pdf-tiedostona. - Pelastakaa Lapset ry

0
Hyvä opettaja,
Tästä lehtisestä löydät tuntisuunnitelmarungon Pelastakaa Lapset ry:n Lapsuudelle arvo
oppitunneille. Kyseessä on globaalikasvatusprojekti, jossa pohditaan lapsen oikeuksia ja lapsiin
investoimista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.
Tunneilla on tarkoitus käydä yhdessä pohtien ja erilaisten toiminnallisten harjoitusten avulla läpi
teemoja, jotka liittyvät lapsen oikeuksiin. Tuntisuunnitelmat koostuvat viidestä eri osa-alueesta:
lapsen oikeudet, osallisuus, eriarvoisuus, kuvan tulkinta ja valokuvaus. Voitte joko toteuttaa
suunnitelman kokonaisuudessaan ja tuottaa omat valokuvausprojektit tai tehdä valikoivasti
aikatauluun sopivia harjoitteita.
Suuri osa tehtävistä toteutetaan pienryhmissä. Jos kokonaisuus toteutetaan sellaisenaan, olisi
hyvä, jos samat ryhmät tekisivät töitä yhdessä koko projektin ajan.
Opettajat voivat käyttää tuntisuunnitelmaa omalle ryhmälleen ja omaan ainekokonaisuuteensa
soveltaen. Neljästä ensimmäisestä osa-alueesta löytyy useampia teemaan liittyviä harjoituksia,
joita voi vapaasti hyödyntää oman mielenkiinnon ja aikataulun mukaan. Oppitunneille tarjotaan
myös vaihtoehtoja eri-ikäisille.
Viidennessä osa-alueessa suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden omia valokuvausprojekteja,
jotka käsittelevät lasten oikeuksia ja eriarvoisuutta lasten ja nuorten näkökulmasta. Valmiista
valokuvista voi tehdä näyttelyn koululle tai vaikka kirjastoon. Kuvat voi myös lähettää yhdessä
mielipidekirjoituksen tai kuvatekstin kanssa vaikka paikallisille päättäjille tai paikallislehteen.
Tärkeintä on, että nuorten oma ääni tulisi kuuluviin ja he pääsevät kuvien avulla vaikuttamaan.
Kouluprojekteja toteutettiin keväällä 2015 ympäri Suomea sekä Keniassa ja valmiisiin tuotoksiin
voit tutustua osoitteessa www.lapsuudellearvo.fi.
Lisätietoja ja -materiaalia voi kysyä Pelastakaa Lapsilta. Autamme mielellämme myös oppituntien
toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoa:
Eveliina Viitanen
Vaikuttamistyön koordinaattori
[email protected]
p. 050 911 9295
1
Max Holm
Pelastakaa Lasten tiedottaja
[email protected]
p. 050 433 1438
Tuntisuunnitelmat ja sisältö
1. Mitä ovat lapsen oikeudet? (s. 3-4)
Tällä oppitunnilla pohditaan lapsen oikeuksia. Mitä lapsi tarvitsee –harjoitus sopii eri-ikäisille oppilaille,
kun taas Autiosaari-tehtävän avulla lapsen tarpeet hahmottuvat etenkin nuoremmille. Tämän jälkeen
perehdytään Lapsen oikeuksien sopimukseen videon avulla. Karttatehtävän avulla lapsen oikeuksien
merkitys omalle elämälle hahmottuu. Vanhempien oppilaiden kanssa tuntivinkkejä voi käyttää osana
laajempaa keskustelua ihmisoikeuksista.
tuntivinkki: yhteiskuntaoppi, historia, uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, kielet, kuvaamataito
2. Lapsen oikeus mielipiteeseen ja osallistumiseen (s. 5-6)
Tällä oppitunnilla opettaja käy luokan kanssa läpi lapsen oikeutta mielipiteeseen ja osallistumiseen.
Tunnin aluksi tehdään ajatuskartta lapsen osallistumismahdollisuuksista. Vanhempien oppilaiden
kanssa tunnilla voi keskittyä oman kunnan päätöksentekoon ja oppilaiden omiin mahdollisuuksiin
vaikuttaa siihen. Mielipidejanan avulla harjoitellaan oman mielipiteen ilmaisua ja perustelua. Lopuksi
vielä järjestetään väittely, jossa oppilaat pääsevät harjoittelemaan mielipiteensä perustelua.
tuntivinkki: yhteiskuntaoppi, äidinkieli, kielet
3. Lapsen oikeudet ja eriarvoisuus (s. 7-8)
Tällä oppitunnilla pohditaan eriarvoisuutta mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun avulla. Aluksi
virittäydytään teemaan astu askel eteenpäin – harjoituksen avulla. Harjoitusta voi hyvin soveltaa eriikäisille. Tämän jälkeen ryhmät listaavat eriarvoisuuksia ja valitsevat niistä opettajan avulla yhden, jota
he lähtevät työstämään eteenpäin mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun avulla.
tuntivinkki: äidinkieli, tietotekniikka, kielet
4. Kuvan voima (s. 9-15)
Tällä oppitunnilla opettaja kertoo oppilaille kuvan käyttämisestä tarinan kertomisessa ja
vaikuttamisvälineenä. Oppilaat tekevät kuva-analyysitehtävän. Jos koko projekti toteutetaan, ryhmät
alkavat suunnitella valitsemaansa eriarvoisuuteen liittyvää valokuvaparia.
tuntivinkki: äidinkieli, kuvaamataito
5. Projektin päätös: Valokuvaus (s.16)
Tällä oppitunnilla oppilaat suunnittelevat ja ottavat kuvia valitsemastaan eriarvoisuudesta ja omasta
ehdotuksestaan sen ratkaisemiseksi. Tehtävään voi käyttää aikaa yhden tai useamman oppitunnin
verran, oppilaiden ja opettajan toiveiden mukaisesti. Oppilaat myös kirjoittavat valokuviin liittyvät
kuvatekstit. Valmiit valokuvat voi laittaa esille koulussa tai vaikka lähikirjastossa. Ne voi myös
esimerkiksi lähettää paikallisille päättäjille, jolloin oppilaat saavat äänensä kuuluviin.
tuntivinkki: äidinkieli, kuvaamataito, yhteiskuntaoppi, elämänkatsomustieto, historia
2
1. Mitä ovat lapsen oikeudet?
•
•
•
Mitä lapsi tarvitsee? –harjoitus (20min) TAI Autiosaari-harjoitus (20min)
Sonata Arctican ”I have a right” tai video Pelastakaa Lasten toiminnasta Nepalissa (10min)
Oikeudet kartalle – harjoitus (30 min)
1. Mitä lapsi tarvitsee? -harjoitus
Tavoite: laajentaa oppilaiden käsitystä lapsen elinympäristöstä, pohtia mitä hyvään tulevaisuuteen
tarvitaan, sekä miettiä ympäristön ja lapsen oikeuksien toteutumisen suhdetta.
Materiaalit: Tarvitset Post-it lappuja, kyniä ja taulu.
Jaa oppilaat pienryhmiin. Piirrä tai pyydä oppilaita piirtämään taululle iso ihmishahmo (lapsi). Lapsen
oikeuksien sopimus määrittelee jokaisen alle 18-vuotiaan lapseksi. Jaa oppilaille post-it lappuja, joihin he
kirjoittavat harjoituksen vastaukset.
a) Pyydä oppilaita miettimään ja kirjoittamaan post-it lapuille asioita, joita ilman ihminen ei voi elää. Laput
kiinnitetään lapsen jalkojen juureen perustaksi. Pyydä oppilaita miettimään, miten elämä muuttuisi, jos
kyseisiä asioita ei olisi mahdollista saada.
b) Seuraavalle lapulle kirjoitetaan asioita, joiden avulla lapsi saa hyvän tulevaisuuden. Laput kiinnitetään
lapsen jalkoihin kuljettamaan häntä eteenpäin.
c) Seuraavalle lapulle kirjoitetaan asioita, jotka tekevät lapsen elämästä mukavampaa, mutta eivät ole
välttämättömiä. Mistä asioista nautit? Nämä laput kiinnitetään ylävartaloon. Minkälaista elämä olisi ilman
näitä asioita?
d) Viimeiselle lapulle kirjoitetaan ajatuksia ja haaveita tulevaisuudesta, asioita, jotka tekevät lapsesta joskus
onnellisen aikuisen. Pystyykö haaveilemaan, jos esimerkiksi kohdan a) asiat eivät ole kunnossa? Laput
kiinnitetään lapsen pään yläpuolelle.
Kun kaikki laput ovat paikoillaan, kirjoita hahmon ympärille otsikot elinympäristö, sosiaalinen ympäristö,
taloudellinen ympäristö, kulttuuriympäristö. Liimatuista post-it lapuista vedetään viiva siihen osa-alueeseen
johon kyseinen asia kuuluu. Näin oppilaat hahmottavat, mistä kaikista tarpeista ympäristö koostuu ja mitä
kaikkea lapsi tarvitsee hyvään elämään.
TAI
Autiosaari –harjoitus
Tavoite: hahmottaa, mitä lapsi tarvitsee elääkseen. Harjoitus sopii hyvin etenkin nuoremmille oppilaille
ja johdattelee lapsen oikeuksien teemaan.
3
Jaa oppilaat ryhmiin. Pyydä oppilaita piirtämään vihkoihinsa vene. Veneeseen kirjoitetaan viisi asiaa, joita
oppilas ajattelee tarvitsevansa mukaan nautiolle saarelle. Tämän jälkeen oppilaiden tulee yliviivata asioista
kaksi. Jäljelle jää siis kolme asiaa, joita ilman oppilas ei autiolla saarella selviäisi.
Tämän jälkeen asiat kootaan yhdessä taululle. Pyydä jokaista ryhmää kertomaan, mitkä kolme asiaa
veneeseen jäivät. Kaikki asiat kirjoitetaan taululle. Näistä voidaan yhdessä vielä äänestää koko luokan
kaikkein tärkeimpänä pitämät kolme asiaa.
Taululle jääneet asiat liittyvät yleensä tiiviisti lapsen oikeuksiin (vesi ja ruoka, suoja, ystävä/perhe) ja
harjoituksen avulla on helppo aloittaa keskustelu lapsen oikeuksista ja tarpeista.
2.
Kuunnelkaa Pelastakaa Lasten sivuilta Sonata Arctica -yhtyeen kappale I have a right.
Pohtikaa yhdessä, miten koulunkäynti edistää kappaleessa mainittuja lapsen oikeuksia. Mitä oikeuksia
kappaleessa mainitaan? Lyhennetyn lapsen oikeuksien sopimuksen avulla voitte käydä oikeudet läpi kohta
kohdalta. Mitkä oikeudet jäävät lapsityöläisten kohdalla toteutumatta? Pohtikaa myös, mitä oikeuksia voi
jäädä toteutumatta suomalaisilla lapsilla. Harjoitus toimii myös aineen aiheena.
linkki videoon: http://www.pelastakaalapset.fi/media/lataa-soittoaani/
TAI
Vanhempien oppilaiden kanssa voidaan katsoa Pelastakaa lapset ry:n video järjestön työstä Nepalissa.
Video on englanniksi. Mihin lapsen oikeuksiin järjestön työ Nepalissa liittyy? Oppilaille voi jakaa
lyhennelmät lapsen oikeuksien sopimuksista tai asiasta voidaan keskustella vapaasti.
linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=vA5oQBw-G2w
3. Oikeudet kartalle -harjoitus:
Tavoitteet: Pohtia lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä omassa ympäristössä
Materiaalit: Kartonki +taidetarvikkeita, lyhennetty lapsen oikeuksien sopimus
Oppilaat jaetaan noin kahdeksaan ryhmään. Pyydä oppilaita piirtämään oman lähiympäristön kartta ja
merkitsemään sinne tärkeitä paikkoja. Karttaan voidaan merkitä esimerkiksi kodit, koulu, julkiset
rakennukset ja tilat (puistot, postitoimisto, kunnan- tai kaupungintalo, kirkot), julkiset palvelut (sairaalat,
terveyskeskukset, paloasema, poliisiasema, sosiaalitoimisto) ja muita paikkoja, kuten ruokakaupat,
hautausmaa, elokuvateatteri, nuorisotalo, apteekit, leikkipuistot, ulkoilualueet, puutarhat, nuorten vapaaajan viettopaikat yms.
Kun kartat ovat valmiit, kerrataan yhdessä lapsen oikeuksia. Pyydä oppilaita tarkastelemaan karttojaan
lapsen oikeuksien näkökulmasta. Pelastakaa lasten sivuilta löytyy lyhennettynä lapsen oikeuksien sopimus.
http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-yleissopimus/lapsenoikeuksien-yleissopimukse/
4
Kysymyksiä:
Mitä ihmisoikeuksia lapset liittävät kartan eri paikkoihin? Esimerkiksi koulu: ”Lapsella on oikeus
koulutukseen”; koti: ”Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja
turvallista olla heidän kanssaan…”; kirjasto, koulu, harrastuspaikat: ”oikeus ilmaista itseään ja oikeus saada
tietoa; terveyskeskus, neuvola, sairaala: ”oikeus terveydenhuoltoon”; puisto, nuorisotalo, ulkoilualueet,
elokuvateatteri: ”oikeus vapaa-aikaan”. Samaan kohteeseen voi tulla useita eri oikeuksia.
Voidaan myös kysyä, mihin paikkoihin liittyvät:
-
oikeudet, jotka koskevat mahdollisuuksia koulutukseen
oikeudet, jotka mahdollistavat turvallisen elämän
oikeudet, jotka suojaavat väkivallalta ja syrjinnältä
oikeudet, jotka mahdollistavat hyvän tulevaisuuden
oikeudet, jotka auttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia lapsia
oikeudet, jotka parantavat lasten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Lopuksi tarkastellaan karttoja yhdessä: Miten lapsen oikeudet liittyvät ympäristöön? Minkälaiset paikat
parantaisivat lapsen oikeuksien toteutumista omassa ympäristössänne?
5
2. Lapsen oikeus mielipiteeseen ja osallisuuteen



Mielipidejana – harjoitus (20min)
Saako lapsi päättää? (15min)
Väittely (45min)
1. Mielipidejana -harjoitus:
Tavoitteet: Pohtia lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä, herättää keskustelua, antaa kaikille
mahdollisuus ilmaista mielipiteensä
Materiaalit: Tyhjä tila, väittämät
Tila jaetaan kuvitteellisella janalla, jossa on kaksi ääripäätä. Sovitaan, että toisessa päässä ollaan ”eri
mieltä” ja toisessa päässä ”samaa mieltä” väittämän kanssa. Väittämät luetaan yksi kerrallaan. Oppilaat
liikkuvat janalla siihen kohtaan, mitä mieltä he ovat väitteestä. Koko janaa voi käyttää. Kun kaikki ovat
asettuneet janalle valitsemalleen paikalle, halukkaat saavat perustella mielipiteensä.
Mielipiteitä ei tarvitse kertoa, mutta oppilaita kannattaa kehottaa siihen. On hyvä jälleen muistuttaa
oppilaita siitä, että vääriä mielipiteitä ei ole! Jotkut kysymyksistä voidaan myös ymmärtää eri tavoin.
1. Minä voin ja saan olla eri mieltä äidin ja isän kanssa. ( 12. artikla: Lapsilla on oikeus omiin mielipiteisiin)
2. Ikäisteni lasten ei pitäisi tehdä töitä. (32. artikla: Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen
opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään.)
3. Minun on pakko käydä koulua (28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua.)
4. Meidän koulussa ei kiusata. (19. artikla: Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä
kohtelulta ja hyväksikäytöltä.)
5. Minulla on tarpeeksi vapaa-aikaa. (31. artikla: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan.)
6. Kaikilla lapsilla maailmassa tulisi olla oikeus koulunkäyntiin. ( 28. artikla: Lapsella on oikeus
koulunkäyntiin.
7. 17-vuotias on lapsi. (1. artikla: Jokainen alle 18-vuotias on lapsi)
8. Kaikki lapset ovat yhdenvertaisia. ( 2. artikla: Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle)
Kysymyksiä voi keksiä lisää ja soveltaa eri-ikäisille. Nuoremmilta oppilailta voi kysyä esimerkiksi
seuraavanlaisia kysymyksiä:
1.
2.
3.
4.
5.
6
Tyttöjen ja poikien pitäisi tehdä yhtä paljon kotitöitä.
Meidän koulussa kaikki ovat samanlaisia.
Lapsen pitäisi saada itse päättää nukkumaanmenoaikansa.
Koulussa on kivaa olla.
Lapsen pitäisi käydä töissä.
2. Saako lapsi päättää? -ajatuskartta
Tavoite: Ymmärtää, missä lapsia koskevia päätöksiä tehdään
Taustaksi: Lapsen oikeus osallisuuteen on kirjattu lapsen oikeuksien sopimuksessa useaan kohtaan;
( Artiklat 2. / 3. /12./ 13. 14./15. /17.) Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä
itseään ja hänen elämäänsä. Monilla poliittisilla ja taloudellisillakin päätöksillä on vaikutus lapsiin.
Esimerkiksi Unicefin videossa kerrottiin, että alkoholiveron alentaminen vaikutti lasten huostaanottojen
määrän kasvuun. Luokattomaan lukioon siirtyminen vaikutti lasten sosiaalisten suhteiden rakentumiseen.
Suurimmalla osalla poliittisista päätöksistä on joko suoria tai välillisiä vaikutuksia lasten elämään.
YK:n Suomea koskevassa määräaikaisraportissa todetaan, että Suomella on korjattavaa erityisesti pienten
lasten mielipiteen huomioimisessa lapsia itseään koskevissa asioissa. Osallisuus, elintaso ja suojelu olivat
lapsiasiavaltuutetun mukaan lapsen oikeuksia, joissa Suomella on parantamisen varaa. Lapsen osallisuus on
keskeinen lapsen oikeuksien toteutumiseen ja lasten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, jolla varmistetaan
lapsen aseman ja mielipiteen huomioiminen. Lasten osallisuus tekee lapset ja lasten asiat näkyväksi
yhteiskunnassa. Tällä varmistetaan, että lapsinäkökulma huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. (Lähde:
Lapsen ääni – sinulle, joka päätät lapsen asioista. Osallisuuden ohjeistus. Pelastakaa Lapset 2013.)
Pyydä oppilaita tekemään pienryhmissä ajatuskartta, jonka keskelle he piirtävät itsensä. Missä kaikkialla
oppilaan ympäristössä tehdään oppilasta koskevia päätöksiä? Eri paikat kirjoitetaan oppilaan ympärille,
esimerkiksi koti, koulu, kunta ja valtio.
Tämän jälkeen ryhmissä pohditaan, miten lapsi voi vaikuttaa eri paikoissa. Nuorempien oppilaiden kanssa
voi keskittyä kotiin ja kouluun, vanhempien oppilaiden kanssa taas käydä tarkemmin läpi esimerkiksi oman
kunnan päätöksentekoa tai nuorten mahdollisuutta saada äänensä kuuluviin politiikassa.
Tietoa oman kunnan vaikuttamismahdollisuuksista voidaan syventää seuraavan sivuston avulla:
http://www.virtuaalikunta.net/fi/Sivut/default.aspx Sivulta löytyy mm. aiheeseen liittyviä pelejä.
Käykää tämän jälkeen yhdessä läpi seuraavia kysymyksiä eri paikkoihin liittyen:






Missä lapsen asioista päätetään?
Kuka päättää?
Voivatko lapset/nuoret osallistua?
Miten lapset voivat osallistua?
Miksi lapsen etu pitää huomioida päätöksenteossa?
Onko tietoa osallistumismahdollisuuksista tarpeeksi tarjolla
Kunta: lasten parlamentti,
aloitteet, nuorisovaltuusto,
nuorisotoiminta, lautakunnat..
Valtio: kuntien ja koulujen
kautta, lapsiasiavaltuutettu,
kyselyt..
7
Minä
Koti: saan päättää mitä harrastan,
viikkoraha, yhteiset päätökset..
Koulu: oppilaskunnan hallitus,
luokan edustajat, opetapaamiset..
3. Väittely
Lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lapsella on oikeus mielipiteeseen. Lapsella on myös muun muassa
oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Järjestäkää tämän kunniaksi luokassa
väittelytilaisuus. Johdattele oppilaat väittelyyn kertaamalla väittelyn perusasiat yhteisesti. Jaa oppilaat
ryhmiin niin, että syntyy kuusi joukkuetta ja myöhemmin kolme väittelyä.
Jokainen ryhmä saa väittämän, jota heidän tulee puolustaa. Ryhmät saavat 15 minuuttia aikaa valmistella
väitteelleen perusteluja, jotka ryhmän joukostaan valitsema sihteeri kirjoittaa vihkoonsa. Perustelut
kannattaa suunnitella ja jakaa niin, että jokaisella ryhmän jäsenellä on oma perustelunsa väittelyssä.
Perusteluiden lisäksi ryhmien tulee miettiä lyhyt alkupuheenvuoro, jolla he avaavat väittelyn. Ennen
väittelyä ryhmien kannatta pohtia myös, miksi heidän väittämänsä on tosi tai miksi sen tulisi toteutua.
Ohjeista oppilaita miettimään etukäteen myös vastaväittäjien perusteluja ja vastauksia niihin.
Esimerkkejä väittelyaiheista:
• Vanhempien tulee rajoittaa lasten tietokoneiden käyttöä. / Vanhempien ei pitäisi rajoittaa lasten
tietokoneiden käyttöä.
• Välitunnilla pitäisi saada olla sisällä. / Välitunnilla pitäisi mennä ulos.
• Kesäloman tulisi olla pidempi. / Kesäloman tulisi olla lyhyempi.
• Lapsilla pitää olla karkkipäivä. / Lasten tulisi saada syödä karkkia halutessaan.
• Koululiikunnan tulisi olla valinnaista. / Koululiikunnan on syytä olla pakollista.
• Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla on hyödyllistä. / Tietokoneen käyttö vapaa-ajalla ei ole hyödyllistä.
• Koulussa on hyvä olla kokeita. / Koulussa ei tulisi olla kokeita.
•11-vuotiaana pitää saada olla Facebookissa. / 11-vuotiaan ei vielä kuulu olla Facebookissa.
Väittelytilaisuudessa kaksi ryhmää vuorollaan asettuu luokan eteen. Ryhmät asettuvat toisiaan vastakkain
ja muut ryhmät toimivat yleisönä. Puheenjohtaja antaa toiselle väittelevistä ryhmistä aloitusvuoron, jolloin
he saavat esittää lyhyen alkupuheenvuoron. Tämän jälkeen vuoro siirtyy toiselle ryhmälle.
Alkupuheenvuorojen jälkeen ryhmät perustelevat kantaansa vuorotellen. Puheenjohtajana toimivan
opettajan tehtävänä on säännöstellä keskustelua siten, ettei ryhmien argumentointi venähdä vaan
perustelut pysyvät lyhyinä ja molemmat ryhmät saavat suunvuoron. Väittely voi päättyä itsestään, kun
molempien argumentit on käytetty ja vahvempi argumentointi on voittanut. Vaihtoehtoisesti
puheenjohtaja lopettaa väittelyn. Jokainen väittely kestää maksimissaan 10 minuuttia, jolloin
väittelytilaisuus itsessään kestää noin 30 minuuttia.
Kun kaikki väittelyt on pidetty, voitte vielä äänestää luokassa siitä, mikä väittelyistä oli paras. Lisäksi voitte
toteuttaa luokassa ”loppuverryttelyn”, jossa oppilaat äänestävät asettumalla mielipiteensä perusteella eri
asentoon. Väittelyjä oli kolme, joten mielipiteet voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavalla tavalla: oppilaat,
joiden mielestä ensimmäinen väittely oli paras, menevät kyykkyyn; oppilaat, joiden mielestä toinen väittely
oli paras, kumartuvat; oppilaat, joiden mielestä kolmas väittely oli paras, seisovat suorassa kädet kohti
kattoa. Puheenjohtaja laskee äänestyksen tuloksen ja julkistaa yleisön mielipiteen.
8
3. Lapsen oikeudet ja eriarvoisuus



Astu askel eteenpäin –harjoitus (30min)
Eriarvoinen maailma (20min)
Mielipidekirjoitus tai tiedonhaku (45min)

Astu askel eteenpäin -harjoitus
Tavoite: Tarkoituksena on samaistua erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten rooliin ja huomata, miten
eriarvoisuus vaikuttaa ihmisten elämässä.
Materiaalit: Roolikortit + kysymykset; iso tila kuten luokka, josta pulpetit on työnnetty sivuun.
ROOLIKORTIT LÖYTYVÄT PDF-TIEDOSTONA OSOITTEESTA:
http://www.pelastakaalapset.fi/paivatyokerays/oppituntivinkkeja/tunti-3/
Oppilaille jaetaan roolikortit. Rooleja ei saa näyttää vielä muille. Oppilaille esitetään lämmittelykysymyksiä
ja kerrotaan, että he voivat rakentaa hahmoaan mielikuvituksellisesti, kun vastausta ei löydy roolikortista.
Lämmittelykysymykset: Missä ja miten asut? Keitä kuuluu perheeseesi? Käytkö koulua? Minkälainen on
koulusi? Minkälaisessa huoneessa asut? Harrastatko jotakin? Mitä pelkäät? Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Tämän jälkeen oppilaat asettuvat riviin niin, että kaikki ovat samalla viivalla. Opettaja lukee väittämän
kerrallaan. Jokaisen väittämän kohdalla oppilas ottaa pienen askelen eteenpäin, jos väittämä pitää hänen
roolihahmonsa kohdalla paikkansa. Jos väittämä ei koske roolihahmoa, oppilas odottaa paikallaan
seuraavaa väittämää.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
16.
17.
18.
9
Sinulla ei koskaan ole puutetta ruoasta.
Sinulla on kunnollinen koti.
Kodissasi on puhelin tai tietokone.
Asut perheesi kanssa.
Mielipiteitäsi kuunnellaan ja saat vaikuttaa itse asioihisi.
Käyt koulua.
Et ole koskaan kokenut tulleesi syrjityksi.
Sinulla on mahdollisuus terveydenhuoltoon.
Pääset lomamatkalle vähintään kerran vuodessa.
Saat opiskella omalla kielelläsi.
Uskot, että saat opiskella haluamaasi ammattiin.
Syöt ulkona tai käyt kahvilassa vähintään kerran viikossa.
Sinun ei tarvitse pelätä liikkuessasi naapurustossa, jossa elät.
Saat uusia vaatteita aina kun tarvitset niitä.
Sinulla on oma kännykkä.
Vanhempasi käyvät töissä.
Sinulla ei ole suurta riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.
Voit viettää vapaa-aikaa haluamallasi tavalla.
Tämän jälkeen puretaan tehtävä. Kysymyksiä tehtävän purkuun: Kuka olit? Miltä tuntui kun sait astua
askelia/kun et saanut astua askelia? Oliko helppoa/vaikeaa asettua rooliin? Kertooko harjoitus jotain
maailmasta? Olivatko roolihahmot yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia? Pystyykö roolihahmosi vaikuttamaan
omaan tilanteeseensa? Voisiko joku muu taho parantaa roolihahmosi tilannetta? Voisiko roolihahmosi
vaikuttaa muiden roolihahmojen tilanteeseen?
2. Eriarvoinen maailma
Oppilaat tekevät pienryhmissä listan, johon he keräävät lapsia ja nuoria koskevia eriarvoisuuksia.
Minkälaista eriarvoisuutta/epäreiluutta voi esiintyä kouluissa/kodeissa/harrastuksissa/terveydenhuollossa/
koulumatkoissa/ kaveripiireissä jne.? Opettaja auttaa oppilaita hahmottelemaan listaa, esim. mikä on
oikein/väärin tai reilua/epäreilua. Seuraavaksi oppilaat pohtivat listaamiaan asioita. Miettikää, mistä
listaamanne asiat johtuvat? Millä eri tavoilla asioihin voitaisiin vaikuttaa? Onko niihin yritetty vaikuttaa? Jos
on, niin miten?
Lopulta jokainen ryhmä valitsee itselleen yhden eriarvoisuusteeman, jota käsitellään syvemmin. Jos
tarkoituksena on toteuttaa koko projekti, valittu teema on se, josta myöhemmin otetaan valokuvia.
Vastatkaa ryhmänne kanssa seuraaviin kysymyksiin:
o Mikä aiheenne on?
o Miten ja missä eriarvoisuus tai epäkohta ilmenee?
o Minkälaisia seurauksia asiasta koituu?
o Mitä asialle voidaan tehdä?
3a. Tiedonkeruu valitusta teemasta
Kun aiheet on valittu, ryhmät keräävät tietoa valitsemastaan aiheesta ja tekevät muistiinpanoja.
Materiaalin lopusta ja nettisivuilta löytyy suuntaa antava linkkilista nettimateriaaleista/kirjoista ja videoista,
joita ryhmät voivat käyttää kerätessään tietoa aiheistaan. On kuitenkin tärkeää, että linkkilistaa ei jaeta
ryhmille ennen kuin he ovat keksineet omat aiheensa, jotta aiheen valinnassa näkyisi mahdollisimman
paljon nuorten omat ajatukset. Pelastakaa Lapset ry:n toimistolta voi kysyä lisää materiaaleja ja
linkkisuosituksia.
3b. Mielipidekirjoitus
Aiheesta voi myös kirjoittaa mielipidekirjoituksen. Sopii toteutettavaksi etenkin vanhempien oppilaiden
kanssa ja myös kielten tunneilla.
Mielipidekirjoituksessa on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin asioihin:




10
Valitse kantasi ja perustele mielipiteesi hyvin.
Kiinnitä huomiota valitsemiisi väitteisiin, käytä perustelussa faktoja.
Kirjoita napakasti, mielipidekirjoituksilla on yleensä tarkat pituusvaatimukset.
Muista, että mielipidekirjoituksen tarkoitus on vakuuttaa lukija kannastasi.
3. Kuvallinen kerronta



Kuva-analyysi tehtävä (20min)
Kuvalle tarina (15min)
Tehtävien purku (15min)
1. Kuva-analyysi
KUVAT JA KUVATEKSTIT LÖYTYVÄT PDF-TIEDOSTONA OSOITTEESTA:
pelastakaalapset.fi/paivatyökerays/oppituntivinkkeja/tunti-4
Ryhmät tekevät kuva-analyysitehtävän nettisivuilta löytyviin kuviin liittyen. Kuvat voidaan esittää kaikille
samanaikaisesti esimerkiksi dokumenttikameran kautta tai ne voidaan tulostaa ryhmille värillisinä.
Muista että moniin kysymyksistä ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Kuvia voidaan analysoida yhdessä
tai jokaiselle ryhmälle voidaan antaa oma kuva analysoitavaksi, jonka jälkeen ryhmä esittelee oman
kuvansa. Tässä vaiheessa ei vielä kerrota oppilaille kuvien kuvatekstejä.

Mitä kuvassa on? Mitä kuvassa tapahtuu?

Keitä kuvassa on? Mitä he tekevät? (ovatko paikallaan, liikkeessä, katsovatko kameraan)

Mikä paikka kuvassa voisi olla?

Minkälaisia yksityiskohtia kuvassa on?

Minkälainen tunnelma kuvassa on?

Mitä kuvalla halutaan sanoa/kertoa?

Onko kuva yleiskuva, maisemakuva, lähikuva, kasvokuva?

Minkälainen valo kuvassa on? Vaikuttaako valo kuvan tunnelmaan?

Minkälaisesta näkökulmasta kuva on otettu? Tietääkö kuvattava, että hänestä otetaan kuvaa?

Miten kuvat liittyvät lapsen oikeuksiin?

Miten kuvat liittyvät eriarvoisuuteen?
11
2. Kuvalle tarina
Kuvien analysoinnin jälkeen oppilaat keksivät ryhmissä kuville tarinan. Samalla, kun oppilaat pohtivat
kuvien tarinaa, on tarkoitus miettiä, mikä saa heidät ajattelemaan kuvasta niin. Kuvaako kuva iloista vai
surullista tapahtumaa ja miksi? Missä tai minkälaisessa maassa kuva on otettu? Mikä saa heidät
päättelemään näin?
Kuvan tarinan voi kirjoittaa ryhmässä ylös kuvatekstin muotoon. Samalla oppilaat voivat pohtia, miten
kuvateksti voi muuttaa kuvan sanomaa. Onko sanoilla vai kuvalla suurempi merkitys?
3. Kuvien tarinat käydään yhdessä läpi kuva-analyysin jälkeen. Jokainen ryhmä voi esitellä oman kuvansa ja
kertoa, minkälaisen tarinan ajattelivat siihen liittyvät. Jokaisen esittelyn jälkeen opettaja paljastaa oikean
kuvatekstin. Tämän jälkeen keskustellaan siitä, olivatko veikkaukset oikeassa. Miten kuvateksti muuttaa
kuvan tarinaa?
12
4. Projektin päätös: Valokuvaus
2. Kuvien suunnittelu (30min)
3. Kuvien ottaminen (60min)
4. Kuvien käyttö (erillinen tapahtuma)
•
Infoa kuvaprojektista opettajalle
Valokuvaus ilmaisun välineenä
Pelastakaa Lapset ry:n lukuvuoden 2015-2016 päivätyökeräys pyrkii tuomaan lapsen oikeudet lähelle
oppilaiden omaan elämää. Lapsuudelle arvo –teeman avulla on tarkoitus tutkia omaa ympäristöä
valokuvauksen keinoin eriarvoisuuksien ja lapsen oikeuksien näkökulmasta. Projektissa sovelletaan
osallistavan valokuvan periaatteita. Osallistujat ilmaisevat valokuvan avulla näkemyksiään ja
tuntemuksiaan omasta yhteisöstään ja elinympäristöstään. Samalla valokuvaajista tulee oman
yhteisönsä äänitorvia ja asiantuntijoita, jotka tuovat tunnetuksi alueensa vahvuuksia sekä huolenaiheita.
Osallistavan valokuvan periaate pohjautuu ajatukseen jokaisen ihmisen oikeuksista saada oma äänensä
kuuluviin. Valokuvan avulla tuodaan sekä käsiteltävät asiat että yksilön ääni esiin. Ajatuksena on
valokuvan voima pysäyttää ja kommunikoida. Valokuva ei kuvaa totuutta vaan heijastelee
todellisuutta. Valokuvassa näkyy rajattu, ikuistettu hetki, jonka yksilö valitsee kuvaamaan todellisuutta.
Tavoitteena positiivinen muutos
Valokuvan keinoin yksilö voi tuoda ainutlaatuisella tavalla esiin elinympäristöstään asioita, joita muut
eivät näe. Valokuva voi herättää keskustelua tärkeistä paikallisista ja globaaleista kysymyksistä.
Valokuvauksen iloa ja taikaa unohtamatta päämääränä on muuttaa asioita, joihin kaivataan muutosta.
On tärkeää, että valokuvaajat itse määrittelevät kuvauskohteensa ja aiheensa ja kuvaavat niitä
haluamallaan tavalla. Valokuvauksen jälkeen käydään keskustelu, jossa kuvaajat kertovat kuviensa
viestin ja merkityksen.
Ohjeistus kuville
•
•
•
13
Kuvat voivat olla minkälaisia vain: symbolisia, tositilanteita tai lavastettuja. Kuvaajat päättävät
itse, miten he haluavat ilmaista käsiteltävää asiaa. Kuviin lisätään kuvateksti, joka avaa kuvan
merkitystä ja tarkoitusta.
Kuvaaminen toteutetaan ryhmätyönä. Ryhmästä voidaan valita jokaisen henkilökohtaisen
kiinnostuksen mukaan esim. kuvaajan, suunnittelijan, lavastajan, kirjurin ja projektin ohjaajan
rooli. Tarkoituksena on, että jokaisella ryhmän jäsenellä on oma osuutensa projektissa. Jos
kaikki haluavat kuvata, sekin on mahdollista.
Jos kuvissa esiintyy ihmisiä, on tärkeää muistaa pyytää heiltä lupa kuvaamiseen. Kunnioita
muitakin valokuvaamisen eettisiä periaatteita, kuten: kunnioita kuvauskohteitasi, älä aseta
vaaraan muita tai itseäsi, älä julkaise valokuvia henkilöistä ilman asianosaisten suostumusta,
julkisia tiloja saa kuvata. Ihmisiä voi kuvata julkisissa paikoissa. Jos valokuva aiotaan julkaista,
tarvitaan kuvassa olijoiden lupa tai kuvattavien pitää olla tunnistamattomia.
1. Kuvien suunnittelu
Ryhmät suunnittelevat kolme valokuvaa. Suunnittelussa kannattaa käyttää kolmannella tunnilla listattuja
eriarvoisuusteemoja, joihin oppilaat ovat tutustuneet tarkemmin mielipidekirjoituksen tai tiedonhaun
avulla. Valokuvausprojekti voidaan myös toteuttaa itsenäisenä tuntina, jolloin kuvien suunnitteluvaiheessa
pohditaan epäoikeudenmukaisuuksia kolmannen tunnin listaustehtävän avulla.
1. Ongelma, epäoikeudenmukaisuus, epäreiluus:
Ryhmien valitsemasta eriarvoisuuden teemasta otetaan valokuva.
2. Mahdollinen ratkaisu:
Yhdessä mietitystä ratkaisusta otetaan toinen valokuva. On hyvä miettiä, minkälainen vuoropuhelu
kuvien välille syntyy. Kuvien on hyvä liittyä toisiinsa, jotta ne näyttävät valmiilta kokonaisuudelta.
3. Ryhmäselfie:
Ryhmä ottaa itsestään kuvan, jossa ryhmän jäsenet esittäytyvät yhdessä haluamallaan tavalla. Tätä
kuvaa voidaan käyttää esittelemään kuvan ottajat kuvien esittelyn yhteydessä.
2. Ryhmät ottavat kolme suunnittelemaansa valokuvaa
Ongelma, ratkaisu ja ryhmä-selfie kuvat otetaan suunnitelman mukaan. Valokuvia voidaan ottaa
koulutuntien aikana, mutta työskentelyä voidaan jatkaa myös kotitehtävänä tai koulun ulkopuolella.
Oppilaat myös suunnittelevat kuviin kuvatekstit, joista käy ilmi kuvien tarkoitus.
Mikäli haluatte käyttää kuvia näyttelyssä tai muuten painaa ne suurikokoisena, kannattaa kiinnittää
huomiota kuvien laatuun. Koska kännykkäkuvien laatu ei yleensä ole riittävän hyvä kuvan painattamiseen
suurikokoisena, kannattaa kännyköiden käyttöä kuvaamisessa tässä tapauksessa välttää. Parempia kuvia
saa jos käytössä on digitaalinen järjestelmäkamera tai järjestelmäpokkarikamera. Kuva kannattaa ottaa
raakatiedostomuodossa (RAW-asetus) tai suurimmassa mahdollisessa kameran asetusten tarjoamassa
koossa, jotta kuvan suurentaminen näyttelykuvaksi on mahdollista.
Lisäksi kuvan laadun varmistamiseksi kuvia olisi hyvä ottaa päivänvalossa tai mahdollisimman hyvässä
valaistuksessa, jotta kuvista ei tule rakeisia tai tärähtäneitä.
Kuvat voivat olla minkälaisia vain: symbolisia, tositilanteita tai lavastettuja. Kuvaajat päättävät itse, miten
he haluavat ilmaista käsiteltävää asiaa.
3. Kuvien käyttö lapsen oikeuksien edistämiseksi
Kun kuvat on otettu, niitä on tarkoitus käyttää lapsen oikeuksien esittelemiseksi. Pohtikaa käyttötapaa
yhdessä! Esimerkkejä kuvien käytöstä:
1. Kuvia ja lasten tai nuorten näkemyksiä voidaan käydä läpi oman luokan kesken esitelmän
muodossa. Mitä kuvan keinoja oppilaat ovat valinneet? Mihin ongelmaan kuvat pureutuvat? Onko
ongelmille olemassa ratkaisu?
2. Kuvista voidaan tehdä näyttely koululle tai vaikka lähikirjastoon. Teettäkää kuvat ongelmasta ja
ratkaisusta vierekkäin, lisätkää kuvatekstit alle ja esitelkää vielä kunkin kuvan tekijä ryhmä-selfien
avulla. Näyttelyn voi toteuttaa myös tekemällä kuvista julisteet.
14
3. Ottakaa yhteyttä paikalliseen lehteen, radioon tai päättäjään ja tarjotkaa kuvia ja nuorten
mielipiteitä käyttöön. Monet lehdet julkaisevat nuorten mielipidekirjoituksia, ja kuva voidaan
liittää tähän kuvitukseksi. Oman kunnan päättäjälle kirjoitettu kirje tai sähköposti toimii myös
esimerkkinä siitä, kuinka oman äänen voi saada kuuluviin.
4. Julkaiskaa kuvat koulun nettisivuilla ja lähettäkää linkki Pelastakaa Lapsille. Huom. Muistakaa
tällöin pyytää kirjallinen lupa kaikilta kuvatuilta!
Iloa ja mielikuvitusta valokuvaukseen ja kiitos kaikille osallistujille!
Oppimateriaalien lähteet:
Compasito – Unicefin ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja
http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=5535297&name=DLFE-20221.pdf
Lapsen oikeuksien kymppi – Globaalikasvatuksen opetuskokonaisuus 5.-6. luokan opetukseen, Plan
http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/attachments/vinkki/lapsen-oikeuksien-kymppi-web.pdf
Oikeesti! Menetelmäopas lapsen oikeuksien käsittelyyn kouluissa
http://www.taksvarkki.fi/oikeesti/taksvarkki-lastenopas-www.pdf
Karttatehtävän kuva: Save the children-Story central, Tina Salsbury 2014, Myanmar.
15
Linkkilista oppilaille ja opettajille
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/
Lapsen oikeudet:
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/lasten-oikeudet-mita-ne-on/
http://www.pelastakaalapset.fi/jarjesto/lapsen-oikeudet/
Eriarvoisuus:
http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus
http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen
Köyhyys koskee "niitä", eriarvoisuus meitä kaikkia
Yhdenvertaisuus:
http://www.yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuus/
Köyhyys:
http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15802&contentlan=1&culture=fi-FI ( köyhyys
kehitysmaissa)
http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=koeyhyys (köyhyys käsite)
http://yle.fi/uutiset/melkein_160_000_suomalaislasta_vaarassa_luisua_koyhyyteen_ja_syrjaytya/7191075
(lapsiköyhyys)
http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmiateemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa (lapsiköyhyys)
http://yle.fi/uutiset/oxfam_rikkain_prosentti_omistaa_pian_puolet_kaikesta_omaisuudesta/7744816
(tulonjako)
http://www.kepa.fi/uutiset/11147 (maailman ongelmat)
16
http://www.hs.fi/tiede/a1379382081489 Jani Kaaro (lukioikäsisille)
http://www.hs.fi/tiede/a1419912434653 Jani Kaaro (lukioikäsisille)
Turvallisuus:
alkoholi:
http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_huolenpitoa_ja_turvaa
netti ja turvallisuus:
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/turvallinen-netin-kaytto/vinkkejafiksuun-verkon-kayttoon/
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/turvallinen-netin-kaytto/neuvojaongelmatilanteisiin/
seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö:
http://www.mll.fi/nuortennetti/ihmissuhteet/seksuaalinen-hyvaksikaytto/
kiusaaminen:
http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/
http://www.sovittelu.com/vertaissovittelu/index.php?id=33
rasismi:
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/rasismia-vastaan/tietoa-nuorille/kuusivaikuttamisen-vinkkia/
http://www.pelastakaalapset.fi/nuorisotoiminta/luettavaa-nuorille/rasismia-vastaan/tietoa-nuorille/mitasina-voit-tehda/
koulumatkat, pimeät paikat:
http://www.edu.fi/turvallisuus_ja_liikenne/turvanetti/turvallinen_koulu/turvallisuus_koulumatkalla
http://yle.fi/uutiset/lasten_turvallisuus_ja_rikollisuus_pelottavat_tienkulkijoita__yli_500_karttamerkintaa_
pimeista_paikoista/7548629
Terveys:
http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/
http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/
http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/
17
alueellisista terveyseroista:
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/terveystieto/n%C3%A4ytel/Vita-yksi/sairaudet-ja-ndenehkaisy/ts
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61346-vaeston-terveyserot-alkavat-jokohdusta
Koulutus ja oppiminen:
http://www.global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15804
https://plan.fi/koska-olen-tytto (video)
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1392440801718 Malala Yousafzai
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194932531675/artikkeli/nobelpalkittu+malala+yousafzai+tallainen+ha
n+on+yksi+kyna+voi+muuttaa+koko+maailman.html Malala Yousafzai
Perhe, vapaa-aika ja osallisuus:
www.pelastakaalapset.fi/osallisuus standardit sekä materiaalia osallisuudesta ja osallisuuden edistämisestä
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/teemat/osallisuus_ja_oppilaskuntatoiminta
http://www.turpaauki.fi/
Valtion ja kuntien tarjoama tuki ja suojelu:
https://www.unicef.fi/unicef/tyomme-paakohteet/suojelu/rekisteroimattomat-lapset/
http://www.vamosnuoret.fi/ajankohtaista/115-vamos-palvelumalli-kaynnistyy-kuopiossa Vamos-projekti
https://www.hdl.fi/en/konsernin-artikkelit/1549-miksi-nuoret-syrjaytyvat-kaikkien-palvelujen-jamahdollisuuksien-aarella Vamos-projekti
Videomatskuja:
https://www.youtube.com/watch?v=T4qLWdPBoL8 Lapset median tuottajina. Pelastakaa Lapset ry.
https://www.youtube.com/watch?v=cXClTjC1p4E Samalla viivallahan tässä ollaan. Rasismi /Plan
https://www.youtube.com/watch?v=9--IkbJVhS4 Meidän oikeutemme /Unicef
https://www.youtube.com/watch?v=CycVOp8782g Rakkaat vanhemmat, Unicef
18
https://plan.fi/koska-olen-tytto Tyttöjen koulutus /Plan
http://www.mll.fi/nuortennetti/paihteet/ Tanssiunelmia/koulutus Plan
https://www.youtube.com/watch?v=nypdxRFwCzI Köyhyys, Pelastakaa Lapset ry
http://www.eimeidankoulussa.fi/ Ei meidän koulussa nettikiusaaminen/ seksuaalinen häirintä/koulu
In english:
https://www.youtube.com/watch?v=yZrBQUCKbFk (20min.) Child participation in Odisha, India. Save the
Children /Lasten osallistuminen ja vaikuttaminen.
https://www.youtube.com/watch?v=66s7EPnaE7o Youth opportunities initiative, mahdollisuuksia
eurooppalaisille nuorille
19