Nuoren naisen rintakyhmy

Tuomo Meretoja ja Marjut Leidenius | NÄIN HOIDAN
Nuoren naisen rintakyhmy
Nuoren naisen rintakyhmy on lähes aina hyvänlaatuinen, mutta myös karsinooma ja muut harvinaiset syövät saattavat aiheuttaa kyhmyn. Esitiedoista tulee kartoittaa rintasyöpävaaraa lisääviä
tekijöitä ja erityisesti sukuhistoriaa rintasyövän
ja munasarjasyövän osalta. Molempien rintojen
ja imusolmukealueiden kliininen tutkimus suoritetaan systemaattisesti. Kyhmyn hyvänlaatuisuus
on varmennettava kaikissa tapauksissa kuvantamisen ja sen yhteydessä tarvittaessa otettavan
paksuneulabiopsian avulla. Rintarauhasen hyvänlaatuisista kasvaimista vain pienen oireettoman
ja paksuneulabiopsialla varmistetun fibroadenooman voi jättää lähettämättä kirurgin arvioon.
Kyhmy on yleisin rintarauhasen oire, jonka
vuoksi nainen hakeutuu lääkärin vastaanotolle. Kyhmyjä esiintyy kaikenikäisillä naisilla,
ja kyhmy on myös rintasyövän yleisin esiin
tuleva oire. Naisia kannustetaankin tutkimaan
itse rintansa säännöllisesti rintasyövän vuoksi.
Syöpäriski suurenee iän karttuessa. Premenopausaalisten naisten uusista rintakyhmyistä
noin 90 % on hyvänlaatuisia (1). Silti myös
nuorilla naisilla esiintyy rintasyöpää, eikä rintakyhmyn luonnetta voi varmuudella päätellä
pelkän kliinisen kuvan perusteella. Suomessa
todetaan vuosittain noin 4 600 uutta rintasyöpätapausta, joista ainoastaan noin kaksitoista alle 30-vuotiailla naisilla (2).
Rintakyhmyjen tutkiminen ja diagnostiikka
perustuu niin sanottuun kolmoisdiagnostiikkaan eli kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja neulanäytteistä tehtävään patologis­
anatomiseen diagnoosiin (PAD). Keskitymme katsauksessamme nuoren, alle 30-vuotiaan
naisen rintakyhmyn tutkimiseen ja hoitoon.
= Toimitus suosittelee erityisesti opiskelijoille
Ikärajan valintaa puoltaa sen käyttö muun
muassa kuvantamismenetelmän valinnassa ja
jossain määrin myös rintasyövän hoitolinjan
määrittelyssä.
Esitiedot
Esitiedot muodostavat merkittävän osan oireisen naisen kliinisestä tutkimuksesta, ja rinta­
syöpävaaraa lisäävät taustatekijät on syytä
kartoittaa systemaattisesti. Alle 30-vuotiaiden
naisten rintasyövän vaaratekijöistä on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa taudin harvinaisuuden vuoksi.
Noin 5–10 % kaikista rintasyövistä syntyy
altistavan geenivirheen seurauksena, mutta
nuorilla perinnöllisen rintasyövän osuus korostuu. Tärkeimpiä tunnettuja rintasyövälle altistavia geenivirheitä ovat BRCA1- ja BRCA2geenien mutaatiot, mutta myös lukuisia harvinaisempia rintasyövälle altistavia geenivirheitä
tunnetaan. Vaikka suvussa ei esiintyisi syöpätapauksia, se ei sulje pois rintasyövän mahdollisuutta (3, 4).
Toinen tärkeä esitieto on aiempi rintarauhasen tai rintakehän alueen sädehoito (5).
Hodgkinin taudin hoitamiseksi annettu manttelikentän sädehoito suurentaa rintasyövän
vaaran 75-kertaiseksi, ja rintasyöpä voi tällöin
ilmaantua jo nuorella iällä. Näin hoidettuja
naisia seurataan HYKS:n syöpätautien klinikassa 50 vuoden ikään saakka rintasyöpävaaran vuoksi.
Esitietoihin kuuluvat luonnollisesti myös
muut aiemmat sairaudet ja lääkitykset, mahdollinen tupakointi, aiemmat rintarauhasen
oireet ja sairaudet sekä infektio-oireet. Lisäksi tarkistetaan aiemmat rintojen tutkimukset,
biopsiat ja leikkaukset, viimeisimmän imetyksen loppumisajankohta sekä imetyksen aikana
1353
Duodecim 2015;131:1353–9
NÄIN HOIDAN
Y D I N A S I AT
88 Nuoren naisen rintakyhmy on lähes aina hyvänlaa-
tuinen, mutta rintasyövän mahdollisuutta ei saa
unohtaa.
88 Rintakyhmyn diagnoosi perustuu aina kolmoisdiag-
nostiikkaan eli kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja neulanäytteisiin.
88 Hyvänlaatuisistakin kasvaimista vain pienen oireet-
toman fibroadenooman voi jättää lähettämättä erikoissairaanhoitoon.
ilmenneet infektiot ja niiden hoito. Rintakyhmyn osalta selvitetään sen havaitsemisajankohta, ajalliset ja kuukautiskierron aiheuttamat muutokset sekä kyhmyyn liittyvä kipu
tai arkuus, punoitus ja kuumotus sekä yleiset
infektio-oireet ja mahdolliset traumat. Nännin
eritystä tulee tiedustella ja kartoittaa mahdollisen eritteen laatu.
Status
1354
Rintakyhmyn takia vastaanotolle hakeutuvalta
naiselta tutkitaan systemaattisesti molemmat
rinnat ja imusolmukealueet. Potilasta pyydetään riisumaan ylävartalonsa paljaaksi, ja rinnat tarkastellaan tutkittavan seistessä ja maatessa. Inspektiossa huomiota tulee kiinnittää
asymmetriaan, ihon tai nännin vetäytymiin ja
muihin ihomuutoksiin, kuten punoitukseen,
ihottumaan tai haavaumiin. Joskus ihon vetäytymä näkyy vain tietyssä asennossa.
Molemmat rinnat palpoidaan laakealla
kämmenellä painaen rintarauhasta rintakehää
vasten. Palpaatio uusitaan tarvittaessa niin,
että potilas on siinä asennossa, jossa kyhmy
saadaan parhaiten tuntumaan palpoimalla eli
joko makuulla tai istuma-asennossa. Rintakyhmyn koko arvioidaan palpoiden noin puolen
senttimetrin tarkkuudella, ja sen sijainti suhteessa nänniin havainnoidaan. Apuna voidaan
käyttää kellotauluanalogiaa. Lisäksi on hyvä
rekisteröidä rintakyhmyn muoto ja säännöl-
T. Meretoja ja M. Leidenius
lisyys sekä liikkuvuus suhteessa ihoon ja rintakehään. Rintojen palpaatio yhdistetään aina
kainaloiden ja soliskuoppien imusolmuke­
alueiden palpaatioon.
Nuorten naisten rintarauhaskudos on
erittäin usein tiivistä ja laajalti nodulaarista.
Kuvantamistutkimus on kuitenkin tehtävä
herkästi, mikäli nainen kertoo havainneensa
uuden kyhmyn sekä silloinkin, kun kyhmyä ei
huolellisestakaan palpaatiosta huolimatta löydy vastaanotolla.
Ihosairaudet ja ihosyöpä voivat ilmetä myös
rinnan iholla. Toisaalta rintarauhasen kasvaimet voivat kasvaa ihoon tai ihon läpi. Ihossa
sijaitsevasta rintakyhmystä sekä nännin tai
nänninpihan ihottumasta tulee ottaa 3 mm:n
läpimittainen koko ihon läpäisevä stanssibiopsia paikallispuudutuksessa. Tämä voidaan tehdä myös avoterveydenhuollossa, eikä syntynyttä reikää tarvitse sulkea ompeleella.
Kuvantaminen ja neulanäytteet
Kliininen tutkimus ei ole milloinkaan yksinään riittävä rintakyhmyn arvioimisessa, vaan
kaikki rintakyhmyt tulee arvioida myös kuvantamistutkimuksin. Alle 30-vuotiaan naisen
ensisijainen rintojen kuvantamismuoto on kaikukuvaus, jota täydennetään radiologin arvion
perusteella tarvittaessa mammografialla tai
magneettikuvauksella (MK). MK:ta käytetään
rintakyhmyn diagnostiikassa yleensä silloin,
kun tavanomaisilla kuvantamismenetelmillä ei
voida luotettavasti sulkea syöpää pois tai kun
kolmoisdiagnostiikka on epäjohdonmukainen.
Kuvantamislausunnosta tulee löytyä mahdollisen kasvaimen kokoarvio, sijainti ja arvio
kasvaimen laadusta. Palpoimalla tuntuvien
kiinteiden kasvainten osalta hyvänlaatuisuutta
ei voida todeta pelkän kuvantamislöydöksen
perusteella, ja niistä otetaankin paksuneulabiopsia kaikukuvauksessa. Se on korvannut
diagnostiikassa ohutneulabiopsian paremman
diagnostisen varmuutensa vuoksi (5).
Kystat ovat nuorilla naisilla harvinaisia. Palpoimalla tuntuva tavallinen kysta voidaan tyhjentää ohuella neulalla ja hoitaa ilmalla. Mikäli
kystassa nähdään kaikukuvauksessa epätyypillisiä piirteitä, saattaa radiologi varmistaa kys-
TAULUKKO. Alle 30-vuotiaiden naisten rintakyhmyjen aiheuttajat, yleisyys ja hoito.
Kyhmyn aiheuttaja
Yleisyys
Hoito
Erityistä
Fibroadenooma
Yleinen
Leikkaus, radiologinen
kaappausbiopsia tai
seuranta
Oireeton ≤ 2–3 cm:n kasvain, joka on
kuvannettuna ja PAD:ssä tyypillinen,
voidaan jättää poistamatta
Fylloidi kasvain
Melko
harvinainen
Leikkaus
Yleensä hyvänlaatuinen, voi olla myös
rajalaatuinen tai pahanlaatuinen
Papillooma
Melko
harvinainen
Leikkaus tai radiologinen kaappaus-biopsia
Poisto syövän poissulkemiseksi
Adenooma
Melko
harvinainen
Yleensä leikkaus
Laktoiva adenooma saattaa pienentyä
tai jopa hävitä imetyksen loputtua. Leikkaus harvoin aiheellinen.
Muu kasvain
Melko
harvinainen
Usein leikkaus
Syöpäkasvain
Erittäin
harvinainen
Leikkaus
Lymfoomaa ei leikata
Fibrokystiset muutokset
sekä rintojen aristus ja
muhkuraisuus
Erittäin
yleinen
Ei yleensä tarvitse hoitoa
Diabeettinen mastopatia harvinainen,
tyypin 1 diabeteksen komplikaationa
Kysta
Harvinainen
nuorilla
Tavallinen kysta ei tarvitse hoitoa
Epätyypillisen kystan diagnoosi varmistetaan neulabiopsioilla. Paksuseinäinen tai
osittain kiinteä kysta yleensä leikataan
Maitokysta
(galaktoseele)
Yleinen
Ei tarvitse hoitoa
Raskauden ja imetyksen jälkeen
Rasvanekroosi
Melko
harvinainen
Ei tarvitse hoitoa
Puerperaalimastiitti
Yleinen
Imetys, mikrobilääkitys,
toistetut punktiot ja
huuhtelu, insisio
Hoito vaikeusasteen mukaan
Periduktaalimastiitti,
duktektasia, subareolaariabsessi
Melko
harvinainen
nuorilla
Mikrobilääkitys, toistetut punktiot ja huuhtelu, kirurgia
Hoito vaikeusasteen mukaan, tupakoinnin lopettaminen
Granulomatoottinen
Erittäin
harvinainen
Seuranta, kortikosteroidilääkitys, leikkaus
Oikeasta hoitolinjasta vain vähän näyttöä
Hyvänlaatuinen kasvain
Muu kuin kasvain
Mastiitit
tan nesteisyyden ohuella neulalla. Mikäli kysta
on paksuseinäinen tai sisältää kiinteän komponentin, siitä otetaan paksuneulabiopsia ja
alue merkitään tarvittaessa merkintähakasella.
Nuorilla naisilla esiintyy raskauden ja imettämisen jälkeen melko usein maitokystia, jotka
voivat palpoitaessa tuntua yksittäisinä pienehköinä kyhmyinä. Näiden diagnoosiin riittää
useimmiten pelkkä kaikukuvaus.
Kiinteän rintakasvaimen yhteydessä kaikukuvaus ulotetaan myös kainalon imusolmuke­
alueelle ja mahdollisista epäilyttävistä imu­
solmukkeista otetaan ohut- tai paksuneula­
biopsia.
Milloin erikoissairaanhoitoon?
Kliinikon tehtävänä on arvioida kuvantamislausunnon, PAD:n ja kliinisen taudinkuvan
vastaavuus, sillä mikäli ne ovat keskenään
risti­riidassa, tulee lisätutkimuksia ja erikoissairaanhoidon konsultaatiota harkita.
Hyvänlaatuista kyhmyä ei tule tarpeettomasti poistaa leikkauksella, sillä kyhmyn
poistaminen ei vähennä rintasyövän vaaraa,
mutta leikkauksesta seuraava rintarauhasen
arpi saattaa vaikeuttaa myöhempien mammo­
grafiakuvien tulkintaa ja pahimmillaan viivästyttää syövän toteamista (6). Kyhmyn osoit-
1355
Nuoren naisen rintakyhmy
NÄIN HOIDAN
KUVA. Kaikukuvaus 22-vuotiaan naisen 3,5 cm:n laa-
juisesta fibroadenoomasta, joka varmistettiin paksuneulabiopsialla ja poistettiin leikkaussalissa nänninpihan myötäisestä avauksesta.
taminen hyvänlaatuiseksi riittävällä diagnostisella varmuudella edellyttää kuitenkin usein
rintarauhasen kuvantamiseen erikoistuneen
ra­diologin ja kokeneen rintarauhaspatologin
kannanottoa. Tämän vuoksi osa nuorten naisten hyvänlaatuisistakin kyhmyistä tulee lä­
hettää rintarauhaskirurgin arvioon, ja kirurgin
ar­vion perusteella tapaus käsitellään tarvit­
taessa moniammatillisessa kokouksessa.
Käytännössä nuori nainen voidaan jättää lähettämättä erikoissairaanhoitoon vain, mikäli
kolmoisdiagnostiikka osoittaa yhdenmukaisesti, että rintakyhmyn taustalla on pieni oireeton fibroadenooma, tavanomainen kysta tai
maitokysta, fibrokystisiä muutoksia tai akuutti
komplisoitumaton infektio. Kaikissa muissa
rintakyhmytapauksissa tulee vähintään konsultoida rintarauhaskirurgia ja usein lähettää
potilas erikoissairaanhoitoon (TAULUKKO).
Rintakyhmyn etiologia ja hoito
1356
Fibroadenooma eli hyvänlaatuinen sidekudoskasvain on yleisin rintakyhmyn aiheuttaja
nuorilla naisilla (KUVA). Ruumiinavausaineistoissa fibroadenoomia on todettu jopa 15–
23 %:lla alle 30-vuotiaista naisista. Suuri osa
fibroadenoomista on pienikokoisia ja oireettomia eikä tunnu palpoitaessa (1). Joillakin
potilailla voi olla lukuisia fibroadenoomia, jol-
T. Meretoja ja M. Leidenius
loin näytteenotto suurimmista riittää. HUS:n
käytännön mukaan oireettomia, korkeintaan
2–3 cm:n kokoisia ja radiologisesti sekä PADlausunnon perusteella tyypillisiä fibroadenoomia ei tarvitse poistaa eikä siis lähettää erikoissairaanhoitoon. Tällainenkin fibroadenooma
on syytä tarkistaa kertaalleen kliinisesti noin
6–12 kuukauden kuluttua kasvutaipumuksen
arvioimiseksi, ja epäselvässä tilanteessa kaikukuvaus voidaan toistaa. Oireita, kuten kipua
tai arkuutta aiheuttavat, yli 2–3 cm:n kokoiset,
nopeasti kasvavat tai PAD-lausunnon perusteella epätyypilliset tai piirteiltään fylloidin
kasvaimen kaltaiset fibroadenoomat tulee lähettää kirurgin arvioon. Myös radiologi voi
toisinaan poistaa fibroadenooman niin sanotulla kaappausbiopsiatekniikalla (breast lesion
excision system, BLES).
Juveniililla fibroadenoomalla tarkoitetaan
hyvin nuorella iällä, usein heti murrosiän jälkeen ilmaantuvaa fibroadenoomaa, joka voi
kasvaa nopeasti jopa yli 10 cm:n kokoiseksi.
Fibrokystisillä muutoksilla tarkoitetaan
aiemmin mastopatiaksi kutsuttua kudosta
eli rauhaskudosta, jossa voi esiintyä laaja kirjo epäspesifisiä histologisia löydöksiä, kuten
adenoosia, skleroosia, kystisyyttä ja fibroosia.
Kliinisesti löydös vastaa tiivistä, usein molempien rintojen laajasti nodulaarisen muhkuraista ja mahdollisesti aristavaa rintarauhaskudosta. On arvioitu, että kliinisesti ilmenevää rintojen muhkuraisuutta esiintyy puolella naisista
ja fibrokystisiä muutoksia histolo­giassa jopa
90 %:lla naisista (7). Muhkuraisuus vaihtelee
usein kuukautiskierron mukaan, ja epäselvässä tilanteessa kliininen tutkimus kannattaakin
uusia heti kuukautisten jälkeen. Fibrokystisen
tiivistymän diagnoosi varmistuu kaikukuvauksella ja tarvittaessa neulanäyttein. Fibrokystiset
muutokset eivät edellytä hoitoa tai seurantaa.
Tyypin 1 diabetes voi toisinaan aiheuttaa
diabeettisen mastopatian, joka yleensä liittyy
pitkäkestoiseen ja komplisoituneeseen tautiin
mutta ilmenee kuitenkin tavallisesti premenopausaalisilla naisilla. Tyypillinen löydös on
molempien rintojen aristamaton kyhmyisyys,
mutta diagnoosi edellyttää rintojen kuvantamista ja usein paksuneulabiopsiaa syövän
poissulkemiseksi (8).
Fylloidit kasvaimet ovat melko yleisiä rinnan kasvaimia, joista 80–90 % on hyvänlaatuisia ja loput rajalaatuisia (borderline) tai
pahanlaatuisia kasvaimia. Fylloidi kasvain voi
kasvaa hyvinkin suureksi ja on melko hanakka
uusiutumaan. Se hoidetaan kirurgisella poistolla, jossa pyritään noin 1 cm:n tervekudosmarginaaliin uusiutumisen ehkäisemiseksi.
Hyvänlaatuisen fylloidin kasvaimen erottaminen fibroadenoomasta voi joskus olla vaikeaa
paksuneulabiopsian perusteella. Tämän vuoksi suuret fibroadenoomat leikataan, ja osa niistä osoittautuukin leikkauspreparaatin PAD:ssä
fylloideiksi kasvaimiksi (9).
Mastiitit eli rintarauhastulehdukset voivat myös aiheuttaa rintakyhmyn. Imettävän
naisen puerperaalimastiitti ei yleensä aiheuta
erotusdiagnostisia ongelmia. Sen sijaan nännin taakse ja nänninpihan seutuun paikantuvat märkäiset mastiitit (duktektasia, periduktaalimastiitti ja subareolaarinen absessi)
voivat kroonistuessaan aiheuttaa sentraalisen
kyhmyn, jonka tarkempi selvittely edellyttää
usein kuvantamista ja neulanäytteitä. Tämän
tautikirjon tärkein etiologinen tekijä on tupakointi. Rajoittuneen paiseen ensisijainen
hoito ovat toistetut punktiot ja huuhtelu tarvittaessa kaikukuvausohjauksessa sekä mikrobilääkehoito. Granulomatoottinen mastiitti
on etiologialtaan epäselvä lisääntymisikäisten
naisten sairaus, joka aiheuttaa yleensä yhden
tai useamman kyhmyn. Diagnoosi edellyttää
kuvantamista ja neulanäytteitä, mutta parhaasta hoitolinjasta ei ole vakuuttavaa näyttöä,
ja onkin mahdollista, että suurin osa paranee
seurannassa itsestään (10). Kaikki nännin
taakse paikantuvat mastiitit voivat aiheuttaa
nännin vetäytymän.
Rinnan rasvanekroosi on hyvänlaatuinen
tulehdusprosessi, joka voi ilmetä yksittäisenä
pienikokoisena rintakyhmynä. Pienikin ulkoinen trauma saattaa altistaa rasvakuolion kehittymiselle, joskin usein taustalla on rintaan
kohdistunut toimenpide, kuten neulanäytteen
ottaminen tai kirurgia. Toisaalta rasvakuolio
voi liittyä myös syöpäkasvaimeen. Diagnoosi
edellyttää kuvantamista ja paksuneulabiopsiaa
mutta ei varmistuessaan tarvitse seurantaa tai
hoitoa (11).
Papilloomat ja papillomatoosi. Intraduktaalinen papillooma on hyvänlaatuinen maitotiehyen epiteelistä lähtöisin oleva kasvain,
joka voi sijaita sentraalisesti tai perifeerisesti
tiehytpuustossa. Papillooma voi olla yksittäinen tai ilmentyä papillomatoosina, jossa
papilloomia on lukuisia. Pienikokoinen papillooma ei useimmiten tunnu palpoitaessa
mutta voi aiheuttaa kirkasta tai veristä eritystä nännistä. Kasvaessaan papillooma saattaa
muuttua palpoitaessa tuntuvaksi. Papilloomaan voi kehittyä epätyypillisiä solumuutoksia ja invasiivinen tai in situ -karsinooma, ja
siksi hoitona on kirurginen poisto tai radiologinen kaappausbiopsia. Juveniili papillomatoosi on erityinen papillomatoosin muoto,
joka ilmenee alle 30-vuotiailla naisilla ja todetaan joskus myös lapsena tai murrosiässä.
Tauti ilmenee yleensä tarkkarajaisena kasvaimena, johon liittyy kaikukuvauksessa näkyviä
pieniä kystia. Juveniiliin papillomatoosiin liittyy jonkin verran suurentunut rintasyöpävaara, ja sitä hoidetaan kirurgisella resektiolla ja
jatkoseurannalla (7).
Adenoomat ovat epiteliaalisia rintarauhasen
hyvänlaatuisia kasvaimia, joita esiintyy tyypillisesti premenopausaalisilla naisilla. Tubulaarinen
ja laktoiva adenooma ovat yleisimpiä histologisia tyyppejä, ja ne ilmentyvät yleensä yksittäisinä kyhmyinä. Tubulaarinen adenooma edellyttää kuvantamista ja useimmiten kirurgista
poistoa diagnoosin varmistamiseksi. Sen sijaan
laktoiva adenooma ilmenee raskaana olevilla
tai imettävillä naisilla ja useimmiten pienenee
tai jopa häviää imetyksen lopettamisen jälkeen.
Nänniadenooma on oma kokonaisuutensa, joka ilmenee nännin kyhmynä. Siihen voi
harvoin liittyä pahanlaatuinen muutos. Nänniadenooma diagnosoidaan stanssibiopsialla, ja
sen hoitona on kyhmyn resektio (7).
Muut hyvänlaatuiset kasvaimet. Rinnassa tai rintarauhasessa voi sijaita myös lukuisa
joukko muita harvinaisia pääosin hyvänlaatuisia kasvaimia, jotka diagnosoidaan tarkemmin
ja joiden hoito suunnitellaan rintarauhaskirurgiaan erikoistuneessa yksikössä. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi hamartooma, adeno­
myoepiteliooma, pseudoangiomatoottinen
stroomasoluhyperplasia ja neurofibrooma (7).
1357
Nuoren naisen rintakyhmy
NÄIN HOIDAN
Raskaus- ja imetysaika. Raskaana olevan
tai imettävän naisen rintojen tutkiminen ja kuvantaminen on vaikeaa ja edellyttää erityistä
perehtyneisyyttä rintarauhasen radiologiaan ja
patologiaan. Rintakyhmyjen ensisijainen kuvantamismenetelmä on näilläkin potilailla kaikukuvaus. Heilläkin voi olla rintasyöpä, joskin
yleisin kyhmyn aiheuttaja on hormonaalisesta
ärsykkeestä kasvanut fibroadenooma. Myös
maitokysta ja laktoiva adenooma ovat raskaana olevilla ja imettävillä naisilla melko yleisiä
rintakyhmyn aiheuttajia (12).
Pahanlaatuiset kyhmyt ja rintasyöpäriskiä
lisäävät löydökset. Nuori nainen, jonka rintakyhmyn neulanäytteestä löytyy in situ- tai invasiivinen karsinooma eli rintasyöpä, lähetetään
kiireellisesti rintarauhaskirurgian yksikköön.
Rintarauhasesta voi löytyä myös muita syöpäkasvaimia, kuten lymfoomia, sarkoomia ja
pahanlaatuisia fylloideja kasvaimia. PAD-löydöksenä voi olla myös rintasyöpäriskiä lisäävä
löydös, joita ovat erilaiset solukuvaltaan epätyypilliset muutokset. Näistä yleisimpiä ovat
epätyypillinen duktaalinen hyperplasia ja lobulaarinen neoplasia in situ, johon kuuluvat lobulaarinen in situ -karsinooma ja epätyypillinen
lobulaarinen hyperplasia. Nämä muutokset
aiheuttavat vain harvoin rintakyhmyn, mutta
epätyypillinen solukuva saattaa liittyä hyvänlaatuiseen kasvaimeen kuten papilloomaan.
Tulehduksellinen rintasyöpä on rintasyövän aggressiivinen alatyyppi, jonka diagnoosi
saattaa viivästyä mastiittiepäilyn vuoksi. Tulehduksellinen rintasyöpä käsittää tyypillisesti lähes koko rinnan, joka on turvonnut, punoittava ja kuumottava. Iholla voidaan nähdä
appelsiininkuorimaista kuoppaisuutta. Tulehduksellisessa rintasyövässä ei usein ole palpoitavissa minkäänlaista kyhmyä. Diagnoosi varmistuu kuvantamalla ja neulanäytteillä (13).
Lopuksi
1358
Nuoren naisen rintakyhmyn tutkiminen,
diagnosointi ja hoito on usein vaativaa, monialaista yhteistyötä, jossa tarvitaan usein kirurgin, radiologin, patologin ja joskus myös
onkologin asiantuntemusta. Onneksi suurin
osa kyhmyistä on hyvänlaatuisia. Avotervey-
T. Meretoja ja M. Leidenius
denhuollossa toimivan lääkärin on hyvä muistaa, että kaikki kyhmyt pitää kuvantaa ja että
tutkimuksiin kuuluvat radiologin tarvittaessa
ottamat neulanäytteet. PAD-lausunnonkaan
vuoksi ei tarvitse tuskailla, kun muistaa, että
hyvänlaatuisistakin kasvaimista vain pienen
oireettoman fibroadenooman voi jättää lähettämättä kirurgille.
■
TUOMO MERETOJA, LT, dosentti, erikoislääkäri
MARJUT LEIDENIUS, LT, dosentti, osastonylilääkäri
Hyks, Syöpäkeskus, rintarauhaskirurgian yksikkö
SIDONNAISUUDET
Tuomo Meretoja: Apuraha (Emil Aaltosen säätiö, Maud Kuistilan
muistosäätiö, Orion-Farmos tutkimussäätiö, Suomen lääketieteen
säätiö), luentopalkkio (Pfizer)
Marjut Leidenius: Asiantuntijapalkkio (Roche Advisory Board)
KIRJALLISUUTTA
1.Santen RJ, Mansel R. Benign breast disorders. N Engl J Med
2005;353:275–85.
2.Suomen Syöpärekisteri [verkkosivu]. http://www.syoparekisteri.fi.
3.Melchor L, Benítez J. The complex ­genetic landscape of familial breast c­ ancer. Hum Genet 2013;132:845–63.
4.Yiannakopoulou E. Etiology of familial breast cancer with undetected BRCA1 and BRCA2 mutations: clinical implications. Cell
Oncol (Dordr) 2014;37:1–8.
5.Hukkinen K, Kivisaari L, Heikkilä PS, Von Smitten K, Leidenius
M. Unsuccessful preoperative biopsies, fine needle aspiration
cytology or core needle biopsy, lead to increased costs in the diagnostic workup in breast cancer. Acta Oncol 2008;47:1037–45.
6.van Breest Smallenburg V, Duijm LE, Voogd AC, Jansen FH,
Louwman MW. Mammographic changes resulting from benign
breast surgery impair breast cancer detection at screening
mammography. Eur J Cancer 2012;48:2097–103.
7.Guray M, Sahin AA. Benign breast diseases: classification, diagnosis, and management. Oncologist 2006;11:435–49.
8.Gouveri E, Papanas N, Maltezos E. The female breast and diabetes. Breast 2011;20:205–11.
9.McCarthy E, Kavanagh J, O’Donoghue Y, McCormack E,
D’Arcy C, O’Keeffe SA. Phyllodes tumours of the breast: radiological presentation, management and follow-up. Br J Radiol
2014;87:20140239.
10. Bouton ME, Jayaram L, O’Neill PJ, Hsu CH, Komenaka IK.
Management of idiopathic granulomatous mastitis with observation. Am J Surg 2015 Feb 7 [Epub ahead of print].
11. Atasoy MM, Oren NC, Ilica AT, Güvenç Í, Günal A, MossaBasha M. Sonography of fat necrosis of the breast: correlation with mammography and MR imaging. J Clin Ultrasound
2013;41:415–23.
12. Yu JH, Kim MJ, Cho H, Liu HJ, Han SJ, Ahn TG. Breast diseases during p
­ regnancy and lactation. Obstet Gynecol Sci
2013;56:143–59.
13. Robertson FM, Bondy M, Yang W, ym. Inflammatory breast
cancer: the disease, the biology, the treatment. CA Cancer J Clin
2010;60:351–75.
Summary
Breast lump in a young woman
While a breast lump in a young woman is almost always benign, the lump may also be caused by breast
cancer and rare malignant tumors. Factors increasing the risk of breast cancer, and especially the family
history in respect of breast cancer and ovarian cancer should be mapped out from the anamnesis. Clinical
examination of both breasts and lymph node regions is carried out in a systematic manner. Benignity of
the lump must in all cases be confirmed by imaging and when necessary, by taking a core needle biopsy.
Among the benign tumors of the breast, only a small symptomless fibroadenoma confirmed by core
needle biopsy does not require an assessment by a surgeon.
1359