Lataa käsiohjelma - Tampere Filharmonia

Comments

Transcription

Lataa käsiohjelma - Tampere Filharmonia
9.10.
2015
SIBELIUKSEN
NELJÄS
Tampere Filharmonia
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
Tampere Filharmonia
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari
RICHARD STRAUSS (1864−1949)
Don Juan op. 20
THEO VERBEY (s. 1959)
Fraktaalisinfonia (Suomen ensiesitys)
VÄLIAIKA
JEAN SIBELIUS (1865−1957)
Sinfonia nro 4 a-molli op. 63
I Tempo molto moderato, quasi adagio
II Allegro molto vivace
III Il tempo largo
IV Allegro
Konsertti päättyy noin klo 21.
Yle radioi konsertin, ja se kuullaan
Yle Radio 1:ssä keskiviikkona 14.10.
klo 19.03.
Konsertin taltioiminen on kielletty.
TAMPERE
FILHARMONIA
I viulu: Mikk Murdvee* tp., Liina Nuora-Loijas***,
Lea Antola, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen,
Siri Heinonen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen,
Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli,
Martti Wiklund, Riikka Alakärppä, Kaisa Hiilivirta,
Hong You
II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna
Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti
Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola,
Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine
Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo
Tulisalmi, Sanna Tullila
alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti),
György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili
Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli
Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, TarjaLeena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina,
Anni Tiainen-Hammo
sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri
Kankkunen*, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija
Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo
Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki
kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**,
Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen,
Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen
huilu: Annaleena Jämsä*, Pekka Rankka**, Nina
Johnson***
oboe: Eva Neuszerova* tp., Juha Ala**, Heikki
Pöyhönen***
klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen***,
Reetta Näätänen
fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru
Cozma***, Yuan Dai
käyrätorvi: Kalervo Kulmala* tp., Pasi Tiitinen***,
Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki, Miriam Brown
trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro
Chiavetta**, Sami Siikala*** tp., Aki Välimäki
pasuuna: Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***,
Olavi Hostikka
tuuba: Harri Miettunen*
patarummut: Tiina Laukkanen*, Petér Fodor***
lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo
Oravakangas***, Petri Hänninen, Juuso Laakso
ORKESTERIA TUKEE:
ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI:
harppu: Vuokko Ahtila* tp.
kosketinsoittimet: Ville Hautakangas* tp.
*äänenjohtaja | **vuorotteleva äänenjohtaja |
***varaäänenjohtaja
ILLAN KOKOONPANO
Perjantai 9.10.2015 klo 19
Tampere-talon Iso sali
konserttimestari: Anton Chausovskii
(vuorotteleva 1. konserttimestari)
Tampere Filharmonian ja ylikapellimestari Santtu-
Matias Rouvalin syksyssä soivat Sibelius, Strauss
ja uusi musiikki. Tänään vuorossa ovat Don Juan,
joka avasi Straussille ovet konserttitaloihin ympäri
maailman, Theo Verbeyn Fraktaalisinfonia 2000-luvun alusta ja yli sata vuotta yleisöjä hämmentänyt
Sibeliuksen neljäs.
Richard Strauss julistautui jo varsin nuorena ohjelmamusiikin säveltäjäksi. Hänen mielestään yksinomaan muotoon keskittymisessä ei ollut mitään
mieltä. Sen sijaan suuret tarinat ja runot, herkistävät mielleyhtymät, tuntuivat säveltäjän omalta
maaperältä. Don Juan -sävelrunon Strauss kirjoitti
alle 25-vuotiaana, ja tästä elostelevan naistenmiehen kuulokuvasta tuli hänen läpimurtonsa. Don
Juanin kertomuksen synty palautuu aina renessanssi-Espanjaan saakka. Siihen ovat tarttuneet vuosien
saatossa lukuisat taiteilijat: Mozartin Don Giovanni
-oopperan lisäksi häpeilemätön nuorukainen seikkailee lukuisissa muissa sävelteoksissa, kirjoissa ja
elokuvissa.
© Kaapo Kamu
Lyömäsoittajana musiikkiuransa aloittaneen
Santtu-Matias Rouvalin ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan
Radion sinfoniaorkesteria syksyllä 2009. Tämän
jälkeen kapellimestari on ollut erittäin kysytty
vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut muun
muassa Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion
sinfoniaorkestereita, BBC Symphonya, Milwaukeen ja New Jerseyn sinfoniaorkesterita sekä Oslo
Filharmonienia. Lisäksi hän on Kööpenhaminan
filharmonisen orkesterin päävierailija. Tampere
Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on ollut
syksystä 2013.
Sinfoniakonserttien lisäksi Rouvali on johtanut
oopperaa, muun muassa Bizet’n Carmenin ja
Mozartin Taikahuilun. Keväällä 2016 hän johtaa
Tampereen Oopperassa Verdin Kohtalon voiman
ja keväällä 2018 Olli Kortekankaan uuden Veljeni
vartijan. Tammikuussa 2015 Rouvali ja Tampere
Filharmonia tekivät ensimmäisen yhteislevytyksen: Jean Sibeliuksen ja tanskalaisen ikätoverinsa
Carl Nielsenin 150-vuotisjuhlien kunniaksi juuri
ilmestyneellä levyllä soivat molempien säveltäjien viulukonsertot ja Sibeliuksen kaksi serenadia.
Solistina taituroi latvialainen viulisti Baiba Skride.
Don Juan pettää naisille antamansa suuret lupaukset kerta toisensa jälkeen. Hän ei pelkää eikä kadu,
vaan yllyttää itsensä hirmutekoihin aina raiskauksesta tappoon. Lopulta hänen aikansa koittaa, ja
estoton viettelijä syöstään helvettiin. Itävaltalaisrunoilija Nikolaus Lenau innostui hänkin legendasta
1800-luvulla mutta ei elinaikanaan viimeistellyt
kokonaista teosta aiheesta. Runoilijan Don Juan
-luonnoksia julkaistiin vasta tämän kuoleman
jälkeen. Lenaun luonnoksiin perehtyi myös Richard
Strauss, joka sävelsi soivan vastineen nimenomaan
runoilijan tulkintaan kertomuksesta.
Straussin Don Juan -sävelruno valmistui vuonna
1888, ja kantaesitys kuultiin Weimarissa seuraavan
vuoden marraskuussa. Vastaanotto oli heti innostunut ja ihaileva: yleisö ja kriitikot olivat saaneet
kuulla jotakin mullistavaa. Eikä tänäkään iltana
tarvitse ihmetellä, miksi teoksesta pidettiin. Saksalaissäveltäjä nosti esiin Don Juanin rajun tarinan
ja anteeksi pyytelemättömän erotiikan lisäksi sen
rakkauden ihanteen etsimisen, jota Lenaukin teksteissään korosti. Juuri tässä ihmisyyden voimassa
piilee teoksen rakastettavuus. ”Siinä on paljon valopilkkuja siinä teoksessa, mutta loppu on jotain ihan
muuta. Sillä hiljaisella lopulla tämä sopii niin hyvin
yhteen konsertin muun ohjelman kanssa”, illan kapellimestari Santtu-Matias Rouvali luonnehtii.
Hollantilaissäveltäjä Theo Verbey niitti mainetta
jo opiskelijana 1980-luvulla sovittamalla ja viimeistelemällä sävelten mestareiden teoksia. Verbey
on uransa aikana kirjoittanut menestyksekkäitä
sovituksia muun muassa Alban Bergin, Modest
Musorgskin ja Igor Stravinskyn sävellyksistä. Hänen
oman tuotantonsa keskiössä on orkesterimusiikki, ja
Verbey tunnetaankin erityisesti mielikuvituksellisena
soitintajana. Hänen teoksiaan ovat esittäneet lähes
kaikki hollantilaiset orkesterit ja useat kokoonpanot
ympäri maailmaa. Tänä iltana on Tampere Filharmonian vuoro.
punkien hälinä on turhauttanut – etenkin elämäntapamuutoksen jälkeen. Kolin jylhät vaarat ja uljaina
avautuvat järvimaisemat antoivat uutta innoitusta,
jota ne antoivat vuosisatojen vaihteessa myös useille
muille suomalaistaiteilijoille. Matkustamisen lomassa
Sibelius sävelsi jaksoittain hyvinkin intensiivisesti.
Neljännen sinfonian hän viimeisteli keväällä 1911
ja johti itse teoksen kantaesityksen huhtikuisessa
Helsingissä.
Fraktaalisinfoniaa Verbey suunnitteli alun perin jo
viime vuosituhannen lopulla, mutta teos sai varsinaisen, viimeisimmän hahmonsa vasta vuonna 2004.
Santtu-Matias Rouvali johti teoksen ensimmäistä kertaa Haagissa Residentie Orchestran kapellimestarina
keväällä 2012. Samainen kokoonpano kantaesitti
teoksen seitsemän vuotta aiemmin. Teos on innoittanut myös tanssitaiteilijoita: vuonna 2009 koreografi
Regina van Berkel valitsi Fraktaalisinfonian musiikiksi balettiinsa Memory of a shape.
”Mietin, että miltäköhän tuntuu kuunnella sitä, kun
yks tahti voi kestää kakstoista sekuntia, ja siinä tapahtuu yks äänenvaihdos. Tätä nelosta kuunnellessa
pitää olla tietyssä tilassa. Sibeliusta on itseään sillon
mietityttäny niin paljon, että siks se sävelsi just
tällasta musiikkia”, kuvailee Rouvali, jonka mukaan
neljäs poikkeaa muista Sibeliuksen sinfonioista muun
muassa kansanmusiikkivaikutteiden poissaololla:
”Neljännessä sinfoniassa ei varsinaisesti ole folkkia,
kaikissa muissa on. Säveltäjä ei ollu sillä tuulella.”
Viisiosaisessa teoksessa on kaksi nopeaa osaa:
toinen ja neljäs. Loput kolme ovat hitaita. Minimalistisen teoksen nimi valottaa sen ydinajatusta. Fraktaalilla tarkoitetaan loputonta kuviota, joka jatkuu ja
jakautuu aina uusilla tasoilla, vaikka sitä tarkasteltaisi kuinka läheltä. ”Verbeyhän on teoreetikko. Se
on musta outoa, että voi olla yhtä aikaa teoreetikko
ja tosi hyvä säveltäjä, mutta Verbey on”, Santtu-Matias Rouvali pohtii. Hän kertoo teoksen yhteydestä
konsertin päätösteokseen: ”Tässä on sellanen hyvä
keskiaikateema, sellasia skaaloja, kirkkosävellajeja, joita Sibeliuskin paljon käyttää. Siks nää sopii
niin hyvin yhteen. Ja myös sen takia, että tämä on
monessa kohtaa samalla tavalla hidasta ja jäädyttävää kuin Sibeliuksen nelonen. Ja molemmat loppuu
pianissimoon.”
Yleisilmeeltään musiikki on tummaa, sisäänpäinkääntynyttä pohdiskelua. Sopan hämmennys aloitetaan
tuomalla sävelkieleen ylinouseva kvartti. Tämän
intervallin leimallisuuden vuoksi teosta kutsutaan
toisinaan jopa tritonus-sinfoniaksi. Ensimmäisen
teema soi alkutahtien synkeissä tunnelmissa sellolla. Nopea toinen osa käynnistyy näennäisesti
touhukkaissa tunnelmissa, mutta hämmennys palaa
pian takaisin. Kolmannesta osasta ylikapellimestari
Rouvali löytää valonpilkahduksen. ”Nelonen on se
synkkä sinfonia, ja on se aika raskas johtaa. Mutta se
ei kuitenkaan ole puhtaasti surumielinen. Kolmannen
osan kaikest hienoimmassa paikassa, siinä erityisesti
on se valo. Vaikka säveltäjän elämä oli niin ja näin, ja
hän oli kipee ja kaikkee, ni siinä tulee se valopilkku,
ja se ei saa olla surumielinen. Kolmannen osan loppu,
se on hyvä.”
Konsertin päättää Jean Sibeliuksen neljäs sinfonia.
Sibelius oli tottunut juhlimaan, viettämään aikaa
Helsingin taiteilijapiireissä hyvin riehakkaissa tunnelmissa. Keväällä 1908 hänen kurkustaan löydettiin
kasvain, joka luonnollisesti pelästytti säveltäjän.
Kasvain leikattiin ja Sibelius toipui, mutta terveydentila hillitsi elämänmenoa ja vakautti Ainolan arjen.
Totutusta pidättäytyminen ja samalla vuosikausia
jatkunut velkakierre muuttivat Sibeliusta, joka etsi
1900- ja 1910-lukujen taitteessa uutta suuntaa
myös musiikilleen. Tuohon aikaan Sibelius matkusti
ahkerasti Euroopan suurkaupungeissa, mutta kaipasi
myös suomalaisen luonnon väkevyyttä ja rauhaa.
Niinpä hän hakeutui useaan otteeseen myös karjalaisen kansallismaiseman ääreen Kolille.
Matkustelun kautta voi yrittää tavoittaa aavistuksen
siitä, mitä Sibeliuksen mielessä on liikkunut: suurkau-
Neljäs osa vie sinfonian päätökseen, joka on – kuten
muissakin illan teoksissa – hyvin hiljainen. Kantaesityksen jälkeen ei aikalaisten muistelmissa hurrattu
samalla tavoin kuin muissa Sibeliuksen sävellyskonserteissa. Vaikka käyttäydyttiin niin kuin konsertissa
on tapana käyttäytyä, oli yleisön kuitenkin vallannut
poikkeuksellinen hämmennys. Sen saattoi lukea
myös sanomalehtien sivuilta. Rouvalin mielestä sinfonian kuuluu mietityttää, ei ilahduttaa samalla tavoin kuin useiden muiden teosten. Vuosisadan takaisen hämmennyksen tulisi jossakin muodossa jopa
toistua: ”Tavallaan ois hienoa, että kun sinfonia loppuu a-mollisointuun, kukaan ei taputtais, vaan antais
sen vaan olla, ja lähtis siinä mielentilassa kotiin. Siitä
tulis ihan erilainen elämys, jos se menis niin. Sitte
jäis se tunnelma, joka siitä on tarkoitus jäädä.”
Teksti: Maija Leino
Su 11.10. klo 15 Tampere-talon Pieni sali
FAUNIEN ILTAPÄIVÄ
Valls: Andalusialainen sarja
Sallinen: Cadenze
Sallinen: Jousikvartetto ”Aspekteja Peltoniemen
Hintriikin surumarssista”
Brahms: Jousikvintetto nro 2
SIBELIUS & NIELSEN -LEVY
Tampere Filharmonian ja Santtu-Matias Rouvalin
ensimmäinen yhteislevytys on nyt myynnissä
Tampere-talon Lipputoimistossa ja konserttien
yhteydessä Pro Orchestran pisteessä (2. krs).
Sibeliuksen ja Nielsenin viulukonsertot sekä
Sibeliuksen 2 serenadia
Tampere Filharmonia
Santtu-Matias Rouvali
Baiba Skride, viulu
TAMPERE FILHARMONIAN
LAPSIPARKKI
Syyskaudella 2015 kaikkien Tampere Filharmonian
iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen
lapsiparkki 3–12-vuotiaille. Hinta ennen konserttipäivää on 6 € ja konserttipäivänä 8 €.
SANA SIBELIUKSESTA
”Metsä” ”Humina” ”Sikari”
”Frakki” ”Voima”
Keräämme yhdessä Tampereen kaupunginkirjaston
kanssa sanoja Sibeliuksesta. Kerro meille yhdellä
sanalla, mitä Sibelius tuo mieleesi!
www.sanasibeliuksesta.fi
#sanasibeliuksesta
Seitsemän sanaa Sibeliuksesta -haastattelusarja
Metson musiikkiosastolla Sibeliuksen sinfonioiden
viikkojen tiistaina eli 24.11. & 1.12. klo 17.
Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen
TAMPERE FILHARMONIA
www.tamperefilharmonia.fi