Oppilashuollon toimintakertomus 2014-2015

Transcription

Oppilashuollon toimintakertomus 2014-2015
SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI
Erityispalvelut/Oppilashuolto
Toimintakertomus 2014-2015
04.06.2015
Sisältö
1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ...................................................... 2
1.1
1.2
1.3
1.4
1.5
2
Oppilashuollon visio ja toiminta-ajatus.................................... 8
2.1
2.2
3
Visio ........................................................................................................................... 8
Toiminta-ajatus ........................................................................................................... 8
Henkilökunta ja sen tehtävät .................................................... 9
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
3.7
4
Lain tarkoitus .............................................................................................................. 2
Opiskeluhuollon kokonaisuus ..................................................................................... 3
Opiskeluhuollon käsitteet ............................................................................................ 5
Opiskeluhuollon suunnittelu ........................................................................................ 5
Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio .......................................... 7
Henkilökunta............................................................................................................... 9
Erityisopetuksen rehtorin keskeisimmät tehtävät ........................................................ 9
Kuraattorin keskeisimmät tehtävät ............................................................................ 10
Psykologin keskeisimmät tehtävät ............................................................................ 11
Oppilashuollon työntekijöiden aluejako 2014-2015 ................................................... 12
Kuraattorien työjärjestys lv 2014-2015 ...................................................................... 13
Psykologien työjärjestys lv 2014-2015 ...................................................................... 14
Yhteistyö eri tahojen kanssa .................................................... 15
4.1
4.2
4.3
Koulun ja kodin välinen yhteistyö .............................................................................. 15
Yhteistyö muiden tahojen kanssa ............................................................................. 15
Nivelvaiheiden yhteistyön suunnittelu ....................................................................... 16
5
Oppilashuoltotyön kehittämiskohteet lukuvuodelle 2014-2015
18
6
Henkilöstön koulutussuunnitelma .......................................... 19
7
Työnohjaus ja työhyvinvointi .................................................. 22
8
Lukuvuosisuunnitelman arviointi .......................................... 23
8.1
Tilastointi .................................................................................................................. 23
1
1
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
1.1 Lain tarkoitus
Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja oppilaitoksen toimintaympäristön muuttuessa opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuolto liittyy läheisesti oppilaitoksen kasvatus- ja opetustehtävään. Opiskeluhuollossa otetaan huomioon opiskelijan edun
ensisijaisuus. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos, 2014)
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013, 2 §) tarkoituksena on 1.8.2014 lähtien:
Edistää opiskelijoiden
oppimista, terveyttä,
hyvinvointia, osallisuutta ja
ehkäistä ongelmien
syntymistä.
Edistää oppilaitosyhteisön ja
opiskeluympäristön
hyvinvointia, terveellisyyttä,
turvallisuutta,
esteettömyyttä, yhteisöllistä
toimintaa sekä koulun ja
oppilaiden välistä
yhteistyötä.
Vahvistaa opiskeluhuollon
toteuttamista ja johtamista
toiminnallisena
kokonaisuutena ja
monialaisena yhteistyönä.
Turvata opiskelijoiden
tarvitsemien
opiskeluhuoltopalvelujen
yhdenvertainen saatavuus
ja laatu.
Turvata varhainen tuki sitä
tarvitseville.
Kuvio 1. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain tarkoitus
2
1.2 Opiskeluhuollon kokonaisuus
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa
oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto.
Opiskeluhuoltoa toteutettiin ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä koko koulu/oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla oli oikeus yksilökohtaiseen
opiskeluhuoltoon.
Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluivat:
1) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut
2) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut
3) monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto
4) erityisoppilaitosten omat sosiaali- ja terveyspalvelut opetuksen tueksi
(Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 3, 5 §)
Opiskeluhuoltoa toteutettiin:
• Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä
tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.
• Lisäksi opiskelijoilla oli oikeus yksilökohtaiseen
opiskeluhuoltoon.
Opiskeluhuoltoon sisältyivät:
• Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman
mukainen opiskeluhuolto.
• Opiskeluhuollon palvelut, joita olivat psykologi- ja
kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon
palvelut.
Opiskeluhuoltoa toteutettiin:
• Opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena
suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän
huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.
Kuvio 2. Opiskeluhuollon toteutus
3
Opiskeluhuoltotyö jaettiin kolmeen oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa (1287/2013, 4 - 6 §) sekä opetussuunnitelmassa määriteltyyn alueeseen.
4 § Yhteisöllinen
opiskeluhuolto
•Toimintakulttuuria ja
toimia, joilla koko
oppilaitosyhteisössä
edistettiin opiskelijoiden
oppimista, hyvinvointia,
terveyttä, sosiaalista
vastuullisuutta,
vuorovaikutusta ja
osallisuutta sekä
opiskeluympäristön
terveellisyyttä,
turvallisuutta ja
esteettömyyttä.
•Yhteisöllistä
opiskeluhuoltoa toteuttivat
kaikki opiskeluhuollon
toimijat.
5 § Yksilökohtainen
opiskeluhuolto
•Koulu- ja
opiskeluterveydenhuollon
palvelut
•Opiskeluhuollon
psykologi- ja
kuraattoripalvelut
•Monialainen
yksilökohtainen
oppilashuolto
•Koulutuksen järjestäjän
järjestämät sosiaali- ja
terveyspalvelut
•Kaikkien työntekijöiden oli
tehtävissään edistettävä
opiskelijoiden ja
oppilaitosyhteisön
hyvinvointia sekä kotien ja
oppilaitoksen välistä
yhteistyötä.
6 § Opetussuunnitelman
mukainen opiskeluhuolto
•Toimintaa, jonka avulla
tuettiin yhteisöllistä ja
yksilöllistä hyvinvointia
sekä terveellisen ja
turvallisen
oppimisympäristön
syntymistä, edistettiin
mielenterveyttä ja
ehkäistiin syrjäytymistä
sekä edistettiin
oppilaitosyhteisön
hyvinvointia.
•Opetussuunnitelman
mukaisen opiskeluhuollon
avulla tuettiin oppimista
sekä tunnistettiin,
lievennettiin ja ehkäistiin
mahdollisimman varhain
oppimisen esteitä,
oppimisvaikeuksia ja
opiskeluun liittyviä muita
ongelmia.
•Opetuksen
toteuttamisesta ja
oppimisen tukitoimista
säädettiin tarkemmin
koulutusta koskevissa
laeissa ja niiden
perusteella laadituissa
opetussuunnitelmien
perusteissa.
Kuvio 3. Opiskeluhuoltotyön alueet
Koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan vastuulla oli tuottaa esi- ja perusopetuksen oppilaille sekä
toisen asteen lukio- ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Opiskelijalla oli oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen/koulutukseen osallistuminen edellyttivät. Esiopetuksen oppilashuolto koski
myös pidennetyn oppivelvollisuuden lapsia.
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutos vuoden 2015 alussa takasi psykologi- ja kuraattoripalvelut
myös yksityisen koulutuksenjärjestäjän koulun (Fredrika-koulu) oppilaille. Nämä palvelut saatiin
hoidettua kevätlukukauden 2015 aikana.
4
1.3 Opiskeluhuollon käsitteet
Opiskeluhuollosta puhuttaessa lain käsitteet muuntuivat toimintaympäristön mukaan.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Opiskeluhuolto
Opiskelija
Oppilaitos
Esiopetus
Perusopetus
Toinen aste
Oppilashuolto
Lapsi
Esiopetusyksikkö
tai esiopetus
Oppilashuolto
Oppilas
Koulu
Opiskelijahuolto
Opiskelija
Oppilaitos
Koulutuksen
järjestäjä
Opetuksen
järjestäjä
Opetuksen
järjestäjä
Koulutuksen
järjestäjä
Kuvio 4. Opiskeluhuollon käsitteet
1.4 Opiskeluhuollon suunnittelu
Opiskeluhuollon suunnittelusta ja toteutumisesta vastasi koulutuksen järjestäjä. Suunnittelu tuli kirjata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman osaksi. Tämän lisäksi paikalliseen opetussuunnitelmaan tuli kuvaus oppilashuollon toteuttamisesta. Lisäksi jokaisessa koulussa tai oppilaitoksessa
tuli olla oma oppilashuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltoa suunnittelevat tahot (koulutuksen järjestäjä, oppilaitos sekä erityispalvelut ja oppilashuolto) sekä näiden laatimat toimintaa ohjaavat suun-
Koulutuksen järjestäjä
Opiskeluhuollon
ohjausryhmä
(opetustoimi sekä
sosiaali- ja
terveystoimi) 14 §
Opiskeluhuollon
osuus
lasten- ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmassa
12 §
Opiskeluhuollon
osuus opetussuunnitelmassa
6§
Oppilaitos
Erityispalvelut ja
oppilashuolto
Oppilaitoskohtainen
opiskeluhuoltoryhmä 14 §
Oppilashuollon kuraattori- ja
psykologipalvelut 7 §
Oppilaitoskohtainen
opiskeluhuoltosuunnitelma
yhdessä henkilöstön,
opiskelijoiden ja heidän
huoltajiensa kanssa 13 §
Erityisopetuksen rehtori ja
toimistosihteeri
Lukuvuosisuunnitelma
ja työtä määrittelevä
lainsäädäntö
Tapauskohtainen
moniammatillinen
asiantuntijaryhmä yksittäisen
oppilaan asiassa 14 §
nitelmat on kuvattu seuraavassa kaaviossa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 9, 12 – 14
§)
Kuvio 5. Opiskeluhuollon suunnittelu
5
Porvoon kaupungin suomenkielinen koulutusjaosto on tehnyt seuraavia päätöksiä 10.6.2014 oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin liittyvien muutosten valmistelusta niin, että oppilas- ja opiskelijahuolto
järjestetään uuden lain mukaisesti 1.8.2014 alkaen.
Porvoon kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitystyö, johon oppilas- ja opiskeluhuollon suunnitelma sisällytetään, käynnistyi syksyn 2014 aikana lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimesta.
Porvoon kaupungin paikalliset opetussuunnitelmat päivitettiin syksyn 2014 aikana huolenpito- ja
hyvinvointitiimin puheenjohtajan johtaman työryhmän toimesta.
Koulutuspalveluiden oppilashuoltoyksikkö laati lukuvuosisuunnitelman lukuvuosittain oppilas- ja
opiskelijahuoltotyön toteuttamiseksi.
Syksystä 2014 alkaen laadittaviin esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten toiminta- ja lukuvuosisuunnitelmiin sisällytettiin yksikön oma oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma.
Esiopetuksen yhteisöllistä oppilashuoltoa varten perustettiin kaksikielinen oppilashuollon ohjausryhmä, jossa oli varhaiserityiskasvatuksen esimies, oppilashuollon edustajat, neuvolaterveydenhoitaja, lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijä, päiväkodinjohtajia sekä tarvittaessa koulutusjohtajat. Tämän lisäksi nimettiin esiopetusta koordinoiva kuraattori kumpaankin kieliryhmään.
Toisen asteen opiskelijahuollon järjestämiseksi on käynnistetty ja toteutettu rekrytointi. Uusiin toimiin on valittu henkilökunta. Opiskeluhuollon palveluita ja oppilashuoltohenkilöstön toimenkuvia
määriteltiin toisen asteen oppilaitosten rehtoreiden ja Porvoon kaupungin edustajien yhteisessä ohjausryhmässä.
Koulujen ja oppilaitosten rehtorit johtivat edelleen yhteisön oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä. Yksilötason oppilas- ja opiskelijahuoltotyön dokumentointi- ja kirjauskäytäntöjen toimintamalleja selvitettiin ja ohjeistettiin syksyn 2014 aikana.
Lukuvuoden 2014–2015 aikana molemmissa kieliryhmissä yksi kuraattori nimettiin vastaavaksi kuraattoriksi.
6
1.5 Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio
Lain mukaisesti jatkossa on käytössä nimikkeet psykologi ja kuraattori entisten koulupsykologin ja
koulukuraattorin sijaan. Oppilas-ja opiskelijahuoltolain 1287/2013, 7 § määritellään, että oppilaitoksen käytettävissä on oltava myös vastaavan kuraattorin palveluja. Vastaava kuraattori ei ole hierarkkisessa asemassa vaan nimikkeellä tuodaan esiin sosiaalityöntekijän pätevyys.
Porvoon suomenkielisen koulutustoimen erityispalveluiden ja oppilashuollon henkilöstöön kuuluivat
esimiehenä toimiva erityisopetuksen rehtori, yhdeksän kuraattoria, viisi psykologia sekä yhteinen
toimistosihteeri ruotsinkielisen oppilashuollon kanssa. Yksi yhdeksästä kuraattorista toimi koulutuksellista tasa-arvoa edistävän määräaikaisen hankerahoituksen turvin Peipon koulun ja Kevätkummun koulun lisäresurssina. Henkilöstö työskenteli viidessätoista peruskoulussa sekä toisella asteella lukiossa ja ammattioppilaitoksessa. Lisäksi henkilöstö osallistui esiopetusyksiköiden oppilashuoltotyön ohjaamiseen ja kehittämiseen.
Sivistysjohtaja
Hilding
Mattsson
Koulutusjohtaja
Jari Kettunen
Eritysopetuksen
rehtori Martti
Toivanen
Kuraattorit
Suvi Aitto-oja
Anne Aropaltio
Leena Haveri
Saija Heikkinen
Terhi Hirvonen
Sari Makkonen
Leena Perokorpi
Anna-Leena Terrihauta
Jaana Santonen
Psykologit
Artturi Aho
Liina Graverson
Anna Honkinen
Leila Korhonen
Marjatta Niva
Toimistosihteeri
Anne Nieminen
Kuvio 6. Suomenkielisen oppilas- ja opiskelijahuollon organisaatio
Johdannon lähteet:
Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013)
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 5/011/2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 4/011/2014
Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 6/011/2014
Porvoon kaupungin Suomenkielisen koulutusjaoston pöytäkirja 10.6.2014
7
2 Oppilashuollon visio ja toiminta-ajatus
2.1 Visio
Koulutustoimen oppilashuolto tarjosi laadukkaat oppilashuollon palvelut kohtuullisessa ajassa Porvoon peruskoulujen oppilaille, sekä lukion ja Amiston opiskelijoille,
heidän huoltajilleen sekä kouluhenkilökunnalle. Tämän lisäksi vuoden 2015 alusta
voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutoksen myötä järjestettiin Fredrika-koulun oppilaille kuraattori- ja psykologipalvelut kevätlukukaudella 2015.
2.2 Toiminta-ajatus
Porvoon suomenkielisen koulutustoimen oppilashuollon tarkoituksena oli antaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla:
-
edistettiin esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä
perheiden ja muiden läheisten kanssa;
tuettiin lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
8
3 Henkilökunta ja sen tehtävät
3.1 Henkilökunta
-
Erityisopetuksen rehtori (esimies)
yhdeksän kuraattoria, viisi psykologia ja toimistosihteeri (yhteinen ruotsinkielisen oppilashuollon kanssa)
Työyhteisön, asiantuntijayksikön ja resurssien säilyminen vähintään nykyisellään oli
ensisijaista työn onnistumisen kannalta. Myös yhteiset kokoukset, toimistopalvelut,
tavoitettavuus ja työn dokumentointi olivat tärkeitä.
3.2 Erityisopetuksen rehtorin keskeisimmät tehtävät
-
kokonaisvastuu suomenkielisen erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämisestä
siirrot erityiseen tukeen tai takaisin tehostettuun tukeen ja niihin liittyvien palvelujen koordinointi
yksikön esimiestehtävät ja taloudesta vastaaminen
erityisopettajien ja koulunkäyntiavustajien ammatillinen ohjaus ja neuvonta
vakinaisten koulunkäyntiavustajien koulujen loma-aikaisen työn koordinointi
yhdessä koulujen kanssa (mm. kesätyöt)
viranomaisyhteistyö
sidosryhmäyhteistyö eri tiimien jäsenenä ja puheenjohtajana
9
3.3 Kuraattorin keskeisimmät tehtävät
Kuraattorin työstä säädettiin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) ja lastensuojelulaissa
(417/2007). Lisäksi kuraattori noudatti työssään sosiaalialan ammattieettisiä periaatteita. Opetussuunnitelmien perusteissa määrättiin opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista.
Kuntatasolla kuraattoripalveluista sekä monitasoisesta opiskelijahuollosta kerrottiin kunnallisessa
lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä opetussuunnitelmassa, oppilashuollon lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa.
Kuraattori toimi sosiaalialan asiantuntijana oppilaitoksen toimintaympäristössä (esiopetus, perusopetus ja toinen aste).
Suunnittelu- ja kehittämistyö
Asiakastyö
Yksilökohtainen työ
Yhteisöllinen työ
Tuettiin opiskelijan oppimista
ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja
psyykkisiä valmiuksia. (ohl.
Edistettiin opiskeluyhteisön
hyvinvointia sekä yhteistyötä
perheiden ja muiden toimijoiden kanssa. (ohl. 1287/2013)
Tarjottiin laadukkaat tasapuoliset palvelut opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja
oppilaitoksille. (Oppilashuollon
Luokan tai opiskelijaryhmän
kanssa työskentely
Palveluista tiedottaminen
Oppilaitoksen henkilökunnan
konsultointi ja ohjaaminen
Opiskelijahuoltotyön ja opetusjärjestelyiden suunnittelu
ja kehittäminen oppilashuollossa ja kuntatasolla
1287/2013)
Opiskelijan psykososiaalinen tukeminen mm. kasvuun ja kehitykseen, sosiaalisiin suhteisiin tai kriisitilanteeseen liittyen (asiakasprosessi)
Opiskelijan ja hänen huoltajansa tukeminen ja ohjaaminen opiskeluun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
Huoltajan tukeminen kasvatustehtävässä
Tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen
ja koordinointi
Oppilaitoksen monialaisen
opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn osallistuminen
opiskeluhuollollisten toimintamallien kehittämiseksi
Jatkotutkimuksiin tai lisätuen
pariin ohjaaminen
Kolmiportaisen tuen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen (perusopetuslaki)
Asiakaskertomuksen kirjaaminen sekä lausuntojen ja lähetteiden laatiminen
Oppilaitosta koskeva yleinen
toiminta
- Kriisityö
- Yhteisiin tapahtumiin osallistuminen
10
lvs.)
Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan tiimeihin, projekteihin ja kehittämistyöryhmiin
osallistuminen koulun sosiaalityön asiantuntijana
Suomen- ja ruotsinkielisen
sekä alueellisen kuraattoriryhmän yhteinen suunnittelu
ja työn kehittäminen
Ammattitaidon ylläpitäminen
ja kehittäminen
3.4 Psykologin keskeisimmät tehtävät
Psykologin työtä sääteli koululainsäädäntö, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, lastensuojelulaki, laki
terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Psykologin työtä
ohjasi myös Suomen psykologiliiton ammattieettiset periaatteet.
Kuntatasolla psykologipalveluista sekä monitasoisesta opiskelijahuollosta kerrottiin kunnallisessa
lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa sekä opetussuunnitelmassa, oppilashuollon lukuvuosisuunnitelmassa ja oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa
Psykologi toimi psykologian alan asiantuntijana oppilaitoksen toimintaympäristössä (esiopetus, perusopetus ja
toinen aste).
Asiakastyö
Yksilökohtainen työ
Tuettiin opiskelijan oppimista ja
hyvinvointia sekä
sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.
Konsultoiva työ
- Psykologi arvioi opiskelijan
psykologisen tuen tarpeen ja
jatkotyöskentelytavan
Tukikeskustelut
- Opiskelijan oppimiseen, kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvä tavoitteellinen tukijakso
- Yksittäiset keskustelut
Psykologinen arviointi
- Psykologintutkimus oppimisvaikeuksien, käyttäytymisen
tai tunne-elämän haasteiden
kartoittamiseksi
Yhteistyö huoltajan kanssa
- Avoin keskustelu huoltajan
kanssa koulunkäyntiin ja kasvatukseen liittyvissä asioissa
- Huoltajapalaverit yhdessä
huoltajan ja koulun henkilökunnan kanssa
Kirjallinen työ
- Asiakaskertomuksen kirjaaminen
- Lausuntojen ja yhteenvetojen
laatiminen
- Lähetteiden laatiminen
- Jatkotutkimuksiin, kuntoutukseen tai muihin tukimuotoihin
ohjaaminen
Suunnittelu- ja kehittämistyö
Yhteisöllinen työ
Edistettiin opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden
ja muiden toimijoiden kanssa.
Tarjottiin laadukkaat tasapuoliset palvelut opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja oppilaitoksille.
Konsultoiva työ
- Oppilaitoksen henkilökunnan
konsultointi
- Yhteistyötahojen konsultointi
Palveluista tiedottaminen
Psykologisen tiedon jakaminen
- Luokan tai opiskelijaryhmän
kanssa työskentely
- Oppilaitoksen henkilökunnan
teemakeskustelut
Opiskelijahuoltotyön ja opetusjärjestelyiden suunnittelu ja kehittäminen oppilashuollossa ja
kuntatasolla
Oppilaitoksen moniammatillisen
opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn osallistuminen
Sosiaali-, kasvatus- ja opetusalan tiimeihin, projekteihin ja
kehittämistyöryhmiin osallistuminen psykologian alan asiantuntijana
Kolmiportaisen tuen suunnitteluun
ja toteutukseen osallistuminen
Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa
- Verkostoneuvottelut opiskelijan
asioissa mukana olevien toimijoiden kanssa
Oppilaitosta koskeva yleinen toiminta
- Kriisityö
- Yhteisiin tapahtumiin osallistuminen
11
Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen
- Suomen- ja ruotsinkielinen
oppilashuolto
- Alueellinen psykologityö
Ammattitaidon ylläpitäminen ja
kehittäminen
- Työnohjaukseen osallistuminen
- Koulutuksiin osallistuminen
- Ammattikirjallisuuteen perehtyminen
3.5 Oppilashuollon työntekijöiden aluejako 2014-2015
Kuraattorit
Suvi Aitto-oja
040 489 5743
Linnankosken lukio
Amisto,
Pomo-talon toimipiste
Anne Aropaltio
040 536 5093
Albert Edelfeltin
koulu + pienluokat
Tuorilan koulu
Leena Haveri
0400 562 234
Peipon koulu +
pienluokat
Sari Makkonen
040 718 6776
Leena Perokorpi
040 526 2834
Jaana Santonen
040 489 1743
Pääskytien koulu +
pienluokat
Esiopetuksen oppilashuollon koordinointi
Keskuskoulu +
pienluokat
Linnajoen koulu +
pienluokat
Kevät 2015 alkaen:
Fredrika-koulu
Kevätkummun
koulun ja Peipon
koulun koulutuksellinen tasa-arvohanke
Saija Heikkinen
040 489 5744
Amisto,
Perämiehentien toimipiste
Terhi Hirvonen
0400 131 404
Hamarin koulu
Hinthaaran koulu
Kulloon koulu
Tolkkisten koulu
Anna-Leena
Terrihauta
040 489 9567
Epoon koulu
Huhtisen koulu
Ilolan koulu
Kerkkoon koulu
Psykologit
Artturi Aho
040 568 9561
Hinthaaran koulu
Peipon koulu +
pienluokat
Pääskytien koulu +
pienluokat
Liina Graverson
040 518 2329
Amisto, Porvoon toimipisteet
Linnankosken lukio
Anna Honkinen
040 489 1738
Albert E delfeltin koulu +
pienluokat
Hamarin koulu
Kulloon koulu
Tuorilan koulu
Marjatta Niva
019 520 2505
Epoon koulu
Ilolan koulu
Kerkkoon koulu
Kevätkummun koulu
Tolkkisten koulu
12
Leila Korhonen
040 526 2837
Huhtisen koulu
Keskuskoulu
+ pienluokat
Linnajoen koulu
+ pienluokat
Kevät 2015 alkaen:
Fredrika-koulu
3.6 Kuraattorien työjärjestys lv 2014-2015
Nimi
Maanantai
Tiistai
Keskiviikko
Aitto-oja Suvi
Linnankosken lukio
Linnankosken lukio
Amisto, Pomo-talo
Linnankosken lukio
Amisto, Pomo-talo
Aropaltio Anne
Albert Edelfeltin
koulu
Albert Edelfeltin
koulu ohr
Albert Edelfeltin
koulu pienluokkien
ohr
Tuorila ohr 1 krt./kk
Albert Edelfeltin koulu
Albert Edelfeltin
koulu
Haveri Leena
Kevätkummun
koulu
Peipon koulu ohr
Kevätkummun
koulu ohr
Peipon koulu
Peipon koulu
Amisto,
Perämiehentie
Amisto,
Perämiehentie
Amisto,
Perämiehentie
Amisto,
Perämiehentie
Amisto,
Perämiehentie
Kulloo (ohr 1/kk)
Tolkkinen tai
Hinthaara
Tolkkinen
Hamari ohr
Hinthaara ohr
Tolkkinen ohr
Hinthaara
Heikkinen Saija
Hirvonen Terhi
Makkonen Sari
Perokorpi Leena
Santonen Jaana
Terrihauta AnnaLeena
Pääskytie
Pääskytie
Pääskytie
Torstai
Pääskytie
Perjantai
Pääskytie
Keskuskoulu
Linnajoki
Keskuskoulu
Linnajoki
Keskuskoulu
Linnajoki
ohr
Keskuskoulu
ohr
Linnajoki
(Keskuskoulu)
Linnajoki
Kevätkummun
koulu
Kevätkummun
koulu
Peipon koulu
Peipon koulu
Peipon koulu
Vuoroviikoin
Ilola
Epoo ohr 1 krt./kk
Vuoroviikoin
Huhtinen
ohr 2 krt./kk
Kerkkoo
ohr 1 krt./kk
Huhtinen
Huhtinen
Ilolan ohr 1 krt/kk
Jaetaan kaikille kouluille
13
3.7 Psykologien työjärjestys lv 2014-2015
Nimi
Aho Artturi
Graverson Liina
Maanantai
Tiistai
Pääskytie
Pääskytie
Peippo ohr
Lukio
Amisto Pmt
Lukio ohr
Honkinen Anna
Kulloon koulu,
ohr, Tuorilan
koulu
Albert Edelfelt, ohr
Korhonen Leila
Keskuskoulu /
Linnajoki
8 - 16
Huhtinen 8 -16
ohr 8 - 10
Niva Marjatta
Puhelinaika
13-15
Epoo ohr
Kerkkoo ohr
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Peippo
Pääskytie ohr
Hinthaara ohr
Tarpeen mukaan jaettuna Hinthaara /
Peippo
Lukio
Pomo-talo
Lukio
Albert Edelfelt
Albert Edelfelt
Keskuskoulu / Linnajoki 8 – 16 (Keskuskoulun ohr 8 – 10)
Linnajoki / Keskuskoulu 8 - 16
Ilola ohr
Tolkkinen ohr
Hamari, ohr
AE-koulun pienluokat, ohr
Tuorila, ohr
Linnajoki / Keskuskoulu 8 - 16
(Linnajoen ohr 8 9)
Kevätkumpu
ohr
Kuraattorien ja psykologien aikataulut saattoivat vaihdella lukuvuoden aikana asiakastilanteiden
mukaan
14
4 Yhteistyö eri tahojen kanssa
4.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö
Kuraattorin ja psykologin ensisijainen yhteistyökumppani oli yksilökohtaisessa asiakastyössä asiakas (lapsi, oppilas tai opiskelija) ja hänen huoltajansa sekä muu lähipiirinsä. Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto perustui aina asiakkaan (lapsen,
oppilaan tai opiskelijan) sekä tarpeen vaatiessa huoltajan suostumukseen. Asiakkaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otettiin huomioon häntä koskevissa
toimenpiteissä hänen ikänsä, kehitystahonsa ja muiden henkilökohtaisen edellytysten mukaisesti. Tuen tarve huomioiden yhteistyöhön voitiin pyytää mukaan muita
asiantuntijoita ja koota monialainen asiantuntijaryhmä.
Kuraattorin ja psykologin työhön kuului myös yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuoltotyö. Ryhmien, luokkien sekä koulu- ja oppilaitosyhteisöjen parissa työskennellessä
yhteistyö oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän huoltajien kanssa oli tärkeää.
Myös tällöin mukaan voitiin pyytää asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita, joita on
esitelty seuraavassa luvussa.
Oppilashuollon toiminnasta tiedotettiin koulujen lukuvuositiedotteissa sekä www-sivulla: www.pedanet.fi.veraja/porvoo
4.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Oppilashuolto teki laajaa yhteistyötä niin kaupungin muiden toimialojen kuin eri valtionhallinnon viranomaisten, laitosten, yritysten ja yhteisöjen kanssa.
Yhteistyökumppaneita kaupungin toimialoilta olivat:
- Terveyspalvelut (koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajat, toimintaterapeutit, puheterapeutit, terveyskeskuspsykologi)
- Perhe- ja sosiaalipalvelut (perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, nuortenja aikuisten päihdeklinikka, turvakoti, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, maahanmuuttajapalvelut)
- Nuorisopalvelut (nuorisotilat, erityisnuorisotyö, etsivä nuorisotyö)
- Varhaiskasvatuspalvelut (kiertävät erityislastentarhanopettajat, esiopetushenkilöstö)
- Koulutuspalvelut (koulut, oppilaitokset, aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan koordinaattori)
- Koulutuspalveluiden koulutuksellinen tasa-arvohanke (Kota)
Yhteistyökumppaneita muista julkisista tai yksityisistä organisaatioista olivat muun
muassa:
- HUS Porvoon sairaala (lasten – ja nuorisopsykiatrian poliklinikat), HYKS, Lasten ja nuorten sairaala
- yksityiset neuropsykologit ja neuropsykologiset yksiköt
15
-
yksityiset lastensuojelulliset tukipalvelut
nuorten työvoimaneuvoja
poliisilaitos
seurakunta, raittiusseura, harrasteiden järjestäjät ja alueelliset verkostotyöryhmät
Oppilashuollon edustajat edistivät moniammatillista yhteistyötä seuraavissa työryhmissä:
- Hyvinvointi- ja huolenpitotiimi; psykologi Leila Korhonen
- Erityisopetuksen siirtoja valmisteleva työryhmä Sir Otto; psykologit, -kuraattorit ja erityisopetuksen rehtori
- Lastensuojelun asiantuntijaryhmä; kuraattori Anne Aropaltio
- Maahanmuuttajalasten työryhmä; psykologit
- Laajennettu lasten kuntoutustyöryhmä; psykologit
- Ammattiysin ohjausryhmä: erityisopetuksen rehtori
- Perheneuvolan yhteistyöryhmä: erityisopetuksen rehtori
- Koulutuksellinen tasa-arvohankkeen projektiryhmä; erityisopetuksen rehtori
- Primus -Wilma –työryhmä; erityisopetuksen rehtori
- Lastensuojelusuunnitelman seurantaryhmä; kuraattori Anne Aropaltio
- PALVE-työryhmä, Porvoon pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä; erityisopetuksen rehtori
- Nuorisotoimen koulutiimi; erityisopetuksen rehtori
- Amiston opiskelijahuollon ohjausryhmä; psykologi Liina Graverson, erityisopetuksen
rehtori
-
Uudenmaan toisen asteen psykologiverkosto; psykologi Liina Graverson
Kuraattorit Sari Makkonen ja Anne Aropaltio osallistuivat 9.9.2014 järjestettyyn tilaisuuteen, jossa vieraili Porvoon ystävyyskaupungin Viborgin koulu- ja nuorisotyön viranomaisia ja luottamusmiehiä.
Sosionomi-opiskelija suoritti työharjoittelun 1.9. - 6.11.2014 perehtyen kuraattorin
työhön. Vastuuohjaajana toimi kuraattori Leena Haveri. Opiskelija toimi laajasti myös
muiden kuraattorien alueilla ja ohjauksessa.
4.3 Nivelvaiheiden yhteistyön suunnittelu
Esi- ja alkuopetuksen välisen yhteistyön suunnitelma
Tulevien ensimmäisen luokan oppilaiden kouluuntuloa alettiin valmistella hyvissä
ajoin edellisen vuoden lopulla. Psykologit tekivät joulu-maaliskuun aikana kouluvalmiuden arvioinnit, joihin liittyi yhteistapaamiset huoltajien ja kiertävien erityislastentarhanopettajien kanssa, esiopetusneuvottelut sekä yhteistyö kuntouttavien tahojen
kanssa.
Psykologit ja -kuraattorit osallistuivat esiopetuksen ja koulujen välisiin siirtopalavereihin.
16
Suunnitelma muiden nivelvaiheiden yhteistyöstä
Alakoulusta yläkouluun siirtymistä valmisteltiin pitkäjänteisellä yhteistyöllä koulujen
välillä (mm. oppilashaastattelut, oppituntivierailut, uuteen kouluun tutustuminen) ja
siirtopalavereilla. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuen tarvetta
kartoitettiin ja käytännön tukimuotoja suunniteltiin myös yksilöllisesi. Myös yläkoulusta toisen asteen oppilaitoksiin siirtymistä valmisteltiin mm. siirtopalaverein.
Nivelvaiheiden yhteistyötä kehitettiin koko kaupungin alueella. Kuraattorien ja -psykologien tavoitteena oli tuoda esiin oman työnsä ammatillinen näkökulma eri yhteistyöpalavereissa ja työryhmissä. Yhteistyötä toisen asteen oppilashuoltohenkilöstön
kanssa tehtiin säännöllisesti.
17
5 Oppilashuoltotyön kehittämiskohteet
lukuvuodelle 2014-2015
1) Oppilashuollon työyhteisön hyvinvointi ja työterveys
Hyvinvointia ja työterveyttä kartoitettiin vuonna 2014 kaupungin työhyvinvointikyselyn sekä työterveyden kartoituksen avulla. Työhyvinvointikyselyn painopisteistä keskusteltiin. Työterveyden laatimaa raporttia ei ole julkaistu. Vakiintuneita ja konkreettisia hyvinvointia ylläpitäviä toimia olivat työnohjaus sekä
tyhy-toiminta.
2) Toimiva nivelvaihe esi- ja alkuopetuksen, ala- ja yläluokkien sekä toisen asteen kanssa
Oppilas- ja opiskelijalain uudistuksen myötä oppilashuolto kuului myös esiopetukseen. Lukuvuoden aikana toimi työryhmä, jossa oli kuraattori ja psykologiedustus. Oppilashuollon järjestäminen esiopetuksessa sekä yhtenevät
käytännöt nivelvaiheissa on vielä kesken.
3) Asiakastyön Aura-dokumentoinnin yhdenmukaistaminen ja kehittäminen
Lukuvuoden aikana pidettiin kokous suomen- ja ruotsinkielisen oppilashuollon
kesken. Aiheen oli kirjaamisten ajanmukaisuus sekä ulkopaikkakuntalaisten
tukikäynteihin liittyvä laskutuskäytäntö. Aura-dokumentoinnin yhdenmukaistamista ja kehittämistä jatketaan.
4) Psykologien ja kuraattorien yhteistyön kehittäminen (mm. ammattikirjallisuuden hyödyntäminen)
Psykologien ja kuraattorien yhteistyötä kehitettiin joissakin kouluissa/oppilaitoksissa toteuttamalla yhdessä yhteisöllistä työtä. Ammattikirjallisuuskatsauksia järjestettiin lukuvuoden aikana.
5) 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain käyttöönotto sekä
toimintatapojen yhtenäistäminen omalla toimialalla sekä eri toimintaympäristöissä
Oppilashuollon henkilöstö otti uuden lain edellytykset huomioon omassa asiakastyössään. Koko toimialaa koskevia toimintatapoja (rekisterit, kirjaamiskäytännöt sekä suunnitelmat) aloitettiin työstää työryhmissä lukuvuoden aikana ja
yhtenäistäminen on edelleen kesken.
Tavoitteet toteutuivat.
18
6 Henkilöstön koulutussuunnitelma
Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen kuuluu kuraattorien ja psykologien työnkuvaan. Lisäkoulutuksella turvataan laadukkaat ja ajanmukaiset palvelut. Lukuvuoden
aikana työntekijät osallistuivat pääsääntöisesti maksuttomiin tai Osaava-rahoituksella
kustannettuihin paikallisiin koulutuksiin, joita järjestivät mm. yhteistyökumppanit. Niukat koulutusmäärärahat mahdollistivat vain muutaman työntekijän osallistumisen syventävään ammatilliseen koulutukseen (mm. oman ammattialan valtakunnalliset neuvottelupäivät ja opiskeluhuoltopäivät).
Koulutuksessa saadun tiedon jakaminen kaikille oppilashuollon jäsenille oli jokaisen
koulutuksen käyneen velvollisuus. Se voitiin toteuttaa esim. työyhteisön kokouksissa
tai koulutus- ja ammattikirjallisuuskatsauksissa.
25.8.
Uusi opiskelijahuoltolaki. OTK Lauri Liusvaara. Porvoo.
1.9.
Mielenterveys ja medikalisaatio, Psykologiliitto.
9.9.
Paikallisen OPS-työn Kick Off –tilaisuus. Porvoo.
9.-10.9. Hyvää mieltä yhdessä - koulutus alakoululaisten mielenterveyden edistämisestä. Suomen mielenterveysseura ja Opetus- ja kulttuuriministeriö. Vantaa.
11.9.
Oppilaitoksen turvallisuus Albert Edelfeltin koulussa. Porvoo.
24.9.
Kokemusasiantuntijat. Porvoon ammattiopisto. Porvoo.
2.10.
”Hupparikansan puolella” -seminaari. Nuorisopalvelut. Porvoo.
7.10.
Päihdehaittojen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen valvonnan ja ohjauksen keinoin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo.
8.10.
Kurinpidon juridiset reunaehdot. Porvoo.
9.10.
Aikuissosiaalityön verkostopäivä. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Porvoo.
10.10. Sudanista tulevat pakolaiset. Sosiaali- ja perhepalvelut. Porvoo.
4.11.
Netti-koulutus. Nuorisopalvelut. Porvoo.
7.11.
Yhdessä- hankkeen loppuseminaari. HAMK. Espoo
14.11. Sosiaalihuoltolaki-koulutus. Sosiaali- ja perhepalvelut. Porvoo.
21.11
Hyvinvoiva oppimisympäristö, Validia ammattiopisto ja Keskuspuiston ammattiopisto OPH (Muut koulutuspäivät 10.12.2014, 13.1.2015, 10.2.2015)
25.11. Hyvää mieltä yhdessä, Hymy-vastaavien koulutus. Suomen mielenterveysseura ja Opetus ja kulttuuriministeriö. Helsinki.
19
27.-28.11. Opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät. Helsinki.
1.12.
Terveyspsykologiseen tutkimuskäyttöön perustuva vaikuttaminen hyvinvoinnin edistämisessä-symposium, Järjestäjä Suomen Psykologisen seuran Terveyspsykologian jaos
5.12.
Tapakulttuurit ja uskonnot työn arjessa. Eri toimialat. Porvoo
2.2.
Haastavat vuorovaikutussuhteet työpaikalla. Porvoo.
3.2.
"Älä kerro kenellekään": Miten toimia, kun oppilas kertoo perheensä ahdingosta? Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo.
4.2.
Älä kerro kenellekään, Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Porvoo.
3.3.
ADHD-lapsen kohtaaminen. HUS. Porvoo.
4.3.
ADHD hoitopolku, ADHD psykososiaalinen tuki
9.3.
Toisen asteen tutkintouudistus-Info. Porvoon ammattiopisto. Porvoo.
11.3.
Työnantaja tutuksi. Eri toimialat. Porvoo.
19.3.
Nuori ja päihteet opettajan arjessa. Porvoon ammattiopisto. Porvoo.
27.3.
Kaltoinkohdeltu lapsi-seminaari. Porvoo.
31.3.
Nuorten taloudenhallinta ja talousongelmien ennaltaehkäisy. Koulutus- ja ke
hittämiskeskus Palmenia. Lahti/Helsinki. (Muut koulutuspäivät 16.4.2015,
19.5.2015)
9.4.
Yhdessä eteenpäin – Kohti osallistuvampaa Porvoon aluetta. Porvoo.
9.4.
Choices- sun oma valinta. Koulutustilaisuus tapahtumaa varten. Nuorisopalvelut. Porvoo.
7.5.
ADHD:n psykososiaalinen tuki. HUS. Porvoo.
lv.2013-14 Osaava-hankkeen ja Rehtori-instituutin järjestämä alueellinen rehtorikoulutus; rehtori pedagogisena johtajana
Useita koulutuspäiviä. Kaupungin työtilakoulutus. Juha Sonck, Point College. Porvoo.
Tilaisuuden, joissa järjestäjinä oppilashuollon henkilöstö:
27.3.
Toisen asteen oppilashuollon seminaari. Porvoon kaupungin oppilashuollot
yhteistyössä toisen asteen oppilaitokset. Porvoo
3.6.
Itä-Uudenmaan kuraattorien kehittämispäivä. Porvoon kaupungin oppilashuollot. Porvoo.
20
Uusien työntekijöiden perehdyttämisessä käytettiin kaupungin perehdyttämisohjelmaa. Vastuu perehdyttämisestä oli esimiehellä ja käytännön perehdyttämisessä mukana olivat myös asianomaisen ammattiryhmän edustajat.
21
7 Työnohjaus ja työhyvinvointi
Työnohjaus järjestettiin koko lukuvuoden ajan ammattiryhmittäin pääosin ryhmätyönohjauksena. Psykologein ryhmätyönohjausta oli 10 kertaa. Kuraattorien ryhmätyönohjausta oli 10 kertaa ja yksilötyönohjausta 5 kertaa.
Esimiehen ja ammattiryhmien keskustelutapaamisia järjestettiin lukuvuoden aikana
tarpeen mukaan. Koulutusjohtaja tapasi ammattiryhmiä ja koko oppilashuoltoa organisaatiossa tapahtuvien muutosten vuoksi.
Suomen- ja ruotsinkielisen oppilashuollon yhteisiä työhyvinvointitapahtumia järjestettiin kolme. Lisäksi osa työntekijöistä osallistui kaupungin järjestämiin Hymis-kampanjoihin.
22
8 Lukuvuosisuunnitelman arviointi
Lukuvuosisuunnitelman toteutuminen arvioitiin lukuvuoden lopussa toimintakertomuksessa, joka lähetettiin suomenkielisen koulutusjaoston käsiteltäväksi. Toimintakertomukseen merkittiin tunnusluvuiksi suomenkielisen oppilashuollon asiakasmäärät, jotka saadaan Aura-asiakasrekisteriohjelmasta. Aura-ohjelma oli kuraattorien ja
psykologien käytössä oleva asiakastyöhön sekä yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön tarkoitettu ohjelma, josta oheistoimintona saatavia tilastoja voitiin hyödyntää toimintaa arvioidessa ja suunnitellessa.
Koulutuksellista tasa-arvoa edistävän Kota-hankkeen parissa työskentelevä kuraattori arvioi omaa työtään myös hankekoordinaattorin sekä ohjausryhmän ohjeiden
mukaisesti.
8.1 Tilastointi
Kuraattorien ja psykologien asiakas- ja oppilashuoltotyöstä otettiin lukuvuosittain tilastot. Tilastoinnissa käytettiin Aura-asiakasrekisteriohjelmaa.
Toimintakertomukseen merkittiin tunnusluvuiksi suomenkielisen oppilashuollon asiakasmäärät.
Asiakasmäärät
Kuraattorit
Psykologit
Yhteensä
526
397
923
Porvoo 4.6.2015 Martti Toivanen, esimies
23