Jännittävä hetki - Sydän

Transcription

Jännittävä hetki - Sydän
palkane.
Parhaat paikalliset tarjoukset!
➤Lukijalta: Kyläpoliisia
kaivataan...........s. 8
➤Tulossa: Willberg
Pälkäneelle...... s. 30
Omenapuun
alla
keskusteltiin
syvästi
s. 20
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäne & Kangasala | 86. vuosikerta | Numero 4 | Irtonumero 3 € sis. alv. | www.shl.fi
Keskiviikko 28.1.2015
Senioritalon
suunnitelmat
selviämässä
s. 10
Tanssiminen
pitää olon
nuorena.
terttu aarrekorpi
s. 21
Kangasala-salin esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Salin yläpuolella olevan verkon avulla huolto- ja muutostyöt
käyvät jouhevasti. Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen tietää, että verkko kestää vantterankin kulkijan.
Jännittävä hetki
Sunnuntaina se tapahtuu: paljon puhuttu Kangasala-talo avaa ovensa kaikelle kansalle.
s. 19
Paddingtonin
tie kulkee
Perusta
Lontooseen
ja Pälkäneelle
s. 31
2
Keskiviikko 28.1.2015
Pääkirjoitus
Perustettu 14.9.1929
Päätoimittaja Tommi Liljedahl • [email protected]
Kalastuslaista vaaliase
M
etsissä on tavoiteltu
maksimaalista tuottoa
karsimalla nuoria puita
ja säästämällä parhaassa kasvussa
olevia yksilöitä. Vuosikymmenten
kokemusten jälkeen asiantuntija
toisensa jälkeen on valmis myöntämään, että metsien laatu, jopa
tuotto on heikentynyt. Perinteiselle mallille alkaa taas löytyä kannattajia: metsä tuottaa paremmin ja
maisema pysyy kauniimpana, kun
puiden joukosta napsitaan jatkuvasti isoimpia ja arvokkaimpia puita.
Kalastuksessa on tähän saakka
noudatettu perinteistä mallia. Verkkokalastajat säätävät pyydyksiensä
silmäkoot niin, että pienet uivat läpi
ja isot jäävät kiinni. Uistelijat valitsevat kuvansa ja apajansa niin, että
löytävät isoimmat vonkaleet.
Uusi kalastuslaki yrittää tuoda
metsissä epäonnistuneeksi todetun
mallin vesille. Jos kuhalle säädetään
70 sentin ja hauelle 90 sentin maksimimitat, pyynti keskittyisi keskimittaisiin kaloihin.
hkerakin kalastaja saa harvoin yli 70-senttisiä kuhia ja
90-senttisiä haukia. Jatkos-
A
sa ne pitäisi heittää takaisin veteen.
Näin moni kalastaja ehtisi saada
rauhoitetut jätit koukkuunsa tai
verkkoonsa, kunnes ne lopulta kuolisivat vanhuuttaan rapujen ruuaksi.
Ylämitta vaikuttaa lohijoen elämysreissulla kertaalleen käytetyn
virkamiehen kuningasidealta.
Jos verkossa tai koukussa on alamittainen kala, valistunut kalastaja
vapauttaa sen kasvamaan ja toivoo
jälleennäkemistä parin vuoden
päästä. Mutta moniko verkkokalastaja oikeasti laskisi takaisin veteen
jättikuhan tai -hauen, jota ei tahdo
vaurioittamatta, jopa tainnuttamatta saada verkosta irti? Tai moniko
uistelija kaivaisi kännykän eteen ja
heittäisi selfien otettuaan jättikalan
takaisin?
Uusi kalastuslaki vaikeuttaisi
ahkerimpien kalastajien arkea. He
joutuisivat pohtimaan, noudattaako järkeä vai pykäliä. Lainkuuliaisimmat saattaisivat jättää koko
touhun, mikä olisi harmi, sillä esimerkiksi sisävesien verkkokalastus
on 15 vuoden aikana vähentynyt
noin puoleen.
Ahkerimpia kalastajia ovat eläkevaarit. Demareiden kuningasaja-
tuksena oli, että heidät vapautetaan
uudesta kalastonhoitomaksusta. Eli
vaikeutetaan ahkerimpien kalastajien harrastusta uusilla säädöksillä ja
vapautetaan suurin harrastajajoukko veroluonteisesta maksusta.
akiuudistus vähentää vesialueen omistajien vaikutusvaltaa ja talkoointoa. Uusi
laki lisää byrokratiaa ja joutavaa
sääntelyä, vaikka käynnissä piti
olla järjettömien pykälien purkutalkoot.
Kalastajien kannalta voi olla
onni, että keväällä käydään eduskuntavaalit. Ennen niitä Arkadianmäellä riittää ruuhkaa, kun vanhat
päättäjät yrittävät siivota pöydät.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan
puheenjohtaja Jari Leppä epäili Itäja Länsi-Savo -lehtien haastattelussa, ettei kalastuslakiesitys sellaisenaan etene mietinnöksi asti, vaan
asia siirtyy uudelle eduskunnalle.
Valiokunta on pitänyt isoimpana
ongelmana sitä, että jatkossa viranomaiset voisivat myöntää ammattikalastuslupia vastoin vesialueen
omistajan tahtoa.
Kalastuslain uudistuksella ei us-
L
Pälkäneellä
28.1.2015
Elisa Mattila
15-vuotias koululai­
nen käy Pälkäneen
yhteiskoulun
yhdeksättä luokkaa
harrastaa pianon
soittoa, partiota ja
lukemista
pitää kirjoista ja
musiikista
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäneen ja Kangasalan
paikallislehti.
Ilmestyy keskiviikkoisin.
Sähköpostiosoitteet:
[email protected]
[email protected]
[email protected]
Kotisivu: www.shl.fi
Edellisten
eduskuntavaalien
alla maaseudun
väki suututettiin
”paskalailla”.
Nyt kalastuslain
uudistus saattaa
tehdä saman.
kalleta vaalien alla nostattaa hajaasutusalueiden jätevesilain kaltaista
kapinaa. Jo nyt on kuitenkin tarjottu mainio tilaisuus äänten kalasteluun. Moni hallituspuolueenkin ehdokas on kiirehtänyt ilmoittamaan,
ettei kannata kalastuslain uudistusta – eikä varsinkaan asetusta hauen
ja kuhan maksimikoosta.
Puhelin: 03 539 9800
Tilaukset ja osoitteen
muutokset: 03 539 9800
Postiosoite:
PL 16, 36601 PÄLKÄNE
Käyntiosoite:
Onkkaalantie 58
Avoinna: ma–ke klo 9–16
(to–pe sop. mukaan)
Päätoimittaja:
Tommi Liljedahl
050 3010 291
[email protected]
Toimittajat:
Jani Oksanen
044 7557 213
[email protected]
Krista Kaitasuo
044 7557 214
[email protected]
Yritysasiakkaat:
Anssi Kukkonen
044 3477 402
[email protected]
Keiju
Hento olento tanssahteli
edessäni kauniisti taustalla
soljuvan musiikin tahtiin.
Sen vaaleanvihreä läpikuultava mekko liehui sen ympärillä. Ja kun se levitti siipensä, ilmoille tulvahti kesän tuoksu
ja päivänkakkaran terälehtiä
leijaili hiljalleen kohti maata.
Pomo keskeytti keijun
tanssin tarttumalla minua
olasta. Silloin keiju hypähti
säikähdyksestä ja karkasi
• Sydän-Hämeen Lehti
pöydän alle piiloon.
Koko kokoushuone tuijotti minua, enkä voinut käsittää
miksi. Edessämme oli juuri
tanssinut ihka oikea keiju!
Mutta silti jokainen tuijotti
minua.
Pomo ei hellittänyt otettaan olastani, vaan katsoi minua silmiin ja pudisti hitaasti
päätään. Sitten hän talutti minut ulos ja voin vaikka vannoa, ettei kukaan taaskaan
huomannut keijua, joka ryntäsi pöydän alta mukaamme.
Työterveyslääkäri katseli
minua hyvin surullisena ja
antoi lähetteen psykiatrille.
Psykiatri kuunteli tarkkaavaisena, kun kerroin keijusta.
Ja koko ajan, minne vain meninkin, keiju istui olallani. Se
supisi korvaani ajatuksiaan ja
tuntojaan ja pikkuhiljaa niistä tuli omiani.
Minut lähetettiin jonkin-
laiseen sairaalaan, mutta kukaan siellä kanssani olevista
ei ollut selväjärkinen. Kukaan
ei nähnyt keijuakaan ja suosittelin jokaiselle silmälaseja.
Olihan keiju hyvin pieni.
Joskus keiju oli myös ilkeä.
Silloin kun se yhtäkkiä kävi
kiinni korvalehteeni, eikä
päästänyt irti, minä suutuin
sille. Silloin hoitajat laittoivat
minut yöksi pehmustettuun
huoneeseen.
Se oli kamalin yö ikinä.
Koko yön keiju hyppeli seinillä ja ilkkui minua. Vaikka
huusin sille, se ei suostunut
jättämään minua rauhaan.
Äiti tuli katsomaan minua
joka tiistai. Mutta hän oli aina
etäinen ja pelkäsi minua. Ihmettelin miksi, enhän minä
ollut vaarallinen, vaan keiju!
Eikä kukaan auttanut minua
sen häätämisessä.
Äiti olikin sitten ainut joka
kävi. Ihan kuin olisin sairastanut ruttoa, kaikki vanhat
ystäväni unohtivat minut.
Soitin kerran Mintulle, mutta
hän sanoi, ettei halua puhua.
Silloin minä itkin. Ja keiju istui olallani, eikä lähtenyt.
Lopulta äitikin lähti, jätti
käymättä. Kukaan ei kertonut mihin hän meni, tai miksi, mutta äiti ei enää tullut. Ja
yhä vain keiju istui olallani.
Se alkoi inhottavaksi, kertoi
kuinka kaikki vihasivat minua. Se kertoi minulle, että
kaikki muut olivat hylänneet
minut, mutta se ei koskaan
tekisi niin.
Ja keiju jäi.
shl Elisa Mattila
Kirjoittaja on Pälkäneen
yhteiskoulun
yhdeksäsluokkalainen, joka
tutustui työelämään SydänHämeen Lehdessä.
Tuottaja:
Päivi Martikainen
044 7557 215
[email protected]
ILMOITUSHINNAT
etusivu...............1,54 €/pmm
takasivu.............1,18 €/pmm
ennen tekstiä..1,07 €/pmm
tekstissä............1,07 €/pmm
tekstin jälk........1,07 €/pmm
kuolinilm..........1,12 €/pmm
värilisä................0,29 €/pmm
Pienin ilmoituskoko
1 x 30 mm
Hintoihin lisätään
alv. 24 %
TILAUSHINNAT (kotimaa)
Täystilaus 12 kk........85,00 €
Täystilaus 6 kk...........45,50 €
Täystilaus 3 kk...........24,50 €
Hinnat sisältävät 10 % alv.
Lehden vastuu ilmoituksen
virheestä, väärästä julkaisu
­­­päivästä tai pois­jäännistä
on kaikissa tapauksissa
enintään ilmoituksen hinta.
Välitämme ilmoituksia
maamme kaikkiin sanoma­
lehtiin niiden omilla
ilmoitus­hinnoilla.
Levikki:
5 292 kpl (LT 2013)
Lukijamäärä:
21 000 (TNS Atlas 12/2010)
Toimitusjohtaja:
Olli Sirén, 050 5169 145
[email protected]
Alma Manu Oy, 2015
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Avoimet ovet Kangasala-talossa
sunnuntaina 1. helmikuuta!
21.2.2015
Tallinnaan...
Kangasala-talo avoinna klo 12–15
Kimmo Pyykkö -taidemuseo avoinna klo 12–17
Kaikkiin päivän tapahtumiin vapaa pääsy
Susanna Majuri: Kotona vedessä -näyttelyn avajaiset klo 12 (Valokuvakeskus Nykyaika). Trubaduuri
Juha Haanperä klo 12–15. Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat esittelevät kokoustiloja klo
12–15. Opastetut kierrokset klo 12:15, 12:45, 13:15, 13:45 ja 14:15. Kierrokselle mahtuu 25 ensiksi saapunutta. Ei etukäteisvarauksia. Kierrokset lähtevät pääaulasta. Pirkanmaan musiikkiopiston pienet konsertit
klo 12:30, 13:30, 14:30.
Kangasalan pääkirjasto avoinna klo 12–15. Täti Taikakynä: kuvitettu satutuokio klo 12:15, piirustusleikkituokio klo 13:15, toivomuskuvia ja kasvomaalauksia klo 13:45.
Avajaiset lapsille torstaina 5. helmikuuta klo 18
Paikalliset poja
pojatt
Pikaiset varaukset
ei pakkasta
pelkää!
Helmikkala
0400 636 121 / Hanna
irpputori
KVARAA
PAIKKASI
Pakkasta, viimaa, lunta ja jää
jäätä
ätä
– kattoremontti ei katso säät
tä.
säätä.
Sinisusien järjestämältä
kirpputorilta joka pidetään la 31.1.
klo 10-13 Sahalahden srk-talolla.
Pöydän hinta 5 €. Paikkavaraus ja
lisätiedot Sadulta p. 040-5049559.
• Puffetti ja lapsille ilmaista
kasvomaalausta.
t Uu
Uusi
s kkatto
si
a to jjopa
at
opa 2 pä
op
päiväs
päivässä
ä sä
t Pien
PPienempi
ienem
empi
pi kkosteusriski
oste
os
teus
usri
riisk
skii pa
pakk
pakkasella
kkas
aseellaa
t Tu
Tuom
Tuomme
omme
me ttullessamme,
ulless
ulle
ssam
amme
me,, vi
viem
viemme
emme
me
me
menn
me
nnes
e sä
es
sämm
m e – si
mm
siis
isti
titt pi
piha
hatt
mennessämme
siistit
pihat
t Ka
Kaut
Kauttamme
u ta
ut
tamm
mmee my
myös
ös rrahoitus
ahoi
ah
oiitu
tuss
Vuorovaikutteinen ”Kurkistuksia Tanssivaan Muumilaaksoon” -konsertti
kaiken ikäisille. Ennakkoliput Lippupisteestä, varaukset 0600 900 900
(1,98 €/min + mpm/pvm) ja ovelta tuntia ennen konserttia.
Kuva: Ari Ijäs © Moomin Characters (TM)
Kuohunharjuntie 6, Kangasala
Eckerö Linen Finlandialla!
Hinta 60 euroa/hlö
Soita
S
oita 03 3398 67
6722
722
www.kangasala-talo.fi
Jasperintie 273 · Pirkkala
www.laaturemontti.fi
Vaihda vaivattomaan e-laskuun!
Nyt voit vastaanottaa tilauslaskumme suoraan verkkopankkiisi
Tee laskujen maksamisesta helpompaa ja ota käyttöön e-lasku. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku,
jonka saat omaan verkkopankkiisi.
E-lasku helpottaa arkeasi
E-laskun käyttäjänä Sinun ei tarvitse näppäillä tili- tai viitenumeroja. E-laskut arkistoituvat
verkkopankkiin: ei kadonneita paperilaskuja tai huolta niiden häviämisestä.
TuoreiTa
eväiTä
TyömaTkalle
Tämä lehti tarjoaa runsaasti
hyviä lukuhetkiä.
Lisätietoja saat
verkkopankistasi.
Säästä luontoa,
aikaa ja rahaa.
Näin otat e-laskun käyttöösi
Tee e-laskutussopimus omassa verkkopankissasi. Tarvitset tilausasiakasnumerosi, jonka löydät laskusta tai lehden
osoitekentästä L-kirjaimen jälkeen. Erillistä ilmoitusta lehdelle ei tarvita. Muista peruuttaa samalla mahdollinen
suoraveloitussopimus pankkiisi.
Sydän-Hämeen Lehti
Maailma ja sen mahdollisuudet avautuvat silmien
Maailm
eteen Sanomalehtiviikolla 2.-6.2.
Seikkaile sivulta toiselle, innostu uudesta ja rakenna
oma maailmankuvasi. Tutustu verkko- ja
näköislehtiin
sekä opetusmateriaaleihin uudessa
näköi
osoitteessa sanomalehtiopetuksessa.fi
SANOMALEHTIVIIKKO 20 VUOTTA
Opettaja,
tilaa
keskiviikon 4.2.
lehdet luokallesi
sunnuntaina
1.2. mennessä.
P. 044-3477 402 tai
[email protected]
Sydän-Hämeen Lehti
4
Keskiviikko 28.1.2015
uutiset
• Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: [email protected] • Puhelimitse (03) 539 9800
Asiakasraati: Sosiaalipalveluista saatuja kokemuksia
halutaan käyttää kaikkien hyödyksi
Unohda nettivalitus ja kerro
se raadille
pälkäne, kangasala
Pälkäneellä ja Kangasalla ollaan perustamassa sosiaalityön
asiakasraatia. Raadin avulla
toivotaan saatavan kerättyä
sosiaalityön palveluista erilaisia kokemuksia, joista olisi
mahdollista jalostaa palveluiden kehittämisideoita asiakasnäkökulmasta.
Mukaan kaivataan ketä tahansa, jolla on kokemusta esimerkiksi aikuissosiaalityöhön,
toimeentulotukeen, lasten-
asiakaspalvelutapaamisiin...
Pääasia, että löydämme sellaista, mihin voitaisiin oikeasti
vaikuttaa. Yksittäisiä henkilökohtaisia asioita ei käsitellä,
mutta kaikkien kokemusten
kautta asioita voidaan viedä
ne Kukkasniemi-Mäkisen yleisellä tasolla eteenpäin.
mukaan raadin kokoamisen
jälkeen tullaan selvittelemään,
mitä asioita raatilaiset haluaisi- Kourallinen riittää,
vat kuntansa sosiaalipalveluissa lisää kaivataan
Raadin toiminta-ajatusta esi- viime viikolla. Seuraava tapaa- on tarkoitus tarkastella katsoa mukaan lähtijöitä olevan tällä
kehittää.
– Se voi liittyä aukioloaikoi- teltiin ensimmäisen kerran päl- minen on jo merkitty kalente- raatiin halukkaiden määrää. tietoa puolenkymmentä. Se
hin, palveluista tiedottamiseen, käneläisille ja kangasalalaisille riin pidettäväksi 17.2., jolloin Kukkasniemi-Mäkinen arvioi riittäisi toiminnan pyörittäsuojeluun tai kuntouttavaan
toimintaan liittyvistä asioista
– ja kenties myös ajatusta siitä,
mikä palveluissa on huonosti
ja miten tilannetta voisi kohentaa.
Projektityöntekijä Marian-
Lakimuutos: Esiopetus muuttuu velvoittavaksi elokuusta alkaen
Esikouluun on
ilmoittauduttava helmikuussa
pälkäne
Pälkäneen kunnan varhaiskasvatus järjestää toimintakaudella 2015–2016 esiopetusta
vuonna 2009 syntyneille lapsille tai 11–vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville
vuonna 2010 syntyneille lapsille.
Uusi esiopetuksen toimintavuosi alkaa 12. elokuuta. Näihin ryhmiin ilmoittautuminen
tapahtuu 9.–28. helmikuuta.
Kaikille kunnassa kirjoilla oleville vuonna 2009 syntyneille
lähetetään ilmoittautumislomake helmikuun ensimmäisen
viikon aikana.
vuoden alussa voimaan tulleella siten, että esiopetus muuttuu
velvoittavaksi. Lapsen on ensi
elokuusta alkaen osallistuttava
oppivelvollisuuden alkamista
edeltävänä vuotena vuoden
kestävään esiopetukseen tai
muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.
Osallistumisesta huolehtiminen on lapsen huoltajan vastuulla.
Valtaosa Pälkäneen esikouluikäisistä on saanut esiopetusta tähänkin asti.
– Lain muuttuminen ei
Ensi syksynä reilut
vaikuta meillä esiopetuksen
70 eskari-ikäistä
järjestämiseen. Lapsia on tuPerusopetuslakia on muutettu lossa koko lailla saman verran
Jos lapsi tarvitsee myös
kunnallista päivähoitoa, sitä
haetaan samassa yhteydessä.
Esiopetusta järjestetään
Pälkäneellä Kostian koululla,
HermAnnin päiväkodissa,
Viirikukon päiväkodissa, Luopioisten kirkonkylällä sekä
mahdollisesti Aitoon uudessa
remontoitavassa päiväkodissa.
Järjestämispaikkoihin voi
tulla muutoksia päivähoitopaikkojen hakutilanteesta johtuen.
Nuijan kuntaliitosilta
keskiviikkona kello 18
Pälkäneen, Kangasalan ja Kuhmoisten kuntaliitosselvityksen
vaiheita esitellään keskiviikkona Nuijantalolla.
28.1. kello 18 alkavassa tilaisuudessa ovat ainakin kunnanjohtaja Janita Koivisto,
kunnanhallituksen puheen-
johtaja Eero Laesterä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Petri Urkko ja selvitystä tekevä
hallintokoordinaattori Aleksi
Saukkoriipi.
Lisäksi mukana on johtavia
viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.
esiopetukseen kuin heitä on
nytkin. Paikkamäärät riittävät
kyllä, Pälkäneen varhaiskasvatuksen päällikkö Juha Forsman kertoo.
Kuluvalla lukukaudella esiopetuksessa olevia lapsia on
Pälkäneellä reilut 70, mikä on
lähes 100 prosenttia koko ikäluokasta.
– Esioppilaiden määrä on jo
useamman vuoden ajan ollut
70 ja 80 välillä. Ensi syksynä
vuonna 2009 syntyneitä esioppilaita on aika lailla sama
määrä kuin nytkin. Tämän
jälkeen määrä alkaa tasaisesti Varhaiskasvatuksen päällikön Juha Forsmanin mukaan
lakimuutos ei isommin vaikuta esiopetuksen järjestämiseen
laskea, Forsman tietää.
shl Kristiina Helminen
Pälkäneellä.
Valkeakosken yhteispäivystyksen
maksu nousee kymmenellä eurolla
Valkeakosken aluesairaalan ja
terveyskeskuksen yhteispäivystyksen asiakasmaksuun
tulee korotus.
Ilta- ja viikonloppupäivystyksen hinta nousee 22,10 eurosta 32,10 euroon.
Pirkanmaan sairaanhoito-
piirin hallitus käsitteli tämän
vuoden asiakasmaksuja marraskuussa, jolloin hinnoittelussa noudatettiin Akaan ja
Valkeakosken kaupunkien
sekä Kangasalan kunnan sopimusta.
Sen mukaan ilta- ja viikon-
loppupäivystyksestä peritään
terveyskeskuspäivystysmaksun suuruinen hinta, eikä yhteispäivystyksen normaalisti
korkeampaa hintaa.
Sittemmin Akaa, Valkeakoski ja Kangasala ovat esittäneet hallituksen marraskuisen
päätöksen muuttamista Valkeakosken yhteispäivystyksen
osalta.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti muuttaa
Valkeakosken yhteispäivystyksen päivystyshinnoittelua
edellisessä kokouksessaan.
• Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.1.2015
5
Ellei helmikuun
raatiin tule lisää
väkeä, mietitään
Kangasalla ja
Pälkäneellä
muita keinoja
asiakkaiden
kuulemiseksi.
Marianne
kukkasniemi-mäkinen
Aikuissosiaalityöhön liittyviä
kehittämisehdotuksia
miettivät asiakasraati
kokoontuu seuraavan kerran
17. helmikuuta Kangasalan
pääkirjaston ryhmätila Supassa
kello 13.30–15.30.
miseen kevätkaudella, mutta
– Aika vaikeaa on ollut saada
reilusti enemmänkin väkeä väkeä. Ellei helmikuun raatiin
otettaisiin mieluusti mukaan. tule lisää väkeä, mietitään Kan-
gasalla ja Pälkäneellä muita keinoja asiakkaiden kuulemiseksi,
Kukkasniemi-Mäkinen pohtii.
Hänen mukaansa mitään
erityisosaamista ei asiakasraadissa tarvita. Kahvitarjoilu järjestyy ja matkakulujakin pyritään korvaamaan. Noin kerran
kuussa pidettävissä kokoontumisissa käydään keskusteluja,
joiden pohjalta työntekijät
työstävät kehitysideat ehdotuksiksi, ja näiden eteenpäin
viemistä päättäjille raadissa
yhdessä pohditaan.
Sosiaalipalveluissa toiminnan kehittäminen voisi
hyödyttää asiakkaiden lisäksi
työntekijöitä, sillä jonkin asiakkaiden kokeman ongelmakohdan korjaamisella saattaa olla
iso vaikutus työntekijöiden ja
asiakkaiden välisen yhteistyön
sujuvuuteen.
Tampereella, jossa vastaavaa
toimintaa on ollut jo parin vuoden ajan, on saatu jo tuloksiakin aikaan.
Kukkasniemi-Mäkinen poimii esimerkiksi aktiivipassin,
josta asiakasraati on tehnyt
kuntalaisaloitteen. Aktiivipassin voisi saada tiettyjen
kriteerien täyttyessä ja sillä
saada alennuksia esimerkiksi
kaupungin joukkoliikenteen
matkalipuista ja sisäänpääsystä
uimahalleihin ja kuntosaleille.
Asiakasnäkökulman saaminen aiempaa paremmin
sosiaalipalvelujen kehittämiseen pohjautuu muun muassa
sosiaali- ja terveysministeriön
näkemyksiin, ja esimerkiksi asiakasraatityötä viedään
eteenpäin hankerahoituksella.
– Jos asiakasraatia ei saada
pystyyn, mietimme vaihtoehtoja. Jo mukaan lähteneiden
kanssa työskentelyä kuitenkin
jatketaan, Kukkasniemi-Mäkinen lupaa.
Kuolonkolari: Lomilta palaava
varusmies liukasteli
vastaantulijan kaistalle
Kuhmalahtelainen
menehtyi kolarissa
Parikymppinen kuhmalahtelaisnuorukainen menehtyi sunnuntai-iltana
liikenneonnettomuudessa.
Parolannummen panssariprikaatissa palveleva varusmies oli palaamassa puoli
yhdeksän aikoihin lomilta
varuskuntaan.
Pälkäneen ja Hämeenlinnan välillä hän liukasteli
vastaantulijoiden kaistalle
ja törmäsi kohti Pälkänettä
ajaneeseen henkilöautoon.
Kilometri ennen Alvettulan risteystä tapahtunut
nokkakolari oli raju, ja
Pohjassa asustava varusmies menehtyi heti. Vastaan
shl Jani Oksanen
Yli keskiarvon,
mutta kaukana
Pirkkalasta
Työttömyysluvut jatkoivat
nousuaan loppuvuonna
Kangasala sijoittui sijalle
29, kun vertailtiin suomalaisten tyytyväisyyttä
omaan asuinkuntaansa.
Samalla kunta petrasi asemiaan tyytyväisyyslistauksessa, sillä edellisvuoden
kyselyssä Kangasalan sijoitus oli 39:s. Tuolloin tyytyväisyysindeksi jäi hieman
alle valtakunnallisen keskiarvon, mutta tuoreimmassa
selvityksessä Kangasalan
lukema 68,0 nousi karvan
yli valtakunnallisen keskiarvon 67,4.
EPSI Ratingin tutkimus
suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa mittasi kunnallisiin palveluihin
kohdistettuja odotuksia ja
niiden täyttymistä. Samalla kysyttiin mielipidettä
siitä, miten lähellä täydellistä kuntaa vastaajan oma
asuinkunta tällä hetkellä on.
Tuloksena jokaiselle
kunnalle laskettiin tyyty-
Positiivista: Pitkäaikaistyöttömien osuus pienenee
pälkäne, kangasala
Pälkäneellä ja Kangasalla työttömyysaste kipusi joulukuussa
ylöspäin hieman ripeämmin
kuin Pirkanmaalla jo koko
maassa keskimäärin. Pälkäneen työttömyysaste joulukuun lopussa oli 13,9 prosenttia, ja Kangasalla puolestaan
vailla työtä oli 13,5 prosenttia
työikäisestä väestöstä. Marraskuussa työttömyysaste oli
Pälkäneellä 12,3 prosenttia ja
Kangasalla 11,9 prosenttia.
Pälkäneen ja Kangasalan lisäksi työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi joulukuussa
suhteellisesti paljon Sastamalassa, Parkanossa, Virroilla ja
Ylöjärvellä. Koko Pirkanmaal-
la nousua työttömyysluvuissa
oli marraskuusta joulukuuhun
1,5 prosenttiyksikköä ja koko
maassa 1,4 prosenttiyksikköä.
Pirkanmaan Ely-keskuksen
mukaan kasvu selittyy osin
kausiluonteisuudella.
Maakunnan työllisyystilanne oli joulukuun lopussa koko
maata heikompi. Työttömien
työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pirkanmaalla 15,9
prosenttia, kun se koko maassa
oli keskimäärin 13,9 prosenttia. Pirkanmaalla oli työttömiä
viime joulukuussa saman verran kuin heinäkuussa 1997.
Pitkäaikaistyöttömien osuus
kaikista työttömistä työnhakijoista oli Pirkanmaalla joulukuun lopussa runsaat kahdek-
san prosenttia pienempi kuin
vuotta aiemmin.
Pirkanmaan Ely-keskuksen
mukaan suunta on ollut samankaltainen jo muutaman
kuukauden ajan, vaikka Pirkanmaan pitkäaikaistyöttömien
osuus onkin suhteellisesti suuri
tulleen auton naiskuljettaja
loukkaantui lievästi ja hänet
vietiin sairaalaan tarkistettavaksi.
Sivulliset auttoivat uhreja ja ohjasivat liikennettä
pelastajien saapumiseen
saakka. Elvytysyrityksistä
huolimatta 20-vuotias varusmies menehtyi turmapaikalle.
Poliisi tiedotti onnettomuudesta kuolleen varusmiehen omaisille.
Parolan panssariprikaatissa annettiin kriisiapua
onnettomuudessa kuolleen
varusmiehen palvelustovereille.
verrattuna koko maan pitkäaikaistyöttömien määrään.
Joulukuun matalin työttömyysaste Pirkanmaalla oli
Punkalaitumen 11,4 prosenttia ja korkein Tampereen 18,0
prosenttia.
Hiljalleen ylöspäin
Joulukuu 2014: Pälkäne 13,9 %, Kangasala 13,5 %
Marraskuu -14: Pälkäne 12,3 %, Kangasala 11,9 %
Lokakuu -14: Pälkäne 11,7 %, Kangasala 11,5 %
Syyskuu -14: Pälkäne 11,7 %, Kangasala 11,5 %
väisyysindeksi asteikolla
0–100, ja hyvälle tasolle arvioitiin yli 75:n kivunneet
tulokset. Eniten tyytyväisyyttä omaa kuntaa kohtaan
koettiin Pirkkalassa, jossa
tyytyväisyysindeksi nousi
83,2:een.
Kaikista kunnista ei satunnaisotannan jälkeen kertynyt tilastollisesti riittävän
suurta otosta, joten lopulliseen listaukseen kelpuutettiin mukaan ne 73 kuntaa,
joissa haastateltujen määrä
ylitti vaaditun rajan.
Vastaajien vähyydestä johtuen Pälkäne ei ole
mukana listalla. Kaikkiaan
vastauksia kerättiin noin
10 000.
EPSI Ratingin mukaan
keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousi
lähes kaksi indeksiyksikköä
edellisvuodesta ja on nyt
kohtalaista tyytyväisyyttä
kuvaavalla tasolla.
Sää
Torstaina
-0
Sahalahti
+0
Kangasala
Perjantaina
Kuhmalahti
+0
Pälkäne
-0
-3
Sahalahti
-3
Kangasala
Lauantaina
Kuhmalahti
-2
Luopioinen
Pälkäne
-2
-0
Sahalahti
-0
Kangasala
Sunnuntaina
Kuhmalahti
-1
Luopioinen
Pälkäne
-0
-1
Sahalahti
-0
Kangasala
-1
Luopioinen
Pälkäne
-1
Selkeää
Puolipilvistä
Vesikuuroja
Pilvistä
Ukkosta
Lumisadetta
Kuhmalahti
Luopioinen
Palveleva meteorologi puh. 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm)
6
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
tekijät
Kirjoittaja on
Pälkäneen yhteis­
koulun yhdeksäs­
luokkalainen, joka
tutustui työelämään
Sydän-Hämeen
Lehdessä.
Kolumni
Luopioisten Yrittäjät: Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvin
Jäsenmäärä kasvaa
Luopioinen
Damien
"Damien! Herää!" hätäinen
kuiskaus repi minut unesta.
Silmäni rävähtivät auki ja äidin pelokkaat kasvot häilyivät edessäni. Ponnahdin välittömästi pystyyn ja vilkuilin
ympärilleni. Mitä nyt?
"Missä Dalilah on?" kysyin
äidin repiessä minua ulos talomme takaovesta.
"Isä tuo hänet, pidä kiirettä!" äiti kähisi ja pakotti minut kiirehtimään.
Sekasorto teki tuloaan,
ilma oli raskas pelosta ja pöllyävästä hiekasta.
Päivä oli ollut kuiva ja nyt
kuiva hiekka tunkeutui jokaiseen ihohuokoseen. Kuulin
isän raskaiden askelien juoksevan meitä kiinni, Dalilah
inisi unisesti hänen käsivarsillaan. Samassa pahin pelkoni lensi jyristen ylitsemme.
"Maahan!" isä karjaisi.
Ujeltava vihellys raastoi
tärykalvojani heittäytyessäni maahan. Äiti kirkui, veren
maku levisi suuhuni, kivet
painautuivat poskeani vasten.
Valtava paineaalto pyyhkäisi
ylitseni ja sitä seurasi järkyttävä räjähdys.
Kuumat lieskat nielaisivat
hökkelikylän alleen, tuhkasi
kotini sekunneissa. Korvissa
soi, yritin nousta ylös tähyillen ympärilleni ja koettaen
nähdä mitä perheelleni oli
käynyt.
Näin punahehkuisen sirpaleen ja sitä seuraavat hetket
olivat pelkkää tuskaa. Yritin
huutaa, mutta hiekkamyrsky tukahdutti ääneni alleen.
Punahehkuinen kipu silpoi
silmiäni, kuuma veri valui
poskiani pitkin sekoittuneena kyyneliin.
"Damien, seuraa minua!"
kuulin jostain kaukaa, mutta
en nähnyt, minun silmäni oli
viety. Kauhu ja tuska sekoittivat pääni, halusin nähdä,
raajani lamaantuivat täysin.
JUOKSE, ainoa järkevä aivosoluni kirkui, mutta en pystynyt toimimaan.
Tässä se nyt olisi, ajattelin
epätoivoisesti. Minun elämäni. Dalilahin hymy, äidin
nauravat silmät, isän järisevä
nauru. Serkkujen iloiset kiljahdukset, hiekkatietä rummuttavat jalat, laukkaava
sydän, Lalan katse leiritulen
loimussa...
"Damien, nyt!" ääni rääkyi
korvaani ja raahasi tunnotonta ruumistani eteenpäin.
Kipu palasi ja aloin itkeä.
"Lopeta heti. Meidän
täytyy juosta, ymmärrätkö?
Minä pidän kädestäsi, sinä
et varmaan näe mitään." Päättäväinen ääni ei luovuttanut,
vaan kiskoi minut jaloilleen.
Olin niin sekaisin, etten edes
tunnistanut häntä, mutta käsky kulkeutui aivoihini ja minä
juoksin. Kompuroin kiviin
ja teräviin oksiin, jalkani
sotkeutuivat toisiinsa, mutta
minä juoksin.
Vankkurit tärisivät ja kolisivat ja minä tärisin kyydissä.
En tiennyt missä olimme, tai
minne olimme menossa. En
edes tiennyt miltä maailma
näytti nykyään.
Kaikki oli edelleen mustaa,
vaikka kipu oli heikentynyt.
Ääni, joka oli paljastunut
Lalaksi, oli pessyt haavani ja
pitänyt minut koossa. Perheeni ei ollut vankkureissa.
He eivät välttämättä enää
olleet edes elossa.
Toisenlainen tuska repi
vaihteeksi sisintäni, mutta se
oli henkistä kipua. Ja se sattui
paljon enemmän. Se raastoi
Henriikka Hintikka
16-vuotias Pälkäneen
yhteiskoulua käyvä
yhdeksäsluokkalainen
Luopioisten Yrittäjäyhdistys
hyväksyi toimintasuunnitelman alkaneelle toimintakaudelle hyvin positiivisissa
merkeissä, koska yrittäjäyhdistyksen jäsenkunta on jatkuvassa kasvussa. Viime vuosi oli
ennätyksellinen: yhdistyksen
jäsenmäärä kasvoi kymmenellä
yrityksellä ja nyt ollaan ylittämässä 70 yrityksen rajaa.
Luopioisten Yrittäjillä on
roppakaupalla perinteisiä
tehtäviä: se uusii tänä vuonna
palveluinfotaulun Luopioisten
keskustassa, jakaa stipendejä
koululaisille, hankkii torin joulukuusen, järjestää joulukonsertin Luopioisten kirkossa ja
valitsee Vuoden Yrittäjän.
Suunnitelmissa on myös rantakioskitoiminnan kokeellinen
käynnistäminen Luopioisten
uimarannalla. Yrittäjät osallistuu elinkeinoelämää koskeviin
tilaisuuksiin, työryhmiin, keskusteluihin ja aloitteisiin, joissa tuodaan Kukkian alueen
näkökantoja esille. Yrittäjät on
mukana Mikkolan Navetan toiminnassa.
Luopioisten Yrittäjät profiloituu yhä voimakkaammin
Kukkia-järven ympäristön
elinkeinoelämän ja asukkaiden etujen edistäjäksi.
Yrittäjäyhdistys etsii myös
ennakkoluulottomasti uusia
toimintamalleja, joilla parannetaan asukkaiden, yritysten
ja yhdistysten yhteistyötä, jotta saadaan kohdennettua lisää
resursseja alueen kehittämistyöhön.
Yrittäjät jatkaa kukkialle.
fi-sivuston kehittämistä sekä
Kukkian Kierros -matkailukonseptin tuotteistamista. Matkailun kehittämiseksi on myös
luvassa uusia hankkeita. Näitä
ovat ainakin RantaKukkia, joka
keskittyy alueen maisemallisiin
arvoihin sekä Kukkia maailmalle -hanke, jossa aluetta
tarkastellaan kansainvälisestä
näkökulmasta ja luodaan valmiuksia ulkomaalaisia matkailijoita varten. Hankkeille
haetaan EU-rahoitusta.
Asumisen
visioita
Yrittäjät jatkaa asumiseen
liittyvää Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvintointiakselin
tulevaisuusvision kehittelyä
Luopioisten kirkonkylässä.
Aluekokonaisuutta on myös
ehdotettu Pälkäneelle suunniteltujen loma-asuntomessujen
yhdeksi omaleimaiseksi ja innovatiiviseksi kohdealueeksi.
Tavoitteena on, että Pälkäneen kunta ottaisi sen huomioon, koska se täyttää monet
valtakunnallisen asuntomessuorganisaation asettamat perusvaatimukset onnistuneille
messuille ja näin täydentäisi
Sappeen messuteemaa.
Yrittäjät seuraa ja on aktiivisesti myötävaikuttamassa moniin muihinkin asumiseen ja
rakentamiseen liittyviin hankkeisiin. Tällainen on esimerkiksi Luopioisiin suunniteltu
hakevoimala -hanke.
harrastaa piirtämistä,
lukemista ja kirjoittamista
pitää kirjoista, hyvästä
musiikista ja talvesta
ja kalvoi, kuristi keuhkojani,
viilsi sydäntäni, eikä jättänyt
minua rauhaan edes unissani.
En pystynyt tekemään mitään, ellei Lala komentanut.
"Syö", hän sanoi, ja minä
söin.
"Juo", hän sanoi, ja minä
join.
"Nuku", hän sanoi, ja minä
nukuin. Mutta kipua ei voinut käskeä, se oli ja pysyi.
Korvani olivat haljeta
metelistä. Ne olivat olleet
arat räjähdyksen jälkeen ja
lentokentän kaaoksessa olin
pulassa.
En tiennyt missä olin, Lala
oli maininnut sanan Suomi,
mutta en tiedä mikä se oli,
tai missä se sijaitsi. Minua
kiskottiin läpi valtavan ihmistungoksen, olin sekaisin
hajuista ja äänistä ja yritin
vain pysyä tajuissani.
"Menemme uuteen kotiin." Lala sanoi ja minä takerruin hänen sanoihinsa.
"Uusi alku, Damien. Täällä on kaikki hyvin, Suomessa
on turvallista. Täällä meidän
ei tarvitse pelätä. Meidän
kotimme tuhoutui, mutta
täältä me saamme uuden.
Tänne meidät hyväksytään,
eikö niin?" Eikö niin?
shl Henriikka Hintikka
Pirkanmaan vuoden kylässä 2013 Rautajärvellä asuu onnellisia ihmisiä.
Vuoden kylää etsitään
Pirkanmaan Vuoden kylä –kilpailu 2015 on avattu. Vuoden
kylä -kilpailuun voi kuka tahansa ilmoittaa minkä tahansa
kylän, jonka kokee palkinnon
arvoiseksi.
Saapuneiden ehdotusten
perusteella Vuoden kylä -työryhmä (edustajat Pirkan kylistä, Maa- ja kotitalousnaisista,
4H:sta, Pirkanmaan Liitosta ja
edellisestä vuoden kylästä Rautajärveltä) valitsee finalistit.
Voittajakylän kyläyhdistys
tai muu kylä/asukastoimintaa
toteuttava yhdistys saa palkin-
noksi 800 euroa. Voittajakylä
ilmoitetaan automaattisesti
valtakunnan Vuoden kylä -kilpailuun.
Kylä voi olla maalla tai kaupungissa, kunhan siellä on aktiivista, luovaa ja pitkäjänteistä
kaikki ikäryhmät huomioon
ottavaa toimintaa. Viimeisinä
kolmena vuotena valittuja Pirkanmaan vuoden kyliä Lantulaa, Rautajärveä ja Pinsiötä ei
voi ehdottaa.
Samalla etsitään Maaseudun
tiennäyttäjää, eli kylätoiminnassa erityisen ansioitunutta
henkilöä, joka on ollut pitkäaikaisella panoksellaan kehittämässä valtakunnallista tai
paikallista kylätoimintaa.
Vuoden maaseutuhenkilö
-sarjassa puolestaan haetaan
henkilöä, joka on saavuttanut
erinomaisia tuloksia kylätoiminnassa, Leader-toiminnassa
tai muussa paikallisessa kehittämistyössä.
Ehdotukset 9.3. mennessä: [email protected],
puhelin 040 4849360, Heiskankuja 1, 39100 Hämeenkyrö. Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
7
nvointiakseli sopisi loma-asuntomessukohteeksi
Vohlisaaren–Rajalanniemen hyvintointiakseli
ja tekemistä riittää
Yrittäjäyhdistykset
yhteistyössä
Yrittäjien ja kunnan välistä
vuorovaikutusta halutaan lisätä alkaneella toimikaudella.
Pälkäneen yrittäjäyhdistyksen
kanssa on ideoitu yhteisiä aamukahvitilaisuuksia, joissa
olisi mukana kunnan edustajia.
Ensi kesän iso ponnistus
on elokuun lopulle ajoittuva,
Aitoon Honkalassa pidettävä
Pälkäne Tuottaa ja Palvelee
-näyttely, jonka järjestelyissä
on mukana myös Pälkäneen
ja Luopioisten MTK. Näyttelyjärjestelyjä vetää Seppo
Kääriäinen.
sihteerinä, Kirsi Myllynpää ja
Pasi Lahnalahti.
Hallitukseen valittiin uusina
jäseninä Sami Seise Rautajärveltä ja Jussi Rulja Aitoosta.
Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaa Seppo Kääriäinen.
Yhdistyksen hallitus kokoontuu joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina Pytingin
idyllisessä ja perinteikkäässä
valtuustosalissa Luopioisissa.
Seppo kääriäinen
Hallitukseen kaksi
uutta jäsentä
Yrittäjäyhdistyksen hallituksen
puheenjohtajana jatkaa Erkki
Toivari ja varapuheenjohtajana
Joshua Haili.
Hallituksessa jatkavat myös
Mirjami Valli rahastonhoitajana, Esko Peltonen kokous-
Vohlisaaren–Rajalanniemen
hyvintointiakseli on visio
asumisesta Luopioisissa.
Luopioisten Yrittäjät
ehdottaa sitä Pälkäneelle
mahdollisesti haettavien lomaasuntomessujen kohteeksi.
Sosiaalinen media: Internet
tarjoaa uusia markkinointikeinoja
Lyhyt some-sanasto
Some: Sosiaalinen media. Käyttäjät luovat internetissä
toimivaan palveluun sisältöä esimerkiksi älypuhelimella,
tietokoneella tai tabletilla.
Some lähentää
yrittäjää ja
asiakasta
pälkäne
– Some on helppo kanava levittää tarjouksia ja mainoksia.
Lisäksi se lähentää yrittäjän
ja asiakkaan välistä suhdetta,
sanoo Vietti & Vaisto -liikkeen
hiljattain Pälkäneellä avannut
Jonna Nurmi.
Yrityksen käyttäjätili esimerkiksi Facebookissa tai Instagramissa voi lisätä näkyvyyttä
Hashtag (#): Tunnetaan myös risuaitana. Hashtagiä
käytetään pääasiassa Twitterissä ja Instagramissa. Se on
avainsana/tunniste, jonka avulla muut käyttäjät voivat
löytää helpommin twiitin/kuvan. # -merkin perään lisätään
esimerkiksi Instagramissa sana, joka liittyy kuvaan jotenkin. Jos kuva on otettu itsestä, on hashtag tavallisimmin
#me tai #mä.
Throwbackthursday (tbt): Jos Instagramissa julkaistava
kuva on vanha/nostalginen, sen voi julkaista torstaina
hashtagillä #tbt tai #throwbackthursday. Toki vanhoja
kuvia voi julkaista muulloinkin, mutta silloin hashtag on
useimmiten #tb eli pelkkä throwback (suom. takaisin
heitto)
ja tuoda uusia asiakkaita. Nurmi käyttää somea aktiivisesti
markkinoinnissa.
Jotkut yrittäjät epäröivät sosiaalisen median käyttöönottoa esimerkiksi negatiivisien
palautteen, tekniikan pelon tai
vaikeuden vuoksi.
Jonna Nurmi ei ole havainnut haittoja somen käytöstä.
– Suosittelen muillekin yrit- Lemmikkitarvikeliikkeen Pälkäneelle avannut Jonna Nurmi
käyttää ahkerasti sosiaalista mediaa.
täjille! hän sanoo.
Selfie: Itsestä otettu kuva.
Twiitti: Twitterissä julkaistavat korkeintaan 140 merkkiset
viestit/tilapäivitykset.
Vlog: Youtube palveluun tehty videoblogi, eli video jossa
henkilö kertoo elämästään tai esittää mielipiteitään ajankohtaisiin aiheisiin.
Some-gallup
Hannu Rantala
Jukka Ollikkala
Eila Nieminen
Tiedätkö mikä on hashtag?
Tiedätkö mikä on hashtag?
Tiedätkö mikä on hashtag?
– Käsittääkseni se on sellainen
risuaita, merkitystä en kyllä
osaa sanoa.
– Ei, en tiedä. Liittyykö se Facebookkiin?
– En osaa sanoa.
Mitä asioita et ymmärrä
somessa?
Mitä asioita et ymmärrä
somessa?
– Twitteriä.
– Facebookkia ainakin osaan
käyttää.
Oletko jossain sosiaalisessa mediassa?
Oletko jossain sosiaalisessa mediassa?
– Käytän Facebookkia ja Instagramista olen kuullut.
– Käytän Facebookkia ja Twitter -tili löytyy, mutta en käytä
sitä aktiivisesti.
Tiedätkö mikä on throwbackthursday (tbt)?
– En tiedä.
Mikä on throwbackthursday? – En tiedä.
Mitä asioita et ymmärrä
somessa?
– Sosiaalinen media on minulle täyttä hepreaa.
Oletko jossain sosiaalisessa mediassa?
Elisa Mattila
Henriikka Hintikka
– En ole.
Tiedätkö mikä on throwbackthursday (tbt)?
– En tiedä.
Kirjoittajat ovat Pälkäneen
yhteiskoulun yhdeksäs­
luokkalaisia, jotka
tutustuivat työelämään
Sydän-Hämeen Lehdessä
8
Keskiviikko 28.1.2015
lukijalta
• Sydän-Hämeen Lehti
sähköposti: [email protected] • osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne • puhelin: (03) 539 9800
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kyläpoliisit takaisin!
Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka
T. Helin oikoi viikon takaisessa lehdessä, että Hilkka Vuorisen
Kuhmalahdella kuvaamat käpylinnut ovat taviokuurnia. VillePekka Heikkilä puolestaan kertoo, että taviokuurnaa on näillä
main kutsutt käpylinnuksi.
Taviokuurnasta
ja käpylinnusta
Liittyen havaintoihin Kuh- tutieteellinen yhdistys.
malahdella: myös taviokuurLöytyy internetistä hakunaa on kutsuttu käpylinnuksi. sanoin "lintujen kansanomaiTämä selviää luettelosta, jonka set nimet".
Ville-Pekka Heikkilä
on laatinut Etelä-Karjalan lin-
Saa täälläkin aurata
Kantokyläntien varressakin joten tiet tulisi aurata useamasuu ihmisiä, joiden täytyy minkin kuin kerran viikkoon.
lähteä aamuisin töihin.
Auraukseen pettynyt
Ja lunta on satanut täälläkin,
Varovaisuutta
lumien kaivamisessa
Haanloukkaan kentän tuntumassa on upeat lumivallit
leikkimiseen. Lapset kaivavatkin kasoihin luolia ahkerasti.
Välillä paikalla on myös lasten
vanhempia valvomassa touhuja, mutta välillä ei. Vanhempien
olisi varmaan hyvä muistuttaa
alakoululaisia varovaisuudesta
luolien kaivamisessa, etenkin
kun tulee suojakelejä. Ikäviä
esimerkkejä vahingoista on jo
liiaksi asti.
Huolestunut
Netistä
Veisivät sitä lunta Yhteiskoulun kentälle tiiviiksi kuutioiksi,
joista oppilaat voisivat kuvaamataidon tunneilla taiteilla
hienoja lumiveistoksia.
Tulipa jälleen mieleen vanhat
hyvät ajat jolloin Pälkäneelläkin oli omat poliisit, Valtosen
Pekka ja Suomisen Olli.
Kun olimme vuonna 2006
viettämässä 70-vuotispäiviäni
Raumalla ja ajoimme sitten
koko perhe heinäkuisessa
kesäyössä kotiin, huomasin
välähdyksen jota aluksi luulin
salamaksi. Eihän se sitä tietenkään ollut, mutta jollain lailla
harmistustani lievensi kun Olli
Suominen soitti minulle kotiin
ja ilmeisesti naurussa suin kertoi että ”hei, meillä on täällä
sun kuvas”.
Samanlaisen kodikkuuden
tunteen koin äskettäin Pälkänettä suuremmalla paikkakunnalla, Etelä-Ranskassa
sijaitsevassa Nimesissä, jossa
meillä on ollut lähes kaksi
vuosikymmentä pieni lomaasunto. Elokuussa olin ajanut
Münchenistä Sveitsin kautta
Nimesiin, ja keskellä Sveitsiä
pitkässä tunnelissa välähti jälleen. Kameran asettaminen
tunneliin osoitti tietysti kekseliäisyyttä sveitsiläisiltä, sitähän
ei mikään GPS tunnistaisi.
Sveitsin poliisin asiaa koskeva kirje oli ilmeisesti kiertänyt
melkoisesti koska vasta nyt,
kun tulin pariksi viikoksi tänne etelään minua odotti kutsu
Nimesin poliisiin. Tämä vierailu oli mitä miellyttävin, alkaen
siitä että poliisiaseman edessä
oli oma parkkipaikka jossa runsaasti tilaa – sellainen on aina
herkkua tällaisessa Rooman
valtakunnan aikaisessa kaupungissa jossa kudut kapeita
ja mutkaisia.
Kun sitten sisällä näytin kirjettä alkoikin heti tapahtua:
vaikka puhun jonkin verran
ranskaakin, etsittiin miellyt-
tävän naispoliisin lisäksi englannin kielen taitoinen siviilipukuinen naishenkilö paikalle
ja niin me sitten kolmistaan
ryhdyimme selvittämään sveitsiläisen lähettämiä papereita –
tässä auttoi kyllä myös minun
saksan kielen taitoni. Hyvin
pian alkoi ranskalaisten suusta
kuulua huudahduksia: ”Sontils fous, ces Suisses – ovatko ne
hulluja, nuo sveitsiläiset”!
Itse liikenne tapahtumassa
ei ollut sen kummempaa, olin
ajanut tunnelissa ylinopeutta
ja sitä en tietenkään kiistänyt.
Mutta kun sveitsiläiset halusivat henkilötietojeni lisäksi selvityksen lähes kaksikymmentä
vuotta sitten kuolleiden vanhempien ja vaimonikin henkilötiedoista, nousi ranskalaistenkin ”tukka pystyyn”.
Kun tulimme seikkaperäisin
kysymyksiin tuloistani ja omai-
suudesta, veti tuo ranskalainen
virkailija nurkat suoraksi. Hän
veti kaiken ylle vain viivan,
”nehän kysyy vain palkkaa, ei
eläkettä” ja omaisuutenne ei
kuulu sveitsiläisille, ”ettehän
te ole mikään rikollinen”.
Kun sitten olimme saaneet
Sveitsiin lähetettävät paperit
kuntoon, olikin aika aloittaa
miellyttävä rupattelu. Sain
kuulla niin englannin kielen
opiskelun tarinan kuin kazakstanilaisen tyttären adoption.
Ja minä kiitin heitä heidän vaivoistaan ja he taas minua siitä
että olivat saaneet päivän rutiineihin hiukan vaihtelua.
Kyllä meidän pitäisi saada
Pälkäneellekin takaisin omat
poliisimme!
Kai Krohn
Salmentaka
[email protected]
Omaishoitajat tarvitsevat tukea
Ikääntynyt mies hoitaa monisairasta vaimoaan tai ikääntynyt vaimo hoitaa muistisairasta miestään, äiti hoitaa
kehitysvammaista tai vakavasti
sairasta lastaan. Juhlapuheissa
heitä muistetaan, mutta muulloin heidät lähes unohdetaan.
Minkälainen on omaishoitajan arki? Harva meistä on sen
päässyt näkemään. Itse läheltä
omaishoitajia seuranneena ja
omaishoitajana toimineena
tiedän, mitä se voi olla. Jokainen tarina on erilainen.
Moni omaishoitaja ei saa
omaishoidon rahallista korvausta, omaishoidon tukea, koska kunnissa on hyvin erilaisia
käytäntöjä, kenelle ja millä
kriteereillä tukea maksetaan.
Moni omaishoitajana toimiva
on kerran hakenut tukea, mutta
kielteisen päätöksen saatuaan
ei jaksa taistella oikeuksiensa
puolesta ja hakea tukea toista
kertaa. Tästä seuraa se, että
omaishoitaja ei saa pidettyä
oman jaksamisensa kannalta
tärkeitä vapaapäiviään, joihin
virallisella omaishoitajalla on
lakisääteinen oikeus. Väsymys-
kierre on valmis, ja laitospaikat
täyttyvät.
Omaishoidon tuki on pieni
rahallinen korvaus vaativasta
ja raskaasta, ympärivuorokautisesta työstä. Omaishoitajat
vähentävät laitospaikkojen tarvetta ja säästävät yhteiskunnan
rahoja. Omaishoidon tuki on
pienimmillään alle 400 euroa
kuukaudessa ja yksi ympärivuorokautinen laitospaikka
maksaa edullisimmillaankin
yli 3000 euroa kuukaudessa.
Yksi omaishoitaja säästää siis
verovaroja vuodessa yli 30 000
euroa, jos vaihtoehtona on laitoshoito.
Omaishoitajien tukeminen
muutenkin kuin juhlapuheissa
kannattaa. On luotava yhtenäiset myöntämiskriteerit omaishoidon tuelle sekä autettava
erilaisin palveluin omaishoitajia jaksamaan paremmin tärkeässä työssään. Näin voimme
taata myös hoidettaville laadukkaan hoidon.
kätensä ja pyysi avustusta.
Hänellekin sanoin: ”Jos laulat mulle”. Mummeli häkeltyi
täysin.
Mutta kun rahaa ei ruvennut
ilmaantumaan, hän alkoi hiljaa
laulaa: ”Etäällä Pohjanmaalla
hylätty järvi on...”. Laulua Inarinjärvestä. Hän lauloi kauan,
ehkä kaikki säkeistöt. Kahteen
pieneen, ryppyiseen, lämpimään käteensä kukkarostani
kaikki kolikot tyhjensin.
Aivan äsken Kangasalan
kirjaston edessä nuorehko,
aloitteleva juoppo esitti oman
sovituksensa Mörrimöykkynimisestä lasten laulusta. Ja
tienasi runsaat kaks äyriä.
Kun laulajalle näin palkan
maksan, ei hän jää mitään velkaa. Olemme tasa-arvoisia.
Itseään arvostaen hän jälleen
matkaansa jatkaa.
Tällä tavoin olen vuosikymmenten varrella kymmeniä
pyytäjiä laulattanut. Suositan
mainiota menettelyä muillekin.
Hanna Holma
eduskuntavaaliehdokas
(kesk.)
Kangasala
Jos laulat mulle
Espoossa kauan sitten nuorehko somalimies ruinas rahaa. Jos
laulat mulle, kokeeks tokaisin.
Hämmästyin suuresti, kun
muualta muuttanut, tumma
veikkonen valitsi Suomen kansallislaulun. Ja sitten tietenkin
markkansa sai.
Hesassa ravintolasta ulos
asteli iso mies ja aneli kahta
kymppiä. Sanoi olevansa lomalla jostain mielenkuntoutuslaitoksesta.
”Jos laulat mulle, saat kaks
kymppiä”, sanoin hänelle.
”No mitä minä laulan. Em
minä mittää ossaa”.
”No, ota vaik Mammelaulu”,
vastasin.
Se rupesikin sujumaan.
Kakskymmentä rahaa saatuaan
hän jatkoi Mikonkatua edelleen ja hoilasi Maammelaulua
mennessään. Jäi levy päälle.
Hellyttävin tilanne sattui
Tammerforssin asemalla iltamyöhällä parikymmentä
vuotta sitten. Kasvoista päätellen 80–90-vuotias, mustiin pukeutunut, hoikka nainen ojensi
Mikko Kiio
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
9
Netistä
Polttaako
vai eikö
polttaa?
Kävimme ulkopaikkakuntalaisina katsomassa sählypelejä
Luja-Lukko Areenalla Luopioisissa, ja hienon kahvion ja
hyvien pelien lisäksi saimme
nauttia myös hyväntuulisesta
tiedottamisesta. Ohjaus tupakkapaikalle oli hauska, ja
meidän porukkaa kyllä kovasti
nauratti. Etenkin, kun kukaan
ei meistä tupakoi eikä tarvinnut miettiä, missä oikeastaan
saa polttaa.
Tullaan toistekin
Vanhusten
ateriat
muuttuvat
kylmiksi
Luja-Lukko Areenalla vieraillutta hymyilytti pihalla ollut ohjeistus siitä, missä saa polttaa ja missä ei.
2020-luvun mökkielämää – ikävä kyllä
Tommi Liljedahlin reunamerkintä Sydärissä 21.1.2015
herätti ajatuksia. Hän totesi,
että ”Pälkäneen rannat on kuitenkin rakennettu jo varhain
mökkejä täyteen”.
Pälkäneellä tehtiin keväällä
2013 valtuustoaloite Pälkäneen
kunnan palauttamiseksi eturivin
vapaa-ajan asuntokunnaksi.
Siinä kuvataan nykytilanne:
”Kunnan kehitys on kuitenkin
jumiutunut mökkikunnaksi, jonka liki 5000 vapaa-ajan
tonttia ovat suurimman osan
vuotta lähes hyödyttömiä kunnan asukkaille ja elinkeinoelä-
mälle… Pälkäneen nykyisessä
rakentamisen ohjauksessa ei
ole riittävästi otettu huomioon
lomanviettotapojen muutosta
kesämökkeilystä ympärivuotiseen vapaa-ajanviettoon.”
Vapaa-ajan tontit ovat Pälkäneen keskeisimpiä vahvuuksia,
mutta nyt siis kunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta lähes hyödyntämättä.
Hirvittää ajatella kuinka paljon tämä on vuosien saatossa
raunioittanut kunnan kehitystä.
Syy hyödyttömyyteen on
selvä: kunnan järjetön raken-
nusjärjestys on kahlinnut kaiken kehityksen.
Aloitteen mukaan kunnanhallituksen johdolla valmisteltaisiin ”…kannustava
ohjeistuksen muutos, jonka
seurauksena kuntaan saadaan
lisättyä ympärivuotista vapaaajan asumista ja samalla tuetaan
myös järkevää haja-asutusta”.
Tiedetään hyvin ne nykyiseen rakennusjärjestykseen
tarvittavat muutamat muutokset, jotka avaisivat aivan uusia
mahdollisuuksia nykyisten vapaa-ajan tonttien ympärivuotiselle ja nykyistä ekologisem-
Rakennus­
järjestyksen
muutos avaisi
uusia mahdolli­
suuksia vapaaajan asuntojen
ympärivuotiselle
käytölle.
malle käytölle. Samalla Pälkäne
tekisi aimo harppauksen taantuneesta mökkikunnasta kohti
dynaamista vapaa-aikakuntaa.
Tuosta valtuustoaloitteesta
on kulunut pian pari vuotta
eikä asiasta ole kuulunut mitään.
Pälkäneen nykyisellä kehitysvauhdilla mökkielämä
2020-luvulla on siten entistä
karumpaa eikä ympärivuotisesta vapaa-ajan vietosta
kannata edes haaveilla – ikävä
kyllä.
Paavo Virkkunen
mökkiläinen Kukkolasta
Monta uskoa totuudesta ja totuutta uskosta AsiointiSeppo Lahtiselle 25.1.2015. tusmalli osoittaa, että emme täynnä kaikkea mikä ikinä ih- limeren rantamaisemissa.
rauhaa,
Olet kertonut kahdessa eri kir- elä nykyaikana vain yhden misen elämään kuuluu”.
Ydinkysymys maallistuneesjoituksessasi (SHL 3.12.2014 totuuden elämää. Arjen taiRaamattu on tehnyt pitkän sa ajattelussa on Paavalinkin
ja 21.1.2015) suhteestasi kris- toihin kuuluu suvaitsevaisuus matkan. Sen sisältöä ovat muo- osalta se, missä määrin hän pyydän
tinuskoon eli omaan totuuteesi
tässä asiassa. Kunnioitan mielipiteitäsi. Näkökulmaa vaihtamalla voidaan päätyä myös toisiin ”totuuksiin”, jos ajatukset
saavat siihen tilaa.
Pyhä kaste on sinulle pyhä
asia, jota pitäisi lähestyä kunnioittaen – näin tekstistäsi olen
ymmärtänyt. Kasteessa lapsi
otetaan seurakunnan jäseneksi, vanhemmat tekevät tämän
päätöksen hänen puolestaan.
Käytäntöä tukee nykyelämässä
vahva perinne.
Jos asiaa tarkastellaan ihmisoikeuskysymyksenä, käytäntöä voidaan pitää vääränä.
Varsinainen liittyminen seurakunnan jäseneksi tulisi ajoittua
lapsen vartuttua oikeustoimikelpoiseen ikään, jolloin liittyminen tapahtuisi tai olisi tapahtumatta hänen oman tahtonsa
mukaisesti.
Mikään ei estäisi lapsen ja
nuoren osallistumasta kirkon
tarjoamaan toimintaan vanhempiensa ohjaamana ennen
lopullista päätöstä. Tämä aja-
ja erilaisuuden hyväksyminen.
Tekstissäsi nostat esiin Uuden testamentin kirjoitusten
moninkertaisen luotettavuuden roomalaisten historian
kirjoihin verrattuna. Rohkea
näkemys.
Tässä yhteydessä lainaan
FT Pertti Haapalan ajatusta (Mikkolan Navetta
20.4.2013): ”Menneisyys on
totta, mutta historia on aina
kertomus”.
Kirjoitettu historia on usein
kirjoittajansa kuva ja näkemys
tapahtumista, joita sävyttävät
hänen oma asemansa ja tavoitteet: pyrkimys tukea omaa
näkökulmaansa. Luotettavuus
rapautuu, kun samasta asiasta
löytyy useampia tulkintoja.
Raamatun syntyä ja sisältöä käsitteli myös uskon ”ammattilainen” Helvi Jousmäki
(SHL 5.11.2014). Hän toteaa
tekstissään: ”Raamattu on kirjasto, syntynyt tuhannen vuoden aikana tietyssä maailman
kolkassa” … ”se on syntynyt ja
kiteytynyt ihmisten matkassa,
kanneet monet tahot, vahvat
kirkon edustajat, kirkolliskokoukset ja muut instituutiot. Mahdollisuudet sisällön
muokkaamiseksi kulloistenkin vallanpitäjien tarpeiden
mukaisesti ovat olleet mittavat. Sanoman luotettavuus on
puhtaasti uskon asia.
Lopuksi ajatuksia Paavalista,
jonka jalanjäljillä olet aistinut
”Paavalin sandaalien jäljet”.
Vähäisen ymmärrykseni mukaan Paavali teki lähetystyötä
kristinuskon levittämiseksi Vä-
on ollut mahdollisesti rakentamassa Jeesus Nasaretilaisen
henkilöstä mystistä Jeesus
Kristus-hahmoa, jonka varassa koko usko seisoo tai kaatuu.
Vaikuttamistarve on ajanut ja
ajaa ihmisiä huimiin suorituksiin niin hyvässä kuin pahassa.
Monet uskovaiset odottavat
edelleen Messiaan saapumista
maan päälle rauhan tekijäksi.
Iso urakka odottaa tekijäänsä.
Ettei vaan lupaus ole unohtunut?
Risto Helminen
Oikaisu ja anteeksipyyntö
Tarkkaavainen lukija on saattanut huomata, että kirjoitukseeni antiikin ajoista on päässyt lipsahtamaan varsinainen
kardinaalimunaus. Haluan
oikaista sen, jottei suurempaa
vahinkoa pääse tapahtumaan.
Kun meidän ajanlaskumme
sisältää kuuden vuoden virheen, tuli se nyt näkyviin ikävällä tavalla tässä kirjoitukses-
sa. Luotetuimpien tutkimusten
mukaan Jeesus siis syntyi siten
vuonna 5 eKr. ja kuoli 27 jKr.
33-vuotiaana. Tämän perusteella esittämiini aikamääriin
on lisättävä tämä 6 vuotta, jotta
ollaan oikeissa vuosissa.
Pahoittelen huolimaattomuuttani.
Seppo Lahtinen
Olin terveydenhoitajalla hoidattamassa haavaani. Kesken
vastaanoton oven ulkopuolella joku painoi ovisummeria ja
terveydenhoitaja vastasi punaisella merkkivalolla olevansa
varattu. Tästä huolimatta sieltä
ovesta joku änkesi huoneeseen
kyselemään hoitotarvikkeitaan.
Eikö ihmisillä ole täällä minkäänlaisia käytöstapoja!? Mitä
jos olisin ollut vähissä vaatteissa tai selvittämässä jotakin
arkaluonteista asiaa? Kunnioittakaa nyt edes sen verran toisia,
että annatte asiointirauhan.
Potilas
Kiitos
Kiitos Pasi Munnelle esimerkillisestä avuliaisuudesta lauantaina 17. tammikuuta. Samalla
kiitos luistelukenttien hienosta
hoidosta!
Elämäntarkkailija
Tähän asti Pälkäneen vanhuksille on tarjottu mahdollisuus
ostaa kotiin tuotuna viisi kertaa viikossa (arkisin) lämmin
ateria. Helmikuun alusta tämä
palvelu vaihtuu kylmien annosten toimittamiseen kaksi
kertaa viikossa. Valittavia vaihtoehtoja ei ole.
Tästä muutoksesta kertovasta, ao. vanhuksille jaetusta
tiedotteesta oli unohtunut
maininta siitä, paljonko tämä
merkittävä huononnus alentaa
vanhuksilta tästä perittäviä
maksuja. Kaupassahan nuo
kylmät valmisateriat maksavat
parisen euroa, eli murto-osan
sen lämpimän kotiin toimitetun hinnasta. Nähtäväksi jää,
ostetaanko näitä jatkossa kaupasta vai kunnalta.
Jarmo
Pälkäne tuotti viime vuonna
25 000 kotiateriaa ja aterian
kokonaiskustannus oli reilusti
yli kympin. Summa on älytön,
mutta totuudenmukainen,
koska koko prosessi kuljetuksineen kustantaa juuri tuon
summan.
Lakeja ja säädöksiä on pakko noudattaa, ja isoveli valvoo, siitä voitte olla varmoja.
Lisänsä vanhusten aterioihin
toi sekin seikka, että kolmannes heistä halusi ateriat alun
alkaenkin kylmänä.
Huomioon tulisi ottaa myös
se, että tuotantoa on keskitetty, ja keittiöissä alkavat tulla
seinät ja resurssit vastaan. Tähän saakka keittiöremontit on
tehty entisten seinien sisään.
Pälkäneen ruokatuotanto on tehokasta, siitä voitte
olla varmoja. Hämeenlinna
tuottaa vuodessa 2 miljoonaa
ateriaa, ja pieni Pälkäne vain
kymmenesosan tuosta, siis
reilut 200 000. Kaikkien aterioiden kokonaiskustannus on
kuitenkin sekä Hämeenlinnassa että Pälkäneellä sama reilu
3 e/ ateria.
Mutta kouluruoka, ajatelkaas, kouluruoan tuotantokustannus Hämeenlinnassa
on 1,20 e, ja Pälkäneellä vieläkin hieman alle 1 euroa.
Tuohon ei moni pysty, toivottavasti päättäjät viimein
huomaavat ruokatuotannon
arvon pälkäneläisille veronmaksajille.
Niihin vanhusaterioihin
lisään vielä sen, että kyse on
lopulta vain poliitikkojen tekemästä päätöksestä. Kysykää
omilta valtuutetuiltanne perusteet. Jokaisen valtuutetun
tulisi tietää nämä asiat, ja perusteet enemmistöpäätöksiin.
Paavo Mustonen
Rautajärveltä
10
• Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.1.2015
kyliltä
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Senioritalosta tulee
vielä uusi kysely
Kolumni
pälkäne
Pälkäneen senioritalohanke
on edennyt seuraavaan vaiheeseensa. Kunta järjestää kyselyn,
jolla selvitetään kiinnostuneiden määrää nyt, kun hankkeesta on olemassa aiempaa hieman tarkempia suunnitelmia.
Senioritaloa on suunniteltu
hissillisenä kerrostalona, jonka
todennäköinen sijoituspaikka
on yhä Onkkaalassa kunnanviraston ja kirjaston välissä.
Jos talosta asunnon haluavia
ilmoittautuu paljon, paikkaa
Kirjoittaja on Aitoon
pitkäaikainen vapaaajanasukas ja Helsingin
poliisilaitoksen
operaatiopäällikkö.
saatetaan vielä pohtia uudelleen.
Viime tammikuussa pidetyssä alustavassa kyselyssä
kiinnostuksensa ilmaisi noin
80 pälkäneläistä.
Alustavissa laskelmissa asuntojen neliöhinnaksi on arvioitu
korkeimmillaan 3000 euroa.
Kunta aikoo viedä talohanketta eteenpäin niin sanotulla
Lakea-mallilla, jossa asunnot
rakennetaan valtion takaamalla yhtiölainalla eikä asukkaan
tarvitse ottaa henkilökohtaista
asuntolainaa.
Kuningasvärisuora
toi yli 31 000 euroa
Kangasala
Urheiluruutu
Vuodet alkavat samalla
tavalla. Ihmiset tekevät katteettomia lupauksia rakettien
räiskähdellessä. Yhä suositummaksi näyttää tulleen säntääminen kuntosalille. Useassa lehdessä
asiasta kirjoitetaan. Välillä
joku toimittaja esiintyy itse
herännäisenä. Alan yrittäjät
hierovat tyytyväisinä käsiään, joihin ei känsiä saa tulla. Kämmenet peitetään kymppejä maksavilla tyylikkäillä
salihanskoilla, joita tosin saa
Claasuulssonin työkaluosastolta hintaan 1,95 euroa.
Kuntoilua ei voi aloittaa ilman henkilökohtaista opastusta, vaikka netti ja siellä
luettavissa näkyvät julkaisut
neuvovat varsin yksityiskohtaisesti oikeat liikeradat. Jokaiseen laitteeseen liimataan
lisäksi kohtalaisen helppotajuiset laput.
Ohjeissa punataan lihakset,
joissa rasituksen tulisi tuntua
treenin jälkeen. Tammikuun
12. päivänä liikuntapaikat
ruuhkautuvat tilastollisesti
eniten. Puolessa välissä vuoden ensimmäistä kuukautta
hätäisimmin ja liian usein
peräkkäin lihaksenalkujaan
pumpanneet kieriskelevät
tuskaisina päättäen pitää viikon paussin. Tauko venähtää
monesti koko loppuvuoden
mittaiseksi.
Maalis- ja huhtikuu näyttäytyvät ehkä talvilajienkin
takia saleilla hiljaisena. Sitten
herätään tulevaan kesään, jolloin tiedetään esiinnyttävän
julkisilla paikoilla vähissä
vaatteissa. Miksi ihmiset
eivät käy harrastamassa sisäliikuntaa syksyllä, jolloin se
tuntuisi kaikin puolin järkevimmältä?
Salit rakennetaan yhä useammin siten, että ohi kulkevat
syyllisyyttä potevat kansalaiset näkevät kuntoilulaitteissa
rimpuilevat malli-ihmiset. Näyteikkunat toimivat urheiluruutuina. Useimmiten
jalkakäytävää lähimpiin koneisiin uskaltautuvat kauniit
ja vähäpukeiset nuoret naiset
tai salskeat uroot.
Pukeutuminen on tärkeää. Urheiluliikkeet myyvät
mielellään juuri ainoastaan
tähän lajiin sopivia pukineita
ja jalkineita. Pitkään katsotaan, jos sisään hivuttautuu
kaltaiseni parempiakin päiviä nähnyt ikääntynyt ukko
vaikkapa vuoden 2004Aitoon
Kirkastusjuhla -paidassa sekä
sisäpalloiluun tarkoitetuissa
shortseissa ja tossuissa. Pahimpina virheinä nähdään
käsineiden ja vesipullon
puuttuminen. Joka sarjan
jälkeen hörpätään putelista
nestettä.
rimpuilijoista, mutta parin
kuukauden päästä ohjaaja
käyskenteli tunnin alkaessa
jonkin aikaa yksinään ja poistui sitten kahville. Nyt siellä
taas taidetaan hakata säkkiä.
Vaikka olen vanha ja tyhmä,
satun tuntemaan nämä asiat
melko hyvin. Valmistuttuani
poliisiksi vuonna 1976 minua
eivät punttihommat vielä
kiinnostaneet. Pituutta kun
karttui 188 senttiä ja painoa
punnittiin noihin aikoihin
reilut 90 kiloa. Arvelin raamieni piisaavan ihmeemmin
urakoimatta. Nopeasti koin työssäni,
ettei voimista näyttäisi ainakaan haittaa olevan. Aloitin
kuntosalilla käynnit kunnolla
1978. Siitä lähtien olen kolunnut erilaisissa olosuhteissa rautojen parissa vähintään
kolme kertaa viikossa. 1990 luvun alussa opettelin puolittain vahingossa treenaamisen
ennen työpäivän alkua.
Tykkään harjoitella yksin
ja liikuntaupseerin koulutuksen saanut poikani evästi
minut vajaa vuosikymmen
sitten tapaan urheilla aamulla tyhjällä mahalla. Kun
en pelaa golfia, laskettele tai
harrasta mitään muuta rahaa
syövää lajia, satsaan säädyllisesti kotikuntoiluun. Näin on
ollut lähes neljännesvuosisadan ajan. Vuokraan taloyhtiöstämme lämmittämätöntä
kellaritilaa, missä bändimme
soittelee. Nyt sieltä löytyvät
myös penkki, virallinen tanko
ja romua tarpeeksi sekä riittävästi muuta rekvisiittaa.
Bisnes on bisnestä. Aina tulee keksiä jotakin uutta. Käyn pelaamassa lentopalloa muiden konttapolvien
kanssa torstaisin Pasilan Urheiluhallissa. Permannolta
tarkkailemme syöttövuoron
vaihtuessa yläviistoon ryhmäliikuntaa – monestakin
syystä. uosien saatossa lajit vaihtuvat kuntonyrkkeilystä milloin
mihinkin. Pari vuotta sitten
ilmestyi seiniin kidutuslaitteita muistuttavia, ilmeisesti
joustavasta aineesta valmistettuja kahvallisia remmejä. Ohjaajan tiukkojen käskyjen velvoittamina ihmiset
telkkusivat niissä käsistään Aitoon mökillä täysin
ja jaloistaan kiinnitettyinä. kylmässä aitassa tämä mahAlussa seinustat täyttyivät dollisuus tuli käyttööni yli-
kymmenen vuottasitten. Rahaa arvelen käyttäneeni
näihin vempeleisiin arviolta
noin kolmen vuoden laadukkaan salikortin hinnan. Lisäksi työpaikkani tarjoaa
erinomaiset mahdollisuudet
jumppaamiseen. Niitä en
tosin ole kolmeen vuoteen
käyttänyt, sillä herään viikolla pääsääntöisesti neljältä
treenatakseni noin tunnin.
Ajasta puolet käytän vatsa- ja
selkälihaksiin oman painoni
vastuksella. Pidän itseäni
tässäkin suhteessa onnellisena. Harva pystyy kotonaan
voimailemaan kuusi kertaa
viikossa.
Uusien lajien ilmestyessä
uutisoivat lehdet ja sosiaalinen media innokkaasti niistä. Neljän vuosikymmenen
kokemuksella voin luottamuksellisesti kertoa, etteivät
uutuudet taida sittenkään olla
ennestään tuntemattomia. Kuntopiiristä kasvoi circuit. Sama idea näkyy ainakin jotenkin tällä hetkellä eniten
puhutussaCrossFitissä, missä toki yhdistellään muitakin
lajeja kuin salilla jumpattavia.
Yksi pojistamme sitä harrastaa. Vietimme taannoin
kimpassa lomaa Mallorcalla. Parina päivänä 30-vuotias
lapsemme osui yhtä aikaa
kuntoilemaan kanssamme. Totesin oman treenini jälkeläiseeni verrattuna salilla
oleskeluksi.
Minä yritän vanheta hyväkuntoisena ja pysyä ainakin
eläkkeelle pääsyyn saakka
myös henkisesti jonkunmoisessa vireessä. Aamulla yksin
puhkuessa ja pyörällä tai ratikalla töihin ajellessa nimittäin
jalostuu moni ajatus.
Kangasalalaismies voitti viikko sitten reilut 31 000 euroa
Raha-automaattiyhdistyksen
nettikasinolta.
– Kokeilen toisinaan onneani Jacks or Better -pelissä.
Voitin siinä vuosia sitten 5 500
euroa, ja nyt onni potkaisi uudelleen hieman suuremmalla
saappaalla, voittaja sanoo.
Mies aikoo käyttää yli 31 000
euron suurvoitosta osan lomamatkaan ja säästää osan.
Jacks or Better -pelissä saa
sitä suuremman voiton, parempi pokerikäsi on. Kangasalalaismiehelle osui kuningasvärisuora eli paras mahdollinen käsi:
kymppi, jätkä, rouva, kuningas
ja ässä samaa maata.
70 metrin ja 450 tonnin
erikoiskuljetus
Kangasala
Yhteispainoltaan reilun 450
tonnin erikoiskuljetus kuljetti
maanantai-iltana kantaverkkoon liitettävän muuntajan
Valkeakoskelta Kangasalle
Lavianvuoren sähköasemalle.
Kuormaa vetänyt 70-metrinen ajoneuvoyhdistelmä
vei perille sähköyhtiö Fingrid
Oyj:n tilaaman Siemensin
suurmuuntajan, jolla muunnetaan valtakunnanverkon
sähköä alempijännitteiseksi.
Yli 280 tonnin painoisen
sähkömuuntajan kuljetukseen
tarvittiin vetoauto, lavetti, ja
kaksi lisäveto- ja työntöautoa.
Reitin alussa Valkeakoskella
jyrkässä ylämäessä käytettiin
vielä kolmatta työntöautoa.
Suurmuuntaja saapui Valkeakoskelle rautateitse Vuosaaren satamasta. Vaativaa vajaan
viidentoista kilometrin matkaa
valmisteltiin huolellisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa.
– Muuntaja lavetteineen
punnittiin Vuosaaressa ennen rautatiekuljetusta, minkä
jälkeen se siirtokuormattiin
maantiekuljetusta varten lavettiautoon täsmälleen samaan
kohtaan kuin punnittaessakin.
Näin varmistettiin, ettei kuljetusreitin silloille aiheudu
väärän painojakauman vuoksi
ylimääräistä rasitusta, kun kyseessä on näin painava kuljetus,
erikoiskuljetusryhmän lupapäällikkö Tomi Alho kertoo.
Silloille ja koko kuljetusreitille tehtiin ennen kuljetusta
ja sen jälkeen halkeamakartoitukset, joilla varmistettiin, ettei kuljetuksen mahdollisesti
aiheuttamista vaurioista koidu
veronmaksajille jälkikäteen lisäkustannuksia.
shl Jussi-Pekka Lämsä
Muuntajan siirtoon tarvittiin enimmillään neljää autoa.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti!
AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN
ALAN AMMATTILAISET
Hammasteknikot
Autoilu
Kangasalan ainoa kotimainen katsastusasema
KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY
Puh. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. Lentolantie 12, 36220 Kangasala.
Määräaikaiskatsastus
Jälkitarkastus
laaja
Jälkitarkastus
suppea
40 €
20 €
14 €
57 €
MAK + bens. päästömittaus + OBD 69 €
MAK + dieselpäästömittaus
69 €
MAK + bens. päästömittaus
Erikoishammasteknikko
RISTO
RIKKONEN
P. 0400 556 638
Roineenkatu 12,
Valkeakoski
Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17
Tv- ja digilaiteelektroniikkaa,
huoltoa
Kirjakaupat
Tampereentie 1, p. (03) 377 3447
PALVELEMME:
ma-pe 10-17, la 10-14
TV-DIGIHUOLTO
-
plasmat, lcd:t, tv:t
audio- ja digilaitteet
antenniasennukset
tarvikemyynti
käytetyt laitteet
www.kangasalankirjakauppa.fi
Ellintie 6, Kangasala
P. (03) 379 2940 • www.tv-hugg.com
Merkillisen hyvät
osat- ja huollot!
Markus Huttunen
Kiinteistönvälittäjä, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
KANGASALAN
KANGASALAN
Kiinteistönvälitystä
p. 0400-404 425
(03) 377 1140
KIRJANPITOTOIMISTO
MATTILA KY
Myllystenpohjantie 2, Kangasala
PUH. 010-239 0880, FAX. 03-377 1068
www.kirjanpitomattila.com
• Taloushallinnon palvelut •
avoinna ark. 8-18, la 9-14, p. 03 377 1140
KANGASALAN
Kirjanpitotoimistot
(03) 379 0333
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
www.aleksinlkv.net
avoinna ark. 8-17, p. 03 379 0333
Rengasasennus ja myynti
avoinna ark. 8-17, la 9-14, p. 03 3773 177
Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä
s.fi
fixu
Eläinlääkärit
Maanrakennus/
muut konetyöt
Kaivinkone- ja
traktorityöt
Myös valtaojien, peltojen ja
teiden reunojen puunkorjuut.
Jari Ahola
040 5013240
Perunkirjoitukset
PERUNKIRJOITUKSET
T
• Kauppakirjat • Testamentit ym.
ASIOINTIPALVELU
PEKKA VALTONEN
P. 3753 218, 0400-335 443
Kohtuuhintaista palvelua!
Optikot
vasti
Jousta luona.
aan
k
k
ia
s
a
taisin
Myös il ppuisin.
nlo
o
k
ii
v
ja
nen
Ilmaielinh
pu onta!
neuv
Kopinkulman
Optiikka
Kangasala, Tampereentie 1
P. (03) 358 6911
Silmälääkäri Irene Niemeläinen
Optikko Hanna Saikku-Salo
ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI
VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ,
os. Kankaanmaantie 1 A. Puh. 0400-566 937
Myös ilta- ja viikonloppuaikoja.
Hinauspalvelut
Henkilö- ja
pakettiautot
Myös raskas
kalusto
0400 78 68 00
Hinaus 24h Siiki & Karhu
www.hinaus24h.fi
Hammasteknikot
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
MK Ingalsuo Ay
p. 044 304 0414
Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala
[email protected], www.mkingalsuo.fi
kokoproteesit • pohjaukset • korjaukset
Missä sinä,
siellä
Sydis!
!
a
st
i
ll
a
k
i
a
p
a
st
a
Par
12
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon
lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki
tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi
Liekki Buffet joka päivä klo 11-15
Luopioisten keskustassa, Ravintola Liekki.
FINDUS ALASKANSEITI
1,99 € (2,49 €)
LOUNAS NOUTOPÖYDÄSTÄ
KEITTOLOUNAS
Kostian Kievari Pälkäne
Keittiö palvelee Arkisi 11.00-18.00
Kahvila-Ravintola Elotähkä, Rautajärvi
JUHLA MOKKA KAHVI, 2 PKT
TALVEN PAKKASIIN MAISTUVA KALASOPPA
Juhla Mokka kahvi 500 g, 2 pkt
K-SUPERMARKET PÄLKÄNE
Luopioisten kirkonkylän K-marketista!
Maukas keittolounas joka ma-pe klo 10-15
7€
valio olo 4x125g jogurtti
Rautajärven Kyläkauppa, Rautajärvi
6,50 €
PENTTILÄN TILAN VERKKOKAUPPA
Osta lähiruokaa toimitettuna Pirkanmaan alueella
www.pottufarmi.fi/tuotteet-verkkokauppa
www.pottufarmi.fi/tuotteet-verkkokauppa
1,69 € (2,30 €)
SYDIKSEN NETTI 1 KK
Saat käyttöösi shl.fi -sivuston kaikki jutut sekä
näköislehden!
Surffaa www.shl.fi/tilaukset/
4€
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon
lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki
tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi
RATSASTUSTUNTEJA
Tule kokeilemaan ratsastusta!
30 € (35 €)
Sappeen Ratsutila
Puh. 040-7522 050
ROCCO NAUDANKORVAT
10KPL
6 € (7,90 €)
RAVINTOANALYYSI
95,00 € (120,00 €)
50,00 €
SAPPEE TRAIL RUN 26 KM
Saksalaiset naudankorvat nyt tarjoushintaan!
Helppo tapa selvittää saatko ruokavaliostasi kaikki
tarvittavat ravintoaineet!
Haasta itsesi ja juokse Laipanmaassa 2.8.2015. Hinta
voimassa tammikuun loppuun!
Lemmikkitarvike Vietti & Vaisto (045-6016221)
Pälkäne
Ruljanssi Oy / Jussi Rulja
040-592 7623
Ruljanssi Oy
http://www.sappeetrailrun.fi/Ilmoittautuminen/
Katso
Pälkäneen ja Kangasalan
parhaat tarjoukset:
Palkane.mainoksia.fi
Kangasala.mainoksia.fi
KUIVAA POLTTOPUUTA
Hyvää, kuivaa koivupilkettä kotiin tuotuna!
55 €
Pälkäneen alueella, puh. 045-1185211 / Jarmo Salonen
KAIKEN MAAILMAN KULJETUKSET
LIKAKAIVON TYHJENNYKSET
Tuominen vie mennessään ja tuo tullessaan!
Likakaivon tyhjennykset ja vaihtolavapalvelut
Pälkäneellä sekä Kangasalalla.
Kuljetusliike Timo Tuominen
Puh. 0400-245 005
AUTOKATSASTUS
Katsastus alk. 40 €
Yksityinen katsastusasema, tervetuloa!
Kangasalan Autokatsastus
Os. Lentolantie 12, Kangasala
40 €
HAUTAUSPALVELUT MEILTÄ,
MM. HONKA-ARKUT
Meiltä luotettavasti kaikki hautausalan palvelut
Mika Hippeläinen
Puh. 0400-737 546
Kangasalan Hautaustoimisto Kujanpää
VAIHDELAATIKOT - VARAOSAT KORJAAMO
AUTONPESU
Ma-Pe 8.00 - 16.30
03 5356 100 tai [email protected]
Aapiskukko, Pälkäne
Avoinna 24 h
Citroën - Peugeot - Renault - Fiat - Audi
Seat- Skoda - Volkswagen - Toyota
1110 €
Pesu kuin pesu -50% ti-to klo 21-04
31.1. asti,
TYÖKALUT JA RAKENNUSTARVIKKEET
Laaja valikoima tuotteita varastosta tai tilattuna
kotiovellesi!
Rautajärven Rakennustarvike
www.rrt.fi , 0400-737546
KAIKKI HAUTAUSPALVELUT
Meiltä kaikki hautauspalvelut, kun suru on läsnä.
Hautaustoimisto Murtoniemi
Puh. 03-3773 200
-50 %
SUKSIPAKETIT ALK.
Suksipaketit sis. sukset,siteet ja monot
PÄLKÄNEEN URHEILU JA KALASTUS
03 5342045
109,00 €
14
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon
lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki
tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi
HIERONTAA JA SUKSIEN HUOLTOA.
Lihakset kuntoon ja sukset luistamaan ja pitämään.
Timo Heikkilä puh. 0400-839 232
MINISUN
D-VITAMIINIVALMISTE
18 € (23 €)
10,00 € (41,74 €)
Moniaalta loppuunmyyty huippusuosikki ukulimaisen
edullisesti!
Kangasalan Kirjakauppa, Kopinkulma
3,55 €
Täysin valkoinen kopiopaperi, toimii tulostimella kuin
tulostimella!
EHD Finland, Kangasala
010-4201400 www.ehdfinland.net
Tehokas hoitovoide kuiville, halkeileville sekä
ihoärsytyksistä kärsiville käsille.
FAVORA HOITAVA
KÄSIVOIDE 75 ML X 2
FAVORA HOITAVA KÄSIVOIDE
7,85 €
Nyt Favora hellävarainen ja hoitava käsivoide. Kaksi
tuubia yhden hinnalla!
Luopioisten Apteekista, keskeltä kirkonkylää
7,95 € (17,90 €)
YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA! KAKSI KÄSIVOIDETTA YHDEN
HINNALLA! 14.2.2015 asti.
Sahalahden Apteekki
Kuhmalahden Sivuapteekki
CLIO KOPIOPAPERI
7,00 € (8,38 €)
Kangasalan Apteekki
Keskusaukio 2, puh. 010 3222811
Aurinkoa talveesi! NYT TODELLA EDULLISESTI!
JOKA TYYPIN
SISUSTUSKIRJA
AVENE COLD CREAM
KÄSIVOIDE
S/S BOMBATA
3,00 € (41,40 €)
S/S Bombatan, todellisuuspohjaisen väkevän
merimiesromaanin, kieli on edelleen iskevää.
EUCERIN DERMATOCLEAN
200 ML KASVOPUHDIST
Kaupan päälle Dermatoclean waterproof eye make up
remover 150ml (arvo 12,05)
Pälkäneen Apteekki
PARITALO PIKONKANGAS
3H+K
Esittely sopimuksesta.
Korpitie 10 G, Kangasala
Sahalahden Apteekki
Kuhmalahden Sivuapteekki
Kangasalan Kirjakauppa, Kopinkulma
KoditOn:
Päivi Kuuttinen, 0503517031
KODIN KAIKKI SÄHKÖTYÖT
SÄHKÖTYÖT
RAKENNUSALAN TYÖT
AMMATTILAISELTA
Saaris-Sähkö Oy
Puh. 0400-547492 / Takojantie 1
Sähköpalvelu Seise
Puh. 040-9100022 / Sami Seise
Jari Rämö puh. 045-1315357
MEILTÄ TIETOKONEET JA MUUT ALAN
TARVIKK
KONESAUMAPELTIKATOT
www.rm-micro.fi
Pälkäneen Rakennuspelti
Pasi Ojanperä, puh. 0400-821720
Lämmittimet talvialessa!
Esim.1000W asennettuna 125€
(vanhan tilalle)
HDMI -KAAPELI 2M
Sähkötyöt kaikkiin kohteisiin Pälkäneellä.
9 € (12 €)
Meiltä tietokoneet, sekä -huollot ja -asennukset!
Newision Oy Kangasalla, Ellintie 6.
www.newision.fi
Tervetuloa palvelevaan asiantuntijaliikkeeseen
Pälkäneelle!
12,05 kpl €
Teemme taloosi kestävän konepeltikaton.
Myös piipunpellitykset,
188000 €
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Mainoksia.fi on lehden ja verkon yhdistelmä. Lehdestä löydät paljon hyviä tuotteita ja palveluja; verkkosivulta mainoksia.fi vielä paljon
lisää. Katso verkosta lisätietoja yrityksistä: muun muassa aukioloajat, laajat yhteystiedot, karttalinkki, tapahtumatietoja jne. Kaikki
tämä toimii myös mobiilissa: Tässä.fi. Oman seudun tarjoukset löydät osoitteesta palkane.mainoksia.fi
RAHIT
RINTAKORUT
11 €
Verhoomo Ekholm Kuhmalahti 0400170113
Verhoomo Ekholm Kuhmalahti 0400170113
Spirraali, Pälkäne
Puh. 040-7388 550
Tuomaskulta, Kangasala
Puh. 03-377 3333
BVLGARI KEHYKSET
ERÄ MAC JA MOS MOSH FARKKUJA
-40%
SAAPUNUT PALJON IHANIA MASAI
UUTUUKSIA:)
Kehykset -50 % ostaessasi norm. hintaiset linssit!
Kangasalan Optiikka Synsamista, torin laidalta.
-50 %
Meiltä kansainväliset huippumerkit, mm. Bvlgari. Kattava
mallisto.
Kopinkulman Optiikka, Kangasala
Puh. 03-358 6911
Meiltä laadukkaat, aidot Ferrari kellot.
alk, 109 €
Verhoilut Kotiin ja julkisiin tiloihin.
TAMMIALE!
Kahvilautasen sirpaleista käsinmaalaamalla valmistetut
rintakorut
FERRARI KELLOT MEILTÄ!
Matalat 45€, Korkeat 55€
Tule, tutustu ja ihastu!
Evita Style, Kangasala
033771196
Fiina
16
kyliltä
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kalastuslain uudistus: Asetuksessa esitetään ylämittaa hauelle ja kuhalle
Isoimmat vonkaleet pitää
laskea takaisin järveen
Kalastajat ovat seuranneet
tyrmistyneinä kalastuslain
valmistelua. Loppuvuodesta
eduskunnalle annettuun lakiesitykseen liittyy asetus, jolla
kuhalle ja hauelle määrätään
sekä ala- että ylämitat.
Mikäli asetus hyväksytään
esitetyssä muodossa, yli 70
senttimetrin kuhat ja 90 senttimetrin hauet on jatkossa päästettävä takaisin veteen. Molempien alamitaksi ehdotetaan 45
senttimetriä.
Nykyisin hauella ei ole
alamittaa. Jos kalastusalue
tai osakaskunta ei ole toisin
päättänyt, kuhan on oltava
Sydän-Hämeen vesillä vähintään 37-senttinen, jotta sen
saa ottaa.
kannat on saatu kohenemaan,
kun alamitta nostettiin 40
senttimetriin. Jatkossa osakaskunnat ja kalastusalueet eivät
enää voisi säädellä alamittoja
paikallisten olojen mukaan,
vaan määräykset tulisivat laista
ja ELY-keskuksesta.
Uuden lain lähtökohta on,
että päätöksenteko perustuu
tutkittuun tietoon ja selvityksiin. Kuhan ja siian luontaista
lisääntymistä Sydän-Hämeen
vesillä on selvitetty istutustaukojen ja kalastuskieltojen
avulla.
Kuhan lisääntymisParhaillaan Roineen-Malkokoa selvitetään
lasveden-Pälkäneveden kaHauki ja kuha kuuluvat tär- lastusalueella on käynnissä
keimpiin saaliskaloihin. Pir- siikaistutusten tuloksellisuukanmaan monilla järvillä kuha- den selvitys. Siikaa ei istutettu
Kalojen yläraja on uusi
idea. Sen avulla pyritään parantamaan kalakantoja ja
kalastuselämyksiä. Kuha- ja
haukikannat kohentuvat, jos
isoimmat kalat päästetään takaisin lisääntymään. Lisäksi
kalojen perimä paranee, kun
nopeasti kasvavat yksilöt saavat
lisääntyä pidempään.
Isojen vonkaleiden vapauttaminen takaisi myös entistä
useammalle kalastajalle ikimuistoisia kalastuselämyksiä.
lainkaan vuosina 2009 ja 2010.
Sen vuoksi nyt pyyntikokoiseksi tulevat viisivuotiaat siiat
ovat järven omaa tuotantoa,
eivätkä istukkaita.
– Käynnissä on myös kuhan lisääntymiskoon selvitys. Lisääntymiskoko näyttää
vaihtelevan järvittäin, jopa
selkäalueittain. Siksi tärkeiden
lisääntymisalueiden paikalliset
rajoitukset voivat olla paikallaan, Pirkanmaan kalatalouskeskuksen suunnittelija Päivi
Pyyvaara sanoo.
Nyt ei kuitenkaan olla rauhoittamassa yksittäistä kuhamonttua kalastukselta, vaan
asettamassa valtakunnallisia
rajoituksia.
Pyyvaaran mielestä hauen
Asetus tuo ylämitat
Ehdotus kalojen sallituista pyyntimitoista (ja pyyntimääristä vuorokaudessa)
Kuha 45 – 70 senttimetriä (max. 3 kpl / viehekalastaja)
Hauki 45 – 90 senttimetriä (max 3 kpl / viehekalastaja)
Lohi yli 60 senttimetriä (1 kpl / vapaa-ajan kalastaja)
Rasvaevällinen taimen 60 – 75 senttimetriä (1 kpl /
vapaa-ajan kalastaja)
Rasvaevätön taimen yli 50 senttimetriä (1 kpl / vapaaajan kalastaja)
Rasvaevätön järvilohi 60 – 85 senttimetriä (1 kpl /
vapaa-ajan kalastaja)
alamitta voi olla tarpeen, jottei
kalaa haaskata. Esimerkiksi
Sydän-Hämeessä nousi kesällä
kohu, kun lukija kuvasi uistelukisan jälkeen roskisten viereen
nakeltuja haukia.
Yhden
kortin malli
Verkkokalastus
sisä­vesillä on
puolittunut
15 vuoden aikana.
Hauen alamitaksi ehdotetaan 45 senttimetriä ja ylämitaksi 90 senttiä. Kuvan kaloista osa olisi rajatapauksia.
Kalastuslakia on moitittu suojelulaiksi, koska siinä on keskitytty ennen kaikkea taimenen
ja järvilohen lisääntymisen turvaamiseen. Tällainen lähestymistapa koetaan Pirkanmaalla
yliampuvaksi, sillä taimenet
ja järvilohet eivät juurikaan
lisäänny luontaisesti alueen
vesissä.
Luontaisesti lisääntyneen
lohikalan erottaa jatkossa rasvaevästä. Se leikataan pois istutettavilta kaloilta.
Sydän-Hämeen istutetaan
lohien ja taimenien lisäksi
paljon siikaa ja kuhaa. Osakaskunnat saavat rahat istutuksiin
vesijättömaiden myynnistä,
kalastuslupamaksuista ja vesien kuormittajilta. Esimerkiksi
jätevedenpuhdistamot ja järvivettä lumetukseen ottava Sappee maksavat vesien omistajille
korvausta. Lupamaksurahoista
kertyvä potti menee uusiksi,
kun uuden lain myötä siirrytään yhden kortin malliin.
Nykyisin kaikki kalastajat
maksavat 24 euron hintaisen
kalastuksenhoitomaksun. Sen
lisäksi verkoille, katiskoille ja
rapumerroille hankitaan luvat
vesialueen omistajalta. Viehekalastajat puolestaan maksavat
31 euron hintaisen läänikohtaisen viehekalastusmaksun.
Uuden lain mukaan kaikkien
pitäisi maksaa 39 euron hintainen valtakunnallinen kalastonhoitomaksu. Se antaisi luvan
kalastaa yhdellä vavalla koko
maassa.
Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksujen yhdistämistä perustellaan helppoudella.
Verkkokalastajat puolestaan
pitävät yhden kortin mallia
pakkomyyntinä: heidänkin
pitäisi ostaa vieheluvat, vaikkeivät niitä tarvitse.
Lain valmistelijat uskovat,
että istutuksiin riittäisi entiseen tapaan rahaa, sillä valtakunnallisia lupia myytäisiin
paljon, kun lupien ostamisesta
tehtäisiin helppoa ja edullista.
Yli 65-vuotiaat tosin päätettiin
demareiden vaatimuksesta
vapauttaa kalastonhoitomaksusta.
Kahdeksan verkon
enimmäismäärä
Uuteen kalastuslakiin on tulossa kahdeksan verkon rajoitus
kalastajaa kohti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei kukaan saa laskea
millään vesialueella yli 240
metrin pituista verkkoa. Tähän
saakka verkkojen määrästä on
päättänyt vesialueen omistaja.
– Vesi- ja pyyntialueet ovat
erilaisia. Siksi vesialueiden
omistajat ovat kimmastuneet,
kun valtiovalta on säätämässä
verkkojen enimmäismäärästä,
Päivi Pyyvaara kertoo.
Vapaa-ajan kalastuksen lisäksi myös kaupallinen kalastus käy hankalammaksi, kun
seuranta- ja ilmoitusvelvollisuudet lisääntyvät.
– Niiden työmäärä lisääntyy,
jotka haluavat toimia laillisesti.
Ei käy kalastuksenvalvojia kateeksi, jos laki ja asetus hyväksytään esitetyssä muodossa,
Päivi Pyyvaara sanoo.
Hän toivoisi, että lakiuudistuksessa muistettaisiin myös
kalastuksen myönteiset vaikutukset. Verkkokalastus vähenee
nopeasti. Sisävesillä määrä on
puolittunut 15 vuoden aikana.
Talvella verkkokalastaja alkaa
olla jo uhanalainen laji.
– Talviverkoilla käynti tarjoaa kuitenkin erinomaista liikuntaa ja lähiruokaa, RoineenMallasveden-Pälkäneveden
kalastusalueen isännöitsijänä
toimiva Päivi Pyyvaara muistuttaa.
shl Tommi Liljedahl
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
17
kyliltä
Kirkkovaltuusto: Uudet valtuutetut
nousivat varapuheenjohtajiksi
Juhani Järvinen
johtaa valtuustoa
kolmatta kautta
pälkäne
Juhani Järvinen jatkaa kol-
Metsätalousinsinööri Pekka Salomäki selvitti Humuspehtoorin kehittämien lannoitteiden vaikutusta puiden kasvuun.
Humuspehtoori: Biolannoitteiden käyttöluvat kiven alla Lietetuhkalla luonnollista
lisäkasvua metsiin
aukeasuo
Lietetuhkalannoituksella voidaan parantaa puuston kasvua
ilman keinolannoitteita. Mikä
parasta, biolietteeseen sekoitettu tuhka palauttaa samoja
ravinteita, joita metsistä häviää
hakkuissa sekä ennen kaikkea
hakkuutähteiden ja kantojen
keruussa.
Metsätalousinsinööri Pekka
Salomäen opinnäytetyönään
tekemä tuore tutkimus osoittaa, että sellutehtaan prosessissa syntyvään biolietteeseen
sekoitettu tuhka on väkilannoitteiden veroinen tai jopa
niitä parempi kasvun lisääjä.
Pelkkä tuhkalannoitus tehoaa
lähinnä turvemailla, mutta sekoite on käyttökelpoinen myös
kivennäismailla, jollaisia sydänhämäläiset metsämaatkin
lähes kauttaaltaan ovat.
Tutkimus vahvisti, että typpeä lisäämällä lietetuhkalannoitteen vaikutus tehostuu
entisestään. Vuosikasvun lisäys
oli kivennäismaan kuusikossa
yli 4 kuutiometriä hehtaarilla,
kun kaupallisen lannoitteen
antama lisä jäi 3 kuutiometriin.
Jätekuorma kevenee
Lietetuhkalannoitteiden vaikutus puuston kasvuun näyttää
tutkimuksen mukaan kestävän selvästi pidempään kuin
tavanomaisten lannoitteiden.
Orgaaninen seos vilkastuttaa
maaperän pieneliöstöä, muun
muassa sieniä, joiden avulla
puut pystyvät ottamaan ravin-
teita kasvamiseen. Se parantaa
myös ravinteiden sitoutumista,
jolloin esimerkiksi rehevöittävän fosforin huuhtoutuminen
vesiin vähenee.
Mineraalipohjaisten väkilannoitteiden käyttö kuluttaa
suruttomasti luonnonvaroja
ja energiaa. Tuhka ja bioliete
ovat sen sijaan eloperäisiä ylijäämätuotteita, jotka ilman
kierrätyskäyttöä jäävät jätteinä
rasittamaan ympäristöä.
– Tuhkaa syntyy koko ajan
enemmän, kun puun poltto
lisääntyy. Suuri osa siitä läjitetään odottamaan, koska uusiokäyttöä ei juuri ole. Biolietettä
menee kuivattuna polttoon,
mutta hyöty jää hankalan kuivauksen takia vähäiseksi, kertoo Salomäki.
Reino Mantsinen kertoo, että vuosia
kestänyt lupaprosessi on ollut takkuinen.
Vääntö on edelleen kesken.
Valtio asettaa yhä kovempia
sakkomaksuja jätteille, jotka
periaatteessa voisi kierrättää.
Siksi lietetuhkalannoitteiden
valmistus ja käyttö vähentäisi
yritysten kuluja.
mannen kauden Pälkäneen
kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Kahdeksatta kautta
kirkkovaltuustossa istuvan
harhalalaisen luottamus on
vahvaa sekä äänestäjien että
seurakunnan luottamushenkilöiden keskuudessa: Järvinen
oli syksyn seurakuntavaaleissa
ääniharava jo kolmatta kertaa.
Torstaina ensi kertaa kokoontunut uusi kirkkovaltuusto
valitsi hänet yksimielisesti puheenjohtajaksi.
Kirkkovaltuuston ja -neuvoston puheenjohtajat sen
sijaan ovat ensikertalaisia.
Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Henri
Lehtola , joka työskentelee
Kangasalan seurakunnassa
hallintokappalaisena
Kirkkovaltuustoon syksyn
vaaleissa noussut luopioislainen on maan parhaita kirkon
hallinnon tuntijoita. Hän toimii muun muassa kirkolliskokouksen valiokuntasihteerinä
yleisvaliokunnassa.
Kirkkoneuvostossa puhetta
johtaa virkansa puolesta kirk-
Juhani Järvinen tarttui
kolmannen kauden ajaksi
puheenjohtajan nuijaan.
Luvat tiukassa
Salomäen tutkimuksessa käytetyt lannoitteet on kehittänyt
ja valmistanut pälkäneläinen
Humuspehtoori Oy. Ne ovat
osa innovatiivisen yrityksen
kierrätysajattelua, jossa teollisuuden jätteitä pyritään hyödyntämään ja vähentämään
ympäristön kuormitusta.
Lannoitteiden kaupallinen
käyttö edellyttää Maa- ja metsätalousministeriön ja Eviran
hyväksynnän. Humuspehtoorin entinen toimitusjohtaja
Reino Mantsinen on vähintäänkin käärmeissään vuosia
kestäneen lupaprosessin nihkeydestä.
– Tuotteet ovat olleet jo
kauan valmiita käyttöön, samoin levityslaitteisto. Ympäristöasioissa hienot tavoitteet
kierrätyksestä tuntuvat olevan
kuitenkin eri maailmasta kuin
hallinnon käytännön toimet.
Metsästä lähtöisin olevia ravinteita ei virkamiesten mielestä
saa palauttaa takaisin, koska
lannoitelain mukaan metsään
ei saa viedä orgaanisia jätteitä,
harmittelee Mantsinen, joka
eläkkeeltäkin osallistuu vielä
innokkaasti yrityksen projekteihin.
shl Jarmo Salonen
koherra Jari Kemppainen.
Varapuheenjohtajaksi valittiin
seurakuntavaaleissa Pälkäneen
toiseksi suurimman äänimäärän kerännyt pohjalahtelainen
Kirsi Urkko . Hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi
kirkkovaltuusto valitsi Tiina
Kokkolan.
Kirkkoneuvoston muita
jäseniä ovat Vesa Mellavuo
(varajäsen Rainer Zeitlin),
Arto Vehviläinen (Anna-Maria Fahlgren-Piekkari), Matti
Huomo (Matti Aaltonen),
Heidi Lindholm-Nuuttila
(Katja Huuhtanen), Esko Peltonen (Tero Ahlqvist), Kirsi
Saarinen (Kaija Huhtanen) ja
Eliisa Lahtinen (Paula Suksia).
Luopioisten kappelineuvostoon valittiin Kirsi Saarinen
(Sanna Viukari), Tero Ahlqvist
(Esko Peltonen), Paula Suksia
(Pirkko Syrjänen), Risto Wallenius (Hannu Ryynänen),
Leena Vierikka (Eliisa Lahtinen) ja Tomi Riihiranta (Asko
Valkama).
Luopioisten kappalainen
Janne Vesto kuuluu kappelineuvostoon virkansa puolesta.
Kappelineuvosto valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.
Tilintarkastajan
osaamista tarvitaan
kopiokonejupakassa
Pälkäneen seurakunnan tilintarkastajana seurakuntaliitoksesta alkaen toiminut Tuokko
Tilintarkastus Oy jatkaa tehtävässä. Kirkkovaltuusto ei halunnut pohtia tilintarkastajan
vaihtamista, koska helsinkiläisyritys tuntee seurakunnan
perusteellisesti. Lisäksi se on
ollut mukana, kun kopiokonehuijauksen uhriksi joutunut
seurakunta pyrkii purkamaan
petollisia kopiokonesopimuksia sekä neuvottelemaan ja käymään oikeutta korvauksista.
– Tässä nimenomaisessa tilanteessa on tärkeää, että tilin-
tarkastaja tuntee seurakunnan
vallitsevan tilanteen, Rainer
Zeitlin sanoi.
Talouspäällikkö Kristel
Muru-Tanila kehui vastuullisena tilintarkastajana toimivaa
Martin Slottea tarkaksi.
– Yhteistyö ollut hedelmällistä. Tilintarkastajalta saa tarvittaessa vastauksia kysymyksiin.
Lakimuutos edellyttää jatkossa seurakuntien tilintarkastajilta julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkintoa.
Myös Slotten varahenkilö
Kaj Kiljander on suorittanut
JHTT-tutkinnon.
18
kyliltä
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kansainvälisesti: Ammattikoululta tehtiin ikimuistoinen kuukauden mittainen rakennusreissu Sambiaan
Vähän eri meininki kuin Kangasalla
Devil’s Pool ei sentään kirjaimellisesti vienyt mennessään,
mutta vertauskuvallisesti Sambia vei. Kuukauden mittainen
reissu kuivakäymälöitä rakentamassa oli melkoinen kokemus sekä neljälle oppilaalle
että kahdelle opettajalle, jotka
viettivät kuukauden Sambian
kuumuudessa.
Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun Kangasalan ja Oriveden toimipisteissä
opinnot eivät painotu geotieteisiin ja maantieteeseen
vaan rakennus- ja talotekniikkaan, joten pohjatiedot
Sambian-reissulle olivat varsin
suurpiirteiset.
– Pari kuvaa ja sijainti kartalla, tiivistää Valtteri Immosen,
Kimi Tammisen, Eetu Saarisen ja Joel Hapuojan muodostama opiskelijanelikko.
Opettaja Perttu Palonen
loiventaa, että pojat kävivät läpi
toki vielä perehdytyksen paikallisiin oloihin ennen lähtöä.
Kuuden hengen iskuryhmän
tehtävänä oli Käymäläseura
Huussin hankkeen tiimoilta
rakentaa Livingstonen liepeille
kaksi kuivakäymälää, mikä voi
sinänsä kuulostaa pikkuhommalta. Sambialaisissa olosuhteissa se ei kuitenkaan käynyt
ihan niin helposti.
– Täällä Suomessa on totuttu, että työkaluja on. Siellä oli
kuitenkin lähinnä muurauslasta ja lapio, joilla piti pärjätä,
Palonen kertoo.
Työolosuhteita vaikeutti
myös lämpötila, joka kohosi
päivä toisensa jälkeen lähelle
40 astetta – tai ylikin. Niinpä
töitä pystyi paiskimaan varhaisesta aamusta vain iltapäivän alkuun asti ennen kuin
kuumuus kävi liian tukalaksi.
– Jopa osa paikallisista moit-
Raskas työ ja raskaat huvit – tämän lähempänä ei putouksen reunaa juuri voi huoletta olla: istumapaikkana Devil’s Pool, luonnon muovaama allas Victorian putouksien
reunalla. Vesi virtaa yli reunan, jonka takana odottaa sadan metrin pudotus. Zimbabwen ja Sambian rajalla sijaitsevilla Victorian putouksilla on leveyttä yli puolitoista
kilometriä ja korkeutta yli sata metriä. Marraskuussa putouksen virtaus oli melkeinpä pienimmillään – vuolaimmin vesi virtaa keväisin.
ti, että nyt on vähän liiankin
kuuma. Kahtena päivänä kuitenkin satoi ja lämmintä oli
vain 19 astetta. Piti vetää ihan
pitkähihaista päälle, Palonen
hymähtää.
Aurinkorasvan suojakerroin
30–50 ei ollut ensimmäisinä
päivinä lainkaan liikaa.
”Awesome stuff”
Ammattikoululaiset rakensivat
paikallisten työmiesten kanssa
Ngwenyan kylään kuivakäymälän sekä yhdelle perheelle että
vähäosaisille tarkoitetun am-
Kuukausi Sambiassa
Mikä?
Käymäläseura Huussi ry:n kuivasanitaatiohanke, joka
rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöhön
tarkoitetulla kansalaisjärjestötuella. Suomen ympäristöopisto Sykli ja Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu)
toimivat hankkeen yhteistyökumppaneina vuosina
2014–15.
Missä?
Livingstonessa, Sambiassa.
Ketkä?
Perttu Palonen, Tommi Mäntylä, Kimi Tamminen, Valtteri
Immonen, Joel Hapuoja, Eetu Saarinen. Kuusikko piti
kokemuksistaan ”Marraskuu Sambiassa” -blogia osoitteessa http://tredusambia2014.blogspot.fi/.
Miksi?
Tarkoituksena tuoda Livingstonen hankkeeseen mukaan
ammattiopiston rakennus- ja talotekniikan opiskelijoita
työharjoitteluun ja tarjota opettajille mahdollisuus
tiedon vaihtoon paikallisten kanssa.
mattikoulun käyttöön. Projekti
nosti hetkellisesti ulkomaalaisen rakennusryhmän julkisuuden valokeilaan – urakan tiimoilta heidät noteerattiin niin
radiossa kuin valtiollisen tv-kanavan ykkösuutisaiheenakin.
Matkan yksi tarkoitus, työtapojen ja mielipiteiden vaihtaminen, tulikin täytettyä helposti. Siinä ohessa vaihdettiin
englanniksi ajatuksia muutenkin maailmanmenosta.
– Välillä oli ongelmia ymmärryksessä, mutta kyllä ne
selvisivät. Paikalliset kyselivät
meiltä suomalaisista kouluista
ja rakentamisesta, uskonnostakin, Joel Hapuoja muistelee.
– Olivat ne työmiehet kovia. Painoivat hommia täysillä
koko ajan eikä kukaan valittanut missään vaiheessa, Valtteri
Immonen kehaisee.
Suomalaisittain tuntui oudolta, että miehet häärivät
työmaalla miltei puvuntakeissa
ja autot ja kännykät olivat monelle tärkeitä statussymboleita
– mutta vesi- ja jätehuollosta ei
ollut alueella tietoakaan.
– Työmaallakin kaikki
tehtiin itse harkoista lähtien.
Luovuutta kyllä syntyy, kun ei
ole työkaluja, Perttu Palonen
sanoo.
Työnteon ja radio- sekä tvhaastattelujen antamisen ohessa ammattikoulun iskuryhmä
ehti myös tutustua paikallisiin
oloihin paitsi Ngwenyassa
myös Livingstonessa ja Lusakassa. Vapaina viikonloppuina
he kävivät muun muassa safarilla ja grillasivat paikallisten
rakennusporukalle puolivarkain, kun Käymäläseura Huussi ry:n Mia O’Neill vieraili
koululla, kertoi projektista ja
ohimennen kyseli kiinnostusta lähteä matkaan. Perttu Palosella oli tiedossa useitakin
oppilaita, jotka olivat jo kyselleet mahdollisuutta vaihto-oppilasaikaan tai työharjoitteluun
ulkomailla.
Kaikki päättivät lähteä mukaan pienen pohdinnan jälkeen – varapaikalla olleella
Saarisella pohdinta tosin jäi hyvinkin lyhyeksi, koskapa hänet
hälytettiin valmistelupalaveriin
tunnin varoitusajalla.
Ken kaipaa Suomeen?
Kaikki olivat sitä mieltä,
Lähtöportti Sambiaan aukesi että lähteminen kannatti. Joel
kanssa suomalaisia ja sambialaisia reseptejä vertaillen.
Victorian putouksilla – ja erityisesti Devil’s Pool -nimisellä
erillisellä altaalla putouksen
reunalla – vierailu oli kaikkien
mielestä yksi matkan huikeimpia hetkiä.
”Omalla kylällä” ei kaupan
ja ravintolan lisäksi ollut isommin muuta nähtävää, joten
hostellilla aika kului pitkälti
yhden puuhan parissa.
– En ole varmaan koskaan
pelannut yhtä paljon biljardia,
Kimi Tamminen hymähtää.
Hapuoja vakuuttaa, että lähtisi
varmasti uudelleen, jos vastaava tilanne tulisi eteen.
– Ihan mahtava reissu, Valtteri Immonen tukee.
Näin siitäkin huolimatta,
että paluumatka kotikonnuille
kesti 33 tuntia.
– Itse asiassa Sambiassa ei
edes tullut missään vaiheessa sellaista tunnetta, että olisi
kaivannut takaisin Suomeen,
opettaja Palonen tunnustaa.
– No kyllä sitä palaamista
tavallaan odotti, mutta ensimmäisen tunnin jälkeen alkoi
töissä ketuttaa, marraskuun
sateiden keskelle palannut
Tamminen hymähtää.
shl Jani Oksanen
Valkoiset maalarin työasut olivat oiva ratkaisu sambialaiselle työmaalle. Opettajia ja oppilaita
Tredun, Tampereen seudun ammattiopiston, Kangasalan toimipisteestä lähti viime vuoden lopulla
kuukaudeksi Sambiaan rakentamaan kuivakäymälöitä. YK:n mukaan kunnollisten käymälöiden
osuus maassa on pienentynyt vuodesta 1991 – vuonna 2006 sellainen puuttui joka kolmannelta
sambialaiselta. Termiittien vuoksi rakennusmateriaalina ei käytetty puuta.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
19
Seitsemää vaille valmista
Kangasala-talo: Avoimiin oviin mennessä ollaan jo viittä vaille valmiit
kangasala
Työmiehiä ahkeroi ala-aulassa
ja museon kolmannessa kerroksessa, jonne aulassa sijaitsevat vitriinit pitäisi siirtää
ja täyttää näyttelyesineillä.
Museon ensimmäinen kerros
on yhä järjestelyn alla, ja sekä
kunnanhallituksen että valtuuston kokoustilat ovat vailla
täyttä kalustusta. Kalusteiden
ja taiteen sijoittaminen aulaan
on vielä edessä, ja ikkunoiden
lamelliverhousten laitto on
pian käsillä.
Jos sanonnan mukaan viittä
vaille valmis on lähestulkoon
valmis, voisi Kangasala-talon
sanoa olevan noin seitsemää
vaille valmis vajaa viikko ennen
avajaisia.
Pumppukärryn kyydissä
ohi rullaava Kangasala-talon
toimitusjohtaja Timo Kotilainen ei kuitenkaan näytä liian
huolestuneelta. Tilanne on
hyvin tiedossa: esimerkiksi
valtuustosalia esitellään avointen ovien päivänä paikallisten
poliitikoiden voimin, mutta
varsinaiseen käyttöönsä sali
pääsee vasta keväämmällä.
– Laitamme nyt paikat edustavaan kuntoon ja talon auki,
ja sen jälkeen jatketaan vielä
vähän asennuksia, Kotilainen
tuumaa rauhallisesti.
Monen tekijän
summa
Konserttisali, taidemuseo,
taidegalleria, keittiö, varastot,
vaatesäilytys ja kokoustilat.
Toimitusjohtaja Kotilaisella on
riittänyt opiskeltavaa ja järjestelemistä – erityisesti museoasioiden puolesta.
– Kuten muissakin esityksissä, yleisö näkee kuitenkin vain
valmiin esityksen eikä taustatyötä. Eikä kyseessä ole todellakaan mikään minun show´ni,
hän huomauttaa.
Yksi muista pääroolin kantajista on kangasalalainen keittiö-
mestari Heikki Ahopelto, joka
toimii talon ravintolayrittäjänä.
Kangasala-talolle on ravintolapuolella luotu konsepti, jossa
asiakkaalla on sitä enemmän
valinnanvaraa mitä aiemmin
hän on tilauksensa kanssa liikkeellä. Tällä halutaan rohkaista
ihmisiä puhelimitse tai netissä
tehtäviin ennakkotilauksiin ja
toisaalta virtaviivaistaa toimintaa tilaisuuksien tarjoiluissa.
– Tilauksen voi käydä tekemässä myös ennen esitystä narikasta tulon jälkeen. Haluamme totta kai, että ihmisillä olisi
väliajalla sitä kautta paremmin
aikaa syödä ja juoda – se on
kaikkien etu, Kotilainen muistuttaa.
Ahopellon lisäksi Kangasalatalossa tulee ahertamaan lähiaikoina esimerkiksi narikkahenkilöstöä, aulaemäntä ja museon
projektipäällikkö – mutta vain
harva vakituisina kuukausipalkkalaisina.
Esimerkiksi Johanna Kangas toimii määräaikaisena
museolehtorina suunnitellen
erilaista toimintaa eri kohderyhmille. Tällä hetkellä
suunnitelmissa on järjestää
eläkeläisille keskustelevaa
opastusta päiväaikaan, nuorille fantasiaan tai rap-lyriikkaan
keskittyvää työpajatyyppistä
tutustumista ja päiviä, jolloin
museoon voisi tulla vaikkapa
vauvan kanssa. Jokaiselle yritetään kehittää helposti tartuttava tulokulma – myös miehille.
– Yritämme saada järjestettyä muutakin kuin perinteistä
opastusta, ja myöhemmin
otamme yhteisöjä mukaan
selvittämällä, mitä he toivoisivat. Museoissa voi tehdä paljon
kaikenlaista, ja eiväthän nämä
rakennukset ole mitään, ellei
niissä ole ihmisiä, Kangas kertoo.
Erilaisista jo ideoiduista
kierroksista ja vasta tuloillaan
olevista ideoista pidetään esimerkiksi opettajille erillinen
infotilaisuus lopputalvesta.
Avointen ovien päivä
Ensi sunnuntaina Kangasala-talo esittäytyy avaamalla
ovensa kaikille. Kello 12–15 talossa pidettävien avointen
ovien aikana talossa järjestetään draamallisia opastettuja
kierroksia, kuullaan Pirkanmaan musiikkiopiston nuorten
esityksiä ja pidetään Susanna Majurin näyttelyn avajaisia
taidegalleriassa.
Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat
esittelevät talon kokoustiloja, ja paikalla esiintyy myös
trubaduuri Juha Haanperä ja kolikkosepän opastuksella
voi lyödä ”Kangasala 150 vuotta” -juhlakolikon.
Kimmo Pyykkö -taidemuseossa voi tutustua kello 12–17
sekä ”Pitkän matkan ateljee” -nimiseen perusnäyttelyyn
että ”Jokin meissä – teoksia vuosilta 1971–2014”
-näyttelyyn.
Seinän takana, eli Kangasalan pääkirjastossa, järjestetään
iltapäivällä ohjelmaa lapsille.
Paljon
nähtävää
Kangasala-talo kätkee seiniensä suojaan 290-paikkaisen
konserttisalin, Kimmo Pyykkö
-taidemuseon, taidegallerian,
valtuuston kokoussalin ja kunnanhallituksen kokoustilan.
Konserttisali taustatiloineen on kooltaan noin 140
neliömetriä. Saliin havitellaan
musiikin lisäksi muun muassa
teatteri-, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Vaihtuvien näyttelyiden
taidegalleria sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa, ja
tilaa voidaan hyödyntää myös
kattauksissa ja tarjoiluiden järjestämisessä.
Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on näyttelytiloja kolmessa
kerroksessa kaikkiaan 450 neliömetrin verran. Taidemuseo
on talon korkein osa, sillä muilta osiltaan talo on kaksikerroksinen. Museon ensimmäisessä
ja toisessa kerroksessa on esillä vuoroin teemanäyttelyitä
Kimmo Pyykön tuotannosta
yli viidenkymmenen vuoden
ajalta ja kutsunäyttelyitä. Kolmanteen kerrokseen on koottu läpileikkaus Pyykön urasta
ja elämästä osana suomalaista
kulttuurielämää, ja käytössä on
myös paljon kosketusnäytöllä
tutkittavaa digitalisoitua materiaalia. Taidemuseon toinen
kerros on nähty sopivaksi tilaksi myös pienille akustisille konserteille ja muille tapahtumille.
Vaihtuvien näyttelyjen galleria on avoinna tiistaista lauantaihin ja taidemuseo tiistaista
sunnuntaihin. Kangasala-salin
lipunmyynti palvelee tiistaista
perjantaihin.
shl jani oksanen
Johanna Kangas tietää, että joku haluaa museossa hiljentyä, toinen keskustella ja kolmas
tehdä itse. Jokaiselle pyritään tarjoamaan jotakin.
Kunnanvaltuuston uusi sali kaipaa vielä muun muassa kalusteita. Tilaan pääsee silti tutustumaan
avointen ovien päivänä ensi sunnuntaina.
Timo Kotilainen ja Heikki Ahopelto keittiön toimintoihin liittyvässä pikapalaverissa kahvikupin
äärellä (kuva alla).
20
Keskiviikko 28.1.2015
kyliltä
• Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin [email protected] tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Syväkosketus
Menestys: Ennen viime sunnuntaita pälkäneläiset
eivät tienneet tarvitsevansa Omenapuun alla -tilaisuuksia, mutta nyt tietävät
Pälkäne
Omenapuun alla -tilaisuuksia
suunnitellessaan muusikko,
juontaja Aimo Kokkola ei ollut itsekään aivan varma, mitä
oli tekemässä. Omenapuun
alla -formaattia ei ollut olemassa, ennen kuin hän kehitti sen.
Päällisin puolin tilaisuus on
show, jossa juontaja ja esiintyjä keskustelevat lavalla yleisön
edessä. Juontaja kysyy, esiintyjä kertoo elämästään ja esittää
välillä jotain. Juontajakin voi
esittää jotain, mutta vähemmän kuin esiintyjä. Yleisö
kuuntelee.
Ja sitten? Ei muuta. Saattaa
kuulostaa amerikkalaiselta
tv-showlta mutta on oikeasti
kaukana siitä.
Viime sunnuntaina Pälkäneen yhteiskoulun auditoriossa koettiin ensimmäinen
Omenapuun alla -tilaisuus,
jossa esiintyjänä oli 64-vuotias Pälkäneeltä kotoisin oleva
näyttelijä Heikki Railevirta.
Kaikki auditorion istuimet
olivat varattuja, vaikka kukaan
ei tullessaan tarkasti tiennyt,
mitä olisi odotettavissa.
Koko illan ja seuraavan päivän Aimo Kokkolan puhelin
soi. Kiitoksia tulvi niin paljon
kuin hän ehti ottaa vastaan.
Pälkäneläiset eivät aikaisemmin tienneet tarvitsevansa
Omenapuun alla -tilaisuuksia,
mutta tästä lähtien he tietävät.
– Minua jännitti varmasti
kaikkein eniten se, miten ihmiset ottavat tällaisen jutun
vastaan. Olen valtavan kiitollinen, kun näyttää siltä, yleisö
ymmärsi, mitä halusimme sanoa, Aimo Kokkola sanoo.
Rohkeus
– Kyllä jännitti tulla, Heikki
Railevirta myönsi heti tilaisuuden alussa.
Useimmiten hänellä ammattinäyttelijänä on valmiit
repliikit ja harjoitusta takana,
Aimo Kokkolan ja Heikki Railevirran pitkä pohdiskelu ja suunnittelutyö johti lopulta Omenapuun alle.
kun hän tulee yleisön eteen.
Omenapuun alle astuessaan
hän ei voinut olla varma, mitä
tapahtuisi. Tilaisuuteen kuului
sekä harjoiteltuja että harjoittelemattomia kohtia.
Esiintyjän oli uskallettava
luottaa juontajaan ja heittäytyä mukaan. Ja sen Railevirta
myös teki.
Hänen isänsä Oiva Railevirta toimi pitkään Onkkaalassa
Voiman kaupan hoitajana, ja
koko perhe oli siihen aikaan
paikkakunnalla hyvin tunnettu. Yleisön joukossa istui paljon Heikki Railevirran luokka- ja muita koulutovereita,
opettajiakin. Heidän edessään
Heikki Railevirta lausui muun muassa Lauri Viidan runon Alfhild,
oman Karin-äitinsä muistoksi.
piti palata lapsuuteen ja koulussa pyristelyyn.
Aikanaan Pälkäneen yhteiskoulussa Heikki ei ollut
menestyvä oppilas ainakaan
kaikissa aineissa. Mutta kompuroinneista ei jäänyt katkeria
muistoja, päinvastoin.
– Ei minua kiusattu, vaikka
olin mitä olin. Mielestäni minulla oli erittäin hyvät opettajat, ja sain aina heiltä apua ja
kannustusta, hän kertoi.
Erityisesti liikunnanopettajat Mauno ja Helinä Löfroos
tukivat liikunnallisen pojan vahvuuksia, mutta myös
nuori suomenopettaja Virpi
Ala-Harja tajusi hänen lahjakkuutensa. Kun oli esiinnyttävä
hienosti ja vaikuttavasti arvokkaan yleisön edessä, siihen
paikkaan sopi valita Railevirran Hessu.
Sitä Heikki Railevirta ei
muistoja kertoillessaan tiennyt, että kuulisi kohta suomenopettajansa äänen. Yhtäkkiä
nauhalta kuului puhelimessa
tehty Virpi Ala-Harjan haastattelu, jossa hän muisteli 13­­–14
-vuotiasta Heikki-poikaa.
Jos Railevirta siinä kohtaa sai
kamppailla liikutusta ja hämmennystä vastaan, se jäi yleisöltä huomaamatta, sillä kuulijat olivat itse samassa tilassa.
Juuret
Railevirralla ja Kokkolalla oli
ollut jo toista kymmentä vuotta juttua siitä, että tehtäisiin jotain yhteistä. Mutta se ei heti
saanut muotoaan.
– Idea näihin tilaisuuksiin
on syntynyt erilaisten keskustelujen, kohtaamisten ja pohdintojen seurauksena. Tiesin
suunnilleen, mitä haluaisin
sanoa, mutta en ollut varma,
miten sen toteuttaisin, Aimo
Kokkola kertoo.
Lopullinen muoto löytyi
juuret-teeman kautta. Omenapuun alla kerrotaan ja jaetaan
kokemuksia juurtumisesta, sielunmaisemasta ja siitä, mitä ne
merkitsevät, kun elää jossakin
muualla. Siis siitä, mitä ihminen kantaa mukanaan, halusi
tai ei.
– Oltiin kavereitten kanssa
pelaamassa venttiä Voiman
kaupan lastauslaiturilla. Sinne
oli kasattu leipälaatikot, joista tuli nenään tuoreen leivän
tuoksu. Muistan sen hetken.
Oli syksy, satoi, ja leivän tuoksuun sekoittui kostean mullan
ja syksyn tuoksu… siinä oli
kaikki, Railevirta kuvaili lapsuusmuistojaan.
Läheisestä Päiviön kahvilasta hän sai hakea viikonlo-
puksi pullaa ja pikkuleipiä.
Pullakranssin kanelintuoksu
kuului siihen hetkeen, se oli
kuin pyhä, vaikka oli lauantai.
Tuoksut ja kuvat nostavat
mieleen muuta, herkän äidin ja
räiskähtelevän isän, sisarukset,
leikkikaverit, unelmat, kaiken
sen määrittelemättömän, mistä
ihminen kasvoi.
Siten kerrottuihin kokemuksiin oli helppo samaistua.
Kosketus
Puolitoistatuntisen
puheshow’n pitää olla viihdyttävä. Halpa viihde perustuu
usein siihen, että juontaja yrittää paljastaa haastateltavansa
heikoimmat kohdat; Omenapuun alla taas siihen, että
haastateltavan kautta yleisö
löytää kosketuksen omiin tunteisiinsa.
Omenapuun alla -kokonaisuuteen upotetut esitykset, laulut ja runot, kuljettivat juontoa
eteenpäin, mutta tärkeintä oli
esiintyvän taiteilijan tarina
kaikkine rosoineen. Railevirta kertoi avoimesti kritiikin
kohtaamisesta, siitä, millaista
on, kun painetaan maahan. Ja
miten siitä noustaan.
Hän oli tamperelaisen teatteriprofessori Eino Salmelaisen
viimeisiä oppilaita, ja Salmelaisen kädenjälki on näkynyt
hänen urallaan kaiken matkaa.
Siinä koulussa piti oppia kohtaamaan itsensä ja heikkoutensa pohjamutia myöten. Mutta
siitä on ollut hyötyä.
– Olen saanut kulkea kivikkoisen tien läpi. Nyt on hyvä
olla, Railevirta tiivisti.
Hän oli onnistunut johtamaan yleisönsä saman tien läpi.
shl Ulla Siren
Omenapuun alla -tilaisuudet
Aimo Kokkolan vieraana:
22.2. valmentaja Matti Heikkilä
29.3. näyttelijä Inga Sulin, mukana muusikko Seppo Hovi
26.4. Pälkäneen sotaveteraanit
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
21
kyliltä
Kivaa yhdessä: Kun ikäpisteet kohtasivat, ei halailusta ja tanssista ollut tulla loppua
”Halaaminen on tullut muotiin”
Luopioinen
Luopioisten ikäpisteellä tytötellään ja pojitellaan. Eliisa
Lahtinen ilmoittaa ”tyttösille”
ja ”poikasille”, että tuolijumppa alkaa. Antero Aarrekorpi
sen sijaan toivoo, että varsin
”tyttövaltaiseen” senioritanssiryhmään saataisiin lisää poikia.
– Olisi hienoa, jos pojat innostuisivat tanssista. Mutta
kyllä minä toisaalta ymmärrän
ujouden, sillä vaaditaan varsin
hyvä itsetunto, että uskaltaa
näiden tyttöjen kanssa tanssia,
Pälkäneen Senioritanssijoihin
kuuluva Antero Aarrekorpi
nauraa.
Senioritanssijoita ei tarvitse
kauaa houkutella kehumaan
tanssin henkisiä ja fyysisiä hyötyjä.
– Muisti pysyy hyvänä, kun
joutuu miettimään askelsarjoja, Rauni Salo toteaa. – Vaikka
toisaalta askelsarjoja hienompaa on yhdessäolo. Emme ota
vakavasti sitä, jos askelsarjat
vähän takkuilevat. Usein toisten
virheille nauretaan. Sillä tavalla
hyvällä tavalla, Salo vakuuttaa.
Myös ikäpisteen yhdyshenkilö Eliisa Lahtiselle tanssin
terveyttävä voima on tullut
tutuksi.
– Minulla oli ennen alaselkäkipuja, mutta kun aloitin
sambaamisen, katosivat kivut
tuhkana tuuleen.
on kuitenkin yksi haaste: tavoittaa yksinäiset, syrjemmässä
asuvat ikäihmiset.
– Ideana olisi kehitellä jonkinlaista kyydityspalvelua, jotta ne
kauempanakin saataisiin paikan
päälle.
siittoineen. Eikä mennyt aikaakaan, kun monikymmenpäinen
porukka jo heilutteli värikkäitä
huiveja wienervalssin tahdissa.
Niin ikään harva kieltäytyi senioritanssijoidenkaan tanssin-
kutsusta.
Luopioisten Ikäpiste järjestetään parillisina keskiviikkoina
kello 10–13 Luopioisten Seuratalolla. Pälkäneen ikäpiste
kokoontuu Perhekeskus Pirtillä
tiistaisin 9.00–13.00. Jumppa
kello 10. shl Krista Kaitasuo
Tavoitteena tavoittaa
syrjässä asuvat
Paljon väkeä
Luopioisten ikäpiste aloitti ke- paikalla
vään tapaamisensa viime keskiviikkona kutsumalla Pälkäneen
ikäpisteen vierailulle Seuratalolle. Tunnelma paikan päällä
oli käsin kosketeltavan aito, sydämellinen ja iloinen. Kun tilaisuudessa esiintyneet Pälkäneen
senioritanssijat alkoivat halailla
toisiaan, seurasivat muut perästä. Pian sali oli täynnä nauravia,
halailevia ihmisiä.
– Halaaminen on tulossa
muotiin. Mutta me aloitimme
halailun jo paljon ennen kuin
siitä tuli trendikästä, Terttu
Aarrekorpi kertoo.
Eliisa Lahtinen vakuuttaa,
että vapautunut ja hersyvän
iloinen tunnelma on tuttua kaikissa ikäpisteen tapaamisissa.
– Täällä käy vallan mahdottoman mukavia ihmisiä, Lahtinen
sanoo ja lisää, että ikäpisteellä
Pälkäneen senioritanssijat esiintyivät Luopioisten Ikäpisteen
tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa.
Vähimmillään Luopioisten ikäpisteen keskiviikkoihin on ottanut osaa reilu kymmenkunta
ihmistä. Parhaimmillaan luku
on paisunut yli 50:een.
– Varsinainen jättimenestys
oli Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen järjestämä kokoontuminen, jossa kerrottiin tarinoita
maidon matkasta meijeriin.
Niin ikään tarinat luopioislaisista persoonallisuuksista veti
väkeä, Lahtinen kertoo.
Jokaisella kerralla tuolijumpataan. Niin myös viime keskiviikkona, kun vanhustyön fysioterapeutti Tiina Knuutinen saapui
paikalle musiikkeineen ja rekvi-
Tutkimusten mukaan halaaminen nostaa mielihyvähormonit kattoon.
Tuolijumppa pisti kropan liikkeelle.
Mummon murinat
Eläke-elämyksiä
MELKO iso osa meistä sydänhämäläisistäkin on eläkeläisiä.
Nykyään pysymme hengissä
pidempään kuin joskus sata
vuotta sitten. Olot ovat parantuneet ja lääketiede kehittynyt.
Myös eläketurva on kohtalainen. Useimmat saavat vanhoilla
päivilläänkin säilyttää itsemääräämisoikeuden. Tuskin olisi
ilo elää syytinkiläisenä toisten
armoilla tai vaivaistalossa kunnan elättinä, kuten entisaikoina.
Saavutetuista eduista huolimatta eivät kaikki, etenkään
miehet, koe eläkkeelle pääsyä
pelkäksi iloksi. Jos on liikaa elänyt työnsä ja asemansa kautta,
on nyt kuin tyhjän päällä. Var-
maan surkeaa, jos on ollut iso
pamppu, ja sitten ei mitään. Ei
kokouksia, ei haastatteluja TVuutisiin eikä edes paikallislehteen. Tai mistäpä mummo asian
tietää, kun ei ole itse ollut edes
apulaisjohtajana.
Tavallinen suomalainen nainen, joka on liki viisikymmentä
vuotta ollut tavallisessa työssä ja
siinä sivussa hoitanut kotityöt,
kokee yleensä eläkkeelle pääsemisen vapautuksena. Siis vähän
niin kuin lehmä, joka lasketaan
kesälaitumelle. Saa harrastaa,
mitä mieli tekee. Pääsi eroon siitä uudesta pomosta, joka halusi
aina vinoilla itseään vanhemmille muijille, jotka nauttivat
ikälisistä mutta eivät pysyneet
mukana kehityksen vauhdissa.
Ja ulkonäköpaineetkin sen kun
vain lisääntyivät.
Ihan kivaa, kun ei tarvitse
enää herätä aikaisin. ( Joskus
tosin vieläkin näkee painajaisia
siitä, miten myöhästyy töistä)
Näillä vuosin ei ole pakko laitella tukkaansa, maalata silmäripsiään tai pukeutua edustavasti. Saa lötkötellä pyjamassa puolille
päivin. Ne joilla on yhä olemassa se sama vanha puoliso, saavat
kokeilemalla selville, vaatiiko
mies pynttäytymistä. Jos ei valituksia tule, voidaan ottaa rennosti. Yleensä yhteiselo sujuu
kohtuullisesti, joskin välillä aina
kyllästyy samoihin juttuihin.
MONI menettää eläkevuosinaan elämäntoverinsa, jonka
kanssa ehdittiin jo kultahäitä
viettää. Leskeytynyt alkaa tajuta, millaista on niillä, jotka ovat
sinkkuja. On ehkä ikävää ja
turvatonta. Tai sitten ei. Myös
yksineläjän elämä voi olla sisältörikasta: on ystäviä, harrastuksia, matkoja ja seikkailujakin.
Ei se olo puolisonkaan kanssa aina pelkkää auvoa ole. Tytöt
ovat kuiskailleet joskus, että
ikääntynyt mies voi olla hankala
marisija. Kertoivat yhdestäkin,
joka oli viidenkymmenen villityksessään vaihtanut vaimon
nuorempaan. Nyt eläkkeelle
jäätyään mustasukkaisesti kyttää puolisoaan. Jos rouva töihin
lähtiessään meikkaa, niin on
heti kovat kuulustelut, että ketä
varten.
Usein ihmiset eläkepäivillään
alkavat harrastaa sellaista, josta
ovat aina haaveilleet. Voivat tehdä hienoja tauluja tai kirjoittaa
mestariteoksia. Kansalaisopistokin voi rohkaista ja innostaa
alkuun. Monelle ikäihmiselle
tuottaa iloa intohimoinen urheiluharrastus tai matkailu vierailla
mailla.
Sen monet ovat todenneet,
että pitää lähteä muiden seuraan.
Jos päivästä toiseen puhuu vain
itsekseen, niin todellisuustaju
välillä katoaa. Masennuskin
uhkaa. Lemmikkikoirasta tai
kissasta on vähän apua.
Nämä murinat ovat aika yksipuolisia sikäli, että mummo on
vielä melko toimintakykyinen.
Edessä ovat ajat, jolloin voi tarvita monenlaista tukea. Siksi
tuntuukin innostavalta tämä
uusi idea Pöllökartanosta, Luopioisten vanhan mielisairaalan
taloon suunnitteilla olevasta seniortalosta. Tarkoitus on saada
aikaan yhteisöllistä asumista, jolloin toisiaan tukien kuljettaisiin
kohti elon iltaa.
Mymmeli
22
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
sana
PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤
JUMALANPALVELUKSET
Su 1.2. Messu klo 10 kirkossa,
Kemppainen, Huomo, Kangasniemi.
Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit kirkossa.
Su 8.2. Perhemessu klo 11 kirkossa,
Kemppainen, Kankaristo, Huomo,
Lapsikuoro
Ma 2.2. Tehdään yhdessä srk-talolla
klo 10-14.
Ti 3.2. Perhekerho klo 10, Srktalossa. Valoa ja iloa kynttiläpolulta,
keittolounas
Ke 4.2. Iltaperhekerho klo 18 Srktalossa. Sadun lumoa ja teatterin taikaa! Iltapalatarjoilu.
Ke 28.1. Naisten Ilta klo 18, Kirsi
alustaa, Ritva ja Johanna laulavat ja
laulattavat, Sirpa jakaa Sanaa, Päivikki tarjoaa herkullista kakkua,
lopuksi pannulappuarpajaiset.
Sunnuntai 1.2.2015
Pyhän aihe: Ansaitsematon armo
klo 10 Messu Kangasalan kirkossa. Repo, Oksanen, Huomo.
Yhteisvastuukeräyksen avaus ja uusien luottamushenkilöiden tehtävään
siunaaminen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja YV-info Pirtillä.
klo 16 Eväsmessu Sahalahden srk-talossa. Lepoa ja yhdessäoloa, puhetta
uskosta ja kertomuksia elämästä. Lapsille pyhäkoulu.
Kolehti: Yhteisvastuukeräykselle Kirkkopalveluiden kautta.
IKÄIHMISTEN TALVILEIRIPÄIVÄ PYYSALOSSA
MUUT TILAISUUDET
KINKERIT
Su 1.2. Vuolijoki klo 13, Juhani
Hartmanilla, Vuolijoentie 415
Su 8.2. Äimälä-Ruotsila klo 18,
Harri Äijäläisellä, Äimäläntie 202
Jumalanpalvelukset
Kangasalla
YHTEISVASTUUKERÄYS
ti 24.2. klo 10-n. 15.30
Ruoka ja kahvit 10 €, kuljetuksen hinta 5-7 €. Tilausajo: Vatialan srk-koti klo
8.40 ja kirkon pysäkki noin klo 9.00. Linja-auto kulkee Kangasalantietä ja
matkan varrella olevilta pysäkeiltä pääsee kyytiin. Kuhmalahdelta ja Sahalahdelta tuleville järjestetään erillinen kuljetus. Ilm. 13.2. mennessä Johanna Raitaselle p. 040 309 8043 tai Riikka Rantakalliolle p. 040 309 8042.
Kahvila Seurahuone
LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤
JUMALANPALVELUKSET:
Su 1.2. Perhemessu srk-keskuksessa klo 11, Vesto, Giren, Lemmetyinen, YV-keräyksen avaus. Kirkkokahvit ja YV-info.
Su 8.2. Kyläkirkko Aitoon Pysäkillä klo 13, Kemppainen, Huomo,
kyläläiset. Pysäkin työryhmän järjestämät kirkkokahvit.
MUUT TILAISUUDET:
To 29.1. Perhekerho klo 10 Aitoon Pysäkillä. Klo 11 Keskustelua
YHTEINEN TOIMINTA
Koululaisten kerhot:
ke 28.1. Rautajärven kerho klo 18.3019.30 Rautajärven koululla, to 29.1.
tyttökerho klo 15 Pälkäneen srk-talossa, to 29.1. askartelukerho klo 17
Aitoon Pysäkillä, pe 30.1. tanssikerho
klo 15 Pälkäneen srk-talossa, pe 30.1.
perhesähly klo 16.30 Kostian koululla, ti 3.2. kokkikerho klo 14.30 Pälkäneen srk-talossa
Raamatun ääressä srk-keskuksessa:
Seurakunnan synty ja selkeät sanat,
Apt. 2. Vierellä kulkijat klo 13 Haaparinteellä.
Ma 2.2. Naisten ja lasten Raamis
klo 18.30 Aitoon Pysäkillä.
Ti 3.2. Hartaus Kukkiakodossa klo
14, Vesto. Pysäkkikahvio klo 1416. Kevätkaudella kahviraha ohjataan Yhteisvastuukeräykselle.
Ke 4.2. Perhekerho klo 10 srk-keskuksessa.
VIP-leirit talvilomalla:
Ma-ke 23.-25.2. VIP 1 isot eli 4.6. lk., 23€. Ke-to 25.-26.2. VIP 2
pienet eli 1.-3. lk., 18€. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastolle pe
13.2. mennessä 040 712 0560.
Rippikoulut:
To 29.1. 2-rippikoulun diakoniakäynti klo 15 Harjutuulessa. Kanka-
Kastettu: Konsta Joona Jalmari Helenius, Kankahaisista.
Kuollut: Mikko Kaarlo Paloranta
57 v., Espoon Tuomiokirkkoseurakunnasta.
Kolehdit 25.1. Seurakuntakodin
hankkimiseksi
Aurinkorannikon
KUHMALAHDEN HELLUNTAISEURAKUNTA
Rautajärventie 21. Puh. 0400-975277
Su 1.2. klo 11 EHTOOLLISJUHLA
Seppo Virtanen, Jari Ahonen, kuoro laulaa.
Ti 3.2. klo 19 Herran kohtaamisen ilta.
Huom.! Su 8.2. klo 16 Mikkolan Navetassa VIESTIVELJET.
www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi
To 5.2. Iltaperhekerho klo 18 srkkeskuksessa, Giren. Iltapalatarjoilu.
KINKERIT: Su 22.2. Puutikkalan
kinkerit Tuula ja Jouko Koivulahdella klo 14, Ahvenusmaantie 51.
Ke 4.3. Luopioisten-NiemikunnanHaltian srk-keskuksessa klo 18. Kinkeriaikoja voi varata kappalaiselta p.
040 7120563. Kinkeriaihe: Seurakunta.
risto, Nissilä, Huomo, Kangasniemi,
isoset, rippikoululaiset.
To 5.2. 3-rippikoulun diakoniakäynti klo 15 Harjutuulessa. Kankaristo, Nissilä, Kangasniemi, isoset,
rippikoululaiset.
Nuoret:
Pe 30.1. Nuortenilta klo 18.30 Pälkäneen srk-talossa. Soitetaan Iskälle.
suomalaisen seurakunnan käyttöön
310,21€. Pilistveren ystävyysseurakunnalle 233,45€. 26. 1. Oman
seurakunnan lähetystyölle 196,45€.
Pysäkkikahviosta syyskaudella 2014
lähetykselle 384 €.
Kiitos. 1.2. Yhteisvastuukeräykselle.
Kiitos osanotosta
syvään suruumme.
Mikko Palorannan omaiset
HAUTAKIVET JA HAUTAKIVIALAN TYÖT
NYT TALVIHINNOIN!
HÄMEEN KIVITUOTE OY
TOUKO VIRSIHEIMO, P. 0400 633 636, 03 377 0757
Keskustie 5, 36600 Pälkäne
[email protected], Riitinmäentie 63, Kangasala
Ke 28.1. klo 19 Sana ja rukous
Su 1.2. klo 11 Ehtoollisjuhla, Atte Weck,
pyhis, asiakokous
Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14,
leivonnaisia
PERUNKIRJOITUKSET
PALKANEENKATUKAPPELI.NETTISIVU.ORG
[email protected]
Myös avioehtosopimukset, ositukset,
perinnönjaot, testamentit.
Myös viikonloppuisin ja iltaisin. Edullisesti.
Jukka Partanen 0400 470 844
Seurakunnan olohuone ja kahvila
avoinna ti-pe klo 10-14
Myllystenpohjantie 2
Ke 28.1. klo 18 Kirkkokuoro Kirkonkylän srk-kodissa. Klo 18.30 Ilosanomailta Suoraman srk-keskuksessa.
”Tällaisena edessäsi” Sirkka Pelander, Leena Mäkiö, Päivi Urvanta &
lauluryhmä.
To 29.1. klo 12.30-14 Kinkerit Irma
ja Kari Kerttulalla Jokirannantie 18,
Ruutana. Klo 14 Lähetyspiiri Seurahuoneella.
Ti 3.2. klo 10 Kirkonkoto kirkonkylän
srk-kodissa.
Ke 4.2. klo 12.30 Diakonian kyläkerho
Ruutanan srk-kodissa. Klo 17 Naisten
ilta Suoraman srk-keskuksen takkahuoneella. Klo 18 Kirkkokuoro Kirkonkylän srk-kodissa.
To 5.2. klo 10 Kirkonkoto Vatialan srkkodissa.
SAHALAHDELLA
To 29.1. klo 19 Sahalahden kirkkokuoron harjoitukset srk-talossa.
Myös uudet laulajat ovat tervetulleita!
KUHMALAHDELLA
Ke 28.1. Kirkonkoto klo 11–14.30 Pentosalissa, vierailijana palveluohjaaja
Miia-Maria Vestu.
KIRKKOHERRANVIRASTO
SULJETTU
pe 6.2. sekä ma-ti 9.-10.2.
remontin vuoksi.
Puhelimitse palvelemme
normaalisti.
SURURYHMÄ
läheisensä menettäneille alkaa.
Ryhmä kokoontuu
Huutijärven siunauskappelissa
ke 11.2./18.2./4.3./18.3.
ja 22.4. klo 18.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
6.2. mennessä diakoni
Monika Viitalalle p. 040 3098045.
Ryhmässä mukana myös pastori
Elina Oksanen.
KRISTITTYJEN
YHTEINEN
ISRAEL-ILTA
Ma 2.2. klo 18
Kirkonkylän srk-kodissa
Eero Nevalainen: ”Joona”
LÄHETYSILTA
To 5.2. klo 19
Kuohenmaalla Salmisilla.
Kastettu: Iisa Aini Alviina Heikkilä, Nooa Emil Johan Hietala, Valtteri Lauri Johannes Järvenpää, Hilla Maria Kekkonen, Kerttu Elina Aleksandra Leppänen
(Sahalahti), Isla Taimi Kaarina Rantala, Milla Marjut Schroderus, Henna Hilkka Kristiina Setälä.
Vihitty: Jukka Tapio Antero Heikkilä ja Saara-Maria Lyydia Pihlaja.
Kuollut: Irja Suoma Henriika Nikkilä 92 v. (Sahalahti), Frans Armas Tikka
88 v., Rauna Lea Kyllikki Tähti 84 v.., Marita Anneli Talasniemi 66 v., Armi
Marita Pärssinen-Lylander 55 v.
Ajankohtaista verkossa – www.kangasalanseurakunta.fi
Rakas puoliso
Isä, pappa
Erkki Oskari
MANNINEN
* 18. 7.1928 Pälkäne
† 15.12.2014 Harjutuuli
Kiittäen, kaivaten
Sinikka
Jussi ja Kiia
Ystävät, tuttavat ja metsästystoverit
Sinä lähdit, olet silti lähellämme.
Tuhansin sitein meihin liittyen.
Liki sydämiämme
jäi jäljet rakkaan askelten.
Siunaus toimitettu omaisten läsnä ollessa 10.1.2015. Kiitos
kaikkia Erkkiä saattaneille. Kiitos Palvelutalo Harjutuulen
henkilökunnalle Erkin hyvästä hoidosta.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
sana
23
Voimaksi viikolle
Ansaitsematon rakkaus
Perusta
Milloin viimeksi katsoit
putoavaa lumihiutaletta katulampun valoa vasten? Pimeässä illassa lumihiutaleet
heijastavat valon joka suuntaan. Lumisateessa tuntuu
yhtäkkiä siltä kuin koko ilma
täyttyisi valosta.
Vaan entä kun katuvalo
sammuu ja tulee sysipimeää? Lumihiutale ei valaise
enää mitään eikä ketään.
Hiutaleessa itsessään ei ole
valonlähdettä. Ei ole lediä
eikä liekkiä. Hiutaleen lukemattomat särmät vain
taittavat ulkopuolisen valon
eri suuntiin. Jokainen hiutale omalla tavallaan, sillä ne
ovat kaikki ainutlaatuisia.
Jokainen hiutale on omanlaisensa, erilainen kuin maailmankaikkeuden kaikki muut
lumihiutaleet.
Sellaisia me ihmisetkin
Olen kasvanut kirvesmiesten
sukuun, mutta rakennustaitoja en valitettavasti ole perinyt. Tietoliikennetekniikan
insinöörinä ammattitaitoni
kalpenee perinteisten kirvesmiesten työnjälkeä katsellessa sanattomaan ihailuun.
Bulgariassa pienen Krushevo-nimisen kylän seurakunnan kirkkotilahanketta
hoitaessani olen kuitenkin
joutunut miettimään perustan merkitystä.
Rakennustyömailla ensimmäinen asia on tehdä
talon perusta. Perustan pitää olla riittävän laadukas,
jotta rakennuksessa ei pääse
esiintymään ongelmia maan
routiessa tai vettyessä.
Krushevon kirkkotilahankkeessa olen huolehtinut
perustasta paperitöiden merkityksessä. Kaikki lupapaperit on saatu viimeisen päälle
hoidettua tonttikauppojen
lisäksi. Paperitöiden valmistuttua arkkitehtikollegani on
suunnitellut sikäläisen kaupungin arkkitehdin kanssa
rakennuksen piirustukset
perustoineen.
Bulgariassa pakkanen ei
ole yhtä kova eikä pakkasjakso yhtä pitkä kuin Suomessa. Näin ollen perustan
lämpöeristyssyvyyskään ei
tarvitse olla niin järeä kuin
vaativimmissa olosuhteissa,
kuten Suomessa.
Olen mielenkiinnolla seurannut piirustuksista käytyä
keskustelua ja tehnyt ha-
olemme. Ainutkertaisia, kauniita ja herkkiä. Heijastamassa pimeimpäänkin yöhön
suuren Jumalan rakkautta.
Rakkautta, jota me emme
ole ansainneet. Rakkautta,
joka ei ole meidän omaamme
mutta joka kulkee meidän
kauttamme.
Monesti rakkaus heijastuu kirkkaimmin juuri niistä
särmistä, jotka ovat elämän
rosoisuuden ja risukkojen
jälkiä. Niihin kohtiin Jumala
on saanut jättää oman jälkensä. Tehdä pienen ihmeen ja
näyttää suuren voimansa.
Nuo särmät Jumala on saanut
hioa kuin timantit.
Jumalan rakkauden eteen
me emme voi tehdä mitään.
Kaikki on jo tehty meidän
puolestamme. Voimme vain
ottaa sen vastaan, sallia meihin kohdistuvan hyvyyden.
Ja sen jälkeen avata kätemme
toisia ihmisiä kohti. Ojentaa
auttava käsi siellä, missä tarvitaan. Avata syli siellä, missä
on turvattomuutta.
Rakkautta ei pysty säilömään vaikka kuinka laittaisi
kädet puuskaan. Se ei säily
umpiossa sen enempää kuin
lumihiutale huoneenlämmössä.
Rakkaus on tarkoitettu
jaettavaksi. Niin kuin Jumala
antoi itsensä meille, meitä
kutsutaan antamaan itsemme
Jumalalle ja lähimmäisellemme. Se ei ole sen kummempaa kuin lumihiutaleena oleminen: valo loistaa meistä,
jos me emme mene valoa
piiloon. Rakkaus keksii aina
keinot tavoittaa toisen.
Hanna Koli
Vs. nuorisopastori
Kangasalan seurakunta
vainnon, että suomalaisen
arkkitehdin suunnittelema
pohjaratkaisu pakkassietokyvyltään oli erinomaisella
tasolla bulgarialaisen arkkitehdin mielestä.
Jumala on myös rakentaja.
Jumalan rakentaman täydellisen maailman sai sortumaan
ihmisen itsekkyys. Seurauksena oli suorastaan kaoottinen maailma, josta todistaa
tämän päivän uutiset milloin
Ranskasta, Nigeriasta, Syyriasta tai Ukrainasta.
Täydellisen maailman
sorruttua tarvittiin uusi perusta. Paitsi, että Jumala loi
maailman, Hän loi myös
pelastuksen Jeesuksen ris-
tinkuolemassa.
Jos tavallinen rakentaja
katsoo, että rakennuksen perusta ulottuu alle routarajan,
on Jumala pitänyt huolen siitä, että pelastuminen ulottuu
koko maailmaan ja sieltä aina
taivaaseen asti.
Tämä kaiken kattava perusta on lopulta meidän turvanamme ja kestää minkä
tahansa kriisin.
Jumalan laskemalla perustalla saat sinäkin levätä.
Seurakuntasi tarjoaa siihen
monenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi sunnuntaijumalanpalveluksissa. Voimia
viikkoosi!
Toni Lindholm
Kirjoittaja on Etu-Aasiassa seurakuntatyötä tekevä
pälkäneläinen
Onnittelut
Veksi 60 v.
25.1.2015
Noora 10 v.
T. Anna-Liisa
Esko ja Pia
ONNEA!
T: Satu ja Ilkka
Pälkäneen Hautaustoimisto
Onkkaalantie 63
Erkki Toivari 040-361 4304
Seppo Kouhia 050-512 5554
Arvoisa asiakas, soitathan tulostasi Erkille
Luopioisten Hautaustoimisto
Keskitie 15
Erkki Toivari 040-361 4304
Seppo Kouhia 050-512 5554
Juhani Järvinen (vasemmalla) valittiin Pälkäneen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi jo kolmanneksi kaudeksi. Kirsi Urkko toimii
kirkkoneuvoston ja Henri Lehtola kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana.
Seurakunnan uudet luottamushenkilöt aloittivat nelivuotiskautensa
Syksyn seurakuntavaaleissa me viikolla. Ensimmäisessä neuvostot. Lisäksi valmisteltiin jeisiin pieniä muutoksia. Valvalitut Pälkäneen kirkkoval- kokouksessa valittiin puheen- vastuuryhmien nimittämistä tuuston päätöksistä ja puheista
tuutetut aloittivat työnsi vii- johtajat sekä kirkko- ja kappeli- ja tehtiin niiden toimintaoh- enemmän sivulla 17 ja 25.
24
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
sana
Ekumeniaa: Kristittyjen ykseyden rukousviikko toi Pälkäneellä toimivat seurakunnat saman katon alle
Yhteisiä sanoja löytyy
Pälkäne
Kristittyjen ykseyden rukousviikon vietto on alkanut jo
vuonna 1908, Suomeen se
ehti 1950-luvulla. Ekumeeninen rukousviikko muistuttaa
kristittyjen
yhteenkuuluvuudesta ja yhdessä toimimisen ja rukoilemisen tärkeydestä.
Pälkäneellä rukousviikko
päätettiin sunnuntai-iltana
paikkakunnalla toimivien
seurakuntien yhteiseen Matkahuoltoiltaan Pälkäneen
seurakuntatalossa. Käytännön
järjestelynä se on helppoa, sillä
varsinaisia seurakuntia on vain
kaksi: Pälkäneen seurakunnan
lisäksi helluntaiseurakunta.
– Muihin seurakuntiin kuuluvilla on kirkot muualla, joten
me toteutamme ekumeniaa
keskenämme. Niin kauan kuin
olen ollut Pälkäneellä kirkkoherrana, olemme pyrkineet
järjestämään vuosittain ainakin yhden tapahtuman, jossa
kohtaamme, Jari Kemppainen
kertoi.
Hän totesi, että vaikka luterilainen kirkko on pilkkoutunut
moniin kirkkokuntiin, kristityt
ovat aina yksi Kristuksessa.
– Niille, joille Jumala on isä,
seurakunta on aina äiti. Ei ole
olemassa äiditöntä kristittyä,
Kemppainen muistutti.
Illan puhujavieraana oli pastori Martti Kuikka helluntai-
seurakunnasta.
Martti Kuikka jättää helmikuun lopussa johtopaikkansa
helluntaiseurakunnassa, joten
siinä roolissaan hän oli jäähyväisvierailulla.
– Minä jään Pälkäneelle asumaan ja käyn kokouksissa aivan
kuten ennenkin, joten kyllä me
edelleen nähdään, hän lupasi.
Kuikka vakuutti, että on kiva
saada olla yhdessä.
– Varmasti on paljon sellaista, mikä yhdistää meitä, hän
uskoi.
Matkahuoltoillan musiikista vastasi kokoonpano, jossa
soittivat ja lauloivat Sirpa-Liisa Suova-Huuhka, Johanna
Lemmetyinen, Kaisa AaltoWallin, Marianna Haataja ,
Anu Potkonen, Sari Vesto,
Janne Vesto ja Timo Koskela.
– Hengellinen musiikki on
luonteeltaan ekumeenista. Se
yhdistää kristittyjä ja ylittää
kirkkokuntarajoja, oman bändin kanssa jo vuosia esiintynyt
kappalainen Janne Vesto pohti.
Pastori Martti Kuikka käsitteli
puheessaan sitä, miten
vaikea ihmisen on kestää
ylipääsemättömissä tilanteissa.
- Uskoa tarvitaan eniten
silloin, kun meillä on vaikeaa.
Pitää muistaa, että uskovalla
ihmisellä ei ole sattumia,
vaikka elämässä joskus siltä
tuntuisikin, hän sanoi.
Pilistverellä on toivon siivet
Pälkäneen seurakunnan
Keski-Virossa sijaitseva ystävyysseurakunta Pilistvere on
saanut suomenkielisen nimikkolaulun. Kappaleen ensiesitys oli sunnuntai-iltana
Ekumeenisen rukousviikon
Matkahuolto-illassa Pälkäneen seurakuntatalossa.
Laulun tekijä, kappalainen
Janne Vesto sanoo, että Pilistvere-laulu syntyi tavallaan
jatkoksi Pihtilampi-laululle,
joka on seurakuntalaisille
jo hyvin tuttu. Sen tavoin
Pilistvere-laulu kertoo yhden paikan tunnelmasta, sen
herättämistä tunteista ja uskonkokemuksista.
– Laulu alkoi syntyä noin
vuosi sitten. Olen viisitoista
vuotta seurannut Pilistveren
kehitystä, ja ajatukset ovat
kypsyneet sinä aikana omista kokemuksista ja kaikesta,
mitä olen kuullut ja nähnyt
siellä, Vesto kertoo.
Toistaiseksi laulun sanoja
ei ole käännetty viron kielelle, mutta on mahdollista, että
niin tapahtuu.
Vanha perustus
kestää
Pilistvere-laulun paikka on
leirikeskus, joka on noussut Neuvostoliiton aikana
rappeutuneen ja vähitellen
kokonaan tuhoutuneen Pilistveren pappilan sijoille
sitkeän
yrittämisen ja ponnistelun tuloksena. Laulu tekee
kunniaa pienelle sota-miehitys- ja Neuvostoajan koettelemuksista selviytyneelle
seurakunnalle, jossa toivo,
Pilistvere-laulun ensiesitti kokoonpano Sirpa-Liisa Suova-Huuhka, piano, Johanna Lemmetyinen (vasemmalla), Marianna Haataja, Sari Vesto ja Anu Potkonen laulu,
Kaisa Aalto-Wallin,harmonikka, Janne Vesto, kitara ja Timo Koskela, rummut.
usko ja ilo jaksavat yhä elää.
Virossa kaikki kristillisen
perinteen ylläpitäminen
vaatii ponnisteluja, sillä maa
on tällä hetkellä länsimaista
maallistunein – vain noin 20
prosenttia kansasta on kristittyjä. Erilaiset uskonnot ja
uskontokunnat käyvät kii-
vasta lähetystyökamppailua
virolaisten sieluista.
Pälkäneen seurakunta tukee ystäväänsä 400 eurolla
kuukaudessa, mikä riittää
juuri kirkkoherran palkkaan.
Lisäksi kerätään kolehteja ja
tavaralahjoituksia. Tärkein
kirkkoa kannatteleva voima
on kuitenkin paikallisten ihmisten huikea into ja usko
omaan asiaansa. Näyttävä
leirikeskus on rakennettu
olemattomin varoin melkein
tyhjästä.
Pilistvere-laulun sanoma
yltää kuitenkin huomattavasti
laajemmalle kuin yhteen leiri-
keskukseen. Sen voisi tulkita
käsittelevän koko kirkkoa,
jota erilaiset yhteiskunnalliset ja arvojen murrokset
ravistelevat. Kertosäkeessä
sanotaan vakuuttavasti: Van-
katsottavissa You Tubessa,
kuten myös matkahuoltoillassa äänitetty Janne Veston
kappale Tahdon laulaa, tahdon soittaa
Kappaleesta tehty video on
shl Ulla Siren
ha perustus kestää. Sen varaan
rakennetaan.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
sana
25
Johtokunnat jäävät historiaan: Vastuuryhmä keskittyy toimintaan, ei hallintoon
Kirkkovaltuusto evästi vastuuryhmiä
Pälkäne
Pälkäneen seurakuntaan valitaan johtokuntien sijaan vastuuryhmät. Vastuuryhmiä on
tarkoitus nimetä seitsemän:
jumalanpalveluksen ja musiikin, diakonian, lähetyksen,
nuorten ja varhaiskasvatuksen
vastuuryhmät sekä kiinteistö- ja
viestintätyöryhmät.
Varhaiskasvatuksen vastuuryhmälle kuuluvat alle kouluikäisten asiat ja nuorten vastuuryhmälle kouluikäisten asiat.
Tiina Kokkola mietti kirkkovaltuustossa, tarvittaisiinko
aikuisille oma vastuuryhmä.
Nyt on kaavailtu, että aikuistoiminta kuuluisi jumalanpalvelus- ja musiikkiryhmälle.
Kirsi Saarista kirkkovaltuustossa tuurannut Esko Koskenvesa puolestaan ehdotti vanhusten vastuuryhmää.
– Uudessa mallissa vanhusten asiat kuuluvat diakonian
vastuuryhmälle. Sen työkenttä on laaja, sillä siihen kuuluu
koko elämän kaari.
Leena Eerolan mielestä
vanhusasiat voidaan hyvin
pitää diakonian alaisuudessa.
Hän piti tärkeimpänä ruohonjuuritason työtä ja kertoi
esimerkin omalta kylältään
Sappeesta. Siellä kinkeripiiri
valitsee diakoniatoimikunnan,
joka vierailee oman kylän vanhusten luona. 35 vuotta kylien diakoniatyössä toiminut
Eerola kehui, että malli toimii
mainiosti Sappeessa ja monella
muullakin kylällä.
– Siinä syntyy ihan erilainen
yhteys, kun tuttu kyläläinen tulee käymään, eikä diakoni kirkolta. Me tunnemme jo ennalta toisemme, lapset, sairaudet
ja melkein jopa lääkityksetkin.
Sappeen diakoniatoimikunta vierailee kotien lisäksi myös
vanhainkodeilla laulamassa
merkkipäivää viettäville sappeelaisvanhuksille.
Torstaina uuden nelivuotiskauden aloittanut kirkkovaltuusto kävi perusteellisen keskustelun vastuuryhmistä, jotka korvaavat johtokunnat.
vin Pälkäneen ja Luopioisten
seurakunnissa, ja seurakuntaliitoksen jälkeenkin vielä jotenkuten. Neljä vuotta sitten ryhdyimme miettimään hallinnon
keventämistä ja joustavampiin
vastuuryhmiin siirtymistä. Silloin sitä ei kuitenkaan vielä uskallettu toteuttaa, kirkkoherra
Jari Kemppainen selosti uudistuksen taustoja.
Vastuuryhmät suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat
vastuualueensa seurakunnallista toimintaa yhdessä
viranhaltijan kanssa. Ryhmät
valmistelevat tehtäväalueen
toimintasuunnitelmaa ja tekevät talousarvioehdotuksen.
Vastuuryhmät eivät kuitenkaan ole hallintoa, vaan toimintaa varten. Hallinto kuuluu
kirkkoneuvostolle, kappelineuvostolle, kirkkoherralle ja
Haussa iso joukko
vastuualueen työntekijälle.
vastuunkantajia
Vastuuryhmät toimivat viran– Johtokunnat toimivat hy- haltijan apuna ja tukena.
Kirsi Urkko korosti, että vastuuryhmien tehtävä on auttaa ja
tukea seurakunnan työntekijöitä.
Johtokunnat pitivät julkista
pöytäkirjaa. Vastuuryhmässäkin asiat esittelee viranhaltija,
mutta kirjalliset työt hoidetaan
kevyemmällä mallilla.
Vastuuryhmän valitsema
sihteeri laatii muistion, joka tulee julkiseksi kirkkoneuvoston
pöytäkirjan yhteydessä.
Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valitun Henri
Lehtolan ehdotuksesta vastuuryhmien toimintaohjetta
tarkennettiin hieman: vastuuryhmä ei tee kirkkoneuvostolle
esityksiä, vaan ehdotuksia, koska vastuuryhmällä ei ole esitysja ratkaisuvaltaa.
Vastuuryhmät asettaa kirkkoneuvosto ja kappelineuvosto. Ennen valintakokousta toivotaan pitkää listaa aktiivisista
seurakuntalaisista.
Vastuuryhmiin valitaan kerralla iso joukko seurakunnan
toiminnan kannalta tärkeitä
aktiiveja. Kirkkovaltuuston
puheenjohtaja Juhani Järvinen muisteli, että edellisellä
valtuustokaudella johtoryhmien jäseniä ja varajäseniä oli
toista sataa.
Tiina Kokkola toivoi, että eri
puolilta seurakuntaa ja Luopioisten kappelia löytyisi vastuuryhmiin innokkaita ja motivoituneita vastuunkantajia, joista
huokuu tekemisen meininki.
– Nyt haetaan työntekijöitä, jotka ovat valmiita osallistumaan ja tukemaan seurakunnan työntekijöiden työtä.
Tarkoitus on helpottaa, eikä
tuoda lisätaakkaa, Kirsi Urkko
korosti.
Vastuuryhmien jäsenille ei
makseta kokouspalkkioita,
mutta matkakulut korvataan.
Myös kirkkovaltuusto on
luopunut kokouspalkkioista.
Rahallisen korvauksen sijaan
seurakunnan päättäjät saavat
Kotimaa-lehden.
Vastuuryhmän
nimi mietitytti
Pälkäneellä johtokunnat ovat
jo käytännössä toimineet vastuuryhmien tavoin. Ne ovat
keskittyneet enemmän oman
alansa toimintaan. Sen sijaan
hallinnollisia ja raha-asioita on
ollut päätettävänä vähän.
Vastuuryhmien toimintaohjeen hyväksynyt kirkkovaltuusto kävi vilkkaan keskustelun ja
uuden mallin perusteellisesti
läpi nimeä myöten.
– Vastuuryhmä tuntuu jotenkin hallinnolliselta ja juridiselta nimeltä: vastuusta joutuu vastuuseen, Matti Huomo
maisteli.
Hän pohti, olisiko toimintatai työryhmä kuvaavampi nimi.
Samaa keskustelua käytiin
jo kirkkoneuvostossa asiaa
valmisteltaessa.
– Joissain seurakunnissa käytetään paja-nimeä, kirkkoherra
Jari Kemppainen kertoi.
Lopulta päädyttiin siihen,
että vastuuryhmä kuvaa oikeastaan osuvasti vastuun ottamista: ryhmien jäsenet kantavat vastuuta tekemisestä ja
toiminnasta.
Alaryhmiä tarpeen
mukaan
Nimen lisäksi käytiin pitkä kes-
kustelu vastuuryhmien määrästä. Aikuisten ja vanhusten
vastuuryhmien lisäksi pohdittiin Pilistveren vastuuryhmää.
Idean esitti kirkkoneuvoston
varapuheenjohtajaksi valittu
Kirsi Urkko. Nyt ystävyysseurakunnan asioita käsitellään lähetyksen vastuuryhmän lisäksi
jokseenkin kaikissa ryhmissä
paitsi jumalanpalvelus- ja musiikkityöryhmässä.
Asko Valkamaa järjestäytymiskokouksessa tuurannut
Tero Ahqvist ei innostunut
uusista vastuuryhmistä. Hän
muistutti, että tarkoituksena
oli hallinnon keventäminen.
– Ei kannata perustaa vastuuryhmiä ennen kuin varmasti aktiivisia vastuunkantajia.
Myös Esko Peltosen mielestä esitetyt seitsemän ryhmää
ovat hyvä tiivistelmä.
– Lähdetään näillä ja perustetaan alatyöryhmiä tarpeen
mukaan.
Alatyöryhmä voi keskittyä
esimerkiksi aikuisten, vanhusten tai ystävyysseurakunnan
asioihin, jos löydetään toimijoita, joilla olisi erityistä paloa
näille aloille.
Juhani Järvinen korosti, ettei kirkkovaltuusto ole naulaamassa toimintamuotoja, vaan
vastuuryhmät elävät tilanteen
ja tarpeen mukaan. Hän muistutti, että kirkkoneuvosto voi
tarpeen mukaan perustaa lisää
työryhmiä, alaryhmiä, jotka
voivat olla myös väliaikaisia.
Lisäksi vastuuryhmät voivat
kutsua asiantuntijoita ja valita
yhdyshenkilöitä, joiden kautta
syntyy luonteva yhteys esimer-
kiksi veteraanien, MLL:n tai
muiden toimijoiden suuntaan.
Tiekirkkopäivystys
on antoisaa puuhaa
Vesa Mellavuo muistutti, että
kylilläkin aktiivista toimintaa.
Hän toivoi, että sekä emäseurakunnan että kappelin puolelta
löytyy hyviä ehdokkaita vastuuryhmiin.
Esko Koskenvesa huomautti,
että esimerkiksi tiekirkkopäivystys toimi kappelin puolella paljon paremmin kuin Pälkäneen
päässä.
Hän piti nolona, kun Pälkäneen tiekirkko suljettiin päivystäjien puutteen vuoksi. Koskenvesa jakeli ohjeita, miten ystävät
voivat hakea toisiaan päivystämään tai miten vapaaehtoisia
voidaan haastaa mukaan lehden välityksellä.
Vesa Mellavuo ja Tiina Kokkola myönsivät, että Pälkäneellä on tiekirkkopäivystyksessä
terästäytymisen paikka. Mellavuo pohti, voitaisiinko palkata
oppaiksi nuoria.
Matti Aaltonen valitteli, ettei Pälkäneeltä tahtonut löytyä
vastuunkantajia, kun tiekirkkopäivystyksessä käännyttiin yhdistyksien puoleen.
Koskenvesa ja Aaltonen kehuivat, että tiekirkot ovat antoisia sekä kävijöille että oppaille:
kävijöiden kanssa syntyy hedelmällistä herättää keskustelua muun muassa historiasta
sekä kirkon ja hautausmaan
vaiheista.
shl Tommi Liljedahl
26
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
sana
Seurakuntavälkät
alkoivat koululla
Pälkäne
Senni Nissilä
päivystää
yhteiskoulun
pihalla kerran
viikossa pitkällä
ruokavälitunnilla.
Torstaina aloitettiin
myös uudenlaiset
seurakuntavälkät.
Uskonnon luokassa
voidaan silloin
jutella nuoria
mietityttävistä
aiheista.
Seurakunnan vs. nuorisotyönohjaaja Senni Nissilä aloitti
Pälkäneen yhteiskoululla
uuden toimintamuodon, seurakuntavälkän. Torstaina ensimmäistä kertaa järjestetyn
seurakuntavälkän puheenaiheeksi nousi rippikoulu.
– Kahdeksasluokkalaisia
poikia kiinnosti etenkin ripari ja sen ennakkoviikonloppu, Senni Nissilä kertoo.
Seurakuntavälkän malli ja
aiheet muotoutuvat sen mu-
kaan, paljonko ja millaista
väkeä se kerää.
– Voin esimerkiksi esitellä
seurakuntaa ja sen toimintamuotoja, jos nuorilla itsellään ei ole mielessä erityisiä
kysymyksiä tai keskustelun
aiheita.
Seurakuntavälkkiä pyritään pitämään joka torstai.
Alkavalla viikolla sitä ei kuitenkaan järjestetä. Pääosin
paikalla on nuorisotyönohjaaja.
Tarkoituksena on, että
joillain kerroilla seurakun-
tavälkkää pitää esimerkiksi
seurakuntapastori Juha Kankaristo.
Seurakuntaa ja sen työntekijöitä tehdään tutuksi myös
koulupäivystyksissä.
– Koulupäivystys on yleensä kerran viikossa pitkällä
ruokavälitunnilla. Hengailemme silloin koulun pihalla
ja kyselemme nuorten kuulumisia.
Seurakuntavälkkä sen sijaan pidetään sisällä. Toimintamuoto on käytössä lukuisilla kouluilla eri puolilla maata.
Yhteisvastuukeräyksestä hyvää päivää
Pälkäne
Yhteisvastuukeräys käynnistyy Pälkäneen seurakunnassa
avausmessun ja kirkkokahvien
merkeissä sunnuntaina 1. helmikuuta kello 10 Pälkäneen
kirkossa ja kello 11 perhekirkkona Luopioisten seurakuntakeskuksessa.
Yhteisvastuukeräykseen voi
osallistua lahjoittamalla rahaa
keräykseen, ryhtymällä itse
lista- tai lipaskeräjääjäksi, lah-
joittamalla arpapalkintoja tai
talkooapua sekä osallistumalla eri tapahtumiin. Keräyslistoja ja lippaita sekä lisätietoja
Yhteisvastuutapahtumista saa
molemmilta diakoniatyöntekijöiltä.
Laskiaistiistaina 17. helmikuuta on perinteisesti tarjolla
hernesoppaa molemmissa seurakuntakeskuksissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Luopioisten Lions Club, Mll
ja kappeliseurakunta järjestävät
sunnuntaina 22. helmikuuta
ulkoilutapahtuman ja nappulahiihdot, jonka tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuun hyväksi.
Apua
Haitiin
Yhteisvastuu 2015 tukee Suomessa yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia
tai muista syistä elämässään
vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä Suurella Sydä-
mellä -vapaaehtoistoiminnan
kautta ja auttaa lapsia kouluun
Haitissa.
Suurella Sydämellä on Kirkkopalveluiden koordinoima
vapaaehtoistoiminnan verkosto, jonka kautta on helppo
pyytää ja tarjota apua.
Yhteisvastuuvaroin Suurella Sydämellä -verkoston
toimintaa laajennetaan koko
maahan. Keräysvaroin tehostetaan myös uusien vapaaehtoisten rekrytointia ja
Katukappelilla lauletaan Fanny Crosbyn virsiä
Pälkäne
Pälkäneen Katukappelilla lauletaan sunnuntaina 8.2. kello
16 alkaen Fanny Crosbyn virsiä. Kansainvälisesti tunnetun
virsirunoilijan ja säveltäjän
kuolemasta tulee tänä vuonna
kuluneeksi sata vuotta.
Crosby syntyi vuonna 1820
lähellä New Yorkia, mutta sukujuuriltaan hän oli englantilainen. Hän sairastui kuuden
viikon ikäisenä silmätulehdukseen ja menetti näkönsä
väärän hoidon vuoksi.
Crosbya hoitanut mummo
kulki lapsen kanssa paljon
luonnossa ja kuvaili näkemäänsä tarkasti Fannylle. Niityn kukat ja linnut tulivat tutuksi, samoin kauniit auringon
nousut ja laskut. Mummo luki
Fannylle paljon raamattua.
Tytön muisti oli poikkeuksellinen, ja hän oppi kokonaisia
lukuja ulkoa.
Vaikka Fanny oli sokea, hän
ei kuitenkaan pitänyt itseään
vammaisena. Hän piti soke-
utumista Jumalan tarkoituksena: ”En ehkä olisi halunnut
laulaa virsiä Jumalan ylistykseksi, jos olisin ajatellut mielessäni maallisia houkutuksia.
Ja kun menen taivaaseen, ensimmäinen asia, jonka saan
nähdä, ovat Vapahtajani kasvot”.
15-vuotiaana hän aloitti
opinnot New Yorkiin perustetussa sokeain koulussa. Fanny
oppi soittamaan pianoa, urkuja, harppua ja kitaraa. Hänestä
tuli myös hyvä sopraanolaulaja.
23-vuotiaana Fanny siirtyi
historian, englanninkielen ja
retoriikan opettajaksi samaan
kouluun, missä oli opiskellut.
Tänä aikana hän sai tunnustusta runoilijana ja tapasi paljon
merkkihenkilöitä. Fannysta
tuli ensimmäinen nainen, joka
sai puheenvuoron kongressissa. Puhe käsitteli vähäosaisten
ja sairaiden asemaa.
Fanny kirjoitti näytelmiä,
oopperoita, kantaatteja, poliittisia sekä isänmaallisia kan-
nanottoja ja noin tuhat runoa.
Vuonna 1849 New Yorkissa
oli koleraepidemia, jossa kuoli paljon ihmisiä. Sen jälkeen
koetellun kansan keskuudessa syntyi hengellinen herätys.
Fanny halusi auttaa sairaita ja
uupui kohdatessaan kärsimyksiä ympärillään.
Hän koki voimakkaan herätyksen metodistikirkossa. 14
vuotta uskoontulonsa jälkeen
hän kirjoitti ensimmäisen hengellisen laulunsa. Seuraavien
51 vuoden aikana niitä syntyi
yli 9000 kappaletta.
Hän halusi käyttää evankeliointiin sanoituksista ja sävellyksistä yksinkertaisia lauluja.
Samanaikaisesti hän saattoi
työstää mielessään jopa kymmeniä runoja. Runoja syntyi
niin paljon, että kustantajat
kieltäytyivät ottamasta vastaan niitä. Niinpä Fanny käytti
peitenimeä ja sai ne siten painoon. Pelkästään pyhäkoululaulujen nuotteja myytiin
kolme miljoonaa kappaletta.
Suomessa on laulettu sadan
vuoden ajan Fanny Crosbyn
lauluja. Niissä korostuu herätys, Jumalan kutsu, Jeesuksen
ainutlaatuisuus, taivaskaipuu,
uskovien yhteys, hätä sielujen
pelastuksesta, siunaus ja Jumalan hyvyys. Esillä on myös inhimillinen ahdistus, kärsimys
ja sairaus.
Fa n n y C r o s b y k u o l i
12.2.1915, liki 95-vuotiaana.
Hautakiveen on kirjoitettu hänen tunnetuimman Siunattu
varmuus -laulunsa sanat.
Fanny Crosby sokeutui
lapsena.
koulutusta.
Seurakunnissa on tarjolla
paljon erilaisia mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Jokainen on joskus
elämässään tilanteessa, jossa
tarvitsee toisten apua ja tukea, mutta kaikilla on myös
vuorollaan mahdollisuus auttaa; tarvitsemme toisiamme.
Keräyksen ulkomaisena
esimerkkikohteena vuonna
2015 on Haiti, jossa Yhteisvastuu auttaa lapsia kouluun.
Muun muassa Yhteisvastuun
tuella Haitiin rakennetaan
tulevina vuosina uusia kouluja, jotka on suunniteltu
kestämään maanjäristyksiä
ja hirmumyrskyjä. Koulujen
rakentamisen ohella
Haitissa kehitetään koulujen hallintoa ja opetuksen
laatua sekä luodaan koulun,
yhteisön, oppilaiden ja heidän perheidensä välisiä yhteistyöverkostoja. Avun vie
perille Kirkon Ulkomaanapu.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
27
tulossa ja menossa
Onnetar suosi eläkeläisiä
Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys ry.
Pikkuloma Lehmirannassa. Ti 24.2.2015 - To 26.2.2015 Lehmiranta. Tutustutaan Eläkeliiton lomakeskukseen parin päivän ajan. Matkan hinta
162€ sisältää matkat, majoituksen 2h/huone puolih. Myös kylpyläosasto
on vapaasti käytettävissä, monipuoliset ulkoilumaastot. Ke. boccia turnaus illalla tanssit. Maksettava 31.1. mennessä tilille FI44 4503 0010 1136 31 EL:n Sydänhämeen yhdistys ry. Tied. ja ilm. Eino Anttila 050 5911561 [email protected] tai
Markku Saarela 040 9139661 [email protected] Linja-auto kuljetus.
Eläkeliiton Sydänhämeen
yhdistys ry.
Matka Naantaliin mm Kultarantaan. To 25.6.2015 . Saatiin lisäpaikkoja!
Toinen linja-auto lähdössä! Tutustuminen oppaan johdolla kaupunkiin
ja Kultarantaan. Ruokailu Rymättylässä. Matkalla muitakin nähtävyyksiä.
Varaa nopeasti..paikat täyttyvät! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Erkki Kolu 050 521
1605
Eläkeliiton Sydänhämeen
yhdistys ry.
– Tämäpä sattui. Meillä on ollutkin puhetta, että yhdistyksen pitäisi hankkia sellainen
helposti liikuteltava tietotekniikkalaite käyttöönsä, hymähti pälkäneläinen Eino Anttila.
Anttila oli juuri saanut kuulla Eläkeliiton Sydänhämeen
yhdistystä lykästäneen arvonnassa, joka järjestettiin kaikkien Me nyt -palveluun viime
vuoden loppuun mennessä
rekisteröityneiden yhdistysten
kesken. Arvonnan palkintona
oli Lenovon tablet-tietokone,
jonka Anttila kävi yhdistyksen edustajana pokkaamassa
Sydän-Hämeen Lehden toi-
mituksesta.
Eläkeläisyhdistys on ollut
mukana Me nyt -palvelussa
pian pari kuukautta. Yhdistysten käyttöön suunniteltu
sivusto painottuu erityisesti
tulevista tapahtumista tiedottamiseen, mutta myös jo olleista tapahtumista raportointiin.
Lisäksi palvelu tarjoaa samalla
mahdollisuuden omien kotisivujen tekemiseen.
– Johtokunta kokoontui hiljattain, ja kaikki olivat uuteen
toimintamalliin erittäin tyytyväisiä. Palvelu on helppokäyttöinen ja näkyvyys sekä luettavuus lehdessä erittäin hyviä,
Anttila sanoo.
Palvelun on kehittänyt valkeakoskelainen Sami Inkinen,
joka on lyönyt projektin tiimoilta hynttyyt yhteen SydänHämeen Lehden kanssa.
Me nyt -palvelun ansiosta
yhdistysten toiminta näkyy paperilehdessä ja verkkosivuillakin aiempaa isommin. Tämän
toivotaan tuovan entistä enemmän väkeä mukaan yhdistysten
tapahtumiin ja jokapäiväiseen
toimintaan. Automatiikkaan
pohjaavan ”tuotantoputken”
myötä minimoidaan myös esimerkiksi inhimilliset virheet
lehden yhdistystiedotteissa.
Eläkeliiton Sydänhämeen
yhdistyksen palkinto­
tabletti ojennettiin Eino
Anttilalle.
Ruskamatka Rukalle. Pe 4.9.2015 - Ke 9.9.2015 Ruka. Lähde nauttimaan
ruskan loistosta:matka hotelli Rukahoviin: päärakennus. Puolihoito. Menomatkalla ruokailu. Retki mm. Pentikin myymälään. Eritasoisia ja eripituisia vaelluspolkuja.. Vapaa pääsy hotellin tanssi-iltoihin. Ilmoittautumiset Erkki Kolu
050 521 1605
kukkialle.fi.
EDUSKUNTAVAALIPANEELI. La 31.1.2015 13:00 Rautahovi, Rautajärvi.
Maalla asuvat onnellisimmat ihmiset - onko se mahdollista vielä vuonna
2020? Paneelissa eduskuntavaaliehdokkaat: - Pauli Kiuru (kok) - Mikko
Alatalo (kesk) - Mikko Aaltonen (vas) - Pekka Salmi (sd) - Olli-Poika Parvianen (vihr) - Terhi Kiemunki (PS). Paneelin vetää Matti Mörttinen. Yhteistyössä Rautajärven kyläyhdistys ry ja Mikkolan Navetta ry
Pälkäneen seniorit ry.
To 26.3.2015 19:00 Hevosten keinu TTT.. Käsikirjoitus ja ohjaus Sirkku
Peltola. Komedia on jatko Kotalan perheen edesottamuksista kertovalle
trilogialle Suomen Hevonen, Yksiöön en Äitee ota, Lämminveriset. Ilm.
viim. 26.2. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin. Lisätietoja tästä ja kaikista
muista tapahtumista: palkane.senioriyhdistys.fi
Pälkäneen seniorit ry.
Ke 22.4.2015 19:00 Sibelius-kohtalonyhteydet Hämeenlinnan teatteri . Esitys kertoo suuren luovan hengen vaikutuksesta oman aikansa
historiaan ja meihin, tuleviin sukupolviin. Käsikirjoitus Antti Vihinen. Ohjaus Sakari Kirjavainen. Sibelius Ilkka Heiskanen. Ilm. viim. 22.3. Paulalle
0400 631898. Kaikille avoin.
Haluatko yhdistyksesi kartalle?
Pälkäneen seniorit ry.
Ke 6.5.2015 Valtakunnallinen seniorikävely. Osallistumme valtakunnalliseen seniorikävelyyn Pälkäneellä. Lisätietoja myöhemmin.
Pälkäneen seniorit ry.
To 7.5.2015 Serlachius-museot Mänttä. Gustaf-museossa draamaopetus Yhtiölle töihin ja Paperiperkele-näyttely, Gösta-museossa opastettu
näyttelykierros.Lähtö Pälkäneeltä klo 8, paluu n. klo 16. Ilm. viim. 1.5.
Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin.
Pälkäneen seniorit ry.
To 21.5.2015 Muistikerhon kevätretki. Bussi lähtee torilta klo 9 Iittalan Lasimäkeen. Tutustumme oppaan johdolla lasin puhaltamiseen ja
tehdasmuseoon. Kiertelemme omaehtoisesti alueen monissa liikkeissä.
Lounas Metsäkansan Ilolassa. Vierailemme lopuksi oppaan johdolla Metsäkansan kirkossa. Kokopäiväretki. Vain kerholaisille Pälkäneeltä klo 8, paluu n. klo 16.
Ilm. viim. 1.5. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin.
Pälkäneen seniorit ry.
Ke 27.5.2015 Luontokävelyretki Evon retkeilyalue. Kokopäiväretki.
Evo sijaitsee Hämeenlinnan kaupungissa ja Padasjoen kunnassa LammiPadasjoki tien varrella. Lisätietoja myöhemmin. Ilm. viim. 22.5. Riitalle
050 5944450.
Pälkäneen seniorit ry.
Ke 17.6.2015 Avioliittosimulaattori ja ristelylounas. Avioliittosimulaattori klo 14 Pyynikin kesäteatterissa ja risteilylounas m/s Silver Skylla
klo 12:30. Näytelmä on hurjaa komediaa aiheesta saako maajussi pitää
morsiamensa. Ohjaus Tommi Auvinen, dramatisointi Tommi Auvinen ja
Seija Holma. Ilm. viim. 17.5. Paulalle 0400 631898. Kaikille avoin.
AINEISTOT NETIN KAUTTA OSOITTEESSA: MENYT.FI
(tapahtumien ja uutisten julkaisut myös nettipalvelussa
sekä omat nettisivut).
Tee yhdistyksesi näkyväksi:
klikkaa itsesi Me Nyt -palveluun ja
sitä kautta Sydän-Hämeen Lehden sivuille
– tai tule kuulemaan aiheesta lisää
Sydän-Hämeen Lehden toimitukseen
KESKIVIIKKONA 11.2. KELLO 18.
Paikalla Me Nyt -sivuston isä Sami Inkinen sekä
Sydän-Hämeen Lehden toimituksen Jani Oksanen ja Tommi Liljedahl.
• Ilmoittaudu ennakkoon viimeistään maanantaina 9.2.
osoitteeseen [email protected]
28
• Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.1.2015
tulossa ja menossa
Järjestöt
• SPR Pälkäneen osasto.
Verenluovutustilaisuus
Pälkäneen srk-talolla pe
20.2. klo 14-18. Henkilötodistus mukaan.
• Kangasalan Naisvoimistelijat. Gymnaestrada-harj.
su 1.2. Kh:n koululla, klo
13.30 Elämän jälki, klo 15
Satakielet. Jumppa- asioissa soita Marjatalle 040
8221057.
• Pälkäneen maa- ja kotitalousnaiset. Naisvoimaapäivää vietämme pe 30.1.
klo 18 Iharin Myllytorpalla. Askarrellaan metsäaiheisia kortteja Tuula
Päivisen opastuksella.
• MLL Pälkäne. Touhutunti
alle kouluikäisille vanhemman kanssa ke klo 17-18
Kostian koulun salissa. Ei
ennakkoilm. Maksuton.
Perhekahvila ma klo 9-12
Pirtissä. Koko perheen talvilomaretki Ti-Ti Nallen
Taloon ja Ikaalisten kylpylään pe 27.2. lähtö klo 9
torilta, paluu n. klo 18.30.
Ilm. 040 580 2398.
• Kukkian Koukku ry:n
kok. Vohlisaaressa kunnan
saunalla la 31.1. klo 17,
jatkuen saunaillalla.
• Kangasalan Seudun
Hengitysyhdistys. Pärnyn
matkalle 16.-22.4. vielä
muutama paikka vapaana.
Tiedustelut ja ilm. Ritvalle
0400-835565.
• Sahalahden Silmu. Kevätkokoontuminen ke 18.2.
klo 14.30 Kontulassa.
• MLL Sahalahti järjestää
tanssikoulun tytöille. Ryhmät perjantaisin 6.2. alkaen klo 15 ja 16. Lisätiedot
www.mll.fi/sahalahti.
• Pälkäneen Luja-Lukko,
suunnistus. Suunnistusjaoston kaikille harrastajille
avoin tapaaminen järjestetään to 5.2. klo 18 Op:n
kerhohuoneella. Kahvitarjoilu klo 17.45 alkaen.
Uuden seura-asun sovitus
klo 19 alkaen. Toinen
sovitus su 8.2. klo 16-17
Onkkaalan urheilukentän
kahviossa. Lisätietoja
seura-asusta suunnistusjaoston verkkosivulta.
• Pälkäneen Sos.dem.yhd.
Kuukausikokoont. su 15.2.
klo 18 kokoustiloissa,
Onkkaalantie 63.
• Pälkäneen seniorit ry.
Evita-musikaali tänään
28.1. klo 19 TTT:ssa. Bussiaikataulu: Luopioinen,
torin pysäkki 17, Aitoo,
keskusta 17.10, Kankahaisten kautta Pälkäneen
torille, josta 17.30 Taustin
kautta Tampereelle. Teatterilla 18.30. Olavi Virta
7.2. klo 15 Kangasalatalossa. Bussiaikataulu:
Luopioinen, torin pysäkki
13.20, Mieliäntien th
13.35, tallit, Kankaanmaantie 1 13.45, Kankahaisten kautta Pälkäneen
torille, josta 14.00. Tausti
14.05, Uusi Mälkilän th
14.10, Kangasala-talo
14.30.
• Syrjänharjun maatalousnaiset kokoontuvat
Pälkäneen torilla ma 2.2.
klo 13 kävelyn merkeissä.
Avoin kaikille. Tied. 0400897 652 / Minna.
• Harjulan Halla ry. ja Havisevan koulun vanhemmat ry. 14.2. klo 11-14.
Koko perheen perinteinen
liikuntatapahtuma Havisevan koululla. Luistelua,
kisoja, leikkejä, koululuokkien tempauskojuja sekä
kahvio.
• Aitoon Taekwon-Do ry.
Tule kuntokurssille 8.2.
alkaen, klo 16-17.30
Luopioisten liikuntahallilla! Lisätietoja www.
facebook.com/aitoontkd
tai 0465701933.
• Pälkäneen seniorit ry.
Muistikerho. Jatkamme
taas to 29.1. klo 14 OP:n
kerhotilassa.
• Luopioisten Diabeteskerho Luopioisten Ikäpisteellä 4.2. klo 10-13. Miten
ehkäisen kansansairauksia ja miten elän niiden
kanssa.
• Kangasalan Sitoutumattomat Eläkeläiset ry.
Päivätanssit Sahalahden
Kontulassa ma 2.2. klo
12–15.45, soittaa Eki
Jantunen.
• Kangasalan Nuorisoseura
ry. Rivitanssin alkeet torstaisin klo 18. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
• Eläkeliiton Kangasalan
yhdistys. Käsityökerho
4.2. klo 10 Linttiksellä.
Torstaikerho 5.2. klo 11
valtuustosalissa, omaa
ohjelmaa.
• Luopioisten Martat ry.
Runopiiri kokoontuu
mikkolan Navetalla ti 3.2.
klo 17. Illan runoilija Risto
Rasa, tutustutaan hänen
tuotantoonsa.Varataan
aikaa myös tulevien tapahtumien suunnitteluun.
• Kaukkalan Ratsastajat.
Hoitohevosilta to 29.1. klo
18-20. Aiheena kengitys.
• Pohjois-Pälkäneen maaja kotitalousseura. La
31.1. klo13-14 kahvakuulajumppa Hyp-areenalla.
Kaikki mukaan, aloitamme
alkeista. Jumpan jälkeen
tarjoilua.
• Laitikkalan maa-ja kotitalousseura. Vielä paikkoja
jäljellä Kansallisoopperan
Ovelaan Kettuun, näytös
ke 18.3. Tiedustelut ja sit.
ilm. 6.2. mennessä Annika
p. 0443399904/heikkila@
juustola.fi Kaikille avoin
retki!
• Punaisen Ristin Kuhmalahden osasto. Tampereen Työväen teatteriin
retki to 19.3. klo 19 näytös
”Evita”. Lippuvaraukset
mielellään 19.2. mennessä
p. 0400 951878 / Arja.
28
Kuka? Mitä? Missä? Milloin?
Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800.
Kokouksia
KOHOTA KUNTOA KUOHUSSA
– tehokas liikuntaohjelma alkaa jälleen 28.1.
Ohjelma motivoi monipuoliseen liikkumiseen.
Vesijumpparyhmissä on vielä tilaa.
Tule kun sinulle sopii.
Aikuisten ja muutamissa lasten
uimakouluissa on vielä tilaa.
Lisätiedot www-sivuilta
Luopioisten
Sahtiseura ry
Vuosikokous lauantaina 14.2.2015 klo 18.00
Kahvila EloTähkässä.
Kahvitarjoilu.
Huveja
Kokouksia
Pälkäneen
metsästysseura ry.
Kantolan
Metsästäjät ry:n
Pe 30.1. esiintyy
SEPI KUMPULAINEN
vuosikokous 6.2.-15 klo
18 majalla. Käsitellään
vuosikokousasiat.
Johtokunta
vuosikokous Rautajärven paloasemalla perjantaina 6.2.2015 klo 18.
Kirkkojärventie 4, Kangasala, p. (03) 364 0501
www.kangasalanuimahalli.fi
Avoinna: ma, ti, to, pe 6-21,
ke 13-21, la ja su 10-18.
Sisäänpääsy 75 min. ennen sulkemista
"Armotonta menoa"
Showtime
n. klo 23
Puh. 040-7268044
Lautakunnat
Av: ma-to klo 9-18, pe-la 9-21, su suljettu
Pälkäneen kunta, vapaa-aikatoimi. SAPPEEN
10-TIISTAI kuljetukset Onkkaalasta 3.2. ja 10.2. Bussin aikataulu ja reitti: Onkkaalan tori
klo 16.15-Kankahaisten kautta, matkalta pääsee mukaan, Aitoon Siwan pysäkki klo 16.30.
Lähtö klo 20.00 Sappeesta, paluu takaisin samaa reittiä. Kuljetuksen hinta 3 euroa suunta.
Pälkäneen kunta, kirjasto: Pääkirjasto Arkissa torstaina 5.2. klo 17-19 luetaan
päiväkirjoja. Tule lukemaan
tai kuuntelemaan valittuja
päiväkirjatekstejä, uusia tai
vanhoja! Kaivetaan esiin omia
kirjoituksia toistenkin iloksi. Lukupaikalla voi halutessaan myös vain pistäytyä. Järj.
Päiväkirjaryhmä + kirjasto.
Onkkaalan
Ikäpisteen
avoinna ti 3.2. klo 9 – 13.
Jumppa tuttuun tapaan klo
10, minkä jälkeen jutustelua
kahvikupposen ääressä, mukavassa seurassa.
Tervetuloa!
Luopioisten
Ikäpiste
avoinna ke 4.2. klo 10 alkaen. Aiheena ”Miten ehkäistä
kansansairauksia ja miten
elää niiden kanssa?”. Lisäksi
jumppatuokio sekä seurustelua kahvikupposen ääressä. Tervetuloa!
Tervetuloa!
QR code generated on http://qrcode.littleidiot.be
Kukka- ja
lahjapuolelta:
Keittiöltä:
Juusto-pekoniburger
I
A
T
S
R
O
T
A
TILAAiJna 5.2. klo 9-16
torsta
LEHTI
✔ TILAA
Päivän käteistarjous: paperilehti 3 kk
määräaikainen 20 € (norm. 41 € ).
10,00
Pitopalvelustamme
voit tilata tarjottavat
juhliisi, saunailtoihin,
muistotilaisuuksiin
tai muuten vaan.
Saat tuotteita noudettuna,
toimitettuna tai tarjoiltuna.
Kysy tarjousta!
Kivoja sisustus- ja
lahjaideoita.
Leikkokukat,
kukka-asetelmat,
surusidonnat ym.
Avoinna
joka päivä 9-17
Tulossa:
La 7.2.
U-CUT Duo
La 21.2.
The Peoples
Tervetuloa!
✔ Säästä pankin palvelumaksuissa.
MAKSA TILAUSLASKUSI käteisellä.
OSOITTEENMUUTOS tai
✔ TEE
JAKELUNKESKEYTYS.
• A-oikeudet
...ja ainoa!
• Lounas • Kahvila • Sisustus • A-oikeudet
Keskitie 14, LUOPIOINEN p. 03-5365400 • www.ravintolaliekki.fi
Aukioloajat.:
Ma-To 8.30-18
Pe 8.30-23
La 8.30-23 • Su 10-18
Tapahtumailtoina -02:n
TILAUSTASI.
✔ MUUTA
Esim. paperilehdestä näköislehdeksi, määrä-
aikaisesta tilauksesta jatkuvaksi, voit myös muuttaa
laskutusosoitetta ja täydentää asiakastietojasi.
Elokuvia
LUKEMAAN Näköis- ja Verkkolehteä.
✔ OPI
Opastusta ”kädestä pitäen”.
Pälkäneen kulttuuritoimi
www.filmipyora.fi – 040 551 8424
PÄLKÄNE, Yhteiskoulun auditorio, Koulutie 13
Tarjolla kaikille kävijöille
tulevan ystävänpäivän
hengessä
KAHVIA JA SUKLAATA
Onkkaalantie 58, 36600 Pälkäne, shl.fi
Tilaajapalvelua puhelimitse
arkisin klo 9-15 puh. 03 5399 800 (valitse nro 1)
ma 2.2. klo 18.30 ti 3.2. klo 16.30 ti 3.2. klo 18.30
ke 4.2. klo 18.30 ke 4.2. klo 16.30
Liput 8 €
Liput 8 €
Liput 8 €
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
29
tulossa ja menossa
Tarinaa
yhteisöelämästä
Arkissa
Vilppulalaisen Väinölän
yhteisön yhteisnäy ttely
Aseeton Suomi on esillä
Pälkäneen pääkirjastossa
tammikuun loppuun saakka. Näyttelyn päättää perjantaina 30.1. kello 13.00
yleisöluento ja kuvaesitys
aiheesta "Henkinen kasvu
ja yhteisöelämä".
Vä i n ö l ä n te o s o f i n e n
asuinyhteisö on toiminut
jo vuodesta 1978 ja tällä
hetkellä perheeseen kuuluu
30 henkilöä. Ihmisyyden
tunnustajat, johon asukkaat
kuuluvat, on rekisteröimätön yhteenliittymä, joka
toteuttaa Pekka Ervastin
(1875-1934) teosofisia
ihanteita käytännön elämässä ja tehdä niitä tunnetuiksi.
– Tukilapsia ei koskaan osoiteta suoraan jollekin perheelle. Ensin keskustellaan yhdessä ja mietitään kaikkien asianosaisten kanssa,
sopisivatko tämä perhe ja nämä lapset toisilleen, muistuttaa sosiaalityöntekijä, tukiperhekouluttaja Tarja Kuoppa.
Taiteilijat Satulia, Merja ja Juha Saarilehto ovat rauhan asialla.
Lauantain
vaalipaneelin
kokoonpano
muuttui
Rautajärven lauantaisen
vaalipaneelin kokoonpano muuttui. Tampereen
apulaispormestari Mikko
Aaltosen sijaan vasemmistoliittoa edustaa Minna
Maria Solanterä Valkeakoskelta.
Paneelin muut osanottajat ovat Mikko Alatalo
(kesk), Pauli Kiuru (kok),
Pekka Salmi (sd), OlliPoika Parviainen (vihr) ja
Terhi Kiemunki (ps).
Rautajärven kyläyhdis-
tyksen ja Mikkolan Navetta ry:n yhteinen eduskuntavaalipaneeli järjestetään
Rautahovissa 31.1. kello
13 alkaen. Kaupunkilaisehdokkaat haastetaan pohtimaan erityisesti maaseudun ja sivukylien asioita.
Paneelia vetää toimittaja
Matti Mörttinen. Puheenvuorot pyritään pitämään
tiiviinä, sillä esimerkiksi
eduskunnan kyselytunnilla vastausaikaa on vain
minuutti.
Tukihenkilöt: Kangasala ja Pälkäne ryhtyvät kouluttamaan
vapaaehtoisia lapsiperheiden avuksi
Aikuinen, uskallatko olla
tavallinen ja turvallinen?
Olisiko sinulla tarjota tukea
tarvitsevalle lapselle turvallinen viikonloppukoti, varamummola tai aikuinen harrastuskaveri? Mahtuisiko sinun
tai perheesi elämään vähän
lisää touhua ja tekemistä?
Pälkäneen ja Kangasalan
kuntien yhteinen tukiperheja tukihenkilökoulutus alkaa
maaliskuussa Kangasalla.
Ensi lauantaina 31. tammikuuta kello 13–15 Kangasalan kirjaston Harjula-salissa
järjestetään kaikille avoin informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan tarkemmin koulutuksen sisällöstä ja tukihenkilöksi
ryhtymisestä.
Tilaisuuteen osallistuminen ei sitouta osallistumaan
koulutukseen eikä koulutuksen käyminen sitouta toimimaan tukihenkilönä tai -perheenä.
Auttaja paikkaa
risaisia tukiverkkoja
Mikko Alatalo ottaa osaa vaalipaneeliin Rautajärvellä.
Suomalaislapset kaipaavat jatkuvasti enemmän tukiperheitä. Kangasalan ja Pälkäneen
kuntien yhteisen viime syksynä hyväksytyn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman
mukaan tukea pyritään anta-
maan entistä aikaisemmassa
vaiheessa, eikä tuen saaminen
edellytä enää lastensuojelun
asiakkuutta.
Varhainen tuki esimerkiksi äkillisen kriisin sattuessa
voi pelastaa perheen pitkästä ongelmakierteestä, mutta
kuntien sosiaalitoimen omat
resurssit eivät koskaan voi
riittää kaikkiin tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan vapaaehtoisia
auttajia.
– Nykyään elämä on rikkonaisempaa kuin ennen. Kaikki
tuen tarvitsijat eivät ole kriisiperheitä. On paljon yksinhuoltajia tai sellaisia perheitä,
joiden ympäriltä puuttuvat
kaikki tukiverkot. Siksi auttajiakin tarvitaan monenlaisia,
sanoo sosiaalityöntekijä Tarja
Kuoppa, joka toimii yhtenä tukihenkilökurssin kouluttajana.
Tukilapset viettävät tavallisimmin tukiperheessä yhden
viikonlopun kuukaudessa,
mutta muitakin vaihtoehtoja
on.
– Kaikkien tukihenkilöiden
ei tarvitse olla perusperheitä,
Kuoppa muistuttaa.
Sellaiset eläkeläispariskunnat, jotka kaipaavat lisää puuhaa ja vaihtelua, voisivat toimia
ikään kuin varamummoloina.
Lapsen harrastuskaveriksi,
joka vie esimerkiksi kerran
viikossa pelaamaan tai uimahalliin, sopii opiskelijakin.
– Etsimme tavallisia, turvallisia aikuisia, joiden ammatti
voi olla mikä tahansa. Tärkein
edellytys on se, että oman elämän asiat ovat niin hyvin järjestyksessä, että aikaa ja voimia
riittää vieraalle lapselle, Kuoppa määrittelee.
Hän korostaa, että tukiperhetoiminta on vastavuoroista:
iloa ja mielihyvää saa kumpikin osapuoli.
– Ajattelen niin, että tukihenkilö on ennen kaikkea
rinnalla kulkija, joka on läsnä
toisen elämässä, hän sanoo.
Tunteita, lakeja ja
käytännön neuvoja
Tukiperhekoulutus koostuu
neljästä kurssikerrasta harjoituksista ja kotitehtävistä. Lisäksi kouluttajat haastattelevat
jokaisen osallistujan. Kysymys
ei ole ”työhönottohaastattelusta”, jossa hyväksytään tai reputetaan kokelas. Haastattelu
auttaa tukihenkilöksi ryhtyvää itseään hahmottamaan,
mitä vahvuuksia ja mahdollisia
ongelmia hänellä olisi uudessa
tehtävässä.
Koulutuksessa käsitellään
muun muassa erilaista ihmisen
kohtaamista, vuorovaikutus- ja
kuuntelemistaitoja sekä sitä,
miten pelisäännöt tukiperheen
ja lapsen oman perheen välillä sovitaan. Lisäksi käydään
läpi tukihenkilön ja -perheen
oikeudet ja velvollisuudet ja
puhutaan luottamuksesta ja
vaitiolosta.
Joskus tukiperhevanhemmuus aiheuttaa yllättäviä tilanteita. Vanhemmat eivät saa ilmaista, että heidän hoidossaan
olevat lapset ovat tukilapsia.
Sen sijaan lapset itse saattavat yhtäkkiä esittäytyä aivan avoimesti tukilapsiksi - vaikka
kaupassa. Mitä siinä tilanteessa
pitäisi sanoa kenellekin?
– Koulutuksessa keskustellaan ja annetaan neuvoja
myös tällaisten odottamattomien asioiden varalle, joita on
vaikea ennakoida, Tarja Kuoppa kertoo.
Koulutuksesta kiinnostuneet voivat ensi lauantain informaatiotilaisuudessa esittää
myös omia toiveita kurssin
sisällöstä.
shl Ulla Siren
30
Keskiviikko 28.1.2015
tulossa ja menossa
• Sydän-Hämeen Lehti
Kuka? Mitä? Missä? Milloin?
Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800.
Pepe Willberg: Huipussa kuullaan lauantaina Vuoden albumin lisäksi myös vanhoja klassikoita
Vuoden ylistetyin artisti
avaa Sappeen keikkatalven
Sappee
Kun musiikkialan väkeä palkitaan helmikuun lopussa, Pepe
Willberg on ehdolla neljässä
kategoriassa. Artisti löytyy
Vuoden miessolistiehdokkaiden listalta ja viime keväänä ilmestynyt Pepe & Saimaa -levy
on ehdolla Vuoden albumiksi,
Vuoden rock-albumiksi ja Kriitikon valinnaksi.
Pepe & Saimaa oli jokseenkin
jokaisen musiikkilehden ja musiikkitoimittajan valinta Vuoden
2014 parhaaksi albumiksi. Jopa
ulkomaalaiset musiikkialan ihmiset ovat hehkuttaneet levyä.
Kohta 50 vuotta äänittäneen
artistin on hieman vaikea suhtautua suitsutukseen.
– Levyni eivät mielestäni ole
koskaan olleet huonoja. Aiemmin vastaanotto on ollut tasaisempaa. Ehkä saavuttamani
kokemus ja 68 vuoden ikä lisäävät nuoren polven kiinnostusta,
Willberg pohtii.
Takavuosikymmenien suurnimiä on tarjoiltu nykykuulijoille Johnny Cash -konseptilla.
Suomessakin Vesa-Matti Loiri
on tulkinnut riisuttuja versioita
vanhoista hiteistä.
Mutta Willberg hurmasi
uudet kuulijapolvet aivan päinvastaisella mallilla: esittämällä
jättibändin kanssa tuoretta
musiikkia. Ajaton levy johdattaa kuulijat ajalle, jolloin levyjä
tehtiin rakkaudesta musiikkiin,
eikä rahaan.
”Näin muhkeasti sekä oivalluksen että sielukkuuden taajuuksilla soivaa klassista popeleganssia kuulee todella harvoin
missään ja Suomessa ei oikeastaan koskaan”, taiteellisen täysosuman Emma-ehdokkuutta
perustellaan.
Pepe Willbergin ylistetyn Saimaa-levyn kappaleita kuultiin kesällä Kirkastusjuhlilla. Lauantaina mies avaa Sappeen Huipun keikkatalven.
mansa lukkoon. Kirkastusjuhlien hämäläisyys palkittiin, ja
mestariteoksen tehnyt mestari
saatiin heti tuoreeltaan Aitoon
Honkalan lavalle. Monen sukupolven kuulijat pääsivät kokemaan, miten luontevasti uuden
levyn kappaleet sopivat ikivihreiden virtaan.
Myös viime kesän Ruisrockin
ohjelmaan raivattiin Pepe Willbergille tilaa.
– Olihan se tällaiselle melkein
70-vuotiaalle ja Turussa syntyneelle artistille hieno kokemus.
Mutta pidän silti enemmän konserttisaleista ja pienemmistä sisätiloista, joissa pääsee lähemmäs
Yleisö kaukana
yleisöä. Isoilla festareilla ei synisoilla lavoilla
ny samalla tavalla kontaktia, kun
Pepe & Saimaa ilmestyi touko- yleisö on eristetty aidalla 15–20
kuussa, kun viime kesän suuret metrin päähän.
festarit olivat jo lyöneet ohjelRuissalon valtavalla lavalla sen
sijaan oli tiivistä, sillä yhtyeeseen
kuului neljä kitaristia, kolme lyömäsoittajaa, basisti, kaksi kosketinsoittajaa, seitsemän puhaltajaa, kymmenen jousisoittajaa ja
lähes neljänkymmenen hengen
sekakuoro.
Viime syksynä Willberg esiintyi lähes parinkymmenen hengen orkesterin kanssa suurimmissa konserttisaleissa. Talven
keikkatauko päättyy lauantaina
31.1., kun hän nousee Sappeen
Huipun lavalle huippumuusikoiden kanssa.
– Tammikuu on aina keikkarintamalla hiljaista. Jengillä ei
ole joulun jäljiltä fyrkkaa eikä
voimia lähteä keikoille. Nyt voi
taas aloittaa bileet tipattoman
tammikuun jälkeen, Willberg
sanoo.
Kevään ja kesän aikana hän
esiintyy monenkokoisilla areenoilla. Mukana on kaikkea sinfoniaorkesterikonserteista ja kesäfestareista olohuonekeikkoihin.
– Kyllä Pepe & Saimaankin
kappaleet toimivat vaikka duona. Ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan laulun ympärille rakennettua äänimaailmaa. Jos laulu
menee kohtuullisen hyvin, niin
kappale kuulostaa oikealta, Willberg sanoo.
Tanssipaikoissa Willberg ei
välttämättä esitä aina kaikkia
Saimaa-kappaleita, koska ne
eivät ole varsinaista tanssimusiikkia. Sappeen kaltaisessa klubimiljöössä kuullaan musiikkia
laajasti: Pepe & Saimaan sekä
vanhojen Willberg-klassikoiden
lisäksi myös joitain yllätyksiä.
– Minulla on tapana poimia
mukaan helmiä 1960-luvulta,
Eräjärvellä soi
kamarirock
Eräjärven lounaskahvilassa soi
lauantai-iltana kello 21 alkaen
akustinen rock.
Jyväskyläläisen Nine Stringsin ohjelmistossa on niin tuttuja kuin tuntemattomiakin
kappaleita. Laulajan, sellistin ja
basistin muodostama kolmik-
ko kutoo melodioista kauniita
harmonioita ja ujuttautuu jalan
alle kuplivalla rytmimusiikillaan.
Sunnuntaina samassa paikassa juhlistetaan Olavi Virtaa, jonka syntymästä tulee
tänä vuonna kuluneeksi sata
vuotta.
1.2. kello 15 alkavassa
kahvilakonsertissa kuullaan
myös Tapio R autavaaran
kappaleita.
Sekä lauantai-illan keikalle
että sunnuntain kahvikonserttiin on vapaa pääsy.
Nine Stringsissa
soittavat Elias
Kahila (sello), Aino
Junna (laulu) ja
Hanna Turunen
(basso).
vähän yleisön mukaan.
Bändille annetaan
tilaa keikalla
keen odotukset Willbergin seuraavaa levyä kohtaan ovat taivaissa. Mies itse ei vielä osaa sanoa,
mitä on tulossa.
– Hyviä ehdotuksia otetaan
vastaan. Vielä ei ole käyty perusteellista keskustelua siitä, mitä
lähdettäisiin viemään eteenpäin.
Saimaa-levyn kappaleista
suuri osa oli Tehosekoittimesta
tutun Matti Mikkolan käsialaa.
– Yhteistyöstä Mikkolan
kanssa ei ole vielä keskusteltu.
Miehellä tuntuu riittävän töitä
monella suunnalla. Olen myös
pohtinut, että esittelisinkö omia
sävellyksiä. Niitä on kertynyt
vuosien aikana jonkin verran.
Pepe Willberg saapuu Sappeeseen vajaan kymmenen hengen
bändin kanssa.
– Orkesteri räätälöidään aina
esiintymispaikan mukaan. Bändissä soittaa kavereita, joiden
kanssa tätä työtä on tehty jo vuosikymmenien ajan. Sen ansiosta
homma toimii saumattomasti.
Vanhoissakin kappaleissa soittajilla on tilaa esitellä taitojaan,
ja siksi biisit kuulostavat jopa
paremmilta kuin levyllä.
Willberg näkeekin itsensä vahPepe Willberg lauantaina 31.1. klo
vasti bändin jäsenenä.
– Ilman oikeaa bändihenkeä 22 Sappeen Huipussa
kaikki hauskuus loppusi äkkiä.
shl Tommi Liljedahl
Ylistetyn Saimaa-levyn jäl-
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
tulossa ja menossa
Kuka? Mitä? Missä? Milloin?
Sähköposti [email protected] • puhelin (03) 539 9800.
”Onko toi
mekko minulle
iso vai pieni?”
Pälkäne
”Onko toi mekko minulle
iso vai pieni?” kysyi eräs
Pälkäneen perhekerholainen, kun äitinsä pakkasi
lapsen vanhaa kastemekkoa mukaan perhekerhon
kastemekkonäyttelyyn.
Kastemekko kun on pitkä,
mutta hihat ja yläosa kuitenkin ihan vauvan kokoa. Iso
kastemekko kertoo Jumalan suuresta rakkaudesta ja
siitä, että kasteessa saatava
lahja, Jumalan lapseus ja
osallisuus Jeesuksen sovitustyöstä, kestää ja kantaa
koko elämän ajan.
Pälkäneen perhekerhossa
muisteltiin kastejuhlia, ihasteltiin kerholaisten kastemekkoja ja kuultiin tarinoita
pukujen historiasta. Vaikka
kastemekot ovat pitkiä ja
valkoisia, vaaleanpunaisin
tai –sinisin nauhoin koristeltuja, silti kaikki näyttelyn
puvut olivat erilaisia niin
materiaaliltaan kuin malliltaankin. Pukujen joukossa oli useita äitien itsensä
omille lapsilleen ompelemia ja joitakin jo pidemmän
historian suvussa kulkeneita
kastemekkoja. Toisiin mekkoihin oli perinteisen tavan
mukaan kirjottu puvussa
kastettujen lasten nimet,
joissakin mekoissa oli kastettu jo niin monta lasta, että
kaikki nimet tuskin helmoihin mahtuisivatkaan.
Kastemekko ei kuulu
pakollisiin hankintoihin,
kun uusi vauva perheeseen
syntyy. Jos omaa pukua ei
ole, seurakunnasta saa lainata kastemekkoa juhlaan.
Seurakunnalla on kaksi lainattavissa olevaa mekkoa;
Pälkäneellä Tuija Norokorven ompelema kastemekko
ja Luopioisissa Aitoon kotitalousoppilaitoksen vuoden
1962 rippikoululaisten lahjoittama mekko.
Päivi giren
Vares – Sheriffi -elokuvassa lainvalvoja Jussi Vares penkoo Turun alamaailmaa. Kuva: Solar Films.
Vares ja Paddington
komppaavat Mustakalliota
Pälkäne
Nopeasti yleisön valloittanut Johanna Vuoksenmaan
komedia Viikossa aikuiseksi
nähdään myös Pälkäneellä.
Kiertue-elokuvateatteri Filmipyörä pyöräyttää Minttu
Mustakallion, Iina Kuustosen,
Taneli Mäkelän ja Essi Hellénin tähdittämän elokuvan
yhteiskoulun teatterissa maanantaina ja keskiviikkona 2. ja
4. helmikuuta.
Vuoksenmaan ohjaamassa ja
käsikirjoittamassa elokuvassa
joukko toisilleen tuntemattomia miehiä ja naisia haluaa
viettää tavallisesta poikkeavan
kesälomaviikon houkuttelevan oloisella aikuisten leirillä
Turun saaristossa.
Kun esittelyvideolla harjat
hulmuten laukkaavat hevoset
paljastuvatkin vain vapaan
mielen symboleiksi ja leirin
vetäjä karkaa koiransa synnytykseen, joutuvat leiriläiset
etsimään kasvun aineksia itsestään ja toisistaan.
Toiminnallista kotimaista
valkokankaalle tuo Antti Rei-
Pälkäneellä tiistai-iltana 3.
helmikuuta.
Kriitikoiden kehuma ja yleisön pitämä Paddington puolestaan nähdään yhteiskoululla
keskiviikkona. Suomeksi puhuttu, animaatiota hyödyntävä elokuva kertoo nuoresta
karhusta, joka päätyy Perusta
Lontooseen ystävällisen Brownin perheen hoteisiin.
Kohteliaalle ja avuliaalle,
mutta uteliaalle ja kömpelölle karhulle sattuu ja tapahtuu
suurkaupungissa kaikenlaista…
nin esittämä Jussi Vares Hannu
Salosen ohjaamassa elokuvassa
Vares – Sheriffi.
Kirjoista ja elokuvista tuttu
lainvalvoja Vares penkoo tällä
kertaa Turun alamaailmaa ja
jäljittää sen näkymätöntä hallitsijaa, ”Sheriffiä”.
Uusimmassa Vareksessa
nähdään Reinin lisäksi muun
muassa Jukka Puotila, JukkaPekka Palo, Jasper Pääkkönen,
Karoliina Blackburn ja Viikossa Aikuiseksi -leffassakin
näyttelevä Eppu Salminen.
Vares laittaa lällärit lakoon
Iltaperhekerhot jatkuvat Pälkäneellä
Pälkäneen perhekerhossa muisteltiin kastejuhlia.
Saksittua
Laskettelussa ja luistelussa tapahtuu eniten vahinkoja, kun
talvilajien vahinkotilastoja verrataan keskenään. Luistellessa syntyneet vahingot ovat enimmäkseen murtumia ja
aivotärähdyksiä. Lasketellessa ja lautaillessa sattuneista
vahingoista yleisimpiä ovat erilaiset kolahdukset, murtumat ja sijoiltaan menot.
Vakuutusyhtiö If
Trafi ja Liikennevakuutuskeskus ovat käynnistäneet tutkimuksen, jossa selvitetään maastoliikenneonnettomuuksien
määrää ja seurauksia. Ennakkotulosten perusteella näyttää
siltä, että omatoimisessa vapaa-ajan kelkkailussa loukkaannutaan useammin kuin ohjatuilla safareilla.
Trafi
Työmatkat ovat aiemmin antaneet ihmisille mahdollisuuden kuunnella musiikkia, ihastella maisemia ja tietenkin
keskittyä turvalliseen ajamiseen. Nykyään on kuitenkin
yhä yleisempää, että matkan tekoa häiritsevät kiireellisiksi
koetut työasiat. Kaksi viidestä vastaa jopa pysähtyvänsä
kesken matkan tekemään töitä kuskin penkiltä, paljastaa Reguksen tekemä tutkimus, johon osallistui 22 000
vastaajaa ympäri maailman. Sen lisäksi, että ajoturvallisuus
häiriintyy älypuhelinten, tablettien ja muiden laitteiden
vuoksi, työntekijöiden kokema stressi ja turhautuminen
lisääntyvät.
Regus
Kerhokausi on taas alkanut
Pälkäneen seurakunnassa.
Perhekerhot Pälkäneellä, Aitoossa ja Luopioisissa kokoavat viikoittain lähes sata kotihoidossa olevaa lasta ja heitä
hoitavaa aikuista yhteiseen
toimintaan. Perhekerhot ovat
eri-ikäisten kohtaamispaikka, kerholaisten ikähaitari
kun on muutamasta viikosta
yli 80-vuotiaaseen.
Toiminta kuitenkin on en-
sisijaisesti lasten ehdoilla
tapahtuvaa.
Seurakunta järjestää tänä
keväänä jälleen muutaman
iltaperhekerhon, että heidänkin, joilla työ tai koulu estää
aamupäivien kerhoihin osallistumisen olisi mahdollisuus
päästä perhekerhoilemaan.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla iltaperhekerhot
kokoontuvat Pälkäneen seurakuntatalolla keskiviikkona
kello 18 ja Luopioisten seurakuntakeskuksella torstaina
samaan aikaan.
Helmikuun kerhossa teemana on ”Sadun lumoa ja
teatterin taikaa”, luvassa on
siis ainakin nukketeatteria
ja siihen liittyvää askartelua.
Rakenteeltaan iltaperhekerho on samanlainen kuin aamupäivien kerhotkin; aluksi
kokoonnutaan sytyttämään
kynttilää ja laulamaan yhdes-
sä alttarin äärelle, alkuhetken
jälkeen on aikaa askartelulle,
leikille ja kuulumisien vaihtamiselle. Iltakerho päättyy
seurakunnan tarjoamaan iltapalaan.
Myös maaliskuussa on luvassa iltaperhekerho. ”Suurella Sydämellä” otsikoidussa
kerhossa pohditaan ystävyyttä ja auttamista Pälkäneen
seurakuntatalolla keskiviikkona 18.3.
Survo
Ristikko 338
Ristikko on täytettävä luvuilla
1–12 siten, että niiden vaakaja pystyrivisummat täsmäävät
reunoilla annettuihin lukuihin
ja jokainen luvuista esiintyy
ristikossa vain kerran.Ristikon
voi ratkaista kynällä ja paperilla, mutta ehkä helpoiten se onnistuu ns. vaihtomenetelmällä
antamalla verkkosivulla www.
survo.fi/swap/ristikot.html
tehtävän tunnuksen #34329488.
Ristikon 337 ratkaisu
#343-29488 Vaikeusaste 15
A
B
C
D
1
A
B
C
D
1
4
8
12
15
39
12
2
6
9
13
16
44
24
3
2
5
11
14
32
4
1
3
7
10
21
13
25
43
55
42
2
4
3
7
13
18
23
24
© S.Mustonen www.survo.fi/ristikot
© S.Mustonen www.survo.fi/ristikot
Survo-ristikko
on luopioislaisen
Seppo Mustosen
kehittämä
matemaattinen
peli. Lisätietoa,
pikapelejä
ja ratkaisu­
esimerkkejä
osoitteessa
www.survo.fi.
32
Keskiviikko 28.1.2015
urheilu
tulossa ja menossa
• Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkossa www.shl.fi
Sami Heikkilä on
Vuoden sotilasurheilija
ammunta
Yksinäinen Nuorehko on istuutunut joutsenen selkään ja miettii, lähteäkö seuraamaan
maaltamuuttajia vai jäädäkö omaan luontaiseen kasvuympäristöön kehittämään luonnonläheistä
elämäntapaa. Muuttomatkalla vaanivat monet uhat ja ongelmat kuten mustat petolinnut.
Auringon kirkkauskin on kätkeytynyt mustien lasien taakse. Toisaalta villinä vellova merivesi
ja tuuli voivat kuljettaa kauas menestykseen. Kotipiirissä luonnon kukkaloisto tarjoaa rikasta
vuorovaikutusta perhosena kuvatulle eläjälle. Värikylläisen, kukkivan ympäristön olisi houkuteltava
uusia ihmisiä paikkakunnalle. Joutsenen vieressä on kuvattuna muna. Se on uuden elämän ja
aktiivisuuden symboli. Onnistuvatko metsän mesikukat tehtävässään houkutella alueelle uuta
asutusta vai pelkkiä perhosia ja muuttolintuja?
Kylätaiteilijat tulkitsivat
kylän tunteita
Vehkajärvi
Touhulan yössä 2014 yhteisesti akryyliväreillä luotu kylätaideteos on esitelty Nuorisoseuralle. Tulos on hämmentävän
sielukas väri-ilottelu.
Kyläläiset ovat onnistuneet
löytämään sisäiset taiteilijansa.
Maalauksessa pohditaan ilmiselvästi kylän tulevaisuutta.
Kylätaide on parhaimmillaan silloin, kun luodaan yhteisesti teos, jonka lähtökohta
on omassa ajassa. Nyt toteutettu teos edustaa ekologista
nykyaikaa myös sikäli, että se
on toteutettu Touhulan lavasteista jääneelle ylijäämävanerille. Sen pinnassa ovat selvästi
nähtävissä puutyöstön karkeus, joka tekee teoksesta hyvin
alkuvoimaisen.
Kylätaidetoimikunnan ”Va-
Liuta muitakin
ansioituneita
Pääesikunnan keskuspaviljongissa järjestetyssä tilaisuudessa
palkittiin myös sekä parhaita
sotilasurheilijoita että sotilasurheilua ja varusmiesten liikuntaa edistäneitä tahoja.
Tunnustuspalkinnon pokkasi Heikki Lähdekorpi, joka
saavutti viime vuonna palvelusaikanaan yhteensä viisi
EM- ja MM-mitalia liikkuvan
maalin lajeissa. Vuoden sotilasvalmentaja on yliluutnantti
Keijo Matilainen, joka toimii Urheilukoulussa. Hän sai
palkinnon ansioistaan amerikkalaisen jalkapalloilun ja
salibandyn parissa. Parhaaksi
varusmiesurheilijaksi valittiin
Miika Kirmula, joka voitti
suunnistuksen nuorten maailmanmestaruuden.
shl Kristiina Helminen
Sami Heikkilä
pokkasi Vuoden
sotilas­urheilija
-palkinnon
Pääesikunnassa
torstaina.
Kuva: Lassi Palo
– Palkinto on hieno arvostuksen osoitus. Parempaa muistoa
en olisi voinut Puolustusvoimista saada. Se oli hieno paikka työskennellä, Heikkilä totesi
torstaina.
Alkukausi
penkin alle
Realistisesti kuvattu sika kertoo maalla vaaditusta sikakovasta
työstä sekä riskistä pudota virikeköyhään sikolättielämään.
pauttakaamme sisäinen taitei- källe.
lijamme toimimaan” -missio
Kylätaiteilijat ovat päättäonnistui vehkajärkiseen tapaan neet jäädä Vehkajärvelle kehitoivallisesti. Kantakoon se pit- tämään omaa kylätaidettaan.
Voimisteluliitto palkitsi Tiitolan
saarikylät
Marjatta Tiitola
on ollut jo 25
vuoden ajan
järjestetyllä
harrasteleirillä
joka vuosi
liikuttamassa
lapsia ja nuoria.
Kangasalan Kymppi-64:n
Sami Heikkilä, 21, valittiin
torstaina Vuoden sotilasurheiljaksi. Kangasalalainen vastaanotti palkintonsa vuoden 2014
parhaiden sotilasurheilijoiden
julkistamistilaisuudessa Pääesikunnassa Helsingissä.
Liikkuvan maalin erikoismies ja reservin kersantti
palveli sopimussotilaana
Urheilukoulussa Lahdessa
syyskuun loppuun asti. Valintaperusteluissa mainittiin
ilma-aseiden EM-kilpailuissa
saavutettu sekajuoksujen joukkuekulta ja normaalijuoksujen
joukkuepronssi sekä normaalijuoksujen MM-joukkuehopea. Granadan MM-kisoista
tuomisina oli myös yksi neljäs sija ja kaksi viidettä sijaa
joukkuekilpailuissa. Suomea
edusti kaikissa näissä kisoissa
sama kolmikko: Sami Heikkilä,
Tomi-Pekka Heikkilä ja Krister
Holmberg.
nyt pystyä paljon parempiin
tuloksiin, Heikkilä ruotii.
Nuori mies on kuitenkin ehtinyt jo miettiä, miten tuloksia
saadaan taas paremmiksi ja
paikka kesän EM-joukkueeseen varmistettua.
– Aion tehdä aseeseen säätömuutoksia ja tilasin uuden
ampujantakin pieneksi jääneen
vanhan tilalle, Heikkilä kertoo.
Talven EM-kisat käydään 10
metrin liikkuvan maalin kilpailuna. Kesän EM-kilpailuissa
taas ammutaan 50 metrin liikkuvan maalin kilpailu, joka ammutaan pienoiskiväärillä.
Kangasalalainen aloitti
syksyllä opinnot Mikkelin ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi.
– Koulua on nyt takana ensimmäinen puolikas ja hyvin
menee. Metsäalaa on ollut tosi
mielenkiintoista opiskella,
Heikkilä naurahtaa.
Kangasalan Naisvoimistelijoiden pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen kunniapuheenjohtajana Marjatta Tiitola
on palkittu ”Vuoden 2014 hämäläinen voimisteluteko” -palkinnolla. Tunnustuksen myönsi Suomen Voimisteluliiton
Sydän-Suomen alue.
Tiitolaa kiitetään pitkäaikaisesta, sitoutuneesta, asiantuntevasta ja innostuneesta työstä
lasten ja nuorten harrasteleirin
parissa.
Sami Heikkilä palasi äskettäin
Tshekin Pilsenissä järjestetyistä kansainvälisistä GPkilpailuista. Miehen tavoitteet
alkavat pikkuhiljaa siirtyä kohti
kesällä Sloveniassa järjestettäviä EM-kisoja.
– Helmikuun SM-kisat ovat
nyt tärkeässä roolissa, sillä
näyttökisat maaliskuun EMkisoja varten ovat menneet
suoraan sanottuna penkin alle.
Voikin olla, että minua ei nähdä talven EM-joukkueessa lainkaan. Sairastin juuri kaksien
näyttökisojen aikana influenssan, mutta niissä olisi silti pitä-
LP Kangasala ja HPK
iskevät jälleen yhteen
lentopallo
LP Kangasala ja HPK kohtaavat keskiviikkona naisten
Mestaruusliigassa jo kuudennen kerran tällä kaudella, kun
lasketaan yhteen sekä liiga- että
cup-ottelut.
Viidesti HPK on poistunut
kentältä voittajana, mutta hyvään vireeseen alkuvuodesta
vertynyt LP Kangasala aikoo
kotikentällään Pitkäjärvellä
panna tosissaan kapuloita hämeenlinnalaisten rattaisiin.
Ottelu pelataan
LP on kerännyt kolme voittoa neljästä tänä vuonna pelaamastaan ottelusta, ja yhtenä
taustatekijänä tälle voi nähdä
vuodenvaihteessa saapuneen
hakkurin Chantale Riddlen,
joka on tuonut lisävaihtoehtoja
hyökkäykseen.
Muuten joukkue on luottanut tuttuihin aseisiinsa eli vah-
vaan puolustuspeliin ja koko
joukkueen yhteistyöhön.
Yhteistyötä tarvitaan, sillä
vierailija HPK pitää tällä hetkellään käsissään turvallisesti
runkosarjan kakkospaikkaa. 17
ottelusta joukkue on hävinnyt
ainoastaan kolme.
Viimeisin voitto on viime
sunnuntailta, kun hämeenlinnalaiset kaatoivat sarjakolmosen OrPon viisieräisessä
taistelussa.
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
33
urheilu
T
Tule
kannustamaan kotijoukkuetta!
Pitkäjärven koululla, Vatialantie 4A, 36240 Kangasala
KESKIVIIKKONA 28.1. klo 18.30
www.lpkangasala.net
www.lpkangasala.net
Lentopallon mestaruusliigan ottelu
LP Kangasala–HPK (Hämeenlinna)
LAUANTAINA 31.1. klo 17.00
LP Kangasala–Pieksämäki Volley
Liput: aikuiset 12€, lisenssipel., opisk., eläk. ja varusm. 10€. Puffetti, arpajaiset.
Roolinvaihto: Pirkkalassa
kokeneiden isäntien hermo piti
paremmin kuin vierailla, perjantaina
pälkäneläiset isännän roolissa
Nuoruus näkyi
Luja-Lukon
tappiossa
lentopallo
Ville Romu.
SB Luja: F2-joukkue kohtasi yhden Ilveksen ja kaksi ylöjärveläistä
Avausmaali kääntyikin haitaksi
salibandy
Sb Lujan F2-joukkueen Kisamaailman pelit ponkaistiin
käyntiin tammikuun puolivälissä Luja-Lukko Areenalla
omalla vastuuturnauksella.
Turnaukseen Salibandyliitto
oli asettanut vastustajiksi kotijoukkueelle Ilveksen Tampereelta ja kaksi joukkuetta
Ylöjärveltä Ypa Sinisen ja Valkoisen.
Turnauksen avausotteluna
Luja kohtasi Ilveksen. Hieman
jo kauden aikana tutuksi tulleen kaavan mukaan vastustaja
sai tehtyä ottelun avausmaalin.
Melko nopeasti lujalaiset tasoittivat pelin ja ensimmäinen
puoliaika päättyi kotijoukkueen johtaessa 4–2. Maaleja iskivät Äijälän Kalle, Taipaleen
Joona ja Romun Ville kahdesti. Toinen puoliaika jatkui yhtä
tehokkaasti ja Helmisen Otso
ja Järven Helmi lisäsivät tilanteen jo 6–2-johdoksi.
Ilves yritti tulla mukaan kaventamalla kahdella maalilla,
mutta Ville Romu täydensi
hattutemppunsa upealla vapaalyönnillä, jonka jälkeen
tulostaululla loistivat hienot
7–4-lukemat, jotka jäivät lopputulokseksi. Laukaukset kirjattiin kotijoukkueelle 44–22,
joten hallinnan perusteella
voitto meni oikealle joukkueelle. Maalissa Heikkosen Valtterille merkattiin 17 torjuntaa.
Ylöjärveläiset
liian kovia
Valtteri Heikkonen sekä hyökkäsi että torjui edellisessä
turnauksessa. Koko Lujan F2-joukkueella oli puolustuspelissä
vielä hieman hiomista.
Ylöjärven joukkueista ensiksi
vastaan asettui Ypa Sininen.
Poikkeuksellisesti Lujan juniorit tekivät avausmaalin, joka
merkattiin maalivahdin tontilta hyökkääjäksi siirtyneelle
Valtteri Heikkoselle. Ypa ei
antanut periksi, vaan siirtyi
pian 1–2-johtoon, jonka Härkälän Janne vielä tasoitti. Peli
jatkui tasaisena, mutta maalit
iski vierasjoukkue mennen
2–4-johtoon.
Heikkosen Valtteri sai kavennettua tilanteeksi 3–4, mutta
kovasta painostuksesta huolimatta tasoitusta ei saatu. Aivan lopuksi vastustaja iski vielä
kahdesti, joten Lujan joukkueen oli pakko niellä tappion
karvasta makua. Heikko viimeistely ja vastustajan taitava
maalivahti ratkaisivat ottelun
vastustajalle.
Päätösotteluun vastustajaksi tuli Ypa Valkoinen, joka päivän aikaisemmissa otteluissa
oli osoittanut upeita otteita. Ja
todellakin: vastaan tuli koko
tähänastisen kauden juoksuvoimaisin joukkue.
Nopeassa tahdissa tulostaululla loistivat 0–6-lukemat
Ypalle, vaikka Luja sai 0–4-tilanteessa viidennen pelaajan
kentälle. Toisella puoliajalla
pelitilanteet hieman tasoittuivat, mutta huolimatta yhden
pelaajan ylivoimasta Ypa vei
lukemin 4–9 pisteet Ylöjärvelle. Vastustajan maalit iskettiin aivan maalin edestä, joten
puolustuspelaamista on Lujan
harjoiteltava ennen seuraavaa
turnausta.
Turnauksia riittääkin joukkueella alkuvuodesta, sillä heti
kotiturnauksen jälkeen pelataan Valkeakoskella, Hämeenlinnassa ja Forssassa peräkkäisinä viikonloppuina.
Hyvään vauhtiin viime aikoina
päässyt Pirkkalan Viri otti kolmannen peräkkäisen voittonsa lentopallon kolmossarjassa.
Pälkäneläisittäin oli harmillista, että Viri otti voittonsa LujaLukon kustannuksella. Pälkäneläisjoukkue taipui erin 3–2
(19–25, 25–20, 25–21, 21–25,
15–10) tiukan taiston jälkeen,
mutta raapi viiteen erään venyneestä kamppailusta itselleen
yhden arvokkaan lisäpisteen.
Näin Luja-Lukko jatkaa lohkonsa kärjessä – kolme pistettä
Lempäälän Kisaa edellä, joskin
yhden ottelun enemmän pelanneena. Pälkäneläiset ovat
jääneet tyystin vaille pisteitä
vain kerran tällä kaudella.
Luja-Lukon valmentaja
Marko Pajunen arveli voiton
kääntyneen Pirkkalalle kokemuksen myötä.
– Mikään osa-alue ei meillä
erityisesti ontunut, mutta meidän pelaajien turhautuminen
oli varmaankin se viimeinen
niitti sinetöimään tappion, hän
summasi pelin jälkeen.
Pirkkalan tavoin kolmeen
peräkkäiseen voittoon tähtää
varmasti myös Luja-Lukon
seuraava vastus eli Vilppulan
Tähti. Joukkue on kellistänyt
edellisissä peleissään Aitolahden ja Ylöjärven tiukkojen
vääntöjen jälkeen.
Tuoreimmat voitot on kuitenkin otettu Tähden kotiluolassa, joten pälkäneläisleirissä
ollaan oman kotiedun johdosta luottavaisia – varsinkin, kun
Luja-Lukko haki Tähdestä vierasvoiton marraskuussa.
Aiempiin vuosiin verrattuna
poikkeuksellisen nuori LujaLukon joukkue on Vilppulaa
vastaan vuorostaan kokeneempi osapuoli.
Oman ikäluokkansa huippupelaajia vilisevä Vilppula on
kuitenkin osoittanut osaavansa pelata myös vieraissa, joten
löysäilyyn ei Luja-Lukolla ole
varaa, mikäli tärkeät kolme
pistettä halutaan pitää Pälkäneellä.
Luja-Lukko taipui, muttei taittunut Pirkkalassa. Perjantaina
kotisalissa pälkäneläiset yrittävät katkaista Tähden lennon.
34
Keskiviikko 28.1.2015
urheilu
Lähetä kuulumisia kisakentiltä!
Tulokset, kuvat ja tunnelmat verkkoon www.shl.fi • sähköpostiin [email protected] • puhelimeen (03) 539 9800
Sappee saa
viimeisetkin
rinteet auki
laskettelu
Sappee saa viikonloppuna
viimeisetkin rinteet ja suorituspaikat auki, kun Kallenrinne, Krossirata ja Ministreet
avataan.
Hiihtokeskuksen rinnepo-
rukka on hyödyntänyt talven
pakkaspäivät tehokkaasti lumen teossa.
Talven aikana tarvittavat
lumimassat ovat koossa, kun
vielä parina pakkaspäivänä
tehdään vahvennuslumetuksia.
Lumisade kohensi
latutilannetta
hiihto
Pälkäneen latutilanne koheni
viikonlopun ja alkuviikon lumisateiden ansiosta. Onkkaalassa pääsee sekä Syrjänhar-
jun että Aivujärven laduille.
Myös Aitoon ja Luopioisten
ladut ovat kunnossa. Sappeessa päästiin tamppaamaan
hyvään kuntoon 2,5 ja 4,5 kilometrin luisteluhiihtoväylät.
Ricoh-turnaus: Luja-Lukon
korisjunnut kansainvälisessä
junnu­turnauksessa
kolmen joukkueen voimin
Minipojat
pelasivat
mitaleille
koripallo
Pälkäneen Luja-Lukko osallistui viikonloppuna kolmella
joukkueella kansainväliseen
Ricoh-junnukoripalloturnaukseen. Vantaan turnaus on maan
suurimpia. Tällä kertaa mukana oli 284 joukkuetta ja reilut
Ricoh-turnaus
Lautailijat kisaavat
Urjanrinteessä
lumilautailu
yhdeksältä ja kisa Urjanrinteessä kello 9.30. Kisoissa on
Sappeessa lasketaan lauantai- sarjat alle ja yli 18-vuotiaille
na OjaRace -lumilautakilpai- naisille ja miehille sekä ikälu. Rataan tutustuminen alkaa miesten ja -naisten sarjoja.
Kalastus
Pälkäneen Pilkkijöiden 2.
pilkkisarjakisan tulokset
25.1.: 1) Leskinen Raimo
13 710 grammaa, 2) Luoma
Antti 13 240 g., 3) Rämö Jari
12 270g, 4) Leskinen Riikka
11 130 g., 5) Hiitiö Keijo 10
080 g 6) Riikonen Raimo
9 780 g., 7) Mäkinen Seppo 9
110 g., 8) Riihiranta Tauno 7
840 g., 9) Kokkola Jari 7 440
g., 10) Visala Asko 7 370 g.,
11) Kauttu Harri 5 670 g., 12)
Siurola Matti 1 910 g.
Pikaluistelu
Pälkäneen talvinen luistelun
viikkokisakausi on alkanut.
Urheilukentällä kisataan
torstaisin ja sunnuntaisin
kello 18.
Matkat tytöt ja pojat 5 vuotta
2 x etusuora, muut 1 kierros /
kaksi kierrosta.
Torstai 15.1. Tytöt 7 v. 1)
Joanna Tukiainen 1.05,1 /
2.05,0. 2) Laura Heinonen
1.19,9 / 1.14,8 (1 kierros), 3)
Taimi Raivio 1.24,8 / 1.20,1 (1
kierros).
Pojat 9 v. 1) Juho Kilpinen
50,2 / 1.37,5.
Tytöt 11v. 1) Silja Tukiainen
57,5 / 1.49,7.
Pojat 11v. 1) Toivo Saarinen
48,3 / 1.27,1.
Pojat 13v. 1) Tommi Tiitola
43,0 / 1.15,2, 2) Oskari Makkonen 50,5.
Sunnuntai 18.1. Pojat 5v.
1) Atte Lehtelä 22,4 / 21,3.
Tytöt 7v. 1) Alisa Lehtelä
1.15,1 / 2.09,3, 2) Kerttu
• Sydän-Hämeen Lehti
Huhtala 1.48,2 / 2.39,5, 3) Elsa
Niemi 1.55,8 / 3.03,0.
Tytöt 9v. 1) Enni Niemi
1.29,3 / 2.12,4.
Pojat 13v. 1) Severi Huhtala
52,55 / 1.26,7, 2) Eetu Vahlberg 54,4 / 1.28,3.
Torstai 22.1. Tytöt 7v. 1)
Laura Heinonen 1.20,0 /
2.19,5, 2) Joanna Tukiainen
1.29,1 / 2.46,5.
Tytöt 11v. 1) Silja Tukiainen
1.06,3 / 1.54,2.
Sunnuntai 25.1. Pojat 5v. 1.
Elmeri Huhtala 36,3 / 37,5.
Tytöt 7v. 1) Laura Heinonen 1.10,5 / 2.09,3. 2) Kerttu
Huhtala 1.33,5 / 2.47,1, 3) Elsa
Niemi 1.46,6 / 3.35,6.
Tytöt 9v. 1) Enni Niemi
1.14,0 / 2.27,5.
Pojat 13v. 1) Oskari Makkonen 54,9 / 1.46,5.
Pojat 15v. 1) Oskari Sievola
50,1 / 1.25,0, 2) Santeri Piiroinen 1.08,4 / 1.23,1, 3) Visa
Suonmaa 1.08,4 / 1.28,7.
Pälkäneen Luja-Lukon
koripallojunnujen ottelut
haastajasarjassa 23.–25.1.
Minipojat.
Alkulohko:
Luja-Lukko – HoNsU 40–17
Luja-Lukko – LePy/V 39–32
Puolivälierä:
Luja-Lukko – Honka 34–27
Välierä:
PäLuLu – LrNMKY 33–32
Loppuottelu:
Luja-Lukko – PaVisa 28–55
Loppusijoitukset: 1)
Pakilan Visa, 2) Pälkäneen
Luja-Lukko, 3) LrNMKY, 4)
LePy/Oranssi, 5) LePy/
Valkoinen, 6) Honka/
Mänty, 7) LePy/Sininen, 8)
Sykki Green, 9) MaSu, 10)
PuHu, 11) HoNsU, 12) JKS.
C-pojat.
Alkulohko: Luja-Lukko
– Namika Lahti 49–46
Luja-Lukko – KTP 43–55
Sijoitusottelut (9–11):
Luja-Lukko – MaSu 84–32
Luja-Lukko – Honka 37–31
Loppusijoitukset: 1) PuHu,
2) Namika Lahti Lila, 3)
Namika Lahti, 4) LePy, 5)
KTP, 6) SäyRi, 7) HNMKY, 8)
WB, 9) Pälkäneen LujaLukko, 10) Honka, 11)
MaSu.
C-tytöt.
Alkulohko:
Luja-Lukko – PuHu 28–15
Luja-Lukko – KNMKY 23-30
Puolivälierä:
PäLuLu – Pyrintö 27–37
Sijoitusottelu (5–8):
Luja-Lukko – SäyRi 29–31
Sijoitusottelu (7–8):
Luja-Lukko – Catz 20–19
Loppusijoitukset: 1)
KlaNMKY, 2) Pyrintö/Red,
3) WB/Yellow, 4) Pyrintö/
White, 5) SäyRi, 6) TikS, 7)
Pälkäneen Luja-Lukko, 8)
Catz, 9) LePy, 10) PuHu, 11)
HNMKY, 12) Pakilan Visa.
3000 pelaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.
Luja-Lukon koripallojunnut pelasivat minipoikien,
C-tyttöjen ja C-poikien haastajasarjassa. Parhaiten pärjäsivät minipojat, jotka käänsivät
tiukat pelit voitoiksi ja etenivät
loppuotteluun saakka. Finaalissa Pakilan Visa oli kuitenkin
parempi, joten kotiin palattiin
hopeamitalit kaulassa ja monta
arvokasta kokemusta rikkaam- Tsemppipuhuttelun jälkeen huonon syötön ja pallo meni
hurjasti puolustaneet pälkä- sivurajasta yli. Pälkäneelle jäi
pana.
neläiset alkoivat horjuttaa kuusi sekuntia aikaa ratkai Honkaa. Kori korilta Luja- sukorin tekemiseen. Sivuraja
Finaalipaikka irtosi
Lukko kiri lähemmäs ja lopulta pelattiin Oskari Ketolalle, joka
jatkoajan jälkeen
ohi. Pälkäneen taistelu palkit- varsinaisen peliajan lopussa
11–12-vuotiaiden minipoikien tiin 34–27 voitolla ja ottelun heitti molemmat vapaaheitot
turnaustaival alkoi perjantaina tsempparina Oskari Ketola.
ohi. Nyt hän paikkasi epäonSunnuntaina välierässä läh- nensa ja upotti ratkaisukorin
iltaottelulla HoNSua vastaan.
Pienen alkuhämmennyksen dettiin hakemaan revanssia vain pari sekuntia ennen täytjälkeen Pälkäneen pojat näyt- Lappeenrannan NMKY:stä, tä aikaa. Lukemin 33–32 päättivät jyväskyläläisille kaapin joka oli elokuussa Tampereen tyneen välierän tsempparina
paikan. Ottelu oli pian puitu, turnauksen välierässä 22 pistet- palkittiin Aleksi Räväsmäki.
Finaalivastus oli isokokoija Luja-Lukko vei voiton lu- tä parempi. Lappeenranta johti
kemin 40–17. Pälkäneläisten muutamalla pisteellä loppuhet- nen Pakilan Visa. Välierän
tsempparina palkittiin Severi kille saakka, mutta Luja-Lukko rasitus näkyi vielä pälkäneläisHuhtala.
pääsi tasoihin ja yrittämään poikien otteissa, ja hetkessä
Lauantain toisessa alkuloh- voittoakin vapaaheittoviivalta. helsinkiläiset johtivat ottelua
kopelissä vastaan tuli yksi LepVaparit eivät uponneet, joten yli kymmenellä pisteellä. Lujapävaaran Pyrinnön kolmesta finaalipaikka ratkaistiin jatko- Lukko ei saanut palloa koriin
joukkueesta. Hyvää joukkue- ajalla. Pälkäneläisten puolus- oikein mistään, ja vastustaja
peliä pelanneet espoolaiset tusinto käänsi ottelun kulun. upotti vaikeistakin paikoista.
kiusasivat Luja-Lukkoa loppu- Kahdeksan sekuntia ennen Puoliajalla Pakila johti jo 32–8.
minuuteille saakka, mutta Päl- loppua Lauri Siiro ajoi kahToiselle puoliajalle Lujakäne vei voiton 39–32. Tsemp- den pisteen tappioasemassa Lukko lähti taistelemaan ja peli
korille. Siiroa rikottiin, ja hän tasoittuikin selvästi. Ero oli kuiparina palkittiin Topi Rönni.
Lauantai-illan puolivälieräs- loukkasi itseään niin, että jou- tenkin jo liian suuri, joten voisä kohdattiin Honka/Mänty. tui vaihtoon. Justus Lehtola tosta Pälkäne ei enää pystynyt
Ottelu alkoi pälkäneläisten 7–2 tuli vaihtopenkiltä heittämään kamppailemaan. Lopulta Pakinykäisyllä, mutta Espoo tasoit- vapareita. Hän sai toisen sisään, la voitti finaalin 55–28. Ottelun
ti puoliaikatilanteeksi 13–13. mutta vastustaja johti vielä pis- tsempparin palkinnon sai Niko
Pajula.
Toinen jakso alkoi Hongan teellä.
Lappeenrantalaiset antoivat
seitsemän pisteen putkella.
Pyrintö pudotti
tytöt mitalipeleistä
Pälkäneen
11–12-vuotiaat koripallopojat
käänsivät
tiukat pelit
edukseen
ja etenivät
loppuotteluun saakka
Vantaan kansainvälisessä
turnauksessa.
Kuva: Mikko
Pajula.
Luja-Lukon 13–14-vuotiaat
C-tytöt kohtasivat perjantain
myöhäisottelussa isäntäjoukkue Pussi-Hukat. Vantaalaiset
olivat hävinneet alkulohkon
ensimmäisen ottelun Klaukkalan NMKY:lle, joten pälkäneläiset etenisivät voitolla ylempään jatkosarjaan. Fyysisempi
Luja-Lukko hallitsi levy- ja irtopalloja ja loi vastustajaa enemmän korintekotilanteita. Lopputulos Pälkäneelle 28–15.
Lauantaina Luja-Lukko ja
Klaukkalan NMKY pelasivat
Keskiviikko 28.1.2015
• Sydän-Hämeen Lehti
35
ilmoituksia
PÄIVYSTYSTEN AUKIOLOAJAT
PÄIVYSTYS KANGASALAN
PÄÄTERVEYSASEMALLA
PÄIVYSTYS VALKEAKOSKEN ALUEHAMMASLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN
SAIRAALAN YHTEISPÄIVYSTYKSESSÄ
AJANVARAUS
Herttualantie 28,
36200 Kangasala, p. (03) 5655 4025
Arkisin ma-to klo 08-21
Perjantaisin ja arkipyhien
aattoina klo 08-16
Salonkatu 24, 37600 Valkeakoski,
p. (03) 311 67260
ma–pe 8–11 p. (03) 5655 4023
vkl ja juhlapyhinä
klo 8–12 p. (03) 5657 0115
Yhteispäivystys Acuta,
Teiskontie 35, Tampere
Arkisin ma-to klo 21-08
Perjantaisinklo 16-maanantaihin klo 08
Arkipyhinä aattoillasta klo 16
seuraavaan arkiaamuun klo 8
Sekalaisia
Kangasalan kunta tiedottaa
Kiitokset
vuodesta 2014!
Tarjoan edelleen
kielitunteja,
opinto-ohjausta ja
testauspalveluja
eri kielten lukijoille.
Tied. puh. 0400-216384 /
Aakkula
Ostetaan
Luja-Lukon
minipojat
juhlivat
hopea­
mitaleita
Ricoh-turnauksessa.
Kuva: Mikko
Pajula.
Ostetaan
VISAKOIVUA
Kallioinen Oy
VALTUUSTO
kokoontuu Kiinteistö Oy Säästökeskuksessa sijaitsevassa kokoushuoneistossa, os. Keskusaukio 2 D, Kangasala, maanantaina 9.
päivänä helmikuuta 2015 kello 18.00.
Kokouskutsu ja esityslista ovat nähtävänä 30.1.2015 alkaen Kangasalan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla osoitteessa
www.kangasala..
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä Kangasalan kunnanvirastossa, os. Kunnantie 1, perjantaina 13. päivänä helmikuuta 2015.
28.1.2015 Raimo Kouhia, valtuuston puheenjohtaja
www.kallioinen.fi
p. 040-5010751, 0400-343102
Kunnat
Vuokralle tarjotaan
Vuokralle tarjotaan
alkulohkon voitosta. Kokonaan vanhemmasta 14-vuotiaiden ikäluokasta koottu
Klaukkala osoittautui vahvaksi joukkueeksi. Pälkäneen tytöt
antoivat iltapäiväpaineissa kelpo vastuksen, mutta joutuivat
taipumaan luvuin 30–23.
Illan puolivälierässä vastaan
asettui tuttu Pyrintö. Ennen
ottelua kävi selväksi, että tamperelaiset lähtivät tosissaan
Pirkanmaan derbyyn: vaihtopenkillä istui kovien pelaajien
lisäksi neljä valmentajaa.
Ottelu oli Luja-Lukolta turnauksen paras. Raskas iltapäivän peli Klaukkalaa vastaan
näkyi kuitenkin ottelun jälkimmäisellä puoliskolla. Laajemman materiaalinsa turvin
Pyrintö käänsi niukan puoliaikatappionsa kymmenen pisteen voitoksi 37–27.
Sunnuntaiaamun sijoitusottelussa vastassa oli Säynätsalon Riento. Isokokoinen
Säynätsalo tyytyi melko seisovaan paikkapuolustukseen.
Pälkäneläiset loivat runsaasti
hyviä heittopaikkoja, mutta
viimeistelyssä oli hirvittävä
kiire ja näin heittoprosentti jäi
heikoksi.
Ottelun erikoisuus nähtiin,
kun parikymmentä sekuntia
yhden ylimääräisen pelaajan
voimin pelannut Säynätsalo
onnistui korinteossa. Tilannetta selviteltäessä valmentaja
Tomi Ingman pääsi esittelemään tunteikasta englannin
kielen taitoaan kansainvälisille
tuomareille. Pälkäneläisten tyrmistykseksi kori jäi voimaan ja
vastustaja selvisi teknisellä virheellä.
Ylivoimalla tehty kori osoittautui ratkaisevaksi. Pälkäne
sinnitteli kaksi pistettä vastustajaa perässä. Tasoituskori
syntyi pelaajien harmiksi puoli
sekuntia summerin soiton jälkeen. Lopputulos Riennolle
31–29.
Turnauksen päätösottelussa
Luja-Lukko ja Lappeenrannan
Catz pelasivat seitsemännestä
sijasta. Molempien joukkueiden suurimmat menohalut
olivat jo jääneet edellisiin otteluihin. Pälkäne oli kahden
väsyneen joukkueen kohtaamisessa muutaman pisteen
perässä, kunnes pari minuuttia
ennen loppua kiri johtoon. Se
onnistuttiin pitämään, joten
päätöspelin voitto irtosi lukemin 20–19.
Pälkäneen tyttöjen peli-ilme
oli koko turnauksen ajan loistava. Aloitusviisikkoon kuuluva
minityttöikäinen Hanna Hirvonen onnistui hienosti pari
vuotta vanhempia vastustajia
vastaan.
Tasaisissa otteluissa joukkue
osoitti sisäistäneensä pelitavan.
Yhdenkään pelaajan kunto
ei kuitenkaan vielä kestänyt
aktiivista puolustuspeliä ja
jatkuvaan liikkeeseen pyrkivää
hyökkäystä koko rankan turnauksen ajan.
Yhden pelin
lepsuilu kostautui
Pälkäneen C-pojat aloittivat
Ricoh-turnauksen Namika
Lahti Lilaa vastaan. Perjantain
iltapelin aluksi Luja-Lukko
haki vielä virettä ja tiiviyttä
puolustuspeliin. Namika vei
avausjakson 24–28. Tauon
jälkeen pälkäneläiset heräsivät
Iiro Moision johdolla. Hän otti
vastuuta sekä hyökkäys- että
puolustuspäässä. Loppuun
asti tasainen peli ratkesi vasta
viimeisillä sekunneilla Pälkäneen hyväksi. Voitto irtosi lu-
vuin 49–46.
Lauantain aamupeli KTP:tä
vastaan alkoi pälkäneläisittäin
tahmeasti ja Kotka karkasi heti
alkuun kymmenen pisteen
johtoon. KTP:n aggressiivinen puolustus sai Luja-Lukon
hämilleen. Joukkue ei pystynyt
hyödyntämään pituusylivoimaansa, kun pari kotkalaista
riippui korin alla Pälkäneen
isojen poikien käsissä.
Eetu Rautasen huikea tasonnosto hyökkäyspäässä poiki seitsemän pisteen putken ja
toi Luja-Lukon mukaan peliin.
Kotkan rinnalle kirineet pälkäneläiset hukkasivat kuitenkin palloa. Syötöt karkailivat
pitkin seiniä, ja KTP vei voiton
55–43
Lahti kukisti KTP:n selvin
lukemin ja pudotti pälkäneläiset alkulohkon kolmoseksi. Se
tarkoitti, että Luja-Lukko jäi
pelaamaan sijoista 9–11.
Ensimmäisessä sijoitusottelussa Masua vastaan Luja-Lukko puolusti huolimattomasti.
Hyökkäys kuitenkin toimi ja
puoliajalla malmilaiset olivat
jääneet yli 20 pisteen päähän.
Toisella jaksolla asenne parani
ja ero sarjan jumbojoukkueeseen venähti 52 pisteeseen.
Sunnuntain päätöspeli Tapiolan Honkaa vastaan lähti
tasaisesti käytiin. Pälkäneellä
oli jälleen puolustuspulmia.
Siitä huolimatta joukkue johti
tauolla 21–15.
Puoliajalla käyty asennekeskustelu auttoi, ja Luja-Lukko
kasvatti heti eroa kuudella pisteellä. Pienestä nukahdusvaiheesta huolimatta espoolaiset
pysyivät selän takana ja voitto
irtosi lukemin 31–37.
Turnauksen saldoksi jäi kolme voittoa ja yksi häviö ja loppusijoitukseksi yhdeksäs tila. RIVITALOHUONEISTO
3 h, k + sauna 80 m2
Mallasvedentie 1, Pälkäne
P. 0400 631692
TOIMITILOJA
Pälkäneeltä useita,
eri käyttötarkoituksiin,
10-800 m2.
Euronikte, Tehdastie
Puh. 0400-514 937
KAKSIO
Pälkäneen keskustasta ja
PIENI
OMAKOTITALO.
Puh. 040-715 4120
Myydään
VESIKOURUT
PALOTIKKAAT
LUMIESTEET
ym. peltityöt.
Kysy ja soita 0500-661 807
otpelli.
KUNTALAISTILAISUUS
KUNTARAKENNESELVITYKSESTÄ
Pälkäneen kunta on mukana kuntarakenneselvityksessä Kangasalan ja Kuhmoisten kuntien kanssa. Selvitys on edennyt suunnitellusti ja on valmistumassa
maaliskuun lopulla. Selvityksessä selvitetään ensisijaisesti kuntaliitoksen vaikutuksia kuntien nykyiseen
tilanteeseen verrattuna, mutta myös uusia yhteistyön
mahdollisuuksia kolmen kunnan välillä.
Kuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuulemaan
selvityksen etenemisestä tähän asti 28.1.2015 klo
18.00 alkaen Nuijantalolle Pälkäneen Onkkaalaan.
Tilaisuudessa esiintyvät kunnanjohtaja Janita Koivisto,
kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko ja selvitystä
tekevä hallintokoordinaattori Aleksi Saukkoriipi. Lisäksi paikalla on muita kunnan johtavia viranhaltijoita ja
kunnanvaltuuston jäseniä.
Esitysten jälkeen kuntalaisilla on mahdollisuus kysymyksiin ja vapaaseen keskusteluun myös muista
aiheista kuin kuntarakenneselvityksestä.
Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
TUTKITUSTI
MIELUISIN
MAINOSPAIKKA
Tutkitusti mieluisin mainospaikka
Mistä kuluttaja mieluiten
lukee, katsoo tai kuuntelee mainoksia?
Painetut sanomalehdet 43 %
TODELLISTA KIERRÄTYSTÄ!
KOTIMAISET UUSIONASTARENKAAT
Televisio 12 %
175/65-14 248,- 195/65-15 258,205/55-16 328,- 205/60-16 348,225/45-17 428,- 195/70-15 C 298,-
Painetut kaupunkilehdet (ilmaislehdet) 10 %
YLI 50 KOKOVAIHTOEHTOA!
Painetut aikakauslehdet 6 %
Myös Bridgestone, Nokian,
Goodyear, Pirelli ym... Myös kitkat!
RENGASMYYNTI ASKOSAARI OY
Sanomalehtien verkkopalvelut 4 %
Keskuojank. 11 SARANKULMA, p. 255 6677
www.askosaari.fi
NÄYTÄ
ESIMERKKIÄ
NÄYTÄ
ESIMERKKIÄ
ja anna lapsellesi
lukemista arvostava
ilmapiiri.
ja anna lapsellesi
lukemista arvostava
ilmapiiri.
Radio 2 %
Google 1 %
Facebook 1 %
Painetut
sanomalehtimainokset
miellyttävät
suomalaisia
ylivoimaisesti
eniten.
Youtube, Twitter, LinkedIn 0 %
0
20
40
50 %
Lähde: IRO Research, Tuhat suomalaista, syyskuu 2014/Sanomalehtien Liitto
Mainosta siellä, missä viestillesi
on tilausta. Tässä lehdessä.
SLL_125x180mm_AINEISTO.indd 1
29/10/14 14:58
36
Aina edullinen!
,
2 4,3,-
7,17cm
(9,90)
Talven
Tolu
TEEMAN
MATALIA
VALKOISIA
LAUTASIA!
Säästä
7%
j pa 3
jo
8,-
21-23cm
ERÄ!
KYLPYHUONEVAAHTO
600ml
74%
Säästä
9,(13,90)
(1,66/L)
(3,95)
(12,50-12,90)
150g
Puuvilla/elastan
11%
Säästä
70 kpl
Säästä
28%
Säästä
37%
5,-
10,-
Säästä
%
jopa 74
SUKKIA
LETTU- 7:lle letulle. 23,5cm
PANNU Mattaemaloitu valurauta
32%
Säästä
4,-
37%
10,(15,90)
(2,48/kg)
(2
48/kg) (5
(5,90)
90)
(9,9022,90)
33%
1,-
(1,50)
PYYKINPESUAINE
1,61kg
(1,95)
PUSSILAKANASETTEJÄ
TYYNYLIINOJA
(7,95)
(13,90)
48%
Erilaisia
Erilaisia
Säästä
5,-
1,-
Säästä
2,-
1,5L
Säästä
2 KPL
(á 4,95)
Naisten
erilaisia
INKA- tai TUPSUPIPO
• FLEECETAKKEJA
• PUUVILLA
NEULETAKKEJA
• HOUSUJA
• COLLEGEHUPPAREITA
29%
((á 4,25)
Lasten
Naisten
7,-
Säästä
2 kerää
KONETISKITABLETTI
TERMOSKAADIN
p
PITKIKSIÄ
750
Sun Lemon
Teräs
,
5
äivät 1,-
7-veljestä. Yksiväriset
1,-
26cm
10,-
Naisten
NEULELANGAT
• Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 28.1.2015
(4,95-7,90)
9 7 90)
95-
32%
8,-
Säästä
(11,90)
Kuosit vaihtelevat myymälöittäin
9%
jopa 4
3,-
Säästä
Lasten
TOPPASORMIKKAAT tai
-RUKKASET
Mallit voivat vaihdella myymälöittäin.
(4,95-5,90)
Tarjoukset voimassa 1.2.2015 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille.
Onkkaalantie 69,
PÄLKÄNE
Avoinna ark. 10–18,
la 9–14
Alasenkuja 1,
SUORAMA
Avoinna ark. 9–20,
la 9–18, su 12–17
Ja paljon muita
TARJOUKSIA!
Valmistamme sohvat ja sängyt 20 vuoden ammattitaidolla.
S
Y
N
N
E
J
H
päivää!
TY
LEVOLLE
Osta suoraan valmistajalta!
Vain 7
A
10-19 L
30.1. klo
E
P
0-19
. klo 1
9 TO 29.1
-1
0
1
lo
k
KE 28.1.
U 1.2. klo
10-16 S
31.1. klo
-70%
Alk. Sinuhe-kankaalla.
KOTIMAISET
VAHVAT OBELIXVUODESOHVAT
-65%
OT!
KI KO
KAIK
Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen.
Alicante-kankaalla.
59
(258,-)
alennus
-80%
LUX-RUNKOSÄNKYPAKETTI
Koko: 120x200cm
Koko: 160x200cm
(498,-)
88 100
ää!
oisKaksitus!
s
u
jo
!
rast
Mallit ja va
ea
Kor k oja!
n
ä
selk
alennus
399
VUOKATTI-JOUSTINPATJA
Koko: 160x200cm
alennus
iv
Vain 7 pä
a!
(942,-)
KOTIMAINEN SENATOR
3-istuttava 399,- (990,-)
1-istuttava 299,- (598,-) Upealla antiikkiverhoilulla.
h il ll
kaikki
10-19
TI 3.2. klo
9
-1
0
1
lo
2.2. k
-50%
ivää
ä
p
7
n
i
a
V
MIA-KULMASOHVA
299
339
Saatavana
muita kokoja.
Väri: sin. Petauspatja
myydään erikseen.
as tai nahk
alennus
LENTOLAN RETAIL ALUE
Kangasalantie
VIA,
MASOH
,
IA, KUL
V
H
O
O
S
E
U LEJA
, VUOD
HVIA, T
O
IA
KYJÄ,
V
IS
N
H
L
Ä
O
U
S
ENKKIS
IA, MOD
J
V
,
H
Ä
O
J
Y
IS
INSÄNK
A YM.
DIVAAN
PATJOJ
, JOUST
PETAUS
ÄNKYJÄ
,
S
Ä
O
J
K
Y
N
K
RU
ORISÄN
MOOTT
n
keaa
Muh luun!
olei
ng
Valitse ka
A
12-16 M
Mäkirinteentie 4
entie
U
P
P
O
LVain 7 päivää!
12
Lahd
retail
Lentolanangasala)
(K
alueella
AINA EDULLINEN
Tykkää
meistä
Facebookissa!
www.loytotex.fi
(990,-)
-60%
Saatavana useilla
nahkaväreillä ja
sisustuskankailla.
oerät
3-ist.
299
(695,-)
alennus
-75%
Väri: sin.
Petauspatja
myydään erikseen.
LUX-JENKKISÄNKY
Koko: 160x200cm
199
Moottorisänky!
Vartaloa myötäilevällä
jousituksella!
(598,-)
alennus
-65%
Lentolan retail-alueella
Mäkirinteentie 4, 36220 Kangasala
2-ist. 249,- (622,-)
KOTIMAINEN CLASSIC-KALUSTO
Alk. Sara-kankaalla.
Saatavana myös useilla nahkaväreillä.
249
(998,-)
Saaga Plus
-moottorisänky.
90x200cm. Väri: sin.
Petauspatja myydään erikseen.
Samassa talossa mm. Tokmanni ja Jysk
ma-pe 10–19, la 10–16,
su 12-16 / puh: 020 7698 281
www.suomensankytukku.fi