Kirkkoposti 2_2015 - Pirkkalan seurakunta

Transcription

Kirkkoposti 2_2015 - Pirkkalan seurakunta
KIRKKOPOSTI
Pirkkalan seurakunnan tiedotuslehti www.pirkkalanseurakunta.fi
n
n
Huhtikuu 2015
Kuva: Elisa af Hällström
IHMETTELYN KAUTTA ILOON.
5-vuotias Ilona af Hällström
tuoksuttaa pääsiäistä Pappilan
väentuvassa.
2
KIRKKOPOSTI
PÄÄKIRJOITUS
Olli-Pekka Silfverhuth
Kirkkoherra
[email protected]
Ihmettelystä iloon
K
un sanat loppuvat, tarvitaan muita aisteja. Ihmeen edessä sanoja on vaikea löytää. Näin
voisi todeta pääsiäisestä, kristikunnan suurimmasta juhlasta. Pääsiäinen on hajuja ja makuja,
värejä ja symboleja. Niitä löytyy huomattava määrä itäisen kristikunnan perinteestä, mutta myös läntisestä traditiosta. Monet pääsiäiseen liittyvät tavat nousevat pitkästä historiasta. Hiljainen viikko pitää sisällään etappeja kohti juhlaa, iloa ja valoa. Kiirastorstain ehtoollisen kautta muistellaan Jeesuksen viimeistä ateriaa oppilaittensa kanssa. Pitkäperjantaina kirkko on mustissa, ja
urut ovat vaiti. Pääsiäisaamun tyhjä hauta vie suureen
iloon. Kristinuskon aamuhämärässä ei kuitenkaan vielä
edes ollut kahta erillistä juhlaa. Kuolema ja ylösnousemus olivat niin yhtä, että niitä ei erotettu toisistaan.
Hiljaisen viikon päivillä on myös omat painotuksensa
kristikunnan sisällä. Englannissa esimerkiksi kiirastorstaita kutsutaan jalkojen pesun torstaiksi. Taustalla on
kertomus siitä, kuinka Jeesus antoi esimerkin keskinäisen
rakkauden merkityksestä pesemällä oppilaittensa jalat ja
kehotti myös heitä pesemään toistensa jalat. Samaista
esimerkkiä noudattaa myös Paavi Fransiskus, joka tunnetaan erityisesti yhteiskunnan laitamilla ja marginaaleissa olevien näkyväksi tekijänä. Viime vuodelta oleva
kuva paavista pesemässä nuorisovankien jalkoja kertoo
paljon enemmän kuin tuhat sanaa.
Hiljaisen viikon ja pääsiäisen sanoma puhuttelee monella tavalla eri aisteja. Osaammeko antaa tilaa ihmettelylle ja ilolle? Aina se ei ole helppoa, vaan haemme
selityksiä ja rationaalisia argumentteja. Bo Carpelan on
sanonut: ”Jos vain kunnioittaisimme enemmän kaikkea selittämätöntä.” Sama ajatus sopii hiljaisen viikon
ja pääsiäiseen viettoon. Ihmettelyn kautta voi päätyä
todelliseen iloon.
Suu makeaksi Sirpakassa
SUUNNISTA Suupantie
kymppiin, etsi katoksen
alta musta kahvipannu, ja
löydät maistuvan munkkirinkilän. Joka perjantaiaamu Pirkkalan kirkon
keittiöstä kuljetetaan lähetyskahvila-myymälä Sirpakkaan monta laatikollista vastapaistettuja, seu-
rakunnan vapaaehtoisten hyppysissä syntyneitä munkkeja.
– Teen taikinan aamukuudelta. Kahdeksan aikaan aletaan paistaa ja yhdeksään mennessä ollaan
valmiita, kertoo lähetyskahvilasta vastaava Sirpa
Hämäläinen.
Sirpa Hämäläinen tarjoilee Sirpakan herkullisia ja kuuluisia
munkkeja.
Ilon kautta
uuteen vuoteen
KÄSILLÄ ON vuoden kohokohta ja juhla,
joka ortodoksien näkökulmasta tulvii iloa.
Tunne tarttuu helposti, kun Leena ja Veikko Hänninen toivottavat yhteen ääneen tervetulleeksi mehiläisvahalle tuoksuvaan taloonsa. Koti Pirkkalassa on saanut varaslähdön pääsiäiseen. On leivottu ja sytytetty
Kristuksen verta symboloiva punainen tuohus, jota poltetaan vain pääsiäisenä. Krumeluurit venäläiset posliinit kiiltävät ja ortodoksien herkut kulitsa eli makea leipä,
pasha ja karjalanpiirakat munavoilla odottavat. Mukana on luterilaistenkin suosikki.
– Veikko tykkää mämmistä, niin sitäkin
sitten on, yhdessä hymyillään.
TAMPEREEN ortodoksiseurakuntaan 26
vuotta sitten liitetty Leena Hänninen kertoo eri kristillisten kirkkokuntien perinteiden sulautuneen yhteen heidän perheessään.
– Molempia traditioita noudatetaan,
hän sanoo.
– Vai näkyykö eri seurakunnat meillä
missään, kysyy aviomies viereltä.
– Pääsiäinen on ortodoksisempi ja joulu luterilaisempi. Palmusunnuntaina lapset virpovat läheiset parhaimpiinsa pukeutuneina. Kirkossa tulee käytyä enemmän.
Pääsiäislauantaina viemme tuonilmaisiin
siirtyneille kynttilät hautausmaalle, vaimo tarkentaa.
Tänä vuonna pääsiäisyön liturgia televisioidaan Tampereelta ja pyhät kuluvat pitkälti kotosalla pojan koiran kanssa lenkkeillen.
– Lapset perheineen ovat matkoilla.
Yleensä olemme viettäneet toisena pääsiäispäivänä lasten pääsiäistä, isovanhemmat sanovat hieman haikeina.
PILKUNTARKKAA PAASTOA Puolukkakujalla ei noudateta.
– Vaikka hyvää se tekisi, virnistää isäntä.
– Emme ole syöneet liiemmin herkkuja. Tärkeämpää on paastoaminen pahois-
ta sanoista. Ja Suurella viikolla kattiloiden pitää saada levätä, herättelee puoliso.
– Paaston aikana tutkin itseäni. Vähitellen pääsen lähemmäs Kristusta ja lopulta
iloon, hän jatkaa.
– Paaston jälkeen käytetään sitten hirveät määrät kananmunaa. Keitimme kerran
250 munaa pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, Veikko keventää ja kuvailee itseään
perusluterilaiseksi.
Leenaa aviomiehen eri kristikunta ei
häiritse.
– On rikkaus, kun on kaksi uskontoa.
Isä Efraim sanoi: Älä painosta. Hän lohdutti, että kuljemme joka tapauksessa rinnakkaisia polkuja, välillä yhdessä ja välillä erikseen, mutta päämäärämme on aina yhteinen.
Hänninen puhuu luontevasti taivaallisesta esirukoilijastaan ja rippipapista. Veikko harmittelee yhä, että Leenan liittäminen seurakuntaan osui työmatkan kanssa päällekkäin.
”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi!”
3
”Totisesti on noussut!”
Väentuvasta on moneen
Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu, suntio Mika Leijo siteeraa Jeesusta.
Leena ja Veikko Hännisen kodin seinältä
löytyy muun muassa Leenalle rakas ikoni.
– Tässä on minun taivaallinen esirukoilija
Pyhä Helena, osoittaa Leena.
PERUSTEELLISESTI kunnostetut Väentupa ja aittakappeli odottavat tulijoita Pappilan
pihapiirissä. Jo pitkäperjantaiiltana voi osallistua rukoushetkeen. Niitä pidetään tuvassa joka kuukauden ensimmäinen perjantai. Punamultainen idylli Pyhäjärven kupeessa sopii hyvin hääpaikaksikin tai muistotilaisuuteen,
ristiäisiin ja kursseille. Vielä
tiloja ei ole vuokrattu seurakunnan ulkopuolelle, mutta
sitä suunnitellaan.
– Kesäaikana nuoret ovat
Pappilassa kahtena iltana viikossa. Muuten sitä voivat toki
käyttää muutkin, lupaa kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth.
PERJANTAI-ILTOJEN rukoushetkessä aiotaan antaa aikaa
hiljaisuudelle.
– Kun sulkee häiritsevät tekijät ympäriltä, voi kuulla Jumalan puhetta. Siihen tarvi-
taan hiljaisuutta. Hiljaa oleminen voi olla lähentävä. Silloin ollaan isojen asioiden äärellä, Jumalan lähellä, muistuttaa seurakuntapastori Laura
Tuhkanen-Jukkola.
Satavuotisten hirsien huomassa on pidetty kertaalleen
Hiljaisuuden iltapäivä. Viisituntinen retriitti sisälsi rukoushetken ja ehtoollisen sekä Taize-lauluja, ruokailun ja
Raamattu-mietiskelyn. Uusintaa on toivottu.
– Väentupa kutsuu hiljaisuuteen ja on yksinkertaisuudessaan rauhoittava paikka.
Hiljaisuutta on myös silmille. Turhat virikkeet on karsittu. Levollisuus tarttuu, sanoo
pastori.
TUPAAN PILKAHTAVAT pelto
ja järvi. Kuvaa voi ihailla vaikkapa aikaa nähneeltä puusohvalta. Huilata ja mietiskellä
voi seinää kiertävällä penk-
kirivilläkin, rukousjakkaralla tai seurakuntalaisten tekemillä lattiatyynyillä.
– Isossa huoneessa mahtuu makoilemaan omissa
oloissaan, Tuhkanen-Jukkola vahvistaa.
VÄHÄELEINEN sisustus kunnioittaa vanhaa ja kättentöitä.
Lattialankuista on kunnostettu pöydänkansia ja tuolit ovat
peräisin Morbackan hiljaisuuden yhteisöstä, jossa AnnaMaija Raittila asui. Aitan alttariksi saatiin takorautaportti,
joka on mahdollisesti ollut ennen Pirkkalan hautausmaalla.
– Löysin portin seurakunnan varastosta. Joku voi tunnistaa ja tulla kertomaan alkuperästä, naurahtaa kunnostustöistä vastannut Mika Leijo.
Rukoushetki Väentuvassa 3.4.
klo 20
Lyhdyinkin kohti valoa
– Vaihtaminen on ihan luonnollinen asia,
hän tuumaa.
VENÄJÄNKIELEN KÄÄNTÄJÄNÄ ja seurakuntaemäntänä työskennellyt Hänninen viehättyi ortodoksisuudesta lukioikäisenä, ikonit herättivät kiinnostusta. Myöhemmin työ
Nikolainsalissa tarkoitti, että hän oli esimerkiksi pääsiäisyönä aina töissä.
– Ortodoksijumalanpalvelus hoitaa kokonaisvaltaisesti. Kirkko on kaunis ja koristeellinen, kuin taivas maan päällä. Kirkkolaulu
on korville, kirkon kauneus silmille ja suitsutukset hajuaistille, Hänninen kuvailee.
Muutaman vuoden eläkkeellä ollut pari
on molempien seurakuntien vapaaehtoistyöntekijä.
– Meidät on otettu hyvin vastaan. Tavallaan meillä on kaksi kotia, he sanovat.
Jos pyhänä mennään kirkkoon, paikka valitaan sulassa sovussa.
n Ekumenian raamatullinen perusta on
Jeesuksen rukouksessa. Hän muistuttaa kansaa olemaan yhtä: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin
kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä
meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”
n Ekumenia-sana on kreikkaa ja tarkoittaa taloa. Sen on ajateltu olevan koko
asuttu maailma tai Rooman valtakunta,
ja kristittyjen maailmanlaajuinen lähetystehtävä julistaa evankeliumia.
Tekstit ja kuvat: Elisa af Hällström
7. NUORISON pääsiäisyö vaihtuu lankalauantaina Seuriksesta Pappilan pääsiäiseksi.
– Hyödynnämme Väentupaa. Ruokaa on 150 henkilölle, joista 20–60 jää yöksi.
Nuorimmat ovat syntyneet 00
ja mukana on jopa 35-vuotiaita, laskeskelee nuorisotyönohjaaja Teemu Kallio.
Vastuuporukkaan kuuluu
kaksi nuorisotyöntekijää ja
nuoria.
OLENNAINEN OSA tapahtumaa on pääsiäisyön ateria, joka valmistetaan Kirkkoveräjän
seurakuntatalolla.
– Paasto on päättynyt.
Meillä on ajatus Kristuksen
ylösnousemuksesta nousevasta ilosta, Kallio sanoo.
Yön lähestyessä lähdetään
kulkueena Vanhan kirkon Valon messuun.
– Seuraamme ristin tietä
lyhtyjen kanssa. En ole varma, syömmekö ennen messua
vai sen jälkeen, pohtii ohjaaja.
Tarjolla on myös elokuvia
ja nuorten tekemä uunituore lehti.
– Pelaamme lautapelejä, sitä ei tule tehtyä kotona. Sitten
porukka torkkuu ja koitamme
pitää toisiamme hereillä, hymyilee kolmatta kertaa osallistuva Lilli Sandström, 17.
PIRKKALASSA RIPARI on in.
Toissavuonna 99% kutsutuista kävi rippikoulun.
– Puolet jää toimintaan,
iloitsee Kallio.
Keskiviikkoisin ja torstaisin seurakuntatalon piha täyttyy mopoautoista. Kävijöitä
on noin 250 viikossa. Pääsiäisenä osa lähtee leirille Pudasjärvelle. Pappilassa iloinen yhdessäolo päättyy hartauteen,
joka kertoo naisista haudalla.
Pappilan pääsiäinen
4.-5.4. alk. klo 18
Lue uusin Kahvia ja pullaa
osoitteessa seuris.net.
Lilli Sandström odottaa Pappilan
pääsiäiseltä kivaa hengailua ja
mielenkiintoista kokemusta.
4
KIRKKOPOSTI
Kertomuksen
lumossa -ilta
johdatti pohtimaan
pääsiäisen salaisuutta
Hiljaisen viikon tapahtumia Pirkkalan seurakunnassa
Kiirastorstaina 2.4.
Ehtoolliskirkko klo 20 Pirkkalan kirkossa
Pitkäperjantaina 3.4.
Sanajumalanpalvelus klo 10 Pirkkalan kirkossa
Hiljaisuuden rukoushetki
Pappilan väentuvassa klo 20
Lauantaina 4.4.
Valon messu klo 23 Vanhassa kirkossa
Hän, joka valolla voitti pimeyden,
antakoon sinulle rauhan.
Hän, joka elämällä voitti kuoleman,
antakoon sinulle rauhan.
Hän, joka rakkaudella voitti yksinäisyyden,
antakoon sinulle rauhan.
Sunnuntaina 5.4.
Pääsiäisaamun brunssi klo 10 ja messu klo 11
Pirkkalan kirkossa
Maanantaina 6.4.
Toisen pääsiäispäivän iltamessu klo 18
Pirkkalan kirkossa
Pirkkalan kirkossa su 12.4.
Jumalanpalvelus klo 10,
mukana Papua Uuden
Guinean lähetit
Alan ja Ritva Brown.
Tule kuulemaan lähettikuulumisia.
Kahvitarjoilu.
Veräjämessu
Kirkkoveräjän
srk-talolla su 12.4. klo 17
Kevyempi jumalanpalvelus kaikenikäisille.
Bändi. Iltapala. Lastenhoito.
Pirkkalan kirkossa su 19.4. klo 18
Pirkkalainen messu
Pirkkalan kirkossa
su 3.5.2015 klo 10
Seuraavassa Kertomuksen lumossa -illassa 13.4. lastenohjaaja
Linda Tolonen avaa kultaisen vertauslaatikon, jonka sisältä löytyy
kertomusta tukeva materiaali Hyvästä paimenesta.
PIENI JOUKKO eri ikäistä väkeä on kokoontunut kotoisaan tilaan Pereen Raamattuhuoneelle. Tänään kuullaan
kertomus pääsiäisen salaisuudesta. Lastenohjaaja Linda Tolonen, etsii huoneesta
tämän päivän kertomuksen ja
aloittaa kerronnan. Pääsiäisen
salaisuutta lähdetään selvittämään jännittävän pussin avulla, jonka sisältä löytyi merkillisiä palasia. Palasten huomataan lopulta sopivan yhteen,
mutta kyse paljon enemmästä kuin yhteen sopivista palasista. Koko pääsiäisen matka, valmistautuminen, suuri
suru ja vielä suurempi riemu
tulevat todellisiksi kertomuksen myötä.
PEREEN Raamattuhuone on
täynnä kertomuksia. Kertomukset johdattelevat kuulijan
Pyhän äärelle. Lumoava kerronta ja kertomuksiin liittyvä
kiehtova materiaali tempaavat
niin lapset kuin aikuisetkin
mukaansa. Linda Tolonen toivookin näkevänsä illoissa kaiken ikäisiä osallistujia.
Pereen Raamattuhuoneella
(Pereen kerhotila, Isomäentie
3) pidetään joka toinen maanantai Kertomuksen lumossa
-ilta, joka tuo ikiaikaiset kertomukset osaksi osallistujan
elämää. Ihmettelykysymykset
”Kertoiko tässä kertomuksessa jokin minusta? tai Olinko
minä jossain kohtaa osa tätä
kertomusta?” pohdituttavat
vielä pitkään illan jälkeenkin.
KEVÄÄN aikana on mahdollista päästä kuuntelemaan
vielä kahta ikiaikaista kertomusta. Huhtikuun aiheena on
vertaus hyvästä paimenesta ja
toukokuussa luomiskertomus.
Illat järjestetään 13.4, 27.4,
11.5 ja 25.5.
Teksti: Laura Furu
Kuva: Antti Toiva
Toimittajat: Eeva-Maria Bogdanoff, Mari Lilja
www.pirkkalanseurakunta.fi
~Aitoa
pirkkalaista
musiikkia
Messussa mukana:
Jukka Jormanainen
Tuula Mannermaa
Kirkkokuoro
ja Kraak-kuoro
joht. Pirkko
Leponiemi-Pirhonen,
Tuija Tiitta-Ylipää
sekä Finngips-yhtye
Messukumppanit: Pirkkalan Karjala-seura
ja Pirkkalan kansalliset seniorit
HÄITTEN KEVÄTYÖ
pe 15.5.2015 Vanhassa kirkossa
Kirkkohäät pienimuotoisesti
vähällä vaivalla.Varaa oma
vihkiaikasi srk-toimistosta
p. 03 342 7300
APURIT AUTTAVAT!
Otamme vastaan pieniä
naapuriapuhommia ma-pe klo 9-13,
soita p. 050 452 9110.
Emme ota työstä palkkaa.
14.-17.5.2015
Ilmoittaudu mukaan: 050 561 0838
Viulisti Eeva Oksala, pianisti Kiril Kozlovsky
ja klarinetisti Markus Kaarto esittävät
kansanmusiikkivaikutteista unkarilaista musiikkia.
Ohjelmassa mm.
Bela Bartokin ja
Sandor Veressin
musiikkia.
Kuva: Studio Amanda
Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.
Leena lampaan
konsertti
Pirkkalan kirkossa ti 5.5. klo 18.
Ohjelma 5 € , onnenpyörä, tarjoilua
ja muuta mukavaa.
Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi!
Äitienpäivälounas lähetyksen hyväksi
Pirkkalan kirkossa su 10.5.
klo 10 messun jälkeen.
13 / 6 €
Haluatko keskustella papin kanssa?
Päivystävä pappi on paikalla
seurakuntatoimistolla ma ja ti klo 9.30-12.
Papin kanssa voi keskustella luottamuksellisesti kaikista mieltä painavista asioista sekä
kirkon ja seurakunnan toimintaan ja uskoon
liittyvistä kysymyksistä.
Voit myös sopia kirkollisista toimituksista
kuten kasteesta, avioliittoon vihkimisestä, hautajaisista ja kodin siunaamisesta.
¤