Pertti Lassila: Armain aika (Teos)
Transcription
Pertti Lassila: Armain aika (Teos)
TIEDOTE JULKAISTAVISSA 6.11.2015 KLO 10.15 Kiitetyssä Oneironissa tutkitaan, miltä kuoleman hetki voisi tuntua L ELOKUU 2015, 440 S . LAURA LINDSTEDT: ONEIRON Finlandia-palkinto ehdokas 2015 Toisinkoinen -palkinto 2015 aura Lindstedtin odotettu toinen romaani leikkii eri lajeilla esseestä luentoon ja sadusta näytelmään, runoutta unohtamatta. Oneiron kuljettaa seitsemää naista unenomaisessa välitilassa, josta ei voi paeta, paitsi sanojen ja kertomusten avulla. Aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme on lakannut olemasta. Naisten ruumiilliset tarpeet sammuvat vähitellen. Koskettaminen ja oman ruumiin aistiminen muuttuvat mahdottomiksi. Mestarin ottein luotu teksti koukuttaa lukijansa nopeasti ja kuljettaa mukanaan milloin humoristisesti, milloin raivoisasti – kohti kuoleman vääjäämättömyyden aina yhtä käsittämätöntä ajatusta. Lindstedt sanoo halunneensa tutkia romaanissaan kaunokirjallisten keinojen avulla, miltä kuolemisen hetki saattaisi tuntua. ”Oneironissa päädyin seitsemään eri tunnetilaan: tyyneydestä paniikkiin, vihasta välinpitämättömyyteen.” Kriitikoiden hehkuttamalle Oneironille myönnettiin vuoden 2015 Toisinkoinen-palkinto. LAURA LINDSTEDT (s. 1976) on proosan mahdollisuuksista kiinnostunut kirjailija. Esikoisromaani Sakset ylsi syksyllä 2007 sekä Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon että Finlandia-palkinnon ehdokkaaksi. Novellit ”Tuu meijjä messii vähä shake shake” (Pimppini on valloillaan, WSOY, 2012) ja ”SLAM BOOK eli kertomus siitä kuinka sinun isäsi nussi hänen äitiänsä” (Taskunovellit, Karisto, 2013) testasivat kerronnan keinoja lyhyen muodon puitteissa. Lindstedt on myös kirjoittanut esseitä ja monitaide-esityksiä, joista viimeisin, Rosa Imaculadan sydän (2013), yhdisti tanssia, tekstiä ja sydänääniä. Lindstedt toimii Mahdollisen Kirjallisuuden Seurassa ja Kieleke-kollektiivissa. Hän viimeistelee väitöskirjaa ranskalaiskirjailija Nathalie Sarrauten tuotannosta. LISÄTIEDOT, ARVOSTELUKAPPALEET JA HAASTATTELUPYYNNÖT: HANNELE JYRKKÄ [email protected] PUH. 050 3222 387 UUSI OSOITE: KASARMIKATU 23 A, 3. K RS, 00130 HELSINKI ”Kuinka kirjoittaa tarina, jossa ei ole aikaa? Kuinka seitsemän erimaalaista naista ilman yhteistä kieltä onnistuu ilmaisemaan itseään, ymmärtämään toisiaan ja oman olemassaolon hämäryyttä kuoleman välitilassa? Ja kuinka lukija pidetään tässä kaikessa mukana ensimmäiseltä sivulta viimeiselle? Raatia ilahdutti, miten kevyenoloisesti ja luonnollisesti Oneiron nousee maailmankirjallisuuden joukkoon.” PALKINTORAATI VUODEN 2015 TOISINKOINEN-PALKITUSTA ONEIRONISTA ”Käsissä on harvinaislaatuinen tapaus, joka palkitsee yltäkylläisesti.” ANTTI MAJANDER, HELSINGIN SANOMAT ”Kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellisen kirkas, korkeakirjallinen helmi – täydellisyyttä hipova romaani.” KAISA JÄRVELÄ, ILKKA ”Oneiron on kiistatta yksi parhaiten kirjoitettuja suomalaisia romaaneja vuosiin.” SEPPO TURUNEN, KAINUUN SANOMAT ”Oneiron on kirja, jonka lukemisesta tulee onnelliseksi.” TARU TORIKKA, HELSINGIN SANOMIEN NYT-LIITE TIEDOTE JULKAISTAVISSA 6.11.2015 KLO 10.15 Armain aika kertoo kauniisti lapsuudesta ja muistamisesta P ELOKUU 2015, 148 S . PERTTI LASSILA: ARMAIN AIKA Finlandia-palkinto ehdokas 2015 ertti Lassilan kiitetty toinen romaani on herkkävireinen kertomus erään perheen kohtaloista ja valinnoista. Äiti, poika ja isoisä viettävät kesää huvilalla. Nuori Kimmo elää kuin aikaa ei olisi. Aikuiset sen sijaan elävät ajan armottomuuden kanssa; päättyneiden sotien raskaat muistot kulkevat vehreiden puiden varjoissa. Isoisää kaihertaa mennyt, onneton avioliitto ja leskeys on verottanut Eila-äidin elämäniloa. Armain aika on romaani lapsuudesta, muistamisesta ja ratkaisuista, jotka määräävät elämän suunnan. Pertti Lassilan ehjät ja kauniit lauseet pysäyttävät lukijan näkemään ihmisten tekojen jokapäiväisyyden ja pienuuden – niiden vuoden aikojen lailla toistuvan painon. Lassilalle romaanin kirjoittaminen oli yritys tutkia ja kuvata eri-ikäisiä ihmisiä, heidän suhteitaan ja elämäntilanteitaan niin täsmällisesti kuin mahdollista kielellä, joka on epämääräinen väline. “Suomenkielisen kirjallisuuden kestävin perinne on minulle tärkeä, koska se todistaa, että yrityksessä ei ole mahdotonta onnistua.” PERTTI LASSILA (s. 1949) on Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Hän on julkaissut useita kirjallisuushistoriallisia teoksia, kuten Kansankirjailija, sivistyneistö ja kirjallisuus 1800-luvulla (Gaudeamus, 2008), Ihanteiden isänmaa – Julius Krohnin romanttinen fennomania ja kirjallisuus (Yliopistopaino, 2003) ja viimeksi tutkimuksen Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700–1950 (SKS, 2011). Lassila on toimittanut Suomen kirjallisuudenhistorian kolmannen osan (SKS, 1999) ja kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja Helsingin Sanomiin vuodesta 1972. Hän on niin ikään työskennellyt yliopisto-opettajana, tutkijana ja kustannusjohtajana sekä vierailevana professorina Saksassa ja Itävallassa. Lassilan esikoisromaani Ihmisten asiat ilmestyi 2013. LISÄTIEDOT, ARVOSTELUKAPPALEET JA HAASTATTELUPYYNNÖT: HANNELE JYRKKÄ [email protected] PUH. 050 3222 387 UUSI OSOITE: KASARMIKATU 23 A, 3. K RS, 00130 HELSINKI ”Kokeneiden naisten elämänkäänteiden muistelot ja Kimmon huolettomat seikkailut kolaroivat rajusti keskenään. Ja miten kaunis se kolari onkaan. Lassilan lause on tyylipuhdasta modernismia. Armain aika -romaanissa pilvien, kasvien ja kesäpäivän liikkeestä välittyvä olemassaolon paino tuo mieleen Hyryn.” JUHANI KARILA, HELSINGIN SANOMAT ”Pertti Lassilan tiiviissä romaanissa Armain aika taikaa on roppakaupalla.” MARI VIERTOLA, TURUN SANOMAT Pertti Lassila on onnistunut pienessä romaanissaan luomaan kesäisen idyllin, johon menneisyys heittää synkän varjonsa. Juuri Kimmon kokemukset, jotka tuntuvat kirjailijan omilta, Lassila on osannut kirjoittaa niin kepeästi kuin pienen pojan kokemukset pitää kirjoittaa. Kesän tuoksut ja äänet heräävät lukijan mielessä kuin itse koettuina.” JUHA PIKKARAINEN, YLE LAPPI ”Teoksessa parasta on se, että kesän lämpö ja valon draaman kaari ovat niin voimakkaasti aistittavissa kuulaan kirkkaissa lauseissa.” HEIDI HEINONEN, KALEVA