5 Lieksa-Sibeliuksen häämatkan kaupunki

Comments

Transcription

5 Lieksa-Sibeliuksen häämatkan kaupunki
5
Lieksa – Sibeliuksen häämatkan
kaupunki
Sellisti Jussi Makkosen Sibelius -musiikkivideo julkaistu
Iltalehti julkaisi syyskuussa Sibelius -aiheisen musiikkivideon,
jossa kuullaan Sibeliuksen Impromptu op. 5/5 sellisti Jussi Makkosen ja pianisti Nazig Azezianin
tulkitsemina.
Video löytyy myös sellisti Jussi
Makkosen youtube -kanavalta.
Musiikkivideo kuvattiin Juhannuksena 2014 Monolan aitalla,
Pielisellä sekä Lieksan kirkkorannassa. Video on unenomainen
paluu Sibeliuksen häämatkan
maisemiin: läsnä on unimaailma
ja kalevalainen mystiikka, jotka
kiehtoivat Jannea jo lapsena.
Sibeliuksella oli Ainolassa tapana
kysyä omilta lapsenlapsiltaan heti
ensimmäiseksi aamulla: ”Mitä
unta näit viime yönä?”
Ansioituneita
Suomen Kotiseutuliitto myönsi
Vuonislahteen Anu Penttiselle ja
Tapio Nevalaiselle hopeisen ja
Birgit Kettuselle pronssisen ansiomerkin mm. näillä perusteilla:
Anu Penttinen
Anu Penttinen on toiminut Vuonislahden kyläseura ry:n puheenjohtajana 2007 alkaen. Kyläseura on
kylän edunvalvoja ja tapahtumien
koordinoija.
Seura on siis ns. seurojen seura.
Anu Penttisen toiminta kylällä
ja sen ympäristössä kohdistuu
laajasti kulttuurin eri alueille ja
on näin kulttuurimatkailuun ja
tapahtumiin panostavalle kylälle
erityisen tärkeää.
Tapio Nevalainen
Tapio Nevalainen on toiminut
Vuonislahden kyläseura ry:n jä-
senenä 1996 alkaen. Hänon ollut
Osuuskunta Vuoniksen puheenjohtajana osuuskunnan perustamisesta 1994 alkaen.
Tapio Nevalaisen toiminta yrittäjänä perheyrityksessään ja sen ympäristössä tukee merkittävästi kylän
kokonaisvaltaista kehittämistä.
Birgit Kettunen
Birgit Kettunen on osallistunut aktiivisesti kyläseuran työskentelyyn
vuodesta 2006 alkaen ja perustaessaan mm. vuosittaisen Vuonis
Soikoon –pelimannimusiikkitapahtuman. Kettusen vetämät esim.
musiikki- ja näytelmäpainotteiset
kurssit ja tapahtumat ovat jo vuosia
olleet kylälle erityisen tärkeitä.
Hän esittää myös pelimannimusiikkia useissa kylätapahtumissa
kuten Vuonislahden Muikkumarkkinoilla.
Jussi Makkonen Monolassa. Kuva Joel Kangas.
”Sibeliuksen jalanjäljillä” kulttuuriretket Pielisellä 2015
Sibeliuksen musiikin Nina Mutikille luoma mielen maisema.
”Koskaan en ole kokenut olevani niin
suomalainen kuin Wienissä, Italiassa
ja Pariisissa. Koskaan en ole kokenut
olevani niin pariisilainen kuin Pielisjärvellä.” (Jean Sibelius)
”Sibeliuksen jalanjäljillä” -kulttuuriretki vie Lieksaan, jonne
Aino ja Jean Sibelius tekivät häämatkansa kesällä 1892. Timitran
Linnan pihapiirissä saamme
nauttia tunnelmallisesta konsertista. Matkaamme suurikokoisilla
koskiveneillä samaa reittiä kuin
Sibeliuksetkin saapuessaan viettämään kuherruskuukauttaan
Pielisen rannalle.
Lieksan ohjelmaan kuuluu myös
vierailu Paaterissa, edesmenneen
kuvanveistäjän Eva Ryynäsen
ainutlaatuisessa ateljeemiljöössä.
Päivä huipentuu illalliskonserttiin Break Sokos Hotel Kolin
ravintolassa.
Kulttuuriretki on osa kansansäveltäjä Jean Sibeliuksen 150
-juhlavuoden ja Kalevala 180
-juhlavuoden ohjelmaa. 2015
juhlavuotta vietetään myös Paaterissa, sillä kuvanveistäjä Eva
Ryynäsen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.
Jussi Makkonen
TAPANI MIKKONEN
Kipinä –näyttely
Tapani Mikkosen viimeisimpiä teoksia on esillä Helsingissä, Forum
Box 11.1.-1.2.2015 (Ruoholahdenranta 3A).
Näyttelyn yhteydessä on julkaistu myös kuuden vedoksen grafiikansalkku Kosketus, jonka Mikkonen ehti saattaa valmiiksi kesäkuussa 2014.
Kipinä? Se oli teininä Tapsan lempinimi Lieksassa. Lieksaan hän
palasi vuosittain maalaamaankin.
Tapani Mikkonen
Taidegrafiikan uudistaja
oli Lieksan poikia
Kuulaana lokakuun päivänä
sukulaisten ja taiteilijaystävien
joukko kokoontui Hietaniemen
krematorion kappeliin jättämään
viimeisen tervehdyksen taidegraafikko Tapani Mikkoselle. Hän oli
syntynyt Joensuussa 26.12.1952 ja
kuoli Espoossa 10.9.2014.
Tapani Mikkonen vietti lapsuusja nuoruusvuotensa Lieksassa,
mistä hän suuntasi lyhyen työskentelyjakson jälkeen taideopintoihin Oriveden opistoon ja
Lahden taidekouluun. Mikkosen
suhde Pohjois-Karjalaan säilyi
vahvana läpi koko elämän. Metsä
ja pohjoiskarjalainen vaaramaisema oli yksi hänen tuotantonsa
peruselementti. Hän kutsui omaa
lieksalaista maisemaansa muistinmaisemaksi, joka eli jatkuvassa
vuorovaikutuksessa taiteilijan
Espanjan ja Afrikan työskentelymatkojen kanssa.
Ikäpolvensa johtava taidegraafikko Tapani Mikkonen kertoi
olevansa ylpeä kotiseudustaan:
”Palatessani Lieksaan, tunnen
aina tietynlaisia värähdyksiä, kun
nuoruuden voimakkaat elämyksen palaavat mieleeni. Minulla
ei ole samaa tunnetta mihinkään
muuhun paikkaan”, hän kertoi kokemuksistaan Joensuun taidemuseon näyttelyn yhteydessä 2009.
Kolin maisema vaikutti Mikkoseen voimakkaasti sekä henkilökohtaisesti että taiteellisesti. Hänen ensikosketus Koliin tapahtui
isoäidin opastuksella 1950-luvulla
ja Mikkonen vieraili Kolilla useasti
perheensä ja taiteilijaystäviensä
kanssa. Mikkosen tuotantoon
Kolin maisema tuli 2000-luvulla
Suomen Tukholman suurlähetystöön 2001 valmistuneen monumentaaligraafisen tilaustyön
”Hämärän valo” kautta. Mikkonen teki Koli-aiheisia maalauksia
myös työskentelyjaksollaan Taiteilijatalo Hupelissa 2011.
Tapani tunnettiin auttavaisena
ja helposti lähestyttävänä ihmisenä. Hän organisoi ja osallistui
aktiivisesti moniin hyväntekeväisyyshankkeisiin, muun muassa
lahjoittamalla grafiikkasarjat Lieksan Vaskiviikon ja Taiteilijatalo
Hupelin tukemiseksi.
Tapani Mikkoselle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto
taidegrafiikan uudistamisesta
vuonna 2003.
Kolin vaaroilla ja Ruunaan
retkillä Tapani Mikkonen kulki
kareliaanien jalanjäljillä, mutta
omalla kotiseudullaan. Täällä
maisema oli lähellä ja se tuntui
omalta. Vaikka hänen taiteensa
lähti eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä, Afrikasta tai Pablo
Picasson tuotannosta, teoksissaan
ja sielussaan hän aina kuljetti
luomisvoimakseen pienen palan
”pohjois-karjalaa.”
Asko Saarelainen
Kirjoittaja on
Tapani Mikkosen ystävä
Piirros: Nina Mutik

Similar documents