ARVIOINTIKERTOMUS 2014

Transcription

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS
______________________________________________________________
Espoo -tarina on kaupungin strategia vuosille 2014–2017. Se kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa sekä miten sinne päästään. Vuodelle
2014 asetettiin 30 Espoo -tarinasta johdettua sitovaa tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan 11 jäi toteutumatta.
Espoo -tarinaa toteutetaan osaltaan viidellä poikkihallinnollisella kehitysohjelmalla,
joista tarkastuslautakunta on vuonna 2014 arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista.
Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin
hyödynnetty. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa
koordinaation puute. Ohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava käyttöön.
Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna. Vuonna 2014 verotuloja ja valtionosuuksia kertyi 1 363 milj. euroa, mikä oli 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Toimintatuotot olivat 271 milj. euroa, ja ne laskivat 2,9 prosenttia. Toimintakulut olivat
1 628 milj. euroa. Edellisestä vuodesta kasvua oli 3,4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat palvelujen ostot 713 milj. euroa sekä henkilöstökulut 628 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu hidastui, mutta kasvu on edelleen korkeaa suhteessa verotulojen
ja toimintatuottojen kehitykseen.
Espoon haasteita kuluvalla valtuustokaudella ovat asukasmäärän kasvu, väestörakenteen muutos sekä työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenteen muuttuessa
palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Kaupungin taloudelliset haasteet sekä kasvava investointitarve edellyttävät tuottavuuden lisäämistä,
johon vastaamiseksi valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuosille 2014–2017. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan TATU -ohjelmalla tulee päästä kestäviin toimintatapojen muutoksiin. Toimialojen tuottavuuden kehitykselle on asetettava konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on esitettävä
mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava palvelutarjonnan
laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata.
Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin johtamisjärjestelmä. Keskeisiä johtamisen ohjausvälineitä ovat talousarvio ja -suunnitelma sekä Espoo-tarina.
Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys. Sisäisestä
valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Hyvän johtamis- ja hallintotavan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon rooli. Espoolaisen johtamisen projekti jatkuu valtuustokauden ajan. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia kaupunkiorganisaatiossa.
Tarkastuslautakunta on arvioinut omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta vuosittain. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014 omistaja-tilaaja-tuottajamallin kehittämisestä. Tarkastuslautakunta seuraa käynnistettyjen kehittämistoimien riittävyyttä
havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden edun mukaisesti
kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin. Työryhmän ehdotus tuotaneen valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa 2015.
Kaupungin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen ovat TATU ohjelmassa aikataulutetut vuosille 2014–2016. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä tulee lisätä sekä omistajaohjauksessa että konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa.
Paula Viljakainen
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
SISÄLLYS
1
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA ............................................................. 1
2
ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI ..................................................................... 2
2.1 Espoo-tarina 2014 - 2017, talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi ........ 2
2.2 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi ........................................................................... 3
2.2.1
Yleishallinto ........................................................................................................ 3
2.2.2
Sosiaali- ja terveystoimi ...................................................................................... 5
2.2.3
Sivistystoimi........................................................................................................ 5
2.2.4
Tekninen ja ympäristötoimi ................................................................................. 6
2.2.5
Palveluliiketoimi .................................................................................................. 6
2.3 Poikkihallinnolliset ohjelmat ............................................................................................. 7
3
2.3.1
Osallistuva Espoo ............................................................................................... 7
2.3.2
Elinvoimaa ikääntyville........................................................................................ 8
2.3.3
Nuorten elinvoimaisuus....................................................................................... 9
KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI .................................................................................. 10
3.1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi............................ 13
3.2 Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain ........................................................... 14
3.3 Rahastosijoitukset ......................................................................................................... 17
4
TOIMINNAN ARVIOINTI ....................................................................................................... 19
4.1 Kaupungin johtamisjärjestelmä ...................................................................................... 19
4.2 Kaupungin henkilöstö .................................................................................................... 20
4.3 Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn seuranta ............................................................... 22
4.4 Jälkiseurantakatsaus kaupungin työllisyyspalveluihin .................................................... 24
4.5 Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen
raportoinnit ............................................................................................................................ 27
4.6 Sosiaali- ja terveystoimi ................................................................................................. 31
4.6.1
Terveysasema- ja päivystystoiminta ................................................................. 31
4.6.2
Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus ..................... 33
4.6.3
Vammaisten asumispalvelut ............................................................................. 36
4.6.4
Omaishoidontuki ............................................................................................... 37
4.7 Sivistystoimi................................................................................................................... 39
4.7.1
Toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa sekä siirryttäessä alakouluun ja
edelleen yläkouluun ....................................................................................................... 39
4.7.2
Kouluverkko suomen- ja ruotsinkielisessä opetustoimessa ............................... 41
4.7.3
Koulujen itsearvioinnit ....................................................................................... 42
4.7.4
Kulttuuripalvelut ................................................................................................ 42
4.8 Tekninen ja ympäristötoimi ............................................................................................ 44
4.8.1
Kaupunkirakenne ja liikenneväylät .................................................................... 44
4.8.2
Katu- ja viherpalvelut ........................................................................................ 44
4.8.3
Kaupunkimittaus ja Geotekniikka ...................................................................... 45
4.9 Palveluliiketoimi ............................................................................................................. 46
5
4.9.1
Espoo Logistiikka -liikelaitos ............................................................................. 46
4.9.2
Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos ................................................................. 47
KONSERNIOHJAUS ............................................................................................................. 48
5.1 Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL ja HSY -kuntayhtymissä48
5.2 HSL:n ja HSY:n omistajaohjauksen toteutus Espoossa ................................................. 49
ALLEKIRJOITUKSET ................................................................................................................... 51
LIITE 1: Vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen ................................................................... 52
LIITE 2: Keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta .................................................... 54
LIITE 3: Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja arviointiohjelma vuonna 2014............................... 61
1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA
______________________________________________________________
Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tehtävät
Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja
kuntakonsernissa. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön perusteella arvioidaan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta.
Kaupungin ulkoista tarkastusta tekevät muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina JHTT-tilintarkastaja sekä tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimiva ulkoisen
tarkastuksen yksikkö. Yksikkö valmistelee tarkastuslautakunnassa käsiteltävät asiat
sekä avustaa kaupungin tilintarkastajaa. Ulkoisen tarkastuksen yksikön toimintaa ohjaavat tarkastuslautakunnan arviointiohjelma ja yksikön oma tarkastusohjelma sekä
tilintarkastajan työohjelma.
Arviointisuunnitelma ja vuoden 2014 arviointikertomusraportointi
Arviointityönsä toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja
asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluja
omana toimintana tai ostopalveluina. Arviointikaudella seurataan Espoo-tarinan tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta sekä investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa.
Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin ja konsernin johtamisjärjestelmä. Arviointi pohjautuu Espoo-tarinan ja asiakirja-aineiston lisäksi viranhaltijaasiantuntijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastuksiin ja selvityksiin.
Arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle 28.4.2015. Arviointikertomus on julkaistu kaupungin internetsivuilla ja tiedotusvälineille on lähetetty tiedote.
Arviointikertomus käsitellään valtuustossa 18.5.2015. Painetut arviointikertomukset
jaetaan valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä sidosryhmille ja toimitetaan kaupungin kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin.
Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on arviointikertomuksessa esitetty keltaisella pohjalla.
Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely
Valtuusto velvoitti kokouksessaan 19.5.2014 kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä vuoden 2013
arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne
valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida arviointikertomuksessa esitetyt havainnot seuraavassa
talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa. Lautakuntien selvitykset käsiteltiin valtuustossa syyskuussa 2014 seurantaraportin yhteydessä.
1
2 ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI
______________________________________________________________
2.1
Espoo-tarina 2014 - 2017, talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja
raportointi
Espoo-tarina on kaupungin strategia vuosille 2014
- 2017. Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa,
missä olemme ja minne olemme menossa sekä
miten sinne päästään. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Toimialoilla
on Espoo-tarinasta johdetut tarinat.
Vuodelle 2014 talousarviossa asetettiin 30 valtuustoon nähden sitovaa Espoo-tarinasta johdettua tulostavoitetta. Resurssit ja johtaminen näkökulmassa on 18 tulostavoitetta, asukkaat ja
palvelut -näkökulmassa 6 sekä elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmassa 6 tulostavoitetta. Toimialojen tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa
lihavoituina. Tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialojen itselleen asettamia tavoitteita, joista raportoidaan lautakunnille tai johtokunnille. Liikelaitoksille on talousarviossa asetettu sitovat peruspääoman tuottovaatimusta, tulosta ja investointeja
koskevat tulostavoitteet.
Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain tammi-heinäkuun seurantaraportissa, lokakuun kuukausiraportissa, ennakkotilinpäätöksessä sekä tilinpäätöksessä. Toimialojen tuloskorteissa on esitetty arviot tavoitteiden toteutumisesta.
Espoo-tarina Kuva: RED
Valtuusto hyväksyi lokakuun kuukausiraportin yhteydessä joulukuussa 2014 seitsemän tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman. Näistä kuusi tulostavoitetta jäi tilinpäätöksessä toteutumatta, sen sijaan konserniesikunnan toimintakate toteutui tulostavoitteen mukaisesti vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Lisäksi hyväksyttiin
kahden liikelaitoksen tulostavoitteiden poikkeamat, joista Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitoksen tulos kuitenkin toteutui alkuperäisen tavoitteen mukaisesti.
Asetettavien tulostavoitteiden ja mittareiden valmistelu
Tavoitteiden tulee lähtökohtaisesti olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti.
Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut esille tavoitteiden ja niiden
arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja, joissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi asetettavien tavoitteiden tulee olla riittävän haasteellisia.
2
Kuntaliiton suosituksessa on annettu esimerkkejä soveltuvista tavoitteista. Määrällinen tavoite on esimerkiksi kaavoitettujen tonttien määrä. Laadullista tavoitetta voidaan mitata esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tavoite voi olla rahamääräinen
ja toteuttamisajankohdaltaan sidottu, esimerkkinä asuntorakentamisen tavoitteet. Väestövaikutusten arviointia voidaan mitata määrällisesti väestömäärän kasvulla, laadullisesti asiakastyytyväisyydellä tai aluekohtaisella rahamääräisellä verotulokertymällä. Tavoitteena voi olla yksittäinen toimenpide, joka kuvaa toiminnan laadun kehittämistä, kuten palveluverkkoselvityksen laadintaa. Vaikuttavuutta mitattaessa
voidaan käyttää joko laadullista tai määrällistä mittaamista. Hyvinvointia kuvaavia
määrällisiä mittareita ovat esimerkiksi työllisyyden kasvu ja sairauspoissaolojen lasku. (Myllyntaus, Oiva (toim.) Kuntaliiton suositus, Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma 2011)
Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään
suuntaan. Tavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä ja niille tulee
ilmoittaa lähtö- ja tavoitetasot. Mittarit tulee valita siten, että kaupungilla on
mahdollisuus omin toimenpitein tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa
tavoitteiden toteutumiseen. Mittareita on tarpeen kehittää edelleen Kuntaliiton
suositusten mukaisesti.
2.2
Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi
Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden toteutumista. Taulukossa on esitetty tavoitteiden toteutumisen arviointi näkökulmittain.
Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumisesta
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO
Tulostavoitteet
näkökulmittain
Toteutunut
Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut
Tilinpäätöksestä
poiketen ei toteutunut
Resurssit ja johtaminen
10
7
1
Asukkaat ja palvelut
4
0
2
Elinvoima ja kilpailukyky
5
1
0
YHTEENSÄ
19
8
3
Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista
kahdeksan jäi toteutumatta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 11 tulostavoitetta
asetetuista 30 tavoitteesta jäi toteutumatta.
Seuraavissa luvuissa esitellään ne 11 tulostavoitetta, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneet. Tulostavoitteiden käsittelyn yhteyteen on merkitty,
mikäli valtuusto on kokouksessaan 8.12.2014 lokakuun toteutumatietojen perusteella
hyväksynyt tulostavoitteen poikkeaman.
2.2.1
Yleishallinto
Talousarviossa asetetut
tulostavoitteet
10
Toteutunut
4
Ei toteutunut
6
Konserniesikunnan kymmenestä tulostavoitteesta kuusi ei tilinpäätöksen mukaan toteutunut. Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tulostavoitteista jäivät toteutumatta:
3
Vuoden 2014 tulostavoite
Mittari / arviointikriteeri
Tarkastuslautakunnan arvio
Kaupungin tuottavuus paranee
vähintään 1 %.
Indeksi- ja väestökorjattu
toimintakatteen muutos %
Tulostavoite ei toteutunut.
(Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014)
Toimintakate heikkeni 1,4 prosenttia. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen
vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. Tuottavuutta parannettiin osassa kaupungin
palveluita, mutta kokonaisuutena tavoiteltuun tuottavuuskehitykseen ei päästy.
Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät
pääohjeistukset ovat käytössä.
Omistajapolitiikan ja ohjeiden
hyväksyminen sekä käyttöönotto
Ohjeistuksen uusiminen aloitettiin vuonna 2014 mutta valmistelu on kesken. Omistajapolitiikan
ja konserniohjeiden uudistaminen on TATU -ohjelmassa aikataulutettu vuosille 2014 - 2016.
Kaupungin sisäiset roolit ja
vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta.
Konserniesikunnan ja toimialoTulostavoite ei toteutunut.
jen välinen yhteistyö sekä ohja- (Poikkeama on hyväksytty valuksen ja valmistelun laadukkuus
tuustossa 8.12.2014)
Sisäisten roolien ja vastuiden määrittelyä sekä toimeenpanoa on tehty, mutta ne liittyvät olennaisesti omistajapolitiikkaan ja konserniohjeisiin, jotka tuotaneen päätettäviksi vuonna 2015.
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo
kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna.
Työhyvinvointimatriisi
Tilinpäätöksen mukaisesti tulostavoite ei toteutunut.
Työhyvinvointimatriisin arvo laski 0,5:llä vuodesta 2013. Kunta 10 -tuloksiin liittyvässä Espoon
käyttöönottamassa työhyvinvointimatriisissa tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn
kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia.
Maahanmuuttajataustaisten
työntekijöiden osuus
henkilöstöstä lähenee
maahanmuuttajataustaisten
osuutta väestöstä.
Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä %
Tilinpäätöksessä esitetyn ennakkotiedon mukaisesti tulostavoite
ei toteutunut.
Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa 5,6 prosenttia ja vuoden
2013 lopussa 5,1 prosenttia. Määrä on kasvanut tavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden
kasvua vähemmän. Lopulliset väestönkasvua osoittavat tiedot saadaan toukokuussa 2015.
Espoon elinkeino-ohjelma on
laadittu yhdessä keskeisten
sisäisten ja ulkoisten
sidosryhmien kanssa.
Elinkeino-ohjelma on tehty ja
sen toimeenpanosta on huolehdittu
Elinkeino-ohjelma laadittanee keväällä 2015. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä
Kestävä kehitys -kehitysohjelmat ovat määritelleet elinkeinopoliittisia tavoitteita.
4
2.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi
tulostavoitteet
Toteutunut
Ei toteutunut
6
3
3
Sosiaali- ja terveystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan
arvion mukaan kolme tulostavoitetta jäi toteutumatta.
Tuottavuus paranee vähintään 1 Reaalimenot/asukas
%
Tuottavuuden mittaaminen
Reaalimenot asukasta kohden vuonna 2014 olivat 2 827 euroa, kun vuonna 2013 menot olivat
2 775 euroa. Menot kasvoivat 0,7 prosenttia, kun otetaan huomioon 1,2 prosentin inflaatio.
Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen
Toimintakate, M€
Alkuperäisessä talousarviossa toimintakate oli 660,7 milj. euroa ja tilinpäätöksessä alijäämä
oli alkuperäistä talousarviota suurempi ollen 667,8 milj. euroa.
Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21 pv
T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani
Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut.
Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui kaupunkitasoisesti. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska osalla terveysasemista odotusaika ylitti 21
päivää. Esimerkiksi Kivenlahden terveysasemalla keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle vuonna 2014 oli yli 30 päivää ja Matinkylän terveysasemalla tulostavoite (alle 21
päivää) ei alittunut hoitotakuuta koskevien toteutumistietojen mukaan niinä kuukausina, joilta
tilastotieto oli saatavissa. Toisaalta Matinkylän ja Puolarmetsän terveysaseman asiakkaille ostettiin 1.1.–31.10.2014 vastaanottokäyntejä, jotka eivät sisälly T3 -seurantatietoihin.
2.2.3 Sivistystoimi
tulostavoitteet
Toteutunut
6
5
Ei toteutunut
1
Sivistystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joiden raportoitiin toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraava tulostavoite jäi toteutumatta:
Espoon koulutuskuntayhtymä
Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee.
OPH:n tulosrahoitusmittari
Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut.
Tulostavoitteen arvioitiin kokonaisuutena toteutuvan. Tavoite ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toteutunut, koska jatko-opiskeluun siirtyneiden sijoittumisprosentti pysyi samana. Vuoden 2015 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä
on 51,7 prosenttia valmistuneista opiskelijoista ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 prosenttia. Vuoden 2013 tulosrahoitustiedoissa työllistyneitä oli 47,5 prosenttia ja jatkoopiskelijoita 2,0 prosenttia.
5
2.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi
tulostavoitteet
Toteutunut
6
Ei toteutunut
5
1
Tekniselle ja ympäristötoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joista kaikkien on raportoitu toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi tulostavoite ei toteutunut:
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo
kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna
Työhyvinvointimatriisi.
Tilinpäätöksestä poiketen tulosTerveysperusteisista
poissa- tavoite ei toteutunut.
oloista aiheutuva kuorma päivää
per henkilötyövuosi.
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo nousi 0,7:llä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska arvo ei kasvanut vähintään yhdellä. Työhyvinvointimatriisissa
tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia.
Tilakeskus -liikelaitoksen sitovan tulostavoitteen poikkeama
Tilakeskus -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen 7,6 milj. euron ylijäämäisestä tuloksesta haettiin poikkeama valtuustolta 8.12.2014. Valtuusto alensi Tilakeskus
-liikelaitoksen tulostavoitteen 5,3 milj. euroon. Muutettu tavoite toteutui.
2.2.5 Palveluliiketoimi
tulostavoitteet
Toteutunut
2
2
Ei toteutunut
0
Palveluliiketoimelle oli asetettu kaksi tulostavoitetta, jotka raportoitiin toteutuneen.
Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tavoitteet toteutuivat.
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tulostavoitteen poikkeama
Palveluliiketoimen toimialan liikelaitoksille on asetettu omat tulostavoitteet. Espoo
Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen positiivisesta tuloksesta
haettiin poikkeama valtuustolta 8.12.2014. Tavoite kuitenkin toteutui.
6
2.3
Poikkihallinnolliset ohjelmat
Vuosina 2014–2017 Espoo-tarinaa toteutetaan osaltaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joita ovat 1) Osallistuva Espoo, 2) Elinvoimaa ikääntyville, 3) Kestävä kehitys, 4) Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä 5) Nuorten elinvoimaisuus. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa yhdistetään luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen eri toimialoilta. Ohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa
vuonna 2013 ja vuoden 2014 tuloksista raportoitiin kuluvan vuoden helmikuussa.
Vuonna 2014 tarkastuslautakunta on arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista ja seuraa kaikkien ohjelmien toteuttamista ohjelmakauden ajan.
Poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava
käyttöön.
Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin
hyödynnetty. Arvioitujen ohjelmien vastuutahot tulee määritellä tarkemmin ja
ohjelmien ylemmän tason rakenteet on kuvattava. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä
hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa hajanaisuus ja koordinaation puute.
2.3.1
Osallistuva Espoo
Vuonna 2014 Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa on toteutettu neljää hyötytavoitetta ja seitsemää toimenpidettä. Työskentely pohjautuu Espoon ohjelmajohtamisen
malliin ja työkaluihin.
Vuoden 2014
hyötytavoitteet
Toimiva
päätöksenteko
Toimenpiteet
Seuranta 31.12.2014
Miten voin vaikuttaa?
Meidän puisto -malli lähialueiden
hoitoon ja kunnossapitoon
Palkitseva
lähitekeminen
Uuden alueen lähitekemisen tapa
Tapahtumakartoitus ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisääminen
Muotoile!maa
Huomioidaan
erilaisten
ryhmien osallisuus
Kehitetään
avointa osallistumista ja vaikuttamista
Intoa elämään -kurssipilotti
Näin Espoossa toimitaan!
Mitatut tulokset (asteikko 1-5):
1) kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet,
keskiarvo 2,96
2) kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan
luottamushenkilöihin, keskiarvo 2,88.
Meidän puisto -mallissa on pilotoitu kymmentä erilaista kohdetta. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella vastuutahojen
ja kaupungin väliset hoitosopimukset siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Mallin
laajentamista on arvioitu ja poistettu lähitekemisen esteitä.
Ohjausryhmä on tutustunut lasten ja nuorten osallisuuteen varhaiskasvatuksessa ja
kouluissa.
Osallistettu ikäihmiset ja henkilökunta lähiympäristön kehittämiseen.
Maahanmuuttajanaisille on räätälöity pilottikurssi ja vertaisohjaajia on koulutettu.
Sosiaalisen median mahdollisuuksien edistäminen päätösten valmistelussa. Vuoropuhelun lisääminen kuntalaisten kanssa.
Mitatut tulokset: kunnan palveluista tiedottaminen, keskiarvo 3,53 (asteikolla 1-5).
Osallistuva Espoo -ohjelmassa kuvataan lainsäädäntöön perustuvia kuntalaisten
osallistumisoikeuksia, kuten kuntalaisten aloiteoikeus, muutoksenhakuoikeus ja hallinnon avoimuuden vaatimus. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät keinot ja kehittämistoimet ohjelmasta kuitenkin puuttuvat. Asukkaiden osallistuminen
ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on mahdollistettava jatkossa laajemmin.
7
2.3.2
Elinvoimaa ikääntyville
Espoossa
ikääntyneiden
määrä
kasvaa
nopeasti.
Vuonna
2013
yli
75 -vuotiaista espoolaisista asui kotonaan yli 90 prosenttia ja suurin osa heistä käytti
samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Sähköisten palvelujen ja tiedonhaun käyttö
on lisääntynyt, mutta myös perinteisellä tavalla tuotettavaa tietoa ja palveluja tarvitaan. Vuonna 2014 kehitysohjelmaa on toteutettu eri projekteilla ja toimenpiteillä.
Vuoden 2014
hyötytavoitteet
Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat
Toimenpiteet/Tulokset
Seuranta 31.12.2014
Kehitetty ja käyttöönotettu matalan
kynnyksen ennaltaehkäiseviä toimintamalleja
Kattavia hyvinvoinnin mittareita ei ole saatavilla. Käytetty THL:n toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mittareita. Tulokset ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi. Suurin
muutos oli yli 75 -vuotiaiden naisten ”terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien iäkkäiden” osuuden vähentyminen 10 prosentilla.
Hyvinvointikursseja käynnistyi viisi, mikä
raportoitiin hyväksi tulokseksi.
Ensimmäisenä vuonna on tehty suunnittelutyötä sekä pilotoitu uusia toimintamalleja.
Tee se itse -hyvinvointikursseja
käynnistynyt eri puolilla kaupunkia
Laadittu senioripalvelujen palvelukartta ja koottu usein kysytyt kysymykset sekä sovittu koulutus yhteispalvelupisteiden henkilöstön
kanssa tavoitteena parantaa ikääntyvien neuvontaa lähipalveluna
Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanja käynnissä
Iäkkäänäkin
asutaan kotona
Kehitetty asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli ja se on otettu käyttöön yhteistyössä espoolaisen yrityksen kanssa
Kotona asuvien espoolaisten
75 -vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 91
prosentista 92 prosenttiin. Vastaavan ikäisten laitoshoidossa olevien osuus laski 2,3
prosentista alle 2 prosenttiin. Tehostetussa
palveluasumisessa asuu 6 prosenttia 75
vuotta täyttäneistä.
Muistipalvelukeskuksessa käynnistynyt muistisairaiden päivätoiminta
Matinkylässä alkanut ”senioreiden
itsepalvelukeskustoiminta” kahdessa taloyhtiössä
Sujuva omaishoito
Yksinäisyys vähenee
Lisätty omaishoitajien tukimuotoja
toteuttamalla oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin kanssa virkistys- ja
kuntoilupäiviä omaishoitajille
Omaishoitajien tukimuotoja on monipuolistettu. Omaishoitajien asiakastyytyväisyysmittaria ei ole, mutta saadun palautteen on
raportoitu olleen myönteistä.
Virikekäsikirja yhdessäoloon julkaistiin elokuussa 2014 tavoitteena madaltaa yhteen kokoontumisen kynnystä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)
alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen mukaan miesten yksinäisyys on
laskenut ja naisten noussut. Mittari ei kuitenkaan mittaa kehitysohjelman vaikutuksia suoraan.
Kauppakeskuskävelyt käynnistyneet ja tavoittaneet ikääntyviä
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman hyötytavoitteet ovat kannatettavia ja
ikääntyvälle väestölle tarpeellisia. Vanhusneuvoston asiantuntemus kehitysohjelman
jatkotyöskentelyssä tulee paremmin hyödyntää yhteistyötä lisäämällä.
8
2.3.3
Nuorten elinvoimaisuus
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman tavoitteena on kehittää toimintatapoja, jotka lisäävät nuorten hyvinvointia ja tukevat nuorten itsenäistymistä. Projekteilla edistetään
nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään sekä itsenäiseen asumiseen, jotka
osaltaan auttavat nuorisotakuun toteutumista Espoossa. Lisäksi ohjelman tavoitteena
on huolehtia, että nuorilla olisi mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta. Poikkihallinnolliselle ohjelmalle on asetettu neljä päätavoitetta ja niiden toteuttamiseksi on valittu projektit ja toimenpiteet.
Vuoden 2014
hyötytavoitteet
Nuorten hyvinvointi lisääntyy
ja mahdollisuudet jatkoopintoihin
paranevat
Turvataan kaikille nuorille
mielekäs vapaaajantoiminta
sosioekonomisista tai muista
lähtökohdista
huolimatta
Nuorten asunnottomuus vähenee
Toimenpiteet
Seuranta 31.12.2014, tulokset
Tajua mut! - projekti, viranomaisten
yhteistyö lapsen ja nuoren tukena
(Liputus)
Tajua Mut ! -projektia on tehty tunnetuksi
ammattilaisten ja kuntalaisten keskuudessa. Projekti on kouluttanut vuoden aikana
670 ammattilaista toimintamallin käyttöön.
Vuoden aikana järjestettiin kolme Kick off tilaisuutta eri kohderyhmille, näistä yksi toteutettiin kiertueena kolmessa kauppakeskuksessa. Toimintamallista on tiedotettu eri
viestintäkanavin.
Stadium Sports Camp- hanke, joka
on Espoon kaupungin ja yhteistyöyrityksen välinen sopimus viideksi vuodeksi (leiritoiminta).
Hyötytavoitteen mittaristo perustuu kouluterveystutkimukseen, jonka tiedot päivittyvät syksyllä 2015. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole varaa omiin
tai lastensa harrastuksiin.
Liikunta- ja nuorisopalveluissa aloitettiin harrastusmahdollisuuksien
kartoitus, jolla jo olemassa olevat
mahdollisuudet tuodaan perheiden
tietoisuuteen.
Nuoret Arjen keskiössä -projektin
tavoitteena oli suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa
asumisyhteisöä ja asuinympäristöä
työpajoilla. Asperger- ja /tai ADHDnuorten asiakkuuksista tehtiin syksyllä 2014 käytäntötutkimus. Kaupunki on mukana Oma väylä projektissa, joka vahvistaa ryhmän
asumismahdollisuuksia.
Espoon valtakunnallinen asunnottomuus-seminaarin alaseminaari
”Koti 2025 - oivalluksia nuorten
asumiseen”
Nuorten työttömyys vähenee
Nuorten asunnottomuus on kehitysohjelman kaudella ollut hienoisessa kasvussa.
Marraskuun 2014 lopussa asunnottomia
nuoria oli 159 (150 vuonna 2013). Asunnottomien kokonaismäärä (633) on kasvanut
enemmän vuodesta 2013 (549).
Nuorten asunnottomuusprojektit ja toimenpiteet ovat onnistuneet ottamaan nuorten
näkemykset huomioon asuntokohteiden
suunnittelussa.
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän
kartoitusprojekti vuonna 2014. Kartoituksessa keskityttiin 17 -29 vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin.
Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt kehitysohjelman toteuttamiskaudella. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1 424 joulukuussa 2014, kun
samana ajankohtana vuonna 2013 määrä
oli 1 100. Työttömistä nuorista 28 prosenttia
on pelkän perusasteen käyneitä.
Kaupunki haki yhdessä Omnian
kanssa ESR-rahoitusta Ohjaamo
Espoo -hankkeen perustamiseen.
Ohjaamo Espoo -hankkeeseen saatiin
ESR-rahoitus keväällä 2015.
Vuoden 2014 lopulla Espooseen
perustettiin nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä, jonka toiminta täysipainoisesti käynnistyy vuoden
2015 aikana.
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toimenpideohjelmassa on hyviä aloitteita.
Nuorten asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet vuoden 2014 aikana.
Ohjelman toimenpiteiden lisäksi kaupungin tulee hakea ratkaisuja ongelmiin
yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
9
3 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI
______________________________________________________________
Koko maan talouskehitys on ollut hidasta viime vuosina. Espoon haasteita ovat kuluvalla valtuustokaudella lisäksi asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutos sekä
työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenne on muuttunut lasten ja vanhusten
sekä vieraskielisten määrän kasvaessa, minkä seurauksena palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin.
Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen kehitys
Vuonna 2014 verotuloja kertyi 1 332,8 milj. euroa, mikä oli 2,0 prosenttia enemmän
kuin tilinpäätöksessä 2013. Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna.
Verotulojen kehitys (milj. euroa)
1 600
1 400
1 200
1 000
800
600
400
200
0
Kiinteistövero
TP 2012
TP 2013
TA 2014
TP 2014
65,7
69,1
75,7
74,7
Yhteisövero
116,1
109,0
106,8
121,0
Kunnallisvero
1067,5
1129,1
1154,2
1137,0
Lähde: Espoon vuoden 2014 tilinpäätös
Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Toimintatuotot olivat 270,7 milj. euroa, ja ne laskivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia.
Toimintakulut
Vuonna 2014 toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 627,8 milj. euroa. Toimintakulut
kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,4 prosenttia. Palvelujen ostot kasvoivat 4,0
prosenttia ja henkilöstökulut 2,4 prosenttia vuodesta 2013.
Toimintakulujen kehitys tiliryhmittäin vuosina 2010 - 2014 (ei sisällä sisäisiä eriä)
Milj. euroa
800
600
400
200
0
2010
2011
2012
Henkilöstökulut Palvelujen ostot
Avustukset
Muut kulut yht.
2013
Tarvikkeet
2014
Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015
10
Vuosikatteen kehitys ja kaupungin tilikauden tulos
Vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 117,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli -0,5
milj. euroa, joka oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulosta
paransivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat noin 26 milj. euroa muutettua talousarviota
suurempina. Rahastotuotot johtuivat markkinakehityksestä sekä talousarvion mukaisesta 40 milj. euron rahaston purusta, mikä näkyy tuottona tuloslaskelmassa.
Vuosikate, nettoinvestoinnit ja vuosikatetarve 180 milj. euroa vuosina 2010 - 2014
Peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt
Milj. euroa
300
250
200
150
100
50
0
2010 *)
2011
Vuosikate
2012
2013
Nettoinvestoinnit
2014
Vuosikatetarve
*) v. 2010 pääomasijoitus HSY-kuntayhtymään on eliminoitu
Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015
Kaupungin investoinnit ja lainamäärän kehitys vuonna 2014
Vuonna 2014 investointeja toteutettiin yhteensä 334,1 milj. eurolla. Rahoitusosuudet
huomioiden nettoinvestoinnit olivat 260,3 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa
1 339 euroa asukasta kohden.
Kaupungin vertailukelpoinen lainamäärän kehitys
(ilman lyhytaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa)
Kaupungin lainakanta (milj. euroa)
400
300
290,6
200
100
211,7
159,7
158,4
TP 2011
TP 2012
0
TP 2013
TP 2014
Lähde: Espoon vuosien 2011-2014 tilinpäätökset
Kaupungin toimintamenojen kasvu on hidastunut, mutta kasvu on edelleen korkeaa
suhteessa verotulojen ja toimintatuottojen kehitykseen.
Palvelujen ostojen kehitystä on tarkasteltava toimialoittain.
Palvelujen ulkoistamisen myötä palvelutuotannon valvonta muuttuu
haasteellisemmaksi. Tähän on varattava riittävät resurssit.
11
Kaupunkikonsernin investoinnit ja lainamäärän kehitys
Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 719,4 milj. euroa, ja ne olivat 220,3 milj.
euroa edellisvuotta suuremmat. Kaupunki toteuttaa tytäryhteisöjen kautta rakennushankkeita, joista suurimpia vuonna 2014 olivat Länsimetro ja Espoon sairaala.
Konsernin lainakanta vuonna 2014 oli 2 191,9 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä kasvua on 308,8 milj. euroa. Asukasta kohden konsernilainat olivat 8 251 euroa.
Konsernin lainamäärän kehitys (milj. euroa)
Konsernin lainakanta (milj. euroa)
2500
2 191,9
2000
1 883,1
1500
1000
1 555,1
1 345,0
500
0
TP 2011
TP 2012
TP 2013
TP 2014
Lähde: Espoon vuosien 2012–2014 tilinpäätökset
Länsimetro Oy
Länsimetro Oy:n nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 167 milj. euroa välillä Ruoholahti - Matinkylä. Länsimetron I-vaihe rahoitetaan valtionosuudella sekä Espoon ja
Helsingin kaupunkien takaamilla lainoilla. I-vaihetta varten on lainoja nostettu
yhteensä 600 milj. euroa. I-vaihe välillä Ruoholahti - Matinkylä on edennyt asemien
rakentamiseen ja talotekniikan suunnitteluun.
Espoon kaupunki teki vuonna 2014 päätöksen Länsimetron II-vaiheen rakentamisesta välille Matinkylä - Kivenlahti. Valtio on sitoutunut rakennusvaiheen kustannuksiin
30 prosentin, enintään 240 milj. euron, osuudella. Länsimetron II -vaihe välillä Matinkylä - Kivenlahti rahoitetaan valtionosuudella ja Espoon kaupungin takaamilla lainoilla. Valtuusto päätti, että Länsimetro Oy:lle lainataan kaupungin investointirahastosta
enintään 80 milj. euroa II-vaiheen töiden aloittamiseen. Lisäksi valtuusto teki päätöksen II -vaiheen lainojen takaamisesta.
KOY Espoon sairaala
Espoon sairaalan urakkasopimuksen mukainen valmistumisaika on tammikuussa
2016. Rakennustyöt ovat käynnissä ja urakan valmiusaste oli 38 prosenttia joulukuussa 2014. Espoon kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Vuonna 2014 rakentamiskustannukset olivat 43,7 milj. euroa. Rakentaminen rahoitetaan kaupungin
takaamilla lainoilla, joita on nostettu 75 milj. euroa.
Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten vuokravastuiden, lainojen ja elinkaarikustannusten yhteisvaikutus on kuvattava yhtenä kokonaisuutena. Konsernin vastuiden
vaikutukset käyttötalouteen on esitettävä tilinpäätöksessä kattavasti.
12
3.1
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi
Espoon kasvava palveluja investointitarve sekä taloudellisen toimintaympäristön
haasteet edellyttävät tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Vuosien 2013–2016
valtuustosopimuksen mukaisesti valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vuosille 2014–2017. Ohjelman tavoitteena on
kehittää kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi
huomioiden peruspalvelujen ja henkilöstön työhyvinvoinnin säilyminen.
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana toiminnan kehittämistä ja linjajohtamista. Tavoitteena on
saavuttaa kustannussäästöjä, karsia ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvattaa
ulkoisia tuloja esimerkiksi taksoja ja maksuja tarkistamalla sekä tarkistaa palvelutasoa. TATU -ohjelman toimenpiteisiin sisältyvät työllisyyden hoidon uudelleenorganisointi ja työllisyyden parantaminen.
TATU -ohjelmalle asetetut taloudelliset tavoitteet
Valtuuston maaliskuussa 2014 hyväksymät talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden
ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistukset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti:
Tarkistukset toimialoittain ja
yhteensä
Yleishallinto
Tarkastusltk ja tilintarkastus
Sosiaali- ja terveystoimi
Sivistystoimi
Tekninen ja ympäristötoimi
Tilakeskus-liikelaitos
Palveluliiketoimi ja liikelaitokset
Yhteensä
Toimintakatteen muutos
yhteensä, milj. e
Tuloarvion
korotus, milj. e
1,00
1,05
2,05
Määrärahan
alennus, milj. e
0,88
0,01
3,49
7,38
2,40
1,85
16,01
Tuloksen
parannus, milj. e
1,21
4,07
5,28
23,34
Toimintakatteen muutoksen 23,3 milj. euron kokonaissummassa olivat mukana
6,0 milj. euron tekniset tarkistukset palkkahintaan ja eläkemaksuihin. Tuottavuutta parantavat/toimintaan vaikuttavat osuudet tarkistuksesta olivat 15,2 milj. euroa. Tuloarvioiden tarkistuksia sosiaalija terveystoimessa sekä teknisessä ja ympäristötoimessa tehtiin yhteensä 2,1 milj. euroa. Vuosien 2015–2017 talous- ja tuottavuustavoitteet
ovat noin 110 milj. euroa.
TATU -ohjelman hyötytavoitteet
TATU -ohjelman hyötytavoitteena on kaupunkikonsernin kestävä rahoitustasapaino.
Strategisena tavoitteena on kaupungin talouden liikkumavaran säilyttäminen. Käyttötalous on mitoitettava siten, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä ja investointikyky riittävänä. Rahastojen käytön tulee olla optimaalista sekä velkamäärän,
pitkäaikaisten vastuiden kehityksen ja verotuksen tason pysyä kohtuullisella tasolla.
Hyötytavoitteen mittareita ja niiden tavoitearvoja ovat:
1) Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestointien katto
ilman Länsimetroa on 180 milj. euroa / vuosi vuosina 2016–2020.
2) Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1 500 euroa / asukas.
3) Konsernin lainakannan tavoitetaso on enintään 7 300 euroa / asukas pois lukien Espoon
Asunnot Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä.
4) Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee vuosittain keskimäärin 2,4 prosenttia kaudella
2014–2017.
13
TATU -ohjelman toimeenpano
TATU -ohjelman toimeenpano aloitettiin vuonna 2014. Tilinpäätöksessä on toimialoittain kuvattu vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä. TATU -ohjelmassa on yhteensä
noin 90 projektia ja toimenpidettä. Vuoden 2014 keskeisiksi tuloksiksi on raportoitu
esimerkiksi henkilöstösopimuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa, henkilöstömäärän ja -kustannusten hallinta, taksojen ja maksujen tarkistukset, tilojen käytön
tehostamistoimenpiteiden eteneminen sekä sähköisen asioinnin lisääminen. Tarkastuslautakunta seuraa TATU -ohjelman tavoitteiden toteutumista vuosittain.
Talous- ja tuottavuusohjelmalla tulee päästä kestävään
toimintatapojen muutokseen.
Kaupungin tilojen käytön tehostamiseksi tulee tiloja voida hyödyntää monipuolisesti
ja joustavasti eri palveluissa ja asukastoiminnassa.
Toimialoille on asetettava tuottavuuden kehitykselle konkreettisia tavoitteita, ja
tuloksista on jatkossa esitettävä mitattavaa tietoa.
Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava kaupungin palvelutarjonnan
laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata.
3.2
Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain
Vuoden 2014 aikana kaupungin verotulojen kertymätiedot ja menojen ylityspaineet
aiheuttivat talouden epävarmuutta sekä vaikeuttivat kaupungin talouden ennustamista.
Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät)
Milj. euroa
Tulot
*Valm. omaan
käyttöön
Menot
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
217,3
255,6
274,3
269,9
273,5
280,7
23,3
27,6
26,5
31,7
30,8
23,3
1 488,4
1 600,9
1 671,1
1 719,8
1 735,1
1 706,4
* Omaan käyttöön valmistettavan hyödykkeen valmistuksen arvo on esitetty taulukossa erikseen. Tuloslaskelmasta oikaistaan eliminoimalla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen.
Peruskaupungin käyttötalouden tulot toteutuivat 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Menot alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 28,7 milj. euroa.
14
Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät)
Milj. euroa
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tulot
9,2
1,7*
0,6*
0,5
0,5
0,7
Menot
60,0
39,2
59,3**
48,6
45,7
43,0
Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia, koska yleishallinnosta siirtyi vuoden
2012 alussa henkilöstöä ja toimintoja palveluliiketoimeen.
*Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut
**Menojen toteutuma sisältää Tilakeskukselle maksetun 17,2 milj. euron sisäisen avustuksen.
Yleishallinnon tulot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina.
Toimintamenot alittuivat muutetusta talousarviosta 2,7 milj. euroa. Suurimmat alitukset olivat palvelujen ostoissa.
Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset
erät
Milj. euroa
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tulot
67,9
70,3
80,1
78,5
80,5*
83,1*
Menot
631,1
680,6
723,6
739,2
762,8
751,0
* Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut
Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,9 milj. eurolla. Valmistus omaan käyttöön mukaan lukien tulot ylittyivät 2,6 milj. eurolla. Tuloja kertyi perheja sosiaalipalveluissa 1,2 milj. euroa ja terveyspalveluissa 1,1 milj. euroa ennakoitua enemmän.
Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulojen ylitys muodostui pakolaisten ja paluumuuttajien
korvauksista ja muilta kunnilta saaduista lastensuojelun tuloista. Terveyspalveluissa
tulojen ylitys koostui pakolaisten ja maahanmuuttajien valtionkorvauksista, lääkärien
jatkokoulutuksen erityisvaltionosuudesta, suun terveydenhuollon asiakasmaksuista ja
ympäristöterveydenhuollon tarkastusmaksuista.
Toimialan menojen kasvu edellisvuodesta oli 3,8 prosenttia eli 27,4 milj. euroa. Menot
alittivat muutetun talousarvion 11,9 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa menojen alitus oli 7,3 milj. euroa ja terveyspalveluissa 3,8 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menot ylittyivät terveyspalveluissa 13,2 milj. euroa ja perheja sosiaalipalveluissa 11,5 milj. euroa. Vanhusten palveluissa menojen alitus alkuperäiseen talousarvioon nähden oli
9,8 milj. euroa.
Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät)
Milj. euroa
Tulot
Valm. omaan
käyttöön
Menot
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
39,1
41,3
44,2
46,6*
46,1
46,3
0,5
0,4
0,6
0
0,5
0,03
604,0
634,9
663,7
683,8
676,9
673,3
*Sisältäen valmistus omaan käyttöön luvut
Sivistystoimen toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla.
Toimialan menot alittivat muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion 14,3 milj. eurolla, mutta työvoimanvuokrausmenot ylittyivät 7,3 milj. eurolla. Svenska rum -lautakunnan 1,2 milj. euron alitus johtui muun muassa henkilöstömenojen alituksesta sekä arvioitua pienemmästä oppilasmäärästä.
Liikunta- ja nuorisopalveluissa alitus oli 1,0 milj. euroa. Muun sivistystoimen tuloarvio
alittui 3,4 milj. eurolla johtuen yliarvioiduista ja kohdistamattomista tuotto-odotuksista.
15
Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät)
Milj. euroa
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tulot
Valm. omaan
käyttöön
100,4
113,4
119,9
114,3
116,0
120,8
22,8
26,4
25,7
31,2
30,1
22,4
Menot
192,4
213,7
201,1
219,4
221,4
211,5
Teknisen ja ympäristötoimen lukuihin sisältyvät nettositovien ulkopuolisten töiden ja
rakentamisen sisäisten palvelujen tehtäväalueiden tulot ja menot, joista ulkopuolisten
töiden toimintakate toteutui 0,01 milj. euroa alijäämäisenä. Toimialan tulot ylittivät
muutetun talousarvion 4,7 milj. eurolla ja valmistus omaan käyttöön alittui 7,7 milj. eurolla. Menot alittivat muutetun talousarvion 9,9 milj. eurolla.
Teknisen lautakunnan sitova tulotavoite pois lukien nettositovat tehtäväalueet ei toteutunut, koska maankäyttösopimustuloja tuloutettiin 5,1 milj. euroa ennakoitua vähemmän johtuen sopimusrakentamisen investointiohjelman toteutumisviiveistä, jolloin
rakentamiseen varatut vastaavat määrärahat jäivät käyttämättä.
Palveluliiketoimen toimialan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät)
Milj. euroa
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper.
TA 2014
Muutettu
TA 2014
TP 2014
Tulot
0,7
29,8
29,8
30,6
30,6
30,7
Menot
0,8
32,5
23,4
28,8
28,2
27,6
Palveluliiketoimen taulukossa on esitetty tiedot toimialan nettobudjetoiduista yksiköistä sekä hallinto- ja kehittämisyksiköstä, jotka yhdessä muodostavat palveluliiketoimen
toimialan. Toimialan tulot ja menot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Vuoden 2014 alusta yhteispalvelut -yksikkö on siirtynyt sivistystoimesta palveluliiketoimen toimialan kaupunkitiedon tulosyksikköön. Palvelutuotannosta valtaosa on
järjestetty toimialan liikelaitoksiin, jotka laativat erillistilinpäätökset.
Peruskaupungin investointien talousarvion toteutuminen
(ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja)
Milj. euroa
TP 2011
TP 2012
TP 2013
Alkuper. TA Muutettu
2014
TA 2014
TP 2014
Tulot
29,0
34,3
45,6
73,3
72,4
65,0
Menot
119,7
137,8
150,1
186,4
258,8
225,1
Investointitulot alittivat muutetun talousarvion 7,5 milj. eurolla. Yleishallinnon aineettomiin investointeihin oli budjetoitu Länsimetro Oy:n tuloiksi ja menoiksi 71,7 milj. euroa. Rakentamiskustannuksia ja niiden perusteella maksettavia valtionosuuksia toteutui 56,1 milj. eurolla. Kunnallistekniikan kiinteissä rakenteissa ja laitteissa tulot ylittyivät 8,0 milj. eurolla, mistä 6,4 milj. euroa kertyi Länsimetron II vaiheen
suunnittelukustannusten myymisestä metroyhtiölle.
Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 33,7 milj. eurolla,
mistä Länsimetro Oy:n osuus oli 15,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan hankkeiden
11,0 milj. euroa. Aineettomissa hyödykkeissä Espoon sairaalan järjestelmähankintojen osuus on 2,3 milj. euroa ja maanhankinnan osuus 1,5 milj. euroa.
Vuodelta 2013 siirrettiin keskeneräisiltä kunnallistekniikan hankkeilta 9,2 milj. euroa ja
Tilakeskus -liikelaitoksen keskeneräisiltä talonrakennushankkeilta 48,5 milj. euroa.
Vuodelta 2014 budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 kunnallistekniikan keskeneräisille
tai viivästyneille hankkeille 6,9 milj. euroa ja talousarviossa nimetyille Tilakeskus liikelaitoksen keskeneräisille talonrakennushankkeille 17,1 milj. euroa.
16
3.3
Rahastosijoitukset
Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa sekä Investointirahasto. Rahastojen sijoitukset olivat 31.12.2014 markkina-arvoltaan
676 milj. euroa, kun arvo vuoden 2013 lopussa oli 664 milj. euroa. Suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa purettiin vuoden 2014 talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa.
Kaupungin varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin
RAHASTOT JA KASSAVARAT 31/12/2014 OMAISUUSLAJEITTAIN
(MARKKINA-ARVOSTETTUNA, MILJ. EUROA)
Valtiolainat
13,2 %
Yrityslainat, investment grade
15,8 %
Yrityslainat, high yield
13,4 %
Yrityslainat, muut
4,1 %
Kehittyvien markkinoiden lainat
3,7 %
Lyhyet korkosijoitukset
12,6 %
Talletukset ja käteinen
1,8 %
Osakkeet
30,3 %
Muut
5,0 %
0
50
100
150
200
Lähde: Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2014
Vuonna 2014 rahastojen tuotot ylittivät talousarvion toteutuman ollessa 40,8 milj. euroa. Rahastojen rahoitustuotoiksi oli vuoden 2014 muutetussa talousarviossa arvioitu
14,7 milj. euroa.
Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa, tai mikäli tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon.
Rahastojen sijoitukset 31.12.2014 markkina-arvoin
Rahasto
Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto
Peruspalvelujen kehittämisrahasto
Elinkeinojen ja työllisyyden
kehittämisrahasto
Investointirahasto
Vahinkorahasto
YHTEENSÄ
Sijoitusten
arvo
Tuotto vuoden
alusta, euroa
Tuotto vuoden
alusta, %
Rahastosiirrot
vuoden aikana
513 657 253
41 960 177
8,9
0
50 977 355
4 743 446
7,8
- 37 297 593
23 440 648
84 775
0,4
1 922 120
82 689 387
1 365 712
1,7
-456 592
5 493 381
15 871
0,2
-339 560
676 258 025
48 169 980
7,5
-36 171 626
Lähde: Tasehallintaraportti 31.12.2014
17
Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) vuoden 2014 tuotto oli
8,9 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta 38,8 prosenttia. Rahaston tuottoja ei
käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston
vuoden 2014 tuotto oli 7,8 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta oli 64,5 prosenttia.
Espoon rahastosijoitukset ovat suuria kunta-alalla. Rahastojen keskimääräinen tuottoprosentti vuonna 2014 oli 7,5 ja tuotot vaihtelivat 0,2 - 8,9 prosentin välillä. Kahden
suurimman rahaston (PMIR ja PPKR) varainhoitajien palkkiot olivat yhteensä 1,37
milj. euroa vuonna 2014 ja 1,48 milj. euroa vuonna 2013.
Espoon rahastosijoitusten kehitystä on verrattu pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Eläkeyhtiöiden tuotot vaihtelivat 4,6 - 8,7 prosentin välillä vuonna 2014.
Rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2014
Rahasto
Tase
31.12.2013
Tilikauden
yli-/alijäämä
Peruspalv. ja
maanhankinnan
investointirahasto
442 216 720
28 028 873
Peruspalvelujen
kehittämisrahasto
75 240 818
10 749 403
Elinkeinojen ja
työllisyyden kehittämisrahasto
49 773 925
437 629
Investointirahasto
81 766 846
Velkojen
muutos
(kunnalta)
97 593
Pääoman
muutokset
yhteensä
Tase
31.12.2014
28 028 873
470 245 593
-40 000 000 -29 153 004
46 087 815
437 629
50 211 555
Purku /
Lisäys
81 766 846
Vahinkorahasto
5 374 918
363 629
Sosiaalisen luototuksen rahasto*
2 232 318
-95 755
200 000
656 605 545
39 483 779
-146 734 -39 800 000
YHTEENSÄ
-244 327
119 302
5 494 219
104 245
2 336 564
-462 955
656 142 592
Lähteet: Tilinpäätös 2014 ja Strategia- ja talousyksikkö, 2015
* Sosiaalisen luototuksen rahastossa ei ole ollut sijoitusomaisomaisuutta vuosina 2013 – 2014, vaan sen
tase muodostuu sosiaalija terveyslautakunnan myöntämistä luotoista.
18
4
TOIMINNAN ARVIOINTI
______________________________________________________________
Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kaupungin toimintaa koskevat arvioinnit.
4.1
Kaupungin johtamisjärjestelmä
Johtamisjärjestelmän rakenne
Espoon kaupungin johtamista säätelevät lainsäädännön lisäksi valtuuston päättämät
kaupungin johtosäännöt. Valtuuston lisäksi luottamustoimielimiä ovat kaupunginhallitus, lautakunnat, jaostot ja johtokunnat. Keskeisiä johtamisen ohjausvälineitä ovat talousarvio ja -suunnitelma sekä Espoo-tarina, jossa johtamisen lähtökohtana on myönteinen ihmiskäsitys, vuorovaikutus, oma vastuu ja oman työnsä kehittäminen.
Kaupunginhallitus johtaa kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta sekä huolehtii toiminnan strategisesta kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajisto voi toimia tehtävissään osapäivätoimisesti. Puheenjohtajiston lisääntynyt aikaresurssi käytetään poliittisten prosessien johtamiseen, seudulliseen päätöksentekoon sekä kuntauudistukseen liittyvään
valmisteluun.
Kaupunginhallituksen johtosäännössä on määritelty kaupungin organisaatio ja johtaminen. Organisaation muodostavat konsernihallinnon lisäksi sosiaalija terveystoimen, sivistystoimen, teknisen ja ympäristötoimen sekä palveluliiketoimen toimialat.
Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien muodostaman viranhaltijajohdon tehtävänä on
huolehtia kaupungin operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Esimiesten tehtäviin kuuluvat toiminnan ja palvelujen ja näihin liittyvien asiakkuuksien johtaminen sekä talouden ja henkilöstön johtaminen.
Espoossa sovellettavalla valtuustosopimus- ja lautakuntasopimusmenettelyillä tavoitellaan valtuuston ja lautakuntien yhteistä näkemystä kaupungin strategiasta ja sen
merkityksestä. Valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva valtuuston neuvottelutoimikunta käsittelee valtuuston esityslistalla olevat asiat.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Kaupungin tarkastussäännön mukaan hallinnon ja talouden valvonta on järjestettävä
siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
perusteista. Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys.
Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on toimialan ja tehtäväalueen prosessi, jolla varmistetaan, että:
Ø
Ø
Ø
Ø
Ø
tavoitteet saavutetaan,
toiminta on säännösten ja päätösten mukaista,
voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä,
omaisuus on turvattu sekä
johdon saama informaatio on oikeaa ja tarkoituksenmukaista.
Hyvän johtamis- ja hallintotavan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin
ylimmän johdon rooli. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Taloussäännön mukaan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja toiminnoissa on
riittävä sisäinen valvonta. Espoon eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat asiakirja on hyväksytty helmikuussa 2015.
19
Johtamisen kehittäminen
Talouden tasapainotus- ja tuottavuus -ohjelmassa on linjattu, että hyvä johtaminen ja
henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Henkilöstön kanssa
solmittu henkilöstösopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2014.
Espoolaisen johtamisen projekti (ESJO) jatkuu koko valtuustokauden ajan. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia kaupunkiorganisaatiossa. Espoon
Projektisalkku -malli (EsPro) kuvaa espoolaisen tavan johtaa ja toteuttaa kehittämisprojekteja osana kaupungin projekti- ja ohjelmajohtamisen mallia.
Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämispäätöksen yhteydessä kaupunginhallitus käynnisti johtamisjärjestelmän selkeyttämisen. Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko
kaupungin näkökulmasta. Vuonna 2014 alkaneiden poikkihallinnollisten ohjelmien
avulla on mahdollista lisätä toimialojen välistä yhteistyötä.
Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys, ja siinä
korostuu kaupunginhallituksen sekä ylimmän viranhaltijajohdon rooli. Sisäisestä
valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat.
Puutteita on vuonna 2014 ollut hankintojen, sopimusten ja menojen
valvontajärjestelmässä sekä valtionavustusten hakemisessa. Kaupunginhallituksen
ja ylimmän johdon tulee kehittää sisäisen valvonnan valvontajärjestelmää koko
kaupungin tasolla siten, että voidaan vähentää riskiä mahdollisesta kaupungin
tulojen saamatta jäämisestä sekä kaupungin varojen väärinkäytöstä.
Toimialojen välistä yhteistyötä on parannettava palveluketjujen saumattoman
toiminnan mahdollistamiseksi.
4.2
Kaupungin henkilöstö
Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2014 aikana 81 henkilöllä. Suurinta henkilöstömäärän kasvu oli sosiaalija terveystoimen vanhusten palveluissa sekä perheja sosiaalipalveluissa. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä laski 48 henkilöllä.
Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstömäärän kehitys vuosina 2011 - 2014
2011
2012
2013
2014
Yleishallinto
442
101
98
100
Sivistystoimi
7 326
7 375
7 449
7 469
3 284
3 371
3 494
3 595
604
607
613
619
1 882
2 333
2 316
2 268
13 538
13 787
13 970
14 051
Palveluliiketoimi
Yhteensä
Lähde: Tilinpäätös 2014
HUS:n palvelukseen siirtyi vuoden 2012 alusta 12 välinehuollossa työskentelevää henkilöä. Vuonna
2013 palveluliiketoimesta siirtyi 8 henkilöä HUS:iin (ei-kiireellinen potilassairaankuljetus) ja Venäjän ja
Itä-Euroopan instituutista siirtyi sivistystoimeen kirjaston palvelukseen 5 henkilöä. Palveluliiketoimeen
siirtyi vuonna 2012 aula- ja turvallisuushenkilöstö (43 henkilöä). Sivistystoimesta, konsernipalveluista ja
taloushallinnosta siirtyi palveluliiketoimeen yhteensä 413 henkilöä. Vuonna 2013 palveluliiketoimeen siirtyi 9 henkilöä sosiaalija terveystoimesta (sisäinen potilaskuljetus). Vuonna 2014 sivistystoimesta siirtyi
32 henkilöä yhteispalvelupisteistä palveluliiketoimeen.
20
Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,8 prosenttia vuonna 2014. Kaupunki tarjosi
vuoden 2014 aikana 2 050 harjoittelupaikkaa opiskelijoille. Kesätyöntekijöiden määrä
oli 630. Lisäksi nuorille jaettiin 900 kesäseteliä. Vuoden kuluessa luotiin malli ennakkojakson/työkokeilun kautta toteutettavaan palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen.
Eläkkeelle jäi vuoden 2014 aikana 265 henkilöä, mikä on enemmän kuin edellisvuosina. Eläkeiän perusteella eläkkeelle siirtyviä oli 90,9 prosenttia. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 vuotta.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien palkkasumman kasvuprosentti vuosina 2010–2014
%
2010
2011
2012
2013
2014
Helsinki
3,3
2,0
3,3
2,1
0,7
Espoo
-0,9
2,0
4,6
3,1
2,4
Vantaa
1,8
3,5
3,6
1,3
1,5
Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2015
Espoon palkkasumman kasvuprosentti vuonna 2014 oli 2,4 prosenttia ja se oli
Vantaan ja Helsingin kasvuprosentteihin verrattuna suurempi.
Pääkaupunkiseudun vuokratyövoiman käyttö milj. euroa/vuosi vuosina 2010–2014
Milj. euroa
2010
2011
2012
2013
2014
Helsinki
35,5
38,7
31,7
28,6
35,2
Espoo
17,9
22,9
27,3
27,6
24,9
Vantaa
14,3
19,3
18,9
21,6
22,5
Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2015
Vuokratyövoiman käyttö laski Espoossa vuonna 2014. Vuokratyövoiman kustannukset laskivat lähes 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisesti sosiaali- terveystoimessa vuokratyöntekijöitä käytettiin aiempaa vähemmän. Vuokratyövoimakustannuksista pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisesti omistaman Seure Oy:n osuus oli
21,1 milj. euroa, mikä on 84,5 prosenttia vuokratyövoiman käytöstä. Vuoden 2014
henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli 1,8 prosenttia.
Palvelujen ostoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 713 milj. euroa. Kasvua oli
4,0 prosenttia vuodesta 2013.
Henkilöstömääriä ja -kehitystä kuvattaessa on lisäksi tarkasteltava vuokratyövoiman
käytön sekä palvelujen ostojen kehitystä kokonaiskuvan saamiseksi kaupungin
palvelutuotannon järjestämisestä.
21
Kunta 10 -tutkimus
Kunta 10-tutkimuksessa mitataan kahden vuoden välein työntekijöiden kokemuksia
työelämästä ja sen muutoksista. Tutkimuksen aihealueina ovat työ, työyhteisö ja johtaminen sekä työssä jatkaminen. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 69 prosenttia kaupungin henkilöstöstä.
Poimintoja Espoon Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista, koko kaupunki:
Aihealue
2010
2012
2014
Selite
Työssä jatkaminen: halu jatkaa omassa
työssä
46,7
48,9
50,0
jatkaisi nykyisessä työpaikassa, %
Työnantajan suositteleminen
74,0
77,3
79,8
suosittelisi, %
Muutokset työssä,
ei vaikutusmahdollisuuksia
39,8
42,1
41,0
ei vaikutusmahdollisuuksia, %
Työyhteisön tuki esimiestyölle
3,68
3,69
3,75
mitä suurempi arvo sitä enemmän
Itse syrjinnän kohteena
11,9
10,2
9,8
Työpaineita paljon ja työnhallintaa vähän
21,9
19,6
20,8
kyllä, %
Työhyvinvointitoiminta
73,3
74,7
73,1
paljon tai jonkin verran, %
Kohtelun oikeudenmukaisuus
3,83
3,83
3,86
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus
3,19
3,23
3,19
kyllä, mistä tahansa syystä %
Halu jatkaa omassa työssä ja työnantajan suositteleminen olivat selvästi parantuneet
edellisistä tuloksista. Muutokset työssä, ei vaikutusmahdollisuuksia - kokemusten
mukaan työntekijöillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä kuin kaksi
vuotta sitten. Työyhteisötaidoissa työyhteisön tuki esimiestyölle oli noussut. Syrjinnän
kokeminen koko kaupungin tasolla oli vähentynyt vuoteen 2012 nähden.
Työpaineita paljon ja työnhallintaa vähän -kokemukset olivat nousseet kaupunkitasoisesti 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta, mutta olivat 2,7 prosenttia Kunta
10-tutkimukseen osallistuneiden kuntien keskiarvoa alhaisemmat. Työhyvinvointitoiminta oli laskenut 74,7 prosentista 73,1 prosenttiin. Johtamisen aihealueella kohtelun
oikeudenmukaisuuden kokemukset olivat parantuneet edellisistä tuloksista, mutta
päätöksenteon oikeudenmukaisuuden tulokset olivat laskeneet.
4.3
Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn seuranta
Espoossa tilaaja-tuottaja -menettelyn käyttöönotto alkoi vuonna 2005 teknisestä keskuksesta. Palveluliiketoimen toimiala perustettiin vuonna 2011 sisäisten palvelujen
keskittämistä varten. Tarkastuslautakunta on arvioinut omistaja-tilaaja-tuottaja
-menettelyn toimivuutta vuosittain. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa oli useita
havaintoja menettelyn päällekkäisistä toiminnoista ja selkiytymättömästä työnjaosta
tilaaja- ja tuottajaorganisaatioiden välillä sekä hintatietovertailujen puuttumisesta.
Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämiseksi on vuoden 2014 aikana ryhdytty
useisiin toimenpiteisiin. TATU -ohjelmaan sisältyy omistajien, tilaajien ja tuottajien
roolien arvioiminen sekä liikelaitosmallin tarkastelu ja tehtävien koordinointi päällekkäisyyksien poistamiseksi. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014, että on käynnistettävä projekti kiinteistöpalvelujen sekä kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtojen arvioimiseksi. Lisäksi kehotettiin suunnittelemaan yhteistoimintamenettelyt yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa
sekä tekemään ehdotus organisointitavasta. Vaihtoehtoisia organisointitapoja ovat
nykyisen tilaaja-tuottaja -menettelyn lisäksi työliikelaitos, tuotantoliikelaitos, kilpailutus
22
ja ulkoistaminen vaiheittain, palvelusopimusmalli, kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeen
luovutuksena, yhtiöittäminen sekä peruskaupunkimalli.
Uudelleenorganisoinnin selvitystyötä varten asetettiin päätyöryhmä valmistelemaan
omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämistä. Linjauksilla haetaan myös selkeämpää johtamisjärjestelmää. Päätyöryhmä nimesi vaihtoehtojen tarkastelua varten
alatyöryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa toimialatietoa.
Selvittelytyön kohteina ovat ensivaiheessa teknisen ja ympäristötoimen toimialalta
Tekninen keskus ja Tilakeskus-liikelaitos sekä palveluliiketoimen toimialalta Espoo
Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos. Määrittelyissä on
päädytty keskittymään ensin kiinteistönhoidon, siivouksen, rakennusten korjaustoiminnan, aula- ja vahtimestaripalveluiden ja turvaamistehtävien, katujen ja viheralueiden ylläpidon sekä rakentamisen tarkasteluun. Työryhmän esitys tuotaneen valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa 2015.
Katu- ja viherpalveluiden ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tilaajatuottaja -toiminnan arviointi
Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta Katu- ja viherpalveluiden tilaajaorganisaation ja Espoo Kaupunkitekniikka
-liikelaitoksen tuottajaorganisaation välillä. Palvelujen järjestämisvastuun ja tuotannon
eriyttämisen yhtenä tavoitteena oli, että kaupungin oman työn hinta ja laatu ovat vertailu- ja kilpailukykyiset ostopalveluiden kanssa. Katu- ja viheralueiden kunnallistekniikan rakentamispalveluissa vertailukelpoisuus saavutettiin vuona 2011. Näiden rakennuttamispalvelujen arvo on vuosittain 100–130 milj. euroa. Tilaajaorganisaatio
hankkii palveluja yksityisiltä urakoitsijoilta kilpailuttamalla 80–105 milj. eurolla ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta sopimuksiin perustuen 20–25 milj. eurolla.
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen urakoimien katuja viheralueiden ylläpitotöiden hintojen vertailukelpoisuus yksityisten alueurakoitsijoiden kanssa saavutettiin
vuonna 2014. Liikelaitoksen kilpailukyvyn kehittymisestä huolimatta kustannusero yksityisiin on edelleen merkittävä, vaikka liikelaitoksen tuottamat alueurakoiden katuylläpidon hinnat laskivat vuonna 2014 katuluokasta riippuen 32–38 prosenttia. Kaupungin katuja viheralueiden kuntoa ylläpidetään vuosittain 30 milj. eurolla. Katu- ja
viheralueiden ylläpito on jaettu kymmeneen urakka-alueeseen, joista Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos hoitaa sopimuksen mukaisesti kahdeksan aluetta ja kahden
urakka-alueen ylläpitoon on valittu kilpailutusten perusteella yksityiset urakoitsijat.
Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2014 oli 50,4 milj. euroa,
mikä on 8,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Tulos jäi vuoden 2014 talousarviotavoitteesta 1,6 milj. euroa. Kaupungin sisäiset ostot liikelaitokselta supistuivat
edellisestä vuodesta 9,5 milj. eurolla. Tilauskannan väheneminen johtui osittain teknisen keskuksen ulkopuolisilla kilpailuttamista kahdesta alueurakasta, johon liikelaitos
ei talousarviota tehtäessä voinut varautua. Syksyllä myös arvioitiin liikelaitoksen henkilökunnasta osan jäävän tilauskannan supistumisen vuoksi ilman töitä ja tästä aiheutuvan kaupungille kaksinkertaisia kustannuksia. Liikelaitoksen tulosta korjattiin loppuvuoden aikana vähentämällä menoja palvelujen ostoista, kiinteistä kuluista ja henkilöstökuluista. Liikelaitoksen henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 28:lla ja
henkilöstökustannukset 1,0 milj. eurolla. Liikelaitoksen tulot lisääntyivät vuoden lopulla teknisen keskuksen tilauskannan kasvun vuoksi. Liikelaitoksen taseessa on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 3,9 milj. euroa, jota liikelaitos olisi käyttänyt tappion tasaamiseen, mikäli sopeuttamistoimet eivät olisi olleet riittäviä.
Kaupungilla ei ole tilaajaa velvoittavaa kaupunkitasoista ohjeistusta sisäisiltä liikelaitoksilta tai ulkopuolisilta urakoitsijoilta hankittavien palvelujen enimmäis- tai vähittäismääristä. Lainsäädännön mukaan kunnallinen liikelaitos ei saa osallistua julkisiin
kilpailutuksiin tarjoajana. Kaupunki voi harkintansa mukaan esimerkiksi työllisyyttä ja
23
kaupungin kriisivalmiuksia turvatakseen määritellä, että liikelaitoksen palvelut saisivat
joissain määrin olla yksityisten urakoitsijoiden tarjoamia palveluita kalliimpia. Kaupungin sisäisten palvelujen tuottajat voivat päättää myymiensä palvelujen tuottamisesta joko omalla työvoimalla tai kilpailuttamalla ulkoisesti hakiessaan kustannustehokkuutta. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos hankki ulkopuolisilta aliurakoitsijoilta
palveluita 20 milj. eurolla ja vain osa palveluista teetettiin omalla henkilökunnalla.
TATU -tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi tekninen lautakunta on todennut, että ylläpidon toimintatapoja tehostetaan ja kustannuksia alennetaan yhteistyössä Espoo
Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa ja että alueurakoiden yksityistämisen jatko ja
sen aikataulu on riippuvainen liikelaitoksen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Palveluliikelaitosten johtokunta on todennut, ettei nykymuotoinen tilaaja-tuottaja -menettely
mahdollista pitkän aikavälin TATU -tavoitteiden saavuttamista.
Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden
edun mukaisesti kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin
sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin.
Omistajan tehtävänä on palveluhankintojen organisoinnin strategisesta kehittämisestä vastaaminen ja yksiselitteisen ohjeistuksen antaminen sekä tilaajille että
tuottajille, mikä ei täysin toteutunut vuonna 2014. Päätöksenteossa ja
ohjeistuksessa on tältä osin ollut puutteita.
Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin.
Tarkastuslautakunta seuraa kehittämistoimien riittävyyttä havaittujen ongelmien
poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.
4.4
Jälkiseurantakatsaus kaupungin työllisyyspalveluihin
Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2013 arviointikertomuksessaan kaupungin työllisyyspalveluja. Seuraavassa esitetään jälkiseurantakatsaus työllisyysasioiden kehityksestä vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015.
Espoon TATU -ohjelman työllisyystavoitteet
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa (TATU) on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen ja nopean työllistymisen edistäminen erityisryhminä pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Tavoitteeksi on myös asetettu työttömyyden kasvun ehkäiseminen yrittäjyyden edellytyksiä tukemalla. Tavoitteiden toteutumiseksi
kaupunki lisää työllisyydenhoidon volyymiä ja organisoi toimintaa uudelleen. Työllisyyspolitiikka on Espoossa osana elinkeinopolitiikkaa.
Työllisyysasioiden toteutus- ja rahoitusvastuut
Työllisyysasioiden toteutus- ja rahoitusvastuu on jaettu kuntien ja valtion kesken.
Työnvälitys- ja yrityspalvelut kuuluvat valtion vastuulle. Lakisääteisiä tehtäviä kaupungilla ovat kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen sekä velvoitetyöllistettävien työllistäminen.
Espoo laatii vuosittain TE-toimiston kanssa työllisyydenhoitoa koskevan yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta strategisia työllisyystavoitteita toteutetaan. Sopimus hyväk24
sytään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Sopimuksessa työllisyydenhoidon painopistealueita ovat nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Sopimukseen pohjautuvat kaupungin toimenpiteet, esimerkiksi palkkatukityöllistäminen ja
oppisopimuspaikat kaupungin omaan organisaatioon, toteutetaan talousarvion puitteissa. Sosiaali- ja terveystoimen työllisyyspalvelujen päällikkö vastaa TE-toimiston
kanssa solmitun yhteistyösopimuksen toimeenpanosta.
Vuonna 2014 kunnan 50 prosentin kuntaosuusvelvoite alkoi, kun työtön oli saanut
työmarkkinatukea yli 500 päivää. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoite
laajeni siten, että 50 prosentin kuntaosuusvelvoite alkaa työttömän saatua työmarkkinatukea yli 300 päivää. Kuntaosuusvelvoite on 70 prosenttia työttömän saatua työmarkkinatukea yli 1 000 päivää.
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015.
Yhteispalvelun on oltava toiminnassa vuoden 2016 alussa, mihin saakka Espoon työvoiman palvelukeskus jatkaa toimintaansa. Palkkatukiprosessi uudistettiin vuoden
2015 alussa.
Espoon, pääkaupunkiseudun ja koko maan työttömyystilanteen kehitys
Vuoden 2014 lopussa kaupungin työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, mikä oli edelleen
alhaisempi kuin Helsingissä ja Vantaalla. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodessa
1,5 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 1,3 prosenttia edellisvuotta korkeampi.
Pääkaupunkiseudun ja koko maan työttömyysprosentit 2013–2014
Työttömyysaste, %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Koko maa
12/2013
12/2014
Muutos, %yksikköä
10,3L
11,9
1,6
9,9
11,6
1,5
1,1
13,9
1,3
ä
8,4h
10,5d
e
12,6:
Lähde: Kaupunkitieto, Espoon kaupunki
Espoossa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun 2014 lopussa 19,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 1 003, mikä oli 11,9 prosenttia edellisvuotta
vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut Espoossa, kuten koko Uudellamaalla, kasvussa yhtäjaksoisesti toukokuusta 2012 lähtien. Espoon pitkäaikaistyöttömissä
on paljon korkeasti koulutettuja sekä toisaalta ilman ammatillista koulutusta olevia
henkilöitä. Vuodenvaihteessa 2014–2015 Espoossa oli 1 424 alle 25-vuotiasta työtöntä, joista yli puolella ei ollut ammatillista tutkintoa.
Espoon työttömyyslukuja iän, sukupuolen, maahanmuuttajataustan ja
pitkäaikaistyöttömyyden mukaan
12/2013
12/2014
Muutos, %
Espoo, työttömät yhteensä
11 155
13 368
19,8
15-24 -vuotiaat
25-49 -vuotiaat
50-74 -vuotiaat
Miehet
Naiset
Maahanmuuttajat
Yli vuoden työttömänä olleet
1 100
6 261
3 794
6 259
4 896
2 160
2 896
1 424
7 511
4 433
7 375
5 993
2 736
4 142
29,5
20,0
16,8
17,8
22,4
26,7
43,0
Lähde: Kaupunkitieto, Espoon kaupunki
25
Työttömyyden vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä
Kaupunki on lisännyt toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien urapolkujen vauhdittamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
Ø työkokeilu- ja oppisopimuspaikkojen lisääminen,
Ø aktiivinen rooli pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmässä, jossa pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi ovat mukana muunto- ja jatkokoulutusta tarjoavat oppilaitokset ja työviranomaiset
Ø mukanaolo kansainvälisiä teknologiainvestointeja Suomeen houkuttelevassa Kaatohankkeessa sekä
Ø tyhjiä toimitiloja start up -yritysten yhteisölliseksi alustaksi valjastava Quja-konsepti.
Aloittaville yrittäjille tarjotaan paikka, jossa on mahdollisuus verkottua ja saada kontakteja.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tutustui Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian
nuorten työpajatoimintaan Soukassa 5.2.2015
Kuva: Teija Hakala
Kaupungin ja Omnian ESR-esiselvityshankkeessa kartoitettiin vuonna 2014 nuorten
työllistymiseen vaikuttavan palvelujärjestelmän aukkoja, joiden vuoksi nuorten ohjaaminen kohti koulutusta tai työllisyyttä estyy. Selvityksessä keskityttiin 17–29
-vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin. Ohjaamo
on osa eri ministeriöiden valtakunnallista nuorisotakuuseen liittyvää kehittämistoimintaa, jota rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Työttömiä nuoria ohjaavalle Ohjaamo
Espoo -hankkeelle saatiin ESR-rahoituspäätös keväällä 2015. Hanketta hallinnoi Omnia ja omarahoitusosuutta rahoittavat Espoon kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos.
Kaupungin työllisyys- ja nuorisotakuun koordinointiryhmän tehtävänä on huolehtia takuun poikkihallinnollisesta toteutumisesta. Kaupungin tavoitteena on nuorisotakuuseen kuuluvan koulutustakuun toteuttaminen.
Työttömien terveystarkastuksen tehtävänä on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin lisäksi asiakkaan ohjaaminen tarvitsemansa hoitojärjestelmän
piiriin. Terveyspalveluissa on kuusi hoitajaa, jotka vastaanottavat kuntakokeilun, Tetoimiston ja sosiaalitoimiston palveluissa olevia asiakkaita. Hoitajista neljä on Espoon
työvoiman palvelukeskuksessa ja yksi molemmissa sosiaalikeskuksissa.
26
Vuonna 2014 palkkatuella työllistettiin noin 200 henkilöä. Eniten työllistivät sosiaalija
terveystoimi sekä sivistystoimi. Vuonna 2014 sosiaalija terveystoimen talousarviossa
työllistämispalvelujen määräraha alkuperäisessä talousarviossa oli 12,8 milj. euroa ja
muutetussa talousarviossa 17,5 milj. euroa. Määrärahoja käytettiin 17,9 milj. euroa.
Avoimet palkkatukipaikat ohjataan Työvoiman palvelukeskuksen kautta työhallinnon
järjestelmään julkaistavaksi. Kaupungin palkkatukityöllistämistä pyritään hyödyntämään muiden toimenpiteiden kuten työkokeilun jatkoksi ja työllistymispolkujen
luomiseksi.
Vuoden 2014 aikana valmistelluista työllisyydenhoidon toimenpiteistä monet
etenevät vasta vuoden 2015 aikana.
Määrärahojen suunnitelmallinen käyttö edellyttää työllisyydenhoidon
toimenpiteiden ennakoitavuutta. Työllisyydenhoidossa eri toimijoiden välistä
tiedonkulkua tulee parantaa.
4.5
Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit
Tarkastuslautakunta kuuli sosiaalija potilasasiamiestä, vammaisasiamiestä sekä esteettömyysasiamiestä lautakunnan I jaoston kokouksessa helmikuussa 2015. Seuraavassa on nostettu esille eräitä asiamiesten tekemiä tärkeitä havaintoja.
Kaupungin asiamiesten raportit tulee jatkossa tuoda valtuuston
käsiteltäväksi vuosittain.
Sosiaali- ja potilasasiamiehen raportointi
Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät ovat lakisääteisiä ja palvelut ovat kuntalaisille
maksuttomia. Asiamiehen tehtävänä on edistää sosiaalija terveystoimen asiakkaiden
oikeusturvaa sekä toimia tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä.
Eniten yhteyttä otettiin toimeentulotukeen ja lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Terveyspalvelujen yhteydenotot koskivat lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutta. Espoon
sosiaalija potilasasiamies raportoi havainnoistaan vuosittain sosiaalija terveyslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle.
Valtakunnallisen linjauksen mukaan iäkkäiden henkilöiden palvelujen rakennetta muutetaan yhä laajemmin avopalveluiksi. Laitoshoidon vähentyessä ja kotipalvelutarpeen
kasvaessa kotihoidon resurssit eivät asiamiehelle tulleiden yhteydenottojen mukaan
kaikissa tilanteissa riitä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. Kotipalvelut ovat
kunnan lakisääteisiä palveluita. Ikäihmisille annettavilla koti- ja tukipalveluilla autetaan
kotona asuvia ikääntyneitä henkilöitä. Palvelurakennemuutos edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Espoossa vuonna 2014 saatiin kotihoidon resursseihin 12 lähihoitajan vakanssia ja yksi kotihoidon ohjaajan vakanssi, joka täytettiin
vuonna 2014. Lähihoitajien vakanssit pidettiin vuonna 2014 pääosin täyttämättä ja
otettiin käyttöön vuoden 2015 puolella. Kunnan tulee nimetä vuoden 2015 alusta iäkkäälle henkilölle tarvittaessa myös vastuutyöntekijä.
27
Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiointi edellyttää usein henkilökohtaista yhteydenottoa. Henkilökohtaisen palvelun saatavuus on kuitenkin
heikentynyt esimerkiksi aikuisten sosiaalipalveluissa. Sosiaalitoimiston palveluneuvonnat ovat
vuoden 2015 alusta avoinna kolmena päivänä
viikossa klo 12–15 ja neuvontapuhelin klo 8-9.
Espoossa sähköisen asioinnin palveluja on lisätty. Sähköiseen asiointiin liittyy riski niiden
kuntalaisten näkökulmasta, jotka tarvitsevat
eniten palveluja ja joilla ei käytännössä ole
mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Esimerkiksi toimeentulotukea ohjataan hakemaan ensisijaisesti sähköisesti, mikä edellyttää joko
pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, jota ei
saa kaikkiin puhelinliittymiin.
Vuoronumero
Kuva: Olli Häkämies
Kotipalveluresurssien riittävyys sosiaalija terveyspalveluissa on turvattava
palvelurakennemuutoksessa. Katkeamattoman hoitoketjun toimivuudesta ja
tehtävien vastuuttamisista on huolehdittava kattavasti. Palvelurakenneuudistuksessa
on laitospaikkoja vähennettäessä huolehdittava siitä, että avohoidossa on tarjolla
riittävästi palveluita.
Kaikilla sosiaalija terveystoimen asiakkailla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä
asiointipalveluja. Eri asiakasryhmät tulee huomioida tasapuolisesti palveluiden
tarjonnassa. Puhelinpalvelujen saatavuutta on lisättävä nykyisestä.
Vammaisasiamiehen raportointi
Vammaisasiamies toimii vammaispalvelulakiin perustuvan vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä. Asiamiehen tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden,
syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista sekä edistää palvelujen saatavuutta ja esteettömyyttä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vammaisasiamies laatii
vuosittain katsauksen toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista sekä toteutuneista toimenpiteistä.
Henkilökohtaisen avun järjestämistapana Espoossa on pääosin työnantajamalli samoin kuin Vantaalla. Vantaan kaupungilla on vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun avustajavälitystoiminta, joka ylläpitää avustajalistaa sekä haastattelee ennalta hakijat. Avustajavälitystehtävää Vantaalla hoitaa vammaispalvelun sosiaaliohjaaja ja kaupunki hoitaa palkanmaksun kokonaan. Espoon henkilökohtaisen avun
järjestämistavat on esitetty seuraavassa taulukossa.
Henkilökohtaisen avun järjestämistapapäätökset vuosina 2012–2014
Henkilökohtaisen avun järjestämistapapäätökset
2012
2013
2014
Palvelussa asiakas työnantajana
368
388
400
Palveluseteli, jolla asiakas hankkii palvelun
125
170
255
49
49
59
Palvelu hankitaan ostopalveluna
Lähde: Vammaisasiamiehen katsaus 2014
28
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle
asunnon muuttamisesta esteettömäksi aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, kun henkilö täyttää laissa ja asetuksessa määritetyt myöntämiskriteerit. Vammaisasiamiehelle
on tullut yhteydenottoja kustannusten korvaamisesta palautettaessa asuntoa ennalleen henkilön muuttaessa pois asunnosta. Palautteen mukaan nämä kustannukset
ovat tulleet asiakkaan itsensä maksettavaksi. Vammaisasiamies ehdottaa, että asuntojen koordinointia tehostettaisiin siten, että esteettömiksi korjatut asunnot voitaisiin
varata esteettömän asunnon tarvitsijoille.
Henkilökohtaisen avustajatoiminnan järjestämisessä tulee selvittää eri mallien
toimivuus ja avustajavälitystoiminnan (avustajapankin) tarpeellisuus.
Asunnonvaihtotilanteissa on huolehdittava siitä, että esteettömiksi muutetut asunnot
varataan ja välitetään ensisijaisesti esteettömän asunnon tarvitsijoille. Asuntojen
välityksen koordinoinnista on huolehdittava.
Esteettömyysasiamiehen raportointi
Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on seurata ja vaikuttaa, että kaupungin rakennustöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan esteettömyydestä annettuja lakeja ja ohjeistusta. Esteettömyysasiamies on mukana antamassa lausuntoja kaavoituksesta, uusista julkisista rakennuksista, perusparannushakkeista ja yleisistä tiloista
ja hän myös ohjeistaa suunnittelijoita. Esteettömyysasiamies tekee yhteistyötä tilakeskus -liikelaitoksen, rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä katuja viherpalveluiden kanssa ja myös muiden kuntien esteettömyysasiamiesten sekä
vammaisneuvoston kanssa.
Teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä aloitti vuoden 2015 alussa toimintansa
esteettömyysneuvoja, joka vastaa sähköpostilla tulleisiin kysymyksiin ja esteettömyyspalautteisiin. Hän myös arvioi tilojen ja palvelujen esteettömyyttä ja antaa vinkkejä esteiden poistamiseksi sekä on yhteydessä yrittäjiin neuvomalla esteettömyyskartoitusten tekemisessä.
Espoon sähköisessä palautusjärjestelmässä
voi ilmoittaa esteettömyydessä havaitsemistaan ongelmista tai voi ottaa yhteyttä puhelimitse teknisen keskuksen asiakaspalveluun
tai sähköpostilla esteettömyysasiamiehelle tai
-neuvojalle.
29
Esteetön sähköisen asioinnin ja internet-palvelujen saatavuus
Palvelujen saatavuuden näkökulmasta internet-tiedottaminen ja asiointi asettaa haasteen esteettömyydelle. Espoo.fi-sivuista vastaa kaupungin konserniviestintä yhdessä
toimialojen viestijöiden ja sisällöntuottajien kanssa. Espoo.fi:n osalta esteettömyyteen
on kiinnitetty paljon huomiota. Eritysryhmien tarpeisiin pääkaupunkiseudun kaupungit
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat yhdessä Helsingin seudun liikenteen,
Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymien kanssa toteuttaneet erillissivustot: Esteettömyys huomioidaan nykyisin
Internet-sivujen suunnittelussa, mutta palvelua voidaan vielä parantaa, mihin myös
asiakaskyselyjen tulokset ja -palaute antavat tavoitteita.
Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikessa kaupungin toiminnassa,
kuten kaavoituksessa, hankesuunnitelmissa ja viestinnässä.
Kaupungin internet-sivujen suunnittelussa on otettava huomioon esteettömyyden
vaatimukset. Verkkopalveluiden saatavuutta, käytettävyyttä ja esteettömyyttä on
systemaattisesti lisättävä sekä kaupungin omana toimintana että kehittäen Helsingin
seudun yhteisiä palveluja.
Kaupungin esteettömyysohjelma ja -suunnitelma
Kaupungin viimeisin voimassa ollut esteettömyysohjelma oli vuosille 2004 - 2012. Siinä määriteltiin visio ja tavoitteet sekä yleisen tason toimenpiteet esteettömyyden ja
saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet oli suunnattu
Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömiksi. Tavoitteen saavuttamisessa oli keskeistä eri osapuolten
sitouttaminen esteettömyysohjelmaan. Kaupungin viimeisin voimassa ollut esteettömyyssuunnitelma oli vuosille 2008 - 2012. Esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin
kullekin hallintokunnalle toimenpiteet, joita tulee toteuttaa, jotta palveluiden ja rakentamisen esteettömyysedellytykset toteutuvat. Suunnitelmassa on määritetty esteettömyyden tavoitetasot: perus- ja erikoistason esteettömyys yleisillä alueilla sekä priorisoitu tulevat kaupunkikeskustojen alueet, joilla tulee tehdä alueelliset esteettömyyskartoitukset
sekä
listata
niiden
parantamistoimenpiteet
hallintokunnittain
toteutettavaksi.
Vuonna 2012 valmisteltiin luottamusmieskäsittelyyn luonnos seuraavan kauden esteettömyysohjelmaksi Esteetön Espoo 2020. Suunnitelmassa asetettiin myös vastuuhenkilö sekä määriteltiin seuranta, jotta työt etenisivät toivotulla tavalla. Ehdotus palautettiin teknisestä lautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi ohjeilla, että esteettömyysohjelma sidotaan uuden strategian valmisteluun, ohjelman linjauksia ja
painopisteitä tarkennetaan ja ohjelmassa parannetaan arviointia ja seurantaa sekä
järjestetään lausuntokierros. Ohjelma valmistelu ei ole tämän jälkeen enää edennyt
uudelleen luottamushenkilökäsittelyyn. Kaupungin toiminnot kattavaa esteettömyyssuunnitelmaakaan ei ole tehty, koska yhtenäinen tavoitetasoa määrittelevä kaupunkitasoinen ohjelma ja esteettömyyslinjaukset puuttuvat. Toimialat voivat tehdä hallitusti
vasta luottamusmiesorganisaatiossa päätettyjen esteettömyyslinjausten pohjalta omia
esteettömyyssuusuunnitelmia ja aikataulutettuja toteuttamisohjelmia.
Kaupunginhallituksen on käynnistettävä pikaisesti kaupungin esteettömyysohjelman
ja -linjauksien valmistelu, jotta esteettömyyttä edistävät toimenpiteet voidaan
hallitusti käynnistää toimialoilla.
30
4.6
Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuonna 2014 arvioimat sosiaalija terveystoimen palvelut.
4.6.1
Terveysasema- ja päivystystoiminta
Terveysasemien vastaanottotoiminta sisältää kiireettömän hoidon vastaanoton ja päivystyksen virka-aikana. Osalla terveysasemista on iltavastaanottoja klo 16–18. Virkaajan ulkopuolisen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen Jorvissa tuottaa Helsingin
ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS.
Toukokuusta 2011 alkaen potilaat ovat voineet valita oman terveysasemansa kaupungin sisällä. Valintaoikeus laajeni vuonna 2014 kuntarajojen yli lukuun ottamatta
kouluterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Kaupunki maksaa palveluista tällöin tuottajakunnan hinnan. Espooseen muista kunnista
tuli 258 terveyspalveluasiakasta ja 754 espoolaista siirsi terveyspalvelunsa toiseen
kuntaan, lähinnä Kauniaisiin. Kiireellisestä hoidosta ja niin kutsutusta kakkospaikkakunnasta on omat määräyksensä. Erikoissairaanhoidossa asiakas voi valita hoitavan
yksikön toisen sairaanhoitopiirin alueelta yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai
hammaslääkärin kanssa.
Kiireettömään hoitoon lääkärin vastaanotolle pääsyssä oli edelleen vaikeuksia ja
huomattavia alueellisia eroja vuonna 2014. Kokonaisuutena kaupungin terveysasemien palvelukyky kuitenkin parantui edellisvuodesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Asiakastyytyväisyys kasvoi vuonna 2014. Vastaanottotoiminnan lisäksi lääkärien
työstä 20 prosenttia käytetään neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksiin, kotihoidon asiakkaiden lääkäripalveluihin sekä kutsuntatarkastuksiin. Kaupungin 11 terveysasemaa ovat kooltaan ja tukitoiminnoiltaan erilaisia. Palvelutuotantoa täydentävät yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavat terveysasemapalvelut
Espoon keskuksessa ja Puolarmetsässä. Kaikilla terveysasemilla on samat palveluperiaatteet ja niihin sovelletaan samoja laatukriteerejä. Aikuistyypin diabeetikot hoidetaan terveysasemilla ja nuoruusiän diabeteksen hoidosta vastaa Espoon Diabeteskeskus. HUSiin tehtyjen sähköisten konsultaatioiden määrä kasvoi edellisvuodesta.
Terveysasemien asiakasmäärä vuonna 2014 oli lähes 114 000, mikä on 43 prosenttia
Espoon väestöstä. Käyntejä oli 400 000, josta 150 000 oli päivystyskäyntejä. Asukasta kohden lääkäreitä on saman verran kuin Vantaalla. Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on yhdeksällä koulutuksen saaneella hoitajalla, jotka ovat saaneet Valviralta luvan toimia Espoon yksiköissä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lautakuntasopimuksessa mainitut pitkäaikaissairaiden
hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Valviran ohje hoitosuunnitelmista pitkäaikaishoidossa ja ensihoidossa on annettu vuonna 2013. Kaupungin Efficajärjestelmästä ei ole saatu luotettavaa tietoa tehtyjen palvelusuunnitelmien määrästä.
Hoitosuunnitelmat ovat tärkeä työväline pitkäaikaissairaiden hoidossa. Niiden avulla
tuetaan omahoitoa ja ennaltaehkäistään sairauden pahenemista.
Terveysaseman vastaanottoajan peruminen ja osa ajanvarauksista voidaan hoitaa
sähköisesti. Espoon terveyskansio/Omahoito sähköisessä palvelussa voi asioida lääkärin tai hoitajan kanssa. Omahoitopalvelua käyttää 7 000 pitkäaikaispotilasta. Palvelusetelin käyttöönottoa hidastaa sähköisen palvelujärjestelmän keskeneräisyys.
Potilasasiakirjoista annetun asetuksen ja hoitotakuulain mukaan hoidon tarpeen arviointi on merkittävä aina potilasasiakirjoihin. Valtakunnallisesta Omakanta-palvelusta
potilas näkee käyntitietonsa, laboratoriotuloksensa ja sähköiset reseptinsä. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan antaa palvelusta tuloste terveysasemalla.
31
Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle Espoon terveysasemilla elokuussa ja
joulukuussa 2013 ja 2014 (keskiarvo)
T3 -arvo terveysasemilla
6
21
30
22
35
22
5
joulukuu
2013
20
20
6
34
30
29
2
25
21
25
33
59
27
40
34
elokuu 2013
Espoonlahti
Kalajärvi
Kilo
Kivenlahti
Leppävaara
Matinkylä*
Oma Lääkärisi Espoontori
Oma Lääkärisi Puolarmetsä**
Puolarmetsä*
Samaria
Tapiola
Viherlaakso
elokuu 2014
9
11
16
26
20
41
9
57
14
12
24
joulukuu
2014
39
17
6
33
33
60
11
8
8
11
15
Lähde: Terveyspalvelut
*Matinkylän ja Puolarmetsän terveysaseman asiakkaille ostettiin vastaanottokäyntejä, joille pääsi noin 2-4 viikossa.
Ostetut käynnit eivät sisälly T3-mittauksiin.
**Oma Lääkärisi Puolarmetsä aloitti 27.10.2014.
Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle
Espoon terveysasemilla elo- ja joulukuussa 2013 ja 2014
Viherlaakso
Tapiola
Samaria
Oma Lääkärisi Espoontori
joulukuu 2014
Matinkylä
elokuu 2014
Leppävaara
joulukuu 2013
Kivenlahti
elokuu 2013
Kilo
Kalajärvi
Espoonlahti
0
10
20
30
40
50
60
70
Lähde: Terveyspalvelut (yllä mainitut luvut)
Matinkylän ja Puolarmetsän terveysasemille ostettiin vastaanottokäyntejä, joille pääsi noin 2-4
viikossa. Ostetut käynnit eivät kaaviossa sisälly Matinkylän T3-mittauksiin. Kaaviossa ei ole
Puolarmetsän terveysaseman lukuja, koska toiminta muuttui kesken vuoden. Puolarmetsän
terveysaseman odotusaika elokuussa 2013 oli 25 vrk, joulukuussa 59 vrk ja elokuussa 2014
odotusaika oli 57 vrk.
T3 -arvo eli kolmas vapaa aika lääkärin ajanvarausvastaanotolle joulukuussa 2014 oli
Espoo-tasoisesti noin 21 päivää. Jonojen purkamisessa käytettiin vähäisessä määrin
maksusitoumuksia. Haasteita terveyspalveluille asettavat palvelujen kysynnän kasvu,
potilastietojärjestelmät, hoitoketjujen integrointi yli organisaatiorajojen sekä palvelu32
verkon suunnittelu pitkällä tähtäimellä. Terveysasematoiminnan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiset menot olivat 40,5 milj. euroa, kun edellisenä vuonna menot olivat
44,1 milj. euroa.
Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien ja niiden seurannan on oltava säännösten
edellyttämällä tasolla ja mahdolliset puutteet suunnitelmien laadinnassa
ja seurannassa on korjattava.
Terveysasemien tilojen käyttöä on tehostettava nykyisestä ja iltavastaanottojen
lisäämismahdollisuudet on selvitettävä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä tulee
edelleen parantaa.
4.6.2
Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus
Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut tarjoavat nuorille ja aikuisille ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia palveluja perustasolla kaupungin omina palveluina ja ostopalveluina. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.
Toiminnan muutoksia mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuonna 2014
Vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostuivat akuuttivaiheen, hoitovaiheen ja tukivaiheen palveluista.
Aurora-kodin 26 -paikkainen osasto 1:n toiminta psykiatrisena osastona lopetettiin
maaliskuussa 2014. Tiloihin perustettiin 23 paikkaa psykiatriseen palveluasumiseen
sekä intervallipaikkoja. Päihdepalvelut kilpailutettiin keväällä 2014 ja valittiin viisi palveluntuottajaa. Espoon Linkki aloitti Espoon keskuksessa syyskuussa 2014. Korvaushoito siirtyi kokonaan ostopalveluksi syksyllä 2014. Päihteiden käyttäjien sosiaalija
terveysneuvonta siirrettiin kaupungin omaksi toiminnaksi. Espoossa toimivien päihdeja mielenterveysjärjestöjen kanssa on solmittu kumppanuusstrategia. Asumispalveluja
kaupunki tuottaa sekä itse että ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen suoritetietoja vuosilta 2013–2014
2013
Suoritemäärät
2014
Asiakkaat
Mielenterveyspalvelujen avopalvelut/ psykologien ja
psykiatristen sairaanhoitajien asiakkaat
Psykiatristen hoitokotien ja perhehoidon
ostopalvelut
Psykiatrinen laitoshoito
2 623
3 238
251
250
54
49
Päihdehuollon oma toiminta
1 607
1 768
Selviämishoitoasema
1 358
1 260
Päihdehuollon ostopalvelut
2 597
1 747
Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2014
33
Valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä painotetaan palvelujen integraatiota. Espoossa on mielenterveystyöntekijöitä terveysasemilla. Kaupungin oma laitosvieroitushoito on keskitetty Matinkylään. Selviämishoitoaseman toiminta on Kilon poliisiaseman yhteydessä.
Nuorten mielenterveyspalvelujen (Nupoli) toiminnot siirrettiin vuoden 2014 alussa hallinnollisesti terveysasemien yhteydestä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Vuonna
2014 Nupolissa kävi ensikäynnillä yli 500 nuorta, joista yli puolelle Nupolin palvelu oli
riittävä.
Nuorten mielenterveyspalvelujen (Nupolin) henkilöstö vuosina 2014–2015
Henkilöstö
2014
2015
*0,5
*0,5
Psykologi
2
2
Sairaanhoitaja
1
3
Ohjaaja
2
1
Yhteensä
5,5
**6,5
Osa-aikainen lääkäri
* osa-aikainen, merkitty 0,5 henkilöä
**1.3.2015 alkaen
Lähde: Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Nupolin palvelut kohdistuvat 13–22 -vuotiaille nuorille nuoruusikään liittyvissä ongelmissa. Palveluissa tavoitteena ovat lyhyet hoidot ja toimiva yhteistyö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vuoden 2014 menot olivat 23,8 milj. euroa, josta
ostopalveluja oli 13,9 milj. euroa. Vakansseja vuonna 2014 oli yhteensä 146.
Vuoden 2015 organisaatiomuutos
Vuoden 2015 alussa toteutetun organisaatiomuutoksen myötä kolmesta vaiheesta
luovuttiin ja asiakasohjaus siirtyi kaupungille. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus
Empussa Tiistilässä on akuuttia tarvetta varten avovastaanotto arkiaamuisiin ilman
ajanvarausta ja lähetettä.
Avopalvelut ovat ensisijaisia. Keskitetystä ajanvarausnumerosta saa ajan psykologien
ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotolle terveysasemille. Tavoitteena on, että
avohoidon kiireettömälle ensikäynnille asiakas pääsee kymmenen arkipäivän kuluessa. Psykiatriseen palveluasumiseen, jota käytetään myös kuntoutumisen apuna, jonottaa vuositasolla 20 henkilöä.
Palvelujen haasteina ovat väestömäärän kasvu, heikentynyt tulokehitys ja maahanmuuttajaväestön sekä nuorten mielenterveyspalvelujen palvelutarpeet. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on yhteistyön edistäminen terveysasemien ja perheja sosiaalipalvelujen kanssa sekä nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja HUS:n kanssa.
Riittävien lääkäripalvelujen saatavuus nuorten mielenterveyspalveluissa
on varmistettava.
34
Pitkäaikaisasunnottomuus
Vuosien 2012–2015 valtakunnallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2015 mennessä. Ohjelman lähtökohtana on, että mahdollisuus kotiin eli ”omaan nimeen ovessa” kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin. Ympäristöministeriö vastaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ohjelman johtamisesta.
Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden
poistamiseksi vuosille 2012–2015. Ohjelmakauden painopisteenä ovat asunnottomuuteen johtavien riskien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, asumisvalmiuksien
vahvistaminen sekä asunnottomuuden uusiutumisen torjuminen.
Espoon asuntopolitiikkaa on linjattu viime vuosina Helsingin seudun yhteisissä valtion
kanssa solmittavissa MAL-aiesopimuksissa sekä osana kaupungin strategiaa. Espoossa asunnottomien palveluja järjestetään aikuisten sosiaalipalveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Asunnottomuuden vähentämistyön ohjauksen rakenteita uudistetaan ja hajallaan olevien asiakasryhmien asumispalveluiden yhdistämistä
yhteen yksikköön selvitetään.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ensimmäisellä kaudella 2008–
2011 Espooseen valmistui 260 asuntoa. Näistä 60 oli päihdeasiakkaille ns. vahvan
tuen palveluasuntoja. Uudella ohjelmakaudella painopiste on kevyemmän tuen hankkeissa ja kotiin vietävissä palveluissa. Tavoitteena on asuttaa Espoon Asunnot Oy:n
asuntoihin vuosittain 150 asunnotonta. Järjestöyhteistyökumppaneilla on valtion rahoittamia tukiasuntoja, joihin voidaan asuttaa pitkäaikaisasunnottomia.
Espoon Asunnot Oy:n kanssa tehdään sopimuspohjaista yhteistyötä ja asumiseen liittyviä ongelmia ennaltaehkäistään asumisneuvonnalla. Kaupunki ja Espoon Asunnot
ovat palkanneet kuusi asumisneuvojaa, joiden palkkausmenot jaetaan puoliksi. Lisäksi Ohjaamo Espoo -hankkeeseen tulee kaupungin oma asumisneuvoja. Tavoitteena
on, että sosiaalija terveystoimen asiakkaita sijoittuisi enenevästi yleishyödyllisten
vuokranantajien
asuntoihin,
joita
on
Espoossa
noin
2 400.
Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä
-hanke on mukana kansallisessa asunnottomuuden vähentämistyössä.
Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt, mutta nuorten ja
maahanmuuttajaperheiden asunnottomuus on lisääntynyt. Ohjelmakauden määrällisenä tavoitteena on osoittaa 1 000 uutta asuntoa pitkäaikaisasunnottomille pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä, josta Espoon osuus on 125 asuntoa. Tilapäismajoituksen asiakasmäärät ovat laskeneet. Marraskuussa 2014 Espoossa oli
159 alle 25 -vuotiasta asunnotonta, joista 70 oli pitkäaikaisasunnottomia.
Aiesopimuspaikkakunnilla toteutettavan ympäristöministeriön hallinnoiman valtakunnallisen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen 2012–2015 päämääränä
on nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa toteutetaan rakenteellisia muutoksia tavoitteena asuttaa
mielenterveyskuntoutujat tavallisiin asuntoihin, joihin räätälöidään asukkaiden tarvitsema tuki. Tavoitteen toteutumisen haasteena on edullisten vuokra-asuntojen saatavuus.
Kohdennetuissa asumiskohteissa asumisen tukea on lisätty ja asumisen yhteyteen
hankittiin työtoimintaa asukkaiden kuntoutumisen edistämiseksi.
Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava lisää. Toimenpiteitä nuorten asunnottomuuden ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on jatkettava.
35
4.6.3
Vammaisten asumispalvelut
Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain,
vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella. Vaikeavammaisten palveluasuminen, kuljetuspalvelut, vaikeavammaisille tarkoitetut asunnon
muutostyöt ja henkilökohtainen apu kuuluvat erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin.
Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta
annettuun lakiin, mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut riittävät kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeisiin. Vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa ei ole määritelty asumisen ja palvelujen järjestämistapaa. Palveluja järjestettäessä on huomioitava
asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palveluasuminen voidaan järjestää palvelutalossa
tai tarvittavat palvelut järjestetään asiakkaan kotiin.
Kehitysvammalain nojalla asumispalveluja voidaan järjestää esimerkiksi ympärivuorokautisissa ryhmäkodeissa ja asumisyksiköissä. Erityslainsäädännön lisäksi vammaisten henkilöiden asumista ohjaavat Ympäristöministeriö ja Valtion asuntorahasto osana yleistä asumisen kehittämistä. Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunta on
antanut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen
vuosiksi 2010–2017.
Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015 tähtää laitospaikkojen suunnitelmalliseen vähentämiseen. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2012–2014 määritellään
sosiaalija
terveysalan
lupa- ja valvontaviraston
Valviran
ja
aluehallintoviranomaisten noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Espoon Perhe- ja sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelmat ympärivuorokautisten yksityisten palveluntuottajien osalta on hyväksytty sosiaalija terveyslautakunnassa vuonna 2012.
Espoon vammaispoliittinen ohjelma on hyväksytty valtuustossa vuonna 2009. Espoon
vammaisten asumispalvelustrategiassa ”Asunto ja palvelut” määritellään vammaisten
kuntalaisten perusoikeudet asuntoon ja riittäviin palveluihin. Vuonna 2014 espoolaisia
asiakkaita eri asumispalvelumuodoissa oli yhteensä 441 ja asumispäiviä oli 152 425.
Kaupungin omissa asumisyksiköissä kehitysvammaisten asumispalveluja vammaispalvelulain mukaisia vakituisen palveluasumisen asiakkaita vuonna 2014 oli yhteensä
103. Vuosittain asumisen palveluja tarvitaan noin 20 uudelle asiakkaalle. Espoon tavoite on purkaa laitoshoito vuoden 2017 loppuun mennessä.
Vuoden 2013 Kuusikko-kuntien vertailussa sekä vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen vuosikustannukset asiakasta kohden että erityishuoltona järjestettävän
asumispalvelun kokonaisnettokustannukset olivat Espoossa suuremmat kuin Vantaalla. Espoossa autetun asumisen osuus on suurempi kuin keskimäärin kuusikkokunnissa. Kustannusten eroihin vaikuttavat palvelujen järjestämistavat ja ostopalvelujen
määrä.
Espoo ostaa vammaisten asumispalveluja Eteva ja Kårkulla – kuntayhtymiltä sekä yksityisiltä palveluntuottajilta, muun muassa Rinnekoti-säätiöltä. Palveluntuottajia on yhteensä 38. Asumisen rakennushankkeissa tehdään yhteistyötä yksityisten toimijoiden
kanssa. Espooseen on valmistumassa vuoteen 2017 mennessä viisi yksityisen tahon
vammaisten asumispalveluhanketta. Kaupungin projektissa vuonna 2014 etsittiin hyviä palvelumuotoilun käytäntöjä vammaisten asumispalveluiden hankinnan suunnitteluun, kilpailutusprosessiin ja sopimuksen aikaiseen toimintaan. Vammaisten asumispalvelut kilpailutetaan vuonna 2015.
36
Vammaisten asumispalvelujen vuoden 2014 menot olivat 32,2 milj. euroa, josta asiakaspalvelujen ostoja oli 26,4 milj. euroa. Vakansseja vuoden 2014 lopussa oli yhteensä 167. Vammaisten palvelujen koko asiakasmäärä vuonna 2014 oli 4 721, josta kehitysvammapalvelujen asiakkaita oli 913 ja omaishoidon tuen asiakkaita 448.
Riittävien tukipalvelujen järjestämisestä palveluasumiseen on huolehdittava
laitospaikkojen vähennyttyä.
4.6.4
Omaishoidontuki
Omaishoidon tuesta annettuun lakiin perustuvalla omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai
muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Espoon omaishoidon tuen toimintaohje
on hyväksytty sosiaalija terveyslautakunnassa vuonna 2009. Espoossa 50 vuotta
täyttäneiden asiakkaiden omaishoidontukiasiat käsitellään kotihoidon keskitetyissä
palveluissa ja alle 50-vuotiaiden asiakkaiden vammaispalveluissa. Asiakkaiden ikäryhmäjako on päätetty sosiaalija terveyslautakunnassa vuonna 2011. Muutoksen tavoitteena oli omaishoitajien tukipalvelujen parantaminen.
Omaishoidon tuen tavoitteena on ehkäistä ja korvata intensiivisten avopalveluiden ja
laitoshoidon tarvetta. Tuen myöntäminen perustuu hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin, jossa huomioidaan asiakkaan palvelujen kokonaistarve ja vaihtoehtoiset tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Suurin asiakasryhmä 50 vuotta täyttäneiden ryhmässä vuonna 2014 olivat 75–84 -vuotiaat. Vanhustenpalveluissa uusia hakemuksia vuonna 2014 oli yhteensä 380 (edellisenä vuonna 258).
Vammaispalveluissa ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin asiakasryhmä vuonna 2014
olivat 0-17 -vuotiaat asiakkaat.
Omaishoidon tukipäätös tehdään viimeistään kolmen kuukauden sisällä hakemuksen
saapumisesta. Kaikille kriteerit täyttäville asiakkaille voitiin vuonna 2014 myöntää
omaishoidontuki sekä vanhus- että vammaispalveluissa. Tukeen sisältyy hoidettavalle
omaishoito, hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaalija terveydenhuollon palvelut sekä omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut. Omaishoidosta
tehdään omaishoitajan ja kaupungin kesken sopimus. Omaishoitajalle tukeen sisältyy
hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella määräytyvä hoitopalkkio ja lakisääteinen vapaa sekä eläke- ja tapaturmavakuutus ja sosiaalipalvelut. Hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2014 oli 381 euroa kuukaudessa. Espoossa vanhuspalvelujen
omaishoitajista lakisääteisiä vapaita vuonna 2014 käytti 323 hoitajaa, noin 50 prosenttia hoitajista. Vammaispalveluissa ei ole tilastoitua tietoa vapaapäivistä. Kaikille asiakkaille ei aina löydy sopivaa vapaapäivämuotoa tai asiakas tai omainen ei halua käyttää tarjolla olevia palvelumuotoja. Vapaiden pitäminen lainmukaisesti (24/3/vrk/kk) toteutuu Espoossa.
50 -vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen asiakkaiden määrä hoitoluokittain vuonna
2013 ja 2014 ja hoitopalkkiot vuonna 2014
Asiakkaat/Hoitoluokka/Eurot
2013
2014
Euroa/kk
Luokka 1
Luokka 2
Luokka 3
30
186
359
28
189
419
1 650,55
761,99
419,03
Lähde: Keskitetty kotihoito
Vanhusten palveluissa vuonna 2014 omaishoidon tukeen käytettiin 4 milj. euroa ja
vammaisten palveluissa 3 milj. euroa.
37
Alle 50 -vuotiaiden omaishoidon tuen asiakkaat hoitoluokittain ja alueittain vuosina
2013 ja 2014
Alue
Espoon keskus
Leppävaara
Matinkylä-Olari
Tapiola
Espoonlahti
Koko Espoo
Asiakkaat 2013
Luokka Luokka Luokka
1
2
3
7
31
70
3
15
55
3
19
23
0
11
27
7
21
43
20
97
218
Asiakkaat 2014
Luokka Luokka Luokka
1
2
3
13
41
90
7
18
67
3
21
33
3
17
25
10
22
52
36
119
267
Lähde: Vammaispalvelut 2015
Espoossa tavoitteena on asiakkaiden hoitaminen
kotona mahdollisimman pitkään. Laitoshoitoa korvataan avopalveluilla. Laitoshoidon purkamisen
vaikutuksesta omaishoidon tuen käyttöön ei ole tilastotietoa. 50 vuotta täyttäneiden omaishoidon
tuen asiakkaiden kokonaismäärä on noussut
11 prosenttia edellisvuodesta. Haasteena on yli
75 -vuotiaiden määrän kasvu, iäkkäät omaishoitajat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat sekä muistisairaat asiakkaat. Maahanmuuttajat ovat kasvava asiakasryhmä.
Tuen myöntävä kotihoidon ohjaaja seuraa palveluiden riittävyyttä omaishoitoperheissä. Muita avohoidon palveluja järjestetään tarpeen mukaan.
Vanhus
Kuva: EEmail / Kynämies
Helsingissä omaishoidon tuki on porrastettu neljään maksuluokkaan, kun Espoossa
ja Vantaalla maksuluokkia on kolme. Taulukossa omaishoidon tuen palkkiot on esitetty yhtenäisesti siten, että suurin palkkio vastaa vaativinta hoitoisuusryhmää eli luokkaa 1. Vantaa käyttää omassa tilastoinnissaan maksuluokkajakoa, jossa vaativin hoitoisuusryhmä ja suurin palkkio on maksuluokassa 3. Omaishoidon tuki on vaihtoehto
kotona asumiselle laitoshoidon sijaan ja se perustuu hoidettavan ja hoitajan omaan
valintaan.
Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2015 pääkaupunkiseudun suurissa
kaupungeissa
Maksuluokat/Hoitoisuusryhmä
Helsinki
Espoo
* Vantaa
Luokka 1
Luokka 2
Luokka 3
Luokka 4
1 601,36
803,87
543,60
384,67
1 666,40
769,31
423,05
-
1 335,19
769,33
384,67
-
*Vantaalla maksuluokka 3 vastaa korkeinta hoitoisuusryhmää,
Vantaan tiedot on taulukossa esitetty käänteisesti.
Lähde: Keskitetty kotihoito
Kaupunkien verkkosivut
Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Espoossa maksetaan suurinta omaishoidontukea vaativimmassa hoitoisuusryhmässä. Toisessa maksuluokassa tuen
määrä on sama kuin Vantaalla. Omaishoidon tuki mahdollistaa hoidettavan kotona
asumisen asiakkaan omaan valintaan perustuen.
38
4.7
Sivistystoimi
Sivistystoimen palveluista on arvioitu suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen
toimintamalleja sekä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen kouluverkkoja, koulujen itsearviointimalleja ja kaupungin kulttuuripalveluja.
4.7.1 Toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa sekä siirryttäessä alakouluun ja edelleen yläkouluun
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa noudatetaan vuonna 2013 hyväksyttyä Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä vuonna 2011 hyväksyttyä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ruotsinkielisellä päivähoidolla on kielellisiin painotuksiin ja toiminnan erilaiseen organisointiin
liittyen oma varhaiskasvatussuunnitelmansa ja esiopetuksen opetussuunnitelma.
Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana 28 prosenttia. Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja on 250
ja ryhmäperhepäiväkoteja 70, lisäksi osa lapsista on
perhepäivähoidossa. Oppivelvollisuutta edeltävänä
vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että
maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetuspaikka
osoitetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä ensin lapsille, joilla on tehostetun tai erityisen tuen tarve tai muita erityisiä syitä. Seuraavaksi
osoitetaan esiopetuspaikka mahdollisuuksien mukaan joko nykyisen päiväkodin esiopetusryhmästä
tai koulun tiloissa toimivasta esiopetusryhmästä sisarusperuste huomioiden. Kuusivuotiaiden valmistavaan opetukseen voivat hakeutua lapset, jotka tarvitsevat tukea suomen kielessä tai opiskeluvalmiuksissa ennen perusopetukseen siirtymistä. Kuusivuotiaiden valmistava opetus järjestetään koulujen esiluokkien yhteydessä.
Kädentaitoja Kuva: Tuire Ruokosuo
Kaupunki on jaettu suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa viiteen
palvelualueeseen sekä seitsemään oppilasalueeseen. Lähikoululla tarkoitetaan oppilaan omalla oppilasalueella sijaitsevaa koulua. Lähikoulu osoitetaan oppilaalle esiopetukseen tultaessa, 1. luokalle tultaessa, yläkouluun siirryttäessä, lisäopetukseen
siirryttäessä, oppilaan muuttaessa, valmistavaan opetukseen otettaessa ja siirrettäessä erityisopetukseen tai erityisluokalle. Palvelualueella on merkitystä esimerkiksi
oppilaan hakiessa toissijaiseen kouluun.
Ruotsinkielisen esiopetuksen ja opetuksen paikat määräytyvät oppilaaksiottoalueiden
perusteella. Pienemmästä esiopetusryhmästä hyötyvät sijoitetaan Finno daghemin
ryhmiin. Toissijaiseen kouluun hakevien oppilassijoittelussa noudatetaan lautakunnan
vahvistamia kriteereitä.
39
Varhaisen puuttumisen mallit
Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan lapsen tai nuoren kehitystä tukevia toimia poikkeavissa tilanteissa, esimerkiksi oppimisen vaikeuksissa tai kehityksen häiriöissä.
Suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä lapsen tukitoimien tarve päivähoidossa arvioidaan perheja sosiaalipalveluiden lasten kuntoutustyöryhmissä tai varhaiskasvatuksen tuen suunnittelu -ryhmissä yhdessä vanhempien ja asiantuntijoista
koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan
varhaiskasvatukseen tukitoimi- sekä varhaiskasvatussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti yhdessä vanhempien kanssa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on kaupunkitasoinen kuntoutusryhmä, jossa lapsen tuen tarvetta voidaan käsitellä. Vaihtoehtoisesti tukitoimet määritellään lapsikohtaisesti varhaiskasvatusyksikön asiantuntijaryhmässä.
Kasvun ja oppimisen tuki toteutetaan sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa. Osassa päiväkodeista on varattu hoitopaikkoja tukea tarvitseville lapsille.
Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kolmiportaisella tuella: yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena.
Yleinen tuki on pedagogista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea lapsille, jotka eivät
tarvitse rakenteellisia tukitoimia kokoaikaisesti. Yleinen tuki kohdentuu myös lahjakkaille lapsille, joille varhaiskasvatuksessa tulee suunnitella yksilöllisiä haasteita. Tehostettu tuki on sekä pedagogista että rakenteellista tukea lapsille, joille yleinen tuki
ei ole riittävää. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tukea annetaan tehostetun
tuen ryhmissä tai ryhmässä, jossa on käytettävissä resurssilastentarhanopettajan tai
ryhmäavustajan lisätuki. Ruotsinkielisessä päivähoidossa integroidut pienryhmät, niin
kutsutut tehostetun tuen ryhmät, sijaitsevat Finno daghemissä. Muissa päiväkodeissa
tukitoimet ovat vastaavat kuin suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä.
Erityistä tukea tarvitsevien lukio-opiskelijoiden ohjaus on osa opiskelijahuoltoa. Tarkoituksena on antaa tukea siten, että opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet
suorittaa lukio-opintonsa niissä tilanteissa, joissa opiskelun edellytykset ovat eri syistä heikentyneet.
Vuoden 2013 arviointikertomuksessa todettiin varhaisen puuttumisen mallin soveltamisella saadun hyviä tuloksia. Erityis- ja tukiopetukseen on ollut käytettävissä riittävät
resurssit ja opetus on voitu järjestää tarvittavassa laajuudessa. Erityis- ja tukiopetuksen järjestämisessä tunnistettiin olevan edelleen kehittämistä ja yhtenäistämistä koulujen välillä.
Vuosien 2013–2016 valtuustosopimuksen mukaisesti varhaisen puuttumisen mallin
edistämistä on jatkettu. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013–2016
väliraportissa vuodelta 2014 on todettu lastensuojelusijoitusten määrän kääntyneen
laskuun ensimmäistä kertaa. Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille on lisätty merkittävästi. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen on koettu hyväksi. Uusia toimintamalleja on otettu käyttöön kouluilla, perhetyössä ja lastensuojelu-erikoissairaanhoito yhteistyössä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi Espoon Vamos -palvelukokonaisuudessa, jonka tavoitteena on löytää
nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Palvelu on kohdistettu 16–29-vuotiaille nuorille. Väliraportissa on ehdotettu, että monialaista asiakasyhteistyötä kehitetään edelleen ja maahanmuuttajaperheiden hyvinvointiin kiinnitetään enenevää huomiota.
Seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä ehdotetaan jatkettavan ja kehitettävän edelleen.
40
Tietojen luovutus sivistystoimen sekä sosiaalija terveystoimen välillä
Tietojen vaihto sivistystoimen sekä sosiaalija terveystoimen välillä voidaan tehdä
huoltajan kirjallisella suostumuksella, koska asiakaslain perusteella salassa pidettäviä
tietoja voidaan antaa asiakkaan suostumuksella. Lainsäädäntö rajoittaa tietojen luovuttamista, mikäli huoltajilta ei saada suostumusta. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan viranomaiset ovat kuitenkin velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat asiakassuhteeseen
olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka viranomaiselle ovat välttämättömiä asiakkaan
sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi ja järjestämiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.
Varhaisen puuttumisen mallin edistämisestä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi
lapsiperheille tarjottujen kotipalvelujen lisäämisestä.
Yhteistyötä sosiaalija terveystoimen sekä sivistystoimen kesken on kehitettävä siten, että tietojen vaihto jokaisen lapsen osalta toimii lain säätämissä rajoissa.
4.7.2
Kouluverkko suomen- ja ruotsinkielisessä opetustoimessa
Suomenkielinen oppilasmäärä tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan alakouluissa 2 700 oppilaalla ja yläkouluissa 1 800 oppilaalla kymmenen vuoden kuluessa.
Väestöennuste ei ole varsinainen oppilasennuste, mutta se antaa suunnittelun pohjaksi kuvaa alueiden ja palvelutarpeiden kehittymisestä. Espoo on jaettu seitsemään
oppilasalueeseen, jotka mukailevat viiden suuralueen jakoa.
Lukioennusteessa varataan opiskelupaikka 61,5 prosentille peruskoulusta valmistuvista oppilaista. Opiskelijamäärän kasvun ennakoidaan olevan 900 opiskelijaa kymmenessä vuodessa. Espoon lukioverkko on sijoitettu liikenneväylien varsille ja opiskelijamäärien kasvuun vastataan yksikkökokoja kasvattamalla ja nykyisiä koulutiloja
laajentamalla.
Alueelliset erot väestökehityksessä ovat suuret, mikä
on huomioitu myös koulutonttien
kaavoituksessa.
Uusien koulujen valmistuessa alkuvaiheen mahdollista ylimääräistä kapasiteettia käytetään väistötiloina. Uusien koulujen rakentamisen sijaan vanhojen
koulujen laajennuksilla ja
suuremmilla kouluyksiköillä
saavutetaan edullisemmat
yksikkökustannukset.
Viherlaakson väistökoulu
Kuva: Joonas Saario
Palveluverkon kehittämiseksi tehdään yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen sekä sivistystoimen muiden yksiköiden kesken. Palveluverkon suunnittelussa
huomioidaan alueiden erityispiirteet sekä liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Tilamitoituksen lähtökohtana ovat Opetushallituksen normit ja ohjeet. Koulukohtaisia eroja
voi syntyä esimerkiksi opetuspainotuksista johtuen. Haasteina ovat kouluinvestointiohjelman riittävyys sekä koulutilakustannusten kasvu.
41
Espoon ruotsinkielisen palveluverkon kunnostamisen on arvioitu maksavan noin
30 milj. euroa. Palveluverkkosuunnitelmia vaikeuttavat oppilasmääräennusteet, jotka
eivät huomioi kaksikielisiä ja suomenkielisiä perheitä, jotka valitsevat ruotsinkielen
opetuskieleksi oletetun suomenkielen sijaan. Espoossa voi valita vapaasti opetuskielen lähtötasotestin läpäisemällä.
Koulutilojen käyttöasteen tehostamiseksi on jatkettava toimenpiteitä. Koulujen
iltakäytön lisäämisen esteet on poistettava esimerkiksi koulutilojen
valvontajärjestelmiä kehittämällä.
Suomen- ja ruotsinkielisten opetustoimien yhteistyömahdollisuudet tulee ottaa
suunnittelussa huomioon.
4.7.3
Koulujen itsearvioinnit
Perusopetuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava koulutuksen laatua ja
vaikuttavuutta. Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen tulosyksiköt toteuttavat arviointia yhteistyössä. Edellisellä valtuustokaudella tehtiin arviointijärjestelmän uudistus yhteensopivaksi valtakunnallisen perusopetuksen laatukriteerien kanssa. Uudistetun arviointivälineen mukaista itsearviointia on tehty suomenkielisissä peruskouluissa vuodesta 2012. Ruotsinkielinen opetus siirtyi malliin seuraavana vuonna. Myös lukioissa
tehdään itsearvioinnit.
Koulut käyttävät itsearvioinnin tuloksia sisäisenä työkaluna toiminII VAIHE
I VAIHE
tansa kehittämiseen. ArviointiproItsearvioinnin
Arviointitiedon
sessi toteutetaan kolmivaiheisena.
toteuttaminen
kerääminen
I vaiheessa kerätään arviointitiedot
Arviointisuunnitelma
Itsearviointikysely
ja tehdään arviointisuunnitelma. II
vaiheessa toteutetaan itsearviointikyselyt. III vaiheessa toteutetaan
kehittämissuunnitelmat ja tuoteIII VAIHE
taan
arviointiraportti. Tuloksia verKehittämistaillaan vähintään kolmen koulun
suunnitelmien
tekeminen ja
välillä. Oppilaat ovat mukana vertoteuttaminen
taisarvioinnissa opetushenkilöstön
Arviointiraportti
kanssa.
Lähde: Utvärderingscykeln skolorna i Esbo, Esbo svenska bildningstjänster
Ruotsinkielisissä kouluissa itsearviointityö aloitettiin lukuvuonna 2013–2014 arviointitiedon keräämisellä. Kuluvana lukuvuonna toteutetaan vaiheet kaksi ja kolme. Ensimmäisen arviointisyklin pituus on tiivistetty kahteen vuoteen, jotta jatkossa arviointi
voidaan toteuttaa samassa aikataulussa suomenkielisen opetuksen kanssa.
4.7.4
Kulttuuripalvelut
Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on vastata kaupungin kulttuuritarjonnasta, vastuullaan olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta, alueellisten palvelujen järjestämisestä sekä yhteistyön koordinoimisesta kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kesken.
Yksikkö organisoitiin uudelleen vuoden 2014 alusta.
Tarkastuslautakunta arvioi kulttuurin tulosyksikön tapahtuma- ja kulttuuripalveluja,
kaupunginmuseota ja kaupunginorkesteria sekä työväenopistoa, joka siirtyi suomenkielisten palvelujen osalta vuonna 2015 osaksi Omnia -koulutuskuntayhtymää. Kau42
punki jatkaa ruotsinkielisen työväenopiston (Esbo arbetarinstitut) ylläpitämistä. Ruotsinkielinen kulttuuritoiminta siirtyi Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen ja taiteen
perusopetuksen avustusten valmistelu opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan, jonka
jälkeen on yhteistyössä jatkettu verkostomaista työskentelyä.
Näyttelykeskus WeeGee on viiden Espoossa toimivan museon sekä museokaupan ja
ravintolan muodostama palvelukokonaisuus. Museoissa järjestetään näyttelyiden lisäksi opastuksia, työpajoja ja teematapahtumia. Kokous- ja ravintolatiloja vuokrataan
koulutus- ja kokouskäyttöön. Näyttelykeskus WeeGeen museoissa ja tapahtumissa
oli lähes 322 000 kävijää vuoden 2014 aikana. Espoon kaupunginmuseoon kuuluvat
Näyttelykeskus WeeGeellä toimivan KAMUn lisäksi Talomuseo Glims, Koulumuseo
Lagstad, Huvilamuseo Villa Rulludd ja Saaristomuseo Pentala. Kaupunginmuseon
kohteissa vieraili lähes 50 300 kävijää vuonna 2014.
Espoon Kulttuurikeskus, Peikkotango 2014
Espoon Kulttuurikeskuksessa järjestetään kulttuuritapahtumien lisäksi kokouksia ja
muita tilaisuuksia. Vuonna 2014 kulttuurikeskuksen tilaisuuksissa vieraili 177 000 kävijää. Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan konsertteja ja esiintymisiä järjestetään vuosittain noin 80. Orkesteri on tehnyt yhteistyöproduktioita useissa eri
maissa. Kotimaassa orkesteri antaa taidekasvatusta lapsille, nuorille, ikäihmisille ja
erityisryhmille.
Valtakunnallinen Kulttuuria kaikille -palvelu tarjoaa vuonna 2014 suunniteltua Kaikukorttia, jolla voidaan hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkoston kulttuuritarjontaan. Kaikukortti-mallia kokeillaan ensimmäiseksi Espoossa vuoden 2015
ajan. Mallin tavoitteena on luoda uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden välille, ja tuoda uusia kävijöitä kulttuuritarjonnan piiriin. Kulttuurikaveritoiminnan ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin syksyllä 2014. Kulttuurikaveri on vapaaehtoinen henkilö, jonka voi tilata seuraksi ja tueksi mukaan kulttuurivierailulle.
Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet on tarkistettu vuoden 2014 aikana ja tavoitteeksi on asetettu sähköisen avustustenhakujärjestelmän kehittäminen. Viestinnän ja
markkinoinnin kehittäminen on käynnistetty vuoden 2014 alusta yhteistyössä sivistystoimen ja kaupunkikonsernin viestintähenkilöstön kanssa. Kulttuurin tulosyksikön
haasteina nähdään kulttuurin kysynnän ja väestön ikärakenteen muutokset sekä väestön liikkuvuus.
43
4.8
Teknisen ja ympäristötoimen palveluista on arvioitu Geotekniikka- ja Kaupunkimittauspalveluita, kaupunkirakennetta ja liikenneväyliä sekä katuja viherpalveluiden tilaajapalveluita, joiden arviointi on raportoitu luvussa 4.3.1.
4.8.1 Kaupunkirakenne ja liikenneväylät
Espoon aluekehittäminen on keskitetty toimialan esikunnassa Suurpellon, Leppävaaran, Espoon keskuksen, Tapiolan, Matinkylä - Niittykummun ja Finnoon alueprojekteihin, jotka on muodostettu kehittämään liikenneväylien vaikutusalueita. Länsimetron
kehityskäytäväksi kutsutulla vyöhykkeellä on ennakoitu saavutettavan 7,5 miljoonan
kerrosneliömetrin asuntotuotantovolyymin kasvu vuoteen 2050 mennessä. Alueen
kiinteistökehitysarvio on 30 miljardia euroa. Maankäytön tehostamistoimilla luodaan
edellytyksiä ja edistetään TATU- tavoitteen mukaisesti yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Espooseen tarkoittavien hankkeiden vaatimien kaavojen, lupien ja muiden toteutumisedellytysten oikea-aikaista toteutumista.
Vuoden 2014 tärkeimmät kaavoituskohteet olivat Länsimetrosta johtuvat kaavoitushankkeet ja Leppävaaran, Espoon keskustan, Suurpellon, Pohjois-Espoon pientaloalueen sekä Espoon kartanon alueet. Tulevina vuosina kaupunki rakentanee myös
valtion yleisten teiden osia, joiden kehittämiseen ei valtiolla ole riittävästi resursseja
Espoon maankäytön kehittymisen edellyttämässä aikataulussa. Rakentamista rahoitetaan talousarviovarausten lisäksi maankäyttösopimuksista tai tonttien myynnistä
saatavilla tuloilla. Maanmyynnistä ja sopimuskorvauksista saatavat tulot vaihtelevat
vuosittain. Sopimuskorvaustulot tehdyistä sopimuksista ovat käytettävissä rakentamiskustannusten toteutuessa sopimusalueilla. Vuoden 2014 maankäytön tehostamisen periaatteena oli nopeuttaa kaupunkirakenteen kehittämisprosesseja ja edistää
kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä.
Espoon kaupunkirakenteen suunnitteluun vaikuttaa kaavoitusohjelman, kunnallistekniikan investointiohjelman ja asunto-ohjelman lisäksi merkittävästi myös HSL:n hallituksen hyväksymä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015, joka valmisteltiin samanaikaisesti alueen maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Suunnitelmien lähtöoletuksena oli, että vuonna 2050 seudulla on
kaksi miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Suunnitelmissa on tarkasteltu rakentamista ja liikennettä 14 kunnan kokonaisuutena. Suunnitelmien luonnokset olivat
yhteisellä lausuntokierroksella kaupungeissa syksyllä 2014.
4.8.2
Katu- ja viherpalvelut
Katu- ja viherpalveluiden palvelualue huolehtii katuja viheralueiden kehittämisestä,
investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä
vastaa niiden omistajaohjauksesta ja kohteiden teettämisestä. Kaupunkirakenteen
kannalta merkittävimpien pääkatujen ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ja
perusparantamisen ajoitus ja rahoitus esitetään vuosittain talousarviossa. Katujen rakentaminen ja ylläpito ohjelmoidaan kunnallistekniikan investointiohjelmassa. Teknisen keskuksen rakennuttaman infrarakentamisen volyymi vuonna 2014 oli 138 milj.
euroa, mistä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 30 milj. euroa. Rakentamisesta tilataan 80 prosenttia hankekohtaisesti kilpailutetuilta urakoitsijoilta. Yleisten
alueiden ylläpidon ja kadunpidon pinta-alojen määrä on kasvanut vuosittain 3-5 prosenttia määrärahavarauksen pysyessä ennallaan. Katu- ja viherpalveluiden tavoitteena on toimintatapojen tehostaminen ja kustannusten alentaminen sekä infrapalveluverkon ja -valikoiman kehittäminen vastaamaan ylläpidon määrärahoja. Uudisrakentamisessa on tavoitteena elinkaarikustannustehokkuuden nostaminen.
44
Alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen perustuu muun muassa uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asunto-ohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmiin, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan sekä Kaavoitettujen, Tiivistettyjen Pientaloalueiden KTP-ohjelmaan. KTP -ohjelmassa on yli 900 rakentamatonta katua ja kadunosaa, joita toteutetaan erillisen pisteytetyn mukaan suurempina
kokonaisuuksina. KTP -alueiden kohteet ovat asuinalueilla, joita on rakennettu ennen
nykymuotoisen asemakaavan vahvistumista.
Katu- ja viherpalvelut rakennuttaa katuhankkeiden lisäksi vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle suunnitteluttajana ja rakennuttajana HSY:n ohjatessa
toimintaa sekä vastatessa vesihuollon kustannuksista. Yhteistyötä on myös Helsingin
seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa, jolle kaupunki suunnitteli ja toteutti useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia vuoden 2014 aikana.
Tiesuunnitteluprosessi on hallinnollisesti katusuunnittelua hitaampaa ja se toteutetaan
yhteistyössä Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä valtion
Liikenneviraston kanssa. Teitä Espoossa ovat mm. Kehätiet, Länsiväylä, Turunväylä
ja Vihdintie. Tiesuunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto.
4.8.3
Kaupunkimittaus ja Geotekniikka
Kaupunkimittauksen- ja geotekniikan
palvelualue vastaa kaupungin alueella mittaus- ja kartastotoimesta, huolehtii asemakaava-alueen kiinteistönmuodostustehtävistä ja muista
kaupunkimittaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä rekisterien ylläpidosta. Lisäksi palvelualueella kerätään maa- ja kallioperää koskevia
tutkimustietoja ja vastataan niihin liittyvästä tietopalvelusta sekä toimitaan
asiantuntijana maa- ja kallioperään
sekä pohja- ja kalliorakentamiseen
liittyvissä asioissa.
Täydennysmittaustehtävissä
Kuva: Mika Montonen
Geotekniikkayksikkö ylläpitää erilaisia maakamaraa koskevia tietokantoja ja kartastoja. Espoon maaperäkartta rakennuttavuustiedoin on muun muassa kaupungin internet-sivuilla. Geotekniikkayksikön maaperätutkimusresursseista pääosa kohdistetaan
kaupungin katuja viherpalveluiden ja tilakeskuksen hankekohtaisiin mittauksiin, kairauksiin ja laboratoriotutkimuksiin. Yksikkö tekee myös tiivistä yhteistyötä tonttiyksikön, ympäristökeskuksen, rakennusvalvontakeskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa.
Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa yhteistyötä tehdään yleis- ja asemakaavojen
laadinnan yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa, että kaavoittajalla on käytössään
mahdollisimman kattavat maaperä- ja rakennettavuustiedot. Maaperäolosuhteilla on
huomattava vaikutus rakentamiskustannuksiin, joten maaperätekijöiden kustannusvaikutukset tulisi ottaa huomioon jo tonttia hankittaessa ja viimeistään, kun rakennusta sijoitetaan tontille ja selvitetään rakennuksen perustamistapaa.
Kaupunkimittauksen asiakaspalveluiden sähköistä saatavuutta on kehitetty jo useamman vuoden ajan niin Espoon sisäisesti kuin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Sähköisistä palveluista ovat espoolaisten käytössä internet -karttapalvelut ja hakulomakkeet sekä verkkopalveluina toteutetut kaupungin palautejärjestelmä, kartta45
aineiston myynti (eCity, Kauppapaikka), tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten haku sekä johtoselvityspyyntö. Sähköisten palvelujen laajentamiseksi ovat valmisteilla rakentajan tietopalvelut ja kuntien yhteinen paikkatietopalvelu sekä suunnitteilla johtotietopalvelu. Kaupunkimittauksen kiinteistömittausten toimitusasiakirjoja ollaan tallentamassa sähköiseen muotoon, jotta ne olisivat jatkossa saatavilla sähköisestä
käyttöarkistosta.
Sähköisten palveluiden kehitystyö on geotekniikan ja kaupunkimittauksen
palveluissa edennyt ja on laajasti käytössä.
4.9
Palveluliiketoimi
Palveluliiketoimen toimialalla on pelastuslaitoksen ja palveluliikelaitosten johtokunnat
sekä seitsemän liikelaitosta, hallinto- ja talousyksikkö sekä nettobudjetoidut kaupunkitiedon ja tietotekniikkapalvelujen tulosyksiköt. Tarkastuslautakunta on vuonna 2014
arvioinut Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitosta, Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitosta sekä Espoo Logistiikka -liikelaitosta.
4.9.1
Espoo Logistiikka -liikelaitos
Espoo Logistiikka -liikelaitos aloitti
toimintansa vuoden 2012 alussa.
Liikelaitos jakaantuu autoja konepalvelujen, kuljetus- ja materiaalipalvelujen, painatus- ja postipalvelujen, vaihdepalvelujen ja tuotannontuen palveluyksikköihin. Liikelaitos
hankkii kaupungille autoja ja työkoneita sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja ja muita kaupunkikonsernin
sisäisiä logistiikkapalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti.
Liikelaitoksen halli ja kalustoa
Kuva: Olli Rantala
Espoo Logistiikka -liikelaitoksessa on kehitetty materiaalilogistiikan uusi toimintamalli,
joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015. Asiakkaina tulevat olemaan kaupungin toimipisteet. Muutos mahdollistaa luopumista omista varastotiloista ja alentaa tuotteiden
hintaa. Keskitetyn logistiikan malli perustuu tilaus- ja toimintaketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan eikä enää pelkästään varastointiin.
Liikelaitoksen painatuspalvelujen hoitavat keskitetysti kaupungin painatuspalvelut ja
niitä koskevat kilpailutukset ja tarjouspyynnöt. Painatuspalvelujen toiminnan jatkon
kannalta riskin muodostaa valtuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistojen mahdollinen muuttuminen sähköisiksi, mikä vähentäisi painatuspalvelujen liikevaihtoa vuositasolla 10 prosenttia. Painotöiden merkittävä väheneminen tarkoittaisi
käytännössä henkilöstömäärän tarkistamista.
Espoo Logistiikka -liikelaitoksen investointien kysynnän pienentymiseen verrattuna
talousarvioon vaikuttaa asiakkaiden varovaisuus investoida uuteen kalustoon omistaja - tilaaja- tuottaja menettelyn selvitystyön aikana. Selvitystyöllä arvioidaan olevan
46
jatkossa mahdollisesti vaikutusta Espoo Logistiikka -liikelaitoksen konekalustoon ja
korjaamon toimintaan sekä alentavasti myös kuljetus- ja materiaalipalvelujen siivousja polttoaineiden myyntiin.
Espoo Logistiikka -liikelaitoksen toteuttamat kehittämistoimet ovat
alentaneet sisäisten palveluiden hintoja.
4.9.2
Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos
Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa.
Liikelaitos tuottaa kaupungin sisäisiä palveluita esimiehille ja työntekijöille rekrytoinnissa, palvelussuhdeasioissa, henkilöstön kehittämisessä ja työterveyshuollossa. Liikelaitokseen on keskitetty kaupungin henkilöstöpalvelujen palvelussuhdeneuvonta eli
HR - neuvomo. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä liikelaitoksen liikevaihto oli 6,3 milj. euroa, mikä rahoitettiin sisäisillä palvelujen myynneillä ja työterveyshuollon järjestämiseen saatavalla kelakorvauksella. Liikelaitoksen ylijäämä on 0,8 milj. euroa, mikä lisättiin liikelaitoksen peruspääomaan.
Liikelaitos on vuoden aikana hyödyntänyt merkittävästi sähköisiä menetelmiä ottamalla käyttöön muun muassa seuraavia palveluja helpottavia toimintoja: työajanseuranta Reg Web, sähköiset röntgenlähetteet HUS:iin, HR - neuvomon ja työterveyden
Contact Center -toiminto, lähiesimiehen ja mentoroinnin verkkokurssit, koulutuksenhallintajärjestelmä Lyyti, rekrytoinnin videohaastattelutyöväline, tietojen siirto Hijat liittymän kautta Acute -potilastietojärjestelmään ja HappyOrNot -asiakaspalautelaite.
Liikelaitos on myös osallistunut eILO sähköiset lomakkeet -projektiin ja aloittanut kehittämistyö eArkiston ja perustietoilmoituksen saamiseksi käyttöön vuonna 2015.
Liikelaitoksessa on vuoden 2014 aikana otettu käyttöön henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen sekä asiakasyhteistyön suunnitelmat. Asiakasyhteistyöhön kuuluu
säännölliset kehityskokoukset ja asiakaspalautteiden käsittely. Asiakastyytyväisyyden
mittaamista kehitetään edelleen kyselyjä parantamalla.
47
5
KONSERNIOHJAUS
______________________________________________________________
Espoon kaupunkikonserniin kuuluvat peruskaupungin ja liikelaitosten lisäksi kaupungin tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja säätiöt sekä kuntayhtymät. Valtuusto päättää
konserniohjauksen periaatteista ja vahvistaa vuosittain Espoo-tarinan yhteydessä
toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet konserniyhteisöille. Omistajapolitiikka on
kaupungin johtamisen väline. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja
konsernivalvonnan järjestämisestä.
5.1
Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL ja HSY
-kuntayhtymissä
Pääkaupunkiseudun kaupunkien ulkoisten tarkastustoimien yhteisarvioinnin tavoitteena oli selvittää, toteutuuko omistajakuntien tahto seudullisten kuntayhtymien, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY), omistajaohjauksessa. Näkökulmana oli lainsäädännössä ja pääkaupunkiseudulla määriteltyjen yhteisten tavoitteiden toteutuminen sekä yksittäisten kaupunkien tahdon
toteutuminen luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudun kaupunkien strategiset päämäärät määriteltiin viimeksi
24.11.2009. Seudullisten tavoitteiden lisäksi pääkaupunkiseudun kaupungeilla on
omia tavoitteitaan kuntayhtymille ja ohjeita kuntayhtymien hallinnossa toimiville. Arvioinnin pääasiallisen aineiston muodostaa asiakirja-aineiston lisäksi yhtymäkokousedustajille ja hallitusten jäsenille suunnattu kyselyaineisto sekä HSY:n, HSL:n ja
kaupunkien keskeisten viranhaltijoiden haastatteluaineisto. Kysely ja haastattelut toteutettiin syksyllä 2014.
Arvioinnin tuloksena voidaan todeta lakisääteisten tavoitteiden pääosin toteutuneen.
Molempien kuntayhtymien muodostamisessa nähtiin saavutetun merkittäviä hyötyjä,
jotka ovat yksittäisiä haittoja merkittävämmät. Koettiin, että seudullinen liikennesuunnittelu, vesihuollon toimintavarmuus sekä yhtenäiset ja tasapuoliset palvelut toteutuvat kuntayhtymässä paremmin kuin yksittäisten kuntien hoitamina.
Myös seudullisesti asetetut tavoitteet kuntayhtymille ovat pääosin toteutuneet. Kaupunkien yhteisessä omistajaohjauksessa nähtiin kuitenkin kehittämistarpeita. Kaupunkien ja kuntayhtymien pitkän tähtäimen talouden raamit tulisi sovittaa yhteen aiempaa paremmin. Omistajaohjausta varten tarvitaan ohjeistus esimerkiksi siitä, miten
kustannustaso otetaan huomioon kuntayhtymän talousarviota laadittaessa ja mistä
asioista ja millä aikataululla kuntayhtymän on pyydettävä kaupungeilta lausunto. Lisäksi kaupunkien oman omistajaohjauksen työnjako edellyttää selkiyttämistä ja parempaa resursointia.
Kaupunkien omat tavoitteet kuntayhtymille ovat toteutuneet vaihtelevasti. Näkemykset poikkesivat muun muassa siitä syystä, että Helsingillä on kuntayhtymissä erityisen suuri painoarvo, jonka vuoksi sen tavoitteiden nähtiin toteutuneen muita paremmin. Ratkaisuna tälle on tiiviimpi yhteinen seudullinen kuntayhtymiä ohjaava foorumi
sekä uusin kuntien saaminen mukaan kuntayhtymiin. Kaupungit suhtautuivat kriittisesti HSY:n rooliin, koska sen ei nähty kaikilta osin noudattavan omistajakaupunkien
tahtoa, vaan pyrkivän olemaan liian itsenäinen. Kuntayhtymien toiminnan raportointi
laajemmin kaupungin luottamushenkilöille voisi toteutua esimerkiksi kaupunkien tarkastuslautakuntien kautta.
Nykyinen kuntayhtymien hallintomalli nähtiin toimivana ja erityisesti hallituksen rooli
merkittävänä omistajaohjauksen kehittämisen kannalta. Sekä yhtymäkokouksen että
hallituksen jäsenten roolia omistajaohjauksessa tulee selventää yhteistyössä kau48
punkien kanssa. Ongelma koskee laajemminkin kuntayhtymiä. Luottamuksen kehittämiseksi omistajaohjauksessa virkamiesten ja hallituksen jäsenten yhteistyötä tulee
selvästikin lisätä. Arvioinnin perusteella myös asiantuntijajäsenten lisäämistä hallituksessa tulee harkita hallituksen painoarvon lisäämiseksi omistajaohjauksessa.
5.2
HSL:n ja HSY:n omistajaohjauksen toteutus Espoossa
Vuonna 2014 arviointikohteena Espoon kaupungin konserniyhteisöistä olivat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä sekä Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä toimii vesihuoltolaitoksena ja jätehuollon järjestäjänä toiminta-alueellaan. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat vesihuoltoja jätelain lisäksi useat muut lait ja asetukset. Ilmansuojelun perussäännös edellyttää
alueen ympäristön tilan seurantaa. Kuntayhtymä seuraa ilmanlaatua Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella. HSY:n toiminnassa huomioon otettavia normeja
on lisäksi ympäristölupien ehdoissa ja kansainvälisissä sopimuksissa. Vuoden 2016
alussa tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka arvioidaan yhdessä
Vantaalla huhtikuussa 2014 käyttöönotetun jätevoimalan kanssa vähentävän kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Ämmässuon alueella on aloitettu jätevoimalan tuhkien ja
kuonien loppusijoituksen jatkorakennustyöt. Alueella rakennetaan viranomaisten
edellyttämää jätevesien allaskapasiteettia, saneerataan kompostointilaitos palvelemaan uutta biokaasulaitosta, toteutetaan maa-ainesten jatkojalostamiseen liittyviä rakennustöitä sekä varaudutaan hyödyntämään alueen valmista infrastruktuuria tulevan
Ekoteollisuuspuiston tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää aluetta materiaalitehokkuutta
edistäviin toimintoihin sekä uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman, tuotantoon. Alueelle on suunnitteilla HSY:n oma kompostituotteiden jatkojalostus ja myynti, jonka yhteydessä kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta perustuu joukkoliikennelakiin vuodelta 2009, missä HSL:n todetaan toimivan seudullisena kunnallisena viranomaisena
Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien
muodostamalla alueella. Kuntayhtymän tehtävänä on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatiminen sekä suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikenne. HSL hankkii bussi-, lähijuna-, metro-, raitiovaunu- ja lauttaliikennepalvelut
ja hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä päättää joukkoliikenteen
taksat. HSL vastaa myös joukkoliikenteen markkinoinnista, matkustajainformaatiosta
ja lippujen tarkastuksista sekä järjestää lippujen myynnin.
HSL:n hallitus hyväksyi alueellisen HLJ 2015 -suunnitelman maaliskuussa 2015.
HSL:n merkittävin vuosien 2014 - 2016 investointi on lippu- ja informaatiojärjestelmähanke, jossa uudistetaan nykyinen matkakorttijärjestelmä ja toteutetaan ajantasainen
seudullinen matkustajainformaatiojärjestelmä. Samalla valmistellaan uutta taksa- ja
lippujärjestelmää otettavaksi käyttöön vuonna 2017. HSL:n hallitus on päättänyt joulukuussa 2013 kuntarajoista riippumattomien vyöhykkeiden (ns. kaarien) hintasuhteet
sekä osan alennusperusteista. HSL:n hallitus on lähettänyt lausunnolle helmikuussa
2015 virkamiesesityksen muutoksista lippujen osto-oikeuksiin ja alennuslippujen
myöntämisperusteisiin sekä erikoisryhmien oikeuksista matkustaa liputta. HSL päättää lippujen myöntämisperusteista vuoden 2015 aikana.
49
Helsingin seudun suuret joukkoliikennehankkeet Kehärata, Länsimetro, metron automatisointi ja runkolinja 560 kasvattavat joukkoliikenteen operointi- ja infrakustannuksia lähivuosina. Länsimetron liityntälinjaston suunnitelmasta annetut lausunnot
käsiteltiin HSL:n hallituksessa tammikuussa 2015. Linjastosuunnitelmassa bussiliikennettä sopeutetaan Espoon sisäisen sekä Espoon ja Helsingin väliseen lisääntyvään raideliikenteeseen bussiliikenteen vähentyessä. Länsimetron liikennöinti välillä
Helsinki - Matinkylä alkaa vuonna 2016. HSL:n kautta kulkevan osuuden Länsimetron
infrakustannuksista arvioidaan vuonna 2017 olevan 42,9 milj. euroa. Joukkoliikenteen
subventioaste on 50 prosenttia. Infrakustannuksista on katettava lipputuloilla puolet
eli 21,4 milj. euroa, mikäli subventioaste pidetään ennallaan. Sisäisten ja seutulippujen hintojen korotuspaine olisi keskimäärin 10,9 prosenttia. Seutulippujen hintojen korotustarve olisi keskimäärin 25,9 prosenttia, mikäli korotus kohdistettaisiin seutulippuihin. Kohdistettaessa korotus sisäisiin lippuihin, olisi sisäisten lippujen hintojen korotus keskimäärin 19,0 prosenttia.
Espoon konserniohjaus
Omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen ja täytäntöönpano ovat TATU ohjelmassa aikataulutetut vuosille 2014 - 2016. Konserniohjeiden ja omistajapolitiikan
uudistamistyö on aloitettu vuonna 2014. Valmisteltavana olevien omistajapolitiikan ja
konserniohjeiden tavoitteena on toimia periaatteina ja linjauksina kaupungin toimintojen järjestämiselle konsernin kautta. Konserniyhteisöjen ohjauksella halutaan varmistaa konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen ja tiivistää sekä tehostaa konsernirakennetta. Kehitystyöhön kuuluu kaupungin sisäisten konserniohjausmenettelyjen
määritteleminen. Tavoitteena on myös parantaa yhteistyötä konserniesikunnan sisällä sekä toimialojen kanssa.
Ohjeistusta uusittaessa määritellään myös konserniohjauksen roolit, vastuut ja yhteistoiminta. Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on käsitelty 25.8.14 konserniseurantaa ajanjaksolta 1.1.–30.6.14. Siinä yhteydessä on mainittu, että konserniyhteisöjä
on raportoinnin yhteydessä pyydetty kuvaamaan muun muassa millä tavoin Espoon
kaupungin strategia näkyy yhteisöjen toiminnassa, mitkä ovat keskeisimmät seikat
tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä miten vuorovaikutusta kaupungin ja yhteisöjen välillä voisi kehittää. Yhteisöjen antamat palautteet ja kuvaukset hyödynnetään
omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistamisessa.
Kuntayhtymien hallitukset valvovat perussopimuksien mukaan kuntayhtymien etua,
mutta käytännössä hallituksen jäsen voi toimia myös kaupungin tai oman poliittisen
puolueensa edustajana tai näiden tahojen näkemysten välille voi muodostua ristiriitaa. Omistajaohjauksessa on tavoitteena vahvistaa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa. Yhteistyön edistämiseksi järjestettiin vuonna 2014 HSY:n ja HSL:n hallitusjäsenille ja
konsernijohdolle yhteinen iltakoulu. Hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille sekä toimitusjohtajille järjestettäviä koulutuksia ja yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa
lisää. Virkamiehet voivat tuoda tapaamisissa päätöksenteon taustaksi arvioitavaksi
useampia näkökulmia ja asiantuntijuutta ja myös kuntayhtymien hallitusten jäseniltä
on tullut toiveita yhteistapaamisten järjestämisestä.
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä
yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa tulee lisätä.
50
ALLEKIRJOITUKSET
Espoon kaupungin tarkastuslautakunta
______________________________________________________________
Espoossa 23.4.2015
51
LIITE 1: Vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen
________________________________________________________________________
TILINPÄÄTÖS 2014
Tulostavoitteet 2014
Toteutunut
Ei toteutunut
TARKASTUSLAUTAKUNNAN
ARVIO
Toteutunut
Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut
YLEISHALLINTO
Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %.
Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen.
Vuosikate vähintään 82 milj. euroa. Kaupungin
lainakanta vuoden lopussa enintään 282 milj. euroa. Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään
1 982 milj. euroa.
Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä.
Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta.
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna
Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 15
päivää / henkilötyövuosi.
Maahanmuuttajataustaisen työntekijöiden osuus
henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä.
Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys
Monikulttuurisuusohjelma on uusittu niin, että se
on linjassa poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa.
Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä
keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien
kanssa.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
▲
X
X
▲
X
▲
X
▲
X
▲
X
▲
▲
X
▲
X
▲
X
X
▲
X
▲
X
▲
Tuottavuus paranee vähintään 1 %.
Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21
pv.
Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta.
Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen.
▲
X
X
▲
X
▲
X
▲
X
▲
X
▲
Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuus on
suunniteltu.
SIVISTYSTOIMI
52
TILINPÄÄTÖS 2014
TARKASTUSLAUTAKUNNAN
ARVIO
Tulostavoitteet 2014
Toteutunut
Ei toteutunut
Toteutunut
Tilinpäätöksestä poiketen
ei toteutunut
Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai
työpajapaikkaa.
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian
vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin
sijoittuminen) paranee.
▲
X
▲
X
Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat
kärkisijoilla (paras neljännes) valtakunnallisissa
vertailuissa.
X
▲
Aikuiskoulutuksen palvelukeskus on perustettu
X
▲
X
▲
X
▲
Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna
X
Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11
päivää / henkilötyövuosi.
X
▲
X
▲
X
▲
X
▲
Tulos 1 %.
X
▲
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
▲
Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne
tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.
Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset
valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle.
PALVELULIIKETOIMI
YHTEENSÄ
22
8
53
19
8
3
LIITE 2: Keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta
________________________________________________________________________
Seuraavassa on esitetty valtuustokauden 2009–2012 ja vuoden 2013 arviointikertomusten keskeiset suositukset ja havainnot, jotka tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olivat vuoden 2014
lopussa vielä kesken. Tilinpäätöstietojen lisäksi arvioinnissa on käytetty seurantaraportin yhteydessä valtuustolle annettuja vastauksia, toimielinten pöytäkirjoja sekä viranhaltijoiden antamia täydentäviä tietoja. Aiemmista arviointikertomushavainnoista on luvussa 4 esitetty henkilöstöpalveluja,
omistaja-tilaaja-tuottajamenettelyä, työllisyyspalveluja sekä terveyspalvelujen saatavuutta koskevat
havainnot, joita ei ole liitteessä toistettu.
VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN KÄSITTELY JA JÄLKISEURANTA
HAVAINTO
TEHDYT TOIMENPITEET
ARVIO
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
Aluehallintoviraston toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valvonnan mukaan Espooseen lokakuussa 2014 saapuneista toimeentulotukihakemuksista
käsittelyaika ylittyi laissa säädetystä seitsemästä
arkipäivästä 24 prosentissa hakemuksista. Hakemuksia saapui 6 516, joista käsiteltiin 0-1 arkipäivän
Kesken,
kuluessa 16 prosenttia, 2-7 arkipäivässä 60 proseurattava
senttia, 8-9 arkipäivässä 21 prosenttia ja 10:ssä tai
jatkuvasti,
useammassa arkipäivässä 3 prosenttia.
Seitsemän vuorokauden palvelutakuu koskee
jotta käsitmyös ehkäisevän ja täydentävän toimeentu- Aikuisten sosiaalipalveluihin palkattiin syksyllä 2014
telyajat
kuusi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää asia- pysyvät
lotuen myöntämistä. Hakemusten käsittelyä
kasmäärän kasvun vuoksi. Etuuskäsittelijöiden si- asianmuon nopeutettava nykyisestä.
jaisrinkiä on laajennettu vuonna 2014.
kaisina
Syksyllä 2014 aikuissosiaalityössä aloitettiin kehittämisprojekti toimeentulotukihakemusten käsittelyprosessin nopeuttamiseksi. Toimeentulotukea voi
hakea sähköisesti. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia Espoossa oli lokakuussa 2014 kahdeksan
prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana
vuotta aikaisemmin.
Vuonna 2014 Effica -järjestelmässä otettiin käyttöön
uusi raportointiohjelma. Vuoden 2014 aikana kehitettiin asiakastietojärjestelmän uutta Raportointi
-sovellusta. Järjestelmä on ollut vielä keskeneräi- Kesken,
Sosiaali- ja terveystoimen tilastointia on kehinen. THL tuottaa AVO-Hilmo -raportit avoimeen tie- tilannetta
tettävä, jotta voidaan varmistua esitettyjen
tokantaan, mutta vanhusten palvelujen yksikössä ei seurataan
tietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoiole testattu raporttien käyttökelpoisuutta. Terveyssuudesta.
palvelujen näkökulmasta tiedon tuottamisessa oli
yhä vaikeuksia vuonna 2014. Organisaatiouudistuksen myötä tilastotiimi siirrettiin sosiaalija terveystoimen talousohjausyksikköön vuoden 2015 alussa.
54
HAVAINTO
TEHDYT TOIMENPITEET
ARVIO
TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUT
Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle
pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian
pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika
asiakkaalle viikon sisällä.
Puhelinneuvonta on maksutonta ja odotusaikaa on
pystytty lyhentämään tilapäisen työvoiman turvin.
Vuodenvaihteessa 2014 odotusaika ensimmäiseen
tapaamiseen oli kolme kuukautta. Verkkoneuvonnan pilotti on aloitettu joulukuussa 2014. Talous- ja
velkaneuvonnan kehittämisprojekti on aloitettu
tammikuussa 2015. Tavoitteena on odotusajan lyhentäminen yhteen kuukauteen.
Alle 25-vuotiaille sosiaalisen luoton saaneille nuorille järjestetään talousneuvontaa.
Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on
huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen.
Talous- ja velkaneuvonnassa on määritelty Tajua
Mut -toimintamallin käyttö. Esimerkiksi tilanteessa,
jossa alle 29-vuotias nuori ei saavu varaamalleen
tapaamisajalle, häneltä tiedustellaan puhelimitse
lupaa liputtamiseen. Liputtamalla ilmaistaan nuoresta herännyt huoli. Kahden työntekijän liputettua
etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä tarvittavan
tukiverkoston järjestämiseksi.
Kesken,
palvelu resursoitava
siten, että
talousneuvontaa
voidaan
tarjota
kohtuullisessa
ajassa
Kesken,
talousneuvonnan
antamisesta nuorille
on huolehdittava
HAVAINTO
TEHDYT TOIMENPITEET
ARVIO
Psykiatriassa laitoshoitoa on purettu ja lisätty korvaavaa asumispalvelua ja avohoitoa.
Vuonna 2014 käyttöön otetussa Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa on 48 pitkäaikaista ja 15 lyhytaikaista paikkaa. Lisäksi käynnistettiin avohoitoa
tukeva päivätoiminta. Laitosmaisen pitkäaikaishoidon peittävyys vuoden 2014 lopussa oli 1,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä, mikä on valtakunnallista laatusuositusta alhaisempi.
Palvelurakennemuutoksessa tulee huomioida
riittävät korvaavat hoivapaikat siten, ettei jo- Puolarkodin 40-paikkainen laitosyksikkö lakkautettiin kesällä 2014 ja valmisteltiin toisen 40-paikkaisen Kesken,
noja synny eikä olemassa olevia hoivapaiklaitosyksikön lopettamista. Lisäksi valmisteltiin Taa- kotihoitokoja vähennetä ennenaikaisesti.
vinkodin muutos muistipalvelukeskukseksi vuodesta palvelujen
2015 alkaen (45 pitkäaikaista ja 13 lyhytaikaista saatavuus
paikkaa). Pitkäaikaishoidon paikkoja oli vuoden on turvat2014 lopulla käytössä 1 348, joista ostetuissa asutava.
mispalveluissa 942 ja omassa toiminnassa 406.
Kodinomaisia korvaavia hoiva-asumisen paikkoja
hankittiin asumispalvelujen kilpailutuksella.
Vanhuspalveluissa laadun toteutumiseen on
kiinnitettävä erityistä huomiota sekä ostopalveluissa että kaupungin omissa hoivapalveluissa. Palvelujärjestelmän muuttuessa avohoitopainotteiseksi, henkilöstöresursseja tulee lisätä vastaamaan avopalvelutarvetta.
Vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidossa sekä kotihoidossa on käytössä laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointijärjestelmä RAI, jota myös osa ostopalvelutuottajista
käyttää.
THL
tuottaa
RAItietokannasta kaksi palauteraporttia vuosittain.
Asumispalveluja kilpailutettaessa ostopalvelutuottajilta edellytettiin RAI -järjestelmän käyttöä oman ja
ostetun palvelun laadun arvioimiseksi kattavasti.
55
Avopalveluihin on lisätty muistineuvojia, jatkettu kotiutustiimitoimintaa, laajennettu kotisairaalan toimintaa sekä tehostettu alueellista kotihoitoa ja järjestetty päivätoimintaa. Asumispalvelujen asukkaille järjestetään lääkärin vuositarkastuskäynnit kotiin kaksi
kertaa vuodessa. Kotihoidon resurssipooliin saatiin
12 vakanssia vuonna 2014. Kotihoidossa käyntimäärä/ asiakas kasvoi vuoteen 2013 verrattuna.
Avohoitopalvelujen asiakkuuskriteerit täyttäneet
asiakkaat pääsivät palvelujen piiriin viiveettä. SAKARI- hankkeessa kehitettiin asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuva toimintamalli ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto eteni yhdellä pilottialueella.
TOIMINNAN ARVIOINTI
ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA RAHOITETTAVIEN PROJEKTIEN HALLINTA
Espoon projektimalli on tarkoitettu kehittämisprojektien johtamiseen ja hallintaan. EsPro -malli kuvaa Kesken,
espoolaisen tavan johtaa ja toteuttaa kehitysohjel- seurataan
ProSamia ja projekteja. Malli tarjoaa puitteet projektien
Kaupungin johdon on arvioitava realistisesti
projekpäätöksenteolle
ja
toteutukselle
sekä
seurannalle.
ennen ulkopuolisella rahoituksella rahoitettatisalkun
Malli
sisältää
muun
muassa
käytännöt
projektiehdoviin projekteihin sitoutumista projekteista
tusten hyötyjen, resurssitarpeen ja kustannusten ar- käyttöönkaupungille saatava kokonaistaloudellinen
ottoa
hyöty ja resurssien riittävyys niiden asianmu- vioinnille. EsPro -projektimallin käytöstä alkavissa
kehittämisprojekteissa päätettiin vuonna 2013. Eskaiseksi hallinnoimiseksi.
Pro-malli täydentyy vuonna 2015 projektisalkun eli
projektien kokonaisuuden johtamisen käytännöillä ja
tietojärjestelmällä, mikä mahdollistaa projektikokonaisuuden systemaattisen seurannan.
PALVELUSETELIN KÄYTTÖ
Kotihoidossa vuonna 2014 palveluseteliä käytettiin
seuraavasti: 43 palveluseteliä omaishoidon vapaapäiviin, 24 palveluseteliä säännölliseen kotipalveluun, 11 palveluseteliä tilapäiseen kotipalveluun sePalvelusetelin käyttöä edistettäessä ja palve- kä 159 siivousseteliä.
Kesken,
lujen saantia joustavoitettaessa palvePitkäaikaishoidon ostetuissa asumispalveluissa pal- hankkeen
luntuottajien valintaan ja laadun valvontaan
veluseteleitä vuoden 2014 lopussa oli käytössä 53.
on kiinnitettävä huomiota, ja otettava huomi- Terveyspalveluissa palveluseteli ei ole käytössä ja etenemistä seuraoon eri käyttäjäryhmät. Palvelutarjonnan eri
käyttö alkaa aikaisintaan syksyllä 2015.
taan
vaihtoehdoista on tiedotettava selkeästi.
Sähköinen palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön
vuonna 2015 vammaispalveluissa, lapsiperheiden
perhetyössä, hoiva-asumisessa ja suun terveydenhuollossa.
SUURPELTO
Alueen asuntorakentamisessa rahoituksen
monipuolisuus tulee säilyttää jatkossakin ja
erityisesti on huolehdittava kohtuuhintaisen
asuntotuotannon turvaamisesta, mikä olisi
mahdollista toteuttaa kaupungin omistamilla
mailla.
Suurpellon rakentaminen on vielä alkuvaiheessa.
Tavoitellusta 15 000 asukkaasta on vasta noin 2 500
muuttanut alueelle. Kahden ensimmäisen kaava- Kesken,
alueen (Suurpelto I ja II) asuntotuotannosta arviolta asiaa seurataan
45 prosenttia tulee olemaan vapaarahoitteista tai asumisoikeustuotantoa. Rakennuttajat ovat varanneet vuokra-asuntotuotantoon 25 prosenttia (josta Ara-vuokra 11 prosenttia ja niin sanottu lyhyt korkotuki 14 prosenttia). Asuinrakentamisesta 30 prosenttia on vielä vailla päätettyä rahoitus- tai
hallintamuotoa. Alueen asuntoja väestörakenne
muotoutuu lopullisempaan muotoonsa rakentamisen
jatkuessa 2020-luvulle.
56
HAVAINTO
TEHDYT TOIMENPITEET
ARVIO
HANKINNAT
Hankintojen strateginen johtaminen ja operatiivinen toiminta toisistaan erillisissä organisaatioissa asettavat haasteita hankinnan
toimintamallille. Yhteistyö ja tiedonkulku toimijoiden kesken on ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana vähäistä ja tehtävissä on
havaittu päällekkäisyyksiä. Toimijoiden kesken tulee lisätä yhteistyötä ja selkeyttää rooleja. Lisäksi nykyisen toimintamallin toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida
ja tarvittaessa tehdä hankintatoiminnan
asianmukaisen järjestämisen turvaamiseksi
tarpeelliset muutokset.
Kaupungin hankintatoimen kokonaisuuden osalta on
tiedostettu haasteita tiedonkulussa ja eri toimijoiden
välisen yhteistyön toimivuudessa. Osana TATU ohjelmaa käynnistetään hankinnan ohjausmallin kehittämistyö, jonka tavoitteena on vastata edellä maiKesken,
nittuihin haasteisiin. Omistaja-tilaaja-tuottaja asiaa seumenettelyä vaiheittain kehitettäessä tullaan arvioirataan
maan myös hankintojen toteutusta ja organisointia.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI: LASTENSUOJELU
Lastensuojelussa kiireelliset sijoitukset suhteessa
ko. ikäluokkaan vähenivät vuonna 2014. Eri kaupunkien hyviä käytäntöjä on kartoitettu. Lapsi- ja
perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille 2013–2016 ja asetukseen perustuva
neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma liittyy vuonna 2013 hyväksyttyyn lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.
Lastensuojelutyössä on entistä vahvemmin
keskityttävä ehkäisevään lastensuojeluun ja
varhaiseen puuttumiseen. Hyviä käytäntöjä
tulee kartoittaa ja hyödyntää myös Kuusikkokuntien ulkopuolelta.
Poijupuiston vastaanottokodissa käynnistyi tehostetun perhetyön, sijaishuollon sosiaaliohjauksen ja
Kesken,
vastaanottotoiminnan
rinnalle
kiitolinjaasiaa seutyöskentelyksi kutsuttu malli, joka palkittiin kaupunrataan
ginjohtajan innovaatiopalkinnolla vuonna 2014. Lisäksi Poijupuiston lastensuojelupalvelut saivat Lastensuojelun keskusliiton myöntämän vuoden lastensuojeluteko -kunniamaininnan vuonna 2014. Kotiin
vietävää palvelua pilotoitiin keväällä 2014.
Lastensuojelupalvelut organisoitiin uudestaan vuonna 2014. Avohuollon neljä aluetoimistoa keskitettiin
ja lastensuojelun tukipalvelujen koordinointi ja asiakasohjaus keskitettiin tukipalveluyksikköön. Yhteistyötä tiivistettiin peruspalveluiden kanssa Lapsen oikeus palveluihin -kokonaisuudessa.
Perhehoidon osuus lastensuojelupalveluissa
kasvaa jo lain mukaan, koska perhehoito on
ensisijainen sijaishuollon muoto. Sijaisperheiden löytämiseksi ja perhehoidon lisäämisen edistämiseksi on tehostettava toimenpiteitä.
Lasten ja nuorten sijaishuollon asiakasmäärä on
laskenut edellisestä vuodesta etenkin laitoshuollossa. Sijaishuollon asiakkaista perhehoidossa oli 261
asiakasta vuonna 2014, kun edellisenä vuonna heitä
oli 254. Asiakkaita omassa laitoshoidossa oli 144 ja
ostopalvelulaitoksissa 422. Yhteismäärä 827 asia- Kesken,
kasta sisältää päällekkäisyyksiä, koska sama lapsi asiaa seuon voinut olla vuoden aikana eri sijoitusmuodossa.
rataan
Luvussa on mukana myös jälkihuollon sijoitukset
sekä laitoksiin että perhehoitoon jälkihuoltona sijoitetut. Erityisesti lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä kasvoi vuonna 2014, kuten
myös sijoitukset lapsen läheisverkostoon.
57
SIVISTYSTOIMI: NUORISOPALVELUT
Syksyllä 2014 on kartoitettu ja otettu haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumpNuorisopalvelujen tulee laatia kumppanuuspanuuksia, mutta erillistä kumppanuusstrategiaa ei
strategia yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten
Kesken,
ole laadittu. Espoo on liittynyt Helsingin ylläpitämään
kumppanien kanssa. Nuorille suunnattu palasiaa
Harrastushaku-portaaliin, jossa tiedotetaan nuorille
velutarjonta ja palveluista tiedottaminen tulee
seurataan
yhdestä osoitteesta julkisen, yksityisen sekä kolkoota yhteen.
mannen sektorin tarjoamista harrastuspalveluista ja
leireistä.
INVESTOINNIT
Suurten hankkeiden kokonaiskustannusten
ennustettavuuden haastavuudesta
huolimatta investointihankkeiden rahoitusratkaisut on kuvattava ja vaikutukset käyttötalouteen tuotava esille, jotta hankkeiden kokonaisvaikutuksista saadaan
riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi.
Hankkeen edetessä on tehtävä ja
esitettävä kattavat seurantalaskelmat.
Vuosien 2015-2017 taloussuunnitteluprosessissa on
laskettu uusien hankkeiden käyttötalousvaikutuksia
aiempaa tarkemmin. TATU -ohjelmaan on sisällytet- Kesken,
ty prosessi- ja toimenpidekokonaisuus, jolla haetaan asiaa seutehokkaampaa tilojen käyttöä, säästöjä toimitilakusrataan
tannuksiin sekä investointiprosessien parempaa hallintaa. Toimitilahankkeiden hankesuunnitelmissa arvioidaan kunkin hankkeen käyttötalousvaikutukset.
Peruskaupungin uudisrakennus- ja perusparannuskohteille on varattu hankekohtaiset
määrärahat, joista on yli 50 prosenttia jäänyt
käyttämättä. Talousarvio tulee laatia realistisesti käytettävissä olevat resurssit huomioiden.
Vuonna 2014 Tilakeskuksen investointien arvioitiin
olevan 104,3 milj. euroa. Toteuma oli 79 milj. euroa,
mikä alitti budjetoidun 25,2 milj. eurolla. Investoinnit
toteutuivat arvioitua alhaisempana, koska investoinKesken,
tihankkeiden suunnittelu tai rakentaminen siirtyi. Tiasiaa seulakeskus -liikelaitoksen kapasiteettiongelmiin haerataan
taan ratkaisua tilojen käytön tehostamiseen ja prosessien
parantamiseen
tähtäävässä
kehittämistyössä ja ratkaisua myös hankkeiden aiempaa realistisempaan ajoitukseen ja budjettitarkkuuden parantamiseen.
Rakennushankkeiden aikataulujen nopeuttamisen
keinoina ovat priorisointi, päätöksenteon selkeyttäKesken,
Rakennushankkeiden aikataulujen nopeutminen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa,
asiaa seutamiseksi tulee arvioida erilaisten tuotantohankkeen läpivientiprosessin kehittäminen ja uusien
rataan
muotojen käyttöönottoa ja taloudellisia ratkai- urakkamuotojen käyttäminen sekä käyttäjien toimitisuja.
latarpeiden kartoitus. Muutosten kokonaisvaikuttavuus on arvioitavissa 5 - 10 vuoden päästä.
Kaupungin toimitilojen kunnon seuraamistapoja on oleellisesti lisätty ja vastuutettu vuoden 2013 aikana. Toimitilojen kunnon jatkuva
seuraaminen ja oikea-aikainen kuntoon saattaminen lisäkustannusten välttämiseksi on
turvattava.
Tarkastuslautakunta on todennut vuoden
2010 arviointikertomuksessaan, että kaupungin on turvattava oppimisympäristön ja työtilojen turvallisuus ja terveellisyys huolehtimalla rakennusten jatkuvasta kunnossapidosta.
Moniammatillinen sisäilmaryhmä vastaa toimialojen
yhteistyön kehittämisestä sisäilmasto-ongelmien
hoidossa, tiedonvaihdosta vaikeissa sisäilmaongelmissa ja tiedottamisesta toimialojen sisällä.
Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet on otettu käyttöön ja
samassa yhteydessä selkiytettiin toimijoiden rooleja.
Sisäilmastoasioiden koordinointiin liittyvät puutteet
on tiedostettu ja erityisenä toimenpiteenä on menettelytapaohjeiden laatiminen. Ohjeissa on kuvattu Kesken,
ongelmien ratkaisuprosessi. Ohjeet viedään var- asiaa seurataan
haiskasvatuslautakunnan, svenska rumin, sosiaalija terveyslautakunnan sekä tila- ja asuntojaoston
lausunnoille ja hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen
tila- ja asuntojaostoon keväällä 2015.
Tilakeskus-liikelaitoksessa on käytössä sähköinen
huoltokirja, johon tullaan päivittämään pitkän tähtäyksen
suunnitelma-osio.
Mikäli
Tilakeskusliikelaitoksen esitys kunnossapidon rakennuttamisresurssien keskittämisestä liikelaitokselle toteutuu,
voidaan toimitilojen kuntoa seurata paremmin.
58
Sivistystoimessa tavoitteena on väistötilojen järjestäminen ensisijaisesti muista koulurakennuksista siten, että esimerkiksi valmistuvia koulukohteita käytetään aluksi osittain väistötiloina. Uusien kohteiden
Kaupungilla on sisäilmastoasioissa lainmu- käyttö väistötiloina ei ole aina mahdollista, koska
kainen vastuu opetuksen järjestäjänä ja vuosittainen oppilasmäärän lisäys on 600. Tällöin
työnantajana tarjota asianmukaiset toimitilat
joudutaan toteuttamaan siirtokelpoiset väistötilat. Sisäilmaongelmakohteissa oireilevat oppilaat ja työntekijät ohjataan toisiin kouluihin. Tilakeskus liikelaitos on priorisoinut siirtokelpoiset tilat ensin toteutettaviksi väistötiloiksi.
Tilakeskus-liikelaitos on toteuttanut vuoden 2014 aikana yhteensä 11 siirtokelpoista koulu- ja päiväkotitilojen rakennushanketta. Aiemmin vastaavia hankkeita on toteutettu vuosittain 1-3.
TIETOJÄRJESTELMÄT
Käytössä olevaa järjestelmää on kehitetty vuonna
2014 järjestelmän mahdollistamissa puitteissa. Ostolaskuja on mm. saatu uudenlaisiin automaattikäsittelyihin. Lisäksi on perustettu projekti, jonka tavoitteena on nostaa sähköisten tilausten osuutta vuo- Kesken,
Kaupungin ostolaskujen käsittelyjärjestelmää den 2012 kolmen prosentin tasosta valtuustokauden
asiaa seuon kehitettävä ja tuotevalikoimaa lisättävä yh- aikana. Vuoden 2015 alussa sähköisten tilausten
rataan
teistyössä järjestelmän käyttäjien kanssa.
osuus oli noin 20 prosenttia. Sähköisten tilausten
osuuden noustessa ostolaskujen käsittely vähenee.
Ostot kuntoon Espoon kaupungilla -projektissa kuvataan kaupungin ostoprosessi ja laaditaan ostoohje.
KONSERNI: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
Erikoissairaanhoidon toteuttamiseen varattavien määrärahojen tulee olla yhdenmukaiset
HUS:n ja kaupungin talousarviossa ja tulostavoitteiden sisällön ja niiden mittaamistavan
on vastattava toisiaan.
Erikoissairaanhoidon määrärahojen tasoa on tarkasteltu kriittisemmin. Työ tuottavuusmittareiden kehittämiseksi jatkuu.
Sosiaali- ja terveystoimi on yhdessä HUS:n kanssa
käsitellyt HUS:n tuottavuuden seurantamalleja sekä
Espoon kaupungin tarpeita. HUS seuraa tuottavuutta koko kuntayhtymän osalta eikä tällä hetkellä pysty
HUS:n Espoon erikoissairaanhoitoa koskeva kohdentamaan mittareita erikseen jäsenkuntien tartalousarvio ja -suunnitelma on käsiteltävä peisiin. HUS-konsernin tuottavuuden paraneminen
konserniohjeiden edellyttämällä tavalla kau- hyödyttää kaikkia jäsenkuntia ja myös Espoon seurannassa on mahdollista käyttää HUS:n tuottamia
punginhallituksen konsernijaostossa.
mittareita mittaamisen yhdenmukaistamiseksi.
Kesken
Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on syksyllä
2014 käsitelty konserniyhteisöille asetetut tulostavoitteet (HUS:in tuottavuuden nousu vähintään 1,5
prosenttia/vuosi).
Kaupungin ja HUS:n toteuttamilla yhteistyöhankkeilla on saatu positiivisia tuloksia terveys- ja vanhuspalveluissa. Yhteistyömahdollisuuksien laajentamista esimerkiksi nuorten
mielenterveyspalveluissa tulee edelleen selvittää.
Espoon sairaalan ja HUS:in Jorvin sairaalan yhteistyö on tiivistynyt Espoon uuden sairaalan suunnittelun myötä. Erityisesti on kehitetty iäkkäiden henkilöiden päivystyksestä alkaneen hoidon sujuvuutta.
Nuorten mielenterveyspalveluissa matalan kynnyksen palvelut sekä saumattomat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat
oleellisia ja niiden kehittämiseen tullaan kiinnittämään huomiota.
Nuorisopoliklinikka siirtyi mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueelle 1.1.2014 ja nuorisopoliklinikka integroitiin vuonna 2015 mielenterveys- ja
päihdepalvelujen organisaatiouudistuksessa synty-
59
Kesken
neeseen mtp-klinikkaan. Tämä lisää myös nuorten
hyväksi käytettäviä voimavaroja. Laajemmasta integraatiosta on menossa Espoon sosiaalija terveystoimen oma selvitys. Asiassa on tehty yhteistyötä
HUS-nuorisopsykiatrian kanssa. Mielenterveys- ja
päihdestrategiaa päivitetään yhteistyössä HUS:n aikuis-, nuorisoja lastenpsykiatrian kanssa. Koulu- ja
opiskelijaterveydenhuolto osallistuu myös nuorten
palvelujen tuottamiseen.
Asiat valmistellaan asiantuntijaverkostossa toiminnalliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. Yhteistyötä ja vaikuttavuutta luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja hallitusten jäsenten kesken on parannettu.
Espoon konserniohjauksen eri toimijoiden on
linjattava yhteinen näkemys erikoissairaanEspoon sosiaalija terveyslautakunta ja valmistelehoitoa koskevissa asioissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan asiantuntijaroolia erikoissai- vat viranhaltijat seuraavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumista, kustannuksia ja
raanhoidon ohjauksessa on lisättävä.
hoitoon pääsyä. Toiminnan seurantaan on lisätty
henkilöstöä ja yhteistyötä kaupungin konserniesikunnan kanssa on kehitetty. Kehittämistyö hoitoketjujen toiminnan seuraamiseksi on aloitettu.
60
Kesken
LIITE 3: Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja arviointiohjelma vuonna 2014
___________________________________________________________________________
Tarkastuslautakunnassa arviointivuonna 2014 toimineet 13 jäsentä sekä varajäsentä:
Jäsenet
Henkilökohtaiset varajäsenet
Paula Viljakainen, puheenjohtaja
Pirjo Söderström
Susanna Rahkonen, varapuheenjohtaja
Rolf Heikkinen
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen
Lea Leskinen (20.10. 2014 asti)/ Janne Koski
Marita Backman
Liisa Sarvimäki-Paananen
Antero Krekola
Elina Kinnunen (20.10.2014 asti) /Tuija Kinnunen
Antero Laukkanen
Kristiina Drotár
Mika Levänen
Marko Kivelä
Jarno Mäkelä (26.1.2015 asti)/ Saara Mattero
Tapio Valli
Jaakko Ravald
Juhani Backman
Simo Repo
Susanna Aho
Maija Saimalahti
Jari Äyhynmäki
Arja Sääksvuori
Ulla Vuolle
Ken Thilman
Gustav Båsk
Tarkastuslautakunnan kokouksissa on käsitelty yleishallintoon, rahoitukseen, investointeihin, liikelaitoksiin ja konserniin liittyvät asiat sekä muut laajemmat arviointikokonaisuudet.
Tarkastuslautakunnan kokoukset arviointivuonna 2014
04.06.2014
11.06.2014
27.08.2014
25.09.2014
29.10.2014
Vuoden 2014 arviointiohjelma, tarkastuslautakunnan oman toiminnan kehittäminen, pääkaupunkiseudun yhteisarviointiin osallistuminen ja aihe
Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen talousarvion kehys, sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma
Lausunto Seurantaraportti I:stä valtuustolle, JHTT-tilintarkastajan ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusohjelmat, opintomatkan ohjelma
Yleishallinto: Espoo-tarina ja tulostavoitteet sekä poikkihallinnollinen ohjelma Osallistuva Espoo, vuoden 2013 arviointikertomuksesta annetut vastineet
Sopimusten ja hankintojen ohjeistus ja valvonta, valtionavustusten hakuprosessi,
27.11.2014
Sosiaali- ja terveystoimi, toimialan ajankohtaiskatsaus, mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml.
pitkäaikaisasunnottomuus)
Sivistystoimi: toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa,
Tarkastuslautakunnan lausunto lokakuun kuukausiraportista valtuustolle
JHTT-tilintarkastajan väliraportointi
29.01.2015
Kaupungin johtamisjärjestelmä, Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma
12.02.2015
Konserniohjaus: HSL ja HSY -kuntayhtymät, tilintarkastajan väliraportointi
05.03.2015
Palveluliiketoimi: Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos
24.03.2015
Tekninen ja ympäristötoimi: Kaupunkirakenne ja liikenneväylät
01.04.2015
Tilinpäätös, Henkilöstökertomus ja Kunta 10-tulokset sekä rahastosijoitukset
09.04.2015
Arviointikertomusluonnoksen käsittely
23.04.2015
Arviointikertomuksen hyväksyminen, Tilintarkastuskertomus
30.10.2014
26.11.2014
61
Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja, jotka suorittavat kaupungin arviointia päätetyn vastuualuejaon mukaisesti ja raportoivat lautakunnalle. I-jaosto
on arvioinut sosiaalija terveystoimea sekä suomen- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetustoimea. II-jaosto on arvioinut teknistä ja ympäristötoimea, palveluliiketointa sekä kulttuuri-, nuorisoja liikuntapalveluja.
Tarkastuslautakunnan I-jaoston kokoukset arviointivuonna 2014
03.09.2014
Sosiaali- ja terveystoimi: omaishoidontuki, vammaisten asumispalvelut ja
Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen ohjelma
08.10.2014
Sivistystoimi: ruotsinkielinen opetustoimi, kouluverkko, koulujen itsearvioinnit
11.11.2014
Sosiaali- ja terveystoimi: päivystys- ja terveysasematoiminta
11.12.2014
Suomenkielinen opetustoimi, kouluverkko, koulujen itsearvioinnit, Nuorten elinvoimaisuus poikkihallinnollinen ohjelma
26.2.2015
Potilas- ja sosiaaliasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit
vuodelta 2014
Tarkastuslautakunnan II-jaoston kokoukset arviointivuonna 2014
18.09.2014
Sivistystoimi: Kulttuuritoimi
02.10.2014
Palveluliiketoimi: Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, katuja muiden yleisten alueiden rakentamis-, korjaus- ja kunnossapitopalvelut
12.11.2014
Tekninen ja ympäristötoimi: Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut
15.01.2015
Tekninen ja ympäristötoimi: Katu- ja viherpalvelut, tilaajaorganisaatio
05.02.2015
Palveluliiketoimi: Espoo Logistiikka -liikelaitos
62

ARVIOINTIKERTOMUS 2014

Transcription

Similar documents

Espoon kaupunki Pöytäkirja Tarkastuslautakunta 24.09.2015 Sivu 1

Arviointikertomus vuodelta 2014

Arviointiraportti2014

Kaskisten kaupungin hallintosääntö 1. luku YLEISET

PÖYTÄKIRJA Syyskokous Aika: Lauantai 22.9. kello

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017 – 2018

Porin ev.lut. seurakuntayhtymän yh- teisen kirkkoneuvoston kokous

Varhainen puuttuminen

Nobina Lauttasaaressa

Kuntalain kokonaisuudistus

KAUSTISEN KUNTA