Kirkkonummen hyvinvointikeskus, hankesuunnitelma 24.9.2015

Transcription

VAIHTOEHTO 2
KIRKKONUMMEN HYVINVOINTIKESKUS
HANKESUUNNITELMA
24.9.2015
ISS Proko Oy
Kirkkonummen hyvinvointikeskus, hankesuunnitelma
24.9.2015
HANKESUUNNITELMA
24.9.2015
Sisällysluettelo
ISS Proko Oy
0.
Yhteenveto.................................................................................................................................. 3
1.
Hankesuunnitelman laadinta ja tarkoitus ................................................................................ 4
1.1
Yleistä ......................................................................................................................... 4
1.2
Hankkeen nimi ............................................................................................................ 4
1.3
Hankeryhmä ................................................................................................................ 4
1.4
Konsultit ...................................................................................................................... 4
1.5
Hankkeen aiemmat vaiheet ja tehdyt päätökset .......................................................... 4
1.6
Toimitilan hankintatapa ............................................................................................... 5
1.7
Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat suunnitelmat ........................................ 5
1.8
Käytetyt pinta-alakäsitteet ........................................................................................... 5
2.
Hankkeen lähtökohdat ............................................................................................................... 7
2.1
Nykytilanteen kuvaus .................................................................................................. 7
2.2
Hankkeen taustaa ....................................................................................................... 8
2.3
Perusturvan palveluiden kehittäminen ........................................................................ 9
2.4
Tulevat tarpeet .......................................................................................................... 10
2.5
Hankkeen tärkeys ja tarpeellisuus............................................................................. 11
3.
Rakennuspaikkaselvitys .......................................................................................................... 12
3.1
Tontin tiedot .............................................................................................................. 12
3.2
Kaavaselvitys ............................................................................................................ 12
3.3
Sijainti kuntarakenteessa .......................................................................................... 12
3.4
Rakennuspaikka........................................................................................................ 13
4.
Hyvinvointikeskuksen yleiset tavoitteet ................................................................................ 14
4.1
Yleistä ....................................................................................................................... 14
4.2
Toimintatavat ja palveluprosessit .............................................................................. 14
4.3
Uusi palveluohjausmalli: ”Oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan” .................................. 14
4.4
Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat toiminnot............................................................... 15
4.5
Yhteiskäyttömahdollisuudet....................................................................................... 15
5.
Tilatavoitteet ............................................................................................................................. 16
5.1
Teoreettinen tilaohjelma ............................................................................................ 16
5.2
Tekniset tilat .............................................................................................................. 16
5.3
Ulkotilat ..................................................................................................................... 16
6.
Elinkaaritavoitteet .................................................................................................................... 17
6.1
Yleistä ....................................................................................................................... 17
6.2
Kestävyys, muunneltavuus........................................................................................ 17
6.3
Energiatehokkuus ..................................................................................................... 17
7.
Tekniset tavoitteet ................................................................................................................... 19
7.1
Yleistä ....................................................................................................................... 19
7.2
Rakennetekniset ratkaisut ......................................................................................... 19
7.3
Toimitilaturvallisuus ................................................................................................... 19
7.4
LVIA-tekniset järjestelmät.......................................................................................... 19
7.5
Sähköjärjestelmät...................................................................................................... 20
7.6
Turvallisuusjärjestelmät............................................................................................. 21
8.
Tontin käyttö ............................................................................................................................ 22
8.1
Yleistä ....................................................................................................................... 22
8.2
Liikennejärjestelyt...................................................................................................... 22
8.3
Tontin pysäköintijärjestelyt ........................................................................................ 22
8.4
Toimintojen sijoittuminen ........................................................................................... 22
8.5
Tontin käytön kehittäminen tulevaisuudessa ............................................................. 23
9.
Viranomaisvaatimukset ........................................................................................................... 24
9.1
Kaavoitusviranomainen ............................................................................................. 24
9.2
Rakennusvalvontaviranomainen ............................................................................... 24
9.3
Pelastusviranomainen ............................................................................................... 24
9.4
Rakennussuojeluviranomainen ................................................................................. 24
1/30
ISS Proko Oy
24.9.2015
10.
Hankkeen laajuus ..................................................................................................................... 25
11.
Kustannukset ........................................................................................................................... 26
11.1
Investointikustannukset ............................................................................................. 26
11.2
Muut hankkeeseen liittyvät kustannukset .................................................................. 26
11.3
Vaikutukset käyttötalouteen ...................................................................................... 26
11.4
Vaikutukset henkilöstökustannuksiin ......................................................................... 26
11.5
Rahoitusmalli............................................................................................................. 26
11.6
Mahdollisen lisärakentamisen kustannukset ............................................................. 26
12.
Toteutus .................................................................................................................................... 27
12.1
Aikataulu ................................................................................................................... 27
12.2
Väistötilat................................................................................................................... 27
13.
Lisärakentamismahdollisuudet tontilla .................................................................................. 28
13.1
Toiminnot .................................................................................................................. 28
13.2
Lisärakentamisen sijoittuminen tontille ...................................................................... 28
13.3
Asemakaavoitus ........................................................................................................ 28
13.4
Rakennushanke ........................................................................................................ 28
14.
Toiminnallinen vertailu nykytilanteeseen .............................................................................. 29
14.1
Kuntalaisen palvelut, synergia................................................................................... 29
14.2
Vuodeosasto ............................................................................................................. 29
14.3
Toiminnan tehostaminen, toimitilat ............................................................................ 29
14.4
Henkilöstö ................................................................................................................. 29
14.5
Sijainti, yhteydet ........................................................................................................ 29
15.
Liitteet ....................................................................................................................................... 30
2/30
0.
24.9.2015
Yhteenveto
Kirkkonummen hyvinvointikeskuksesta on laadittu kaksi vaihtoehtoista hankesuunnitelmaa,
joista tämä hankesuunnitelma on vaihtoehdon 2 mukainen.
Kirkkonummen hyvinvointikeskus toteutetaan uudisrakennushankkeena. Rakennuspaikka on
Jokiniityn alueella tontilla 413-4 Gesterbyntien varrella. Toteutettavat tilat tulevat korvaamaan
nykyisen terveyskeskuskiinteistön sekä osan nykyisistä vuokratiloista.
Hyvinvointikeskushankkeen tavoitteena on saada Kirkkonummelle maan paras
hyvinvointikeskus, jossa myös väestön tulevat palvelutarpeet on ennakoitu asiakaslähtöisesti
hyödyntäen mm. uutta hyvinvointiteknologiaa. Hanke tukee kansallisia sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita. Hankkeen avulla voidaan mahdollistaa myös
tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalveluiden saatavuus kunnan
suurimmassa väestökeskittymässä eli kuntakeskuksessa.
Uusi, asiakasta moniammatillisesti tukeva palveluohjauksen toimintamalli tarjoaa asiakkaalle
nopeat ja tarkoituksenmukaiset palvelut sekä mahdollistaa kunnalle kustannussäästöjä.
Hankkeeseen sisältyvät seuraavat toiminnot: lääkärien ja hoitajien vastaanotto, päivystys,
mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut (osa), suun terveydenhuolto (osa), neuvola,
vuodeosasto, kotisairaala (toimisto), kuntoutuspalvelut, apuvälinekeskus, laboratorio sekä
kuvantaminen.
Hankkeeseen ei sisälly seuraavia toimintoja: perheneuvola, lapsiperheiden kotipalvelu ja
perheohjaus, ikäihmisten avopalvelut / muistipoliklinikka, kotihoito (toimisto), omaishoito,
ikäihmisten päiväkeskus
Hyvinvointikeskushankkeessa pyritään ajanmukaiseen, synergiaa ja uusia toimintamalleja
tukevaan ja tarkoituksenmukaiseen toimitilaratkaisuun. Suunnittelun tavoitteita ovat erityisesti
tilankäytön joustavuus, tilaratkaisujen muunneltavuus, energiatehokkuus sekä kestävyys.
Hankkeelle on laadittu teoreettinen tilaohjelma, jonka laajuus on 6 071 ohm2. Tilaohjelman
perusteella arvioitu bruttoala on noin 11 300 brm2, josta rakennusoikeuteen laskettavaa
varsinaista kerrosalaa on nykyisen asemakaavan sallima enimmäismäärä 10 000 kem2.
Hankkeen investointikustannukset on arvioitu tavoitehintamenetelmällä TAKU 2015-ohjelmalla
Kirkkonummen hintatasoon (9/2015). Kustannusarvion mukaiset investointikustannukset ovat
29 418 000 € (alv 0 %), 2 603 €/brm2 (alv 0 %).
Arvioidut ensikertaisen kalustamisen kustannukset ovat 2 700 000 €.
Hyvinvointikeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden edellyttämän lisärakentamisen
kustannusten on arvioitu olevan n. 5,8 miljoonaa euroa (alv 0 %). Lisärakentaminen ei sisälly
tähän hankesuunnitelmaan.
Hankkeelle laaditun alustavan kokonaisaikataulun mukaisesti voidaan muutto uusiin
toimitiloihin toteuttaa keväällä 2020.
Hankesuunnittelutyön rinnalla on selvitetty periaatteellisella tasolla tontin lisärakentamismahdollisuuksia ja kustannuksia. Lisärakentamista varten on tontin asemakaava muutettava.
Kaavamuutosprosessin aikataulu tulee sovittaa hyvinvointikeskushankkeen toteuttamisen
kanssa siten, ettei siitä aiheudu viivästystä hyvinvointikeskuksen valmistumiselle.
ISS Proko Oy
3/30
1.
24.9.2015
Hankesuunnitelman laadinta ja tarkoitus
1.1
Yleistä
Hankesuunnitelma on asiakirja, joka kuvaa tulevan talonrakennushankkeen päälinjat. Sen
tarkoituksena on olla suunnittelun lähtötietoasiakirja ja antaa investointipäätöksen tekijälle
tarvittavat tiedot hankkeesta.
Tämä hankesuunnitelma on laadittu Kirkkonummen kunnan talonrakennushankkeiden
hankeohjeen (pvm 4.12.2014) mukaisesti.
Hankesuunnittelutyön aikana 23.3.2015 on Kirkkonummen kunnanvaltuusto päättänyt jatkaa
hankesuunnittelua siten, että laaditaan kaksi vaihtoehtoista hankesuunnitelmaa, joista
vaihtoehtoon 1 ei sisälly vuodeosastoa ja vaihtoehtoon 2 sisältyy vuodeosasto. Tämä
hankesuunnitelma on vaihtoehdon 2 mukainen.
Hankesuunnittelutyön rinnalla on Kirkkonummen perusturvan toimiala kehittänyt ja uudistanut
omaa toimintamalliaan.
1.2
Hankkeen nimi
Hankkeen nimi on Kirkkonummen hyvinvointikeskus, i 3009.
Aiemmissa vaiheissa hankkeesta on käytetty nimeä Kirkkonummen terveyskeskus.
1.3
Hankeryhmä
-
Jari Tirkkonen
Jussi Yrjänä
Liisa Ståhle
Anne Hilander
Marjut Hovinen
-
Taina Remes-Lyly
Tuula Malmi-Suominen
1.4
yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja
projektipäällikkö, hankeryhmän pj, siht.
perusturvajohtaja
hankesuunnittelija
ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen
vastuuhenkilö
terveyspalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö
toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalueen vastuuhenkilö
(vs.)
Konsultit
Kirkkonummen Hyvinvointikeskus -hankkeen hankesuunnittelukonsulttina on toiminut
ISS Proko Oy.
-
Mervi Savolainen
Maritta Nylén-Linko
Susanne Backas
Urpo Lukkarinen
Raimo Sannikka
Mike Heinonen
hankesuunnittelujohtaja, arkkitehti
hankesuunnittelija, arkkitehti
projektipäällikkö, insinööri
talotekniikkapäällikkö, dipl.ins. (LVIA)
suunnittelupäällikkö, insinööri, AMK
Kustannuslaskennan asiantuntijana on toiminut FMC Laskentapalvelut Oy
-
Jukka Virtanen
dipl.ins.
Liite 1. Yhteyshenkilöluettelo
1.5
Hankkeen aiemmat vaiheet ja tehdyt päätökset
Toukokuussa 2013 Kirkkonummen kunnanhallitus päätti keskeyttää Kirkkonummen nykyisen
terveyskeskuksen laajennus- ja muutostöiden suunnittelun ja teettää vaihtoehtoisen
selvityksen uuden terveyskeskuksen toteuttamisesta muulle soveltuvalle tontille
kuntakeskuksen alueella.
ISS Proko Oy
4/30
24.9.2015
Kirkkonummen terveyskeskuksen vaihtoehtotarkastelussa oli lopulta syyskuussa 2013 kolme
vaihtoehtoa:
- VE1; Kirkkonummen terveyskeskus perusparannetaan ja laajennetaan neljässä vaiheessa
- VE2; Kirkkonummen terveyskeskusta varten rakennetaan uudet tilat Jokiniityn Y-tontille
- VE3; Nykyisen terveyskeskuksen paikalle rakennetaan uudisrakennus terveyskeskusta
varten, toteutus kahdessa vaiheessa.
Kunnanvaltuusto käsitteli kokouksessaan 14.4.2014 § 34 Kirkkonummen
terveyskeskushankkeen jatkovalmistelua ja sen sijaintipaikkaa. Kunnanvaltuusto päätti tuolloin
jatkaa terveyskeskushanketta uudisrakennushankkeena siten, että terveyskeskuksen
sijaintipaikkana on Jokiniitty (VE2).
Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 23.3.2015 jatkaa terveys-/hyvinvointikeskus-hankkeen
hankesuunnittelua siten, että laaditaan kaksi vaihtoehtoista hankesuunnitelmaa, joista toisessa
hankkeeseen ei sisälly vuodeosastoa ja toisessa on mukana vuodeosasto.
Samassa kokouksessa 23.3.2015 kunnanvaltuusto päätti hyväksyä päätökseen liittyen
seuraavan ponnen: kunnanhallitus käynnistää Jokiniityn tontin kaavamuutoshankkeen, jotta
valtuuston tulevan päätöksen esteenä ei ole puuttuva rakennusoikeus.
Tässä raportissa esitetyn tilaohjelman mukaiset tilat, yhteensä 6072 ohm2, voidaan toteuttaa
nykyisen asemakaavan puitteissa.
Hyvinvointikeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden toteuttamiseksi tarvittavan laajennuksen
rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta.
1.6
Toimitilan hankintatapa
Kirkkonummen kunnanvaltuusto on 14.4.2014 päättänyt, että terveyskeskushanketta jatketaan
niin, että terveyskeskuksen sijaintipaikkana on uudisrakennus Jokiniityn Y-tontilla (413/4).
Toteutuksen urakkamuoto on jaettu-urakka tai kokonaishintaurakka.
1.7
Käytettävissä olleet asiakirjat ja aikaisemmat suunnitelmat
Hankesuunnittelutyön aikana on ollut käytettävissä seuraavat asiakirjat ja suunnitelmat:
-
-
1.8
Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuosille 2015, 2020 ja 2025; 27.4 2011,
Kirkkonummen kunta, Perusturva
Kyrkvalla ja Jokiniitty, asemakaava; hanke 12101, piirustus n:o 3076, Kirkkonummen
kunnan kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 12.12.2011, MRL/MBL § 52,
asemakaava on ollut lainvoimainen 18.1.2013 alkaen
Kirkkonummen kunta, keskusta-alueen suomenkielinen koulu, kartoitus ja alustava
pohjatutkimus 24.4.2009; Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy
Kirkkonummen terveyskeskus, vaihtoehtotarkastelu VE 1, 26.9.2013, Tilakonsultit TM2 Oy
Kirkkonummen terveyskeskus, vaihtoehtotarkastelu VE 2, 26.9.2013, ISS Proko Oy,
hankesuunnittelu
Kirkkonummen terveyskeskus, vaihtoehtotarkastelu VE 3, 26.9.2013, Tilakonsultit TM2 Oy
/ ISS Proko Oy, hankesuunnittelu
Kirkkonummen terveyskeskus, vaihtoehtotarkastelu / vertailuasiakirja, 26.9.2013,
Tilakonsultit TM2 Oy / ISS Proko Oy, hankesuunnittelu
Käytetyt pinta-alakäsitteet
Tilatarveohjelmassa on tilojen laajuudet esitetty toiminnan teoreettista tilantarvetta kuvaavana
2
ohjelma-alana (ohm ). Ohjelma-ala sisältää vain kyseisen tilan pinta-alan ilman väliseiniä tai
käytäviä.
Huoneistoala (htm2) on ala, jota rajaavat huoneistoa ympäröivien seinien, huoneiston sisällä
olevien kantavien rakennusosien ja esim. hormien huoneiston puoleiset pinnat. Käsitettä
käytetään usein esim. myytävän tai vuokrattavan alan laajuutena.
2
Rakennuksen kokonaispinta-alan käsitteenä käytetään bruttoalaa (brm ). Bruttoala sisältää
ohjelma-alan lisäksi käytävät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien alat.
ISS Proko Oy
5/30
24.9.2015
Kerrosala (kem²) on käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus. Tontin tai rakennuspaikan
kerrosalalla tarkoitetaan ko. tontille tai rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittujen
rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat
ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon
sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muusta
ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia
tiloja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa jne.
Liite 2. Pinta-alakäsitteet
ISS Proko Oy
6/30
2.
24.9.2015
Hankkeen lähtökohdat
2.1
Nykytilanteen kuvaus
2.1.1
Nykyiset toiminnot ja niiden sijainti
Kirkkonummen nykyisessä terveyskeskuskiinteistössä on tällä hetkellä perusturvan toimialan
kolmen tulosalueen - terveyspalvelut, toimintakyvyn tukipalvelut ja ikäihmisten
hyvinvointipalvelut - toimintoja. Lisäksi kiinteistössä ovat HUS:n laboratorio- ja
kuvantamispalvelut.
Yhdyskuntatekniikan toimialalta terveyskeskuksen tiloissa on ravinto- ja siivouskeskus sekä
kiinteistöhuollon tilat.
Terveyspalvelujen tulosalueen toimintoja ko. kiinteistössä ovat tällä hetkellä seuraavat:
•
•
•
•
lääkärien ja hoitajien vastaanotto
kiireellinen avovastaanotto
suun terveydenhuolto
välinehuolto
Toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueen toiminnasta kiinteistössä toimii terveyssosiaalityö ja
kuntoutuspalvelut (fysio- ja toimintaterapia sekä apuvälinekeskus).
Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueen toiminnoista nykyisessä terveyskeskuskiinteistössä ovat seuraavat:
•
•
•
•
vuodeosastot
lääkekeskus ja farmasia
kotisairaala
keskusvarasto
Lisäksi terveyskeskuksen pihapiirissä olevassa puisessa parakkirakennuksessa toimivat
perusturvasta seuraavat:
•
•
•
•
•
muistipoliklinikka
ravitsemusterapeutti
terveyssosiaalityöntekijä
kouluterveydenhoitaja
kuulontutkimuspiste
Keskustan alueella toimii perusturvan hyvinvointikeskushankkeeseen suunniteltujen
toimintojen muita työntekijöitä muissa kiinteistöissä seuraavasti:
•
•
•
•
•
•
neuvolapalvelut (Keskusta/Curella)
päihdepalvelut (valtion virastotalo)
ravitsemusterapia ja terveyssosiaalityö (terveyskeskuksen pihalla oleva parakki)
puheterapia (kunnantalon 2.kerros)
terveyspalveluiden tekstinkäsittely (kunnantalon 2. kerros)
osa kuntoutuspalveluista (Keskusta/Leikkimäki ja Masala/Astra)
Edellä mainituista kiinteistöistä vuokrakiinteistöjä ovat: Curella, valtion virastotalo kunnantalo
sekä Astran tila Masalassa ja Leikkimäki keskustassa.
Muita, tähän hankkeeseen kuulumattomia perusturvan toimialan toimintoja, jotka jatkossakin
tulevat sijaitsemaan muualla:








ISS Proko Oy
aikuissosiaalityö
lastensuojelu
lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus, (kunnantalon 4.kerros)
vammaispalveluiden sosiaalityö
velkaneuvonta
ikäihmisten ympärivuorokautiset hoivayksiköt
Ankkuri
osa keskustan alueen suunterveydenhuollosta (Kantvik, Gesterby, koulukeskus ja
kunnantalo 4. kerros)
7/30


2.1.2
24.9.2015
mielenterveyspalvelut
ikäihmisten avopalvelut (Volsin metsäpirtti ja päätalo, keskustan kotihoidon tilat,
Lehmuskartanon kellarikerros, terveyskeskuksen pihalla oleva parakki, kunnantalo 4.
kerros)
Nykyinen terveyskeskuskiinteistö
Kiinteistö
Kirkkonummen nykyinen terveyskeskuskiinteistö sijaitsee Kirkkonummen kirkonkylän
keskustassa korttelissa numero 101 osoitteessa Virkatie 1. Alueen omistaa Kirkkonummen
kunta. Terveyskeskuksen ensimmäinen vaihe on valmistunut vuonna 1980. Toisen
rakennusvaiheen yhteydessä valmistuivat hallinto- ja vuodeosastotilat vuonna 1985.
Tilojen soveltuminen toimintaan
Nykyisessä terveyskeskuksessa on vakavia tiloihin liittyviä ongelmia: tilanahtaus,
soveltumattomat hoitotilat sekä työturvallisuuden vaarantuminen. Nykyiset tilat eivät täytä
nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettuja tilavaatimuksia eivätkä myöskään
tulevaisuuden tarpeita.
Asiakkaalle terveyskeskus on rakennuksena sokkeloinen ja liikuntaesteiselle asiakkaalle
vaikea liikkua. Esteettömyyttä on vaikea järjestää. Odotustiloissa on ahdasta ja epämukavaa ja
ajoittain potilasturvallisuus voi vaarantua, kun levottomien potilaiden omia tiloja ei ole helposti
järjestettävissä.
Tilanahtaus on haitannut toimintaa jo useita vuosia. Tilat ovat pienet, sokkeloiset ja
epätarkoituksenmukaiset. Tilanpuutteen takia hoitajien työpanosta ei voida hyödyntää
täysimääräisesti yksilövastaanottojen osalta.
Terveyskeskuksen henkilökunnasta useat lääkärit ja fysioterapeutit joutuvat työpäivänsä
aikana käymään useassa eri työpisteessä, mistä koituu työajanmenetystä matkoihin, kun
senkin ajan voisi käyttää asiakastyöhön. Hoitaja-lääkäri-työparityöskentelyä ei ole ollut
mahdollista järjestää tilojen ahtauden ja henkilöstöresurssin takia.
Korjaus- ja muutostarpeet
Tilat eivät täytä nykyisille rakennuksille asetettuja turvallisuusmääräyksiä, koska huoneissa ei
ole pako-ovia eikä hälytysjärjestelmiä. Vuodeosastolla ei ole automaattista
sammutusjärjestelmää.
Perusteellisia vuosi- ja perusparannuskorjauksia kiinteistössä ei ole tehty, lukuun ottamatta
ravitsemuskeskusta. Kiinteistöä ei ole peruskorjattu. Kiinteistössä on tehty lähinnä korjauksia
ja toiminnasta aiheutuvia muutostöitä. Rakennuksen ilmanvaihto on puutteellinen ja
rakennukseen on tullut vettä sisään useaan otteeseen.
Terveysongelmat
Henkilökunnalla on todettu eriasteista oireilua, jonka arvellaan johtuvan kuvatunlaisista
sisäilman ongelmista. Muutamia henkilöitä on joutunut jopa irtisanoutumaan oireiden takia ja
jotkut ovat joutuneet vaihtamaan toisiin työtiloihin oireidensa vuoksi. Osa asiakkaista on myös
valitellut sitä, että heille tulee oireita odotellessaan vastaanotoille pääsyä.
2.2
Hankkeen taustaa
2.2.1
Aiemmat suunnitelmat ja niiden hyödyntäminen
Hyvinvointikeskuksen hankesuunnitelman taustalla on ollut v. 2013 laadittu vaihtoehtovertailu,
jossa Kirkkonummen terveyskeskuksen tilatarpeita ja toiminnallisuutta kartoitettiin ja verrattiin
kolmessa eri toteutusvaihtoehdossa. Nämä vaihtoehdot ja etenkin Jokiniityn tontille
sijoittuneen vaihtoehdon 2 tilaohjelma ja tekniset tavoitteet ovat olleet tämän
hankesuunnittelun lähtötietoina.
Hankesuunnittelutyön aikana aloitettu perusturvan toiminnan kehittämisprojekti on tuonut uusia
näkökohtia hyvinvointikeskuksen toiminnallisuuteen ja siten hankkeelle tässä yhteydessä
asetetut tavoitteet eivät enää kaikilta osin vastaa v. 2013 asetettuja tavoitteita.
ISS Proko Oy
8/30
2.2.2
24.9.2015
Vuodeosastohoidon kehitys
Terveyskeskuksen vuodeosastohoito ja sen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi siitä
kun ensimmäinen uuden terveyskeskuksen hankesuunnittelu Kirkkonummella aloitettiin.
Ikäihmisten palveluiden laatusuositukset vuodesta 2008 alkaen ovat suosittaneet sairaalan
pitkäaikaisen laitoshoidon purkamista ja siirtymistä siltä osin kodinomaisempaan
asumismuotoon. Tämä on toteutettu Kirkkonummella Lehmuskartanon rakentamisen jälkeen.
Aiemmin kuukausia, jopa vuosia kestäneet vuodeosastohoidot ovat lyhentyneet merkittävästi.
Kirkkonummella hoitojakson pituus oli vuonna 2009 noin 4,5 viikkoa ja vuonna 2014 enää noin
3,5 viikkoa. Vuoden 2015 elokuussa hoitojakson pituus oli keskimäärin 19,6 vuorokautta.
Päivystyksen valtakunnallinen keskittäminen on tuonut mukanaan yhteispäivystykset, jotka
keskittyvät nimenomaan akuutin tilanteen selvittelyyn ja ratkaisuun ja sitä usein seuraava
akuuttisairaalahoito toteutetaan vuodeosastoilla. Päivystyksen muutoksen merkkinä on mm.
perustettu kokonaan uusi lääketieteen erikoisala, akuuttilääketiede. Päivystyksissä ei ole
tarkoituksenmukaista hoitaa pitkään, mikä vaatii vastaanottavalta vuodeosastolta valmiutta
potilaiden tilan muutosten asianmukaiseen tutkimiseen ja hoitoon.
Akuuttisairaalan ja kuntoutussairaalan hoito tehdään usein yhteistyönä erikoissairaanhoidon
kanssa. Kaikki yhteistyö ei ole mahdollista sähköisesti tai puhelimitse. Kirkkonummella
potilaan käynti erikoissairaanhoidon tutkimuksessa tai konsultaatiossa tarkoittaa matkustelua
erikoissairaanhoidon ja Kirkkonummen välillä.
2.2.3
Sote-uudistuksen vaikutus hyvinvointikeskuksen toteuttamiseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin
ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus ja toimivammat
peruspalvelut (lähde: www.stm.fi/sote-uudistus).
Sote-uudistuksessa on kysymys palvelujen järjestämisestä, siihen liittyvästä päätöksenteosta
ja palveluiden rahoittamisesta. Uudistus ei ole sisältöuudistus. Palveluiden tuottamisesta
säädetään edelleenkin muussa lainsäädännössä. Sote-uudistus ei kyseenalaista sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluiden, kuten esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien
vastaanottopalveluiden, päihde- tai mielenterveyspalveluiden, tarvetta. Uudistuksella haetaan
näiden palveluiden parempaa integraatiota, sosiaali- ja terveydenhuollon perustason
palveluiden vahvistamista sekä kustannustehokkuutta. Integraation syventäminen ja
asiakaslähtöisyyden kehittäminen edellyttävät perustason sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattilaisten työskentelyä samoissa, yhteistyötä tukevissa tiloissa.
Kirkkonummen hyvinvointikeskushanke luo edellytyksiä näiden tavoitteiden toteutumiselle.
Sote-uudistus ja hyvinvointikeskushanke tukevat toisiaan.
2.3
Perusturvan palveluiden kehittäminen
2.3.1
Toiminnallinen konsultointi
Hankesuunnittelutyön rinnalla on perusturvan toimiala kehittänyt hyvinvointikeskukseen
sijoittuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa työpajatyöskentelyllä, jossa on osallistettu eri
ammattiryhmien asiantuntijoita ja työntekijöitä. Työskentelyssä on painopiste ollut asiakkaiden
segmentoinnissa, palveluohjauksen kehittämisessä sekä palvelutarpeen arvioinnissa.
Konsultoinnin tuloksia tullaan hyödyntämään hyvinvointikeskuksen suunnittelussa.
Kehittämistyön tavoitteita ovat olleet:
•
•
•
•
•
2.3.2
synnyttää Suomen parhaan hyvinvointikeskuksen toimintamalli
sparrata ja haastaa henkilöstöä uudenlaiseen ajatteluun
työstää ja jalostaa tulevaisuuteen tähtääviä asiakaslähtöisiä toiminnallisia vaihtoehtoja
luoda uusia logistisia ja toiminnallisia ratkaisuja vahvan sote-integraation
toteuttamiseksi
asiakkaiden ja kuntalaisten osallistaminen hyvinvointikeskushankkeen suunnitteluun
Apotti
Kirkkonummen perusturva on mukana neljän muun toimijan kanssa asiakas- ja
potilastietojärjestelmän (Apotti) hankinnassa ja käyttöönotossa. Apotti–hankkeessa on kyse
ISS Proko Oy
9/30
24.9.2015
tietojärjestelmäuudistamisen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, palveluketjujen
ja toiminnan kehittämisestä sekä toimintatapojen yhdenmukaistamisesta ja tehostamisesta.
Apotin tavoitteena ovat:
•
•
•
•
•
•
yhtenäiset toimintatavat
kustannustehokas ja laadukas toiminta
tiedolla johtaminen ja tiedon hyödyntäminen
asiakaslähtöinen toiminta
tyytyväiset käyttäjät
uudet innovatiiviset toimintatavat
2.4
Tulevat tarpeet
2.4.1
Väestömäärän muutos
Kirkkonummelaisia on v. 2015 noin 38 000 ja vuonna 2025 jo 49 000. Väestömäärän
ennustetaan kasvavan kaikilla osa-alueilla sekä kaikissa ikäryhmissä, mutta huomattavinta
väkimäärän kasvu on vanhimmissa ikäryhmissä.
Kehityskuvan väestösuunnite osa-alueittain vuoteen 2040 saakka.
Keskinen
Eteläinen
Itäinen
Pohjoinen
Yhteensä
Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi Kirkkonummi
15550
4200
8900
8350
37000
16300
5000
10000
8700
40000
18000
5600
13100
9000
45700
18900
6000
14600
9300
48800
19200
6100
15600
9400
50300
19700
6400
16700
9700
52500
20200
6700
20100
10000
57000
2010
2015
2020
2025
2030
2035
2040
Lähde: Kirkkonummen kunta, maankäytön kehityskuva 2040; Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 § 73
Väkiluku ikäryhmittäin 2010 - 2040
Ikäryhmä
0-14 v
15-64 v
65-84 v
yli 85 v
yht.
v. 2010
8500
24500
3650
350
37000
v. 2015
8900
25450
5200
450
40000
v. 2020
9850
28350
6850
650
45700
v. 2025
10200
29750
7950
900
48800
v. 2030
10250
30500
8700
1300
50300
v. 2035
10450
30800
9200
2050
52500
v. 2040
11100
33300
10100
2500
57000
Lähde: Kirkkonummen kunta, maankäytön kehityskuva 2040; Kunnanvaltuuston hyväksymä 1.9.2014 § 73
2.4.2
Perusturvan palveluiden kysynnän muutos
Arvio yli 65-vuotiaiden kirkkonummelaisten lääkärikäyntien määrän kehityksestä
vuosina 2020 ja 2025
Ikäihmisten lääkärikäyntien määrän arvioidaan lisääntyvän nykyisestä 68 % v. 2025
mennessä. Voidaan olettaa, että myös muiden avopalveluiden tarve kasvaa vähintään
samassa suhteessa.
ISS Proko Oy
10/30
2.4.3
24.9.2015
Toiminnan kehittämistarpeet
Tulevaisuudessa asiakasmäärän kasvu sekä perusterveydenhuollon asiakkaiden
moniongelmaisuus edellyttävät nykyisestä poikkeavaa toimintatapaa, jotta asiakkaita voidaan
palvella tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Ideaalitavoitteena olisi koota saman katon alle mahdollisimman laajasti sosiaali- ja
terveydenhuollon avopalveluita, jotta kuntalaisia voitaisiin palvella ja hoitaa kokonaisvaltaisesti.
Näin saadaan eri ammattilaisten osaaminen palvelemaan parhaiten asiakkaita ja
moniammatillinen yhteistyö sujuvaksi. Keskittämisen avulla parannetaan tuloksellisuutta ja
tehostetaan työajan käyttöä. Tässä hankesuunnitemassa tämä mahdollistuu tavoitetta kapeaalaisemmin.
2.5
Hankkeen tärkeys ja tarpeellisuus
Nykyisen terveyskeskuskiinteistön huono kunto sekä toiminnan kannalta
epätarkoituksenmukaiset toimitilat vaikeuttavat toiminnan uudistamista sekä nykyaikaisten,
vaikuttaviksi todettujen toimintamallien (esim. ryhmäohjaus) käyttöönottoa.
Uudisrakennus tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollolle terveelliset ja turvalliset toimitilat. Uudet
tilat mahdollistavat asiakaslähtöiset toimintatavat sekä toiminnan moniammatillisen
kehittämisen vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevia tarpeita nykyistä paremmin,
vaikka hankkeeseen ei voidakaan sijoittaa kaikkia moniammatillisen työn kannalta tärkeitä
toimintoja (esim. mielenterveyspalvelut ja ikäihmisten avopalvelut).
Kansallisessa sote-uudistuksessa tavoitellaan perustason sote-palvelujen vahvistamista.
Vaikka omahoito ja erilaiset digitaaliset palvelut lisääntyvät tulevaisuudessa, tarvitaan
perustason sote-palvelujen järjestämisessä myös asianmukaisia fyysisiä tiloja. Integroimalla
palveluja yhteen saadaan myös kustannussäästöjä ja toiminnan tuloksellisuus paranee. Kun
on käytettävissä asianmukaiset ja modernit, uudella teknologialla varustetut tilat ja Apottihankkeen myötä toimivat palveluja hoitoketjut sekä tehokas tietojärjestelmä, saadaan
nykyistä huomattavasti parempi hyvinvointihyöty ja palvelujen vaikuttavuus paranee.
ISS Proko Oy
11/30
3.
24.9.2015
Rakennuspaikkaselvitys
3.1
Tontin tiedot
Hyvinvointikeskuksen tontti sijaitsee Kirkkonummen keskustasta koilliseen Gesterbyntien
itäpuolella, korttelissa 413 tontti 4. Tontin 4 omistaa Kirkkonummen kunta.
Osoite on Gesterbyntie x, 02400 Kirkkonummi.
Tontin lohkominen suoritetaan kevääseen 2016 mennessä. Tontin ala tulee olemaan 29 232
m2.
Liite 3. Rakennuspaikan sijainti
3.2
Kaavaselvitys
3.2.1
Kaavoitustilanne
Alueella on voimassa oleva asemakaava, Kyrkvalla ja Jokiniitty asemakaava 12101/3076, joka
on saanut lainvoiman 18.1.2013.
Asemakaava-alue kuuluu Kirkkonummen kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavaalueeseen. Em. osayleiskaava on saanut lainvoiman 7.5.2010.
3.2.2
Asemakaavamääräykset
Asemakaavassa on korttelin 413 tontti 4 määritelty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y).
Tontin rakennusoikeudeksi on määritelty 10 000 kem2. Lisäksi asemakaava antaa
mahdollisuuden rakentaa Y-korttelialueella asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden
lisäksi rakennusten kerroksiin teknisiä tiloja, kuitenkin enintään 400 kem2. Rakennuksen
ullakkotasoon saa sijoittaa teknisiä tiloja asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi.
Tontti rajoittuu länsisivultaan Gesterbyntiehen, pohjoispuoleltaan Kantohaka -katuun ja sen
eteläpuolella olevaan rivitaloalueeseen. Idässä tontti rajoittuu lähivirkistysalueeseen ja
etelässä Jokiniitynpolkuun ja Jolkbynjoen uomaan.
Tontin itäosa on nykyisessä asemakaavassa määritelty varattavaksi pallokentälle ja
lähiliikuntapaikalle (vu), varsinainen rakennusalue sijoittuu tontin länsiosaan lähelle
Gesterbyntietä. Gesterbyntielle ei tontilta saa tehdä suoraa ajoliittymää. Tontille ajo tapahtuu
Kantohaka -kadun ja tontin eteläpuolelle sijaitsevan korttelin 440 LPA-alueen kautta.
Asemakaavassa on tontille merkitty maanalaisia johtoja varten varattuja alueita. Maanalaisilla
johdoilla on tarkoitus korvata tontilla olevat avo-ojat, joihin tällä hetkellä lasketaan ympäristön
hulevesiä.
Asemakaavassa Y-korttelialueen autopaikkojen vähimmäismäärän tulee olla 1 ap / 150 kem2
ja toimistotiloille 1 ap / 85 kem2.
Tontin pohjoisosa on merkitty asemakaavamerkinnällä p/h - pysäköintipaikka, jonka kautta saa
johtaa korttelialueen sisäistä huoltoliikennettä.
Korttelin 440 LPA-alueelle saa sijoittaa korttelin 413 tontin 4 autopaikkoja.
Asemakaava sisältää määräyksiä rakennusmassan jäsentelystä, rakennustavasta,
kattokaltevuudesta ja -väristä.
Liite 4. Asemakaava
3.3
Sijainti kuntarakenteessa
Kuntakeskuksen 1.vaiheen osayleiskaavassa hyvinvointikeskuksen tontti on määritelty
julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi.
Hyvinvointikeskuksen kaakkoispuolelle on määritelty uusia, tulevia pientalotalovaltaisia alueita,
2
joiden kaavoituspotentiaaliksi on arvioitu 168 000 - 200 000 kem . Osayleiskaavan on arvioitu
mahdollistavan asunnot yli 5 000 asukkaalle.
ISS Proko Oy
12/30
24.9.2015
Uusia asuinalueita tulee yhdistämään kuntakeskuksen kehäväylä, joka muodostaa reitin
Vanhalta Rantatieltä Gesterbyntielle.
Liite 5. Kuntakeskuksen 1.vaiheen osayleiskaava, osakopio
Liite 6. Tontin sijainti vireillä olevissa osayleiskaavoissa
3.4
Rakennuspaikka
3.4.1
Saavutettavuus
Hyvinvointikeskuksen rakennuspaikka on saavutettavissa useilla kulkuvälineillä. Matkaa
tontilta Kirkkonummen rautatieasemalle on noin 1,5 km ja kunnantalolle 1,3 km.
Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Gesterbyntien varrella hyvinvointikeskuksesta etelään noin
150 m.
Gesterbyntien suuntaisesti kulkee kevyen liikenteen väylä, joka nykyisin on osittain tontin 4
kaavassa määritetyllä rakentamisalueella. Asemakaavan mukaan kevyenliikenteen väylä
tullaan siirtämään pois rakennusalueelta lähemmäksi Gesterbyntietä.
3.4.2
Liikenne tontilla ja pysäköinti
Tontti on rakentamaton eikä siellä ole ajoliittymiä eikä pysäköintipaikkoja.
Kirkkonummen kunta on teettänyt Kyrkvallan ja Jokiniityn alueelle katusuunnitelman Pöyry
Finland Oy:llä, suunnitelmien päiväys on 13.5.2015.
Liite 10. Katusuunnitelmat
3.4.3
Maaperä ja perustamisolosuhteet
Suunnitellulla rakennuspaikalla on laadittu alustava pohjatutkimus (Pohjatekniikka Oy).
Pohjatutkimuksen mukaan rakennukset joudutaan paaluttamaan.
Liite 9. Pohjatutkimus, Pohjatekniikka 24.4.2009
3.4.4
Olevat johdot ja putket
Vesijohdot ja viemärit
Tontin länsireunalla nykyisen kevyen liikenteen väylän itäpuolelle kulkee kevyen liikenteen väylän suuntaisesti 400 mm:n jätevesiviemäri ja 250 mm:n vesiputkia. Tontin pohjoisosassa
em. putkiin liittyy pienempiä vesija viemäriputkia. Viemärit ja vesiputket sijaitsevat osittain
nykyisessä asemakaavassa määritetyllä rakennusalueella.
Tontilla on avo-ojia, joista vesi virtaa tontin laitaa seuraavaan Jolkbynjokeen. Suurimpaan avoojaan syötetään Gesterbyn kerrostaloalueen sadevesiviemäreiden hulevettä 600 mm:n
betoniputkella. Lisäksi läheiseltä asuinalueelta lasketaan hulevettä pienempiin avo-ojiin.
Tontilla olevat vesiputket ja viemärit tulee siirtää pois rakennusalueelta ja tontille tulevat
hulevedet putkittaa ennen rakennustyön aloitusta.
Asemakaavassa on osoitettu alueet maanalaisia johtoja varten.
Liite 7. Tontin putket ja viemärit
Kaukolämpöliittymä
Kaukolämpö tontille on saatavissa läheisen uimahallin luota isosta DN200-linjasta.
Sähköliittymä
Sähköliittymää ei tontille vielä ole, lähin liittymäpaikka on etelässä nykyisen Kyrkvallantien
suunnasta. Hyvinvointikeskusta varten varaudutaan uuden muuntamon rakentamiseen.
Liite 8. Nykyinen sähköverkko tontin läheisyydessä
ISS Proko Oy
13/30
4.
24.9.2015
Hyvinvointikeskuksen yleiset tavoitteet
4.1
Yleistä
Hyvinvointikeskushankkeen tavoitteena on saada Kirkkonummelle maan paras
hyvinvointikeskus, jossa on ennakoitu modernilla tavalla, asiakaslähtöisesti väestön tulevat
palvelutarpeet hyödyntäen mm. uutta hyvinvointiteknologiaa.
Tavoitteena on virtaviivaistaa toimintatapoja ja asiakasprosesseja sekä ottaa myös asiakkaat
mukaan hankkeen suunnitteluun. Hankkeen keskeisiä elementtejä ovat mm. sähköisten
palvelumahdollisuuksien hyödyntäminen, omahoidon kehittäminen sekä uuden ja kehitteillä
olevan teknologian laaja-alainen hyödyntäminen.
Samalla hankkeen tavoitteena on huolehtia henkilöstön työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista sekä varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus tulevaisuudessa. Asianmukaiset
toimitilat sekä yhdessä henkilöstön kanssa luodut logistiset ja toiminnalliset ratkaisut tukevat
työssä jaksamista ja motivoivat henkilöstöä. Näin luodaan myönteistä työnantajakuvaa.
Hanke tukee kansallisia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteita. Hankkeen
avulla voidaan mahdollistaa myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalveluiden saatavuus kunnan suurimmassa väestökeskittymässä eli kuntakeskuksessa.
4.2
Toimintatavat ja palveluprosessit
Kustannusten ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää miettiä toimintatapoja ja
palveluprosessien sujuvuutta uudella tavalla etenkin niille asiakasryhmille, joiden osalta suurin
osa kustannuksista muodostuu (ns. paljon sote-palveluita käyttävät). Hyvinvointikeskuksen
toimintatavat ja prosessit varmistetaan sellaisiksi, että ne tukevat parhaan hyvinvointi/terveyshyödyn syntymistä ja kustannusten hallintaa. Toimitilojen tulee toisaalta varmistaa
myös määrälliseltä osuudeltaan suurimpien asiakasryhmien palvelun tehokkuus, jotta
turvataan resurssien riittävyys myös monimutkaisempien ongelmien hoitamiseen. Apottihankkeessa luotavat ja kehitteillä olevat toimintamallit sidotaan kiinteäksi osaksi hanketta.
Hyvinvointikeskuksessa voidaan mahdollistaa tietyin osin lasten ja nuorten hyvinvointia
tukevien palveluiden saumaton palvelukokonaisuus.
Tavoitteena on mm. madaltaa kuntalaisten kynnystä hakea apua esimerkiksi tilanteissa, joissa
heillä on tarve saada hoitoa päihteiden käyttöön liittyviin pulmiin ja/tai masennusoireisiin.
Hyvinvointikeskuksen suunnittelussa on eräänä lähtökohtana, että samoissa työtiloissa
voidaan palvella niin päihde- tai mielenterveysongelmista kärsiviä kuin somaattisien vaivojen
takia hoitoon hakeutuvia.
4.3
Uusi palveluohjausmalli: ”Oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan”
4.3.1
Palveluohjaustiimi auttaa pulmatilanteissa
Hyvinvointikeskuksen palveluissa pyritään ohjaamaan kuntalainen tarkoituksenmukaiseen
palveluun joustavasti. Sen mahdollistaa palveluohjaustiimi, joka on uudenlainen tapa toimia.
Tiimi koostuu eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Palveluohjauksessa voi
työskennellä esimerkiksi sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, päihdetyöntekijä jne.
sovitun suunnitelman mukaisesti. Palveluohjaus toimii verkossa, puhelimessa ja
hyvinvointikeskuksen palvelupisteessä. Toimintamalli parantaa palveluja ja säästää
kustannuksia, kun asiaa voidaan hoitaa suoraan oikeassa paikassa.
Kuntalaisen palvelutarvetta arvioidaan samalla kertaa niin, että hänet voidaan ohjata sekä
sosiaali- että terveydenhuollon palveluihin. Asiakasta ei pompotella, vaan hänelle etsitään
tarvittavan henkilön yhteystiedot tai varataan suoraan vastaanottoaika kyseisen työntekijän
luokse. Tämä ei tarkoita sitä, että asiakkaan asia ratkaistaan, mutta tämä auttaa varsinkin
asiakasta, jolla on monen ammattilaisen palvelun tarve, eikä hän tiedä, mistä aloittaisi.
Palveluohjauksen tueksi on ideoitu muun muassa ns. palvelukarttaa. Se ohjaisi
tulevaisuudessa kuntalaisten sähköistä asiointia sekä helpottaisi työntekijöitä hahmottamaan
organisaatiota ja sen palveluita.
ISS Proko Oy
14/30
24.9.2015
Palveluohjaustiimin toiminnan aloittaminen vaatii uusia tiloja, jotka on keskitetty
hyvinvointikeskuksen ensimmäiseen kerrokseen, sillä tällä hetkellä sosiaali- ja
terveyspalveluiden asiantuntijat työskentelevät eri rakennuksissa. Kyseinen tiimi tulee
muodostamaan kokonaan uudenlaisen toiminnallisen kokonaisuuden, mikä kehittyy jatkuvasti
matkan varrella.
4.3.2
Ajanvaraus säilyy
Jatkossakin hyvinvointikeskuksessa voi varata suoraan aikoja puhelimella tai verkossa
palveluihin. Potilastoimisto hoitaa ns. normaalit rutiinit palveluohjauksen keskittyessä
moninaisimpiin kysymyksiin. Hoidon tarpeen arviointia tehdään normaalisti
vastaanottotoiminnan ja päivystyksen yhteydessä.
4.3.3
Kuntalaisen oma tila
Hyvinvointikeskukseen tulee kuntalaisille piste, jossa voi hoitaa asiointia verkossa sekä tehdä
omahoitoon liittyviä mittauksia kuten pituus, paino, verenpaine tai kirjallisia testejä. Materiaalia
löytyy eri aiheista sekä paikan päältä, että verkosta.
4.4
Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat toiminnot
Hyvinvointikeskukseen sijoittuvat seuraavat toiminnot:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
4.5
Lääkärien ja hoitajien vastaanotto
Päivystys
Päihdepalvelut
Suun terveydenhuolto
Neuvola
Vuodeosasto
Kotisairaala (toimisto)
Kuntoutuspalvelut
Apuvälinekeskus
Laboratorio, HUSLAB
Kuvantamisosasto, HUS-kuvantaminen
Yhteiskäyttömahdollisuudet
Hyvinvointikeskuksen tilojen mitoituksen lähtökohtana ovat perusturvan kiinteistöön suunniteltu
toiminta ja sen tulevat tilatarpeet. Yhteiskäyttöisyyttä muiden käyttäjätahojen kanssa on
mahdollista kehittää erityisesti kiinteistön neuvottelutilojen ja muiden yhteistilojen osalta.
Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon sisäänkäynnin ja aulan toiminnallisuus siten, että
tilojen monikäyttöisyys ja tilankäytöntehokkuus varmistetaan.
ISS Proko Oy
15/30
5.
24.9.2015
Tilatavoitteet
5.1
Teoreettinen tilaohjelma
Hyvinvointikeskusta varten on laadittu teoreettinen tilaohjelma yhteistyössä perusturvan
toimialan kanssa. Tavoitemitoituksena on käytetty vuoden 2025 tilannetta ja henkilöstömitoitusta.
Teoreettisessa tilaohjelmassa esitetään toiminnan laadun ja tulevien toimintojen edellyttämät
tilatarpeet. Laajuus esitetään toiminnan vaatimana ohjelma-alana (ohm2) ilman aputiloja tai
rakenteita.
Yhteenveto tilaohjelmasta:
Yhteiskäyttöiset tilat ja palvelut
Vastaanotto ja päivystys
Päihdepalvelut
Suun terveydenhuolto
Neuvola
Vuodeosasto
Kotisairaala
Kuntoutuspalvelut
Apuvälinekeskus
Laboratorio, HUSLAB
Kuvantamisosasto, HUS-kuvantaminen
Välinehuolto
Lääkekeskus
Varastot, huolto
ohm2
1023,0
1061,0
244,5
470,5
614,0
1293,0
61,5
490,0
271,0
141,0
90,0
30,0
2,0
279,5
TILAOHJELMAN TILAT YHTEENSÄ
6071,0
Liite 14. Teoreettinen tilaohjelma
5.2
Tekniset tilat
Teknisten järjestelmien tilatarvetta on hankesuunnittelutyön yhteydessä arvioitu karkealla
tasolla. Tarvittava tilamäärä on arviolta noin 827 ohm2. Laajuus on riippuvainen rakennuksen
suunnitteluratkaisuista.
5.3
Ulkotilat
Hanketta varten laaditaan koko tonttia kattava pihasuunnitelma.
ISS Proko Oy
16/30
6.
24.9.2015
Elinkaaritavoitteet
6.1
Yleistä
Rakennukselle on tarkoituksenmukaista asettaa 80 - 100 vuoden käyttöikätavoite. Hankkeen
jatkosuunnittelussa laaditaan rakennusosakohtainen käyttöikäsuunnitelma.
Runkorakenteiden osalta tavoiteikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä ja talotekniikan osalta
30 - 35 vuotta.
Tavoitteet asetetaan rakennuksen toteutushetken rakentamismääräysten mukaan.
Julkisivujen suunnittelussa ja julkisivumateriaalin valinnassa tulee kiinnittää huomiota julkisivun
kaupunkikuvallisiin ominaisuuksiin, luonnonvalon hyödyntämiseen sisätiloissa sekä
rakenteiden huollettavuuteen, korjattavuuteen ja kestävyyteen.
6.2
Kestävyys, muunneltavuus
Rakennuksen rungon mitoituksessa ja kevyiden rakennusosien osalta tulee huomioida
rakennuksen kustannustehokas muunneltavuus.
Rakennuksen myöhempiä toiminnallisia muutoksia mahdollistava muuntojoustavuus otetaan
huomioon mm. seuraavissa seikoissa:
-
rakennejärjestelmän joustavuus
talotekniikan nousujen keskittäminen
huonejaon toistuvuus ja modulaarisuus
talotekniikan päätelaitteiden ja valaisimien systemaattinen sijoitus
Suunnittelussa pyritään siihen, että rakennusta voidaan pitää käyttökunnossa mahdollisimman
kauan kohtuullisin kustannuksin vain pintoja korjaamalla sekä rakennusosia ja järjestelmiä
uusimalla. Tällöin varsinaisia laajoja peruskorjauksia ei jouduta suorittamaan ns.
ikäkorjauksina. Lyhyemmän käyttöiän järjestelmien huollettavuuteen ja uusittavuuteen tulee
kiinnittää huomiota.
Rakennuksen käyttöikään ja käyttökustannuksiin vaikutetaan myös hyvällä hoidolla, huollolla
ja siivouksella. Näiden toimintojen tarpeet tulee vakavasti ottaa huomioon tilojen ja
järjestelmien suunnittelussa, materiaalivalinnoissa ja toteutuksessa.
6.3
Energiatehokkuus
Rakennus suunnitellaan ajankohdan voimassaolevien energiatehokkuusmääräysten
mukaisesti.
-
E-luku < 160KWh/brm2
U-arvo seinä 0,12 W(m2K)
Ryömintätilainen alapohja (0,14(m2K)
Ikkuna, kattoikkuna, ovi 0,8…0,7 W(m2K)
Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku < 2
Ilmanvaihto
• vuosihyötysuhde >45 %
• sisäilmaluokka 2
Energiankäytön minimoimiseen tähtääviä LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm.
-
ISS Proko Oy
Lämmöntalteenotto yleisilmanvaihdon lisäksi WC-poistoista.
Tarpeenmukaisen ilmastoinnin automatiikka
Yleisten tilojen pääilmastointikoneiden varustaminen regeneraattori- LTO:lla
Hoito- ja muiden tilojen pääilmastointikoneiden varustaminen glykoli- LTO:lla
Väljä mitoitus ilmanvaihtokoneissa ja -kanavistoissa; ilmanvaihdon sähkötehokkuus
rakentamismääräysvaatimustasoa parempi
Jäähdytyksestä ja kylmälaitteista lämmityskaudella saatava ilmaislämpö
hyödynnetään ilmanvaihdon LTO-järjestelmään
Laitetilojen lämpökuorman poiston toteuttaminen tarkoituksenmukaisessa laajuudessa
siten, että hukkalämpö saadaan lämmityskaudella talteen
17/30
-
24.9.2015
Tilojen talviaikana tarvittavan jäähdytyksen toteutus vapaajäähdytysperiaatteella siltä
osin kuin lämpöä ei ole tarkoituksenmukaista ottaa talteen lämmityskaudella
Mahdollisen alustatilan tuuletuksen varustaminen LTO:lla
Vältetään sähkön käyttämistä lämmitystarkoituksiin
Valaistusta ja ilmanvaihtoa tarpeen mukaan säätelevällä automatiikalla voidaan vaikuttaa
käytön energiankulutukseen.
ISS Proko Oy
18/30
7.
24.9.2015
Tekniset tavoitteet
7.1
Yleistä
Suunnittelun lähtökohtana olevat sisäilman tavoitearvot ja -vaatimukset ovat:
-
sisäilmastoluokka S2
P1 -puhtausluokka
M1 -luokan rakennusmateriaalit
Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan lisäksi
myös rakennustyön osalta käytettäväksi ”sisäilmastoluokitus 2008”:ssa määriteltyä
rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkia M1 ja M2
olevia tuotteita.
7.2
Rakennetekniset ratkaisut
Rakennusrunko tehdään joko teräksestä tai teräsbetonista. Vaakarakenteet ovat
muunneltavuuden ja talotekniikan vedot huomioivia teräsbetonirakenteita.
Alapohjarakenne on ryömintätilallinen. Ratkaisu vähentää alapohjaan liittyviä rakenneteknisiä
riskejä.
Kerroskorkeuksien suunnittelussa on huomioitava talotekniikka siten, että vapaa
huonekorkeus on vähintään 2.9 - 3.0 m.
Julkisivumateriaalin valinnassa pyritään pitkään elinkaareen ja huollon helppouteen.
Liite 11. Rakennustapaselostus
7.3
Toimitilaturvallisuus
Sisätilat luokitellaan eri turvaluokan tiloihin periaatteella:
•
•
•
julkinen = kaikille avoin
puolijulkinen = ulkopuolisilla pääsy saatettuna tai valvottuna tai kutsuttuna
sisäinen = vain organisaation omille työntekijöille
Vastaanottohuoneet varustetaan kahdella ovella, joista toinen johtaa odotustilaan ja toinen ns.
turvaovi johtaa viereiseen työhuoneeseen tai takana olevaan käytävään.
Maantasokerros kuorisuojataan.
Valvonta- ja turvajärjestelmät, ks. kohta 7.4
7.4
LVIA-tekniset järjestelmät
Kaukolämpö sekä vesija viemäriverkostot
Rakennus liitetään Fortum Power And Heat Oy:n kaukolämpöverkostoon ja paikalliseen vesija viemäriverkostoon.
Sprinklerijärjestelmää varten liityntä kunnallistekniikkaan tehdään kahdella liittymällä.
Ilmanvaihto ja jäähdytys
Ilmanvaihdon tilakohtaiset mitoitusarvot ja sisäilmatavoitteet määräytyvät sisäilmastoluokan S2
mukaan.
Ilmanvaihto toteutetaan keskuskoneperiaatteella siten, että edellytykset hyvälle
energiatehokkuudelle täyttyvät. Näitä ovat mm. ilmanvaihtolaitteiden toiminta-alueiden ja
toiminta-aikojen tarpeenmukainen ryhmittely, ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus sekä
poistoilman lämmöntalteenoton tarpeenmukainen toiminta. Lisäksi huomioidaan ilmanvaihdolle
annetut sairaalamääräykset ja ohjeet.
Kaikkien huonetilojen jäähdytys toteutetaan pääsääntöisesti ilmanvaihdon avulla. Toimisto-,
vastaanotto ja muissa vastaavissa tiloissa, runsaasti lämpökuormaa sisältävissä huonetiloissa
ISS Proko Oy
19/30
24.9.2015
sekä huonetiloissa, joissa sisälämpötilan tavoite on muita matalampi (esim. lääkehuoneet)
voidaan käyttää tuloilmalaitteina myös jäähdytyspalkkeja
7.4.1
Erityiset LVI-tekniset järjestelmät
Paineilma- ja happiverkostot
Rakennus varustetaan keskitetyillä paineilma- ja happiverkostoilla.
Sairaalakaasujen runkoverkko rakennetaan koko rakennukseen kattavasti, jotta siihen voidaan
tarvittaessa liittyä myös muissa kuin toimintokorteissa esitetyissä huonetiloissa.
Palontorjunta
Vuodeosastolla savukaasujen leviäminen potilastiloista (=majoitustilasta) toiseen estetään
ilmanvaihto-kanaviin asennettavilla moottoritoimisilla savunrajoituspelleillä.
Rakennus varustetaan sprinklerijärjestelmällä.
Putkipostijärjestelmä toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisesti.
Rakennus varustetaan lumensulatusjärjestelmällä.
Rakennusautomaatio
Rakennusautomaatiojärjestelmä on DDC- tai LON- pohjainen järjestelmä.
Liite 12. LVIA-rakennustapaselostus
7.5
Sähköjärjestelmät
Rakennus liitetään Fortum Espoo Distribution OY:n 20 kV rengassyöttöverkkoon.
Hyvinvointikeskusta varten varaudutaan uuden muuntamon rakentamiseen.
Rakennus varustetaan varavoimajärjestelmällä.
Kiinteistöön toteutetaan seuraavat sähköjärjestelmät:
•
Rakennuksen ATK-, tele- ja sairaalalaiteiden keskusyksiköiden toimintoja
varmentamaan asennetaan kiinteistöön UPS-laitteisto jakokeskuksineen.
•
Valaistus
•
Telejärjestelmät
•
•
•
•
•
•
Avoin tiedonsiirtoverkko
 Puhelinjärjestelmä
 ATK-järjestelmä
Yhteisantennijärjestelmä
Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä AV-kaapelointi
Merkinantojärjestelmät
 Kellojärjestelmät
 Inva-WC hälytysjärjestelmä
 Soittokellot ja sisäänpyyntöjärjestelmät
Valvonta- ja turvajärjestelmät, ks. kohta 7.6
Kojeet, laitteet ja erityisjärjestelmät
•
•
•
•
•
•
•
Lämmityslaitteet
Keittiö- ja pesulalaitteet
Sairaalalaitteet
Vuoropalvelujärjestelmä
Telejärjestelmien integraatio
Savunpoistojärjestelmä
Itseilmoittautumisjärjestelmä
Liite 13. Sähkörakennustapaselostus
ISS Proko Oy
20/30
7.6
24.9.2015
Turvallisuusjärjestelmät
Rikosilmoitusjärjestelmä, siihen liittyvä videovalvontajärjestelmä, kulunvalvontajärjestelmä ja
paloilmoitusjärjestelmä liitetään kunnan valvomoon.
Rikosilmoitusjärjestelmä
Rakennus varustetaan rikosilmoitusjärjestelmällä, joka kytketään ohjaamaan
videovalvontajärjestelmää.
Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä
Yleisiin kokoontumistiloihin sekä poistumisteille asennetaan turvavalaistusjärjestelmä,
poistumistieovet varustetaan poistumistievalaisimilla.
Videovalvontajärjestelmä
Rakennusta valvotaan sisä- ja ulkopuolelta videovalvontalaitteilla.
Kulunvalvontajärjestelmä ja moottorilukot sekä ovivalvontajärjestelmä
Rakennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä, jonka piiriin liitetään ulko-ovet ja
toiminnalliset sisäovet.
Paloilmoitusjärjestelmä
Rakennus varustetaan lupaehtojen määräämässä laajuudessa osoitteellisella analogisella
paloilmoitusjärjestelmällä.
Asiakas-/potilasturvajärjestelmä
Järjestelmä yhdistää puhelimet, hoitajakutsut sekä erilaiset turvaratkaisut yhdeksi
kokonaisuudeksi ja jonka rakenne on joustava ja yksinkertaisesti muutettavissa esiintyvien
tarpeiden mukaiseksi.
Liite 13. Sähkörakennustapaselostus
ISS Proko Oy
21/30
8.
24.9.2015
Tontin käyttö
8.1
Yleistä
Hankesuunnittelutyön yhteydessä on tarkasteltu tilaohjelman mukaisten toimintojen sijoitusta
tontille. Teoreettisen tilaohjelman mukainen rakennus on sijoitettavissa tontille asemakaavan
määräysten mukaisesti ja sallitun rakennusoikeuden puitteissa.
8.2
Liikennejärjestelyt
Hyvinvointikeskus rakennetaan asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Rakennuksen
pääsisäänkäynti sijoitetaan lähelle asiakaspysäköintialuetta.
Asiakasliikenne järjestetään tontin eteläpuolelta Jokiniityntien kautta pysäköinnille varatun
LPA-tontin kautta. Hyvinvointikeskuksen pääsisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä tulee
olla mahdollisuus pysäköidä ajoneuvo lyhyeksi ajaksi asiakkaan saattamista varten.
Pääsisäänkäynnin läheisyyteen sijoitetaan liikuntaesteisille varattuja pysäköintiruutuja ja
lähettiauton pysähtymispaikka.
Tontille varataan pysäköintipaikkoja asiakasliikennettä varten. Palvelulinjan tai nk. pikkubussin
pysähdyspaikka sijoitetaan pääsisäänkäynnin välittömään läheisyyteen.
Huoltoliikenne tontille tapahtuu Kantohaka-nimisen kadun kautta. Huoltoliikenne ja asiakasliikenne erotetaan toisistaan. Tavaratoimitukset ja jätehuolto erotetaan muusta huoltopihasta.
Ambulanssikuljetukset tulevat päivystyksen ovelle pohjoisesta. Ambulanssilla tulee olla
mahdollisuus kääntyä oven edessä.
Apuvälinekeskuksen tavaraliikenteen ja mahdollisen mobiilipalveluauton lastauksen ja huollon
sujuvuuden turvaamiseksi sijoitetaan kiinteistön lastaustila siten, että autosta on suora,
suojattu pääsy sisätiloihin. Mobiilipalveluauton jätevesien tyhjennyspiste sijoitetaan samaan
yhteyteen.
Liite 15. Tontinkäyttökaavio
8.3
Tontin pysäköintijärjestelyt
Asemakaavassa on tontin autopaikkojen vähimmäismääräksi määritelty 1ap./150 kem2 ja
toimistotilojen osalta 1ap./ 85 kem2. Toimistotilanormin mukaisesti on koko rakennusoikeutta
koskeva autopaikkojen vähimmäismäärä: 10 000 kem2 / 85 kem2/ap = 118 ap.
Asemakaavan edellyttämiä pysäköintipaikkoja on mahdollista sijoittaa myös tontin
eteläpuolella sijaitsevalle LPA -alueelle korttelissa 440. Alustavan katusuunnitelman mukaan
LPA-tontille on mahdollista rakentaa hyvinvointikeskuksen pysäköintipaikkoja 79 kpl, joista
neljä tulee liikuntaesteisten asiakkaiden käyttöön. Asemakaavan vähimmäisvaatimuksen
täyttämiseksi hyvinvointikeskuksen tontille sijoitetaan 39 autopaikkaa, joista osa on tarkoitettu
kotisairaalan ja kotihoidon autoja sekä mobiilipalveluautoa varten. Kotisairaalan ja kotihoidon
pysäköintipaikkojen tulee olla varustettuna lämmityspistokkeilla.
Pysäköinti toteutetaan maantasopaikkoina.
Tontille varataan polkupyöräparkkitiloja sekä työntekijöille että asiakkaille.
8.4
Toimintojen sijoittuminen
Hyvinvointikeskuksen tilat sijoitetaan 1-3 kerrokseen suunnitteluratkaisusta riippuen. Maan
tasoon sijoitetaan pääsisäänkäynti, siihen liittyvä aulatoiminnot ja palveluohjaus sekä muut
välitöntä ulkoyhteyttä edellyttävät toiminnot.
Rakennuksen sisäinen asiakasliikenne voidaan järjestää keskeisesti yhden pääaulan
yhteyteen, jolloin orientoitavuus rakennuksessa on hyvä. Samalla kulkureitit eri yksiköiden
välillä pysyvät lyhyinä ja ovat helposti järjestettävissä esteettömiksi. Asiakasliikenne eri
kerroksiin hoidetaan pääaulan yhteyteen sijoittuvien hissien ja porrashuoneiden avulla.
ISS Proko Oy
22/30
24.9.2015
Lähtökohtaisesti rakennukseen ei ole suunniteltu rakennettavaksi kellarikerrosta. Mikäli
kellarikerros päätetään rakentaa, voidaan osa maantasoon sijoittuvista toiminnoista sijoittaa
kellarikerrokseen.
8.5
Tontin käytön kehittäminen tulevaisuudessa
Hyvinvointikeskuksen toteuttamisen jälkeen ei tontilla ole enää rakennusoikeutta käytettävissä.
Tontin itäosassa on varsinaisen rakennusalueen ulkopuolelle n. 10 000 m2 vapaata maaaluetta, joka tällä hetkellä on asemakaavassa merkitty pallokentälle ja lähiliikuntapaikalle
varattavaksi alueeksi, merkintä vu. Alueelle olisi, erikseen päätettäessä, mahdollista kehittää
esim. kunnan ja perusturvaa palvelevaa lisärakentamista tai muuta, terveydenhuoltoa tukevaa
kaupallista toimintaa.
Nykyinen asemakaava ei mahdollista lisärakentamista, joten lisärakentaminen vaatii
asemakaavan muuttamisen.
ISS Proko Oy
23/30
9.
24.9.2015
Viranomaisvaatimukset
9.1
Kaavoitusviranomainen
Hanke on mahdollista toteuttaa asemakaavan määräysten mukaisesti eikä siten edellytä
asemakaavanmuutosta tai poikkeamista kaavasta.
Hankesuunnittelutyön yhteydessä on käyty keskustelua tontin käytön periaatteista kaavoittajan
kanssa (sähköpostitse kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi 6.7.2015). Tässä yhteydessä on
esitetty näkemys, että rakennuksen lounaisnurkan korostaminen on kaupunkikuvan kannalta
merkittävää.
9.2
Rakennusvalvontaviranomainen
Hankkeen toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa.
9.3
Pelastusviranomainen
9.3.1
Väestönsuoja
Rakennukseen toteutetaan määräysten mukainen väestönsuoja. Suojan tulee olla ns.
sairaalasuoja, jossa ovileveydet ovat normaalia suuremmat. Suojausluokka voi olla S1 tai S2.
Suojatilan mitoitus on 2 % kerrosalasta, max. 200 m2 (varsinainen suojatila).
Rauhanajan käytössä väestönsuojaan voidaan sijoittaa sosiaalitiloja tai varastoja, mutta ei
kuitenkaan päätearkistoa.
9.3.2
Paloturvallisuus
Rakennus varustetaan osoitteellisella analogisella paloilmoitusjärjestelmällä.
Rakennukseen asennetaan automaattinen vesisammutusjärjestelmä (sprinkleri).
9.4
Rakennussuojeluviranomainen
Rakennushankkeeseen ei kohdistu rakennussuojelumääräyksiä.
ISS Proko Oy
24/30
10.
24.9.2015
Hankkeen laajuus
Teoreettisen tilaohjelman, 6 071 ohm2, perusteella on hankkeelle arvioitu kokonaislaajuus
11 300 brm2. Kokonaisalaan sisältyvät kaikki tilaohjelman mukaiset tilat sekä niitä palvelevat
tekniset tilat rakenteineen.
Hankkeen kerrosala on toiminnan tilojen osalta 10 000 kem2 ja teknisten tilojen osalta alle
400 kem2. Se on siten asemakaavan mukainen.
ISS Proko Oy
25/30
11.
24.9.2015
Kustannukset
11.1
Investointikustannukset
11.1.1
Tavoitehinta
Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella
tavoitehintalaskelmamenetelmällä Taku 2015 ohjelmalla.
Tavoitehintalaskelma on tehty Kirkkonummen hintatasoon (9/2015). Käytetty Haahtela-indeksi
on 87,0 rakennuskustannusindeksin ollessa 108,5 (2010 = 100).
2
Hankkeen laajuus on 6 071 ohm2 ja 11 300 brm .
Tavoitehinta hintatasossa 9/2015 on 29 418 000 € (alv 0 %), 2 603 €/brm2 (alv 0 %).
11.1.2
Erillishankinnat
Kustannusarvio sisältää kustannusmuistiossa luetellut erillishankinnat ja hankelisät.
Tavoitehinta-arvioon sisältyy mm. tontilla tehtävät vesija viemäriputkien siirrot 850 000 €
(alv 0%) ja naapuritontin LPA alueen rakentaminen pysäköintialueeksi 240 000 € (alv 0%). .
Hyvinvointikeskuksen toimintavarustus hankinnat esitetään tehtäväksi omana hankintanaan,
asiantuntijatyönä. Tavoitteena on uuden sairaalateknologian tehokas hyödyntäminen.
Liite 16. Tavoitehintalaskelma ja kustannusselvitys
11.2
Muut hankkeeseen liittyvät kustannukset
Hyvinvointikeskuksen ensikertaisen kalustamisen kustannuksiksi on arvioitu 2 700 000 €.
11.3
Vaikutukset käyttötalouteen
Uudisrakennuksen arvioidut vuokrakustannukset ovat 1 560 000 € /vuosi.
Käytöstä poisjäävien kiinteistöjen vuokrakustannukset ovat noin 736 000 € /vuosi, josta
kunnan ulkopuolisten vuokratilojen osuus on noin 280 000 €/vuosi ja nykyisen
terveyskeskuskiinteistön osuus on 456 000 €/vuosi.
11.4
Vaikutukset henkilöstökustannuksiin
Hanke on perusturvan vakanssisuunnitelman mukainen eikä sillä ole vaikutusta
henkilöstökustannuksiin.
11.5
Rahoitusmalli
Rahoitusmalliksi suositellaan budjettirahoitusta.
Hankkeen toteutusta varten ei ole mahdollisuutta hakea valtionosuutta.
11.5.1
Ylläpidon ratkaisu
Suositellaan elinkaarisopimusta ylläpidon laadun varmistamiseksi.
11.6
Mahdollisen lisärakentamisen kustannukset
Hankesuunnitelmaan ei sisälly toiminnallisen kokonaisuuden edellyttämää lisärakentamista.
Lisärakentamisen pinta-alaksi on arvioitu n. 2 500 brm2 ja investointikustannuksiksi noin 5,8
milj.€ (alv 0 %).
ISS Proko Oy
26/30
12.
24.9.2015
Toteutus
12.1
Aikataulu
Hankesuunnittelutyön yhteydessä on hankkeelle laadittu alustava toteutusaikataulu.
Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään marraskuussa 2015 alussa ja hanke etenisi ilman
viivytyksiä (mm. päätöksenteon, lupakäsittelyn tai hankintakilpailutusten osalta), voisi muutto
uusiin toimitiloihin alkaa helmikuussa 2020.
Maa-alue on kunnan omistuksessa ja nykyinen asemakaava mahdollistaa hankkeen
toteuttamisen ilman näihin liittyviä viivytyksiä.
LPA-tontin pysäköintialue toteutetaan samaan aikaan hyvinvointikeskushankkeen kanssa.
Liite 17. Aikataulu
12.2
Väistötilat
Uudisrakennushanke ei edellytä väistötiloja rakennustyön ajaksi.
ISS Proko Oy
27/30
13.
24.9.2015
Lisärakentamismahdollisuudet tontilla
13.1
Toiminnot
Hyvinvointikeskushankkeen yhteydessä on ollut esillä myös laajemman toiminnallisen
kokonaisuuden toteuttaminen Jokiniityn tontille.
Laajennusosaan sijoitettaisiin tiloja perusturvan toiminnoille (2 500 - 3 000 brm2) tai niitä
tukevia muita palveluita.
13.2
Lisärakentamisen sijoittuminen tontille
Hankesuunnittelutyön rinnalla on selvitetty periaatteellisella tasolla tontin
lisärakentamismahdollisuuksia.
Nykyisessä asemakaavassa jää tontille tilaa varsinaisen rakennusalueen ulkopuolelle. Tontin
itäosaan, joka nyt on asemakaavassa varattu koulun pallokentälle ja lähiliikuntapaikalle, olisi
mahdollista sijoittaa lisärakentamista.
Jossain laajuudessa voi olla mahdollista laajentaa hyvinvointikeskusta rakentamalla lisää
kerroksia hankesuunnitelman mukaiseen rakennukseen. Yksi- tai kaksikerroksisia
rakennusosia voisi korottaa kolmikerroksisiksi (nykyisen asemakaavan suurin kerrosluku) tai
kolmikerroksisia osia jopa korkeammiksi. Laajennettaessa lisää kerroksia rakentamalla on
mahdollista toteuttaa koko rakennuskokonaisuus nykyisen asemakaavan määrittelemälle
rakennusalalle.
Mahdollisen laajennuksen sijoittuminen tulee ratkaista hyvinvointikeskuksen
rakennussuunnittelun yhteydessä ja ottaa huomioon sekä rakenteissa, tilasuunnittelussa että
teknisten järjestelmien ratkaisuissa. Myös tontin käyttöä (mm. laajennuksen edellyttämät
pysäköintipaikat) tulee tarkastella laajennuksen mahdollistamiseksi.
13.3
Asemakaavoitus
Lisärakentamista varten on tontille asemakaava muutettava. Alustavasti on
asemakaavamuutosta kaavailtu kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle 2018.
Mikäli kaavamuutoshankkeeseen päädytään, tulee kaavamuutoksen aikataulu sovittaa
hyvinvointikeskushankkeen toteuttamisen kanssa siten, ettei siitä aiheudu viivästystä
hyvinvointikeskuksen valmistumiselle.
Kaavamuutoksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon asemakaavamuutosprosessiin
läpimenoon liittyvä aikatauluriski.
13.4
Rakennushanke
Laajennushanke toteutetaan omana rakennushankkeenaan kunnan hankeohjeen mukaisesti.
ISS Proko Oy
28/30
14.
Toiminnallinen vertailu nykytilanteeseen
14.1
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
14.2
•
•
•
14.3
•
•
•
•
•
•
•
Kuntalaisen palvelut, synergia
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi ovat
koordinoituja verrattuna nykyiseen.
Vastaanottotoiminta, kiireellinen hoito ja päihdepalvelut saadaan lähelle toisiaan ja
näin mahdollistetaan näiden ammattilaisten keskinäinen konsultaatio ja yhteistyö.
Uudet tilat mahdollistavat asiakkaiden omahoitoa tukevat tilaratkaisut.
Ikäihmisten avopalvelut säilyvät edelleen hajautettuina
Ikäihmisten palveluissa kotihoidon, kotisairaalan ja vuodeosastojen keskinäisen
yhteistyön edellytykset eivät parane
Suun terveydenhuollon keskustan alueella olevien palveluiden hajallaan olo säilyy
Ehkäisyneuvolan yhteistyö etenkin nuorten päihdeasioissa mahdollistuu
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja vastaanottopalveluiden hajallaan olo jatkuu,
etäisyydet palveluiden välillä kasvavat, joten synergiaetuja ei saavuteta
Lasten ja lapsiperheiden palveluiden kokonaisuuteen ei tule parannusta
Asiakas joutuu edelleen hakemaan avopalveluita useammasta paikasta
Ratkaisu mahdollistaa kuntoutuspalvelujen kokoamisen saman katon alle ja näin
toiminta tehostuu ja kuntoutuspalvelut voivat lisätä ryhmätoimintaa. Nykyisin
kuntoutuspalvelut toimivat neljässä eri kiinteistössä.
Vainajille varataan asianmukaiset ja riittävän suuret tilat ja läheisille vainajaa
kunnioittavat hyvästelytilat.
Vuodeosasto
Terveyskeskustasoiset vuodeosastopalvelut tuotetaan Kirkkonummen
kuntakeskuksessa hyvinvointikeskuksen yhteydessä.
Uudet tilat ovat turvalliset ja terveelliset.
Vuodeosastolle saadaan yhden hengen huoneet ja näin infektioriskit pienenevät.
Toiminnan tehostaminen, toimitilat
Henkilökunnalle ja asiakkaille terveelliset ja turvalliset toimitilat
Voidaan luopua äitiys- ja lastenneuvolan ja kuntoutuspalveluiden vuokratiloista.
Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuus paranee.
Tieto- ja intimiteettisuojaa vahvistetaan mm. laboratorion ja kuvantamisen tiloissa
Hyödynnetään nykyaikaisen teknologian antamat mahdollisuudet esim. asiakkaiden
ohjautumisessa vastaanotoille.
Lääkekeskustoiminta ulkoistetaan. Osa farmaseuttisesta henkilökunnasta täydentää
moniammatillista yhteistyötä avopalveluissa ja vuodeosastoilla.
Keskusvarastotoiminta ulkoistetaan.
14.4
Henkilöstö
14.5
Sijainti, yhteydet
•
•
•
•
•
ISS Proko Oy
24.9.2015
Hyvinvointikeskuksen sijainti etäällä kunnantalosta, jossa on edelleenkin paljon
perusturvan eri toimintoja, hankaloittaa esimiesten keskinäistä yhteistyötä ja
johtamista
Hyvinvointikeskus ei ole niin hyvin saavutettavissa kuin nykyinen terveyskeskus, sillä
etäisyys Kirkkonummen keskustan matkakeskuksesta on aiempaa pidempi.
Saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä vaikeutuu Kirkkonummen eteläosista. Tämä
voi vaikeuttaa uusien työntekijöiden rekrytointia.
Apteekkipalvelut sijaitsevat nykyistä kauempana
Hajasijoitettujen palvelujen etäisyys toisistaan kasvaa.
29/30
15.
ISS Proko Oy
24.9.2015
Liitteet
Liite 1
Yhteyshenkilöluettelo
Liite 2
Pinta-alakäsitteet
Liite 3
Rakennuspaikan sijainti
Liite 4
Nykyinen asemakaava
Liite 5
Kuntakeskuksen 1.vaiheen osayleiskaava, osakopio
Liite 6
Tontin sijainti vireillä olevissa osayleiskaavoissa
Liite 7
Nykyinen vesija viemäriverkosto tontilla
Liite 8
Nykyinen sähköverkko tontilla
Liite 9
Pohjatutkimus
Liite 10
Katusuunnitelmat
Liite 11
Rakennustapaselostus
Liite 12
LVIA-rakennustapaselostus
Liite 13
Sähkörakennustapaselostus
Liite 14
Tilaohjelma
Liite 15
Tontinkäyttökaavio
Liite 16
Tavoitehintalaskelma ja kustannusselvitys
Liite 17
Aikataulu
30/30
Kustannuslaskenta
FMC Laskentapalvelut Oy
Konsultit
Hankesuunnittelu
ISS Proko Oy, Etelä-Suomi
Rajatorpantie 8 A, Vantaa
PL 300, 01055 ISS
Perusturva
Tilaaja, Kirkkonummen kunta
Yhdyskuntatekniikka
Jukka Virtanen
Mervi Savolainen
Maritta Nylén-Linko
Susanne Backas
Urpo Lukkarinen
Raimo Sannikka
Mike Heinonen
Liisa Ståhle
Anne Hilander
Taina Remes-Lyly
Marjut Hovinen
Tuula Malmi-Suominen
Jari Tirkkonen
Jussi Yrjänä
dipl.ins.
hankesuunnittelujohtaja, arkkitehti
projektipäällikkö, insinööri
talotekniikkapäällikkö, dipl.ins.
suunnittelupäällikkö, insinööri, AMK
perusturvajohtaja
hankekoordinaattori
terveyspalveluiden tulosalueen johtaja
ylilääkäri
sosiaalipalvelupäällikkö (vs.)
yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja
projektipäällikkö
asema
yritys / virasto
etunimi sukunimi
Kirkkonummen hyvinvointikeskus
YHTEYSHENKILÖLUETTELO
020 7393 913
040 5423096
040 7248341
040 8307350
0400 426760
040 1784770
050 5697363
09 29671
050 5941749
040 1269 672
050 594 2865
09 29681
040 344 9027
040 726 3278
matkapuhelin
'[email protected]'
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
sähköposti
7.9.2015
LIITE 1
LIITE 2
PINTA-ALAKÄSITTEITÄ
hum2
HUONEALA = huoneen pinta-ala, jonka rajoina huonetta ympäröivien seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke.
Huonealoja ja yhteenlaskettua huonealaa käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä.
ohm2
OHJELMA-ALA = toimintaan tarvittavien huoneitten ja tilojen pinta-ala.
Käsitettä käytetään vain ohjelmointivaiheessa, kun ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia.
Ohjelma-alaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa.
hym2
HYÖTYALA (= ohjelma-ala)
Suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, toimintaan tarvittavien, huoneiden ja tilojen pinta-ala.
Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa.
htm2
HUONEISTOALA = hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät ja sisäiset portaat.
(usein sama kuin vuokrapinta-ala)
brm2
BRUTTOALA = hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden
ja hormien ala.
Kuvaa koko rakennuksen laajuutta.
Bruttoala voidaan laskea kerrostasoalojen summana.
ktm2
KERROSTASOALA = kerrostason pinta-ala, jonka rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai
niiden ajateltu jatke.
Kerrostasoala lasketaan rakennuksen kaikille kerrostasoille niiden sijainnista ja käyttötarkoituksista riippumatta. Ullakolla ja kellarikerroksessa kerrostaso muodostuu vain niiden huoneiden osalta, joilla on suunniteltu käyttötarkoitus
esim. ilmanvaihtokonehuone. Esim. yläpohjan ja vesikaton väliin jäävä käyttämätön tila korkeudesta riippumatta ei ole
kerrostasoa.
kem2
KERROSALA = käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus
Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 132/1999, 115 §, 1. mom.).
Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai
ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.
Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran (3. mom.). Momentti 3. koskee 1.1.2000 jälkeen vahvistettuja asemakaavoja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistöjen arviokirjoissa, jne.
ISS Proko Oy
LIITE 3
Jokiniitty,
kortteli 413,
tontti 4
Nykyinen
terveyskeskus
LIITE 4
LIITE 4
LIITE 4
LIITE 4
Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaava
LIITE 5
Tontin sijainti kuntakeskuksessa
LIITE 6
JOKINIITYN TONTTI
JOKINIITYN TONTIN SIJAINTI KUNTAKESKUKSEN ALUEELLA
Kartta Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Vesilinjat ja viemärit tontin ympäristössä
LIITE 7
Vesijohto, sininen
Sadevesijohto, vihreä
Jätevesijohto, punainen
Sähkölinjat
LIITE 8
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
LIITE 9
Jokiniityn tontti
Kyrkvalla ja Jokiniitty katusuunnitelma
LIITE 10
LIITE 11
RT 80331
syyskuu 2008
1 (13)
HANKESUUNNITELMAA VARTEN
RAKENNUSTAPASELOSTUS 2008
Tämän lomakkeen sisältö noudattaa Talo 2000 Hankenimikkeistöä
RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT
Rakennushanke
Kohde
Jokiniityn alueelle (tontti 413/4) rakennettava terveyskeskuksen
uudisrakennus.
Rakennuksen laajuus on
Rakennuttaja
11 300 brm2.
Kirkkonummen kunta
Käyttäjän edustajat
Suunnittelijat, asiantuntijat
Hankesuunnittelukonsultti
ISS Proko Oy (Helsinki)
PL 300, 01055 ISS
LV, PL / RT-sopimusasiakirjat © Rakennustietosäätiö RTS 2008
02.07.2015
RT 80331
1
11
Rakennustapaselostus 2008
LIITE
2 (13)11
_________
RAKENNUSOSAT
Alueosat
111 MAAOSAT
Selostus ja laatutason kuvaus
Rakennusosien määrät
Rakennuspaikalla on laadittu alustava pohjatutkimus
ja perustamistapaselostus (Insinööritoimisto
Pohjatekniikka Oy).
1112 Kaivannot
Maankaivua tehdään tarvittavassa laajuudessa.
1113 Kanaalit
Kanaaleja tehdään tarvittavassa laajuudessa urakkaalueelle.
1114 Täyttöosat
Ks. alustava pohjatutkimus.
1115 Penkereet
Penkereitä muodostuu urakkaan kuuluvan piha- ja
vihersuunnitelman mukaisesti.
1116 Kuivatusosat
Rakennukset on salaojitettava.
Salaojitus tehdään urakkaan kuuluvan pihantasaussuunnitelman mukaisesti.
1117 Erityiset maaosat
Pelastuslaitoksen tikasauton, joka painaa 27t, tulee
päästä ajamaan rakennuksen sivuille.
112 TUENNAT JA VAHVISTUKSET
1121 Paalut
Teräsbetoniset lyöntipaalut. Paalutustyö
suunnitellaan ja suoritetaan julkaisun LPO-2005
mukaisesti.
1122 Tuennat
_
1123 Vahvistukset
Vahvistukset tehdään tarvittaessa
erikoispiirustusten mukaan.
1124 Erityiset tuennat ja vahvistukset
02.07.2015
RT 80331
LIITE
3 (13)11
_________
113 PÄÄLLYSTEET
1131 Liikennealueiden päällysteet
Liikennealueet asfaltoidaan.
Rakennekerrokset:
50 mm päällyste AB 16/120/IV
100 mm jakava kerros, murske
450 mm jakava ja tukikerros, murske tai sora
1132 Paikoitusalueiden päällysteet
Paikoitusalueet asfaltoidaan.
Rakennekerrokset kuten liikennealueilla.
Huoltopihan kerrokset on suunniteltava tarkemmin
erikseen.
1133 Oleskelu- ja leikkialueiden
Leikkialueita ei ole. Oleskelualueet tehdään urakkaan
kuuluvan, tilaajan hyväksymän pihasuunnitelman mukaan.
1134 Kasvillisuus
Toteutetaan urakoitsijan laatiman ja tilaajan
hyväksymän pihasuunnitelman mukaan.
1135 Erityisalueiden päällysteet
Pääsisäänkäynnin edusta ja mahdolliset
oleskelualueet päällystetään pihakiveyksellä.
114 ALUEEN VARUSTEET
1141 Talovarusteet
Lipputankoja 3 kappaletta, korkeus rakennuksen
mukaan, lasikuitua, betoniperustus.
Pihalle max. 6 autopaikalle sähkölämmityspisteet.
Jätesäiliöt toteutetaan erillisen jätesuunnitelman
mukaan.
1142 Oleskeluvarusteet
Pääsisäänkäynnin edusta ja oleskelualueet
varustetaan arkkitehtuurin sopivilla penkeillä ja
katoksilla.
1143 Leikkivarusteet
Ei ole.
1144 Alueopasteet
Pihateiden tehdasvalmisteiset liikennemerkit
lisäkilpineen toteutetaan urakoitsijan laatiman ja
tilaajan hyväksymän suunnitelman mukaan.
Valaistut opastetaulut sijoitetaan sisäänajojen
yhteyteen.
1145 Erityiset aluevarusteet
Tehostevalaistukset, katokset, portit.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
4 (13)11
_________
115 ALUEEN RAKENTEET
1151 Pihavarastot
Lastauslaiturille sijoitetaan lukittavat tilat
kuljetus-laatikoille ja -kehikoille suunnitelmaratkaisun mukaan.
1152 Pihakatokset
Henkilökunnan polkupyörille ja kiinteistönhuoltokalustolle sekä jätepuristimelle tehdään
säilytystilat.
Huoltopihan lastauslaituri on katettu.
Kaikkien sisäänkäyntien päällä on katos.
Lisäksi muita katoksia tehdään suunnitelmien mukaan.
Ks. tontinkäyttökaavio.
1153 Aidat ja tukimuurit
Aidat, kauko-ohjattavat ja valvotut portit sekä
tukimuurit tehdään suunnitelmien mukaan.
Aidat ovat polttomaalattuja teräsverkkoaitoja
1154 Alueen portaat, luiskat ja terassit
Tontilla liikkumisessa on huomioitava esteettömyys.
Luiskissa on varauduttava lämmitykseen liukkauden
torjunnassa.
1155 Alueen pysäköintirakenteet
Erikoissuunnitelmien mukaan.
1156 Erityiset alueen rakenteet
02.07.2015
RT 80331
LIITE
5 (13)11
_________
12 Talo-osat
121 PERUSTUKSET
1211 Anturat
Terveyskeskusrakennus ehdotetaan perustettavaksi
alustavan pohjatutkimuksen esittämän perustamistavan
mukaan paalujen varaan. Paaluina käytetään lähinnä
teräsbetonisia lyöntipaaluja.
1212 Perusmuurit, peruspilarit ja peruspalkit
-
1213 Erityiset perustukset
122 ALAPOHJAT
1221 Alapohjalaatat
Alapohjarakenne on ryömintätilallinen.
Ryömintätilan korkeus toteutetaan tekniikan
huollettavuuden vaatimusten mukaan.
1222 Alapohjakanaalit
Pohjaviemärit sijoitetaan pääosin alapohjan
ryömintätilaan.
1223 Erityiset alapohjat
Mahdollisesti hissikuilujen alapohjat.
123 RUNKO
1231 Väestönsuojat
Väestönsuoja määräysten mukainen, luokkaa S1 tai S3,
rauhanajan käyttötarkoituksen mukaan.
Rakenteet ja varusteet toteutetaan viranomaismääräysten mukaan. Tilaan sijoitetaan huonetilaohjelman tiloja.
1232 Kantavat seinät
Kantava runko: pilari-palkki -järjestelmä tai
pilari-laatta -järjestelmä.
Seinät ovat pääsääntöisesti vain jäykistäviä seiniä.
Huomioitava muunneltavuus.
1233 Pilarit
Rakennuksen muunneltavuuden vuoksi kantava runko
toteutetaan pilari-palkki tai pilari-laattajärjestelmänä. Talotekniikan muunneltavuus on
huomioitava.
Alakaton alapinnan tulee olla min. 2,9 m
korkeudessa, jolloin kerroskorkeudeksi tulee noin
4,5 m ensimmäisessä kerroksessa ja muissa
kerroksissa 4 m.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
6 (13)11
_________
123 RUNKO (jatkuu)
1234 Palkit
Palkit toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan.
1235 Välipohjat
Välipohjat tehdään rakennesuunnitelmien mukaan.
Tasojen hyötykuormat käyttäjän osoittamalla osalla
kerrostasoja 500kg/m2.
Lisäksi huomioitava erityistilat kuten arkisto sekä
kattoon tulevat asennukset (tutkimusvalaisin,
röntgenlaitteet, potilasnostimet sekä fysioterapian
kävelyharjoituskiskot).
1236 Yläpohjat
Yläpohja toteutetaan rakennesuunnitelmien mukaan.
1237 Runkoportaat
Portaat toteutetaan betonirakenteiset arkkitehti- ja
rakennesuunnitelmien mukaan.
1238 Erityiset runkorakenteet
IV-konehuoneet toteutetaan erikoissuunnitelmien
mukaan.
124 JULKISIVUT
1241 Ulkoseinät
Julkisivumateriaalin valinnassa pyritään pitkään
elinkaareen ja huollon helppouteen.
Materiaali täsmentyy myöhemmin asemakaavamääräykset
huomioiden.
1242 Ikkunat
Ikkunat ovat alumiiniprofiilirakenteisia, 3-lasisia,
sisään aukeavia tai kiinteitä (lämpökatkaistuja).
Ikkunoissa aurinkosuojakalvo. Vakioheloitus.
Kaavassa esitetyt dB-vaatimukset on huomioitava.
Ikkunoiden korkeudessa ja korkeusasemassa on huomioitava
näkyvyys mm. vuoteesta ulos.
Avattavia tuuletusikkunoita tilaajan määräämiin
paikkoihin. Turvallisuusvaatimukset huomioitava.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
7 (13)11
_________
124 JULKISIVUT (jatkuu)
1243 Ulko-ovet
Ulko-ovet ovat alumiini- tai teräsrunkoisia,
moottorikäyttöisiä lasiovia.
Lastauslaiturin ovet ja muut huolto-ovet ovat
teräsrunkoisia, teräslevypintaisia umpiovia tai
ikkunallisia ovia.
Kaikissa ovissa tulee olla kaapeliputkitukset
valvontaa ja automatiikkaa varten.
1244 Julkisivuvarusteet
-
1245 Erityiset julkisivurakenteet
Pääsisäänkäynnin ja pääaulan ulkoseinä on julkisivulasia mahdollisesti useamman kerroksen korkeudella
(valokuilu) arkkitehtisuunnitelman mukaan.
125 ULKOTASOT
1251 Parvekkeet
Parvekkeet toteutetaan arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien mukaan. Parvekkeet lasitetaan.
Parvekkeiden ovet varustetaan kulunvalvonnalla.
Vuodeosastolle suunnitellaan parveke/parvekkeet,
jotka tukevat hoitotyötä. Muilta osin parvekeratkaisut riippuvat huolto- ja pelastusteknisistä
tarpeista.
1252 Katokset
Sisäänkäynnit suojataan katoksilla.
1253 Erityiset ulkotasot
-
02.07.2015
RT 80331
LIITE
8 (13)11
_________
126 VESIKATOT
1261 Vesikattorakenteet
Vesikatto harja- tai pulpettikatto
rakennesuunnitelmien ja RakMk:n mukaan, kaltevuus
vähintään 1:7.
Osa vesikatosta on katettu lasilla.
1262 Räystäsrakenteet
Räystäsrakenteiden suunnitteluun kiinnitettävä
erityistä huomiota ja suunnitelma on hyväksytettävä
tilaajalla.
Räystäsrakenne voi toimia kaupunkikuvallisena
aiheena.
1263 Vesikatteet
Toteutus tehdään arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien
mukaan.
1264 Vesikattovarusteet
Turva- ja huoltovarusteet.
Toteutuksessa on huomioitava myös julkisivun huollon
vaatimukset (ikkunoiden pesu kelkalla).
1265 Lasikattovarusteet
Turva- ja huoltovarusteet.
1266 Kattoikkunat ja -luukut
Savunpoistoluukut toteutetaan vaatimusten mukaan.
Mahdolliset kattoikkunat ovat ainoastaan
pystyikkunoita.
1267 Erityiset vesikattorakenteet
Keskusaulan lasikate
02.07.2015
RT 80331
LIITE
9 (13)11
_________
13 Tilaosat
131 TILAN JAKO-OSAT
1311 Väliseinät
Levyseinät ovat metallirankaisia, äänieristys 45 dB.
Potilashuoneiden, tutkimus-, toimenpideja
vastaanottohuoneiden sekä näytteenottotilojen
seinien äänieristys 56 dB.
Kipsilevyseinissä uloin levy on erikoiskovaa kipsilevyä. Laatoitettaviin pintoihin tulee aina
vedeneriste.
Kosteiden tilojen seinät muurataan tiilestä /
harkoista.
Seinärakenteissa on huomioitava kalusteiden ja
varusteiden kiinnitykset.
1312 Lasiväliseinät
Lasiväliseinät ovat teräsrunkoisia, laminoitua
lasia.
Äänieristysvaatimusten on täytyttävä myös lasiseinissä tai seinän osissa.
1313 Erityisväliseinät
Tilat, joissa otetaan röntgenkuvia (myös hammaslääkärin vastaanottohuoneet): säteilyturvaan ja
mitoitukseen liittyvät ratkaisut toteutetaan
Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaan (Röntgen
tilojen säteilyturvallisuus, ST-ohje 3.6, 24.9.2001).
Palotekniset erityisväliseinät mm. arkistossa, ks.
arkistomääräykset.
1314 Kaiteet
Sisäkaiteiden runko rst:tä, käsijohde puuta ja kaide
lasia.
Käsijohteet tehdään kaikille käytäville ja
tukikahvoja sijoitetaan esteettömyysohjeiden mukaan.
1315 Väliovet
Ovet ovat laminaattipintaisia, sairaalakäyttöön
soveltuvia vakiolaakaovia. Osassa ovista on ikkuna.
Moottorilukkorungot. Kaikille oville tehdään
putkitukset kulunvalvontaa ja automatiikkaa varten.
Asiakastilojen ovissa on huomioitava esteettömyysvaatimukset.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
10 (13)
_________
131 TILAN JAKO-OSAT (jatkuu)
1316 Erityisovet
Tutkimus- ja toimenpidehuoneissa sekä potilashuoneissa tulee olla äänieristysovet, 34 dB, laahuskynnys oven alareunassa.
Ovien leveys, vapaa aukko 1,2m, ovi 10M + vasikka
3M. Vastaanottohuoneissa 10 % ovista 13M, loput 10M.
Ovimateriaalin tulee olla sairaalahygieniatason
täyttävää materiaalia.
Osastoivat palo-ovet määräysten mukaiset,
automaattitoimiset. Ovikarmit suojataan rst-levyllä,
h=1,2m jalkalistasta ylös.
1317 Tilaportaat
Tarvittaessa tehdään suunnitelmien mukaan.
1318 Erityiset tilajako-osat
Fysioterapian ryhmäliikuntatilaan, henkilöstöravintolan kabinettiosaan sekä muihin jaettaviin
ryhmä-tiloihin tulee ääntä eristävät jakoseinät, dBvaatimus min. 34dB.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
11 (13)
_________
132 TILAPINNAT
1321 Lattioiden pintarakenteet
Lattioiden vedeneristykset RakMk:n mukaan.
Lattioiden päällysteiden on kestettävä koneellista
puhdistusta. Tavoitteena on myös rajoittaa eri
materiaalien määrää, mikä helpottaa ja nopeuttaa
siivousta.
Pinnoitteiden ja niiden kiinnittämiseen tarkoitettujen aineiden tulee olla samaa tuoteperhettä.
1322 Lattiapinnat
Potilashuoneissa ja käytävillä käytetään kovan
kulutuksen kestäviä, helposti hoidettavia, sairaalakäyttöön tarkoitettuja muovimattoja.
Huoneissa, joissa tehdään kirurgisia toimenpiteitä,
toimenpidehuoneissa sekä atk-tiloissa lattian tulee
olla tarkoitukseen sopiva, maadoitettu, sähköä
johtava muovimatto.
Keittiö- ja välinehuoltotiloissa yhtenäinen, kynnyksetön lattiapinta, esim. massalattia, joka ei ole
liukas märkänäkään.
Märkätilojen, WC:iden ja pesuhuoneiden lattioissa
käytetään liukuesteellistä muovimattoa hitsatuilla
saumoilla. Lattiapinnoite nostetaan jalkalistaksi 10
cm kaikkialla. Muovimattojalkalistan päälle esim.
alumiinilista.
Fysioterapian ryhmäliikuntatilan lattiassa käytetään
joustavaa lattiapinnoitetta esim. PU-massalattia
(urheilulattiat). Äänieristykseen on kiinnitettävä
erityistä huomiota.
Pääaulaan, ruokasaliin ja portaisiin tulee kova
päällyste (mosaiikkibetoni, kuivapuristelaatat).
Porrastasanteet ovat samaa materiaalia kuin portaat.
Lattiamateriaalin eri sävyillä tuetaan
esteettömyyttä ja opastusta sekä elävöitetään
tiloja. Toiminnallisista syistä suunnitelmat
hyväksytetään tilaajalla. Lattiat eivät saa olla
märkänäkään liukkaita.
1323 Sisäkattorakenteet
Tilat varustetaan alakatoilla. Tilakohtaiset
äänenvaimennus- ja akustiikkavaatimukset
huomioidaan.
1324 Sisäkattopinnat
Alakatot suunnitellaan materiaaleista, jotka sopivat
kunkin tilan hygieniatasoon ja ovat asianmukaisesti
puhdistettavissa.
Alakattoihin on suunniteltava tarkastus- ja
asennusluukut sopivien välimatkojen päähän, jotta
muutos- ja korjaustyöt kaapeleissa ja kanavissa on
helppo suorittaa.
Kaikki alakattomateriaalit ovat ympäripinnoitettuja.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
12 (13)
_________
132 TILAPINNAT (jatkuu)
1325 Seinien pintarakenteet
Normaalit levyseinät tasoitetaan ja maalataan.
Tiili- tai harkkoseinät tasoitetaan ja maalataan
(kuivat tilat). Huomioidaan veden- ja
kosteudenkestävyys, tiiviys ja kulutuskestävyys.
1326 Seinäpinnat
Pintamateriaalien on kestettävä kulutusta ja
sairaalassa käytettäviä puhdistusaineita.
1327 Erityiset tilapinnat
Keittiöt, WC- ja pesutilat laatoitetaan alakaton
korkeuteen asti. Sauman tulee kestää voimakkaita
pesuaineita.
Huoneiden käsienpesuallasyksiköiden taustat
kosteuseristetään ja laatoitetaan 600 mm leveydeltä,
jalkalistasta ylöspäin 1200 mm. Jos sivuseinä on
lähempänä kuin 200 mm altaan tai allastason reunasta
mitattuna, laatoitus myös sivuseinälle 500 mm tai
allastason syvyydeltä.
Käytävien ulkokulmat suojataan RST-kulmasuojin h=1.2
m jalkalistasta ylös. Potilashuoneisiin, tutkimushuoneisiin sekä käytäville suunnitellaan
törmäyssuojat ja -levyt h=1,2m jalkalistasta ylös.
Käyttäjä hyväksyy suunnitelman.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
13 (13)
_________
133 TILAVARUSTEET
1331 Vakiokiintokalusteet
Kaikki tilavarusteet kuuluvat urakkaan, jos muuta ei
ole sanottu.
Kiintokalusteet kuuluvat urakkaan. Urakkaan kuuluvat
myös erilaisten asennusten vaatimien johdotusten
tuominen myös kalusteiden sisällä niin, että laite
voidaan kytkeä käyttöön sille tarkoitettuun
paikkaan.
Kalusteiden pinnat tulee laminoida kauttaaltaan.
Kosteissa tiloissa käytetään RST-kalusteita tai
kalusteet sijoitetaan jaloille ilman sokkelia.
Pääsääntöisesti 80 % kiintokalusteista varustetaan
lukoilla, jotka sarjoitetaan.
Kalustesuunnitelma ja huonekortit laaditaan
yhteistyössä käyttäjien kanssa.
1332 Erityiskiintokalusteet
Toimintokorteissa on kerrottu erityiskiintokalusteet. Yleissuunnitteluohjeissa on tarkempia
kuvauksia joistakin erityiskalusteista.
Inva-WC:t tulee tarjota kaikkine kiintokalusteineen
ja apulaitteineen niin, että ne ovat ilman lisävarustelua valmiita käyttöön otettaviksi.
Valvomon kalusteet ja palvelutiskit tehdään
erikoisrakenteena.
Muita erikoiskalusteita ovat mm.: huuvat,
vetokaapit, kaatoaltaat, jätekaapit, huuhteluhuoneiden kalustus, käsienpesuallasyksikkö,
juomapiste, laboratoriokalusteet, arkistohyllyt,
läpiantoluukut, vainajien säilytys, lääkehuoneen
kalusteet, pukukaapit ja varastojen hyllyjärjestelmät.
1333 Varusteet
Kaikissa toimistoja kansliatiloissa sekä potilas-,
vastaanotto- sekä toimenpidehuoneissa ikkunat
varustetaan sälekaihtimilla ja koko ikkunaseinän yli
ulottuvilla verhokiskoilla.
1334 Vakiolaitteet
Suunnitelmien mukaan.
1335 Tilaopasteet
Rakennus on varustettava asianmukaisilla opasteilla.
Kaikki huoneet on merkittävä numerolla ja
tarvittaessa myös tekstillä. Opasteista on tehtävä
erillinen opastussuunnitelma yhteistyössä käyttäjien
kanssa.
1336 Erityiset tilavarusteet
Varattu-valot ja sisäänkutsujärjestelmät,
vuoropalvelujärjestelmä, avunpyyntöpainikkeet jne.
katso sähkörakennustapaselostus.
Muita erityisiä tilavarusteita ovat mm.
röntgenlaitteet (käyttäjähankinta) ja
potilasnostimet. Ks. myös toimintokortit ja
suunnitteluohje sekä sähkörakennustapaselostus.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
14 (13)
_________
134 MUUT TILAOSAT
1341 Hoitotasot ja kulkurakenteet
Vesikatot, konehuoneet ja muut huollettavat tilat on
varustettava huollon mahdollistavilla portailla,
tikkailla, silloilla, kattopollareilla ja tasoilla.
Samoin vesikattojen kaltevat osat ja katokset on
varustettava lumiesteillä.
Kattokaivot ja jäätymiselle alttiit putkistot,
katosten vesikourut ja syöksytorvet on varustettava
sähkölämmityksellä.
1342 Tulisijat ja savuhormit
Ei ole.
1343 Muut erityiset tilaosat
135 TILAELEMENTIT
1351 Kylpyhuone-elementit
Suunnitteluratkaisun mukaan.
1352 Kylmähuone-elementit
Keittiön kylmähuoneet ovat elementti-rakenteisia.
Vainajien säilytystilat toteutetaan tilaajan ohjeen
mukaan.
1353 Saunaelementit
Ei ole.
1354 Talotekniikan tilaelementit
1355 Hormielementit
1356 Erityiset tilaelementit
-
02.07.2015
RT 80331
2
LIITE
11
15 (13)
_________
TEKNIIKKAOSAT
21 Putkiosat
LVI-rakennustapaselostuksen mukaan.
Vuodeosastotilat vaativat sprinklauksen.
22 Ilmanvaihto-osat
LVI-rakennustapaselostuksen mukaan.
Vuodeosastotiloja varten tarvitaan omat paloeristetyt tuloilmakoneet
23 Sähköosat
Sähkörakennustapaselostuksen mukaan.
24 Tiedonsiirto-osat
Rakennuksessa on monipuoliset tiedonsiirtojärjestelmät kuten:
puhelin, atk, it, sovellusjärjestelmät, infotaulut jne.
25 Laiteosat
251 SIIRTOLAITTEET
2511 Hissit
Rakennukseen tulee 4 henkilöhissiä (8hlö), joihin
mahtuu sairaalavuode.
Lisäksi yksi tavarahissi (1500kg) palvelee keittiötä
ja tavaratoimituksia.
Henkilöhissit toimivat myös poistumisteinä.
Hissit varustetaan kulunvalvontajärjestelmällä.
2512 Kuljettimet
Ks. logistiikkasuunnitteluohje.
2513 Erityiset siirtolaitteet
Jäte- ja pyykkikuljetus toteutetaan suunnitelmien
mukaan.
02.07.2015
RT 80331
LIITE
11
16 (13)
_________
252 TILALAITTEET
2521 Keittiölaitteet
Keittiösuunnitelman mukaan.
Osastojen keittiöt ja eväsruokailun tilat on selostettu
yleissuunnitteluohjeessa.
2522 Pesulaitteet
Keittiöön astianpesulinjasto keittiösuunnitelman mukaan.
Siivouskeskuksen pesukoneet, huuhteluhuoneiden laitteet,
toimintaterapian keittiölaitteet ja pesukone, apuvälinekeskuksen huoltotilojen pesulaitteet.
2523 Väestönsuojalaitteet
Väestönsuoja varustetaan määräysten mukaisilla laitteilla.
2524 Allaslaitteet
Ei ole.
2525 Erityiset tilalaitteet
Rakennus varustetaan automaattisella vesisumusammutusjärjestelmällä. Järjestelmän tulee täyttää CEA4001
säännöstön, liitteen T vaatimukset.
Hammashuollon kompressorit, imumoottorit ja
amalgaaminerottelija sijaitsevat omassa tilassaan.
Paikka ja päiväys
Allekirjoitus
Liitteitä
- LVI-rakennustapaselostus
- Sähkörakennustapaselostus
02.07.2015
LIITE 12
21.9.2015
LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS
SISÄLLYSLUETTELO:
1.
YLEISTÄ ......................................................................................................................................2
1.1
1.2
2.
LVI-SUUNNITTELUN TAVOITTEET............................................................................................2
2.1
2.2
3.
Yleistietoja kohteesta ..........................................................................................................2
Hankkeen laajuustiedot .......................................................................................................2
Energiankulutus ..................................................................................................................2
Sisäilmaolosuhteet ..............................................................................................................2
JÄRJESTELMÄKUVAUKSET .....................................................................................................3
3.1 Yleistä .................................................................................................................................3
3.2 Energiaratkaisut ..................................................................................................................3
3.3 Liittymistiedot ......................................................................................................................3
3.4 Lämmitysjärjestelmät ..........................................................................................................4
3.5 Vesi- ja viemärilaitteet .........................................................................................................4
3.6 Ilmastointi ............................................................................................................................5
3.7 Jäähdytysjärjestelmä...........................................................................................................7
3.8 Kylmälaitteet........................................................................................................................7
3.9 Rakennusautomaatio ..........................................................................................................7
3.10 LVI-eristykset ....................................................................................................................8
3.11 Erityiset LVI-tekniset järjestelmät ......................................................................................8
3.11.1. Sairaalakaasuverkostot ....................................................................................................8
3.11.2. Paineilma ..........................................................................................................................8
3.11.3. Sprinklerijärjestelmä .........................................................................................................8
3.11.4. Palontorjunta ....................................................................................................................8
3.11.5. Putkiposti ..........................................................................................................................9
3.11.6. Keskussiivousjärjestelmä .................................................................................................9
3.11.7. Lumensulatus ...................................................................................................................9
3.11.8. Varavoimakoneen apujärjestelmät ...................................................................................9
ISS Proko Oy
1/9
LIITE 12
1.
21.9.2015
Yleistä
1.1
Yleistietoja kohteesta
Tässä hankesuunnitelmassa käsitellään Kirkkonummen hyvinvointikeskukseen liittyviä
LVIA- järjestelmiä ja niiden asennuksia.
Kysymyksessä on uudisrakennus jonka käyttötarkoituksena on keskittää suurin osa
Kirkkonummen kunnan terveystoimen toiminnoista samaan rakennukseen.
1.2
Hankkeen laajuustiedot
Hankkeen laajuustiedot on esitetty toisaalla. Suunnittelussa on huomioitava
yleissuunnitteluohjeessa mainittujen laajennusvarausten laajennusvarat keskusjärjestelmissä ja reitityksissä.
2.
LVI-suunnittelun tavoitteet
2.1
Energiankulutus
Kohteen rakenteet ja järjestelmäratkaisut tehdään siten, että rakennuksen energialuokka
saadaan terveydenhoitorakennukseksi luokiteltuna C-luokkaan tai parempaan, ET- luku
maks. 260 kWh/brm2/vuosi (lämpö, lämmin käyttövesi, jäähdytys ja kiinteistösähkö).
2.2
Sisäilmaolosuhteet
Seuraavissa yhteyksissä viitataan ”sisäilmastoluokitus 2008” -julkaisuun.
Suunnittelun lähtökohtana olevat sisäilman tavoitearvot ja -vaatimukset ovat seuraavat:
− sisäilmastoluokka S2
− P1 -puhtausluokka
− M1 -luokan rakennusmateriaalit
Hoito-, toimenpide ja muiden sairaalalle tyypillisten tilojen osalta noudatetaan VALSAIprojektin tilakorttien mukaisia ilmanvaihto- ja olosuhdevaatimuksia.
Vaatimukset eivät koske kuitenkaan ilman suhteellisen kosteuden hallintaa, joka
toteutetaan vain välinehuollon steriilivarastossa.
Steriilivaraston vaatimukset ovat:
− lämpötila +18-20C
− suhteellinen kosteus 40…60 % Rh
Eräiden yksittäisten tilojen olosuhdevaatimuksia on esitetty myös toimintokorteissa.
Teknisten tilojen olosuhdevaatimukset määräytyvät kyseisen tekniikan vaatimusten
mukaiseksi. Lisäksi röntgen- yms. tilojen vaatimuksissa huomioidaan
hoitolaitevalmistajien suositukset.
2.2.1
Sisäilmatavoitteiden vaatimukset rakennustyölle
Sisäilmatavoitteiden toteutuminen ilman puhtauden suhteen edellyttää LVI-tekniikan
lisäksi myös rakennustyön osalta käytettäväksi ”sisäilmastoluokitus 2008”:ssa määriteltyä
rakennustöiden puhtausluokkaa P1 ja rakennustuotteiden osalta pääosin luokkia M1 ja
M2 olevia tuotteita.
2.2.2
Mitoitusulkolämpötilat
LVI-järjestelmät mitoitetaan seuraavien ulkoilmaolosuhteiden mukaan
ISS Proko Oy
•
alin ulkoilman lämpötila talvella Ympäristöministeriön mitoitusohjeen mukaan
(lämpötila alittuu keskimäärin yhtenä päivänä vuosittain) -26 °C
•
kesätilanteen mitoitusulko-olosuhteeksi valitaan toukokuu ja elokuu
2/9
LIITE 12
•
2.2.3
21.9.2015
päivän ylin ulkolämpötila ja kosteus ovat mitoitustilanteessa 25 °C / 58 % Rh
(55 kJ/kg)
Mitoituskuormitukset
Ilmastointi- ja jäähdytysjärjestelmät mitoitetaan tilojen käyttöaikojen mukaisten
kuormitusten ja kohteen suunnitteluratkaisun mukaisten valaistus-, ikkuna- yms.
lämpökuormitusten perusteella sekä huomioidaan lisäksi käyttäjien hankkimien laitteiden
lämpökuormitustiedot.
Kaikista erilaisista tiloista tehdään olosuhdesimulointimallit, joiden perusteella
määritetään tilakohtaiset lisäjäähdytystarpeet.
3.
JÄRJESTELMÄKUVAUKSET
3.1
Yleistä
Seuraavassa on käsitelty LVI-järjestelmien rakennetta yleisesti. Osa järjestelmävalinnoista ja päätöksistä tehdään myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.
3.2
Energiaratkaisut
Energiankäytön minimoimiseen tähtääviä LVI-teknisiä ratkaisuja ovat mm.
•
Lämmöntalteenotto yleisilmanvaihdon lisäksi WC-poistoista.
•
Tarpeenmukaisen ilmastoinnin automatiikka
•
Yleisten tilojen pääilmastointikoneiden varustaminen regeneraattori- LTO:lla
•
Hoito- ja muiden tilojen pääilmastointikoneiden varustaminen glykoli- LTO:lla
•
Väljä mitoitus ilmanvaihtokoneissa ja -kanavistoissa; ilmanvaihdon
sähkötehokkuus rakentamismääräysvaatimustasoa parempi
•
Jäähdytyksestä ja kylmälaitteista lämmityskaudella saatava ilmaislämpö
hyödynnetään ilmanvaihdon LTO-järjestelmään
•
Laitetilojen lämpökuorman poiston toteuttaminen tarkoituksenmukaisessa
laajuudessa siten, että hukkalämpö saadaan lämmityskaudella talteen
•
Tilojen talviaikana tarvittavan jäähdytyksen toteutus vapaajäähdytysperiaatteella
siltä osin kuin lämpöä ei ole tarkoituksenmukaista ottaa talteen lämmityskaudella
•
Mahdollisen alustatilan tuuletuksen varustaminen LTO:lla
•
Vältetään sähkön käyttämistä lämmitystarkoituksiin
3.3
Liittymistiedot
3.3.1
Lämpölaitos
Rakennus liitetään paikallisen energialaitoksen, Fortum Power And Heat Oy:n
kaukolämpöverkostoon.
3.3.2
Vesilaitos
Käyttövesi liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan kahdella liittymällä (kohteen
sprinklauksen takia).
3.3.3
Viemärilaitos
Jätevesi- ja sadevesiverkostot liitetään paikalliseen kunnallistekniikkaan.
3.3.4
Rakennusautomaatiojärjestelmä
Rakennusautomaatiojärjestelmä on DDC- tai LON- pohjainen järjestelmä. Järjestelmä on
yhteensopiva LON- järjestelmän kanssa siten, että LON- väylään kytketyt säätimet
ohjaavat LVI-kojeistojen ja -laitteiden toimintoja. Järjestelmään kuuluvat keskusyksikkö,
valvomo, itsenäiset alakeskukset sekä anturit ja toimilaitteet. Järjestelmä voidaan liittää
ISS Proko Oy
3/9
LIITE 12
21.9.2015
internetin avulla kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään. Valvomossa on
selainpohjainen käyttöliittymä.
3.4
Lämmitysjärjestelmät
3.4.1
Lämmönjakokeskukset ja lämmönsiirtimet
•
käyttövesiverkoston lämmönsiirrin
•
lämmitysverkoston lämmönsiirrin
•
iv-verkoston lämmönsiirrin
•
mahdollisen lumensulatuksen lämmönsiirtimen tarve selvitetään
jatkosuunnittelussa (kaukolämmön paluuvedellä).
3.4.2
Paisunta- ja varolaitteet
Kalvopaisunta-astiat
3.4.3
Lämmitysverkostot
Lämpöjohdot ovat vaihdettavasti (=näkyviin) asennettavaa teräsputkea.
3.4.4
Kauko- ja aluelämpöjohdot
Kaukolämmön tonttijohto rakennetaan liitettäväksi rakennuksen lämmönjakokeskukseen.
Putket asennetaan suojaputkiin niiltä osin, kun ne kulkevat rakennuksen alla maan
sisällä.
3.4.5
Maahan asennettavat lämpöjohdot
Edellisessä kohdassa esitetyt aluelämpöjohdot ovat rakennusten välisiltä osiltaan
maassa.
3.4.6
Lämmönluovuttimet
Lämmönluovuttimet ovat pääosin ikkunoiden alle asennettavia levypattereita ja
konvektoreita. Tiloissa, joissa on tavanomaista suuremmat vaatimukset
puhdistettavuudelle ja hygienialle (esim. potilastiloissa), lämmityspatterit ovat
radiaattoreita ilman konvektiolevyjä.
Käytävä, varastotilat ym. vastaavat tilat varustetaan omavoimaisin termostaattisin
patteriventtiilein, muissa tiloissa käytetään myös elektronisia patteriventtiileitä, joita
ohjataan huonelämpötilasäätimen avulla. Näin toimitaan ainakin silloin kun huoneessa
ohjataan sisälämpötilan perusteella jäähdyttäviä laitteita tai ilmanvaihdon ilmavirtaa.
Tuulikaappikojeet ovat normaaleja kattomallisia kojeita.
3.4.7
Lämmöntalteenotto
Lämmöntalteenottoverkoston putket ovat terästä.
3.4.8
Putkistovarusteet
Patteriverkostojen ja ilmastoinnin lämmitysverkoston pumput ovat taajuusmuuttajakäytöllä ja painesäädöllä varustettua mallia.
Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat tavanomaisia teräksisiä tai messinkisiä palloventtiilejä.
Muut putkistovarusteet ovat tavanomaisia.
3.5
Vesi- ja viemärilaitteet
3.5.1
Talousvesiverkostot
Tavanomaiset kylmä- ja lämmin käyttövesiverkostot kiertojohtoineen.
3.5.2
Lämpimän veden valmistus
Lämpimän käyttöveden valmistus tapahtuu kaukolämmöllä lämmönjakohuoneessa.
ISS Proko Oy
4/9
LIITE 12
3.5.3
21.9.2015
Putket
Vesijohdot asennetaan pääsääntöisesti pinta-asennuksena kuparista.
Kalustejohdot uppoasennettuna muoviputkea suojaputkessa. Toisarvoisten tilojen, kuten
varastot, siivoustilat, tekniset tilat jne., kytkentäjohdot asennetaan pinta-asennuksena
kuparista (maalataan).
3.5.4
Putkistovarusteet
Venttiilit ovat vakiomallisia messinkisiä palloventtiilejä.
3.5.5
Pumppaamot
Tarve selviää jatkosuunnittelun aikana.
3.5.6
Paine- ja vesisäiliöt
3.5.7
Vedenkäsittelylaitteet
Jatkosuunnittelussa selvitetään keittiösuunnittelijan kanssa tarve automaattiseen
vedenpehmennyslaitteistoon keittiön laitteille kylmään ja kuumaan veteen.
3.5.8
Muut talousvesilaitteet
3.5.9
Viemäriverkostot
Pohjaviemärit muovia. Kerroksissa sijaitsevat viemärit valurautaa, tarvittavin osin lisääänieristettynä. Keittiön maahan asennettavat rasvaviemärit ovat haponkestävää terästä
rasvanerotuskaivolle asti.
Kattosadevedet ja tontin piha-alueiden sadevedet johdetaan kunnan sadevesiverkostoon
lietepesällisten kaivojen kautta.
3.5.10
Viemärivesien pumppaamot
Tarve selviää jatkosuunnittelun aikana.
3.5.11
Erottimet
Keittiön jätevedet johdetaan viemäriverkkoon rasvanerottimen kautta.
Katoksien alla olevien pysäköinti ja lastaustilojen jätevedet johdetaan viemäriverkkoon
hiekan- ja öljynerottimien kautta.
3.5.12
Vesi- ja viemärikalusteet
Vesijohtokalusteet ovat normaalilaatuisia kalusteita. Kaikki käsienpesuun tarkoitetut
hanat ovat patterikäyttöisiä kosketusvapaita elektronisia hanoja. Hoito- ja potilastilojen
altaat ovat sairaalakäyttöön tarkoitettuja ylivuotoaukottomia altaita.
Ylivuotoaukottomat altaat ovat ilman pohjatulppaa tiloissa joissa ei ole lattiakaivoja.
Kaikki lattiakaivot ovat muovia ja haponkestävää terästä.
3.6
Ilmastointi
3.6.1
Yleistä
Järjestelmäsuunnittelussa lähtökohtana käytetään ilmastointikoneiden sähkötehokkuusluvun tavoitearvona jatkuvasti käyvien iv-koneiden osalta SFP=1,5 kW/m3/s ja muiden
koneiden osalta SFP=2,0 kW/m3/s.
3.6.2
Ilmavirrat
Ilmanvaihdon tilakohtaiset mitoitusarvot ja sisäilmatavoitteet määräytyvät
sisäilmastoluokan S2 mukaan.
ISS Proko Oy
5/9
LIITE 12
3.6.3
21.9.2015
Koneet
Ilmastointikoneet toteutetaan keskuskoneperiaatteella siten, että edellytykset hyvälle
energiatehokkuudelle täyttyvät. Näitä ovat mm. ilmanvaihtolaitteiden toiminta-alueiden ja
toiminta-aikojen tarpeenmukainen ryhmittely, ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus sekä
poistoilman lämmöntalteenoton tarpeenmukainen toiminta. Lisäksi huomioidaan
ilmanvaihdolle annetut sairaalamääräykset ja ohjeet.
3.6.4
Ilmanjakojärjestelmät / huonelaitteet
Ilmanjako toteutetaan pääosin sekoittavalla ilmanjakoperiaatteella. Tuloilmalaitteina
käytetään tehdasvalmiita seinä- tai kattopintaan asennettavia sekoitus- ja säätölaatikolla
varustettuja päätelaitteita. Poistoilmaventtiileinä käytetään pääasiassa koneellisen
poiston korkeapaineventtiileitä.
Pääsääntöisesti kaikissa huonetiloissa ilmanvaihdon avulla toteutetaan ilman vaihtamisen
lisäksi lämpökuormien hallinta eli jäähdytys. Toimisto-, vastaanottoja muissa vastaavissa
tiloissa, runsaasti lämpökuormaa sisältävissä huonetiloissa sekä huonetiloissa, joissa
sisälämpötilan tavoite on muita matalampi (esim. lääkehuoneet) voidaan käyttää
tuloilmalaitteina myös jäähdytyspalkkeja silloin kun tuloilmajäähdytys ei ole
tarkoituksenmukainen tai riittävä.
3.6.5
Ilmastointijärjestelmän rakenteet
Koteloidut koneet
Ilmastointikoneet ovat tehdasvalmisteisia ns. koteloituja, pääosittain hygieniamallisia,
ilmastointikoneita. Puhaltimet ovat suorakäyttöisiä ja ne varustetaan
taajuusmuuttajakäytöillä.
Huippuimurit
Osittain pienet poistoilmapuhaltimet ovat huippuimureita.
Aksiaalipuhaltimet
Teknisten tilojen lämpökuorman poistopuhaltimina käytetään aksiaalipuhaltimia.
Samoin mahdolliset koneellisen savunpoiston ja paineistuksen puhaltimet ovat
aksiaalipuhaltimia.
Lämmöntalteenotto
Kaikki ilmanvaihtokoneet (ei pienet erillispuhaltimet) varustetaan lämmöntalteenottojärjestelmällä.
Lämmöntalteenottolaitteena on nestekiertoinen lämmöntalteenotto kaikissa toimenpideja potilastiloissa (tuloilman lämpötilahyötysuhde vähintään 60 %). Muita tiloja (toimistoja,
neuvotteluhuoneita ja vastaavia tiloja) palvelevat IV-koneet pyritään varustamaan
pyörivällä lämmöntalteenottolaitteella (tuloilman lämpötilahyötysuhde vähintään 80 %).
Myös kaikkien WC- ja sosiaalitilojen poistoilmasta otetaan lämpö talteen.
Suodattimet
Pääilmastointikoneissa on normaalit pussisuodattimet. Toinen suodatin asennetaan
tuloilmakoneessa ilmanvirtaussuunnassa viimeiseksi (ns. jälkisuodattimeksi).
Kostutus
Ilmastointia ei varusteta kostutuksella, ei myöskään huonetiloja.
Kierrätysilmalaitteet
Tekniset laitetilat (välinehuolto) sekä sähkötekniset tilat varustetaan kierrätysilmajäähdyttimillä.
Kanavat
Kanavat ovat pääosin pyöreitä peltisiä standardikokoisia kierresaumakanavia.
Tuloilmarunkokanavat lämpöeristetään 20 mm mineraalivillaeristeellä.
ISS Proko Oy
6/9
LIITE 12
21.9.2015
Äänenvaimennukset
Kanaviin ja koneisiin tulevat äänenvaimennukset toteutetaan pääasiassa
tehdasvalmisteisilla äänenvaimentimilla. Äänenvaimentimissa käytetään dacronia
äänenvaimennusmateriaalina.
Kohdepoistolaitteet
Määrä selviää jatkosuunnittelussa. Kohdepoistolaitteet varustetaan omalla
poistokanavalla vesikatolle. Tarvittaessa kanavistot ovat haponkestävää
kierresaumakanavaa.
Mm. keittiön poistoilmahuuvat, kipsaushuoneen kohdepoistojärjestelmä yms.
Ulkoilmakanavat
Ulkoilma otetaan rakennukseen iv-konehuoneen ulkoseinältä.
Alustatilan tuuletus
Selviää jatkosuunnittelun aikana. Mahdollinen tuuletus toteutetaan koneellisesti
huomioiden siinäkin lämmöntalteenotto.
3.7
Jäähdytysjärjestelmä
Kaikki tilat varustetaan koneellisella jäähdytyksellä. Tarvittavan jäähdytystehon
minimoimiseksi käytetään ensisijaisesti rakenteellisia keinoja, energiatehokkaita
laitevalintoja ja laitteiden tarpeenmukaista ohjausta (esimerkiksi valaistus).
Jäähdytysvesi tuotetaan vedenjäähdyttimellä. Jäähdytysjärjestelmä varustetaan
vapaajäähdytysvarustein. Toimintavarmuuden parantamiseksi käytetään kahta rinnan
käyvää vedenjäähdytintä.
Jäähdytys toteutetaan pääosin ilmastointikoneiden jäähdytyspattereilla. Toimistoihin ja
vastaaviin tiloihin jäähdytystehoa voidaan tuoda huoneisiin sijoitettavilla jäähdytyspalkeilla. Paljon lämpökuormaa tuottavat tilat, esim. tekniset laitetilat varustetaan erillisillä
lämpökuormanpoistokojeilla ulkoilmalla tai kiertoilmalla ja lämmön talteenotolla elinkaaritarkastelun perusteella.
IV-koneille ja erillisjäähdyttimille rakennetaan omat verkostot. Putkistojen materiaali RFe
ja Cu.
Hoitolaitteet kuten röntgenlaitteiden tarvitsema jäähdytysenergia otetaan kiinteistön
pääjäähdytysjärjestelmästä. Jäähdytysverkosto varustetaan tarvittaessa hoitolaitteiden
vaatimilla varo- ja varmuusjärjestelmillä.
3.8
Kylmälaitteet
Keittiön kylmiöt/pakasteet, jätekylmiöt, vainajienkylmiöt yms. tilat varustetaan
suorahöyrysteisillä kylmälaitteilla.
Suunnitteluvaiheessa tutkitaan lauhdelämmön talteenottomahdollisuudet. Kylmäaineina
käytetään ympäristöystävällisiä tuotteita.
3.9
Rakennusautomaatio
Kiinteistö varustetaan ajanmukaisella rakennusautomaatiolla.
Rakennusautomaatiojärjestelmä on DDC tai LON-pohjainen järjestelmä. Järjestelmä on
yhteensopiva LON-järjestelmän kanssa siten, että LON-väylään kytketyt säätimet
ohjaavat LVI-kojeistojen ja -laitteiden toimintoja. Järjestelmään kuuluu keskusyksikkö,
valvomo, itsenäiset alakeskukset sekä anturit ja toimilaitteet.
Järjestelmä voidaan liittää internetin avulla kaupungin rakennusautomaatiojärjestelmään.
Valvomossa on selainpohjainen käyttöliittymä.
Energia- ja vesimittaukset liitetään järjestelmään huomioiden paikallisten toimittajien
kaukoluentatarpeet. Huonekohtainen säätö toteutetaan paikallisilla säätimillä, jotka
liitetään huonesäädinväylään. Ilmavirtasäätöisissä tiloissa säätö toteutetaan
huonelämpötilan mittauksen mukaan. Kokoustiloissa ilmastoinnin päällä oloaikaa
ISS Proko Oy
7/9
LIITE 12
21.9.2015
ohjataan lisäksi läsnäoloantureilla. Automaatioon liitetään kattavasti liityntäpisteitä ja
toimintoja, jotta laitosta voidaan ohjata ja valvoa olosuhteiden ja energiankulutuksien
kannalta mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
3.10
LVI-eristykset
Putkistojen eristykset mineraalivillamatolla + PVC muovipinnoitteella, jäähdytysputkien ja
kylmien putkien sekä puhallinkonvektorien lämmityslinjojen eristeenä umpisoluinen
muovieriste.
Ilmastointikanavien eristeet ovat mineraalivillaa. Teknisissä tiloissa villaeristeiden
pinnoitteena on sinkitty pelti.
3.11
Erityiset LVI-tekniset järjestelmät
3.11.1. Sairaalakaasuverkostot
Rakennus varustetaan keskitetyillä paineilma- sekä happiverkostolla. Paineilma tuotetaan
kahdennetuilla puhdasta lääkkeellistä ilmaa tuottavilla määräykset täyttävillä
kompressorilaitteistoilla. Happijärjestelmä perustuu automaattisesti toimiviin
pullokeskuksiin (tyhjentyneiden pullojen tilalle automaattisesti kytketään käyttöön
varapullot).
Vuodeosastoille asennetaan osastokohtaiset tai osastoa pienempiin alueisiin jaetut
pikasulku- ja varasyöttökotelot. Yhdessä kotelossa on sekä happi ja paineilman pikasulut
sekä mahdollisuus pikasulkukohtaiseen varasyöttöön. Yksi pikasulkukotelo palvelee
maks. 10 huonetta (esim. 2 pikasulkukoteloa / vuodeosasto). Lisäksi mahdolliset
kaasujen kattokeskukset ovat omissa pikasulkukoteloissa (ei seinäpisteiden kanssa
samaan pikasulkukoteloon).
Käyttöpisteet varustetaan itsesulkeutuvilla pikaliitinventtiileillä. Osastoilla on lisäksi
varapullot paineilman ja hapen varasyöttöä varten.
Sairaalakaasujen runkoverkko rakennetaan koko rakennukseen kattavasti, jotta siihen
voidaan tarvittaessa liittyä myös muissa kuin toimintokorteissa esitetyissä huonetiloissa.
Toimintokorteissa merkintä sairaalakaasupiste tarkoittaa, että ko. huoneessa on
paineilman ja hapen ulosottopisteet varustettuina sulkuventtiilillä, paineensäätimellä,
virtausmittarilla ja paineilma lisäksi imuejektorilla. Vuodeosastolla sekä ensiavussa
sairaalakaasupiste tarkoittaa, että ko. piste käsittää kaksi ulosottoa ilmalle ja yksi hapelle
(lääkkeenannolle ja imulle oma ilmanottopistokkeensa ts. osa lääkkeistä annetaan
sumutteena, johon käytetään ilmaa, ei happea). Sairaalakaasupisteitä voi olla useita
huonetta kohden, esim. /piste potilaspaikka toimintokorttien mukaisesti.
3.11.2. Paineilma
Hammashoidon paineilmakompressori ja imumoottori sijoitetaan omaan tekniseen tilaan,
lähelle hammashoitoyksiköitä. Imumoottorin poistoilma johdetaan vesikatolle.
Välinehuoltohuoneisiin rakennetaan oma instrumenttipaineilmaverkosto.
3.11.3. Sprinklerijärjestelmä
Vesisumujärjestelmä, jonka on täytettävä CEA 4001 säännöstön liitteen T sekä
asuntosprinklerioppaan / SPEK: n vaatimukset
3.11.4. Palontorjunta
Palo-osastojen rajoille asennetaan moottoritoimiset palonrajoituspellit.
Savukaasujen leviäminen potilastiloista (=majoitustilasta) toiseen estetään
ilmanvaihtokanaviin asennettavilla moottoritoimisilla savunrajoituspelleillä.
Suunnittelussa selvitetään lisäksi tarve ja laajuus mm. seuraaville järjestelmille:
• erillistilojen automaattinen palonsammutus esim. kaasusammutusjärjestelmällä
• savunpoistojärjestelmä
ISS Proko Oy
8/9
LIITE 12
21.9.2015
• poistumisreittien ylipaineistusjärjestelmät
3.11.5. Putkiposti
Erillisen suunnitelman mukaisesti
3.11.6. Keskussiivousjärjestelmä
Ei
3.11.7. Lumensulatus
Toteutetaan nestekiertoisella järjestelmällä (ja hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan
hukkalämpöenergiaa), mikäli turvallinen liikkuminen alueella edellyttää lumensulatuksia.
3.11.8. Varavoimakoneen apujärjestelmät
Varavoimakoneisto varustetaan tarvittavilla polttoainesäiliöillä ja siirtolaitteilla,
pakokaasuputkella ja dieselmoottorin ja varavoimahuonetilan jäähdytyslaitteistolla
ISS Proko Oy
9/9
LIITE 13
17.9.2015
SÄHKÖRAKENNUSTAPASELOSTUS
Sisällysluettelo:
0.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
ISS Proko Oy
YLEISTIEDOT RAKENNUSHANKKEESTA ............................................................................... 2
ALUESÄHKÖISTYS .................................................................................................................... 2
1.1 Liittymät .............................................................................................................................. 2
1.2 Aluesähköistys .................................................................................................................... 2
KOJEISTOT JA JAKOKESKUKSET .......................................................................................... 2
2.1 Yleistä ................................................................................................................................. 2
2.2 Pääkeskus .......................................................................................................................... 2
2.3 Kompensointi ...................................................................................................................... 2
2.4 Ryhmäkeskukset ................................................................................................................ 3
2.5 Varavoimajärjestelmä ......................................................................................................... 3
2.6 UPS – laitteet...................................................................................................................... 3
JOHTOTIET ................................................................................................................................. 3
JOHDOT JA VARUSTEET .......................................................................................................... 3
4.1 Keskusten väliset järjestelmät ............................................................................................ 3
4.2 Voimaryhmäjohdot .............................................................................................................. 4
4.3 Maadoitukset ...................................................................................................................... 4
4.4 Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot .................................................................................... 4
4.5 Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot ........................................................................... 4
VALAISTUS ................................................................................................................................. 4
TELEJÄRJESTELMÄT ............................................................................................................... 5
6.1 Avoin tiedonsiirtoverkko ...................................................................................................... 5
6.2 Yhteisantennijärjestelmä..................................................................................................... 5
6.3 Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä AV-kaapelointi................................................... 5
6.4 Merkinantojärjestelmät........................................................................................................ 6
6.5 Valvonta- ja turvajärjestelmät ............................................................................................. 6
KOJEET, LAITTEET JA ERITYISJÄRJESTELMÄT ................................................................... 7
7.1 Lämmityslaitteet .................................................................................................................. 7
7.2 Keittiö- ja pesulalaitteet....................................................................................................... 7
7.3 Sairaalalaitteet .................................................................................................................... 7
7.4 Vuoropalvelujärjestelmä ..................................................................................................... 7
7.5 Telejärjestelmien integraatio ............................................................................................... 7
7.6 Savunpoistojärjestelmä....................................................................................................... 8
1/8
LIITE 13
0.
17.9.2015
Yleistiedot rakennushankkeesta
Tässä rakennustapaselostuksessa käsitellään Kirkkonummen Terveyskeskukseen liittyviä
sähköjärjestelmiä ja niiden asennuksia.
Asennukset tehdään normaaleja asennustapoja ja menetelmiä käyttäen ja niissä
noudatetaan voimassa olevien standardien sähköturvallisuutta koskevia ohjeita sekä
Suomessa voimassa olevia muita lakeja, määräyksiä ja ohjeita.
1.
Aluesähköistys
1.1
Liittymät
Sähköliittymä
Rakennus liitetään Fortum Espoo Distribution OY:n 20 kV rengassyöttöverkkoon.
Rakennuksen alimpaan kerrokseen varataan tilat muuntamolle johon asennetaan
valuhartsieristetty kuivamuuntaja
suojakaasueristetty rengassyöttökojeisto
energiatoimittajan mittauksen mittamuuntajat (päämittaus)
Muuntaja liitetään kiskosillalla rakennuksen pääkeskukseen.
Teleoperaattorien liittymät
Rakennus liitetään teleoperaattorien kaupunkiverkkoihin valokuitu – ja kuparimaakaapeleilla.
Liittymisjohdot päätetään alimman kerroksen telehuoneeseen.
1.2
Aluesähköistys
Rakennuksen piha-alueet valaistaan, rakennuksen seiniin asennettavilla valaisimilla ja pihaalueelle asennettavilla pylväsvalaisimilla. Tarvittavat autolämmityspistorasiat ovat omalla
kytkinkellolla.
2.
Kojeistot ja jakokeskukset
2.1
Yleistä
Sähköjärjestelmät toteutetaan TN-S- järjestelmän ja voimassa olevien standardien
mukaisesti.
Sähkönjakelujärjestelmä rakennetaan selektiiviseksi ja toteutetaan siten, että huolto- ja
vikatapauksissa katkot ovat mahdollisimman lyhyitä ja paikallisia. Ryhmä-, ohjaus- ja
indikointikaapelit päätetään riviliittimiin.
Kojeistojen, keskusten ja kaapelointien merkinnöissä noudatetaan rakennuttajan ja
suunnittelijan ohjeita (ST-kortit).
2.2
Pääkeskus
Rakennukseen asennetaan kennorakenteinen pääkeskus. Pääkeskus asennetaan
pääkeskustilaan. Keskus yhdistetään muuntamoon kiskosillalla.
Pääkeskukseen asennetaan monitoimimittalaite.
Sähköenergian kulutusmittarit asennetaan erilliseen 2ek-koteloon pääkeskustilaan,
kulutusmittaus varustetaan kaukoluentamahdollisuudella.
Lääkintätiloja varten pääkeskukseen asennetaan vikavirtavalvonta.
Pääkeskukseen asennetaan alamittauksia keittiötä, autolämmitystä ja ilmastointia varten
2.3
Kompensointi
Induktiivista loistehoa kompensoimaan asennetaan pääkeskushuoneeseen automaattinen
loistehon estokelaparisto.
ISS Proko Oy
2/8
LIITE 13
2.4
17.9.2015
Ryhmäkeskukset
Kiinteistöön asennetaan kerroskohtaiset kehikkokeskukset ja teknisiin tiloihin
laite/tilakohtaiset kotelokeskukset.
Kehikkokeskukset varustetaan johdonsuoja-automaateilla ja kotelokeskukset
tulppavarokkeilla.
Eri jakelujärjestelmien keskusosat erotellaan toisistaan väreillä, varavoima punainen, UPSjakelu sininen.
2.5
Varavoimajärjestelmä
Rakennuksen sähköisiä toimintoja varmentamaan asennetaan kiinteistöön dieselkäyttöinen
varavoimakone.
Varavoimakonetta hankittaessa on huomioitava sairaalatilastandardin asettamat
määräykset.
Varavoiman ohjauskeskus liitetään varavoimakoneikkoon, koneikon toimintoja
suunniteltaessa on huomioitava jakavan sähkölaitoksen ohjeet verkkoon liitettävistä
varavoimalaitteista.
2.6
UPS – laitteet
Rakennuksen ATK-, tele- ja sairaalalaiteiden keskusyksiköiden toimintoja varmentamaan
asennetaan kiinteistöön UPS-laitteisto jakokeskuksineen.
UPS-jakeluun liitetään myös sairaalastandardin vaatimat laitteet ja pistorasiat.
Suunnittelussa on huomioitava UPS-laitteen tuottama rajoitettu oikosulkuvirta.
UPS-jakeluun liittyvät kojeistot maalataan sinisiksi.
UPS-laitteen hälytys liitetään kiinteistövalvontajärjestelmään.
3.
Johtotiet
Kaapelihyllyjä asennetaan johtoteiksi käytävien alakattoihin ja teknisiin tiloihin.
Nousukuiluihin asennetaan kaapelitikkaat. Kaapelihyllyt ovat teräspienahyllyjä alakatoissa ja
teknisissä tiloissa, näkyviin jäävät kaapelihyllyt ovat valkoiseksi maalattuja levyhyllyjä.
Kaapelihyllyjä asennetaan erikseen vahvavirta- ja telejohdoille.
Teknisiin tiloihin ja varastoihin asennetaan valaisinripustuskiskoja.
Toimistoihin ja niihin verrattaviin tiloihin asennetaan pistorasiakanavat.
Vuodeosastojen potilaspaikoille asennetaan sairaalajohtokanavat.
Johtokanavia valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden soveltuvuutta liitoksien osalta
potentiaalintasaukseen.
Johtoteiden asennusosina käytetään saman tuotesarjan asennustarvikkeita.
Kaikki väliseinien läpiviennit tiivistetään.
Sairaalajohtokanavan tyyppi on hyväksytettävä tilaajalla/käyttäjällä ennen hankintaa.
Sairaalajohtokanavissa on varattava tilat sairaalakaasuille ja niiden liitäntäventtiileille ja
potilashuoneissa niihin integroidaan epäsuoravalaistus sekä lukuvalo, potilaspuhelimet ja
radio
4.
Johdot ja varusteet
4.1
Keskusten väliset järjestelmät
Nousujohtoina käytetään 5-johdin voimakaapeleita, alle 16mm2 kuparikaapeleita suuremmat
poikkipinnat alumiinikaapeleita.
Kaapelit asennetaan vaakahyllyille risteilyä välttäen, oikaistuna hyllylle asennustapaa
käyttäen. Pystytikkaille asennustavalla kiinnitettynä määräväleillä siten että riittävä
tuuletusväli tulee toteutetuksi.
UPS- ja Varavoimakeskusten syötöt ovat palonkestäviä.
ISS Proko Oy
3/8
LIITE 13
4.2
17.9.2015
Voimaryhmäjohdot
Voimaryhmäjohtoina käytetään MMJ -tyyppisiä kaapeleita. Häiriötä aiheuttavat laitteet, kuten
taajuusmuuttajalla ohjatut moottorit ja säädettävät valaisimet, kaapeloidaan häiriösuojatuilla
kaapeleilla.
Häiriösuojatuissa asennuksissa on huomioitava laite- ja kojevalmistajien asennusohjeet.
4.3
Maadoitukset
Maadoituselektrodi
Rakennuksen kaivantoihin asennetaan maadoituselektrodi.
Rakennuksen perustukset liitetään osaksi maadoituselektrodia.
Maadoituselektrodia rakennettaessa on huomioitava jakavan sähkön toimittajan elektrodille
asettamat tekniset arvot.
Potentiaalintasaus
Rakennuksen johtavat rakenteet kuten putkistot, iv-kanavat, johtotiet jne. liitetään osaksi
potentiaalintasausjärjestelmää.
Atk-kytkentäkeskuksiin asennetaan maadoituskiskot jotka liitetään osaksi
potentiaalintasausjärjestelmää.
Lisäpotentiaalintasaus
Rakennuksen lääkintätiloihin asennetaan voimassa olevan standardin mukainen lisäpotentiaalintasausjärjestelmä johon liitetään tilakohtaisesti huonetilan johtavat rakenteet.
Toimistohuoneisiin asennetaan lisäpotentiaalitasaus, jotta niiden mahdollinen muuttaminen
lääkintätiloiksi helpottuu.
4.4
Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot
Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohtoina käytetään MMJ -kaapeleita tai JM/ML-johtimia. Kaapelit
asennetaan pääasiassa johtoteille. Putketonta asennusta ei sallita.
Pistorasioita asennetaan kuusi kappaletta kaksiosaisia shukopistorasioita työ- ja potilaspaikkaa kohti. Pistorasioista kaksi kytketään omaan syöttöjohtoon ja merkitään ATKmerkinnällä ja loput neljä ilman merkintää omaan syöttöjohtoonsa. ATK- merkityt pistorasiat
kytketään jakokeskuksissa UPS-jakeluun. Toimistohuoneiden valaistus ryhmitellään siten,
että varaudutaan niiden muuttamiseen lääkintätilaksi
4.5
Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot
LVI-suunnitelmien mukaisille kojeille ja laitteille asennetaan MMJ-, MMO-, NOMAK-, JAMAKja KLM -tyyppiset ohjaus- ja hälytysjohdot. Jakokeskuksille ja sähkö- ja telejärjestelmien
keskuslaitteille asennetaan ohjaus- ja hälytysjohdot.
5.
Valaistus
Työ- ja oleskelutilat, sekä käytävät varustetaan elektronisilla liitäntälaitteilla varustetuilla
valaisimilla. Käytävien ja aulojen valaistusratkaisuissa huomioidaan seinäpintojen valaistus.
Sisäänkäynnit ja ulkoseinät varustetaan ilkivaltaa mahdollisimman hyvin kestävin valaisimin
(esim. Defa Protect), jotka varustetaan 70 W:n monimetallilampuilla.
Käytävä- ja aulavalaistuksia ohjataan keskitetyn kiinteistövalvontajärjestelmän kautta siten,
että normaalin käyttöaikana aikaohjelmat ohjaavat koko valaistuksen päälle ja muina aikoina
yö-valaistuksen. Käytäville ja aulatiloihin asennetaan painonapit joilla saadaan kytkettyä
täysivalaistus päälle yö aikana.
Yksittäisten huonetilojen valaistusta ohjataan paikallisilla kytkimillä tai IR- kytkimillä.
Loistelamppujen värisävyinä käytetään 840-sarjaa.. Auloissa ja käytävillä valaisimet
varustetaan 830-sarjan loistelampuilla. Toisarvoisissa varasto- ym. tiloissa voidaan käyttää
teollisuussävyisiä loistelamppuja.
Osa valaistuksesta liitetään varavoimaverkkoon parantamaan turvallista poistumista ao.
huonetilasta ja rakennuksesta.
Loisteputkina käytetään Long Life loisteputkia.
ISS Proko Oy
4/8
LIITE 13
17.9.2015
Kaikissa vastaanottoja toimistohuoneissa varaudutaan toimenpide/tutkimusvalaisimen
asennusta varten.
Himmennettävää valaistusta käytetään vastaanotto huoneissa.
6.
Telejärjestelmät
Telejärjestelmien keskusyksiköt pyritään keskittämään telelaitehuoneeseen.
Kerroskaapeloinnit päätetään ristikytkentätelineisiin, joista ne edelleen kaapeloidaan
runkokaapeleilla keskusyksiköiden ristikytkentätelineelle.
Kiinteistön valvontajärjestelmien yhteydet kaupungin valvomoihin tai valvontapisteisiin
toteutetaan avoimen verkon kautta.
6.1
Avoin tiedonsiirtoverkko
Avoin tiedonsiirtoverkko toteutetaan CAT 6:n mukaisella suojaamattomalla
parikaapeliverkolla.
Rakennukseen asennetaan kerroskohtaiset ristikytkentätelineet, joihin päätetään kerros- ja
runkokaapelit, runkojohtoina käytetään yksi - ja monimuotovalokuitukaapeleita.
Puhelinjärjestelmän runkojohdoiksi asennetaan MHS-kaapelit
Rakennuksen käytäville ja aulatiloihin asennetaan varaus langattoman tiedonsiirtoverkon
tukiasemille, tukiasemien asennuspaikat määritellään tarvittaessa mittauksilla.
Pääjakamo kootaan 800X800 kytkentäkaapeista siten että aktiivilaitteille on oma kaappi ja
kaapeloinneille oma.
Mittaukset suoritetaan standardien vaatimusten mukaan. PASS* on katsottava
hyväksyttäväksi tulokseksi.
6.1.1
Puhelinjärjestelmä
Talotekniikan puhelinpisteet kaapeloidaan suoraan talojakamoon, muuten puhelinsisäverkko
rakennetaan osana avointa tiedonsiirtoverkkoa.
Puhelinvaihdepalvelut ja puhelinkojeet hankkii tilaaja
6.1.2
ATK-järjestelmä
ATK-verkko toteutetaan osana CAT 6:n tasoista avointa tiedonsiirtoverkkoa.
Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä.
6.2
Yhteisantennijärjestelmä
Rakennus liitetään alueen teleoperaattorien kaapeli-TV verkkoihin.
Rakennuksen sisäjohtoverkossa on huomioitava teleoperaattorin tekniset ohjeet ja
mitoitusarvot.
Sisäjohtoverkossa varaudutaan sisäisten Info-ohjelmien lähetysmahdollisuuteen
Potilashuoneisiin asennetaan TV-antenniverkko, liityntäpiste/potilaspaikka.
6.3
Äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmät sekä AV-kaapelointi
Rakennukseen asennetaan kuulutuksia, taustamusiikkia ym. varten keskusradiojärjestelmä.
Kuulutusjärjestelmä toteutetaan standardin IEC 60849 mukaisena
äänievakuointijärjestelmänä.
Järjestelmä liitetään paloilmoitusjärjestelmään, joka käynnistää pakkokuulutuksen
rakennuksesta poistumista varten palotilanteessa.
Joihinkin kokoontumis- ja yhteistiloihin asennetaan induktiosilmukat huonokuuloisia varten.
Järjestelmän sähkönsyöttö liitetään osaksi UPS -laite jakelua.
Neuvottelu- ja kokoontumistiloihin asennetaan AV -kaapelointi, kojeet ja laitteet hankitaan
urakassa.
ISS Proko Oy
5/8
LIITE 13
6.4
17.9.2015
Merkinantojärjestelmät
6.4.1
Kellojärjestelmät
Rakennukseen hankitaan omalla keskuskellolla varustettu aikakellojärjestelmä.
Sivukelloja asennetaan yleisiin kokoontumistiloihin sekä kaikkiin toimistoja vastaanottohuoneisiin. Sivukelloiksi hankitaan viisarilliset kellokojeistot
6.4.2
Inva-WC hälytysjärjestelmä
Inva-WC-tilat varustetaan määräysten mukaisella tilakohtaisella hälytysjärjestelmällä.
Jatkohälytykset johdotetaan sairaalajärjestelmään.
6.4.3
Soittokellot ja sisäänpyynjärjestelmät
Toimisto- ja vastaanottohuoneet varustetaan sisäänpyyntöjärjestelmällä.
Neuvottelu-, toimenpideja röntgenhuoneisiin asennetaan varattuvalot.
6.5
Valvonta- ja turvajärjestelmät
6.5.1
Keskitetty valvontajärjestelmä
Rakennukseen hankitaan LVI-suunnitelmien mukainen keskitetty ohjaus- ja valvontajärjestelmä.
Järjestelmä liitetään kaupungin valvomoon.
6.5.2
Rikosilmoitusjärjestelmä
Rakennukseen asennetaan rikosilmoitusjärjestelmä.
Ikkunalla varustettuihin ensimmäisen kerroksen huoneisiin asennetaan lasirikko- tai IRilmaisimet.
Järjestelmän muut valvotut huoneet on ilmoitettu toimintakorteissa.
Järjestelmä kytketään ohjaamaan videovalvontajärjestelmää.
6.5.3
Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä
Rakennukseen asennetaan määräysten mukainen turva- ja merkkivalojärjestelmä.
Yleisiin kokoontumistiloihin sekä poistumisteille asennetaan turvavalaistusjärjestelmä,
poistumistieovet varustetaan poistumistievalaisimilla.
6.5.4
Videovalvontajärjestelmä
Rakennusta valvotaan sisä- ja ulkopuolelta videovalvontalaitteilla. Järjestelmään hankitaan
kameroitten lisäksi kovalevytallennin, erillinen ohjain sekä monitoreja.
Järjestelmän kaapeloinnissa hyödynnetään avointa verkkoa.
6.5.5
Kulunvalvontajärjestelmä ja moottorilukot sekä ovivalvontajärjestelmä
Rakennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä, jonka piiriin liitetään ulko-ovet ja
toiminnalliset sisäovet.
Ulko- tai sisäänkäyntiovien läheisyyteen asennetaan työajan seurantalaitteet jotka liitetään
osaksi järjestelmää.
Järjestelmässä toteutetaan kaupungin nykyisten järjestelmien (Timecon ja Titania) mukaan,
ennen laitehankintoja on varmistettava kojeiden ja laitteiden sopivuus nykyisten järjestelmien
osaksi.
6.5.6
Paloilmoitusjärjestelmä
Rakennus varustetaan lupaehtojen määräämässä laajuudessa osoitteellisella analogisella
paloilmoitusjärjestelmällä.
Paloilmoitusjärjestelmä ohjaa äänentoistojärjestelmän pakkokuulutuksia jotka ohjaavat
turvallista poistumista rakennuksesta.
Järjestelmän rakenne ja kojeet ja laitteet on hyväksytettävä paloviranomaisilla ennen
asennustöiden aloitusta.
Ovien ohjauksia liitetään paloilmoittimeen.
ISS Proko Oy
6/8
LIITE 13
17.9.2015
6.5.7
Sairaalajärjestelmä
Järjestelmä yhdistää puhelimet, hoitajakutsut sekä erilaiset turvaratkaisut yhdeksi kokonaisuudeksi ja jonka rakenne on joustava ja yksinkertaisesti muutettavissa esiintyvien
tarpeiden mukaiseksi.
Järjestelmään on voitava liittää potilas- ja henkilökunnanpuhelinkojeita erilaisia kutsu- ja
hälytyskojeita, kojeet voivat olla joko langallisia tai langattomia.
Järjestelmää liitetään myös laitehälytyksiä eri lääkintälaitteista ja rakennuksen ulko-ovien
porttipuhelimet.
Järjestelmän kaapeloinnissa hyödynnetään avointa verkkoa.
Järjestelmä sisältyy urakkaan.
6.5.8
Itse ilmoittautumisjärjestelmä
Sisääntuloauloihin asennetaan varaus itse ilmoittautumista varten.
Järjestelmän tiedonsiirtoväylänä toimii avoin verkko.
Järjestelmän kojeet ja laitteet sekä tarvittavat ohjelmistot hankkii käyttäjä.
7.
Kojeet, laitteet ja erityisjärjestelmät
7.1
Lämmityslaitteet
Kattokaivojen ja räystäiden sulatus toteutetaan LVI-suunnitelman mukaisesti.
Sulatus/sulanapitolämmityksiä ohjataan kiinteistövalvontajärjestelmästä.
Pesutilat varustetaan lattialämmityskaapeleilla.
Rakennuksen ajo- ja kulkuluiskat varustetaan sulanapitolämmityksillä.
7.2
Keittiö- ja pesulalaitteet
Keittiö- ja pesulalaitteet kaapeloidaan kojeluettelon ja laitevalmistajien ohjeiden mukaan.
Osalle laitteista asennetaan turva/käyttökytkimet.
Keittiölaitteille asennetaan keskitetty ohjauskytkin emännänhuoneeseen ja Hätä-Seispainikkeet keittiötilaan.
7.3
Sairaalalaitteet
Sairaalalaitteet kaapeloidaan laiteluetteloiden ja laitevalmistajien ohjeiden mukaan.
Osalle laitteista asennetaan turva/käyttökytkimet.
Kaapeloinneissa on huomioitava työsuojelusta tulevat ohjeet ja määräykset (esim. röntgen)
7.4
Vuoropalvelujärjestelmä
Yleisön pääsyä eri palvelujen tarjontaan ohjataan vuoropalvelujärjestelmällä, joka koostuu
erilaisista pyyntö/ilmoituspisteistä laitteineen ja pyynnön välittävistä/tulostavista ohjelmista ja
kojeista.
Järjestelmän tiedonsiirtoväylänä toimii avoinverkko
Järjestelmän kojeet ja laitteet sekä tarvittavat ohjelmistot sisältyvät urakkaan.
Näyttötauluja asennetaan ainakin lääkärien/päivystys vastaanottoon, röntgeniin,
laboratorioon, fysioterapiaan, psykososiaalisiin palveluihin, muistipoliklinikalle,
hammaslääkäreille.
7.5
Telejärjestelmien integraatio
Eri telejärjestelmiä hallinnoimaan ja keräämään niistä informaatiota, kiinteistöön asennetaan
telejärjestelmien grafiikka.
Grafiikkaan liitetyt telejärjestelmät toimivat itsenäisinä, grafiikasta riippumattomina,
järjestelminä
Järjestelmästä on pystyttävä ohjaamaan alajärjestelmän toimintoja ja näyttämään
alajärjestelmän toiminnot reaaliajassa ja siinä järjestyksessä kun tapahtumaketju etenee.
Järjestelmä muodostaa tapahtumista raportteja jotka se tulostaa määrävälein käyttäjälle.
ISS Proko Oy
7/8
LIITE 13
17.9.2015
Järjestelmään liitetään rikosilmoitusjärjestelmä; videovalvontajärjestelmä;
turvavalaistusjärjestelmä; paloilmoitusjärjestelmä ja kulunvalvontajärjestelmä.
7.6
Savunpoistojärjestelmä
Kiinteistöön asennetaan savunpoistojärjestelmä joka muodostuu savunpoistoluukuista ja
savunpoistopuhaltimista.
Järjestelmä kaapeloidaan palonkestävillä kaapeleilla.
Järjestelmää ohjataan palokunnan hyökkäystielle asennettavasta ohjauskeskuksesta.
ISS Proko Oy
8/8
LIITE 14
15.9.2015
TEOREETTINEN TILAOHJELMA
Tilaryhmät
ohm2
YHTEISKÄYTTÖISET TILAT JA PALVELUT
LÄÄKÄRIEN JA HOITAJIEN VASTAANOTTO
SEKÄ PAIVYSTYS
PÄIHDEPALVELUT
SUUN TERVEYDENHUOLTO
NEUVOLA
VUODEOSASTO
KOTISAIRAALA
KUNTOUTUSPALVELUT
APUVÄLINEKESKUS
LABORATORIO, HUSLAB
KUVANTAMISOSASTO, HUS-Kuvantaminen
VÄLINEHUOLTO
LÄÄKEKESKUS
VARASTOT, HUOLTO
1023,0
TILAOHJELMAN TILAT YHTEENSÄ
6071,0
ISS Proko Oy
1061,0
244,5
470,5
614,0
1293,0
61,5
490,0
271,0
141,0
90,0
30,0
2,0
279,5
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
YHTEISKÄYTTÖISET TILAT JA PALVELUT
á m2
kpl
ohm2 Lisäselvityksiä
sisääntuloaula
50
1
50
odotustila
5
1
5
kahvio
40
1
40
itsepalvelupiste
3
2
6
1
4
6
15
5
10
2
2
2
1
3
1
2
8
12
15
15
10
AULA JA SISÄÄNKÄYNTI
itseilmoittautumispiste
asiakas-wc
asiakas-wc, esteetön
virastomestari, turvavalvomo
postitus, kopiot, toimistotarv.
varasto
yhteensä
ulko-oven vieressä, bussin tai taksin
odotus, saattaja
yhteys keittiöön ja ravintolaan
nettiajanvaraus, verenpainemitt.,
ohjausmateriaalia yms.
1 kpl / kerros
163
ASIAKASPALVELUTILAT
ilmoittautuminen
15
1
15
palveluohjaus
palveluohjaus, lääkäri/hoitaja
7,5
16
2
1
15
16
potilastoimisto
25
1
25
seniori-info
puhelinpalvelu (call-center)
16
30
1
1
16
30
yhteensä
aulan yhteydessä
tiski tai "luukku", ensikontakti, voidaan
jakaa osiin, mahdollisuus
luottamukselliseen keskusteluun
äänieristys, pako-ovi
äänieristys, pako-ovi
hoito-ohjeet potilaille, jatkohoitoon ohjaus,
maksut, arkistoasiat
puhelinajanvarauspalvelu
117
ASIAKASTILAT
odotustila
asiakas-wc
asiakas-wc, esteetön
vaatesäilytys
4
6
5
4
yhteensä
20
24
44
KOKOUSTILAT
neuvottelu- / koulutustila
30
3
90
neuvottelu-/pienryhmätila
15
1
15
yhteensä
ISS Proko Oy
eri yksiköiden yhteiset, hajautettu
odotustilojen yhteydessä, hajautettu
odotustilojen yhteydessä, hajautettu
odotustilojen yhteydessä
aulan lähellä
2 yhdistettävissä -> 1 kpl 60 m2, pääaulan
yhteydessä; osa voi olla kerroksissa
hissiaulan yhteydessä
yhteiskäyttöisiä: ryhmät, vapaaehtoistyö
105
1/2
LIITE 14
RUOKAPALVELUT
keittiö
220
1
220
ravintolasali ja linjasto
80
1
80
kabinetti
yhteensä
60 asiakaspaikkaa, sis. hlökunnan
ruokailun
erotettavissa ravintolasalista,
kokouskäyttöön
300
HENKILÖKUNNAN TILAT
puku- ja pesutilat
171
1
171
taukotilat
60
1
60
henkilökunnan wc:t
henkilökunnan wc, esteetön
2
5
9
2
18
10
yhteensä
kaapit 204 hlö, suihkut
jaetaan 1 kpl/kerros, vuodeosastolla ja
kotisairaalalla oma taukotila
jaetaan kerroksiin
keskeinen sijainti
259
TYÖTILAT
ATK-tilat
sovellusneuvoja
20
15
yhteensä
YHTEISTILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
1
1
20
15
koneiden kokoaminen, asennukset ym.
lähelle vastaanoton hallintoa
35
1023
2/2
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
LÄÄKÄRIEN JA HOITAJIEN VASTAANOTTO SEKÄ PAIVYSTYS
á m2
kpl
16
27
432
1 eristyshuone (käynti erotettavissa)
20
20
1
3
20
60
kandeja kouluttavan lääkärin vastaanotto
1 likainen, 1 puhdas, korvahoito
VASTAANOTTO- JA HOITOTILAT
vastaanottohuone, lääkäri,
sairaanhoitaja tai terapeutit
vastaanottohuone, lääkäri
toimenpidehuone
512
yhteensä
VASTAANOTTO- JA HOITOTILAT, PÄIVYSTYS
vastaanottoja tutkimushuone
16
3
48
tutkimushuone, eristys
hoitotarpeen arviointi
toimenpidehuone, elvytys
toimenpidehuone, kipsaus
tarkkailupaikat
25
16
25
15
32
1
2
1
1
1
25
32
25
15
32
yhteensä
177
hoidetaan samalla henkilökunnalla kuin
terveyskeskuksen muu vastaanottotoiminta
lähellä sisääntuloa, sulkutila ja wc
myös vastaanottotoiminnan käytössä
tarkk.paikan ja ulko-oven lähelle
pesumahdollisuus
yhtä aikaa paikalla 5 hlö
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, esimiehet
toimistohuone, sihteeri
toimistohuone, osastonhoitaja
toimistohuone, sihteerit
toimistohuone, palvelusihteerit
kanslia, päivystys
toimistohuone, osastonhoitaja,
päivystys
tulostus, kopiointi
15
7,5
15
15
15
25
3
1
2
1
1
1
45
7,5
30
15
15
25
15
1
15
7,5
1
7,5
yhteensä
taustatyötila
osastosihteerit
160
APUTILAT
hoitotarvikevarasto
lääkehuone
varasto, päivystys
10
10
10
2
1
1
20
10
10
lähelle päivystystä (elvytys)
huuhteluhuone
6
2
12
toimenpidehuoneiden lähelle, pesukone,
likainen ja puhdas puoli
hoitovälinevarasto/jakelu
lähiarkisto, päivystys
päivystyksen sisäänkäynti
10
25
13
1
1
1
10
25
13
yhteensä
ISS Proko Oy
ambulanssipotilaat
100
1/2
LIITE 14
ASIAKASTILAT
odotustilat
100
1
100
asiakas-WC
hajautettavissa lähiodotustiloiksi, päivystys
erikseen (vastaanottopiste)
yhteistilojen mitoituksessa, sijoitetaan
tarpeen mukaisesti eri yksiköihin
100
yhteensä
henkilökunnan WC
henkilök. taukotila + kk
12
1
12
henkilökunnan pukutilat
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
päivystyksen tila; muiden taukotilat
yhteistiloissa
yhteistiloissa
12
1061
2/2
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
PÄIHDEPALVELUT
á m2
kpl
16
16
1
1
16
16
16
7
112
16
7,5
24,5
1
1
1
16
7,5
24,5
VASTAANOTTOTILAT
vastaanottohuone, psykiatri
vastaanottohuone, lääkäri
vastaanottohuone, sairaanhoitaja
/ päihdeterapeutti
vastaanottohuone, korvaushoito
korvaushoito, lääkejako
ryhmätila
yhteensä
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, päihdehuollon
johtaja
toimistohuone,sihteeri
lääkekassakaappi
10 hlö, vesipiste, yhteiskäyttö
192
15
1
15
7,5
1
7,5
yhteensä
22,5
APUTILAT
varasto
5
1
yhteensä
5
palvelutoimiston lähelle
5
ASIAKASTILAT
odotustila
25
1
25
asiakas-WC
yhteensä
25
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan WC
taukotila
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
0
244,5
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
15.9.2015
vaihtoehto 2
SUUN TERVEYDENHUOLTO
á m2
kpl
18
25
22
18
15
6
1
1
7
1
VASTAANOTTO- JA HOITOTILAT
vastaanottohuone hl+hh
vastaanottohuone suuhyg.
röntgen ortopanto
108
25
22
126
15
sairaalasänky, nostin ym. mahtuvat tilaan
hammaskirurgia ja oikomishoito
yhteinen lastenneuvolan ja fysioterapian
kanssa
ryhmätila
yhteensä
16
296
TOIMISTOTILAT
asiakaspalvelu ja info
5
1
5
kopio-/toimistotarviketila
ajanvaraus
toimistohuone, esimiehet
5
1
5
15
4
60
(ilmoittautuminen), kopiointi ja
toimistotarvikkeet
yhteistiloissa (call-center)
yhteensä
70
APUTILAT
instrumenttivarasto
hoitotarvikevarasto
tekninen työtila
12
15
12
1
1
1
12
15
12
tekninen tila
12
1
12
yhteensä
välinehuollon kuljetukset
jyrsin, varusteet
kompressorit, imumoottorit (äänieristys, voi
sijaita muualla)
51
ASIAKASTILAT
lepohuone (potilaille)
7,5
1
7,5
odotustila
40
1
40
asiakas-WC esteetön
6
1
6
asiakas-WC
yhteensä
vaatesäilytys, osa tilasta erotettavissa
lasten terveyskasvatustilaksi, vesipiste
lastenhoito
53,5
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan WC
taukotila
0
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
470,5
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
NEUVOLA
á m2
kpl
lastenneuvola
äitiysneuvolat ja e-neuvola
puheterapia
fysioterapia
toimintaterapia
20
16
20
30
25
9
6
6
1
1
180
96
120
30
25
ryhmätila
30
1
30
näyte-WC
6
1
6
VASTAANOTTOTILAT
yhteensä
kaikilla hoitajilla omat asiakkaat - omat
huoneet
yhteinen suun terveydenhuollon ja
fysioterapian kanssa
487
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, esimies
toimistohuone, lääkäri
toimistohuone, sihteeri
15
7,5
7,5
2
1
1
yhteensä
30
7,5
7,5
äitiysneuvolassa
45
APUTILAT
varasto
lääkesäilytys
10
5
1
1
yhteensä
10
5
jääkaappi rokotteille
15
ASIAKASTILAT
odotustila
asiakas-WC, esteetön
lastenvaunuparkki
yhteensä
40
6
15
1
2
1
40
12
15
lastenhoitopöydät, lelut, imetysnurkkaus
tuulikaapin yhteydessä
67
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan taukotila
henkilökunnan WC
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
0
614
Lastenneuvolan lääkäri toimii samassa huoneessa terveydenhoitajan ja perheen kanssa
ISS Proko Oy
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
15.9.2015
vaihtoehto 2
VUODEOSASTO
á m2
kpl
POTILASHUONEET JA HOITOTILAT
1 hh potilashuone + iso wcpesutila
24
6
144
1 hh potilashuone + wc-pesutila
21
26
546
1 hh potilashuone + wc-pesutila
eristyshuone (sulkutila +
potilashuone + wc-pesutila)
terapiahuone
24
4
96
27
4
108
21
1
21
tutkimushuone
16
1
16
42
931
yhteensä
4 huonetta tulee olla erotettavissa
muistisairaita varten
omaismajoitus tai tilap.potilaspaikka
17+4+6, sulkutilassa käsienpesuallas ja
kaappi
voi toimia myös lääkärin toimistohuoneena,
lähelle muita lääkärien toimistohuoneita
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, osastosihteeri
7,5
2
15
toimistohuone, lääkärit
7,5
3
22,5
toimistohuone, hoit.esimies
farmaseutti
henkilökunnan työtila
15
7,5
10
4
1
2
60
7,5
20
yhteensä
palvelutiski, osastosihteeri
tarvittaessa huoneet voidaan yhdistää,
rauhallinen kirjoitustila
sijainti muiden farmaseuttien yhteydessä
yhteiskäyttöiset työpisteet
125
APUTILAT
varasto
tarjoilukeittiö
lääkehuone
huuhteluhuone + pyykki + jäte
eristyshuoneiden huuhteluhuone
siivous
10
15
12
8
10
5
4
1
2
2
1
2
yhteensä
40
15
24
16
10
10
myös steriili varasto
oleskelutilan vieressä, suljettavissa
vetokaappivaraus, myrkkykaappi, KV
likainen ja puhdas puoli, keskeinen sijainti
sijoitus eristyshuoneiden yhteyteen
115
ASIAKASTILAT
ruokailu ja oleskelu
40
2
80
asiakas-WC esteetön
6
2
12
yhteensä
potilaille, voidaan käyttää myös
kokoustilana, jos tila voidaan sulkea
92
taukotila (sis. minikeittiö)
30
1
30
henk.kunnan WC
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
yhteys henk.kunnan työtilaan
yhteistiloissa
30
1293
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
KOTISAIRAALA
vuodeosaston yhteydessä
á m2
kpl
7,5
15
15
1
1
1
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, lääkäri
toimistohuone, hoit.esimies
henkilökunnan työtila
yhteensä
7,5
15
15
hoitajat 9 + fysioter. 1 + toimintater.1
37,5
APUTILAT
varasto
10
2
20
lääkehuone
huuhteluhuone + pyykki + jäte
yhteensä
voidaan käyttää myös vuodeosaston
varastoja
vuodeosaston lääkehuone
vuodeosaston huuhteluhuone
20
taukotila (sis. minikeittiö)
henk.kunnan WC
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
vuodeosaston taukotila
2
2
4
yhteistiloissa
4
61,5
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
TILAOHJELMA
KUNTOUTUSPALVELUT
á m2
kpl
vastaanottoja hoitohuone
20
8
160
fysioterap., toim.terap. ja kunto-hoit., fysiatri
hoitohuone, neur. kuntoutus
toimintaterapia
25
30
1
1
25
30
harjoittelukeittiö ja työtila
kuntosali
100
1
100
jaettavissa isompaan ja pienempään osaan
ryhmätila
30
1
30
yhteinen muiden kanssa
VASTAANOTTO- JA TERAPIATILAT
yhteensä
345
TOIMISTOTILAT
toimistohuone
toimistohuone
toimistohuone,
toimistohuone
7,5
15
7,5
15
1
1
1
3
yhteensä
7,5
15
7,5
45
kh/ft
vast. ft
os/sh
sos.työntekijät
75
APUTILAT
liikuntavälinevarasto
varasto
10
10
1
1
yhteensä
10
10
voi olla osa kuntosalia
20
ASIAKASTILAT
odotustila
20
1
20
30
1
30
asiakas-WC
asiakkaiden puku- ja pesutilat
yhteensä
yhteiset muiden kanssa
jaetaan kahdeksi tilaksi, esim. 18 + 12 m2,
kaapit, suihku, wc (esteetön)
50
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan WC
taukotila
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
0
490
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
APUVÄLINEKESKUS
á m2
kpl
15
25
2
1
VASTAANOTTOTILAT
sovitus
testaushuone
yhteensä
30
25
55
APUTILAT
apuvälineiden palautus
apuvälineiden pesu ja kuivaus
apuvälinehuolto
apuvälinevarasto
16
20
30
130
1
1
1
1
yhteensä
16
20
30
130
helppokulkuinen yhteys autolta
196
ASIAKASTILAT
odotustila
asiakas-WC
20
1
yhteensä
20
yhdistettävissä muihin odotustiloihin
20
henkilökunnan WC
0
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
0
0
0
271
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
TILAOHJELMA
LABORATORIO, HUSLAB
á m2
kpl
8
12
12
2
2
3
5
1
1
2
2
1
40
12
12
4
4
3
6
1
6
25
1
25
VASTAANOTTOTILAT
näytteenotto, veri/rasitus
näytteenotto, EKG
näytteenotto, gynekologinen
pukutila, EKG
pukutila, gynekologinen
näytteenotto-WC
näytteenotto-WC, inva +
huume + lapset
näytteiden esikäsittely,
pakkaus
yhteensä
spirometria
näytteenottohuoneen yhteydessä
näytteenottohuoneen yhteydessä
luukku
pyörätuolivarusteltu, kamera
luukkukomerossa
lähettiliikenne 3 krt/pv., tilat jääkaapeille ja
pakkaustarvikkeille
106
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, osastonhoitaja
toimistohuone, asiakaspalvelu
7,5
7,5
1
1
yhteensä
7,5
7,5
15
APUTILAT
varasto
10
1
yhteensä
10
Tilaa näytteiden pakkaus- ja
kuljetuslaatikoille
10
ASIAKASTILAT
odotustila
10
1
10
asiakas-WC
yhteensä
10
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan WC
henkilökunnan taukotilat
0
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
141
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
KUVANTAMISOSASTO, HUS-Kuvantaminen
á m2
kpl
10
32
10
5
2
1
1
1
1
1
VASTAANOTTOTILAT
asiakaspalvelu
kuvaushuone, RTG
säätötila
pukuhuone ja wc, esteetön
pukuhuone
yhteensä
10
32
10
5
2
lyijysuojaus
tarkistettava ajantasainen ohjeistus
59
TOIMISTOTILAT
toimistohuone, hoitaja
10
1
yhteensä
10
röntgenhoitajat, kuvien tarkastelu
10
APUTILAT
lähiarkisto
varasto
6
5
1
1
yhteensä
6
5
11
ASIAKASTILAT
odotustila
10
1
10
asiakas-WC
yhteensä
10
yhteistiloissa
yhteistiloissa
henkilökunnan WC
henkilökunnan taukotilat
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
0
90
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
VÄLINEHUOLTO
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
SIJAINTI HAMMASHUOLLON LÄHELLÄ
á m2
kpl
15
15
1
1
VARASTOTILAT
tavaran vastaanotto
steriilivarasto
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
15
15
30
30
1/1
LIITE 14
TILAOHJELMA
15.9.2015
vaihtoehdot 1 ja 2
LÄÄKEKESKUS
á m2
kpl
TOIMISTOTILAT
0
VARASTOTILAT
á m2
1
lääkejätevarasto
yhteensä
TILAT YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
kpl
2
ohm2
2
sijoitetaan varastojen tai jätetilojen
yhteyteen
2
2
1/1
LIITE 14
15.9.2015
vaihtoehto 2
TILAOHJELMA
VARASTOT, HUOLTO
á m2
kpl
25
25
20
1
1
1
VAINAJIEN TILAT
vainajien säilytys
jäähyväishuone
valmisteluhuone
yhteensä
25
25
20
ruumiskylmiö 16:lle
70
oma sisäänkäynti
15
lastaustilan yhteydessä "välivarasto",
mobiilipalveluauton varusteet
TAVARALIIKENNE
tavaranvastaanotto
15
1
yhteensä
15
KIINTEISTÖNHUOLTO
siivouskeskus
30
1
30
9 laitosapulaista osastoilla; eivät kuulu
terveydenhuollon henkilökuntaan
toimistohuone, siivoustyön
esimies
7,5
1
7,5
laitoshuollon taukotila
siivoushuone
5
3
15
jätehuoneet
biojäte
ongelmajätteet
kaasukeskus
kiinteistönhuolto ja -varasto
15
10
5
10
20
2
1
1
1
1
30
10
5
10
20
yhteensä
jokaiseen kerrokseen (vuodeosastolla
omat)
toiseen pyykit, toiseen jäte
puolilämmin tila, keittiön yhteyteen
sairaalakaasut (ulos / ulkoseinälle)
sisältää kiinteistöhuollon varastotilat
127,5
PÄÄTEARKISTO
päätearkisto
50
1
yhteensä
50
siirtohyllyt, 500 jm (kantavuus tarkistettava)
50
VÄESTÖNSUOJATILAT
väestönsuoja, suoja-ala yht. n.
200 m2
muut väestönsuojaan kuuluvat
tilat
yhteensä
YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
tiloihin sijoitetaan henkilökunnan puku- ja
pesutilat sekä varastotiloja
17
1
17
iv-laitteet, sulkuteltat, ensiaputila
17
280
1/2
LIITE 14
LISÄYS: VARASTOT JA HUOLTO, VAIHE 2
á m2
kpl
5
5
1
1
KIINTEISTÖNHUOLTO
siivoushuone
kiinteistönhuolto ja -varasto
yhteensä
5
5
10
VÄESTÖNSUOJATILAT
väestönsuoja, suoja-ala yht. n.
50 m2
muut väestönsuojaan kuuluvat
tilat
yhteensä
TILAT YHT., VAIHE 2
ISS Proko Oy
tiloihin sijoitetaan henkilökunnan puku- ja
pesutilat sekä varastotiloja
5,5
1
5,5
iv-laitteet, sulkuteltta
5,5
16
2/2
LIITE 14
TILAOHJELMA
TEKNISET TILAT
á m2
6
6
12
1,2
4
2
338
muuntajahuone
suurjännitekojeisto
sähköpääkeskus
ryhmäkeskukset
talojakomo
kytkentäkeskus
iv-konehuoneet
kpl
1
1
1
9
1
9
2
15.9.2015
vaihtoehto 2
ohm2
6
6
12
11
kerroksissa 2 kpl/krs
4
18
676 sisäkorkeus 5,7m; oma erillinen paloeristetty
tuloilmakonetila vuodeosaston potilashuoneita
varten
lämmönjakohuone
jäähdytyskonehuone
varavoimakonehuone
sprinklerkeskus
20
50
24
22
1
1
1
1
yhteensä
849
TEKNISET TILAT
YHTEENSÄ
849
LISÄYS: TEKNISET TILAT /
VAIHE 2
muuntajahuone
suurjännitekojeisto
sähköpääkeskus
ryhmäkeskukset
talojakomo
kytkentäkeskus
iv-konehuoneet
lämmönjakohuone
jäähdytyskonehuone
varavoimakonehuone
yhteensä
TEKNISET TILAT
YHTEENSÄ
ISS Proko Oy
20
50
24
22
á m2
6
6
12
1,2
4
2
338
20
50
24
kpl
0
0
1
3
0
3
1
0
1
0
ohm2
0
0
12
4
0
6
338 sisäkorkeus 5,7m
0
50
0
410
410
1/1
16.3
II
16.7
II
17.2
15.5
15.4
14.8
16.6
20.7
16
19.6
20.5
14.0
21.0
14.7
20.0
20.0
kt
13.7
20.4
15
13.8
13.9
14.1
12.7
19
17.8
10.1
17.9
13.4
16.7
16
10.7
II
14
10.5
13.2
10.8
12.8
13.4
13.8
12.8
12.7
12.7
8.5
7.8
1
8.3
1
12.3
9.2
8.3
9.7
13.6
kt
9.4
11.3
10.5
12.0
12.2
11
10.7
11.2
12.4
10.8
10
15.7
Gesterby
13.1
13.7
13.4
16.4
18.4
12.0
14.6
19
13.4
ar
11.8
13.3
19.7
24.5
13.3
23.2
18.5
12.3
24.1
13.1
12.9
18.9
27.3
22.9.2015 ISS PROKO OY
23.3
9
20
17
TONTINKÄYTTÖTUTKIELMA
7.8
8.8
HYVINVOINTIKESKUS
ASIAKKAIDEN
JA
HENKILÖSTÖN
PYSÄKÖINTIPAIKAT 79 KPL
(LPA-TONTTI)
KERROS
4000
12.3
12.8
12.5
HENKILÖSTÖN
PYSÄKÖINTIPAIKAT
39 KPL
13.4
14.5
22
14.4
19.8
21
18
15.1
21
23.4
16.6
16.3
17
17.2
14
22.9
15.8
ASI
AK
A
S
LIIK
ENN
E
17.2
10
14.5
12
11
13.4
9
16.4
16
16.5
8
y n ti e
kt
12.1
13.2
26
kt
9.8
kt
24
24.9
20
15
12.4
12.2
19
14.0
23
17
19
14
G e s te rb
8
13.2
18
15
13
E,
NN
KE SIT
I
I
L
S
TO N
OL ULA
HU MB
A
16
15
12
11
8
20
16.6
ar
16.6
10
15.3
LIITE 15
16
12
17
18
23
22
15.9.2015
VAIHTOEHTO 2
Jokiniityn alue, kortteli 413, tontti 4
KIRKKONUMMI
KUSTANNUSSELVITYS
LIITE 16
2
3
3
3
4
5
5
5
Dokumentin tiedot
Hankekuvaus
Lähtökohdat
Yhteenveto VAIHTOEHTO 2
Laskentaperusteet
Erillishinnat
Riskit
Liitteet
© 2015 FMC Laskentapalvelut Oy
Laatija
Puhelin
Sähköposti
2
Sisällysluettelo
Sivu 2/5
Kirkkonummen kunta / yhdyskuntatekniikka
Tilaaja
Arvion laskenta perustuu ISS Proko Oy:n laatimaan tilaohjelmaan 8.9.2015, alustavaan asemapiirustukseen sekä
rakennustapaselostukseen.
Selvityksen lähtötiedot
Jukka Virtanen
020 7393 913
[email protected]
Dokumentin tiedot
Sisällysluettelo
LIITE 16
5 974
108,5
Hinta €/ohm2 (alv 24%):
Rakennuskustannusindeksi:
Varaukset:
Haahtela-indeksi:
20,0 %
87,0
4 846
Hinta €/ohm2 (alv 0%):
Oletusarvot
36 267 000
6 849 000
29 418 000
Yhteensä € (alv 24%):
Alv 24% €:
Kokonaishinta € (alv 0%):
Hinta
Ohjelma-ala (ohm2)
6 071
8.9.2015
Tilaohjelman päiväys:
Lähtötiedot
15.9.2015
1
Laskelmien päiväys:
Laskelmaversio:
Laskelmatiedot
Yhteenveto VAIHTOEHTO 2
Sivu 3/5
Arvio kuvaa tavoiteltavaa kustannustasoa, jolla tämän
tyyppinen hanke tulisi pystyä toteuttamaan. Toteutuksen
siirtyminen vuodella nostaa kustannuksia tämän hetken
arvion mukaan n. 1 - 3 %.
Suunnitelmista ja käytössä olleista tiedoista johtuen kustannukset ovat keskimääräisiä vastaavien tilojen ja rakenteiden kustannuksia. Tarkemmat suunnitelmaratkaisut
voivat vaikuttaa lopulliseen rakentamisen hintaan.
Kustannusarvio on laadittu Talonrakennuksen kustannustietokirjan mukaisella tavoitehintalaskelmamenetelmällä
TAKU
2015-ohjelmalla
Kirkkonummen
hintatasoon
(9/2015). Käytetty Haahtela-indeksi on 87,0 rakennuskustannusindeksin ollessa 108,5 (2010 = 100).
Lähtökohdat
Hanke on Kirkkonummen Jokiniityn alueelle tuleva uusi hyvinvointikeskus. Hankkeesta on laadittu kaksi vaihtoehtoa
VE 1 ja VE2. Tämä kustannusselvitys koskee vaihtoehtoa
2. Hankeen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2018.
Hankekuvaus
LIITE 16
siin tiloihin, ei ole arvioitu.
jennukseen sijoittuvien tilojen sijoittamisesta väliaikai-
niitä vuokra- ym. kustannuksia, jotka aiheutuvat laa-
Kustannus on esitetty kohdassa ”Erillishinnat”.
kentaminen tontille on arvioitu erillisessä laskelmassa.
vaihtoehtoon VE2. Näiden tilojen mahdollinen lisära-
vaihtoehdossa VE1 olevia tiloja ei saada mahtumaan
vaihtoehdossa VE2 on vuodeosasto, jonka takia kaikkia
mioitu laskelmassa
muutto- eikä ensikalustamisen kustannuksia ei ole huo-
laskelman oletuksiin
rakennuttajan kustannukset perustuvat tavoitehinta-
rustuksen mukaan
laskelma on tehty tilaohjelman ja alustavan tonttipii-
pohjatutkimuksen mukaiset liikennealueiden rakennekerrokset on huomioitu laskelmassa
pohjatutkimuksen mukaan rakennus joudutaan paaluttamaan, paalupituutena on käytetty 10 m.
rakennukseen on laskettu tuulettuva ryömintätilallinen
alapohjarakenne
runkorakenteet on laskettu rakennustapaselosteen ja
alustavan pohjapiirustuksen mukaan
täydentävät rakenteet on arvioitu rakennustapaselosteen ohjeiden mukaan tavoitehintalaskelman vastaavien tilojen hintatasoihin
pintarakenteet on arvioitu rakennustapaselosteen ohjeiden mukaan tavoitehintalaskelman vastaavien tilojen hintatasoihin
-
kalusteet ja varusteet on laskettu rakennustapaselosteen mukaan tavoitehintalaskelman mukaisin oletuksin
Kalusteet, varusteet ja laitteet
-
Pintarakenteet
-
Täydentävät rakenteet
-
Runkorakenteet
-
Perustukset
-
Maanrakennus
-
Sivu 4/5
tonttityöt on arvioitu alustavan asemapiirustuksen mukaan, viereisellä tontilla oleva LPA on huomioitu laskelmassa. Tämä kustannus on esitetty kohdassa ”Erillishinnat”
tontista johtuvat lisäkustannukset on huomioitu laskelmassa, kustannukset on esitetty kohdassa ”Erillishinnat”. Näitä lisäkustannuksia ovat atk:n tuominen kohteeseen, runkovesijohdon ja viemärin siirto, avo-ojan
laitto rumpuun sekä hulevesijärjestelyt
-
-
Aluetyöt
-
-
-
-
-
Yleistä
Laskentaperusteet
LIITE 16
talotekniikka on arvioitu rakennustapaselosteen mukaan tavoitehintalaskelman oletuksin
tilojen jäähdytys on huomioitu ainoastaan työtiloihin ja
potilasosastoihin
laskelmassa on huomioitu LTO:n hyötysuhde 80 %
aiempien laskelmien perusteella
vaihtoehtoon 2 on laskettu sprinkleri sekä potilashuoneisiin sairaalakaasu
laskelmassa on huomioitu aiemmissa laskelmissa olleet
järjestelmät
laskelma sisältää tilojen atk:n pistorasiat sekä rakennuksen atk-verkon
varavoimakone on huomioitu laskelmassa
hankkeen varauksiin on huomioitu 20 %
ole huomioitu rakentamisen aiheuttamaa haittaa olemassa olevan terveyskeskuksen toiminnalle.
suunnitelmat ovat hankesuunnitteluvaiheen suunnitelmia, siksi suunnitelmien tarkentuessa tulee laskelma
tarkistaa, koska suunnitelmien tarkentuessa saattaa
syntyä kustannuksia, joita ei ole voitu arvioida.
-
tavoitehintalaskelma VE2 15.9.2015
tavoitehintalaskelma VE2 mahdollinen laajennus
15.9.2015
Liitteet
-
Riskit
Sivu 5/5
naapuritontilla olevan LPA:n kustannus on 240 000€,
joka sisältyy aluekustannuksiin
atk:n tuomiseen tontille on varattu 25 000€
runkovesijohdon ja pääviemärin siirtoon varattu
655 000€
avo-ojan rumpuun laittoon ja hulevesijärjestelyihin on
varattu 195 000€
laajennuksen kustannus on 5 802 000 € (alv 0 %). Laajennuksen kustannus on laskettu oletuksella, että se
toteutetaan ensimmäisen kerroksen katolle ensimmäisen vaiheen 2.-3.kerrosten viereen. Kustannuksissa ei
-
-
-
-
Erillishinnat
-
Varaukset ja hankekate
-
-
-
-
-
-
-
Talotekniikka
LIITE 16
rakentaminen
suunnittelu
valmistelu
muutto
koekäytöt ja vastaanotto
rakennustyöt
EU-ilmoitus, urakoitsijavalinta
maanrakennustyöt
maanrakennusurakoitsijan valinta
työpiirustukset ja urakka-asiakirjat
rakennuslupakäsittely ja lupapäätös sekä valitusaika
rakennuslupa-aineisto
suunnitelmien hyväksyminen
luonnokset L2 ja kustannuslaskenta
suunnitelmien hyväksyminen
ehdotuspiirustukset L1 ja kustannuslaskenta
EU-ilmoitus, suunnittelijoiden valinta
rakennuttajakonsultin valinta
hankesuunnitelman hyväksyminen, rahoitussuunnitelma
hankesuunnittelu
ALUSTAVA VERSIO, PVM 31.8.2015
ISS Proko Oy
2016
1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7 8 9
10 11 12
2015
10 11 12
1 2 3 4 5 6 7 8 9
2017
10 11 12
2018
1 2 3 4 5 6 7 8 9
10 11 12
2019
1 2 3 4 5 6 7 8 9
10 11 12
2020
1 2 3 4
LIITE 17

Kirkkonummen hyvinvointikeskus, hankesuunnitelma 24.9.2015

Transcription

Similar documents

Meluntorjunnan referenssejä (pääluokan mukaisessa

Reumasairauksien hoito Kirkkonummen seudulla Hus palvelut

KTK syyskokous_2012.pdf - Kirkkonummen Taitoluisteluklubi ry

Uudenmaan 32. Maanpuolustuspäivä Kirkkonummella

Musiikkiryhmien toiminta alkaa

Lasten ja nuorten kesätoimintaa Kirkkonummella

EHK toimintakertomus 2014 Eläinten hyvinvointikeskus

Saimaan Tukipalvelut Oy