JOENSUUN YLIOPISTO - Savonlinnan normaalikoulu

PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA
tekstiilityö
syksy 2013
http://snor.fi
1
PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA 2013 – TEKSTIILITYÖ
vko 36
-Suunnittelu
-Opetuksen
seuraaminen
ma 2.9.
Info
klo 8.00
OKL A 118
Läsnäolo
välttämätön.
Opetusaiheet
lehtorikohtaisesti
klo 12.15 alk.
ma 9.9.
Pääaineseminaari kaikille
klo 14.15
Norssin tsluokka
ma 16.9.
ti 3.9.
Peruskoulun
perustunti –
opetuksen
suunnittelu ja
johtaminen
klo 14.1515.45
norssin sali
ti 10.9.
ke 4.9.
to 5.9.
pe 6.9.
ke 11.9.
to 12.9.
pe 13.9.
ti 17.9.
ke 18.9.
pe 20.9.
vko 39
ma 23.9.
ti 24.9.
ke 25.9.
Asiaa
arvioinnista
14.15 -15.45,
norssin sali
to 19.9.
Oppilaan tuen
portaat
klo 14.45.
norssin sali
to 26.9.
vko 40
ma 30.9.
ti 1.10.
ke 2.10.
to 3.10.
pe 4.10.
vko 41
-Toteutus
-Norssi 50v.
juhlaviikko
ma 7.10.
ti 8.10.
ke 9.10.
to 10.10.
pe 11.10.
vko 42
-Toteutus
ma 14.10.
ti 15.10.
ke 16.10.
to 17.10.
Loppuseminaari
ja Best Practices
klo 14.15
norssin sali
pe 18.10
vko 37
-Toteutus/
Seuraaminen
vko 38
-Toteutus
-
pe 27.9.
Infotilaisuus -toimintasuunnitelman esittely ma 2.9.2013 klo 8.00–9.00 OKL sali A118.
Tekstiilityön oma infotilaisuus jatkuu normaalikoululla ma 2.9. klo 12.15–13.00 normaalikoulun
tekstiilityön luokassa.
Aiheiden annot: Normaalikoulu ma 2.9. klo 13.00 -16.00 Mertalassa: ti 3.9. 8.15–9.45 ja
Talvisalossa: ma 2.9. 9.30-10.30, paikka ts-luokka.
Kaikkien harjoitteluun osallistuvien läsnäolo on välttämätön.
Ohjaavat lehtorit: Normaalikoulu Erja Koskelainen [email protected], Talvisalo Maarit Juntunen
[email protected] ja Satu Partanen [email protected].
2
Harjoittelun suunnittelu:
viikko 36–37
Harjoittelun toteutus:
viikot 37–42
Harjoittelun laajuus:
7 opintopistettä
Muuta huomioitavaa:
Normaalikoululla teemavuosi Norssi 50 v
1. TAVOITTEET
Perusharjoittelussa:
1. Opiskelija soveltaa opettamisen oppilas- ja opettajakeskeisiä perustaitoja.
2. Opiskelija osaa käyttää koulukohtaista opetussuunnitelmaa sekä laatia jaksoja tuntisuunnitelmia.
3. Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia opetusmalleja ja oppimista
edistäviä menetelmiä ottaen huomioon erilaiset oppijat.
4. Opiskelija tulee tietoiseksi omista vuorovaikutustaidoistaan ja kykenee
analysoimaan niitä erilaisissa oppimis- ja kasvatustilanteissa,
opiskelijakollegoittensa kanssa sekä opetusharjoittelun ohjaustilanteissa.
2. EDELLYTYKSET
Orientoiva harjoittelu sekä kasvatustieteen opinnot kahden ensimmäisen vuoden
osalta.
3
3. HARJOITTELUN SISÄLTÖ
Yhden opiskelijan osalta:








omaa opetusta pääaineessa 18t
Normaalikoululla Juhlaviikot, 50 v 4 t (talkoot mahdollisesti ti 8.10. klo 14-)
tavoitteellista opetuksen seuraamista sekä koulun toimintaan perehtymistä
28t. Osan seuraamisesta voi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa esim. oman
sivuaineen opetukseen.
seminaareja 12 t
erityisopetuksen seuraamista 2t
aineenopettajan ja didaktiikan lehtoreiden yksittäis- ja ryhmäohjauksiin
osallistumista 28t
omatoimista työtä 95t (johon sisältyy oman opetuksen suunnittelua ja
valmistelua ja koulun muita tehtäviä)
Yhteensä 187 h (7 opintopistettä)
4. PERUSHARJOITTELUN TOIMINNAN KUVAUS
Yhden opiskelijan osalta:
Perusharjoittelu
ohjauksiin
osallistuminen
28t
muut tehtävät
Norssi 50 v. 4t
eritysopetuksen
seuranta 2t
didaktiikan lehtorit
koulun toiminta
tavoitteellinen
seuranta/sivu
aineen opetus
28t
opetuksen seuranta
pääaine 18
oma opetus
18t
omatoiminen
työ
95t
harj.koulu lehtorit
seminaarit
12t
Jokainen opetusharjoittelija vastaa harjoittelun aikana yksin yhden ryhmän
opetuksesta ja pareittain/kolmittain toisen ryhmän opetuksesta. Harjoittelija
seuraa nimetyn työparin opetusta ja toimii ryhmässä resurssiopettajana.
4
Tekstiilityön opetuksen lisäksi opetusharjoittelijat osallistuvat Norssi 50-v.
juhlaviikon suunnitteluun ja toteutukseen
Opetusharjoittelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet harjoittelulleen.
Opetettavasta aineesta laaditaan jaksosuunnitelma, johon sisältyy integraatiota
ja eriyttämistä. Jaksosuunnitelmasta tulee käydä ilmi yleiskuvaus opetuksen
etenemisestä opetusvuoron aikana sekä luokkaa koskevat kasvatukselliset
tavoitteet. Harjoittelussa käytetään ja kokeillaan monipuolisesti pedagogisia
malleja (opetusmenetelmiä ja työtapoja, ainekohtaiset pedagogiset mallit,
amkan välitehtävä 5). Nämä kirjataan jaksosuunnitelmaan. Opiskelija perehtyy
oppimisen arviointiin sisällyttämällä jaksoon ja jaksosuunnitelmaan
arviointiosuuden.
Jaksosuunnitelmat jätetään ohjaajille sovittuun määräaikaan mennessä.
Jaksosuunnitelma tulee olla hyväksytty ohjaajien taholta ennen
harjoittelutuntien käynnistymistä.
Yksittäisten oppituntien suunnitelmat laaditaan ohjaajien antamien ohjeiden
mukaisesti ja jätetään ne ennakkoon tarkastettavaksi ohjaajan antamaan
määrä-aikaan mennessä.
Hyväksytty suunnitelma on edellytys oppitunnin pitämiselle.
Harjoitteluun tulee sisältyä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä
opetuksessa. Perusharjoittelussa jokainen opiskelija osaa käyttää luokassa
olevia havainnollistamis- av- ja opetusteknologiavälineistöä opetuksensa
tukena (taulu, piirtoheitin, dokumenttikamera, dataprojektori, tietokone, iPad
yms.)
Opiskelija laatii harjoittelujaksosta itsearviointiraportin. Raporttiin sisällytetään
opetusmenetelmien ja työtapojen valintojen perusteet sekä arviointi niiden
toimivuudesta. Raportin kirjoittamisen ohjeet ovat liitteenä 1.
Ammatillisen kasvun välitehtävä 8. annetaan ja sen aineisto voidaan koota
harjoittelun aikana. Ks. kohta 6, Erityisopetukseen perehtyminen ja liite 2
5
5. OPETUKSEN SEURAAMINEN
Harjoitteluun kuuluu tavoitteellista opetukseen perehtymistä ja seuraamista
28 t (oppilaiden observointi, resurssiopettajana toimiminen, muita oppiaineita
oman harjoitteluluokan osalta sekä muiden luokka-asteiden käsityön tunteja.)
Osan seuraamisesta voi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa oman sivuaineen
/muiden oppiaineiden opetukseen joko oman harjoitteluryhmän luokassa
tai muussa opetusryhmässä. Opetettavista aineista ja tuntimääristä sovitaan
luokka/ opiskelijakohtaisesti erikseen.
Suosituksena on seurata oppilaan kokonainen koulupäivä. Oppiaineiden
seuraaminen kohdistuu oppitunnin rakenteeseen, opetusjärjestelyihin,
työtapoihin, vuorovaikutukseen (kysymykset, oppilaiden huomioiminen
yksilönä ja ryhmänä, ilmaisu), havainnollistamiseen, eriyttämiseen sekä
oppimisen arviointiin. Seuratuista tunneista keskustellaan ryhmäohjauksissa.
Opiskelija seuraa ja havainnoi harjoitteluryhmiensä oppilaita. Yhteisen
ryhmän oppilaat voidaan jakaa kahteen osaan. Apuna seuraamisessa
käytetään täytettävää oppilaan observointilomaketta.
Seuraamiset kirjataan erilliseen seurantakorttiin ja varmennetaan ohjaavan
opettajan nimikirjoituksella. Seurantakortti palautetaan harjoittelun lopussa
normaalikoulun kansliaan.
6. OPPILAAN TUEN PORTAAT: YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten
lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Oppimisessa ja
koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä,
opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tuen
portaista järjestetään seminaari. Oppilaan kolmiportainen tuki ks. liite 5.
Opetusharjoittelijat seuraavat perusharjoitteluvaiheessa erityisopetusta
vähintään 2 tuntia. Seurantatunnit varataan etukäteen normaalikoululla
erityisopettajan ovissa olevista työjärjestyksistä. Talvisalossa ja Mertalassa
seurantatunneista sovitaan erikseen erityisopettajien kanssa. Seuraamaan voi
tulla 1-2 opiskelijaa kerralla.
Erityisopetusta antavat normaalikoululla Sirpa Koivuniemi-Luomaaho(erityisopetustila) ja Katja Räisänen (4a). Mertalassa erityisopettajina
toimivat Harri Latonummi, Satu Kurki ja Leena Nenonen. Talvisalon
erityisopettajia ovat Taija Vuo ja Tanja Nurmela.
6
7. OPETUSHARJOITTELIJAN MUUT TEHTÄVÄT
Perusharjoitteluvaiheessa perehdytään myös opettajan varsinaisten
oppituntien ulkopuoliseen työalueeseen seuraavien tehtävien osalta;
- 3 välituntivalvontaan osallistuminen ohjaavan opettajan vuoroilla
- koko koulun päivänavauksiin osallistuminen torstaisin klo 8.45
- vanhempainilta
- mahdolliset teemapäivät
- mahdolliset yö- ja leirikoulut
- 50 -vuotisjuhlaviikko
- materiaalien hankinta ja järjestely tekstiilityössä
- blogimerkinnän tekeminen tekstiilityön blogiin
- Ipad opetuksessa
Oppituntien ulkopuolisista tehtävistä sovitaan tarkemmin
ohjaustilaisuuksissa.
8. OPPITUNTIEN TALLENTAMINEN
Jokainen harjoittelija huolehtii siitä, että häneltä nauhoitetaan kaksi
oppituntia. Tallennettavat opetustilanteet merkitään jaksosuunnitelmaan.
Arvioinnissa käytetään apuna sanattoman viestinnän arviointilomaketta sekä
kuvanauhan arviointilomaketta. Opiskelija katsoo ensin itse kummankin
tallenteen ja valitsee tallenteista toisen ryhmäohjaukseen. Tallenteista
keskustellaan luokassa harjoittelevien opetusharjoittelijoiden ja ohjaajan
kanssa yhdessä. Tallenteet toteutetaan yhteistyössä luokassa harjoittelevien
kanssa.
9. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA AIHEPIIRIT
Ohjauksesta vastaavat harjoittelukoulun lehtorit ja opettajat sekä didaktiikan
lehtorit. Ohjaus käsittää yksittäis- ja ryhmäohjausta. Ohjaustilaisuudet ovat
osa harjoittelutoimintoja, joten niissä läsnäolo on välttämätön.
Kevään 2013 ammatillisen kasvun portfolio/tutkiva essee tuodaan ohjaavalle
opettajalle.
7
Ohjaavan lehtorin ryhmäohjausaiheita ovat













opetussuunnitelma ja opetusaiheiden antaminen
harjoittelujakson yleissuunnittelu, oppituntien suunnittelu
henkilökohtaisten harjoittelutavoitteiden laatiminen
seuraamiselle asetettavat tavoitteet
erilaiset pedagogiset mallit, työtavat oppimisen tukena
koulun tilat ja opetusvälineet, havainnollistaminen
luokan oppilaat ja oppijakeskeisyys luokan opetuksessa
oppimisen arviointi
seuratut oppitunnit, esiin nousseet havainnot ja kysymykset
tvt:n opetuskäyttö omassa luokassa
tallenteiden arviointi
jakson palautekeskustelu
best practices
10. TEEMASEMINAARIT JA AINEDIDAKTISET SEMINAARIT
Kaikille harjoitteluun osallistuville järjestetään teemaseminaareja seuraavasti:








Peruskoulun perustunti – opetuksen suunnittelu ja johtaminen
(oppimiskäsitys, oppimisympäristö, työtavat) ti 3.9. klo 14.15 -15.45 Heli
Lepistö, norssin sali
Tekstiilityö pääaineena ma 9.9. klo 14.15–15.45 Erja Koskelainen
Matematiikka pääaineena, ma 16.9.2011 klo 14.15 – 13.45, ma -luokka Kaija
Häkkinen ja Päivi Vilska
Äidinkieli ja kirjallisuus pääaineena erikseen ilmoitettavana aikana, Tapio
Nenonen ja Sonja Hägg, ai-luokka
Oppilaan tuen portaat to 19.9. klo 14.15 -15.45 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho,
normaalikoulun sali
Asiaa arvioinnista ke 25.9. klo 15.15 -16.45, Eero Kovanen ja Pirkko Valkonen
normaalikoulun sali
Yhteinen loppuseminaari ja best practices to 17.10. klo 14.15-,
normaalikoulun sali
Yhteinen loppuohjaus (Normaalikoulu, Talvisalo ja Mertala) ajankohta
sovitaan harjoittelun aikana erikseen
8
11. PALAUTTEET JA ARVIOINTI
Opiskelija pitää harjoittelun aikana vapaamuotoista päiväkirjaa, tai muutoin
dokumentoi harjoitteluaan, jossa hän analysoi omaa työtään (esim.
suunnittelu, aineenhallinta, havainnollistaminen, eriyttäminen, oppitunnin
johtaminen, opetusmenetelmät, oppilaiden oppimisen arviointi), luokan
oppilaiden toimintaa ja saamaansa ohjausta. Tämä tukee itsearviointiraportin
ja portfolion laatimista.
Jokainen opetusharjoittelija saa arviointia toiminnastaan myös työpariltaan/
luokkaryhmän jäseneltä. Palaute voi olla suullista sekä kirjallista. Ohjauksissa
sovitaan, mihin seikkoihin vertaisarvioinnissa kunkin harjoittelijan kohdalla
kiinnitetään erityistä huomiota.
Vertaisarviointi toteutetaan siten, että kukin opiskelija valitsee laatimistaan
henkilökohtaisista tavoitteista 2-3 sellaista, joihin erityisesti haluaa palautetta
toisilta opetusharjoittelijoilta. Nämä kirjoitetaan näkyviin esim. joko omaan
vertaisarviointivihkoon tai luokan yhteiseen vertaisarviointikansioon. Näitä
säilytetään luokassa siten, että tunnin seuraaja voi sieltä tavoitteet lukea ja
huomioida ne kirjoittaessaan ko. dokumenttiin palautetta seuraamastaan
tunnista. Tunnin seuraajan tulee osallistua palautekeskusteluun
mahdollisuuksien mukaan. Kirjallista vertaispalautetta hyödynnetään
itsearviointiraportissa.
Jokainen opiskelija johtaa ainakin yhden arviointikeskustelun.
Harjoittelujakson lopussa opiskelija arvioi omaa toimintaansa liitteenä olevien
ohjaavien kysymysten avulla ja laatii tältä pohjalta itsearviointiraportin.
Harjoittelujakson päätyttyä pidetään yhteinen palautekeskustelu 17.10 2013
klo 14.15 alkaen normaalikoulun salissa
Palautekeskustelun tarkoituksena on
- esitellä onnistuneita opetustilanteita – opiskelijoiden best practicesesitykset: valitaan joka luokkatasolta esitys (kesto n. 5 min.)
- koota harjoittelujakson kokemukset –palautekyselyn tulokset
Perusharjoittelussa arvioitavat osiot ovat tavoitteellisuus, vastuullisuus ja
vuorovaikutus (kts. Liite 4). Harjoittelu arvioidaan asteikolla
hyväksytty/hylätty. Hylätty tarkoittaa, että opetusharjoittelijalla on niin
vakavia puutteita yhdessä tai useammassa arvioitavassa osiossa, että koko
harjoittelujakso on uusittava.
9
12. PERUSHARJOITTELUUN LIITTYVÄÄ YLEISTÄ INFORMAATIOTA
Talvisalon ja Mertalan koulujen yleisinformaatio toimitetaan opiskelijoille
sähköisesti erikseen.
Normaalikoulu
Normaalikoulun opetussuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta sekä jokaisesta
luokasta myös paperiversiona. Opetusharjoittelun perusteet – asiakirja on
myös koulun kotisivuilla.
Koulun opetusmateriaalin käytöstä ja
luokanlehtorin kanssa. Lainaamiset
varauskansioihin. Lainaaja on vastuussa
opetusmateriaalista
ja
lainaamisesta sovitaan aina
kirjataan materiaalikohtaisiin
kaikesta lainaamastaan koulun
sen
palauttamisesta.
Luokkaa ja harjoittelua kohti on varattu 1000 monisteen kiintiö.
Monistuskiintiön käytöstä vastaa luokanlehtori. Ohjaava opettaja hyväksyy
oppilaille monistettavat materiaalit allekirjoituksellaan. Kopioitava
materiaali jätetään vahtimestarille hyvissä ajoin, viimeistään pidettävää
oppituntia edeltävänä arkipäivänä. Varmista, että kopioit laillisesti.
Kopiointisäännöistä ja tekijäoikeuksista löydät tietoa osoitteesta:
www.kopiraitti.fi.
Koulun ulko-ovet ovat avoinna klo 7.00 -15.00. Perjantaisin ovet suljetaan klo
14.30.
Opiskelijat voivat ruokailla koulun ruokalassa klo 10.15 -12.15. Ruokailu on
maksullista myös silloin, kun opiskelija ruokailee oppilaiden kanssa. Aterian
hinta on 3.45/4.00€. Ruokailun valvonnasta sovitaan ohjaavan opettajan
kanssa. Normaalikoulun Makunorssi -ruokalasta vastaa Henry Pitkonen.
Normaalikoulun atk-tukihenkilönä toimii Matti Tiitinen. Virastomestarina
toimii Timo Makkonen ja toimistosihteerinä Maire Ruohoaho.
Timo
Makkonen toimii myös koulun kirjaston hoitajana. Luokan lehtorit Kari
Niittymäki ja Kimmo Nyyssönen toimivat atk-asioissa tukihenkilöinä oman
toimensa ohella.
Koulunkäyntiohjaajina toimivat Esa Turunen (yläkoulu) sekä Mira Räsänen ja
Jaana Saarinen (alakoulu).
Kouluterveydenhoidosta huolehtii terveydenhoitaja Sirkku Hoffren.
Terveydenhoitaja on koululla pääsääntöisesti maanantaisin, tiistaisin ja
torstaisin.
10
Koulun johtavana rehtorina on Mikko Ripatti ja perusasteen rehtorina Heli
Lepistö.
Koulun yhteystiedot: Savonlinnan normaalikoulu
PL 86 (Kuninkaankartanonkatu 5)
57100 Savonlinna
puhelimet:
050-440 0069
050 440 1317
050 5401016
0503423624
internet:
http://snor.fi
opettajainhuone
kanslia
johtava rehtori
perusasteen rehtori
sähköpostiosoitteet: [email protected]
Perusharjoitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa tulee ensisijaisesti kääntyä
ohjaavan lehtorin puoleen.
Tekstiilityön
opetusharjoittelusuunnitelmaa koskevat
huomautukset,
kysymykset ja ehdotukset osoitetaan lehtori Erja Koskelaiselle
e-mail: [email protected], puh. 050-5298537
Sairaustapauksissa opiskelija toimittaa poissaolostaan lääkärintodistuksen
ohjaavalle opettajalle, jonka kanssa sovitaan korvaavuuksista. Muut
poissaoloanomukset toimitetaan henkilökohtaisesti rehtori Mikko Ripatille.
11
LIITE 1
ITSEARVIOINTI
Opiskelija laatii opettajaharjoittelustaan itsearviointiraportin (5-8 sivua fonttikoko 12 Times
New Roman tai vastaava rivivälillä 1,5), jossa tarkastellaan omaa ammatillista kehitystä
seuraavien viitteellisten kysymysten pohjalta. Itsearviointiraportin laadintaa varten opiskelijan
tulee pitää henkilökohtaista päiväkirjaa tai tehdä muistiinpanoja harjoittelustaan ja suorittaa
systemaattista itsearviointia pitämistään oppitunneista ja opetuksen seurannasta.
Itsearviointiraportista keskustellaan harjoittelun ohjaajan johdolla ryhmäohjauksissa. Raportti
toimitetaan ennen luokkakohtaista palautekeskustelua ohjaajalle, joka hyväksyy raportin osana
harjoittelutoimintoja. Raportin jäsennys on vapaamuotoinen.
OHJAAVAT KYSYMYKSET
1.
Ammatilliset odotukset ja uskomukset
Mitä odotuksia ja toiveita Sinulla oli harjoittelun suhteen?
Millaista epävarmuutta tai pelkoja oli mielessäsi?
Miten odotukset ja toiveet toteutuivat ja muuttuivat?
Millaisia myönteisiä tai kielteisiä tuntemuksia koit harjoittelussa?
Miten omat opetus- ja kasvatuskäsityksesi muuttuivat?
2. Ammatillinen ja persoonallinen minäkuva
­
Käsitys itsestäsi opettajana - millainen opettajapersoona olet?
­
Missä tunsit itsesi hyväksi ja varmaksi? (opettajan työn vahvuustekijät)
­
Millaiseksi kuvailet omaa vastuunotto- ja tehtäviin sitoutumiskykyäsi?
­
Arvioi itseohjautuvuus- ja itsearviointitaitojasi.
­
Arvioi ryhmätyö- ja ihmissuhdetaitojasi.
­
Muuttuivatko käsityksesi ammatillisesta minäkuvasta harjoittelun aikana? Miten?
­
Mikä on alue tai ominaisuus, missä haluaisit kehittää itseäsi jatkossa?
3. Henkilökohtaiset tavoitteet/viralliset tavoitteet
­
Mitä henkilökohtaisia tavoitteita asetit harjoittelulle?
­
Miten saavutit asettamasi tavoitteet ja mitkä ovat ne kriteerit, joilla arvioit omaa
menestymistäsi?
4. Merkittävät oppimiskokemukset
­
Mitkä olivat merkittävimmät oppimiskokemuksesi harjoittelussa?
­
Mikä niistä teki merkittäviä ja miten ne muuttivat ajatteluasi tai toimintaasi? Mitä
opit?
­
5. Työtavat/opetusmenetelmät/pedagogiset mallit
Millaisia työtapoja/opetusmenetelmiä käytit omassa opetuksessasi? Miksi? Miten
onnistuit oppimisympäristöjen rakentamisessa? Mitä uutta opit oppimisesta ja
työtavoista /opetusmenetelmistä?
12
6. Yhteistyö ja vuorovaikutus
­
Miten arvioisit omaa yhteistyötäsi ja vuorovaikutusta suhteessa ohjaajiin, muihin
harjoittelijoihin ja oppilaisiin?
­
Mikä merkitys yhteistyöllä oli ammatillisessa kasvussa?
13
LIITE 2
AMMATILLISEN KASVUN VÄLITEHTÄVÄ 8, Oppimisen tuki
1. Tutustu normaalikoulun kotisivuilla perusopetuksen opetussuunnitelman erityisopetus-osaan.
2. Tutustu Kolmiportaisen tuen kaavioon, joka on harjoittelusuunnitelman liitteenä (liite 5).
3. Kirjaa harjoitteluluokkasi yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden
tukikäyntöjä luokan arjessa. Harjoittelun ohjaajat antavat lisätietoja.
4. Pohdi, mitä muita keinoja opettajalla on tukea luokkansa oppilaiden toimintaa esim. sosiaaliset
taidot ja yhteisöllisyys.
5. Valmistaudu esittelemään havaintosi AMKA-ryhmällesi ja koosta tehtävä jaettavaan muotoon.
PALAUTA TEHTÄVÄ AMKA-RYHMÄSI VETÄJÄLLE Anne Tossavainen/Sonja Hägg (palautuspvm pe
25.10.2013).
14
LIITE 3
”Harjoitteluohjaajalta saat suuntaa antavan aiheen, ja sinun tehtäväsi on muotoilla jakson
tehtävä/teema/aihe/ongelma siis sellaiseksi, että se * herättää oppilaiden uteliaisuutta, * tukee oppilaiden
suunnittelua, * on ajankohtainen, * liittyy jotenkin oppilaiden elämään, * integroituu aihekokonaisuuksiin tai
muihin oppiaineisiin” Lainaus Tarja Krögerin jaksosuunnitelmaohjeesta.
TÄSSÄ SIIS LUOKKAJAOT JA OPETUSAIHEET hyvin lyhyesti. Ryhmiä voi vaihtaa sopimalla siitä suoraan
toisen ryhmän opiskelijan kanssa. Ilmoita muutoksesta Heli Lepistölle. Ryhmäjaot tarkistetaan ja
työparit jaetaan ensimmäisessä tekstiilityön ohjauksessa maanantaina 3.9. klo 15. Tutustu ennen
ohjausta käsityön opetussuunnitelmaan osoitteessa:
http://snor.fi/perusopetuksen-opetussuunnitelma/
http://m.savonlinna.fi/filebank/1853-Savonlinnan_perusopetuksen_ops.pdf
Normaalikoulu
4a
Ti 12–14
Anna Yrjänä
4b
Ke 12–14
Kati Ruotsalainen
5a
Ma 11–13
Matilda Ylä-Mononen
5b
To 10–12
Katariina Tuikkala
6a
To 12–14
Anu Laitinen
6b
7a
To 12–14
Eeva-Liisa Särkelä
Anna+ Kati
7b
Pe 10–12
Matilda+ Katariina
8b
Ke 8-10
Anu + Eeva-Liisa
Joko virkkausta, kiinteä silmukka-> Tuotteen
suunnittelu ja toteutus
Tai koneompelua, päällikeompelu johonkin
käyttötuotteeseen…. pyyhe, kassi,
lokerikko….? Vai taidetta?
Sama kuin 4a
Kässäpussin ompelu. Kankaan
värjäys/kuviointi persoonalliseksi
kankaanpainannan/kirjonnan keinoin. Tai
ompelu/yksinkertainen vaate?
Sama kuin 5a/ipad
Neulonta. Mallitilkku, nurja silmukka,
neulepinnat. Neuletiheyden laskeminen.
Pyöröneuleen suunnittelu ja aloittaminen.
Työt valmistuvat vasta lähempänä
joululomaa. Lankana isoveli/huopanen?
Kuten 6a
Joko virkkausjakso tai yläosan vaatteen
valmistuksen aloittaminen/ ipad
Kuten 7a
Villasukan suunnittelu ja sen valmistus alulle.
Lankana 7 veljestä. Mallitilkku aloitettu ja
toivottavasti myös neulottu jakson alkuun
mennessä.
*Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa.
15
Talvisalo
6lk
ke 12.15–13.45
Alaosan vaate/ yöhousu
Vivi Lamberg
6lk
to 13.15–14.45
7lk
to 11.15–13
Riikka Jaakola
Alaosan vaate/ yöhousu
Yläosan vaate joustavasta materiaalista
Sonja Tukiainen
8lk
pe 10–12
Vivi+Riikka+Sonja
Villasukka
*Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa.
Mertala
Virkkaus: perussilmukoiden kertaus, lisäys ja
kaventaminen, kirjovirkkaus, erilaisia
materiaaleja( villalangan ohella
matonkude,naru,c-kasetin nauha…).Voi
yhdistää vesi-sokeri-tärkkäystä ja
huovutusta.
7BF
ma 10–12
Liisa Nivala
7ABF
ti 10–12
Erika Mustonen
Sama kuin edellä
7DE
ke 10–12
Saara Arponen
Sama kuin edellä
7CD
to 10–12
Jonna Perälä
Sama kuin edellä
6BC
ti 13–15
Liisa+Erika
6AD
pe 8-10
Saara+Jonna
Iso ryhmä (18 opp),
kaksi aihetta->käsinkirjontaa(ristipisto) ja
tilkkutyönä (hirsimökki-blokki)pannulappu tai
yksinkertainen kassi, jotta kaikki pääsevät
joskus ompelukoneelle
Sama kuin edellä
*Tähdellä merkittyjen ryhmien ajat muuttuvat viikolla 42, kun 2. Jakso alkaa.
16
PERUSHARJOITTELUSSA ARVIOITAVAT OSIOT:
LIITE 4
tavoitteellisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus
1. Tavoitteellisuus
a. opetustyön suunnittelutaidot
b. oppilaiden oppimistavoitteiden asettaminen
c. omien oppimistavoitteiden asettaminen
d. realististen kasvatus- ja opetustavoitteiden asettaminen
e. oppilaille asetettujen tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen
arvioiminen
f. muiden opetusharjoittelijoiden tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn
monipuolinen arvioiminen
g. omien tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen
2. Vastuullisuus
a. yksittäis- ja ryhmäohjauksiin osallistuminen
b. opetuksen suunnittelu kirjallisesti ja suunnitelmien esittäminen ennalta
c. oppituntien pitäminen ja opetusjärjestelyistä huolehtiminen
d. muut harjoittelun toimintasuunnitelmassa yksilöidyt tehtävät
3. Vuorovaikutus
Vuorovaikutus oppilasryhmän kanssa
a. oppilasryhmään tutustuminen
b. dialogi eri opetus- ja kasvatustilanteissa
c. asiallinen ja johdonmukainen ilmaisu
d. selkeiden toimintaohjeiden anto
e. oppilaiden motivointi ja aktivointi
f. myönteisen ilmapiirin luominen
g. oppimisen johtaminen ja ohjaaminen
Vuorovaikutus ohjausryhmän kanssa
g. halu ja kyky rakentavaan yhteistyöhön ohjaajien ja harjoitteluryhmän kanssa
h. taito antaa ja ottaa vastaan monipuolista palautetta
4. Asiantuntemus
a. kyky hyödyntää tarkoituksenmukaisesti lasten tai oppilaiden iän, tason ja ryhmän
mukaan soveltuvia sisältöjä
b. opettamisen ja opetettavan aineen perustietojen ja –taitojen hallitseminen
c. kyky soveltaa opettaja- ja lapsi/oppilaskeskeisiä menetelmiä ja rakentaa
tavoitteellista
oppimista tukevia oppimisympäristöjä
d. kyky käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä
17
LIITE 5
KOLMIPORTAINEN TUKI
18