Sibelius_opettajan_materiaali

KANSALLISMUSEO
N AT I O N A L M U S E U M
Jokainen nuotti pitää elää
16.10.2015 –– 13.3.2016
” J O K A I N E N N U O T T I P I TÄ Ä E L Ä Ä”
Näyttelyopastuksen lisäksi ryhmää voi kannustaa tutustu-
– JEAN SIBELIUS 1865-1957
maan näyttelyyn omien mielenkiinnonkohteiden mukaan
esimerkiksi kysymystenniksen, esineen tarinan tai musiik-
Sibeliuksen musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat
kikuvailun avulla. Musiikkikuvailu on mahdollista toteuttaa
alkuperäiset nuottikäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibe-
myös koulussa, sillä näyttelyn keskeiset teokset on koottu
liuksen aikakauteen. Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon,
kuunneltavaksi mobiiliversioon osoitteessa:
joiden punaisena lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen
http://sibelius.kansallismuseo.fi/fi
elämä musiikin ja sävellystuotannon johdattamana.
K YSY M YS T E N N I S
Näyttelyyn voi tutustua ryhmän kanssa monella tavalla.
Kysymystenniksessä näyttelyyn tutustutaan pareittain.
Ryhmälle voi varata etukäteen joko Sibeliuksen vaiheita
Kukin pari valitsee näyttelystä esineen, jonka luona esittää
käsittelevän opastuksen tai hänen musiikkiaan tulkitsevan
siitä vuorotellen kysymyksiä. Kysymyksiin ei tarvitse vastata.
taidetyöpajan. Nämä maksavat 45 € /1 tunti.
Kysymystennis yleensä herättää uteliaisuuden tutkia esinettä
tarkemmin ja yrittää ymmärtää mistä siinä on kyse. Niinpä
Sibeliuksen vaiheita –opastus tutustuttaa kävijät näyttelyn
noin 5 minuutin kysymystenniksen jälkeen onkin aika etsiä
teemoihin ja Sibeliuksen elämään. Työpaja sopii yli 10-vuoti-
valittuun esineeseen liittyvää tietoa. Sama prosessi voidaan
aille, erityisesti musiikin sekä historian oppimisen tueksi.
toistaa näyttelyn eri osista valittujen muutaman esineen kohdalla. Näyttelyssä vietetyn oppitunnin aikana kukin oppilas
Musiikin värit –taidetyöpajassa kuunnellaan Sibeliuksen sä-
tutustuu siis 3-5 esineeseen. Nämä esineet voidaan esitellä
vellyksiä värittäen musiikin herättämiä tunteita ja mielikuvia.
myöhemmin koulussa muille oppilaille, tai aiheen työstä-
Teoksista koostetaan yhteinen kollaasi valokuvan muotoon.
mistä voidaan jatkaa esim. kuvataiteen, musiikin tai kirjoitta-
Työpaja sopii yli 7-vuotiaille, erityisesti musiikin, kuvataiteen
misen avulla koulussa. Jatkotyöskentelyä helpottaa, jos pari
sekä historian oppimisen tueksi.
kuvaa kohteenaan olleet esineet museovierailun aikana.
K E R R O E S I N E E N TA R I N A
7-vuotiaasta hän soitti pianoa, mutta vaihtoi pian viuluun, jota
Tässä menetelmässä tutustutaan näyttelyyn syventymällä
hän soitti usein myös luonnossa vaellellessaan. Ensimmäiset
yhteen tai muutamaan esineeseen. Aluksi jokainen valitsee
sävellyksensä Sibelius teki jo 15-vuotiaana, vuonna 1881.
näyttelystä itseään eniten kiehtovan esineen, ja keksii sille
sitten lyhyen fiktiivisen tarinan. Tarina voi kertoa esim. kenelle
Kesää 1887 21-vuotias Janne perheineen vietti Korppoos-
esine on kuulunut, kuka sen on tehnyt, mitä esineelle on eri
sa, Turun saaristossa. Kesäloma kului musiikin parissa ja
aikoina tapahtunut ja miten se on päätynyt museoon. Tarinat
Sibelius sävelsi teoksia musiikkihetkiä varten. Laajin kesän
kerrotaan 5-10 minuutin suunnittelun jälkeen parille tai koko
aikana syntyneistä sävellyksistä oli ns. `Korppoo-trio`, jota ei
ryhmälle. Parityöskentelynä jokainen ehtii oppitunnin aikana
julkisesti esitetty Sibeliuksen elinaikana. Kaikki Sibeliusta it-
tutustua syvemmin 2-3 esineeseen. Mikäli jokainen vuorol-
seäänkin myöten luulivat sävellyksen käsikirjoituksen kadon-
laan kertoo tarinansa koko ryhmälle, kukin ehtii oppitunnin
neen, mutta yllättäen se löytyi niiden sävellyskäsikirjoitusten
aikana tutustua yhteen näyttelyn esineeseen. Tämä esine
joukosta, joita Sibeliuksen perilliset lahjoittivat Kansalliskir-
jääkin sitten varmasti mieleen!
jastoon 1982. Vuonna 1887 Janne otti käyttöön taiteilijanimen
Jean – se oli hänen ”musiikkinimensä”, kuten hän itse sanoi.
K U VA I L E K U U L E M A S I
Näyttelyyn sisältyy runsaasti musiikkinäytteitä Sibeliuksen
S U O M I H E R Ä Ä J A E U R O O P PA A N
tuotannosta. Kukin ryhmän jäsenistä voi etsiä näyttelystä mu-
Ensimmäiset Jean Sibeliuksen orkesteriteokset esitettiin
siikkinäytteen kuunneltavakseen ja hetken kuuntelun jälkeen
vuonna 1891 ja ne aloittivat tuotteliaan sekä menestyksek-
kuvailla kuulemaansa parilleen. Parille voi kertoa, mitä tunte-
kään vuosikymmenen säveltäjän uralla. Tälle vuosikymme-
muksia musiikki herätti, millaisen vaikutelman musiikki antoi.
nelle sijoittuvat mm. läpimurtoteos `Kullervo`, `Finlandian`
Musiikkia voi myös analysoida musiikillisesti tarkemmin,
alkuversio `Suomi herää` sekä ensimmäinen ja toinen sinfo-
mutta se ei ole välttämätöntä. Tämän jälkeen pari voi yhdessä
nia. Kuten monien teosten nimistä voi päätellä, Sibelius oli
tutkia, mihin Sibeliuksen elämänvaiheeseen musiikki liittyy ja
1890-luvulla hyvin innostunut Kalevalasta. Vuonna 1890 hän
peilata tulkintaansa säveltäjän elämää vasten.
kirjoitti Wienistä tulevalle puolisolleen Ainolle: ”Minä luen
Kalevalaa ahkerasti… Minusta Kalevala on ihan moderni. Se
on minun mielestäni musiikkia kaikki, teema ja muunnelmia.”
TA U S TAT I E TO A N ÄY T T E LY N
Menestyksen myötä vuonna 1892 Jean pystyi avioitumaan
T E E M O I S TA O P E T TA J A L L E
kihlattunsa Aino Järnefeltin kanssa. Häistä ei ole valokuvia,
Näyttely jakaantuu kahdeksaan osioon, joiden punaisena
eikä hääkuvaa tiettävästi otettu. Näin ollen Kansallismuse-
lankana on säveltäjä Jean Sibeliuksen elämä musiikin ja
on kokoelmissa oleva Ainon hääpuku ja hääkaulakoru ovat
sävellystuotannon johdattamana.
harvoja konkreettisia muistoja tilaisuudesta. Sulhanen tosin
unohti tuoda kaulakorun häihin, joten Aino Sibelius ei sitä
NUORI SIBELIUS
häissä käyttänyt. Sen sijaan korua on käytetty useissa suvun
Venäjään kuulunut Suomen suuriruhtinaskunta kehittyi
häissä myöhemmin.
1800-luvun lopulla voimakkaasti sekä yhteiskunnallisesti että
kulttuurin alalla. Suomi sai oman rahayksikön, markan, ja
1870-luvulta lähtien voimistunut kansallisuusaate vaikutti
suomen kieli julistettiin viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.
Venäjän suhtautumiseen suomen asemaan autonomisena
Kansakoululaitoksen myötä luku- ja kirjoitustaito lisääntyi
suuriruhtinaskuntana. Niin kutsuttu ensimmäinen sortokau-
ja loi pohjaa suomenkielisen kulttuurin sekä suomalaisuu-
si alkoi 1899 annetusta helmikuun manifestista. Suomea
saatteen voimistumiselle. Myös teknologia edistyi tuolloin
pyrittiin venäläistämään mm. lakkauttamalla Suomen omat
merkittävästi, ja mm. puhelin, sähkögeneraattori sekä sähkö-
postimerkit ja armeija.
moottori kehitettiin.
Sibeliuksen säveltämä musiikki koettiin suomalaisten kanJohan Christian Julius Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 1865.
sallistunnetta vahvistavana. Kansallistunnetta vahvisti myös
Sibeliuksen suvussa oli useita musikaalisia henkilöitä ja myös
se, että Suomi sai osallistua omalla paviljongilla Pariisin
kaikki Sibeliuksen sisarukset harrastivat musiikkia. ”Janne”
maailmannäyttelyyn vuonna 1900. Kansallismuseonkin suun-
oli osoittanut erityisiä musikaalisia taipumuksia jo varhain.
nitelleiden arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarisen suun-
nittelema paviljonki oli kansallisromanttisen suomalaisen
usein sävellystensä sankareiden kohtaloihin, ja erityisen
arkkitehtuurin ja taideteollisuuden ainutlaatuinen kokonaistai-
voimakkaasti hän samaistui `Myrskyn` sankariin Prosperoon.
deteos. Paviljongin kattofreskot olivat Akseli Gallen-Kallelan
maalaamat, ja niissä käytettiin samoja Kalevalasta peräisin
J Ä R V E N PÄ Ä N H I L J A I S U U S ?
olevia aiheita, kuten `Sammon taonta` ja `Ilmarinen kyntää
Viimeinen julkinen esiintyminen Sibeliuksella oli hänen
kyisen pellon`, joista Gallen-Kallela maalasi toisinnot Kansal-
70-vuotispäivänsä kunniaksi järjestetyssä juhlakonsertissa
lismuseon keskihalliin vuonna 1928. Myös Sibeliuksen teoksia
Messukeskuksessa vuonna 1935. Tämän jälkeen Jean Sibelius
esitettiin maailmannäyttelyn yhteydessä muiden suomalais-
vetäytyi pois julkisuudesta, mutta jatkoi sävellys- ja sovitus-
ten sävellysten kera. 1900-luvun alussa Sibelius kohosikin
työtään kotona.
kansainvälisesti maineikkaimpien säveltäjien joukkoon.
1931 Sibelius sävelsi vaimolleen Ainolle 60-vuotissyntymäMoni vuosisadanvaihteen merkittävistä taiteilijoista rakennut-
päivälahjaksi `Adagion` (Rakkaalle Ainolle) sekä ystävänsä
ti perheelleen kodin Järvenpäähän, Tuusulanjärven rannalle.
Akseli Gallen-Kallelan muistoksi `Surusoiton`. Vuonna 1939
Myös Sibeliusten rakennuttama Ainola nousi järven rannalle
Sibelius johti viimeisen kerran orkesteria, radiolähetyk-
vuonna 1904.
sessä Yhdysvaltoihin. Äänitallenne radioinnista on ainoa
dokumentti Sibeliuksesta johtamassa orkesteria. Säveltäjän
M A A I L M A N M A I N E T TA J A R A H A H U O L I A
suosio oli tuolloin maailmanlaajuinen. Vuonna 1940 Walt
Pitkään pinnan alla pysyneet valtioiden väliset jännitteet
Disney ehdotti Sibeliuksen säveltämän ` Tuonelan joutsenen`
purkautuivat 1914 puhjenneeseen 1. maailmansotaan, joka
sisällyttämistä kokoillan piirroselokuvaan `Fantasia`, jossa
laajeni koko Euroopan alueelle. Euroopan poliittinen kartta
kahdeksan tunnettua klassisen musiikin teosta on animoitu
muuttui perusteellisesti ja useat vanhat valtiot, kuten Venäjä,
erilaisin tarinoin. `Tuonelan joutsen` jäi kuitenkin pois teok-
katosivat. Venäjän keisarikunnan luhistuttua Suomen senaatti
sesta, mahdollisesti siksi, että Suomi taisteli jatkosodassa
julisti Suomen itsenäiseksi joulukuussa 1917. Itsenäisyyttä
Saksaan liittolaisena.
varjosti kuitenkin heti seuraavana keväänä käyty sisällissota,
johon Sibeliuksen säveltämä `Jääkärimarssikin` liittyy.
H A U TA J A I S E T
1. maailmansota vei myös Sibeliuksen ennestäänkin epävar-
Sibelius työskenteli musiikin parissa kuolemaansa saakka.
mat tulot, sillä kapellimestaripalkkiot ja tekijänoikeustulot
Vielä toukokuussa 1957 Jean Sibelius sovitti uudelleen laulun
Saksasta romahtivat, eikä Amerikan-kiertuettakaan kyetty to-
´Kom nu hit, död!` (Tule nyt tänne, kuolema!), muutamaa
teuttamaan. Lisäksi elintarvikkeista oli Suomessa 1917–1918
kuukautta ennen kuin kuoli 91-vuotiaana. Jean Sibeliuksen
suurta puutetta ja Sibelius laihtui parikymmentä kiloa. Kaksi
hautajaisissa 30.9.1957 kuultiin Sibeliuksen säveltämää
hänen mieskuorosävellyksistään onkin sävelletty maksuk-
musiikkia. Helsingin suurkirkossa tapahtuneen siunauksen
si elintarvikkeista. Ensimmäisellä laululla Sibelius maksoi
jälkeen Jean SIbeliuksen arkku kuljetettiin Ainolaan. Tuhan-
lampaanviulun, jonka arkkitehti Nordman oli onnistunut
net ihmiset muodostivat tienvarsiin kunniakujan Helsingin
hankkimaan mustasta pörssistä. Jotta lähetys varmasti pääsi-
keskustasta Järvenpäähän saakka. Aino Sibelius eli vielä
si Ainolaan, oli Nordman paketoinut lihan viulukoteloon, jotta
vuoteen 1969, jolloin hän kuoli 98 vuoden iässä.
lähetys ei vaikuttaisi epäilyttävältä. Toisella laululla Sibelius
kiitti Nordmania tämän lähettämistä nahkiaisista.
I KO N I N E N S I B E L I U S
Jean Sibeliusta esittävistä valokuvista on tullut kansallisia
PROSPERO
ja kansainvälisestikin tunnettuja ikoneja. Yksi laajalti tunne-
1920-luvulla Sibelius oli kansainvälisesti arvostettu säveltäjä.
tuista kuvista on Andy Warholin piirros, joka todennäköisesti
Maailmansodan jälkeen hän saattoi jälleen kiertää ulkomailla
pohjautuu valokuvaaja Yousuf Karshin ikoniseen valokuvaan
johtamassa teoksiaan. Myös Sibeliuksen taloudellinen tilan-
vuodelta 1949. Kuvissa Sibeliuksen tunnusmerkkejä ovat
ne parani 20-luvun kuluessa, kun tekijänoikeusjärjestelmä
valkoiset kesäpuvut sekä sikarit, joita hän sai usein synty-
kehittyi ja Sibelius alkoi saada tekijänoikeuskorvauksia sekä
mäpäivälahjaksi. Kuvanveistäjä Eila Hiltusen Sibelius-
Suomesta että ulkomailta. 1926 ensi-iltansa saanut Shakes-
monumentti paljastettiin 1967. Teos kuvaa musiikkia veisto-
pearen näytelmään `Myrsky` sävelletty musiikki oli merkit-
taiteen keinoin, ja se on nykyään yksi Helsingin merkittävis-
tävä Sibeliuksen omasta näkökulmasta. Sibelius samaistui
tä turistinähtävyyksistä.