Gramexpress 01/2015

Villi ja vapaa
Santtu-Matias
Rouvali
2015
1
Emma Gaala on iso juhla
Gramex tilitti miljoonia musiikille
Viitasen Piian lauluissa on elämää
1
hän
jorma Waldén
Syntyi 1961 Hämeenlinnassa
Koulutus Oikeustieteen kandidaatti, Helsingin
yliopisto 1993. Musiikin kandidaatti 1988 ja maisteri
1997 Sibelius-Akatemia Työura Sibelius-Akatemia,
urkuimprovisoinnin sivutoiminen tuntiopettaja ja vs.
lehtori 1988–1994. Opetus- ja kulttuuriministeriössä
1994 alkaen mun muassa tekijänoikeusneuvoston
ja -toimikunnan päätoiminen sihteeri, vanhempi
hallitussihteeri, hallitusneuvos, johtaja
Perhe Vaimo Riitta ja poika Anton Harrastukset
maalla asuminen, ulkoilu, musiikinkuuntelu.
Haastattelu lauri kaira
Kuva Matti matikainen
➤ Montako levyä osimoilleen omistat?
Parisataa vinyyliä ja kolmisensataa CD-levyä.
➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella
musiikkia?
iTunes ja Spotify, mutta usein radio autossa ja
matkapuhelimessa.
➤ Opiskelit juristin lisäksi myös
urkuriksi, oletko toiminut kanttorina?
Minulla on solistisen urkurin koulutus Sibiksestä, olen toiminut kanttoreiden sijaisena
noin 15-vuotiaasta runsaan kolmenkympin
ikään asti.
➤ Tekijänoikeudet ovat mediassa usein,
miksi?
Lähes jokaisella on mielipide tekijänoikeuk-sista ja jopa omakohtaisia kokemuksia;
patenteista, tavaramerkeistä ja vastaavista
ei kokemuksia yleensä ole. Monasti ihmiset
eivät silti tiedä paljoa tekijänoikeudesta, jopa
toimittajat sekoittavat sen teollisoikeuksien
kanssa.
➤ Miksi tekijänoikeus on tärkeää
kulttuuri- ja media-alalle?
Se on luovien alojen talouden kulmakivi.
Oikeuksia ostetaan ja myydään, kun teoksia
Urkurijuristi
Opetus- ja kulttuuriministeriössä
tekijänoikeusasioita johtavalla
Jorma Waldénilla on kosketus alaan
sekä lakimiehenä että urkurina.
➤ Entä muu kuin klassinen musiikki?
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen
löytänyt useita tämän päivän artisteja ja
yhtyeitä, jotka kiinnostavat: Foo Fighters, Tuomo Prättälä, Von Hertzen
Brothers, Magenta Skycode, Pendulum jne. Aika erilaista verrattuna
klassiseen koulutustaustaan.
➤ Miksi tekijänoikeus kiinnosti?
Päätin opiskella urkujensoiton
lisäksi toisen ammatin. Kun oikeus-tieteellisessä saattoi valita
IPR-oikeudet syventymisalaksi,
kaikki loksahti paikalleen: tekijänoikeus oli linkki, joka yhdisti
musiikin ja juridiikan.
2
ja esityksiä käytetään. Tekijänoikeutta kehitettäessä pitää huomioida, että järjestelmän
tulee olla toimiva laajalle joukolle erilaisia
toimijoita. Tarvitaan niin sisältöjen tekijät,
esittäjät kuin kaupallistajatkin.
➤ Millaisia tekijänoikeuslakihankkeita
uskot ensi vaalikaudella nähtävän?
EU:ssa digitaaliset sisämarkkinat ovat yksi
tärkeimmistä asioista. Euroopassa merkittävää taloudellista kasvua voidaan saavuttaa nimenomaan aineettoman omaisuuden kautta.
Tässä kehityksessä on pidettävä huolta myös
luovista tekijöistä ja esittäjistä, jotta olisi olemassa teoksia eli sitä aineetonta omaisuutta,
josta taloudellista kasvua voi markkinoilla
syntyä.•
Pääkirjoitus
Päätoimittaja lauri kaira
Haloo Helsinki! 17/18
Kuva: matti matikainen
Sami Yaffa 23
Musiikista
on moneksi
T
ässä lehdessä näkyvät kotimaisen musiikin monet
kasvot – klassisesta poppiin ja livestä radioon.
Pääjuttumme käsittelee pitkästä aikaa klassista musiikkia.
Kapellimestarikomeetta Santtu-Matias Rouvali loistaa urallaan.
Missä ikinä hän johtaakin, yleisö villiintyy raivoisiin aplodeihin eivätkä
kriitikot säästele kehuja.
Emma Gaalassa pääroolissa olivat toisen tyyppisen musiikin edustajat. Koska
voittajat on uutisoitu jo moneen kertaan ennen lehtemme ilmestymistä, päätimme tällä kertaa kertoa itse gaalasta ja sen rakentajista.
Ensimmäiset Emma-palkinnot jaettiin keväällä 1984. Silloin vuoden yhtyeeksi valittiin Yö, naissolistiksi Anita Hirvonen, miessolistiksi Matti ja Teppo
sekä iskelmäksi Avaa hakas, jonka lauloi Kake Randelin. Juice Leskinen sai erityisEmman.
Tänä vuonna Gaala oli Pepe Willbergin, Cheekin ja Haloo Helsingin juhlaa.
Nämä kolme nappasivat jokainen kolme
Emmaa. Esittelemme lehdessä myös muita menestyjiä. Jutussamme kerrotaan, kenen biisit soivat eniten radiossa ja kenen
levyt myivät eniten. Toisen listan kärjessä
on Avicii ja toisen Robin.
Kerromme myös siitä, että suomalainen yksityinen radio täyttää tänä vuonna
30 vuotta. Onnittelut!
Valtioneuvosto myönsi vuonna 1985 ensimmäiset paikallisradioluvat. Niitä
sai 33 hakijaa 21 paikkakunnalta. Tästä on kuljettu pitkä matka. Kaupallisia lupia
on nykyään FM-taajuudella yli 80 ja nämä radiokanavat tavoittavat viikoittain
3,7 miljoonaa kuuntelijaa.
Gramexin perustyötä on tekijänoikeuskorvausten kerääminen ja tilittäminen,
siitäkin kirjoitamme. Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,5 miljoonaa euroa
musiikille.
Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo kirjoittaa palstallaan musiikin vaikutuksista kertovista tutkimuksista. Musiikilla on myönteisiä vaikutuksia, niin
asiakaspalvelussa kauppiaiden kassavirralle kuin ihmisten hyvinvoinnille.
Tämä lehti siis kertoo siitä, että musiikilla on monet kasvot, monenlaista
käyttöä ja se on monille ihmisille hyvin tärkeätä. Ja miksei olisi. Tutkimuksetkin
sen kertovat: musiikki tekee hyvää.•
Musiikilla on
monet kasvot
ja monenlaista
käyttöä.
Piia Viitanen 24
Kannessa santtu-matias Rouvali
Kuva: Kaapo kamu
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien
tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti
Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / [email protected], puh.
(09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset [email protected] / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 26.
vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa
Print / Painos 48 000 kpl.
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Rock-toimittaja
palkittiin
Skotlantilaisen laulaja Calvin Harrisin
Summer oli Spotifyn kuunnelluin kappale
Suomessa viime vuonna.
Mitä Spotifystä kuunneltiin?
Musiikkipalvelu Spotifyn asiakkaat kuuntelivat
viime vuonna yli seitsemän miljardia tuntia
musiikkia sen kautta. Maailman tilastoissa
kunnelluimmaksi nousi Pharell Williamsin
oivallisen musiikkivideon vauhdittama Happy,
Suomen listalla ykköseksi nousi Calvin
Harrisin Summer.
Kuva: sony music
Spotifyn viisi soitetuinta kappaletta 2014
Koko maailma
Suomi
1. Happy
Pharell Williams
1. Summer Calvin Harris
2. Rather Be Clean Bandit
(mukana Jess Glynne)
2. Rather Be Clean Bandit
(mukana Jess Glynne)
3. Summer Calvin Harris
3. Bad David Guetta
(mukana Vassy)
4. Dark Horse Katy Perry
5. All Of Me
John Legend
4
Soundi-lehti jakaa vuosittain palkinnon suomalaiselle musikkivaikuttajalle. Tällä kertaa sen sai lehden entinen päätoimittaja Timo
Kanerva. Oman toimittajan palkitsemisella on hyvä syy: vuonna
1975 päätoimittaksi ryhtynyt Kanerva johti lehteä 38 vuoden ajan.
Lehti on seurannut aina tarkasti
suomalaista rockia. ”Suomalainen
rocklehti tarvitsee suomalaisen
rockin”, Kanerva sanoo.
”On hyvin tärkeää, että me ollaan ihan tietoisesti nostettu kotimaisia bändejä ja ruvettu tekemään niistä isoja juttuja.”
Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki myönsi vuonna 2012 valtion
journalistipalkinnon Timo Kanervalle. Soundi-palkintoa on jaettu
vuodesta 2005.
4. Vadelmavene Kasmir
5. Waves Mr. Probz – Robin Schulz
Huonoimmat
Suomi-iskelmät
albumiksi
Rocket Records julkaisi 13. maaliskuuta tuplakokoelman Riman alta ja
ohi maalin − Suomi-iskelmän hurjimmat harhalaakit. Kokoelmalla kuullaan 49 levy-yhtiön mukaan tavalla
tai toisella hämmentävää iskelmälevytystä vuosilta 1972−1993.
Mukaan on pyritty saamaan erityisesti sellaisia yleisöltä unohtuneita,
camp-hengessä ilahduttavia iskelmiä, joita ei ole aiemmin julkaistu
cd:llä. Kokoelma on kunnianosoitus
huonolle iskelmälle ja äänessä on
niin arvostettuja iskelmälaulajia kuin
aivan muista yhteyksistä tuttuja julkkiksia.
Kuva: tanja ahola
Kuva: nea mattila
Kuva: DUUDSONIT.COM
Kalevalaiset naiset kutsuivat Duudsonit mukaan juhlakonserttiinsa.
Monta kalevalaista juhlaa
Vuosi 2015 on juhlavuosi niin Kalevalalle (180 vuotta), Kantelettarelle
(175 vuotta) kuin Kalevalaisten
Naisten Liitolle (80 vuotta). Juhlavuosi näkyy vuoden aikana ympäri
Suomea erilaisten konserttien, tapahtumien ja näyttelyiden merkeissä.
Juhlintaan on haastettu mukaan
myös Duudsonit, joiden asenne
muistuttaa Kalevalaisten Naisten
Liiton edustajien mukaan kalevalaista perinneasennetta. Duudsonit
esiintyivät Kalevalaisten Naisten
juhlakonsertissa Kalevalan päivänä Finlandia-talolla.
Ajankohtainen kalenteri juhlavuoden tapahtumista löytyy osoitteesta: www.kalevalaistennaistenliitto.fi
Prix Elvis
Musiikkiteatteri
Kapsäkille
Musiikkiteatteri Kapsäkki on saanut musiikintekijöiden etujärjestö
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n
vuoden 2014 Prix Elvis -kunniamaininnan.
Kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka
on edistänyt suomalaisen kevyen
musiikin asemaa. Elvis ry:n hallitus
kiittää perusteluissaan musiikkiteatteria sen värikkäästä ja monipuolisesta tarjonnasta.
Kiitosta saa myös Kapsäkin
henkilökunta, joka ”rajallisin varoin,
mutta rajattomalla innokkuudella ja
intohimolla laatii ja toteuttaa ohjelmistoja, joissa huomioidaan ihailtavalla taidolla koko esittävän taiteen kirjo.”
Lisäksi perusteissa korostetaan
Kapsäkin roolia kulttuurialan työllistäjänä.
Kapsäkin esityksiä ovat muun muassa
Spagettiooppera sekä Eläimellisiä
lauluja; kuvassa Paavo Kerosuo,
Lotta Kuusisto ja Satu Sopanen.
Kampanja kotimaisen
soitinkaupan puolesta
Suurin suomalainen musiikkituotteiden
maahantuoja, tukku- ja vähittäiskauppias
F-Musiikki käynnisti Ostan soittimeni
Suomesta -kampanjan, jonka tavoitteena
on tukea kotimaista osaamista ja palvelualan työtä. Kampanja haastaa asiakkaat
pohtimaan ammattitaitoisen palvelun
merkitystä sekä oikomaan käsityksiään
kotimaisen soitinkaupan hintatasosta.
Kampanjan keulahahmona nähdään
Paleface, ja mukaan on lähtenyt useita
eri musiikkigenrejä edustavia muusikoita.
Musiikkiliikkeen asiakkaat pääsevät jatkossa
asioimaan myymälän ja verkkokaupan
lisäksi kiertävässä F-Mobissa, jossa
yhdistyy verkkokaupan tuotevalikoima
ja myymälän asiakaspalvelu.
Kuva: saara autere
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Kuvat: jukka rapo ja stefan bremer
asiakas
info
UMO on soittanut jazz
ia jo 40 vuotta.
UMO:n juhlavuosi käynnistyi
Uuden Musiikin Orkesteri UMO juhlii tänä
vuonna 40-vuotista taivaltaan. Merkittäväksi
kotimaiseksi jazz-instituutioksi nousseen
ammattilaisorkesterin juhlavuosi kuluu
monipuolisen musisoinnin merkeissä.
16-miehinen kokoonpano vierailijoineen
tarjoaa konserttivuoden, joka pitää sisällään
katsauksia orkesterin historiaan, kotimaisia
kantaesityksiä ja kansainvälistä yhteistyötä.
Kotimaiseen musiikkiin ja arkistojen aarteisiin
keskitytään UMO juhlii -konserttisarjassa.
Jazz-ala
some-kahvittelee
Jazz Finland -sivusto lanseerasi
tammikuussa uuden Jazzpressojuttusarjan, jossa julkaistaan joka
toinen kuukausi jazz-alaan liittyviä keskustelunavauksia. Keskustelua on tarkoitus jatkaa sosiaalisessa mediassa Facebookin Jazz
Finland -sivulla sekä Twitterissä
(#jazzpresso).
Polttavimpia esiin nousevia aiheita puidaan livenä avoimissa
Jazzkahvit-keskustelutilaisuuksissa, joita on toistaiseksi järjestetty
pääsääntöisesti Helsingissä. Ensimmäisessä Jazzpresso-kolumnissa muusikko ja pedagogi Jukkis
Uotila tarjoilee näkemyksensä
jazzin perinteisten arvojen kunnioituksesta.
6
Kuva: michael aston
Vuoden 2015
verotustiedot
Vuoden 2015 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2015. Gramex
saa suoraan Verohallitukselta
asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista
emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio.
Eläkeläinen, koululainen,
opiskelija tai Suomessa
rajoitetusti verovelvollinen!
Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi
oikean verotuksen.
Äänite- ja
musiikkivideoilmoitukset
Tuottajat, muistattehan että
ääniteilmoitukset Gramexille
pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä.
Näin voimme varmistaa, että
esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista
singleistä ja radiopromoista tulisi tehdä ääniteilmoitukset.
Myös musiikkivideoista on
tehtävä ilmoitukset Gramexille.
Gramexin kautta tulee esityskorvauksia kaikista musiikkivideoista videon tuottajalle sekä
kotimaisista videoista myös
taiteilijoille.
Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi
Johtosävel
Kapellimestari Eva Ollikainen
on yksi musiikkimme viejiä
saksankieliseen Eurooppaan.
ilmo laevuo
Gramexin hallituksen puheenjohtaja
kuva: evaollikainen.com
Tom Jones maustaa
Merlotin
M
tekijöiden uraa, musiikkigenreen
katsomatta.
Yksi vuoden 2015 päätapahtumista on Hampurissa syyskuussa
järjestettävä Reeperbahn Festival,
jonka pääyhteistyökumppanina
Music Finland toimii. Suomi saa
kunnian olla Saksan tärkeimmän
musiikkialan ammattilaistapahtuman kohdemaa, ensimmäisenä
maana tapahtuman historiassa.
www.ausfinnland.de
kuva: jelena rudi
Music Finland on käynnistänyt kaksivuotisen saksankielisiin
(Saksa, Sveitsi ja Itävalta) maihin suuntautuvan vientihankkeen,
joka kantaa nimeä Aus Finnland.
Kyseessä on laajin koskaan toteutettu suomalainen musiikkivientihanke. Suomalaisella musiikilla on
jo hyvin jalansijaa saksankielisissä maissa, mutta tarkoituksena on
vauhdittaa erityisesti kansainvälisen läpimurron partaalla olevien
Suomalaisartisteja Tallinn Music Weekissä
Tallinnassa vuosittain järjestettävä
kaupunkitapahtuma Tallinn Music
Week julkisti helmikuussa ohjelmistonsa. Maaliskuun lopussa järjestettävän festivaalin lavoilla nähdään
205 artistia 26 eri maasta. Suomalaistekijöistä mukana on muun muassa Lost Society, Teksti-TV 666, Lähdön Aika, Wedding Crashers ja Olga
Shishkina.
Musiikki
tekee
hyvää.
www.tmw.ee
7
Kuva: matti matikainen
Musiikkivientiä
saksankielisiin
maihin
usiikki viihdyttää ja kiihdyttää. Tutkimusten mukaan eläminen ilman musiikkia on vaikeampaa
kuin eläminen ilman urheilua, elokuvia tai lehtiä.
Emme tule aina ajatelleeksikaan, kuinka laajasti musiikki vaikuttaa ihmisen toimintoihin ja
tunnelmiin. Emme edes huomaa, että musiikin vaikutuksesta
olemme avuliaampia ja halukkaampia yhteistyöhön.
Antiikin ajoista on tiedetty musiikin parantavista vaikutuksista.
Musiikki pudottaa verenpainetta, lievittää stressiä, vahvistaa immuunijärjestelmää ja siitä on apua jopa syövän tai aivovaurion
hoidossa. Säveltaide pitää sielunkin terveempänä, lievittää kipua
ja parantaa oppimistuloksia. Musiikilla onkin nykyisin käyttöä
monenlaisissa hoitomuodoissa.
Myönteisten vaikutustensa vuoksi
musiikkia on käytetty markkinoinnissa iät ajat. Nykyisin tutkimustietoa on
yhä enemmän ja yritykset luottavat aina
enemmän musiikin voimaan. Saksalaisen musiikin saattelemana ostoskoriin
päätyy mieluummin saksalainen viini
kuin ranskalainen. Sopivalla musiikilla
voi makeuttaa tai tarpeen mukaan happamoittaa. Mieluisten sävelten myötä huonokin maistuu paremmalta.
Musiikin säestyksellä asiakkaat viihtyvät liikkeissä pidempään,
ovat valmiit ostamaan ja maksamaan enemmän ja palaavat kernaammin. Hammaslääkärikin vaikuttaa vähemmän pelottavalta.
Kaikenlaiselle bisnekselle hyvällä mielellä oleva ja lisämyyntiä
tuova asiakas on mieluisa. Suuri osa
asiakkaista karttaa hiljaisuutta,
tiedostamattaankin.
Työpaikoilla musiikin
vaikutuksia on niin ikään
tutkittu. Ilmapiiri on iloisempi,
viihtyvyys ja tuottavuus paranee.
Musiikki siivittää parempiin
tuloksiin työssä ja sairauspoissaolot vähenevät.
Musiikin tekemisellä,
esittämisellä ja tuottamisella on merkittävä panos yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kehitykselle.
Kerrannaisvaikutukset
ovat valtavat. Musiikki
tekee hyvää.•
Myönnän, että persoonani
on aika villi ja vapaa.
8
Räiskettä
ja rähinää
konserttimusiikkiin
Kapellimestarikomeetta
Santtu-Matias Rouvali etenee
komeasti kansainvälisellä
urallaan. Missä ikinä hän
johtaakin yleisö villiintyy
raivoisiin aplodeihin eivätkä
kriitikot säästele kehuja.
Teksti siskotuulikki toijonen
Kuvat kaapo kamu ja sini pennanen
Santtu-Matias Rouvali Syntyi Lahdessa 1985 • Perhe: avovaimo, pianisti
Heini Lehto ja Oliver-poika, hevonen ja kaksi koiraa • Tampere Filharmonian
ylikapellimestari. Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailija ja Tapiola
Sinfoniettan taiteellinen partneri • Johtanut myös muun muassa Los Angelesin
filharmonikkoja, Haagin Residentie-orkesteria, Lontoon Philharmonia Orchestraa,
Tukholman filharmonikoita sekä Ranskan radion, Dresdenin ja Bergenin
filharmonikoita • Ei arastele jazzia, eikä rokkiakaan. Aika ei vain tahdo riittää niiden
parissa remmeltämiseen • Rentoutuu samoilemalla luonnossa ja kalastelemalla
• Lempiteos: Sergei Prokofjevin Viulukonsertto nro 2 g-molli op 63 • Tärkeintä
maailmassa tällä hetkellä on Oliver-vauva ja tietenkin musiikki.
9
S
anttu-Matias Rouvali toimii menestyksekkäästi ensimmäistä kauttaan Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Magneetin
tavoin hän lahjakkuudellaan ja valloittavalla persoonallaan vetää johtaessaan kotisalinsa Tamperetalossa täyteen yleisöä.
Hän on houkutellut konserttimusiikin
pariin aivan uutta yleisöä, nuoriakin. Pestinsä
alkuaikoina hän juonsi omalla räväkällä, konservatiiveja kauhistuttavalla tavallaan konserttinsa, sittemmin siitä on luovuttu.
”Tampere Filharmonia on loistava bändi,
hengeltään hieno yhteisö, joka on kehittynyt
hurjasti!” Rouvali iloitsee, ja ilmoittaa häpeilemättä luotsaavansa orkesterinsa Suomen
parhaaksi.
Santtu ja Sibelius
Tänä keväänä Tampere Filharmonia esittää
monien muiden orkestereiden tavoin kansallissäveltäjämme juhlavuonna useissa konserteissa Jean Sibeliuksen sävellyksiä.
Rouvali odottaa juhlavuotta innolla. Se
käynnistyi komeasti suurelle yleisöllekin,
kun Rouvali orkestereineen esitti Tamperetalossa Finlandian. Esitys kuultiin vuoden
vaihtuessa myös suorassa tv-lähetyksessä.
Rouvalin suhde Jean Sibeliuksen musiikin johtamiseen on aiemmin ollut torjuva,
mutta Sibeliuksen 150-vuotisjuhlan kunniaksi
Rouvali on tarttunut intoa puhkuen hänen
musiikkiinsa.
”Sibeliuksen musiikissa on sellaisia suvantovaiheita, joista en tahdo saada mitään
tolkkua, mutta ne eivät poissulje hänen musiikkinsa kiinnostavuutta ja haasteellisuutta.”
”Sibeliuksen musiikin synkoopit ja rytmit ovat hienoja. Hän käsittelee rytmiikkaa
tosi kivasti, kiinnostavan takapotkuisesti.
Hänen sävellyksensä ovat auenneet minulle
kunnolla vasta viime aikoina. Olen oppinut
ymmärtämään hänen musiikkiaan.”
Tähän mennessä Rouvali on johtanut
kaikki Sibeliuksen sinfoniat nelosta lukuun
ottamatta. Tämä vuonna sekin kuullaan
Tampereella. Jokaisesta sinfoniasta tulee komea tulkinta, ylikapellimestari hehkuttaa.
Musiikin muovailija
Jotakin taiteellisesti sensaatiomaisen omaperäistä, tarkkaa, terävää, ennakkoluulotonta ja
ihanan rentoa hänen orkesterin johtamisessaan on. Tulkinnat saavat ansaitsemansa tilan
tarkan teknisen osaamisen ohella. Kommunikointi kapellimestarin ja orkesterin välillä
toimii ihailtavasti. Konserttimusiikin tenavatähti on kavunnut suomalaisten kapellimestarien valioluokkaan.
”Tykkään vaihtuvista tahtilajeista. Musiikki tuntuu kotoisalta, kun siinä on räiskettä,
Tarkoituksenani on luoda
uusi Sibeliuksen musiikin
esitystraditio.
”Soittajat pitää saada luottamaan, että kyllä toi hallitsee homman”, Rouvali sanoo.
10
”Tavoitteena on, että esitämme Tampereella Sibeliuksen musiikkia niin, että tämän
vuoden jälkeen kaikki tietävät, miten sitä minun johtamanani tulkitaan. Tarkoituksenani
on luoda uusi Sibeliuksen musiikin esitystraditio. Teemme aivan omanlaisemme versiot aiemmista esityskäytännöistä poiketen.”
’’Usutan ja piiskaan soittajia ehkä vähän liikaakin’’, Rouvali arvelee.
Rouvalissa on virtaa.
ryskettä ja melodiaa. Toivon, että makuni
muuttuu vieläkin monipuolisemmaksi ja
opin muovailemaan musiikkia vapaammin.”
Rouvali ei missään nimessä halua olla
kapellimestarina autoritäärinen, vaan yksi
muusikoista, hyvä jätkä, kuten hän itse itseään
luonnehtii.
”Soittajat pitää saada luottamaan, että
kyllä toi hallitsee homman. Se selviää heille
ensimmäisissä harjoituksissa kahdenkymmenen minuutin kuluessa.”
Kyllä nekin saavat jo sijaa hänen tulkinnoissaan, mutta ei pidä luulla, että Rouvali
olisi seestymään päin.
”Sehän on nastaa, kun ryydittää teoksia
vaikkapa Benny Goodmanilla, jos sikseen tulee, ja käskee orkesteria soittamaan törkeästi.”
Villi ja vapaa
Rouvalissa on virtaa, musiikki ikään kuin
pulppuaa hänen jokaisesta jäsenestään. Huumorintajuinen, villinoloinen nuorukainen
hehkuu intoa, jolla hän sytyttää soittajat ja
ylipäätään kanssaihmisensä. Hän toteaakin
olevansa ”energiafiiliksissä” johtaessaan.
Rouvali saa karismastaan kumpuavalla
auktoriteetilla ja positiivisella energiallaan
soittajat venymään parhaimpaansa. Johtaessaan hän sukeltaa syvälle musiikkiin, eläytyen
täydellisellä intensiteetillä kulloinkin esitettävään teokseen.
Koreografia hypähtelyineen ja ääntely
naksutteluineen, suhinoineen ja päristyksineen soitinten mukana on hänen oma musiikillinen maailmansa. Välistä jalka lipsahtaa
korokkeelta, välistä näyttää kuin hän lähtisi
lentoon.
”Muusikot varmaan urani alkuvaiheessa
miettivät, että mikähän jolppi tuokin on.”
”Usutan ja piiskaan soittajia ehkä vähän
liikaakin. Kokeneemmat kollegat ovat korostaneet, että pitäisi antaa enemmän vapauksia
ja tilaa myös hitaammille tempoille.”
Tuttu tarina
Kuinka lahtelaisesta pienestä rumpalipojasta
on kehkeytynyt kapellimestari, jolle hänet
talliinsa ottaneen vaikutusvaltaisen lontoolaisagentuuri Harrison & Parrottin kautta
kiirii kutsuja ympäri maailmaa?
Tarina on tuttu, lähes näinhän kävi Okko
Kamulle, Esa-Pekka Saloselle ja Mikko
Frankillekin.
Rouvali kutsuttiin yllättäen johtamaan
Radion sinfoniaorkesteria sairaustapauksen
vuoksi muutama vuosi sitten.
”Kyllä minä, hitto soikoon, jännitin aivan
kamalasti, mutta adrenaliinilla mentiin”, hän
kertoi konsertin jälkeen. Hyvin mentiinkin.
Rouvalia verrattiin nuoreen Jukka-Pekka
Sarasteeseen ja konserttitalojen ovet alkoivat
avautua.
”Konserttimusiikin kentällä piirtyy nousukäyrä. Tampere Filharmonian kehitys,
maine ja kasvava kuulijakunta ovat toimineet
hyvää esimerkkinä.”
Kapellimestari Hannu Linnun kauden
jälkeen orkesterin sontia ei ole tarvinnut juurikaan muuttaa.”
”Työni on keskittynyt konseptin hiomiseen kuulijamyönteisemmäksi. Orkesterin on
suuntauduttava ulospäin ja mainostettava
itseään häpeilemättä. On rantauduttava toreille ja turuille ilmaiskonsertein. Myös yhteistyö
muiden taidelaitosten kanssa on tärkeää.”
Elitistisiin esittämisen perinteisiin Rouvali kaipaa lisää rentoutta ja epämuodollisuutta eurooppalaiseen tapaan. Välillä frakit
voi hänen mielestä nakata naulaan, pukeutua
värikkäämmin ja pistää vaikka jalalla koreasti
konserteissa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
Rouvali olisi riettaantunut tuomaan crossoveria konsertteihinsa.
”Musiikin korkeatasoisuudesta ei pidä
tinkiä, mutta siitä pitää tarjota monipuolisesti ja puhua musiikista selkokielellä, niin että
sitä on kenen tahansa helppo lähestyä. Pitää
päästä irti sellaisesta herrasväkimeiningistä ja
jäykästä fiiliksestä.”
Kapellimestari-idoleikseen Santtu-Matias
Rouvali nimeää Paavo Berglundin, Leonard
Bernsteinin ja Carlos Kleiberin.
”Berglundin silmät olivat ihmeelliset.
Ehdin nähdä vain yhden hänen johtaman
konsertin, mutta nauhoituksia katsellessa
huomaa, että hän näki aivan kaiken silmillään. Ehkä hän kuuntelikin niillä. Kleiber
puolestaan ei ollut turhan tarkka, hän löi miten sattui, mutta meininki oli aivan mahdottoman hieno!” >>>
11
Sinfoniaorkesteri on taidemusiikin
upein instrumentti
Sinfoniaorkesteria on verrattu hyvin
hallittuun yhteiskuntaan, jonka tulisi toimia
sinfoniaorkesterin tavoin. Parhaimmillaan
se soisi kuin orkesteri: ei perustuen pakkoon,
vaan jokaisen jäsenen taitoihin ja luovuuteen.
Sinfoniaorkesteri esittää sinfonioita ja muita
laajamittaiselle orkesterille sävellettyjä
teoksia, muun muassa konserttoja.
Monet sinfoniaorkesterit toimivat myös
oopperaorkestereina.
Sinfoniaorkesterin kokoonpano vaihtelee
teoskohtaisesti. Täysimittaisessa, nykyaikaisessa orkesterissa on 70–100 soittajaa.
Tyypillinen sinfoniaorkesteri koostuu
seuraavista soitinryhmistä:
Jouset
16–30 viulua, 8–12 alttoviulua, 8–12 selloa
ja 5–8 kontrabassoa.
Puupuhaltimet
2–3 huilua, 2–3 oboeta, 2–3 klarinettia,
2–3 fagottia, piccolohuilu,englannintorvi,
bassoklarinetti ja kontrafagotti.
Vaskipuhaltimet
2–8 käyrätorvea, 2–5 trumpettia,
3 pasuunaa ja tuuba.
Lyömäsoittimet
patarummut, lautaset, bassorumpu, tamtam,
triangeli, kellopeli, putkikellot, ksylofoni,
marimba ym. joskus myös eksoottisia soittimia.
Muut soittimet
1–2 harppua, celesta, piano.
Orkesteria johtaa tavallisesti kapellimestari,
toisinaan myös solisti. 1800-luvun alkupuolelle
asti orkestereita johtivat konserttimestarit tai
cembalistit.
Viime vuosina useat soittajat ovat halunneet
kokeilla taitojaan kapellimestarina ja palanneet
vanhaan käytäntöön johtamaan orkesteria
pianon äärestä tai konserttimestarin paikalta.
Esimerkiksi mahdollisen maailmanennätysmäärän eli 289 sinfoniaa säveltänyt
Leif Segerstam johtaa useimmiten omat
sinfoniansa pianon ääreltä.
Tampere Filharmonian huilun ääneenjohtaja
Annaleena Jämsä sekä
orkesterin jouset työssään.
12
’’Tila ja aika katoavat, kun nousen kapellimestarin korokkeelle’’, Rouvali kuvailee.
Kalenteri on täynnä aina
vuoteen 2019.
>>>
Aika velikulta kapellimestariksi
Santtu-Matias Rouvali on kuuluisa siitä, että
hän ujuttaa häpeilemättä konserttimusiikkiin
vähän keveämpiäkin aineksia.
”Se ei ole itsetarkoitus, mutta myös klassisella puolella pitää olla roisketta ja rähinää
eikä pelkää sensitiivisyyttä. Myönnän, että
persoonani on aika villi ja vapaa.”
Hän ei oikein jaksa innostua menestyvien
kapellimestarien ympärillä vellovasta ”tähtivouhotuksesta”, eikä liioin maineesta ja kunniasta, jota hänelle on ropissut.
”En piittaa siitä pätkääkään. Vähän jo ärsyttää median hehkutus nuoresta kapellimestarinerosta. Enhän minä enää tämän ikäisenä
äijänä ole mikään lapsinero. Ärsyttää, kun
Alkossakin kysytään paperit joka kerta siellä
piipahtaessani.”
Rumpusetti vaihtui tahtipuikkoon
Santtu-Matiaksen molemmat vanhemmat
soittivat Lahden kaupunginorkesterissa ja
ottivat pikkuvesselin usein mukaan harjoituksiin ja konsertteihinkin. Käänteentekevää
oli, kun muusikko-isä vei Santtu-Matiaksen
tapaamaan orkesterin rumpalia.
”Vanhempieni ei tarvinnut palkata lastenhoitajaa, kun hilluin orkesteriharjoituksissa. Visuaalisesti kiinnostavimpia olivat
tietenkin lyömäsoittajat ja kapellimestarit.
Olin haltioissani, kun sain itsekin paukutella
rumpuja. Se oli ratkaiseva hetki elämässäni.”
Santtu-Matias aloitti lyömäsoitinopinnot
kuusivuotiaana ja tarttui myös viuluun. Mutta ei elämä tuolloinkaan pelkkää musiikkia
ollut. Nuori mies pelasi myös lätkää ja jalka-
palloa. Opinnot Sibelius-akatemiassa pääaineenaan lyömäsoittimet hän aloitti 17-vuotiaana. Hän soitti myös sinfoniaorkesteri
Vivossa, jossa tutustui kapellimestari Hannu
Lintuun.
”Hannu kiukuttelikin minulle, mutta
päästi minut johtamaan Dvorakin 9. sinfoniaa, kun sanoin vähän lueskelleeni partituuria.
Kai minä jotenkin osasin johtaa, kun olen
rumpali ja rytmitajuakin on. Hannu Linnusta tuli kaverini, ja hän pikkuhiljaa opetti minulle johtamisen saloja. Edelleenkin soitan
useimmiten hänelle, kun johtamisessa tulee
jokin ongelma.”
Pääaine lyömäsoitinopinnot vaihtui 2007,
kun Rouvali pääsi Jorma Panulan nuorisokapellimestariluokalle. Loppu onkin tuttua
tarinaa Panulan luokan ”kapellimestariihmeistä”, Rouvali heistä kaartin tuoreimpia
tulokkaita.
Luonnon rauhaa ja vauvan ääntelyä
Aina kun aikaa liikenee Santtu-Matias kurvaa
maatilalleen, vaihtaa frakin haalareihin ja
lähtee metsälle tai kalaan. Nurmijärven Lepsämän kylässä sijaitseva kotitila on maailman
turuilta palaavalle kapellimestarille leposija,
paras paikka maailmassa.
”Luonnossa työpaineet hellittävät. Ei
musiikki pubeissa käydessä unohdu, mutta
luonnossa relaan. Minulla on myös metsästysvietti, mehän olemme aikamme aboriginaaleja.”
Kotona, maaseudun rauhassa odottaa
myös pianistivaimo Heini Lehto ja pieni
Oliver-vauva. Oliver debytoi viime syksynä
johtamalla varsin eläväisesti Tampere Filharmoniaa isänsä sylissä osoittaen selvästi
musikaalisuutta.
”Oliverista tulee isona maanviljelijä.
Traktorin pukilla maatilan hommissa ja metsissä samoillessani olen onnellinen, sitä haluan pojallemmekin.”
”Irrottelen mielelläni soittamalla jazzbändini kanssa välillä rokkia, Santtu-Matias
kertoilee ja harmittelee, että konserttimusiikki useimmiten tuo nuorisolle mieleen
’Vivaldit ja muut sukkahousutyypit’ ”.
”Nuorten pitäisi kuulla vaikkapa Tšaikovskin tai Wagnerin mahtipontisuutta
päästäkseen konserttimusiikin lumoon.”
Rouvali kehottaa heitä katsomaan elokuvien lopputeksteistä mitä klassista musiikkia
niissä kuullaan, ja siitä innostuneena tulemaan konsertteihin kuuntelemaan sitä musiikkia livenä.
Rouvalin kalenteri on täynnä aina vuoteen 2019 ja täyttyy uhkaavasti siitä eteenpäinkin. Konsertteja on sovittu ympäri
maailmaa ja hän on lupautunut jatkamaan
Tampere Filharmonian taiteellisena johtajan
ainakin vielä toisen kauden.
”Työni on kaikkinensa mielenkiintoista.
On hienoa, kun saa tehdä juuri sitä, mistä on
unelmoinut lapsesta saakka. Mutta, minun
pitää uupumatta kehittää itseäni kapellimestarina, olenhan vielä aikamoinen nöösipoika.”
”Onnistumisen fiilis on fantastinen silloin kun on saanut muovata konsertin lopputuloksen mieleisekseen. Silloin, kun saa
orkesterilta sellaisen vastareaktion, että jee
tämä meni hyvin, tämä toimii! Tunne on ihan
mieletön.”
”Tila ja aika katoavat, kun nousen kapellimestarin korokkeelle. Jäljelle jää vain musiikki.”•
13
Emma Gaala on
iso tapahtuma.
Gaalassa on 120 ripustuspistettä, 400 lamppua, 200 neliömetriä screeniä sekä kattava äänentoisto.
14
Teksti heikki jokinen
Kuvat matti matikainen
Suomalaisen musiikin
vuosikattaus
Emma Gaala on musiikialamme keskeinen
tapahtuma. Miten se kootaan ja toimii?
T
apahtuman idea on juhlistaa ja tuoda esiin edellisen
vuoden musiikillisesti ja
kaupallisesti onnistuneita
tuotantoja, tiivistää Tommi
Kyyrä gaalan järjestävästä Musikkituottajat – IFPI
Finland ry:stä.
”Samalla esittelemme kotimaista musiikkia ja sen tekijöitä suurelle yleisölle. Joku
voi löytää joukosta uusia suosikkeja.”
Gaala on myös ammattilaisten tilaisuus
jakaa palkintoja alalle, ”on aina kiva saada
tunnustusta.” Katsojia tulee noin 4 500 ja lopuksi tilassa syödään 950 hengen illallinen.
Emma Gaala on IFPI:n hanke eikä sillä
pyritä tekemään rahaa. Mukana on useita
yhteistyökumppaneita, jotta tapahtumasta saadaan iso ja näyttävä. Gramex on yksi
sponsoreista.
Tapahtuma nähdään televisiossa ja monet radiokanavatkin ovat mukana. Pitkään
Ylen kanavilla esitetty juhla siirtyy tänä
vuonna MTV3-kanavalle.
”Olemme pyrkineet kasvattamaan tapahtumaa, ja uskomme että MTV:n kanssa
siihen on hyvät mahdollisuudet. MTV ja
Nova ovat osoittautuneet osaaviksi tekijöiksi”, Tommi Kyyrä sanoo.
Tapahtuman budjettia ei ole julkistettu,
mutta Tommi Kyyrä sanoo, että jokainenhan voi laskea mitä mitä maksaa vuokrata
Barona-areena viikoksi ja rakentaa sinne tämän mittaluokan tapahtuma.
Sillä Emma Gaala on iso tapahtuma.
Helmikuun lopun juhlassa esiintyivät muun
muassa Haloo Helsinki!, Isac Elliot, JVG,
Kasmir, Robin ja Stam1na. Lisäksi lavalle
kiipesi yllätysesiintyjiä sekä 50 kuorolaista ja
60 tanssijaa. Palkintoja jaettiin parissakymmenessä kategoriassa. >>>
15
Tommi Kyyrä (vas.) ja Antti Eriksson seuraavat
Gaalan rakentamista.
>>>
Satoja ihmisiä mukana
Tapahtuman toteuttamisesta vastaavat isolta
osalta alihankkijat. Backbone Marketing vastaa monista Emma Gaalan käytännön järjestelyistä. Yksi osa tätä työtä on Barona-areenan muuntaminen jäähallista juhlapaikaksi.
”Suunnittelu on aloitettu jo viime vuoden lokakuussa”, Antti Eriksson Backbone
Marketingista sanoo.
”Tekniikan kumppaninamme toimii
Bright Finland, jonka tekninen tuotantopäällikkö Mikko Makkonen koordinoi rakennusta sekä purkua rautaisella otteella ja
ammattitaidolla.”
Musiikkitapahtumassa tarvitaan mittava
tekniikka. ”Meillä on gaalassa 120 ripustuspistettä, yli 400 lamppua, noin 200 neliömetriä screeniä sekä kattava äänentoisto.”
Rakentaminen aloitettiin maanantain ja
tiistain välisenä välisenä yönä ja se jatkui torstaihin saakka, jolloin alkoivat ensimmäiset
harjoitukset.
”Gaala-päivään perjantaille jäi aamulle
parin artistin treenit, kenraali sekä itse tapahtuma. Purku aloitettiin välittömästi tapahtuman päätyttyä ja koko produktion tuli olla
hallista ulkona kello kuusi lauantai-aamuna.”
Näin jääkiekkoilijat pääsivät jälleen vuoroihinsa.
Mikä tällaisen tapahtuman rakentamisessa on haastavinta? ”Kaikkien eri osa-alueiden
sovittaminen saumattomasti yhteen. Meillä
on tapahtumassa töissä noin 140 henkilöä,
sekä tämän lisäksi iso joukko alihankkijoiden työntekijöitä. Gaala-iltana ihmismäärä
lisääntyy ja paikalla on noin 280 henkilöä,
mukaan lukien artistit.”
”Toinen haaste on budjetin pitäminen
tavoitteessa. Yleensä kaikista haasteista selvitään tekemällä ennakkotyö mahdollisimman
huolellisesti.”
16
Tapahtumassa on töissä noin 140 henkilöä, gaala-iltana 280.
Suunnittelu alkoi jo lokakuussa.
Palkinnot elävät ajassa
Palkintokategoriat ovat vuosien mittaan vaihdelleet paljon. Nyt niiden määrää ei ole syytä kasvattaa, Tommi Kyyrä sanoo. ”Olemme
pohjoismaista tasoa, Grammy-kategorioita
on lähes sata.”
Palkinnot kuitenkin elävät, IFPI huomioi
alan vaihtelevan tilanteen ja tarjonnan. ”Emma-palkinnot antavat aika hyvän ajankuvan
siitä, mitä kunakin vuonna on tapahtunut.”
Palkintojen perusteina ovat musiikillinen
kiinnostavuus sekä suosio. ”Jos jokin myy
hyvin, sitä ei pidä rankaista. Musiikillinen
merkitys voi mielestämme kulkea käsi kädessä
suosion kanssa.”
Ainoa kriteeri ei suosio ole. Tuomaristoihin valitaan ihmisiä, jotka seuraavat laajasti
musiikkia. Levy-yhtiöiden edustajia niissä ei
ole, mutta muutoin runsaasti alan ammattilaisia kyllä: journalisteja, kauppiaita, livepuolen väkeä.
Sääntöjen muuttamista harkitaan. Jatkossa ehdokkuus ei ehkä enää ole sidottu albumijulkaisuun.
Artistit on saatu hyvin esiintymään gaalaan, Kyyrä kertoo. ”Jos he vain ovat Suomessa, he tulevat. Joskus he ovat jopa peruneet
keikkojaan päästäkseen esiintymään.” Kaikki
eri ehdokkaat kutsutaan paikalle, ja suurin osa
tuleekin.
Onko gaalaan tulossa muutoksia? ”Televisioinnin siirtyminen Yleltä MTV3:lle oli
iso muutos nyt. Muita merkittäviä muutoksia
ei ole tulossa, lähinnä viilailemme sääntöjä.
Pyrimme tekemään sen minkä nytkin, mutta
paremmin.”•
Oi Emma, Emma
Helmikuussa 2015 järjestettiin 29. Emma Gaala.
Siitä on kehittynyt suomalaisen musiikkielämän keskeinen tapahtuma. Miten tähän on tultu?
Ensimmäiset Emma-palkinnot jaettiin keväällä
1984 edellisen vuoden saavutuksista. Vuoden yhtyeeksi valittiin Yö, naissolistiksi Anita Hirvonen,
miesolistiksi Matti ja Teppo sekä iskelmäksi Avaa
hakas, jonka lauloi Kake Randelin. Juice Leskinen
sai erityis-Emman.
Ääniteala oli jo tuolloin jakanut joitakin omia palkintojaan, mutta jotain muutakin kaivattiin. Emman
myötä palkinnot vakiintuivat ja niiden näkyvyys parani. Mallia saatiin ulkomaisista palkinnoista. Nykyinen
lettipäinen, Tapio Rantasen suunnittelema Emmapatsas on ollut käytössä vuodesta 1985.
Nimen palkinto nappasi suomalaisen musiikin
suosikista, Emma-valssista. Sen levytti ensimmäisen
kerran Ture Ara vuonna 1929. Levyä myytiin tuolloin
huikeat 30 000 kappaletta.
Alkuun lähdettiin viidellä palkinnolla. Niiden määrä
on vaihdellut vuosien mittaan, nykyään niitä jaetaan
parikymmentä vuosittain. Kaikkiaan palkintoja on
jaettu 42 eri luokassa, eräitä vain joitakin kertoja.
Vuoteen 1991 asti musiikintuottajien kattojärjestö
ja sen edustajat valitsivat palkitut tekijät. Sen jälkeen
tehtävä on siirtynyt asiantuntijoista kootuille tuomaristoille.
Vuonna 2010 mukaan tuli yleisöäänestys; tuolloin
yleisö valitsi suosikkiartistinsa tai -yhtyeensä sekä
vuoden musiikkivideon. Tänä vuonna yleisö saa päättää suosikkinsa samoissa luokissa. Välillä on lisäksi
äänestetty vuoden albuminkantta tai indie/alternativealbumia.
Vuosina 1988–1990 gaala oli tauolla, sillä sille ei
löytynyt silloin televisioesitystä. Gaalan välittäminen
yleisölle televisiossa on konseptin perustavia osia.
Jo ensimmäinen palkintojenjako nähtiin MTV:n ohjelmassa Voihan perjantai.
•
Pepe Willberg, Haloo Helsinki! ja Cheek keräsivät kukin kolme Emmaa. Kasmir ja Kaija Koo palkittiin myös.
Kolme kertaa kolme
Haloo Helsinki!, Pepe Willberg ja Cheeck nappasivat puolet Emma-palkinnoista tänä vuonna. Kullekin annettiin kolme Emma-patsasta. Haloo
Helsinki! keräsi voittonsa vuoden albumista ja vuoden popalbumista levyllä Kiitos ei ole kirosana sekä vuoden yhtyeenä. Pepe Willbergin voitot tulivat
vuoden miessolistina sekä vuoden rockalbumista Saimaa jonka kriitikot valitsivat myös suosikikseen. Cheek taas sai erikois-Emman stadionkeikoistaan
sekä Emmat yleisöäänestyksessä vuoden artistina ja vuoden musiikkivideosta Äärirajoille. Kaksi patsasta kantoi gaalasta kotiin Kasmir, joka palkittiin
Muut palkinnot: Vuoden etnoalbumi / FBB / Siba Folk
Vuoden biisistä Vadelmavene sekä vuoden tulokkaana. Vuoden naissolistina palkittiin Kaija Koo.
Vuoden hiphop-albumi / Voitolla yöhön / JVG
Vuoden iskelmäalbumi / Rakkaudella merkitty mies / Jari Sillanpää
Vuoden jazzalbumi /
Big Band
Beibe / Mopo Vuoden klassinen albumi / C.Ph.E. Bach: Sinfoniat Wq 182 / Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Sakari Oramo Vuoden lastenalbumi /
Muumiperheen lauluretki / Eri esittäjiä Vuoden metallialbumi / SLK / Stam1na Vuoden myydyin albumi / 16 / Robin Vuoden tuottaja / Matti Mikkola
Erikois-Emma / Lauri Rechardt.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kuvat: pepe willberg / lauri eriksson. Haloo Helsinki! / sony music. Cheek / jere hietala. kasmir / julius konttinen. Kaija Koo / warner music.
17
Kuvat: jenni vartiainen / warner music. Kaija koo / warner music.
Molemmilla listoilla ovat mukana
Jenni Vartiainen (vas), Kaija Koo,
Suvi Teräsniska ja Haloo Helsinki!.
Vuoden
menestyjät
Avicii ja Robin
tilastojen kärjessä.
Teksti heikki jokinen
Tilastot kari niemelä/Gramex
ja musiikkituottajat
G
ramex on kerännyt tiedot esittäjistä, joita on
soitettu eniten yksityisissä radioissa. Musiikkituottajat – IFPI Finland
taas listasi albumimyynnin.
Suomalaiset pärjäävät hyvin: albumilistan kahdeksan myydyintä ovat kotimaisia.
Radioissa soi eniten ruotsalainen Avicii,
mutta häntä seurasivat heti Juha Tapio ja
Jenni Vartiainen.
Albumilistalla on ensimmäistä kertaa yhdistetty suoratoistokuuntelu levymyyntiin.
Kuuntelulle on laskettu oma kerroin, jolla se
muuntuu levymyyntiä vastaavaksi.
Kuuntelun osuus vaihtelee suuresti,
musiikinlajista ja artistista riippuen, sanoo
Tommi Kyyrä Musikkituottajista. ”Se voi
olla enimmillään 90 prosenttia kulutuksesta
ja matalimmillaan kaksikin prosenttia.”•
Robinin 16 nousi Suomen myydyimpien
levyjen kärkeen.
18
Soitetuimmat esiintyjät
yksityisissä radioissa 2014/
soittokertaa
1.Avicii 27 045
2.Juha Tapio 24 662
3.Jenni Vartiainen 23 964
4.Kaija Koo 20 881
5.Michael Jackson 20 551
6.Haloo Helsinki! 20 107
7.Bruce Springsteen 18 746
8.Madonna 18 628
9.Katy Perry 16 907
10.Suvi Teräsniska 16 853
Myydyimmät levyt 2014/
kappaletta
1.Robin
16 47 728
2.Eri esittäjiä
Vain elämää – Kausi 3 päivä 39 604
3.Eri esittäjiä
Vain elämää – Kausi 3 ilta 39 117
4.Haloo Helsinki!
Kiitos ei ole kirosana 30 915
5.Kaija Koo
Kuka sen opettaa 18 633
6.Cheek
Kuka muu muka –
Stadion Edition 16 381
7.Suvi Teräsniska
Joulun henki 14 143
8.Pepe Willberg
Pepe & Saimaa 13 530
9.AC/DC
Rock or Bust 12 080
10.Jenni Vartiainen
Terra 11 708
Vain elämää 3
Juha Tapio
Kuvat: robin / anton sucksdorff. Vain elämää 3 / petri Aho. suvi teräsniska / warner music. Haloo Helsinki! / sony music. Avicii / at night. juha tapio / AJ savolainen.
Avicii
Radio elää
ja voi hyvin
Kaupallisten radioiden 30 vuoden historia
on jatkuvaa muutosta.
Teksti heikki jokinen
H
uhtikuussa 1985 radioaalloilla alkoi kuulua Radio
Lakeus Nivalasta. Se oli
ensimmäinen kaupallinen radio Suomessa sitten vuoden 1935, jolloin
Yleisradio osti viimeiset
yksityiset radiokanavat ja sai monopolin.
Valtioneuvosto myönsi tammikuussa
1985 ensimmäiset paikallisradioluvat. Niitä
sai 33 hakijaa 21 paikkakunnalta. Kaupallisia lupia on nykyään FM-taajuudella yli 80
ja nämä radiokanavat tavoittavat viikoittain
3,7 miljoonaa kuuntelijaa.
Alan tilanne näyttää valoisalta: viime
vuoden mainosmyynti oli kaupallisten radioiden historian paras. Mediamainonnasta
kaupalliset radiot leikkaavat viiden prosentin siivun. Sitä voi verrata aikakauslehtien
kahdeksan prosentin osuuteen.
Radiomainonnan määrä nousi viime
vuonna 9,4 prosenttia edellisvuodesta. Kokonaisliikevaihto oli 57,3 miljoonaa euroa.
Paikallisuudesta ketjuuntumiseen
Ala muuttuu jatkuvasti. Paikallisuudesta on
siirrytty ketjuuntumiseen, valtakunnallisiin
kanaviin ja osin ulkomaiseen omistukseen.
Radiot alkoivat ketjuuntua lamasta selviämisen jälkeen 1990-luvun puolivälissä.
Tällöin esiin astuivat Classic FM ja Kiss
FM. Ensimmäisenä valtakunnallisena kaupallisena radiona aloitti Radio Nova vuonna
1997.
Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi toimittaja Pentti Kemppaisen historiateos Radio
kuuluu kaikille. Siinä Kemppainen käy läpi
kaupallisen radion vaiheet ja kehityksen.
Kaupallisten radioiden etujärjestö Radiomedian toimitusjohtaja Stefan Möller
muisteli toiminnan käynnistymistä Yle Puheen lähetyksessä.
”Siinä oli kova tekemisen meininki”,
hän sanoi. Yle ei kyennyt täyttämään ihmisten kaipuuta kuulla pop- ja rock-musiikkia
ja uudet radiot täyttivät ison aukon.
”Kaupallisen radion esiinmarssi teki
hyvää myös Ylelle, jonka oli pakko muuttaa tapaa ajatella ja toimia.” Möller oli Ylen
toimittaja vuonna 1985 ja muistaa kuinka
innostuneena hän itsekin kuunteli uusia radioita.•
19
Korvaukset
jaetaan
soittomäärien
suhteessa.
Taiteilijoille maksetut korvaukset 2014
Euro- Luku-YhteensäKeskiarvo
rajat määrä (euroa) (euroa)
– 9 999 999
– 15 000
– 10 000
– 8 500
– 5 000
– 2 500
– 1 500
– 1 000
– 500
– 200
– 100
55
53
26
129
288
306
265
659
1 264
1 232
6 075
Yhteensä 10 352
7,95 milj.
767
Tuottajille maksetut korvaukset 2014
Euro- Luku-YhteensäKeskiarvo
rajat määrä (euroa) (euroa)
– 9 999 999
– 100 000
– 50 000
– 30 000
– 15 000
– 10 000
– 5 000
– 3 000
– 1 500
– 1000
– 500
– 200
– 100
12
11
6
12
12
33
27
49
53
106
224
269
1 240
Yhteensä 2 054
10,55 milj.
5 129
Lukuohje Taulukosta näkyy esimerkiksi, että 55 taiteilijaa
sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 53 taiteilijaa 10 000–15 000
euroa vuodessa. Tuottajien osalta näkyy, että 12 tuottajaa sai
yli 100 000 euroa vuodessa ja 11 tuottajaa 50 000–100 000
euroa vuodessa. Näin pystytään katsomaan minkä verran
korvauksensaajia sijoittuu muihinkin korvaustuloluokkiin.
20
Gramex tilitti
18,5 miljoonaa
musiikille
Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna yhteensä
18,5 miljoonaa euroa musiikille. Tästä summasta taiteilijat saivat
7,95 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 10,55 miljoonaa.
Teksti lauri kaira Kuva stocksnapper Tilasto kari turpeinen/Gramex
K
orvauksista meni kotimaiselle musiikille 10,37 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle musiikille 8,13 miljoonaa
euroa. Suuri osa ulkomaisen musiikin tuottajakorvauksista maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille.
Taiteilijoiden keskikorvaus oli 767 euroa
vuodessa ja tuottajien 5 129 euroa vuodessa.
Korvauksensaajien määrät ja korvausten tarkempi jakauma näkyy oheisesta taulukosta.
Mistä korvauksia kerättiin
Vuonna 2014 tilitetty summa koostuu pääosin edellisvuonna eli 2013 kotimaasta kerätyistä korvauksista. Lisäksi tilitettiin aiempina vuosina, pääosin ulkomailta kotiutuneita
korvauksia. Tuottajille tilitettiin myös tallennuskorvauksia aiemmilta vuosilta, jonka
vuoksi tuottajat saivat korvauksia aiempaa
enemmän.
Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden
käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja
tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä
osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta.
Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää
lupia musiikkivideoiden käyttöön.
Vuonna 2013 korvauksia kertyi 8,5 miljoonaa euroa äänitemusiikin käytöstä taustatai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa,
ravintoloissa ja kuntosaleissa (julkinen esittäminen).
Radio- ja televisioyhtiöiltä kertyi esityskorvauksia 7,3 miljoonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallentamisesta yhteensä 3 miljoonaa ja ulkomailta 0,3 miljoonaa. Tämän
lisäksi kertyi vajaa miljoona euroa yksityisen
kopioinnin hyvitysmaksuja.
Jako käyttömäärien mukaan
Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa
yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan
kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappaleiden soittomäärät on selvitetty ja korvaukset
kohdistettu eri kappaleille.
Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radiosoittojen suhteessa. Lisäksi korvausten jakoon
taustamusiikkioperaattoreilta saatu tieto siitä,
mitä kaupoissa, asiakaspalvelutiloissa ja ravintoloissa käytettiin.
Tilityksen radiolista
Tilityksessä olivat mukana seuraavia radioiden ja TV-lähetysten vuodelta 2013 raportoidut soittotapahtumat:
Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi,
Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset.
Yksityiset radiot: Radio Nova, City Radiot, Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot,
Voice, Radio Rock, Radio Aalto, SuomiPop,
Auran Aallot, Kajaus, Metro FM, Pooki,
Nostalgia, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio Voima, Ramona, Iskelmä Rex, Iskelmä
Pohjanmaa, Sun FM ja Ålands Radio.
Muiden yksityisten radioiden korvaukset
tilitettiin edellä lueteltujen yksityisten radioiden soittojen suhteessa.•
21
Yhdistykset ja yritykset saavat nyt tapahtumiensa musiikkiluvat yhdestä paikasta.
Tapahtumalupien myynti Teostoon
Tapahtumanjärjestäjä voi nyt ostaa yhteisen musiikkiluvan, joka sisältää
sekä Teosto- että Gramex-oikeudet. Yhteisluvan saa Teostosta.
Teksti lauri kaira Kuva pavel losevski
Lupa oikeuttaa seuraavat
musiikinkäyttötavat
• Elävän musiikin esittämisen
(konsertti, festivaali, live-keikka)
• Mekaanisen tanssimusiikin ja
karaoken esittämisen
(dj-keikka, disko, karaoke)
•Elävän tai tallennetun taustamusiikin esittämisen tapahtumatilassa
ennen varsinaista tapahtumaa
tai sen väliajalla
• Äänitemusiikin esittämisen tapahtumassa
• Äänitemusiikin esittämisen
tapahtumassa tausta- tai väliaikamusiikkina
• Äänitteiden tallentamisen
tapahtumassa käytettäviksi
•Digitaalisesta lähteestä yksityiseen käyttöön tarkoitettujen äänitteiden käyttämisen tapahtumassa.
M
usiikki tekee hyvää
myös yleisötapahtumissa, kuten iltamissa,
discossa, urheilutapahtumassa tai yrityksen
kesäjuhlissa.
Musiikiin käyttölupien hankinta tapahtumiin helpottui vuoden
alussa. Gramex ja Teosto tekivät yhteisen tapahtumaluvan, joka kattaa kummankin edustamat oikeudet julkisiin, yleisölle avoimiin
tapahtumiin ja tilaisuuksiin.
Tapahtumalupa yhdeltä luukulta
Uusi tapahtumalupa on jatkuva. Luvan hakija saa Teostolta ja Gramexilta pysyvän sopimuksen tulevia tapahtumia varten. Lupa on
voimassa siihen saakka, kunnes asiakas irtisanoo sen.
Vaikka tapahtumalupa kattaa oikeuksien
puolesta kaiken musiikinkäytön tapahtumassa,
asiakas maksaa vain siitä musiikista, jota tapahtumassa todella käytetään.
Verkkopalvelussa ilmoitetaan, millaista
musiikkia tapahtumassa on käytetty. Tällä
perusteella laskutetaan yksilöllinen käyttökorvaus.
Teoston verkkopalvelun kautta
Tämä on tehty helpoksi. Ensin hankitaan yhteislupa. Sen jälkeen tapahtumien järjestäjä
vain ilmoittaa tapahtumien tiedot Teoston
ylläpitämässä verkkopalvelussa. Ilmoituksia
tulee kaksi: perustiedot ilmoitetaan etukäteen ja laskutukseen vaikuttavat tiedot tapahtuman jälkeen.
Tapahtumalupa on tarpeen esimerkiksi
yritykselle, yhteisölle, järjestölle tai yksityishenkilölle, joka järjestää konsertin, festivaalin, näytöksen, näyttelyn, messut tai muun
tapahtuman, joka on yleisölle avoin ja jossa
soi musiikki.•
Yhteinen tapahtumalupa Lupa haetaan Teoston verkkosivuilla olevasta sähköisestä palvelusta. Lupa on haettava ja saatava ennen ensimmäistä
sillä järjestettävää tapahtumaa. Kun haet ja saat tapahtumaluvan, teet Teoston kanssa järjestämiesi tapahtumien musiikinkäyttöä koskevan jatkuvan
sopimuksen. Sopimus on voimassa siihen saakka kunnes irtisanot sen eli sinulla on jatkuva musiikinkäyttölupa järjestämiisi tapahtumiin. Lupa siis haetaan
vain kerran. Tapahtumalupa tarvitaan, jos tapahtumassa esiintyy bändi, orkesteri tai artisti (elävää musiikkia) tai jos tapahtumassa soitetaan musiikkia
levyltä, digitaalisesta tiedostosta tai muulta äänitteeltä (mekaaninen musiikki) tai tapahtumassa esitetään karaokea. Tapahtumalupa tarvitaan sekä
pääsymaksullisiin että maksuttomiin tapahtumiin ja myös yritysten henkilökunnalleen tai asiakkailleen järjestämiin tapahtumiin.
22
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
soolo
Anna musiikin soida
O
len juuri viettänyt viikon Jamaikalla filmaamassa uutta Sami Yaffa: Soundtracker -episodia Yle Teemalle. Täällä on painunut mieleen musiikin kuuntelun
vapaus. Missä tahansa oletkaan musiikkia kuunnellaan ja soitetaan, lujaa.
Eilen Kingstonin Hellshire Beachilla kelluessani turkoosissa vedessä rannalta soi dubbia, dancehallia ja reggaeta volyymillä ja bassotaajuuksilla, jotka panevat nenäkarvat tanssimaan.
Sadan metrin levyisellä rannalla kolme soundsystemiä kilpaili
keskenään kenen kaapeista lähtee eniten ääntä. Ranta oli täynnä viikonlopun viettäjiä pikku muksuista isoäiteihin. Jotkut
tanssivat, jotkut söivat lounasta ja jotkut röhnöttivät auringossa. Kukaan ei valittanut.
Samana päivänä ajoimme vuorelle Kingstonin yläpuolelle. Alhaalta kaupungista kuului soittoa. Tunnistin
Abban Dancing Queenin ska-versiona noin kahdenkymmenen torven voimalla. Kukaan ei valittanut
tai soittanut poliiseja. Musiikki jatkui tunnin ajan
luoden hienon taustan auringon laskulle.
Edellisellä viikolla kävin Bob Marleyn vanhan
kitaristin Earl ”Chinna” Smithin luona. Mies asuu
omakotitalossa Kingstonin keskiluokkaisella alueella.
Puutarhaan tehdyllä lavalla jammailee päivittäin erinäköisiä muusikoita aamusta iltamyöhään. Isot Nyabinghirummut järisyttivät maata ja syvä basso pauhasi. Taaskaan ei
kukaan valittanut.
Musiikki on Jamaikalla osa jokapäiväistä elämää ja se
otetaan itsestäänselvyytenä. Vaikuttaa siltä, että kaikki tällä
saarella osaavat laulaa. Joka toisessa korttelissa
on baari, kirkko, levykauppa ja studio. Musiikin
tekemiseen ja kuunteluun suhtaudutaan innolla
ja avoimesti, se tuo iloa koko yhteiskunnalle.
Välillä pännii tämä meidan pohjoismainen
asenteemme musiikin kuunteluun, kaiken pitää
tapahtua sisätiloissa eikä spontaanisuutta kannusteta. Poliisit
soitetaan heti ja hyvä viba nutistetaan.
Jamaikan avoimuus musiikin kuuntelua kohtaan on tervettä ja siitä pitäisi oppia jotain. Jos naapurisi kuuntelee musaa
välillä liian kovaa tai haluaa heittää pienet puutarhapirskeet
kesällä, ei tarvitse heti valittaa, soittaa isännöitsijälle tai poliiseille.
No, jos Slayeria tulee seinän takaa kahdelta aamulla
kybällä tunti tunnin jälkeen, alkaisin itsekin takomaan
seinään. Homma pitäisi hoitaa kohtuudella ja kunnioittavasti, mutta myos kanssaihmiset voisivat olla ehkä
vähän avoimempia ja karsivällisempiä.
Musiikkihan on sielun ruokaa, maapallo olisi karmivan tylsä paikka ilman sitä. Otetaan musiikki vastaan avoimesti, positiivisesti ja ollaan onnellisia siitä,
että ympärillamme on musiikkia. Let the music play.•
Kukaan ei
valittanut.
sami YAFFA on muusikko, joka on soittanut muun muassa
Pelle Miljoona Oy:ssä, Hanoi Rocksissa ja New York Dollsissa,
nykyään Mad Juanassa. Hänen etnomusiikin sarjansa
Sound Tracker pyörii Ylen teemalla.
Ehd ota
so lis tia !
Kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
Lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
[email protected].
kuva: tuomas vitikainen
23
Musiikki hahmottaa
elämää
Viitasen Piia -yhtyeen toinen levy sai
kriitikoilta runsaasti kiittävää ja ylistävää
palautetta. Kuulijapalautteen myötä
Piia Viitanen on alkanut haaveilemaan,
että musiikista voisi tulla hänelle päätyö.
Teksti juhana unkuri Kuvat paula viitanen
24
K
riitikoiden arvioissa viime
elokuussa ilmestynyttä Uni
onnesta -levyä on luonnehdittu muun muassa henkeväksi, herkäksi, kauniiksi,
sielukkaaksi ja autenttiseksi. Se oli Emma-ehdokkaana kriitikoiden valinta -kategoriassa yhdessä
kolmen muun levyn kanssa.
”On ollut häkellyttävää lukea niin monia
upeita arvioita. Polkuni artistiksi ja keikkailevaksi muusikoksi ei ole ollut ihan tyypillisin.
Siksi olen edelleen itsekin vähän ihmeissäni,
että onko meidän levy tosiaan valittu useammassa paikassa vuoden 2014 parhaiden levyjen joukkoon”, laulaja-kitaristi Piia Viitanen
iloitsee.
”Kriitikot ovat avainasemassa siinä, että
tällaisia tuntemattomia uusia tekijöitä nousee
ihmisten tietoisuuteen, varsinkin kun taustalla ei ole mitään valtavaa markkinakoneistoa.”
Viitasen muusikonura lähti alkuun, kun
hän teki syksyllä 2008 työharjoittelua Nepalissa ja osti sieltä Venus-nimisen kitaran.
Koska Katmandussa ei ollut sähköjä iltaisin,
Viitanen meni kitaransa kanssa talon katolle
ja alkoi tehdä musiikkia.
Kotiin palatessaan Viitasella oli mukanaan kasa lauluja. Suomessa hän kokosi
muusikkotuttavistaan nelihenkisen Viitasen
Piia -yhtyeen. Samanniminen pitkäsoitto
julkaistiin ensin C-kasettina ja sitten levynä.
Syksyllä 2012 julkaistu ensilevy sai niin ikään
kehuvia arvioita. Yhtye on keikkaillut viime
vuosina varsin ahkerasti monentyyppisissä
ympäristöissä, esimerkiksi isoilla rockklubeilla, pienissä kahviloissa ja ihmisten olohuoneissa.
Viitasella on vahvaa musiikillista taustaa
kodin perintönä.
”Isäni on ammatiltaan sotilassoittaja.
Pääsin kuuntelemaan lapsesta asti isojen orkestereiden konsertteja, joissa isä soitti käyrätorvea tai bassoa. Myös äiti lauloi ja soitti
kitaraa, kun olin lapsi. Muistan, että lauloimme usein yhdessä.”
”Koulussa olin tosi kiinnostunut musiikista ja lauloin mielelläni. En kuitenkaan ajatellut musiikista ammattia. Innostuin kirjoittamisesta jo teininä, mutta omia lauluja alkoi
syntyä vasta Nepalissa.” >>>
Musiikin tekeminen
alkoi Katmandussa
talon katolla.
25
>>>
Monipuolista sosionomin työtä
Viitasen Piian debyyttialbumi oli luomuhenkinen folklevy. Kakkoslevy sijoittuu folkin
ja popin välimaastoon. Mukana on ripaus
rokkia ja kansanmusiikkivivahteita. Viitanen
kertoo huomanneensa jälkeenpäin, että Uni
onnesta -levystä tuli kokoelma pieniä luopumislauluja.
”Lähestyn luopumista eri ikäisten ja eri
elämäntilanteessa olevien ihmisten tarinoiden kautta. Kokonaisuudesta tuli teemallisesti debyyttilevyä raskaampi, mutta soundillisesti kirkkaampi.”
Sosionomiksi kouluttautunut Viitanen
työskentelee sosiaaliohjaajana ikäihmisten
parissa ja opiskelee ratkaisukeskeistä taideterapiaa. Viime syksynä hän teki sosiaaliohjaajan töitä vain osa-aikaisesti, jotta pystyi
tekemään enemmän musahommia.
Erityisesti kuulijapalaute on lämmittänyt
Viitasen mieltä.
”Olen ollut tosi yllättynyt siitä, miten
avoimesti ja ihanasti ihmiset ovat ajatuksiaan
jakaneet. Erityisesti mieleeni ovat jääneet
yhden ihmisen sanat siitä, että ’tavallaanhan
sä teet noiden sun laulujen kautta sitä samaa
ihmisten auttamistyötä kuin sosionomin
työssäkin, mutta lauluilla sä tavoitat vaan tuhat kertaa enemmän ihmisiä’.”
”Se oli minulle käänteentekevä palaute.
En ollut koskaan aiemmin ajatellut, että musiikintekoni voisi olla merkittävää jollekin
muullekin kuin itselleni. Niin hassulta kuin
se tuntuukin, ihmisten palautteiden myötä
olen itsekin uskaltanut alkaa haaveilemaan,
että voisikohan musiikista tulla minulle
vielä joskus ihan kokoaikainen työ.”
Viitanen muutti äskettäin Helsingistä
Porvooseen maaseutuympäristöön.
”Maalla asuminen on loistavaa vastapainoa kaikelle menemiselle. Kirjottaminen
vaatii aikaa ja rauhaa ja maalla sitä ainakin on.
Toivon pystyväni pitämään kunnon breikin
tänä vuonna, jotta voisin miettiä tarkemmin
seuraavaa levyä. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa minulla on mahdollisuus keskittyä
pelkästään musiikkiin.”
Universaali kieli
Viitanen sanoittaa ja säveltää yhtyeensä biisit. Uudella levyllä on lisäksi pari lainatekstiä.
Yleensä sävel syntyy ennen tekstiä.
”Biisini syntyvät lähes aina melodiasta.
Etsin kitaralla omaa korvaa miellyttäviä juttuja tai teemoja, joista minulle syntyy jokin
voimakas tunne tai mielikuva. Sointujen nimiä en tiedä vieläkään juuri ollenkaan. Olen
opetellut säveltämään kokeilemalla miltä eri
otteet kuulostavat omaan korvaani. Näitä
omia sointujani järjestelen sitten fiilispohjalta lauluiksi. Pojat blokkailevat soittamiani
juttuja ja sovitamme valmiit biisit yhdessä
bändille sopiviksi.”
Viitanen määrittelee musiikin universaaliksi kieleksi.
”Olen yksi esimerkki tuon kliseen paikkansapitävyydestä, koska voin tehdä musiikkia ja välittää tunnelmia, vaikken ymmärräkään sitä paperilla.”
Viitanen kertoo, että hänen tekstinsä
syntyvät sävelmän tunnelmasta.
”Kirjoitan asioista, jotka puhuttelevat minua itseäni tai jotka on syystä tai toisesta ’pakko’ saada ulos koneistosta. Aiheita teksteihin
tulee tavallisesta elämästä ja kohtaamisista.
Siitä, että kulkee silmät auki. Uskon tekemäni
työn kuuluvan lauluissani.”
”Vanhustyön lisäksi olen työskennellyt
muun muassa lastensuojelussa. Siellä on tosi
monenlaisia ihmiskohtaloita.”
”Musiikki ja kirjoittaminen on minulle
itselleni keino hahmottaa elämää, yritystä ottaa se jotenkin haltuun”, Viitanen kiteyttää.•
PIIA VIITANEN Viitasen Piia -yhtyeen laulaja/kitaristi/lauluntekijä, 28-vuotias • Kotoisin Vehniältä, asuu Porvoossa • Julkaissut kaksi levyä:
Viitasen Piia ja Uni onnesta • Yhtyeeseen kuuluvat Mikko Malmivaara (kitara), Juho Niemelä (basso&piano), Jarkko Ikonen (rummut) ja feat.
Matias Tyni (matkaharmooni) • Muusikonuran lisäksi Viitanen työskentelee sosiaaliohjaajana ja opiskelee ratkaisukeskeistä taideterapiaa.
26
Ensimmäisen demonsa Anssi Nykänen teki Mika Sundqvistin MS-studiolla vuonna 1980.
5000 biisin mies
Anssi Nykänen sanoo olevansa
”rumpali onnellisten tähtien alla”.
Teksti marjo Huuskonen Kuva ville malja
R
Aiheita teksteihin
tulee tavallisesta
elämästä ja
kohtaamisista.
umpali Anssi Nykänen kuuluu Suomen studiomuusikkojen
kärkikaartiin, sillä hän soittaa
yhteensä 5 107:lla levytetyllä
kappaleella. Tämä ”ura”-määrä
on neljänneksi korkein Suomessa.
Lisäksi Nykänen on kiertänyt keikoilla
useiden yhtyeiden rumpalina, esimerkiksi
Finlandersin, Dallapén, Paula Koivuniemen, Matin ja Tepon, Nylon Beatin, Kallio
Slaakin, Husbandin ja Havana Blackin.
Soittoa ilman rajoja
”On ollut hienoa saada soittaa niin erilaista
musiikkia eri kokoonpanoissa”, sanoo Nykänen.
”Se on tämän ammatin suola, saa soittaa
ilman rajoja.”
Nykänen omistaa 10–12 rumpusettiä.
Nykyisin hän soittaa pääasiassa Pekka Helasen hänelle räätälöimillä Kumu-rummuilla,
mutta eri yhtyeille on omat settinsä jo roudaamisen helpottamiseksi.
Vanhemmat tukivat
Ammatinvalinta oli helppoa. Rummut kiinnostivat jo lapsena ja vanhemmat antoivat
tähän tukensa.
Lapsuudenmuistoihin kuuluu viisivuotiaana treenit Ossi-veljen kanssa mummolan
ullakolla. Isä oli hakenut kyläkaupasta banaanilaatikoita ja kurkkupurkkeja sekä vuollut
puukepit rumpukapuloiksi. Biisinä oli Jimi
Hendrixin Crosstown Traffic.
10-vuotiaana Anssi pestattiin omien sanojensa mukaan vähän vahingossa Humppakolmion rumpaliksi. Siitä hän sai elämänsä
ensimmäiset keikkaliksat.
16-vuotiaana Anssi osallistui Esa ”Nätsi”
Rosvallin musaleirille Tuiskulan Pelimannimäellä. Leiri oli lopullinen motivaattori
tavoitteeseen kehittyä soittajana. Opettajina
leirillä olivat muun muassa Johnny Gustafsson, Billy Carson, Janne Louhivuori, Kassu
Halonen, Seppo Tyni, Pekka Pohjola, Raul
Björkenheim ja Jakke Leivo.
Älä näpertele
Vuoden alussa 50 täyttänyt Nykänen kertoo nuoremman polven muusikoille hyvän
soitto-ohjeen.
”Kukaan ei ole hirveästi tullut neuvomaan, miten pitää soittaa. Kitaristi-veljeni
Ossin antamaa ohjetta olen kuitenkin noudattanut: älä Anssi koskaan näpertele. Jos haluat tehdä jotain kunnolla, tee se täysillä.”•
27
Pääsen tekemään työtä kiinnostavalla ja jatkuvasti muuttuvalla musiikin alalla, Visa Palonen sanoo.
Gramexin ja Teoston
lupakauppa sai vetäjän
Visa Palonen aloitti GT Musiikkiluvat Oy:n toimitusjohtajana.
Teksti LAURI KAIRA Kuva matti matikainen
G
ramexin ja Teoston yhteisen lupakaupan toimitusjohtaja aloitti työnsä tammikuussa. Aiemmin Visa Palonen on
toiminut muun muassa
SOK:n sähköisistä palveluista vastaavana johtajana.
Ensimmäinen työ on organisoida lupakaupan rakentaminen.
”Tänä vuonna panostetaan lupakaupan
perusvalmiuksien ja järjestelmien rakentamiseen”, kertoo Palonen.
28
”GTM:ään palkattavan henkilökunnan
määrä, tehtävät ja aikataulut täsmentyvät
myöhemmin suunnittelun edetessä.”
Kaikki alkaa kahden eri järjestön lisenssituotteiden yhdistämisestä. ”Ennen kaupan
avaamista jatketaan yhteistyössä Gramexin ja
Teoston kanssa lupatuotteiden ja palvelumallien harmonisointia sekä tarvittavien tietojärjestelmien ja verkkopalvelujen suunnittelua.
Milloin Gramexin ja Teoston yhteinen
lupakauppa käytännössä avataan?
”Lupien myynti siirtyy yhteiseen lupakauppaan vaiheittain ensi vuodesta alkaen”,
vastaa Palonen.
Tämä helpottaa lupien ostajan arkea.
”Jatkossa luvat saa kätevästi yhdestä paikasta.
Tulevaisuudessa lupien hankinnan pitää olla
mahdollisimman kätevää ja lupatuotteiden
pitää olla helposti ymmärrettäviä.”
Uuden rakentaminen kiinnostaa Palosta.
”Pääsen tekemään työtä kiinnostavalla ja
jatkuvasti muuttuvalla musiikin toimialalla.
Työlläni voin osaltani tukea Gramexin ja Teoston arvokasta työtä musiikkialan toimintaedellytysten ja tulevaisuuden mahdollisuuksien kehittämisessä.”•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteella
[email protected]
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa
tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö
juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena
on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien
taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta.
Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Spotifyn käytöstä
1
Spotify
taustamusiikkina
Saako Spotify-nimisestä musiikkipalvelusta soittaa taustamusiikkia parturi-kampaamossa tai
vaikka baarissa ja millaisen luvan tarvitsen tähän Gramexilta?
Spotify-musiikkipalvelun käyttö ei
ole sallittua julkisissa tiloissa, kuten
esimerkiksi parturi-kampaamoissa
tai baareissa. Tämä perustuu siihen,
että palvelua ei ole sen käyttöehtojen mukaan tarkoitettu julkiseen
esittämiseen vaan ainoastaan yksityiseen henkilökohtaiseen käyttöön.
Palvelussa käytettävissä olevat
äänitteet on lisensoitu ainoastaan
kuluttajien yksityiseen käyttöön. Jos
haluat tutustua asiaan suoraan lähteeltä niin Spotifyn omat käyttöehdot löytyvät helposti heidän nettisivuiltaan.
Gramex ei voi myöntää lupaa
Spotifyn käyttöön parturi-kampaamossa tai baarissa.
Spotify on tarkoitettu vain
yksityiseen käyttöön.
2
3
Olen juuri julkaissut omakustanneäänitteen, jonka olen itse
tuottanut ja esiinnyn myös kaikilla levyn kappaleilla. Saanko korvaukset Spotify-käytöstä
Gramexin kautta ja miten saan
musiikkini soimaan kyseiseen
palveluun?
Olen hankkimassa DJ-lisenssiä
verkkosivuiltanne, saanko sen
jälkeen soittaa musiikkia keikoillani myös Spotifyn kautta?
Soittajan
Spotify-korvaukset
Ei tuottaja eikä muusikkokaan saa
Gramex-korvauksia Spotify-palvelussa käytetyistä äänitteistä. Tämä
johtuu siitä, että Gramex ei lisensoi
äänitteiden käyttöä kyseisessä palvelussa.
Spotify, kuten muutkin markkinoilla tällä hetkellä olevat kuluttajille suunnatut musiikkipalvelut, eivät
kuulu Gramexin suorittaman kollektiivihallinnoinnin piiriin. Äänitteiden
lisensoinnista näihin palveluihin vastaavat suoraan oikeudenhaltijat.
Spotifyn nettisivujen FAQ-palstalta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet
siihen, kuinka voit julkaista musiikkiasi palvelussa. Gramexin kautta
tämä ei luonnollisestikaan onnistu.
DJ-lisenssi
ja Spotify
Suoraan kysymykseen suora vastaus: et saa. Spotify-musiikkipalvelun käyttöehtojen mukaan sen käyttö ei ole sallittua julkisissa tiloissa.
Mitä DJ-lisenssillä siis saa tehdä?
Jos DJ tallentaa biisejä julkista käyttöä varten omilla keikoillaan, hän tarvitsee siihen tallennusluvan.
DJ-lisenssi kattaa biisin tallentamisen käytettäväksi sekä DJ-toiminnassa tarvittavat luvat Gramexin
(esittävät taiteilijat ja äänitteiden
tuottajat) ja Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja kustantajat)
edustamien oikeudenhaltijoiden
puolesta. Kopioitavien äänitteiden
uramäärää ei ole rajoitettu.
•
29
Messissä mukana
Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Ensilevyt esille
Uusien kykyjen ei ole helppoa
päästä esiin millään kulttuurin alalla.
Emma-gaala kampanjoi yhdessä Levykauppa Äxän kanssa ensilevyjen
näkyvyyden parantamisessa. Musiikin edistämissäätiö tuki kampanjaa.
Kaikki vuonna 2014 ensilevynsä
julkaisseet artistit voivat osallistua
levykaupan verkkosivuilla olevaan
suosikkien äänestykseen. Näistä
Emma-tuomaristo valitsee ehdokkaat vuoden ensilevyn palkintoon.
Äxän sivuilla julkaistaan myös lista
tuloksista musiikinlajeittain.
Levykauppa Äxän toimitusjohtaja
Jyri Lipponen, miten äänestys sujui? ”Tosi hyvin, reilut 10 000 äänestäjää oli tänäkin vuonna.”
Tärkeimpänä Lipponen pitää tilan antamista debyyttinsä tehneille.
”Heille on vaikeampi löytää oikeaa
rakosta koska julkaisuja tulee vuositasolla niin helvetisti.”
Sekä kaupalle että artistille oleellista on sekin, että seuraavan levyn
ilmestyessä asiakasta on paljon helpompi lähestyä.
Fyysisten levyjen myynnin kerrotaan putoavan. Onko näin?
”No varmasti monen kauppiaan
näkökulmasta asia on näin mutta ei
me olla mitenkään ihmeemmin pudottu. Kannattavuuden kanssa on
ollut vähän niin ja näin pari vuotta
mutta nyt sekin puoli näyttäisi olevan kuntoutumaan päin.”
Levykaupan pärjäämisen keinoiksi
Lipponen arvelee samat kuin muillakin menestyneillä yrityksillä. ”Muun
muassa innostuneella ja asiantuntevalla henkilökunnalla, yhteistyöllä,
kunnioituksella, uuden keksimisellä
jne.”
Lipponen muistelee jonkun yhdysvaltalaisen miljardiluokan kauppiaan tiivistäneen asian: jos kauppa
ei käy, olet tehnyt jotain väärin ja voit
katsoa vain peiliin.
”Tämä on ollu kiva sisäistää omaan
yrittämiseen, muistaa että vastuu
on kuitenkin aina sinun omasi. On
myös hulluutta syyttää maailmaa ja
sen muuttumista, koska eihän savolaispullukalla ole siihen muutokseen
mahdollisuutta vaikuttaa, mutta moneen muuhun asiaan on.”
30
Äänitealan tulevaisuus näyttää
Lipposen mielestä aika kivalta. ”Artistit tekevät koko ajan hyviä levyjä.
Se on kuitenkin se ihan tärkein asia,
jotta meillekin löytyy virka tästä koko
touhusta. Kiitos heille siitä.”
Moni ”maailmanlopun ennustaja”
sanoo äänitteiden julkaisun muuttuvan kokonaan digitaaliseksi. Lipponen kertoo saaneensa levy-yhtiöistä
aivan päinvastaisia signaaleja.
”Ovatko nämä ennustajat sitten
isommissa neuvottelupöydissä kuin
minä, sitä en osaa sanoa. Itse en
näe mahdollisuutena sitä, että
jokin kotimainen merkittävä julkaisu tulisi
vain digitaalisena,
siis sellainen joita
me voisimme myydä kovia määriä.”
Eivät siihen kaikki artistitkaan
suostuisi, Lipponen arvelee.
Pienten levy-yhtiöiden pärjääminen sen sijaan huolestuttaa Lipposta. Myyntimäärät ovat pudonneet niin paljon, että runsaasti vähän
myyviä nimekkeitä julkaisevilla se
tuntuu. Näillä yhtiöillä on usein myös
pienet suoratoistotulot. Jälleenmyyntipisteiden määräkin vähenee.
”Asialle varmasti tarvitsisi tehdä
jotakin. En usko että meillä on mitään päänräjäyttäviä poppaskonsteja, mutta aina on mahdollista
saada asioita paremmalle tolalle
kunhan saadaan yhteistyö kuntoon. Ja tavoite on varmasti
kaikilla sama: myydä enemmän levykäisiä.”
•
Heikki Jokinen
Yksi Levykauppa
Äxän myymälöistä
sijaitsee Helsingissä
Frederikinkadulla.
kuvat: matti matikainen
Jälleen miljoonia musiikille
Musiikin edistämissäätiön
toinen toimintavuosi 2014 sujui kuten pitääkin: tukea kotimaisen musiikin eri alueille myönnettiin yhteensä
2,4 miljoonaa euroa.
Hakemuksia säätiöön tuli 3 300.
Niistä myönteisen päätöksen sai hieman alle puolet, 1 583 hakemusta.
Musiikin edistämissäätiö
MES:n päätöksiä
1.11.–31.12.2014
Av-tuotantotuki
77 600 euroa, saajia 72
Elävän musiikin tuki
171 395 euroa, saajia 106
Markkinointi- ja vientituki
35 000 euroa, saajia 23
Työskentelytuki
133 600 euroa, saajia 79
Äänitetuotantotuki
71 750 euroa, saajia 64
Saajia yhteensä 344
kappaletta, 489 345 euroa
Tiedot hakuajoista ja ohjeet:
www.musiikinedistamissaatio.fi
Eniten tukea sai elävä musiikki,
782 345 euroa 472 hankkeelle. Näistä
76 prosenttia toteutettiin kotimaassa, 24 prosenttia ulkomailla. Kevyen
musiikin osuus tuesta oli 73 prosenttia, vakavan 27 prosenttia.
Toiseksi tuetuinta oli työskentely,
587 460 euroa 349 hakemukselle.
Kevyen musiikin alaa koskevia päätöksiä niistä oli 302, vakavan musiikin 47. Tuetut työskentelyjaksot
olivat useimmin yhden kuukauden
pituisia.
Äänitetuotanto sai 318 550 euroa.
Niillä tuettiin 272 uutta kotimaista
äänittettä. Näistä 226 oli kevyen musiikin levyjä, 46 vakavan. Kokonaissummasta kevyen musiikin osuus oli
78 prosenttia, vakavan 22 prosenttia.
Lähes sama summa, 318 450 euroa, myönnettiin audiovisuaaliselle
musikkituotannolle. Tukea sai 263
musiikkivideota ja 20 musiikkidokumenttia tai -ohjelmaa. Muuta tukea
sai 17 hanketta. Tuotannot liittyivät
yleensä kevyeen musiikkiin.
Muita tuettuja aloja olivat kuoromatkat, markkinointi ja vienti, koulutus, julkaisu sekä tutkimus.
•
Heikki Jokinen
Soundia
elämään!
Soundi täyttää pyöreät
40 tänä vuonna. Juhlavuoden
kunniaksi tarjoamme Gramexin
asiakkaille Soundin 12 kk:n
tilausjakson hintaan 40,(norm. 69,90).
Mene heti osoitteeseen
www.popmedia.fi/
gramex2015
niin saat Soundin
suoraan kotiisi
kannettuna.
12 numeroa/12kk
40,(norm. 69,90)
31
” TOM
JONES
M A U S TA A
MERLOTIN”
Tutkimus. Professor Adrian North of Herriot-Watt University; British Journal of Psychology. Tutkimuksen mukaan musiikki vaikuttaa koettuun makuelämykseen. Tom Jonesin kuuntelu
muokkaa kuuntelijan Merlot-viinistä kokemaa makuelämystä.
Musiikkiluvat verkkokaupastamme www.gramex.fi
Musiikki tekee hyvää, myös yrittäjän kassavirralle.
32