Toimintasuunnitelma 2015-2016
Transcription
Toimintasuunnitelma 2015-2016
TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULU Tampereen yliopiston normaalikoulun TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2015–2016 1 SISÄLTÖ 1. Tampereen yliopiston normaalikoulun tehtävä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.1. Toiminta-ajatus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 2. Koulutyön yleinen järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 2.1. Oppilaat, opiskelijat ja henkilökunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.1.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.1.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 6 7 2.2. Muu henkilökunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2.3. Tuntikehyksen käyttösuunnitelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 2.3.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.4. Työaika lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 2.4.1. Lukion ja yläkoulun jaksot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.5. Arviointiaikataulut ja määräajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.5.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.5.2 Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 2.5.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 2.6. Päivittäinen työaika . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.6.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.6.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.6.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 17 17 18 2.7. Yhteiset päivänavaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.7.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 2.7.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.8. Koulun toimintakulttuuri ja kasvatustyön yleiset periaatteet . . . . . . . . . . . . . . . 19 2.9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.9.1 Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.9.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.9.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 21 22 22 2.10. Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 2.11. Tiedottaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.11.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.11.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.11.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 24 24 24 24 2.12. Lukuvuoden 2015–2016 tapahtumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.12.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.12.2. Yläkoulu ja lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 25 25 2.13. Opintoretket ja leirikoulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.13.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.13.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.13.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 26 26 27 2.14. Opetuksen järjestämiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat . . . . . . . . . . . . . 27 2.15. Suomi toisena kielenä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.15.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.15.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.15.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 28 28 28 2.16. Lupamenettelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 2.17. Arvioinnin toteuttaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.17.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.17.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2.17.2. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 30 30 30 2.18. Opetuksen painotukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 2.19. Kiinteistön hoito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 3. Joustava arki ja koulunkäynnin tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 3.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.1.1 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.1.2 Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.1.3 Poissaolot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 36 37 38 3.2 Oppilaan- ja opinto-ohjaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 3.3 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 3.3.1 Tukiopetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 3.4 Kouluruokailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.4.1. Alakoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.4.2. Yläkoulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3.4.3. Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 42 42 42 3.5 Terveydenhuolto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 3.6 Koulumatkakuljetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.6.1 Perusopetus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 3.6.2 Lukio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3.7 Muu koulunkäyntiä tukeva toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3.7.1 Esiopetusyhteistyö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46 3.7.2 Oppilaskunta ja opiskelijakunta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3.7.3 Tukioppilastoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3 3.7.4 Tutortoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 3.7.5 Iltapäivätoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 3.7.6 Kerhotoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 3.7.7 KiVa Koulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 4. Koulun tavoite- ja toimenpideohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.1. Kasvatustieteen yksikkö vuoteen 2020 .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49 4.1.1 Kasvatustieteen yksikön kehittämisen painopisteet . . . . . . . . . . . . . 51 4.2. Normaalikoulu 2020 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 4.2.1. Keskeisiä kehittämisen ja toiminnan alueita lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 4.3. Kehittämishankkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 4.4. Valmistelevat työryhmät lukuvuonna 2015–2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.4.1. Rehtoritiimi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.4.2. Suunnitteluryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.4.3. TVT- ja oppimisympäristöryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59 4.4.4. Kansainvälisyystyöryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 4.4.5. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 4.4.6. Opetussuunnitelmaryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62 4.4.7. Työhyvinvointiryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 4.4.8. Toiminnan laadunvarmistusryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 4.4.9. Lukion kehittämisryhmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 4.4.10. Muut ryhmät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5. Opetusharjoittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.1. Luokanopettajakoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 5.2. Aineenopettajakoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 5.3. Opetusharjoittelun kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67 6. Koulutyön yleinen organisoituminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 6.1. Normaalikoulun hallinnollinen asema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 6.2. Normaalikoulun johtaminen ja organisaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 6.3. Varajärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 6.4. Yhteissuunnittelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71 6.5. Opettajien poissaolot ja sijaisjärjestelyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 6.6. Työehtojen mukainen täydennyskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 7. Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 8. Koulumme toteuttama täydennyskoulutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 73 Liitteet 4 Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintasuunnitelma Lukuvuosi 2015–2016 1. Tampereen yliopiston normaalikoulun tehtävä Tampereen yliopiston normaalikoulu on kasvatustieteiden yksikköön kuuluva yksikkö, joka toimii kiinteässä pedagogisessa ja tutkimuksellisessa yhteistyössä yliopiston kanssa. Normaalikoulussa järjestetään perus- ja lukio-opetusta. Opetuksen lisäksi harjoittelukoulujen tehtäviin kuuluu opetusharjoittelun järjestäminen ja siihen liittyvä opetusharjoittelun ohjaus, opetuksen kehittämiseen liittyvä kokeilu- ja tutkimustoiminta sekä täydennyskoulutus. Tehtävänsä ja toimintansa suhteen harjoittelukoulut poikkeavat merkittävästi yliopiston muista yksiköistä. Normaalikoulun toiminnan lähtökohtana on hyvinvoiva, sivistyvä ja kehittyvä ihminen ja sen keskeisimpänä tavoitteena lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Koulun toiminnalla edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Arvomaailman perustana ovat ihmis- ja perusoikeudet sekä sivistyksen ja luonnon vaaliminen. Opetuksen ja kasvatuksen perustana ovat kieli sekä suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri. Lukio-opetuksen keskeinen tavoite on antaa nuorille jatko-opintojen edellyttämät valmiudet. Tampereen yliopiston normaalikoulun toiminnan tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston kanssa. Lisäksi se huolehtii opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta sekä kehittää monipuolista opetusharjoittelua ja opetusteknologian käyttöä. Lukuvuonna 2015–2016 perusopetuksessa tulee olemaan 30 (17 AK + 14 YK) perusopetusryhmää ja noin 685 (398 AK + 287 YK) oppilasta. Lukiokoulutuksessa ryhmiä on yhteensä 10, joista yhdeksän vuositasoilla 1-3 ja kymmenes vuositasolla 4. Opiskelijoiden määrä on 272. Lukuvuosittain normaalikoulussa suorittaa opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvät harjoittelujaksot noin 300 opetusharjoittelijaa. 1.1. Toiminta-ajatus Tampereen yliopiston normaalikoulun arvomaailman perustana ovat ihmisoikeuksien ja kansalaisen perusoikeuksien kunnioittaminen, henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden loukkaamattomuus, yksityiselämän suoja ja omantunnon vapaus. Opetuksen arvopohjana ovat demokratia, tasa-arvo ja turvallinen kasvuympäristö sekä luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Tältä perustalta pyritään luomaan toiminta- ja oppimisympäristö, joka on turvallinen, kehittävä, virikkeinen, haasteellinen ja toiminnallisuuteen ohjaava. Lisäksi ympäristö on oppilasta emotionaalisesti tukeva ja kannustava sekä edistää yhteistä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien ja ihmisten välistä ymmärtämystä. Tavoitteena on herättää oppilaassa älyllistä uteliaisuutta ja antaa mahdollisuuksia kokeilevaan ja omatoimiseen oppimiseen sekä edistää myönteisen minäkuvan vahvistumista ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oppimista tuetaan oppilashuoltotyöllä ja erityisopetuksella. 5 2. Koulutyön yleinen järjestäminen 2.1. Oppilaat, opiskelijat ja henkilökunta Johtava rehtori Vesa Toivonen 2.1.1. Alakoulu Apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Perusopetuksen vuosiluokkien 1.- 6. opetus järjestetään Nekalan alakoulussa (15 por) ja Muotialatalossa (2 por). Perusopetuksen 1.–6. vuosiluokkien toimintaa johtaa apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo. Luokka 1.A 1.B (Muotiala) 2.A 2.B (Muotiala) 3.A 3.B 3.C MU 4.A 4.B 4.C MU 5.A 5.B 5.C MU 6.A 6.B 6.C MU 6.D Yhteensä Tyttöjä 13 20 9 8 9 5 20 9 10 17 10 13 12 10 5 14 11 195 Poikia 14 8 16 16 12 16 4 16 14 6 10 13 11 11 16 6 10 199 Yhteensä 27 28 25 24 21 21 24 25 24 23 20 26 23 21 21 20 21 394 Oppilaat on ilmoitettu tilastointipäivän 20.9. mukaisesti. Muut opettajat EN EN/SA EN/RA EO / S2 EO (alak. ja yläk.) TS TN/LI LI IS opettaja OU opettaja Päivi Noterman Kirsi Aaltonen-Kiianmies Pauliina Laiho Hanna Virhiä-Särkäs Tiina Juutilainen Jaana Inki Tapio Mustonen Noora Halme Hinde Elhachad Inkeri Remsu 6 Opettaja Annika Paala Johanna Hildén Sinianna Sinervo Heli Rantamäki Sanna Isopahkala Mikko Horila Sanna Hollström Johanna Pitkänen Marja Tuomi Tiina Pajunoja Tapani Kaartinen Paavo Jyrkiäinen Outi Erkkilä Helena Sieppi Jari Tuomi Pipsa Sassila Tuomo Tammi 2.1.2. Yläkoulu ja lukio Lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen, apulaisrehtori Jere Lepola Perusopetuksen rehtori (yläkoulu) Irma Kakko Lukiossa opettava henkilökunta on yhteinen perusasteen (yläkoulu) kanssa. Biologia ja maantiede Hiisivuori Christa, Jauhiainen Maija, Kuisma Merja, van Nunen Minna, Vartiainen Sami Englanti Hiitti Antti, Lamu Emilia, Rahunen Anni, Sipilä Nina, Tuukkanen Riitta, Tolkki Niina, Östring Heidi, Erityisopetus Juutilainen Tiina, Poikajärvi Pekka Historia ja yhteiskuntaoppi Leskinen Marjo, Mäkinen Janne, Leisku-Johansson Aulikki, Niskanen Eija Kotitalous Wiklund Tiina, Virnes Maarit Kuvataide Korte-Suonpää Marja-Leena, Pitkänen Johanna (Johanna N Pitkänen) Käsityö Lehti Hannu, Talviala Paula, Kouhia Kari Liikunta Lehtonen Raija, Iso-Möttönen Martti Matemaattiset aineet Alatalo Tuija, Favorin Jukka, Fihlman Terhi, Korenius-Toikka Iida, Nieminen Kari (Kari A Nieminen), Kylmälä Tuula, Lepola Jere, Luodeslampi Tero, Männistö Jukka, Oksman Tuula, Järvinen Juha Musiikki Kankkunen Olli-Taavetti, Tulikari Aki Opinto-ohjaus Melkas Eevaleena, Vuorinen Jukka Ranska Aarnio Jari, Rahunen Anni 7 Ruotsi Alenius Raija, Alho Pekka, Kallio Marko Saksa Sihvo Seija, Östring Heidi Terveystieto Liikunnan, biologian ja kotitalouden opettajat Uskonto, psykologia, filosofia Pääkkönen Tuovi, Törrönen Minna, Sorva Mari, Sisso-Hakonen Elina Venäjä Lamu Emilia Äidinkieli ja kirjallisuus Ahonen Kaarina, Eerola Anu, Eriksson Sirpa, Mustonen Harri (Harri V Mustonen), Väisänen Anna Yläkoulu Luokka Tyttöjä Poikia Yhteensä Luokanohjaaja 7A 10 9 19 Terhi Fihlman 7B 13 6 19 Anu Eerola 7C 11 9 20 Anna Väisänen 7D 8 8 16 Maija Jauhiainen 7E 12 8 20 Emilia Lamu 8A 13 11 24 Maarit Virnes / Tiina Wiklund 8B 13 12 25 Mari Sorva / Juha Järvinen 8C 17 7 24 Nina Sipilä 8D 8 17 25 Anni Rahunen 9A 9 9 18 Iida Korenius-Toikka 9B 6 13 19 Minna van Nunen 9C 11 8 19 Jere Lepola 9D 6 12 18 Marko Kallio 9E 8 12 20 Antti Hiitti 8 Oppilaat on tarkistettava tilastointipäivän 20.9. mukaisesti. Lukio 280 opiskelijaa 20.9.2015 (tarkistettava) Ryhmä Tyttöjä Poikia Yhteensä Ryhmänohjaaja 15A 11 17 28 Sirpa Eriksson 15 B 16 12 28 Christa Hiisivuori, Sami Vartiainen 15C 12 14 26 Eija Niskanen 14A 12 16 28 Marjo Leskinen 14B 9 19 28 Tuovi Pääkkönen 14C 8 19 27 Aulikki Leisku-Johansson 13A 12 12 24 Tuula Oksman 13B 13 13 26 Jukka Männistö 13C 4 24 28 Janne Mäkinen 12 A 7 22 29 Jukka Vuorinen 2.2. Muu henkilökunta Avustajat Tehtävä Toimipiste Leena Leino kouluavustaja Nekala Anne Helminen kouluavustaja Nekala Elisa Serave kouluavustaja Nekala Katja Corell kouluavustaja Muotiala Tiina Heponiemi kouluavustaja Muotiala Nina Lahti kouluavustaja Kuokkamaantie Hinne Koivuluoma kuraattori Kuokkamaantie ja Nekala Elina Sisso-Hakonen psykologi Kuokkamaantie ja Nekala Muu yliopiston henkilökunta Tehtävä Toimipiste Mervi Talla osastosihteeri Nekala Kalervo Kallio vahtimestari Nekala 9 Petri Wilen mikrotukihenkilö Nekala Arja Friman osastosihteeri Kuokkamaantie Eeva Putto osastosihteeri Kuokkamaantie Teija Voimio hallintosihteeri Kuokkamaantie Samu Ahvenjärvi vahtimestari Kuokkamaantie Tomi Malmström mikrotukihenkilö Kuokkamaantie Aki Nousiainen laboratoriomestari Kuokkamaantie Markku Littunen kirjastoamanuenssi Kuokkamaantie 2.3. Tuntikehyksen käyttösuunnitelma 2.3.1. Alakoulu Lukuvuoden 2015–2016 tuntikehys on 656,3 tuntia joista 17,5 tuntia ulkopuolisella projektirahoituksella. Tuntikehyksen käyttösuunnitelmasta ilmenevät opetushenkilöstön opetustunnit sekä perusopetusresurssin käyttö. Perusasteella sovelletaan 1.9.2012 voimaan tullutta ns. perusasteresurssia. Koulukohtainen viikkotuntiresurssi määräytyy kertomalla perusasteen oppilaslukumäärä luvulla 0,01. Alakoulu 394 x 0.01 = 3,94vvh. Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon opettajan osallistuminen hänelle määrättäviin erityistehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne. LIITE 19: Alakoulun tuntikehyksen käyttösuunnitelma 2.3.2. Yläkoulu Lukuvuoden 2015–2016 tuntikehys on 519.68 tuntia (mukana ei ole OPH:n rahoituksen jakotunnit 4vvh). Tuntikehyksen käyttösuunnitelmasta ilmenevät aineiden opetustunnit sekä tuntiresurssin käyttö. Yläkoulun osalta perusasteresurssi määräytyy kertomalla yläkoulun oppilaslukumäärä luvulla 0,01( 286 x 0.01) = 2.86 vvh Työsuunnitelmassa osoitettavien tuntien määräämisessä otetaan huomioon opettajan osallistuminen hänelle määrättäviin erityistehtäviin tai työhön liittyvä erityisluonne. LIITE 20: Yläkoulun ja lukion tuntikehyksen käyttösuunnitelma 10 2.3.3. Lukio Lukiokoulutuksen tuntiresurssi muodostuu käytettävästä opetuskurssimäärästä ja lukioresurssista. Lukioresurssin määrä on 20 + 0,17 x 262 = 64,54 vvh Lukion kursseihin käytettävä resurssi on 294,75 ja lukiokerroin 29vvh LIITE 16: Lukioresurssin käyttöperiaatteet LIITE 20: Yläkoulun ja lukion tuntikehyksen käyttösuunnitelma 2.4. Työaika lukuvuonna 2015–2016 Syyslukukausi 11.08.2015–19.12.2015 Syysloma 12.10.2015–16.10.2015 Kevätlukukausi 07.01.2016–04.06.2016 Talviloma 29.02.2016–04.03.2016 Lomapäivä 6.5. Koulupäivät ovat työjärjestyksen mukaisia lukuun ottamatta päättäjäispäiviä ja seuraavia erikoispäiviä: Nuorisokuoro Oskarin pidennetty harjoitus 17.12.2015 (klo 12–16) ja konsertti 17.12.2015 klo 19 Kiirastorstain kirkkopäivä 24.3.2016 Perusopetuksen osalta vapputapahtuma 29.4.2016. Yläkoulu päättyy 3. oppitunnin jälkeen. Lukio pitää normaalit oppitunnit klo 13 saakka. Taksvärkkipäivä 15.4.2016 Luokkaretkipäivä 1.6.2016 Muista poikkeuksista ilmoitetaan erikseen. Penkkaripäivä päättyy ruokailuun. Vanhojen päivä ei aiheuta muutoksia koulupäivään muuten kuin abigaalan ja vanhojen tanssien osalta. Koulu päättyy normaaliin aikaan. 11 2.4.1. Lukion ja yläkoulun jaksot JAKSOT JAKSO 1 11.08.2015– 01.10.2015 38 JAKSO 2 02.10.2015–01.12.2015 38 JAKSO 3 02.12.2015–09.02.2016 38 JAKSO 4 10.02.2016–12.04.2016 38 JAKSO 5 13.04.2016–04.06.2016 37 2.5. Arviointiaikataulut ja määräajat 2.5.1. Alakoulu Arviointiaikataulu Määräaikoja lukuvuonna 2015–2016 AIKA ARVOSTELU WILMASSA SYYSLUKUKAUSI 11.8.–19.12.2015 ma 14.12.2015 klo 12 KEVÄLUKUKAUSI 7.1.–4.6.2016 ma 30.5.2016 klo 12 2.5.2 Yläkoulu Yläkoulun arviointiaikataulu 2015–2016 jakso päättyy rästitentti jaksoarviointi 1. jakso 01.10.2015 7.10.2015 8.10.2015 2. jakso 01.12.2015 9.12.2015 13.12.2015 3. jakso 09.02.2016 11.2.2016 21.2.2016 26.2.2016 4. jakso 12.04.2016 14.4.2016 17.4.2016 19.4.2016 9. lk 5. jakso 04.06.2016 25.5.2016 19.5.2016 7.– 8. lk 5.jakso 04.06.2016 29.5.2016 12 päättöarviointi arv. kokous todistus 10.10.2015 16.12.2014 käytös 13.– 18.5.2015 (käytös 20.5.), 24.5.2016 31.5.2016 wilma 19.12.2015 4.6.2016 4.6.2016 wilma 2.5.3. Lukio ARVIOINTIVIIKOT JAKSO 1 25.09.2015–01.10.2015 JAKSO 2 25.11.2015–01.12.2015 JAKSO 3 03.02.2016–09.02.2016 JAKSO 4 06.04.2016–12.04.2016 JAKSO 5 27.05.2016–02.06.2016 Jaksojen arviointiviikon pituus on 5 arkipäivää. Palkkien 1 ja 7 kokeet ovat ennen arviointiviikkoa. Arviointiviikolla palkin opetus on 3. oppitunnilla ja palkin kokeet alkavat 4. oppitunnilla. Arviointiviikon yksityiskohtainen aikataulu tulee Wilmaan opiskelijan työjärjestykseen. MÄÄRÄAIKOJA 2015–2016 JAKSO ALKAA PÄÄTTYY ARVOST ELU NÄKYY WILMASSA UKILMOITTAUTUMINEN UUSINTAKUULUSTEL U T SUORITETTAVA VIIM. 1 ti 11.08. to 01.10. pe 09.10. su 18.10. ke 21.10. ke 28.10. 2 pe 02.10. ti 01.12. ke 09.12. su 13.12. ke 16.12. to 07.01. 3 ke 02.12. ti 09.02. ke 17.02. su 21.02. ke 24.02 ma 7.03. 4 ke 10.02. ti 12.04. ke 20.04. su 24.04. ke 27.04. ke 04.05 5 ke 13.04. la 04.06. pe 03.06. su 05.06 ke 08.06. ke 15.06. Kokeiden palautus tapahtuu arvostelun valmistuttua (arvostelu Wilmaan) seuraavan viiden työpäivän ensimmäisellä välitunnilla samassa järjestyksessä palkeittain kuin kokeet on pidetty. Esim. ensimmäisen jakson ensimmäinen koe palautetaan maanantaina 19.10. klo 9.30–9.45 siinä luokassa, jossa ko. kurssi on opetettu. Abiturienttien koulutyö päättyy torstaina 18.2.2016 13 Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa ja ne pidetään alkaen kello 16.00 auditoriossa, paitsi ke 8.6.2016 alkaen klo 12.00. Uusintakuulustelu kestää enintään kolme tuntia, jolloin voi suorittaa enintään kaksi koetta. TUNTIKAAVIO ma ti ke to pe 8:15– 9:30 5 7 1 3 2 9:45– 11:05 3 4 5 6 1 11:45 – 13:00 6 2 3 5 4 13:15 – 14:30 1 6 2 4 7 14:45 – 16:00 8 8 7 8 Tiistaisin ryhmänohjaajan tuokio on klo 13.15–13.35 ja seuraava oppitunti alkaa klo 13.45 ja päättyy klo 15.00. Aamunavaus pidetään klo 9.45. Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45. Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailee klo 11.05–11.35. STARTTIPÄIVÄT Starttipäivät toteutetaan kaikilla ensimmäisen vuoden ryhmillä 13.8.–14.8.2015 ryhmittäin ilmoitettavan tarkemman aikataulun mukaan. 14 YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AJANKOHDAT Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitukset Syksyn kirjoituksiin on ilmoittauduttu jo kesäkuun alussa. Opinto-ohjaaja ja rehtori opastavat syksyn kirjoittajia pakollisessa abi-infossa. Kokeisiin on saavuttava 30 minuuttia ennen ilmoitettua alkamisaikaa, erityisen tärkeää tämä on kuullunymmärtämisen aamukokeissa, jotka alkavat klo 8.30. Kokelaan tulee varmistaa ennen kirjoitusten alkua, missä tilassa kokeet järjestetään. Ilmoittautuminen päättyi 5.6.2015 ja erityistodistukset tuli olla lautakunnassa viimeistään 2.5.2015. Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska englanti venäjä Kirjalliset kokeet pe 11.9. äidinkieli, tekstitaito ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Syksyllä valmistuvien ylioppilaiden juhla pidetään pe 4.12.2015 klo 13.15 koululla. 15 Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset Kevään 2016 ylioppilaskirjoituksia koskeva abi-info pidetään tammikuussa (kaikilla kirjoittajilla osallistumisvelvollisuus). 23.11.2015 mennessä sitova ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin; syksyllä kirjoituksiin osallistuneet voivat jättää ilmoittautumisensa syksyn kokeiden tulosten selvittyä. Kirjallinen koe pe 12.2. äidinkieli, tekstitaito Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä ti 16.2. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska englanti venäjä Kirjalliset kokeet ma 14.3. äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä -koe ke 16.3. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 3.6.2016 ylioppilasjuhlan harjoitukset klo 16.00 Tampereen yliopiston juhlasalissa, valkolakki mukaan harjoitukseen 4.6.2016 ylioppilasjuhla klo 11.00, Tampereen yliopiston juhlasalissa 16 2.6. Päivittäinen työaika 2.6.1. Alakoulu Nekala 8.15 - 9.50 9.50 - 10.10 10.10 - 12.05 12.05 - 12.30 12.30 - 14.05 14.10 - 14.55 opiskelujakso välitunti oppimisjakso ja ruokailu (1-2 lk: 10.25, 3-4 lk: 10.55, 5-6 lk: 11.45) välitunti opiskelujakso opiskelujakso Kellot soivat ainoastaan sisään seuraavasti: klo 8.13, 9.03, 10.08 ja 12.28. Muotiala 8.15 - 9.00 oppitunti 9.00 - 9.15 välitunti 9.15 - 10.45 oppimisjakso 10.45 - 11.00 ruokailu 11.00 - 11.30 välitunti 11.30 - 12.15 oppitunti 12.30 - 13.15 oppitunti 2.6.2. Yläkoulu ja lukio Opiskelujakson pituus 75 min Klo 1 8.15-9.30 2 9.45-11.05 3 11.15 - Peruskoulu 7-8 (osa 8.lk) Peruskoulu 8-9 (osa 8.lk) Ruokailu 11.05 - 11.45 Ruokailu 11.45 - 12.15 Ruokailu 12.00 - 12.30 4 13.15-14.30 5 14.45-16.00 Lukio LV-tuokiot tiistaisin klo 13.15–13.35 Päivänavaus 5 min 2. oppitunnin alussa 17 2.6.3. Lukio TUNTIKAAVIO ma ti ke to pe 8:15–9:30 5 7 1 3 2 9:45–11:05 3 4 5 6 1 11:45– 13:00 6 2 3 5 4 13:15– 14:30 1 6 2 4 7 14:45– 16:00 8 8 7 8 Tiistaisin ryhmänohjaajan tuokio on klo 13.15–13.35 ja seuraava oppitunti alkaa klo 13.45 ja päättyy klo 15:00. Aamunavaus pidetään klo 9.45. Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45. Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailee klo 11.05–11.35 2.7. Yhteiset päivänavaukset 2.7.1. Alakoulu Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella pääsääntöisesti omissa luokissa. Seurakunnan järjestämiä yhteisiä päivänavauksia on lukuvuonna 2015–2016 syksyllä kaksi ja keväällä yksi. Järjestelyistä vastaavat apulaisrehtori ja musiikkiesitysten hoitaja. Päivänavaukset pidetään keskiviikkoaamuisin uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen aikaan klo 9.10 Yhteisiä päivänavauksia voidaan järjestää tilanteen mukaan kasvatustoiminnan painotuksiin tai muihin ajankohtaisiin asioihin liittyen. lukuvuoden Seurakunnan järjestämät tapahtumat lv 2015–2016 Ke 30.9. Ke 25.11. ke 16.12. Ke 9.3. To 24.3. Ke 20.4. klo 9.10 klo 9.10 klo 11.15 klo 9.10 klo 11.15 klo 9.10 Mikkelinpäivä Adventti Nuorisokuoro Oskarin joulukonsertti Viinikan kirkossa Päivänavaus Kiirastorstain kirkko Viinikan kirkossa Virsikinkerit 1h, kanttori (alakoulu) 18 2.7.2. Yläkoulu ja lukio Päivänavaus pidetään keskusradion kautta keskitetysti kaikille oppilaille ja opiskelijoille Kuokkamaantien kiinteistössä. Päivänavausvuorot jaetaan hallinnon toimesta opettajien, opetusharjoittelijoiden ja seurakunnan kesken. Oppilaan ja opiskelijan tulee olla paikalla päivänavauksen alkaessa. Koulun päivänavaukset ovat seurakunnan vuoroja lukuun ottamatta yleiseettisiä ja siten kaikille opiskelijoille sopivia maailmankatsomuksesta riippumatta. Seurakunnan pitämän päivänavauksen ajaksi järjestetään vaihtoehtoinen ohjelma niille, jotka eivät vakaumuksensa vuoksi voi yleiseen päivänavaukseen osallistua. Seurakunnan järjestämät tapahtumat ti 25.8. klo 13.15 Rippikouluinfo 8-luokkalaisille auditoriossa ti 27.10. klo 9.45 Pyhäinpäiväpäivänavaus, keskusradio (YK, lukio) pe 27.11. klo 9.45 Adventtihartaus salissa (YK, lukio) ke 16.12. klo 10.00 Oskari-kuoron konsertti Viinikan kirkossa (YK, lukio ) ti 9.2. klo 9.45 Yhteisvastuupäivänavaus, keskusradio (YK, lukio) to 24.3. klo 10.00 Kiirastorstain kirkko Viinikan kirkossa (YK, lukio) ti 10.5. klo 9.45 helluntaipäivänavaus, keskusradio (YK, lukio) 2.8. Koulun toimintakulttuuri ja kasvatustyön yleiset periaatteet Tampereen yliopiston normaalikoulun toimintakulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen. Yhteistyötä tehdään koulun sisällä ja kasvatustieteiden yksikön kanssa sekä kotien ja ulkopuolisten tuki- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Koulun kasvatustoiminta perustuu opetussuunnitelman taustalla olevaan arvopohjaan, jossa korostuvat myönteinen minäkuva ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, elämän monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä kulttuurikasvatus ja jatkuvan oppimisen ja kehittymisen arvostaminen. Arjen toiminnan tukena ovat opetussuunnitelmaan perustuvat käyttäytymisohjeet ja järjestyssäännöt. Kasvatustoimintaa tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa, ja sitä tuetaan KiVa Koulu- ja kummiluokkatoiminnalla. 19 Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat: 1. - 2. - 3. - Oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan oppilaat ja opiskelijat osallistuvat päivittäiseen koulutyöhönsä liittyen opintojensa toteuttamistapojen suunnitteluun jokaisella kouluasteella on oma oppilaskunta, joiden välityksellä oppilaat ja opiskelijat osallistuvat koulun toiminnan, rakenteen ja toimintakulttuurin suunnitteluun ja toteutukseen oppilaita ja opiskelijoita rohkaistaan ilmaisemaan mielipiteensä ja heitä kuunnellaan koulun johto tapaa säännöllisesti oppilaskuntien edustajia. Oppia toimimaan ryhmässä ja kasvaa itseohjautuvuuteen sekä vastuullisuuteen koulussa harjoitellaan sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvää käyttäytymistä työtavat auttavat oppijoita suuntaamaan ja ohjaamaan omaa oppimistaan myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon sekä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen ymmärryksen kehittymiselle pyritään luomaan mahdollisimman suotuisat olosuhteet. Herättää oppilaissa ja opiskelijoissa älyllistä uteliaisuutta sekä antaa mahdollisuuksia kokeilevaan ja omatoimiseen oppimiseen oppimisprosessille pyritään varaamaan riittävästi aikaa monipuolisten oppimisympäristöjen käyttö ilmiöpohjainen oppiminen projekti- ja tutkimustyöt koulun ulkopuolinen opetus tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa yhteistoiminnallinen oppiminen opetuksen yksilöinti 2.9. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun välinen yhteistyö ja molemminpuolinen tiedonkulku on onnistuneen koulunkäynnin ja opiskelun edellytys. Tampereen yliopiston normaalikoulun oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus saada tietoa lastensa koulumenestyksestä, mutta myös hyvinvointia vaarantavista tekijöistä. Säännöllisellä yhteistyöllä voidaan tukea opiskelua ja estää oppilaiden luvattomat poissaolot, epäsäännöllinen opiskelu ja mahdollinen syrjäytyminen. Yhteistyö kotien kanssa perustuu ensisijaisesti opettajan ja huoltajien suoriin kontakteihin, jotka mahdollistuvat luokka- ja luokka-astekohtaisissa vanhempainilloissa sekä vanhempaintapaamisissa. Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempaintapaamisissa ja arviointiperusteiden soveltamista avataan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa pidettävissä yhteiskeskusteluissa. 20 Kodin ja koulun yhteistyössä ovat perustana molempien osapuolten keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Vanhempien vastuu lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista on ensisijainen. Koulun ensisijainen tehtävä on opetuksen antaminen. Opettajat tuovat yhteistyöhön asiantuntemuksensa opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisina. Lukuvuoden aikana huoltajille tullaan järjestämään tiedotustilaisuuksia opetussuunnitelmauudistuksesta sekä kesällä 2016 alkavasta Kuokkamaantien kiinteistön saneerauksesta. 2.9.1 Alakoulu Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa ja lopussa koteihin jaettavilla koulutiedotteilla sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja koulun tiedonkulkuun käytetään Wilma-ohjelmistoa. Vanhempainyhdistys Nekova Ry:n tarkoituksena on vanhempien, koulun ja oppilaiden yhteistyön edistäminen. Nekova tukee koteja ja koulua niiden pyrkimyksissä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää lasten tasapainoista ja monipuolista kehitystä. Nekovan toiminnan tärkeä osa on kerhojen järjestäminen Nekalan koulutalon alakoulun oppilaille. Kerhotarjonta suunnitellaan yhteistyössä koulun kanssa. Nekova tuo esiin vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Nekova on vanhemmille hyvä yhdysside. Järjestämällä lasten ja vanhempien yhteisiä teatterikäyntejä ja muita tilaisuuksia sekä olemalla mukana koulun järjestämissä tapahtumissa Nekova edistää perheiden tutustumista toisiinsa. Nekova on mukana Tampereen kaupungin alueellisen työryhmän eli Etelä-Alvarin toiminnassa sekä Suomen Vanhempainliitossa ja sitä kautta koululaisten koteihin jaetaan Vanhempain Sanomia ja muita esitteitä. Kerran vuodessa julkaistaan yhteistyössä oppilaiden kanssa tehty julkaisu. Lisätietoja: http://www.nekova.fi Alakoulun yhteinen vanhempainilta järjestetään keskiviikkona 30.9.2015 klo 18. Lisäksi jokaisessa luokassa järjestetään vähintään yksi oma vanhempainilta lukuvuoden aikana ja vähintään kerran lukuvuodessa huoltajille ja oppilaille esitetään kutsu saapua oppilaskohtaiseen kehityskeskusteluun. Kielivalintatiedotusilta järjestetään 19.1.2016 klo 18 2. luokan oppilaiden huoltajille ja 3.5.2016 klo 17.30-19.30 pidetään Eskarista ekalle -tapahtuma ja tulevien ekaluokkalaisten vanhempainilta. 21 2.9.2 Yläkoulu Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa koteihin jaettavalla koulutiedotteella sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja koulun tiedonkulkuun käytetään Wilma-ohjelmistoa. Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempainilloissa. Yhteistyö perustuu ensisijaisesti opettajan ja huoltajien suoriin kontakteihin, jotka mahdollistuvat luokkaja luokka-astekohtaisissa vanhempainilloissa sekä vanhempaintapaamisissa. Koulujen vanhempainillat tarjoavat mahdollisuuden myös opettajan ja vanhempien välisille keskusteluille. Oppilaan kehitystä seurataan koulussa paitsi oppimistulosten myös muun kehityksen kannalta. Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, joihin osallistuvat oppilas, vanhemmat ja luokanohjaaja, käydään läpi oppilaan oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kehittämiseen liittyviä asioita. Vanhemmat voivat osallistua koulun arkeen erilaisten teemapäivien ja leirikoulujen muodossa sekä kehittää koulun toimintaa vastaamalla koulun arviointikyselyihin. Koulussa toimii lukion ja yläkoulun yhteinen vanhempainyhdistys Normaalikoulun tuki ry sekä Naistoimikunta, joka kerää varoja mm. kahvittamalla vanhempainiltojen osallistujat. Vanhempain tuki ry muodostuu yläkoulun ja lukion huoltajista. Vanhempainyhdistys edistää koulun ja huoltajien yhteistyötä sekä toimii monin tavoin oppilaiden hyväksi mm. jakaa oppilaille stipendejä vuosittain. Lisäksi vanhempain yhdistys on hankkinut oppilaiden käyttöön säilytyslokeroita ja välitunneille pelivälineitä. Vanhempainyhdistys myös järjestää huoltajille koulutusta ajankohtaisista aiheista ja julkaisee kerran vuodessa oppilaiden kanssa yhteistyössä tehtyä Norssilainen-lehteä. Yläkoulun vanhempainillat to to ti to ti ke to 17.09.2015 12.11.2015 03.12.2015 08.01.2015 12.01.2016 03.02.2016 19.05.2016 klo 18.00 klo 18.30 klo 18.00 klo 18.30 klo 18.30 klo 18.30 klo 18.30 7. luokat 8. luokat 7. luokat, valinnaisaineinfo 9. luokat, yhteishakuinfo 6. luokat, perusopetusinfo 9. luokat, yhteishakuinfo 6. luokat, vanhempainilta Koulussa toimii Tampereen normaalikoulun musiikin tuki ry. Musiikin tuki muodostuu Nuorisokuoro Oskarin kuorolaisten, musiikkiluokkalaisten ja koulun musiikkitoimintaa tukevista huoltajista ja henkilökunnasta. Musiikin tuki jakaa vuosittain oppilaille stipendejä aktiivisesta osallistumisesta kuorotoimintaan sekä hyvästä menestyksestä musiikissa. 2.9.3. Lukio Koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää lukiolaisen opintomenestyksen kannalta. Yhteistyön välineenä käytetään sähköistä Wilma-järjestelmää, jonka kautta välitetään ryhmiä ja opiskelijoita koskevia tietoja. Wilman kautta huoltajalla on myös mahdollisuus saada opiskelijan suorituksia koskevaa tietoa, kunnes opiskelija saavuttaa täysi-ikäisyyden. 22 Kodin ja koulun tapaamisissa käsitellään lukiolaisen kannalta keskeisiä asioita: lukion aloittamista ja muutosta perusasteelta lukioon, ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja kokeiden hajauttamista ja opiskelijoiden päättökokeen valmistumista määräajassa. Lukion kodin ja koulun tapaamisten ajat: Vanhempainillat ja esittelyilta 1 vsk ke 26.8.2015 klo 18.30 kahvitarjoilu 3 vsk ti 17.11.2015 klo 18.30 kahvitarjoilu 2 vsk pe 19.2.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu 2 vsk to 21.4.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu esittelyilta ma 25.1.2016 klo 18.30 kahvitarjoilu klo 18.00 lähtien 2.10. Yhteistyökumppanit ja sidosryhmät Koulun ulkoisella rajapinnalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä toimintaa, jota harjoittelukoulun henkilökunta harjoittaa eri toimijoiden kanssa tavoitteena luoda toimintaedellytyksiä sekä kehittää koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Jokainen työryhmä, hanke tai yhteistyökumppanuus käsittää yhden tai useamman henkilön työpanoksen ja aktiivisen osallistumisen. Lukion keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat: ● ● ● ● ● ● vanhemmat, huoltajat ja opiskelijoiden perheet Tampereen kaupungin lukiotoimi ja toisen asteen koulut, lukioiden oppilaskuntien yhteistyöelimet Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Yritysyhteistyökumppanit: Kesko, Sampo-pankki, Teknologiateollisuus, Pirkanmaan talous- ja elinkeinoelämän toimijat vuosittain vaihdellen, Ahlmannin ammattioppilaitos Kansainväliset yhteistyökumppanit vrt. kansainvälisyys: Lancaster, Englanti, Rendsburg, Saksa, Tartto, Viro, Biecz, Puola, Venäjä, Miskolc, Unkari, Istanbul, Turkki Sorin Sirkus ry 23 2.11. Tiedottaminen Normaalikoulun johtava rehtori vastaa ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä yhteiskuntasuhteista yliopiston linjausten mukaisesti. Opetuksen yleiseen järjestämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta vastaavat asteen rehtorit omien vastuualueidensa mukaisesti: alakoulu perusasteen apulaisrehtori KirsiLiisa Koskinen-Sinisalo, yläkoulu perusopetuksen rehtori Irma Kakko ja lukio lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen sekä lukion apulaisrehtori Jere Lepola. Koko koulun toimintaa koskevasta tiedottamisesta vastaa johtava rehtori. Koulu tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa ja lopussa koteihin jaettavilla koulutiedotteilla sekä nettisivuillaan. Luokissa ja yksittäisen oppilaan kohdalla kodin ja koulun tiedonkulkuun käytetään Wilma-järjestelmää. 2.11.1. Alakoulu Alakoulun tiedottamisesta vastaa apulaisrehtori silloin, kun se hänen toimenkuvaansa kuuluu. Koulu välittää myös terveyden- ja ruokahuollon viestit oppilaiden huoltajille. Koulu tiedottaa ajantasaisesti nettisivuillaan oppilaita ja huoltajia koskevista tapahtumista. Luokanlehtorit ja aineenopettajat tiedottavat opetukseensa liittyvistä järjestelyistä ja toivomuksista. 2.11.2. Yläkoulu Yläkoulun tiedottamisesta vastaa perusopetuksen rehtori siinä määrin kuin on edellä sovittu johtavan rehtorin ja asteiden rehtoreiden toimenkuvan osalta. Luokanohjaajat ovat ensisijaisesti yhteydessä huoltajiin. Aineenopettajat informoivat aineen opetukseen ja arviointiin liittyvistä asioista pääosin Wilman kautta. 2.11.3. Lukio Lukion tiedottamisesta vastaa lukion rehtori ja apulaisrehtori siinä määrin kuin on edellä sovittu johtavan rehtorin ja asteiden rehtoreiden toimenkuvan osalta. Opinto-ohjaaja tiedottaa ohjaukseen liittyvistä asioista sekä kotisivulla että ryhmänohjaustuokioissa ja Wilman kautta. Ryhmänohjaajat ovat ensisijaisesti vastuussa yhteydenpidosta huoltajiin. Aineenopettajan tehtävä on informoida oppiainetta, siinä edistymistä ja poissaoloja koskevista tiedoista Wilma-järjestelmässä. 24 2.12. Lukuvuoden 2015 - 2016 tapahtumat Koko koulun yhteinen ryhmäyttämispäivä on 4.9.2015. Lisäksi seitsemäsluokkalaisilla on koulun alkaessa omat ryhmäyttämispäivät: 7A ja 7B maanantaina 17.8.2015 ja 7C tiistaina 18.8.2015 sekä 7D ja 7E keskiviikkona 19.8.2015 . Lukion starttipäivät pidetään torstaina 13.8. ja perjantaina 14.8.2015 erillisen aikataulun mukaisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoille. 2.12.1. Alakoulun tapahtumat LIITE 1: Alakoulun tapahtumat 2.12.2. Yläkoulun ja lukion tapahtumat LIITE 2: Yläkoulun ja lukion tapahtumat 2.13. Opintoretket, leirikoulut ja tutustumiskäynnit Normaalikoulun kaikki oppilaat ja opiskelijat voivat osallistua koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen ja vierailukäynteihin lukuvuoden aikana. Kustannuksia aiheuttavista käynneistä tulee aina sopia johtavan rehtorin kanssa. Opettajan tulee muistaa oppilaasta kannettava vastuu, kun ollaan vierailukäynneillä tai muussa koulun ulkopuolella tapahtuvassa toiminnassa. Opettajan tulee informoida koteja ja ohjeistaa huolellisesti oppilaat ennen käyntiä mm. liikenteen tms. aiheuttamista vaaroista ja käyttäytymisestä poikkeavissa oloissa. Normaalikoulun kaikille peruskoululaisille varataan mahdollisuus tehdä yhden päivän mittainen luokkaretki luokkaretkipäivänä. Opetussuunnitelman mukainen biologian leirikoulu pidetään kahdeksasluokkalaisille Helsingin yliopiston metsäasemalla Hyytiälässä. Leirikoulussa opiskellaan metsään kuuluva biologian kurssin kokonaisuus. Leirikoulut, opinto- ym. retket, joista aiheutuu kustannuksia, kuten esim. matkat, ruokailut, yöpymiset, pääsymaksut, valvojien kustannukset jne., rahoitetaan pääsääntöisesti ulkopuolisella rahoituksella. Koulu ei vastaa rahoituksesta, mutta antaa pienen avustuksen. Tämä tulee ottaa huomioon opinto- ym. retkiä suunniteltaessa. Kaikista opintoretkistä, myös luokkaretkipäivänä tehdystä tulee tehdä erilliselle lomakkeelle tarkka ja yksilöity retki- ja rahoitussuunnitelma, josta selviää kustannukset, rahoitus, majoittuminen, matkustusmuoto, valvonta, vakuutukset jne. Pidempien leirikoulujen suunnitelmista tulee lisäksi ilmetä, miten opetus toteutetaan leirikoulun aikana. Suunnitelmat tulee toimittaa kouluasteen rehtorille hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen retkeä, niin että suunnitelmat ehditään käsitellä ja vahvistaa ennen retkeä. Retken yksityiskohdista tulee sopia asteen rehtorin ja tarvittaessa johtavan rehtorin kanssa ennen oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa keskustelua. Lopullisen päätöksen tekee johtava rehtori asteen rehtorin esittelystä. 25 Tutustumiskäynnit Tutustumiskäynti kestää osan koulupäivästä. Tutustumiskäynnit ovat koulun tilaisuuksia ja niillä on noudatettava koulun järjestyssääntöjä. Peruskoululaisille korvataan matkat. Opettaja hakee tarvittavat liput kansliasta. Muista kustannuksista on kuitenkin aina neuvoteltava etukäteen johtavan rehtorin kanssa. Opettajan tulee antaa oppilaille ikäkautta vastaavat yksityiskohtaiset toimintaohjeet ja tiedottaa huoltajia. Opettaja jättää kansliaan poissaololomakkeella tiedon, missä opiskelijat ovat ja miten mahdolliset opettajan muut tunnit hoidetaan ja miten opettajaan saa yhteys. Tämä on oleellisen tärkeää, jos huoltajat tarvitsevat tietoa huollettavastaan tai opettajan tuntien osalta ilmenee epäselvyyttä (esim. sijainen ei tulekaan paikalle tms.). LIITE 3: Leirikoulujen ja opintoretkien järjestämiseen liittyviä periaatteita ja ohjeet suunnitelman laatimisesta. Lomakepohja Y-asemalla 2.13.1. Alakoulu Kaikilla alakoulun luokilla on mahdollisuus koulun kustantamaan päivän retkeen, joka toteutetaan luokkapareittain matkustuskustannusten säästämiseksi. Lyhyempiä tutustumiskäyntejä sekä opinto- ja kulttuuriretkiä toteutetaan Tampereen kaupungin alueella tarvittaessa julkisin kulkuvälinein. Kuudensien luokkien oppilaat osallistuvat Taloudellisen Tiedotustoimiston organisoimaan Yrityskylä-projektiin. Lisäksi seurakunta kutsuu kevätretkelle ensiluokkalaisia. 2.13.2. Yläkoulu Kaikki yläkoulun oppilaat voivat tehdä päivän mittaisen luokkaretken torstaina 1.6.2016. Yhdeksänsillä luokilla on mahdollisuus tehdä pidempi leirikoulu muuna aikana ulkomaille tai kotimaahan. Leirikoulut tulee kuitenkin pääsääntöisesti tehdä lukuvuoden kahden viimeisen viikon aikana. Leirikoulusta on tehtävä varaus etukäteen työsuunnitelmaan. Koulun antama luokkaretkien tuki lukuvuonna 2015–2016 on 7.- ja 8.-luokkalaisille 15€/ oppilas ja 9.luokkalaisille 25 €/oppilas. Lyhyempiä opetukseen liittyviä tutustumiskäyntejä toteutetaan tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan Tampereen kaupungin julkisin kulkuvälinein. Bussikortteja saa kansliasta. 26 2.13.3. Lukio Ryhmien retkivaraukset Yleisiä retkivarauksia opetussuunnitelman kautta: Holocaust-vierailu, kv-matka Auschwitziin ja Krakovaan. Lukuvuonna 2015–2016 toteutetaan Berliinin vaihto-ohjelma (lukiolaiset, opettajat ja opetusharjoittelijat), biologian maastokurssi syksyllä 2015 ja BNlinjan kv-matka Ruotsiin ja Turkkiin. Ulkomaan vaihto-ohjelmissa mukana ovat Eurooppavaihto ja Cern-projektin vierailu. Lisäksi Ateenan ja Rooman vaihdot ovat vuorotelleet vuosittain historian osalta. Vaihto on toteutettu yhteistyössä normaalikoulujen lukioiden kanssa. Lisäksi BN-linja tekee kotimaahan suuntautuvia vierailuja eri kurssien sisällä. Näiden vierailujen yksilöiminen ei ole mahdollista toimintasuunnitelman valmistuessa. Alustavina kohteina Sijoitusmessut, Keskon kanssa sovittavat kohteet K-ryhmän kohteisiin, tutustuminen Pirkanmaan yrityksiin ja kohteet Helsingissä VVM, eduskunta jne. Lukiossa oppimisympäristö tulee käsittää koulurakennuksen ohella lähiympäristön kohteet ja opetussuunnitelman monipuolisen toteutuksen kannalta tarkoituksenmukaiset kohteet. BN-linjalla on myös ulkomaisia yhteistyökumppaneita mm. Istanbulin Doga-koulut. Ryhmien retkivaraukset: - Opintoretki Valamon luostariin Heinävedelle - 3. jaksossa perjantai-lauantai retki PS8-ihmissuhdekurssilla - Tammikuussa 2016 lauantain retki Nuorten Filosofiatapahtumaan - Keväällä 2016 historian HI7 kurssin opintomatka Ateenaan.. Luokkien opintoretki- ja leirikouluvaraukset: UE4.1 Maailmanuskonnot yhden päivän opintoretki Helsinkiin huhti-toukokuussa 2016. Koskee ainoastaan ko. ryhmää (20 opiskelijaa) vastaava opettaja: Tuovi Pääkkönen 9 B Leirikoulu: vastaava opettaja Minna van Nunen 9 E Leirikoulu: vastaava opettaja Antti Hiitti 2.14. Opetuksen järjestämiseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat Turvallisuuden edistäminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Koulun arjen rakentaminen turvalliseksi mahdollistuu yhteisöllisen toimintatavan avulla ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kiinteä osa koulun toimintaa. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulun tehtäviin kuuluu myös turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen järjestäminen. Oppiaineiden turvallisuuteen liittyvät tavoitteet syventävät tietoja turvallisuudesta. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat, opetuksen toteuttaminen ja opiskelun yleinen tuki tukevat turvallisuuden edistämisen tavoitteita ja käytäntöjä koulussa. 27 Pelastuslain omatoimisen varautumisen säännöksen perusteella huolehditaan rakennuksen palo- ja poistumisturvallisuudesta sekä oman toiminnan turvallisuudesta. Rakennukseen liittyvään velvoitteeseen sisältyvät rakennuksen pitäminen sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen ja rakennuksesta poistuminen on mahdollista tulipalon sattuessa. Oman toiminnan turvallisuuden edistämiseksi huolehditaan tulipalon ja muiden vaaratilanteiden ehkäisystä, varautumisesta henkilöiden ja omaisuuden suojaamiseen vaaratilanteissa sekä varaudutaan tulipalojen sammuttamiseen ja omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin. Turvallisuusnäkökulmia eri oppiaineissa on kuvattu liitteissä 4–8. 2.15 Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä opetukseen voi saada erillistä valtionapua jälkikäteen. Mikäli opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta. Vuoden 2010 alusta lähtien suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tai muun opetuksen tukeen ovat oikeutettuja vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta. Ryhmään tulee tällöin kuulua lukukauden alussa vähintään neljä oppilasta. 2.15.1. Alakoulu Suomi toisena kielenä opetusta annetaan alakoulussa pääasiassa oppilaan omassa perusopetusryhmässä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla opetusta tarvittaessa eriyttämällä. Tämän lisäksi suomea toisena kielenä opetetaan pienryhmäopetuksena eri vuosiluokilla oleville oppilaille yhteensä 6 vuosiviikkotuntia. Osa-aikainen erityisopetus voi tukea tarpeen mukaan suomi toisena kielenä opetusta. Suomen kielen opetusta ja oppimista tapahtuu lisäksi kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla. 2.15.2. Yläkoulu Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan yläkoulussa pääasiassa eriytettynä oppilaan omassa perusopetusryhmässä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Tämän lisäksi suomea toisena kielenä opetetaan pienryhmäopetuksena muutamia tunteja viikossa määrän vaihdellessa eri jaksoissa. Tunnit voivat olla äidinkieli- ja kirjallisuus oppitunnin aikana tai kouluajan ulkopuolella. Tämän lisäksi suomi toisena kielenä -oppilas voi saada tukiopetusta tarpeidensa mukaan. Suomen kielen opetusta ja oppimista tapahtuu lisäksi kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla. 2.15.3. Lukio Lukiossa oleville vieraskielisille opiskelijoille järjestetään opetussuunnitelman mukaisesti vuosittain S2-opetusta. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja huolehtivat siitä, että opiskelijoita aktiivisesti ohjataan kursseille. Ylioppilaskokeessa suomi toisena kielenä koetta esitellään hyvissä ajoin sekä opinto-ohjauksen, ryhmänohjauksen että äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien toimesta. 28 2.16. Lupamenettelyt Uskonnolliset tilaisuudet Normaalikoulu järjestää toimintaansa liittyen myös uskonnollisia tilaisuuksia kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. Tällaiset tilaisuudet katsotaan uskonnon harjoittamiseksi. Perustuslain 11§:n 2 momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen. Oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Heti koulujen alettua kaikilta oppilaiden huoltajilta tiedustellaan kertaluonteisesti, mikäli oppilaan ei haluta osallistuvan normaalikoulussa järjestettäviin uskonnollisiin tilaisuuksiin. Vastaukset toimitetaan tiedoksi kansliaan. Ilmoituksen jälkeen koulu huolehtii siitä, että oppilaalle, joka ei osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin järjestetään tilaisuuden ajaksi muuta ohjelmaa ja hänen turvallisuudestaan huolehditaan. Käytännössä luokan opettajalla on vastuu asian huolehtimisesta silloin, kun kyse on luokan oman toimintasuunnitelman mukaisista tilaisuuksista (mm. päivänavaukset). Huoltajia tiedotetaan yhteisistä uskonnollisista tilaisuuksista koulun kotisivuilla (seurakunnan päivänavaukset, pääsiäiskirkko jne.) ja niiden ajaksi koululle järjestetään valvottua toimintaa. Julkaisulupa Kaikilta uusien oppilaiden huoltajilta tiedustellaan lupaa oppilaan kuvan ja / tai hänen tuottamansa teoksen julkaisemiseen. Julkaisukiellossa olevista oppilaista kootaan lista, mikä saatetaan opettajille tiedoksi. Digilupa Normaalikoululla on Kopiostosta hankittu digilupa opetuskäyttöön. Luvalla koulun henkilökunta ja opiskelijat voivat skannata painettuja julkaisuja sekä kopioida tekstiä ja kuvia avoimilta verkkosivuilta. Lupa koskee sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja. Näitä aineistoja voi käyttää opetuksessa, tutkimuksessa sekä opinnäyte- ja harjoitustöissä. Lupaehdot saatetaan henkilöstön tietoon. Elokuvalisenssi Yleislupa DVD- levyjen laillisesta ja julkisesta esittämisestä kouluissa: Lupa kattaa tuhansia DVD- ja BluRay-elokuvia Hollywoodin tärkeimmältä elokuvatuottajalta kuten Atlantic Film, Buena Vista International, Columbia Pictures, Hollywood Pictures, Pixar, Sony Pictures, Touchstone Pictures, Walt Disney Pictures, Warner Bros. Entertainment Inc. Luvalla voidaan esittää edustettujen tuottajien elokuvia omilta tai oppilaiden DVD -levyiltä julkisesti, kunhan ne on ostettu tai vuokrattu laillisesta lähteestä. 29 Kotimaisten elokuvien opetuskäyttölupa: Teosluettelo luvan piiriin kuuluvista elokuvista on nähtävissä Tuotoksen kotisivuilla osoitteessa www. tuotos.fi. Esitettävän tallenteen voi hankkia kaupasta, kirjastosta, videovuokraamosta, internet-vuokraamosta tai tallentaa tv:stä. 2.17. Arvioinnin toteuttaminen 2.17.1. Alakoulu Oppilasarvioinnissa oppilas ja huoltaja saavat tietoa lapsen kehittymisestä, sosiaalisesta kasvusta ja opiskelutaidoista. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Sen ohjaava tehtävä toteutuu myös suullisen palautteen ja keskustelujen avulla. Arviointi on osa oppimisprosessia. Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden alussa pidettävissä vanhempaintapaamisissa. Arviointiperusteiden soveltamista avataan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa pidettävissä yhteiskeskusteluissa vähintään kerran lukuvuodessa. Oppilaille annetaan välitodistus syyslukukauden ja lukuvuositodistus kevätlukukauden lopussa. Oppiaineet arvioidaan 1.–4. luokilla sanallisesti ja 5.–6. luokilla käytetään numeroarviointia. 2.17.2. Yläkoulu Opetussuunnitelman tavoitteista ja arvioinnin perusteista annetaan huoltajille tietoja lukuvuoden aikana pidettävissä vanhempaintapaamisissa sekä Wilman kautta. Oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa pidetään kehityskeskustelut vähintään kerran lukuvuodessa. Kehityskeskustelussa paneudutaan syvällisemmin oppilaan koulumenestykseen, tavoitteisiin ja elämänhallintaan. Oppilaille annetaan todistukset syyslukukauden lopussa, neljännen jakson jälkeen sekä lukuvuositodistus kevätlukukauden lopussa. Kurssien arvosanat näkyvät Wilmassa kurssin arvioinnin jälkeen. Yhdeksäsluokkalaiset saavat päättötodistuksensa kevätlukukauden lopussa. 2.17.3. Lukio Lukiossa arviointi tapahtuu valtakunnallisen opetussuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Lukiolainen voi saada erilaisia todistuksia. Päättötodistus Opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion koko oppimäärän mukaiset opinnot. Päättötodistukseen merkitään oppiaineiden arvosanat koko suoritetun oppimäärän osalta sekä kussakin oppiaineessa suoritettujen kurssien määrä. Lukion päättötodistuksen liitteeseen merkitään opiskelijan soveltavat ja muualla suorittamat lukion oppimäärään hyväksytyt kurssit ja niiden arviointi. 30 Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, ja läpäissyt ylioppilastutkintoon liittyvien pakollisten aineiden kokeet hyväksytysti. Ilman lukion päättötodistusta ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta. Todistus oppimäärän suorittamisesta Mikäli opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, hän voi saada todistuksen lukion oppimäärän suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Erotodistus Jos opiskelija eroaa lukiosta ennen koko oppimäärän suorittamista, hänelle annetaan erotodistus. Jos opiskelija aikoo keskeyttää opintonsa, hänen on keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja tehtävä rehtorille osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu eroanomus. Jaksoarviointi Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen arvioinnin niistä kursseista, jotka hän on kokonaisuudessaan suorittanut jakson kuluessa. Jaksoarviointi on nähtävissä Wilmassa eikä sitä tulosteta erikseen. Kurssin arviointi Opiskelija-arviointi on yksi osa koulun arviointia. Jokainen opiskeltu lukion kurssi arvioidaan. Kurssin arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja hänen huoltajalleen kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Opiskelija-arvioinnin avulla koulu voi myös tukea opiskelijan itsenäistä opiskelua. Kaikki arvioidut kurssit sisältyvät lukion päättötodistukseen. Kurssin opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot jakson päättyessä opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Kurssikohtaiset arviointiperusteet selostetaan ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa ja kunkin kurssin alkaessa. Lukion kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Lisäksi sellaiset koulukohtaiset kurssit, jotka perustuvat oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan opiskelijoiden toimintaan, voidaan arvioida suoritusmerkinnällä. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa: 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Kurssin uusiminen Hylätyn kurssin opiskelija voi uusia joko uusintakuulusteluissa tai osallistumalla kurssin opetukseen ja kuulusteluihin. Kutakin hylättyä kurssia kohden opiskelija voi osallistua yhteen uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluun on osallistuttava päättyneen jakson jälkeen. 31 Uusintakuulusteluja järjestetään jakson päätyttyä ilmoitettuna aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti Wilmassa tai kansliasta saatavalla lomakkeella. Kurssin arvosanaksi merkitään arvosana, joka muodostuu uusintakuulustelun arvosanasta ja aiemmista kurssin näytöistä. Uusintakuulustelupaperiin opettaja merkitsee sekä uusintakuulustelun arvosanan että kurssin arvosanan. Kesän uusintakuulustelupäivänä saa uusia niitä kokeita, joiden osalta uusintaoikeutta ei lukuvuoden aikana ole käyttänyt. Hyväksytyn kurssin opiskelija voi uusia vain osallistumalla uudestaan kurssin opetukseen sekä sen kuulusteluihin. Kurssin lopulliseksi arvosanaksi tulee suorituksista parempi. Lukion suorittaminen Lukion oppimäärän hyväksytyssä suorittamisessa täytyy huomioida seuraavaa: · opiskelijan kurssimäärä 75 kurssia täyttyy · opiskelija on suorittanut kaikki pakolliset kurssit · opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmansa oppiaineet · hylätty koulukohtainen kurssi ei ole mukana kokonaiskurssimäärässä Oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä voi olla seuraavasti: Kursseja, joista hylättyjä 1-2 0 3-5 1 6-8 2 93 Lukion kurssimäärässä ja päättötodistuksessa ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Kurssimäärään luetaan vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset kurssit. Lukion päättöarviointi Ennen päättötodistuksen saamista opiskelija voi osallistua kerran oppiaineen koko oppimäärän käsittävään erilliseen kuulusteluun ns. preliminäärikorotukseen, joka on ennen kevään ylioppilaskoetta. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Kuulustelun perusteella voidaan opiskelijan oppiaineen arvosanaa korottaa, mikäli opiskelijan osaaminen on ollut oleellisesti parempaa kuin oppiaineen kurssien arvosanojen perusteella saavutettu arvosana edellyttää. Kuulustelua ei voi uusia. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi seuraavilla tavoilla: - Opiskelijan suorittamat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat lisänäyttöä ja ne voivat korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa. Opiskelija päättää hakemuksella, muodostuuko aineen päättöarvosana vain valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella vai muodostuuko päättöarvosana opiskelijan suorittamien kaikkien ko. aineen kurssien arvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. - Harkinnan perusteella voivat ko. ainetta opiskelijalle opettaneet opettajat ja rehtori 32 yhdessä korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, hän voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. 2.18. Opetuksen painotukset Musiikkiluokkatoiminta peruskoulussa Musiikkiluokkia on luokkatasoilla 3-9 ja ne noudattavat omaa tuntijakoa. Laulu-, soitto- ja kuuntelu-, teoria ja ilmaisutehtävät valitaan musiikkiluokan oppilaiden taitoja vastaavasti mahdollisimman monipuolisiksi. Lisäksi musiikkiluokkalaiset tutustuvat yhteissoittoon ja lauluun sekä musiikkiprojektin tuottamiseen. Musiikkiluokilla tehdään yhteistyötä Tampereen muiden musiikkiluokkakoulujen ja esiintymisiä pyritään järjestämään säännöllisesti sekä oman koulun tilaisuuksissa että koulun ulkopuolella. Kaksikielinen opetus yläkoulussa Tampereen yliopiston normaalikoulun yläkoulussa annetaan kaksikielistä opetusta sitä varten muodostetuilla painotusluokilla. Lukuvuonna 2015–2016 kaksikielistä opetusta järjestetään yhdeksännellä vuosiluokalla. Kaksikielinen opetus noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Kurssien sisällöt ovat samat kuin normaaliopetuksessa. Kaikkien aineiden (pl. englanti ja äidinkieli) opetuksesta n. 20 % toteutetaan englanniksi. Kaksikielisen opetuksen toteuttaminen tukee Tampereen normaalikoulun kansainvälisyyspainotusta. Kaksikielisessä opetuksessa painotetaan myös oman kulttuurin tuntemisen tärkeyttä ja sitä verrataan muihin kulttuureihin. Kansainvälisessä maailmassa useiden vieraiden kielten sujuva ja rohkea käyttötaito on tärkeää. Englannin opetuksessa käytetään yhteistoiminnallisia työtapoja, keskitytään oppilaiden aktiivisen kielitaidon kehittämiseen ja hallintaan sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Oppisisältöjä laajennetaan ja aiheisiin tutustutaan syvällisemmin. Suullinen kielitaito ja sen aktiivinen kehittäminen tunnilla monipuolisilla keskusteluharjoituksilla on tärkeässä asemassa. Englannin kielestä tulee kommunikointiväline ja pääasiallisesti opetus tapahtuu englanniksi. Arvioinnissa pääpaino on suullisen kielitaidon kehityksessä sekä kielellisessä tarkkuudessa. 33 Talous- ja elinkeinoelämä -painotteinen lukiolinja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on alkanut syksyllä 2012 talous- ja elinkeinoelämään painottuva suuntautumisvaihtoehto. Lukiomme painotus sai nimekseen Business Norssi. Talouteen, elinkeinoelämään, sijoittamiseen ja yrittäjyyteen painottuvissa kursseissa keskeisenä ajatuksena on käytännönläheisyys. Business Norssin tavoitteena on nostaa talous- ja elinkeinoelämän kiinnostavuutta lukiolaisten keskuudessa ja lisätä nuorten tietoja ja taitoja talous- ja elinkeinoelämään liittyvistä asioista. Business Norssin kurssitarjonta ja -sisällöt tarjoavat lukiolaisille mahdollisuuden opiskella uudenlaisessa oppimisympäristössä, joka poikkeaa olennaisesti tavallisesta lukio-opiskelusta. Talous- ja elinkeinoelämän kurssit on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Normaalikoulun, Tampereen yliopiston ja lukuisien yritysyhteistyötahojen kanssa. Keskeisessä roolissa on oikea tekeminen oikeissa yrityksissä erilaisten projektien ja hankkeiden kautta. Tampereen normaalikoulun lukion Business Norssi -kurssit opettavat nuorille keskeiset asiat Suomen talous- ja elinkeinoelämän asioista. Näin madalletaan kynnystä yliopisto- ja ammattikorkeakouluihin pyrkiville. Talous- ja elinkeinoelämä tarvitsee asiantuntevia ja motivoituneita nuoria, joilla on tietojen ja taitojen lisäksi rohkeutta, innovaatiota ja luottamusta rakentaa tulevaisuutta. Business Norssi -kursseja on yhteensä 16–20 kolmen lukiovuoden aikana. Lukuvuonna 2015–2016 koulussa opiskelee kolme BN-ryhmää. Sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehto lukiossa Lukuvuonna 2015–2016 alkavassa haussa markkinoidaan Suomen ensimmäistä sirkustaiteen vaihtoehtoa lukiossa. Tavoitteena on solmia toimiva ja monipuolinen yhteistyö naapurustossa olevan kansainvälistä tunnustusta niittäneen Sorin Sirkuksen kanssa. Opiskelijoiden lukio-opintoja pyritään keventämään hyväksilukumenettelyä käyttäen ja tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia laajaan ja monipuoliseen harjoitteluun yhteistyössä lukiolinja Sirkuksen kanssa. Tavoitteena on saada valtakunnallinen sirkustaiteen erityistehtävä Tampereelle. Kansainvälisyys Normaalikoulu on vuodesta 1984 ollut mukana UNESCO:n luomassa ystävyyskoulutoiminnassa. Kansainvälisyyskasvatuksen päämääränä on kulttuurien välinen ymmärtäminen sekä kasvaminen Euroopan kansalaisuuteen, jolloin tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään maailman kulttuurierot rikkautena. Oppilaat ja opiskelijat tutustuvat eri kulttuurien tapoihin ja taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin tekijöihin kulttuureja rikastuttavina, köyhdyttävinä tai rakentavina voimina. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan kaikissa Tampereen yliopiston normaalikoulun ikäryhmissä. Henkilökunta osallistuu mahdollisuuksien mukaan opettaja- ja/tai job shadowing-vaihtoon, opintomatkoihin sekä kansainvälisiin konferensseihin ja luentotilaisuuksiin. Normaalikoulussa järjestetään myös kansainvälisiä harjoittelu- / työharjoittelujaksoja sekä ulkomaalaisille opiskelijoille että EDU:ssa opiskeleville ulkomaalaisille opiskelijoille. Myös normaalikoulun oppilaat/opiskelijat osallistuvat sekä kansainvälisten projektien yhteydessä toteutettaviin vaihtoihin. Opiskelija voi opiskella valitsemassaan yhteistyökoulussa ja hänelle tehdään oma henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opiskelijavaihto-ohjelma toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteella, 34 jolloin isäntäperhe vastaa majoitus- ym. kustannuksista. Normaalikoulun opiskelija voi osallistua myös muuhun opetukseen liittyviin ulkomaisiin leirikouluihin ja tutustumismatkoihin Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa painopistealueena on kasvatus kansainvälisyyteen, jota toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti niin, että se koskettaa koko ikäluokkaa. Lukion opiskelijat voivat valita myös opinto-ohjelmaansa kansainvälisyyskursseja ja suorittaa Maailmankansalaisen tutkinnon. Tampereen normaalikoululla on yhteistyökoulutoimintaa seuraavissa kaupungeissa: Rendsburg, Saksa Pietari, Venäjä Tartto, Viro Miskolc, Unkari Biecz,Puola Istanbul, Turkki 2.19. Kiinteistön hoito Tampereen yliopiston normaalikoulu toimii kolmessa kiinteistössä. Kiinteistöjen hoitoon liittyvät vastuut esitetään oheisessa taulukossa. Kiinteistö Osoite Omistaja Kiinteistövastaava Vahtimestari Siivous Huolto Yläkoulu ja lukio Kuokkamaantie 16 Suomen yliopistokiin teistöt OY Kampusmanageri Jyrki Miettinen Samu Ahvenjär-vi Coor Service Manag ement LP Oy TAYpalvelut ISS piha Nekalan alakoulu Lounaantie 2 Tampereen kaupunki Riikka Lähdetniemi Kalervo Kallio Coor Service Manag ement LP Oy Tampereen kaupunki Muotialan koulutalo Muotialantie 64 Tampereen kaupunki Riikka Lähdetniemi Kalervo Kallio Tampereen ateriat Tampereen kaupunki Kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon liittyen järjestetään säännöllisiä hoitopalavereja, joihin osallistuvat myös yliopiston tilapalveluiden ja TAY-palvelujen edustajat. 35 Kiinteistöjä ja niiden käyttöä kehitetään henkilökunnan, oppilaskuntien, vanhempainyhdistysten ja omistajien yhteistyönä. Kiinteistöissä havaitusta epäkohdista ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä on ilmoitettava viipymättä johtavalla rehtorille. 3. JOUSTAVA ARKI JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 Oppilas- ja opiskelijahuolto Tampereen yliopiston normaalikoululla on edustaja Tampereen kaupungin oppilashuollon ohjausryhmässä. Koulun oppilas- ja opiskelijahuoltotyön yleisistä linjoista sopii koulukohtainen oppilashuoltoryhmä OHR, johon kuuluvat edustajat koulun kolmesta astekohtaisesta opiskeluhuoltoryhmästä. Koko koulun yhteinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtava rehtori. 3.1.1 Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto on osa koulun toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, edistää ja ehkäistä syrjäytymistä sekä ylläpitää työyhteisön hyvinvointia. Luokat 1-6 Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä koordinoi luokilla 1–6 alakoulun oppilashuoltoryhmä, joka peruskokoonpanossaan muodostuu apulaisrehtorista, erityisopettajasta, kouluterveydenhoitajasta, koulupsykologista sekä koulukuraattorista. Alakoulun oppilashuoltoryhmä tekee lisäksi yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden, asiantuntijoiden sekä oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Ryhmän puheenjohtajana toimii perusasteen apulaisrehtori. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Luokat 7-9 Luokkien 7-9 yhteisöllistä oppilashuoltotyötä koordinoi yläkoulun oppilashuoltoryhmä, jonka muodostavat peruskokoonpanossaan perusasteen rehtori, perusasteen vararehtori, koulu-terveydenhoitaja, erityisopettaja(t), opinto-ohjaaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimii perusasteen vararehtori. Oppilashuoltoryhmä tekee lisäksi yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden, asiantuntijoiden sekä oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa; päivä ja aika sovitaan kullekin jaksolle erikseen. Lukio Lukion yhteisöllisen opiskeluhuollonryhmän muodostavat rehtori, vararehtori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Ryhmän puheenjohtajana toimii lukion vararehtori. Opiskelijahuoltoryhmä tekee lisäksi 36 yhteistyötä koulun ja alueen muiden toimijoiden, asiantuntijoiden sekä opiskelijaneuvosto ja vanhempain-yhdistyksen kanssa. LIITE 9 Tampereen yliopiston normaalikoulun yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon linjaukset 2015–2016 LIITE 10 Yhteisöllisen oppilashuollon toimintasuunnitelma luokilla 1-9 3.1.2 Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto Yksilöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto muodostuu kouluterveydenhuollosta, psykologi- ja kuraattoripalveluista sekä monialaisesta oppilashuollosta. Kun kenellä tahansa kouluyhteisön työntekijällä herää huoli oppilaasta, keskustelee hän ensimmäiseksi kyseisen oppilaan kanssa. Jos keskustelun jälkeen on edelleen huolta, ohjaa työntekijä oppilaan koulupsykologin, kuraattorin tai terveydenhoitajan vastaanotolle neuvoteltuaan ensin menettelytavasta oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Monialainen asiantuntijaryhmä (tapausryhmä) kootaan tarvittaessa selvittämään oppilaan asioita yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, jos asian käsittely yksittäisen työntekijän kanssa ei riitä. Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti. Myös oppilas itse tai huoltaja voivat olla aloitteellisia hakeutumisessa kouluterveydenhoitajan, psykologin tai kuraattorin vastaanotolle. Psykologi- ja kuraattoripalvelut Koulupsykologi Koulupsykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Käynnit koulupsykologin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin vastaanotolle voi oppilas tai opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan ohjauksesta. Koulupsykologin työn tavoitteena on edistää oppilaiden ja koko kouluyhteisön psyykkistä hyvinvointia oppilaiden yksilökäyntien sekä erilaisten ryhmä- ja luokkainterventioiden sekä koko kouluyhteisöön kohdistuvien toimien kautta. Koulupsykologi pyrkii auttamaan oppilaita ja opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä, kun oppilasta tai opiskelijaa vaivaa esimerkiksi oppimisen pulmat, väsymys, mielialan lasku, stressi, jännittäminen, ihmissuhdepulmat, elämän kriisitilanteet, syömishäiriöt jne. Päämääränä on löytää yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin. Koulupsykologi kartoittaa tarvittaessa oppilaan psyykkistä vointia, oppimisvalmiuksia ja oppimisen ongelmia haastatteluin, havainnoimalla sekä tutkimuksilla yhteistyössä oppilaan, vanhempien, opettajien ja oppilaan muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulupsykologi antaa vanhemmille neuvontaa nuoren oppimiseen, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Koulupsykologi konsultoi opettajia oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Koulupsykologi ohjaa oppilaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon sekä kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin. Koulupsykologia voi pyytää oppilaan ja vanhempien suostumuksella mukaan oppilaan asioita käsittelevään palaveriin. Koulupsykologi osallistuu kaikilla asteilla yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. 37 Koulupsykologin työpanos jakaantuu normaalikoulussa kaikille kouluasteille, joten tapaamiset toteutuvat varmimmin ajanvarauksella Wilman kautta tai puhelimitse, puh. 050 4201 404. Sähköposti: [email protected]. Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattorin tehtävänä on yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja kehittäminen oppilaiden yksilökäyntien, erilaisten ryhmä- ja luokkainterventioiden sekä koko kouluyhteisöön kohdistuvien toimien kautta. Työn tavoitteena on: 1. kartoittaa, lievittää, poistaa ja ennaltaehkäistä oppilaan koulunkäyntiin liittyviä sosiaalisia ongelmia ja niiden syitä 2. tukea ja auttaa oppilaita, joilla on sosiaalisia ongelmia, vapaa-ajan ongelmia tai koulun säännösten vastaista käyttäytymistä 3. edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta 4. tiedottaa oppilaille ja heidän huoltajilleen, opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle sosiaalipalveluista ja antaa sosiaalialan asiantuntija-apua 5. antaa selvityksiä havaitsemistaan epäkohdista, tehdä ehdotuksia ja aloitteita toimialaansa liittyvissä asioissa Koulukuraattorin vastaanotolle voi oppilas tai opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, psykologin tai terveydenhoitajan ohjauksesta. Koulukuraattoria voi pyytää oppilaan ja vanhempien suostumuksella mukaan oppilaan asioita käsittelevään palaveriin. Koulukuraattori osallistuu eri asteiden yhteisöllisiin oppilashuoltoryhmiin. Tapaamiset toteutuvat varmimmin ajanvarauksella Wilman kautta tai puhelimitse. Koulukuraattorilla on päivittäin varattuna kriisiaika kalenteriin, joten kiireellisissä tapauksissa oppilaan tapaaminen onnistuu samana/seuraavana koulupäivänä. Koulukuraattori on tavattavissa pääsääntöisesti koulupäivinä klo 8.00–15.45. Yläkoulussa koulukuraattorin työhuone on G 32. Yhteyttä voi ottaa koulua ja koulunkäyntiä, kotia, kaveripiiriä, vapaa-aikaa, mielenterveyttä tai päihteitä koskevissa asioissa. Koulukuraattori Hinne Koivuluoma puh. 050 4437 232, sähköposti [email protected] 3.1.3 Poissaolot Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (PL 35 §). Alakoulu Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan opettaja tai luokanlehtori. Pidemmistä poissaoloista päättää apulaisrehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemukseen tulee liittää oppilaan opettajan tai luokanlehtorin lausunto. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä hyvissä ajoin. 38 Oppilaan huoltajien tulee viipymättä ilmoittaa opettajalle tai luokanlehtorille oppilaan poissaolosta. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on opettajan tai luokanlehtorin tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä. Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, opettajan tai luokanlehtorin on keskusteltava asiasta huoltajien kanssa. Tarvittaessa opettajan tulee ohjata yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Yläkoulu Luvan tilapäiseen poissaoloon myöntää kolmeen päivään asti oppilaan luokanohjaaja. Pidemmistä poissaoloista ja muista ei-sairauteen esim. harrastukseen liittyvistä poissaoloista päättää perusopetuksen rehtori saatuaan asiasta vanhempien kirjallisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi oppilaan opettajan antamat kirjalliset tehtävät. Hakemus pidemmistä poissaoloista on tehtävä hyvissä ajoin. Oppilaan huoltajien tulee viipymättä ilmoittaa luokanohjaajalle oppilaan poissaolosta ja poissaolon syystä. Mikäli oppilas on poissa koulusta huoltajien siitä ilmoittamatta, on luokanohjaajan tiedusteltava huoltajilta poissaolon syytä mielellään jo saman päivän aikana. Jos oppilaan yksittäiset luvattomat poissaolot ovat toistuvia, luokanohjaajan ja opettajan, jonka tunneilta oppilas on ollut poissa, on keskusteltava asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa luokanohjaajan ja opettajan tulee ohjata oppilas yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Luokanohjaaja seuraa poissaoloja. Lukio Lukiolaisen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25§). Kaikki poissaolot pitää selvittää välittömästi sähköisesti Wilmassa. Huoltaja varmentaa poissaolon syyn. 3.2 Oppilaan- ja opinto-ohjaus Yläkoulu Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää opiskelua, ohjata oppilasta kehittämään oppimisen taitojaan ja valmiuksiaan, vahvistaa oppilaan vastuunottoa ja yhteistyötaitoja sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Ohjaustyöhön osallistuvat oppilaanohjaaja, opettajat ja muu ammattihenkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun ajan ja opiskelun nivelvaiheissa. LIITE 11: Yläkoulun oppilaanohjauksen toimintasuunnitelma 2015–2016 Lukio Lukion opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatkoopintoihin ja työelämään. Opinto-ohjauksen tehtävänä on myös tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla tuetaan opiskelijaa lukio-opintoihin, jatko-opintoihin, uraan, tulevaisuuteen ja muihin kysymyksiin liittyvissä valinta- ja ongelmatilanteissa. 39 Pienryhmäohjausta järjestetään silloin, kun se on opiskelijoiden tarpeiden ja tavoitteiden kannalta perusteltua. LIITE 12. Lukion opinto-ohjauksen toimintasuunnitelma 2015–2016 3.3 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Oppilaan tuen tarpeen tunnistaminen tapahtuu pääasiassa havainnoimalla oppilasta osana tavallista koulun arkea. Havaintojen ja keskustelujen perusteella voidaan oppilaalle tehdä tarkempia kartoituksia koululla pedagogisen asiantuntijuuden pohjalta tai oppilas ohjataan yhteistyössä huoltajien koulupsykologin tai muiden asiantuntijoiden tutkimuksiin. Kartoitusten ja tutkimusten perusteella tuetaan oppilasta koulumme opetussuunnitelman mukaisesti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheissa. Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita tuen tarpeen arvioinnissa ja järjestämisessä. Pedagogisen tuen asioita käsitellään astekohtaisissa moniammatillisissa ryhmissä (pedagoginen ryhmä). Alakoulu Oppilaan tukeminen tapahtuu pääsääntöisesti oppilaan omassa perusopetusryhmässä. Osa-aikainen erityisopetus voi olla osa oppilaan tukea kaikissa tukivaiheissa. Tuki voi olla luonteeltaan myös ennaltaehkäisevää. Osa-aikainen erityisopetus voi olla jaksottaista, ryhmämuotoista ja luokan eriyttämistarpeita laajemminkin tukevaa. Oppilaan tuen tarpeen arviointi ja tuen antaminen kuuluvat koulun kaikille opettajille. Osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat Hanna Virhiä-Särkäs, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo ja Tiina Juutilainen. Yläkoulu Aineenopettajat tukevat esim. eriyttävin toimin oppilaita omassa opetusryhmässä. Osaaikainen erityisopetus voi olla osa oppilaan tukea kaikissa tukivaiheissa. Tuki on oppiainekohtaista sekä oppimisstrategioita ja itseohjautuvuutta tukevaa. Osa-aikainen erityisopetus voi olla jaksoittaista tai pitempikestoista, yleensä ryhmämuotoista ja hyvinkin yksilöllisiä ratkaisuja sisältävää. Osa-aikaista erityisopetusta antavat erityisopettajat Pekka Poikajärvi ja Tiina Juutilainen. Lukio Opiskelijoiden tukimuodoista neuvotellaan opiskelijahuollon koordinaatioryhmässä ja niistä sovitaan yhdessä opiskelijan, huoltajien ja opettajien kanssa. Tavoitteena on pyrkiä löytämään ratkaisuja ja tukitoimia opiskelu- ja etenemismahdollisuuksien parantamiseksi ja säännöllistä opiskelua laiminlyövien opiskelijoiden integroimiseksi opiskeluun ja kouluyhteisöön. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy. Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet järjestetään tarvittaessa siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, järjestämällä erillinen koetila ja tarvittavat apuvälineet. 40 Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimet toteutetaan hänen erityistarpeidensa mukaan. Erityisopetusta kohdennetaan niille opiskelijoille, joilla on todettu erityisiä oppimisvaikeuksia. Jos opiskelijan oppimisvaikeudet tulevat ilmi vasta lukiossa, opettajat aloittavat tukitoimien suunnittelun ja toteuttamisen erityisopettajan tuella. Opiskelijoiden oppimista ja opiskelun edistymistä seurataan koko lukion ajan käyttäen esimerkiksi YTL:n kriteereihin pohjautuvia standardoituja testejä. Lukion erityisopetuksen ja koulun sosiaaliohjauksen tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijaa oppimisvaikeuksien tai sosioemotionaalisten solmukohtien yli. Koulun opiskelukoordinaatiohenkilöstöä ovat terveydenhuoltohenkilöstön ohella koulun kuraattori, erityisopettaja ja psykologi. 3.3.1 Tukiopetus Tukiopetusta järjestetään opettajan, oppilaan tai huoltajan aloitteesta, kun oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muuten tarvitsee lyhytaikaista apua. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Tukiopetusta järjestetään tarpeen ja resurssien mukaan joko oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Alakoulu Tukiopetusta varataan 20 kertatuntia/opettaja/lukuvuosi. Tukiopetuksesta maksetaan laskun mukaan lukukauden lopussa ja pidetyt tunnit kirjataan erilliselle lomakkeelle. Mikäli lisätunnit yksittäisissä tapauksissa nähdään välttämättömiksi, niistä neuvotellaan johtavan rehtorin kanssa. Yläkoulu Jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta syystä riippumatta. Koulussa toimii kaksi kertaa viikossa ohjattu läksytunti (kiihdytyskaista), jonne oppilaat voivat mennä opiskelemaan aineenopettajan johdolla. Kiihdytyskaistalla oppilaat voivat tehdä kotitehtäviä, harjoitella kokeisiin tai muuten vahvistaa tietojaan sekä suorittaa läksyjen laiminlyöntejä aineenopettajan kehotuksesta. Kiihdytyskaistan opettajia ovat Tuula Oksman ja Anni Rahunen. Tukea tarjotaan kaikissa oppiaineissa. Päivät ja kellonajat sovitaan jaksoittain. Lukio Lukiolain mukaan sitä tarvitsevalle lukion opiskelijalle voidaan tämän suostumuksella antaa tukiopetusta. Tukiopetuksen tarkoituksena on auttaa koulun toimenpitein opiskelijaa, jolla on vaikeuksia edetä opinnoissaan. Syy vaikeuksiin voi olla tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuvan poissaolon aiheuttama tai vähitellen pitkän ajan kuluessa kehittynyt tuen tarve jossakin oppiaineessa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta joko työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee joko opettaja tai opiskelija. Opettajaharjoittelijoita voidaan käyttää tukiopetuksessa apuna. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana ns. varikkotoiminnassa, jossa he voivat saada täydentävää tai laajentavaa opetusta englannin ja ruotsin kielissä sekä 41 matematiikassa. Varikkotoiminta on säännöllistä, koko vuoden viikoittain, tarjottavaa opetusta. Opiskelijan opiskelusuunnittelun tukena toimivat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja aineenopettajat, jotka antavat oppimisen vaikeuksissa tarvittavaa tukea. Erityisopettaja on koulussa myös lukiolaisten käytettävissä opiskeluun liittyvissä erityisissä vaikeuksissa. 3.4 Kouluruokailu Koulun opiskelijaravintola ja kahviopalvelut tuottaa Fazer Food Services Oy. Amica-opiskelijaravintolassa tarjotaan oppilaille päivittäin täysipainoinen, monipuolinen ja kouluruokasuositusten mukainen maukas ateria. Aterian tulee täyttää kolmasosa päivittäisestä energiantarpeesta tukien päivän muita aterioita. Raaka-aineiden alkuperästä ollaan tarkkoja ja kotimaisuuteen panostetaan. Käytetyistä raaka-aineista noin 60–70% on kotimaisia sesongin ja saatavuuden mukaan. Vuodenajat aiheuttavat kausiluontoista vaihtelua. Amicassa ruoanvalmistuksessa ei käytetä tuotteita, jotka sisältävät natriumglutamaattia. Luomun portaalla Amica on tasolla 2, joka tarkoittaa, että keittiössä käytetään kahta luomuraaka-ainetta vähintään kaksi kertaa viikossa. Valikoimaan kuuluu luomunäkkileipää päivittäin. 3.4.1. Alakoulu Ruokailujärjestelyt toteutetaan liukuen klo 10.25–12.05. Sujuvuuden takia ruokailua on porrastettu ja luokkatasot sopivat keskenään ruokavuoroista tarkemmin. Mahdollisista poikkeamista sovitaan ravintolan hoitajan kanssa. Myös opintoretken tai muun poikkeuksellisen ohjelman aiheuttamasta esteestä osallistua sovittuun ruokailuvuoroon ilmoitetaan ravintolanhoitajalle hyvissä ajoin (puolitoista viikkoa ennen). Muotialan koulutatalon oppilaat ruokailevat omissa luokissaan klo 10.40 alkaen. Ruokailun sujuvuuden varmistamiseksi kaikille luokille järjestetään nimikkopöydät ja ruokalajärjestäjät (6. lk) valvovat astioiden palautusta viimeisessä vuorossa 11.55–12.05, minkä jälkeen he nostavat istuimet. Iltapäivähoidossa olevat oppilaat syövät välipalan ruokalassa klo 14.00. 3.4.2. Yläkoulu Ruokailu toteutetaan liukuen 11.05–12.30 välisenä aikana. 7-luokat ruokailevat klo 12.00– 12.30 ja 8. ja 9.luokat jaksosta riippuen 11.45–12.15 tai 12.00–12.30. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden ostaa kohtuuhintaisia välipaloja kouluravintolan kahviosta. 3.4.3. Lukio Päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksenjärjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Tämä merkitsee sitä, että opiskelijoilla on oikeus nauttia kouluateria myös ylioppilaskokeisiin valmistavalla ns. tenttikaudella silloin, kun he osallistuvat opetukseen esim. tentteihin koulussa. 42 Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11.15–11.45.Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailevat klo 11.05–11.35. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden ostaa kohtuuhintaisia välipaloja kouluravintolan kahviosta. 3.5 Terveydenhuolto Kaikki peruskoulun oppilaat tarkistetaan joka vuosi. Laaja terveystarkastus, johon kuuluu myös lääkärintarkastus, tehdään 1., 5. ja 8. luokalla. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan koko perheen hyvinvointia sekä oppilaan selviytymistä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan myös oppilaan vanhemmat. Oppilas voi saapua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuna aikana. Yhteyttä voi ottaa, jos huoltaja tai oppilas itse on huolissaan esimerkiksi kasvusta, kehityksestä tai painon hallinnasta, epäilee ongelmia näössä tai kuulossa tai jos mielenterveysasiat tai päihteet askarruttavat. Koululääkärin vastaanotolle oppilas tulee kouluterveydenhoitajan kautta varatulla ajalla. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan lapsensa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Koulutapaturman sattuessa ja/tai kun oppilas sairastuu koulussa äkillisesti, oppilaan ohjaa jatkohoitoon tai kotiin ensisijaisesti opettaja. Koulupäivän aikana sairastunut oppilas saa kotiinlähtöluvan ensisijaisesti opettajalta, joka lähettää oppilaan kotiin ja on yhteydessä huoltajaan. Tilanteen niin vaatiessa voidaan konsultoida kouluterveydenhoitajaa. Koulutapaturmalla tarkoitetaan koulumatkalla tai kouluaikana sattunutta tapaturmaa. Koulupäivän aikana tapahtuneessa tapaturmassa ensiavun antaa koulun opettaja, terveydenhoitaja tai lääkäri. Ensiavun antaja ottaa yhteyttä huoltajaan. Oppilas ohjataan pääsääntöisesti Tampereen kaupungin terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan tai vakavissa tapauksissa suoraan Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Hammastapaturmissa oppilas ohjataan Tampereen kaupungin hammashoitoloihin. Huoltajan valinnan mukaan oppilas voidaan viedä, tai huoltaja voi itse viedä oppilaan yksityiselle lääkärille. Kaikille oppilaille, myös ulkokuntalaisille, on tapaturman hoito Tampereen kaupungin terveysasemalla maksuton. Tapaturman nähnyt henkilö täyttää tapaturmalomakkeen, joka laitetaan oppilaan mukaan hänen lähtiessä ensiapuun. Tapaturmalomakkeesta toimitetaan kopio kansliaan. Hoitoon ohjaajan täyttämä koulutapaturmalähete on edellytys korvausten saamiseksi. Koulutapaturmalomakkeita saa opeportaalista ja yläkoulussa henkilöstön huoneen ilmoitustaulun alapuolisista laatikoista. Lisää tietoja kouluterveydenhuollosta: ● koulun omat kotisivut (www.uta.fi/normaalikoulu) ja ● Tampereen kaupungin kotisivut (http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/koululaisetjaopiskelijat.html) 43 Alakoulu Alakoulun terveydenhoitaja Anneli Leponen puh. 040 8016 817 (sijaisena Kaarina Jokivuo 15.5.–12.8.2015 ja Hanna Nieminen 13.8.2015–27.11.2015) on koululla tavattavissa maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin. Oppilasvastaanotto ilman ajanvarausta on klo 9.45–10.15 ja klo 12.00–12.30. Puhelinaika on klo 9.30–10.30. Koululääkärin vastaanotto tapahtuu terveydenhoitajan ajanvarauksen kautta. Myös Muotialan toimipisteen osalta terveydenhoitajan vastaanotto on Nekalan toimipisteessä. Koulutapaturmalähetteitä säilytetään opettajainhuoneessa, opettajien työtilan yhteydessä olevassa ensiapukaapistossa. Sähköinen versio löytyy koulun sisäisestä verkosta. Yläkoulu Yläkoulun terveydenhoitaja Jaana Unha (puh.040 800 4062) on tavattavissa koululla joka arkipäivä. Oppilasvastaanotto ilman ajanvarausta välituntisin Puhelinaika on klo 9-10. Lukion opiskelijaterveydenhuolto Lukion terveydenhoitaja Jaana Unha (puh. 040 800 4062). Lukiolaiset kuuluvat opiskeluterveydenhuollon piiriin. Heille on järjestetty sekä terveydenettä sairaanhoito. Terveystarkastus on 1. opiskeluvuoden aikana. Lääkärin vastaanotolle voi varata ajan terveydenhoitajan kautta. Lisätietoja Tampereen opiskeluterveydenhuollon Internet-sivuilta: http://www.tampere.fi/opiskeluterveys Hammashoito luokilla 1–9 Hammashuolto määräytyy oman henkilökohtaisen hammashoito-ohjelman mukaan. Ajanvaraus tapahtuu puhelimitse 03 5657 0100, ma–pe klo 8–17. Lähin hammashoitola sijaitsee alakoulun kanssa samassa kiinteistössä. Hammashoito lukiolaisille Lukiolaiset kuuluvat Tampereen kaupungin hammashoidon piiriin. Ajanvaraus puh. 03 5657 0100 ma-pe 8–17. Myös vieraspaikkakuntalaiset voivat käyttää Tampereen hammashuollon palveluja. Lisätietoja: www.tampere.fi/hammashoito 44 3.6 Koulumatkakuljetukset 3.6.1 Perusopetus Normaalikoulu noudattaa perusopetuksen oppilaiden koulukuljetusetuisuuksien myöntämisessä Tampereen kaupungin Lasten ja nuorten lautakunnan 17.1.2012 tekemän päätöksen mukaisia perusteita. Kuljetus on maksuton koulun työpäivinä seuraavissa tapauksissa: Matkan pituuden mukaan, kun matka omaan lähikouluun on: · 1 - 2 lk oppilaalla yli 3 km · 3 - 4 lk oppilaalla yli 4 km · 5 - 10 lk oppilaalla yli 5 km Matka mitataan lyhintä jalankulkukelpoista, yleisessä käytössä olevaa reittiä myöten kotipihalta koulun piha-alueelle. Opetussuunnitelmallisin perustein myönnettävä matkaetu koulumatkan ollessa yli viisi kilometriä: - 50 %:n tuki myönnetään musiikkiluokan, kuvataideluokan, liikuntaluokan tai 3. ja 4. luokalla alkavan A-kielen takia muuta kuin oman oppilasalueen koulua käyvälle oppilaalle - 50 %:n tuki myönnetään ensimmäiseltä luokalta alkavassa vieraskielisessä opetuksessa käyvälle oppilaalle - 50 %:n tuki myönnetään opetussuunnitelmallisten painotusten vuoksi muuta kuin oman oppilasalueen koulua käyvälle oppilaalle. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus ja vaarallisuus Koulumatkan vaikeuden, rasittavuuden ja vaarallisuuden perusteella omaan lähikouluun: Koulumatkan vaarallisuuden ja vaikeuden arvioi matkan myöntäjä tarvittaessa asiantuntijanlausuntoon tukeutuen. Koulumatkaa ei pidetä vaarallisena, jos käytettävissä on erillinen kevyen liikenteen väylä, jalkakäytävä tai leveä piennartila, liikennevalot tai merkityt suojatiet, ja riittävä näkyvyys kaikissa paikoissa. Koulumatkan rasittavuuden perusteella myönnetään matkat terveydellisin perustein, kun lääkäri, psykologi tai oppilashuoltoryhmä on arvioinut oppilaan selviytymisen omasta koulumatkastaan. Muuton vuoksi Tampereen kaupungin alueella 7–9 lk oppilaille myönnetään koulumatkat aloittamaansa ensisijaiseen kouluun 9. luokan loppuun asti, jos koulumatka on vähintään 5 km. Koulumatkatuki myönnetään ensisijaisesti julkiseen kulkuneuvoon. Taksikuljetus - myönnetään esiopetuksen, erityiskoulujen ja -luokkien oppilaille koulun harkinnan mukaan - mikäli oppilas tarvitsee taksikuljetusten ajaksi saattajan, tulee asiasta olla asiantuntijalausunto - terveydellisistä syistä lääkärin tai psykologin lausunnon perusteella määritellylle ajalle - julkisen liikenteen puuttumisen johdosta mikäli koulumatkan pituuden perusteella olisi oikeutettu koulumatkaan ja jos matkaan käytetty aika muutoin ylittää laissa määritellyt 45 ajat (2,5 h alle 12 v. ja 3 h yli 12 v.) - matkan suorittamiseen voidaan yhdistellä taksia, julkista kulkuneuvoa ja omatoimista osuutta. Rahakorvaus: Jos huoltaja hoitaa taksimatkaan oikeutetun oppilaan kuljetuksen itse, voidaan kuljetuskustannuksia korvata verohallinnon vuosittain vahvistamien verottomien kilometrikorvausten mukaan matkan myöntäjän päätöksellä. 3.6.2 Lukio Kansaneläkelaitos maksaa lukiolaisen päivittäisistä koulumatkakustannuksista koulumatkatukea, jos yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta kouluun on vähintään 5 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Matkatukea haetaan KELAlta ja hakemus jätetään koulun kansliaan. Lisätietoja koulumatkatuesta kela.fi ja joukkoliikenne. tampere.fi. Lukion opiskelijalla on oikeus hakea opintotukea. Opintotuki käsittää kolme tukimuotoa: opintorahan, asumislisän ja opintolainan valtiontakauksen. Lisätietoja antavat kanslia, opinto-ohjaaja ja KELA. 3.7 Muu koulunkäyntiä tukeva toiminta 3.7.1 Esiopetusyhteistyö Esi- ja alkuopetuksen opettajien yhteisesti sopimat tavoitteet lukuvuonna 2015–2016 ovat: ● ● ● ● ● ● ● ● ● yhdessä kasvattaminen ja kasvaminen oppimisen ilon ylläpitäminen kouluvalmiuksien kehittymisen tukeminen sosiaalisen sopeutumisen ja kehittymisen tukeminen kehittävien pedagogisten ratkaisujen ja toimintatapojen yhteinen kokeilu lapsen yksilöllisen kasvun tukeminen kehityksen, kasvun ja oppimisen tukeminen hyvän yhteistyön avulla esiopetuksen osallistumismahdollisuuksia koulun toimintaan opetusharjoittelun ulottaminen soveltuvilta osiltaan koskemaan myös esiopetusta Lukukausien alussa suunnitellaan yhteisesti tulevaa toimintaa, joka tarkentuu tapahtumien ja teemapäivien suunnitteluvaiheessa. Lapsen kaikinpuolisen kasvun tukeminen on jokapäiväistä yhteistoiminta. Esi- ja alkuopetuksen yhdyshenkilönä Muotialan toimipisteessä toimii luokanlehtori Johanna Hildén ja Nekalan koulussa luokanlehtori Annika Paala. 46 Toiminta Muotialassa Näissä tapahtumissa yhdessä esikoululaiset, ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat: - lokakuussa leikkejä muualta - marraskuussa matikkapaja - joulukuussa lautapelipäivä ja pikkujoulukarkelot - helmikuussa talviliikuntapäivä Toiminta Nekalassa Lukuvuotena 2015–2016 yhteistyö painottuu esikoululaisten ja 2A-luokan yhteisiin toimintoihin. Toisen luokan oppilaat ovat esikoululaisten ”pikkukummeja”. Tämän toiminnan puitteissa on yhdessä tekemistä. 3.7.2 Oppilaskunta ja opiskelijakunta Oppilaiden mielipiteiden ja aloitteiden esille tuomiseksi ja edistämiseksi koulussamme toimii oppilaskunta, johon 2–9 -luokat valitsevat edustajansa. Oppilaskuntaa ohjaavat Mikko Horila (luokat 2–6), Antti Hiitti (luokat 7–9) ja lukion opiskelijakuntaa Janne Mäkinen (lukio). LIITE 17 Perusopetuksen oppilaskuntien toimintasuunnitelmat LIITE 18 Lukion opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 3.7.3 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat tehtäväänsä koulutettuja 8. ja 9. luokan oppilaita, jotka toimivat vertaistukena 7. luokkalaisille ja muille yläkoulun oppilaille. Tukioppilaat ovat mukana muun muassa uusien 7. luokkalaisten tutustumispäivässä ja ryhmäyttämisessä ja he toimivat 7. luokkalaisten tukena ja apuna yläkoulun aloituksessa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä sekä ehkäistä kiusaamista. Tukioppilaat järjestävät erilaisia tapahtumia ja tempauksia kouluvuoden aikana. Tukioppilastoiminnasta vastaa koulukuraattori. 3.7.4 Tutortoiminta Tutorit ovat tehtäväänsä koulutettuja lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka toimivat vertaistukena aloittaville lukiolaisille. Tutorit ohjaavat ja opastavat lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita erilaisissa lukio-opiskeluun liittyvissä käytänteissä ja edistävät yhteisöllisyyttä ja hyvää ilmapiiriä lukiolaisten keskuudessa. Tutorit saavat tehtäväänsä koulutuksen, josta osa suoritetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton tutorkurssilla. Aktiivisesta osallistumisesta tutorkoulutukseen ja -toimintaan opiskelija saa suoritetuksi yhden lukiokurssin. Tutortoiminnasta vastaa koulukuraattori. 47 3.7.5 Iltapäivätoiminta Ahjolan Setlementin nuorisotoimi järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa jokaisena koulupäivänä klo 12–17 sekä Nekalassa että Muotialassa. Nekalan iltapäiväkerhossa aloittaa syksyllä 2015 30 lasta ja Muotialassa 30 lasta. Ohjaajina Nekalassa toimivat Minna Sadeaho ja Sanna Hietanen. Nekalan iltapäiväkerhon puhelinnumero on 044 5538 403. Muotialan iltapäiväkerhossa ohjaajina toimivat Heli Kettunen ja Jonna Sundman. Puhelinnumero Muotialan iltapäiväkerhoon on 044 5538 487. Ohjaajien sähköpostiosoite on [email protected]. Lisäksi Muotialan oppilaista 14 osallistuu iltapäivisin Steinerin kannatusyhdistyksen järjestämään iltapäivätoimintaan Tampereen Rudolf Steiner -koulun tiloissa. Toimintaa ohjaavat Jaana Aittakoski p. 050 4620 392 (1.lk) ja Sirkku Järvinen p. 045 1243 661 (2.lk). 3.7.6 Kerhotoiminta Alakoulu Koulu järjestää kerhotoimintaa peruskoulun oppilaille. Tavoitteena on tukea oppilaiden harrastuneisuutta ja tarjota mahdollisuus iltapäivätoimintaan. Koulun kerhojen lisäksi alakoulun vanhempainyhdistys Nekova tarjoaa oppilaille kerhoja koulun tiloissa kouluajan jälkeen. Yläkoulu Kerhoja järjestetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kerhomaisessa toiminnassa tehdään yhteistyötä esim. Koivistonkylän nuorisotoimen kanssa. 3.7.7 KiVa Koulu Koulussamme toteutetaan kiusaamisen vastaista KiVa Koulu -ohjelmaa luokilla 1–6 ja sitä sovelletaan vuosiluokilla 7–9. Ohjelman mukaisia oppitunteja pidetään luokanopettajan tunneilla tai luokanohjaajan tuokioilla. Kiusaamisen havainnut opettaja ottaa yhteyttä välittömästi kasvatuskeskustelijoihin, jotka ottavat oppilaan/oppilaat keskusteluun ja ilmoittavat asiasta huoltajille. Yläkoulussa kasvatuskeskustelijoina toimivat Tuula Oksman ja Janne Mäkinen. Alakoulussa kasvatuskeskustelun hoitaa oppilaan siihen määrännyt opettaja Lisäksi voidaan järjestää teemapäiviä (alakoulussa 7.10. KiVa -päivä), jolloin oppilaiden osallisuus painottuu. Lukuvuoden päätteeksi vastataan KiVa Koulu -kiusaamiskyselyyn. . 48 4. Koulun tavoite- ja toimenpideohjelma Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tavoite- ja toimenpideohjelmaa, jonka tulee olla linjassa niin Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Tampereen yliopiston ja erityisesti kasvatustieteiden yksikön kanssa. Tavoiteja toimenpideohjelmassa määritellään pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan ja pyritään edistämään sekä koko koulun että yksittäisten opettajien toimesta. 4.1. Kasvatustieteiden yksikkö vuoteen 2020 Kasvatustieteiden yksikkö on visionäärinen kasvatuksen ja koulutuksen uudistaja ja päätöksenteon suuntaaja, joka ohjaa yhteiskunnan muutosta aktiivisessa vuorovaikutuksessa eri toimijoiden kanssa. Yksikkö tunnetaan uutta luovasta, tieteenalojen ja yliopistojen rajat ylittävästä tutkimuksesta sekä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisesta koulutuksesta. Yksikön vahvuutena on osallistuminen kasvatusta ja koulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja alan käytäntöjen tutkimusperustaiseen kehittämiseen. Suunnittelukausi 2017–2019 Suunnittelukaudella täsmennetään ja vahvistetaan kasvatustieteellisen alan tutkimuksen ja koulutuksen profilaatiota sekä yhteiskunnallisesti painottunutta toimintaa yliopiston strategialinjausten mukaisesti. Tutkimus- ja opetustoimintaa sekä kehittämis- ja koulutustoimintaa linjataan kasvatustieteellisessä kehyksessä paitsi yhteiskunnan, myös elämänkulullisen ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Henkilöstö- ja muut voimavarat suunnataan tutkimuksellisen ja koulutuksellisen profiilin mukaisesti - ylittäen koulutusalat ja ottaen huomioon taloudelliset resurssit. Keskeiset muutostekijät toimintaympäristössä Taloudellinen globalisaatio: - taloudellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääntyminen kansainvälisesti - elinkeinorakenteen muutoksien vaikutukset osaamistarpeisiin - kasvavien talouksien roolin kasvu maailmantaloudessa: informaatioympäristöjen muutos, joka parantaa pienten maiden kilpailuasemia - kilpailun kiristyminen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen - teknologisten innovaatioiden merkitysten kasvu ja innovaatioiden vaikutukset koulutusalalle - koulutusvienti ja kansainvälisen kilpaillun koulutuksen/rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet; ”koulutusturismi” - polarisoituminen, josta voi seurata poliittisia ääri-ilmiöitä ja ideologista kärjistymistä. 49 Kulttuurinen globalisaatio: - maailmanlaajuisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen kasvu; rajat ylittävien oppimisympäristöjen merkityksen kasvu - liikkuvuuden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen; liikkuvuus voi olla myös pakotettua - tiedon nopea leviäminen; tiedon saannin epätasa-arvoisuus - työnteon muutosprosessi, jossa korostuu luovuus ja visuaalisuus olennaisena osana työtehtävää ja työprosessia - koulutuksen ja kasvatuksen monimuotoistuminen; non-formaalien oppimisympäristöjen merkityksen kasvu, mutta myös kriittisen ajattelun tarpeen lisääntyminen. Muuttuva työelämä: - työmarkkinoiden kansainvälistyminen - menestyminen työelämässä edellyttää laaja-alaista osaamista - monikulttuurisuus- ja moninaisuusosaamisesta on tullut olennainen kansalaistaito - teknologiaympäristössä toimiminen on osalle selviytymiskamppailua, osalle joustavat teknologia taidot ovat itsestäänselvyys - perinteiset ammatit ja ura yhdessä työpaikassa alkavat olla historiaa - tulevaisuuden uranäkymät epävarmoja ja vaikeasti ennustettavia - tulevaisuuden osaamistarpeet vaihtuvia; osaamista uudistettava jatkuvasti. Muuttuva korkeakoululaitos: - koulutustehtävän globaalistuminen - joustavien koulutusrakenteiden ja käytäntöjen sekä tutkimus- ja oppimisympäristöjen tarve - kansainvälisesti ja kansallisesti kiristyvä kilpailu; vaatimus monitieteisyydestä - kansallisen korkeakouluverkon supistuminen; tutkimuksen ja koulutuksen profiloitumisen vaatimus tuloksellisuutta korostaen - rahoitusmallin vaikutuksen lisääntyminen toiminnanohjaukseen - täydentävän rahoituksen merkityksen kasvu. Menestystekijät ja vahvuudet Yksikön vahvuutena on kiinnostava ja kansallisesti omaleimainen, yhteiskunnallisesti suuntautunut kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma. Tutkinto-ohjelmalla vahvistetaan yksikön asemaa koulutusalan asiantuntijoiden kouluttajana. Yksiköllä on edellytykset luoda ja vankentaa profiilia, jossa yksikön henkilöstö on vahvemmin kantaaottava ja yhteiskunnallisesti esillä oleva toimija. Yksiköllä on vahvaa osaamista monikulttuurisuuden ja transnationaalisuuden kysymyksissä. Yksikön tohtorikoulutus on korkeatasoista ja tuloksekasta. Määrällinen tohtoritutkintotavoite on viime vuosina saavutettu ja yleensä ylitetty selvästi. Yksikön lastentarhan- ja luokanopettajakoulutus on koko maan mittakaavassa erittäin suosittua. Perustutkinto-opiskelijoiden opinnot etenevät sujuvasti mitattuna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä. 50 4.1.1 Kasvatustieteiden yksikön kehittämisen painopisteet Toiminnan kehittämisen painopisteet suunnittelukaudella ovat seuraavat: Kasvatustieteellisen opetuksen aktiivinen kehittäminen osana Tampere3-prosessia - - - - laaja-alaisen tutkinto-ohjelman ja uuden, entistä monialaisemman yliopiston mahdollisuudet hyödynnetään: jaettu ymmärrys opettajuudesta; koulun sekä kasvatus- ja koulutuskontekstien kehittäminen; laaja-alaiset työelämävalmiudet selvitetään Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajankoulutuksen ja Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimuksen ja koulutuksen integraatio, jolla luotaisiin koko ammatillisen osaamisen kenttää palveleva osaamiskeskittymä luodaan vahva yliopistopedagogiikan osaamiskeskittymä, joka tukee monipuolisesti uudessa yliopistossa tapahtuvaa oppimista sekä toteuttaa alan tutkimusta ja koulutusvientiä varhaiskasvatuksessa nykyisten ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusten pohjalta rakennetaan uudenlainen malli lastentarhanopettajien koulutukseen Kasvatustieteellisen opetuksen sisäänoton ja tutkintomäärien lisääminen ja sisällöllinen uudistaminen - - - - koko maan ja erityisesti kasvavan Pirkanmaan opettajien ja kasvatusalan asiantuntijoiden kysyntään vastaamiseksi lisätään kasvatustieteellistä koulutusta ja parannetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä lisätään luokanopettajakoulutuksen sisäänottoa ja selvitetään olisiko mahdollista ja mielekästä toteuttaa lisäys toteuttamalla monialaiset opinnot maisteriohjelmassa henkilöille, joilla jo on soveltuva kandidaatin tutkinto lisätään varhaiskasvatuksen sisäänottoa aineenopettajakoulutuksessa lisätään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien koulutusta Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä ja luodaan yksiköstä vahva matemaattis-luonnon-tieteellisen ja tekniikan pedagogiikan keskittymä siten, että valmistuneilla on hyvät valmiudet myös yrityksissä työskentelyyn kasvatus- ja opetusalan asiantuntijatehtäviin valmistavan elinikäisen opetuksen ja kasvatuksen opiskelijat valitaan pääosin avoimen yliopiston väylän kautta; painopiste muuttuu tähän suuntaan jo vuonna 2016 Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääminen - lisätään opettajankoulutuksen monikulttuurisuutta tutkimuksessa painotetaan transnationaalisuuden ilmiöiden ja yhteiskunnan muutoksen tutkimusta; tätä tukee myös muiden Tampereen yliopiston yksikköjen tutkijoita yhteen kokoava Transnationalisuuden tutkimuskeskus (Research Centre on Transnationalism and Transformation) 51 Tutkimustoiminnan kehittäminen - - selkeytetään tutkimuksen organisointia ja luodaan tutkijoille tutkimusympäristöjä, jotka jaetun asiantuntijuuden kautta edistävät korkeatasoisen tutkimustoiminnan toteuttamista ja nuorten tutkijoiden integroitumista yksikköön ja heidän urakehitystään tuetaan henkilöstöä ulkoisen rahoituksen hankkimisessa rekrytoinneissa painotetaan tutkimuksellisuutta ja lisätään tenure track ‑tehtävien määrää lisätään tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kansainvälisyyttä tukemalla kansainvälistä julkaisemista ja asiantuntijavaihtoa hyödynnetään Tampere3-hankkeen mahdollisuudet Kumppanuuksien aktiivinen kehittäminen - - - toimitaan aktiivisesti Tampereen yliopistossa muiden tieteenalojen kanssa tutkimushankkeissa ja tutkimusyksiköissä mm. Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA, Monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare ja Transnationalisuuden ja muutoksen tutkimuskeskus TRANSIT jatketaan yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa kuvataiteen opetuksessa ja tutkimuksessa sekä syvennetään yhteistyötä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa luodaan aktiivinen kansallinen ja kansainvälinen kumppanuusverkosto, joka sisältää myös työelämän näkökulmien hyödyntämisen suunnittelussa ja toiminnassa 4.2. Normaalikoulu 2020 Tulevaisuuden koulun kehittämisen tarve kumpuaa pitkälti globaalista ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta. Näyttää ilmeiseltä, että tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan kiihtyvä evoluutio jatkuu ja sitä kautta työelämä muuttuu edelleen voimakkaasti. Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen lisääntyy, mikä on osattava huomioida koulutusta järjestettäessä. Eriarvoisuus, syrjäytyminen ja monikulttuurisuus ovat myös haasteita, joihin tulee kyetä vastaamaan. Nämä tekijät vaikuttavat koulutuspolitiikkaan, ja sitä kautta uusiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmiin, joita parhaillaan uudistetaan. Yhteiskuntakehityksestä johtuen 2020-luvulla koulun on kyettävä tuottamaan erilaista osaamista kuin tällä hetkellä. Kaikkialla läsnä olevaan tekniikkaan nojaava yhteiskunta korostaa luovuutta ja innovatiivisuutta, joka näyttäytyy erityisesti verkoissa ja verkostoissa, joten tulevaisuuden koulussa opitaan nykyistä enemmän metataitoja, siis mm. ongelmanratkaisua, tiedonhakua, innovatiivisuutta, verkosto-osaamista ja yhteisöllisyyttä. Kehittyminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, kun normaalikouluun saadaan vakiinnutettua osallistava, läpinäkyvä ja tiimeihin perustuva oppivan organisaation toimintakulttuuri sekä avoin, yhteisöllinen ja luottamuksellinen 52 ilmapiiri, mikä edellyttää voimakasta panostamista organisaation rakenteen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, jolloin johtaminen kohdistuu ennen kaikkea oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen. Koulun toiminnan kehittäminen edellyttää myös uusia tilaratkaisuja, joiden avulla tuettaisiin mahdollisimman hyvin yhtenäisen perusopetuksen ja uudistuvien opetussuunnitelmien käyttöönottoa. Tavoitteena on oppimisympäristöjen tilojen, kalusteiden ja varusteiden monipuolinen ja joustava käyttö opetuksessa ja oppimisessa. Muuttunut valtakunnallinen taloustilanne ei kuitenkaan vielä vuosina 2016–2017 mahdollista laajaa rakennus- ja saneeraushanketta. Tampereen yliopiston normaalikoulun toiminta ja rakenne on kuluvan vuosikymmenen lopussa vakiintunut. Yhtenäisen perusopetuksen ja lukion toiminnan laatu on korkeatasoista ja ne kykenevät reagoimaan joustavasti uusiin haasteisiin. Normaalikoulu on myös kansainvälisesti arvostettu oppilaitos, ja sen lukio on vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä, opettavat joustavasti eri asteilla ja kehittävät koulua aktiivisesti. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on määrätietoista, tulevaisuuteen tähtäävää ja kannustavaa. Metataidot korostuvat oppimisessa ja koulun vahvuuksiin kuuluvat laadukas perus- ja lukio-opetus, opetuksellisten painotukset, tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen hyödyntäminen, viestintä- ja mediakasvatus, uusien oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolinen hyödyntäminen sekä laaja-alainen kansainvälinen yhteistyö. Normaalikoulun toiminnan ja kehittämisen tukena käytetään itsearviointia sekä laadukkaita ulkoisia ja sisäisiä palautejärjestelmiä. Perus- ja lukio-opetuksen nivelkohtiin kytkeytyvä yhteistoiminta ja kehittäminen helpottavat oppilaiden siirtymistä asteelta toiselle, normaalikoulu on nykyistä monikulttuurisempi ja siihen kytkeytyvä osaaminen on vahvaa. Oppilaiden tuki ja ohjaus sekä moniammatillinen oppilashuolto tukevat laaja-alaisesti koulun toimintaa. Normaalikoulun toiminta on tärkeä osa opettajankoulutusta, ja se ohjaa oppilaitaan ja opiskelijoitaan aktiiviseen kansalaisuuteen ja ehkäisee syrjäytymistä. Laajat ja monipuoliset kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat normaalikoululle erittäin tärkeitä. Verkostoissa toimiminen on aktiivista, mikä on koulun kehittämisen ja yhteiskunnasta kumpuavien haasteiden tunnistamisen ja niihin reagoimisen kannalta välttämätöntä. Yliopistoyhteys erottaa normaalikoulun muista yleissivistävistä kouluista ja on sen toiminnan merkittävin vahvuus. Normaalikoulun yhteiskunnallista roolia ja vaikuttamista pyritään monin tavoin korostamaan ja kehittämään (mm BN -norssi, oppilaiden osallisuus ja sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehto). Normaalikoulun tärkein kumppani on oma tieteenalayksikkö, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on aktiivista ja luontevaa. Opettajankoulutus ja siihen kytkeytyvä opetusharjoittelu, kokeilu ja kehittäminen sekä opetus, tutkimus, ja täydennyskoulutus ovat yhteistyön keskeisiä alueita. Yhteistyö konkretisoituu laadukkaana ja joustavana opetusharjoitteluna, kehittämis- ja tutkimushankkeina ja yhteisesti toteutettavana opettajien täydennyskoulutuksena. Tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia esitellään yhdessä eri foorumeilla ja julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Normaalikoululla ja kasvatustieteiden tieteenalayksiköllä on myös yhteistä henkilökuntaa. 53 Opetusharjoittelu on laadukasta ja eri koulutusalojen pedagogisten opintojen synergia on vahvaa. Opiskelijat saavat mahdollisuuden yhdistää oppimiaan tietoja ja taitoja käytäntöön kokeneen opettajan asiantuntevassa ohjauksessa ja harjoittelu mahdollistaa koulutusalojen opiskelijoiden yhteistyön. Harjoittelujaksojen eteneminen orientoivasta jaksosta laajempien kokonaisuuksien opettamiseen ja suuremman vastuun ottamiseen tukee opiskelijan kasvua opettajuuteen. Kenttäkouluverkosto on kiinteä osa opetusharjoittelun kehittämistä ja toteuttamista ja normaalikoulussa järjestetään myös kansainvälisiä harjoittelujaksoja. 4.2.1 Keskeisiä kehittämisen ja toiminnan alueita lukuvuonna 2015–2016 Opetussuunnitelmatyö Sekä perusopetuksen että lukion uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön asteittain lukuvuoden 2016–2017 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että käynnissä oleva opetussuunnitelmaprosessi tulee saattaa valmiiksi alkavan lukuvuoden kuluessa. Työn painopiste tulee olemaan ainekohtaisissa osioissa, joita varten valitut työryhmät jatkavat keväällä 2015 aloitettua työtä. Työn tekemiseen kohdennetaan runsaasti sekä yhteissuunnitteluaikaa että TESO -päiviä. Rakennus- ja saneeraushanke Rakennus- ja saneeraushankeen lopullinen suunnittelu toteutetaan kuluvana lukuvuotena osallistavana hankkeena ja kytketään kiinteästi meneillään olevaan opetussuunnitelmatyöhön, jotta tulevat tilaratkaisut tukisivat mahdollisimman hyvin uudistuvien opetussuunnitelmien (perusopetus, lukio) käyttöönottoa. Tulevana lukuvuotena joudutaan valmistelemaan myös keväällä 2016 alkavaan rakennusvaiheeseen liittyvät väistöjärjestelyt. Oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimisympäristöjen kehittäminen on osa opettajien tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa ja se kytkeytyy erityisesti uusien tilojen ja kalustuksen suunnitteluun sekä tietoja viestintätekniikan pedagogiseen käyttöön. Opetusharjoittelu Kasvatustieteiden yksikön uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukuvuoden 2015– 2016 alusta alkaen. Siihen liittyen aletaan toteuttaa uusia opetusharjoittelusuunnitelmia. Tämä edellyttää henkilöstön perehdyttämistä uusiin suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen. Alkavana lukuvuotena jatketaan myös ohjausyhteisön ohjauskäytänteiden ja palautejärjestelmien kehittämistä. 54 Lukion kehittäminen Lukion keskeiset lukuvuoden 2015–2016 kehittämiskohteet ovat: - opetussuunnitelman laatiminen (valmis 1.8.2016). Tampereen yliopiston normaalikoulu on mukana myös valtakunnallisessa kouluttamishankkeessa opetussuunnitelman osalta. - Sirkustaiteen suuntautumisvaihtoehtoa ehdotetaan lukion valtakunnalliseksi erityistehtäväksi. Sirkustaiteen opintomoduuleiden täsmentäminen ja sisällön konkretisointi tapahtuu 2015–2016. - sähköisen ylioppilaskokeen järjestelyjen suunnittelu väistötiloissa, väistötilojen arjen koulutyön suunnittelu. - BN-linjan edelleen kehittäminen osana valtakunnallista ja kansainvälistä verkostoa (valtakunnallinen kehittämishanke ja tMBA) sekä korkeakouluyhteistyön monipuolistaminen ja laajentaminen. Kansainvälinen yhteistyö ja verkostot Jatketaan vierailujen, ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelujen ja muun kansainvälisen toiminnan suunnittelua, koordinointia ja toteutusta kansainvälisyystyöryhmän laatiman suunnitelman ja vastuunjaon pohjalta. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia uusien kansainvälisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa edistetään yliopistomme strategian mukaisesti yhteistyössä Edun ja eNorssin kanssa. Koulumme Tutkoke -työryhmä ja Opetushallituksen rahoittaman OSU -hankkeen toimijat osallistuvat koulumme peruskorjauksen ja uudisrakentamisen suunnitteluun sekä meneillään olevaan opetussuunnitelmaprosessiin tutkimuksen, kokeilun ja kehittämisen näkökulmasta. Lukuvuonna 2015–2016 toteutetaan edellisten vuosien tapaan luokanopettajaopiskelijoiden tiedeiltapäivä ja aineenopettajaopiskelijoiden tiedemessut. Molemmissa tapahtumissa tuodaan esille opiskelijoiden kasvatuksellista ajattelua sekä esitellään opetusharjoittelussa toteutettuja pienimuotoisia tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeita. Aineenopettajaopiskelijat osallistuvat luokanopettajaopiskelijoiden tilaisuuteen kuulijoina sekä vertaispalautteen antajina. Vastaavasti luokanopettajaopiskelijat osallistuvat aineenopettajaopiskelijoiden tapahtumaan. Myös osalle lukiolaisista tarjotaan mahdollisuutta osallistua kuuntelijoina tiedemessuille sekä sitä kautta saada kokemuksia, mitä opettajaksi opiskeleminen sisältää. Laadunhallinnan kehittäminen Laadunhallinnassa on seurattu yliopiston itsearviointia ja laatutyön kehittämistä. Normaalikoulun osalta on koostettu indikaattoreita, joilla voidaan seurata tavoitteiden 55 saavuttamisen tasoa ja erilaisia kehityshankkeita. Indikaattorit ovat harjoittelu-, aste- ja hankekohtaisia ja vastuu niistä ja seurannasta on toiminnasta vastaavilla tahoilla (rehtorit, koordinaattorit). Koska laajoissa kehittämistavoitteissa koko koululla on yhteinen strateginen suunta, on indikaattoreiden antama informaatio tarpeen saada konkreettiseen ja havainnolliseen muotoon. Lukuvuoden 2015–2016 tavoitteena on koota keskeiset laatutekijät samalle alustalle yhteistä koontia varten ja muodostaa niistä helposti seurattava kokonaisuus. 4.3. Kehittämishankkeet Osaava-hanke Osaava-hankkeessa on tavoitteena kehittää koulun henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Opettajien omien taitojen kasvu johtaa siirtovaikutukseen niin omassa opetuksessa kuin opetusharjoittelun ohjauksessakin. Hanke käynnistyi syksyllä 2011 ja se jatkuu Osaava II-, III-, IV-, ja -V hankkeiden myötä vuoden 2016 loppuun saakka. Ensimmäisessä vaiheessa pääpaino oli toimintaympäristön rakentamisessa ja yksilötaitojen kasvattamisessa kaikilla tasoilla, toisessa vaiheessa merkittävämpään rooliin nousi työyhteisön osaaminen ja jaettu ammattitaito. Kolmannessa vaiheessa keskityttiin erityisosaamisen vahvistamiseen ja jatkettiin aiempien vuosien tapaan opettajien täydennyskoulutusta. Neljännessä vaiheessa tavoitteena oli jakaa osaamista paitsi omalle henkilöstölle, niin myös opetusharjoittelijoille sekä kunnan opettajille. Viidennessä ja viimeisessä vaiheessa hankkeen aikana opittu pyritään dokumentoimaan ja varmistamaan sen juurtuminen arkeen hankkeen päättyessäkin. Hanke rahoitetaan pääasiallisesti harjoittelukouluverkoston saamalla Osaavarahoituksella, jota hallinnoi Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Tämän lisäksi jokaisella harjoittelukoululla on kannettavanaan pieni omavastuuosuus. Osaava-hankkeesta tiedotetaan eNorssin, Norssiope.fin sekä Tampereen normaalikoulun www-sivuilla. Osaava-hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa toteutuksen organisoi koulun Osaava-tiimi, johon lukuvuonna 2015–2016 kuuluvat Mikko Horila, Tuomo Tammi, Jukka Favorin, Tero Luodeslampi ja Heidi Östring. Tiimiä täydennetään tarvittaessa. BYOD-hanke (Bring Your Own Device) Oppilailla on runsaasti tehokkaita omia laitteita, kuten älypuhelimia ja tabletteja, joita he käyttävät sujuvasti. Nämä laitteet eivät ole vielä aiemmin olleet aktiivisessa hyötykäytössä oppimisen suhteen. Tampereen normaalikoululla on aloitettu luokkahuonekokeilut oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä koulutyössä. Keväällä 2013 aloitetun kokeilun myötä ainakin kahdessa alakoulun luokassa tehdään erilaisia kokeiluja ja projekteja, joissa tutkitaan omien laitteiden hyödyntämiseen liittyviä teknisiä ja pedagogisia mahdollisuuksia ja haasteita. BYOD-hankkeessa pyritään etsimään toimintamalleja, jotka voisivat laajentua yleiseen käyttöön muutaman seuraavan vuoden aikana sekä arvioidaan erilaisten laitteiden ja verkkoympäristöjen toimivuutta. Tavoitteena on saada kokeiluun mukaan myös tutkimusta ja sidosryhmäyhteistyötä.. Hankkeen vastuuhenkilöt Tuomo Tammi ja Mikko Horila 56 Kerhotoiminnan kehittäminen Kerhotoiminnan tavoitteena on tarjota oppilaille heidän toiveitaan vastaavaa ohjattua toimintaa iltapäivisin. Kerhot järjestetään yhteistyössä Nekalan koulun vanhempainyhdistyksen kanssa ja koulun osuus kerhoista on 4,5 vuosiviikkotuntia, joista 0,5 vuosiviikkotuntia on varattu kerhotoiminnan organisointiin. Koulun kerhot rahoitetaan OPH:n kerhotoiminnan kehittämiseen kohdennetulla rahoituksella. Kerhoihin pääsevät kaikki halukkaat. Kerhot järjestetään niin, että jokaisella oppilaalla on lukujärjestyksen puolesta mahdollisuus osallistua kerhoon. Alakoulussa laaditaan kerhoesite elokuun lopussa, tarjonnasta pyritään tekemään mahdollisimman monipuolinen. Tänä vuonna toteuvat 1.–2 luokkalaisille matikkakerho sekä 3-6. luokkalaisille ohjelmointikerho ja bändikerhoja. Näiden kerhojen lisäksi järjestetään kielikerhoja yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia sekä Muotialan että Nekalan koulutaloissa 2. -luokan oppilaille. Kielikerhoissa tutustutaan eri kieliin painottaen koulun omaa kielivalikoimaa englantia, ranskaa ja saksaa. Kaikille 2. luokan oppilaille pidetään kielikerhon lisäksi ranskan ja saksan kielisuihkuja, joiden tarkoituksena on antaa oppilaille mahdollisuus tutustua ranskan ja saksan kieliin ennen kielivalintaa. Bändikerho on suosituin kerho, johon osallistuu vuosittain runsaasti oppilaita. Tänä vuonna kerhossa on auttamassa myös musiikin erikoistujia OKL:n puolelta. Yläkoulussa kerhotunteja on 2 vvh. Englannin kerho seitsemäsluokkalaisille 2 vvh. Kerhotarjonta perustuu aikaisempien vuosien kokemuksiin. LIITE 14 Alakoulun kerho-ohjelma Lukion Erasmus+-hanke Jatkona menestyksekkäille Comenius-hankkeille tehtiin pääosin samojen yhteistyökumppaneiden kanssa Erasmus+-hakemus kolmelle seuraavalle lukuvuodelle. Hanketta ei kuitenkaan hyväksytty. Kielteisestä päätöksestä huolimatta toimintaa jatketaan ja uusi hakemus laaditaan alkukeväästä. Muut eurooppalaiset lukiokoulut ovat Lancaster Royal Grammar School (Iso-Britannia), Herderschule Rendsburg (Saksa), Zrinyi Ilona Gimnázium (Miskolc, Unkari), Zespól Szkól Ogólnoksztalcacych w Bieczu (Biecz, Puola) ja Il Liceo Europeo IESS (Reggio Emilia, Italia). Projektista vastaavat opettajat Minna van Nunen ja Jari Aarnio. Lukion toimintaympäristön kehittäminen - kohti sähköistä arviointia Tampereen yliopiston normaalikouun lukio on mukana eNorssi-verkoston lukioiden Tulevaisuuden lukion avoin toimintakulttuuri - kohti uutta arviointia ja opetussuunnitelmauudistusta (LUTO) -hankkessa.. Tätä hanketta koordinoi Turun normaalikoulu. LUTO-hankkeen puitteissa järjestetään mm. Norssien lukion opettajien aineryhmäkohtaisia tapaamisia, joissa jaetaan osaamista ja tietoa sähköiseen arvioinnin, sähköisten oppimisympäristöjen sekä erilaisten päätelaitteiden pedagogisen käytön ratkaisuista. LUTO-hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion osalta LUTO-hankkeesta vastaa lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen. Tampereen yliopiston normaalikoulun koulukohtaisena yhteyshenkilönä hanketta koordinoi saksan ja englannin opettaja Heidi Östring. 57 LUTO-hankkeelle on saatu jatkoa nimellä TOMAS-hanke, joka liittyy lukion opetussuunnitelman toimintakulttuurin ja arvioinnin kehittämiseen. Hankkeen koordinaattorina toimii edelleen Heidi Östring, joka vastaa myös opetussuunnitelman laadintaan ja koulutuksiin liittyvästä kehittämistyöstä Wiikin normaalikoulun hallinnoimassa normaalikoulujen yhteistyöhankkeessa. 3D-tulostimien opetuskäytön kehittäminen 3D-tulostimet mahdollistavat tietokoneella suunniteltujen kolmiulotteisten kappaleiden, pienien esineiden tulostamisen. Oppijat voivat esimerkiksi yhdessä suunnitella jonkin käyttöesineen, kuten kännykkätelineen, ja sen jälkeen valmistaa siitä kappaleita 3Dtulostimella. 3D-tulostimet tuovat uusia pedagogisia mahdollisuuksia eri aineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen ja oppimiseen, tukien erityisesti ilmiöpohjaista oppimista. Yhteinen suunnitteluprosessi ja tulostetut kappaleet ovat uudenlaista yhteisöllistä tiedonrakentelua. Tulostetut esineet voivat myös toimia fyysisinä oppimisaihioina. 3D-tulostimilla voi olla myös keskeinen merkitys innovaatio- ja yrittäjyyskasvatuksessa. 3D-tulostimien opetuskäytön lähes rajattomia pedagogisia käyttömahdollisuuksia ei ole aikaisemmin Suomessa perusopetuksessa tai lukiossa kehitetty ja kuvattu. Tämän hankkeen tavoitteena onkin kehittää, mallintaa ja kuvata 3D-tulostimen opetuskäytön käytänteitä ja tuoda ne kansalliseen käyttöön kaikkien Suomen koulutuksen järjestäjien ja koulujen hyödynnettäväksi. Tampereen yliopiston normaalikoulussa kehittämistyö aloitettiin syksyllä 2013 osana yläkoulun ja lukion tietotekniikan opetuksen kehittämistä. Syksyllä 2014 mukaan kehittämistyöhön saatiin muitakin Normaalikouluja. Lukuvuonna 2015–2016 kehittämistyötä jatketaan ja yhtenä painotuksena on 3D-tulostamisen sisällyttäminen perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien valinnaisainekokonaisuuteen. Hankkeesta vastaa Jukka Favorin. eNorssi eNorssi on Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto, jonka palvelut keskittyvät verkkoportaaliin www.enorssi.fi. eNorssin avulla pyritään jakamaan asiantuntijuutta ja verkkotyövälineitä sekä yhteisiä ohjauksen ja perehdytyksen keinoja. eNorssi koordinoi merkittäviä kansallisia harjoittelukouluihin keskittyviä hankkeita ja sen piirissä järjestetään etäohjausprojekteja sekä etä- ja monimuoto-opetusta eri aiheista. Verkosto kokoontuu yhteen syys- ja kevätseminaareissa sekä tarvittaessa pitkin lukuvuotta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä. eNorssi-verkoston toiminta rahoitetaan eNorssi-sopimuksen mukaisesti harjoittelukoulujen yhteisellä resursoinnilla. Koulukohtainen eNorssi-toiminta puolestaan rahoitetaan kunkin harjoittelukoulun omin varoin. Koulumme opettajakunta osallistuu aktiivisesti eNorssin ja sen verkostojen (ohjaajakoulutusryhmä, TVT-ja verkko-oppimisen ryhmä, TutKoKe-ryhmä, OPS-ryhmä) toimintaan. Mikko Horila toimii eNorssin projektivastaavana. Yläkoulun ja lukion osalta eNorssiyhdyshenkilönä toimii Jukka Favorin ja alakoulun osalta Mikko Horila sekä Tuomo Tammi. 58 4.4. Valmistelevat työryhmät lukuvuonna 2015–2016 4.4.1. Rehtoritiimi Vesa Toivonen, Arja Aalto-Laaksonen, Jere Lepola, Irma Kakko, Kirsi-Liisa KoskinenSinisalo Tehtävä: Johtaa, kehittää ja arvioida normaalikoulun toimintaa. 4.4.2. Suunnitteluryhmä (jakautuu lisäksi erikseen alakoulu ja yläkoulu+lukio) Tehtävä: ● suunnittelee, valmistelee ja organisoi koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita ● avustaa ja tukee koulun johtamista ● osallistuu toiminnan ja henkilöstörakenteen strategiseen suunnitteluun ● lukuvuoden työssä painottuvat opetussuunnitelmatyö, rakennushanke ja ohjausyhteisön ohjauskäytänteet Ryhmän jäsenet toimivat omien pienryhmiensä edustajina ja varmistavat tiedonkulkua opettajakunnan ja koulun johdon välillä. Ryhmän edustajat edesauttavat omalla toiminnallaan avoimen tiedonkulun sekä keskustelevan ja toimivan työyhteisön kulttuuria. Suunnitteluryhmän kokoonpano: Alakoulu ○ ○ ○ ○ 1.-2. luokat: Johanna Hildén 3.-4. luokat: Mikko Horila 5.-6. luokat: Tuomo Tammi Muut opettajat: Jaana Inki Yläkoulu ja lukio ○ ○ ○ ○ ○ ○ Kielet: Heidi Östring Luonnontieteet ja matemaattiset aineet: Jukka Favorin Äidinkieli ja kirjallisuus: Anu Eerola Yhteiskunnalliset aineet: Eija Niskanen Taito- ja taideaineet: Aki Tulikari Opiskeluhuolto ja opinto-ohjaus: Jukka Vuorinen 4.4.3. TVT ja oppimisympäristöryhmä Jäsenet: Tammi Tuomo (pj.), Horila Mikko (siht.), Favorin Jukka, Isopahkala Sanna, Järvinen Juha, Kallio Marko, Luodeslampi Tero, Nieminen Kari, Vartiainen Sami Tavoitteet ja tehtävät: TVT- ja oppimisympäristöryhmä suunnittelee, edistää ja arvioi koulun tietostrategian toteutumista. Kuluvan lukuvuoden erityispiirteenä on harjoittelukoulujen yhteisen TVTstrategian jalkauttaminen sekä koulukohtaisten tarkennuksien laatiminen osana OPS59 prosessia. Lähestymistapa strategiatyössä on (ennen kaikkea) pedagoginen. Toimenpiteet 2015–2016: Ryhmän toiminta keskittyy tieto- ja viestintätekniikan toimintaympäristön kehittämiseen sekä opetusteknologian pedagogiseen hyödyntämiseen. Ryhmän keskeisiä tavoitteita ovat laitehankintojen ja opettajien tietotekniikkakoulutusten suunnittelu ja organisointi. Lisäksi ryhmä pyrkii osaltaan arvioimaan ja kartoittamaan tulevaisuuden tarpeita. Ryhmän tavoitteena on myös pohtia, miten opetusteknologiaa voidaan hyödyntää osana opetusharjoittelun ohjauskäytänteitä sekä erilaisten kehittämishankkeiden edistäminen ja toteuttaminen. Arviointi: Ryhmä selvittää ja arvioi toimintansa vaikuttavuutta keskustelun sekä palautekyselyn avulla. 4.4.4. Kansainvälisyystyöryhmä Kansainvälistä toimintaa lukuvuonna 2015–2016 toteuttava työryhmä Jäsenet: Tuomi Marja (pj.) Aarnio Jari (siht.) , Erkkilä Outi, Hollström Sanna, Laiho Pauliina, Lamu Emilia, Mäkinen Janne, Noterman Päivi, van Nunen Minna, Rahunen Anni, Sinervo Sinianna, Sipilä Nina, Tolkki Niina, Sihvo Seija Tehtävät ja tavoitteet: Työryhmän tehtävänä on suunnitella ja luoda Tampereen yliopiston normaalikoulun kansainvälisen toiminnan suuntaviivat, vastata vierailujen ja ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelujen ja muun kansainvälisen toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista. Lisäksi työryhmä vastaa koulumme kansainvälisten hankehakemusten laatimisesta. Erasmus+ KA1 opettajavaihtohakemuksista vastaavat hakijat yhteistyössä. Toimenpiteet lukuvuonna 2015–2016: 1. 2. 3. Vierailujen järjestäminen ● Yksittäisille tutkijoille, vierailijoille ja ryhmille järjestetään harkinnan mukaan vierailuja, joihin sisältyy koulun esittelyä, luentoja ja opetuksen observointia. Apulaisopettaja ● Koulullamme on ilmoittanut School Education Gatewayssa halukkuutensa apulaisopettaja-/työharjoittelukouluksi. Syksyksi ei ole tulossa apulaisopettajaa, mutta kevätkaudelle loppupuolella koulussamme työskentelee saksalainen Annika Wapelhorst.Hän työskentelee yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa erilaisissa opetustilanteissa ja on mahdollisesti mukana suunnittelussa ja kansainvälisessä projektityöskentelyssä. Erasmus-opiskelijoiden observointiharjoittelu ● Tampereen yliopiston kasvatustieteen yksikön Erasmus- opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua koulullamme järjestettävään observointiharjoitteluun, 60 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. MULTI2A Practical Observation of Finnish School System for Incoming Exchange Students, joka toteutetaan yhteistyössä EDU:n kanssa. Opiskelijat observoivat oppimistilanteita sekä ala- että yläkoulussa ja lukiossa. Observointiharjoittelu toteutetaan kaksi kertaa lukuvuodessa. Ulkomaiset harjoittelijat ● Ulkomaisille harjoittelijoille järjestetään harjoittelujaksoja sekä ala- että yläkoulussa. Syyslukukaudelle on sovittu seuraava jakso::Kathrin Kuster ja Erben Jacqueline, Pedagogische Hochschule Kärnten, Itävalta Lukuvuoden kansainväliset projektit. ● Eurooppa-projekti ja Eurooppa-viikko, koordinaattorina mahdollisesti saksalainen koulu. Projektirahoitusta ei saatu lukuvuodelle 2015–2016, mutta toiminta partnereiden kanssa jatkuu. ● Yhteistyö turkkilaisen DOGA-koulun ja Business norssin välillä Yhteistyö UNESCO-kouluverkoston kanssa Tutkimus- ja kokeiluyhteistyö ● North Carolina State yliopistoyhteistyö: Multiliteracy. Projektin tavoitteena on tutkia, kokeilla ja kehittää työtapoja, joilla oppilaan monilukutaitoisuutta kehitetään. Toiminta toteutetaan yhteistyössä EDU:n kanssa. Yhteistyö koskee tällä hetkellä alakoulua. Tiedottaminen kansainvälistymisen opettajakohtasista (esim. Erasmus+ KA1) mahdollisuuksista ja tarvittaessa hakemusten laatimisen tukeminen. Yhteistyös EDU:n kanssa kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Kansainvälisen toiminnan näkyväksi tekeminen oppilaille koulun arjessa. ● Lisätään sekä opettaja- että opiskelijavieraiden ja vierasmaalaisten harjoittelijoiden/apulaisopettajien näkyvyyttä oppilaille järjestämällä tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tutustua vierailijoiden kulttuuriin. Kehitetään tapoja, joiden avulla oppilaat/opiskelijat voivat entistä aktiivisemmin osallistua kouluympäristössä tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan. Arviointi: Työryhmä arvioi lukukauden lopussa toimintasuunnitelman toteutumista, laatii toimintakertomuksen ja esittelee toiminnan pääkohdat koko opettajakunnalle. 61 4.4.5. Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisryhmä Jäsenet: Johanna Hildén, Paavo Jyrkiäinen (siht.), Tapani Kaartinen (pj), Olli-Taavetti Kankkunen, Merja Kuisma (opintovapaa) ja Heli Rantamäki Lukuvuoden 2015–2016 tavoitteet ja tehtävät: Ideoimme ja resurssiemme puitteissa kartoitamme koulussamme toteutettavan kehittämistoiminnan sekä luomme edellytyksiä opetusssuunnitelmasekä oppimisymäristötyöhön liittyvään tutkimus-, kokeilu-, ja kehittämistoimintaan yliopistomme strategian mukaisesti yhteistyössä tieteenalayksikkö Edun ja harjoittelukouluverkosto eNorssin kanssa. Tutkoke-ryhmä järjestää luokanopettaja-opiskelijoiden tiedeiltapäivän kevätlukukaudella 2016 laaja-alaistavan opetusharjoittelun yhteydessä. Tapahtumassa esitellään harjoittelussa toteutettuja pienimuotoisia tutkimus-, kokeiluja kehittämishankkeita. Aineenopettajaopiskelijat toivotetaan tervetulleiksi osallistumaan luokanopettajaopiskelijoiden tilaisuuteen kuulijoina sekä vertaispalautteen antajina. Arviointi: Kokoamme vertaispalautetta ohjaajilta liittyen tiedetapahtumaan 2016. Lisäksi keräämme palautteen opetusharjoittelusta kirjallisella kyselyllä. Huomioimme saadun palautteen seuraavaa tiedepäivää suunniteltaessa. 4.4.6. Opetussuunnitelmaryhmä Jäsenet: Aaltonen-Kiianmies Kirsi, Alenius Raija, Eerola Anu (siht.), Hiitti Antti, Inki Jaana, Jauhiainen Maija, Juutilainen Tiina, Kakko Irm, Korte-Suonpää Marja-Leena, KoskinenSinisalo Kirsi-Liisa (puh.joht.), Lehti Hannu / Kouhia Kari,Lehtonen Raija, Lepola Jere, Melkas Eevaleena,Mustonen Tapio, Paala Annika, Pajunoja Tiina,Sieppi Helena, Tuomi Jari, Wiklund Tiina, Virhiä-Särkäs Hanna, Virnes Maarit, Väisänen Anna Tavoitteet ja tehtävät: Opetussuunnitelmatyöryhmän tehtävä on osallistua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Opetushallituksen johtamaan perustetyöhön sekä organisoida sen toteuttamista omassa koulussa. Lukuvuoden 2015–2016 aikana on tavoitteena on saada valmiiksi oman koulun perusopetuksen opetussuunnitelma. Työ painottuu tällä hetkellä ainekohtaisten suunnitelmien valmisteluun, johon kaikki opettajat osallistuvat. Työhön on varattu YT- ja TESO-aikaa. Vastuukirjoittajat saavat erilliskorvauksen työstään. Opetussuunnitelmatyöryhmä huolehtii yleisen osan valmistumisesta.Työryhmän erityisenä vastuualueena on kuluvan lukuvuoden aikana oppimisen arviointia käsittelevän luvun koulukohtaisen osuuden työstäminen. Toimenpiteet: Työryhmä työskentelee YT-kalenterin mukaan työryhmätyöskentelyille varattuina aikoina. Yksi syventäviä projektiopintoja suorittava opiskelija osallistuu työryhmän työskentelyyn. LIITE 13 Arviointi: Valmis opetussuunnitelma keväällä 2016. 62 4.4.7. Työhyvinvointiryhmä Ryhmän jäsenet: Pekka Poikajärvi (pj), Johanna Pitkänen (siht), Riitta Tuukkanen, Mari Sorva, Terhi Fihlman, Pekka Alho. Tehtävät ja tavoitteet: Työhyvinvointiryhmän tavoitteena on aidosti yhtenäisen ja yhteisöllisen toiminnan kehittäminen, arjen sujuvuuden ja toimivan työkulttuurin edistäminen ja hyvän keskusteluilmapiirin ylläpitäminen. Lisäksi ryhmä vastaa koulun henkilöstön virkistäytymistoiminnasta ja pyrkii toiminnallaan edistämään työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Toimenpiteet: Tyhy-ryhmä tiedottaa keskiviikon pilates-vuorosta henkilökunnalle. RaTaTu-sählyturnaus pe 13.11.2015 Atalpassa. Pikkujoulut vietetään perjantaina 20.11.2015 klo 18.00 alkaen ravintola Grillssonissa ja jatkot musiikkiopistolla. Tyhy-ryhmä tiedottaa henkilöstölle yliopiston liikuntapalveluista sähköpostitse. Pyritään saamaan sählyvuoro aikaiseksi. Päätöspäivälliset ja eläkkeelle jäävien juhla toukokuussa. Tyhy-ryhmä tutustuu osukyselyn tuloksiin ja miettii, onko niiden perusteella tehtävissä parannuksia arjen hyvinvointiin. Kannustetaan ja rohkaistaan työyhteisöä järjestämään epävirallisia kokoontumisia eri teemoihin liittyen. Keväällä järjestämme sirkus-, teatteri- tai muun vastaavan käynnin sekä tarkastellaan yhteisen kevätretken mahdollisuutta. Arviointi: Työhyvinvointiryhmä arvioi työtään lukuvuoden aikana saamansa palautteen perusteella. Lisäksi työmme arvioinnin mittarina voi käyttää tapahtumien ja retkien osanottajamääriä ja toimintasuunnitelmassa kuvattujen tavoitteiden toteutumista. LIITE 15 Tyhy -suunnitelma 2015–2016. 4.4.8. Toiminnan laadunvarmistusryhmä 4.4.9. Toiminnan laadunvarmistusryhmä Jäsenet: Aalto-Laaksonen Arja, Eriksson Sirpa, Oksman Tuula, Sassila Pipsa Tavoitteet ja tehtävät: Laadunvarmistusryhmän tavoitteena on koulun kehittäminen käynnissä olevien laadunvarmistuskeinojen avulla. Ryhmän tehtävänä on lisäksi suunnitella uusia malleja koulun oman toiminnan arviointiin ja sen myötä edelleen kehittämiseen. Normaalikoulun osalta on koostettu indikaattoreita, joilla voidaan seurata tavoitteiden saavuttamisen tasoa ja erilaisia kehityshankkeita. Yhtenä lukuvuoden tavoitteena on koota keskeiset laatutekijät 63 samalle alustalle yhteistä koontia varten ja muodostaa niistä helposti seurattava kokonaisuus. Toimenpiteet: Lukuvuonna 2015–2016 keskitytään kvantitatiivisen tiedon keräämiseen ja analysointiin. Tietoa pyritään keräämään lukuvuonna 2015–2016 erityisesti oppilaiden ja opiskelijoiden kouluhyvinvoinnista. Alakoulussa on käynnissä oppilaiden jatkuva seuranta vuosittain toteutettavalla kiusaamiskyselyllä (KiVa). Perusasteelle ja lukioon on tavoitteena kehittää kvantitatiivinen malli poissaoloseurantaan ja tuen tarpeen arviointiin. Henkilökunnan työhyvinvointia arvioitaessa tukeudutaan yliopiston yleiseen työhyvinvointikyselyyn ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan harjoittelupalautteiden avulla. Lukuvuoden aikana päivitetään myös nykyisten mittausten tilanne edellisvuonna laadittuun koosteeseen yhteistyössä muiden työryhmien ja rehtoritiimin kanssa. Arviointi: Kerättyä tietoa analysoidaan Plan – Do – Check - Act -kehän avulla yliopiston mallin mukaisesti. Lisäksi ryhmä arvioi omaa toimintaansa ja kehittää uusia toimintamalleja tarpeen mukaan. 4.4.9 Lukion kehittämisryhmä Lukion kehittämisryhmän jäsenet: Aalto-Laaksonen Arja (puheenjohtaja), Ahonen Kaarina, Alatalo Tuija, Hiisivuori Christa, Iso-Möttönen Martti, Korenius-Toikka Iida, Kylmälä Tuula, Leisku-Johansson Aulikki, Lepola Jere (sihteeri), Leskinen Marjo, Mustonen Harri, Männistö Jukka, Niskanen Eija, Pääkkönen Tuovi, Tulikari Aki, Vuorinen Jukka, Östring Heidi Lukuvuoden tavoitteet: Opetussuunnitelman valmistelu laaditun aikataulun mukaisesti. Sirkustaiteen- ja BN painotuksen kehittäminen ja markkinointi. - Sirkustaiteen painotuksen suunnittelu ja kurssikokonaisuuden laatiminen yhteistyössä Sorin sirkuksen kanssa. - BN-linjan opetussuunnitelman tarkistaminen ja uudistaminen - Lukion markkinointisuunnitelman laadinta ja toteuttaminen lukuvuonna 2015–2016. Väistön valmistelu ja toteuttaminen 64 Sähköisten yo-kokeiden suunnittelu ja valtakunnallisten harjoituskokeiden toteuttaminen - tilojen ja laitteiston suunnittelu ja valmistaminen kokeisiin - tarvittavan koulutuksen varmistaminen - väistötilassa suoritettavien kokeiden valmistelu Tavoitteiden arviointi: Opetussuunnitelman valmistelu laaditun aikataulun mukaisesti - opetussuunnitelma kaikilta osin valmis ja vahvistettu Sirkustaiteen- ja BN painotuksen kehittäminen ja markkinointi. - Sirkustaiteen painotuksen kokonaisuus valmis, markkinoitu ja mukana yhteishaussa - BN-linjan opintokokonaisuus uudistettu - lukion markkinointisuunnitelma toteutettu suunnitellun mukaisesti, arvioidaan eri kanavien teho Väistön valmistelu ja toteuttaminen - lukion siirtosuunnitelma ja tilat määritetty ja suunnitelma valmiina toteuttavaksi kesällä 2015–2016 Sähköisten yo-kokeiden suunnittelu ja valtakunnallisten harjoituskokeiden toteuttaminen - ylioppilaskokeiden sähköisten kokeiden toteuttamiseen liittyvät asiat varmistettu ja testattu syksylle 2016 4.4.10. Muut ryhmät - vuosikertomuksen toimitusryhmä: Anu Eerola, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo, Arja Aalto- Laaksonen ja Tuomo Tammi 5. Opetusharjoittelu 5.1. Luokanopettajakoulutus Opettajan kasvu asiantuntijaksi on pitkäaikainen prosessi. Se edellyttää omaa aktiivisuutta, aloitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista ammatilliseen kehittymiseen. Opetusharjoittelun ohjaajat toimivat tukena tässä prosessissa. Kasvun tukeminen konkretisoituu opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa käytävissä pohdinnoissa. Näissä vuorovaikutustilanteissa tarkastellaan kasvatukseen ja opetukseen liittyviä kysymyksiä ja rakennetaan yhteyksiä teorian ja käytännön välille. Harjoittelukoulussa suoritettavan perusharjoittelun (osa A 5 op ja osa B 5 op) tavoitteena on ainedidaktiikan soveltaminen, kehittyminen opetuksen suunnittelussa, tavoitteellisessa toteuttamisessa ja arvioinnissa. Lisäksi tavoitteena on pohtia ja arvioida oman ammatillisen toiminnan perusteita. 65 Toteutus: 1. A-osa on 2.10.2015–11.12.2015, jolloin harjoitellaan äidinkieltä, matematiikkaa, uskontoa/elämänkatsomustietoa ja historiaa. 2. B-osa on 14.3.2016–20.5.2016,jolloin harjoitellaan taito- ja taideaineita sekä ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Laaja-alaistavassa harjoittelussa (10 op) painottuu eheyttäminen, integrointi ja projektikeskeisyys. Toiminnassa huomioidaan oppilaiden erityistarpeet. Lisäksi tavoitteena on hahmottaa koulutustoiminnan yhteiskunnallinen viitekehys, vastuukysymykset ja eettiset velvoitteet sekä tiedostaa ja hahmottaa oppilasta ympäröivät tukiverkostot. Toteutus: Harjoittelu järjestetään 7.1.–21.2.2016 välillä kahdessa eri vuorossa, joista toiseen opiskelija osallistuu. Lisäksi harjoittelun voi suorittaa erillisen hakumenettelyn kautta 1. opiskeluperiodin aikana syksyllä 2015 tai vaihtoehtoisesti maaliskuussa 2016. Syventävät projektiopinnot normaalikoulussa (10 op) tähtäävät omien ammatillisten tavoitteiden pohdintaan ja ammatillisen erityisosaamisen kehittymiseen. Opetus- ja kasvatustyön käytännön ratkaisut tulee kyetä tieteellisesti perustelemaan. Tavoitteena on myös kokonaisvaltainen ja itsenäinen ote opetustyöhön sekä tutkimus- ja kehittämispainotteisuus. Toteutus: 31.8.2015–28.10.2015 opiskelijan ja ohjaajan/ohjaajien suunnittelemalla ja sopimalla tavalla. 5.2. Aineenopettajakoulutus Tampereen yliopiston normaalikoulun aineenopettajakoulutuksen kiintiö on 115 opiskelijaa. Vuosittain normaalikoulussa harjoittelee kuitenkin varsinaisen kiintiön ohella opiskelijoita erilaisilla yhteistyösopimuksilla. Tällaisia ryhmiä ovat mm. Teknillisen yliopiston opettajaharjoittelijat, joiden harjoittelu on maksupalvelutoimintaa siltä osin kuin se ylittää kiintiön kokonaismäärän. Opetusharjoittelu kuuluu aineenopettajakoulutuksen kokonaisuuteen, joka koostuu kasvatus-tieteen yksikön antamasta opetuksesta, johon normaalikoulussa suoritettava harjoittelu saumattomasti nivoutuu. Aineenopettajaksi opiskelevien opetusharjoittelu muodostuu neljästä harjoittelujaksosta: Orientaatioharjoittelu (2 op) sisältyy kasvatustieteiden perusopintoihin ja se toteutetaan aineopettajakoulutukseen option (1+ -valinnassa) saaneille TaYn opiskelijoille ja TTYn aineenopettajakoulutuksen opiskelijoille. Harjoittelussa orientoidutaan aineopintovaiheen opetusharjoitteluun ja siinä perehdytään koulutyöskentelyn seurannan, ohjauksen, reflektoivien keskustelujen ja itsenäisen työn avulla koulun toimintaan, opetussuunnitelmaan sekä oman oppiaineen erityispiirteisiin, opetusmateriaaleihin ja käytänteisiin. 66 Perusharjoittelussa (6 op) luodaan valmiuksia opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opintojaksolla suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetusta yhteistyössä ohjaavan opettajan sekä muiden opetusharjoittelijoiden kanssa. Jaksolla tutustutaan ohjatusti erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin ja perehdytään opetus- ja kouluhallinnon perusteisiin, opettajan yleisiin oikeuksiin, velvollisuuksiin ja vastuisiin. Tutkiva harjoittelu (8op) on opettajan työn tutkivaa otetta korostava kokonaisuus, jolla tuetaan aineenopettajan identiteettityötä sekä perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumon hahmottamista. Opintojaksolla suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetusta yhteistyössä ohjaavan opettajan ja muiden opetusharjoittelijoiden kanssa sekä kehitetään omaa käyttöteoriaa. Lisäksi perehdytään laaja-alaisesti erilaisiin aineenopettajan työhön kuuluviin tehtäviin sekä suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan ohjattu opetuskokeilu tai kehittämishanke ja raportoidaan siitä. Laajentava harjoittelu (4op) laajentaa opiskelijoiden kuvaa opettajan työstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi jakso tutustuttaa ja harjaannuttaa opetustyöhön eri oppilaitostyypeissä ja antaa kuvan koulutusjärjestelmästä ja se merkityksestä yhteiskunnassa. Opintojaksolla monipuolistetaan ja syvennetään opetustyön harjoittelua, opettajuuden kehittymistä ja opettajakokemuksia. Jaksolla perehdytään henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti johonkin / joihinkin seuraavista: yhtenäinen perusopetus, ammatillinen koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulu, kansalais-, kansan- ja työväenopisto, kansainvälinen koulu tai jokin muu koulutuksen järjestäjä. Tämä osio voi sisältää myös perehtymistä koulutuksen ja kasvatuksen kehittämistoimintaan, muihin erityistehtäviin tai kansainväliseen yhteistyöhön. Opintojaksossa tutustutaan myös opettajan viestintätaitojen perusteisiin ja opettajan koulunpidollisiin tehtäviin. 5.3. Opetusharjoittelun kehittäminen Koulun opetusharjoittelun kehittämisen ja arvioinnin yleisistä linjoista sopii työryhmä, johon kuuluvat edustajat koulun kummastakin opetusharjoittelutyöryhmästä (luokanopettajankoulutus ja aineenopettajakoulutus). Koko koulun yhteinen opetusharjoittelutyöryhmä kokoontuu tarpeen mukaan muutaman kerran lukuvuodessa. Työryhmä jakaantuu luokanopettajankoulutuksen ja aineenopettajakoulutuksen mukaisiin alaryhmiin. Alaryhmien tehtävä: Opetusharjoittelun toteutuksen suunnittelu, organisointi, kehittäminen ja arviointi. Luokanopettajakoulutus Opetusharjoittelutyöryhmän kokoonpano: Paavo Jyrkiäinen, Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo, Helena Sieppi ja Marja Tuomi. Lisäksi ryhmään kuuluvat opettajankoulutuslaitoksen edustajina Pirjo Kulju, Anne Jyrkiäinen, Jorma Vainionpää ja Tarja Koivusaari sekä opiskelijajäsenenä Noora Reinikainen ja Saara Teppo. 67 Perusharjoittelu (10 op) Vastuuhenkilö A-osassa on Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo ja B-osassa Helena Sieppi Laaja-alaistava harjoittelu (10 op) Vastuuhenkilö Paavo Jyrkiäinen Normaalikoulun syventävät projektiopinnot (10 op) Vastuuhenkilö Marja Tuomi Aineenopettajakoulutus: Rehtoria avustavat opettajat (ravustajat) - Englanti: Antti Hiitti Fysiikka ja Kemia: Iida Korenius-Toikka Historia, yhteiskuntaoppi ja taloustieto: Marjo Leskinen Matematiikka ja ATK: Jukka Favorin Ruotsi: Marko Kallio Saksa, venäjä ja ranska: Heidi Östring Yhteiskunnalliset aineet: Tuovi Pääkkönen Äidinkieli ja kirjallisuus: Anu Eerola Koordinaattorit - Orientoiva harjoittelu: Christa Hiisivuori ja Sami Vartiainen Laajentava (yleinen): Jukka Favorin Laajentava Harjoittelu (HOPS): Tiina Juutilainen, Jere Lepola, Janne Mäkinen Tutkiva opettaja: Heidi Östring Opetusharjoittelutyöryhmä 2015–2016 Pj Vesa Toivonen Kasp4/orientoiva harjoittelu Perusharjoittelu Laajentava harjoittelu Laajentava HOPS -osuus Tutkiva harjoittelu Didaktikkojen edustus Opiskelijajäsen Koordinaattori Christa Hiisivuori ja Sami Vartiainen Anu Eerola ja Antti Hiitti Jukka Favorin Tiina Juutilainen Heidi Östring ei vielä tiedossa ei vielä tiedossa Marjo Korhonen 68 6. Koulutyön yleinen organisoituminen 6.1. Normaalikoulun hallinnollinen asema Tampereen yliopiston normaalikoulu on yliopistolain tarkoittama harjoittelukoulu, jonka hallinnossa ja toiminnassa noudatetaan normaalikoulun johtosäännön ja soveltuvin osin muiden Tampereen yliopiston johtosääntöjen määräyksiä. Normaalikouluun sovelletaan lisäksi, mitä yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjä on Tampereen yliopisto. Harjoittelukoulun perus- ja lukio-opetuksen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä niistä perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998) ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädetään. Tampereen yliopiston johtosäännön mukaan normaalikoulu kuuluu Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikköön. Normaalikoulun hallintoa hoitavat kasvatustieteiden yksikön johtokunta ja johtaja sekä normaalikoulun neuvottelukunta, johtava rehtori, muut rehtorit ja muu opettajakunta, ellei muuta ole säädetty tai määrätty. 6.2. Normaalikoulun johtaminen ja organisaatio Normaalikoulun johtaminen perustuu osallistavaan, läpinäkyvään ja tiimeihin perustuvaan oppivan organisaation toimintakulttuuriin ja sen tavoitteena on luoda työyhteisöön avoin, yhteisöllinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, mikä edellyttää jatkuvaa panostamista organisaation rakenteen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Erityisesti koulun rakenteen muuttuminen tulee lähitulevaisuudessa aiheuttamaan muutoksia koulun organisaatioon ja johtamiseen. Rehtorit ja vastuualueet johtava rehtori Vesa Toivonen kokonaisvastuu koulun toiminnasta johtaa koulua ja kehittää sen toimintaa kasvatustieteiden yksikön johtokunnan linjausten mukaisesti. Pääpaino on strategisessa johtamisessa, henkilöstö-, talous- ja kiinteistöasioissa sekä sidosryhmätyössä. lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen (osa-aikaeläke) ja lukion apulaisrehtori Jere Lepola vastaavat lukion toiminnasta sovitun työnjaon mukaisesti johtaa, ohjata, arvio ja kehittää lukion opetus- ja kasvatustyötä ja siihen liittyvää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä valvoo oman kouluasteensa toiminnan laatua 69 perusopetuksen rehtori Irma Kakko vastaa yläkoulun toiminnasta johtaa, ohjaa, arvioi ja kehittää yläkoulun opetus- ja kasvatustyötä ja siihen liittyvää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä valvoo oman kouluasteensa toiminnan laatua perusopetuksen apulaisrehtori KirsiLiisa KoskinenSinisalo vastaa alakoulun toiminnasta johtaa, ohjaa, arvioi ja kehittää alakoulun opetus- ja kasvatustyötä ja siihen liittyvää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä valvoo oman kouluasteensa toiminnan laatua alakoulun vastuuopettaja Johanna Hilden vastaa osana alakoulua Muotialan koulutalossa olevien luokkien (1.b ja 2.b) toiminnasta ja sen sujuvuudesta sekä turvallisuudesta organisoi koulutyön Muotialan koulutalossa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja osallistuu alakoulun suunnitteluryhmän toimintaan Tiimit Rehtoritiimi - johtaa ja kehittää normaalikoulun toimintaa. Suunnitteluryhmä (lisäksi erikseen alakoulu ja yläkoulu +lukio) - suunnittelee, valmistelee ja organisoi koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. - ryhmän jäsenet toimivat omien pienryhmiensä edustajina ja varmistavat tiedonkulkua opettajakunnan ja koulun johdon välillä. - suunnitteluryhmässä käsitellään harjoittelukoulun toiminnan ja kehittämisen kannalta merkityksellisiä asioita. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman kattava kuva asioista ennen päätöksentekoa. Luokkatasot ja aineryhmät - käsittelee koulun toimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. - puheenjohtajina toimivat suunnitteluryhmien johtajat 70 6.3. Varajärjestelyt - Johtavan rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa lukion rehtori (seuraavana järjestyksessä perusopetuksen rehtori ja perusopetuksen apulaisrehtori) - Lukion rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa lukion apulaisrehtori - Perusasteen rehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa perusasteen vararehtori Pekka Poikajärvi - Perusopetuksen apulaisrehtorin tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa perusopetuksen rehtori ja valvonnassa sekä oppilasasioissa avustaa lehtori Marja Tuomi - Alakoulun vastuuopettajan tilapäisesti estyneenä tai esteellisenä ollessa tehtävää hoitaa lehtori Johanna Hildén Mikäli kaikki rehtorit ovat poissa yhtä aikaa, vastuut jakautuvat seuraavasti: - johtava rehtori ja lukio: lukion apulaisrehtori Jere Lepola - yläkoulu: vararehtori Pekka Poikajärvi - alakoulu: lehtori Marja Tuomi 6.4. Yhteissuunnittelu Työvelvollisuuteen kuuluvien tehtävien suorittamiseksi opettajan tulee osallistua yhteissuunnitteluun siten, että opettajankokouksiin, aineryhmäkokouksiin ja neuvotteluihin varataan koulukohtaisesta toteutuksesta riippuen 3–5 tuntia opettajaa kohti kahdessa viikossa (TES 4§). Yhteissuunnittelupäivä on tiistai. Pääosin suunnittelu eriytyy alakoulun ja yläkoulun / lukion osalta. Viikoittainen aikataulu: - alakoulu klo 14.15 alkaen - yläkoulu/lukio klo 15.15 alkaen - yhteiset (työryhmät, koulutukset ym.) klo 15.15. alkaen Yhteissuunnitteluaika jakautuu kokouksiin, työryhmätyöhön, koulutuksiin sekä aineryhmissä ja luokkatasoilla tehtävään työhön. YT-ajan käytön tarkka ohjelma ylläpidetään koulun kotisivuilla. 71 6.5. Opettajien poissaolot ja sijaisjärjestelyt Akuutit poissaolot Alakoulu: ilmoitus mahdollisimman pian apulaisrehtori Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalolle, joka hankkii sijaisen. Yläkoulu ja lukio: ilmoitus puhelimitse mahdollisimman pian perusopetuksen rehtori Irma Kakolle, joka hankkii sijaisen. Töihin palattuaan työntekijä huolehtii poissaoloilmoituksen tekemisestä e-työpöydälle. Ennalta tiedossa olevat poissaolot (esim. koulutus ja henkilökohtainen syy): ensisijaisesti lehtori pyrkii ratkaisemaan sijaisjärjestelyn oppilastuntemuksen ja opetusryhmän sen hetkisten opetuksellisten tavoitteiden asiantuntijana itse. Mikäli tämä ei ole mahdollista, voi tarvittaessa kääntyä sijaisjärjestelyissä asteesta vastaavan rehtorin puoleen. Kaikista poissaoloista ja niihin liittyvistä sijaisjärjestelyistä tehdään poissaoloilmoitus, joka toimitetaan Arja Frimanille (Kuokkamaantien koulutalo) tai Mervi Tallalle (Nekala + Muotiala). Henkilön palattua töihin, on hänen tehtävä välittömästi sairauspoissaolostaan ilmoitus myös eTyöpöydälle. 6.6. Työehtojen mukainen täydennyskoulutus • • • • TESO 1 pv - ma 10.8. Suunnittelupäivä TESO ½ pv - ti 25.8. klo 15-18. Opetussuunnitelmatyötä TESO ½ pv - ti 3.11. klo 15-18. Opetussuunnitelmatyötä TESO 1 pv - la 23.4.2016 Arviointi ja suunnittelupäivä 7. Talous Harjoittelukoulujen rahoitus koostuu perusopetuksen oppilaiden osalta oppilaskohtaisista valtionosuuksista sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta, jolla katetaan lukiokoulutuksen ja opettajankoulutuksen kustannukset. Hämeenlinnan ja Tampereen normaalikoulujen yhdistymisen siirtymävaiheesta aiheutuu edelleen taloudellisia vaikutuksia. Perusopetuksen valtionosuudet vuodelle 2016 saadaan vuoden 2014 viimeisen päivän oppilasmäärän perusteella, jolloin alakoulun oppilasmäärä oli 367. Lukuvuoden 2015 2016 alussa oppilasmäärä on 398. Oppilasmäärän kasvu johtuu siitä, että syksyllä 2015 Nekalan alakouluun tuli vielä yksi oppilasryhmä Hallilasta. Tästä johtuen vuodelle 2016 valtionosuuksia jää saamatta yhteensä 181 443 €. Luvut on laskettu vuoden 2015 kotikuntakorvausperusteen mukaisesti, koska v. 2016 kotikuntakorvauksen oppilaskohtainen määrä ei vielä ole tiedossa. Nekalan koulun lisääntyvä oppilasmäärä johtuu Tampereen kaupungin tekemistä kouluverkkopäätöksistä, joiden mukaisesti Hallilasta tullaan 5. luokalle Nekalan kouluun syksystä 2012 alkaen. Lisäksi kaupungin kouluista tulee lisäoppilaita 3. luokille (musiikkiluokalle valitut ja A1-kielen valintojen perusteella). 72 Valtionosuusjärjestelmän muutos vähensi muilta (ml harjoittelukoulut) kuin kuntajärjestäjiltä perusopetuksen oppilaiden valtionosuutta. Muille kuin kuntajärjestäjille kotikuntakorvaus on 94 % täydestä kotikuntakorvauksen määrästä. Lokakuun 2015 tulosneuvotteluissa yliopiston johdon kanssa tullaan esittämään saamatta jäävien valtionosuuksien (181 443 €) osittaista kompensoimista. Normaalikoulun rahoitus v. 2013–2015 Vuosi 2013 * 2014 * 2015 ** Perusrahoitus 1 321 054 1 258 900 934 200 Valtakunnallinen rahoitus 5 260 000 5 332 000 5 366 700 Kotikuntakorvaukset 4 281 177 4 393 402 4 997 157 Yhteensä 10 862 231 10 984 302 11 298 057 * Vuosien 2013 ja 2014 perusrahoitus sisältää myös edellisten vuosien tuloksen perusteella jaetun rahan sekä yliopiston johdon kassa tulosneuvotteluiden pohjalta jaetun strategiarahan. ** Vuoden 2015 rahoitus alustavan budjettikehyksen mukaisesti. Kotikuntakorvaukset 2015 alustavan kotikuntakorvausmäärän mukaisesti. Lisäksi ● Valtion erityisavustus ryhmäkokojen pienentämiseen (OKM) v. 2014–2015 yhteensä 17 300 €. ● Valtionavustus Kerhotoiminnan kehittämiseen (OPH) aj. 1.9.2014–31.12.2015: Kokonaismenot 13 333 €, josta myönnetty avustus 10 000 € (75 %) ja koulutuksen järjestäjän osuus 3 333 € (25 %). 8. Koulumme toteuttama täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksella on tärkeä asema vaikuttavuuteemme ympäristössämme. EDU, OPH, eNorssi ja Tampereen kaupunki ovat keskeisimpiä yhteistyökumppaneitamme täydennyskoulutuksen alueella. Lukuvuonna 2015–2016 täydennyskoulutusta järjestetään omalla seutukunnalla opetussuunnitelmaprosessiin liittyen sekä muun kysynnän ja omien resurssien puitteissa. Oman henkilöstön täydennyskoulutuksen sisältöjä ovat: opetusharjoittelun ohjaus, oppimisympäristöt, oppilaan tuen muodot, interaktiivisten taulujen pedagoginen käyttö, työkaluohjelmat, IPadin käyttö opetuksessa, sosiaalisen median sovellukset ja Moodleympäristö. 73