Pertti Lassila: Armain aika (Teos)

Transcription

Pertti Lassila: Armain aika (Teos)
TIEDOTE
JULKAISTAVISSA 6.11.2015 KLO 10.15
Kiitetyssä Oneironissa
tutkitaan, miltä kuoleman
hetki voisi tuntua
L
ELOKUU 2015, 440 S .
LAURA LINDSTEDT:
ONEIRON
Finlandia-palkinto­
ehdokas 2015
Toisinkoinen
-palkinto 2015
aura Lindstedtin odotettu toinen romaani
leikkii eri lajeilla esseestä luentoon ja sadusta
näytelmään, runoutta unohtamatta. Oneiron
kuljettaa seitsemää naista unenomaisessa välitilassa, josta ei voi paeta, paitsi sanojen ja kertomusten
avulla. Aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme
on lakannut olemasta. Naisten ruumiilliset tarpeet
sammuvat vähitellen. Koskettaminen ja oman ruumiin aistiminen muuttuvat mahdottomiksi.
Mestarin ottein luotu teksti koukuttaa lukijansa
nopeasti ja kuljettaa mukanaan milloin humoristisesti, milloin raivoisasti – kohti kuoleman vääjäämättömyyden aina yhtä käsittämätöntä ajatusta.
Lindstedt sanoo halunneensa tutkia romaanissaan kaunokirjallisten keinojen avulla, miltä kuolemisen hetki saattaisi tuntua.
”Oneironissa päädyin seitsemään eri tunnetilaan:
tyyneydestä paniikkiin, vihasta välinpitämättömyyteen.”
Kriitikoiden hehkuttamalle Oneironille myönnettiin vuoden 2015 Toisinkoinen-palkinto.
LAURA LINDSTEDT (s. 1976) on proosan mahdollisuuksista
kiinnostunut kirjailija. Esikoisromaani Sakset ylsi syksyllä 2007 sekä
Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon että Finlandia-palkinnon
ehdokkaaksi. Novellit ”Tuu meijjä messii vähä shake shake” (Pimppini
on valloillaan, WSOY, 2012) ja ”SLAM BOOK eli kertomus siitä kuinka
sinun isäsi nussi hänen äitiänsä” (Taskunovellit, Karisto, 2013) testasivat
kerronnan keinoja lyhyen muodon puitteissa. Lindstedt on myös kirjoittanut esseitä ja monitaide-esityksiä, joista viimeisin, Rosa Imaculadan
sydän (2013), yhdisti tanssia, tekstiä ja sydänääniä. Lindstedt toimii
Mahdollisen Kirjallisuuden Seurassa ja Kieleke-kollektiivissa. Hän viimeistelee väitöskirjaa ranskalaiskirjailija Nathalie Sarrauten tuotannosta.
LISÄTIEDOT, ARVOSTELUKAPPALEET JA HAASTATTELUPYYNNÖT: HANNELE JYRKKÄ [email protected] PUH. 050 3222 387
UUSI OSOITE: KASARMIKATU 23 A, 3. K RS, 00130 HELSINKI
”Kuinka kirjoittaa tarina, jossa ei ole aikaa? Kuinka
seitsemän erimaalaista naista ilman yhteistä kieltä
onnistuu ilmaisemaan itseään, ymmärtämään toisiaan
ja oman olemassaolon hämäryyttä kuoleman välitilassa?
Ja kuinka lukija pidetään tässä kaikessa mukana
ensimmäiseltä sivulta viimeiselle? Raatia ilahdutti,
miten kevyen­oloisesti ja luonnollisesti Oneiron nousee
maailmankirjallisuuden joukkoon.”
PALKINTORAATI VUODEN 2015 TOISINKOINEN-PALKITUSTA ONEIRONISTA
”Käsissä on harvinaislaatuinen tapaus,
joka palkitsee yltäkylläisesti.”
ANTTI MAJANDER, HELSINGIN SANOMAT
”Kansainvälisessäkin mittakaavassa
poikkeuksellisen kirkas, korkeakirjallinen
helmi – täydellisyyttä hipova romaani.”
KAISA JÄRVELÄ, ILKKA
”Oneiron on kiistatta yksi parhaiten
kirjoitettuja suomalaisia romaaneja vuosiin.”
SEPPO TURUNEN, KAINUUN SANOMAT
”Oneiron on kirja, jonka lukemisesta
tulee onnelliseksi.”
TARU TORIKKA, HELSINGIN SANOMIEN NYT-LIITE
TIEDOTE
JULKAISTAVISSA 6.11.2015 KLO 10.15
Armain aika kertoo
kauniisti lapsuudesta
ja muistamisesta
P
ELOKUU 2015, 148 S .
PERTTI LASSILA:
ARMAIN AIKA
Finlandia-palkinto­
ehdokas 2015
ertti Lassilan kiitetty toinen romaani on
herkkävireinen kertomus erään perheen
kohtaloista ja valinnoista. Äiti, poika ja isoisä viettävät kesää huvilalla. Nuori Kimmo elää
kuin aikaa ei olisi. Aikuiset sen sijaan elävät ajan
armottomuuden kanssa; päättyneiden sotien raskaat muistot kulkevat vehreiden puiden varjoissa.
Isoisää kaihertaa mennyt, onneton avioliitto ja
leskeys on verottanut Eila-äidin elämäniloa.
Armain aika on romaani lapsuudesta, muistamisesta ja ratkaisuista, jotka määräävät elämän
suunnan. Pertti Lassilan ehjät ja kauniit lauseet
pysäyttävät lukijan näkemään ihmisten tekojen
joka­päiväisyyden ja pienuuden – niiden vuoden­
aikojen lailla toistuvan painon.
Lassilalle romaanin kirjoittaminen oli yritys tutkia ja kuvata eri-ikäisiä ihmisiä, heidän suhteitaan
ja elämäntilanteitaan niin täsmällisesti kuin mahdollista kielellä, joka on epämääräinen väline.
“Suomenkielisen kirjallisuuden kestävin perinne
on minulle tärkeä, koska se todistaa, että yrityksessä ei ole mahdotonta onnistua.”
PERTTI LASSILA (s. 1949) on Helsingin yliopiston kotimaisen
kirjallisuuden dosentti. Hän on julkaissut useita kirjallisuushistoriallisia
teoksia, kuten Kansankirjailija, sivistyneistö ja kirjallisuus 1800-luvulla
(Gaudeamus, 2008), Ihanteiden isänmaa – Julius Krohnin romanttinen
fennomania ja kirjallisuus (Yliopistopaino, 2003) ja viimeksi tutkimuksen Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700–1950
(SKS, 2011). Lassila on toimittanut Suomen kirjallisuudenhistorian
kolmannen osan (SKS, 1999) ja kirjoittanut kirjallisuusarvosteluja
Helsingin Sanomiin vuodesta 1972. Hän on niin ikään työskennellyt
yliopisto-opettajana, tutkijana ja kustannusjohtajana sekä vierailevana
professorina Saksassa ja Itävallassa. Lassilan esikoisromaani Ihmisten
asiat ilmestyi 2013.
LISÄTIEDOT, ARVOSTELUKAPPALEET JA HAASTATTELUPYYNNÖT: HANNELE JYRKKÄ [email protected] PUH. 050 3222 387
UUSI OSOITE: KASARMIKATU 23 A, 3. K RS, 00130 HELSINKI
”Kokeneiden naisten elämänkäänteiden
muistelot ja Kimmon huolettomat seikkailut
kolaroivat rajusti keskenään. Ja miten kaunis se
kolari onkaan. Lassilan lause on tyylipuhdasta
modernismia. Armain aika -romaanissa pilvien,
kasvien ja kesäpäivän liikkeestä välittyvä
olemassaolon paino tuo mieleen Hyryn.”
JUHANI KARILA, HELSINGIN SANOMAT
”Pertti Lassilan tiiviissä romaanissa
Armain aika taikaa on roppakaupalla.”
MARI VIERTOLA, TURUN SANOMAT
Pertti Lassila on onnistunut pienessä
romaanissaan luomaan kesäisen idyllin, johon
menneisyys heittää synkän varjonsa. Juuri
Kimmon kokemukset, jotka tuntuvat kirjailijan
omilta, Lassila on osannut kirjoittaa niin
kepeästi kuin pienen pojan kokemukset pitää
kirjoittaa. Kesän tuoksut ja äänet heräävät
lukijan mielessä kuin itse koettuina.”
JUHA PIKKARAINEN, YLE LAPPI
”Teoksessa parasta on se, että kesän lämpö ja
valon draaman kaari ovat niin voimakkaasti
aistittavissa kuulaan kirkkaissa lauseissa.”
HEIDI HEINONEN, KALEVA