti on riittänyt tämän
hetkisen leikkaustarpeen tyydyttämiseen lain puitteissa. Kuitenkin kuukausittain tulee muutamista
potilaista raportit, että sallittu 6 kk:n jonotusaika on ylittynyt. Vuoden 2011 loppupuolella näyttää
siltä, että tarve on ohittanut käytettävissä olevan kapasiteetin. Tämän seurauksena on odotettavissa,
että yli 6 kk jonottaneiden määrä muodostuu tulevaisuudessa todelliseksi ongelmaksi.
Leikkaustoiminta 2015
Uudessa rakennus 2:n leikkausyksiköissä tulee suunnitelmien mukaan tapahtumaan ”kevyempi”
verisuonikirurgia (esim. veritierekonstruktiot), kaulan alueen endokrinologinen kirurgia ja PÄIKI
toiminta. Merkittävä osa näistä leikkauksista pyritään toteuttamaan LEIKO-toimintana. Suunnitelmien mukaan esim. merkittävin osa kilpirauhasleikkauspotilaista siirtyisi leikkauksesta heräämöön,
jossa he myös yöpyvät. Kotiutus tapahtuisi suoraan 2-vaiheen heräämöstä leikkauksen jälkeisenä
päivänä. Yhteensä saleja tarvitaan rakennus 2:ssa 4-5 päivää / viikko.
Vanhaan leikkausyksikkö 2:een jää raskas verisuonikirurgia. Käyttötarve on noin 3-4 pöytää viikossa. Lisäksi käyttöön tarvitaan salin 30 paikalle remontoitavasta hybridisalista 1-2 päivää viikossa.
Hybridisalissa toteutetaan vatsa-aortan aneurysmien endovaskulaarihoidot ja verenkiertohäiriöiden
endovaskulaarisen ja kirurgisen hoidon yhdistelmät.
Muuta suunnittelussa huomioitavaa
Jatkuvan potilasmäärän kasvun lisäksi toiminnan tarvitsemia resursseja tulee lisäämään verisuonikirurgien lisääntyvä osuus angioradiologisessa toiminnassa. Toisaalta tämä keskittyminen voi rajoit-
78
taa hoitojaksojen kasvua ja toisaalta lyhentää hoitojaksoja. Mahdollisesti terapeuttisia toimenpiteitä
voidaan tehdä myös useammin diagnostisten tutkimusten yhteydessä.
Tärkeä asia tulevaisuudessa on myös toiminnan keskittyminen KYSiin erityisvastuualueen keskuksena. Tällä päivystys- ja elektiivisen toiminnan keskityksellä on toteutuessaan erittäin suuri vaikutus
toimintaan, erityisesti kun verisuonikirurgialla on merkittävä osa potilaista päivystys- tai kiireellisiä
hoitoa vaativia potilaita.
2011 verisuonikirurgisella osastolla on työskennellyt ylilääkärin lisäksi 5 erikoislääkäriä, joista 1
osa-aikaisena. Virkoja on ylilääkärin viran lisäksi 1 apulaisylilääkärin virka sekä 2 erikoislääkärin
virkaa ja 1 erikoistuvan lääkärin virka. Yksi erikoislääkäri on siis työskennellyt viransijaisena paikkaamassa virassa olevien aktiivivapaita ja lomia. Erikoistuvan lääkärin virkapohjalla on työskennellyt erikoislääkäri osa-aikaisena.
Toiminnan saattaminen vuoden 2015 ennustetulle tasolle edellyttää lääkäriresurssien lisäämistä
seuraavasti: Vuonna 2013 uusi erikoislääkärin virka, 2014 uusi erikoistuvan lääkärin virka sekä
2015 uusi erikoislääkärin virka.
8. NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET
8.1. Naistentautien ja synnytysten prosessikuvaus
Prosessin potilasryhmiä ovat naistentautien potilaat sekä raskaana olevat naiset raskauden suunnitteluvaiheesta synnytyksen jälkeiseen jälkitarkastukseen saakka
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 12305 Naistentautien osasto, 13302 Naistentautien poliklinikka, 13403 Kliinisen genetiikan yksikkö, 13301 Äitiyspoliklinikka, 12301 lapsivuodeosasto, 12302 prenataaliosasto, 12303 Synnytyssalit.
8.2. Naistentautien ja synnytysten nykyisen toiminnan kuvaus
Naistentautien ja obstetriikan hoitoprosessit
Obstetriikan hoitoprosessi sisältää raskaana olevan naisen hoitopolun raskauden suunnitteluvaiheesta synnytyksen jälkeiseen jälkitarkastukseen (raskauden suunnittelu, raskauden seuranta, prenataalihoito, synnytys, lapsivuodeosaston hoito ja synnytykseen liittyvä jälkitarkastus). Obstetriikan
alueeseen kuuluvat myös geneettiset raskauden keskeytykset.
Pohjois-Savon SHP:n alueen kaikki synnytykset on keskitetty Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.
Kysin alueen raskaana olevia äitejä hoidetaan myös Iisalmen sairaalan äitiyspoliklinikalla arkipäivisin 5 pv/vk ja Varkauden äitiyspoliklinikalla toimii vain sikiöseulontoja tekevän kätilön vastaanotto
yhtenä päivänä viikossa. Sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät Varkaudesta ja Iisalmesta aina
KYSiin.
Potilaat tulevat lähetteellä perusterveydenhuollon neuvoloista, Iisalmen tai Varkauden äitiyspoliklinikalta sekä sovituissa tilanteissa myös toisesta KYSin erva -alueen keskussairaalasta.
KYSin
79
erva-alueelta (Jyväskylä, Savonlinna, Mikkeli, Joensuu) raskaana oleva äiti voi tulla myös sairaalasiirtona suoraa synnytyssaliin tai osastohoitoon prenataaliosastolle. (Sopimus vastasyntyneiden teho-osaston kanssa alle H 30 keskosten hoidosta)
Äitiyspoliklinikka toimii lähetepoliklinikkana, jossa ajanvarauksen kiireellisyyden määrää lähettämisen syyn lisäksi raskausviikot. Jonoja ei avohoidon poliklinikkakäynneille ole.
Synnytyssalissa ja synnytysosastoilla toiminta on lähes täysin päivystysluonteista. Virka-ajan ulkopuolella tai neuvoloiden ollessa kiinni raskaana olevat tulevat päivystysasioissa kaikkina viikonpäivinä synnytysvastaanotolle tai alkuraskauden ongelmissa (alle H22) naistentautien päivystykseen
ensiapupoliklinikalle.
Synnytyssalitoiminta on ns. elämää ylläpitävää toimintaa, joka vaatii leikkaussali- ja anestesiapalvelujen sekä vastasyntyneiden teho-osaston palveluiden välittömän läheisyyden. Toiminta vaatii myös
laboratorio, röntgen, ym. vastaavien tukipalveluiden ympärivuorokautisen saatavuuden ja joskus
myös aikuisten tehohoidon palveluita.
Synnytyssalit ja -osastot:
KYSissä hoidetaan n. 2500 synnytystä vuodessa. Elektiivisiä sektioita tehtiin vuonna 2010 123 kpl,
päivystyssektioita 171 ja muita synnytykseen liittyviä leikkaussalitoimenpiteitä n. 70 kpl. Synnytysosastoja on kaksi. Prenataaliosastolla (2302) on 18 vuodepaikkaaja ja lapsivuode- osastolla
(2301) 26 vuodepaikkaa. Synnytystoiminnan päivystyksellinen luonne aiheuttaa sen, että osastot
ovat ajoittain hyvin täynnä ja kuormitettuja.
Äitiyspoliklinikka:
Vuosittain äitiyspoliklinikalla on n. 7000 avohoidonkäyntiä. Päivystykset hoidetaan synnytyssalissa
Vuoden 2008 alusta lähtien äitiyspoliklinikalla on hoidettu riskiraskauksien hoidon lisäksi myös
suurin osa Pohjois-Savon SHP:n alueen sikiöseulonnoista. (Valtioneuvoston asetus sikiöseulontojen
järjestämisestä)
Vuonna 2011 seulontakäyntien osuus äitiyspoliklinikan avohoidon käynneistä oli n.2000 käyntiä.
Äitiyspoliklinikan vastaanottotoiminnasta n. 40 % on hoitajavastaanottotoimintaa. Sikiöseulonnan
lisäksi hoitajavastaanottoja on mm diabetes-, päihde- ja synnytyspelkopoliklinikoilla KYSissä ei ole
erillistä sikiötutkimusyksikköä vaan sikiödiagnostiikkaan liittyvät erilaiset lisätutkimukset ja perinnöllisyysneuvonta annetaan äitiyspoliklinikalla. Genetiikan yksiköstä saadaan genetiikan laboratorion palvelut sekä jonkin verran perinnöllisyysneuvontaan liittyviä konsultaatiopalveluja.
Äitiyspoliklinikan tilat remontoitiin kesällä 2007. Toiminnallisuus, ilmastointi ja muu yleinen viihtyisyys paranivat mutta toiminnan lisäyksen vaatimaa lisätilaa ei saatu yhtään. Äitiyspoliklinikan
tilat joutuivat uuteen remonttiin sisäilmaongelmien vuoksi tammikuussa 2012 ja äitiyspoliklinikka
toimi remontin ajan väliaikaistiloissa rakennus 3:ssa ja naistentautien poliklinikalla.
Yhteydet muihin prosesseihin: Hätälinja Synnytyssalin välittömässä läheisyydessä tarvitaan
leikkaussali- ja heräämöpalvelut, vastasyntyneiden teho-osaston palvelut, anestesialääkärin palvelut,
lastenlääkärin palvelut; synnytyssalissa vastasyntyneen ensihoito, laboratorio- ja röntgenpalvelut,
MRI, CT.
Hätälinja voi käynnistyä myös molemmilta synnytysosastoilta, prenataaliosastolta tai synnytysvuodeosastolta, joissa valvotaan esim. toipumassa olevia toksemiapotilaita tai sektoituja potilaita. Myös
80
vierihoidossa oleva vastasyntynyt voi vaatia välitöntä konsultaatioapua vastasyntyneiden tehoosastolta.
Kiireellinen ja kiireetön hoito Äitiyspoliklinikan, prenataaliosaston ja synnytysosaston yhteydet:
naistentautien poliklinikka ja – osasto (lapsettomuushoitopotilaat, geneettiset keskeytykset, alkuraskauden uhkaavan keskenmenon tai muiden ongelmien sairaalahoito (alle H 22) hoito naistentautien
osastolla), ensiapualue (raskaana olevat päivystyspotilaat alle H 22), lastenlääkärin palvelut (vastasyntyneiden tarkastus vuodeosastoilla, sikiödiagnostiikan tuloksena syntyvä lapsen hoidon suunnittelu), kliininen genetiikka (konsultointi ja laboratoriopalvelut), lasten kirurgin ja lasten kardiologin konsultaatiot (sikiödiagnostiikka sekä sairas vastasyntynyt), sisätautien klinikka (raskaana olevat diabetespotilaat sekä GDM-äitien konsultaatiot), psykiatria (synnytyspelkopotilaat ja muut erityistuen tarpeessa olevat: esim. lapsensa menettäneet tai sairaan lapsen synnyttäneet äidit), huumeja lääkeriippuvuuspoliklinikka (päihteitä käyttävien äitien vastaanotto äitiyspoliklinikalla sekä konsultaatiot), sosiaalityönpalvelut, obstetriikkaan liittyvät konsultaatiot muille klinikoille, neurologia
(epilepsia ym. neurologiset sairaudet), kliininen fysiologia, huollon palvelut (ravintohuolto, välinehuolto, keskusvarasto, vaatehuolto, lähettipalvelut, apteekki).
Naistentautien poliklinikalla käy vuosittain noin 8000 potilasta. Potilasaines kattaa koko naistentautien kirjon, koska KYS:n alueella ei toimi kuin yksi aluesairaala Iisalmessa. Vuodessa tulee noin
2700 uutta lähetettä, jotka käsitellään kiireellisyyden mukaan. Noin joka viides lähete arvioidaan
kiireelliseksi ja asia pyritään hoitamaan viikon sisällä (540/v). Kaikille potilaille järjestetään ensikäynti viimeistään 3 kk sisällä lähetteen saapumisesta.
Toiminnassa neljä hoitopolkua
1. syöpätaudit
2. lapsettomuus
3. yleisgynekologiset potilaat, suurimmat ryhmät
myooma-ja vuotohäiriöt
750
muu gyn diagnostiikka, endokrinol.
1900
inkontinenssi ja laskeumat
500
raskauden keskeytykset
180
4. opetus
käyntimäärät/v
2500
2000
400
Ensikäynnit muodostavat noin 30 % käynneistä. Lapsettomuuspotilaille tulee sarjakäyntejä koeputkihedelmöityksen vuoksi: 5/ hoito (200/ v). Vuoden 2008 aikana naistentautien poliklinikalla on
hoidettu 4120 henkilöä, joka on 55.6 % koko klinikassa hoidetuista potilaista (n=7406) (lähde
MPOTI/UPO).
Prosessikuvauksesta (liitteenä) ilmenevät yhteydet muihin prosesseihin. Potilaat tulevat useimmiten
kotoaan poliklinikalle. Pääsääntöisesti heidät ohjataan myös menemään itse jatkotutkimus- ja hoitopaikkoihin, tarvittaessa sopivan saattajan kanssa.
Tärkeimmät lääketieteelliset tukiprosessit ovat laboratorio, radiologia, ensiapu, leikkausosasto, päiväkirurginen yksikkö, äitiyspoliklinikka, aikuispsykiatrian poliklinikka (ns. tukikeskustelut lapsettomuuspotilaille, jonne lähete ja kutsu tulevat psyk. polin kautta), apteekki, fysiatria ja syöpätautien
klinikka.
Muut tukipalvelut ovat: välinehuolto, siivous, keskusvarasto, vaatehuolto, ravintohuolto (toimenpidepotilaille kahvit ja voileivät 3-4 x/ viikko), ATK-osasto.
81
Naistentautiosaston toimintaan kuuluu gynekologisten potilaiden sekä konservatiivinen että operatiivinen hoito. Potilasaines koostuu gynekologisista leikkauspotilaista sekä gynekologisista syöpäpotilaista, joiden hoitoon kuuluu taudin diagnostiikka, operatiivinen hoito sekä adjuvanttihoitoidot
(sytostaatit ja sädehoidot) ja saattohoito sekä naiset, joilla raskauteen liittyviä ongelmia sekä infektiopotilaat.
KYS:n Erva -alueella syöpäpotilaiden primaari operatiivinen hoito sekä kaikki ontelonsisäiset sädehoidot on keskitetty KYS:aan. Vuonna 2011 aikana 45 % hoitojaksoista on ollut syövän leikkaus ja
solunsalpaajahoidoista johtuvia ja hoitopäivistä 71 % (1645/3997) ennustaen 3450 hoitopäivää syöpäpotilaille vuodessa. Toiseksi suurin potilasryhmä osastolla on pientoimenpiteet (esim. keskenmenoista johtuvat päivystyskaavinnat ja muut konservatiivisesti hoidetut potilaat esim. gynekologiset
tulehduspotilaat). Elektiiviseen leikkaukseen tulevia kiireetöntä hoitoa tarvitsevia potilaita on vähemmistö n. 11 17 %. Näin ollen suurin osa (n 80 %) osaston toiminnasta on kiireellistä (1-30 vrk
sisällä hoidettavia) tai päivystysluontoista.
Potilaat tulevat osastolle enimmäkseen poliklinikan kautta tai suoraan lähetteellä Erva -alueen sairaaloista. Päivystyspotilaita tulee suoraan ensiavusta ja satunnaisesti kotoa. Sytostaattipotilaita käy
osastolla päivittäin poliklinikkaluonteisesti (keskimäärin 4-7 pot./pv). Leikkauksen suunnittelun ja
lääketieteen opetuksen vuoksi polikliinisia käyntejä osastolla on 4-5 viikoittain. Kuukausittain jokunen potilas tulee osastosiirtoina KYS:n muilta osastoilta (esim. kirurgia, keuhkotaudit, sisätaudit).
Osaston hoitopäivien ja – jaksojen määrä on pysynyt vuosien varrella varsin samansuuntaisena,
vaikka potilaiden hoitoisuus on selvästi muuttunut raskaammaksi johtuen eritoten syöpäpotilaiden
osuuden suurenemisesta, alueellisesta keskittämisestä sekä väestön ikääntymisestä. Osaston kuormitus - % ovat keskimääräisesti päivällä n. 85 % painottuen vahvasti viikon arkipäiville. Viikonloppuisin osastolla kuormitus - % on pienempi n. 45 %, mutta potilaat varsin raskashoitoisia yleensä
vanhoja ja huonokuntoisia syöpä- tai leikkauspotilaita, joita jää viikonlopuiksi osastolle noin 8 -12
henkilöä.
Osaston toimintaa on pyritty vahvasti kehittämään potilaiden lyhythoitoisuuden puolelle ja siksi
esim. hoitojaksojen kesto on nykyisin keskimäärin vain 2,27.
Kehittämishankkeina ovat olleet: Päiväkirurgian kehittäminen ja maksimointi; suurin osa päikipotilaista hoidetaan päiväkirurgisessa yksikössä, mutta hoitohenkilöstön pulasta ja kiintiöjaosta johtuen osa päiki -potilaista hoidetaan myös ison leikkaussalin puolella. Paikallispuudutusleikkaustekniikoiden kehittäminen (myös laskeumapotilaat sekä virtsankarkailu). Leikkauspotilaiden lyhythoitoisuuteen pyrkiminen (potilaita tulee leikkaukseen suoraan kotoa aamulla, preoperatiivinen käynti
poliklinikalla tai osastolla). Preoperatiivisellä käynnillä potilaan hoito suunnitellaan ja toteutetaan
niin, että potilaat voivat tulla suoraan leikkausaamuna osastolle, kotiutuvat 1-2 vrk toimenpiteestä ja
tarvittaessa jatkohoitopaikka on hyvin suunniteltu yhteistyössä ympäristösairaaloiden ja kotisairaanhoidon kanssa.
Prosessikuvauksessa (liite) on nähtävissä yhteydet muihin prosesseihin. Suurin osa potilaista tulee
osastolle poliklinikan kautta leikkausjonolle laiton jälkeen, mutta päivittäin osastolle tulee potilaita
suoraan ensiavusta, muista sairaaloista, tk:sta tai kotoa.
Suurin osa osastolle tulevista potilaista on itsenäisesti liikkuvia, mutta noin viides osa on pyörätuolissa tai sängyssä tulevia erityisesti syöpäpotilaita tai ea:sta tulevia kipu- tai infektiopotilaita. Näin
82
ollen myös jatkotutkimukset osaston kautta toteutetaan samassa suhteessa itsenäisesti kulkien tai
pyörätuolilla tai sängyllä saattaen.
Tulevaisuudessa leikkauspotilaiden hoitoprosessi on suunniteltu etukäteen niin, että he tulevat osastolle vasta toimenpiteen jälkeen. Nykyiset yhden hoitopäivän potilaat, (km/keskeytys alle 12 vko,
punasolusiirrot ja askitsepunktiot syöpäpotilaat) on alustavasti suunniteltu hoidettavan uudisrakennuksessa, ei vuodeosastolla. Solusalpaushoidot tullaan jatkossa antamaan infuusioyksikössä ja syöpäpotilaiden polikliininen vastanotto ennen sytostaatteja loppuu osastolla.
Päivittäiset yhteistyötahot ovat synnyttäneiden osasto 2301, naistentautien poliklinikka, leikkausyksikkö/t, anestesiapalvelut, laboratorio, radiologia, ensiapualue, ravintohuolto (3 /vrk), siivous
(laitoshuoltaja aamu- sekä iltavuorossa), apteekki, sosiaalityöntekijät.
Viikoittaiset yhteistyötahot ovat kliininen fysiologia, päiväkirurginen yksikkö (potilaita siirtyy
osastolle 2-3 kuukaudessa), patologia, opetustoiminta; lääketieteen opiskelijoiden opetus x 2/vko,
kätilöopiskelijoita, sh-opiskelijoita lähihoitajaopiskelijoita 10–13 oppilasta lukukaudessa.
Yhteistoimintaa useamman kerran kuukaudessa: sädehoito ja syöpätautien klinikka (ulkoista
sädehoitoa saavat vuodeosastopaikkaa tarvitsevat potilaat kuljetetaan sädehoitoyksikköön osastolta
pyörätuolilla tai sängyllä – jokunen potilas kuukausittain, mutta hoitojaksoilla yhteistyö päivittäistäistä), onkologian osastolle siirtyviä potilaita satunnaisesti, äitiyspoliklinikka, fysiatria/fysioterapia
Muut yhteistyötahot: välinehuolto (n 2 x /vko), keskusvarasto (tavaroiden tilaus, toimitus, purku x
1/ vko), vaatehuolto (pyykkitilaus x 2 /vko), Istekki Oy (1-2 x/vko) tulkkipalvelut (2-4 x vuosi) Rakennustekniikka (pienet korjaustyöt, remontit 2-4 /v), lääkintälaitehuolto (laitteiden kalibrointi ja
korjaukset tarpeen mukaan), genetiikka, psykiatrian klinikka (lääkäri käy tekemässä konsultaatiot
osastolla).
8.3. Synnytys ja naistentautien tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Synnytystoiminnan sujuvuutta hankaloittaa yksiköiden nykyinen sijainti, kaukana toisistaan ja eri
kerroksissa. Äitiyspoliklinikka on kaukana synnytystoiminnasta, mikä hankaloittaa päivystyspotilaiden hoitoprosessia. Päivystyspotilaiden vastaanotto ja tutkiminen tapahtuvat synnytyssalin vastaanotolla, mikä hankaloittaa salin toimintaa kiiretilanteissa. Potilaat joutuvat usein odottamaan
liian kauan.
Prenataaliosastolla ei ole valvontatiloja erityistä tarkkailua vaativille potilaille, vaan heidät on siirrettävä synnytyssaliseurantaan. Leikkausyksikkö ja heräämö sijaitsevat eri kerroksessa, hissi on
turvallisuusriski. Päivystysaikana heräämöhoito tapahtuu kaukana synnytysyksiköistä.
Tilanpuuteen vuoksi synnyttäneitä äitejä ja lapsia joudutaan hoitamaan lapsivuodeosaston lisäksi
prenataaliosastolla ja naistentautien vuodeosastolla. Tehohoitoa tarvitsevien vastasyntyneiden äidit
hoidetaan eri yksikössä, eikä vierihoito toteudu. Synnytyksen ja kotiutumisen jälkeen sairaalahoitoa
tarvitsevat äidit hoidetaan pääsääntöisesti naistentautien vuodeosastolla, missä ei ole mahdollisuutta
lapsen vierihoitoon.
83
Naistentautien prosessissa ongelmat liittyvät osin toimipisteiden hajasijoituksesta. Osa päiväkirurgisista toimenpiteistä samoin kuin lyhythoitoinen kirurgia toteutetaan vuodeosastolta käsin vuodeosastotoimintaan suunnitelluissa tiloissa.
Synnytyssalit/ 2303 (721,8 m2) Synnytyshuoneita on 7, kaksi seurantahuonetta. Päivystävän lääkärin huone ahdas ja käytetään myös pukuhuoneena. Varsinaista valvontatilaa erityisvalvontaa vaativille potilaille ei ole, polikliinisten potilaiden seurantatilat riittämättömät (esim. päivystyspotilaat).
Osa huoneista on ikkunattomia ja odotusaula on pieni ja ahdas. Lääkäreillä ei ole kansliatilaa ja
sanelutila osastosihteerin huoneessa. Isänhuone puuttuu, pukutila samassa mieslääkäreiden ja opiskelijoiden kanssa. Kansliatilat ovat erittäin ahtaat. Kokous- ja opetustilat puuttuvat kokonaan.
Edellä kuvatut tilatarpeet on huomioitu B11 rakennussuunnitelman yhteydessä. Akuutin uuden yksikön toiminta laajenee. Fyysisesti yksikkö on uudisrakennuksen 2.kerroksessa. Tulevaisuudessa
uudessa yksikössä hoidetaan synnytysten lisäksi raskaudenajan ja naistentautien päivystyspotilaat ja
yksikössä on seuranta ja vuodeosastotyyppisessä hoidossa sekä prenataali- ja gynekologisia potilaita. Keisarileikkauspotilaat ja pientoimenpidepotilaat jäävät heräämöseurantaan uuteen yksikköön,
missä kyseiset toimenpiteet on tehty
Prenataaliosasto /2302 (575 m2) Osastolla on 18 vuodepaikkaa; 7 potilashuonetta sekä yksi
seurantahuone (ei ole mitoitettu varsinaiseksi potilashuoneeksi, käytetään kuitenkin potilaiden hoidossa). Huoneet ovat 1-4 hengen huoneita. Eristyshuoneita on yksi. Seurantatilaa jatkuvaa valvontaa vaativille potilaille ei ole. Varsinaista perhehuonetta ei ole. Haastattelu- tai tapaamishuonetta
vuodepotilaille ei ole käytettävissä. Kokous- ja opetustiloja ei osastolla ole. Tarvittaessa kokoustilana käytetään henkilökunnan kahvihuonetta.
Tulevaisuudessa prenataaliosaston potilaiden hoito tulee jakautumaan uuden B11 rakennuksen ja
uuden vuodeosaston kesken. Uusi vuodeosasto on yhdysosasto naistentautiosaston kanssa. Potilaspaikkoja yhdysosastolla olisi yhteensä 32. Tarkempaa seurantaa ja tarkkailua vaativat potilaat sekä
alle kolmen vuorokauden hoitopäivien potilaat on suunniteltu hoidettavan B11 tarkkailupaikoilla.
Muut potilaat tullaan hoitamaan uudella vuodeosastolla. Työn alla on vielä selvitys prenaatilipotilaiden määrästä B11 puolen ja uuden vuodeosaton kesken. Etäisyys yksikköjen välillä tulee vaikuttamaan potilaiden sijoittelussa.
Synnyttäneiden vuodeosastolla 2301 (648,7m2) on 26 vuodepaikkaa. Potilashuoneita on 14, joista osa naistentautien osastolla hissiaulan toisella puolella. Huoneet ovat 1-2 hengen huoneita. Eristyshuoneita on yksi, varsinaisia perhehuoneita ei ole, mutta mahdollisuuksien mukaan kahta 1 hengen huonetta voidaan käyttää perhehuoneena (toinen on eristyshuone). Seurantatilaa jatkuvaa valvontaa vaativille potilaille ei ole, tarvittaessa käytetään lääkärin tutkimushuonetta. Potilashuoneet
ovat erittäin ahtaita. Huoneissa on sekä äidin että lapsen sängyt ja lapsenhoitotila. Myös isät ja perheen muut lapset oleskelevat potilashuoneissa. Yhteiset wc- ja suihkutilat ovat käytävällä koska
suurimmassa osassa huoneita ei ole omaa wc:tä eikä suihkua. Kansliatilat ovat erittäin ahtaat eikä
osastolla ole kokous- ja opetustiloja. Varasto-ja huoltotilat ovat ahtaat.
B11 ja Masterplan vuodeosastosuunnittelun myötä lapsivuodeosaston sijainti ja tilat tulevat muuttumaan. Tulevaisuudessa äitiä ja vastasyntynyttä ei eroteta toisistaan hoitoprosessin missään vaiheessa. Suunnitteilla on vuodeosasto jonka potilashuoneista suurin osa tulee olemaan perhehuoneita, jotka voidaan tarvitaessa muuttaa 1-2 hengen potilashuoneiksi. Koska välimatka synnytyssalin ja
vuodeosastojen välillä on pitkä, sektoidut äidit ja vastasyntyneet hoidetaan B11 rakennuksen valvontapaikoilla ensimmäisen vuorokauden ajan leikkauksen jälkeen. Vastasyntyneiden teho-osaston
84
potilaspaikat on suunniteltu perhehuoneiksi, joissa hoidetaan myös synnyttäneet äidit, mikäli vastasyntynyt joutuu tehohoitoon. Myös isä tai tukihenkilö voivat majoittua perhehuoneeseen. Tämä
antaa tehohoidossa olevien vastasyntyneiden perheille paremman mahdollisuuden tutustua uuteen
perheenjäseneensä ja osallistua hänen hoitoonsa alusta alkaen.
Äitiyspoliklinikalla 3301 (370.1 m2) on 3 + 3 lääkäri- hoitaja vastaanottohuonetta. Huoneet ovat
vierekkäin, välissä ovi, mahdollisuus työparityöskentelyyn. 2 ultraäänihoitajan tutkimushuonetta,
osastosihteereiden työpiste ilmoittautumistiloineen, hoitajan työhuone (kansliakätilö), yksi lääkärin
kanslia, osastonhoitajan työhuone, huolto, siivous- sekä wc-tilat, potilaiden odotusaula ja henkilökunnan taukotila. Nämä olemassa olevat tilat ovat siistit ja toiminnallisesti kohtalaiset mutta riittämättömät. Osa huoneista on ahtaita ja lähes puolet huoneista on ikkunattomia. Asiakasmäärän lisäännyttyä on tullut pulaa haastattelutiloista (esim. sype- ja päi-polit). Tiloissa ei ole minkäänlaista
seuranta tai lepotilaa potilaille, ei myöskään opetustiloja. Henkilökunnan lepohuone toimii kokousja henkilökunnan ja opiskelijoiden opetustilana. Konekirjoitustila puuttuu.
Synnytystoiminnan yksiköiden välitön läheisyys parantaisi henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä.
Synnytys- ja leikkaussalien sekä vastasyntyneiden teho-osaston välitön yhteys tullaan tarvitsemaan
aina (potilasturvallisuus). Synnytyssali ja synnytysosastot hyötyisivät yhteisestä tarkkailua vaativien
potilaiden valvontatilasta. Synnytystoiminnalle on etua myös naistentautien poliklinikan ja – osaston läheisestä yhteydestä. Obstetriikkaan liittyvä demonstraatio-opetus vaatii kliinisen opettajan ja
potilaan läsnäolon. Hoitotyön opetusta varten tarvitaan asianmukaiset opetustilat.
Edellä kuvatut äitiyspoliklinikan tarpeet on huomioitu B11 rakennussuunnitelman yhteydessä. Äitiyspoliklinikan tilat tulevat siirtymään uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja äitiys- ja
naistentautien poliklinikoiden toiminnat tullaan osittain yhdistämään yhdeksi poliklinikaksi. Uusi
äitiys-naistentautien poliklinikka sijoittuu fyysisesti synnytyssalien yhteyteen tulevien seuranta-,
valvonta- ja päivystystilojen alapuolelle.
Päivystykset hoidetaan 22 raskausviikkoon saakka naistentautien ensiavussa. Yli 22 raskausviikkoiset päivystykset hoitaa synnytyssali kaikkina vuorokauden aikoina. Ruuhkatilanteissa auttaa äitiyspoliklinikka. Synnytyspuolella ei ole varsinaisia opetustilaoja missään yksikössä
Naistentautien poliklinikan kuudesta vastaanottohuoneesta on neljä enää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Kansliatilassa on ilmoittautuminen ja työpaikat kahdelle osastonsihteerille. Samassa yhteydessä on hoitajien kanslia, missä on mm lääkekaappi. Poliklinikalla on myös tilat siivoustarvikkeille
ja pari varastoa.
Vastaanottohuoneet ovat ahtaat eikä niissä ole tilaa laitteille. Ilmanvaihto on riittämätön ja potilaiden intimiteettisuoja huono (ovet avautuvat käytäville). Hoitajille ei ole kunnon ohjaustiloja (samassa ahtaudessa lääkärin kanssa tai pienessä käytävästä eristetyssä kopissa), odotustiloja ei ole
riittävästi potilaille vaan tuolit ovat läpikulkukäytävällä.
IVF-toiminta: Koeputkihedelmöityshoidot aloitettiin KYS:ssä 1986, omat laboratoriotilat saatiin
1996 naistentautipoliklinikan tiloihin. Munasolulaboratorio tehtiin yhdestä vastaanottohuoneesta ja
spermalaboratorio yleisen käytävän päästä eristämällä ovella. Lisäksi tiloihin kuuluu yksi toimenpidehuone, jossa tehdään munasolujen keräykset.
Kudoslain muutos 2007 määritteli IVF-toiminnan solutyöt tehtäväksi tietyt kriteerit edellyttävissä
tiloissa (A-luokan ilma, sulkutilat esim.). Lääkelaitoksen tarkastus kesällä 2008 johti seuraaviin
muutoksiin, joita täydennetään 12/07-1/08 remontin yhteydessä.: yksi vastaanottohuone muutetaan
85
spermalaboratorioksi, rakennetaan sulkutila puhtaisiin laboratoriotiloihin, yksi vastaanottohuone
muutetaan toimenpidehuoneeksi, solujen siirto luukkujen kautta, entinen ikkunaton toimenpidehuone muuttuu erikoistuvan vastaanottohuoneeksi.
Ongelmana on edelleen tilan ahtaus, ja niiden sopimattomuus tilat laboratoriotoimintaan. Potilaat
kokevat intimiteettisuojan puutteellisiksi (mm. miehen näytteenanto lepotilan WC:ssä). Hoitajien
työtilat ovat puutteellisia ja erikoistuva lääkäri joutuu vastaanottotilaksi sopimattomaan huoneeseen.
Opetukselle on kaksi erillistä tilavaa tilaa – joista toisessa tällä hetkellä kliinisen opettajan vastaanotto kolmena iltapäivänä. Tilat ovat hyvät ja lähellä poliklinikkaa mutta nyt myös kliinisessä käytössä, koska IVF-toimintaan tarvittiin lisää tilaa. Hallintotilat ovat erillisessä siivessä samassa kerroksessa (lääkärin kanslia sekä osastonhoitajan työtila). Osastonhoitaja on kuitenkin kaukana, erillään työpisteestä ja konekirjoittaja liian kaukana (työpanoksen käyttö osastonsihteerin työhön ei
mahdollista).
Ihanteellisinta olisi, jos koko naistentautien klinikka toimisi samassa kompleksissa. Mutta poliklinikka voi toimia erilläänkin, mielellään kuitenkin kaikki toiminnat samassa yhteydessä, jolloin henkilökunnan käyttö on tehokkainta. IVF-toiminta vaatii lisätilaa. Toivottavaa on, että lääkärihoitajaparilla on vierekkäiset huoneet ja tarpeeksi tilaa! Toimenpidehuoneissa tarvitaan riittävästi
tilaa ultraäänilaitteille ja kolposkoopeille.
Huoneisiin tulee saada riittävä ilmanvaihto ja potilaiden intimiteettisuoja paremmaksi.
-kunnon odotustilat ei vastaanottohuoneiden takana, ei käytävillä
-sulkutila vastaanottohuoneen eteen
-valvontatila toimenpiteen jälkeen erilleen kulkukäytävästä
-miehelle kunnon näytteenantotilat
-pariskuntatila
Naistentautien vuodeosaston potilashuoneita on työviikolla arkisin ajoittain liian vähän – synnytysosaston ja naistentautien osaston yhteisten vuodepaikkojen käyttö on ollut välttämätön molempien osastojen ruuhkahuippujen tasaamiseksi. Syöpä- tai vanhuspotilaille ei ole lepotilaa odottamiseen. Potilashuoneet ovat ahtaita, apuvälineiden kanssa (esim. rollaattori) vaikea liikkua. Kanslia
tilat aivan liian pienet ja niitä liian vähän. Potilaan tutkimistilaa on liian vähän, 1 tutkimushuone ja
kun se on varattu, joutuvat potilaat/lääkärit odottamaan. Kokoustiloja ei ole muita kuin kandio, jota
käytetään myös potilaiden tutkimus- ja hoitotilana ma-pe, lääketieteen kandien opetustilana ma ja ti
aamupäivisin. Sytostaattihoidossa käytettävä huone 1 on 4 hengen huone, paikat eivät riitä, jos hoidossa on useampi kuin 4 henkilöä.
Työturvallisuus ja potilasturvallisuus kärsivät ahtaista tiloista. Osaston polikliinisten potilaiden tutkimiseen ja hoitoon (esim. preoperatiiviset tarkastukset) ei ole tutkimus- ja haastattelu/ohjaustilaa.
Opiskelijoiden-arviointi -ja ohjauskeskusteluille ei ole paikkaa.
8.4. Synnytys ja naistentautien arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Naistentaudeilla poliklinikkatoiminta jatkunee suunnilleen saman laajuisena. Harkittavaksi tulee
pientoimenpiteiden siirtäminen takaisin päiväpoliklinikalle. Ensiapupotilaiden katsominen päivällä
päiväpoliklinikalla saattaisi olla järkevää: konsultoiva lääkäri on lähellä ja päivystävä lääkäri voisi
saada opetusta erityispoleilla samalla. IVF-toiminta jatkunee samassa mittakaavassa. -
86
Sytostaattipotilaat hoidettaneen muualla kuin poliklinikalla (naistentautiosastolla nykyään). Erityispoliklinikoiden kehittäminen tulee ajankohtaiseksi:
-Inkontinenssitoimintaa joudutaan kehittämään: hoitajaterapeutti tapaa ja kartoittaa potilaan tilanteen ensin
-kolposkopiapoliklinikka
-kaikki tutkimukset keskitetään tietyille päiville: kunnon kuvantaminen ja opetus
-laskeumapoliklinikka
-onkologille 1-2 iltapäivää
-Tiedontallennus- ja kuvantaminen –tulevat muuttumaan
Naistentaudeilla potilasaines vanhenee, syöpätautien osuus ainakin lisääntyy, mahdollisesti myös
vuoto-inkontinenssi ja laskeumien osuus. Nuoren väestön valuessa etelään, lapsettomuuspotilaiden
määrä tuskin nousee. Mikäli hoidonporrastus tehostuu, saattaa olla, että käyntimäärät jopa laskevat.
Synnytysten osalta toimintojen keskittäminen jatkuu edelleen. Synnyttäjien määrä voi pysyä ennallaan tai vähentyä hieman. Lysy eli lyhythoitosynnytysten määrä lisääntyy terveillä synnyttäjillä.
Toisaalta synnyttäjien keski-iän nousu lisää riskiraskauksien määrää ja raskashoitoisten synnyttäjien
määrä kasvaa lapsettomuushoitojen, perheiden moniongelmaisuuden ja päihteiden käytön vuoksi.
Masterplan suunnittelun myötä synnyttäneitä äitejä ja vastasyntyneitä ei sijoiteta enää prenataaliosastolle.
Poliklinikkatoiminnassa voi tulla muutoksia ja lisää yhteistyötä muiden äitiyspoliklinikoiden kanssa
esim. erityisosaamisen palvelujen ”jalkauttaminen”. Hoitoketjujen toimintaa tehostetaan selkeillä
kuvauksilla ja työnjaolla. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tehostuu: yhteiset ohjeet, käytännöt, tietojärjestelmien hyödyntäminen esim. nettipalvelut (pikku-Haikara- tyyppinen palvelu).
9. SYÖPÄKESKUS
Väestön ikääntymisen myötä uusien syöpätapausten määrä lisääntyy nopeasti. Tällä hetkellä uusia
syöpätapauksia todetaan Suomessa vuosittain 29 400. Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan
määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä yli 33 000:een. Runsaassa kymmenessä vuodessa uusien
syöpätapausten määrä tulee kasvamaan noin 20 % (2007 - 2020). Miesten uusien syöpien vuotuinen
määrä kasvaa 2 – 9 %, naisten 10 – 16 %. Miesten eturauhassyövät ja naisten rintasyövät tulevat
lisääntymään erityisen voimakkaasti (Kuva 1, Kuva 2). Hoitojen kehittyessä yhä useampi syövän
sairastanut selviää syövästään tai elää sairautensa kanssa pidempään. Tällä hetkellä Suomessa asuu
yli 233 000 syövän sairastanutta ihmistä. Vuosittain Suomessa syöpään kuolee yli 11600 ihmistä.
Sekä miesten että naisten syöpäkuolleisuus on vähenemässä.
Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (Etelä-Savo, Itä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi) todetaan tällä hetkellä vuosittain lähes 4 400 uutta syöpätapausta. Yleisimmät naisten syövät ovat rinta- ja paksu- ja peräsuolisyöpä, miehillä eturauhas- ja keuhkosyöpä.
Vuosittain samalla alueella kuolee syöpään yli 1 800 ihmistä.
ERVA alueella on kolme syövän hoitokeskusta, joissa on myös sädehoitoyksikkö (KYS, PKKS ja
KSKS). Näiden lisäksi syöpäpotilaita hoidetaan onkologin toimesta Savonlinnan ja Mikkelin kes-
87
kussairaaloissa ja jonkin verran myös Iisalmen sairaalassa. Viimeksi mainituissa ei ole vakituisia
syöpälääkäreitä, vaan toiminta on konsultaatioon perustuvaa.
Potilaiden ikääntymisen ja hoitomahdollisuuksien paranemisen vuoksi suurempi osa potilaista on
tulevaisuudessa vaikeampihoitoisia. Lisäksi hoidot ovat yhä monimutkaisempia. Aktiivisemman
hoidon myötä myös hoitojen aiheuttamien komplikaatioiden ja oireiden hoito lisääntyy. Syövän
kirurginen, lääke- ja sädehoito monimutkaistuu ja lisääntyy moninkertaiseksi vaatien resurssien
lisäämistä diagnostiikan, hoidon ja tukipalvelujen osalta. Potilaskohtainen hoito tulee kestämään
yhä pidempään hoitomuotojen ollessa yhä tehokkaampia ja samat potilaat palaavat toistuvasti saamaan kasvaimia pienentäviä, stabiloivia tai oireita lievittäviä hoitoja. Syövän aktiivisen hoidon loputtua potilaiden tulee saada asianmukaista oireita lievittävää hoitoa. Syöpätapausten määrän lisääntymisen ja hoidon tehokkuuden lisääntymisen seurauksena yhä suurempi potilasjoukko on oireenmukaisen hoidon piirissä, jonka asianmukaiseksi järjestämiseksi on Syöpäkeskukseen vastikään
perustettu palliatiiviseen eli oireenmukaiseen hoitoon keskittyvä yksikkö.
Syövän lääkehoito monimutkaistuu ja lisääntyy moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Yksilöidyt
hoitosuunnitelmat ja potilaskohtaiset hoito-ohjelmat tulevat lisääntymään ja vaativat lisää henkilöstöä sekä diagnostisia ja muita tukipalveluja huomattavasti nykyistä enemmän. Potilaskohtainen hoito tulee ajallisesti kestämään nykyistä kauemmin, koska hoidot ovat yhä tehokkaampia ja potilaan
elämänlaatua parantavia. Koska uusistakaan hoidoista monet eivät välttämättä ole täysin potilasta
parantavia, hoitoja tarvitaan entistä pidempiä jaksoja ja samat potilaat palaavat toistuvasti saamaan
kasvaimia pienentäviä, stabiloivia tai oireiden hallintaan tarvittavia hoitoja. Syöpäsairaudet muuttuvat yhä useammin kroonisiksi sairauksiksi.
Sädehoidon tekniikat tarkentuvat ja tuloksellisen sädehoidon edellyttämät tutkimus- ja valvontajärjestelmät paranevat ja tehostuvat. Sädehoidossa tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa
asianmukaiset, nykyistä huomattavasti toimivammat annossuunnitteluun ja tekniseen valvontaan
liittyvät tilat mm. magneettitutkimusta ja PET-CT-laitteistoa varten. Sädehoidot annetaan tulevaisuudessakin sädehoidon turvallisuusvaatimukset täyttävissä ”bunkkereissa”. Hoidot toteutetaan
fraktioituina (jaksotettu), päivittäisinä hoitoina erikoisyksikössä. Päivittäinen hoitoaika ja erityisesti
hoitojen suunnittelu- ja valmisteluaika pitenee tekniikoiden ja hoidon tulosvaatimusten tarkentuessa.
Syövänhoito on muuttunut polikliiniseksi, avohoitotyyppiseksi hoidoksi, joka toistuu muutaman
päivän tai muutaman viikon välein. Hoito jatkuu entistä pidempään, koska potilaat pysyvät pidempään hengissä ja myös hyväkuntoisina.
Syövän hoidon erikoisosaajien kouluttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja siihen on panostettava. Itä-Suomen alueella tarvittaisiin tällä hetkellä kaksinkertainen määrä syöpälääkäreitä ja
vuonna 2020 arviolta nelinkertainen määrä lääkäreitä tähän päivään verrattuna. Vajausta on kaikissa
keskussairaaloissa koko ERVA-alueella ja myös yliopistollisessa sairaalassa.
Erityisosaavasta sairaanhoitohenkilöstöstä niin sairaanhoitajista kuin röntgenhoitajista on ajoittaista
pulaa, eikä ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmissa ole varauduttu syöpäpotilaiden määrän lisääntymiseen. Osaavasta hoitohenkilökunnasta tulee olemaan vakava puute jo seuraavan vuosikymmenen aikana. Sädehoidon kehitys ja vaatimusten, mm. tarkkuuden ja tulosten paraneminen,
edellyttävät myös fyysikoiden ja teknisen henkilökunnan erityiskoulutusta ja määrän lisäystä.
88
Kuva 1. Suomen Syöpärekisteri
89
Kuva 2. Suomen Syöpärekisteri
9.1. Syöpäkeskuksen prosessikuvaus
Syöpäkeskuksen potilasjoukko koostuu syövän hoidon eri vaiheissa olevista syöpäpotilaista. Keskeiset hoitoprosessit ovat syöpäpotilaan lääkehoito, sädehoito sekä oireenmukainen hoito. Hoitoa
annetaan yhteistyössä terveyskeskusten, alueen muiden sairaaloiden ja KYSin eri osastojen kanssa.
Syöpätautien prosessikuvaus käsittää seuraavat yksiköt: vuodeosasto 12651, poliklinikka 13651,
infuusioyksikkö 13652 ja sädehoitoyksikkö 14251.
90
9.2. Syöpäkeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus
Syöpäpotilaan onkologinen hoito on kuratiivista eli parantavaa tai palliatiivisista eli oireenmukaista,
sekä kuolevan potilaan saattohoitoa. Hoitoa toteutetaan vuodeosastolla, polikliinisesti, ja myös kotihoitona tai muulla kuin syöpätautien vuodeosastolla tai muussa sairaanhoidon yksikössä. Hoito
koostuu lääkehoidoista sekä ulkoisista ja sisäisistä sädehoidoista. Syöpäpotilaista suuri osa saa jossakin sairauden vaiheessa vain oireenmukaista hoitoa, mikä niveltyy osittain muihin hoitoprosesseihin, mutta on osaltaan myös erillinen, yhteistyössä jatkohoitopaikkojen kanssa tehtävä prosessi (kts.
saattohoito).
Syövän lääkehoito
Lääkehoito noin 20 - 30 potilaalle päivässä (arkipäivisin) toteutetaan hoitosarjoina, joihin liittyy
toistuvia laboratoriomäärityksiä välittömästi ennen hoidon toteutusta sekä toistuvia kliinisiä tutkimuksia, kuvantamistutkimuksia ja eri erikoisalojen konsultaatioita. Jokainen potilas käy antamassa
laboratorionäytteensä joko omassa terveyskeskuksessa tai KYSin näytteenottoyksikössä vähintään
kerran hoitokuuria kohti, 1 – 4 viikon välein, sekä radiologisissa tai kliinisfysiologisissa kuvantamistutkimuksissa keskimäärin 2 - 3 kuukauden välein. Tyypillinen hoitojakso kestää 4 – 8 kuukautta, jona aikana potilas saa 8 – 30 lääkehoitokertaa. Hoidot toteutetaan joko osastolla tai polikliinisesti laskimoinfuusioina tai suun kautta otettavana lääkityksenä, yleisimmin kotona. Osa lääkehoidoista annetaan yhtäaikaisesti sädehoidon kanssa, jolloin potilaalla on käynti sekä poliklinikalla ja
että sädehoitoyksikössä samana päivänä.
Ennen jokaista hoitokuuria potilas käy sairaanhoitajan vastaanotolla hoidon väliarvio- tai uudelleenarviotilanteissa sekä aina tarvittaessa myös lääkärin vastaanotolla. Yleensä potilaaseen ollaan
myös puhelimitse yhteydessä hoitoa edeltävänä päivänä hoidon toteutuksen varmistamiseksi ja turhan matkustamisen välttämiseksi.
Lääkkeiden toimitus tapahtuu potilaskohtaisten tilausten perusteella apteekista. Tilaus tehdään samana tai edellisenä päivänä. Lääkkeet annetaan yleensä suoneen erityisesti valvotuissa olosuhteissa
ja lääkekuurikohtaisesti määriteltyjen lisälääkkeiden, nesteiden ja aikataulutuksen mukaisesti. Potilaan seuranta jatkuu lääkekuurikohtaisten ohjeiden mukaan 30 min – 6 tuntia; osastohoidossa tarvittaessa useita vuorokausia.
Potilas palaa kotiin tai toiseen hoitolaitokseen, jossa tehdään ennalta ohjelmoidut laboratoriokokeet
ja kliininen seuranta. Potilaan tulokset toimitetaan lääkityksen toteuttaneeseen yksikköön arvioitaviksi.
Syövän sädehoito
Ulkoinen sädehoito aiheuttaa vuosittain yli 18.000 potilaskäyntiä. Stereotaktisia sädehoitoja on 150
ja kertafraktioituja kohdennettuja sädehoitoja noin 20 vuodessa. Sisäistä sädehoitoa annetaan vuodessa 220 hoitokertaa, näistä gynekologisia hoitoja on ylivoimaisesti suurin osa, noin 200. Nämä
hoidot on valtakunnallisesti keskitetty KYSaan ja potilaat tulevat pääosin muista sairaaloista.
Sädehoito on hyvin teknistä ja moniammatillista tiimityötä. Hoitoalue määritetään sädehoitoyksikössä tehdyn tietokonekerros-, tai magneettikuvauksen ja kliinisen radiologian ja KFI:n kuvaustulosten sekä leikkaustietojen perusteella. Tietokonekerroskuviin tehdään annossuunnitelma tietoko-
91
nepohjaisena erityistekniikoilla ja erityislaitteistoilla. Hoidon paikannus varmistetaan erityisellä
simulaattorilla sekä sädehoitolaitteilla tehtävillä, toistuvilla konekuvilla. Osalle potilaista tehdään
paikannus jo suunnittelu-CT:n yhteydessä ns. virtuaalisimulointina. Hoito toteutetaan sädehoitoyksikössä potilaskohtaisesti valmistetun fiksaatiolaitteiston rajoittaessa potilaan hoidon aikaisia liikkeitä. Potilaskohtaiset sädehoidon pohjana olevat tiedot siirretään omalla, sisäisellä tietoverkkojärjestelmällä kuvausten, suunnittelun, simulaattorin ja hoitokoneiden sekä myös vuodeosaston välillä
sieltä kuljetettavien potilaiden osalta.
Ulkoinen sädehoito toteutetaan sädehoitoyksikön vahvasti suojatuissa ”bunkkereissa” toistuvina,
arkipäivisin toteutettavina hoitokertoina, joita yhdelle hoitoalueelle annetaan 1 – 36 perättäistä kertaa. Suurin osa (> 95 %; 60 - 100 potilasta saattajineen päivittäin) potilaista käy hoidoissa kotoaan
taksilla, omalla autolla tai yleisellä kulkuneuvolla. Vain noin 5 % potilaista vaatii sairasautokuljetusta. Noin 5 % potilaista käy hoidossa syöpätautien vuodeosastolta; muutama potilas muilta vuodeosastoilta tai muusta hoitolaitoksesta. Hoitojakson aikana potilas käy laboratoriossa 1 – 5 kertaa.
Kuvantamistutkimuksia tehdään hoitojakson kuluessa 0 – 3 kertaa. Sisäinen sädehoito toteutetaan
CT-simulaattorihuoneessa ja osa erityisesti varustetussa, säde-eristetyssä leikkaussalissa leikkausyksikössä.
Hoitojaksojen jälkeen potilas siirtyy syöpätautien tai muun erikoisalan poliklinikan seurantaan tai
tarvittaessa jatkohoitoon tai –tutkimuksiin.
Osa potilaista saa kemosädehoitoa eli samoina päivinä sekä sädehoitoa että syövän lääkehoitoa.
Suonensisäinen lääkehoito annetaan poliklinikalla tai osastolla ja sen jälkeen ennalta määrätyn ajan
kuluttua sädehoito annetaan sädehoitoyksikössä. Näiden potilaiden määrä ja osuus ovat nousseet
jatkuvasti ja heitä on jo useita päivittäin; tulevaisuudessa määrä nousee edelleen.
Syöpätautien hoitoon kuuluu olennaisena osana myös oireenmukainen eli palliatiivinen hoito, joka
toteutetaan syöpätautien osastolla ja syöpätautien osaston antamien hoitosuositusten mukaisesti
terveyskeskuksissa tai kotihoidossa. KYSistä puuttuvat tällä hetkellä kokonaan tämän toiminnan
tarvitsemat polikliiniset ja vuodeosastotilat. KYSiin on perustettu palliatiiviseen hoitoon keskittyvä
yksikkö, jonka tehtävä on kehittää oireenmukaista hoitoa, hoitaa moniongelmaisia potilaita sekä
ohjata ja neuvoa oireenmukaista hoitoa koko erityisvastuualueella, mutta erityisesti oman sairaanhoitopiirin terveydenhoidon yksiköissä kansallisen linjauksen mukaisesti.
Palliatiiviselle hoidolle on varattu myös omia vastaanottoaikoja palliatiivisen hoidon poliklinikan
yhteyteen. Tämä on uusi ja nopeasti kasvava toimintamuoto. Tällä hetkellä vain yhdellä erikoislääkäreistä on palliatiivisen hoidon erityispätevyys, mutta koulutuksessa on useampia. Hoidossa käytetään syövän lääkehoitoja, sädehoitoja ja muuta lääkitystä sekä yleistä terveydentilan ja muiden sairauksien hoitoa. Erityisenä hoidon päämääränä on kipujen hallinta sekä mm. neurologisiin ja kardiovaskulaarisiin oireisiin liittyvät hoitotoimet. Tavoitteena on taata potilaalle mahdollisimman hyvä elämänlaatu tilanteessa, jossa parantavaan hoitoon ei enää ole mahdollisuuksia.
Potilas siirtyy jatkohoitoihin terveyskeskukseen tai kotiin ja palaa yleensä toistuvasti hoitojen uudelleenarviointia ja -ohjelmointia varten osastolle tai poliklinikalle.
Saattohoito on oleellinen osa oireenmukaista hoitoa. Se tapahtuu syöpätautien vuodeosastolla ja
kuopiolaisten potilaiden osalta Harjulan sairaalan osastolla 6 (saattohoidon tukiyksikkö), muilta
paikkakunnilta kotoisin olevien osalta kotipaikkakunnan terveyskeskuksen vuodeosastolla.
92
Tärkeimmät tukipalvelut ovat lääkehuolto (syöpälääkkeiden toimitus), laboratorio (kliininen kemia,
kliininen mikrobiologia, patologia), kuvantamisyksiköt (kliininen radiologia, kliininen fysiologia ja
isotooppilääketiede), tekniikka, mukaan lukien TEKPLUS, anestesiologia sekä sairaankuljetus KYSin ulkopuolella ja sairaalan sisällä yksiköiden välillä.
Apteekin on oltava riittävän lähellä, toimitusnopeus ja tarkkuus ovat olennaisia. Nykyinen järjestelmä on toimiva etäisyydestä huolimatta. Kuljetuspalvelujen osuus on myös ratkaisevan tärkeää.
TEKPLUS: erityisesti sädehoidon laitteiden kunnossapito; palvelun on oltava riittävän lähellä ja
nopeasti saatavissa, jotta hoitokatkoilta vältyttäisiin. Nykyisin huollon lähipalvelu sijaitsee sädehoidon tiloissa ja yhteys sellaisena on hyvin toimiva, eikä etäisyyttä ole syytä kasvattaa. Sädehoitoyksikössä käytetään pitkälle erikoistunutta, tietokoneohjattua hoitolaitteistoa ja tekniikkaa, joka tarvitsee myös säännöllistä ulkoista huoltoa.
Kuvantamiskeskuksessa tapahtuvat kuvantamis- ja biopsiatutkimukset ovat keskeisiä useimpien
syöpätautien diagnostiikassa, hoidon suunnittelussa ja potilasseurannassa. Runsaan kuvantamistarpeen vuoksi erityisesti kliinisen radiologian ja KFI:n läheisyys on välttämätöntä. Laitteiston (CT,
MRI, PET-CT) yhteiskäyttö Syöpäkeskuksen, radiologian ja KFI:n kanssa on mahdollista ja jopa
suotavaa, jotta laitteiston käyttö olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Esimerkiksi Syöpäkeskuksen päiväsaikaan käyttämä MRI-laite voisi ilta- ja yöaikaan toimia radiologian päivystyskäytössä. Tiheästi toistuvat laboratorionäytteet, näytevastausten toimittaminen oikeaan paikkaan ja niiden
analysointi sekä sen aiheuttamat jatkotoimet ovat toiminnan kulmakiviä. Toistuvat laboratorionäytteet tulisi voida ottaa lähempänä kuin nykyisin (osa potilaista liikkuu huonosti).
Patologialla on kaksi linjaa syöpänäytteitä varten: 1) pikanäyteprosessi leikkaussalista lähetettäviä
tuorenäytteitä varten; näistä 80 % alustava vastaus annetaan leikkaussaliin 20 min kuluessa näytteen
saapumisesta laboratorioon, pikanäytevastauksen primaari tarkoitus on vaikuttaa leikkauksen kulkuun, 2) normaaliprosessi, johon näytteet saapuvat formaliinissa ja jonka tuloksena on näyte parafiiniblokissa; näistä 80 % vastaus annetaan 7 työpäivän kuluessa hoitavaan yksikköön. Syöpäkeskuksen ja patologian yhteistyö on jokapäiväistä.
Yhteiset moniammatilliset potilaskokoukset ja meetingtoiminta diagnostisten (radiologia, patologia)
ja operatiivisten yksiköiden kanssa on lähes jokapäiväistä toimintaa erityisesti rinta-, suolisto-, pään
ja kaulan alueen, keskushermoston, gynekologisten ja urologisten sekä lasten syöpäsairauksien
kohdalla. Joustavat konsultaatiomahdollisuudet ovat ehdoton edellytys korkealaatuiselle syövän
hoidolle. Potilaat tarvitsevat myös sosiaalipalveluita ja – neuvontaa, ravitsemusneuvontaa ja ravitsemuksen toteutusta sekä osastolla että polikliinisesti.
Hyvät yhteydet ERVA-alueen muihin sairaaloihin, erityisesti muihin sädehoitoyksiköihin, eli Joensuuhun ja Jyväskylään, sekä uudet tiedonsiirtoverkostot ja erityisesti monien eri ohjelmien ja verkostojen keskinäinen yhteensopivuus ja toimintavarmuus ovat välttämättömiä.
Potilaiden kuljetusta on paljon KYSin sisällä: erityisen tärkeätä on toimiva fyysinen yhteys syöpätautien poliklinikan, sädehoitoyksikön ja vuodeosaston välillä, koska sekä potilasliikennettä että
henkilökuntaliikennettä on runsaasti. Noin 5 % sädehoidon vuosittaisesta 18.000 käynnistä tapahtuu
sairaalassa oleville potilaille, mikä tarkoittaa noin 900 kuljetusta vuodessa, eli noin 4 - 7 kuljetusta/työpäivä. Lisäksi tarvitaan hyvä yhteys potilaille, jotka tulevat KYSin ulkopuolelta: pysäköinti ja
taksikuljetusmahdollisuus on oltava lähellä sädehoitoyksikköä. Nykyisin toimiva yhteys on hyvä
esimerkki. Suurin osa potilasliikenteestä sädehoitoyksikköön tapahtuu sairaalan takana, eikä sairaalan läpikulkua tarvita.
93
9.3. Syöpäkeskuksen nykyisiin tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Keskeinen ongelma on nykyisten tilojen aikana toiminnan kolminkertaistumisesta aiheutunut tilanahtaus. Syöpätautien poliklinikka on suunniteltu kolmasosalle siitä potilas- ja työntekijämäärästä, mikä nyt toteutetaan. Polikliininen lääkehoitoyksikkö, viisi potilaspaikkaa, on kooltaan alle kolmasosa siitä, mikä tämän päivän tarve olisi (18 – 20 paikkaa). Tilat ovat epäkäytännölliset, riittämättömät ja hygienian sekä toimivuuden kannalta hankalat ja auttamattomasti vanhanaikaiset. Ahtauden takia työ- ja potilasturvallisuus vaarantuu mm. monien tippatelineiden ja ylimääräisten hoitotuolien takia. Sytostaattihuoneessa potilaat ovat vieri vieressä, jolloin ei ole mahdollisuutta intimiteettiin toimenpiteissä eikä keskusteluissa: mm. syntymäaikojen ja henkilötunnusten suullinen varmistaminen ennen lääkkeen annostelua on pakollista ja se, sekä potilasohjaus kysymyksineen kuuluvat viereisillekin peteille. Huoneen ilmanvaihto on täysin riittämätön nykyiselle potilas- ja henkilökuntamäärälle, ilma on tunkkainen ja hajut häiritsevät mm. pahoinvoivia potilaita ja naapureita.
Osa polikliinistyyppisistä sytostaattihoidoista onkin toteutettu hajautetusti vuodeosastolla, mikä ei
ole logistisesti järkevää ja tekee hoidosta kallista.
Kesällä 2011 tilanne muuttui jo katastrofaaliseksi poliklinikalla tapahtuneen viemärivuodon seurauksena. Tämä pakotti muuttamaan toimintaa niin, että koko infuusiotoiminta siirrettiin poliklinikalta vuodeosaston yhteyteen perustettuun Infuusioyksikköön 13652. Vuodeosaston paikkaluku pudotettiin 38
26, jotta saatiin tilat tälle toiminnalle. Infuusioyksikkö (18 paikkaa) aloitti toimintansa
tammikuun 2012 alussa ja kokemukset siitä ovat pääsääntöisesti myönteisiä.
Gynekologisten syöpäpotilaiden solunsalpaajainfuusiot jouduttiin varsin nopealla aikataululla siirtämään tähän infuusioyksikköön näiden potilaiden hoitotiloissa sattuneen vesivahingon takia. Hoidot on voitu toteuttaa varsin hyvin ja jatkossa onkin syytä kokonaisuuden kannalta harkita sellaisen
infuusioyksikön suunnitelemista, jossa samantyyppiset hoidot voidaan toteuttaa erikoisalasta riippumatta (syöpätaudit, hematologia, gyn-onkologia, reumataudit, neurologia, g-e, mahdollisesti
myös lasten syövät).
Syöpätautien poliklinikkalle jäi vastaanottotoiminta, johon tilat ovat myös nykyisellään liian pienet
ja epätarkoituksenmukaiset. Potilaiden intimiteettisuojaa ei pystytä hoitamaan asiallisesti, koska
samassa tilassa jossa ilmoittaudutaan, puhutaan myös muiden potilaiden asioista. Potilastutkimushuoneet ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä ja niitä on liian vähän. Esimerkiksi useina päivinä joutuvat
lääkärit jonottamaan vastaanottohuoneisiin, josta syystä myös potilaat joutuvat odottamaan vastaanottoaan. Näiden huoneiden sijoittelu on myös huono. Happi- ja imuvarustein varustettuja huoneita
tarvittaisiin enemmän.
Kansliatilat ovat ahtaat ja siinä on paljon liikennettä. Hoitajan haastattelun ja hoitajan neuvonnan
tilat puuttuvat. Henkilöstö- ja hallintohuoneita on liian vähän ja olemassa olevat ovat ahtaita.
Asianmukainen yhteisneuvottelutila ja videoneuvottelutila puuttuvat.
Syöpäpotilaiden määrän lisääntymisen vuoksi tarvitaan poliklinikan omien lääkärien sekä muiden
konsultoivien lääkärien vastaanottohuoneita yhteensä 14. Huoneiden tulisi olla kooltaan niin isoja
että sinne mahtuu potilassänky ja potilaskuljetus paarit. Lisäksi vastaanotoilla on usein omaisia mukana joten tämä tulee myös huomioida. Hoitajien vastaanottohuoneita tarvitaan 11. Poliklinikkatyössä on todettu hyväksi lääkäri-hoitaja parityöskentely malli. Huoneiden tulisi sijaita niin että
94
hoitajan ja potilaan vastaanottohuoneet olisivat vierekkäin jolloin yhteistyö olisi optimaalista ajan
suhteen.
Syöpätautien poliklinikalla otetaan nykyisin luuydinnäytteitä, johon ja myös muihin näytteiden ottamiseen tarvitsee varata kaksi huonetilaa. Tarve on suurempi, jos hematologinen toiminta yhdistetään Syöpäkeskukseen. Kaikkien huoneiden tulisi olla helposti muunneltavissa myös vastaanottotiloiksi.
Syöpätautien poliklinikan muut hoitotyöntekijät kuten kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja tutkimushoitajat tarvitsevat omat huoneensa. Polikliinisessa työssä hoitajavastaanottotoiminta lisääntyy.
Potilaiden ilmoittautuminen tapahtuu nykyisin hoitoyksiköissä. Potilasilmoittautumistilan tulisi olla
erillinen huone, jossa potilaiden henkilötietoihin liittyvät asiat eivät tule julki. Tilan tulisi olla niin
tilava että paareilla tuleva potilas mahtuu saattajineen.
Tulevaisuudessa siirryttäessä paperittomampaan sairaalaan tarvitaan kuitenkin siirtymävaiheessa
asianmukaiset postitustilat sekä konekirjoittajien tilat.
Infuusioyksikkö 13652
Jos infuusioyksikkö toteutetaan ainoastaan nykyisessä muodossaan onkologisten potilaiden hoitoon,
tarvitaan lääkäreiden vastaanottohuoneita kuusi sekä opetus/konsultoivien lääkäreiden huoneita
kaksi. Hoitajien haastatteluhuoneita tarvitaan viisi. Lääkeinfuusiopaikkoja tarvitaan 40. Tutustumiskäyntien yhteydessä muista yksiköistä saatujen kokemusten perusteella ihanteellinen infuusiohuoneen koko olisi maksimissaan kuusipaikkainen. Hoitohenkilökunta kokee että huoneen ollessa
tässä koossa ergonomiset seikat, kuten melutaso, pysyvät siedettävänä (potilaat saattavat katsoa
infuusioiden aikana televisioita ja/tai keskustella). Lääkeinfuusioiden valvontapaikkoja hoitajille
tarvitaan joka huoneeseen kaksi - kolme huomioiden että perehtyjä/opiskelija tarvitsee tietokonepaikan myös.
Infuusiohuoneiden tulisi olla tiloiltaan väljiä. Potilaiden tulisi sopia kulkemaan infuusiopaikkojen
välistä tippatelineiden kanssa. Hoitopakit vaativat myös tilaa potilaan paikan läheisyydestä. Potilasvessojen tulisi olla tilavia ja sijaita lähellä infuusiohuoneita sekä lääke- ja tarvikehuoneita. Potilaat saattavat viipyä infuusioyksikössä useamman tunnin ajan, joten heitä varten tarvitaan myös
ruokailutila.
Syöpätautien vuodeosasto
Syöpätautien vuodeosasto 2651:n nykytilan kuvaus
Syöpätautien vuodeosasto 2651 sijaitsee KYS:n ns. uuden puolen 8. kerroksessa.
Syöpätautien vuodeosastolla hoidetaan eri syöpäsairauksien (kiinteät kasvaimet ja Hodgkinin lymfooma) erilaisissa vaiheissa olevia aikuisia potilaita. Potilasaineistoon kuuluu sekä syövän diagnostiikkavaiheessa, tutkimuksissa olevia potilaita, syövän aktiivisessa hoidossa (liitännäishoidoissa tai
levinneen syövän hoidossa) että oireenmukaisessa hoidossa olevia potilaita. Osastolla hoidetaan
syöpähoitojen ja syöpäsairauden aiheuttamia komplikaatioita sekä päivittäin myös syöpäpotilaan
95
sisätautisia, kirurgisia ja neurologisia ongelmia. Potilaat ovat usein monisairaita, ja ongelmat samalla henkilöllä ovat usein hyvin monen eri erikoisalan ongelmia. Potilaan hoito on kokonaisvaltaista.
Potilaat ovat myös usein huonokuntoisia ja tarvitsevat apua monissa päivittäisissä toimissa. Hoidoilla pyritään oireiden lievitykseen ja akuuttien sairauksien parantamiseen. Osasto on myös vuosittain noin sadan potilaan kuolinpaikka. Potilaiden läheisten läsnäolo ja heidän kanssa käytävät keskustelut ovat päivittäisiä.
Tammikuun 2. päivä 2012 avattiin KYS:n Syöpäkeskuksen Syöpätautien vuodeosaston tiloihin polikliinisesti toimiva Infuusioyksikkö (13652), jonka myötä syöpätautien vuodeosaston potilaspaikkaluku pieneni. Samalla vuodeosastolla aikaisemmin annetut solunsalpaajahoidot siirrettiin toteutettavaksi Infuusioyksikköön. Tällä hetkellä osastohoitoa vaativille potilaille on käytössä yhteensä 26
potilaspaikkaa. Sairaansijoista kuusi on yhden hengen huoneissa, 16 neljän hengen huoneissa (4 x 4
hengen huone) ja neljä kahden hengen huoneissa (2 x 2 hengen huone).
Tiloihin liittyvät ongelmat
Osaston tiloihin avatun Infuusioyksikön myötä syöpätautien vuodeosaston tilaongelmat ovat pahentuneet huomattavasti. Hoitajien, lääkäreiden, sihteerien ja konekirjoittajien työskentelytilat ovat
täysin riittämättömät: ne ovat liian pieniä, epämukavia, meluisia ja niitä on liian vähän. Hoitajien
kanslioita on jouduttu tekemään esim. varastoon ja huuhteluhuoneeseen. Hoitohenkilökunnan taukohuone on liian pieni.
Osastolla on havaittu sisäilmaongelmia. Vuodeosastolla on useissa huoneissa allergisoiva sisäilma.
Kosteusongelmia ja hajuongelmia on useissa huoneissa, mm. osastolla hoitajien kanslioissa, konekirjoittajan huoneessa ja aulassa katot vuotaneet useina vuosina. Osaston päätyjen isot ikkunat vetävät.
Neljän ja kahden hengen potilashuoneet ovat liian suuria. Suurissa huoneissa on puutteellinen intimiteettisuoja. Olosuhteet ovat osin epäinhimillisiä ja henkilökohtaisista asioista puhuminen esim.
omaisten, hoitokunnan tai sairaalateologin kanssa usein vaikeaa potilaalle muiden kuunnellessa.
Potilashuoneet ovat ahtaita sängyn liikutteluun ja apuvälineisiin. Neljän hengen huoneissa osa potilaista on hoitojen vuoksi pitkäänkin, esimerkiksi 1,5 kk, jopa vuodepotilaana. Osastolla on liian
vähän pieniä huoneita ja eristysmahdollisuudet ovat puutteelliset ja lukumääräisesti liian vähäiset
(kaksi oikeaa eristyshuonetta). Suuria, neljän sairaansijan huoneita joudutaan käyttämään vajaateholla potilasaineksen vaikeahoitoisuuden vuoksi. Erityisesti huoneiden 10 - 11 välillä on huono
äänieritys. Osasto on useiden potilaiden kuolinpaikka, joten kodinomaisuutta ja rauhaa tarvitaan ja
läheisten läsnäolo (myös öisin) pitäisi olla mahdollista tilojenkin puolesta.
Osaston hygieeniset tilat ovat vanhanaikaisia. Ainostaan yhdessä yhden hengen huoneessa on kylpyhuone, johon mahtuu paareilla. Toinen kylpyhuone, johon mahtuu paareilla, on käytävän varrella.
Tähän kylpyhuoneeseen on potilashuoneista pitkä matka. Kylpyhuone on kooltaan hyvä, mutta se
on kylmä. Vain tässä yhdessä käytävällä olevassa kylpyhuoneessa on happipistoke. Myös intimiteettisuoja on puutteellinen, koska kuljetusmatka osaston sisällä muodostuu pitkäksi. Isoissakaan
potilashuoneissa ei ole WC:tä tai kylpyhuonetta. Suihkuja on liian vähän (6) ja ne sijaitsevat liian
kaukana potilashuoneista, mikä aiheuttaa jonoa ja jo kohtuukuntoiset tarvitsevat apua pitkän matkan
vuoksi. Jos suihku olisi huoneessa, useammat potilaat pystyisivät käymään siinä itsenäisesti.
Osaston sytostaattilääkkeiden valmistelutila on liian ahdas ja sijainti huono. Sytostaattipotilaat tarvitsisivat erillisen WC:n ja sytostaattijätteille tarvitaan erillinen huuhteluhuone. Vaihtoehtona tälle
96
olisi lääkehoitoja antava polikliinisen yksikön yhteydessä oleva, avohoitopotilaille tarvittava sytostaattiyksikkö eli päiväsairaala. Tämän hetkinen tarve on 20 potilaspaikkaa, mutta jo viiden vuoden
kuluttua paikkatarve on 30, joilla pystytään hoitamaan noin 50 – 70 potilasta päivässä. Lääkehoidoista osa on keston tai erityisvalvonnan vuoksi edelleen toteutettava vuodeosastolla, jota varten
tarvitaan jatkossakin noin 12 sairaansijaa.
Sisäilmaongelmia on koettu syöpätaudeilla kaikissa yksiköissä. Vuodeosastolla on useissa huoneissa allergisoiva sisäilma, kosteusongelmia ja hajuongelmia on useissa huoneissa, mm. hoitajien
kanslioissa, konekirjoittajan huoneessa ja aulassa katot ovat vuotaneet useina vuosina. Osaston päätyjen isot ikkunat vetävät.
Tämän hetkinen potilaspaikkamäärä riittää, mikäli jatkohoitopaikkojen saaminen ei aiheuta jonotusta. Toisaalta potilaiden lisääntyessä ikääntymisen vuoksi ja eläessä pidempään kehittyvien ja lisääntyvien hoitojen ansoita potilasmäärä lisääntyy ja jatkossa tarvitaan erillinen palliatiivisen hoidon
yksikkö.
Toimivia kansliatiloja ja henkilöhuoneita liian vähän ja niiden sijainnissa parantamisen varaa. Klinikkahallinto sijaitsee liian kaukana toimintayksiköistä.
Sädehoitoyksikkö
Sädehoitoyksikön tilat ovat nykyisille potilasmäärille ahtaat. Megavolttihoitohuoneiden oheistilat
(esim. säätötilat) ovat vanhanaikaisia uusille digitaalisille kiihdyttimille monine ohjaustietokoneineen, esim. siihen nähden mitä vaatii nykyaikainen kuvantaohjaus hoidon osuvuuden tarkastelussa.
Myöskään ajanvaraus- ja sanelujärjestelmän muuttumista ei ole ennakoitu nykyisissä tiloissa. Suunnitelmaan tutustuminen ennen hoidon alkua tapahtuu nykyisin erilliseltä tietokoneelta eikä tulosteelta. Tarvittaisiin rauhallinen suunnitelmaan tutustumistila pelkästään säteilyturvallisuuden vuoksi.
Röntgenhoitajia on nyt kolme kahden sijaan samassa ahtaassa säätötilassa.
Potilasasettelu hoitoon ja osittain potilaan riisuuntuminen/pukeutuminen hoitohuoneessa vie turhaan varsinaista hoitoaikaa (kts. Delfoi raportti). Samoin CT:lle menevät potilaat riisuuntuvat kuvaushuoneessa.
Potilasvirrassa lääkärinvastaanottohuoneiden alhainen määrä on myös pullonkaula. Lääkäreitä on
enemmän kuin tutkimushuoneita, joten vastaanoton potilasvirta ruuhkautuu. Tilojen puutteen vuoksi samoja huoneita käyttää myös sosiaalihoitaja ja muu avustava henkilökunta. Hoidon aloittavien
potilaiden määrä kasvaa, jolloin potilasohjaushuoneita tarvitaan kaksi. Potilasohjaushuoneessa rtghoitaja keskustelee potilaan kanssa hoitoon ja sairauteen liittyvistä asioista hoitojakson alkaessa,
väli-, sytostaatti- ja hoidon loppuvastaanotoilla.
Toinen pullonkaula on potilaiden kuvauksessa tarpeellisen CT-huoneen käyttö sisäisissä sädehoidoissa, jolloin kuvauksia ei voi tehdä ulkoiseen sädehoitoon tulevalle potilaalle. CT-huoneen tilat
ovat myös liian ahtaat, koska samaan tilaan on asennettu CT-laitteen generaattorit ja HDRhoitolaite. Säätöhuoneessa monine tietokoneineen ja jäähdytyslaitteineen on lisäksi ahdettuna kahden laitteen ohjausyksiköt.
Muottihuone siirrettiin (jotta saatiin kolmas vastaanottohuone) tilaan, joka tehtiin osasta varastoa,
huoltokäytävää ja eteisaulaa. Tila on ahdas muottien tekoon. Varaston puutteen vuoksi tavarat siirrettiin pitkin sädehoitoyksikköä jopa laittomiin tiloihin (paloturvallisuus konehuoneessa). Mittavä-
97
linehuoneeseen siirrettiin rtg-hoitajien kaappi ja sisäisen postin tulohylly. Nämä muine ahtauttavine
tavaroineen vaarantavat herkkien säteilymittalaitteiden turvallisuuden. Kiihdyttimien vara-osat on
sijoitettu konehuoneeseen, mikä on paloturvallisuuden kannalta laitonta.
Nykyinen potilasodotustila on kolmelle kiihdyttimelle konerikon sattuessa liian pieni. Potilaat ja
saattajat odottavat käytävällä, jolloin sänkypotilasliikenne häiriytyy. Samoin sänkypotilaan vienti
kuvaushuoneeseen tukkii yleisen käytävän.
Ilman laatu on ollut ongelmana sädehoitoyksikön rakennuksessa, johtuen rakennuksen sijainnista ja
ilmanoton paikasta. Varsinkin talvisin ambulanssien ja saattajien autojen pakokaasut hakeutuvat
sädehoitoyksikköön. Myös varavoimalan dieselkaasut tunkeutuvat pääsisäänkäynnistä potilasaulaan
aiheuttaen pahoinvointia potilaissa ja henkilökunnassa. Rakennuksen läheisyydessä tapahtuva tupakointi, kielloista huolimatta, aiheuttaa ongelmia sisätiloissa, varsinkin pääsisäänkäynnin läheisyydessä.
9.4. Syöpäkeskuksen tulevaisuuden visio vuoteen 2025
KYS:ssä non-Hodgkin lymfoomaa sairastavat potilaat on perinteisesti hoidettu hematologien toimesta. Muissa Suomen yliopistosairaaloissa tämä potilasryhmä kuuluu onkologien hoidon piiriin.
On todennäköistä, jopa tavoiteltavaa, että myös non-Hodgkin lymfoomaa sairastavat potilaat tulevat
tulevaisuudessa KYS:ssä onkologien hoidettavaksi. Syöpäkeskuksen vuodeosaston tulevaisuuden
arviossa on huomioitava tämän potilasjoukon aiheuttama mahdollinen lisäys vuodeosaston potilasmäärässä. Jos näin tapahtuu, on myös huomioitava se, että eristyshuoneiden tarve tulee kasvamaan
(kantasolusiirtopotilaat).
Kansainväliseen tapaan tulisi pyrkiä hemato-onkologiseen yksikköön sen sijaan, että samoilla
periaatteilla hoidettavia syöpäpotilaita hoidetaan kahdessa erillisessä yksikössä, kuten nyt tapahtuu.
Etelä-Savon keskussairaalan piiriin kuuluvien potilaiden sädehoidon ja myös lääkehoidon siirtyminen Jyväskylästä Kuopioon on mahdollista, jopa todennäköistä. Näitä potilasryhmiä varten Masterplan-tilaohjelmaan on laadittu erillinen osasto nimeltä ”varaosasto” (20-paikkainen). Tämän ”varaosaston” tilatarpeet ovat samanlaiset kuin syövän aktiivihoito-osaston. Mielestämme vara-osasto
tulee sisällyttää Masterplan-ohjelmaan tilaoptiona, joka voidaan ottaa myöhemmin käyttöön.
Väestön ikääntymisestä johtuva syöpäpotilaiden määrän lisääntyminen aiheuttaa lisätarpeen nykyiselle potilaspaikkaluvulle. Jotta potilaiden hoito olisi mahdollisimman tehokasta, oikea-aikaista,
oikea-paikkaista ja laadukasta, tarvitsemme tulevaisuudessa eri osastot aktiivisessa syöpähoidossa
olevien potilaiden hoitoon ja jo oireenmukaiseen, palliatiivisen hoidon piiriin siirtyneille potilaille.
Näin ollen tarve olisi 20-paikkainen osasto oireenmukaisessa hoidossa oleville potilaille ja kaksi
(joista toinen ”varaosasto”) 20-paikkaista osastoa syövän aktiivihoidon piiriin kuuluville potilaille.
Vaikeimmin sairaiden potilaiden huolellista hoitoa ja valvontaa tehostaa, molemmilla aktiivihoidon
osastoilla oleva ”valvontahuone” (1/osasto), josta hoitajalla on välitön näkö- ja kulkuyhteys kahteen
- kolmeen yhden hengen huoneeseen.
Kaikki potilaat tarvitsevat yhden hengen huoneen. Kaikissa huoneissa tulee olla oma WC ja suihku,
joihin sovitaan tarvittaessa lavetilla. Tartuntavaarallisten infektioiden yleistymisen vuoksi ilmaeri-
98
tyksen sisältäviä huoneita tarvitaan viisi/osasto (yhteensä 15). Trakeostomiapotilaita varten potilashuoneista kaksi aktiivihoidon osastoilla (yhteensä neljä) ja yksi oireenmukaisen hoidon osastolla
tulee olla jatkuvan ilmankostutuksen kestäviä. Yksi potilashuoneista tulee olla säderistetty kummallakin aktiivihoidon osastolla.
Osaston suunnittelussa tulee välttää pitkiä käytäviä ja välimatkoja.
Muut keskeiset osaston tilatarpeet käyvät esille Masterplan-suunnitelmasta.
Syöpätautien vuodeosaston sijainti
Huomioiden potilasvirta-analyysin tulokset ja käytännön kokemukset, tulee KYS:n Syöpäkeskuksen kaikkien vuodeosastojen sijaita sädehoitoyksikön ja syöpätautien poliklinikan välittömässä läheisyydessä tai yhteydessä. Lisäksi tärkeätä on läheinen yhteys röntgeniin. Muut keskeiset yhteydet
tulevat esille potilasvirta-analyysistä.
Arvio tulevaisuuden toiminnasta, ennuste vuoteen 2030
Syöpärekisterin ennusteesta selviää, että kahden yleisemmän syöpätyypin, rinta- ja eturauhassyövän
ilmaantuvuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 50 %. Kun otetaan huomioon muiden syöpien
lievemmin kasvavat ennusteet sekä uusintasädetysten tarve (noin 40 % potilaille annetaan uusinta/kipusädehoitoa), tarvitaan neljäs ulkoinen sädehoitolaite perustuen seuraaviin laskelmiin.
V. 2012
1. erikoiskiihdytin (CyberKnife)
2. - 3. kiihdytin
2 500 hoitokertaa/v
14 000 hoitokertaa/v
Yhteensä 16 500 hoitokertaa/v
(V. 2010 sädehoitojen määrä 16540; PKKS:aan v 2009 asennetut kaksi kiihdytintä ”söivät” muutaman vuoden kasvun verran potilaita KYS:n hoitolaitteilta. Kasvu on taas alkanut)
V. 2012 kiihdyttimillä 2 ja 3 kummallakin on noin 7 000 hoitoa/v, mikä on merkittävästi enemmän
kuin kansainväliset suositukset (n. 5 000 – 6 300 hoitoa/v). Jos käytetään keskiarvona 6 300 hoitoa/v, molemmilla tämänhetkisillä kiihdyttimillä hoidetaan 11 % (vastaten 1 400 sädehoitokertaa/v)
yli suositusten. Kiihdyttimet ovat kaiken lisäksi elinkaarensa loppupäässä, osin jo sen ylittäneetkin.
(Hankintalupa kahden uuden kiihdyttimen hankinnasta on saatu. Nämä hankitaan v 2012 ja 2013,
kuitenkin niin, että ensimmäinen aloittaa toiminnan v 2013 alussa ja toinen vuotta myöhemmin.
Nämä on ilmeisesti vielä asennettava vanhaan sädehoitoyksikköön)
V. 2030
Syöpärekisterin ennusteiden (kuvat 1 ja 2) perusteella yleisimpien sädehoidettavien syöpien (rintaja eturauhassyöpä) ilmaantuvuus kasvaa 50 %, muiden syöpien osalta noin 10 %. Tällä hetkellä
sädehoitoa annetaan kyseisiin syöpiin n. 7 000 sädehoitokertaa/v. Ottaen nämä kasvuprosentit huo-
99
mioon sekä lisääntyvät uusinta-/kipusädehoidot, joita saa 40 % aiemmin sädehoitoa saaneista potilaista, v. 2030 sädehoitoja on vuodessa 22 400 hoitokertaa.
1. erikoiskiihdytin (CyberKnife)
2. - 4. kiihdytin
Yhteensä
2 500 hoitokertaa/v
19 900 hoitokertaa/v
22 400 hoitokertaa/v
Eli kiihdyttimet 2 - 4 hoitavat n. 6 650 hoitokertaa/v. Neljäs kiihdytin on hankittava n. 2020–2022.
Jos laskelmissa käytetään vuosittaisena hoitokertojen määränä 5 000 sädehoitokertaa/v, tulee 4.
sädehoitolaite hankittavaksi noin v. 2016 ja viides laite noin vuoden 2028 - 2030 tienoilla.
Näissä laskuissa ei ole otettu huomioon mahdollisuutta, että MKS:n potilaat tulevat jatkossa Kuopioon. Tämä riippuu voimakkaasti KSKS:n kehityksestä.
Hoitomenetelmien ja – prosessien kehitys
Aikaisemmin sädehoidon suunnitelman tarkastus tehtiin erillisellä simulaattorilla. Nykyään simuloinnista on luovuttu ja se tehdään CT-laitteella ns. virtuaalisimulointina, jossa tietokoneohjelma ja
3D-kuvaus yhdistetään tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Tämä lisää CT- laitteella tehtyjä kuvauksia
oleellisesti.
CT- ja MRI-kuvauksen fuusio-ohjelmat ovat kehittyneet, mahdollistaen MRI-kuvan käytön hoidon
suunnittelussa. MRI-kuvassa pehmytkudoksen erittelykyky on selvästi parempi, kuin CT-kuvassa.
Intensiteettimoduloidussa sädehoidossa (IMRT, otettu käyttöön KYS 2009 – 2010) kasvaimeen
voidaan kohdistaa korkeampia sädeannoksia tervettä kudosta säästäen, kuin konventionaalisella
sädehoidolla. Tuloksena on parempi annosjakauma, mutta se on johtanut annostason nostoon siten,
että hoitokertojen määrä on noussut (esim. eturauhassyöpähoidot). Menetelmällä voidaan myös hoitaa kohteita, joita ei aikaisemmin pystytty hoitamaan konventionaalisella sädehoidolla. IMRTmenetelmä vaatii 3D-CT- (enemmän leikkeitä), MRI- ja PET- kuvauksen suunnittelua varten (toinen CT tarpeen). IMRT käytetään KYS:ssä tuumoreihin, jotka ovat kaulan ja lantion alueilla, mutta
käyttö lisääntyy myös muissa kasvaimissa.
Uudella IMRT-tekniikalla suuria säteilyannoksia saadaan kohdennettua tarkasti haluttuihin osatilavuuksiin. Tämä on jo nyt lisännyt eri biologisten ja funktionaalisten kuvausten käyttöä sädehoidon
eri osatilavuuksien määrittämisessä. Uusilla biologisilla kuvausmenetelmillä on mahdollisuus kuvata mm. tuumorin metaboliaa, solujen verenkiertoa, säteilylle resistenttejä alueita ja tuumorin repopulaatiota. Nämä mahdollistavat entistä tarkempien ja yksilöllisempien potilasannoksien määrityksen, joka tulee johtamaan syöpäpotilaiden parantuneeseen elämänlaatuun ja pidempään tautivapaaseen aikaan. Uusien ja tarkempien kuvausmenetelmien käyttö johtaa kuitenkin siihen, että kuvauslaitteiden käytön tarve lisääntyy ja hoidon suunnitteluun tarvittava aika pitenee. Sädehoidossa
pystytään huomioimaan yhä enemmän potilaan yksilöllistä vastetta sädeannokselle, jota on jo nyt
mahdollista mallintaa hoidonaikaisilla kuvauksilla. Tämä ns. adaptiivinen sädehoito tulee lisäksi
kuormittamaan sädehoidon MR-, CT- tai PET/TT- kuvauslaitteita.
Hengitystahdistetut hoidot (respiratory gating) yleistyvät yläkehon kasvainten hoidossa (KYSissä
tällä hetkellä ainoastaan CyberKnife pystyy tähän). Menetelmä vaatii hoitokoneelta ja kuvauslaitteilta tahdistusmahdollisuutta hoitoon ja kuvaukseen.
100
Kuvantaohjatussa sädehoidossa (Image Guided Radiotherapy, IGRT) käytetään hoidon kohdentamista kasvaimeen MV- tai kV- kuvantamisella. Tällä menetelmällä hoitojen haittavaikutuksia saadaan vähennettyä, kun säteilytetty tilavuus pienenee. IGRT-kuvausmenetelmät ovat integroidut hoitokoneeseen suoraan ja mahdollistavat varmennuksen ennen hoitoa tai hoidon aikana. Kuvaus nostaa hoitoaikaa 2 - 10 min. Valitettavasti kaikki tuumorit eivät näy edes kV-konekuvauksessa (ja/tai
liikkuvat hoidosta toiseen), jolloin kasvaimet merkitään kultajyvillä tai muilla markkereilla hoidon
osuvuuden takaamiseksi. Röntgenpositiiviset markkerit asetetaan tuumoriin toimenpidehuoneessa,
joko radiologin tai urologin toimesta.
Uudet sädehoidon tekniikat (IMRT, IGRT) ovat mahdollistaneet yhä tarkemmat ja potilaalle vähemmän toksiset hoidot. Tämä on jo nyt johtanut siihen, että invasiivisia kirurgisia toimenpiteitä on
voitu korvata non-invasiivisella sädekirurgialla. Hoitotulokset ovat tutkitusti yhtä hyviä (esimerkiksi ei-pienisoluinen keuhkosyöpä). Sädekirurgiset toimenpiteet tulevat maailmanlaajuisesti lisääntymään joka myös lisää sädehoidettavien potilaiden lukumääriä.
Sterotaktinen sädehoito annetaan tarkoitukseen suunnitellulla kiihdyttimellä, jossa on tarpeeksi pienet sädehoitokentät. Kohteet ovat pieniä ja kohdennus tapahtuu stereotaktisen kehikon tai kuvantamisen avulla tarkasti. KYS:ssä stereotaktisia hoitoja (neurokirurgiset) on annettu intrakraniaalisesti
vuodesta 2004, vuonna 2012 hoidot laajenevat muihin kehon osiin. Neurokirurgisten sädehoitojen
määrä tulee kasvamaan uuden tarkemman stereotaktisen hoitolaitteen vuoksi (CyberKnife). Myös
stereotaktisen menetelmän käyttö laajenee extrakraliaalisesti, koska menetelmää voidaan käyttää
kohteisiin, joita konventionaalisella hoidoilla ei ole pystytty hoitamaan. Laite aloittaa toimintansa
4.4.2012, jolloin ensimmäinen potilas hoidetaan.
Isotooppihoitojen tulevaisuus
Isotooppihoito radioaktiivisia lääkeaineita käyttäen mahdollistaa säteilyn kohdentamisen haluttuun
elimeen tai kudokseen. Käytännössä biologisesti kohdennetussa syövän isotooppihoidossa tarvitaan
molekyyli, joka sitoutuu suhteellisen spesifisesti kasvainkudokseen ja säteilyominaisuuksiltaan sopiva radionuklidi, joka voidaan liittää tähän molekyyliin.
Yleisin isotooppihoito on kilpirauhasen liikatoiminnan hoito. Suomessa sen osuus kaikista isotooppihoidoista oli yli 50 %. Muut hoidot ovat verisairauksien hoitoja 32P:lla, nivelsairauksien hoitoja
90
Y:llä ja luustometastaasien palliatiivista hoitoa 153Sm:lla tai 89Sr:llä.
Uusi hoito on Lutetium-hoito (peptidireseptori-isotooppihoito), jossa säteilevänä aineena on lutetium-isotooppi (177Lu). Hoito soveltuu pääsääntöisesti kasvaimiin, joiden todetaan sisältävän somatostatiinireseptoreita. Menetelmällä hoidetaan tyypillisesti metastasoituneita neuroendokriinisiä
kasvaimia (esim. GEP-NET) esimerkiksi suolistossa (”karsinoidituumorit”).
Ensimmäinen alfa-säteilijä 223Ra on tulossa kliiniseen käyttöön eturauhassyövän palliatiivisena hoitona. Tämä vaatii myös isotooppiyksiköltä varautumista uuden säteilylähteen käsittelyyn.
Edellä mainittujen monipuolisen sädehoitomenetelmien avulla voidaan tehokkaasti kilpailla kalliiden hoitovaihtoehtojen kanssa (mm. uudet lääkeaineet) ja pienentää hoitojen yksikkökustannuksia
oleellisesti.
101
Radiobiologian kehityksen myötä uusintasädehoidot antavat avun turvallisesti taudin uusiutuessa
(mm. useasti päivässä tapahtuvat sädehoidot). Nämä hoidot lisäävät hoitojen määrää 40 % verrattuna primäärihoitoihin.
Konventionaalisten hoitolaitteiden l. kiihdyttimien digitalisoituminen jatkuu ja ohjaustietokoneiden
määrä kasvaa, mahdollistaen uusien menetelmien käytön (IMRT, IGRT, jne.) . Erilaiset hoidon
tarkkuutta lisäävät laitteet kehittyvät (mm. MLC:t pienenevät, kuvauslaitteet paranevat). Uuden
tyyppiset kiihdyttimet valtaavat alaa (CyberKnife, Tomoterapia) ja vaativat korkeamman hoitohuoneen kuin tavalliset kiihdyttimet.
Protonihoitolaitteet pienenevät ja halventuvat, tulevaisuudessa laite voidaan asentaa tavalliseen hoitohuoneeseen.
10.
HOITOTYÖN OPETUS
10.1.
Hoitotyön opetuksen nykyinen toiminta ja nykyisten tilojen ongelmat
Kliinisen hoitotyön opettajien työtilat
Työtilat sijaitsevat rakennus 3:n 1. kerroksessa, jossa on kaksi toisiinsa yhteydessä olevaa työhuonetta: kahden hengen ja kolmen hengen työhuone. Kolmen hengen työhuoneessa työskentelee ajoittain myös joku varahenkilöstöstä.
Ongelma: Kahden hengen työhuone on liian pieni kahdelle ja, koska kolmen hengen työhuoneessa
työskentelee ajoittain hoitotyön opetuksen tiimin ulkopuolinen henkilö, rajoittaa se luottamuksellisista asioista puhumista kollegoiden kanssa. Tarve olisi pienelle palaveritilalle nykyisessä kolmen
hengen huoneessa.
Opiskelijoiden perehdytys
Ensimmäiseen harjoitteluun KYSiin tulevien opiskelijoiden perehdytys (perehdytys 1) on pääsääntöisesti toteutettu lähioppilaitoksissa (Savonia-amk ja Savon ammatti- ja aikuisopisto) 1 – 2 kertaa
lukukaudessa ennen harjoittelua. Perehdytystilaisuuteen osallistuu 40 - 90 opiskelijaa kerrallaan.
Mikäli sitä ei ole ollut mahdollista järjestää etukäteen, on se toteutettu KYSin tiloissa.
Ongelma: Yleensä auditorio tai luentosali on ollut käytettävissä vasta klo 9 jälkeen.
Kukin kliinisen hoitotyön opettaja (4) pitää vastuualueensa opiskelijoille perehdytys 2. harjoittelun
alkaessa useimmiten maanantaisin KYSin tiloissa. Perehdytyksiä voi olla samalla opettajalla useita
peräkkäin tai sitten ajoitettu useammalle päivälle. Osa perehdytyksistä pidetään joskus etukäteen
oppilaitoksella. Perehdytyksiä on lähes joka maanantai lukukauden aikana. Niitä pidetään hyvin
erilaisissa tiloissa.
Ongelmat: Monet tilat ovat käytettävissä vasta klo 9 jälkeen. Isommille ryhmille, 20 opiskelijaa tai
enemmän, on vähän tiloja tarjolla. Joskus tiloja voi joutua vaihtamaan, kun on useita perehdytyksiä
peräkkäin eikä tilaa ole ollut varattavissa koko ajalle. Joskus voi joutua etsimään pikaisesti toisen
tilan, sillä esim. kirurgian pkl:n demoihin on lääketieteen opetus etuoikeutettu ja jos opetusaikatauluihin tulee muutoksia, voi hoitotyön opetuksen tilavaraus peruuntua. Aina ei tiedä etukäteen, miten
hyvin tekniikka toimii (tietokone, videotykki –yhteys).
102
Opiskelijoiden oppimistilanteiden järjestäminen
Opiskelijoille järjestetään seminaareja harjoittelun aikana (paitsi syksyllä 2011), osastotunteja sekä
opiskelijan olohuone-tilaisuuksia harjoitteluun liittyvien kokemusten reflektointia varten. Opiskelijan olohuonetta varten rakennus 6:n kokoushuone 0. kerroksessa on ollut hyvin käytettävissä ja
toimiva tähän tarkoitukseen. Opiskelijoiden seminaareja ja osastotunteja varten tilat ovat yleensä
löytyneet melko hyvin päärakennuksesta.
Opiskelijoiden ja opettajien opintokäynnit
Opiskelijoiden ja opettajien vierailuja/opintokäyntejä on vuosittain n. 10 – 20. Vierailut kestävät 1 –
6 tuntia. Vierailijoiden lukumäärä vaihtelee 2 – 36 henkilöä.
Ongelmana: Isompien ryhmien (yli 20 henkilöä) vierailuihin on ajoittain vaikea löytää tilaa, varsinkin lyhyellä varoitusajalla.
Opiskelijoiden tietoturvatentit
Muut kuin Savonia-amk:n ja Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat suorittavat tietoturvatentin
Moodlessa valvotusti harjoittelun alkuvaiheessa. Yksittäiset opiskelijat ovat suorittaneet tentin
esim. perehdytyksen yhteydessä tai myöhemmin kliinisen hoitotyön opettajan työhuoneessa. Ongelma: Useamman opiskelijan yhtäaikaiseen tenttiin tarvitaan tila, jossa on riittävästi tietokoneita.
Hoitohenkilökunnan lääkehoidon lisäopetus ja LOVE-tenttien valvonta
Järjestämme laillistetulle hoitohenkilökunnalle tarvittaessa lääkehoidon lisäopetusta yksilöopetuksena. Opetusta on järjestetty joko omassa työhuoneessa (jonka jakaa 1 – 2 muuta henkilöä) tai jossakin muussa tilassa.
Ongelma: Yksilöopetukseen tarvitaan rauhallinen tila, jossa ei ole muita häiriötekijöitä eikä häiritse
kollegoiden työntekoa. Tilaan tarvitaan tietokone tai mielellään kaksi.
Yhteistyöpalaverit
Yhteistyöpalavereihin (esim. opiskelijavastaavien ja opettajien kanssa) osallistuu yhdestä henkilöstä
yli 20 henkilöön. Joskus tarve yhteistyöpalaveriin voi tulla hyvinkin nopeasti.
Ongelma: Sopivan kokoisen tilan löytäminen on vaikeaa. Varsinkin lyhyellä varoitusajalla ei tahdo
löytyä tiloja pienellekään osallistujamäärälle. Neuvotteluhuoneet rakennus 3:stakin ovat usein varattu pitkälti etukäteen.
Henkilöstön koulutukset
Ongelma: Käytettävissä on joko auditorio tai luentosali yli 20 hengen koulutustilaisuuksiin. Auditoriossa on vaikea järjestää muuta kuin luentotyyppistä opetusta. Tarve olisi myös pienryhmätyösken-
103
telyn mahdollistaviin tiloihin. Auditorio ja luentosali pitää varata hyvin ajoissa, jotta koulutusta on
mahdollista järjestää.
10.2.
Hoitotyön opetuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta ja tilatarpeista vuonna
2020
Simulaatio-opetus lisääntyy, joten KYSin simulaatiotilojen tulisi olla myös hoitotyöntekijöiden ja
hoitotyön/kuntoutuksen opiskelijoiden käytettävissä/yhteiskäytössä lääketieteen opetuksen kanssa
Moniammatillisen koulutuksen/opetuksen lisääntyminen, myös simulaatioita pitäisi järjestää
moniammatillisesti (lääk. + hoitot. opiskelijat + työntekijät).
Simulaatiotiloja tarvitaan esim. lääkehoidon ja kliinisten taitojen harjoitteluun (katetrointi tai
vitaalielintoimintojen tarkkailu)
Atk- tiloja tarvitaan mm. virtuaaliopetukseen, verkko-opiskeluun
Tarvitaan erikokoisia muunneltavia/jaettavia tiloja, joita voi muokata ryhmän koon mukaan. esim.
30 hengen ryhmistä alle kymmenen hengen ryhmätiloiksi mm.
opiskelijoiden perehdytykset ja oppimistilanteet (esim. opiskelijan olohuone, osastotunnit)
opintokäynnit ja vierailut
henkilökunnan koulutukset
yhteistyöpalaverit
11.
KLIINISET TUKIPALVELUT
Kliiniset tukipalvelut sisältävät anestesia- ja leikkaustoiminnan, heräämöhoidon, kivunhoidon, sekä
ensihoitokeskuksen, päivystyksen ja tehohoidon hoitoprosessit
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 13901 Päivystyspoliklinikka, 13903 Yleislääkäripäivystys, 14991 Päivystysosasto, 14367 Sairaanhoitopiirin ensihoito (+ Ilmari 4365), 14301
LeikkausyksikköI, 14302 Leikkausyksikkö II, 14303 Leikkausyksikkö III, 14304 Leikkausyksikkö
IV/ päiväkirurgia, 14311 Päiväkirurginen yksikkö, 14350 Anestesiologian yhteiskustannukset,
14351 Anestesiayksikkö I, 14352 Anestesiayksikkö II, 14353 Anestesiayksikkö III, 14354 Anestesiayksikkö IV, 14355 Anestesiayksikkö V/ päiväkirurgia, 14356 Heräämö, 13355 Kipupoliklinikka, 14361 Teho-osasto (14360–4363).
11.1.
Anestesia ja leikkaustoiminta
Puuttuu
11.2.
Ensihoito
Puuttuu
104
11.3.
Päivystys
11.3.1. Päivystyksen nykyisen toiminnan kuvaus
Päivystys toimii yhteispäivystyksenä, mikä sisältää erikoissairaanhoidon päivystyksen ja yleislääkäripäivystyksen. Yleislääkäripäivystys on Kuopion kaupungin toimintaa, jossa hoidetaan Kuopiolaiset ympärivuorokauden ja päivystyssopimuksen tehneiden ympäristökuntien asukkaat klo 22.00 –
08.00. Päivystykseen tuleville potilaille tehdään hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi ja heidän
hoitonsa aloitetaan terveysongelman vakavuuden perusteella joko yleislääkäripäivystyksessä tai
erikoissairaanhoidossa. Päivystyslähetteellä tulevat potilaat ohjataan asianomaisen erikoisalan päivystykseen. Päivystävinä lääkäreinä toimivat pääsääntöisesti kyseiseen erikoisalaan erikoistuvat
lääkärit, jotka konsultoivat tarvittaessa erikoislääkäreitä.
Päivystyspotilaan hoito etenee seuraavasti
1. potilaan hoidontarpeen ja kiireellisyyden arviointi (triage), jonka tekee sairaanhoitaja
2. sisäänkirjaus
3. potilaan tarkempi haastattelu, perusparametrien mittaukset ja tutkimukset
4. hoidon suunnittelu
5. hoito ja tarvittavien lisäselvitysten teko
6. hoidon seuranta
7. potilaan siirtäminen jatkohoitoon (sairaalan vuodeosastot, päivystysosasto, teho-osasto, alueen
muut sairaalat tai terveyskeskusten vuodeosastot) tai potilaan kotiuttaminen
Kriittisesti sairaan tai vakavasti vammautuneen hoito: Hätätilapotilaan hoito tapahtuu välittömästi.
Hoidon suunnittelu alkaa jo ennakkoilmoituksen perusteella ja hoitotiimi on valmiina potilasta vastaanottamassa.
Päivystyspotilaan prosessia tulee kehittää asiakaslähtöisempään suuntaan. Tämä edellyttää toiminnan uudelleensuunnittelua. Kotoa-kotiin projektin tavoitteena on päivystyspotilaan prosessin uudelleen järjestely ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Tämä edellyttää nykykäytäntöjen kriittistä
tarkastelua. Potilaan hoito tulisi edetä koko hoitoprosessin ajan potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan.
11.3.2. Päivystyksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Vanhat ja toimimattomat tilat, pitkät matkat kriittisesti sairaiden hoidossa ja sisäilmaongelma.
11.3.3. Päivystyksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Päivystyksen tilat tulisi olla yleislääkäripäivystyksen ja erikoissairaanhoidon osalta yhtenäiset, jolloin potilaat ja hoitoryhmät olisivat samanarvoisessa asemassa. Tuleva akuuttilääketieteen erikoisala on syytä huomioida jo tilajärjestelyissä. Tulovaiheessa triage-sairaanhoitaja tekee potilaan hoidontarpeen ja kiireellisyysarvion. Päivystyksen tulisi olla sijainniltaan lähellä teho-osastoa ja leik-
105
kaussalia, jotta kiireellistä hoitoa vaativat potilaat saadaan mahdollisimman joustavasti jatkohoitopaikkaan. Tulevaisuudessa kriittisesti sairaiden potilaiden hoidot keskitetään entistä enemmän yliopistosairaaloihin. Kuntauudistus todennäköisesti vähentää myös ympärivuorokautisesti päivystävien terveyskeskusten määrää. Siten ilta- ja yöaikaan on odotettavissa perusterveydenhuollon potilasmäärän lisääntymistä. Käveleville potilaille toimivat vastaanottohuoneet ja odotusaula tulisi
suunnitella mahdollisimman asiakasystävälliseksi. Kriittisesti sairaille potilaille tarvitaan hyvin varustettu ensivastehuone (3-paikkainen). Muille seurantaa vaativille potilaille tarvitaan 5-6 hengen
huoneita. Lapsipotilaille tarvitaan oma seurantatila. Päihtyneille tarvitaan oma erillinen seurantatila.
Päivystysosastolla on jatkossa sekä seurantaa vaativia esh:n potilaita, että Nova-tyyppisesti (nopea
vaste) pth:n potilaita, joiden hoitoaika voi olla 1-2 vrk. Päivystysosaston toiminnan muuttuminen
vaatii jatkossa uudet tilat tälle toiminnalle. Päivystysosaston nykytiloista saadaan lisätilaa päivystyspoliklinikan kasvaville tilatarpeille (alueellinen keskittyminen).
Yhtenäistämällä seurantatilat erikoisalasta välittämättä saavutetaan synergiaetu henkilökunnan käytöstä, ja mm. lääkäreiden konsultaatiot helpottuvat ja hoitajien yhteistyö helpottuu.
11.4.
TEHOHOITO
11.4.1. Tehohoidon nykyisen toiminnan kuvaus
Tehohoidon prosessi käsittää sekä tehostettua valvontaa tarvitsevan potilaan hoitoprosessin että
tehohoitopotilaan hoitoprosessit. Tehohoito käsittää vaikeasti sairaiden potilaiden hoidon. Tehohoidossa potilasta tarkkaillaan keskeytymättä ja hänen elintoimintojaan valvotaan ja tarvittaessa pidetään yllä erityislaittein. Tavoite on voittaa aikaa perussairauden hoitamiseen torjumalla ja estämällä
hengenvaara. Teho-osastolle potilaita tulee ensiavusta, päivystysosastolta, vuodeosastoilta, sydänvalvonnasta, tehovalvonnasta, leikkaussaleista ja heräämöstä. Pieni määrä potilaita tulee suoraan
sairaalasiirtona muiden sairaaloiden teho-osastoilta. Tehohoidon osastolla on 19 paikkaa. Vuonna
2010 tehohoidon osastolla hoitojaksoja kertyi 1841 ja hoitopäiviä 3830.
Tehostetussa valvonnassa hoidetaan potilaita, jotka ovat vointinsa puolesta liian hankalia hoidettavaksi vuodeosastolla, mutta toisaalta potilaat eivät myöskään tarvitse raskasta tehohoitoa (ks. taulukko liitteenä). Potilailla tulee olla pääsääntöisesti yhden vitaalielintoiminnon akuutti häiriö tai sen
välitön uhka. Tämän lisäksi potilaan akuuttiin ongelmaan on oltava hoito ja potilaan yleinen terveydentila ennen äkillistä sairastumista on oltava sen kaltainen että hän hyötyy tehostetun valvonnan tuomasta lisähyödystä.
Potilaille voidaan tarjota non-invasiivista hengityslaitehoitoa ja tehostettua verenkierron tukihoitoa
mukaan lukien verenkiertoa tukevien lääkkeiden käyttö. Valvontaosastolla ei pääsääntöisesti hoideta intuboituja potilaita, mutta äkillisen hengitysvajauksen paheneminen, mukaan lukien lyhytaikainen invasiivinen hengityslaitehoito tulee pystyä osastolla toteuttamaan. Olennainen ero vuodeosastolla annettavaan hoitoon verrattuna on se, että yksikkö mahdollistaa potilaiden kiinteän valvonnan
24 tuntia vuorokaudessa, jolloin voinnin mahdolliseen huononemiseen voidaan välittömästi puuttua.
106
Osastolle tulee potilaita vuodeosastoilta, ensiavusta, päivystysosastolta, leikkaussaleista, heräämöstä tai teho-osastolta. Tavoitteena on, että potilas voi joustavasti siirtyä eri hoitopaikkojen välillä
mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti äkillisen sairauden vaikeusasteen mukaan.
Tehovalvontaosastolla on kahdeksan paikkaa, joissa hoidetaan kaikkien erikoisalojen potilaita.
Vuonna 2010 tehovalvontaosastolla hoitojaksoja kertyi 1070 ja hoitopäiviä 1685.
Teho-osaston henkilökunta toteuttaa myös MET-toimintaa, jonka tarkoituksena on nopeuttaa kriittisesti sairaan potilaan tunnistamista ja hoidon aloitusta. MET-toiminta käsittää koko sairaalan siten,
että henkilökunta voi hälyttää tiettyjen vitaalielintoiminnan häiriöiden kriteereiden perusteella
MET-ryhmän arvioimaan potilaan tilaa. Teho-osaston henkilökunta hoitaa myös sairaalansisäiset
elvytykset ja osallistuu myös traumatiimin toimintaan.
11.4.2. Tehohoidon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Teho-osaston ja etenkin tehovalvonnan tiloissa on esiintynyt jatkuvia sisäilmaongelmia, joiden
vuoksi vuoden 2011 lopussa tehovalvonnan tilat joudutaan toistaiseksi sulkemaan ja remontoimaan
perusteellisesti. Korvaavia tiloja järjestellään teho-osaston tiloihin ottamalla mm. toimistoksi muutettu entinen potilashuone uudelleen käyttöön.
11.4.3. Tehohoidon arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Tehohoidon tarve tulevaisuudessa: Vuosina 1998 - 2004 Suomessa tehohoitopotilaiden mediaaniikä oli 62 vuotta. Yli 70-vuotiaiden osuus hoidetuista oli n. 33 %, yli 75-vuotiaiden osuus n. 20 % ja
yli 80-vuotiaiden osuus n. 9 %. Vuonna 2004 suomalaisista 65-vuotiaita tai vanhempia oli 15.9 %
väestöstä ja sama ikäluokka käytti 43 % kaikista tehohoitovuorokausista. Tämän ikäluokan osuuden
väestöstä ennustetaan olevan 23 % vuonna 2020 ja 26 % vuonna 2030. Edellä olevien lukujen perusteella tehohoidon tarpeen arvioidaan lisääntyvän 19 % vuoteen 2020 ja 25 % vuoteen 2030 mennessä olettaen, että vaikeiden sairauksien ilmaantuvuus, tehohoidon kriteerit ja itse tehohoito pysyvät muuttumattomina. Yhä iäkkäämpiä vaikeasti sairaita potilaita hoidetaan aiempaa aktiivisemmin
ja uusia hoitomuotoja – kuten invasiivisia angiologisia hoitoja – on tarjolla ja ne omalta osaltaan
lisäävät sekä tehohoidon että tehostetun valvonnan tarvetta. Myös päivystyksen keskittäminen sekä
raskaiden hoitojen keskittäminen saattavat lisätä tehohoidon tarvetta tulevina vuosina. Edellä mainittujen arvioiden perusteella voidaan olettaa, että tehohoidon ja tehovalvonnan tarve lisääntyy ainakin n. 20 %. Kun tällä hetkellä paikkoja teho-osastolla ja tehovalvontaosastolla on yhteensä 27,
lienee syytä varautua ainakin 5-6 lisäpaikkaan.
Tehohoito: Tehohoito ja –valvonta muuttavat 2014 valmistuvaan uudisrakennukseen, johon tulee 19
tehohoitopaikkaa, 12 tehovalvontapaikkaa, 2 lasten tehohoito- ja 2 lasten tehovalvontapaikkaa. Samaan kerrokseen sijoittuu vastasyntyneiden teho-osasto ja synnytystoiminta.
107
11.5.
KUVANTAMISKESKUS
11.5.1. Kuvantamiskeskuksen prosessikuvaus
Tässä raportissa diagnostiset palvelut sisältävät KYS-Kuvantamiskeskuksen (KKK) palvelut. Palvelut käsittävät kuvantamistutkimukset, kuvantaohjatut näytteenotot, fysiologiset ja neurofysiologiset
tutkimukset, potilasnäytetutkimukset ja kuvantamisohjatut hoitotoimenpiteet kaikille sairaanhoidollisille yksiköille KYSissä ja myös jossain määrin koko ERVA-alueelle ja valtakunnallisesti.
Ydinprosesseja ovat kuvantamis/laboratoriopalveluprosessi ja potilaan hoitoprosessi. Kuvantamis/laboratoriopalveluprosessi ja potilaan hoitoprosessi tapahtuvat yhteisin resurssein (tilat, henkilökunta, laitteet) eikä näitä prosesseja voi siksi tarkastella tilanäkökulmasta erillisinä prosesseina.
Diagnostisten palveluiden prosesseja tulee sen sijaan tarkastella tilanäkökulmasta myös päivystysprosesseina (kiireelliset tutkimukset) ja elektiivisten potilaiden ja näytteiden prosesseina. Nämä
prosessit poikkeavat merkittävästi toisistaan.
Yleistä:
Kliininen patologia:
KKK:n kliinisen patologian palveluryhmä on neuvotellut vuosien ajan lisätilasta nykyisestä
välinehuoltokeskuksesta sen siirtyessä uusiin tiloihin (B11)
Palveluryhmä menettää kirjasto/kokoustilan ja 3 henkilöhuonetta B11:n suunnitelmissa
Obduktio- ja vainajan säilytystilat ovat käymässä ahtaiksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavaustoiminnan lisääntyessä
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ja kliininen neurofysiologia:
KKK:n kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen tilojen osalta on jatkuvasti toteutettu
uusien toimintojen sijoittelua entisiin tiloihin muun toiminnan lomaan
Nykyaikaiset SPET/TT ja PET/TT-kamerat ohjaustiloineen vaativat tilaa huomattavasti
enemmän kuin perinteiset gammakamerat. Korvattaessa vanhoja gammakameroita uusilla
on jouduttu tekemään muihin toimintoihin supistavasti vaikuttavia tilaratkaisuja. Ensimmäisen SPET/TT-kuvaushuoneen lisätarve tilojen suhteen ratkaistiin ottamalla ns. tutkijoiden
huone osaksi kuvaustiloja, ja korvaavaa tilaa tutkijoiden työtilaksi ei ollut tarjolla. V. 2011
hankitun SPET/TT-kameran tilatarpeiden myötä poistui käytöstä vastaavasti ns. hoitajien
huone. Samassa yhteydessä jouduttiin siirtämään pitkäaikaisrekisteröintien aloitushuone
Technegas-laitteen tilaan, jolloin Technegas-laitteen käyttö on siirtynyt vaihteleviin tiloihin.
Kiinteän PET/TT-laitteen sijoittaminen kliinisen radiologian tiloihin sisälsi alta siirtyneiden
toimintojen sijoittelua muihin tiloihin, ja tässä yhteydessä toteutettiin kliinisen neurofysiologian fyysikoiden siirtyminen entiseen kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä
kliinisen neurofysiologian neuvottelu/kirjastohuoneeseen. Kyseiselle neuvottelu/kirjastohuoneelle ei uutta sijoituspaikkaa enää ollut tarjolla.
Näytteenoton yhteydessä sijaitsevan EKG-yksikön tilajärjestelyt muuttuvat 0-kerroksen alaaularemontin myötä
Kliinisen neurofysiologian toiminnoista merkittävä osa on jouduttu sijoittamaan alun perin
aivan muuhun käyttöön suunniteltuihin tiloihin. EEG-videotelemetria (VTM), joka on osa
108
KYSin valtakunnallista erityisosaamista (KYSin epilepsiakeskusta), toimii erittäin ahtaissa
tiloissa neurologian vuodeosastolla. Pakottavaa VTM-lisätilaa on jouduttu rakentamaan neurologian osaston tarvikehuoltotiloista. Potilashoitoja antava magneettistimulaatioyksikkö on
samoin jouduttu sijoittamaan toiminnan kannalta epätyydyttävään paikkaan (00-kerros).
Myös neurofysiologian osalta on kaikki muut uudet toiminnot jouduttu sijoittamaan entisiin
tiloihin, ja muun toiminnan lomaan.
Kliininen radiologia:
Päivystyspotilaat tarvitsevat enenevästi välittömiä radiologisia tutkimuksia päivystysalueella
Esteetön ja suoraviivainen kuljetusyhteys on tärkeä vuodeosastoilta ja teho-osastolta paitsi
päivystysalueen kuvantamisyksikköön myös muihin kliinisen radiologian kuvantamispisteisiin (esim. MRI, toimenpide-UÄ, osastopotilaiden natiivikuvaushuone)
Potilashoitoprosessissa tärkeää on radiologian angiolaboratorioiden sijainti lähellä kardiologian angiolaboratorioita ja vähintään yhden angiografialaitteiston sijainti leikkaussaliympäristössä
KKK:n sisällä eri kuvantamismodaliteettien (esim. magneettikuvaus) tulisi pääsääntöisesti
olla yhtenäisiä kokonaisuuksia
11.5.2. Kuvantamiskeskuksen nykyisen toiminnan kuvaus
KKK:n kokonaistutkimusmäärä v. 2010 oli 173 727 kpl. Näistä on kuvantamistutkimuksia 112 454
kpl, fysiologisia ja neurofysiologiia tutkimuksia 37 106 kpl, potilasnäytetutkimuksia 24 167 kpl (+
ostopalveluna potilasnäytetutkimuksia 17 736 kpl ja obduktioita 905 kpl) ja kuvantamisohjattuja
potilaille tehtyjä toimenpiteitä 3660 kpl. KKK:n n. 6700 m2 tilat sijaitsevat hajallaan Puijon ja Tarinan sairaaloissa. Toiminnat on kuvattu kahdella vuokaaviolla.
1. Kuvantamis/laboratoriopalveluprosessi:
Kuvantamistutkimukset
Kuvantamisohjatut näytteenotot
Fysiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset
Potilasnäytetutkimukset
2. Potilaan hoitoprosessi:
Kuvantamisohjatut toimenpiteet
Radioisotooppihoidot
Aivojen magneettistimulaatio (NBS)
Elintärkeät sijaintivaatimukset ja logistiset yhteydet: Päivystyspotilaat tarvitsevat välittömiä radiologisia tutkimuksia päivystysalueella. Kliinisen patologian laboratorion sijainti on toimiva lähellä
leikkaussaleja. Esteetön ja suoraviivainen kuljetusyhteys on tärkeä vuodeosastoilta ja teho-osastolta
päivystysalueen kuvantamisyksikön lisäksi kaikkiin KKK:n yksiköihin.
Kuvantamisohjattujen hoitotoimenpiteiden osalta angiolaboratorioihin tarvitaan esteetön ja nopea
kuljetusyhteys kriittisesti sairaita potilaita hoitavista yksiköistä (esim. teho-osasto, postoperatiivinen
yksikkö, neuron tehostettu valvonta, heräämö, leikkaussalit ja sydänvalvonta). Sijainnissa on huomioitava myös, että elektiivisten, itse liikkuvien potilaiden on helppo löytää perille. Magneettistimulaatioon tarvitaan osalle tutkittavista potilaista esteetön ja suoraviivainen kuljetusyhteys/kulkuyhteys potilasosastoilta ja poliklinikoilta sekä myös sairaalan sisääntuloaulasta. VTM-
109
yksikön on potilasturvallisuuden takia perusteltua olla sijoitettuna neurologian/neurokeskuksen
vuodeosaston välittömään läheisyyteen. Radioisotooppihoitoihin tarvitaan esteetön ja turvallinen
kuljetusyhteys radiofarmasian laboratoriosta säde-eristyshuoneeseen. Koko sairaalaa koskevissa
remonttisuunnitelmissa on huolehdittava, että radioisotooppihoidon saaneen potilaan sädeeristykseen säilyy asianmukainen tila. Tilalle on erityisiä rakennevaatimuksia henkilökunnan ja
muiden potilaiden säteilysuojelun vuoksi.
Hyödylliset logistiset yhteydet: Diagnostisten palveluiden olisi hyvä olla yhtenä kokonaisuutena,
jotta perustoiminta-ajatus keskitetystä toiminnasta ja sen tuomista hyödyistä toteutuisi täysimääräisenä. Esteetön ja selkeä kulkuyhteys säilytetään sekä sairaalan ulkopuolelta, poliklinikoilta että
vuodeosastoilta. KKK:n sisällä eri kuvantamismodaliteettien (esim. magneettikuvaus) tulisi pääsääntöisesti olla yhtenäisiä kokonaisuuksia. SPET- SPET/TT- ja PET/TT-kamerat on sijoitettava
lähelle radiofarmasian laboratoriota ja potilaiden valmistelutiloja. Lepo-EKG-rekisteröinnit tulee
olla ISLABin näytteenottoyksikön yhteydessä. Magneettistimulaatiotoiminta tulee olla lähellä kliinisen neurofysiologian muita toimintoja ja toisaalta videotelemetriayksikön (VTM) osalta myös
ravintohuoltoon yms. liittyvä logistikka puoltaa sen sijoituspaikkaa lähelle neurologian/neurokeskuksen vuodeosastoa. Patologian erikoisalan toiminnat voivat edelleen sijaita erillään
muista KKK:n erikoisaloista, mutta niiden tulee olla yhtenä kokonaisuutena, koska pikanäyte- ja
konsultaatiotoiminta vaativat eri työpisteiden lähekkäistä sijaintia. Tilat ovat jo nyt suunniteltu hyvin prosessinomaisesti.
Potilashoitoprosessissa tärkeää on radiologian angiolaboratorioiden sijainti lähellä kardiologian
angiolaboratorioita ja vähintään yhden angiografialaitteiston sijainti leikkaussaliympäristössä.
KKK:n hallinnon tulisi sijaita samassa rakennuksessa ja hallinnon henkilökunnan työhuoneiden
vierekkäin, jotta toiminnan koordinaatio ja toteutus olisi optimaalinen (tällä hetkellä palveluyksikköjohtajan, ylihoitajan ja hallintosihteerien huoneet ovat kaukana toisistaan). Hallinnon keskittämisellä saavutetaan synergiaetuja verrattuna nykyiseen historiallisista syistä johtuvaan hajautukseen.
Sen sijaan palveluryhmien johtajien työhuoneiden tulisi sijaita palveluryhmissä, jotta esim. palveluryhmien johtajat voivat osallistua aktiivisesti myös päivittäiseen kliiniseen työhön.
Kliininen patologia:
Työ- ja henkilöhuoneita oheistiloineen on 3. kerroksen tiloissa 240 m2 (17 huonetta) ja 0kerroksen obduktiotiloissa 66 m2 (2 huonetta)
Laboratoriotilaa oheistiloineen 3. kerroksessa 390 m2
Obduktiotoiminnan tilaa 0. kerroksen tiloissa 355 m2
Kirjasto/kokoustila on suunniteltu B11:ssa kirurgian oheistoiminnoille, joten se menetetään
Arkistotilat: patologian alan näyteblokit ja –lasit on arkistoitu sairaalan alkuajoista lähtien
arkistointitilaa on jouduttu vuokraamaan esim. Alavasta; arkistointitilaa muualla 130 m2 ;
arkistotilat suunniteltu B11:n alle
Henkilökunnan pukuhuonetilat sijaitsevat 00505:ssa; pukuhuonetilat suunniteltu B11:n alle
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ja neurofysiologia:
Työ- ja henkilöhuoneita on Rak 1 A:n 2. ja 3. kerroksen tiloissa 17 huonetta. Työhuoneista 9
on koko ajan jaettu kahdelle tai useammalle henkilölle
Tutkimushuoneet: Tutkimushuoneita on yhteensä 21. Rak 1A:n 2. krs tiloissa 17 kpl ja Rak
1, 0. krs EKG-näytteenottotiloissa 2 kpl, 1 S-rakennuksessa (VTM) 3 kpl, ja magneettistimulaatioyksikössä (00-kerros) 1 huone.
110
Videotelemetriayksikkö (VTM) sijaitsee neurologian vuodeosastolla (Rak. 1 S, 5. krs.)
Magnettistimulaatioyksikkö sijaitsee 00-kerroksessa (ns. Palava-osa)
Aula- ja odotustilat: Potilaiden odotustilat käytävän varrella. Käytävä yhteinen ISLABin
kanssa
Laboratoriotilat: Rak 1 A:n 2. krs tiloissa sijaitsee kromatografiahuone, huuhteluhuone,
gammalaskuritila, yhteensä 3 huonetta, jotka ovat yhteiskäytössä ISLABin kanssa
Kokoustilat: Akateemisen henkilökunnan viikkopalaverit pidetään rtg 2:n demonstraatiohuoneessa tai magneettistimulaatioyksikössä ja hoitohenkilökunnan viikkopalaverit pidetään
palveluryhmän yhteisessä henkilökunnan kahvi/lepohuoneessa. Omaa erillistä kokous/opetustilaa ei ole käytössä lainkaan.
Arkistotilat: Varsinaisia arkistotiloja ei ole. Tutkimusmateriaaleja on arkistoitu ympäri tiloja
käytävien varsilla oleviin lukittuihin kaappeihin
PET/TT-toiminta: PET/TT-toimintaa varten valmistuu keväällä 2012 Rak 1 S, 2 krs RTG 2
osastolle uudet tilat, joihin sisältyvät kuvaushuone, injektio- ja valmisteluhuone, annostelutilat ja henkilöhuone, yhteensä n. 170 m2
Tilojen yhteiskäyttö: Kliinisen radiologian kanssa yhteiskäytössä olevia tiloja ovat Rak 1 A,
2 krs sijaitseva uusi SPET/TT-huone ja siihen liittyvä ohjaustila sekä RTG 2:n tiloihin valmistuvat PET/TT-tilat. Kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian yhteiskäytössä on potilasaula ja henkilökunnan kahvi/lepohuone. ISLABin näytteenottajat käyttävät säännöllisesti ympäri vuorokauden kliinisen fysiologian toimintojen läpi kulkevaa A-käytävää
Kliininen radiologia:
Kuvantamistutkimuksissa tarvittavat kuvausmodaliteetit sijaitsevat hajallaan eri yksiköissä,
joka yksiköissä huonontaa henkilöstön käyttöä ja vaikeuttaa varastojen ylläpitoa
Kliinisellä radiologialla on merkittävä pulaa huone-ja potilasmeetingtiloista sekä kokoustiloista. Potilasodotustiloja on käytävillä, joissa on läpikulkuliikennettä. Tilapula vaikeuttaa
jatkuvasti molempia ydinprosesseja. Lääketieteen opiskelijoiden ryhmäopetus- ja itseopiskelutilat ovat pääosin samoja kuin kliinisiin potilasmeetingeihin käytettävät tilat, mikä vaikeuttaa opetuksen toteutusta sekä toisaalta häiritsee kliinistä työtä kyseisissä tiloissa
11.5.3. Kuvantamiskeskuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
KKK:n tutkimusten ja – hoitotoimenpiteiden määrä on suorassa suhteessa poliklinikkakäyntien ja
sairaalan hoitovuorokausien määrään. Jokainen potilas/näyte tutkitaan entistä monipuolisemmin,
mikä johtaa myös moniammatillisten potilasmeetingien määrän lisääntymiseen. Ainakaan toistaiseksi ei olla tilanteessa, jossa voisi sanoa tarjonnan lisäävän kysyntää vaan diagnostiset palvelut
ovat monessa kliinisessä avainpotilasprosessissa rajoittava tekijä.
KKK:lla on nyt ja lähivuosina huoli ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydestä. Tästä syystä on
tärkeää keskittää toiminta niin, että henkilökunta pystyy työpäivän aikana mahdollisimman vaivattomasti siirtymään tehtävästä toiseen. Nykyiset tilat sijaitsevat hajallaan, mikä vaikeuttaa tilojen ja
henkilökunnan tehokasta käyttöä. KKK:ssa on hyvin merkittävää pulaa työhuoneista, potilasmeetingtiloista ja henkilöhuoneista sekä kokoustiloista. Tilapula vaikeuttaa jatkuvasti ydinprosesseja.
Kuvantamistutkimuksissa tarvittavat kuvausmodaliteetit on hajasijoitettu. Hajasijoittelu yksiköissä
huonontaa henkilöstön tehokasta käyttöä ja vaikeuttaa varastojen ylläpitoa. Erikoisalojen yhteiskäytössä olevat hybridikuvauslaitteet (PET/TT, SPET/TT) edellyttävät henkilökunnan hyvää liikku-
111
vuutta palveluryhmärajojen yli, ja pitkät etäisyydet vaikeuttavat tätä. Magneettikuvauskapasiteetin
niukkuus häiritsee lukuisia potilashoitoprosesseja. Videotelemetriatutkimuksissa riittämätön potilastutkimushuoneiden määrä ja henkilöresursointi aiheuttaa ongelman epilepsiapotilaan hoitoprosessiin. Kliinisellä patologialla työhuoneiden puute hankaloittaa koko näytetutkimusprosessia. Laboratorion automaation lisääntyessä lisätilaa tarvitaan myös laitteille.
Keskeisimmät tiloihin liittyvät ongelmat ovat tila-ahtaus ja tilojen epäkäytännöllisyys sekä koetut
sisäilmaongelmat. Potilasodotustiloja on käytävillä, joissa on läpikulkuliikennettä. Valmistelutiloja
ja potilaiden lepotiloja puuttuu.
Uusille, aivan lähivuosina tuleville kuvaus- ja tutkimustoiminnoille ei ole osoitettavissa nykyisistä
tiloista sijoituspaikkoja. Pidemmällä tähtäimellä kyse on varovaisesti arvioiden useiden satojen neliömetrien vajauksesta. Videotelemetriayksikössä nykyisellään yksi tutkimushuone ja kaikki valvomotilat ovat erittäin pienet. Maltillisen arvion mukaan VTM tarvitsee jatkossa vähintään kaksi
kertaa nykyisen määrän potilastutkimushuoneita. Kliinisen patologian laboratoriotoiminnat tarvitsevat lisätilaa suurten laitteiden ja lisääntyneen sekä monipuolistuneen näytemäärän takia; diagnostiset elektronimikroskooppiset näytteet valmistetaan yliopiston tiloissa. Ne pitäisi siirtää KYSin tiloihin. Kliinisen patologian arkistotilat ovat hajallaan ympäri KYSiä ja osa on Alavassa. Toimintojen
kannalta olisi järkevää saada arkistotilat yhtenäiseksi ja käytännölliselle etäisyydelle laboratoriosta.
Obduktio-osaston tilat eivät riitä lisääntyvän oikeuslääketieteellisen toiminnan tarpeisiin.
KKK:ssa on pula työhuoneista (15 kpl), joita käytetään kokopäiväisesti mm. mikroskopointiin, tutkimusten analysointiin ja lausuntojen laatimiseen. Lisäksi on puutetta henkilöhuoneista (tällä hetkellä 10 kpl), joiden käyttöaste on matalampi kuin työhuoneiden. KKK:ssa on kauttaaltaan liian
pienet arkistointi- ja varastotilat. Arkistotilaa tarvitaan patologian näytteille. Varastotilaa tarvitaan
varalaitteille ja varastoissa säilytetään myös vanhojen laitteiden varaosia. Lääketieteen opiskelijoiden ryhmäopetus- ja itseopiskelutilat ovat pääosin samoja kuin kliinisiin potilasmeetingeihin käytettävät tilat, mikä vaikeuttaa opetuksen toteutusta sekä toisaalta häiritsee kliinistä työtä noissa tiloissa.
Osa sanelutiloista ja meetingtiloista on sijoitettu hyvin kallisrakenteisiin lyijytettyihin tai RFsuojattuihin tutkimushuoneisiin, jotka on alun perin rakennettu nimenomaisesti kuvaustiloiksi.
Näissä tiloissa on akustiikkaongelmia, ja käsipuhelimen kuuluvuuskentät häviävät. Tilanahtaudesta
johtuva laitesijoitus joissakin huoneissa aiheuttaa meluhaitan henkilökunnalle.
Magneettistimulaatiotilat ovat 00-kerroksessa, johon on rajoitettu kulku ja polikliiniset potilaat joudutaan saattamaan tiloihin pitkän matkan takaa. Ikkunattomia tiloja on runsaasti, erityisesti magneettistimulaatioyksikössä ja muissa kliinisen neurofysiologian tutkimustiloissa. Kliinisellä patologialla 4 henkilöä jakaa kaksi 11 m2:n huonetta kokopäivätoimisesti ja kahdella on käytössään n. 5
m2:n ikkunaton huone. Henkilökunnan pukuhuoneet sijaitsevat epäkäytännöllisen matkan päässä
työyksiköstä.
Monet laitteet ovat erityisen herkkiä ulkoisten olosuhteiden vaihteluille (esim. lämpötila) ja näiden
laitteiden kannalta ilmastoinnin toimivuus on keskeistä. Kliinisellä patologialla lämpötila nousee
liian korkeaksi syväjääkaappitiloissa (histokemian laboratorion yhteydessä sekä puhtaalla huoltoasemalla). Kesällä lämpötila on liian korkea laboratoriotiloissa ja henkilöhuoneissa. Nykyinen laboratoriotila on prosessin mukaan rakennettu toimiva kokonaisuus. Laboratoriossa on kuitenkin monenlaista tilanahtautta, joten lisätilaa nykyisen laboratorion välittömästä läheisyydestä (nykyinen
välinehuolto) tarvitaan. Obduktiotilat ovat jo nykyisellään liian pienet ja liikennejärjestelyt sisäpihalla hankalat.
112
KKK:n hallinto ei ole samassa rakennuksessa ja hallinnon henkilökunta (5 henkilöä) lähellä toisiaan, joten toiminnan koordinaatio ja toteutus eivät ole nyt optimaalisia.
Kliininen patologia:
Palveluryhmässä tarvitaan pikaisesti lisää työhuoneita
o Työhuoneita puuttuu tällä hetkellä 6 kpl
o Näytteiden tutkimista ja sanelemista varten on patologeilla ja solubiologeilla oltava
ehdottomasti oma työtila lähellä pikanäyte- ja dissektiotoimintaa sekä konsultaatiomahdollisuuksia, ja sytologian esitarkastajilla omat työhuoneet
o On keskeisen tärkeää, että kaikki patologien ja solubiologien työhuoneet ovat lähekkäin samalla alueella
Laboratorio- ja oheisvarastotiloja on liian vähän
o Jatkuvasti laajeneva histokemian toiminta tarvitsee lisätilaa (sytologian lab)
o Sytologia tarvitsee uudet tilat
o Näytteiden vastaanotto- ja pikanäytelaboratorio ovat liian pienissä tiloissa
o Varastotilat ovat liian pienet
o Elektronimikroskopia- ja muovinäytteet valmistetaan yliopistolla; toiminta pitäisi saada KYSin tiloihin
Obduktiotilat eivät enää nykyiselläänkään riitä lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin
avauksiin, ongelmia on myös liikenteen järjestämisessä sisäpihalle
o Obduktiotilat pitäisi rakentaa uudelleen, entisiä ei pysty laajentamaan, liikennejärjestelyjä nykyisellään on vaikea parantaa
o Mahdollisuuksien mukaan tulee huomioida ruumiinavaustoiminnan (ml. oikeuslääketiede) tarvitsemat TT-tilat, mikäli käyttöön on tarjota muusta toiminnasta poistuva
oma laite
Kirjasto/kokoustila jää B11:ssa kirurgian oheistilaksi
o Tarvitaan uusi kokous- ja meetingtila 50 hengelle, jossa erikoisvarustelu: tutkimusmikroskooppi, tietokoneet (kiinteä ja kannettava), monitoreja, joista 1 yhdistetty
mikroskooppiin
o Tarvitaan uusi kirjasto 20 hengelle; erillinen rauhallinen tila kirjallisuuteen tutustumista varten, samassa tilassa voi myös konsultoida näytteitä; varustus: kirjoille säilytyskaapit, 5-paikkainen konsultaatiomikroskooppi, monitori ja tietokone
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ja neurofysiologia:
Palveluryhmässä tarvitaan lisää työhuoneita
o Työhuoneita puuttuu tällä hetkellä 5 kpl (erikoistuvien lääkäreiden huone, apulaisosastonhoitajan huone, hoitajien huone ja tutkijoiden huone sekä PET-fyysikon huone 1.4.2012 lukien)
o PET-toiminnan laajentuessa v. 2014 - 2015 tarvitaan yksi lääkärin työhuone lisää
Tutkimushuonetilaa on liian vähän
o Tutkimushuoneita tarvitaan lisää 3 kpl (nykyinen huone 11 pitäisi jakaa kahteen huoneeseen laajan tutkimusvalikoimansa vuoksi, Technegas-laitteelle tarvitaan oma tila,
tulehduspesäkkeen gammakuvauksessa tarvittava soluleimaus tapahtuu tällä hetkellä
määräysten vastaisesti kuumalaboratorion tiloissa ja soluleimaukselle tulisi olla oma
puhdastilavaatimukset täyttävä huone)
113
Arkistotilat ovat minimaaliset:
o Määräysten mukaiseen tutkimusaineistojen säilytykseen tarvitaan lisää tiloja ja koska
käytäville ei mahdu lisää kaappeja, tarvitaan arkistohuone
Kokous/kirjastohuone puuttuu
o Tarvitaan uusi kokous- ja kirjastotila n.30 hengelle, jossa kokousvarustelu videoneuvotteluja varten, PACS-työasema, kaksi dataprojektoria
Lisätilojen tulisi olla nykyisten tilojen läheisyydessä ja tältä osin nykyisistä tiloista parhaiten
sopivia olisivat suu- ja leukasairauksien poliklinikan tilat Rak 1 A, 2. krs ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian hallintokerroksen tilat (KKK:n
ylihoitajan ja hallintosihteerin huoneet sekä yliopiston kliinisen lääketieteen yksikön hallintosihteerin huone) Rak 1. A, 3. krs siinä vaiheessa, kun nämä tilat vapautuvat nykyisten toimintojen siirtyessä uusiin tiloihin.
Kliininen radiologia:
Palveluryhmässä tarvitaan lisää työhuoneita
o Työhuoneita puuttuu tällä hetkellä 6 kpl
o Henkilökunnan lisääntyessä lisätarve + 4 työhuonetta
Uusille aivan lähivuosina tuleville kuvaus- ja tutkimustoiminnoille ei ole osoitettavissa nykyisistä tiloista sijoituspaikkoja, vaikka suu-ja leukasairauksien poliklinikan 2. kerroksen tilat ovatkin tulossa KKK:n käyttöön B11 projektin myötä. Näitä ovat mm. vuodelle 2013
suunniteltu uusi tietokonetomografialaite ja nivelkuvauksiin tarkoitettu kartiokeila-TT-laite.
Radiologialla on sisäilmaongelmia
Valmistelutiloja ja potilaiden lepotiloja puuttuu mm. MRI:stä ja TT:stä
MRI-arthrografian pistämiseen ei ole käytettävissä erillistä tilaa
Ajanvarauksesta vastaaville osastosihteereillä ei ole asianmukaisia tiloja
KKK:n hallinto:
Tarvitaan 5 uutta työhuonetta samasta rakennuksesta ja läheltä toisiaan
11.5.4. Kuvantamiskeskuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti. Kehitteillä on monikuvantaminen, jossa
potilaasta samanaikaisesti tehdään CT- ja MRI-kuvaus täydennettynä muilla menetelmillä, kuten
isotooppikuvantamisella. Tulokset tuotetaan kolmiulotteiseksi animaatioksi ja vertaillaan potilaan
aikaisempiin kuviin automaattisesti. Perinteinen röntgenkuvaus on muuttunut täysin digitaaliseksi,
jolloin kuva sekä tuotetaan, varastoidaan että katsotaan digitaalisessa muodossa. (Eduskunnan kanslian julkaisu 2004, 77). Kuvantamisohjatut näytteenotot ja hoitotoimenpiteet ovat edelleen monipuolistuneet ja korvanneet avoleikkauksia. KKK huolehtii aluekuvantamisesta ja aluepatologiasta.
Kliininen patologia:
Syöpä Suomessa (Suomen Syöpäjärjestöt) mukaan rinta-, prostata- ja koolonsyövät lisääntyvät vuoteen 2020 mennessä 25%
Aluepatologiasopimuksen mukaan KYS järjestää alueen kuntien patologian alan palvelut.
Työnjako KYS vs muut alueen sairaalat tulee arvioida (ERVA/ISER). Myös oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelman vaikutukset ruumiinavaustoimintaan ja avaustiloihin tulee arvioida. Moniammatillisten meetingien määrä tulee lisääntymään.
114
KYSin sekä alueen patologian alan palvelut järjestetään KYSissä
o näytteitä olisi vuonna 2020 n. 55 000 kpl eli yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna
o lisähenkilökuntaa tarvitaan: 4 patologian erikoislääkäriä, 1 erikoistuva lääkäri, 3 sytologian esitarkastajaa, 3 laboratoriohoitajaa/bioanalyytikkoa, 1 osastonsihteeri
o lisätiloja tarvitaan: 6 työhuonetta
Täsmähoidot ja niiden vaatima patologian täsmädiagnostiikka lisääntyvät, mikä johtaa mm.
immuno- ja in situ hybridisaatiovärjäysten kasvuun
THL/oikeuslääkintä on keskittänyt toimintansa niin, että obduktioiden ja siihen liittyvän
vainajaliikenteen määrä on nykyisestä kaksinkertaistunut
Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede ja neurofysiologia:
Kuvantaminen on kaikista lääketieteen aloista voimakkaimmin lisääntynyt alue vuosina
2000-2007 (Ks. Kuva 1). Sama kehitys jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin, mihin
kannattaa varautua myös KYSissä v. 2020 mennessä
Muun kuvantamisen ja kliinisfysiologisten ja neurofysiologisten tutkimusten maltillisemman lisääntymisen ohella syntyy tarve erityisesti PET-toiminnan laajenemiseen ja lisääntymiseen. Muun toiminnan lisääntymisestä ei muodostune tilojen suhteen suurta ongelmaa,
mikäli nykyiset puutteet saadaan korjattua lähitulevaisuudessa.
V. 2020 mennessä syntyy tarve PET-kuvantamislaitteen hankintaan ja tällöin hankittavaksi
tulee joko PET/TT- tai PET-MRI-hybridikamera. Tämän sijoituspaikka voisi olla tuleva
syöpäkeskukseen rakennus.
V. 2020 mennessä on tarve laajentaa PET-kuvaukset myös muilla kuin 18 F -pohjaisilla radiolääkkeillä tehtäviin kuvauksiin, ja kyseeseen tulevien lyhytikäisten isotooppien valmistamiseen tarvitaan oman PET-radiolääketuotannon toteutus erillisessä radiofarmasialaboratoriossa, johon tarvitaan mm. syklotroni-laitteisto. Toisen PET-kuvauslaitteen käyttöön ja
radiolääketuotantoon liittyen alustavasti arvioitu henkilökunnan lisätarve on 2 lääkäriä, 3
röntgenhoitajaa, radiokemisti, 1 laboratoriohoitaja ja 1 farmaseutti.
o Lisätilatarve: PET/TT (tai PET/MRI)-tiloille on 200 m2 ja radiofarmasian laboratoriolle 200 m2, lisäksi tarvitaan lisää 4 työhuonetta
o Kyseisten tilojen osalta voisi toiminnan kannalta parhaiten tulla kyseeseen Syöpäkeskuksen uudisrakennus
115
ISERin ja ERVA-alueen työnjaosta riippuu, miten toimintamme jakautuu ja tutkikimuksemme toteutetaan KYSin ja muiden alueen sairaaloiden kanssa. Tietyt tutkimukset ja hoidot tulevat jatkossakin keskittymään KYSiin.
Kliininen radiologia:
Kliinisen radiologian tutkimusten ja –hoitotoimenpiteiden määrä on riippuvainen poliklinikkakäyntien ja sairaalan hoitovuorokausien määrästä. Jokainen potilas tutkitaan entistä monipuolisemmin, mikä heijastuu vaativien erikoistutkimusten kuten leiketutkimusten (TT, MRI)
suhteellisen osuuden lisääntymisenä kuvantamistutkimusten kokonaismäärästä, ja johtaa
myös moniammatillisten potilasmeetingien määrän lisääntymiseen. Ainakaan toistaiseksi ei
olla tilanteessa, jossa voisi sanoa tarjonnan lisäävän kysyntää vaan diagnostiset palvelut ovat
monessa kliinisessä avainpotilasprosessissa rajoittava tekijä
Väestön ikärakenteen muutos ja lääketieteellisen teknologian kehitys lisäävät potilastutkimusten tarvetta. Tutkimusmenetelmien muuttuessa nykyisiä tiloja voi rajoitetusti vapautua
uusiin käyttötarkoituksiin (natiivikuvaushuone). Tästä huolimatta tilatarve tuskin tulee pienentymään, sillä kaikkea ei välttämättä pystytä ennakoimaan ja uusien jo nyt tiedossa olevien toimintojen osalta ei ole olemassa mitään lisätilaa
Osasto- teho- ja leikkaussalikäytössä olevien kuvantamislaitteiden varastointitilojen olemassaolo on huomioitava sairaalan uudis- ja peruskorjaus rakentamissuunnitelmissa
Uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti ja vähän kajoavien hoitojen toimenpidemäärät lisääntyvät potilaiden keski-iän kasvaessa. Yhä iäkkäämpien ja monisairaiden potilaiden ottaminen aktiivisen kajoavan hoidon piiriin lisää vähemmän kajoavien hoitomuotojen kuten
kuvantamisohjattujen näytteenottojen ja hoitotoimenpiteiden määrää
Päivystystoimintaa keskitetään entisestään KYSiin, mikä lisää päivystysalueen radiologian
yksikön toimintaa
Aluekuvantamisen järjestämisen vastuut
ISERin toteutumisesta ja toimintamallista riippuu, miten erikoissairaanhoidon kuvantaminen
jakaantuu KYSin ja muiden keskussairaaloiden kanssa. Joka tapauksessa tietyt erikoistutkimukset ja –toimenpideradiologiset hoidot tulevat jatkossakin keskittymään KYSiin
Perusterveydenhuollon radiologisten tutkimusten tuottamisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille aiheuttaa kuvaushuonemäärän ja henkilökunnan lisäresurssointia
Mammografiaseulonta on erikoissairaanhoidon vastuulla. Toteutuessaan tämä vaatii oman
seulontayksikön uudistiloja
Uusien tilojen tarve:
Päivystystoimintojen keskittyminen KYSiin aiheuttaa tilatarvetta myös päivystysradiologialle. Sanelutilat ovat jo nyt ahtaat, ja alueella tulee jatkossa työskentelemään 1-2 radiologia
lisää, joten toinen saneluhuone ja meetingtiloja on tarpeen saada kliiniselle radiologialle.
Uusista laitteista tilaa tarvitsevat päivystysalueella nivelten kartiokeila-TT ja MRI. Päivystysradiologian yksikön laajentaminen vaatii uudisrakennuksen (400 m2)
MRI tutkimusten tarve lisääntyy edelleen ja tarvitaan 2 uutta laitetta, joista toinen päivystysalueelle (tilatarve 150 m2) ja toinen nivelkuvauksiin tarkoitettu kevytrakenteinen MRI
Leikkaussaliympäristöön tarvitaan hybridilaboratorio (tilatarve 100 m2)
Perusterveydenhuollon kuvantamisyksikkö: 2 suoradigitaalista natiivikuvaushuonetta ja 2
ultraäänikuvaushuonetta aputiloineen pääsairaalan kliinisen radiologian yhteyteen (500 m2)
Työhuoneita tarvitaan lisähenkilökunnalle n. 15 kpl
116
11.6.
KUNTOUTUS
11.6.1. Kuntoutuksen prosessikuvaus
Kuntoutus on kaikki sairaanhoidolliset palveluprosessit läpäisevää toimintaa. Fysiatrian ja kuntoutuksen potilasryhmiä ovat potilaat, joilla on erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia tai pitkäaikaisia
kiputiloja sekä kuntoutettavia potilaita, joilla on sairauksia tai vammoja, jotka voivat vaikuttaa heidän liikunta-, toiminta-, oppimis- ja työkykyyn.
Kuntoutuksen palveluyksikkö muodostuu kahdesta palveluryhmästä: fysiatriasta ja kuntoutuskeskuksesta. Fysiatrian palveluryhmään kuuluvat fysiatrian osastot ja poliklinikat Puijon sekä Tarinan
sairaalassa. Fysiatria tarjoaa KYSin kliinisille erikoisaloille fysio- ja toimintaterapian sekä fysiatrian asiantuntija- ja konsultaatiopalveluja. Poliklinikkapalveluista keskeisimpiä ovat selkä- ja olkakeskuksen tuottamat palvelut. Selkäkeskus toimii Puijon fysiatrian poliklinikalla. Yhteistyötä tehdään selkäpotilaiden asioissa ortopedian, neurokirurgian ja radiologian kanssa (rtg-meeting). Olkakeskus toimii Tarinan sairaalassa ja potilaan hoitopäätöksiä tehdään tarvittaessa yhteistyössä käsikirurgian ja ortopedin kanssa.
Kuntoutuskeskukseen kuuluvat kuntoutustutkimuspoliklinikka ja -osasto, työlääketieteen poliklinikka, apuvälineyksikkö, kipupoliklinikka, hengityshalvausyksikkö sekä somaattisten erikoisalojen
sosiaalityö. Kuntoutustutkimuksen työ on luonteeltaan eri ammattiryhmien välistä tiimityötä. Kipupoliklinikalla tehdään yhteistyötä anestesiayksikön kanssa (kipupuudutukset).
Prosessikuvaukset käsittävät seuraavat yksiköt: 12981 Kuntoutuksen vuodeosasto Tarina,
13981 Kuntoutustutkimuspoliklinikka, 13951 Työlääketieteen poliklinikka, 13961 Fysiatrian poliklinikka Puijo, 13962 Fysiatrian poliklinikka Tarina, 14961 Fysiatrian osasto Puijo, 14962 Fysiatrian osasto Tarina, 14981 Apuvälinekeskus, 14982 Lasten apuvälineyksikkö, 13355 Kipupoliklinikka, 13404 Hengityshalvausyksikkö ja somaattisten erikoisalojen sosiaalityö.
11.6.2. Kuntoutuksen nykyisen toiminnan kuvaus
Kuntoutuksen palveluyksikössä polikliiniseen toimintaan (mm. selkä- ja olkakeskus, ortopediset
prosessit, kipupoliklinikan vastaanotot) tarvittavia tiloja on suunniteltu B11 rakennukseen (uudishanke ja 1. vaiheen saneeraus). Vuonna 2010 poliklinikkakäyntejä oli 16746, näistä fysiatrian
palveluryhmän käyntejä 12793, kuntoutuksen käyntejä 2384 ja kipupoliklinikan käyntejä 1382.
Palveluyksikköön tuli vuonna 2010 lähetteitä 4364 kpl. Näistä selkäkeskukseen 65 %, olkakeskukseen 15 % ja muihin yksiköihin 20 %. Kipupoliklinikalle lähetteitä tuli 324. Kipupoliklinikan toimenpiteitä oli 120.
Vuonna 2010 fysiatrian osastojen (14961 ja 14962) fysio- ja toimintaterapiakäyntejä eri erikoisaloilla yhteistyökumppaneiden prosesseissa oli 36273 käyntiä.
Kuntoutuksen vuodeosasto toimii tällä hetkellä viikko-osastona ja hoitopäiviä oli 4336 vuonna
2010.
117
Apuvälinekeskus (14981) ja lasten apuvälineyksikkö (14982) vastaavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon tasoisten liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälinepalvelujen
tuottamisesta. Toiminta käsittää aikuisten ja lasten apuvälineiden sovitus- ja kokeilupalvelun, hankinnan, kunnossapidon, varastoinnin ja kierrätyksen. Vuoden 2011 lopussa sähköpyörätuolin / sähkömopedin käyttäjämäärä oli 280. Vuonna 2011 tehtiin lasten apuvälineyksiköstä 258 apuvälineen
arviointia ja lainausta 126 lapselle.
Hengityshalvausyksikkö koordinoi sairaalan ulkopuolella toimivia hengityshalvauspotilaiden hoitorinkejä. Se toimii linkkinä potilaan ja useiden eri tahojen kanssa tehden yhteistyötä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. KYSissä on työtilat osastonhoitajalle ja koordinoivalle
sairaanhoitajalle sekä tarvittavat varastotilat.
Kuntoutuskeskukseen kuuluvat somaattisten erikoisalojen sosiaalityöntekijät. He tarjoavat sosiaalityön asiantuntemusta erikoisalakohtaisilla osastoilla ja poliklinikoilla.
Kuntoutuskeskuksen yhteistyökumppaneita ovat: 1) aikuispsykiatria 3) neurologia 4) neurokirurgia
5) lasten klinikka (epäselvästi neurologisesti oirehtivat nuoret siirtymävaiheessa) 6) työlääketieteen
osalta: keuhko- ja ihosairaudet, syöpätaudit, kuvantamispalvelut ja patologia 7) kipupoliklinikan
osalta anestesiologia 8) tukipalvelut 9) sihteeripalvelut 10) puhe- ja äänihäiriöpoliklinikka/
tikoteekki apuvälinekeskuksen osalta.
Fysiatrian klinikan yhteistyökumppaneita ovat: 1) sydänkeskus 2) neurokeskus 3) nivel- ja käsikirurgia, traumatologia 4) medisiininen keskus 4) kuvantamiskeskus 5) laboratoriopalvelut 6) apteekki 7) tukipalvelut 8) sihteeripalvelut.
10.6.3. Kuntoutuksen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
KYSin sisäinen apuvälinelainaamo: KYSiin tulevat potilaat ja hoitohenkilökunta tarvitsevat usein
erilaisia siirron- ja liikkumisen apuvälineitä. Hoitohenkilökunnan työn helpottamiseksi on erilaisia
potilasnosto- ja siirtotilanteissa käytettäviä suurempia ja kalliitakin apuvälineitä esim. sähkökäyttöinen potilasnosturi, sähkökippi, erityisominaisuuksin varustettu pyörätuoli ja seisomateline. Osastoilla ei ole apuvälineiden säilytykseen tarvittavia tiloja ja erityisempiä, kalliita apuvälineitä ei ole
kannattavaa hankkia kaikille osastoille. Välineiden huolto ja kunnossapito eivät ole kenenkään hallinnassa. Apuvälineiden hankinnan, varastoinnin ja huollon keskittäminen on kannattava vaihtoehto.
Keskitetysti hoidettuna saataisiin välineet tehokkaasti ja potilasturvallisesti kiertoon, tiedettäisiin
missä ja mitä on saatavilla eikä osastojen tarvitsisi hankkia kalliita laitteita itse.
Apuvälinekeskus: Tämän hetkiset apuvälinepalvelun tilat ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset
apuvälineiden sovituksiin, koekäyttöön ja varastointiin. Lasten apuvälineyksikön varasto sijaitsee
tällä hetkellä toiminnallisesti liian kaukana apuvälineyksikön sovitustiloista (Palava 00kerroksessa). Varastotila on epäkäytännöllinen, ahdas ja työsuojelulliset näkökohdat huomioiden
työturvallisuusriski.
Somaattisten alojen sosiaalityöntekijöiltä puuttuu noin 15 hengen yhdistetty lepo-, kirjasto-, kokoustila. Lisäksi osastoille tai niiden välittömään läheisyyteen on varattava sosiaalityöntekijän potilaskohtaiseen työhön liittyvä työhuone.
Kuntoutustutkimuspoliklinikan vastaanottotoiminta on tiimityötä, jolloin eri ammattialojen työntekijöiden on hyvä olla lähekkäin. Tarvittavia tiloja B11 rakennukseen ei saatu mahtumaan, joten
118
nyt käytössä olevat rak. 6:ssa sijaitsevat toimitilat tarvitaan jatkossakin.
Fysiatrialle tarvitaan kanslia ja vastaanottotilojen lisäksi harjoitussalitilaa esim. kaksi suurehkoa
tilaa. Lisäksi tarvitaan toimintaterapian erikoistiloja (lastahuone, arpitarvikkeet, opetuskeittiö, Valpar) yhteensä 4 erillistä tilaa ja inkontinenssi- ja aivohalvauskuntoutusta varten omat huoneet (intimiteetti/pakotettu kävelylaitteisto). Kuntoutustutkimukselle 4-5 huonetta, harjoittelussa voi hyödyntää yhteisiä tiloja fysiatrian tarpeiden kanssa, sekä mittaushuone.
Apuvälineyksikön toiminnan edellytyksenä on joustava välineiden puhdistus, huolto- ja kuljetuspalvelujen saatavuus ja kiinteä yhteistyö kyseisiä palveluja tuottavien yksiköiden kanssa. Kyseisten
yksiköiden sijoittaminen fyysisesti lähekkäin helpottaa liikuntavammaisten asiakkaiden palvelun
saatavuutta, palveluprosessin sujuvuutta ja tehostaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
Lisäksi tarvitaan asianmukaiset tilat likaisten, palautuvien apuvälineiden säilytykseen, välineiden
puhdistustila sekä kuivatustila. Huoltopalveluosasto/laitoshuolto määrittelee em. tilojen tarpeen.
Apuvälinehuollon tilatarpeiden määrittelystä vastaa Istekki.
11.6.3. Kuntoutuksen arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Kuntoutuksen palveluyksikön polikliininen toiminta lisääntyy 8-10 % vuosivauhtia. Tämän mukaan
vuonna 2020 yksikössä on arviolta noin 20 000 poliklinikkakäyntiä. Mikäli toiminta erikoisaloilla
muuttuu avopainotteisemmaksi ja suunnitellut tehtävien siirrot lääkäreiltä fysioterapeuteille
toteutuvat, arvioidut käyntimäärät tulevat olemaan silloin 27 000 - 30 000.
Osastotoiminnan luonne ja toimintaympäristö muuttuvat. Eri erikoisalojen yhdistyessä syntyy
suurempia keskuksia ja uusia osastoja esim. vaativan kuntoutuksen osasto ja akuutti kuntoutusosasto yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Em. osastojen toiminnassa kuntoutuksellinen näkemys on
keskeinen.
KYSissä on toiminut kuntoutusosasto vuodesta 1988 alkaen. Tällöin aikaisemmin ostopalveluna
hankitut lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut järjestettiin omana toimintana. Lähtökohtaisesti tavoitteena oli turvata riittävä postoperatiivinen kuntoutus. Tällöin perustettiin sairaalaan 20 uutta
virkaa ja kuntoutusosaston kooksi määriteltiin 20 vuodepaikkaa. Vuonna 2000 kuntoutusosasto
muuttui 18-paikkaiseksi viikko-osastoksi. Tällöin hoitohenkilöstön määrää vähennettiin eikä v.
2000 jälkeen kuntoutusosastolla ole pystytty toteuttamaan vaativaan sairaalakuntoutukseen liittyviä
toimintoja.
Terveydenhuollon vastuulla on kuitenkin järjestää hoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Tähän
velvoittaa terveydenhuoltolaki, joka toteaa, että lääkinnällinen kuntoutus on toteutettava siten, että
se muodostaa tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Kuntoutus kytkeytyy
siis kiinteästi hoitoprosesseihin. Valtion taloudellisen tarkastusviraston raportissa vuodelta 2009
todetaan, että kuntoutusta ei ole tarjolla riittävästi ja oikea-aikaisesti ja hoitoketjut katkeavat. Edelleen todetaan, että kaikissa keskussairaaloissa ei ole varsinaista kuntoutusosastoa ja että kuntoutus
on terveydenhuollossa aliresursoitu suhteessa muuhun toimintaan.
Myös erikoissairaanhoidon velvoitteena on järjestää erikoissairaanhoidollisiin prosesseihin liittyvä
asianmukainen lääkinnällinen kuntoutus. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella aikaisemmin
119
esim. aivovauriokuntoutus ja traumaattisten selkäydinvammojen kuntoutus ovat olleet varsin heikosti järjestettyjä. Vuonna 2009 sovittiin aivovauriokuntoutuksesta, että neurokeskus varaa kuntoutuksen järjestämiseen runsaan miljoonan euron suuruisen määrärahan. Voidaan kuitenkin arvioida,
että tämä rahoitus ei sairauksien määrään ja luonteeseen liittyen ole riittävä.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että moniammatillinen kuntoutus keskitetyllä kuntoutusosastolla
on kustannusvaikuttavaa ja sillä voidaan vähentää myöhempiä laitoshoidon tarpeita. Kuntoutusresursseja tarvitaan lisää sekä osastohoitoon että avoterveydenhuoltoon. Kuntoutusosaston tulee olla
myös osa erikoissairaanhoitoa. Tältä pohjalta on ymmärrettävää, että useimmissa sairaanhoitopiireissä on järjestetty osastomuotoista, vaativaa sairaalakuntoutusta. Esim. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on arvioitu, että kuntoutussairaala ja kuntoutumisen osaamiskeskus muodostavat tukijalan
akuutin sairaalan ja elektiivisen sairaalan toiminnalle. Keski-Suomen keskussairaalaan onkin suunniteltu 65–70 potilaspaikkaa käsittävä kuntoutusosasto.
Puijon sairaalan tulevan saneerauksen yhteydessä on myös KYSiin varattava riittävät tilat asianmukaisen vaativan sairaalakuntoutuksen osaston tarpeita ajatellen. Kuntoutusosastotoiminnan kehittämisen kautta tehostetaan ja varhennetaan vaativaa hoitoon liittyvää lääkinnällisen kuntoutuksen
toteuttamista. Tavoitteena on, että potilaat, joilla on vaikea sairaustilanne ja/tai pitkittynyt sairaalahoitojakso, jonka seurauksena fyysinen kunto ja toimintakyky ovat heikentyneet siten, että toimintakyky on olennaisesti huonompi kuin sairaalaan tullessa, kuntoutetaan vaativan sairaalakuntoutuksen yksikössä. Yksikön toiminnan vahvuutena on kaikkien työntekijöiden vahva kuntoutusorientaatio ja -osaaminen sekä moniammatillisuus. Kuntoutusosaston potilaina tulevat olemaan monivammojen jälkitilat, haasteellisten ortopedisten leikkausten jälkitilat, pitkäkestoisen tehohoitojakson
jälkeen tehostettua kuntoutusta vaativat potilaat, palovammapotilaat, neurologiset ja neurokirurgiset
potilaat ja myös sisämedisiiniset potilaat, joilla on pitkittynyt sairaalahoito. Toiminta tulee edellyttämään monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota. Tämän takia osaston sijainti mm. neuro-, sydän-,
ortopedia- ja traumakeskusten läheisyydessä on perusteltua.
Esitämme, että masterplan suunnittelun yhteydessä vaativan sairaalakuntoutuksen osastolle varataan
yksi sairaalakerros. Kuntoutusosasto jakaantuu kahteen ”päähän”. Kuntoutusosaston toinen pää
vastaa vaikeiden sairaustilanteiden hoitoon kiinteästi kytkeytyvästä tehostetusta kuntoutuksesta
(esim. pitkittyneen tehohoitojakson jälkeen, monivammapotilaat, palovammapotilaat). Käytännössä
potilaat ovat osastolle tulovaiheessa usein vuodepotilaita. Osaston toinen puoli vastaa haasteellisten
ortopedisten leikkausten jälkitiloihin liittyvästä kuntoutuksesta (esim. vaativien protetisointien ja
haasteellisten selkäleikkausten jälkitilat). Tässä päässä voi olla myös neurologisia ja neurokirurgisia
potilaita, joiden toimintakyky on kuitenkin lähtötilanteessa kohtalainen. Tässä osastopäässä voidaan
toteuttaa myös hankalien kipuongelmien (CRPS, failed back surgery) hoitoon liittyvää kuntoutusta.
Osaston paikkaluku tulisi kokonaisuudessaan olemaan noin 36 - 40. Osastojen eri päiden henkilöstörakenne poikkeaa jonkin verran toisistaan, koska myös potilaiden hoidon vaativuustaso on erilainen.
Keskeistä on, että huomioidaan vaativan sairaalakuntoutuksen osaston tilan tarve. Jo vuonna 2009
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman yhteydessä
todettiin, että B11-laajennuksen ja saneerausten yhteydessä on syytä harkita kaikkia erikoisaloja
palvelevaa kuntoutusosastoa.
Masterplan suunnittelussa tulee huomioida fysio- ja toimintaterapeuttien tilatarve eniten palveluja
tarvitsevien yksiköiden/osastojen välittömään yhteyteen esim. neuro-, sydänkeskus ja ortopediatrauma, medisiininen keskus ja vaativan kuntoutuksen osasto, koska uudisrakennukseen tulevat polikliiniset kuntoutuksen tilat palvelevat osastokuntoutusta huonosti mm. etäisyyden vuoksi. Tiloja
120
tarvitaan terapia- ja potilaiden harjoittelutoimintaan, mahdollisesti välineiden säilytykseen ja kirjaamiseen.
Myös somaattisten alojen sosiaalityöntekijöiden työskentelytila tulee huomioida osastojen / yksiköiden yhteyteen.
Alueellisen apuvälinekeskuksen suunnittelu on käynnissä. Alueellinen apuvälinepalvelu tarkoittaa,
että myös erikoissairaanhoidossa kiertää jonkin verran enemmän esim. manuaalisia pyörätuoleja ja
kotihoitosänkyjä. Tuleva ja lähtevä apuvälineliikenne lisääntyy. Toimintaa ajatellen sähköpyörätuolien
käyttäjien määrä lisääntyy noin 10 % vuodessa, jonka mukaan käyttäjiä v. 2020 olisi noin 500. Mikäli ISER-hanke toteutuu, erityisapuvälineiden määrä lisääntyy ja sähköpyörätuolin käyttäjiä tulisi
olemaan noin 1000. Ilmeisimmin myös muiden apuväline- ja potilasryhmien arviointia ja hankintaa
saattaa olla tarkoituksenmukaista keskittää alueelliseen apuvälinekeskukseen.
Apuvälineiden käytön lisääntymisen myötä on odotettavissa työntekijöiden tarpeen lisääntyminen.
Arviolta v. 2020 apuvälinekeskuksessa tarvitaan 8-10 työntekijää. Lasten apuvälinepalvelujen kysyntä on viime vuosina ollut selvästi nousujohteista.
KYSin sisäisen apuvälinelainaamon ja apuvälinekeskuksen läheinen ja keskeinen sijainti KYSin
sisällä on tarpeen yhteisten huolto- ja puhdistuspalvelutarpeiden vuoksi. Kyseisten yksiköiden sijoittaminen fyysisesti lähekkäin helpottaa liikuntavammaisten asiakkaiden palvelun saatavuutta,
palveluprosessin sujuvuutta ja tehostaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Sähköpyörätuolin käyttäjät tulevat käyttämään B11 rakennuksen 0. kerrokseen tehtävää pyörätuolien harjoittelurataa, joten yhteys sinne on oleellisen tärkeä.
Kivunhoidon yksikön työ on luonteeltaan moniammatillista ja työryhmämuotoista. Tilasuunnitellussa on huomioitava lääkäri-kipuhoitajatyöparin tarpeet ja myös se, että jatkossa hyvin todennäköisesti kiinteänä työryhmän jäsenenä toimii psykologi. Kivunhoidon yhtenä työmenetelmänä ovat
myös kipuryhmät. Myös tulevaisuudessa osalle kipupoliklinikan potilaista tehdään hoidollisia kipupuudutuksia. Puudutukset toteuttaa anestesiologi, valmistelusta ja seurannasta vastaa kipuhoitaja.
Sosiaalitoimi pääosin tapahtuu osastoilla ja yksiköissä, jonne on varattava asianmukaiset työtilat.
Usein tapaamisissa on mukana myös omaisia tai muita yhteistyökumppaneita ja tämä myös huomioitava tilasuunnittelussa.
Kuntoutustutkimuspoliklinikan ja työlääketieteen työ perustuu moniammatilliseen ryhmätyöhön ja
työryhmässä on useimmiten mukana lääkäri, sosiaalityöntekijä ja psykologi. Työn luonne vaatii
tiivistä yhteistyötä ja työryhmätapaamisia, jolloin tilojen on syytä olla toistensa välittömässä läheisyydessä. Lisäksi pidetään usein laajoja verkostoneuvotteluja, jolloin on mukana omaisia ja yhteistyötahojen edustajia. Kuntoutuspoliklinikalla käy viikoittain myös vaikeavammaisia kuntoutujia,
jolloin liikkumisen esteettömyys on keskeistä. Vaikeavammaisten kuntoutussuunnitelmien päivityskäynneillä on aina mukana vähintään potilas, kuntoutusohjaaja ja lääkäri, mutta usein myös muita toimijoita (esim. fysioterapeutti, avustaja, omaisia).
121
12.
12.1.
YLEISET TUKIPALVELUT
RAVINTOHUOLTO
12.1.1. Ravintohuollon nykyisen toiminnan kuvaus
Ravintohuollon prosesseja ovat potilas- ja henkilöstöateriaprosessit. Potilasateriaprosessin päätavoitteena on valmistaa terveellinen, turvallinen ja maukas ateriakokonaisuus, joka tukee potilaan
kokonaishoitoa. Prosessi käsittää ateriatilausten vastaanoton ja käsittelyn, tuotannon suunnittelun
(valmistusmäärät), ruoanvalmistuksen, ruoan keskitetyn (Puijon sairaala) ja hajautetun (Julkulan ja
Alavan sairaala) jakelun, ruoan kuljetuksen, ruoan tarjoilun osastoilla, potilaan ruokailun, astioiden
palautuksen ja kuljetuksen, astia- ja jätehuollon, arvioinnin, seurannan ja laskutuksen. Potilasateriaprosessikuvaus on liitteenä.
Puijon sairaalassa: Osastot saavat aamupalan keskitettynä jakeluna 26-35 osastolle ja hajautettuna
jakeluna 1 osastolle, lounas keskitettynä jakeluna 31-40 osastolle ja hajautettuna jakeluna 1-2 osastolle ja päivällinen keskitettynä jakeluna 27-33 osastolle ja hajautettuna jakeluna 1 osastolle. Ruokakuljetuksia on 4 kertaa päivässä (aamupala, lounas+ päiväkahvi, päivällinen sekä erillinen iltapala- ja tuotekuljetus). Ateriamäärät: ka 420 kpl/ateria, ka 2100 kpl/päivä, minimiateriamäärä n. 350–
400 potilasta/ateria ja maksimiateriamäärä n. 600 potilasta/ateria. Kustannukset ovat n. 4 000 000
euroa/vuosi
Julkulan sairaalaan toimitetaan ruoka 7 osastolle. Ruokakuljetuksia tehdään 3 kuljetusta päivässä:
aamupala, lounas ja päivällinen, joiden yhteydessä kuljetetaan päiväkahvi- ja iltapalatarvikkeet.
Ateriamäärät: ka 65 kpl/ateria, ka 300 kpl/päivä. Kustannukset ovat 516 117 euroa/vuosi.
Alavan sairaalaan toimitetaan ruoka 5 osastolle. Ruokakuljetukset tehdään 3 kertaa päivässä: aamupala, lounas ja päivällinen, joiden yhteydessä kuljetetaan päiväkahvi- ja iltapalatarvikkeet. Ateriamäärät: ka 15 kpl/ateria, ka 70 kpl/päivä, kustannukset ovat 117 951 euroa/vuosi.
Tarinan sairaalaan ruoka ostetaan ostopalveluna Siilinjärven terveyskeskuksesta, kustannukset ovat
n. 305 000 euroa/vuosi.
Vuonna 2010 ravintohuollon suoritteita toteutui 1 040 291 kpl.
Vuonna 2011 ravintohuollon suoritteita on toteutumassa n. 1 070 000 kpl.
Vuonna 2010 keskitetyn jakelun ateriat toteutuivat seuraavasti:
aamupala
lounas
päiväkahvi
päivällinen
iltapala
erillisvälipala
134517 kpl
161418 kpl
152626 kpl
143955 kpl
130000 kpl
18030 kpl
122
Hajautetun kuljetuksen Alavan ja Julkulan sairaaloihin hoitaa ostopalveluna Itella Oy ja Puijon sairaalan sisäisen keskitetyn ja hajautetun kuljetuksen hoitaa ravintokeskuksen huoltomiehet ja ravitsemishuoltajat.
Henkilöstöateriaprosessin päätavoitteena on valmistaa ja tarjota henkilöstölle työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä terveellinen, turvallinen ja maistuva ateriakokonaisuus. Prosessi käsittää: asiakasmäärien arviointi ateriavaihtoehdoittain, tuotannon suunnittelu (valmistusmäärät), ruoanvalmistus, ruoan jakelu (Puijon sairaalan henkilöstöravintolaan) ja hajautettu jakelu (Julkulan sairaalan
henkilöstöravintolaan sekä Alavan sairaalan osastoille), ruoan kuljetus, ruoan vastaanotto ja tarkastus, ruoan tarjolle laitto, tarjoilu itsepalveluna, asiakas maksaa aterian, ruokailu, astioiden / tarjottimien palautus, astia- ja jätehuolto, ruoankuljetusastioiden ja ruokajätteen palautus, arviointi, seuranta ja laskutus. Henkilöstöateriaprosessikuvaus on liitteessä.
Puijon sairaalassa tarjotaan aterioita arkipäivisin n. 600 -1000 kpl ja lauantaisin ja sunnuntaisin n.
100-150 kpl (750 000 euroa/vuosi). Julkulan sairaalassa tarjotaan aterioita arkipäivisin n. 20-50 kpl
ja viikonloppuisin ei ole henkilöstöruokailua. Alavan sairaalassa henkilöstöruokailun ateriat ostetaan Leilan Pannu ja Pata lounasravintolasta. Tarinan sairaalassa henkilöstöruokailun ateriat tilataan
arkisin ostopalveluna Siilinjärven terveyskeskuksesta.
Ravintohuollon sisäisten tukipalveluiden tarve: Laitoshuolto huoltaa suuret ja avoimet lattiatilat
ravintokeskuksessa päivittäin sekä toteuttaa potilasateriaprosessia osastoilla yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa. Ravintokeskuksen siivouksen hoitaa muutoin oma henkilöstö. Keskusvarastosta
tilataan tuotteita ja tarvikkeita viikoittain. Keskusvarasto toimii osaltaan ravintokeskuksen varastotilana. Tekninen huolto huoltaa ja korjaa viikoittain ravintokeskuksen koneita ja laitteita. Ravintokeskuksen toiminnan kannalta teknisen huollon palvelutarve on suuri uuden yhteiskeittiön laitteiden
käyttöönottoon valmistumiseen saakka. Palvelutarve voi syntyä mikä hetki tahansa. Sakupe huoltaa
ravintohuollon työasut ja muut tekstiilit.
Äidinmaitoprosessin tärkein tavoite on turvata keskoslapsien ja muiden vastasyntyneitten lasten
mahdollisimman luonnollinen ravitsemus, joka takaa optimaalisen kasvun ja elintoiminnot, auttaa
lasta toipumaan mahdollisesta sairaudesta ja suojata infektioilta. Äidinmaitokeskus toimittaa vastasyntyneille ja tehohoidossa oleville imeväisille äidinmaitoa, äidinmaidon korvikkeita ja erityisäidinmaidonkorvikkeita. Äidinmaitokeskuksen D6511 toimintaan kuuluu maidon vastaanottamisen
ohella myös maidon käsittely-, säilytys-, pullotus, tarvittaessa pastörointi ja jakelutoiminta sekä
laadunvalvonta. Lisäksi äidinmaitokeskuksessa huolletaan osa toimintaan liittyvästä välineistöstä ja
ohjataan luovuttajaa hygieniassa ja maidon käsittelyssä.
Äidinmaitokeskuksen budjetti vuodelle 2012 on kaikkine kuluineen n. 266 000 euroa. Asiakkaita
ovat sekä äidinmaidon luovuttajat että osastot. Vuonna 2010 vieraalle vauvalle luovuttajia oli 80 kpl
ja luovutettu maitomäärä 1207 litraa. Vuonna 2010 omalle vauvalle luovuttajia oli 116 kpl ja luovutettu maitomäärä 253,75 litraa. Suurimmat käyttäjät olivat osasto 2301 (äidinmaitoa 435,24 litraa) ja
osasto 2406 (äidinmaitoa 530,240 litraa, äidinmaito +Nutriprem lisäystä 339,085 litraa ja erityisvalmistetta 179,070 litraa). Näiden lisäksi osasto 2206 tilasi äidinmaitoa 1,790 litraa, annosteltua
äidinmaidon korviketta 7,2 litraa ja erityisvalmistetta 2,34 litraa, osasto 2302 äidinmaitoa 33,34
litraa ja osasto 2405 äidinmaitoa 0,54 litraa, annosteltua äidinmaidon korviketta 12,96 litraa ja erityisvalmistetta 112,13 litraa.
Yhteensä tuotteita tilattiin äidinmaitokeskuksesta:
äidinmaito
1068,490 litraa
123
äidinmaito+ Nutriprem
annosteltu äidinmaidon korvike
erityisvalmiste
339,085 litraa
266,120 litraa
376,670 litraa
12.1.2. Ravintohuollon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Ravintokeskuksen nykykunto on heikko ja tarve uudelle ravintokeskukselle on perusteltu. Uuden
ravintokeskuksen rakentaminen alkaa vuoden 2012 alussa. Nykyisen ravintokeskuksen tilojen ja
laitteiden kestävyys uuden valmistumiseen saakka on koetuksella. Laitteet vaativat jatkuvaa huoltoa
ja korjausta. Varaosien saatavuus vanhoihin laitteisiin on epävarmaa. Tilat rapistuvat ja niissä on
ilmennyt sisäilma- ja kosteusongelmia. Tilat ovat käytössä poikkeusluvan turvin.
Ruokakuljetusmatkat keskitetyssä jakelussa on edelleen pitkät, mikä on huomioitu uuden keittiön
suunnittelussa. Tällä hetkellä potilas saa ateriansa ja ruokailee 30 minuutin kuluessa jakelusta. Ulkokuljetukset pidentävät kuljetusaikaa, jolloin valmistus on aloitettava aikaisemmin. Kun kuljetus
tapahtuu osittain autolla, niin ateriointihetki valmistuksesta ja jakelusta pitenee.
Ravintokeskuksen kaukainen sijainti vaikeuttaa nopeaa lisä- ja pikatilausten toimittamista, samoin
virheiden tai puutteiden korjaamista. Miten hoidetaan bio- ym. osastoilta tulevien jätteiden käsittely? Miten ravintokeskuksen kaukainen sijainti vaikuttaa kuljetusten aikakäyttöön? Kulkeeko yksi
trukki kaiken aikaa ravintokeskuksen ja osastojen väliä? Tarvitaanko kaksi trukkia? Voisiko ruokakuljetuksia ja muita kuljetuksia yhdistää? Voisiko ruokakuljetukset hoitaa tiettyyn pisteeseen saakka, josta esim. kuljetuskeskus hoitaisi loppu kuljetuksen?
Vuonna 2010 julkaistu ravitsemushoitosuositus sairaaloihin lisää haasteita mm. ruokailuaikasuosituksin ja ateriavaihtoehtosuosituksin. Tällä hetkellä trendikäs kylmävalmistus ei nykyisissä osastokeittiöissä onnistu, koska osastokeittiöissä ei ole valmistus- / kypsennysvälineitä. Tulevaisuuden
uusi ravintokeskus vaikuttaa myös tulevien osastokeittiöiden linjauksiin varustelusta ja tiloista.
Keskitetäänkö ruoanjakelua vielä enemmän vai voidaanko osa osastojen ruokailuista hoitaa hajautettuna?
Mitä kauempana ravintokeskus sijaitsee, sitä enemmän tarvitaan ruokien ja tuotteiden kuuma- ja
kylmäkuljetusvaunuja myös henkilöstöruokailuun. Trukkiliikenne lisääntyy ja mahdollisesti myös
suurempia eriä kuljetetaan kerrallaan. Lisätoimituksiin kuluu enemmän aikaa. Astiahuollon on tapahduttava paikan päällä: lautaset, aterimet, lasit, jälkiruokakulhot, kahvimukit, tarjottimet ym. Hävikkiä syntyy enemmän, koska on varauduttava riittävällä ruokamäärällä
miten hävikki minimoidaan? Jätteiden käsittely vaikeutuu
minne syntyvä jäte kuljetetaan ja miten?
Nykyinen henkilöstöravintolan tarjoilulinjasto tulisi purkaa ja uudistaa niin, että asiakkaiden olisi
helppoa ja joustavaa liikkua valitsemassaan linjastossa
selkiyttää asiakkaan valintaa ja toimintaa
linjastoissa. Linjastojen tulisi olla muunneltavissa ja sijoitettavissa eri tavoin ja eri kohtiin ravintolasalissa tarpeen mukaan.
Astiahuoltotila tulisi rakentaa henkilöstöravintolan yhteyteen niin, ettei ruokailuastioita tarvitsisi
kuljettaa edes takaisin. Ruokailuastioiden kuljettaminen ravintokeskuksen astiahuoltoon edellyttää
lähes kaksinkertaista astiamäärää kuin silloin, kun astiat pestään henkilöstöravintolan yhteydessä.
Henkilöstöravintola tarvitsee myös astiavarastotilan sekä liinavaate ym. ns. vuodenaikavaraston
pöytäkoristeille, joulukoristeille jne.
124
KYSin henkilöstöruokailun saavutettavuutta lisää toisen henkilöstöravintolan rakentaminen esim.
rakennus 2 kohdalle. Henkilöstöravintolan asiakasmäärä lähes kaksinkertaistuisi henkilöstöravintola
2:lla. Kuvaus toisesta henkilöstöravintolasta on liitteessä 2.
Äidinmaitokeskuksen prosessiongelmana on, että osastojen on voitava arvioida äidinmaidon kulutus seuraavalle päivälle, koska äidinmaitokeskus sijaitsee Julkulassa rakennus A 5:ssä ja tuotteita
voidaan toimittaa Puijon osastoille ruoka-autojen ja lähettiautojen mukana. Tilaukset tehdään paperilla 1.1.2012 saakka. Paperinen tilaus lähetetään ruokakuljetuksen mukana äidinmaitokeskukseen
edellisenä päivänä (2406) ja muut osastot soittavat tilauksensa aamulla. 2.1.2012 otetaan käyttöön
äidinmaitokeskuksen tuotteiden sähköinen tilausjärjestelmä.
Synnytysosasto 2 hakee tällä hetkellä tarvitsemansa lisämaidot synnytysosasto 1:ltä. Tuttien ja pullojen pesu tapahtuu osastoilla. Pesun suorittavat kätilöt. Pesu kuluttaa työaikaa ja henkilö on poissa
hoitotyöstä. Äidinmaitokeskuksesta lähtevät tuotteet ovat aina annosteltuja joko pulloihin tai ruiskuihin. Itella Oy:n kuljetukset tuovat pakatut tuotteet ravintokeskukseen ja ravintohuollon huoltomiehet hoitavat tuotteiden kuljetukset osastoille. Vanhemmat tuovat maitoa kotoaan osastolle ja
2406:n laitoshuoltaja vie pakatut maidot ravintokeskukseen, josta Itella Oy:n auto kuljettaa ne käsiteltäviksi äidinmaitokeskukseen. Itella Oy tuo äitien maitoa kotoa ja terveyskeskuksista äidinmaitokeskukseen.
Ravitsemushoidon kehittymisen ja onnistumisen takaa saumaton yhteistyö vauvatehon, synnytysosastojen, lastentautien osasto 6:n ja äidinmaitokeskuksen välillä. Islab tutkii lähetetyt äidinmaitonäytteet ja lähettää tutkimustulokset äidinmaitokeskukseen ja Apteekista tilataan tarvittavat erityisvalmisteet äidinmaitoihin. Äidinmaitojen ulkoisen kuljetuksen hoitaa tällä hetkellä Itella Oy.
Keskusvarastosta tilataan tuotteita ja tarvikkeita viikoittain. Keskusvarasto toimii osaltaan äidinmaitokeskuksen varastotilana, jonne varastoidaan kertakäyttöpullot. Istekki ja tekninen huolto huoltaa
ja korjaa äidinmaitokeskuksen koneita ja laitteita. Sakupe huoltaa äidinmaitokeskuksen henkilöstön
työasut ja muut tekstiilit. Välinehuolto huoltaa äidinmaitokeskuksen tarvitsemien rintapumppujen
settien pesut.
Ravintokeskus (D6510) sijaitsee rakennus T1, kolmessa kerroksessa. Kerroksessa 0 sijaitsee ravintokeskuksen kokoustila, joka toimii nykyisin ravintohuollon ravitsemussuunnittelijan työtilana, sekä
varastotilaa, henkilöstön pukuhuonetilat ja pesuainevarasto, yhteensä n. 104 m2. Kerroksessa 1 sijaitsee ravintokeskus (astiapesutilat, ruoanvalmistustilat: kylmä keittiö, leipomo, dieettikeittiö ja
lämmin keittiö sekä varastot: pakastevarastot, jäähdyttämöt, kuivavarastot, esimiesten työhuoneet,
henkilöstön lepohuone, wc-tilat, siivoushuone ja Taifun), yhteensä n. 1250 m2. Kerroksessa 3 sijaitsee henkilöstöravintola, jossa on neliöitä n. 697 m2 . Ravintokeskuksessa on yhteensä n. 2050 m2.
Puijon sairaalan ravintokeskuksen astiapesuyksikkö on remontoitu vuonna 1996, tuotantotilat on
peruskorjattu vuonna 1997 ja lisäksi silloin asennettiin Taifun-biojätteen käsittely- ja siirtojärjestelmä. Nykyiseen toimintaa nähden ravintokeskuksen tilat tarvitsevat mittavaa peruskorjausta ja
nykyaikaistamista.
Nykyiset ravintokeskuksen tilat on suunniteltu vain Puijon sairaalan potilasaterioiden valmistusta
varten. Nykyisissä tiloissa ei ole huomioitu hajautetun ruoanjakelun tarvitsemia pakkaus- ja purkutiloja eikä hajautetun ruoanjakelun tarvitsemia ruokavaunujen säilytystiloja. Nykyisessä ravintokeskuksessa ei myöskään ole erillistä lastauslaituria eikä muita tiloja tulevalle ja lähtevälle tavaralle.
Nykytoimintaan nähden nykyiset varastotilat ovat pienet.
125
Ravintokeskuksen uusiutuvalle ruoankuljetusjärjestelmälle ei ole riittävää ja toimivaa tilaa, Ruoankuljetusjärjestelmän telakoille, joissa tapahtuu ruokavaunussa ruokien kuumennus ja jäähdytys, ei
ravintokeskuksesta löydy järkevää sijoitustilaa.
Ravintohuollon tiloissa puhtaanapidon kannalta siivousvälineiden säilytys- ja puhdistustilat ovat
puutteelliset. Välineiden puhdistamiseen ei ole tarvittavaa pesukonetta, vaikka se olisi hygienian
kannalta välttämätön. Laitteen asennusta varten tiloissa ei ole riittävää tilaa, eikä ilmastointia.
Siivouksessa käytettävien puhtaiden tekstiilien säilytys nykyisissä tiloissa on myös erittäin epäkäytännöllinen ja puutteellinen. Oma huoltoasema tulisi olla sekä puhtaille että käytetyille siivousliinoille ja -välineille. Lisäksi ravintohuollon henkilöstön käyttämät suojaimet kuten esimerkiksi
kumisaappaat tulisi pestä ja kuivata käytön jälkeen. Nykyisissä tiloissa niiden huoltoon varattu tila
on riittämätön.
Puijon sairaalan eri osastoilla on omat osastokeittiöt, jotka on pääsääntöisesti varustettu: tiskipöydällä ja astianpesukoneella (kotitalouskone), astiakuivauskaapilla, kuivatavarakaapeilla, kylmiöillä
(peruskylmiö), kotitalousliedellä ja mikroaaltouunilla. Osastokeittiöt ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä. Osastokeittiöissä säilytetään potilasruokailun ruokatarvikkeita aamupaloille, lounaalle, päiväkahville, päivälliselle ja iltapalalle. Osastokeittiössä pestään osaston tarvitsemat astiat ja tarvittaessa
kuumennetaan potilaan ruoka-annos. Kylmiöissä säilytetään lyhyitä aikoja potilastarjottimia, jos
potilas ei ole ruoka-aikana paikalla tai on muuten estynyt syömästä. Kylmiöistä on löydyttävä jäähdyttävää säilytystilaa potilastarjottimille, jotka jäävät osastolle odottamaan potilasta toimenpiteestä
tai muusta vastaavasta.
Ruoankuljetuksen hoitaa ostopalveluna Itella Oy. Hajautetun ruoanjaon kuljetuskalustona ovat ruoankuljetuslaatikot, ruoankuljetusvaunut, häkit ja kuljetukseen tarvittavat kuljetusastiat. Kuljetusmiehet hakevat Alavaan ja Julkulaan lähtevät valmiiksi pakatut kuljetuskalustot ravintokeskuksesta,
koska lähtevälle kuljetuskalustolle ei ole omaa erillistä lähetystilaa ravintokeskuksessa. Kuljetusmiehet palauttavat kuljetuskaluston ravintokeskukseen, koska tulevalle kuormalle ei ole oma erillistä vastaanottotilaa.
Puijon sairaalan henkilöstöravintola (D6510) sijaitsee rakennuksessa T1, kolmannessa kerroksessa.
Henkilöstöravintola jakautuu kahteen ravintolasaliin, jotka ovat erotettavissa toisistaan liukuovilla.
Henkilöstöravintolan neliöitä on yhteensä n. 697 m2. Tilat muodostuvat ravintolasaleista, tarjoilulinjastotiloista sekä tarjotinhissitilasta. Henkilöstöravintolan sijainti ei ole paras mahdollinen asiakkaiden tavoitettavuuden kannalta, koska ravintola sijaitsee kaukana talon henkilöstöstä, potilaista ja
muista talon ulkopuolisista asiakkaista (omaisista, vierailijoista jne.). Ravintola tavoittaa parhaiten
tekniikan henkilöstön, oman henkilöstön, auditoriovieraat ja fyysisesti muut lähellä olevat yksiköt.
Reitit henkilöstöravintolaan ovat epäkäytännölliset: huoltokäytävä ”luiska”, portaikko J, röntgenin
portaikko, ”ihopolin” kautta ja auditorion kautta. Tarjottavien ruokien kuljetus henkilöstöravintolaan tapahtuu tällä hetkellä hissillä vaunuilla ja scanbox lämpövaunuilla. Ruokatäydennykset päivän
aikana hoitaa ns. juoksija alakerran lämpimästä ja kylmästä keittiöstä hissin ja vaunujen avulla. Tarjoilulinjastossa on tuskin lainkaan lyhytaikaista säilyttämistä varten kuuma- ja kylmäsäilytystiloja.
Tarjoilulinjasto on ahdas ja rakenteeltaan monimutkainen, jota ei voi kiinteistä asennuksista johtuen
muuttaa asiakasystävällisemmäksi. Pienet ruokasalin aputarjoilupisteet vaativat jatkuvaa täydennystä ruuhka-aikana. Asiakkaat joutuvat liikkumaan eri pisteiden välillä aiheuttaen ruuhkaa ja risteävää
liikennettä. Jatkuva liikenne ruokien ja astioiden kanssa eri kerrosten välillä on työturvallisuusriski.
126
Ruoat ovat kuumia ja osa linjastoista on kuumia
palavammariski. Ruokien kuljettaminen on aina
hygieniariski ja se sitä suurempi mitä huonommat olosuhteet ovat sen hoitamiseksi.
Henkilökunnalla on lepo- ja ruokailutila sekä wc-tilat ravintokeskuksen yhteydessä. Pukuhuonetilat
ovat 0-kerroksessa. Naisten pukuhuonetila on lähellä ravintokeskusta elintarviketyöntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti, mutta miesten pukuhuonetila on kaukana auditoriorakennuksessa.
Äidinmaitokeskus sijaitsee Julkulan sairaalan rakennus A 5:ssä pohjakerroksessa C-ovi. Tilat ovat
neliömäärältään toiminnalle optimaaliset, yhteensä 103 neliötä. Näihin tiloihin siirryttiin 5.10.2011
Puijon sairaalan 0-kerroksesta, koska siellä ilmeni sisäilmaongelma. Äidinmaitokeskus toimii näissä
tiloissa, kunnes uudet tilat valmistuvat B-11 uudisrakennuksessa. Henkilökunnalla on puku- ja wctilat äidinmaitokeskuksen yhteydessä. Lepo- ja ruokailutilat puuttuvat nykyisistä äidinmaitokeskuksen tiloista.
Osastojen kannalta palvelujen saatavuus muuttui jäykemmäksi toimintojen siirryttyä Julkulaan. Läheinen sijainti lisäisi palvelun joustavuutta, vastaisi nopeammin/paremmin toiminnan muuttuviin
tilanteisiin ja tarvittaessa hoitaja voisi itse hakea maidon tai korvikkeet äidinmaitokeskuksesta. Samoin vauvan jäädessä vielä osastolle joudutaan osastolta kotiutuvalle äidille tilaamaan luovutustarvikkeet Julkulasta osastolle ja antamaan ohjeistus puhelimitse.
Vuoden 2012 alussa alkava tuotteiden sähköinen tilausjärjestelmä tuo tilaustoiminnan joustavammaksi ja reaaliaikaiseksi. Tilausjärjestelmä auttaa myös tietojen tilastoinnissa ja vähentää manuaalista kirjaamista äidinmaitokeskuksessa.
12.1.3. Ravintohuollon arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Servican ruokapalveluiden yhteiskeittiö toimii nykyaikaisissa tiloissa kahdessa kerroksessa sairaalan länsipuolella. Yhteiskeittiön vallitsevana tuotantotapana on cook & chill. Erityisruokavalioita
valmistetaan pienissä erissä myös cook & serve-menetelmällä. Keittiöstä valmistetaan aterioita sairaanhoitopiirin ja Kuopion kaupungin sairaaloiden ja hoito- ja hoivapaikkojen potilaille ja asukkaille, henkilökunnalle, vierailijoille, opiskelijoille ja muille asiakkaille. Ruokaa kuljetetaan keskitetysti
ja hajautetusti eri toimipisteisiin ja asiakkaille suoraan kotiin.
Yhteiskeittiön tiloissa alakerrassa toimivat tavaroiden vastaanotto, säilytys, esikäsittely, punnitus
tuotantoa varten ja varastonhoitajan toimistotilat. Kerroksessa sijaitsevan lastausalueen lastauslaiturien kautta tuodaan tuotteita suoraan varastoon. Aterioita viedään lastausalueelta muihin toimipisteisiin ja kotiaterioita autoilla suoraan asiakkaalle.
Toisessa kerroksessa ovat tuotantotilat, jakelu ja astianpesu. Lisäksi sieltä löytyvät henkilöstön tauko- ja kokoustilat, toimistotilat sekä esimiesten ja ravitsemussuunnittelijoiden työpisteet. Ateriavaunuja kuljetetaan keskitetysti osastoille ja Harjulan sairaalaan trukeilla sisäisiä käytäviä ja yhdystunnelia pitkin. Tiloissa on huomioitu hajautetun ruoanjakelun tarvitsemat pakkaus- ja purkutilat ja
hajautetun ruoanjakelun tarvitsemat ruokavaunujen säilytystilat. Yhteiskeittiössä on kahdessa kerroksessa neliötä. Tuotannossa valmistetaan aterioita jopa 3000-6000 päivässä.
Henkilöstöravintoloita on kaksi ja ne palvelevat alueella työskentelevää henkilökuntaa, potilaita,
heidän omaisiaan sekä muita asioivia ja opiskelijoita. Yhteiskeittiön läheisyydessä toimiva henkilöstöravintola palvelee ensisijaisesti henkilökuntaa, opiskelijoita ja koulutusryhmiä. B2-
127
rakennuksen ravintola toimii henkilökunnan lounas- ja vierasruokailun lisäksi kokous- ja vierastarjoiluun keskittyneenä kahvila- ja ravintolapaikkana päivittäin aamusta iltaan.
Äidinmaitokeskus:
tilat sijaitsevat B 11- rakennuksen neljännessä kerroksessa
neliöitä 138, tiloissa huomioitu erillinen luovuttajien haastattelutila; rauhallinen odotustila
asiakkaille, erilliset tilat likaisille välinehuoltoon lähetettäville ja puhtaille
välinehuollosta palautuville astioille; kaksi pastörointiallasta jotka on kytketty varavoiman
piiriin sekä ”shokkipakastusosalla” varustettu pakastehuone.
äidinmaidon saatavuus vähentyy, mutta toisaalta äidinmaidonkorvikkeet ovat korkeatasoisia
ja niiden käyttö lisääntyy
jokaisen luovuttajan maitoa voidaan analysoida laitteella, ja räätälöidysti lisätä puuttuvia ravinteita ja saada näin maitoseos vastaamaan yksilöllisemmin kunkin vauvan ravinnontarvetta
12.2.
LAITOSHUOLTO
12.2.1. Laitoshuollon nykyisen toiminnan kuvaus
Laitoshuollon prosesseja ovat: puhtauspalvelut (siivouspalvelu, tekstiili- ja vuodehuolto, välineapuvälinehuolto ja muut huoltotehtävät), potilaanperushoidonavustamispalvelut (potilaan kuljetusja näytekuljetuspalvelut sekä ohjaus- ja avustamispalvelut), potilasateriapalvelut vuodeosastolla
(valmistelu- ja huoltotyöt ennen ja jälkeen ruuan tarjoilua, ruuantarjoilu osastolla, elintarvikkeiden
vastaanotto osastolla ja säilytys).
Vuonna 2010 Kysin rakennuksien siivottava pinta-ala oli noin 116 056 m2 (sisältää Puijon, Julkulan, Alavan ja Tarinan sairaalan sekä Halton tilat), PSSHP:n asiakkaita yhteensä n. 180, myynti n.
10 435 300€. Ulkopuolisia asiakkaita; Kuopion Kaupungin tilakeskus, Syöpäyhdistys, SPR:n veripalvelu, ISLab, Istekki oy, myynti n. 258 136 €. Laitoshuollon toimintakulut yht. 10 911 200€ ja
toiminnantuotot yht. 10 998 200 €. Koko laitoshuollon osuudesta Tarinan sairaalan laitoshuollon
organisoiman ateriapalveluiden toiminnantuotot ovat 401 800 € ja toiminnankulut 492 400 €.
Prosessin rajapitoja ovat kliinisiin yksiköihin (potilasateriapalvelu, siivous, vuodehuolto, väline -ja
apuvälinehuolto, tekstiilihuolto, potilaskuljetukset, saattaminen/opastus), kuljetusyksikköön (siivous, jäte- ja pyykki, tekstiilit, keskusvarastotavarat), tekniseen osastoon erikoissiivoukset mm. sisäilma, remontti sekä sänkyjen ja pyörätuolien huolto), välinehuoltoon (välineiden huoltoa osastoilla), ravintohuolto (potilasateriapalvelu vuodeosastolla).
Laitoshuollon palvelujen tuottajana v.2012 alkaen on Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Servica. Omistajina on Pohjois-Savon shp:n kuntayhtymä 40 % ja Kuopion kaupunki, 60 %
Liikelaitoskuntayhtymän eli Servican tehtävänä on tuottaa jäsenilleen ja muille asiakkaille huollon
tukipalveluja; ruokapalvelut, laitos- ja välinehuollon palvelut, kiinteistö- ja logistiikkapalvelut.
128
12.2.2. Laitoshuollon tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Laitoshuollon yleisiä tilaongelmia
Laitoshuollon yleisiä tilaongelmia ovat pääsääntöisesti huoltotilojen ahtaus ja tilojen toimimattomuus osastoilla sekä niiden hygieniaongelmat esim. ns. yhdistelmät huoltotilat (siivous-, väline- ja
jätehuoltotilat samassa esim. 2406) sekä kylmäsäilytystilojen riittämättömyys. Ongelmana voi olla
jopa huoltotilojen puuttuminen kokonaan yksiköstä tai yksikön läheisyydestä esim. siivoushuone,
jätteiden lajittelutila. Laitoshuollon palveluiden, logistiikka ja palo- sekä pelastautumisreiteillä
”tukkona” eli sairaalan käytävillä varastoidaan rullakoita kalusteita, jätteitä. Yhteiskäytössä olevien
potilassänkyjen t. yksikön omat potilassänkyjen, pyörätuolien, apuvälineiden puhdistus, huolto ja
varastointi eivät ole systemaattista eikä mitoitukseltaan riittävä nykyisen ydintoiminnan volyymiin.
Laitoshuollon omia atk-työasemia puutteellisesti sekä riittämättömästi tilaa laitoshuollon kokoontumisille.
Laitoshuollon palvelujen tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat eriteltynä
Potilasateriapalvelut vuodeosastolla
Puijon sairaalan eri osastoilla on omat osastokeittiöt, jotka on pääsääntöisesti varustettu: tiskipöydällä ja astianpesukoneella (kotitalouskone), astiakuivauskaapilla, kuivatavarakaapeilla, kylmiöillä
(peruskylmiö), kotitalousliedellä ja mikroaaltouunilla. Osastokeittiöt ovat ahtaita ja epäkäytännöllisiä. Osastokeittiöissä säilytetään potilasruokailun ruokatarvikkeita aamupaloille, lounaalle, päiväkahville, päivälliselle ja iltapalalle. Osastokeittiössä pestään osaston tarvitsemat omat astiat ja tarvittaessa kuumennetaan potilaan ruoka-annos. Kylmiöissä säilytetään lyhyitä aikoja potilastarjottimia, jos potilas ei ole ruoka-aikana paikalla tai on muuten estynyt syömästä. Kylmiöistä on löydyttävä jäähdyttävää säilytystilaa potilastarjottimille, jotka jäävät osastolle odottamaan potilasta toimenpiteestä tai muusta vastaavasta. Potilaskeittiötä on yhteiskäytössä myös henkilökunnan ruokailuun, taukotilana ja elintarvikkeiden säilytykseen (teho,teva ja ccu)
Vuodeosastojen nykyiset keittiöt ovat pinta-alaltaan pääsääntöisesti liian pieniä ja kapasiteetiltaan
riittämättömiä.
Keittiöt on yleensä varustettu seuraavilla laitteilla:
jää-viileäkaappiyhdistelmä
isoja kylmiöitä on osastoittain, sijainti joko potilaskeittiössä tai päiväaulassa
pakastin tilaa on vähemmän
mikroaaltouuni (1 – 2 kpl)
sähköliesi (ei kaikissa)
kotitalousastianpesukone
jääpalakone joissain yksiköissä
Kylmäsäilytyskaappeja on myös osastojen päiväauloissa. Potilasateriatarjottimien säilytykseen on
lisätty jääkaappeja joissakin yksiköissä, samoin kuin jäähdytyskaappeja. Astianpesukoneet ovat
keskitetyn ruuanjaon osastoilla suurimmaksi osaksi kotitalouskoneita. Hajautetun ruuanjaon yksiköissä astianpesukoneet ovat joko laitoskonemallia tai kotitalouskoneita. Potilaskeittiöiden ilma-
129
vaihto on riittämätön, varsinkin kesällä. Potilaskeittiön ja taukohuoneen jätteiden lajitteluyksiköt
riittämättömät..
Ruuanjakelulaitteiston toimivuus
Käytössä olevat keskitetyn ruuanjakelun ruoanjakovaunut ovat vanhoja niin sanottuja neutraalivaunuja tai uusia kuumakylmävaunuja (tarjotin ”osastoitu” sekä kuumaan että kylmään osaan). Mukana
ruuanjakelussa on erillinen tarjoiluvaunu, jossa on tarjolla juomat, leivät yms.
Uusissa ns. kuumakylmävaunuissa ei voi kuljettaa muita asioita tai elintarvikkeita ravintokeskuksen
ja osaston välillä. Tästä syystä kuumakylmävaunujen myötä tarvitaan erillisiä kuljetus- ja keräilyvaunuja astioiden kuljetukseen osaston ja ravintokeskuksen välillä.
Tekstiilihuolto
Tekstiilihuolto on merkittävä tukipalvelu sairaalaan ydintoiminnalle. Tekstiilejä (liinavaatteet, potilastekstiilit ja työasut sekä potilasjalkineet) tarvitaan potilashoidon eri vaiheissa ja niiden vaikuttavana funktiona on mm. hygieenisyys, toimivuus ja viihtyisyys. Tekstiilien kiertonopeus ei ollut riittävän tehokasta; eli ei saatu sitä mitä oli tilattu ja varastointi oli epätasaista. Vuodeosastojen liinavaatevarastoihin varastoidaan muutakin kuin sairaalatekstiilejä, jolloin varaston alkuperäinen funktio ei toimi. Liinavaatevarastot ovat pääsääntöisesti muunneltavia säilytyshyllyjen osalta. Vuodeosastoilla voi olla enemmän kuin yksi liinavaatevarasto. Tekstiilivarastot ovat pieniä ja hankalan
mallisia ja sijainti logistisesti kaukana. Käteisvarastona lähellä työnkohdetta olevat liinavaate- ja
petausvaunut ovat kapasiteetiltaan ja toimivuudeltaan riittämättömiä.
Työasut
Työasujen riittävyys ja toimimattomat logistiset ratkaisut ovat ongelma. Työasujen hidas kiertonopeus, joka johtuu mm. työasujen yksilöllisyydestä (mallien runsaus) sekä henkilökohtaisuudesta
(nimikoitu). On myös muodostunut suosikkimalleja (esim. v-aukkoinen miesten paita tai vihreä
työasu), joita käytetään laajemmin kuin suunnitellussa alkuperäisessä kohderyhmässä oli tarkoitus.
Kysissä on noin 80 erilaista työvaatekappaletta tai artikkelia, jotka ovat joko nimettyjä tai nimettömiä. Hyvin tarkkaan kohdennetut työasumallit ja nimeäminen sitovat työasun yhteen työntekijään.
Tällainen hajautettu työasuhuolto ei ole taloudellista eikä suosi tehokasta työasukiertoa. Esimerkiksi
nimetty työasu on käyttämättä työntekijän poissa ollessa.
Henkilökunnan työasulogistiikassa on erilaisia toimitustapoja
Henkilökohtaiset nimikoidut työasut toimitetaan pukuhuoneen lähettyville (kuten ns. Islab-malli)
Henkilökohtaiset nimikoidut työasut toimitetaan suoraan yksikköön
Nimettömät työasut toimitetaan pukuhuonetilaan (suljetut yksiköt kuten synnytyssalit ja tehoosasto, leikkasuyksiköt)
Sakupen toimipisteen jakelu (Puijon sairaalassa rakennus 1 J, 0. krs), josta työntekijä hakee yksittäisiä nimettömiä työasuja (ongelmana aukioloajat, jotka eivät palvele ja sijainti)
Työasujen nykyisten logistisen toimintatapojen vuoksi sekä henkilökunnan, että kuljetushenkilökunnan aikaa kuluu hukkaan. Työasut toimitetaan osastolle, josta työntekijä vie ne omaan pukukaappiinsa tai hakee työasun Sakupen Puijon sairaalan toimipisteestä. Työasujen käsittely ja väliva-
130
rastointi kuluttaa resursseja. Onko toimintatapa hygieeninen; työasua käsitellään useissa vaiheissa
ennen kuin se on työntekijän päällä ja myös vuodeosastolla välivarastointi lisää ympäristöön tekstiilipölyä.
Kun sopivaa työasua ei aina ole saatavilla, työasuja pyritään ”jemmaamaan” omaan kaappiin riittävästi esim. viikonvaihdetta varten. Esimerkiksi hoitotyöntekijällä, joka työskentelee koko ajan potilaan välittömässä läheisyydessä, on oltava varapuku työssä likaantuneen puvun tilalle, koska iltaisin
ja viikonvaihteessa Sakupen toimipiste ei ole avoinna, voi työntekijä joutua varaamaan useita pukuja mm. viikonvaihteen työvuorojen vuoksi.
Onko työasujen yksilöllisyys ja mieltymykset sairaalan hierarkian ja ammatillisen historian jäänteitä? Onko sujuvan toiminnan kannalta tarpeen olla monia erilaisia työasuja?
Keikkalaisten mahdollisuutta saada työasuja akuutisti ja omatoimisesti ei ole järjestetty Puijon sairaalassa yhtenäisesti. Tähän asti osastonhoitajat ovat hakeneet työasuja Sakupen toimipisteestä aukioloajan puitteissa ja myös varastoineet niitä osastoille. Työaikaa hukkaantuu ja nykyinen käytäntö
lisää työasujen hajautettua varastointia. Ongelmana on koettu myös Sakupen toimipisteet aukioloajat, jolloin mm. yllättäviin keikkatyöntekijän tarpeisiin joudutaan varautumaan sokkona. HUOM!
asia hoidettu 2010 sisääntulossa naulakkotilassa keikkalaisten työasuvarasto, tämä keikkalaisten
työasuvarasto on jatkossakin oltava suunnitelmissa esim. uuden pääaulan saneerauksessa.
Potilassängyt
Vuodeosastot ja päivystysalue käyttävät yhteiskäytössä olevia potilassänkyjä. Kliinisissä yksiköissä
potilassänkyjen tarve vaihtelee potilasmäärän mukaan. Ylimääräiset potilassängyt sekä potilassänkyjen varusteet (laidat, tippatelineet, pelastuslakanat…) yksiköt toimittavat sänkyvarastoon rak. 1 K
1. krs. Potilasmäärän kasvaessa yksiköt taas vastaavasti hakevat sänkyvarastosta potilassänkyjä tarvitsemansa määrän.
Potilassänkyjä isoimman määrä hakevat laitoshuoltajat päivystysalueelle ”etulinjaan” ja tarkkailuun
jopa 20 sänkyä päivässä, keskimäärin 10 – 15 kpl /päivässä.
Yhteisiä potilassänkyjä sekä aulan pyörätuoleja ”hallinnoi” KIY. Potilassängyt eivät ole osaston
omia lukuun ottamatta erikoissänkyjä. Sänkyvarastoon tuotavat sängyt tulee olla puhdistettuja ja
petattuja. Ongelma on sänkyjen riittämättömyys sekä potilassänkyjen koneellisen puhdistamisen
puuttuminen. Potilassänkyjä yhteiskäyttöön on kuitenkin hankittu riittävästi. Yhteiskäytössä olevia
potilassänkyjä on yht. n. 710 kpl (ks. liite inventaariosta 2008). Riittämättömyys johtuu potilassänkyjen varastoinnista osastojen hissitasanteilla, tai osastojen käytävillä ohjeiden vastaisesti, potilassänkyjä ja pyörätuoleja ei laiteta riittävästi korjaukseen hallintokeskuksen ohjeen mukaan eli ”potilassänkykierrossa” on rikkinäisiä sänkyjä. sekä potilassänkyjen huollon hitaudesta. Yhteinen sänkyvarasto on myös liian pieni tarpeeseen nähden. Nykyisin sänkyvaraston eteen 1 K:n käytävälle
tuodaan korjausta tarvitsevat sängyt. Tekniikka ei pysty vastaamaan nykyiseen sänkyjen huollon
tarpeeseen. Huonokuntoiset ja toimimattomat (esim. ohjaus tai säädöt) sängyt ovat niin potilasturvallisuus- kuin työturvallisuusriski ja samalla kun ne kuormittavat työntekijöitä. Potilassängyille ei
ole huollon seurantajärjestelmää. Potilassänky- sekä pyörätuolikaluston uusimisesta mm. sähköistämisestä ei ole olemassa pitkäntähtäimen suunnitelmaa. Potilassänkyjä on tällä hetkellä sähköistetty yhteensä 35 kpl.
Rikkonaisten potilassänkyjen varastointi käytävällä aiheuttaa lisäksi paloturvallisuus- sekä pelastautumisriskin. Lisäksi käytettyjä potilassänkyjä jää rak. 1K 2. krs käytävälle, kun potilas viedään leik-
131
kausyksikköön, teholle ja sydänvalvontaan. Laitoshuoltaja ei tiedä onko käytävälle jäänyt sänky
joutava, jotta voisi viedä pois. On sovittu, että sängyn voi viedä pois, kun siitä on poistettu petivaatteet, ei aina toteudu sänky saattaa olla pitkäänkin käytävällä (organisointiongelma).
Nykyisen potilassänkyvaraston koko on n. 80 m2. Sänkyvarastoon mahtuu maksimissaan 20 kpl
sänkyjä. Yksi sänky tarvitsee 2 m2 varastotilaa. Potilassänkyvarastosta huolehtivat laitoshuoltajat
seuraavasti:
varaston järjestyksestä ja puhtaudesta
tarvittaessa potilassänkyjen vuodehuollosta: likaisten liinavaatteiden keräys, puhdistus ja petaus
kerran päivässä ma – pe. Huollossa olleille sängyille sekä rak. 1 2. krs jääneiden sängyille tehdään
vuodehuolto. Sänkyvarastossa tehtävän vuodehuollon vuoksi laitoshuolto tilaa Sakupesta liinavaatteita.
Nykyisin Puijon sairaalassa ei ole missään varastoituna ylimääräisiä sänkyjä esim. suuronnettomuustilannetta varten. Potilassänkyjen käytön perehdytys on riittämätöntä koko henkilökunnalle.
Laitoshuoltajille on järjestetty yhdessä tekniikan kanssa joitakin opastustilaisuuksia vuosien aikana.
Hoitohenkilökunnalle ilmeisesti ei ole mitään koulutusta?
Sänkyjä joudutaan siis vastoin määräyksiä säilyttämään rak. 1 K. 1. krs käytävällä sänkyvaraston
edessä. Potilassänkyjen tarve vaihtelee potilasmäärän mukaan. Ohjeessa LH 11 on seuraava mainin
ta . Jos sänkyvarasto ja sen edessä oleva käytävä on täynnä sänkyjä, osastot säilyttävät ylimääräiset
sängyt yksikössään.
Myös lasten sängyille (2206, 2403) ei ole riittävästi varastotilaa, pkl. 3801 yhteydessä yhteiskäytössä oleva varastotila on liian pieni. Nyt myös lastensänkyjä (3 kpl) on poikkeuksellisesti sänkyvarastossa.
YHTEISKÄYTÖSSÄ OLEVIEN SAIRAALASÄNKYJEN NYKYINEN HUOLTOPROSESSI
(PUHDISTUS JA KORJAUS)
Lähtötilanne:
Osastolla on rikkoutunut sänky
sängystä poistetaan eritteet, näkyvä lika ja likaiset liinavaatteet
tehdään korjausilmoitus ja kiinnitetään sänkyyn
sänky viedään sänkyvarastoon
sängystä poistetaan patja pelastuslakanoineen
sänky viedään korjaukseen menevien sänkyjen varastoon
sänky korjataan teknisten palveluiden korjaamolla
korjattu sänky viedään keskitettyyn pesuyksikköön (lähellä sänkyjen yhteisvarastoa)
puhdistettu sänky viedään sänkyvarastoon
sänky varustetaan pelastuslakana, patja
sänky pedataan; aluslakana ja peitto
sänky varastoidaan yhteisvarastoon
Lopputilanne: Sänky on käyttövalmis osastolle tai päivystysosastolle
132
Potilaskuljetus
Potilaskuljetuspalvelut on organisoitu keskitetyn toimintamallin mukaisesti kunkin tutkimusyksikön
kautta (esim. kuvastamiskeskus, kliinisen radiologia, kliinisen fysiologian, neurofysiologian ja kardiologinen yksikkö). Sopimukset potilaskuljetuspalvelusta on tehty tutkimusyksikön kanssa. Lisäksi
potilaskuljetuksiin lasketaan saattamispalvelut aulasta, näytteenottoyksiköstä ja poliklinikoilta.
Keskitetyssä toimintamallissa laitoshuoltaja tai -työryhmä kuljettaa potilaita osastojen ja tutkimusyksiköiden välillä tutkimusyksiköstä saadun kuljetussuunnitelman mukaisesti. Nykyinen toimintamalli on ollut joustava ja taloudellinen.
Potilaskuljetuspalvelujen kysyntä on kuitenkin kasvanut koko ajan vuodeosastojen taholta. On pohdittava millainen toimintamalli olisi optimaalinen potilaskuljetuspalveluissa, jotta kysyntä ja tarjonta voidaan saada vastaamaan toisiaan. Potilaskuljetuspalveluja on KYS Puijon sairaalassa lisätty
arkeen ja viikonloppuun. On huomioitava jatkossakin mitä potilaita laitoshuoltajat voivat kuljettaa.
Potilassänkyjen ja pyörätuolien kuljettamisessa on huomioitava etäisyydet, reitit, hissien sijainnit
sekä tilojen mitoitus, ovien ja hissien leveydet sekä automaattien ovien puuttuminen. Kulkuväylät
ahtaita; käytävillä säilytetään huonekaluja, laitteita yms. tai potilaspaikka käytävällä. Onko huomioitu, jos osastojen toiminnoissa siirrytään poli, leiko- ja päivätoimintaa, onko odotustilat riittävästi
mitoitettu?
Nykyisten rak 1 S hissien oviaukot ja hissien koot ovat ahtaat. Kuljetettavien potilaiden koko on
muuttunut jossain määrin, tarvitaan leveämpiä sänkyjä ja pyörätuoleja kuljettamiseen. Rak. 1 K
hissien on riittävän leveät, mutta rak. 1 S on vain yksi hissin joka oviaukosta mahtuu ns. leveämpi
sänky lev. 90 cm. Hissien ovi aukon leveys olisi hyvä olla 120 cm. Hissien toimintavarmuus rak. 1
S? Hissi ajoittain rikki ja korjaus kestää, jolloin hissejä on vähemmän käytössä. Potilaan kanssa
joutuu odottamaan ajoittain kohtuuttoman pitkän ajan (jos vaikka on hapessa). Joskus on havaittavasti, että postiliikenne hissien varaamiseen on tärkeämpi kuin potilas.
Apuvälineet
Sairaalan apuvälineet puhdistetaan hajautetusti osastoilla käsimenetelmin sekä osittain (fysiatrian ja
apuvälinekeskuksen.) apuvälineiden puhdistuspalvelussa käsi- ja konemenetelmin (rak. 1 0. krs).
Apuvälineiden puhdistuspalvelun huoltotilat ovat vanhanaikaiset (entinen kylpyosasto). Osastoilla
apuvälineiden puhdistamiseen ei ole erillistä tilaa.
Yhteiskäytössä olevien pyörätuolien (merkillä KYS INFO) riittävyys sekä toimintakunnossa pitäminen on haasteellista, koska pyörätuolit ovat jatkuvassa käytössä ja osastot jossain määrin ottaa ns.
omaan käyttöön. Pyörätuolit on tarkoitettu saattamista varten aulasta kliiniseen yksikköön. Pyörätuolien nykyinen säilytys sisääntulossa ns. tuulikaapissa ei toimiva eikä esteettisesti hyvä ratkaisu.
(aularemontissa onkin oma tila). Ongelma on, että pääsääntöisesti apuvälineitä ja pyörätuolia ei ole
mahdollista puhdistaa koneellisesti. Koneellinen puhdistaminen olisi ergonomisesti, hygieenisesti
(apuvälineistä saataisiin puhtaampia) sekä ajankäytöllisesti tehokkaampi.
Huuhteluhuone
Osastojen huuhteluhuoneet ovat ahtaita ja eivätkä ole aseptisesti toimivia (puhdas ja likainen alue,
sama tila). Huuhteluhuoneessa usein välivarastoidaan jätejakeita.
Jäte- ja kuilupudotuspaikat
133
Jätetilat ja -kuilut ovat rak. 1 L ja rak. 1 I hankalissa ja toimimattomissa paikoissa. Kuilut rappukäytävässä ja jätteiden lajittelu siivoushuoneissa sekä ns, huuhteluhuoneissa. Kuilujen pudotusaukot
ovat pieniä, 30 l jätesäkki kerrallaan. Pyykkiä ja jätteitä kuljetetaan osaston käytäviä pitkin osaston
ns. perältä, koska logistisia välivarastointi pisteitä ei ole osaston ulkopuolella. Tämä ei ole potilaan
ja henkilökunnan kannalta hygieenistä eikä esteettisesti suotavaa (visuaalisesti ja hajuhaitta). Esim.
toimenpideyksiköissä jäte- ja pyykkitilojen tilat pienet ja ergonomisesti huonot (keräilyastiat) suhteessa tulevaan jäte- ja pyykkimäärään.
12.2.3. Laitoshuollon tulevaisuuden toiminta
Rakennus 2 laitoshuollon tilaratkaisut sekä rak. 1:sessä toteutuneet muutokset
Siivoustilat rak. 2
Keskitetysti kerroksessaan on yksi isompi siivoustila n. 15 – 17 m2. Tilassa varastoidaan sekä puhdistetaan siivousvälineet ja -koneet. Tilassa on myös atk-työpiste
kerroksen yksiköissä on omat siivoustilat ihanne koko 8m2 , joka ei kaikelta osin ole toteutunut
rak. 2 suunnittelussa ja ihmeellistä miten sattuu se kannatin pylväs juuri siivoustilaan
Siivouskeskus 50 m2 0. krs:ssa koko talon siivoushuoltoa varten (on hyvä mitoitus)
Tilat sijaitsevat lähellä toimintaa ja keskitetyillä tiloilla turvataan hyvä tasoinen siivoushuolto. Siivoustoiminnolla on oltava oma autonominen huoltotila. Etäisyydet ja siivoustilojen tiheydet ovat
kohtuulliset suhteessa siivottavan pinta-alaan (rak. 2 kerroksen pinta-ala on n. 5 900 m2?). Siivousmenetelmät ovat koneellistuneet, siivouskoneille tarvitaan huoltotilaa. Laitoshuollon kerroksen
iso siivoustila varustetaan atk- työasemilla, koska ohjeet, viestintä ja työtehtäviä (tilauksia) on sähköisessä muodossa.
Huoltoasemat rak. 2
Huoltoasemat ovat kaksiosaisia (likainen 10 m2 ja puhdas 5 m2) , erillisiä tiloja. Tilojen välillä on
yhteys läpiannettavalla desinfioivalla huuhtelukoneella. Likaisella huoltoasemalla on kuilut jätteelle
ja pyykille. Likaisella huoltoasemalla huolletaan yksiköiden perushoitoon liittyvää välineistöä ja
astioita (alusastioita). Likaisella huoltoasemalla lajitellaan ja välivarastoidaan sellaiset jätejakeet,
joita ei pudoteta kuluista. Jätejakeille lajittelu tehdään pyörillä oleviin ja vaihdettaviin yksiköihin.
Likaisella huoltoasemalla säilytetään myös jätteiden pakkaukseen tarvikkeita. Puhtaalla huoltoasemalla käsitellään ja säilytetään puhtaita yksiköiden välineistöä ja astioita (alusastioita).
Huoltoasemia, ns. huuhteluhuoneita ja jätetiloja on myös erillisinä tiloina yksiköissä, ilman kuiluyhteyttä.
Yleisesti likainen huoltoasemien olisi oltava isompi kuin 10 m2.
134
Sänkyhuoltotilat rak. 2
- 0. krs sänkyjen ja apuvälineiden huoltotila on kaksiosainen (pesu ja kuiva ). Tähän rakennukseen
on suunniteltu oma sänkyjenhuoltotila, koska etäisyys rak. 1 on liian pitkä ja siellä oleva nykyinen
sänkyvarasto (rak. 1K 1.krs) on liian pieni.
- 3. krs varastoidaan potilassänkyjä ja tarvittaessa tehdään pientä puhdistusta . Sängyt ovat lähellä
leikkaustoimintaa ja ei varastointia käytävillä.
Tekstiilihuolto Puijon sairaalassa
Uudessa keskitetyssä toimintamallissa tekstiilipalvelujen tuottajaorganisaatio arvioi ja tarkastaa
asiakkaalta tilaustarpeen ja tekee tilauksen ns. viivakoodijärjestelmällä Sakupe oy:lle . Tekstiilitilaukset, toimitukset ja varastointi standardoidaan. Standardoidussa varastoinnissa tavoitellaan samankaltaisuutta vuodeosastoilla. Tämä tarkoittaa yhtä kiinteää varastoa sovitulla rakenteella. Tekstiilit
varastoidaan volyymirullakoissa liinavaatevarastossa. Volyymirullakoista täydennetään suoraan
osaston nykyaikaiset ja tarkoituksenmukaiset liinavaatevaunut, jotka ovat potilaiden ja hoitajien
yhteiskäytössä osaston käytävällä, keskeisellä paikalla. Tällä toimintatavalla pyritään välttämään
tekstiilien hajavarastointia potilashuoneisiin ja kylpytiloihin. Tietyissä yksiköissä voidaan ottaa volyymirullakosta suoraan käyttöön mm. hoitopeitot ja tyynyt, joita tulee Sakupelta täysi rullakko
kerrallaan mm. päivystysalueella.
Tulevaan B 11 rakentamishankkeen rak. 2:seen on huomioitu liinavaatevaunuille ja volyymirullakoille käytävälle syvennykset, joissa niitä voidaan myös varastoida. (esim. liukuoven takana.) Em.
tekstiilivaunusyvennykset eivät ole toteutuneet rak. 2 kaikissa kerroksissa. Uudet tilat B 11 rakennuksessa 2 mahdollistavat myös keskitetyn tekstiilien varastoinnin kerroksittain.
Laitoshuolto vastaa yksikön tekstiilitoimituksien vastaanottamisesta, varastoinnista ja täydennyksistä liinavaatevaunuihin. Keskitetyn tekstiililogistiikan myötä uusitaan osastoille toimivat liinavaate ja petausvaunut, jotka ovat lähellä työn kohdetta.
Syksyllä 2010 otettiin käyttöön viivakoodijärjestelmän ensimmäisellä pilottiosastolla. Tämän jälkeen tilausjärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin niin, että vuonna 2010 lopussa se oli normaali
työväline ja keskitetty tilaus- ja logistinen toimintamalli pilottiosastoilla. Viivakooditilausjärjestelmä tuotekehitystyö on ollut hoitotarvikelogistiikan kanssa yhteinen ja sen jatkokehitystyö myös.
Tavoitteena on, että keskitetty toimintamalli v. käytössä 2014 mennessä vuodeosastoilla ja toimenpideyksiköissä.
Potilasjalkineet Puijon sairaalassa
Potilasjalkinelogistiikan keskitetty toimintamalli on toteutunut v. 2011 alkaen. Tällä toimintamallilla turvataan potilasjalkineiden tehokas kierto. Kokonaisvaltainen potilasjalkineiden huoltoprosessissa potilasjalkineet toimitetaan suoraan hyllyyn. Osastoittain kohdennetaan tarve, potilasjalkineiden
nopea huoltokierto ja pyritään minimoimaan hävikkiä. Potilasjalkineiden minimäärää on kokojen
mukaan osastolla, jalkineille varatussa hyllyssä/hyllyvaunussa arkisin ja viikonloppuisin. Potilasjalkineiden tilaukset osastoille toimitetaan suoraan hyllyyn päivittäin (arkisin) ja lisäksi pikatoimitukset tarvittaessa. Sovittiin ns. standardisoidut paikat osastoilla puhtaille sekä likaisille potilasjalkineille. Potilasjalkineiden jakeluun etsitään toimivat vaunut. (toteutunut v. 2011).
135
Vuodehuolto Puijon sairaalassa
Tavoitteena on potilaspaikan huoltotehtävien keskittäminen laitoshuoltoon ja potilaspaikan huoltotehtäviin tarkoitettujen huoltovaunujen kehittäminen. Potilaspaikan vuodehuolto sisältää poislähteneen potilaan sängyn likaisten liinavaatteiden sekä ympäristön roskien ja käytettyjen astioiden keräilyn sekä sängyn puhdistamisen ja petauksen, potilaspaikan ja sen ympäristön puhdistamisen ja
varustamisen käyttökuntoon. Hoitohenkilökunta tekee edelleen puhtaaksi petausta perushoidon
yhteydessä. Selvitettävä on millä tasolla laitoshuoltajat huolehtivat potilaspaikalta hoitotoimenpiteisiin liittyvät lääkintälaitteet ja hoitovälineet. Näiden yhteydessä on arvioitava tarvittava osaaminen.
Laitoshuolto organisoi nykyisen keskitetyn sänkyjen yhteisvaraston toimintoja. Yhteisvarastossa
säilytetään valmiiksi petattuja potilassänkyjä ja potilassängyn lisävarusteita; laitoja, tippatelineitä,
pelastuslakanoita, patjoja ja patjansuojuksia.
Tavoitteena on potilassänkyjen, pyörätuolien ja apuvälineiden koneellinen puhdistaminen mahdollisuuksien mukaan.
Henkilökunnan työvaatehuolto
Vuonna 2009 ja 2010 vertailtiin erilaisia työasujen logistisia ratkaisuja ja pyrittiin löytämään samankaltaisuuteen perustuva ratkaisu. Taloudellinen ja toimiva logistinen ratkaisu on, että kaikki
käyttävät nimettömiä samanlaisia mikrokuituisia työasuja ja työasut toimitetaan pukuhuoneiden
yhteyteen tai lähettyville keskitettyyn/keskitettyihin varastoihin. Vaihtoehtoisesti työasun saa työasuautomaatista tai itsepalveluvarastosta kulkukorttia vastaan, näin työasukustannus kirjautuu suoraan palvelun maksavalle yksikölle ja samalla voi todentaa ja seurata työasujen käytön määrää työntekijää kohti. Tilavaraus SAKUPEn toimipisteelle keskeiseltä paikalta.
Työasuvalikoiman strategiset päätökset tehtiin vuoden 2010 aikana. Työasulogistisesta toimintamallista päättäminen ja pilotoinnin aloitus ajoittui vuodelle 2010. Tekstiilityöryhmän kanta oli, että
strateginen tavoite työasukäytännössä on yksi nimetön työasumalli kaikille ammattiryhmille ja keskitetty varastointi.
Tavoitteena oli esittää tekstiilitoimikunnalle, että työasun malli olisi tulevaisuudessa yhtenäinen.
Tämä linjaus on toteutunut. Siirtymäaika on noin kolmesta viiteen vuotta. Uusi työasulinjaus esiteltiin yhteistyötoimikunnassa kevään 2010 aikana. Maaliskuussa 2010 saatiin koekäyttöön mikrokuituiset ”yhden mallin” työasut. Työasuja pilotoidaan osastolla 2102, 2406, 2303 ja 3201. Näiden
lisäksi hygieniahoitajat pilotoivat uusia työasuja. Pilointivaiheessa työasuihin on tavoitteena tehdä
muutoksia mahdollisuuksien mukaan käyttökokemusten perusteella.
KYS Puijon sairaalassa käynnistyi 14.9.2009 pilotointi, jossa järjestettiin keskitetty keikkalaisten
vaatevarasto Kysin pääaulan yhteyteen. Pilotoinnin vakiintui toimintatavaksi hyvien kokemuksien
myötä. Keskitetystä varastosta työasun saa syöttämällä numerokoodin ovessa olevaan lukijaan
kaikkina vuorokauden aikoina. Keikkalaiselle ilmoitetaan työhön kutsuttaessa kyseinen koodi. KYS
Puijon sairaalan aulan remontin yhteydessä tämä tilan tarve tulee huomioida edelleen.
136
Potilaskuljetus
Potilaskuljetuspalvelun kysyntä on kasvanut koko ajan vuodeosastojen taholta. On pohdittava mikä
olisi optimaalinen toimintamalli potilaskuljetuspalveluissa, jotta sillä pystytään vastaamaan kysyntään. Laitoshuollon näkökulma on, että sopimukset tehdään keskitetysti tutkimusyksiköiden kanssa
ja potilaskuljetuspalvelu organisoidaan keskitetysti.
Nykyisessä potilaskuljetusprosessissa on useita pullonkauloja mm. aikataulut, potilaan valmistelun
osuvuus, tarvittavien asiakirjojen löytäminen, potilaan terveydellinen tila ja potilassänkyjen toimivuus, jotka olisi tunnistettava ja minimoitava.
Potilaskuljetusprosessia ja sen eri ammattiryhmien rooleja ja vastuita on prosessin eri vaiheissa tarkasteltava kokonaisvaltaisesti aina hoitavalta vuodeosastolla tutkimusyksikköön. Mitkä ovat kunkin
ammattiryhmän roolit ja tehtävät, kuinka tehtävien rajapinnat limittyvät ja mitkä ovat vastuut ja
osaamistarve kussakin osiossa.
Rak. 1 visio laitoshuollon palveluiden tarvitsemat huoltotilat ja ”rajapinnassa olevat” huoltotilat. Mitä tiloja tarvitaan?, tilojen mitoitus ja sijainti suhteessa ydintoimintaa.
Huoltotilat yleistä; siivoustilat, huoltoasemat (kombinaatio puhdas + likainen), apuvälineiden, pyörätuolien ja potilassänkyjen ns. pesukeskus, rakennuksen osassa keskellä logistisesti ja lähellä toimintoja. Huoltotilojen mitoitukseen vaikuttaa ydintoiminta, kuitenkin ydintoiminta muuttuu toiminnallisesti vuosien aikana, miten tämä huomioidaan huoltotilojen suunnittelussa? Huollon materiaalivirrat ja asiakasvirrat eri reittejä.
* Potilaskeittiöt 25 m2, huomioitava ravintokeskuksen tuotantotapa ja ruuan toimitustapa, jos sen
cook and chill niin tarvitaan tila ruokavaunulle , parkkipaikka, miten paljon tarvitaan kylmäsäilytys
tilaa tarjottimille ja, jos enemmän päivätoimintaa niin elintarvikkeille tuotteille? Mitä astioita pestään osastolla mitä ravintokeskuksessa? Astianpesukoneet laitoskoneita, joita varten potilaskeittiöön
on suunnitella laitospesukoneen vaatimuksin LVI. Esimerkkinä Rak. 1K osassa voisi olla kerroksella yhteinen potilaskeittiö . Potilaiden ruokailutilat vrt. toiminta, sijainti?, esim. ns. päiväkävijät
* Huoltoasemat (kombinaatio puhdas ja likainen ) määrä ja sijainti, koko likainen vähintään 20 m2
ja puhdas 10m2? Esimerkkinä Rak.1K osassa voisi olla kerroksella yhteinen, entä S-osassa huoltoasemien määrä kerroksella? Entä muut rakennuksen osat ? Sijainti kuilujen yhteydessä tai hissiyhteys suoraan likaiselle huoltoasemalle jos ei kuilua , vähentää materiaali liikennettä toimintakerroksien kulkuväylillä. Tarvitaanko osastolla oma huuhteluhuone, huomioitava etäisyydet ja toiminta?
Tekstiilivarastointi
Tekstiilivarasto (vierekkäisten yksiköiden yhteinen. 20 m2 ) , muuntojoustava seinä tekstiilivarastossa, ajatellen yksiköiden toiminnan muutoksia. Tekstiilivarastossa on SAKUPEsta toimitetut volyymirullakot
Liinavaatevaunuille ja volyymirullakoille käytävälle syvennykset, joissa niitä voidaan myös varastoida. (esim. liukuoven takana.)
137
*Työasujen ”hakuvarasto” tai työasuautomaatti sijainti keskeiseen paikkaan lähelle pukuhuoneita
(työntekijän työhön tulo /pois kulkureitin varrella). Esimerkiksi työasuautomaatin likaisten työasujen palautuspisteet olisivat lähellä pukuhuonetiloja. Työasuautomaatti puhtaiden noutopiste ja
palautuspiste/-et pinta-alatarve yht. 150 m2?
SAKUPEN palvelupiste keskeinen paikka (mikä on tarve tulevaisuudessa)?
* Siivoustilat
- esim. rakennuksen osien 1K tai 1 S , aina kerroksellaan yhteissiivoustilat, koko n. 20 m2
- siivoustilojen tarve tiettyä pinta-alaa sekä rakennuksen osaa/muotoa kohti määriteltävä, etäisyydet
pohdittava. Esim. rakennuksen muoto vaikuttaa tarvitaanko ns. yhteissiivoustilan lisäksi pienempiä
siivoustiloja. Uudessa rak. 2:sessa on kerroksellaan yksi isompi siivoushuoltotila 15 – 17m2 ja yksiköittain myös n. 8m2 siivoustilat. Tämä on hyvä ratkaisu etäisyyksien ja hygienian näkökulmasta
- siivouskeskus koko n. 80m2 (edellyttäen lautaustilaa (hyvin ilmastoitua) riittävästi erikseen)
siivouskeskuksen sijaintivaihtoehtoja sisääntulokerros esim. pieni ls, fysiatrian alakerran tila ,
keuhko, iho, vanhus, koneellinen automaattiovi
- siivouskeskuksen siivouksen varastotila, koko n. 10 m2 käsihygieniatarvikkeille ns, yleisiin tiloihin siivouskeskuksen läheisyyteen
- siivouskeskuksen lähellä laitoshuoltajien taukotila
* laitoshuollon palveluesimiesten toimistotilat? (tuketalo?, miel. rak. 1 S osassa 0. krs parempi olisi
ns. päätalon puolelle )
* Koneellinen pesuyksikkö
- apuvälineille, pyörätuoleille, sängyille, kuljetustasoille , -vaunuja
- sijaintivaihtoehtoja sisääntulokerroksen esim. nykyinen keuhko – ihopoli alue.
Keskitetty pesuyksikkö olisiko toimintatilat kolmiosaiset?
1. Vastaanottotila likaiset apuvälineet, sängyt, pyörätuolit
2. Pesutila
3. Puhtaat pestyt kalustot, välineet säilytys ja luovutus, ei vastakkaisliikennettä. Yksikön koko 100
m2- 200m2? Toimitilojen lisäksi tarvitaan, varasto, tauko + wc-tila, toimistotila, Onko pesuyksikössä likaisen ja puhtaan tilan välillä pesukone, jonka läpi pestävä kalusto menee.
Koneellinen pesuyksikkö olisi oltava lähellä, sänkyvarastoa ja apuvälinekeskusta sekä sänkyjen ns.
korjauspajaa.
* Sänkyvarastoinnin määrä ohjaa
138
-potilassänkyjen hallinnan toimintamalli? Ovatko yhteiskäytössä olevat potilassängyt vai onko osastoilla omat potilassängyt ja potilashuoltotuolit?
- hygienia: puhtaille ja likaisille sekä korjausta tarvitseville potilassängyille omat varastot
- ydintoiminnan volyymi: tulevaisuudessa potilassänkyjen tarve ja potilasmäärien muutokset
- potilas- ja paloturvallisuus; ei käytäville varastointia
- potilassänkyjen varastossa olisi myös potilassänkyjen varusteet; laidat, tippatelineet , päädyt, pelastuslakanat, patjat, patjansuojukset ja pelastuslakanat
- onko vielä joku etävarasto potilassängyille?
HUOM! Masterplan suunnittelussa on huomioitava mahdollinen seudullisen apuvälinekeskuksen
suunnitteluprojekti, joka on käynnistynyt v. 2012 (projektisuunnittelija Anne Kanto- Ronkanen,
KYS, kuntouskeskus). Ennenkuin voidaan määritellä pesukeskuksen tilojen koko, mitoitusta, koneita ja laitteita on selvitettävä mitkä apuvälineet sekä määrät tulevat keskitettyyn kiertoon ns, pesuyksikköön eli pestävä volyymi. Apuvälineiden teknisen huollon ja puhdistuksen tilat olisi hyvä saada
apuvälineyksikön läheisyyteen sisääntulokerrokseen. Myös yhteiskäytössä olevien potilassänkyjen
määrä on arvioitava. Selvitettävä on myös markkinoiden tarjonta pesuyksikön pesukoneista ja –
laitteista niiden asennus ja mitoitusvaatimuksista.
Potilasateriapalvelut vuodeosastolla
Uuden Servican (Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä) yhteiskeittiön toteutuminen
v.2013 aiheuttaa toimintatapoihin pieniä muutoksia, jotka vaikuttavat osastokeittiötilojen
varustuseen. Tulevaisuudessa aterioiden valmistus tapahtuu cook & chill -tuotantomenetelmällä,
mutta potilasateriajakelu tapahtuu edelleen nykyisen keskitetyn ateriajakelun mukaisesti. Aamupala,
lounas ja päivällinen tuodaan kylmänä ruokavaunuissa ravintokeskuksesta ateriat potilastarjottimille
annosteltuina. Osastolla ruokavaunut kuumentavat ateriat osaston haluaman aikataulun mukaan.
Osastolla potilastarjottimelle lisätään ruokajuoma, leivät ja levitteet. Muut aterianosat ovat valmiiksi annosteltuina.
Aamupalatarjoilua varten osastolla valmistetaan kahvi, tee ja ym. juomat sekä leivät, levitteet jne.
Lounastarjoilua varten varataan juomat, leivät, levitteet ym. tarvittavat erikseen tilattavat tuotteet.
Päiväkahvi / välipala tarjoilu hoidetaan osastoilla.
Päivällistarjoilua varten varataan juomat, leivät, levitteet ym. tarvittavat erikseen tilattavat tuotteet.
Iltapala tarjoilu hoidetaan osastolla. Tarvittavat tuotteet eri aterioita varten tilataan ravintokeskuksesta WebMysli ohjelmalla.
Osastokeittiössä pestään jatkossa potilaiden kahvikupit ja kaikki muut osastolla tarvittavat potilasruokailun astiat Ruokavaunuissa tulevat potilasruokailun astiat pestään ravintokeskuksessa (tarjottimet, ruokalautaset, ruokailuvälineet, juomalasit, jälkiruokakupit ym. tarjottimella olevat astiat).
Aamupalaa, lounasta ja päivällistä varten vaunut tuodaan osastolle osastokeittiöön sovitun aikataulun mukaisesti ja haetaan pois ruokailun jälkeen sovitun aikataulun mukaisesti osastokeittiöstä.
Osasto ja aterioiden kuljetuksen hoitava yksikkö sopivat ruokavaunujen jättö- ja hakupaikan.
Osastokeittiön toimivuus
Tällä hetkellä eri osastojen osastokeittiöt ovat hyvin erikokoisia ja varustukseltaan erilaisia. Osaan
keittiöistä mahtuu ruoka- ja tarjoiluvaunut, mutta pääsääntöisesti osastokeittiöt ovat ahtaita ja uu-
139
teen ruoanjakelutoimintaan sopimattomat. Tulevaisuudessa kehittämisprojektin B11 uuden 2rakennuksen osastokeittiöihin on voitu huomioida ruoka- ja tarjoiluvaunujen vaatima tila ja varustus. HUom! Tuleva synnytyssalin potilaskeittiö rak. 2:sessa on liian pieni.
Ihanteellinen osastokeittiökoko on 12–15 neliötä riippuen siitä, millaisen laitevarustuksen osaston
toiminta edellyttää. Osaston keittiön koossa on huomioitava potilasruuan tuontantotapa sekä kuinka
monta yksikköä varten potilaskeittiö on tarkoitettu (yhtä tai kahta osastoa). Osastokeittiöissä on
mahduttava käsittelemään tarjoiluvaunuja ja tarvittaessa ruokavaunuja. Osastokeittiön oviaukon
tulee olla 900 mm leveä ja ovi mielellään liukuovi, jolloin ovi ei häiritse käytävällä tai osastokeittiössä liikkumista.
Osastokeittiön laitteisto
Keittiössä tarvitaan astianpesukone, jossa pestään potilasosaston potilaiden tarvitsemat astiat, esimerkiksi kahvikupit, nokkamukit, vesilasit jne. Astiapesukoneen tulee olla suurkeittiömalli, joka
voidaan asentaa tiskipöydän viereen ergonomisesti hyvälle työskentelytasolle. Koneessa on huomioitava tarjottimien pesumahdollisuus, jos osastolla on sellaiset käytössä. Osastolla tarvitaan kahvinkeitin (esim. Mocca Master 1 tai 2 pannulla), vedenkeitin ja mikroaaltouuni. Elintarvikkeiden kylmäsäilytystä varten tarvitaan 1 tai 2 jääkaappia esimerkiksi Festivon 120C malli on tilavuudeltaan
noin 800 litraa ja se on kaksiovinen. Osastotarpeiden mukaisesti jääkaapissa voi olla myös pakastetilaa. (Joillakin) osastoilla (voi olla) on tarve potilastarjottimien kylmäsäilytykseen sillä aikaa kun
potilas on esimerkiksi hoitotoimenpiteessä. Potilastarjottimien säilyttämistä varten on hyvä olla
erillinen jäähdyttävä jääkaappi. Joillakin osastoilla tarvitaan jääpaloja esimerkiksi juomien jäähdyttämiseen. Jääpalakoneiden tai vastaavien laitteiden on syytä sijaita osastolla (esimerkiksi) osastokeittiössä.
Osastokeittiön muu varustus
Osastokeittiössä tarvitaan 2-altainen tiskipöytä, astioiden kuivaus-/valutuskaappi, astiakaappeja,
jätteiden lajittelupiste (biojäte, energiajae, sekajäte ja mahdollisesti lasi ja metalli). Kuiville elintarvikkeille kuten leiville ja kekseille, kahville, teelle, mehutiivisteille, virvoitusjuomapulloille ym.
tarvitaan omat kuivakaapit tai -laatikostot. Myös erityisruokavalioiden kuivatuotteet esim. keliakiatuotteet tarvitsevat omat erilliset säilytystilansa. Ruokailuvälineille ym. pienemmille välineille
ja tarvikkeille tarvitaan vetolaatikostot. Tyhjää työtasopintaa tarvitaan työskentelyä ja tavaroiden
laskua ja käsittelyä varten riittävästi. Osa työpöytätasoista on oltava alaosastaan tyhjät niin, että
työpöytätason alle mahtuu yksi tai kaksi tarjoiluvaunua. Laitoshuoltajat tarvitsevat osaston keittiöön
atk-työaseman tuotetilauksia varten.
Ruuanjakelulaitteiston toimivuus
Ruokailutila
Hyväkuntoisten ruokailua voidaan tukea antamalla heille mahdollisuus ruokailla osaston yhteydessä
olevassa ruokailutilassa. Ruoka voidaan tarjota hajautettuun ruoanjakelumalliin tarkoitetuista kuuma/kylmävaunuista tai keskitettyyn jakeluun tarkoitetuista kuuma/kylmävaunuista. Ruokailutilaan
on hankittava ruokajuomia, levitteitä ja leipiä varten kylmä-allasvaunu, jossa tuotteet pysyvät kylminä ruokailun ajan.
140
Tarjoiluvaunu
Osaston ruuanjakeluun tarvitaan toimivampi tarjoiluvaunu (juomat leivät yms.); esim. yhdistelmävaunu, jossa on toiminnot ruuanjakoon, tarjottimien ja jätteiden keräilyyn. Tarjoiluvaunussa voisi
olla tason alla vedettävä taso/-t tarjottimen laskua varten ja, myös ulosvedettävät jäteastiat. Tarjoiluvaunuja kehitetään edelleen.
Laitoshuollon työpanos lisääntyy nykyisestä vuodeosastolla potilasateriapalveluissa seuraavissa tehtävissä;
ruuanjako ja tarjoilu
tarjottimien keräily (päävastuu)
astiahuolto; päiväkahvi- ja iltapala-astiat osastolla
tuotetilaukset WeB-mysli atk-ohjelmalla
kiinteiden ruuan ja nestelistan täyttäminen
12.3.
Logistiikka ja jätehuolto
12.3.1. Logistiikan ja jätehuollon nykyisen toiminnan kuvaus
Keskusvarasto: Prosessi käsittää keskusvarastotavaroiden tilaukset (varastoon ja varastosta), varastotavaroiden vastaanoton varastoon, varastotavaroiden keräilyn, toimitukset asiakkaille ja varaston
inventoinnin sekä varmuusvaraston ylläpidon.. Keskusvarasto sijaitsee erillään Puijon sairaalasta
osoitteessa Teollisuuskatu 1. Tilat ovat epäkäytännölliset ja terveydenhuollon varastoksi puutteelliset.
Logistiikkakeskuksen, Keskusvaraston ja KYSin terminaalin sijoittuminen Puijon campukselle on
toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Tavaravirrasta 65 % saadaan sisäkuljetuksen piiriin,
joka tuo siirtoliikenteen pois jäädessä tuntuvia säästöjä vuositasolla. Yhteistunneli Harjulaan sairaalaan lisää sisäkuljetuksen volyymia entisestään. Toiminnallisia synergiahyötyjä saadaan sijoittamalla varasto ja terminaali samaan yhteyteen.
Täyttöpalvelu: Logistiikan työntekijät vastaavat osaston hoito- ja yleistarvikkeiden käyttövaraston
ylläpidosta kokonaispalvelun periaatteella. Palvelu sisältää tarvikkeiden tilaamisen ja hyllyttämisen
osastovarastoon. Hoitotarvikkeet kuljetetaan KYSin jakelupisteeseen Keskusvarastosta. Sisäkuljetus
vastaa tarvikkeiden kuljetuksista osastoille. Täyttöpalvelu vastaanottaa saapuvat tavarat ja ne puretaan osastovarastoihin oikeille nimikoiduille paikoilleen, huolehditaan Keskusvarastolaatikoiden ja
häkkien palautuksesta sekä pakkauspahvien kierrätyksestä. Sisäkuljetus hakee tyhjät rullakot jakelupisteeseen. Täyttöpalvelu on otettu käyttöön vuonna 2008. Vuoden 2012 alussa palvelun piirissä
on 30 osastoa ja sitä tullaan laajentamaan edelleen.
Lähettipalvelut: Lähettipalveluiden tehtävänä on huolehtia talon sisäisen postin sekä ulkoa tulevan
postin lajittelusta, jakelusta, noudosta ja toimittamisesta vastaanottajille. Lähettien tehtäviin kuuluu
myös näytteiden kuljettaminen osastoilta laboratorioihin. Osa näytteistä kulkee putkipostissa. Lähettipalvelut vastaa keskitetysti sairaalan postituksesta ja postitukseen liittyvistä asioista. Lähettipalvelut toimivat arkisin klo 7-16.00. Päivittäisten kiertojen määrä on pysyvä. Pikalähetti on käytettävissä asiakkaan vaatimaan äkilliseen tilanteeseen. Posti toimitetaan jokaiseen KYS:in yksikköön
(osastoon) pääsääntöisesti yhteen postipisteeseen yksikön toimistossa. Postipisteitä KYS Puijon
sairaalan päärakennuksessa on noin 100 kappaletta. Posti jaetaan ja haetaan keskimäärin neljä kertaa päivässä jokaisesta postipisteestä. Pikalähetin pikatilausten määrä on noin 14 000 kpl vuodessa
141
(v.2007). Postin toimittaminen Puijon sairaalan sivurakennuksiin sekä Alavan, Julkulan ja Tarinan
sairaaloihin ei kuulu tämän tietopyynnön piiriin. Lähettipalveluiden toimitilat sijaitsevat Puijon sairaalan päärakennuksen 0-kerroksessa pääaulan yhteydessä. KYS lähettitoimiston toimitilojen pintaala on 69,7 m2 toimisto- ja sosiaalitiloineen.
KYSin sisäkuljetukset: Prosesseja ovat Keskusvarasto- ja suoratoimitustavaroiden kuljetukset,
Apteekkitavaroiden kuljetukset ja Välinehuoltotavaroiden kuljetukset. Sisäkuljetukset tapahtuvat
KYS Puijon sairaalan päärakennuksessa. Keskusvarastosta tavarat tulevat KYS jakelupisteeseen
osastokohtaisissa rullakoissa, joskus lavoilla. Kuljetuksia Keskusvarastolta tulee neljästi päivässä,
saapumisajat ovat noin klo 7, 11,13 ja 15. Rullakot kuljetetaan vetotrukeilla osastoille heti niiden
saavuttua jakelupisteeseen. Pikatilaukset Keskusvarastosta saapuvat ns. sekahäkeissä, joissa on usealle osastolle meneviä paketteja. Sekahäkit puretaan jakelupisteessä ja yksittäiset paketit kuljetetaan
osastoille. Rullakoita saapuu keskimäärin 30 – 50 kpl päivittäin, mutta vaihteluväli voi päivittäin
olla 10 – 100 kpl.
Sisäkuljetus hoitaa myös poistokalusteiden hävittämisen.
Suoratoimitustavarat: Toimittajilta tulevat lähetykset saapuvat KYSin Terminaaliin, joka sijaitsee
Keskusvaraston tiloissa, Teollisuuskatu 1. Terminaali ottaa lähetykset vastaan ja kirjataan Maisajärjestelmään. Lähetykset kuljetetaan aiemmin kuvatuilla aikataulutetuilla siirroilla KYSin jakelupisteeseen. Sisäkuljetus kuljettaa lähetykset osastoille lavatrukeilla. Tavarat viedään osastoille sovittuihin paikkoihin. Lämpösäädellyt paketit viedään erikseen sovittuun paikkaan osastolla, yleensä
kansliaan. Suoratoimitustavaroita kuljetetaan osastoille maanantaista perjantaihin klo 7:00–15:30
välisenä aikana.
Apteekkitavarat: Lääkkeiden kuljetukset tapahtuvat sairaalan apteekista sekä jakelupisteen yhteydessä olevasta liuosvarastosta osastoille. Lääkelaatikot ja liuoslaatikot kuljetetaan omissa kärryissään vetotrukin vetämänä. Lääkkeitä kuljetetaan osastoille pääsääntöisesti kerran tunnissa, muina
aikoina kuljetetaan kiireellisiä lääkkeitä sekä liuoksia. Apteekkitavaroita kuljetetaan osastoille maanantaista perjantaihin klo 8:00–15:30 välisenä aikana.
Välinehuoltokuljetukset: Kuljetukset tapahtuvat pääasiallisesti välinehuoltoyksikön ja osastojen
välillä. Puhtaat välineet kuljetetaan osastoille ja likaiset tuodaan välinehuoltoyksikköön. Kuljetukset
tapahtuvat aikataulutetusti lavatrukilla. Välinehuoltokuljetuksia tehdään maanantaista perjantaihin
klo 7:00–16:05 välisenä aikana.
Sisäkuljetus hoitaa kerran päivässä tapahtuvan sairaskertomusten keräyksen 20 vuodeosastolta ja
viennin arkistoon.
Erillistilauksesta tehdään kalusteiden ja laitteiden siirtoja talon sisällä sekä poistokalusteiden ja
laitteiden kuljetusta jätesiltaan.
Sisäkuljetuksissa käytetään neljää vetotrukkia sekä kahta lavatrukkia, kuljetuskärryjä sekä trukilla
vedettäviä haarukkavaunuja. Rullakot ovat Keskusvaraston tai Itellan omaisuutta.
Pyykkikuljetukset: Sakupe Oy:ltä saapuu puhdasta pyykkiä KYS Puijon sairaalan pyykkisiltaan,
sille varattuun huoneeseen, neljästi päivässä: klo 10 - 11, klo 12 - 13, klo 14 - 15 ja klo 16 -17. Puhdas pyykki noudetaan pyykkisillasta heti sen saavuttua ja se jaetaan yhteensä 81 eri osastolle. Likainen pyykki noudetaan osastoilta sekä pyykkikuilujen alapäästä ja palautetaan siltaan likaisen
pyykin huoneeseen toimitettavaksi edelleen Sakupe Oy:lle. Puijon sairaassa on kuusi pyykkikuilua,
joita käyttää 35 osastoa, muilta osastoilta pyykki noudetaan. Prosessissa olennaista on se, että
pyykki liikkuu ja puhdas pyykki kuljetetaan viipymättä käyttökohteisiin suojattuna siten, ettei sen
puhtaus kärsi kuljetuksen aikana. Jätteet, likainen pyykki sekä suojaamaton puhdas pyykki eivät saa
kohdata. Pyykin kuljetuksessa osastoille käytetään pyykkihäkkejä, ns. häkkilavettia ja trukkia.
142
Pyykkiprosessin täytyy täyttää alati tiukkenevat hygieniavaatimukset. Puhdasta pyykkiä kuljetetaan
osastoille maanantaista perjantaihin klo 7:00–20:00 välisenä aikana.
Likaista pyykkiä kuljetetaan maanantaista torstaihin klo 7:00 – 15:30, perjantaisin klo 7:00 – 20:00
sekä viikonloppuisin klo 7:00 – 15:30. Puhdasta pyykkiä tulee päivittäin keskimäärin 47 rullakkoa
ja 7 pussia (1-9/2006). Vaihteluvälin ollessa noin 25 – 100 rullakkoa päivässä. Osastot tilaavat puhtaan pyykin suoraan Sakupe Oy:ltä. Pyykkihäkkien kunnosta ja vaadittavasta hygieenisyydestä vastaa Sakupe Oy.
Jätehuolto: Lajitellut hyötyjakeet, ongelma-, erityis- ja sekajätteet noudetaan osastoilta ja osa sekajätteistä noudetaan jätekuilujen alapäästä. Puijon sairaassa on kuusi jätekuilua, joiden kautta 35
osastoa lähettää sekajätteensä. Käyntikohteita, joista jätteitä haetaan vähintään kerran päivässä, on
noin 80. Jätteet kuljetetaan jätetyypin mukaan jakeiden välisäilytysasemille, hyötyjätesiltaan, ongelmajätehuoneeseen, erityisjätekonttiin tai sekajätteen puristimeen siirtokuljetusta varten, trukkia
ja vetovaunuja käyttäen. Välisäilytysasemat sijaitsevat KYS terminaalin piha-alueella. Osastokohtaiset jätteenkuljetusvaunut pestään jokaisen käyttökerran jälkeen vaunujen pesulaitteella. Salainen
jäte Prosec- kärryt ja muut erillistilaukset haetaan tilausten mukaan osastoilta. Ongelma – ja erityisjätteet punnitaan ja kirjataan ylös myöhempää laskutusta varten. Jätteiden jäteohjeiden mukaista
laatua valvotaan silmämääräisellä kontrollilla. Jätteiden keräystä osastoilta sekä jätekuilujen alapäästä suoritetaan maanantaista torstaihin klo 7:00 – 15:30, perjantaisin klo 7:00 – 20:00 sekä viikonloppuisin klo 7:00 – 15:30 Erityis- ja sekajätekontit tyhjennetään kaksi kertaa viikossa. Kontit
pestään maanantaisin. Tyhjennyksen ja pesun suorittaa kilpailutettu alihankkija. Kalustona on kaksi
vetotrukkia sekä noin 100 kpl 660 litran vetoista jätteenkuljetusvaunua.
Jätemäärät
Jätteet yhteensä tonnia
Sekajätteet
Hyötyjätteet
Ongelmajätteet
Erityisjätteet
2003
1467,43
881,60
432,20
65,13
88,50
2004
1448,54
796,32
522,36
35,09
94,77
2005
1555,98
827,94
599,15
38,99
84,61
12.3.2. Logistiikan ja jätehuollon tiloihin liittyviä ongelmia
Keskeisiä tiloihin liittyvät ongelmia logistiikan toimintojen kannalta:
1) Henkilö- ja tavaraliikenne käyttävät samoja huoltokäytäviä. Läheltä piti ja vaarallisia tilanteita on mahdollista syntyä liikennejärjestelyistä johtuen. Kohteet on erikseen kartoitettu ja
merkitty pohjapiirustukseen.
2) Huoltokäytävillä on jyrkkiä mutkia, jotka ovat turvallisuusriski trukki- ja henkilöliikenteen
näkyvyyden kannalta ja ehkäisevät tehokkaat, pidempien vaunuletkojen kuljetukset.
3) Päähissiaula on liikennesumppu, jossa toiminta on ajoittain erityisen haastavaa, samassa kapeassa aulatilassa potilas-, henkilöstö-, ja tavaraliikennettä.
4) Erilaisia ovia aukeaa suoraan huoltokäytävän trukkien ajoväylälle.
143
5) Materiaalihuoltoliikenne kamppailee hissien kapasiteetista kaikkien muiden käyttäjien kanssa.
6) Apteekilta lähtevät joudutaan hakemaan trukilla peruuttamalla vastamäkeen, lastaustilan yhteydessä ei ole kääntöpaikkaa.
7) Tekstiilihuollon terminaalitilat ovat puolet liian pienet.
8) Terminaalin tilat ovat käyttökiellossa ja toiminta joudutaan ahdistamaan yhä pienempiin tiloihin. Tulo- ja lähtöliikenne eivät ole kenenkään valvonnassa eikä välisäilytykselle ole tarvittavia tiloja.
9) Tuntiurakoitsijoiden tavarat pyörivät kenenkään valvomatta kaiken muun seassa ja ovat vallanneet osan mm. trukkien latauspaikasta, joka on vastoin turvallisuussääntöjä.
10) Kaikenlaista, poisto- ja muuta tavaraa kertyy huoltokäytäville toistuvasti, kun ei ole riittäviä
välisäilytystiloja.
11) Sairaalan osastojen ja muiden tilojen osoitemerkinnät ovat puutteelliset, muuttaneita yksiköitä joudutaan etsimään materiaalihuollon tehtävissä kyselymenetelmällä.
12) Tilojen yleinen ahtaus ja sopimattomuus nykytoiminnan volyymille, esimerkiksi leikkuri2
vastaanottotilat ovat sumppu.
13) Osa jätehuollosta joudutaan hoitamaan työntämällä jäte- ja pyykkihäkkejä pitkiä matkoja
käsityönä kuilujen pääteasemilta ja vielä vastavirtaan.
14) Jätekeskuksen tilat ovat vanhanaikaiset ja osittain työturvallisuutta vaarantavat. Jäätä, vettä
ja lunta kansilla ja valuu työntekijöiden niskaan kelin mukaan.
15) Osaa jätelavoista ei päästä täyttämään kulkuvälien puuttumisen vuoksi.
16) Kesällä pulujen jätökset kulkeutuvat sairaalan tiloihin pyörissä ja kengänpohjissa.
12.4.
VÄLINEHUOLTO
12.4.1. Välinehuollon nykyisen toiminnan kuvaus
Välinehuoltoprosessi sisältää välineiden puhdistuksen, desinfektion, kuivauksen, tarkistuksen sekä
leikkauskorien ja välinepakkausten kokoamisen, pussitus/pakkaamisen, steriloinnin ja toimittamisen
asiakkaille. Useissa yksiköistä välinehuoltajat vastaavat myös osaston logistiikkapaveluista (tavaran
tilaus ja varastointi). Välinehuoltotyötä tekevä henkilökunta on organisatorisesti keskitetty, ja toiminnat ja laitteet keskitetään uudisrakennuksessa mahdollisimman pitkälle apteekkia ja Islabia lukuun ottamatta. Toiminnanohjausjärjestelmän (T-DOC) avulla välinehuollon prosessia voidaan
suunnitella ja seurata varsin tarkasti.
144
Eri instrumentaatioiden ja välineistön, joiden välillä on laitteisiin, tiloihin ja osaamiseen liittyviä
synergiaetuja, huoltoa varten perustetaan välinehuoltokeskukseen tiimejä. Esimerkiksi ortopedisen
välineistön, mikrokirurgisten instrumenttien, sähkökirurgisen välineistön, hammashuollon välineistön, laboratoriovälineistön, endoskopiavälineistön (jäykät ja taipuisat) ja anestesiavälineistön huollossa tarvitaan erilaisia laitteita ja osaamista, jolloin näiden ryhmien välineistön ja instrumentaation
huollon keskittäminen ryhmäkohtaisesti on kannattavaa. Varastoinnissa, tilausjärjestelmien käytössä ja yleensä logistiikassa voidaan myös saada osaamisetuja.
Välinehuoltopalveluiden suurin käyttäjä ovat KYSin leikkausyksiköt, kaikkiaan Kysissä on n. 100
välinehuoltopalveluiden sisäistä asiakasta. Ulkopuolisista asiakkaista tällä hetkellä suurin Siiliset,
joka ostaa kaikki sterilointipalvelut hammashuollon tarvikkeita lukuun ottamatta Kys:stä. Uusina
asiakkaina lähiaikoina on tulossa yliopiston hammaslääketieteen opetuksen ja Kuopion kaupungin
kampusalueen välineiden huolto. Halo yhteisön ulkopuolelle myyntiä vähän, alle 10 000€ vuosi.
Välinehuoltopalveluiden kysyntä on lisääntynyt ja muuttunut, eikä KYSin välinehuoltokeskuksen
kapasiteetti vastaa enää kysyntää. 1990-luvulta alkaen toimintaan on tullut lukuisia EU-standardeja,
jotka edellyttävät toiminnan ja laitteiden tarkkaa laadunhallintaa. Standardit antavat myös tarkat
kriteerit laitteille ja tuotteiden jäljitettävyydelle. Uudet vaatimukset lisäävät osaltaan laitteiden hankintakustannuksia ja tekevät toiminnan keskittämisestä kannattavampaa. Rajallisista tiloista ja laitteista johtuen, välinehuoltokeskus ei voi ennen uudisrakennusta tarjota suunnittelemattomasti uusille asiakkaille kaikkia palveluita.
12.4.2. Välinehuollon tulevaisuuden tilatarpeet
Välinehuollolle tulee uudisrakennukseen uudet tilat, jotka saadaan käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Uudisrakennuksen ulkopuolelle ”master plan suunnittelualueelle” jääviä välinehuollon kannalta volyymiltaan merkittäviä asiakkaita ovat leikkausyksikkö 2, suu- ja leukasairauksien ja silmätautien poliklinikat. Näiden lisäksi olemassa oleviin tiloihin jää välineiden huoltoa korva-nenäkurkkutautien poliklinikalle ja esiapuun. Tavoitteena on, että kaikki sterilointi ja steriloitavien välineiden huolto keskittyy välinehuoltokeskukseen. Yksiköissä tapahtuu tämän lisäksi hyvin pienessä
määrin välineiden puhdistusta ja huoltoa sekä laitteiden puhdistusta ja käyttökuntoon saattamista.
Näiden tilojen osalta suunnittelussa on otettava huomioon välinehuollon huollon tarvitsemat tilat
sekä erityisesti logistiikka. Suunnittelussa on huomioitava huolellisesti logistiset kysymykset, jotta
välineet saadaan mahdollisimman nopeasti huoltokiertoon ja takaisin käyttöön. Kuten, miten ja mihin toimenpidehuoneista tuodaan tai kerätään käytetyt välineet, ja mihin ne palautetaan. Lisäksi on
mietittävä, mitä reittiä huolto saada parhaiten hoidettua.
12.5.
Puuttuu
LÄÄKEHOITO
145
13.
ISTEKKI
13.1.
Istekin nykyisen toiminnan kuvaus
Istekki Oy edistää asiakkaidensa menestystä tuottamalla helppokäyttöisiä, kilpailukykyisiä ja laadukkaita ICMT- ratkaisuja sekä aloitteellista ja ammattitaitoista asiantuntijapalvelua. Istekki tarjoaa
palveluja tietojärjestelmien, tietotekniikan-, tietoliikenne-, tele-, av-, kiinteistönvalvonnan ja lääketieteellisen tekniikan laitteiden elinkaaren kaikkiin vaiheisiin: Hankintaan, käyttöön, ylläpitoon ja
poistoon. Istekin tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kilpailukykyä ajanmukaista, kustannustehokasta ja luotettavaa teknologiaa hyödyntämällä.
Lääketieteellisen tekniikan palvelut tuottavat sairaanhoitopiirin yksiköille ja niiden strategisille
kumppaneille asiantuntijapalveluja lääketieteellisten laitteiden hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä laitteiden ylläpitoon. ICT-palvelut puolestaan tuottaa ja ylläpitää toimivat ja ajanmukaiset työasematyöympäristöt, tulostus- ja lääkintätekniset laitteet, AV- ja turvatekniikan laitteet
sekä tuottaa palvelin-, koulutus-, tietoliikenne- ja telepalveluja.
Istekillä on toimitiloja Kuopiossa Viestikadulla ja KYSissä. KYSissä on toimitilat lääketieteellisen
tekniikan palveluille (n. 30 hlöä), IT- tuelle ja telepalveluille (n. 15 hlöä), kaksi koulutusluokkaa
(64 m2), konesalitilat tukitiloineen (200 m2) ja henkilökorttien rekisteröintipiste. Istekki on vuokrannut KYSiltä yhteensä noin 900m2 tilaa, jotka sijaitsevat opetus- ja auditoriorakennuksen 0kerrroksessa, rekisteröintipiste ihotautipoliklinikalla, säteilytekniikan tilat sädehoitoyksikössä ja
apuvälinehuolto apuvälinekeskuksen läheisyydessä.
Istekin KYSillä toimivat yksiköt tuottavat palveluja kaikille KYSin yksiköille. Valtaosa Istekin
toiminnasta KYSillä on huoltotilaa vaativaa ylläpitopalvelua.
13.2.
Istekin tiloihin ja toimintojen sijaintiin liittyvät ongelmat
Tarjolla oleva tilakapasiteetti on nyt käytetty eikä asiakastarpeen mukaiselle lisähenkilöstölle ole
mahdollista lisätä työpisteitä KYSin tiloissa tällä hetkellä.
Auditoriorakennuksen alakerrassa sijaitseva taukotila on kulunut ja epäsiisti sekä liian pieni nykyiselle henkilömäärälle.
Nykyiset huoltotilat ovat ahtaat, minkä vuoksi tiloja on vaikeaa pitää siistinä.
Nykyisten konesalien yhteydessä oleva ikkunallinen toimistohuone toimii varastona, koska konesaleissa tarvittaville laitteille ei ole muuta säilytystilaa. Toimistohuone tarvittaisiin henkilötyöhuoneeksi.
Istekin palvelutiskissä 0-kerroksesssa sijaitseva tulevan ja lähtevän tavaran käsittelytila on liian
ahdas.
Säteilytekniikalle toisi tuotannollista synergiaa röntgenlaitehuollon (2 hlöä) läheisempi yhteys kuvantamiskeskukseen. Hyvin toiminut toimipaikka rtg-yksikkö 1:ssä menetettiin Istekin perustamisen yhteydessä. Säteilytekniikan tilat ovat sädehoitoyksikössä ja auditoriorakennuksen 0-
146
kerroksessa. Keskeinen ongelma on liikuteltavien säteilylaitteiden huoltopaikan puuttuminen. Tähän tarvitaan säteilysuojattu tila; nyt joudutaan etsimään tilaa vapaana olevasta kuvaushuoneesta.
Sädehoitolaitehuollolla on työtila kahdelle henkilölle sädehoitoyksikön yhteydessä. Vastaava työtila
tarvitaan sädehoitoyksikön uudisrakennukseen eli siirrettävä sinne.
Liikunnan apuvälineiden huollon tila tärkeimmän asiakkaan apuvälinekeskuksen läheisyydessä on
ahdas, matala ja ajoittain kuuma, vaikka ilmastointia on parannettu. Käynti vilkkaalta käytävältä
huollon tiloihin on hankala potilaalle ja pyörätuoliasiakkaat aiheuttavat käytävän tukkeutumista.
Apuvälinetekniikan ympäristönhallintalaitetöitä tehdään potilaan kotona. Tässä työssä huoltoauto
on liikkuva työpiste. Käynnit ovat aikataulutettuja, joskus kiireisiä. Työ on saatava kerralla valmiiksi ja hyvin rajallisella työpanoksella, joten huoltoauton pitäisi olla rivakasti käytettävissä. Huoltoautolle tarvittaisiin katettu vakioparkkipaikka läheltä apuvälinetekniikan toimipistettä. Tällä hetkellä on käytössä kattamaton parkkipaikka ravintohuollon pihalla. Toimiva ratkaisu olisi katettu parkkipaikka talouspihalta tai uusista Servican rakennuksista. Autoon tarvitaan jatkuva sähkönsyöttö
laitteiden lataukseen. Auto tarvitsee korkeutta 280 cm.
Myös uusien laitteiden tulo ja vanhojen poisto tuo oman logistisen tarpeensa. Kriittisin asia on poistettavien tietokoneiden tietojen poisto, minkä täytyy toimia aukottomasti. Keskitetyllä varalaitepalvelulla voitaisiin välttää poistokuntoisten laitteiden varastointia osastoilla ja lisätä toimintavarmuutta.
13.3.
Istekin arvio tulevaisuuden toiminnasta vuonna 2020
Lääketieteellinen tekniikka tarvitsee huoltotilat noin 60 henkilölle. Palveluja toimitetaan enenevässä määrin myös KYSin ulkopuolelle. Jos tilaa ei riitä KYSissä, joudutaan osa henkilöistä sijoittamaan muualle.
KYSin kiinteistöyksikön kanssa on alustavasti sovittu, että välinehuollolta vapautuvien tilojen sopivuus Lääketieteellisen tekniikan tiloiksi selvitetään.
Tietotekniikan osuus lääketieteellisessä tekniikassa jatkaa kasvuaan. Tämä näkyy jo nyt Medical PC
laitteina, joita on alettu hankkia ja joiden elinkaari on 5 vuotta. Tietokoneiden huollon osuus pienenee, mutta varalaitemäärää on kasvatettava. Siitä pitää huolen tiukentuvat palveluehdot, jotka noudattavat JHS174 suositusta. Tekniikka mahdollistaa, että jatkossa varalaitteen voi kytkeä käyttäjä ja
siksi varastotilaa tarvitaan mahdollisimman lähellä laitteen käyttäjää. Varalaitevarastotilaa tullaan
tarvitsemaan ainakin 20 m2. ICT-palveluissa tulee työskentelemään vuoteen 2020 mennessä KYSin
yksikössä noin 20 henkilöä.
Nykyinen konesali tullaan tarvitsemaan konesalikäyttöön ainakin vuoteen 2018, vuonna 2014 valmistuvan uuden konesalin lisäksi.
Osa IT-koulutuksista tulee siirtymään verkkoon, mutta siitä huolimatta molemmat koulutusluokat
tullaan tarvitsemaan vuoteen 2020 saakka mm. potilastietojärjestelmien koulutukseen.
147
14.
ISLAB
14.1.
Islabin nykytilan kuvaus
ISLABin palvelutuotanto Puijon sairaalassa ja tulevaisuuden tarvearvio
ISLABin palvelut Puijon sairaalassa; ydinprosessi
ISLAB tuottaa kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen laboratoriopalvelut ja lisäksi genetiikan laboratoriotutkimukset. Toimintamme on suunniteltu siten, että pystymme samoissa tiloissa ja yhtenäisellä henkilökunnalla tukemaan päivystystilanteiden hoitoa (ensiapu, tehoosasto, yhteispäivystys) sekä myös tuottamaan kiireettömien polikliinisten ja osastohoidossa olevien potilaiden palvelut. Nykyinen sijaintimme suhteessa sairaalan toimintojen kokonaisuuteen, potilasliikenteeseen (pääaula) ja keskeisiin päivystystoimintoihin (ensiapu ja yhteispäivystys) on HYVÄ.
Tärkeimmät aiemmat tilajärjestelyt:
Vuoden 2005 aikana toteutimme toimintojen siirtämisen pääosin yhdeksi kokonaisuudeksi (pois
rakennus 2sta) ja tämän ratkaisun avulla olemme kyenneet parantamaan laitekannan ja henkilöstön
käyttöä. Luovuimme tiloista Rak 2ssa ja yliopistolla, yhteenlaskien käyttämämme tila pieneni noin
450 m2.
Vuonna 2007 genetiikan laboratorio liittyi osaksi muuta laboratoriotoimintaa, ja tällä hetkellä ainoastaan genetiikan laboratorio (noin 260 m2 tila) sijaitsee muusta ISLABin toiminnasta erillään.
Tilanahtauden vuoksi olemme vuokranneet tilaa yksityisestä varastosta Haapaniemeltä tarvikkeita
ja laitteita varten.
Toimintamme voidaan pelkistetysti kuvata seuraavilla prosesseilla:
analytiikka ja näytteenottopalvelut
verituotteiden logistiikka ja näyteliikenne
saapuvat verituotteet ja yhteistyö ISLABin sisällä toimivan SPR toimipisteen kanssa
verituotteiden jakelu leikkaussaleihin ja osastoille
verituotteiden jakelu PSSHP alueella
saapuvat näytelähetykset ja alihankintapaikkoihin lähtevät näytteet
Tukiprosessit
ISLABin palvelutuotantoon liittyvät toiminnot:
saapuva tavaraliikenne (näytteiden aluekuljetukset, reagenssit)
lähtevä tavaraliikenne (näytelähetykset Helsinkiin)
näytteiden säilytystoiminta ja pakastinvarasto 00-kerroksessa
PSSHPltä hankittavat palvelut: välinehuolto, apteekki, siivous, jätehuolto, kaasut, paineilma, TekPlus palvelut, tietoliikenneverkko, putkipostijärjestelmä
Tilajärjestelyihin suoranaisesti liittymättömiä: tietojärjestelmät ja Kuopion aluelaboratorion hallinto, johtamisjärjestelmä ja asiantuntijuuden hallinta
148
Prosessikuvaus
Toiminnat on kuvattu oheisilla vuokaavioilla (luvut ovat arvioita, joita voidaan tarkentaa suunnittelun edetessä).
näytteenottopalvelut ja analytiikka
potilaita saapuu ISLABin näytteenottopisteeseen päivittäin noin 300-350 eli noin 85 000 vuosittain
henkilökuntamme käy päivittäin ottamassa näytteet noin 250-280 potilaalta, jotka ovat eri osastoilla
Puijon sairaalassa (käydään osastolla potilaan luona) ja tämä vastaa vuositasolla noin 70 000 käyntiä eri potilaiden luona.
tuotamme noin 2 300 000 tutkimustulosta vuosittain Kuopiossa
verituotteet, näyte- ja tavaraliikenne
liikenne sairaalan sisällä toteutetaan putkipostijärjestelmän avulla sekä jalkaisin tapahtuvilla kuljetuksilla
autokuljetuksilla ympäristön kaupungeista ja kunnista saapuvia näytelaatikoita päivittäin noin 35
kpl (Itella, Matkahuolto, kuriiripalvelut)
säännöllinen liikenne myös ISLABin toiseen Kuopion toimipisteeseen Savo-talolla
lähteviä kuljetuksia alueen kaupunkeihin ja lentokentälle päivittäin noin 10 laatikollista (matkahuolto, kuriiripalvelut)
verituotteiden saapuminen ja jakelu; vuosittain vastaamme noin 15 000 verituotteen jakelusta
Elintärkeät sijaintivaatimukset ja logistiset yhteydet
Polikliininen näytteenottotoiminta:
sijainti siten, että potilailla on hyvä kulkuyhteys pääovelta
sijainti siten, että näytteenotto on lähellä analysoivaa päälaboratoriota; näytekuljetukset ja henkilökunnan tehokas käyttö
sijainti siten, että verinäytteenotto ja ekg-toiminta ovat saman potilaiden odotusaulan äärellä
Analyysitoiminta
kiireellisen potilashoidon tukeminen edellyttää sijaintia lähellä ensiapua ja yhteispäivystystä. Tärkeä ryhmä ovat kiireelliset, nopeasti pilaantuvat näytteet (verikaasunäytteet)
Kiireellisissä tilanteissa ensiavusta näyte voidaan tuoda suoraan laboratorioon.
Henkilökunnan ja laitekannan tehokas käyttö edellyttää sitä, että pääosin samalla henkilökunnalla
tuotetaan kiireellinen ja vähemmän kiireellinen analytiikka. Kiireellinen ja ei-kiireellinen analytiikka on tuotettava samassa sijaintipaikassa.
Sijainti siten, että etäisyydet osastoille ovat mahdollisimman pienet ja osastokiertojen toteuttaminen
on mahdollista (lab käy potilaan luona; noin 200 käyntiä päivittäin ja noin 60 000/vuosittain). Myös
osastot pyytävät ISLABilta kiireellistä näytteenottoapua.
Verituotteiden logistiikka, näyte- ja tavaraliikenne, verituotteita vuosittain potilaille noin 15 000.
Kiiretilanteissa verituotteiden jakelun Ensiapuun on oltava mahdollisimman nopeaa; ”haku juosten”.
Verituotteiden haku verikeskuksesta tapahtuu osastojen henkilökunnan toimesta
hyvä saavutettavuus osastoilta käsin on tärkeää
verituotteille soveltuva putkipostijärjestelmä tulisi sisällyttää rakentamissuunnitelmaan (teho, leikkaussalit)
149
Autokuljetukset saapuvat pääoven puoleiselle tavaraliikenteen purkupaikalle, josta kuljettajat tuovat
laatikot sisälle laboratorioon (laboratorion antaman kulkuluvan kera). Kulkuyhteyden tulisi olla
esteetön, koska näytekuormat ovat iltapäivällä huomattavan suuria.
Lähtevät kuljetukset haetaan laboratoriosta ja toimitetaan eteenpäin sopimuksiin perustuen (Itella,
Matkahuolto, kuriiripalvelut)
Prosessiongelmat
a) Näköpiirissä 3-5 vuoden kuluessa on aiempaa suurempi pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta
Toiminnot on suunniteltava siten, että henkilökunta pystyy mahdollisimman hyvin siirtymään työpäivän kuluessa palvelutehtävästä tehtävästä toiseen. Tilojen käyttöä ajatellen on näytteenottotoiminnan ja analyysipisteen sijaittava mahdollisimman lähellä toisiaan.
b) Siirtyminen verituotteiden jakelussa ilman sopivuuskokeita tapahtuvaan ns. type and screen menettelyyn on viivästynyt vanhanaikaisen tietojärjestelmän ja putkipostijärjestelmän soveltumattomuuden vuoksi. Tietojärjestelmän uusinta tehdään vuoden 2012 lopulla ja kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä on mahdollisuus rakentaa putkipostijärjestelmä myös verituotteille soveltuvaksi (jakelu nopeutuu, kokonaiskustannukset pienenevät), mutta suunnitellun järjestelmän soveltuvuus verituotteiden kuljetukseen olisi erikseen tarkistettava.
Islabin tiloihin liittyvät ongelmat
Tila-ahtaus
Laboratoriotilat ja henkilöhuoneet
Vuonna 2005 tilasuunnittelun perusratkaisu ja Rak 2 tiloista luopumisesta oli oikea. Suunnittelu
jouduttiin kuitenkin tekemään hyvin voimakkaalla otteella (yhteistyössä Hannu Hoffren; projektityö), jotta toiminnot saatiin mukautettua noin 450 m2 aiempaa pienempiin tiloihin.
vasta jo tehtyjen päätösten jälkeen käynnistettiin ISLAB-hanke, jonka mahdollista vaikutusta ei oltu
huomioitu
Työterveyshuollon toukokuussa 2011 tekemässä työpaikkaselvityksessä todetaan ”yleisilmeeltään
työtilat ovat ahtaat”. Tilan ahtaus ei välttämättä ole hankekokonaisuuden kannalta ”merkittävä”,
mutta oman noin 200 työntekijän yhteisömme kannalta se on tärkeä asia.
em. asioiden lopputuloksena on tällä hetkellä noin 250 m2 lisätilan tarve (sekä laboratoriotilaa että
henkilöhuoneita)
Genetiikan laboratorion on erillään muista ISLABin toiminnoista
Genetiikan laboratorion siirtäminen samaan yhteyteen muun ISLAB toiminnan kanssa parantaisi
niukkojen henkilöstöresurssien, laitteistojen ja työtilojen käytön tehokkuutta. Tällä hetkellä genetiikan toiminnan käytössä on noin 260 m2 tila.
Sisäilmaongelmat
150
Toimintojen keskittäminen ja laitekannan uudistus ovat lisänneet lämpökuormaa. Osa laboratorioanalytiikasta tehdään tiloissa, jotka alun perin on suunniteltu esim. henkilöhuoneiksi. Ilmanvaihto ja
jäähdytys ovat ongelmia ja laitteistojen toimintavarmuus on pahimmillaan ollut vaarassa lämpötilavaihtelujen vuoksi (kuumuus ja kosteus kesällä). Kesän 2011 aikana kemian automaatiosalin jäähdytys toimi merkittävästi aiempaa paremmin (ilmanvaihtoa on kohennettu), mutta ilmanvaihdon
tehokkuutta olisi peruskorjauksen yhteydessä yhä parannettava.
Tilojen rakenteellisia erityisvaatimuksia
Toimintojen sijoittelussa olemme joutuneet ottamaan huomioon seuraavia tekijöitä:
laitekanta ja lämpökuormat, jäähdytysratkaisut
sähkötekniikka
tietoliikenneverkko
putkipostijärjestelmä
paineilma
puhdastilat kantasolutoiminnassa
infektioturvalliset tilat mikrobiologiassa
riittävä määrä yhtenäistä, avointa tilaa automaatiolaitteistojen sijoittamista varten
Kiinteistön nykytilan kuvaus
Tilojen teknisen kunnon arvioinnissa on tukeudumme Kiinteistöyksikön näkemykseen arvion
tilojen teknisestä kunnosta ja soveltuvuudesta.
Tutkimustarpeeseen vaikuttavat tekijät
Tuotamme laboratoriopalveluita perustuen osastojen ja poliklinikoiden tarpeisiin. Tuotantomäärämme noudattavat ensisijaisesti sairaalaan yleisen toimeliaisuuden muutoksia.
14.2.
Islabin tulevaisuuden toiminta
Tutkimustarpeeseen vaikuttavat tekijät tulevaisuudessa
Vuoden 2008 jälkeen on Pohjois-Savon alueella yhteensä 12 kuntaa liittynyt mukaan ISLABin toimintaan ja analytiikan tuotanto on lisääntynyt Pohjois-Savossa ja myös Kuopion toimipisteissä
(noin 20 %). Suurin kasvuvaihe on nyt takana ja toimintavolyymi tulee jatkossa myötäilemään
SHPn toiminnan muutoksia.
Uudet tilatarpeet
Uudet tilatarpeemme koostuvat henkilöhuoneista (9 kpl), kokoustilasta (noin 50 m2), arkistotilasta
sekä arviolta noin 100 m2 laboratoriotilasta. Asiantuntijoidemme käytössä olevissa henkilöhuoneissa tehdään myös tutkimuslausuntoja ja myös mikroskopointityötä. Samaan huoneeseen on tyypillisesti sijoitettu 2-3 työntekijää. Kokoustilaa tarvitsemme, koska ISLABilla on 70 toimipistettä ja
hajautetun organisaatiomme kokouskäytännöt ja viestiminen perustuu suurelta osin Kuopiosta joh-
151
dettaviin videoneuvotteluihin ja muihin teknistä kokoustilaa tarvitseviin palavereihin. Yhteenlaskettu uuden tilan tarve on noin 250 m2.
ISLAB JA UUDET TILATARPEET B11 HANKKEEN YHTEYDESSÄ 020112
1. Ydinprosessien tilatarpeet
Toiminto
Henkilöhuoneet
Kokoustila
laboratoriotila, näytteiden lajittelu
huone/laboratoriotila
Elintärkeä sijaintivaatimus
laboratoriotila 100 m2
Analysointilaboratorio yhteydessä
(Suunnitteilla oleva aula-alueen näytteenottopisteen remontti !!!)
(aulahankkeen ja B11 hankkeen rajapinnat !!!)
Hyödylliset logistiset yhteydet
putkipostijärjestelmä
näytehissi näytteenotosta lajittelutilaan
(sijainti lähellä EAta ja laboratoriota)
(sijainti lähellä keskeisiä kulkureittejä ja pääovea)
2. Tukiprosessien tilatarpeet
kliininen kemia, asiantuntijat
kliininen mikrobiologia, asiantuntijat
hallinto, työnjohto
hallinto ja toimintajärjestelmä
arkistotila
4
3
2
Työnjohtonäkökulma; huoneet lähellä analysointilaboratorioa
Työnjohtonäkökulma; huoneet lähellä analysointilaboratorioa
Työnjohtonäkökulma; huoneet lähellä analysointilaboratorioa
Lähellä ydintoimintaa; nykyisen kokoustilan käyttöaste on yli 80 %
1 kpl, 50 hengen
huonetila 50 m2
Muuten huomioitava!
Putkipostijärjestelmä osana uudisrakennuksen suunnittelua ja myös verituotteiden jakeluun sopivaksi
ISLAB YHTEENSÄ
9 henkilöhuonetta
1 kokoustila
lab/huone tilat 150 m2
Ehdotus etenemisestä
a) Määritellään tavoitteeksi genetiikan toimintojen siirtäminen muun ISLAB-laboratorion yhteyteen
b) Arvioidaan laboratorion yläpuolisen kirjastotilan riittävyys ja soveltuvuus ISLABin toimintoja
ajatellen (ensin peruskorjauksen aikaisena väistötilana sen jälkeen toimintojen pysyvänä sijoituspaikkana). Voisimme ottaa asian tarkasteltavaksi jos saisimme 3 krs pohjapiirroksen käyttöömme.
Ratkaisu saattaisi olla taloudellinen ja toimiva jos pystyisimme sijoittamaan 3.kr tilaan hallinto- ja
henkilöhuoneemme ja sillä tavoin vapauttamaan 2 krs tilaa laitteistoille ja analytiikalle. Kalliin erikoistilan rakentamisen määrä saataisiin minimoitua.
c) Mikäli tila on soveltuva ja riittävä aloitetaan peruskorjaus siten, että kirjastolle osoitetaan ns.
väistötila ja sen jälkeen ISLABin tiloissa käynnistetään vaiheittainen korjaus ja toimintojen uudelleenjärjestely käyttäen 3 krs tilaa myös ns. väistötilana (ISLABin toiminnan väistötilan olisi kuitenkin sijaittava nykyisen tilan välittömässä läheisyydessä).
LIITE 2.
PUIJO SAIRAALA (PÄÄRAKENNUS
I
AB
AA
PERUSTIEDOT
2013
1
92147,8
Pinta-ala
983
1
983
2006
2006
9062,72
5638,19
2700
2700
neliöhinta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
Käyt.
VUOSI
%
% osuus
VUOSi
1
30
1
1
983
200%
983
100
983
Yo
100 %
1
998
2013
2013
20
1
983
150
o/o
2003
30
1
983
1OO
o/o
2013
20
Käyt.
7o OSUuS
VUOSI
Yo
AB
AA
15
30
Kustannuk
set
Uusinta
Kustannuk Valm.
Vuosi
set
Uusinta
Valm
Tavoitt.
käyttöikä
1
983
150 %
2003
0,5%
4,5%
44,0 %
0/o
28,0
18,0 %
122,3
1
983
200
To
1983
100 %
10766,5
6851,4
1983
100
4404,5
1983
1101,1
5,0%
1223,5
100,0 %
24469,3
1
1
983
983
o/o
I 998
2013
2013
0,5
4,5
0/o
76,1
To
685,0
44,O
o/o
6698,2
0/o
4262,5
2740,2
150 %
2003
29,0
1OO
o/o
2013
18,0 %
150
o/o
2003
5 0
o/o
100,0 %
761
15223,1
PUTJO SATRAALA (PAARAKENNUS
PERUSTIEDOT
Täyttövuosi
Kävttöaste
Valmistumisvuosi
Peruskorjausyuosi
Pinta-ala vht.
Keski m äääräi n en n el ¡öh i nta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
r)
AC
AD
2013
1
92147.8
(u
983
2570,4
2700
2700
Valm.
Vuosi
Kustannuk Valm.
Vuosi
set
Uusinta
Käyt.
%
7o OSUUS
VUOSi
ALUERAKENTEET
POHJARAKENTEET
RAKENNUSTEKNIIKKA
30
1
983
100 %
30
1
983
LVI-JATiJtsS I ELMAT
20
1
983
100 %
150 %
SAHKOJARJESTELMAT
TIETOJARJESTELMAT
5
30
20
Kustannuk
set
Uusinta
Käyt.
%
% osuus
VUOSf
AD
AC
1
983
5619,2
ud en )
Tavoitt.
käyttöikä
1
1
1
1
983
983
983
200 %
I 998
0,5 %
2013
2013
4,5
0/o
44,0
28,0
Vo
2003
100 %
2013
150 %
2003
18,0
0/o
0/o
5,0 %
100,0 %
75,9
682,7
6675,6
4248,1
2730,9
758,6
15171,8
1983
1983
1
983
200
o/o
100
o/o
100 %
983
1 983
150
Yo
100
o/o
I 983
150
o/o
1
998
0,5
To
34,7
2013
2013
2003
2013
2003
4,5 Vo
44,0 %
28,0 %
18,0 %
5.0 o/o
312,3
3053,6
1943,2
1249,2
347,0
100,0 %
6940,1
1
PUIJO SAIRAALA
1)
PERUSTIEDOT
CE
AR
2013
Pinta-ala
1987
2001
Valmistumisvuosi
3061,1
5377
92147
2500
2600
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
avoitt.
käyttöikä
Käyt.
%
Vuosi 1958
set
% osuus
VUOSI
Kustannuk
set
Uusinta
Kustannuk Valm.
Uusinta
Valm.
Vuosi
Käyt.
%
% osuus
VUOSI
GE
15
30
30
20
30
20
2001
2001
2001
2001
2001
2001
B0%
40 Yo
40%
60%
40
o/o
6O
Yo
2016
2031
2031
2021
2031
2021
0,5
0/o
4,5
0/o
44,0 %
1987
1
987
1987
0/o
4065,2
1987
18,0 %
2613,4
725,9
1987
29,0
5,0 %
1
72,6
653,3
6388,2
00,
14518,7
1987
2002
0
%
41,3
Yo
2017
4,5%
371,9
87%
2017
2007
2017
44,0 0/o
28,0 0/o
18,0 0/o
3636,6
2314,2
1487,7
173 %
87
130
o/o
87%
130
o/o
2007
5
o/o
100
%
41
0
PUIJO SAIRAALA (PAARAKEN NUS
r)
2013
Tävttövuosi
Käyttöaste
Valmistumisvuosi
Peruskorjausvuos¡
993
1988
8840,3
2500
5902,44
2500
1
Pinta-ala yht.
Keski m äääräi nen neliöh i nta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
c¡
CL
PERUSTIEDOT
92147,8
(u
uden)
ïavoitt.
Valm.
käyttöikä
Vuosì 1958
Kustannuk Valm.
Vuosi 1958
set
Uusinta
Käyt.
% osuus
VUOSI
Vo
15
1993
30
1
993
133%
67%
30
1
993
67
o/o
20
1
993
1OO
o/o
30
20
o/o
% osuus
vuost
GI
CL
ALUERAKENTEET
POHJARAKENTEET
RAKENNUSTEKNIIKKA
LVI-JARJESTELMAT
SAHKOJARJESTELMAT
TIETOJARJESTELMAT
Kustannuk
set
Uusinta
Käyt.
1
1
993
67%
993
o/o
100
2008
0,5
0/o
119,3
2023
2023
2013
2023
2013
4,5
Yo
1074,1
44,0%
28,0
yo
18,0
0/o
5,0
o/o
100,0 %
10502,3
6683,3
4296,4
1193.4
23868,8
988
1 988
1 988
83%
83%
2018
2018
0,5%
4,5 0/o
44,0%
125 %
2008
28,0 %
1988
83%
2018
18,0
I 988
o/o
2008
I 988
1
167
125
o/o
2003
o/o
5 0%
r00,0 %
79,7
717,1
7012,1
4462,2
2868,6
I
15936,6
PUTJO SAIRAALA (P
1)
PERUSTIEDOT
US
CS
CP
2013
1982
1987
1348,6
92147
Pinta-ala
41
2500
neliöhinta
00
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
Tavoitt.
käyttöikä
Käyt.
15
1987
173%
2002
30
1987
87%
2017
2017
2007
2017
2007
1987
20
1987
30
1987
20
set
% osuus
VUOSi
Yo
GS
CP
30
Käyt.
set
% osuus
VUOSi
Yo
Kustannuk
Uusinta
Kustannuk Valm.
Vuosi
Uusinta
Valm.
Vuosi
1987
87
o/o
130 %
87%
130
Yo
0,5 %
4,5
0/o
44,0
28,0
0/o
0/o
18,0 %
ot
5
1
to
0
88,1
792,7
1982
1982
207
o/o
103%
7751,1
1982
103 %
4932,5
3170,9
880,8
1982
155
o/o
1982
103
o/o
1982
155
o/o
1761
1
997
2012
2012
2002
2012
2002
0,5%
8,2
4,5
44,0
0/o
163,9
o/o
1602,1
28,0
18,0
0h
1019,5
655,4
5
0/o
0%
100,0 %
182 1
3641
PUIJO SAIRAALA (PAARAKENNUS
1)
PERUSTIEDOT
CM
Täyttövuosi
Kävttöaste
Valmistumisvuosi
Peruskoriausvuosi
Pinta-ala yht.
Keski määäräi nen nel iöh i nta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
CN
2013
1
uden)
41
Tavoitt.
käyttöikä
1
728
92147,8
(u
991
2674,1
2700
00
Valm.
Vuosi
Kustannuk Valm.
set
Vuosi
Uusinta
Käyt.
%
% osuus
VUOSI
CM
ALUERAKENTEET
Itsts¡
RAKENNUSTEKNIIKKA
LVI-JAT<Jts,S I tsLMAI
SAHKOJARJESTELMAT
I Its I(JJAKJtst'I tsLMAI
15
998
Kustannuk
set
Uusinta
Käyt.
%
% osuus
VUOSI
CN
I 991
147 %
991
2006
2021
o/o
0,5 %
9,8
88,5
1998
2021
4,5 Yo
44,0 %
1998
2011
28,0%
1998
75
0/o
864,9
550,4
353,8
50%
50%
98,3
1998
30
1
30
I 991
73%
73%
20
1
991
110 %
30
I 991
73%
2021
20
1
991
110 %
2011
18,0
5,0 %
100,0 %
1965,6
1
1
998
998
100
%o
50%
75%
2013
2028
2028
2018
2028
2018
0,5
Yo
36,1
4,5
44,0
Yo
324,9
3176,8
2021,6
1299,6
361,0
0/o
28,0 %
18,0 %
5,0 %
100,0 %
7220.1
PUIJO SAIRAALA
NUS
1)
PERUSTIEDOT
86-10
81-5
2013
985
I 985
12980,1
12728,4
2500
1
92147
Pinta-ala
3700
neliöhinta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
avoitt.
käyttöikä
Valm.
Vuosi
Käyt.
Uusinta
vuosi
%
7o OsUUS
Käyt.
o/o
% osuus
vuost
86-10
15
1985
30
1
30
I 985
985
187
93
o/o
o/o
93%
2000
2015
2015
0,5 %
4,5%
44,0%
20
1985
140 %
2005
28,0%
30
1985
93%
2015
18,0 %
20
1985
140 %
2005
5,0%
100,0 %
175,2
1577,1
15420,4
9813,0
6308,3
1752,3
35046,3
Kustannuk
set
Uusinta
Kustannuk Valm.
Vuosi
set
81-5
I
10
10
9
985
1 985
1
1
985
1985
1985
1985
187 %
93
o/o
93%
140
o/o
93%
140
o/o
2015
2015
0,5%
4,5 0/o
0/o
2005
44,0
28,0
2015
19,0
0/o
2005
5
%
o/o
100,0 %
171,8
1546,5
15121,3
9622,7
6186,0
1718
7
PUIJO SAIRAALA (PAARAKENNUS
r)
Täyttövuosi
Käyttöaste
Valmistumisvuosi
Peruskorjausvuosí
Pinta-ala vht.
DF
DT
PERUSTIEDOT
2013
I 998
1
2947,4
2900
6145,05
92147,8
2100
Kes ki m äääräi nen neliöh inta (u uden)
991
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
Tavoitt.
käyttöikä
Käyt.
%
% osuus
VUOSI
ALUERAKENTEET
POHJARAKENTEET
LVI.JARJESTELMAT
SAHKOJARJESTELMAT
30
998
1 998
30
1
1
998
20
1998
30
I 998
20
Käyt.
o/o
7o OSUUS
VUOSI
Kustannuk
set
DF
DT
15
Uusinta
Kustannuk Valm.
Vuosi
set
Uusinta
Valm.
Vuosi
1
998
1OO
o/o
50
o/o
50%
75%
50%
75%
2013
2028
2028
2018
2028
2018
0,5%
4,5%
5,0 %
83,0
746,6
7300,3
4645,7
2986,5
829,6
100,0 %
16591,6
44,0
o/o
28,0
o/o
18,0
0/o
199'1
I 991
1
991
1
991
147
o/o
73%
73%
2006
2021
2021
o/o
2011
1991
73%
2021
991
110 %
2011
1
110
0,5 %
39,8
4,5 Yo
44,0 %
358,1
3501,5
2228,2
1432,4
397,9
5,0 %
7958,0
100,0 %
Kok.kust.
28,0 Yo
18,0 %
260807,7
PUIJO SAIRAALA (PÄÄRAKENNUS 1)
RAK.4
RAK.3
PERUSTIEDOT
2013
Valmistumisvuosi
1
1
959
2270
92147
Pinta-ala
959
neliöhinta
1
Pinta-ala
lukumäärä
Tavoitt
kàyttöikã
Valm.
Vuosi
Käyt.
o/o
Uusinta
vuost
Valm.
Vuosi
Kustannu
kset
% osuus
Käyt,
o/o
RAK.3
ÀLÚÊRÀÏEÑTÉET
POHJARAKENTEET
RAKENNUSTEKNIIKKA
LVI-JARJESTELMAT
SAHKOJARJESTELMAT
TIETOJARJESTELMAT
15
30
30
20
30
20
I 959
I 959
1
959
a
3
o/o
3
o/o
'1959
3Yo
959
o/o
1
3
1974
1 989
1 989
1979
1989
1979
0,5%
4,5
0k
44,Q
o/o
28,0 Yo
18,0 %
21
1
191 ,5
7
1
1191,7
1
2
4256.1
959
1959
1 959
1 959
1 959
1959
2700
o/o
5400 o/o
5400 o/o
3600 %
5400 o/o
3600
Uusinta
vuost
0,5
4,5
1974
1 989
989
1979
1 989
Kustannu
kset
% osuus
0/o
I
1797,8
1
28,0
0/o
o/o
1
0
o/o
11
1
735,5
PUIJO SAIRAALA
1
RAK.5
RAK.6
2013
Kävttöaste
Valmistumisvuos¡
'1959
1
959
2004
P¡nta-ala
92147
2364,5
1
2566
800
1
800
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumääÉ
Tavo¡tt,
käyttö¡kä
Valm.
Vuosi
Uus¡nta
Käyt.
lo vuosr
% osuus
Kustiannu
Valm
kset
Vuosi
RAK.5
ALUERAKENTEET
I'UIIJAKAKtsN
0/o
4,5
o/o
191
3972
44,0
o/o
1872,7
1
3962
28,0 lo
1191,7
I 959
3972
18,0 %
766,1
1
959
3lo
3972
30
1
959
3
o/o
20
1
959
3Vo
1
959
3
o/o
I 959
3
o/o
I Ets,I
RAKENNUSTEKNIIKKA
LYI-JA¡(JÈ,sI ELMA I
SATII{(JJAKJES I ELMA
0,5
3
5
I
20
1
o/o
VUOSI
kset
Yo OSUUS
RAK.6
o/o
959
1
Kustannu
Uusinta
Käyt.
3957
21,3
4256,1
1
959
1 959
1
959
959
959
1080000
o/o
1959,01
0,5
o/o
12OOOO
o/o
1959,05
1959,44
4,5
o/o
44,O
o/o
1959,28
28,0
o/o
12273%
19286
o/o
30000 %
I 08000
1
959,1 8
18,0 %
23,1
207
1293,3
831,4
1
4618,8
PUIJO SAIRAALA PAARAKENNU]
1
JAl
JA5
2013
1
I 959
959
2010
8371
2100
1
800
T¡lavuus
Kerrosten lukumäärä
kàyttöikä
Käyt
Vuosi
o/o
VUOSI
% osuus
o/o
% osuus
VUOSI
kset
JAI
1
959
131 %
15 fo
o/o
2000,
2330,92
4,5lo
POHJARAKENTEET
RAKENNUSTEKNIIKKA
30
I 959
30
'1959
1
o/o
5595,59
44,0
0/o
LVI.JARJESTELMA T
SAHKOJARJESTELMAT
TIETOJARJESTELMAT
20
1
959
2
o/o
4273,19
28,0
o/o
4
o/o
13
o/o
30
Käyt.
Vuosi
JAI
ALUERAKEÑTEEÏ
Kustannu
Uus¡nta
Valm.
Kustannu
kset
Uusinta
Tavoitt.
1
959
'1959
3446,69
18,0 %
87,9
791
1
1
31 64
o/o
959
90%
I 959
7
't
lYo
1
I 959
I 959
1
't7579.1
959
959
o/o
23,9
201
2710,87
4,5
Yo
5
2106,7
7210,14
o/o
2
o/o
5300,63
28,O
3
o/o
4107,19
18,0%
5.0 %
72
2
861,8
PUIJO SAIRAALA
NUS
r)
JA6
T1 ¡a T5
201 3
Valmistumisvuosi
1
I OÃO
959
2010
P¡nta-ala
9446
92147,8
Ke s R ¡ mää¿i ñ inen n el ¡ öh ¡ nþ
I 800
1
800
Pinta-ala
Kerroskorkeus
Kenosten lukumäärä
Tavoitt,
käyttöikä
Valm.
KäyL.
Vuosi
Vo
Uusinta
vuost
Kustannu
o/o
kset
OSUUS
Valm.
Vuos¡
Uusinta
Käyt.
o/o
lo vuosr
OStltlS
Kustannu
kset
JA1
ALUERAKENTEET
P(,TIJAKAKEN I EE I
KAKtsNNUS I ts,KNIIKKA
LYI-JAF(JEù I ÈLMA I
SAII}IUJAKJES I ELMA
TIETOJARJESTELMAT
15
30
'1959
3
o/o
3946
0,5
0/o
1
959
3
o/o
3946
4,5
0/o
30
1
959
3
o/o
3946
44,0
o/o
20
1
I
20
144
70,9
693
1927
1927
o/o
11o/o
2678,87
5
o/o
765
2
o/o
71 78 14
44,0
o/o
5268,63
28,0
o/o
7481
4760
3060
959
3%
3946
28,Q
o/o
441
1927
3
o/o
'1959
3%
3946
18,O
o/o
283
1927
4
o/o
I 959
3
78
1927
1575,0
14%
72
18, O
o/o
O
o/o
1
17gO2,A
PU|JO SATRAALA (P
NNUS
r)
T2 ia T3
PERUSTIEDOT
2013
Valmistumisvuosi
1
959
0
Pinta-ala
Keski m äää räi nen nel iöh i nta
Pinta-ala
Tilavuus
Kerroskorkeus
Kerrosten lukumäärä
92147
9446
1
Tavoitt.
käyttöikä
500
Valm.
Vuosi
Kustannu
kset
Uusinta
Käyt.
%
% osuus
VUOSi
a
ALUERAKENTEET
POHJARAKENTEET
RAKENNUSTEKNIIKKA
LVI{ARJESTELMAT
SAHKOJARJESTELMAT
TIETOJARJESTELMAT
1927
4Yo
30
1927
30
1927
4%
4%
20
30
1927
1927
40/
4 o/o
20
1927
4%
15
3914
3914
3914
3914
3914
3914
0,5 %
4,5
0/o
44,0
28,0
0/o
18,O
o/o
0
o/o
0/o
70,8
637,6
6234,4
3967,3
2550,4
708,5
141