SAVO kelkka - surffaamaan jäällä ja lumella

Transcription

SAVO kelkka - surffaamaan jäällä ja lumella
SAVO kelkka - surffaamaan jäällä ja lumella
Talve lla sur ffamine n o n he lppo a, itse asiassa he lpo mpaa kuin ke sällä ve de n
päällä. R ikinä to imii sama tuttu ke säpur je (to sin suur in jär ke vä ko ko o n no in
8 .5 m2 ). R ikin alle pitää saada ke lkka. Ar to Ravande r in B lack C at ke lkalle
lähe istä sukua o le va SAVO e i o le no pe in (vaikka B lack C at o n e de lle e n yksi
no pe immista kisake lko ista) , he lpo in e ikä yksinke r taisi nkaan , mutta se o n
er ittäi n to imiva ko mpr o missi, se llaine n yle ispäte vä katumaastur i . L uistinke lka t
me ne e ko ve mpaa jäällä, le ve ämpi ja iso mpi ke lkka vo i o lla he lpo mpi e nsi
me tre illä ja SAVO n sääde ttavyy de stäki n vo i kivutto mast i luo pua, mutta miksi?
Tällä kun pystyy ajamaan lähe stulko o n ke lissä kuin ke lissä, r ake ntamine n e i o le
vaike aa ja ke lkka, par i suksipar ia se kä kaksi pur je tta kulke e auto n
katto te line e lla vaikka jo ka viiko nlo ppu .
L aitan alle vähän ohje istus ta ke lkan te ke mise e n. Kaikke a e i tar vitse no udattaa
kir jaime ll ise sti , mutta itse o le n havainnut nämä ratkaisu t to imiv iksi .
1. Sukset
Jo s e i haluaa te hdä suksiansa itse pitää e tsiä jo stain yhde t ter äskantt ise t
no pe uslaskusukse t (pit uus n. 2 40 cm) se kä yhde t tai kahde t mäkihyp pysuk se t
(pituus 25 0 -26 0 cm). Aivan alussa kir ppar in alle kympin maksavat ikivanha t
ter äskantt ise t laske tte lusu kse t (mitä vähe mmän tiimalas ia se n pare mpi) r iittää ,
syö ksylaskusukse t (pituu s n. 2 20 ) to imii ne kin. Pitu us kuite nki n lo ppuu ke ske n,
e li ke lkka e i saa r iittäväst i sivutta isp ito a, lisäksi ke lkka e i o le vakaa ja viitä
se ntti ä syve mpi pe hme ä lumi muo do stuu e ste e ksi.
No pe uslaskusu kse t tule e laittaa alle aina kun o n liukas ta, e li jo ko ter äsjäälle
tai lume n päälle tulle e lla jäällä aje ttae ssa. Te r äskanttise t sukse t käänne tään
e ne mmän kantil le e n jo llo in ne uppo aa paljo n he r ke mmin pe hme ään lume e n.
L isäksi ne o n jäykkiä, e li pyr kii haukkaamaan kino kse n sisään se n päälle
no use mise n sijaan . N äide n o nge lmana näkyy o le van myö s po hjamuo vin
ir to amine n r ö pe lö pintaise l la jäällä aje ttae ssa. Fische r in sukse n näyttäis i
ke stävän e hkä par haite n.
Mäkihyppy sukse t
o vat ke vyitä,
le ve itä ja e r ittäin
jo ustavia.
Ne o vat
lähe stulko o n ihane llis ia tähän lajiin, mutta ter äskantt ie n puuttum ine n e stää
ajamasta
vähänkään
liukkaam mal la
pinna lla.
Se n
sijaan
puo lime tr ise t
lumidyy nit ovat suor astaan hausko ja. Sukse n takao saan vo i laittaa ” spo ile r it” ,
e li liukkaat pystypinn at jo tka estää sukse n ohue n sivukan tin takao san
uppo amise e n lume e n sivut tain - pe r än he ittä mise n.
Kaikki sukse t vaatii vo ite lua, muute n liukum ine n vaike utuu ja tuule e n
no use mine n huo no ne e . Mikäli po hjat o vat naar muttune e t ne on hyvä vie dä
ammatti lii kke e se e n
hio ttavaksi .
Hio nnan
jälke e n
laite taan
pe hme ää
par afiinivo i de tta ja se n päälle gr afiitt ivo ide t ta. Se n jälke e n valitaan vo ite e t
lämpö tila n mukaan. Entisiä vo ite ita e i tar vitse po istaa millään liuo tti me lla ,
pe lkkä har jaus r iittää. Kalli ita fluo r ivo ite i ta e i kannata käyttää e lle i halua
päästä aivan huipp uvauh te ihi n mär ällä lume lla .
L umio lo suhte ide n ar vio imine n e nnakko o n on hankalaa, jo llo in kannattaa
var ustaa ko lme t sukse t, e te e nkin jo s pur je hduspa ikka o n kaukana ja ke li vo i
muuttua . Te r äskanttise t sukse t laite taan alle jo s pinta o n liukas (e sime r kiksi
ke vätaamuisi n pakkasyö n jälke e n), pe hme älle pinnalle taas vo i ko ke illa kahta
er ilaista vo ide tta e r i suksil le laite ttu na. Suksie n vaihtam ine n r unko o n ke stää
alle viisi minuut tia .
2. Runko
R ungo n saa he lpo sti te htyä muutamas ta vane r inpalase sta , to ki lasiku itu tai
alumiin i to imi i ne kin. Missään nime ssä e i kannata te hdä liian massiivi stä
te ke le ttä. R iittää jo s se ke stää ajamise n re tuutukse t se kä e nsimmäise t
kymme ne n vo ltti a kaatumise n yhte yde ssä. Jäykkä r unko pistää sukse t e lämään
pare mmin ja päinvas to in . Jo s se kä r unko e ttä sukse t o vat umpijäyk kiä
tulo kse na o n ” hampaat suusta” kivir e ki.
Vane r in lamino im ise e n pitää e nsin te hdä muo tti umpipu usta . Ko ko r ungo n
mittai ne n
muo tti
on
pare mpi,
mutta
hätätapaukse ssa
käy
par i- ko lme
kakko sne lo stakin vanne sahalla työ ste ttynä.
Muo tin päälle laite taa n vane r inpalat n. 40 x13 5 cm mie le llään hö yr yllä tai
kuumalla ve de llä pe hme nne tyt vane r ipalat PVA liima n (e sim Er iKe e per ) ke r a.
Par haita o vat nk. le nto ko ne vane r it, e li tihe ävii luise t 1 .5 - 2 .0 er ittäi n jo ustavat
palat. Hätätapaukse ssa tavalli ne n 4 mm ko ivuvane r iki n välttä ä. Alle 10 mm
laminaat ti e i valite tta vast i ke stä iso mpia tälle jä, e li minim ivahv uus o n 12 mm.
Siitä vahve mpi vane r ir unko o n taas liian jäykkä (mie le stäni ). Kun le vyt ja
liimat o n laite tt u pitää ne kir istää muo ttia vaste n pur istimi lla ja r uuve illa
(r uuvir e iät o n r umia, mutta e i vaikuta ajo - o minaisuuks iin , e li tär ke intä o n e ttä
väliin e i jää ilmar ako ja ja r unko o n tasaise sti liimau tunu t) . Sar anako htia vo isi
e hkä vahvistaa laitta mall a väliin lasikui tuka ngas ta e po ksin ker a - o n nimitt äin
r ungo n he iko in ko hta. Masto kii nni kke e n ko hdalle taas vo i liima ta 2 mm
alumiin ile vyn , niin masto e i ir to a pahassakaan r ytkäykse ssä.
Yö n yli kuivunut r unko o te taan ir ti muo tista, piir r e tään ke skilinj a se kä
re unapr o fiil i sabluunas ta ja le ikataan pisto sahal la muo to o nsa. Viime iste ly
hio mako ne e lla. Sar ano ille vo i te hdä re iät jo tässä vaihe e ssa - kiinn ite ttä vä
huo mio
tar kkaan
sar anaväli in
(40 0
mm
+
r istimit tatar k istus ).
Masto nkiin nit täm ise ksi te hdään ble idir e iät 30 -5 0 mm jao lla.
Se ur aavaksi
pitää
liima ta
liukue ste kum it
(kumi kaupa n
ur ite ttu
musta
kumimat to käy o ike in hyvin) , e sime r kiksi kuvan mukais iin paikko ihi n. L iimaus
jo ko ko ntakti- tai e po ksiliima lla . L iimaukse n jälke e n kumima to t suo jataan
te ipillä /pa pe r illa .
Ve ttymise n e stämise ksi maalataan ko ko runko spr aymaali lla . Ensin po hjat (yksi
pur kki)
sitte n
päävär i
(e sim.
iskunke stävä
musta
vannamaal i) ,
sitte n
ko ntr astivär i (jo s halutaa n e ttä ke lkka näyttää SAVO - ke lkalta musta- kulta) ja
lakkake r ro s päälle .
Jalkale nke ist ä o n ainakin par i r atkaisua. Vanha ko ulukunta käyttää kiin te ästi
r uuvattuja le nkke jä vo imasiir to hih nasta . T akana o n yksi iso le nkki jalka pääse e
liukumaan por taatto mas ti e tee n taakse . O ma ratkaisu ni o n sur ffilaudan
sääde ttävät le nkit kuvankal taise st i ase te ltuna. L iukue ste ide n o n tie te nkin
o ltava le nkkie n ko hdalla.
Ko ko r ungo n o salta pitää mie ttiä tur vallis ta ” hajo amisjär je st ystä” , e li e nsin
pitää jalkale nk kie n ir r o ta kiinnikke is tään , se ur aavaksi saa hajo ta sar anako hdat
ja masto nki inn ike , vasta niide n jälke e n kuskin nilkat ja muut r uumiino sat .
3. Saranat
Yksinke r tais immi llaa n
sukse t
vo i
kiinnit tää
ke lkan
r unko o n
taivute tul la
alumiin i- tai te r äspalalla . So piva kallis tusk ulma lume lle o n 10 -1 5 º , jäälle 30 45 º . Jäykällä kiinn itykse l lä pääsee ihan hyvin alkuun, mutta taido n ja
vauhdinno us un
myö tä
tule e
ke lkan
lipsu il u
tai
lume e n
kaivautum ine n
är syttämään kun no pe utta pitää saada se 10 km/h lisää.
Alla o n ko htalaise n he lppo ratkaisu kalli stukse n säätö ö n. Tar ke mmat mittakuva t
lö ytyy to isaalla .
Sar ana koo stuu kahde sta le vystä jo ista alimma ise e n o n hitsatt u kaksi
silmukkaa . To ise e n tule e kiinte ä tappi (o so ittamassa e tee npäin , vaikka
säätö r uuvi hajo aisik in, suksi pysyy kiinn i ja pääsy lähtö r antaan työ kaluje n
luo kse o nnistuu. T o isee n tule e kuusio ko lo r uuvi kir istämää n ylö späin o so ittavaa
säätö r uuvia. Säätö r uuvin kiinn itys yläle vyyn o n sääde ttävissä mutte r e illa ja
pr iko illa. R iittää kun kulje tt aa mukanaan 19 mm avainta yhde n kuusio ko lo - L :n
ker a.
Kallist ukse n
säätö
r iittää
takasar ano issa,
e tummaise t
sar anat
jäte tään
vapaaksi. Mukana o n hyvä kulje ttaa yhde n se tin var ar uuve ja. Mikäli yksi ruuvi
pe ttää vo i tilap äise st i laitt aa säädö n vaikka e tee nkin.
Sar anat o n hyvä valmis taa r uo stumatto mast a
mustakin välttää pare mman puut tue ssa.
ter äkse stä,
mutta
maalatt u
Hyvä käytäntö o n te hdä yhde n yläo san ja yhtä mo nta alao saa kuin mitä o n
suksipar e ja käytö ssä. Kun alao sat o n r uuvattu suksiinsa kiinni ke stää suksie n
vaihto vain muutaman minuut in.
Te r äskanttis illa suksill a o n me tallis ta te hty yläpinta , mutta mäkihypp ysuks issa
pintamuo v in alla o n use immite n ke vyt hunajake nno . Jo tta sar anat pysyisi niissä
kiini vo i sukse n pintaan liimata e po ksilla tai ko ntaktil iima lla 2 mm
alumiin ila put .
4. Säätäminen
Kun kaikki palase t o n valmiina pitää ase ttaa ne so pivasti kiinni to isiinsa .
Sar ano ide n väli o n 40 0 mm. R ungo n kiinn itys o n sukse n takar e unasta 2 50 -4 00
mm, lume lla mäkihy ppysu ksi lla tae mpana, liukkaa lla ja ter äskantt isi lla suksilla
e de mpänä (r unko takana => suksie n e tuo sa o n vapaana ja no usee
lumihyp pyr e ide n päälle he lpo mmin ; r unko takana = > takapään pito o n par e mpi
ja ke lkan huipp uno pe us no use e ).
Masto n paikkaa o n pystyttä vä siir tämään muutama se ntti e tee n- taakse pur je e n
koo n ja tuule n vo imakkuude n mukaan, käytännö ssä ko lme - ne ljä r e ikää r iittää .
Suksie n pitää har ittaa no in 20 mm ilman kuo r maa (käytännö ssä kun paino tule e
taakse kääntyy sukse t me lke in samansuu ntai siks i), iso mpi har itus he lpo ttaa
o hjaamista, yhde nsuuntai se t sukse t o n kaikke in no pe impia . Aur aavat sukse t
to imii laahausjar r una . So piva har itusvä li vo i siis o lla 1 0 -40 mm. SAVO :ssa e i
o le
har itukse n säätö ä, e li sukse t pitää
ase ttaa ko hdalle e n sar ano ita
kiinni te ttäe ssä. T ämä o nnistuu kun kiinni ttää e nsin takasar anat ja se n jälke e n
e tsii e tusar ano ide n paikat kaksipuo le ise n te ipin avulla. Kun o ike a ko hta lö ytyy
r unko ir ti ja tussil la e tusar ano ide n o ike a ko hta sukse e n. T uo n jälke e n re iät
sukse e n ja var mistus - me nihän o ike in?
Jalkale nkk ie n kir e yttä o n hyvä säätää ke ngän koo n mukaan. Jalka e i pysy liian
lö ysässä le nkissä kiinni , mutta ko van täll in tulle n pitää kuite nkin päästä
ke lkasta ir ti r uumisvahi nko je n minimo imise ks i.
5. Ajotekniikka
Kun kaikki o n valmi ina vo i alo ittaa ajamise n. Lämpö tila n pitäi si o lla - 10 ja
+1 0 ºC välil lä. T uulta vähintää n 3 m/s, yli 1 0 m/s vo i o so ittautua hankalaks i.
Jäätä pitää o lla tie te nkin r iittäväs ti . Kive t ja pystyynno usse e t ahto jäät o vat
vaar allisia ko ska niitä e i lume n alla aina näe . Ko mpassi tai G PS o vat tar pe e n
jo pa tutul la ve sistö lläki n jo s lähte e ajamaan lumi myr skyyn (suun tavais to
me ne e he tke ssä) ja kaver e ide n o n hyvä tie tää ko ke ilust a se kä se n
o nnistune e sta päätty mise stä .
T ur vavar uste ista kypär ä o n e hdo to n, se lkäpanssar i , po lvi- kyynär - ja o lkasuo jat
suo site ltavia . Käytännö ssä mo o tto r ipyö r äkäyttö ö n tar ko ite ttu te kstiil ipuk u
inte gr o ituine suo jine e n to imii to de lla hyvin. Alle e i kannata ko vin lämmi ntä
vaate tta laitt aa, se n ver r an kuumaa to uhua jäällä pur je htim ine n o n.
L ähtö tapahtuu se iste n, se lkä tuule e n, pur je tuule n suuntaa n, suunta o n
tuule e n nähde n po ikittai n. Ensin käänne tään takaliikk iä lähe mmäs itse ään,
sitte n työ nne tään masto a po ispäin itse stään jo tte i ke lkka käänny vastatuule e n.
O hjaamine n tapahtuu alkuun pur je tta kalli stama lla , vauhtie n kasvae ssa vo i
o hjaamista
te ho staa
kalli stama lla
ke lkkaa
kaar tee n
suuntaan .
Myö tätuul ikäännö s o nnistuu 5 -15 m säte e llä. Vastatu uli käännö s o nnistuu
käytännö ssä vain ke lkkaa pysäyttämä llä , e li no kka vastatuu le e n, jalat alas,
ke lkaa ylö s, no kka to ise e n suuntaan ja liikke e lle (no pe a vastakään nö s e i ke stä
kuin muutaman se kunnin ja o n myö tätuu likää nnö stä no pe ampi).
Ke säsur ffaukse e n nähde n ajo ase nto o n pystympi , jalat o n lähe llä masto a ja
me lke in yhde ssä. No usukulm a o n jyr ke mpi kuin par hailla kö lilaudo i lla . Par haat
huippuno pe u de t lö ytyy sivumyö tä ise ssä pur je taakse päin käänne ttynä (ajo tuu li
o n ko ve mpi kuinvar sinai ne n tuuli jo llo in pur je po ikitta in aihe uttaa liikaa
vastusta) . Kr yssie ssä takajalka o n e tummaise ssa takale nkissä, slö ör issä se
siir tyy taakse , myö täkäännö kse ssä jo pa jalkale nk kie n taakse . Mikäl i tuul ta o n
vähän ja no usukul ma jyr kkä vo i e tujalka ase ttua le nkkie n ja masto n väliin. Kun
per usasiat o n kunno ssa vain taivas ja kuski itse o n r ajana!