Oppilashuoltosuunnitelma - Jyväskylän normaalikoulu

Oppilashuollon suunnitelma
Hyväksytty Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 17.6.2014
2
Sisällys
1 Oppilashuollon tavoitteet ja toimintaperiaatteet ................................................................................................4
2 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut .....................................................4
3 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat .................................................................................................5
3.1 Koulun oppilashuoltoryhmät ......................................................................................................................... 5
3.2 Ohjaus ja nivelvaiheyhteistyö ........................................................................................................................6
3.2.1 Ohjaus ja niveltäminen perusopetuksessa .............................................................................................6
3.2.2 Prosessin kulku nivelvaiheessa ...............................................................................................................6
4 Yksilökohtainen oppilashuolto .............................................................................................................................8
4.1 Yksilökohtainen oppilashuoltoprosessi .........................................................................................................8
4.2 Oppilashuoltokertomusten laatiminen .......................................................................................................10
4.3 Oppilashuoltorekisterin salassapito- ja kirjaamiskäytänteet ......................................................................10
5 Oppilashuollon monialaiset palvelut ..................................................................................................................11
5.1 Kouluterveydenhuolto .................................................................................................................................11
5.2 Psykososiaaliset palvelut — koulupsykologi ja koulukuraattori ..................................................................12
5.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tuki......................................................................................................13
5.4 Kouluruokailu...............................................................................................................................................13
5.5 Koulukuljetus ...............................................................................................................................................14
5.6 Oppilashuolto ja lastensuojelu ....................................................................................................................14
5.7 Nuorten päihde- ja mielenterveystyö .........................................................................................................15
5.8 Perheneuvola ...............................................................................................................................................15
5.9 Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka....................................................................................................16
5.10 Nuorisopalvelut .........................................................................................................................................17
5.11 Koulupoliisi ................................................................................................................................................19
5.12 Muita tukipalveluja ....................................................................................................................................19
6 Turvallinen arki ...................................................................................................................................................20
6.1 Turvallisuuden edistäminen ........................................................................................................................20
3
6.2 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa............................................................................21
6.3 Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä .............................................................21
6.4 Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset ..........................................................................................................22
6.5 Poissaolojen seuranta ..................................................................................................................................22
7 Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ...........................................................................................23
7.1 Oppilaan vaikuttamismahdollisuudet kouluyhteisössä ...............................................................................23
7.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö................................................................................................................23
7.3 Huoltajille tiedottaminen ............................................................................................................................24
7.4 Tiedonsaanti ................................................................................................................................................24
8 Oppilashuoltotyön toteuttaminen ja seuranta ..................................................................................................25
8.1 Oppilashuoltoryhmän työn arviointi ...........................................................................................................25
8.2 Ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön arviointi koko kouluyhteisön tasolla ..............................................25
Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat ....................................................................................................................27
4
1 Oppilashuollon tavoitteet ja toimintaperiaatteet
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Sitä toteutetaan koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona
oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden tahojen (palveluverkostojen) kanssa.
Oppilashuollon tavoitteena on
•
edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
•
edistää oppilaiden osallisuutta
•
ehkäistä ongelmien syntyä korjaavan työn sijaan
•
edistää koulun ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta,
esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä
•
mahdollistaa varhainen, matalan kynnyksen tuki tarvitseville
•
tukea yksilöä yhteisöä kehittämällä
•
tukea opettajan työtä.
2 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat
oppilashuoltopalvelut
Jyväskylän normaalikoulussa on noin 1000 lasta ja nuorta, joista perusopetuksen oppilaita on
noin seitsemän sataa. Normaalikoulu tarjoaa oppilailleen koulupsykologin, -kuraattorin ja terveydenhuollon palveluja. Perusopetuksen oppilaille on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti koulupsykologin ja koulukuraattorin kanssa ja päästä tarvittaessa
terveydenhoitajan vastaanotolle. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä koulupsykologin tai koulukuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulutyöpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt, kiireellisiissä tapauksissa samana tai seuraavana työpäivänä.
Koulupsykologi hoitaa sekä ala- että yläkoulun psykologin palvelut. Resurssit on jaettu niin,
että koulupsykologi hoitaa kolme päivää viikossa alakoulun ja kaksi päivää viikossa yläkoulun oppilaiden asioita. Koulupsykologin vastuulle kuluu yli seitsemän sadan oppilaat asiat.
Koulumme kuraattori on yksi Jyväskylä kaupungin kuraattoreista. Hänelle on mitoitettu
kaksi tuntia viikossa yhteensä koko perusopetukseen.
5
Normaalikoulussa on alakoulun ja yläkoulu-lukion puolella oma terveydenhoitajansa. Alakoulun terveydenhoitaja vastaa neljästäsadasta oppilaasta; yläkoulu-lukion terveydenhoitajalla on vastuullaan seitsemisensataa oppilasta/opiskelijaa. Kummankin palvelut ovat käytettävissä jokaisena koulupäivänä, jolloin oppilaalla on mahdollisuus välittömään yhteydenottoon terveydenhuoltoon.
Normaalikoulun oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä vastaa puolestaan ala- ja yläkoulun sekä
lukiokoulutuksen oppilashuoltotyön suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän tehtävänä on myös oppilashuollon kehittäminen ja seuranta. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
3 Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
3.1 Koulun oppilashuoltoryhmät
Monialainen oppilashuollon ohjausryhmä on yhteinen Jyväskylän kaupungin ohjausryhmän
kanssa. Se vastaa yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista.
Jyväskylän normaalikoulun oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä vastaa koulun yhteisöllisestä
oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmään kuuluvat rehtorit, opinto-ohjaaja, alakoulun ja yläkoulun erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi ja tarvittaessa kuraattori. Oppilashuoltoryhmää johtaa nimetty rehtori. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen.
Oppilashuoltoryhmä
•
tekee kokonaistarvekartoituksen ja määrittelee käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
•
suunnittelee toimenpiteet yhteisöllisen oppilashuollon edistämiseksi ja tukitoimien
järjestämiseksi
•
ohjaa yhteistyön järjestämisen kodin ja koulun ja muiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa
•
laatii suunnitelman väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi
•
järjestää oppilashuollon toteutuksen seurannan (omavalvonta)
•
huomioi Jyväskylän kaupungin hyvinvointisuunnitelman
•
kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
6
3.2 Ohjaus ja nivelvaiheyhteistyö
3.2.1 Ohjaus ja niveltäminen perusopetuksessa
Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä
opintojaan koskevia valintoja. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden
vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä.
Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.
Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen kestävän jatkumon, jonka toteutuminen
taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta
oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja
oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.
Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.
3.2.2 Prosessin kulku nivelvaiheessa
Esiopetuksesta alakouluun
Normaalikouluun tulee oppilaita vuosittain useista eri päiväkodista. Normaalikoulun ensimmäisen luokan oppilaaksi oton valmistuttua ollaan koululta yhteydessä kaikkiin tulokkaiden päiväkoteihin. Kaikki koulutulokkaat käydään rehtorin toimesta läpi esiopettajan/
erityislastentarhanopettajan kanssa. Tämän jälkeen Normaalikoulun erityisopettaja ja/tai
koulupsykologi vierailee tutustumassa isoissa päiväkotiryhmissä sekä muissa tarpeellisiksi
arvioiduissa päiväkodeissa. Normaalikoulun rehtori ja kaupungin aluerehtori / koulupsykologit valmistelevat mahdolliset starttiluokka-/pienryhmäpaikat myös Normaalikoulun alueen koulutulokkaille.
Esiopetus toimittaa koululle lasten henkilökohtaiset esiopetuksen oppimissuunnitelmat. Ainakin suurimpien ryhmien osalta esiopettaja käy myös vierailemassa koululla syksyn aikana.
Alakoulusta yläkouluun
•
Yläkoulun erityisopettaja huolehtii alakoulujen oppilaiden tiedonsiirrosta käymällä
alakoulujen erityisopettajan ja oppilaiden luokanopettajien kanssa tarpeelliset keskustelut.
7
•
•
Yläkoulun rehtori vierailee kaikissa Normaalikoulun kuudensissa luokissa.
Normaalikoulun 6. luokkien luokanopettajat, yläkoulun rehtori ja erityisopettajat sekä
opinto-ohjaajat pitävät erillisen tiedonsiirtopalaverin.
•
Yläkoulun erityisopettajat seuraavat 6. luokkien oppitunteja kevään aikana.
•
Opinto-ohjaajat pitävät yhden luokkatunnin kuudensille luokille yhdessä tukioppilaiden kanssa aiheena yläkoulun käytänteet.
•
Alakoulun vanhempainverkko on mukana vanhempainillassa, jossa kerrotaan 6. luokan huoltajille yläkouluun siirtymisestä.
•
Toukokuussa järjestetään kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen vanhempainilta
yläkoulussa, jossa julkistetaan luokanohjaajat ja ryhmäjaot ja aloitetaan ryhmäytyminen. Vanhempainillassa ovat mukana yläkoulun vanhempainverkko ja tukioppilaat.
•
Toukokuussa on yhden koulupäivän mittainen tutustumispäivä, jossa tukioppilaiden
johdolla jatketaan ryhmäytymistä luokittain.
•
Syksyllä koulun alettua järjestetään tervetuliaispäivä 7. luokkalaisille tavoitteena
luokkahengen vahvistaminen.
•
Kodin ja koulun yhteistyötä syvennetään syyskuussa yhteisessä vanhempainillassa
sekä luokkakohtaisilla tapaamisilla koulun ulkopuolisessa retkikohteessa. Tässä järjestelyssä on mukana Normaalikoulun vanhempainverkko.
Yläkoulusta toiselle asteelle
•
Nivelvaihe käynnistyy 9. luokan syksyllä koehaulla.
•
Opinto-ohjaaja käy jokaisen 9. luokkalaisen oppilaan kanssa keskustelun jatkoopintoihin liittyen.
•
9. luokkalaisten huoltajille järjestetään kaksi vanhempainiltaa koskien jatkoopintovaihtoehtoja ja yhteishaun toteuttamista.
•
Kaikilla 9. luokkalaisten huoltajilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen opintoohjaajan tapaamiseen.
•
Yhteishaun tekevät kaikki 9. luokkalaiset opinto-ohjauksen luokkatunnilla.
•
Jälkiohjausta varten opinto-ohjaajat päivystävät kesäkuussa ja tarkistavat kaikkien
oppilaiden haun toteutumisen ja tarvittaessa ottavat yhteyttä oppilaisiin.
•
Alkusyksyn aikana opinto-ohjaajat tarkistavat, että kaikki oppilaat ovat aloittaneet toisen asteen opiskelun. Tarvittaessa opinto-ohjaajat ottavat yhteyttä etsivään nuorisotyöhön.
•
Yhteistyössä toisen asteen oppilaitosten kanssa pidetään niveltietopalaverit koskien
jokaista oppilasta.
8
4 Yksilökohtainen oppilashuolto
4.1 Yksilökohtainen oppilashuoltoprosessi
Yksilökohtaisessa oppilashuoltoasian käsittelyssä asiantuntijaryhmä kootaan tarpeen mukaan. Se sisältää yksittäiselle oppilaalle suunnatut
•
koulu- ja oppilasterveydenhuollon palvelut
•
oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut
•
monialaiset yksilökohtaiset oppilashuollon palvelut
•
erityislaitoksissa järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Yksilökohtainen oppilashuolto edellyttää aina oppilaan ja tarpeen niin vaatiessa huoltajan
suostumusta (esim. Wilma-viestin). Oppilaan osallisuus, toivomukset ja mielipiteet otetaan
huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa oppilaan iän, kehitystason ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua esim. asiantuntija tai oppilaan läheinen.
Suostumusta ei sen sijaan tarvita yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan.
9
Huoli lapsesta tai
nuoresta nousee
Keskustelu lapsen/nuoren ja /tai
huoltajan kanssa
Asia päätökseen
Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen
Vireillepanija
Suostumus ryhmän
kokoamiseksi oppilaalta tai huoltajalta
-
alakoulussa luokanopettaja ja erityisopettaja
-
yläkoulussa luokanohjaaja ja erityisopettaja
-
muu oppilashuoltohenkilöstöön kuuluva
Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön
Ryhmä laatii asian käsittelystä oppilashuoltokertomuksen ja suunnittelee tukitoimet
Asia päätökseen
Asian käsittelyä jatketaan (seuranta)
KUVIO 1: Oppilashuollon prosessi silloin, kun ennalta ehkäisevät ja yleisen tuen tukitoimet
eivät riitä
10
4.2 Oppilashuoltokertomusten laatiminen
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja
toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä
myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee
aikajärjestyksessä.
Kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:
• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
• asian aihe ja vireillepanija
• oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet, kuten arviot, tutkimukset
ja selvitykset
• tiedot asian käsittelystä oppilashuoltoryhmän kokouksessa
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
• kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja
seurannasta vastaavat tahot
• toteutetut toimenpiteet
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi
merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
4.3 Oppilashuoltorekisterin salassapito- ja kirjaamiskäytänteet
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuoltotehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä
oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää rekisteriä. Rekisterin vastuuhenkilö päättää tietojen luovuttamisesta ja määrittää käyttöoikeudet rekisteriin. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa
pidettäviä. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa sivulliselle, ellei siihen ole kirjallista lupaa
asianomaiselta oppilaalta tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida suostumuksen merkitystä,
hänen huoltajaltaan. Tiedon luovuttamiseen oikeuttavat myös eräät lait (Julkisuuslaki 24 § ja
Perusopetuslaki 40 §).
11
Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja koulupsykologi kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti kuraattori
kirjaa asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.
5 Oppilashuollon monialaiset palvelut
Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön
jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen
sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Oppilashuollon toimijat
tekevät tarvittaessa yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin palvelualojen sekä järjestöjen ja
yksityisten palveluntarjoajien kanssa.
5.1 Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Työtä tehdään luottamuksellisesti yhdessä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja muun oppilashuoltohenkilöstön
kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto.
Terveydenhoitaja ottaa vastaan oppilaita koulukohtaisesti sovittuina aikoina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä ja varata ajan oppilaan terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Terveydenhoitaja tapaa koululaisia ja huoltajia myös säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä. Laajat terveystarkastukset, joihin kutsutaan vanhemmat mukaan ja joihin kuuluu terveydenhoitajan tarkastuksen lisäksi lääkärintarkastukset, tehdään 1., 5. ja 8. luokilla. Joskus
oppilaan terveysasiat tarvitsevat tarkempia tutkimuksia ja selvittelyjä, jolloin terveydenhoitaja tai lääkäri ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin. Näitä ovat mm.
fysioterapia, ravitsemusterapia, suun terveydenhuolto, laboratorio sekä erikoissairaanhoito.
Kouluterveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolta voidaan ohjata myös esimerkiksi kuraattorin ja psykologin vastaanotoille.
Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät joskus myös lääkehoidolliset toimenpiteet. Oppilailla voi
olla lyhyt- tai pitkäaikaissairauksia, joita hoidetaan omalla terveysasemalla tai muussa hoitoyksikössä. Oppilaiden sairaudet voivat vaatia jatkuvaa, lyhytkestoista tai tilapäistä lääkitystä
koulussaoloaikana. Lääkehoitoa vaativia sairauksia voivat olla mm. erilaiset allergiat, astma,
12
atooppinen iho, diabetes, epilepsia, migreeni, lyhyt- ja pitkäaikaiset infektiot, kuumekouristelu, reumat, sydänsairaudet, hepatiitti. Koulussa annetaan ensiapua ja akuutisti sairastuneet
tai tapaturmassa olleet oppilaat ohjataan hoitoon.
Kouluissa lääkehoidon toteuttaminen on harvoin päivittäistä toimintaa. Koulun henkilöstö
toteuttaa lääkehoitoa ainoastaan erityistapauksessa ja yhteisesti niin sovittaessa. Mahdollinen
lääkehoidon käytännön toteuttaminen perustuu yksilölliseen lääkehoitosuunnitelmaan, joka
tehdään yhdessä vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa.
Jyväskylän kouluterveydenhuolto:
http://www.jyvaskyla.fi/sote/terveys/kouluterveydenhuolto
Norssin oppilashuolto: https://www.norssi.jyu.fi/oppilashuolto
Jyväskylän kaupungin perusopetus, hammashoito:
http://www.jyvaskyla.fi/sote/terveys/suunterveys
5.2 Psykososiaaliset palvelut — koulupsykologi ja koulukuraattori
Normaalikoulu järjestää koulupsykologipalvelut ja Jyväskylän kaupungin kanssa yhteistyössä koulukuraattoripalveluita, jotka antavat tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja oppilaiden
kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseen ja poistamiseen.
Palveluilla edistetään myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.
Psykososiaalisen oppilashuollon tehtävänä on auttaa ja tukea oppilaita ja heidän perheitään
erilaisissa koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa yhteistyössä vanhempien kanssa ja heidän luvallaan. Työn tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ongelmien syntyä
ja vaikeutumista varhaisella auttamisella. Työ on moniammatillista työtä, jossa lapsen ja perheen tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti.
Koulussa työskentelevään psykologiin voi ottaa yhteyttä, jos jokin lapsen tai nuoren elämään
tai koulunkäyntiin liittyvä asia askarruttaa tai huolestuttaa. Koulupsykologi ja koulukuraattori työskentelevät osana koulujen oppilashuoltoa ja kuuluvat koulun oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmään. Koulupsykologi ja koulukuraattori tekevät yhteistyötä myös muiden lapsia
ja nuoria auttavien viranomaisten kanssa.
Perusopetus: koulupsykologi ja koulukuraattori
https://www.norssi.jyu.fi/oppilashuolto
13
5.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tuki
Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen
osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.
Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan
tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja
oppilashuoltohenkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja
mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Maahanmuuttajapalveluja
http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/maahanmuuttajat
5.4 Kouluruokailu
Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän
aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä
ruokailutauon virkistystehtävä.
Koulussamme toimii ruokalatoimikunta, jossa ovat jäseninä oppilaiden, henkilökunnan,
vanhempien, kouluterveydenhuollon ja ruokailun järjestäjän edustajat. Oppilaat osallistuvat
kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Koulut tiedottavat huoltajille kouluruokailun ja välipalan järjestämisestä.
Kouluruokailu:
https://www.norssi.jyu.fi/oppilashuolto
14
5.5 Koulukuljetus
Koulukuljetus järjestetään oppilaalle perusopetuslain mukaisesti. Koulukuljetuksen perusteena on matka kotiosoitteesta (väestörekisteriin merkitty vakituinen asuinpaikka) kouluun
ja takaisin. Matka mitataan lyhintä ympäri vuoden kulkukelpoista turvallista reittiä pitkin.
Koulumatka korvataan vain lähikouluun.
5.6 Oppilashuolto ja lastensuojelu
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä tarjoavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon.
Lastensuojelutyön tarkoituksena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelutyöllä tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tällä työllä pyritään ehkäisemään
lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu.
Lasta, nuorta ja hänen perhettään tuetaan ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa ja asua
omassa kodissaan. Lastensuojelutyötä tehdään yhteistyössä perheen ja sen lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Yhteistyökumppaneina perheen tukemisessa ovat esimerkiksi
päivähoito, neuvola, koulu ja nuorisotyö.
Lastensuojelutyön käynnistää huoli lapsen hyvinvoinnista, terveydestä tai kehityksestä. Hyvinvointia vaarantavia tekijöitä voivat olla esim. lapsen hoidon laiminlyönti, vanhempien
päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelmat tai voimakkaat ristiriidat perheessä. Lapsi tai
nuori voi myös itse vaarantaa hyvinvointiaan esim. käyttämällä päihteitä, laiminlyömällä
koulunkäyntiään tai tekemällä rikoksia.
http://www.jyvaskyla.fi/sote/perheet/lastensuojelu
Lastensuojelulain 25 §:ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee
kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Jokaisella koulun henkilökuntaan kuuluvalla on siis velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus salassapidon estämättä, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka
hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvitystä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon.
15
Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus (25 §). Kaikilla lastensuojelulain 25 §:n 1 momentissa
tarkoitetuilla henkilöillä, joilla on velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain
(39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta.
5.7 Nuorten päihde- ja mielenterveystyö
Nuorten päihde- ja mielenterveystyö on osa oppilashuoltoa. Koulun ulkopuolella sitä toteuttavat pääsääntöisesti psykiatriset sairaanhoitajat. Psykiatristen sairaanhoitajien työskentely
oppilashuollossa on asiakastyötä, konsultaatiotyöskentelyä sekä ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä.
Psykiatriset sairaanhoitajat tukevat alle 18-vuotiaita oppilaita ja heidän perheitään päihteiden
käyttöön ja mielenterveyteen liittyvissä huolissa. Yhteyttä voi ottaa sairaanhoitajiin oppilas
itse tai vanhemmat silloin, kun herää huolta alle 18-vuotiaan nuoren mielenterveydestä tai
päihdekäyttäytymisestä. Aloitteen voi tehdä myös nuoren opettaja tai kouluterveydenhoitaja, tällöin aloitteesta tulee olla tieto nuorella itsellään sekä hänen huoltajillaan.
Psykiatrinen sairaanhoitaja tekee myös ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien viranomaisten kanssa. Oppilashuolto
palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia.
5.8 Perheneuvola
Perheneuvola on Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelu, jonka tehtävä on
tukea lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa.
Työmuodot
•
ohjaus ja neuvonta lasten kasvatukseen, vanhemmuuteen ja perheeseen liittyvissä kysymyksissä
•
lasten kehitykseen ja tunne-elämään liittyvät tutkimukset
•
lasten oppimisvaikeuksiin liittyvät tutkimukset ja kuntoutus
•
lasten yksilöpsykoterapia (rajoitetusti)
•
pari- ja perhesuhteisiin liittyvien ristiriitojen selvittely ja hoito
•
perheen vuorovaikutuspulmiin liittyvä selvittely ja hoito
•
erilaiset vertaisryhmät aikuisille ja lapsille sekä ryhmäpsykoterapia lapsille
16
•
työnohjaus ja konsultaatio lasten ja lapsiperheiden parissa työskenteleville
Tarvittaessa tehdään yhteistyötä opettajan, päiväkodin työntekijän, sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Yhteistyön tapa suunnitellaan yhdessä perheen kanssa.
Perhe on mukana yhteistyöneuvotteluissa.
http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/konsultaatio
Lastentutkimusklinikka on Niilo Mäki Instituutin (NMI) ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ylläpitämä yksikkö. Lastentutkimusklinikan tehtävänä on tarjota ja kehittää palveluja, jotka liittyvät lasten oppimisvaikeuksien ja muiden kehityksellisten häiriöiden arviointiin ja kuntoutukseen. Kuntoutustoiminta on yksilö-, pari- ja ryhmäkuntoutusta. Oppimisvaikeuksien kuntoutuksen lisäksi uutena hoitomuotona on käynnistetty lasten neuropsykiatrista kuntoutusta, mikä edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrisen yksikön ja alueen perheneuvoloiden kanssa. Neuropsykiatrista kuntoutusta tarvitsevien lasten hoito edellyttää myös pitkäjänteistä tukea vanhemmille ja koulun
henkilökunnalle.
http://www.nmi.fi/etusivu
5.9 Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka
Lasten- ja nuorisopsykiatrian yksiköissä tutkitaan ja hoidetaan pääasiassa alle 18-vuotiaita.
Nuorisopsykiatria tarjoaa hoitopalveluita 20 ikävuoteen ja kuntoutuspalveluita 22 ikävuoteen asti. Tutkimuksen ja hoidon tavoitteena on löytää ne avaintekijät - biologiset, psykologiset tai sosiaaliset -, joihin vaikuttamalla kielteinen kehityssuunta voidaan kääntää myönteiseksi.
Hoidon kulmakivi on yhteistyö lasten ja nuorten perheiden ja heidän lähiverkostojensa kanssa. Usein hoito koostuu eri hoitomuotojen yhdistelmästä. Esimerkiksi yksilöpsykoterapialla
pyritään tutustumaan lapsen ja nuoren mielensisäiseen maailmaan, perheterapialla perheen
vuorovaikutukseen ja lääkehoidolla lievittämään oireita. Erilaisissa ryhmissä (kuvataide, liikunta, musiikki, keskustelu) lapsen, nuoret ja heidän vanhempansa voivat tavata muita vastaavassa tilanteessa olevia ja löytää uusia näkökulmia ja ilmaisukeinoja. Myös hoito lapsen
kotona on mahdollista.
Lasten tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä ovat varhaislapsuuden vuorovaikutuksen häiriöt ja
kehitysviiveet, masennus ja käytöshäiriöt, oppimishäiriöt sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuu-
17
den häiriöt. Nuoruusikäisten keskeisiä häiriöryhmiä ovat ahdistuneisuushäiriöt, erilaiset masennustilat, syömishäiriöt ja ihmissuhdevaikeudet.
Kriisi- ja lyhythoitoyksikkö Syli toimii lastenpsykiatrian osaston yhteydessä. Syli on tehostetun hoidon paikka kahdelle lapselle. Hoitoaika on yhdestä päivästä kahteen viikkoon.
Liikkuva nuorisopsykiatrinen konsultaatio Kolikko
Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon liikkuvat konsultaatiot, hoidontarpeen arviot ja
lyhyet interventiot Keski-Suomen alueella on suunnattu 13—17-vuotiaille. Kolikolla on valmius tapaamiseen viikon kuluessa yhteydenotosta.
Kolikon tavoitteena on tulla kouluterveyden ja oppilashuollon avuksi, kun herää huoli nuoren mielenterveydestä. Kolikon henkilökunta arvioi myös hoidon tarvetta ja ohjaa tarvittaessa mahdolliseen jatkohoitoon. Kolikon päämääränä on tavoittaa niitä nuoria, joilla on alttius
sairastua vakaviin mielenterveyden häiriöihin.
Toiminnan tarkoituksena on tarjota palveluita nuoren ja hänen verkostonsa omassa ympäristössä, kuten oppilaitoksessa, kotona tai nuorisotiloissa. Kolikko käyttää puhelinkonsultaatiota, verkostokeskeistä ja monialaista työotetta mm. avointa dialogia, perhetyötä ja yksilötyöskentelyä. Työskentely tapahtuu yhteyttä ottaneen työntekijän kanssa.
http://www.ksshp.fi/Public/?contentid=24566&nodeid=34828
5.10 Nuorisopalvelut
Nuorisopalvelut tarjoavat nuorille ohjattua toimintaa, tietoa ja neuvontaa nuorisotiloissa,
kerhoissa, leireillä, retkillä, vaikuttajaryhmissä, verkkopalveluissa ja eri puolilla kaupunkia.
Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Osallisuuskasvatus on yksi
keskeisistä nuorisotyön palvelukokonaisuuksista Jyväskylässä. Osallisuuskasvatuksen välittömänä tavoitteena on aikaansaada nuorelle tunne osallisuudesta, kuulumisesta johonkin ja
vaikuttamismahdollisuudesta. Osallisuuden tunteen myötä nuoren kasvua tuetaan itsestään,
ympäristöstään ja yhteiskunnasta kiinnostuneeksi aktiiviseksi kansalaiseksi.
Lasten Parlamentti on 1.—6.-luokkalaisten jyväskyläläislasten osallistumis- ja vaikuttamiskanava. Lasten Parlamentin toiminnan tarkoitus on luoda lapsille aito mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon sekä nostaa lasten ääni paremmin kuuluviin.
Jyväskylän nuorisovaltuusto on 13—20-vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamiskanava, joka pyrkii parantamaan nuorten osallisuutta sekä kehittämään nuorten vaikutta-
18
mismahdollisuuksia. Nuorisovaltuustossa on edustajat yläkouluilta, nuorisotiloilta, toisen
asteen oppilaitoksilta sekä vapailta paikoilta.
Nuorisotilat ovat avoinna kaikille nuorille useampana iltana viikossa. Nuorisonohjaajat
työskentelevät nuorisotiloissa pareittain. Nuorisotyössä on mukana myös alan harjoittelijoita.
Turvallisessa nuorisotyöntekijän ohjaamassa tilassa voi tavata kavereita, pelata erilaisia pelejä, kuunnella musiikkia, katsella televisiota, käyttää internetiä ja tehdä läksyjä. Tilatyöhön
sisältyy myös kerhoja, teemapäiviä, iltakahviloita sekä pienryhmätyötä. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.
Avoimen tilatyön pääkohderyhmänä on 13—18-vuotiaat nuoret. Tiloilla käy myös 9—12vuotiaita varhaisnuoria, jotka huomioidaan muun muassa järjestämällä heille kohdennettuja
kerhoja ja omaa aikaa.
Iltakahvilat ovat avoinna nuorisotiloissa perjantai-iltana noin kerran kuukaudessa. Iltakahvilat ovat päihteettömiä tilaisuuksia pääsääntöisesti yläkoululaisille ja alle 18-vuotiaille nuorille. Iltakahviloiden ohjelmassa on erilaisia teemailtoja, kilpailuja, diskoja. Iltakahvilat tarjoavat nuorten bändeille mahdollisuuden esiintyä yleisölle.
Etsivä nuorisotyön ohjaajat tarjoavat 15—29-vuotiaille nuorille vapaaehtoisuuteen perustuvaa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta. Työskentelyn tavoitteena on tarjota tukea erityisesti
niille nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa, eivät ole löytäneet jatkoopiskelupaikkaa tai työpaikkaa valmistumisen jälkeen. Yhteistyön lähtökohtana ovat nuoren
omat tavoitteet ja toiveet. Työskentely muotoutuu yksilöllisesti kunkin nuoren tilanteen mukaan. Etsivän työn ohjaajat jalkautuvat sinne, missä nuoret liikkuvat, esimerkiksi nuorisotiloihin. Nuoret voivat olla itse yhteydessä etsivän työn ohjaajiin tai ohjautua asiakkaiksi yhteistyötahojen kautta. Myös huoltaja, ystävät tai lähipiiri voivat olla etsivän työn ohjaajiin
yhteydessä, jos huoli herää nuoren elämäntilanteesta. Yksilöohjauksen alkuvaiheessa nuoren
tilanne kartoitetaan ja asetetaan tavoitteita yhdessä työskentelylle. Työskentely nuoren kanssa voi olla esimerkiksi keskustelua, neuvontaa, tukemista ja nuoren tutustuttamista eri palveluihin.
http://www.jyvaskyla.fi/nuoriso/etsivatyo
Katupäivystys Synkkis on nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijät ja Synkkis-vapaaehtoiset ovat
aikuisina nuorten kohtaamispaikoissa perjantai-iltaisin. Tarkoituksena on keskustella nuorten kanssa, seurata tapahtumia, puuttua ja auttaa tarvittaessa. Ajatus on, että aikuisten läsnäolo rauhoittaa ja antaa turvaa.
19
Synkkis liikkuu autolla perjantai-iltaisin klo 18—01 Jyväskylän keskustassa ja asuinalueilla ja
jalkautuu puistoihin ja nuorten kokoontumispaikkoihin. Synkkis-toiminnasta vastaa Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut ja Jyväskylän seurakunta. Synkkis tekee yhteistyötä myös
mm. Jyväskylän seurakunnan katupäivystys Saappaan ja Walkers-Lutakon sekä poliisin
kanssa.
Nuorten kesäpäivystys on suunnattu jyväskyläläisille nuorille, jotka miettivät jatkoa peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Päivystäjinä vuorottelevat koko kesän HUMAKin OhjausLaturihankkeen ohjaajat sekä kaikki Jyväskylässä toimivat etsivän nuorisotyön ohjaajat Jyväskylän
kaupungin nuorisopalveluista ja Nuorten Taidetyöpajasta sekä SOVATEK-säätiöstä. Ohjaajat
tavoittaa puhelimitse, sähköpostitse, Facebookin kautta ja NuortenLaturin nettisivujen Kysypalstalta. Nuorta voidaan tavata sovitussa paikassa, vaikkapa oman alueen nuorisotilassa.
http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/nuorisopalveluja
5.11 Koulupoliisi
Normaalikoululle on nimetty oma koulupoliisi, jonka tehtävänä on tukea ja auttaa koulua
turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa. Oma poliisi toimii yhdyshenkilönä koulun ja poliisin
välisissä asioissa, mutta käytännön yhteistyötä voivat tehdä muutkin poliisit. Äkillisissä tilanteissa, joissa poliisi tarvitaan välittömästi koululle, otetaan yhteyttä yleiseen hätänumeroon (112).
Poliisin vierailut ovat luonnollinen tapa edistää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.
Poliisi käy antamassa oppilaille liikennevalistusta, laillisuuskasvatusta sekä päihde- ja huumevalistusta. Poliisi antaa apuaan kouluille myös yksittäisten tapahtumien selvittelyssä,
esimerkiksi koulukiusaamista koskevissa asioissa. Asiat käsitellään luottamuksellisesti ja
tarvittavat jatkotoimenpiteet sovitaan yhdessä opettajien, oppilaiden vanhempien sekä mahdollisesti asiaan liittyvien muiden henkilöiden kanssa.
5.12 Muita tukipalveluja
Kouluhyvinvointia tukevia toimintaohjelmia ovat koulussamme mm. KivaKoulu- ja Versotoiminta.
KiVa Koulu — kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on opetusministeriön rahoittama
hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
http://www.kivakoulu.fi/
20
Verso — vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä.
Tarkoituksena on vähentää koulujen toimintahäiriöitä oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain.
http://www.ssf-ffm.com/vertaissovittelu/
Jyväskylän kaupunki tarjoaa lisäksi seuraavia tukipalveluita:
JAO:n OKSA-koulutus http://nintra.jao.fi/?deptid=14616
Ammattistartti http://www.jao.fi/?Deptid=15290
Järjestöjä http://www.peda.net/veraja/jyvaskyla/oppilashuolto/tukipalvelut/jarjestoja
6 Turvallinen arki
6.1 Turvallisuuden edistäminen
Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen
ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun
henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa, ja se on osa kouluyhteisön
toimintakulttuuria.
Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä
turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa
sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön
ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän
tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja
tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.
Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä
21
noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja
turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.
6.2 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma.
Koulullamme on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa.
Normaalikoulun kriisisuunnitelmassa ovat ohjeet kriisitilanteissa toimimisesta ja psykososiaalisen tuen järjestämisestä. Turvallisuuden edistämisessä koulu toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.
Normaalikoulun pelastus- ja kriisisuunnitelma
https://www.norssi.jyu.fi/intra/toiminta-haetae-kriisitilanteessa/toimintaohjeethatatilanteessa
6.3 Oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa, sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, mikä loukkaa ihmisen
fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa
työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Uuden lainsäädännön mukaan koululle tuli myös velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta
koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin
syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Kouluyhteisömme puuttuu aina häiriökäyttäytymiseen. Koulussamme toteutetaan erityisesti
kiusaamistapauksissa sekä KivaKoulu- että Verso-menettelyä. KivaKoulu-toimintamalli ja
siihen sisältyvien teemojen käsittely kuuluu erityisesti luokanohjaajille. Luokanohjaajan tunneilla käydään läpi teemoja: harjoitellaan ehkäisemään kiusaamistilanteita, harjoitellaan havaitsemaan niitä ja myös yhdessä ratkaisemaan niitä. Verso-toimintaa vetää sekä koulutetut
opettajat että oppilaat. Pääpaino on siinä, että oppilaat kykenevät ohjatusti ratkaisemaan kiusaamistapaukset itsenäisesti. Opettajien tuki on aina myös saatavilla. Molempiin toiminta-
22
malleihin sisältyy myös jälkiseuranta. Työtä tehdään aina yhdessä kodin kanssa. Osallistumme myös vuosittain valtakunnalliseen KivaKoulu-kartoitukseen, mikä antaa meille tietoa
esim. kiusaamistapausten ja niiden selvittämisen määristä.
Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätapauksissa voimme ottaa yhteyttä myös koulupoliisiin.
Koulussamme pyritään kuitenkin ehkäisemään tällaiset tilanteet ennakoivalla yhteistyöllä
koulupoliisin kanssa (ks. luku 5.11).
6.4 Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset
Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa on johtokunnan hyväksymät järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä.
Normaalikoulun järjestyssäännöt
https://www.norssi.jyu.fi/opetus-ja-opiskelu
Jos oppilas ei noudata järjestyssääntöjä, koulussamme menetellään perusopetuslain mukaisesti. Käymme ensin kasvatuskeskustelun, jos se ei riitä, voimme käyttää jälki-istuntoa rangaistusmenettelynä. Kirjallisen varoituksen antaa johtava rehtori. Koulusta määräaikaisesta
erottamisesta päättää puolestaan opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä oppilaalle järjestetään
yksilökohtaista oppilashuollollista tukea. Kurinpitotoimet kirjataan Wilmaan ja tiedot käsitellään määräajoin koulukohtaisessa oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmässä.
6.5 Poissaolojen seuranta
Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata oppilaan poissaoloja ja ilmoitettava luvattomista poissaoloista huoltajalle. Huoltajan velvollisuus on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Normaalikoululla on käytössä Wilma-käyttöliittymä poissaolojen seurantaa varten. Koulu tiedottaa poissaolojen seurantatavasta huoltajille.
Koulun opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, mikäli hänen ryhmässään oppilaalla ilmenee
poissaoloja. Alakoulun luokanopettaja ilmoittaa rehtorille oppilaan yli 60 tunnin poissaolosta
lukukauden aikana ja yläkoulun luokanohjaaja ilmoittaa rehtorille oppilaan yli 40 tunnin
poissaolosta jakson aikana tai yli 50 tunnin poissaolosta lukukauden aikana. Aineenopettaja
ilmoittaa puolestaan oppilaan yli 10 tunnin poissaolosta luokanohjaajalle
23
7 Yhteistyö oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
7.1 Oppilaan vaikuttamismahdollisuudet kouluyhteisössä
Koulun toimintaa kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden mielipiteitä ja toiveita.
Oppilaan osallistaminen koulun toimintaan ja sen suunnitteluun tukee oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia.
Normaalikoulussa on omat oppilaskuntansa alakoulussa, yläkoulussa ja lukiossa. Oppilaskuntia kuullaan ennen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssääntöjen vahvistamista ja ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä tehtäessä. Oppilaat saavat näin mahdollisuuden osallistua asioiden valmisteluun ja ilmaista mielipiteensä koulunsa toimintaan liittyvistä, heitä yhteisesti koskevista asioista.
Myös oppilaiden huoltajien näkemyksiä koulun toiminnasta selvitetään määräajoin.
Normaalikoulun oppilaskunnat ja tukioppilastoiminta antavat oppilaille mahdollisuuden
osallistua koulun kehittämiseen. Normaalikoulun vanhempainkerhojen Nuotan ja Verkon
kautta oppilailla on puolestaan välillinen vaikutusmahdollisuus koulun kehittämiseen. Oppilailla on myös edustajat koulun ruokalatoimikunnassa sekä johtokunnassa.
Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa kouluyhteisön kehittämiseen myös valtakunnallisen
kouluterveyskyselyn kautta. Kysely tehdään säännöllisesti kahden vuoden välein. Siihen
vastaavat yläkoulun 8. ja 9.-vuosiluokan oppilaat.
7.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kasvatustyötä tehdään yhteistyössä kotien kanssa. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Jyväskylän normaalikoulun perusopetuksessa kodin ja koulun yhteistyö rakentuu koulun
toimijoiden, huoltajien, oppilaiden ja eri sidosryhmien arvostavalle yhteistyölle. Keskeisiä
toiminnan periaatteita ovat lapsilähtöisyys, yksilöllisyyden ja yhteisön huomiointi, vuorovaikutteisuus, ennakoitavuus ja säännöllisyys, ajantasaisuus ja kiinnostavuus sekä jatkuvuus.
24
7.3 Huoltajille tiedottaminen
Koulun oppilashuoltotyöstä tiedotetaan koulun kotisivuilla
https://www.norssi.jyu.fi/oppilashuolto/oppilashuolto , lukuvuositiedotteiden avulla sekä
koulun vanhempainiltojen yhteydessä. Koulun oppilashuoltohenkilökunta osallistuu asiantuntijoina vanhempainiltoihin.
Normaalikoulu käyttää Wilma-käyttöjärjestelmää oppilashuoltotyön tukena. Kirjaamiskäytännöt sovitaan ala- ja yläkoululla erikseen. Wilmaa käytetään mm. poissaolojen kirjaamisiin,
tiedon välittämiseen oppilashuoltohenkilöstön välillä, tuen suunnitelmien kirjaamiseen ja
kodin ja koulun väliseen viestintään. Yhteydenotto koulukuraattoriin, -psykologiin ja terveydenhoitajaan tulee ensisijaisesti tehdä kasvotusten tai puhelimella.
7.4 Tiedonsaanti
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on
salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja
joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön
oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon.
Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja
luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan
suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen,
aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa
suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan
salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja
ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.
25
8 Oppilashuoltotyön toteuttaminen ja seuranta
8.1 Oppilashuoltoryhmän työn arviointi
Normaalikoulun oppilashuoltoryhmä kehittää ja arvioi toimintaansa säännöllisesti. Oppilashuoltotyön arvioinnin tulee olla suunnitelmallista, monipuolista ja jatkuvaa. Oppilashuoltotyön laadun näkökulmasta on tärkeää, että työn tekemisen edellytykset ovat asianmukaiset
ja toimintatavoissa voidaan aidosti ottaa huomioon oppilaan etu.
Oppilashuoltopalveluiden hyvän laadun edellytyksiä voidaan pohtia esimerkiksi seuraavien
kriteerien valossa:
-
oppilashuoltoryhmän toiminta ja käytänteet, vuorovaikutus koulun opetushenkilöstön kanssa
-
palveluiden resursointi/saatavuus
-
työn hallinnollinen organisointi/esimiestyö
-
palveluista tiedottaminen
-
työtilat ja työvälineet
-
täydennyskoulutus ja työnohjaus.
8.2 Ennaltaehkäisevän oppilashuoltotyön arviointi koko kouluyhteisön tasolla
Koulun henkilökunnan yhtenä tärkeänä tehtävänä korostuu aiempaa selkeämmin lasten ja
nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja ongelmiin varhain puuttumista. Lisäksi henkilökunnan tehtävä on edistää lasten ja nuorten hyvää oppimista sekä
oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilaan fyysinen ja
psyykkinen hyvinvointi saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun
arkityöskentely, toimintaympäristö ja -kulttuuri hyvinvointia tuottaviksi.
26
Ennaltaehkäisevän toiminnan esimerkkejä
Ryhmien ja luokkien suunnittelu
Pedagogiset keinot
oppilaiden ryhmittely kasvua ja op-
-
osallistava pedagogiikka
pimista tukevaa
-
eriyttäminen
-
joustavat ryhmittelyt
-
opetustilojen sisustaminen ja käyttö
-
iso/pieni ryhmä
-
eriyttävät materiaalit
-
opettajien/ohjaajien tiimit
-
autenttinen opetus
-
samanaikaisopetus
-
motivaatio ja kannustus: kasvua ja
-
riittävä tuki sekä opettajalle että op-
-
oppimista tukeva ilmapiiri
pilaalle
Koulun ja kodin välinen yhteistyö
Varhainen ongelmien tunnistaminen ja
puuttuminen
-
vanhempainillat ja -vartit
-
säännöllinen yhteydenpito kotiin
-
perheen kasvatustyön tukeminen
-
poissaolojen seuranta
-
perheen oma vastuu ja tehtävät van-
-
henkilökunnan koulutus
hempana
-
oppilashuoltohenkilöstön konsul-
-
yhteistyö oppimisen tukemisessa
-
yhteistyö tiedonsiirrossa
-
oppimisen edistymisen ja käyttäytymisen seuranta
tointi huolen herätessä
-
ns. riskilapsien tarkka seuranta ja
tukitoimien käynnistäminen luokassa ja jatkotutkimuksiin lähettäminen
Monialainen seuranta
tiedonsiirto nivelvaiheissa
Osallisuutta, kasvua ja oppimista tukeva
-
neuvola ja varhaiskasvatus
toiminta
-
tehostettu 5-vuotistarkastus
-
kummi- ja tukioppilastoiminta
-
kouluvalmiusselvitykset
-
kerhotoiminta
-
kouluterveystarkastukset
-
koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-
-
kouluterveyskyselyt
-
tehokas opintojen ohjaus
-
ammatinvalinnanohjaus, tulevai-
minta
-
yhteistyö nuorisotyön ja muiden sidosryhmien kanssa
suuden suunnittelu, jatko-opintoihin
-
ennaltaehkäisevä päihdetyö
haku
-
kiusaamista ja väkivaltaa vastustava
toiminta
-
tukitoimien seuranta
27
Oppilashuoltoa ohjaavat asiakirjat
Lainsäädäntö http://www.finlex.fi
•
Suomen perustuslaki (173/1999)
•
Perusopetuslaki (628/1998), (477/2003), (642/2010)
•
Perusopetusasetus (1194/1998)
•
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
•
Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
•
Kansanterveyslaki (626/2007)
•
Lastensuojelulaki (417/2007)
•
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta(380/2009)
•
Työturvallisuuslaki (782/2002)
•
Pelastuslaki (468/2003)
•
Pelastusasetus (787/2003)
•
Poliisilaki (493/1995), (21/2001)
•
Nuorisolaki (72/2006)
•
Laki lasten päivähoidosta (36/1973),(1290/1999)
•
Laki lapsen huolto- ja tapaamisoikeudesta (361/1983)
•
Henkilötietolaki 1999
•
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999)
•
Sosiaali- ja terveysministerin asetus potilasasiakirjoista 2009
•
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
•
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
•
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
Kansainväliset sopimukset
•
Unescon Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989
28
•
Salamancan sopimus (Salamanca Statement), 1994
•
Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg), 1996
•
YK: n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus, 2006
Asiakirjat
•
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet
•
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
•
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001)
•
Vammaispoliittinen ohjelma
•
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä
suun terveydenhuolto, Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet
•
Jyväskylän normaalikoulun opetussuunnitelmat