Espoon sairaala toiminnallinen suunnitelma

Versio 1.0
28.5.2015
ESPOON SAIRAALA toiminnallinen suunnitelma
1
Versio 1.0
28.5.2015
Sisällys
1 Johdanto ........................................................................................................... 3
1.1
2
3
4
Toiminnallisen suunnittelun kulku .................................................................................................. 4
Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio ..................... 4
2.1
Suunnittelua ohjaavat periaatteet .................................................................................................. 6
2.2
Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat ........................................................................ 7
2.3
Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti .................................................................... 9
2.3.1
Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit ....................................................................... 9
2.3.2
Potilaiden ohjautumisen periaatteet ....................................................................................12
2.3.3
Palvelujen järjestämisen strategia ........................................................................................13
2.3.4
Toiminnallinen integraatio ...................................................................................................14
2.3.5
Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen ...................................................................15
Espoon uuden sairaalan toiminta.............................................................. 15
3.1
Sairaalan kapasiteetti ................................................................................................................... 15
3.2
Osastohoito ja -kuntoutus ............................................................................................................ 16
3.3
Espoon sairaalan päivystysosasto ................................................................................................. 18
3.4
Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikkö........................................................................................... 19
3.5
Kotiin vietävät palvelut -yksikkö ................................................................................................... 21
3.6
Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut .......................................................................................... 21
3.7
Tukipalvelut ................................................................................................................................. 22
3.8
Uuden sairaalan johtamisjärjestelmä ........................................................................................... 23
Toiminnallisen suunnittelun jatkotyö ....................................................... 24
2
Versio 1.0
28.5.2015
1
Johdanto
Espoon uusi sairaala valmistuu HUS-Jorvin sairaalan välittömään läheisyyteen, ja se luovutetaan
käyttäjille tämän hetken tiedon mukaan 1.9.2016. Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan
käyttökuntoon syksyn 2016 aikana, ja sairaala on valmis vastaanottamaan potilaita todennäköisesti
vuodenvaihteessa 2016 - 2017. Sairaalan uudet, nykyaikaiset tilat ja erityisesti yhden hengen
potilashuoneet, mahdollistavat uudenlaisen, yksilöllisistä tarpeista lähtevän potilas- ja
perhekeskeisen toiminnan ja myönteisen asiakaskokemuksen. Tämä suunnitelma käsittelee
hoidon ja kuntoutuksen toimintakonseptia sekä Espoon sairaalassa että HUS:n
päivystyslisärakennukseen tammikuussa 2016 Espoon käyttöön otettavalla päivystysosastolla.
Espoon uuteen sairaalaan yhdistetään Jorvin kampukselle Puolarmetsän sairaalan, Jorvin
terveyskeskusosastojen ja Muuralan sairaalan toiminnot. Sairaalan sijainti mahdollistaa
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon aikaisempaa syvemmän toiminnallisen integraation
ja sekä hoitoon liittyvien että hoitoa tukevien tukipalvelujen rationoinnin. Espoon sairaala
asemoituu osaksi Jorvin kampusta ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskukseksi, ja
se tuottaa palveluita yhteistyössä HUS-Jorvin sairaalan kanssa. Lähtökohta on potilaan hoidon
joustavan, yksilöllisen ja mahdollisimman hyviin kuntoutustuloksiin tähtäävän ns. liukumäki-mallin
laajentaminen koskemaan mahdollisimman suurta osaa potilaista. Tavoitteena on siirtää
kuntoutusta ja hoitoa sairaalan seinien sisältä potilaan kotona, omassa elinympäristössä
toteutettavaksi siinä vaiheessa, kun se on turvallista ja potilaan toimintakyvyn puolesta mahdollista.
Näissä tapauksissa sairaala ottaa vastuuta potilaan hoidosta myös kotona. Sairaalan
toimintamallin tavoitteena on yksilöllisen kuntoutustuloksen optimoinnin lisäksi minimoida
organisaatioista ja fyysisistä siirroista johtuvat viiveet ja laatupoikkeamat. Espoon sairaala on
onnistunut tehtävässään, kun potilas on toipunut ja pärjää tyytyväisenä arjessa. Sairaalan antama
hoito nähdään kotihoidon tukipalveluna.
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden sairaalan hankesuunnitelman vuonna 2012, minkä
jälkeen uuden sairaalan rakentaminen käynnistyi HUS-Jorvin sairaalan kiinteään yhteyteen
suunnittele ja rakenna -toteutustavalla.
Uudessa rakennuksessa on tilat Espoon sairaalan seuraaville toiminnoille:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
osastohoito (255 yhden hengen potilashuonetta)
saattohoito ja palliatiivinen hoito (15 hoitopaikkaa)
kuntoutus- ja terapiapalvelut
avohoito-, etäpoliklinikka- ja kotiin vietävät palvelut
hoitokeskus
kotisairaala
keskitetty palveluohjaus
hallinto ja toimistotyö
Lisäksi rakennuksessa on suun terveydenhuollon yksikkö, apuvälinekeskus, kokous-, ravintola-,
liike- ja huoltotiloja sekä rekrytointipalvelujen palvelupiste. Sairaalan alle valmistuu pysäköintitilat
noin 1000 autolle.
3
Versio 1.0
28.5.2015
Espoon sairaalan toimintakokonaisuuteen liittyy kiinteänä osana Jorvin sairaalan
päivystyslisärakennukseen valmistuva 22-paikkainen päivystysosasto, joka keskittyy akuutin
geriatrian palveluihin.
1.1
Toiminnallisen suunnittelun kulku
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.2.2012 Espoon uuden sairaalan hankesuunnitelman,
jonka mukaan sairaala sijoittuu Jorvin kampukselle, jotta yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa
saadaan tiiviimmäksi ja jotta tukipalvelujen tuottamisesta syntyy synergiaetuja.
Sairaalan toiminnallinen suunnittelu mukautettiin uuteen toimintaympäristöön uusien
mahdollisuuksien avauduttua. Työtä on tehty sairaalan ja vanhuspalvelujen oman henkilöstön
lukuisissa työpajoissa ja laajennetun johtoryhmän kokouksissa. Ulkopuolista osaamista on saatu
tärkeäksi nähtyihin tarpeisiin kuten palvelumuotoiluun (Palmu), kapasiteetin mitoitukseen ja
prosessien suunnitteluun (NHG), toiminnan simulointiin (Synesa) ja informaatio- ja
kommunikaatioteknologiaan (EUS-ICT-hanke). Toiminnallista suunnittelua ovat ohjanneet sille
nimetty oma ohjausryhmä ja SOTET sairaalasuunnittelun ohjausryhmä.
2
Espoo-tarinan mukainen uuden sairaalan missio ja visio
Espoon sairaala nivoutuu osaksi Espoon vanhusten palveluita. Sairaalalla on keskeinen rooli
sairaalatasoisten palveluiden tuottamisessa Espoon ikääntyneille asukkaille heidän tarpeidensa
mukaisesti. Sairaalan missio voidaan kiteyttää seuraavasti:
Missio
”Espoon sairaala mahdollistaa ikääntyneiden espoolaisten
kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Sairaala on
vastuussa ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen
sairaalapalveluiden tuottamisesta osastoilla, avopalveluina
sekä kotihoidon tukena espoolaisten tarpeisiin”
Espoon uuden sairaalan strategisen suunnittelun tueksi ja suunnaksi on suunnittelutyön aikana
muodostettu visio sairaalan tavoitetilasta. Tämä visio ohjaa suunnittelussa ja tulevassa
toiminnassa tehtäviä strategisia, taktisia sekä operatiivisia valintoja. Uuden sairaalan visio on
kiteytetty seuraavaksi visiolausumaksi:
4
Versio 1.0
28.5.2015
Visio
”Espoon
sairaala
on
ikääntyneiden hoidon
kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja Euroopassa.”
ja
Espoon sairaala profiloituu ja asemoituu ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen
kompetenssikeskukseksi osana Jorvin kampusta. Espoon sairaala tuottaa ikääntyneiden hoidon ja
kuntoutuksen asiakaslähtöisiä palveluita monikanavaisesti, vahvasti muihin ikääntyneille palveluja
tuottaviin yksiköihin integroituen. Espoon sairaala tuottaa akuutin geriatrian koulutusta yhteistyössä
Helsingin yliopiston, HUS:n ja muiden oppilaitosten kanssa.
Strategiset tavoitteet
Kehittämistyön aikana on tunnistettu konkreettisia tavoitteita, jotka mahdollistavat vision
toteutumisen. Tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelussa tehtäviä strategisia valintoja (kuva 1).
Kuva 1. Toiminnan suunnittelun tueksi kiinnitetyt strategiset tavoitteet
5
Versio 1.0
28.5.2015
2.1
Suunnittelua ohjaavat periaatteet
Vision toteuttamisen reunaehdoiksi on tunnistettu keskeisiä periaatteita, jotka ohjaavat toisaalta
uuden sairaalan rakentamisen suunnittelua, mutta toisaalta myös uuden sairaalan toiminnan
kehittämistä, kuten palvelujen tuotantoa, toteuttamistapaa sekä toiminnan organisoimista (kuva 2).
Kuva 2. Espoon sairaalan rakentamisen ja toiminnan kehittämisen strategiset tavoitteet
Asiakaskeskeisyys
Asiakas on oman hoito- ja kuntoutusprosessinsa avainpelaaja. Asiakas saa yksilöllisten
tarpeidensa mukaiset palvelut ja hänellä on mahdollisuus osallistua sairaalassaoloaikanaan
monipuolisesti arkielämän aktiviteetteihin. Sairaalan tilat ovat viihtyisät ja helposti hahmotettavat ja
tarjoavat mahdollisuuden sekä yksityisyyteen että yhdessäoloon. Sairaala on asiakkaiden ja
omaisten helposti saavutettavissa ja viestii ulkonäöllään asiakkaiden ja palvelun arvostuksesta.
Kuntouttava ja esteetön ympäristö
Sairaalan tilat innostavat asiakkaita omatoimiseen ja ohjattuun kuntoutumiseen ja arkielämän
toimintojen ylläpitoon. Liikennetilat ovat monipuolisia toimintatiloja, ulkotilat esteettömiä ja helposti
käytettävissä. Tilat mahdollistavat omaisten läsnäolon ja osallistumisen kuntoutukseen.
Sisäänkäyntitilat ovat houkuttelevat ja mieleenpainuvat.
Toimivat työolosuhteet henkilöstölle
Sairaalan tilat ja tekniikka edistävät ja tukevat henkilöstön laadukasta työskentelyä, työhyvinvointia ja turvallisuutta. Tilaratkaisut edistävät asiakaskeskeisyyden toteutumista ja kannustavat eri
ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Sairaala on helposti joukkoliikenteen
saavutettavissa ja sen yhteydessä tai ympäristössä on arkielämän palveluita.
6
Versio 1.0
28.5.2015
Uudet teknologiset ratkaisut
Hoitamisen ja kuntoutumisen apuna on moderni diagnostiikka-, hoito- ja seurantateknologia.
Omatoimisessa ja ohjatussa kuntoutuksessa käytetään uutta alan teknologiaa. Asiakkaalla on
käytössään tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat yhteydenpidon talon sisällä ja ulkomaailmaan,
tiedonhankinnan, omien terveystietojen katselun ja viihdetarjonnan. Talotekniikka ja talon sisäinen
logistiikka perustuvat tarvelähtöiseen automaatioon ja robotiikkaan, jotka edistävät
henkilöstöresurssien hyödyntämistä.
Sujuvat työprosessit ja logistiikka
Potilasohjaus-, hoito- ja kuntoutus sekä kotiutus muodostavat potilaan kannalta
tarkoituksenmukaisen, päämäärään etenevän kokonaisuuden. Hoitoprosessit mahdollistavat sen,
että työajasta mahdollisimman paljon käytetään välittömään asiakastyöhön. Lääke-, tekstiili- ja
muun tarvikehuollon toiminnot automatisoidaan.
Monikäyttöisyys ja muunneltavuus
Sairaalan tilat ovat valmiiksi monikäyttöisiä. Tilat voidaan helposti muuttaa uusia tarpeita
vastaaviksi. Talotekniikan vaatimat kanava- ym. tilat suunnitellaan siten, että huolto, muuttaminen
ja uusiminen voidaan tehdä siten, että sairaalan toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän
häiriötä.
Laadun ja kustannusten hallinta
Asiakkaat pitävät asiakaspalvelua, toimintatapoja ja kuntoutumisympäristöä erinomaisina.
Sairaalassa tarjottavan palvelun laatu ja kuntoutumistulokset ovat korkeatasoisia.
Kuntoutumisympäristöt ovat esteettisiä ja edistävät palvelutavoitteiden saavuttamista. Sairaalan
käyttö- ja toimintakustannukset ovat kokonaistaloudellisesti edulliset koko rakennuksen elinkaaren
ajan.
Ympäristöystävällisyys
Sairaalan energiankulutus optimoidaan ja ympäristöhaitat minimoidaan. Sairaalan hiilijalanjälki on
pieni ja hyvää kansainvälistä tasoa. Sairaala on rakennuksena ajaton ja sen arkkitehtuuri on
kestävää.
2.2
Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat
Espoon sairaalan hoidon ja kuntoutuksen palvelutuotanto toteutetaan monikanavaisesti sairaalan
kampusalueella tuotettuina palveluina sekä sairaalakampuksen ulkopuolelle jalkautuvina
mobiileina palveluina. Palvelutuotannossa hyödynnetään tietoteknisiä ratkaisuja palveluiden
saatavuuden parantamiseksi sekä etäpalveluina että liikkuvina konsultaatiopalveluina, jotta
asiantuntijoiden liikkumistarvetta voidaan vähentää niissä tilanteissa, joissa se ei hoidon tai
kuntoutuksen kannalta tuota lisäarvoa tai ole muutoin merkityksellistä.
Espoon sairaalan ydinpalvelutuotannon kanavastrategia rakentuu alla olevassa kuvassa esitettyjen
keskeisten osatekijöiden ympärille, joita tuotetaan sairaalan toimintojen avulla (kuva 3).
7
Versio 1.0
28.5.2015
Kuva 3. Espoon sairaalan ydinpalveluiden tuotantokanavat
2.3
Hoidon ja kuntoutuksen toiminta- ja palvelukonsepti
Potilaiden hoito ja kuntoutus ovat kokonaisuus, jossa asiantuntijat työskentelevät tiiviissä
vuorovaikutuksessa keskenään ja potilaan ja hänen läheistensä kanssa, yhteisissä tiloissa lähellä
potilasta, tavoitteena toimintakyvyn palauttaminen ja arjessa pärjääminen. Lähtökohtana on, että
potilaan paras hoitopaikka on oma koti aina silloin, kun se on mahdollista. Sairaala ottaa vastuuta
hoidosta ja kuntoutuksesta myös kotiutumisen jälkeen niissä tilanteissa, kun hoitoa ja kuntoutusta
on tarkoituksenmukaista jatkaa potilaan omassa kodissa osastohoidon sijasta.
Tässä kappaleessa kuvataan lyhyesti Espoon uuden sairaalan toiminnan kehittämistyön aikana
muodostettuja suunnitelmia sairaalan toiminnan pääprosessien sekä johtamisjärjestelmän
periaatteista. Suunniteltujen pääprosessien alaisten toiminnallisten prosessien sekä
johtamisjärjestelmän tarkempi suunnittelu ja kehitystyö ovat dokumentin kirjoitushetkellä kesken.
Näiden osalta suunnittelutyö jatkuu jatkokehityksen aikana.
8
Versio 1.0
28.5.2015
2.3.1
Espoon sairaalan ydintoiminnan pääprosessit
Kuva 4. Sairaalan toiminnan pääprosessit ja toiminnot
Sairaalan palvelukonseptin mukainen ydintoiminta jaetaan kolmeen pääprosessiin, jotka ovat
vahvasti sidoksissa toisiinsa, erityisesti osastohoidon yhteydessä (kuva 4 ja 5). Potilasohjauksen,
hoidon ja kuntoutuksen sekä kotiutuksen, samoin kuin koko sairaalan, toiminnan yhteisenä
päämääränä on tuottaa tehokkaat palvelut ikääntyneille ja auttaa heitä asumaan omassa
kodissaan mahdollisimman pitkään. Potilasohjauksen avulla tehostetaan resurssien käyttöä ja
kohdennetaan hoidon ja kuntoutuksen palvelut optimaalisella tavalla potilaan yksilölliseen
tarpeeseen. Palvelun ja hoidon tarvetta arvioidaan suunnitelmallisesti ja monialaisesti koko
hoitojakson ajan ja kuntoutuksen jatkuminen kotona huomioidaan. Kotiutukseen valmistautuminen
käynnistyy heti hoidon alettua.
9
Versio 1.0
28.5.2015
Kuva 5. Sairaalan palvelukonseptin mukaiset pääprosessit
Alla olevassa kuvassa (kuva 6) on kuvattu osastolle hoitoon tulevan potilaan pääprosessien
mukainen hoitopolku, joka alkaa potilasohjauksesta, jatkuu hoitona ja kuntoutuksena ja päättyy
kotiutukseen.
10
Versio 1.0
28.5.2015
Kuva 6. Suunniteltujen pääprosessien mukainen hoitopolku Espoon sairaalassa
11
Versio 1.0
28.5.2015
2.3.2
Potilaiden ohjautumisen periaatteet
Potilasvirrat muuttuvat Espoon uuden sairaalan avautuessa merkittävästi, sillä uuteen sairaalaan
fuusioidaan aikaisemmin useassa kiinteistössä sijainneet toiminnot (kuva 7). Jorvin sairaalan
terveyskeskusosastojen, Puolarmetsän sairaalan ja Muuralan päiväsairaalan palvelutuotanto siirtyy
Jorvin kampukselle.
Kuva 7. Potilasvirtauksen muutokset Espoon sairaalan osastojen näkökulmasta
Alla olevassa kuvassa on esitetty Espoon uuden sairaalan potilasvirtojen arvioidut jakaumat (kuva
8). Kaikki HUS:n osastoilta Espoon sairaalaan hoitoon tulevat potilaat ohjataan Espoon sairaalan
osastoille. HUS Jorvin yhteispäivystyksen potilaista, jotka tulevat Espoon sairaalaan, noin 40 %
ohjautuu päivystysosastolle ja noin 60 % muille osastoille. Päivystysosastolla hoidossa olleista
potilaista noin 70 % kotiutuu, arviolta 15 % siirtyy jatkohoitoon ja -kuntoutukseen Espoon sairaalan
muille osastoille ja noin 10 % tarvitsee erikoissairaanhoidon osastohoitoa. Päivystysosaston
tavoitteellinen hoitoaika on enimmillään 3-5 vuorokautta. Espoon sairaalan osastoilta noin 80 %
potilaista kotiutuu.
Kuva 8. Potilasvirtaus kanavittain Espoon sairaalassa
Potilaiden ohjautuminen Espoon sairaalan tuottamiin palveluihin keskitetään perustettavaan
keskitettyyn palveluyksikköön (KePa).
12
Versio 1.0
28.5.2015
Pääasiallinen potilasvirta uuden sairaalan päivystysosastolle tulee Jorvin sairaalan
yhteispäivystyksestä ja pieneltä osin terveysasemilta ja kotihoidosta. Päivystysosastolle poimitaan
lyhyttä hoitojaksoa ja nopeaa puuttumista tarvitsevat potilaat. Hoito- ja kuntoutusosastot saavat
potilaat ennen kaikkea HUS:n osastoilta, kuten Jorvin, Meilahden ja Töölön sairaaloista. Niiden
tehtävänä on huolehtia potilaiden tehokkaasta jatkohoidosta ja kuntoutuksesta niin kauan, kuin
potilaan toimintakyky edellyttää sairaalassa annettavaa hoitoa ja kuntoutusta.
Espoon uuden sairaalan 1. kerroksessa on monipuoliset tilat polikliinisen hoidon ja kuntoutuksen
käyttöön. Näitä tiloja käyttävät sekä osastohoidossa olevat että kotoa palveluihin tulevat ryhmät ja
asiakkaat.
2.3.3
Palvelujen järjestämisen strategia
Espoon sairaalan ydinpalvelut sekä tukipalvelut jakautuvat itse tuotettaviin sekä ostettaviin
palveluihin. Sairaalan ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse. Keskeinen strateginen valinta on hoitoon
liittyvien sekä hoitoa tukevien tukipalveluiden erottaminen sairaalan palvelutuotannosta, jolloin
sairaala voi keskittyä potilaalle lisäarvoa antavien palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.
Hoitoon liittyvät ja hoitoa tukevat tukipalvelut hankitaan HUS:n liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä.
Sairaalan potilasohjaus keskitetään sairaalan henkilöstöstä koostuvaan keskitettyyn
palveluyksikköön (KePa), jonka tehtävänä on vastata potilasohjauksesta sairaalan
toimintayksiköihin. Keskitetty yksikkö vastaa potilaspaikkojen varaamisesta alustavan
tarvearvioinnin ja osastoprofiilien mukaisesti sekä välittää paikkainformaation potilaita lähettäviin
yksiköihin. Keskitetyn ohjausmallin avulla tehostetaan potilasohjaukseen liittyvää toimintaa ja
helpotetaan integraatiota lähettävien yksiköiden ja Espoon sairaalan välillä.
Sairaalan hoidon ja kuntoutuksen ydinpalvelut tuotetaan pääosin itse, lukuun ottamatta
osastotoimintaan
kuuluvan
psykogeriatrisen
osastoyksikön
sekä
psykogeriatrisen
arviointipoliklinikan
asiantuntijapalveluita,
jotka
tuotetaan
Helsingin
ja
Uudenmaan
Sairaanhoitopiirin psykogeriatrian erityisasiantuntijoiden toimesta. Hoitotyön ja terapiapalvelut
tuottaa psykogeriatrisen hoidon pienryhmän potilaille Espoon sairaalan henkilökunta. Sairaalan
päätoiminnot on kuvattu Espoon sairaalan toimintokartassa (kuva 9).
13
Versio 1.0
28.5.2015
Kuva 9. Espoon sairaalan toimintokartta
2.3.4
Toiminnallinen integraatio
Espoon uuden sairaalan toiminta perustuu yhdessä suunniteltuun ja tiiviiseen yhteistyöhön HUS:n
ja Espoon kaupungin terveys- ja vanhuspalvelujen kanssa. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon,
perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen toiminnallinen integraatio, jossa potilaan paras on
lähtökohtana.
Potilashoitoon ja kuntoutukseen rakennetaan sujuvat hoitoketjut, joista hukka karsitaan
mahdollisimman pieneksi. Toimivan, ns. lonkkaliukumäki-mallin mukaan, kehitetään myös
aivoverenkiertohäiriöiden ja haavojen sekä päivystyksenä annettavan hoidon hoitoketjuja.
Psykogeriatrian polikliinisiä, liikkuvia ja osastopalveluja tuotetaan yhteistyössä HUS:n kanssa.
Päivystyspotilaiden kulku Jorvin sairaalan yhteispäivystyksestä osastohoitoon on suunniteltu
potilaan tarpeista lähtien niin, että potilaat ohjautuvat yhdessä sovittujen kriteerien mukaan joko
HUS-Jorvin tai Espoon sairaalan päivystysosastolle. Akuuttigeriatrian koulutuksessa Espoon
sairaala, Helsingin yliopisto ja HUS tekevät yhteistyötä.
Virka-ajan ulkopuolisissa
päivystyspalveluissa Espoon sairaala tukeutuu osin HUS-Jorvin palveluihin.
Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen osaajana Espoon sairaala tarjoaa palveluja myös HUSJorvissa hoidossa oleville potilaille. Geriatrista arviota saatetaan tarvita esimerkiksi ikääntyneen ja
muistisairaan potilaan hoitotoimenpiteiden suunnittelussa. Vastaavasti HUS-Jorvin eri alojen
14
Versio 1.0
28.5.2015
erikoislääkärit antavat konsultaatioapua Espoon sairaalan potilaille. Tavoitteena on se, että
potilasta siirretään mahdollisimman vähän ja että konsultaatiot tapahtuvat potilaan hoitopaikassa
aina silloin, kun se on mahdollista. Tilojen läheisyys mahdollistaa hyvän yhteistyön.
Espoon sairaalan palliatiivisen ja saattohoidon konsepti on tehty yhteistyössä HUS:n kanssa, ja se
pohjautuu alueelliseen suunnitelmaan palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä HUS:n alueella.
Jatkossa Espoo ottaa vastuun palliatiivisesta ja saattohoidosta Jorvin kampuksella. Suunnitelman
mukaan Jorvin sairaalaan ei perusteta erillistä palliatiivisen ja saattohoidon yksikköä, vaan Jorvin
kampuksen potilaat käyttävät Espoon sairaalan tuottamia palveluita, mikäli Terhokodin palveluille
ei ole tarvetta. Vastaavasti Jorvin sairaalan kipupoliklinikka palvelee myös Espoon sairaalan
potilaita.
Toiminnallisen integraation syventämisessä on tunnistettavissa jatkokehittämisen mahdollisuuksia
esimerkiksi sosiaalityössä ja niissä terapiapalveluissa, jotka edellyttävät erityisosaamista ja joiden
potilasmäärät ovat verrattain pieniä. Nämä palvelut ovat potilaiden ja sairaalan toiminnan kannalta
hyvin tärkeitä, minkä vuoksi niiden saatavuuden puutteet hidastavat potilaiden hoitoa ja
kuntoutumista.
Potilaiden turvallinen kotiutuminen edellyttää sairaalan ja kotihoidon toimintojen hyvää
integroitumista. Potilaan valmentajamallin avulla ohjataan kotiutuksen käytännön järjestelyjä
yhteistyössä omaisten, läheisten ja kotihoidon kanssa.
2.3.5
Geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaaminen
Väestörakenteen muuttuessa ikääntyneiden potilaiden määrä kasvaa voimakkaasti sairaaloissa ja
päivystyspoliklinikoilla, minkä vuoksi geriatrisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiselle on suuri tarve.
Espoon uudesta sairaalasta on mahdollista kehittyä geriatrisen osaamisen edelläkävijä. Tämä
edellyttää tiivistä yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa.
Espoon sairaalan päivystysosaston osalta on sovittu, että osastolla työskentelee seniorilääkärin
lisäksi kaksi erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat erikoistumispalveluja geriatrian
erikoislääkäritutkintoa varten. Espoon sairaalan päivystysosasto on hyvä koulutusympäristö, minkä
vuoksi siellä voi suorittaa 6 kk akuutin geriatrian yliopistollista palvelua. Vastaava kouluttaja on
Helsingin yliopiston geriatrian professori ja erikoistuvien lääkäreiden esimies on harjaantunut
akuutin geriatrian osaaja. Vastaavanlaista koulutusta ei ole saatavilla muualla. Espoon sairaalan
päivystysosasto on akuutin geriatrian koulutuksen edelläkävijä Suomessa.
3
3.1
Espoon uuden sairaalan toiminta
Sairaalan kapasiteetti
Espoon sairaalan uudisrakennukseen valmistuu yhteensä 270 yhden hengen potilashuonetta,
joista 15 huonetta on suunniteltu palliatiivisen ja saattohoidon sekä 15 potilashuonetta
psykogeriatrisen
osastohoidon
tarpeeseen.
Lisäksi
Jorvin
kampuksen
uuteen
15
Versio 1.0
28.5.2015
päivystyslisärakennukseen valmistuu 22 hoitopaikkaa päivystysosaston käyttöön, joten sairaalan
kokonaiskapasiteetti on 292 hoitopaikkaa.
Potilashoidon perusyksikkö on 15 potilashuoneen pienryhmä. Kolme tai vaihtoehtoisesti neljä
pienryhmää muodostavat osaston, joten osastojen koko on joko 45 tai 60 sairaansijaa. Osastot
sijaitsevat rakennuksen 2-4. kerroksessa. Osastojen tilat on rakennettu muuntojoustaviksi, joten ne
voidaan ottaa käyttöön helposti myös asteittain.
Sairaansijojen tarvetta voidaan arvioida kuolemanvaaran läheisyydellä. Eliniän piteneminen ei
näytä lisäävän palvelun tarvetta niinkään sairaalahoidossa kuin muissa ikääntyneiden palveluissa.
Vuonna 2004 sairaalapaikkoja oli 230 ja tällä hetkellä niitä on 218. Espoon panostus kotihoidon
kehittämiseen ja sairaalahoidon tehostamiseen on alkanut vaikuttaa palvelujen kysyntään.
Palvelurakenteen muutos näkyy kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun tarpeen kasvuna ja
samanaikaisena pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrän vähenemänä. Sairaalahoidon tarve ei
kasva ikävuosien lisääntymisen myötä samalla tavalla, kuin tähän asti on arvioitu. Lisäksi
kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä ambulatorisia ja liikkuvia, sairaalan seinien
ulkopuolelle kehitettäviä palveluita.
Sairaalan käynnistyessä Espoon käyttöön tarvitaan nykyinen määrä sairaansijoja, yhteensä 218.
Tässä vaiheessa vapaaksi kapasiteetiksi jää 75 potilashuonetta, jotka voidaan ottaa käyttöön
myöhemmin tai joita voidaan käyttää palvelujen myyntiin naapurikuntien tarpeeseen. Mikäli
naapurikunnat ovat kiinnostuneita yhteistyötä, Espoolla on mahdollisuus tarjota Espoon sairaalan
palveluita naapureille. Jorvin kampuksella on käynnistymässä mittava peruskorjaus- ja
saneerausrakentaminen, minkä vuoksi Espoon sairaalassa tässä vaiheessa vapaaksi jäävä tila
voisi toimia vaihtoehtoisesti myös HUS:n väistötilana.
3.2
Osastohoito ja -kuntoutus
Espoon uuden sairaalan osastohoito toteutetaan uuden sairaalarakennuksen myötä yhden hengen
potilashuoneissa sekä pienryhmien että osastojen yhteisissä tiloissa.
Yhden hengen potilashuone on merkittävä parannus sairaalan toiminnassa (kuva 10). On osoitettu,
että verrattuna monen potilaan huoneisiin yhden hengen huoneissa potilaiden toipuminen on
nopeampaa, uni parempaa, hoitoaika lyhyempi, sairaalainfektioiden ja hoidon komplikaatioiden
määrä vähäisempi, yksityisyys parempi, hoito- ja kuntoutusprosessi tehokkaampi, potilaiden siirtely
vähäisempää, omaisten ja läheisten osallistuminen aktiivisempaa, omaisten ja läheisten
yöpyminen mahdollista ja tilojen käyttöaste korkeampi. Yhden hengen potilashuoneet ovat paitsi
laadullinen, myös kokonaistaloudellisesti perusteltu ratkaisu.
16
Versio 1.0
28.5.2015
Kuva 10. Yhden hengen potilashuone
Espoon uuden sairaalan osastot on jaettu 45 hoitopaikan profiiliosastoiksi. Kukin osasto on
samalla sekä profiloitunut että geneerinen, jolloin kysynnän vaihtelutilanteissa voidaan toimia
joustavasti ja hoitopaikkojen käyttöaste saadaan optimaaliseksi. Osastojen profilointi perustuu
resurssien käytöstä syntyvän synergiahyödyn ja sujuvan logistiikan tavoitteluun. Potilaita pyritään
siirtelemään mahdollisimman vähän.
Potilasryhmät, jotka käyttävät samoja resursseja, sijoitetaan samaan yksikköön (taulukko 1).
Lähimmäksi Jorvin yhteyskäytävää sijoitetaan ne potilasryhmät, jotka tarvitsevat eniten yhteistyötä
erikoissairaanhoidon kanssa, joko konsultaatioita tai tutkimusresursseja, kuten kuvantaminen ja
endoskopia. Suurimman potilasliikenteen virrat sijoittuvat lähelle sairaalaan tuloa ja vastaavasti
pienemmät voivat sijaita etäämpänä ja erillään valtaväylistä. Potilaiden hoitoon liittyvät
erityistarpeet ja -piirteet, kuten turvallinen, rauhallinen, levollinen ympäristö, tai potilaiden
levottomuus, valvonnan tarve jne. huomioidaan osastojen sijoittelussa.
Taulukko 1. Esimerkki osastojen profiileista ja niiden sijoittelusta sairaalarakennuksessa
Kerros
1
2
3
4
Osasto
Palliatiivinen
ja
saattohoito
Ortopedinen kuntoutus
Haavat
Psykogeriatria
Infektiot
Neurologinen kuntoutus
Paikat
15
Huom.
45
45
45
45
45
Ei potilaskäytössä sairaalan
avautuessa
17
Versio 1.0
28.5.2015
Osastohoitoon saapuvat potilaat sijoittuvat osastoille kokonaishoitopolun kuvauksessa
suunniteltujen periaatteiden mukaisesti. Saapuvat potilaat sijoitetaan keskitetyssä palveluyksikössä
(KePa) tehdyn tarvearvioinnin ja osastoprofiloinnin sekä kunakin hetkenä vallitsevan
paikkatilanteen mukaisesti.
Sairaalan palvelutuotannon toteutuksessa noudatetaan potilas- ja omaisfokusoitua hoidon
lähestymistapaa, jossa potilas, hänen omaisensa ja läheisensä osallistetaan aktiiviseksi toimijaksi
hoito- ja kuntoutustyön kaikkiin vaiheisiin. Sairaalaan toiminnassa tämä lähestymistapa
jalkautetaan suunnittelutyön aikana innovoidun Valmentaja-mallin avulla, jossa kullekin potilaalle
määritetään sairaalan henkilökunnasta kumppani, joka tukee potilasta ja toisaalta nivoo
ammattihenkilökunnan substanssityön sekä potilaan omaisten ja läheisten kommunikoinnin ja
osallistumisen yhdeksi, potilaan eduksi muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Mallin avulla Espoon
sairaalan toiminnassa voidaan vahvasti integroida potilaiden somaattinen, psyykkinen ja
sosiaalinen kuntoutuminen, jota tuetaan myös potilaille tarjottavilla viestintäratkaisuilla.
Hoito- ja kuntoutuspalvelujen tuottaminen osastolla nojautuu potilaan, hänen läheistensä ja
omaistensa
kanssa
käytävään
kommunikaatioon,
monialaiseen
ja
iteroituvaan
palvelutarvearviointiin
sekä
tarvearvioinnin
perusteella
tehtävään
hoitoja
kuntoutussuunnitelmaan. Toimintaa tuetaan myöhemmin tarkentuvalla ”Valmentaja ”toimintamallilla. ”Valmentaja” on potilaan aktiivinen kumppani ja sparraaja, hän helpottaa ja
koordinoi monialaisen toiminnan suunnittelua ja seuraa sen toteutumista potilaan rinnalla.
Osastohoidon aikana kuntoutustoiminta pyritään toteuttamaan Lean -periaatteiden mukaisesti
mahdollisimman vähin potilaan siirroin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaskuntoutusta
tullaan optimoimaan osastolle rakennettaviin kuntoutuspisteisiin niiltä osin, kuin potilaan
tarvitsemat kuntoutusmuodot sen mahdollistavat. Sairaalan ensimmäisen kerroksen
kuntoutustiloissa toteutetaan kuntoutusmuotoja, joita ei ole mahdollisia toteuttaa osastoilla tai
joiden käyttö on muutoin tarkoituksenmukaista. Potilaan liikkuminen kuntoutustiloihin nähdään
kuntoutumista edistävänä toimintona ja siirtymisessä hyödynnetään myös opiskelijoiden ja potilaan
läheisten apua.
3.3
Espoon sairaalan päivystysosasto
Osasto sijoittuu päivystyslisärakennukseen lähelle Jorvin sairaalan yhteispäivystystä ja HUS:n
päivystysosastoa. Osastolla on 22 hoitopaikkaa lyhyen hoidon tarpeeseen. Tavoitehoitoaika on
korkeintaan 3 (-5) vuorokautta.
Päivystysosasto toimii läheisessä yhteistyössä Jorvin sairaalan päivystyksen kanssa. Akuutti
geriatria on osaston ydinosaamisalue. Tavoitteena on selkeyttää hoidonporrastusta niin, että
päivystyspoliklinikalle hakeutuneet, sairaalassa annettavaa hoitoa tarvitsevat potilaat ohjautuvat
hoidon tarpeen mukaan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Päivystysosaston tehokas toiminta
on keskeinen keino lyhentää sairaalassa annettavan hoidon tarvetta ja kestoa.
18
Versio 1.0
28.5.2015
Espoon sairaalan päivystysosaston toiminta tähtää
kolmeen tavoitteeseen:
1. viiveetön diagnostiikka ja hoidon tarpeen määrittely
2. nopea hoidon ja kuntoutuksen käynnistyminen
3. nopea, tuettu kotiutus tai jatkohoitopaikan määrittely
Päivystysosastotoiminnassa
keskimääräisen
käyttöasteen
tulee
olla
normaalia
vuodeosastotoimintaa matalampi, jotta osastolla säilyy kyky vastaanottaa potilaita aina silloin, kun
sille on tarve. Hoitopaikkojen optimaalinen käyttöaste on 85-90%.
Potilaat ohjautuvat päivystysosastolle pääasiallisesti Jorvin sairaalan päivystyksestä. Potilas
voidaan ottaa Espoon terveysasemilta tai kotihoidosta päivystysosastolle suoraan, ohi Jorvin
päivystyspoliklinikan, sillä edellytyksellä, että osastolle tulosta on sovittu etukäteen joko keskitetyn
palveluohjausyksikön (KePa) tai päivystysosaston seniorilääkärin kanssa. Tällöin on tärkeätä
varmistaa se, että potilaan tila ei edellytä tutkimusta päivystyspoliklinikalla ennen osastolle tuloa.
Kiireellistä ja puolikiireellistä hoitoa tarvitsevien potilasryhmien välimaastoon jää ikääntyneitä
henkilöitä, joilla on tutkimuksen, hoidon ja selvittelyn tarvetta. Jos vanhuksen vointi ja toimintakyky
heikentyvät lyhyessä ajassa, on tärkeätä puuttua tilanteeseen nopeasti. Vanhus voidaan ottaa
matalan kynnyksen periaatteella päivystysosastolle kotihoidon lääkärin arvion perusteella
esimerkiksi seuraavana aamuna. Tällöin tarvitaan usein monialaisia selvityksiä, ja ne tehdään
keskitetysti ja ketterästi päivystysosaston resursseja hyödyntäen.
Osastolla työskentelevä henkilöstö on Espoon kaupungin palveluksessa. Seniorilääkäri ohjaa
kahta erikoistuvaa lääkäriä, jotka suorittavat akuutin geriatrian yliopistopalvelua 6 kk:n jaksoissa.
Helsingin yliopisto vastaa erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta ja erikoistumispalvelujen
hyväksymisestä. Kaikki osastolla työskentelevät hoitajat ovat akuuttihoitoon perehtyneitä
sairaanhoitajia. Akuutin geriatrian päivystysosasto on alansa yliopistollinen koulutuspaikka
Suomessa ja akuutin geriatrian edelläkävijä.
Päivystysosaston potilasohjausta, henkilöstöä ja toimintaohjeita koskeva tarkempi kuvaus on
valmistunut.
3.4
Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikkö
Uuden sairaalan ambulatorisilla palveluilla tarkoitetaan polikliinisia ja etäkonsultaatiopalveluita,
hoitokeskusta ja ryhmä- ja yksilökuntoutuspalveluja ja ne sijaitsevat uuden sairaalan 1.
kerroksessa. Yksikkö sisältää nykyisen muistipoliklinikan, päiväsairaalan ja joiltain osin
kotisairaalan toimintoja, jotka tulevat muuttumaan ja laajenemaan.
Polikliinisiin palveluihin tullaan lähetteellä tai osastohoidon jälkeen sovitusti ajanvarauksella kotoa.
Polikliinisiä palveluita tuotetaan yhteistyössä HUS:n kanssa ja niitä tarjotaan myös HUS-Jorvin
klinikoilla hoidettavien potilaiden tarpeisiin.
19
Versio 1.0
28.5.2015
Espoon sairaalan ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikköön osoitetut lähetteet tulevat keskitettyyn
palveluyksikköön (KePa), joka ohjaa lähetteen tarkoituksenmukaiseen hoitoyksikköön. Tavoitteena
on, että potilaalle tarpeelliset tutkimukset ja hoidot ohjelmoidaan mahdollisimman kattavasti yhdellä
käynnillä tapahtuviksi. Tällöin potilaalle järjestetään tarpeen mukaan lepopaikka tutkimusten
väliajaksi yksikössä olevasta lepotilasta.
Yksikön keskeisiä osaamisalueita ovat muistihäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus sekä
kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi (comprehensive geriatric assessment, CGA). Näihin liittyy
läheisesti psykogeriatrisen poliklinikan toiminta, jonka osaamista tarvitaan muun muassa
muistihäiriöpotilaiden hoidossa. HUS tuottaa psykogeriatrian palvelut Espoon sairaalan tiloissa
sekä konsultaatioina että hoitokäynteinä koko Jorvin kampuksen tarpeisiin. Psykogeriatrian tiimi
tuottaa myös liikkuvia palveluja niitä tarvitseville yksiköille, kuten hoivakodeille.
Ambulatorisessa yksikössä toimii palliatiivinen, matalan kynnyksen poliklinikka, jonne
palliatiivisessa ja saattohoidossa olevat potilaat otetaan sujuvasti ja nopeasti konsultaatioon ja
hoitoon. Toimintaperiaate on kuvattu tarkemmin palliatiivisen ja saattohoidon konseptissa.
Osastohoidossa olleiden potilaiden jälkitarkastus on joissakin tilanteissa tarkoituksenmukaista
ohjelmoida sairaalan ambulatoriseen yksikköön. Näin toimitaan etenkin silloin, kun tarvitaan usean
eri ammattilaisen tapaamista ja sairaalassa yhdellä käynnillä saatavia tutkimuksia, kuten
kuvantamista. Joskus sairaalahoitoa voidaan lyhentää, kun hoitavalla lääkärillä on mahdollisuus
tarkistaa potilaan tilanne myöhemmin poliklinikalla. Toimintatapa on myös potilaslähtöinen, kun
hoitava lääkäri ei vaihdu. Ns. näyttöpoliklinikka hyödyntää mahdollisimman usein etäpoliklinikalle
sijoittuvaa kommunikaatioteknologiaa, joka mahdollistaa yhteydenpidon potilaaseen ilman, että
potilaan tai lääkärin tarvitsee siirtyä paikasta toiseen.
Ambulatoriset ja etäpalvelut -yksikössä on tila, johon sijoittuu modernin kommunikaatioteknologian
välineet virtuaalista etäyhteydenpitoa varten. Korkealaatuinen kuvayhteys on oleellinen. Tätä tilaa
voidaan käyttää muun muassa terveysasemilta tuleviin konsultaatioihin ammattilaisten kesken, eri
alojen erikoislääkäreiltä pyydettäviin hoitokonsultaatioihin, kotisairaalan sairaanhoitajien ja
lääkäreiden keskinäiseen yhteydenpitoon, palliatiivisessa ja saattohoidossa olevien potilaiden
yhteydenottoihin ja kuntoutuksen ohjaamiseen terapeuttien ja kotikuntoutuksessa olevien
potilaiden kesken.
Hoitokeskus antaa hoitoa potilaille, jotka tulevat ajanvarauksella kotoa sovitusti ohjelmoituihin
hoitotoimenpiteisiin, kuten esimerkiksi lääkeinfuusioihin. Tyypillinen hoitokeskuksen potilas on
laskimonsisäistä antibioottihoitoa sarjahoitona saava henkilö, joka kykenee tulemaan sairaalaan ja
joka ei ole kotisairaalan antaman hoidon tarpeessa. Muita potilasryhmiä ovat esimerkiksi erilaisten
haavojen takia hoitoa tarvitsevat potilaat. Hoitokeskus tukee avohoitoa ja se on nimensä mukaan
hoitotyön keskus (nursing centre). Hoitokeskuksessa on lepopaikkoja, jotka ovat hoitokeskukseen
tulevien potilaiden käytössä. Palliatiivisen ja saattohoidon potilaat hyödyntävät hoitokeskuksen
tiloja esimerkiksi ryhmätoimintaan. Päiväkuntoutus toteutetaan hoitokeskuksen tiloissa.
Kuntoutus- ja terapiatiloja käyttävät sekä osastoilla hoidossa olevat että kotoa tulevat potilaat.
Pääperiaate on, että sairaalapotilaiden kuntoutus toteutuu hoidon kanssa tiiviisti integroituna ja että
se tapahtuu tästä syystä lähellä potilashuonetta. Kuntoutumista tukevia laitteita onkin sijoitettu
sekä pienryhmiin että osastoille ja tavoite on, että kuntoutuslaitteet ovat helposti potilaiden ja
omaisten saavutettavissa kaikkina viikonpäivinä. Erityistiloja tarvitsevat toiminnot, kuten
allaskuntoutus- ja osa musiikkiterapiasta voivat toteutua vain ensimmäisen kerroksen tiloissa.
20
Versio 1.0
28.5.2015
Potilaiden siirtymiseen osastoilta ensimmäisen kerroksen kuntoutustiloihin kannustetaan aina, kun
se on tarkoituksenmukaista. Tiloissa tuotetaan ryhmäkuntoutuspalveluja erikseen koottaville
ryhmille. Kotona olevien potilaiden kuntoutumista tuetaan ylläpitämällä etäyhteyksiä ja
kannustamalla potilaita niiden käyttöön.
3.5
Kotiin vietävät palvelut -yksikkö
Kotiin vietävien palvelujen yksikkö muodostuu kotisairaalasta, kotihoitoa tukevista, liikkuvista
lääkäripalveluista (kotihoidon lääkäripalvelut) ja kotikuntoutuksesta.
Kotisairaala tuottaa potilaan kotiin sairaalatasoisia palveluja - kotisairaala on vaihtoehto
sairaalassa annettavalle hoidolle. Kodilla tarkoitetaan tässä yhteydessä myös hoivakotia.
Kotisairaalan keskeisiä potilasryhmiä ovat suonensisäistä antibioottihoitoa saavat infektiopotilaat ja
saattohoidossa olevat potilaat. Kotisairaalan toimintaa laajennetaan myös muihin
asiakassegmentteihin osana liikkuvien palvelujen tuottamisen mallia. Kotisairaala hyödyntää
etäpalvelut mahdollistavaa teknologiaa.
Kotihoidon lääkärien vakanssit siirtyvät 1.9.2015 Espoon sairaalaan. Säännöllisessä kotihoidossa,
pitkäaikaishoidossa sekä palliatiivisessa ja saattohoidossa olevat hauraat henkilöt ovat sairaalan
tärkeitä asiakkaita. Kotihoidon ja kotisairaalan lääkärit tekevät kotikäyntejä matalalla kynnyksellä ja
pyrkivät ennakoimaan mahdollista toimintakyvyn heikkenemistä, tavoitteena palvelujen
kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti. Potilas voidaan ottaa nopeasti päivystysosastolle
tutkimukseen ja hoitoon kotihoidon lääkärin arvion perusteella, kun syy ei selviä kotihoidon
käytettävissä olevin keinoin. Näissä tilanteissa usein ruuhkaiseen päivystykseen lähettäminen on
epätarkoituksenmukaista eikä se hyödytä, vaan pikemmin rasittaa potilasta. Kotihoidon
lääkäreiden pääasiallinen tehtävä on hoitaa kotihoidon piirissä olevia potilaita, jotka eivät pysty itse
menemään terveysasemalle. He antavat konsultaatioita kotihoidon henkilökunnalle potilaiden
kiireellisissä asioissa. Sairaalasta aikaisempaa nopeammin kotiutuvien, kotihoidon piirissä olevien
potilaiden hoitovastuu on kotihoidon lääkäreillä. Vastaavasti, mikäli sairaalasta kotiutunut potilas ei
kuulu kotihoidon piiriin ja hän tarvitsee hoitoa, hoitovastuussa on kotisairaalan lääkäri.
Sairaalahoidon kestoa pyritään lyhentämään panostamalla kotikuntoutukseen.
Sairaalassa
aloitettua kuntoutusta jatketaan potilaan omassa kotiympäristössä toimintakyvyn kohennuttua
siihen pisteeseen, että kotona asuminen on kotihoidon tukemana mahdollista. Potilaan ei näin
ollen tarvitse olla sairaalassa pelkästään kuntoutustoimenpiteitä varten, vaan sairaala ottaa
vastuuta potilaasta myös kotiin siirtymisen jälkeen siihen asti, kun hoito voidaan päättää ja kun
potilas voi siirtyä avohoidon tuottamiin palveluihin. Sairaalavaiheen lyhentyessä sairaalan
henkilöstöresursseja vapautuu, jolloin sama, potilaalle tuttu terapiahenkilöstö voi jatkaa sairaalassa
käynnistynyttä kuntoutusta kotona. Tärkeä tavoite on arjessa pärjääminen.
3.6
Palliatiivisen ja saattohoidon palvelut
Espoon uusi sairaala antaa palliatiivisen ja saattohoidon palveluita saattohoito-osastolla,
päiväsairaalapalveluina hoitokeskuksessa, matalan kynnyksen poliklinikkapalveluina ambulatoriset
ja etäpalvelut -yksikössä sekä kotiin vietävinä kotisairaalan palveluina. Palliatiivisen hoidon
toimintakonsepti on tehty yhteistyössä HUS:n palliatiivisen yksikön kanssa.
21
Versio 1.0
28.5.2015
3.7
Tukipalvelut
Espoon sairaalan tarvitsemat tukipalvelut jaotellaan hoitoon liittyviin ja hoitoa tukeviin.
Hoitoon liittyvät tukipalvelut
Apteekkipalvelut
Lääkehuollon kaikki palvelut suunnitellaan hankittaviksi HUS-Apteekki -liikelaitokselta.
Apteekkipalvelut sisältävät lääkkeiden hankinnan, varastoinnin sisältäen velvoitevarastoinnin,
annosjakelun, toimittamisen sekä osastofarmasiapalvelun. Laadukas lääkehuolto on keskeinen
potilasturvallisuustekijä.
Laboratoriopalvelut
Espoon
uuden
sairaalan
laboratoriopalvelut
hankitaan
HUSLAB-liikelaitokselta.
Laboratoriopalveluiden laajuuteen sisällytetään seuraavat palvelukokonaisuudet:
·
·
·
Espoon sairaalan osastojen säännölliset näytteenottokierrot
Espoon sairaalan hoitokeskuksen sekä ambulatoristen palveluiden potilaiden näytteiden
otot
Kotisairaalan potilaiden laboratorionäytteet
Tutkimusnäytteiden nopea analysointi on tärkeää ja tästä syystä uuteen sairaalaan rakenne-taan
putkiposti, jota käyttämällä näytteet saadaan nopeasti analysoitavaksi
Kuvantamispalvelut
Espoon uuden sairaalan kuvantamispalvelut hankitaan HUS-Kuvantaminen -liikelaitokselta.
Potilaiden kuvantamistutkimukset tehdään lääkärin lähetteellä. Palveluiden laajuuteen kuuluvat
kaikki radiologian, kliinisen fysiologian, isotooppilääketieteen ja neurofysiologian kuvantamis- ja
tutkimuspalvelut sekä tutkimusmateriaalin analysointi, tulkinta sekä lääkärin lausunnot.
Hoitoa tukevat tukipalvelut
Aula- ja turvallisuuspalvelut
HUS-Servis -liikelaitos ja HUS-Kiinteistöt Oy:n Turvapalvelut tuottavat Espoon sairaalan kaikki
aula- ja turvapalvelut. Espoon sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelut integroituvat osaksi HUS
Jorvin sairaalan kokonaisuutta, jolloin palveluresurssin käyttö on tehokasta ja taloudellista. Aulaja turvallisuuspalvelut näyttäytyvät yhtenäisenä palvelukokonaisuutena Espoon sairaalan potilaille,
henkilöstölle ja muille asiakkaille.
Logistiikkapalvelut
Espoon sairaalan tarvitsemat logistiset palvelut tuottaa HUS-Logistiikka -liikelaitos. Logistiikka on
laaja kokonaisuus, joka sisältää hankintapalvelun, varastointi- ja toimituspalvelun, kuljetuspalvelun,
tarvikkeiden täyttöpalvelun ja kiireettömät potilaskuljetukset. Sairaalassa palveluketju alkaa
tuotevalikoiman tunnistamisesta ja standardoinnista sekä tuotteiden kilpailuttamisesta päätyen
siihen, että tilatut tarvikkeet on toimitettu sovittuihin tiloihin lähelle päätekäyttäjiä.
22
Versio 1.0
28.5.2015
Apuvälinepalvelut
Apuvälinepalvelut hankitaan HUS:n Apuvälinekeskukselta. Apuvälineiden hallinnassa tullaan
hyödyntämään Espoon sairaalassa sijaitsevaa apuvälinekeskusta. Apuvälinepalveluihin sisältyvät
apuvälineiden hankinta, varastointi ja kuljetus, apuvälineiden käytön seuranta sekä huolto, korjausja muutostyöt. Tavoitteena on apuvälineiden, muiden laitteiden ja tarvikkeiden keskitetty ja
kokonaisvaltainen palvelu siten, että potilas voi ottaa sairaalasta kotiutuessaan tarvittaessa saman
apuvälineen mukaansa. Kun potilas tulee erikoissairaanhoidosta, apuväline kulkee potilaan
mukana Espoon sairaalaan.
Ateriapalvelut
Ravioli liikelaitos huolehtii Espoon sairaalan potilaiden tarvitsemista ravintohuollon palveluista.
Espoon uusi sairaala siirtyy käyttämään HUS:n WebMysli-ohjelmistoa, jonka kautta ateriat tilataan
osastoille.
Tekstiilipalvelut
Sairaalan tarvitsemat tekstiilipalvelut hankitaan Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n (USP) kautta.
Tavoitteena on prosessin automatisointi siten, että hoitohenkilökunnan työaikaa kuluu
tekstiilihuoltotehtäviin mahdollisimman vähän. Myös sairaalassa käytettävät työvaatteet sekä
potilas- ja liinavaatteet hankitaan osana palvelua.
Laitoshuolto- ja välinehuoltopalvelut
Espoon sairaalan laitoshuollon ja välinehuollon palvelut tuottaa HUS-Desiko -liikelaitos.
3.8
Uuden sairaalan johtamisjärjestelmä
Sairaaloiden johtaminen on perustunut perinteisesti enemmän ammattilaisten kuin prosessien tai
toimintojen johtamiseen. Uuden sairaalan johtamisjärjestelmän suunnittelun lähtökohtana on hyvä
johtaminen, niin että sairaalan toiminta on vaikuttavaa, tehokasta ja taloudellista. Sairaalan
toimintoja tarkastellaan osiensa summana, joten johtamisjärjestelmän ei tule antaa mahdollisuutta
osaoptimointiin. Johtamisjärjestelmän tavoitteena on tukea tiimityötä, madaltaa toimintojen välisiä
raja-aitoja ja sallia resurssien joustava käyttö.
Sairaalan toiminnot linkittyvät vahvasti toisiinsa, minkä vuoksi perinteinen, puhdas
prosessiorganisaatio ei sovellu johtamisen ratkaisuksi. Toiminnot ovat matriisissa, koska suuri osa
prosesseista perustuu ammattiosaajien tiimien työhön ja monet prosessit käyttävät samoja
resursseja. Sairaalan rakenteessa on kuitenkin toiminnallisia kokonaisuuksia, joiden pohjalta
johtamisjärjestelmä voidaan rakentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi akuutti, päivystyksenä alkava
hoito, suunniteltu hoito ja ambulatoriset sekä kotiin vietävät palvelut.
Sairaalan johtamisjärjestelmä on työn alla ja sen pohjalle rakennetaan tarkoituksenmukainen
henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön johtamisjärjestelmä.
23
Versio 1.0
28.5.2015
4
Toiminnallisen suunnittelun jatkotyö
Espoon uuden sairaalan uudessa toiminnassa tavoitellaan verkostomaisia palveluja, joiden avulla
vähennetään tilojen merkitystä. Sairaalan toimintaa viedään entistä useammin kotiin ja
ryhmätoimintoihin. Rajapinnat erikoissairaanhoitoon, Espoon avoterveyspalveluihin, koti- ja
pitkäaikaishoitoon ja liikuntatoimeen, oppilaitoksiin, yksityisiin ja kolmannen sektorin toimijoihin
edellyttävät tarkennuksia ja sopimuksia.
Tavoitteena on, että yhteydenpito on mahdollista ilman, että henkilöt kokoontuvat samaan tilaan.
Tämän vuoksi sairaalaan rakennetaan laadukkaat tila- ja tekniset ratkaisut etäyhteyksiä varten.
Palvelujen digitointi ja kommunikaatioteknologian lisääntyvä käyttö tuovat aikaisempaa laajemman
joukon kuntalaisia sairaalan palvelujen piiriin, ovat asiakasystävällisiä sekä säästävät aikaa ja
henkilöresursseja.
Toiminnallisen suunnittelun aikana on kehitetty olemassa olevia ja ideoitu uusia toimintamalleja.
Näiden testaaminen ja harjoittelu on tärkeätä niin pian ja siinä laajuudessa kuin se on mahdollista.
Pilotointi on käynnistynyt nykyisessä toiminnassa, matkalla koti uutta sairaalaa.
Hyvän asiakaskokemuksen mahdollistajia ovat muun muassa yhden hengen potilashuoneet ja
yksilö- ja perhekeskeisen hoidon jalkautuminen kaiken toiminnan lähtökohdaksi.
Keskeisiä uudistuksia ovat:
-
päivystysosasto
akuutin geriatrian erikoistumiskoulutus
kotisairaalan laajentuva toiminta ja kotikuntoutus
hoidon ja kuntoutuksen integroiminen
somaattisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen integroiminen
asiakassegmentointi
keskitetty palveluohjaus (”KePa”)
potilaan ”Valmentaja ”-konsepti
etäyhteydet (ICT)
toiminnallinen integraatio HUS-Jorvin kanssa
HUS:n tukipalvelut, henkilöstön työtä helpottavat tukipalvelut, kuten tarvikkeiden täyttöpalvelu
Toiminnan suunnittelun jatkotyö keskittyy seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
-
prosessien jatkosuunnittelu (aivoverenkiertohäiriöiden, psykogeriatrian, haavan ja
ortopedisen kuntoutuksen hoitoketjut, kotikuntoutus-konsepti, Valmentaja-konsepti, akuutin
geriatrian erikoistumiskoulutus)
prosesseihin liittyvät toiminta- ja työohjeet
potilassegmentointi
johtamisjärjestelmä
henkilöstösuunnitelma
tukipalveluiden palvelukuvaukset ja sopimukset
siirtymä- ja käyttöönottosuunnitelma
24
Versio 1.0
28.5.2015
-
toimintaa tukevien ICT-ratkaisujen suunnittelu ja hankinta
saattohoitoyksikön käynnistäminen asteittain (pilotti)
25