OSAO Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma

Transcription

Liite: Yhtymähallitus 8.6.2015 § 91
OSAO Ohjauksen ja
opiskeluhuollon suunnitelma
1.8.2015 ALKAEN
Sisältö
1
Ohjaus ja opiskeluhuolto Oulun seudun ammattiopistossa ............................ 4
2
Ohjaussuunnitelma .............................................................................................. 5
2.1 OHJAUS ON YHTEISTÄ TYÖTÄ .....................................................................................................6
2.2 YHTEISTYÖ OHJAUKSEN TUKENA ..............................................................................................7
2.3 OSAAVA JA AMMATTITAITOINEN HENKILÖSTÖ ........................................................................8
2.4 RIITTÄVÄ JA MONIPUOLINEN OHJAUS .....................................................................................11
2.4.1
Oppimisen ja opiskelun ohjaus ............................................................................................12
2.4.2
Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus ...................................................................12
2.4.3
Ammatillisen suuntautumisen ohjaus ..................................................................................12
2.5 AKTIIVISUUDEN, OSALLISUUDEN JA VASTUULLISUUDEN TUKEMINEN..............................13
2.5.1
Yhteisö opiskelijan tukena – pedagoginen tuki ....................................................................14
2.5.2
Ryhmänohjaus .....................................................................................................................14
2.5.3
Tuutoritoiminta .....................................................................................................................15
2.5.4
Opiskelijakuntatoiminta ........................................................................................................15
2.6 TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN .......................................................15
2.7 KOULUTUKSEN NIVELVAIHEET..................................................................................................17
2.7.1
Nivelvaiheen ohjaus perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen .........................17
2.7.2
Opinto-ohjaus ennen opintoja ja koulutustiedottaminen ......................................................18
2.7.3
Opiskelijavalinta ...................................................................................................................19
2.7.4
Opinto-ohjaus opintojen alussa ...........................................................................................19
2.7.5
Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen............................................20
2.8 OHJAUS KOULUTUKSEEN JA URAVALINTOIHIN LIITTYVIEN PÄÄTÖSTEN TUKENA .........21
3
2.8.1
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö ...................................21
2.8.2
Nivelvaiheen ohjaustyö jatko-opintoihin siirtymisessä .........................................................23
2.8.3
Työelämätaidot ja työllistymissuunnittelu sekä työhön ohjaaminen ....................................23
Opiskeluhuollon suunnitelma ........................................................................... 25
3.1 OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEEN ARVIOINTI ...........................................................25
3.2 YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO .........................................................................................27
3.2.1
Yhteisölliset palvelut ............................................................................................................27
3.2.2
Opiskeluhyvinvointiryhmät ...................................................................................................28
3.2.3
Alueellinen yhteistyö ............................................................................................................29
3.2.4
Päihdetyö .............................................................................................................................29
3.2.5
Yhteistyö opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä
ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä ...................................................................29
3.2.6
Tiedottaminen tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä
edellytyksistä ........................................................................................................................30
3.2.7
Esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäiseminen .....................30
3.2.8
Yhteistyö opiskelijoiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa.......................................30
OSAO Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma | YHALL 8.6.2015
Sivu 2/45
3.3 OPISKELIJOIDEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ ...31
3.4 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA (OMAVALVONTA) ..32
3.5 YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO JA SIIHEN LIITTYVÄT PALVELUT .........................33
3.5.1
Monialaisen asiantuntijaryhmän asettaminen sekä yksittäistä opiskelijaa koskevat
toimintatavat ja käytänteet ...................................................................................................34
3.5.2
Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys ...............................................................34
3.5.3
Terveystarkastusten ja muun opiskeluterveydenhuollon toteuttamisessa tarvittava
yhteistyö ...............................................................................................................................35
3.5.4
Opiskelijoiden terveydentilan tai toimintakyvyn muutoksista johtuvien ja muiden ongelmien
varhaista tunnistamista edistävät toimenpiteet ....................................................................36
3.5.5
Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen
oppilaitoksen työpäivän aikana ............................................................................................36
3.5.6
Yhteistyö opiskeluhuollon palveluiden toteuttamisessa ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa ..................................................................................................................................37
3.5.7
Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin
hakeutumiseksi ....................................................................................................................37
3.5.8
Opiskeluhuollon tuki ja ohjaus kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden
peruuttamisprosessin tai sen uhan yhteydessä. ..................................................................37
4
Hyvän ohjauksen kriteerit osana laatujärjestelmää ........................................ 38
5
Ohjauksen ja opiskeluhuollon arviointi sekä suunnitelman päivittäminen .. 39
Lähteet........................................................................................................................... 40
Liitteet............................................................................................................................ 41
OSAO OHJAUKSEN JA OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA, LIITE 1 OPINTO-OHJAUKSEN
OPINTOJAKSOSUUNNITELMA.............................................................................................................41
Sivu 3/45
1
Ohjaus ja opiskeluhuolto Oulun seudun ammattiopistossa
Ammatillisen koulutuksen lain1 sekä ammatillisen koulutuksen asetuksen2 mukaan opiskelijalla on oikeus
saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ohjausta. Opinto-ohjauksena annetaan henkilökohtaista
ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä
hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain3 mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan
opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä.
Tähän OSAOn ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelmaan olemme sisällyttäneet

Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteerien ja lainsäädännössä sekä perustutkinnon perusteiden muissa määräyksissä4 että valmentavien koulutusten muissa määräyksissä5 edellytetyn
ohjauksen järjestämisen suunnitelman,

oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen opiskeluhuollon suunnitelman että

Henkilökohtaistamismääräyksen6 mukaisen kuvauksen näyttötutkinnon suorittajan ohjausja neuvontapalveluista sekä opiskeluterveydenhuollosta7.
Oikeudenmukaisuus – luovuus ja rohkeus – vastuullisuus
1
L 639/1998
A 811/1998 § 2, § 4
3
L 1287/2013
4
Määräys 101/011/2014
5
Määräys 94/011/2014
6
Henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006
7
Terveydenhuoltolaki L1326/2010
2
Sivu 4/45
2
Ohjaussuunnitelma
Hyvän ohjauksen kriteereissä Opetushallitus määrittelee ohjauksen oppilaitoksessa jatkuvaksi, vuorovaikutteiseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on
meidän kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä.
Tämä ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma on tarkoitettu meille kaikille, sekä henkilökunnalle että
myös opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille avuksi käytännön työhön. Myöhemmin tekstissä tarkoitamme
sekä perustutkinnon että valmentavan koulutuksen opiskelijaa että näyttötutkinnon tutkinnon suorittajaa
sanalla opiskelija.
Yhdessä rakennettu Oulun seudun ammattiopiston toimintakulttuuri tukee ohjauksen järjestämistä. Kunnioitamme jokaista opiskelijaa yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Henkilökunnan jäseninä tuemme ja autamme jokaista opiskelijaa kuulumaan ryhmään
sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oppimisen ohjaamisen lisäksi kasvatuksellinen ohjaus ja neuvonta
kuuluvat meille kaikille henkilökuntaan kuuluville. Opiskelijana olet aktiivinen ja osallistuva ja arvioit omaa
oppimistasi ja omaa toimintaasi.
Ohjauksen avulla edistämme opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä
tuemme nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena
on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.
Ohjauksen avulla tuemme opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä, autamme ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä annamme valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta
merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin
lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. 8
Kuva 1. Ohjauksen kokonaisuus
8
Hyvän ohjauksen kriteerit, OPH 2014
Sivu 5/45
2.1
OHJAUS ON YHTEISTÄ TYÖTÄ
Ohjauksen ja opinto-ohjauksen avulla varmistamme OSAOssa, että opiskelija osaa toimia oppilaitosympäristössään, integroituu opiskelijayhteisöönsä ja sitoutuu opiskeluun. Opinto-ohjauksen avulla tuemme
opiskelijaa opintojen suunnittelussa, valinnoissa, opintojen etenemisessä sekä sijoittumisessa jatko-opintoihin tai työelämään. Kohtelemme jokaista opiskelijaa yksilönä, jonka perhe, elämäntilanne, oma elämän-, opiskelu- ja työhistoria vaikuttavat kulttuurisen taustan lisäksi arvoihin, asenteisiin sekä käsityksiin
asioista ja yhteiskunnasta yleensä.
Opinto-ohjauksen avulla

edistämme opiskelijan opintojen tavoitteellisuutta

varmistamme suunnitelmallisuuden ja valinnaisuuden toteutumista

mahdollistamme tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja
osaamistavoitteiden saavuttamisen myös työssäoppimisen aikana

ehkäisemme opintojen keskeyttämistä ja nuoren syrjäytymistä
Toteutamme opinto-ohjausta niin, että opiskelija

saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana

saa tukea ammatilliseen kasvuun

saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa

saa uraohjausta; tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista

tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön
Varmistamme, että opiskelija pystyy seuraamaan opintojensa etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea
opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa. Opinto-ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelu- ja työhistoria sekä hänen henkilökohtaiset tavoitteensa, kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa. Huolehdimme
erityisopetuksen keinoin niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Erityisopetuksen suunnitelman olemme sisällyttäneet
OSAOn opetussuunnitelman yhteiseen osaan.
Näyttötutkintoperusteisessa koulutuksessa meidän tulee toimia niin, että näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuneet saavat heille suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yhteisesti sovittavia
tukimuotoja ja palveluja:

näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen

näyttötutkinnon suorittamisen ja

tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa.
Noudatamme kaikessa ohjauksessa OSAOn ja kuntayhtymän arvoja: oikeudenmukaisuus, luovuus ja
rohkeus sekä vastuullisuus9 sekä Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteereitä. Ohjaustoimintamme
perustuu yleisesti hyväksyttyihin opetus-, ohjausja kasvatustoiminnan eettisiin toimintaperiaatteisiin,
jotka ovat
9
OSEKK Strategia 2020
Sivu 6/45

itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen

luottamuksellisuus

totuus/rehellisyys

riippumattomuus

ammattitaidon kehittäminen

hyväksyminen

aitous

opiskelijan ja huoltajien kunnioittaminen

tasa-arvo/tasavertaisuus
Tavoitteemme ohjauksessa ovat

OSAOn koulutuspaikat täyttyvät koulutuksesta kiinnostuneilla ja alalle sopivilla opiskelijoilla

opiskelijat suorittavat opintonsa kolmessa vuodessa keskeyttämättä niitä

opiskelijat sijoittuvat jatko-opintoihin tai työelämään koulutuksen jälkeen
Ohjauksen järjestämisessä painotamme opiskelua edistävää toimintaa ja varhaista tukea. Ohjauksella on
keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja osallisuuden lisäämisessä.
Olemme sisällyttäneet OSAOn tutkintojen toteutus- ja arviointisuunnitelmiin opinto-ohjausta opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelman mukaisesti. Opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelma on tämän suunnitelman liitteenä 1.
2.2
YHTEISTYÖ OHJAUKSEN TUKENA
Sinulla opiskelijana on vastuu omista opinnoistasi ja tarvitsemasi ohjaukseen hakeutumisesta. Jokaisella
opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opiskelijoiden itseohjautuvuus on hyvin erilaista ohjauspalveluihin hakeutumisessa ja vaihtelee myös opintopolun aikana. Tästä
syystä tarjoamme aktiivisesti, monipuolisesti, monialaisesti ja moniammatillisesti sekä opintojen ohjausta
että muuta pedagogista tukea opiskelijoille. Tuomme oppimisen ohjauksen sekä elämän- ja urasuunnittelun palvelut helposti ja riittävästi opiskelijan saataville.
Tuotamme ohjauspalveluja yhteistyössä opetushenkilöstön, opinto-ohjaajien, ohjaajien, opintotoimistojen
sekä opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opinto-ohjauksen työtapoina käytämme suurryhmä-, ryhmä-,
pienryhmä- ja yksilöohjausta, neuvonta- ja informaatiopalveluita sekä verkko-ohjausta ja sosiaalista mediaa.
Henkilökohtainen ohjaus on yleensä opiskelijan oma-aloitteisesti hakemaa ohjauskeskustelua
opiskeluun, elämän- ja urasuunnitteluun tai opiskeluvaikeuksiin liittyen. Pienryhmäohjaus on tietyn
teeman tai asiasisällön puitteissa tapahtuvaa ohjausta esim. lukio-opintoihin, työssäoppimiseen
ja ammattiosaamisen näyttöihin sekä työllistymis- ja jatko-opintovalmiuksien vahvistamiseen liittyen.
Sivu 7/45
Ryhmänohjaus on tiedottavaa, opiskeluun perehdyttävää, tietoja kokoavaa sekä henkilökohtaista ja ammatillista kasvua tukevaa toimintaa. Ryhmänohjauksen tukena on opinto-ohjauksen
opintojaksosuunnitelma.
Suurryhmäohjaus on luonteeltaan tiedottavaa, esimerkkinä erilaiset info-tilaisuudet valinnaisuudesta, osaamisalavaihtoehdoista, rekrytointitilaisuudet koulutuksen hakuvaiheessa ja päättövaiheessa sekä työssäoppimiseen, ammattiosaamisen näyttöihin ja kansainväliseen opiskeluun liittyvät tilaisuudet. Verkko-ohjausta toteutamme suurryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjauksena ammattiopiston www-sivujen, Wilman, sähköpostin, sosiaalisen median ja verkko-oppimisympäristön
avulla.
Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on kuvattu tässä asiakirjassa, opiskeluhuoltosuunnitelmassa, luvussa 3.2.8. Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö on kuvattu OSAOn opetussuunnitelman yhteisessä
osassa, luvussa 6.
Opintojen valinnaisuus tukee yksilöllisyyttä opintojen suunnittelussa. Yhdenmukaisten koulutuspolkujen
osuus vähenee ja valinnaisuus on vastaus työelämän vaihteleviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin. Valinnaiset opinnot voivat olla joko ammatillisia tutkinnon osia, ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia tai
vapaasti valittavia tutkinnon osia. Valinnaisuuden avulla opiskelija oppii itsenäisesti tekemään valintoja ja
arvioimaan valintojensa merkitystä elämän- ja urasuunnittelussa. Voimme kasvattaa valinnaisuuden
määrää ja laatua muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
Teemme yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa sekä yli yksikkörajojen valinnaisuuden lisäämiseksi. Tästä voit lukea lisää OSAOn opetussuunnitelman yhteisestä osasta ja verkkosivuiltamme. Ammattilukiotoiminta on järjestetty yhteistyössä Oulun aikuislukion sekä paikallisten lukioiden kanssa. Lukiokurssien suorittaminen on mahdollista kaikille ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille joko yksittäisistä kursseista aina kaksoistutkinnon tai kolmoistutkinnon suorittamiseen saakka. Yksiköiden välistä yhteistyötä valinnaisuuden lisäämiseksi kehitämme edelleen siten, että opiskelijat voivat
valita opintoja nykyistä paremmin myös muista ammattiopiston yksiköistä.
Oulun seudun ammattiopisto on Ouluseutu urheiluakatemian (OSUA) jäsen. OSUA:an voivat hakeutua
ne nuoret, joilla on opiskelupaikka OSAOssa ja jotka tähtäävät kansalliselle tai kansainväliselle urheiluuralle.
2.3
OSAAVA JA AMMATTITAITOINEN HENKILÖSTÖ
OSAOssa opinto-ohjaukseen osallistuvat kaikki oppilaitoksessa työskentelevät: Työtämme tukee jokaisessa koulutusyksikössä moniammatillinen opiskeluhyvinvointiryhmä. Päävastuu opinto-ohjaustyöstä ja
sen organisoimisesta on opinto-ohjaajalla. Olemme sopineet, että opinto-ohjauksen osalta eri henkilöstöryhmien työnjako on seuraava:
Opettaja

perehdyttää opiskelijat tutkinnon osan sisältöihin, arviointiperusteisiin ja tukee opiskelijan oppimista
Sivu 8/45

perehdyttää tarvittaviin opiskelutaitoihin ja tukee opiskelutaitojen kehittymistä

seuraa oppimisen etenemistä ja kirjaa sitä Wilmaan (oppimisen arvioinnin seurantakohteet) sekä
antaa palautetta oppimisesta

seuraa ja pyrkii poistamaan oppimisen esteitä opettamassaan tutkinnon osassa sekä niiden ilmenemistä esim. poissaolot, oppimisvaikeudet, motivoituneisuus

puuttuu välittömästi laiminlyönteihin, ongelmiin tai vaikeuksiin, keskustelee opiskelijan kanssa
opintojen sujumisesta ja oppimiseen vaikuttavista seikoista

pitää tarvittaessa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan

tiedottaa viivyttelemättä ryhmänohjaajalle esiin tulleista vaikeuksista ja mikäli vaikeudet jatkuvat
myös opinto-ohjaajalle ja/tai opiskeluhuoltoon
Ryhmänohjaaja

toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana (mm. hops-keskustelut, säännölliset ohjauskeskustelut, henkilökohtainen ohjaus) ja tukee opiskelijan oppimista ja osaamisen kasvua

perehdyttää opiskelijaryhmänsä oppilaitoksen käytäntöihin (mm. opiskelijan opas, työsuunnitelmat, työjärjestykset, järjestyssäännöt) sekä tiedottaa oppilaitokseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa

perehdyttää opiskelijaryhmänsä alan opetussuunnitelmaan, työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin

perehdyttää ja auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä

auttaa, neuvoo ja seuraa opintojen etenemistä, valintoja ja mahdollisia poissaoloja

antaa palautetta opiskelijalle ja ryhmälle opintojen etenemisestä

tekee yhteistyötä ryhmänsä opiskelijoiden opintoihin liittyen opettajien, opinto-ohjaajan, erityisopetuksen ja opiskeluhuollon sekä muiden tahojen kanssa

laatii HOJKSn yhdessä yksikön muiden toimijoiden kanssa

pitää aloitteellisesti yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan

seuraa ryhmänsä opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelman toteutumista
Ohjaaja

tukee opetustyötä ja sen avulla opiskelijan oppimista

avustaa opetushenkilöstöä ohjaustoiminnassa

työskentelee yhteistyössä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.
Työpaikkaohjaaja

toimii yhdyshenkilönä työpaikan, opettajan/opettajien, opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ja oppilaitoksen välillä

toteuttaa ohjausta ja arviointia laadittujen sopimusten ja suunnitelmien mukaan

ohjaa ja tukee opiskelijaa ja arvioi oppimista
Opinto-ohjaaja

toimii opinto-ohjauksen asiantuntijana
Sivu 9/45

antaa opiskelijoille henkilö- ja ryhmäkohtaista ohjausta

opastaa, kouluttaa ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia omassa ohjaustyössään

perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan

tiedottaa opinnoista oppilaitokseen hakeutuville ja heidän vanhemmilleen

tiedottaa ja ohjaa opiskelijoita valinnaisuuteen, jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä

tekee opinto-ohjaukseen liittyvissä asioissa yhteistyötä erityisopetuksen, opiskeluhuollon ja
muun henkilöstön kanssa

suunnittelee ja vastaa koulutustiedottamisesta peruskouluihin, lukioihin ja korkea-asteelle

arvioi opinto-ohjaussuunnitelman toteutumista ja tekee esityksiä suunnitelman parantamiseksi
Erityisopettaja/erityisopetusvastaava

toimii erityisopetuksen asiantuntijana

vastaa erityisopiskelijoiden nimeämisen prosessin toteutuksesta

opastaa, kouluttaa ja tukee ryhmänohjaajia ja opettajia erityistä tukea tarvitsevien ohjaustyössä

perehdyttää ryhmänohjaajia opiskelijoiden yksilöllisten opinto-ohjelmien laadintaan

antaa henkilökohtaista ohjausta erityistukea tarvitseville opiskelijoille

tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan, opiskeluhuollon ja muun henkilöstön kanssa
Koulutusjohtaja/osastonjohtaja/tutkintovastaava/ammattialavastaava/tiimivastaava/koulutuspäällikkö

seuraa ja arvioi osaston/ammattialan sisällä ohjauksen ja opiskeluhuollon toteutumista

seuraa alansa opiskelijoiden opintojen etenemistä ja opintojen päätoimisuutta

seuraa alansa opiskelijoiden (HOPS/HOJKS)- prosessin toteuttamista

seuraa osaston opiskelijoiden jaksopalautteita, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin esille tulleiden asioiden korjaamiseksi

toimii opiskeluhyvinvointiryhmässä yksikön suunnitelman mukaan
Yksikönjohtaja

johtaa ohjauksen ja opiskeluhuollon organisointia oppilaitos-/yksikkötasolla

johtaa resurssien kohdentamista

vastaa ohjauksen ja opiskeluhuollon työnjaon toteutumisesta

johtaa henkilöstön perehdytystä opetus- ja ohjaussuunnitelmiin ja niiden toteutukseen

johtaa ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittämistä ja järjestämistä omassa yksikössään

johtaa erityisopetuksen järjestämistä

päättää erityisopiskelijaksi nimeämisestä sekä mukauttamisesta

vahvistaa ja seuraa ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelman toteutumista ja vastaa ohjauksen
ja opiskeluhuollon arvioinnista yksikkönsä osalta

toimii opiskeluhyvinvointiryhmässä yksikön suunnitelman mukaan
Koulutuksen järjestäjä

vastaa ohjauksen ja opiskeluhuollon ja lain määräysten toteutumisesta (yhteisten periaatteiden
määrittely, kokonaissuunnittelu, opetussuunnitelman yhteinen osa, arviointi ja kehittäminen)
Sivu 10/45

vastaa OSAOn koordinoivan opinto-ohjaajan ja Osekkin opiskeluhuollon vastuuhenkilön nimeämisestä

vastaa opinto-ohjausta ja opiskeluhuoltoa koskevista hallinnollisista käytännöistä ja päätöksistä

vastaa opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opiskeluhuollon asemasta ja resursoinnista

vastaa osaamisen tuottamiseen sekä ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon liittyvästä tiedottamisesta
Ohjausta koskevat säädökset edellyttävät, että koko henkilöstö osallistuu opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon toteuttamiseen. Perehdytämme uudet opettajat ja työntekijät ammattiopiston opinto-ohjaukseen,
opiskeluhuoltoon ja sen yksikkökohtaisiin käytäntöihin. Työssäoppimista ohjaavat opettajat perehdyttävät
työpaikkaohjaajat tarvittavin osin. Vastuuhenkilönä perehdytyksessä OSAOssa ovat opiskelijapalvelujen
henkilöstö ja yksiköissä koulutusjohtaja yhdessä opinto-ohjaajan ja opiskeluhuollon asiantuntijoiden
kanssa. Myös ammattiopiston koordinoivan opinto-ohjaajan, opiskeluhuollon vastuuhenkilön ja opiskelijapalveluhenkilöstön sekä kehittämisjaoksen tehtävänä on organisoida mm. opiskelijapalveluiden yhteisten toimintamallien ja -ohjeiden laadintaa ja käyttöönottoa yksiköissä ja koko OSAOssa.
Opinto-ohjaajan asiantuntijatehtävässä toimiminen edellyttää opinto-ohjaajan koulutusta. Kaikki OSAOn
opinto-ohjaajat ovat koulutukseltaan opinto-ohjaajia ja kokeneita ohjaustyössään. Näin turvaamme ammattitaitoisen ohjauksen sekä varmistamme koko henkilöstön ohjauksellista osaamista.
Yksiköiden opinto-ohjauksesta ja opiskeluhuollosta vastaavat huolehtivat siitä, että kaikki opettajat sekä
opiskelijapalveluhenkilöstö ovat perillä opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon toimintatavoista ja tukitoimista sekä tietävät sisäisen- ja yhteistyöverkoston toimijat. Yksiköissämme toimii henkilöstön ja opiskelijoiden tukena opiskeluhyvinvointiryhmät sekä viikoittaisia yhteistyöryhmiä ja pedagogisen tuen ryhmiä eri
kokoonpanoilla riippuen siitä, millaisista opiskelija-asioista, koulutusmarkkinoinnista yms. keskustellaan.
Henkilöstön perehdyttämisessä ja ohjausvalmiuksien ylläpitämisessä ovat apuna mm. OSAOn toimintajärjestelmä sekä tämä suunnitelma sekä opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelma sekä erilaiset täydennyskoulutukset ja seminaarit. Kehittämisjaokset ja opiskeluhyvinvointiryhmät ovat keskeisessä roolissa
hyvien käytäntöjen levittämisessä ja käyttöönotossa. Yksiköiden opettajat, opinto-ohjaajat ja muu henkilöstö osallistuvat ohjaustaitoihin ja opinto-ohjaukseen liittyvään lisä- ja täydennyskoulutukseen yksikkökohtaisten ja henkilökohtaisten koulutussuunnitelmiensa mukaan.
2.4
RIITTÄVÄ JA MONIPUOLINEN OHJAUS
Teemme opinto-ohjausta opintojen eri vaiheissa: ennen opintoja, opintojen alussa, opintojen aikana,
opintojen päättövaiheessa sekä opintojen jälkeen. Opinto-ohjauksen sisällöt ja tavoitteet painottuvat opintopolun aikana eri tavalla opiskeluvaiheesta riippuen. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon10
avulla tuemme oppimista sekä tunnistamme, lievennämme ja ehkäisemme mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.
10
L 1287/2013
Sivu 11/45
Opinto-ohjausta ovat koulutukseen ohjaaminen, sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, markkinointi, opiskelijavalinnat ja pääsy- ja soveltuvuuskokeet. Opiskelujen aikana opiskelijan tuntemus ja hänen ohjaustarpeisiinsa paneutuminen, opiskelijoiden kannustaminen, tukeminen ja ammatillisuuteen ohjaaminen ovat
perusta onnistuneelle ohjaustyölle. Tuemme opiskelijaa hänen henkilökohtaisella opintopolullaan; henkilökohtaisen ohjauksen valintatilanteissa, osaamisen tunnustamisessa, opiskeluvaikeuksissa, keskeyttämisten vähentämisessä, uravalinnan ja ammatillisen kasvun tukemisessa sekä työhön ohjaamisessa.
Tehostettua ohjausta annamme opiskelijoille, joilla on opiskelutaitoihin, oppimisvalmiuksiin tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia tai runsaasti puuttuvia opintoja ja poissaoloja.
OSAOssa olemme sisällyttäneet opinto-ohjausta perustutkintojen opetussuunnitelmiin toteutettavaksi
opetuksen yhteydessä opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelman mukaisesti. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tarkemmin, mihin tutkinnon osiin opinto-ohjauksen opintojaksot sijoittuvat.
Sen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada riittävä määrä henkilökohtaista ohjausta.
2.4.1
Oppimisen ja opiskelun ohjaus
Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön, ohjata häntä opiskelun suunnittelussa ja opintojen etenemisessä sekä vahvistaa opiskelu- ja koulutusmyönteisyyttä. Oppimisen ja opiskelun ohjauksella on vahva yhteys opiskelutavoitteiden saavuttamiseen. Opiskelutaitojen ja itsearviointitaitojen kehittymisen ohjaus on osa opinto-ohjausta. Tuemme opiskelijoiden
oppimistaitojen ja -valmiuksien kehittymistä opiskelun alusta asti.
2.4.2
Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus
Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten
sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja11. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksessa tavoitteenamme on vahvistaa opiskelijan:

persoonallista kasvua, itseluottamusta, itsetuntemusta, identiteettiä, tasapainoisuutta ja henkistä
hyvinvointia

2.4.3
sosiaalista kasvua; ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä onnellisuutta..
Ammatillisen suuntautumisen ohjaus
Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan tietoista kasvua ja kehittymistä
ammattiosaajaksi. Ohjauksen avulla opiskelijasta kehittyy oman työnsä ja osaamisensa aktiivinen kehittäjä, jolla on hyvät oppimisvalmiudet. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot tukevat ammatillista kasvua, joka jatkuu työelämässä.
11
L 639/1998
Sivu 12/45
Ammattitaidolla ymmärretään laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia sekä erikoisosaamista. Hyvä
ammattitaito ja laaja ammattisivistys auttavat opiskelijaa selviytymään ammattialan muutoksissa ja täydentämään omaa ammattitaitoaan jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät ammatillinen osaaminen
ja vahva yleissivistys.
Ammatillisen suuntautumisen ohjausta teemme ryhmä-, pienryhmä ja henkilökohtaisena ohjauksena.
Ammatillisen suuntautumisen ohjaus painottuu seuraaviin osa-alueisiin:
1.
tavoitteellisuus: opiskelijan positiivinen koulutusasenne, pohdittu alanvalinta, suunnitelmallinen
toiminta, opinnoissa ja uralla eteneminen
2.
ammatillisuus: opiskelijan taipumuksia ja ammatillista kasvua tukevat ja omia koulutustarpeita
vastaavat valinnat, osaamisen ja vahvuuksien tunnistaminen ja kyky soveltaa opittua käytännössä, sisältöosaaminen, työ- ja toimintakokonaisuuksien hallinta sekä asiakaslähtöinen toiminta
3.
sitoutuminen: opiskelijan sitoutuminen omiin valintoihinsa ja ammatilliseen kasvuprosessiin, vastuu – vapaus -suhteen selkiytyminen ja opinnoissa eteneminen
4.
ammatti-identiteetti: omaa alaansa ja ammattinsa sekä oman osaamisen arvostus, eettinen työtapa ja hyvä työmoraali sekä vastuunotto ja ammatillinen minäkäsitys
5.
yhteistoiminnallisuus: vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot, kyky toimia yhteistyössä toisten kanssa
6.
yrittäjyys: opiskelijan oma-aloitteisuus, itseohjautuvuus, vastuu ja halu hakeutua oman alan työtehtäviin
7.
itsearviointi: kyky arvioida osaamista, omia töitä ja työtapoja sekä kehittyä palautteen perusteella
(mm. oppimisen ja osaamisen arviointi)
Opinto-ohjauksen käytännön toimintatavat ja apuvälineet opintopolun eri vaiheissa on kuvattu tarkemmin
OSAOn verkkosivuilla ja toimintajärjestelmässä sekä ammatillisen peruskoulutuksen että näyttötutkintona suoritettavan koulutuksen osalta.
2.5
AKTIIVISUUDEN, OSALLISUUDEN JA VASTUULLISUUDEN TUKEMINEN
Opintojen aikana tapahtuva opinto-ohjaus keskittyy henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen,
oppimiseen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseen. Tavoitteena on, että
opiskelija kasvaa ihmisenä ja ammattilaisena ja että opiskelijan itsetuntemus ja itseluottamus vahvistuvat.
Opinto-ohjaaja toimii yksikössään opinto-ohjauksen asiantuntijana, jolla on päävastuu yksikkönsä opintoohjauksen järjestämisestä ja toteutuksesta sekä osaltaan opiskelijoiden ohjauksesta. Opiskelijaa ohjaavat ja tukevat myös ryhmänohjaaja, opettajat, ohjaajat, opiskeluhuollon henkilöstö ja toimisto- ja tukipalveluhenkilöstö.
Opintojen aikana opiskelija pohtii opintojen suuntaamista uravalinnan tavoitteiden mukaisesti. Pohdimme
yhdessä opiskelijan kanssa, mitkä opintotarjonnassa olevat valinnaiset tutkinnon osat ja osaamisalavalinnat, työssäoppimispaikat, ammattiosaamisen näytöt ja kansainvälinen toiminta mahdollistavat parhaiten jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumisen. Opinto-ohjaukseen kuuluvat HOPS- ja HOJKS- päivitykset henkilökohtaisten keskustelujen yhteydessä.
Sivu 13/45
2.5.1
Yhteisö opiskelijan tukena – pedagoginen tuki
Velvollisuus opintojen etenemisen seurannasta on ensisijaisesti sinulla itselläsi ja jos olet alaikäinen,
myös huoltajallasi. Seuraamme opiskelijoiden osallistumista opiskeluun Wilma – opiskelijahallinto-ohjelman avulla. Jokaisella opiskelijalla, samoin kuin alaikäisen opiskelijan huoltajilla, on käyttäjätunnukset
Wilmaan. Opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja/t saavat tunnukset ohjelmaan heti opintojen alkuvaiheessa. Täysi-ikäisen opiskelijan nimeämä henkilö saa tunnukset ohjelmaan opiskelijan antamalla kirjallisella suostumuksella (taustatietolomake). Wilmasta voit seurata läsnäoloa ja opintojen etenemistä, eli
mitkä tutkinnon osat on suoritettu ja millaisin arvosanoin sekä mitkä tutkinnon osat tai osa-alueet ovat
kesken ja mitä niiden suorittaminen vielä vaatii.
Opintojen etenemisen seuraaminen kuuluu koko opetushenkilöstölle. Opettajat merkitsevät Wilmaan
opintojen etenemisen sekä poissaolot. Ryhmänohjaaja opastaa opiskelijat seuraamaan omien opintojensa edistymistä, seuraa ryhmänsä opintojen etenemistä ja puuttuu tarvittaessa tilanteeseen sekä järjestää tarvittavia tukitoimia opintojen etenemisen varmistamiseksi. Hän ottaa yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa pyytää apua opiskeluhuollon henkilöstöltä. Poissaolojen ehkäisemiseksi ja koulutuksen keskeytymisen ehkäisemiseksi OSAOssa on käytössä varhaisen tuen toimintamallit.
Opintojen etenemisen seuraaminen; tukitarpeen kartoittaminen ja tuesta sopiminen (pedagoginen tuki):

opettaja arvioi opiskelijan tuki- ja lisäopetuksen sekä ohjauksen tarpeen ja sopii tukiopetuksesta
opiskelijan kanssa JA/TAI

ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan
ja sopii heidän kanssaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä JA/TAI

opettaja/ryhmänohjaaja kertoo tarvittaessa huolestaan yksikön opiskelija-asioita hoitaville /opiskeluhuollon henkilöstölle JA

opinto-ohjaaja, erityisopettaja, kuraattori tai ryhmänohjaaja järjestää tarvittaessa pedagogisen
yhteistyöpalaverin opiskelijan, opettajan ja huoltajan kanssa tuki- ja jatkotoimenpiteiden sopimiseksi TAI

yksilökohtainen opiskeluhuollon ryhmä käsittelee opiskelijan tilannetta (opiskeluhuollon tuki), sopii tuki- ja jatkotoimenpiteistä ja vastuuhenkilöstä opintojen suorittamattomuuden syyn perusteella
2.5.2
Ryhmänohjaus
Opinto-ohjaus on sekä ryhmä- että henkilökohtaista ohjausta. Jokaiselle opiskelijalle on nimetty ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja toimii oman ryhmänsä päävastuullisena ohjaajana ja tukee opiskelijan oppimista,
opinnoissa etenemistä ammattiin, kasvamista ja kehittymistä opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksen
opintojaksosuunnitelman (liite 1) mukaisilla tunneilla käsitellään opiskeluun liittyviä kaikille yhteisiä asioita
mm. opintojen muodostumista, opintojen etenemisen seurantaa, opintoihin sitoutumista, ryhmässä toimimista, osaamisen tunnustamista ja valinnaisuutta sekä työhön ja jatko-opintoihin siirtymistä. Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen opiskelijan kanssa lukukausittain tai tarpeen mukaan useammin. Hän ohjaa ja
seuraa opiskelijan HOPS/HOJKS -prosessin etenemistä ja vastaa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä
oman opiskelijaryhmänsä osalta.
Sivu 14/45
Ryhmänohjaajan ohjausresurssi muodostuu yksikön työnjakosuunnitelman mukaisista opinto-ohjauksen
opintojaksojen oppitunneista sekä niiden lisäksi virkaehtosopimuksen mukaisesta ryhmänohjaajan resurssista, joka on tarkoitettu opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen, alku-, päättö- ja HOPS- ym.
haastatteluihin, yhteydenpitoon huoltajan ja muiden ohjaustoimijoiden kanssa sekä ryhmänsä opiskelijoiden opintojen, valintojen ja poissaolojen seurantaan.
2.5.3
Tuutoritoiminta
Tuutoroinnissa toinen opiskelija tukee ja auttaa opiskelijakavereitaan opiskeluun liittyvissä asioissa. Tuutoriopiskelijoiden tehtäviin kuuluu mm. uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja opastaminen sekä tukeminen opiskelussa. Osa tuutoreista toimii myös yksikön edustustehtävissä mm. koulutusmarkkinoinnissa. Tuutoriopiskelijat lisäävät omalla toiminnallaan myönteistä opiskeluilmapiiriä, yhteisvastuuta ja uusien kaverisuhteiden syntymistä.
Yksiköissämme toimii myös harrastetuutoreita/liikuntatuutoreita, jotka aktivoivat opiskelijoita erilaisiin harrastuksiin ja kerhotoimintoihin järjestämällä liikuntatapahtumia ja teemapäiviä omassa yksikössään tai
kaikille ammattiopiston opiskelijoille. Opinto-ohjaaja tai opettaja ohjaa tuutoritoimintaa.
Opiskelijana voit kerryttää osaamispisteitäsi osallistumalla tuutoritoimintaan opetussuunnitelman mukaisesti.
2.5.4
Opiskelijakuntatoiminta
Opiskelijakuntatoiminnan avulla vahvistamme opiskelijoiden osallisuutta. Opiskelijakuntatoiminnasta voit
lukea lisää opetussuunnitelman yhteisestä osasta luvusta 5.1. sekä opiskeluhuoltosuunnitelmassa luvusta 4.2.8.
2.6
TASA-ARVON JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMINEN
Tasa-arvolain12 tarkoituksena on paitsi estää sukupuoleen perustuva syrjintä myös edistää naisten ja
miesten välistä tasa-arvoa sekä parantaa vähemmistösukupuolen asemaa ja estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Yhdenvertaisuuslain13 mukaan ketään ei saa syrjiä iän,
etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Tasavertaisessa oppilaitoksessa… meillä OSAOssa,
sitoudumme tasavertaisuuden edistämiseen. Toimintamme on tasapuolista, oikeudenmukaista, arvostavaa, kannustavaa ja ihmisten erilaisuuden huomioon ottavaa. Toteutamme opiskelijavalinnat lainsäädännön ja ennalta sovittujen menetelmien mukaisesti.
12
13
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta L 609/1986
L 1325/2014
Sivu 15/45
Kiinnitämme erityisesti huomiota tasavertaisuuden toteutumiseen opetuksen ja ohjauksen käytännön toteutuksessa. Opetusjärjestelyt toteutamme tasavertaisuutta noudattaen, siten että:

toimintakäytännöt ja vuorovaikutus tukevat ohjausta ja oppimista

toimintakäytännöt ja vuorovaikutus tukevat kunkin omaa kulttuuria/ kieltä/ identiteettiä ja sosiaalista kanssakäymistä

yhteydenpito vanhempien ja muiden ulkopuolisten tahojen kanssa tukee opintojen sujumista ja
ammatti-identiteetin kehittymistä

opetusjärjestelyt ovat tasavertaisia. Emme hyväksy epätasa-arvoa edistävää loukkaavaa vallankäyttöä, esimerkiksi näkymättömäksi tekemistä, naurunalaiseksi saattamista, tiedon pimitystä,
syyllistämistä ja häpeään saattamista
Arvioimme opintosuoritukset voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Perehdytämme opiskelijat arvioinnin perusteisiin ja kriteereihin sekä arvioinnin oikaisuun opetusjakson alussa.
Emme suvaitse kiusaamista, sukupuolista häirintää eikä ahdistelua; ei oppilaitoksessa, työssäoppimispaikalla tai sosiaalisessa mediassa.
Henkistä väkivaltaa on toistuva, säännöllinen ja pitkään jatkuva epäasiallinen, nöyryyttävä, väheksyvä tai alistava kielenkäyttö tai muu järjestelmällinen ja jatkuva toista alistava epäasiallinen
toiminta (kiusaaminen), eristäminen, seksuaalinen häirintä tai ahdistelu.
Kiusaamista on, kun henkilö kokee tulleensa kiusatuksi ja kiusaaminen on tahallista toistuvaa
vahingoittamista; fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista ja suoraan tai epäsuoraan kohdistuvaa. Kiusaamisesta ei ole aina kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä opiskelijaa riitelee keskenään.
Sukupuolinen häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista joko fyysistä tai sanallista seksuaalisväritteistä käyttäytymistä, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Häirintä voi
ilmetä mm. sukupuolisesti vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä; vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina, pornoaineistoina, seksuaalisesti värittyneinä kirjeinä, puhelinsoittoina, sähköpostiviesteinä, fyysisenä kosketteluna tai
muuna sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä.
Pidämme yllä avointa, ystävällistä ja keskustelevaa ilmapiiriä. Oppilaitosyhteisön opiskelijajäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa oman yhteisösi toimintaan.
Vaikutusmahdollisuuksia ovat esimerkiksi opiskelijakunta-/opiskelijayhdistystoiminta, opiskelijafoorumit sekä keskustelut opiskelijaryhmässä ja henkilöstön/ opettajien/ ryhmänohjaajan kanssa.
Osallistuminen edustuksellisesti OSAOn päätöksentekoon esimerkiksi tasa-arvotyöryhmän, arviointitoimikunnan tai oikeusturvatoimikunnan opiskelijajäsenenä ovat merkittäviä luottamustehtäviä.
Sivu 16/45
Meillä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Arvioimme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista TTS-prosessin yhteydessä.
Miten toimin, jos minua, opiskelijatoveriani tai henkilökuntaan kuuluvaa kiusataan, ahdistellaan tai syrjitään?
Kerron kiusaajalle/ahdistelijalle, että hänen käytöksensä ei ole asiallista.
Jos tämä ei auta, kerron asian ryhmänohjaajalle tai muulle henkilökuntaan kuuluvalle,
joka käynnistää tilanteen selvittelyn
Tasa-arvoisia me kaikki ollaan, älä siis toista kiusaa tai mollaa!
2.7
KOULUTUKSEN NIVELVAIHEET
Tässä suunnitelmassa käsittelemme koulutuksen nivelvaiheita perusopetuksesta toiselle asteelle, joko
ammatilliseen peruskoulutukseen tai valmentavaan koulutukseen siirtymisessä sekä opintojen päättövaiheessa. Uraohjauksesta ja työllistymissuunnittelusta voit lukea lisää seuraavasta luvusta 3.8.
2.7.1
Nivelvaiheen ohjaus perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen
Teemme OSAOssa nivelvaiheen yhteistyötä Oulun ja lähialueiden opinto-ohjaajien ja muiden ohjaustoimijoiden kanssa. Toteutamme nivelvaiheen ohjausta Oulun ja lähikuntien yksiköiden opinto-ohjaajien
ja/tai erityisopettajien ja peruskoulujen opinto-ohjaajien ja /tai erityisopettajien kanssa ensisijaisesti lukuvuoden alussa. Siirrämme tietoja mm. opiskelijan opinnoissaan tarvitsemasta tuesta, fyysiseen selviytymiseen tarvittavasta tuesta sekä oppimisympäristöön liittyvistä asioista. Käytämme saatuja tietoja hyväksi
mm. ryhmien muodostamisessa sekä tuki- ja lisäopetuksen ja muun tuen järjestämisessä sekä erityistä
tukea tarvitsevan opiskelijan nimeämisen prosessissa. Ryhmänohjaaja tai erityisopettaja huolehtivat siitä,
että eri tutkinnon osien ja osa-alueiden opettajat saavat opetuksessa tarvittavat tiedot erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tilanteesta.
Opiskelijoiden nivelvaiheessa siirrettävät tiedot ovat luottamuksellisia. Saamme siirtää vain opetuksen
kannalta välttämättömät tiedot opetuksen ja tuen järjestämiseksi opettajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön
kesken. Emme saa ilmaista sivullisille luvattomasti, mitä olemme saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta hoitaessamme koulutukseen liittyviä tehtäviä14. Osekk määrittelee ne tehtävät, jotka sisältävät arkaluonteisten
tietojen käsittelyä.
Julkisuuslain15 mukaan ehdottomasti salassa pidettäviä tietoja ovat opiskeluhuoltoa koskevat tiedot, opiskelijan opetuksesta vapauttamista koskevat tiedot, henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat sanalliset
arviot, tiedot terveydentilasta, vammaisuudesta, sosiaalihuollosta ja yksityiselämää koskevat tiedot.
14
15
L630/98, § 42
L621/99 § 24
Sivu 17/45
Huomaathan, että jos alle 18-vuotias oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen tai koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle16.
2.7.2
Opinto-ohjaus ennen opintoja ja koulutustiedottaminen
Opinto-ohjaus alkaa jo ennen opintoja ja on silloin tiedottavaa, koulutuksen markkinointiin keskittyvää
tiedon välittämistä potentiaalisille opiskelijoille, peruskoululaisille, lukiolaisille, muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille, vanhemmille ja koulutuksista kiinnostuneille. Koulutusmarkkinoinnin ja tiedottamisen tavoitteena on luoda realistinen kuva ammatillisesta koulutuksesta, Oulun seudun ammattiopistosta
ja sen koulutustarjonnasta, tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista (ns. SORA-tutkinnot) sekä erilaisista opintomahdollisuuksista. Näin hakija tai huoltaja saa parhaimman käsityksen siitä, mitä ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan, mitä koulutus edellyttää opiskelijalta, miten opiskellaan ja millaisissa
tiloissa opiskelu tapahtuu. Ilmoitamme opiskelupaikoista ja hakuajoista Opintopolku -palvelussa, wwwsivustoilla ja eri materiaalien avulla aktiivisesti markkinointisuunnitelman mukaisesti.
Ennen opintojen aloittamista opiskelija tarvitsee tietoa opiskelumahdollisuuksista päätöksenteon tueksi.
Suunnitellakseen tulevaisuuttaan opiskelija tarvitsee tietoa tutkintojen rakentamisen vaihtoehdoista ja valintojen merkityksestä ura- ja elämänsuunnittelun kannalta. Opiskelija tarvitsee tietoa mm. koulutuksen
tavoitteista, hakuedellytyksistä, opiskelijavalinnasta ja opintotarjonnasta. Me tarvitsemme tietoa opiskelijan aiemmasta opiskelusta, joka on perustana suunniteltaessa yksilöllisiä tuen ja ohjauksen muotoja (ks.
nivelvaiheen ohjaus).
Ennen opintojen alkua tapahtuvaa opinto-ohjausta teemme henkilökohtaisesti puhelimessa ja sähköpostitse sekä hyödynnämme internet-sivuja sekä sosiaalista mediaa: http://www.osao.fi; opintopolku.fi, koulutuskalenteri, Nettiopo, https://www.facebook.com/osaobook; http://www.youtube.com/user/osaotube;
https://twitter.com/osaotweet; http://instagram.com/osaoinstagram. Hakuoppaat, koulutusesitteet (perustutkintoja osaamisalakohtaiset esitteet) ja muu materiaali välittävät tietoa ammattiopiston koulutus-tarjonnasta ennen koulutukseen hakeutumista ja ohjaavat näin hakijan ammatillista suuntautumista. Materiaalin tuottamisesta vastaavat opinto-ohjaajat yhdessä yksiköiden asiantuntijoiden, opiskelijapalvelujen
henkilöstön sekä viestinnän henkilöstön kanssa.
Ammatillisen suuntautumisen ja opiskeluun hakeutumisen ohjausta teemme koko ajan OSAOssa yksittäisille ja ryhmässä eri peruskouluista tuleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Opinto-ohjaajat ja/tai tuutoriopiskelijat vierailevat eri oppilaitoksissa ja vanhempainilloissa kertomassa koulutusmahdollisuuksista,
joko paikan päällä tai virtuaalisesti (Virtuaalivartti yms.). Järjestämme avointen ovien päiviä ja tiedotustilaisuuksia sekä niiden lisäksi osallistumme erilaisiin yleisötilaisuuksiin ja tapahtumiin. Myös Skill´s/Taitaja
-toiminnan eri muodot toimivat koulutustiedottamisen välineinä.
16
POL628/98, 40 § 4. mom., L1288/2013
Sivu 18/45
Ammattiopiston tunnettavuutta ja myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta lisäävät lehtiartikkelit
eri tapahtumista ja opiskelijoiden menestymiset erilaisissa kilpailuissa esim. ammattitaitokilpailuissa; Taitaja -kilpailuissa ja SAKU ry:n liikunta- ja harrastekilpailuissa.
2.7.3
Opiskelijavalinta
Oulun seudun ammattiopistoon ammatilliseen peruskoulutukseen sekä valmentavaan koulutukseen
(VALMA) hakeudutaan pääsääntöisesti valtakunnallisen toisen asteen oppilaitosten yhteishaun kautta.
Ammatillisen peruskoulutuksen hakuaika on kevättalvella ja valmentavan koulutuksen kesällä. Järjestämme osaan perustutkintoja pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Ammattiopiston yksiköt järjestävät myös yhteishaun ulkopuolella yksikkökohtaisia erillisiä koulutushakuja, esimerkiksi näyttötutkintoperusteiseen
koulutukseen sekä vapaille opiskelupaikoille.
Yhteishaun kautta hakevilla on mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa myös harkintaan perustuvan valinnan kautta, mikäli hakijalla on erityinen syy, jonka vuoksi hänellä ei ole mahdollisuutta tulla valituksi normaalissa yhteishaussa (oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt ja koulutodistusten puuttuminen tai todistusten
vertailuvaikeudet). Voimme valita hakijan harkintaan perustuvassa valinnassa, kun jokin em. erityinen syy
täyttyy ja hakija on läpäissyt mahdolliset pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeet.
Urheilijana hakeneet (OSUA) opiskelijat merkitsevät tiedon hakuvaiheessa Opintopolku -järjestelmään ja
lähettävät tarvittavat lomakkeet OSAOlle.
ks. tarkemmin vuosittain vahvistettava yhteishaun opiskelijavalintaohje
Näyttötutkintoperusteisen koulutuksen opiskelijavalinnassa hyödynnämme Opintopolku-hakupalvelua ja
koulutuskalenteria sekä muita koulutustiedotuskanavia.
2.7.4
Opinto-ohjaus opintojen alussa
Opintojen alussa tavoitteenamme on perehdyttää opiskelija opiskeluympäristöön ja -ryhmään. Lisäksi
haluamme perehdyttää uudet opiskelijat ammatillisiin opintoihin ja opintojen valinnaisuuksiin, vahvistaa
ja selkiyttää ammatillista suuntautumista, ohjata opiskelijaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisessa (HOPS) ja tukea kiinnittymistä opiskeluun. Vastaavasti perehdytämme valmentavan koulutuksen sekä näyttötutkintoihin valmistavien koulutusten opiskelijat.
Opintojen aloittaminen merkitsee monelle opiskelijalle irtautumista kodista, muuttoa yksin asumaan ja
itsenäisemmän elämäntavan omaksumista. Tästä syystä opintojen alkuvaiheessa korostuu henkilökohtaisen kasvun tukeminen. Myös opiskeluhuollollinen yhteistyö on tärkeää opintojen alkuvaiheessa. Mahdollistamme opiskelijoille turvallisen, viihtyisän ja terveellisen opiskeluympäristön. Opiskeluhyvinvointiryhmän jäsenet ovat ryhmänohjaajan tukena alkuvaiheen ohjauksessa.
Opinto-ohjaus tapahtuu pääasiassa ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan johdolla. Keskeisenä tavoitteena
on tutustua yksikön toimintaan ja opetussuunnitelmaan niin, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva
opinnoista ja niissä etenemisestä. Ryhmänohjaaja käynnistää henkilökohtaisen opintojen suunnittelun
opiskelijan kanssa HOPS -keskustelun yhteydessä. Opinto-ohjaaja opastaa valinnaisuudessa, yhdistelmäopinnoissa, osaamisen tunnustamisessa, uudenlaisessa opiskelussa sekä opiskelu- ja oppimistaitojen
Sivu 19/45
kehittymisessä. Tuemme opiskelijaryhmän tutustumista ja ryhmäytymistä erilaisin tutustumisharjoituksin,
tapahtumin ja leiripäivin. ks. Opinto-ohjauksen opintojaksosuunnitelma, liite 1.
Opintojen alkuun sijoittuu myös ryhmänohjaajien, opettajien ja/tai erityisopettajien tekemät kielten ja matematiikan alkukartoitukset ja lukitestit sekä mahdolliset oppimistyylitestit. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan pedagogisen tuen selvityksiä, esimerkiksi tukiopetusselvityksiä sekä henkilökohtaisia opiskelujen
järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS). HOJKSin laadinta ja sisältö on esitetty tarkemmin OSAOn
opetussuunnitelman yhteisessä osassa, luvussa 2.2.
Näyttötutkinnon hakeutuvan opiskelijan osalta meidän on selvitettävä hakeutujan esittämien luotettavien
asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa.
Mikäli yhteisesti toteamme, että hakeutujan tavoittelema tutkinto ei ole hänelle tasollisesti soveltuva, ohjaamme hakeutujaa hänelle soveltuvaan tutkintoon. Osaaminen on tunnistettava käyttämällä monipuolisesti erilaisia alalle soveltuvia menetelmiä. Tämän jälkeen päätämme, miltä osin hakeutujan esittämien
asiakirjojen pohjalta jo osoitettu osaaminen voidaan ehdottaa tunnustettavaksi. Tutkintotoimikunta tekee
mahdollisen osaamisen tunnustamisen.
Osaamisen tunnistamisen perusteella on lisäksi arvioitava, miltä osin

hakeutuja voidaan hänen jo saavuttamansa osaamisen perusteella ohjata suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseen tai

hakeutuja on ohjattava tarvittavan lisäammattitaidon hankkimiseen.
Tällöin selvitämme hakeutujalle erilaiset oppimisen mahdollisuudet, joita koulutuksen järjestäjällä on
mahdollisuus tarjota ja arvioimme yhteisesti niiden sopivuutta hakeutujalle. Samalla selvitämme hänelle
soveltuvat tutkinnon tai tutkinnon osan suoritusten järjestelyt sekä mahdollisen ohjauksen ja erityisten
tukitoimien tarve.
2.7.5
Opinto-ohjaus opintojen päättövaiheessa ja opintojen jälkeen
Opintojen loppuvaiheen opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä sekä tukea jatkoopintoihin hakeutumisessa. Opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa opinto-ohjaajan kanssa, infotilaisuuksissa, rekrytointitilaisuuksissa, infopisteissä ja verkkoohjauksena. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaan on liitetty jatko-opintomahdollisuuksien
käsittelyyn opinto-ohjauksen oppitunteja sekä työhakuopintoja.
Valmistuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus saada opinto-ohjausta vielä valmistumisen jälkeen ottamalla
yhteyttä opinto-ohjaajiin. Tällöin opinto-ohjaaja neuvoo hänet ohjaustarpeen mukaisiin palveluihin.
Valmentavan koulutuksen tavoitteena on selkeyttää/vahvistaa opiskelijan koulutusvalintoja ja urasuunnittelua, mistä syystä hakeutuminen toisen asteen opintoihin on opintojen päättövaiheen oleellinen osa.
Katso lisätietoja valmentavan koulutuksen opetussuunnitelmasta.
Sivu 20/45
2.8
OHJAUS KOULUTUKSEEN JA URAVALINTOIHIN LIITTYVIEN PÄÄTÖSTEN TUKENA
Ohjauksella tuemme koulutukseen kiinnittymistä sekä ammatillisen suuntautumisen vahvistumista. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sekä työhön ja jatko-opintoihin siirtymisen suunnitelma ovat opiskelijalle käytännön työkaluja, joiden avulla hän voi oppia oman elämänsä suunnittelua ja tarvittavia päätöksentekotaitoja.
2.8.1
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinta ja sisältö
Meidän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva
henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana.17
Pedagogiseen oppimisympäristöön kuuluvat opiskelijoiden tiedollisen kehityksen tukeminen ja ohjauskäytännöt. Opettajien yhtenä työvälineenä tässä työssä toimii henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
HOPS. Sen avulla opiskelija hallitsee paremmin opiskeluaan.
Laadimme kaikille opiskelijoille henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) opiskelijahallinto-ohjelmaan (Wilma) yhdessä opiskelijan kanssa. HOPS pohjautuu opetussuunnitelmaan sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Laadinnassa otamme huomioon erilaiset oppimistyylit, terveydentila, toi-
17
L 630/1998
Sivu 21/45
mintakyky, yksilölliset voimavarat ja mahdollinen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Opiskelusuunnitelmassa kuvataan myös, jos opiskelija valitsee tutkinnon osia ja opintoja eri osaamisaloista ja tutkinnoista tai suunnittelee useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista.
Opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, opintojen valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemisen seurantaan ja oman oppimisensa arviointiin. Laadimme HOPS:n yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijapalveluhenkilöstön avustuksella opintojen alkaessa ja
tarkistamme ja arvioimme sitä opintojen kuluessa sekä opintojen päättövaiheessa. Vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa tehtävässä tarkistuksessa tehdään tarpeelliset muutokset. Kirjaamalla asiat HOPS:aan
opiskelija tekee kehittymisensä näkyväksi.
Ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) HOPS ja jatko-opintosuunnitelma
on oleellinen osa koulutuksen toteutusta. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu vailla toisen asteen tutkintoa oleville
perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi.
Opiskelijan ilmoittaessa eroamisesta tai opintojen keskeyttämisestä, hänen kanssaan käydään ohjauskeskustelu, jossa käsitellään eroamiseen tai keskeyttämiseen johtaneita syitä. Määräaikainen keskeyttäminen (opiskelija anoo) tai eroaminen tehdään aina kirjallisena (tarkemmin Opetussuunnitelman yhteisessä osassa). Mikäli opinnot keskeytyvät yli kahdeksi viikoksi, on oppilaitoksen ilmoitettava keskeytys
oppilaitoksen valvontailmoituksella (OT5) KELAlle.18 Opiskelijan eroaminen ilmoitetaan aina KELAan/TEtoimistoon.
HOPS on Wilmassa opiskelijan, ryhmänohjaajan, opettajien, opinto-ohjaajan ja opiskeluhuoltoryhmän
käytettävissä. Annamme opiskelijalle riittävästi tukea ja ohjausta suunnitelman laatimisessa. Ryhmänohjaaja kirjaa ja päivittää tiedot HOPS:sta opiskelijatietohallintajärjestelmän HOPS-välilehdelle yhdessä
opiskelijan kanssa ja tulostaa sen opiskelijalle. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa seuraamaan opintojen
etenemistä ja hakemaan ohjausta ja tukea opiskelu- ja urasuunnitteluun koko koulutuksen ajan.
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka sisältää:

opiskelijan henkilötiedot sekä tiedot ryhmästä ja ryhmänohjaajasta

lyhyet kuvaukset opiskelijan aikaisemmista opinnoista ja työkokemuksesta

opiskelijan oppimisen tavoitteet ja suoritustavat sekä niiden ajoituksen (myös työssäoppimisen)

opiskelijan vahvuudet ja tulevaisuuden suunnitelmat

opiskelijan valitsemat kaikille valinnaiset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat

opiskelijan aikaisempien suoritusten osaamisen tunnustamiset

mahdolliset vapautukset opiskelusta ja opiskelun rajoitteet, kielitaito

valmentavassa koulutuksessa koulutuksen suuntaaminen yksilöllisesti ja osaamistavoitteiden
henkilökohtainen valinnaisuus
18
KELA Oppilaitoskirje 2/2014, 25.6.2014 dnro 8/322/2014
Sivu 22/45

valmentavan koulutuksen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden osalta selvitämme erityisesti opiskelijan suomalaisen yhteiskunnan ja työkulttuurin tuntemusta sekä työkokemuksen laatua
o
koulutuksen ja tukitoimien tarve erityisesti suomen tai ruotsin kielen osalta; valmiuksia
verrataan tavoiteltavan tutkinnon ammatillisiin kielitaitovaatimuksiin (myös toisen kotimaisen kielen vaatimustaso) ja samalla otetaan huomioon muu kielitaito
o
tietokoneen käyttöön tai verkko-opiskeluun tarvittavat valmiudet
o
lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen.
Ryhmänohjaaja käy valmistuvan opiskelijan kanssa urasuunnittelua tukevan ohjauskeskustelun,
joka kirjataan HOPS:aan työllistymis- ja jatko-opintosuunnitelmaan. Lisäksi valmistuva opiskelija
osallistuu käytössä oleviin päättö- ja sijoittumiskyselyihin. Saatua palautetta käytämme opetuksen,
opinto-ohjauksen sekä toimintajärjestelmän kehittämiseen.
Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan lisäksi opiskelijan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSin laatiminen on kirjoitettu
osaksi OSA-On opetussuunnitelman yhteistä osaa (luku 2.2).
Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja näyttötutkinnoissa
Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Oulun seudun ammattiopiston näyttötutkintojen järjestäminen OSAOssa ja oppisopimuskoulutusta Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen OSAOssa
asiakirjoissa.
2.8.2
Nivelvaiheen ohjaustyö jatko-opintoihin siirtymisessä
Opiskelijalla on mahdollisuus saada ohjausta henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa opinto-ohjaajan
kanssa, infotilaisuuksissa, rekrytointitilaisuuksissa, infopisteissä ja verkko-ohjauksena. Yksiköissä järjestetään alakohtaisia työelämäpäiviä. Ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta käy opintoneuvojia/opinto-ohjaajia ja tuutoriopiskelijoita kertomassa koulutuksista. Opiskelijoita ohjataan osallistumaan ammattikorkeakoulun avoimiin oviin ja yliopiston abi-päiville.
Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaan on liitetty jatko-opintomahdollisuuksien käsittelyyn
opinto-ohjauksen oppitunteja toisen vuoden opintoihin sekä työhaku- ja työelämätaitojen opintoja. Opiskelijoilla on mahdollisuus vahvistaa jatko-opintovalmiuksiaan suorittamalla esim. kielten ja matematiikan
jatko-opintoihin suuntaavia opintoja valinnaisina tutkinnon osina tai sisällyttämällä opintoihinsa lukio-opintoja.
Jatko-opintoihin siirtymisen yhteydessä teemme aktiivista yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa.
2.8.3
Työelämätaidot ja työllistymissuunnittelu sekä työhön ohjaaminen
Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on työllistyminen. Tuemme opiskelijoiden työelämätaitojen
kehittymistä koko tutkinnon ajan ammatillisissa tutkinnon osissa, yhteisissä tutkinnon osissa (erityisesti
Sivu 23/45
Työelämätaidot 1 osp) sekä vapaasti valittavissa tutkinnon osissa ja erityisesti työssäoppimisjaksojen
aikana. Opiskelijan kiinnittyminen opintoihin auttaa myös työhön kiinnittymisessä. Opintojen loppuvaiheen opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa ammatillisen kasvun jatkuminen, antaa tietoa työmarkkinoista, työllisyystilanteesta ja erilaisista mahdollisuuksista työllistyä sekä tukea jatko-opintoihin hakeutumisessa. Päättövaiheessa teemme yhteistyötä mm. työvoimatoimiston, työelämän edustajien, ammattijärjestöjen, yritysten, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden nuorten työllistymistä tukevien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Aloitteellisuus ja yritteliäisyys lisäävät opiskelijoiden menestymistä yhteiskunnassa, jatko-opinnoissa ja
työelämässä. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yrittäjyysopintoja.
Yrittäjyyden ja yritteliäisyyden oppimista tuemme mm. harjoitusyritystoiminnan tai Nuori Yrittäjyys -toimintamallin mukaan.
Työelämätaitojen kehittäminen ja työllistymissuunnittelu ovat opinto-ohjausta työllistymisen näkökulmasta. Ohjaus kohdistuu koko opintopolkuun, ei vain opintojen päättövaiheeseen, koska työelämätaitojen
kehittymiseen liittyy vahvasti urasuunnittelun ohjaus: alan valinta (ohjaus ennen opintoja), työelämäorientaatio (ohjaus opintojen aikana) ja tulevaisuuden suunnittelu (ohjaus opintojen päättövaiheessa). Työssäoppimisjaksot ovat opiskelijoille hyvä mahdollisuus toisaalta oppia, toisaalta näyttää osaamisensa
mahdolliselle tulevalle työnantajalle. Järjestämme tai osallistumme opiskelijoiden kanssa erilaisiin työelämätapahtumiin ja vierailuihin. Opiskelija kirjaa työllistymis- ja jatko-opintosuunnitelmansa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa HOPSan.
Valmistuneiden sijoittumista työhön ja jatko-opintoihin seurataan päättökyselyyn sisältyvällä sijoittumiskyselyllä sekä seuraamalla työvoimahallinnon ja tilastokeskuksen tekemiä tilastoja. Tietojen perusteella
arvioimme ohjauksen tavoitteiden toteutumista ja kehitämme toimintaa päästäksemme tavoitteisiin.
Tuemme eri tavoin opettajien ja opinto-ohjaajien työelämäosaamisen kehittymistä ja ylläpitoa.
Sivu 24/45
3
Opiskeluhuollon suunnitelma
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut (kuraattori-, psykologi- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut). Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.19
Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuemme oppimista sekä tunnistamme, lievennämme ja ehkäisemme mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia.
Tämän OSAOn yhteisen opiskeluhuollon suunnitelman lisäksi jokaisella yksiköllä on ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelma. Yksikkökohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa ovat kirjattuna
yksikkökohtaiset palvelut, periaatteet ja yksikön sisäinen työnjako. Toimeenpanosuunnitelmasta tehdään
yksikönjohtajan viranhaltijapäätös.
3.1
OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEEN ARVIOINTI
Opiskeluhuollon kokonaistarpeen arviointiin olemme sisällyttäneet sekä yhteisöllisen opiskeluhuollon että
yksilökohtaiset palvelut. Yhteisöllinen opiskeluhuolto OSAOssa on kuvattu luvussa 4.2. Yhteisöllinen
opiskeluhuolto on opetussuunnitelman mukaista ehkäisevää ja ensisijaista toimintaa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville; henkilökunnalle, opiskeluterveydenhoidolle, kuraattoreille sekä psykologeille. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa20. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on kuvattu luvussa 4.5. Kokonaistarpeen arvioinnin lähtökohtana on nykytila-arviointi, jossa on tarkasteltu sekä olemassa olevia palveluja,
että erilaisia opiskelijatietoja.
OSAOlla on yksiköitä kuuden kunnan alueella. Yksikön sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja
kuraattoripalvelujen sekä opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä.
OSAOn yksiköissä opiskelee noin 6500 opiskelijaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, joista erityistä
tukea tarvitsevia on tällä hetkellä 13,4 % (20.9.2014 tilanteen mukaan). Noin puolella erityistä tukea tarvitsevista syy on luokiteltu ”muu syy”. Tähän luokkaan olemme sijoittaneet mm. sosiaaliset syyt, elämäntilanteen epävakaus, diagnoosin keskeneräisyys, päihdeongelmat sekä elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Tämän ryhmän osalta erityisesti kuraattori sosiaalityön ammattilaisena on tärkeä tuki opiskelijoille.
Monelle erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle psykologipalvelut ovat tarpeellinen, ennaltaehkäisevä tu-
19
20
L 1287/2013
L 1287/2013
Sivu 25/45
kimuoto. Lisäksi arvioimme, että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kokoinen joukko muita opiskelijoita tarvitsee erilaisia tukitoimenpiteitä opiskeluunsa, mutta heillä ei ole erityisopetuksen perustetta ja
sen tuomia tukimuotoja tai he eivät halua tätä määrittelyä.
Ammattiopiston opiskelijoiden ikäjakauma on laaja ja he ovat kotoisin lähes koko Suomen alueelta. Oulun
ja lähikuntien ulkopuolelta tulevat opiskelijat asuvat opiskelupaikkakunnalla kaukana kotoa ja todennäköisesti tarvitsevat enemmän myös opiskeluhuollon palveluja, koska kotikunnan palvelut ovat kaukana.
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä kuraattori- ja psykologipalvelut tulee voida järjestää kiireettömissä
tapauksissa 7 työnpäivän kuluessa ja kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana arkipäivänä. Aikaisemmassa tilanteessa ennen oppilas- ja opiskelijahuollon lain voimaan tuloa, jossa kuraattoripalvelut
oli järjestetty pääasiassa OSAOn toimesta, nämä määräajat ovat toteutuneet kuraattoripalvelujen osalta.
Palvelujen toteutumista arvioidaan puolivuosittain ja raportoidaan opiskeluhyvinvointiryhmille, yksikönjohtajakokoukselle sekä alueelliselle ohjausryhmälle.
Jokaisessa OSAOn yksikössä on vähintään yksi opinto-ohjaaja, joka koordinoi yksikön opinto-ohjauksen
toteutumista ja ohjaa opiskelijoita. Yksikköön nimetään opiskeluhuollosta vastaava henkilö (esim. opintoohjaaja) joka seuraa opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelman ja tavoitteiden toteutumista (ks. luku 3.4
omavalvonta). Resurssimäärittelyssä otetaan huomioon opinto-ohjauksen ja siihen liittyvien toimien lisäksi sekä yhteisöllinen opiskeluhuolto, yksilökohtainen opiskeluhuolto että yhteistyö oppilaitoksessa ja
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Arvioimme kuraattoripalvelujen tarpeen, kun se sisältää yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon,
yhteistyön oppilaitoksessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa, olevan seuraavan:

Oulun yksiköt: 6 kokoaikaista kuraattoria, 85 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön,
15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen21

Muhos: 1 kuraattori, 50 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön, 15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen; muuta työtä

Kempele: 1 kuraattori, 85 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön, 15 % työajasta näyttöperusteisten opiskelijoiden ohjaamiseen

Liminka: 25 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön

Pudasjärvi: 20 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön

Taivalkoski: 25 % työajasta opiskeluhuoltolain mukaiseen työhön
Kuraattori:

osallistuu osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa mm. opiskelijahyvinvointiryhmiin, ryhmäytymistuntien pitoon, moniammatilliseen asiantuntijaryhmään, tutor-toimintaan, vanhempain ryhmiin, kotiväeniltoihin, oppilaitoksen erilaisiin tapahtumiin, kriisiryhmän toimintaan sekä pitää luokkaryhmille esim. kiusaamisen ehkäisyyn liittyviä tunteja
21
L 1287/2013 lakia ei sovelleta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetussa koulutuksessa olevaan opiskelijaan eikä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetussa oppisopimuskoulutuksessa olevaan opiskelijaan, jos oppisopimuskoulutuksena järjestetään näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavaa koulutusta tai sellaista lisäkoulutusta, joka ei johda tutkintoon.
Sivu 26/45

tukee ja ohjaa opiskelijaa opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä psyykkisissä ja sosiaalisissa
ongelmissa ja tekee opiskelijan tilanteen kartoitusta, tuen tarpeen arviointia, sosiaalisen selvityksen tekemistä (koulunkäynti, opiskeluympäristö, toimintakyky, vointi ja jaksaminen, perhe- ja kotitilanne, kaverisuhteet, harrastukset, vapaa-aika, …)

käy ohjausja tukikeskusteluja sekä sopii koulunkäyntijärjestelyjä, osallistuu pedagogisen tuen
ryhmään

pitää yhteyttä ryhmänohjaajiin, opiskeluterveydenhuoltoon, huoltajiin ja opiskelijan tukiverkostoon (mm. neuvottelut ja konsultaatiokeskustelut opettajien kanssa)

ohjaa tarvittaessa muihin palveluihin sekä tekee yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa, tarkoituksena edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, kehittää alueen palveluja sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä
Psykologipalvelujen tarve sisältäen yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon, yhteistyön oppilaitoksessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa, on arvioitu olevan:

Oulun yksiköt: 4 kokoaikaista psykologia

Muhos: 50 % yhden henkilön kokonaistyöajasta

Kempele: 70 % yhden henkilön kokonaistyöajasta

Liminka: 20 % yhden henkilön kokonaistyöajasta

Pudasjärvi: 15 % yhden henkilön kokonaistyöajasta

Taivalkoski: 20 % yhden henkilön kokonaistyöajasta
Opiskeluhuollon psykologipalveluiden tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvua ja kehitystä, oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia. Tämä tapahtuu ensisijaisesti tukemalla oppilaitoksen yhteisöä opetus- ja kasvatustehtävässään mm. suunnittelun, konsultoinnin, koulutuksen antamisen ja ryhmäinterventioiden kautta. Lisäksi psykologi selvittää ja arvioi yksittäisten opiskelijoiden elämäntilanteita psyykkisen
ja pedagogisen tuen järjestämiseksi. Psykologi tarjoaa myös lyhytkestoisia ja tavoitteellisia tukikäyntejä
sekä osallistuu oppilaitoksen kriisityöhön. Psykologi tekee yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden verkostojen kanssa.
3.2
YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä
edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja
osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. 22 (ks. myös OSAO opetussuunnitelman yhteinen osa,
luku 5.1. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta)
3.2.1
Yhteisölliset palvelut
Yhteisöllisiä opiskeluhuollon palveluja OSAOssa ovat edellä kuvatut ohjauksen palvelut ja toiminnot, (tiedottaminen, ryhmäyttäminen, ryhmänohjaus, opiskeluhyvinvointi, pedagogiset ohjauskeskustelut,…)
22
L 1287/2013
Sivu 27/45
sekä opetussuunnitelman mukaiset yhteiskuntavastuullisuus, perustehtävän toteuttaminen (osaamisen
tuottaminen), sidosryhmäyhteistyö, tasa-arvoja yhdenvertaisuustyö, oppimisympäristöt (fyysinen,
psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen) sekä yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta. Yksikkökohtaiset yhteisöllisyyttä ja opiskeluhyvinvointia tukevat toiminnot ja palvelut määritellään tarkemmin yksikkökohtaisissa ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa.
Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa (1.8.2015 alkaen) kuvataan tarkemmin, miten opetussuunnitelman mukaiset tutkinnon osat ja niiden sisällöt edistävät hyvinvointia.
3.2.2
Opiskeluhyvinvointiryhmät
Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja sen koordinaatiota alueellisesti ja OSAOssa ohjaavat seuraavat ryhmät:
OSAOn, alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten sekä sijaintikuntien edustajista koostuva monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmän (alueellinen strategiaryhmä) tehtävänä on alueellinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi; ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa. Ryhmään kuuluu edustus
sijaintikunnista ja koulutuksen järjestäjiltä. Lisäksi tarvittaessa mukaan kutsutaan asiantuntijoita esimerkiksi nuorisotoimesta, lastensuojelusta, poliisista, seurakunnasta.
OSAOn ohjauksen ja opiskeluhuollon jaoksen (oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmän) tehtävänä on
opiskelun ohjauksen ja tuen sekä opiskeluhuollon OSAOtasoinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja
arviointi. Ryhmä kokoontuu kuukausittain lukuvuoden aikana, jäseninä edustajat yksiköistä ja opiskelijapalveluista: opiston johto, opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattori- ja psykologipalvelut. Ryhmään kutsutaan asiantuntijoita, esimerkiksi opiskelija (opiskelijakunnan edustajistosta), opintoasiainsihteeri, terveydenhoitaja, seurakunnan oppilaitostyöntekijä, asuntolaohjaaja, jne. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja.
Yksikön opiskeluhyvinvointiryhmän tehtävänä on yksikkötasoinen opiskeluhuollon käytännön toiminnan
suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä yksikön yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen yksikön oman
ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelman mukaisesti.
OSAOn yhteisen ja yksiköiden omien opiskeluhyvinvointiryhmien tehtävänä on opiskelijan ja kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen; yhteisöllisen ja ennaltaehkäisevän työn rakenteiden ja toimintatapojen luominen, opiskeluhuoltoa koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä suunnittelua ja arviointia varten, opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelu, opiskelijoiden osallisuudesta huolehtiminen, huoltajien kanssa tehtävän opiskeluhuollon yhteistyön kehittäminen ja seuranta, yhteistyön koordinointi oppilaitoksen ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa, oman työn suunnittelu ja opiskeluhuollosta
tiedottaminen sekä yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön seuranta ja arviointi.
Opiskeluhyvinvointiryhmissä asioita käsitellään yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Ryhmät eivät käsittele
salassa pidettäviä asioita vaan keskustelua käydään ryhmistä ja yhteisöstä esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen ehkäisyn tai osallisuuden näkökulmista. Opiskeluhyvinvointiryhmä ei käsittele yksittäisen opiskelijan asioita ainakaan siten, että opiskelija on tunnistettavissa. Opiskeluhyvinvointiryhmät pitävät kokouksistaan muistiota.
Sivu 28/45
3.2.3
Alueellinen yhteistyö
Tärkeitä yhteistyötoimijoita alueellisesti, oppilaitos- ja yksikkötasolla ovat huoltajien lisäksi alueen yritykset ja työpaikat, kunnat, Etsivä nuorisotyö, Ammattiopisto Luovi ja muut alueen oppilaitokset, Lasten ja
nuorten psykiatrinen työryhmä LANU, Nuorisopsykiatrian klinikka, Nuorten päihdeasema Redi64, kuntien
päihdepalvelut, Seurakuntien oppilaitospalvelut ja nuorisotyö, nuorten työpajat, Byströmin nuorten palvelut, koulupoliisi, Kela sekä alueelliset työ- ja elinkeinotoimistot ja työvoiman palvelukeskus.
Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon osallistuvat myös opiskeluhuollon kuraattorit, psykologit sekä opiskeluterveydenhuolto. Lisäksi jokaisen oppilaitoksen/yksikön käytettävissä on oltava sijaintikunnan nimeämän
vastaavan kuraattorin palvelut.
Opiskeluhuollon alueellista yhteistyötä koordinoi toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon
ohjausryhmä, jossa on jäseninä edustajat opiskeluhuollosta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä alueen oppilaitoksista ja koulutuksen järjestäjiltä.
OSAO käy vuoropuhelua yksiköidensä sijaintikuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa
ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä, opiskeluhuoltoa koskevassa lainsäädännössä sekä terveydenhuolto- ja lastensuojelulaeissa määritellyistä toimintamuodoista.
3.2.4
Päihdetyö
Yksiköissä noudatetaan Osekkin Päihdeohjelmaa 2015 sekä ohjetta opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi Oulun seudun ammattiopistossa. Opiskelijoiden päihteetöntä elämäntapaa ja sosiaalista vahvistumista tuemme tarjoamalla päihteetöntä toimintaa myös vapaaajalle. Tilanteissa, joissa huolestumme opiskelijan tai opiskelija itse on huolestunut omasta tai kavereiden
päihteiden käytöstä, otamme asian heti puheeksi. Jos opiskelijan havaitaan tai epäillään olevan päihtyneenä oppilaitoksessa tai oppilaitoksen alueella, työn opetuksessa tai työssäoppimisen jaksoilla, puutumme asiaan heti. Päihteiden käyttö selvitetään opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa,
tehdään tilannekartoitus, sovitaan jatkotoimenpiteistä, hoitoonohjauksesta ja seurannasta. Toimintamallin mukaan koko ammattiopiston henkilökunnalla on velvollisuus puuttua päihteiden käyttöön.
OSAO on savuton oppilaitos. ks. myös Järjestyssäännöt.
3.2.5
Yhteistyö opiskelu- ja työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetuksen sekä
ammatillisten tutkinnon osien opetuksen välillä
Opiskelijoiden käytössä on Ammattiosaajan työkykypassi (ks. yksikkökohtainen toimeenpanosuunnitelma, tutkintokohtaiset suunnitelmat).
Opetuksen yhteistyö suunnitellaan opetussuunnitelmauudistuksen (2015) osana.
Sivu 29/45
3.2.6
Tiedottaminen tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä
Katso luku 2.7.2 Opinto-ohjaus ennen opintoja ja koulutustiedottaminen sekä OSAO opetussuunnitelman
yhteinen osa ja sen liite luku 3. Opiskeluoikeuden menettäminen.
Katso myös Opetushallituksen määräys 91/011/2014: Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset
ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa (ns. SORA-tutkinnot).
3.2.7
Esteettömän oppimisympäristön turvaaminen ja tapaturmien ehkäiseminen
Asia kuvataan turvallisuusohjeissa (pelastussuunnitelma, kriisitoimintaohje) sekä turvallisen oppimisympäristön kuvauksissa (www.osao.fi). Päihteiden käyttöön puuttumiseen, savuttomuuteen sekä asialliseen
kohteluun opiskelu- ja työyhteisössä on laadittu omat ohjeistuksensa, jotka on kuvattu mm. Opiskelijan
oppaassa ja osin tässä suunnitelmassa sekä OSAO opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Työturvallisuutta opetuksessa ja työssäoppimisessa ohjeistamme OSAO opetussuunnitelman yhteisessä osassa.
Koulumatkojen ja koulutukseen liittyvien matkojen, kuljetusten ja odotusaikojen turvallisuutta koskevat
tarkemmat ohjeet laaditaan osana OSAOn turvallisuustyön kehittämistä.
3.2.8
Yhteistyö opiskelijoiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa
Teemme yhteistyötä opiskelijoiden, opiskelijoiden kotiväen sekä muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijakunta ja OSAOn opiskelijakuntien edustajisto ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme.
Opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen ja opiskelijakunnat23

jokaisella oppilaitoksella on sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta, opiskelijakunnan tehtäviä voi hoitaa myös opiskelijayhdistys

OSAO edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtii siitä, että kaikilla opiskelijoilla on
mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä
opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista

OSAO turvaa opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset

Opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä järjestyssäännön valmisteluun. Lisäksi järjestämme mahdollisuuksia opiskelijakunnalle tulla kuulluksi ennen em. suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se ole
asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten
tekemistä.
Opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisen toimenpiteitä kuvataan opetussuunnitelman yhteisessä
osassa, varhaisen tuen malleissa, tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmassa sekä Asiallinen kohtelu
opiskeluyhteisössä -asiakirjassa. Käytännön toimenpiteet kuvataan yksikkökohtaisissa ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa sekä lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
23
L630/1998, muutos L 1269/2013; 36 §
Sivu 30/45
Opiskelijoita on kuultu tätä suunnitelmaa valmisteltaessa (avoin kommentointimahdollisuus Wilman
kautta sekä opiskelijakuntien edustajiston kuuleminen syksyllä 2014).
Yhteistyö huoltajien kanssa
Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyö järjestetään niin, että opiskelija saa tukea sekä opiskeluun että hyvinvointiin koskeviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Yksiköt järjestävät syksyisin kotiväenillan uusien
opiskelijoiden vanhemmille, huoltajille ja perheenjäsenille. Lisäksi opiskelijoiden vanhemmat ja huoltajat
kutsutaan yksikön avoimiin oviin ja muihin tapahtumiin. Ryhmänohjaajan vastuulla on pitää aktiivista yhteyttä opiskelijan huoltajiin tai alle 18-vuotiaiden yksin Suomeen tulleiden nuorten osalta heidän edustajiensa kanssa. Opiskeluhuollon palvelujen henkilöstöllä on käytössään Lapset puheeksi -menetelmä.
Yksikön ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmassa sekä Wilman käyttöohjeissa kuvataan tarkemmin, miten yksikkö varmistaa seuraavien asioiden toteutumisen:

miten opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä

millaiset käytänteet meillä on opiskelijan toiveiden huomioon ottamisessa koskien huoltajien
kanssa tehtävää yhteistyötä

miten ja milloin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi alaikäisen opiskelijan kypsyyttä tehdä itseään koskevia päätöksiä (arvion alaikäisen opiskelijan kypsyydestä tehdä päätöksiä omaan hyvinvointiinsa liittyen voi tehdä vain sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö)
Joissakin ammattiopiston yksiköissä toimii oppilaitoksen ja vanhempien yhteistyöryhmiä. Yhteistyöryhmien toiminta-ajatuksena on tukea yksikön opetus- ja kasvatustyötä sekä yksikön arvojen ja toimintaperiaatteiden toteutumista. Tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen sekä opiskeluhuollon edistäminen erityisesti opiskelijoiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Yhteistyöryhmä on kehittämässä yksikön toimintaa ja ottaa kantaa ajankohtaisiin opiskeluun liittyviin asioihin.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa opiskeluhuollossa
Etsivän nuorisotyön toiminnassa ammattiopiston yksiköt ovat mahdollistamassa koulutuksen ulkopuolelle
jääneille tai jäämässä oleville ohjausta ja tukea opiskelupaikan löytämiseksi. Lisäksi yhteistyössä esim.
kuntien vastuuhenkilöiden kanssa etsitään ratkaisuja, jos ammatilliseen koulutukseen valittu ei aloita
opintoja tai keskeyttää tai on vaarassa keskeyttää heti opintojen alussa. Tavoitteena on löytää nuorelle
mielekästä ja aktiivista tekemistä esim. työpajoista ja -harjoittelusta.
Yhteistyö ja yhteydet Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston, ammatinvalinnanohjauksen, työnhakuneuvonnan ja eri hankkeiden sekä muiden oppilaitosten kanssa kuvataan toimintajärjestelmässä.
3.3
OPISKELIJOIDEN SUOJAAMINEN VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
Oulun seudun ammattiopistolla on laadittu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ”Asiallinen kohtelu
opiskeluyhteisössä” -toimintamalli (luku 3.6.), Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli (OSAO) ja Opetussuunnitelman yhteinen osa, joissa kuvataan mm. mistä muodostuu turvallinen opiskeluympäristö. Niissä on
Sivu 31/45
myös määritelty toimenpiteet kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi sekä niihin puuttumiseksi ja asioiden käsittelystä oppilaitosyhteisö-, opiskelijaryhmä- ja yksilötasolla. Kurinpitomenettelystä
ja opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista voit lukea lisää Opetussuunnitelman yhteisestä osasta.
Yksiköissä toimii turvallisuusvastaavia sekä kriisityöryhmiä tai koulutettuja henkilöitä, jotka suunnittelevat
ja ylläpitävät yksikön toimintasuunnitelmaa kriisitilanteiden varalta. Yksiköiden kriisityöryhmän jäsenet toimivat OSEKKin kriisitoimintamallin ja yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien mukaan. Jokaisessa yksikössä on ajantasainen pelastussuunnitelma ja yksiköt järjestävät säännöllisesti mm. poistumis- ja suojautumisharjoituksia. Ohjauksen ja opiskeluhuollon palvelut ovat opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä
myös mahdollisissa kriisitilanteissa ja niiden jälkeen.
Teemme yhteistyötä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa sekä olemme tarvittaessa yhteydessä
viranomaisiin. Suunnitelmien toteutumista seurataan, arvioidaan sekä päivitetään säännöllisesti ja niistä
tiedotetaan opiskelijoita, huoltajia ja henkilökuntaa sekä viranomaisia
OSEKK turvallisuustyön ohjeet ja kriisitoimintamalli
Yksikön kriisitoimintamalli
OSEKK tasa-arvosuunnitelma
OSAO tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä
Asiallinen kohtelu työyhteisössä
Asiallinen kohtelu opiskeluyhteisössä
Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli
Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastamiskäytännöt
Sijaintikunnan opiskeluterveydenhuolto on velvollinen tarkastamaan opiskeluympäristön terveellisyys ja
turvallisuus opiskelijan terveyden edistämiseksi joka kolmas vuosi 24 . Terveydenhuoltolaki 25 velvoittaa
koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa valvomaan ja edistämään opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tarkastuksessa voidaan hyödyntää myös työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä. Lisäksi meidän
on tarpeen hyödyntää kouluterveyskyselyn tuottamaa koulukohtaista tietoa.
Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken.
3.4
OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA (OMAVALVONTA)
Seuraamme OSAOn opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista seuraavasti:

tulo-, olo- ja päättökyselyt vuosittain sekä muu saatu palaute; tiedot kootaan ja käsitellään sekä
yksiköittäin (koulutusjohtaja) että oppilaitostasolla (rehtorintoimisto); erityisesti kysymykset, joilla
mitataan opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluhuollon ja osallisuuden to-
24
25
A 380/2009
L 1326/2010
Sivu 32/45
teutumista. Kyselyiden tulokset käsitellään OSAOn johtoryhmässä, kehittämisjaoksissa ja yksiköissä. Kyselyistä nostetaan esille asioita, joihin puututaan ja joita kehitetään sekä tehdään
suunnitelma muutoksen toteuttamiseksi.

Kouluterveyskysely, toteutetaan kahden vuoden välein (THL). Tulokset käsitellään yksikkötasolla (opiskeluhuollon vastuuhenkilö, opiskeluhyvinvointiryhmä), oppilaitostasolla (opiskeluhuollon vastuuhenkilö, opiskeluhyvinvointiryhmä, OK-tiimi ja johtoryhmä) sekä sijaintikunnittain (ohjaus-ryhmä).

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa -kysely (THL) kahden vuoden välein, tulosten käsittelyssä hyödynnetään www.teaviisari.fi sivustoa.

opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuskäyntien yhteydessä (sijaintikunnan opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto), kolmen vuoden välein. Tulokset käsitellään yksiköiden ja OSAOn opiskeluhyvinvointiryhmissä sekä tarvittavat toimenpiteet yksiköiden ja
OSAOn johtoryhmissä

opiskeluhuollon kehittämisestä seurantatietojen perusteella vastaa oppilaitoksen johto yhdessä
hyvinvointiryhmien kanssa

Keskeisistä tuloksista tiedotetaan opiskelijoita esim. opiskelijafoorumeissa, huoltajille ja yhteistyökumppaneille eri tilaisuuksissa

Opiskeluhuoltoon liittyvät seurantatiedot raportoidaan opiskeluhuollon ohjausryhmälle opiskeluhuollon arviointia sekä toiminnan kehittämistä varten
Seurannan tuloksista raportoidaan opiskeluhyvinvointiryhmiä, yksikönjohtajakokousta sekä alueellista
opiskeluhuollon ohjausryhmää. Ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittämisjaos tekee esityksiä toiminnan
kehittämisestä ja palaute- ja muutosmenettelyn kautta toiminnan jatkokehittäminen viedään osaksi vuosisuunnittelua (TTS ja KS-prosessi).
3.5
YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO JA SIIHEN LIITTYVÄT PALVELUT
Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ja monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. 26 Yksilökohtainen opiskeluhuolto EI ole opettajan työnohjausta, EI ole kurinpitoa EIKÄ erityisen
tuen päätöksentekoa.
Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluterveydenhuolto on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (L 1287/2013)
Yksilökohtaiset opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen, henkilöstön keskinäinen työn- ja vastuunjako
sekä toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin sekä opintojen edistämiseksi ja
seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi määritellään tarkemmin yksiköiden ohjauksen ja opiskeluhuollon toimeenpanosuunnitelmissa.
26
L 1287/2013
Sivu 33/45
3.5.1
Monialaisen asiantuntijaryhmän asettaminen sekä yksittäistä opiskelijaa koskevat toimintatavat ja käytänteet
Asiantuntijaryhmän kokoaa se ammattihenkilö, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Yksikön opiskeluhuollosta vastaavaa henkilöä (esim. opinto-ohjaaja) voi tässä konsultoida. Tuen tarpeen voi ilmaista
opiskelija itse, hänen huoltajansa, joku oppilaitosyhteisön jäsen tai opiskeluhuollon asiantuntija. Asiantuntijaryhmän kokoonpano perustuu opiskelijan tai hänen huoltajansa antamaan kirjalliseen suostumukseen (yhteinen lomake). Asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa
tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja
siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään27.
Monialainen asiantuntijaryhmä on nuorta ja hänen perhettään tukeva yhteistyöryhmä. Ryhmän työtapa
on keskusteleva ja ryhmässä sovitaan asioista. Ryhmän kokoaa se, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu, eli se jolla huoli herää. Ryhmän kokoaminen ja työskentely perustuvat opiskelijan (ja huoltajan)
suostumukseen. Suostumuksella ryhmää voidaan laajentaa tai rajata. Ryhmään kuuluvilla on lupa salassapidon estämättä vaihtaa tietoja, jotka ovat välttämättömiä opiskeluhuollon järjestämisessä.
Arviota kehitystasosta ja nuoren edun toteutumisesta tarvitaan silloin, kun opiskelija kieltää yhteydenoton
huoltajaan. Arvion tekee aina sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilainen. Tehty arvio ja sen tulos on
aina kirjattava. Huoltaja ei voi kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.
3.5.2
Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon opiskelijahallintojärjestelmään aikajärjestyksessä
eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan:

nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;

asian aihe ja vireillepanija;

opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;

tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt
ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;

toteutetut toimenpiteet;

kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä,
mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Koulutuksen järjestäjä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä
(opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä
laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat.
27
L 621/1999 26 §:n 3 mom
Sivu 34/45
Opiskeluhuoltokertomus tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin (Wilma). Rekisterinpitäjä nimeää rekisterin vastuuhenkilön sekä yksiköiden vastuuhenkilöt. Rekisterin vastuuhenkilöt märittelevät tapauskohtaisesti käyttöoikeudet tallennettuihin tietoihin. Asiantuntijaryhmän vastuuhenkilö vastaa siitä, että yksittäistä opiskelijaa koskevat opiskeluhuoltokertomukset tulevat kirjattua. Myös muut kyseisen ryhmän jäsenet voivat kirjata asioita. Opiskeluhuollon palvelujen henkilöstö tekee kirjauksia myös omiin asiakasrekistereihinsä.
Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä
henkilöä, ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:ssä
säädetään.
Oppilaitoksen henkilöstö, opiskeluhuoltopalveluja toteuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt taikka niiden toimeksiannosta tai muutoin niiden lukuun opiskeluhuollon toimenpiteisiin osallistuvat
ammattihenkilöt, opetusharjoittelua suorittavat ja muut opetuksen tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteutukseen osallistuvat henkilöt taikka opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten
jäsenet eivät saa antaa sivullisille yksilökohtaisen opiskeluhuollon asiakirjoihin sisältyviä tai muuten tietoonsa saamia yksittäistä opiskelijaa koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos siihen ei ole:

asianomaisen henkilön tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen laillisen edustajansa kirjallista, yksilöityä suostumusta; taikka

tiedon luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä.
Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. konsultaatiota pyytävä saa ilmaista salassa pidettäviä tietoja28.
Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän
on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat
tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.
Kuraattoreiden, psykologien ja opiskeluterveydenhuollon rekistereistä ja niiden käytön ohjeistuksesta
vastaavat yksiköiden sijaintikunnat. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen.
3.5.3
Terveystarkastusten ja muun opiskeluterveydenhuollon toteuttamisessa tarvittava yhteistyö
Opiskeluterveydenhuolto ylläpitää ja tukee opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja
auttaa opintojen etenemisessä ja valmistumisessa ammattiin. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on
lisätä opiskelijan elämänhallinnan taitoja ja korostaa terveitä elämäntapoja arkielämän voimavarana.
28
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999, 26§ 3 mom
Sivu 35/45
Terveydenhoitaja tapaa uudet opiskelijat opintojen alussa, jolloin hän kertoo tarkemmin terveydenhuollon
palveluista mm. lääkäripalveluista ja ajanvarauksesta. Terveydenhoitaja kutsuu kaikki uudet opiskelijat
terveystarkastukseen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tarkastuksissa korostuvat opiskelijan terveydentilan ja tulevan ammatin yhteensopivuus.
Yksiköiden opiskeluhyvinvointiryhmiin on nimetty opiskeluterveydenhuollon lääkäri ja terveydenhoitaja
asiantuntijajäseniksi. Tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri voivat osallistua myös yksilökohtaisen monialaisen opiskeluhuollon tapaamiseen opiskelijakohtaisesti.
Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuvataan tarkemmin yksikön ohjauksen ja opiskeluhuollon toimintasuunnitelmassa ja yksikön sijaintikunnan kanssa tehdyissä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelmissa.
Opiskeluterveydenhuollosta vastaa yksikön sijaintikunta. Terveydenhuoltolain 1326/2010 mukaisesti
opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:

oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon
sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö,
seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien;

opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen.
Terveydenhoitajat ohjaavat opiskelijoita erilaisten terveydenhuollon palveluiden pariin.
3.5.4
Opiskelijoiden terveydentilan tai toimintakyvyn muutoksista johtuvien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista edistävät toimenpiteet
Psykososiaaliselle tuelle ja ohjaukselle on rakennettu yksiköihin huolen puheeksi ottamisen ja varhaisen
tuen toimintamalli. Huolen puheeksi ottaminen on menetelmä, jolla puututaan myönteisesti ja avoimesti
huolenaiheisiin muun muassa koulukiusaamiseen, poissaoloihin, päihdeongelmiin ja yleensä elämänhallinnan ongelmiin. Varhaisessa tuessa on kysymys myös rajojen asettamisesta ja niistä kiinni pitämisestä.
Yksikkökohtaisesti kuvataan tarkemmin varhaisen tuen käytännöt.
3.5.5
Opiskelijan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen
oppilaitoksen työpäivän aikana
Opiskelijan sairauden vaatimasta hoidosta tai lääkityksen järjestämisestä sovitaan kulloinkin erikseen
hoitavan tahon kanssa. Oppilaitoksen henkilökunta ei saa antaa minkäänlaista lääkitystä.
Erityisruokavaliota varten opiskelija toimittaa lääkärintodistuksen tai vastaavan selvityksen opiskelijaravintolan vastaavalle vaadittaessa.
Sivu 36/45
3.5.6
Yhteistyö opiskeluhuollon palveluiden toteuttamisessa ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa
Kuntayhtymä sopii opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen yksikön sijaintikunnan
kanssa. Toiminnan suunnittelua ja kehittämistä sekä seurantaa varten on Opiskeluhuollon alueellinen
ohjausryhmä.
Sijaintikunnista Kempele, Muhos, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Liminka tarjoavat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon kunnan sosiaali- ja terveystoimen taholta. Oulun kaupungin opiskeluhuollon kaksi psykologia toimivat kaupungin toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Oulun kaupunki vastaa kuraattoripalveluista kahden kuraattorin resurssilla kaupungin alueella olevien ammatillisten
oppilaitosten osalta, kolme kuraattoria jatkavat toistaiseksi OSAOn rahoituksella. Oulun kaupungin opiskeluterveydenhuolto vastaa terveyspalveluista.
Tarvittava yksikkökohtainen yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden
kanssa (kuten erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi) kuvataan yksikkökohtaisessa toimeenpanosuunnitelmassa.
Yhteistyön tekeminen tehostetun ja erityisen tuen, perusopetuksen, ammatilliseen peruskoulutukseen
valmentavan koulutuksen sekä jatko-opintojen suunnittelussa kuvataan OSAOn opetussuunnitelman yhteisessä osassa luvussa 2.2. sekä tässä asiakirjassa luvuissa 2.7 ja 2.8.
Oulun kaupungin perusopetus- ja nuorisopalvelujen kanssa on tehty yhteistyösopimus opiskelijoiden työpajajaksoista työpajoilla, työpajanuorten koulutukseen tutustumisjaksoista ammattiopistossa, joustavan
koulutukseen siirtymisen tuesta sekä kesken jääneen koulutuksen loppuunsaattamisesta. Työpajojen
kanssa on myös sovittu työpaikalla opitun dokumentoinnista sekä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteista. (ks. rehtorin viranhaltijapäätös 17.10.2013 § 292)
Jatko-opintojen suunnittelun toimintatavat kuvataan edellä opinto-ohjauksen osuudessa.
3.5.7
Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi
Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen kuvataan sijaintikunnan opiskeluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa yksiköittäin.
3.5.8
Opiskeluhuollon tuki ja ohjaus kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin tai sen uhan yhteydessä.
Opiskeluhuollon asiantuntijat tai tarvittaessa yksilökohtainen asiantuntijaryhmä ovat opiskelijan tukena
mahdollisten kurinpitorangaistusten tai opiskeluoikeuden peruuttamisprosessin tai sen uhan yhteydessä.
Sivu 37/45
4
Hyvän ohjauksen kriteerit osana laatujärjestelmää
Olemme kirjoittaneet tämän ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteerien29 arviointikohteiden mukaisesti. Valtakunnalliset kriteerit on laadittu työkaluksi ohjauksen
laadun tukemiseen. Hyvän ohjauksen kriteerit on suositus, joka on laadittu perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjauksen laadun kehittämistä ja varmistamista varten. Hyvän ohjauksen valtakunnallisten kriteereiden tavoitteena on tukea ohjauksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä varmistaa lasten ja nuorten laadukkaan ohjauksen saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista
riippumatta.
Hyödynnämme jatkossa hyvän ohjauksen kriteereitä ohjauksen ja opiskeluhuollon arvioinnissa. Kriteerien avulla on mahdollista löytää ne keskeiset teemat, joita kehittämällä ohjauksen laatua voidaan paikallisesti parantaa.
29
Opetushallitus, 2014
Sivu 38/45
5
Ohjauksen ja opiskeluhuollon arviointi sekä suunnitelman päivittäminen
Arvioimme ohjaustoimintoja ohjauksen ja opiskeluhuollon sisällön ja laadun kehittämiseksi ja riittävyyden
arvioimiseksi opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa sekä erilaisilla kyselyillä
sekä itsearvioinneilla. Itsearvioinneissa hyödynnämme Opetushallituksen Hyvän ohjauksen kriteerejä.
Osallistumme opiskeluhuollon kansallisiin arviointeihin sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyihin.
Arvioinneista, kyselyistä ja valtakunnallisesta tiedonkeruusta saamamme tiedot hyödynnämme toiminnan
kehittämisessä toimintajärjestelmässä kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Kehittämistoimenpiteet kirjataan osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa (TTS) sekä käyttösuunnitelmia (KS) ja arvioidaan osana tilinpäätöstä. Katso myös luku 3.4. Opiskeluhuollon omavalvonta. Alueellinen toisen asteen ammatillisten
oppilaitosten opiskeluhuollon ohjausryhmä arvioi, seuraa ja ohjaa alueellisia toiminnan parantamismenettelyjä.
Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelman päivityksestä vastaavat ohjauksen ja opiskeluhuollon vastuuhenkilöt sekä kehittämisjaokset.
Sivu 39/45
Lähteet
Ammatillisen perustutkinnon perusteet; Määräys tutkinnoittain xx/011/2014, sisältää määräyksen
4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut
Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998); muutoksineen
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998); muutoksineen
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998); muutoksineen
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999); muutoksineen
Määräys 101/011/2014; Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä
opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatillisessa peruskoulutuksessa /Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
Määräys 90/011/2014; Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa peruskoulutuksessa
Määräys 91/011/2014; Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa
Määräys 92/011/2014; Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista
ammatillisessa peruskoulutuksessa
Määräys 93/011/2014; Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
Määräys 94/011/2014; Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet sekä
opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteet ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa/Opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen ammatilliseen perustutkintoon valmentavissa koulutuksissa
OPH, Hyvän ohjauksen kriteerit (2014)
OPH, Määräys: Ammatillisten perustutkintojen perusteet Opiskeluhuolto 7.3.2014 Dnro 10/011/2014
Opiskeluhuollosta hyvinvointia -seminaari, 16.9. – 17.9.2014 Helsinki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
koulutusmateriaalit
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013; muutoksineen
OSAO Opetussuunnitelman yhteinen osa, hyväksytty 8.6.2015
Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (811/1998); muutoksineen
Sivu 40/45
Liitteet
Liite 1
OSAO OHJAUKSEN JA OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA, LIITE 1 OPINTO-OHJAUKSEN OPINTOJAKSOSUUNNITELMA
Oulun seudun ammattiopistossa perustutkintoihin sisältyy luokka- ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta (opinto-ohjauksen opintojaksot) seuraavan suunnitelman mukaisesti. Yksikkö laatii tämän jaksokuvauksen perusteella tarkemman toteuttamissuunnitelman, jossa täsmennetään resurssit, vastuut ja tukimateriaalit. Toteuttamissuunnitelman toteutumista seurataan Wilman päiväkirjalla.
1. OPISKELUVUOSI, OPISKELUN ALOITUSVAIHE
Tavoite:

Opiskelija perehtyy ammatillisiin opintoihin, yhdistelmäopintoihin (mm. ammattilukio) ja opiskeluun.

Opiskelija vahvistaa tai selkeyttää ammatillista suuntautumista.

Opiskelija osallistuu opiskeluyhteisönsä toimintaan.

Opiskelija suunnittelee opintonsa ja laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ryhmänohjaajan
kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan.

Opiskelija seuraa opintosuoritusten kertymistä ja hakee ohjausta opintojen suunnitteluun.

Opiskelija osaa tunnistaa opiskeluunsa ja elämän tilanteeseensa liittyviä ongelmatilanteita ja osaa hakea
tukea ja ohjausta mm. opiskelijahuollon palveluista, ohjausja neuvontapalveluista.
Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki -periaate; ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja keskeisiä (mutta eivät ainoita)
toimijoita.
Tuntia
Päivämäärä
Tuntien pitäjä
3
Pvm
Nimi
Opinto-ohjauksen tavoite
Sisältö/aihe
Vastuu/kuka tekee
Mihin liittyy
Mistä tietoa, esimerkiksi
Perehdytys, henkilökohtaisen kasvun tukeminen
Oppilaitoksen toiminta, oppimisympäristö, henkilökunta. Opiskelijan opas
Ryhmänohjaaja
tuutori-opiskelijat
Oma paikka opiskeluyhteisössä; opiskeluun sitoutuminen
Kiertokävely
Opiskelijan opas
www.osao.fi/osaolaiselle
ROPO-kansio
http://www.ohjaustarvearvio.fi/ao/
2
Pvm
Nimi
Perehdytys
Ryhmänohjaaja
Yhteistyö kotien kanssa,
kotiväen illat
Opiskelijan opas
Wilma- työjärjestykset, päiväkirjat,
tuntimerkinnät, pikaviestit
>Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet ROPO-kansio
3
Pvm
Nimi
Henkilökohtaisen
kasvun tukeminen, ammatillisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Opiskelu ammatillisessa oppilaitoksessa; opiskelukäytänteet,
opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, työajat, työjärjestykset,
Wilma, osaamisen tunnustaminen, erilaiset opintopolut
Ammattiin kasvu; ammattialan
vaatimukset ja mahdollisuudet,
alan työpaikat, ammattietiikka
Ryhmänohjaaja/
Omaan alaan tutustuminen, osaamisalavaihtoehdot
Tutustumiskäynnit ja vierailijat
Aikaisemmin valmistuneiden opiskelijoiden vierailut.
Alakohtaiset tempaukset ja tapahtumat jne.
www.ammattinetti.fi
TOP
1
Pvm
Nimi
Perehdytys, opiskelun tuki, henkilökohtaisen kasvun tukeminen
Ohjattu ryhmäkohtainen HOPSlomakkeen täyttäminen
Ryhmänohjaaja/erityisopettaja/opettajat
Opiskeluun sitoutuminen
erityistuen selvittäminen
Wilma: HOPS- ja HOJKS-lomakkeet
>Opetussuunnitelman yhteinen
osa; Ohjauksen ja opiskeluhuollon
suunnitelma ROPO-kansio
6
Pvm
Nimi
Opiskeluyhteisöön, ryhmään ja
oman alan muihin opiskelijoihin
tutustuminen, ryhmäytyminen,
ns. tutustumispäivä
Ryhmänohjaaja, tuutoriopiskelijat, opo, kuraattori
Tulohaastattelut (yksilölliset), henkinen ja fyysinen
turvallisuus, yhteisöllisyys, kiusaamisen estäminen
Tulohaastattelu (Wilman HOPS-lomakkeelle)
Opinto-ohjaaja
ROPO-kansio
>Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli
www.mastohjaus.fi
Sivu 41/45
1
Pvm
Nimi
Perehdytys
Opiskelupaikkakuntaan tutustuminen
Ryhmänohjaaja
Retki opiskelupaikkakunnan mielenkiintoisiin kohteisiin
www.seutunappi.fi
1
Pvm
Nimi
Perehdytys
Opiskelijaa koskevat ammatillisen koulutuksen säädökset ja
säännöt, arviointi
Yksikönjohtaja/
koulutusjohtaja/
osastonjohtaja
Arviointi – ryhmänohjaaja
Finlex.fi> Ammatillinen koulutus
oph.fi > Säädökset ja ohjeet
>OPS yhteinen osa
>OSAOn järjestyssäännöt
2
Pvm
Nimi
Työturvallisuus: asiallinen kohtelu ja käyttäytyminen opiskeluyhteisössä; opiskeluhuoltopalvelut, tukitoiminnot, opintotuki,
opintososiaaliset edut; Tulokyselyyn vastaaminen ja oman ryhmän tulosten käsittely
Ryhmänohjaaja/
turvallisuusvastaava ja
opiskelijahyvinvointiryhmä/kuraattori/
terveydenhoitaja
Vain asuntoloissa asuville
Asuntolassa asuvien opiskelijoiden ohjaus
Asuntolaohjaaja
2
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki,
ammatillisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Opiskelun suunnittelu, opintojen
rakenne, HOPS
Ryhmänohjaaja/
opinto-ohjaaja/opettajat
Yhdistelmäopinnot/ammattilukio
yksikön ammattilukioopo
1
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki
Opintojen kertyminen, opintojen
seuraaminen, Wilma
1
Pvm
Nimi
Henkilökohtaisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
1
Pvm
Nimi
Henkinen ja fyysinen turvallisuus, kiusaamisen
estäminen
> Asiallinen kohtelu opiskeluyhteisössä
www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen/
www.kela.fi
>Opiskeluhuolto
www.osao.fi/avitus
>Asuntolan järjestyssäännöt
Asuntolaohjaaja
Lähtötasotestit, seulovat
testit osaamisen tunnustaminen
Opiskelijan opas Tutkintokohtaiset
opsit
Opetussuunnitelman yhteinen osa
www.osao.fi/ammattilukio
Jaksosuunnitelmat, lukuvuosisuunnitelmat
Ryhmänohjaaja
Opintojen eteneminen
poissaolot
WILMAn käyttö
Wilma: työjärjestys, päiväkirja, tuntimerkinnät, HOPS
Varhaisen tuen malli (INTRA)
Valinnaisuus, suuntautumis/osaamisalavaihtoehdot, Ammattilukio, kahden ammatillisen tutkinnon yhdistäminen, osaamisen
tunnustaminen
Opinto-ohjaaja
Infot, työssäoppiminen,
lukio-opintojen ohjauskurssi
Opiskelijan opas
Tutkintokohtaiset opsit
Ammattilukiolaisen opas
Opiskelun tuki
Opiskelutekniikat, opiskelutavat,
itsenäiseen työskentelyyn ohjaaminen
Opinto-ohjaaja/opettajat
Lukio-opintojen ohjauskurssi
oppimaan oppimisen
opinnot/minä oppijana
http://oppiminen.yle.fi/opettajille
1
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki
Opiskelijakyselyt ja niiden käsittely
Koulutusjohtaja/
osastonjohtaja
ja ryhmänohjaaja
Koulutuksen ja opetuksen kehittäminen
Tulokysely (INTRA)
1
Pvm
Nimi
Ammatillisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt
Ryhmänohjaaja/
opinto-ohjaaja/
TOP
Wilma: TOP, näytöt/tutkinnonsuoritukset. Työssäoppimisen sopimukset ja suunnitelmat
Yksikön työssäoppimisen koordinaattori
1
Pvm
Nimi
Henkilökohtaisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Kansainvälisyys
Kv-koordinaattori
TOP
OSAOn Kansainvälisyysopas
Kansainväliseen vaihtoon liittyvä
verkkokurssi
KV-työssäoppimisen sopimukset ja
suunnitelmat
Kielikurssit
Vain ammattilukiolaisille
Pvm
Nimi
Henkilökohtaisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Ammattilukion tarjoamat mahdollisuudet, muu valinnaisuus, ammattilukio-opinnoissa olevien ohjaus
Yksikön lukio-opintoohjaaja/
ryhmänohjaaja/
Lukio-opintojen ohjaustunnit/ohjaus-kurssi
Ammattilukiokoordinaattori
Aikuislukion opo
1
Pvm
Nimi
Perehdytys, opiskelun tuki, henkilökohtaisen kasvun tukeminen,
ammatillisen kasvun tukeminen
Ohjattu ryhmäkohtainen HOPS lomakkeen päivitys Wilmaan,
Ryhmänohjaaja
oman yksikön lukioopinto-ohjaaja
Wilma: HOPS, HOJKS
suositus yht. 28 tuntia
2. OPISKELUVUOSI, OPISKELUVAIHE
Tavoite:

Opiskelijalla on riittävästi tietoa koulutuksesta ja tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista.
Sivu 42/45

Opiskelija tutustuu kansainväliseen opiskeluun ja työhön.

Opiskelija tekee opiskelu- ja urasuunnitelmaa ja seuraa opintojensa etenemistä.

Opiskelijalla on valmiudet tehdä opintoihin, jatko-opintoihin ja työllistymiseen liittyviä valintoja.

Opiskelija osaa hakea ohjausta ja tukea opiskeluun ja elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.
Tuntia
Päivämäärä
Tuntien pitäjä
Opinto-ohjauksen tavoite
Sisältö/aihe
Vastuu/kuka tekee
Mihin liittyy
Mistä tietoa
4
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki
Opintojen kertyminen ja seuraaminen
Henkilökohtainen ohjaaminen,
erityistuen tarpeen kartoittaminen
HOPS-lomakkeen päivitys, ohjattu ryhmäkohtainen (1 h)
Ryhmänohjaaja
Motivoituminen opintoihin
tuen ja ohjauksen saaminen
Wilman käyttö
Wilma: HOPS ja HOJKS
Ryhmänohjaaja
Opinto-ohjaaja
Opettajat
Erityisopettaja
Kuraattori
Kotiväki
1
Pvm
Nimi
2
Pvm
Nimi
Olokysely
Opiskelijan hyvinvointi
Ryhmänohjaaja
Olokyselyyn vastaaminen
Olokysely (INTRA)
TOP-kysely
Henkilökohtaisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Opintoihin orientointi: vaihtoehdot, sisällöt esim. lukuvuosisuunnitelma, toteutukset, kansainvälisyys, lukio-opinnot, opiskelijan
opas ja opintokortti, TOP
Ryhmänohjaaja
Opiskelukäytännöt HOPS
KV-toiminta
Työssäoppimiseen perehdyttäminen
yksikön lukio-opintoohjaaja/
ryhmänohjaaja
Ammattilukiotoiminta ja
lukio-opintojen ohjaustunnit
Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat
Opiskelijan opas
Lukuvuosi-, lukukausi- ja jaksosuunnitelmat
OSAOn Kansainvälisyysopas
Työssäoppiminen ja näytöt
Ammattilukiolaisen opas
www.osao.fi/ammattilukio
Ammattilukio-opintojen tarkistus,
suunnittelu, valinnat, yo-kirjoitusten hajauttaminen yms.
motivoituminen yhdistelmäopintojen suorittamiseen
6
Pvm
Nimi
Ammatti-identiteetin vahvistaminen
ja yhteistoiminnallisuus
Ryhmäytyminen: ryhmän yhteisöllisyys, me-henki
muutoksen kohtaaminen
ihmisenä ja ammattilaisena
kasvu
ryhmän toimivuuden vahvistaminen
Ryhmänohjaaja,
tuutoriopiskelijat
Ammatti-identiteetin tukeminen ja vahvistaminen
elämänhallinnan tuki
varhainen puuttuminen
TOP: ammatti-identiteetin
tukeminen ja vahvistaminen
Yhteistä välitunti- ja kerhotoimintaa
alan työpaikat ja toimijat
www.mastohjaus.fi
4
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki,
henkilökohtaisen
kasvun tukeminen
Elämänhallinnan tuki, opiskelun
tuki, vertaistuen menetelmät, jne.
Opiskelijahuoltoryhmän edustaja
ammatti-identiteetin tukeminen ja vahvistaminen,
elämänhallinnan tuki,
varhainen tuki
Varhaisen tuen malli (INTRA)
www.osao.fi/avitus
6
Pvm
Nimi
Ammatillisen
suuntautumisen
vahvistaminen ja
selkeyttäminen
Valinnaiset opinnot kolmannelle
vuodelle, alustava jatko-opintotiedotus
Ryhmänohjaaja/
opinto-ohjaaja
ko-vastaava/ koulutusalavastaava/ osastonjohtaja
Tutkintokohtaiset opsit
Osaamisalaesitteet
Infot
Työelämäedustajien ja yrittäjien tapaamiset
5
Pvm
Nimi
Opiskelun tuki
Opintojen kertyminen ja seuraaminen sekä henkilökohtainen ohjaaminen, opiskelu- ja urasuunnitelman tarkistus ja laatiminen
seuraavalle lukukaudelle ja -vuodelle (HOPSin päivitys); Olokyselyn tulosten käsittely
ryhmänohjaaja
ammatti-identiteetin
tukeminen ja
vahvistaminen
Wilma: HOPS ja HOJKS
Olokysely (INTRA > Mittarit ja tulokset > TOP-kysely)
Wilman käyttö
yht. 28 tuntia
3. OPISKELUVUOSI/ OPINTOJEN PÄÄTTÖVAIHE
Tavoite:

Opiskelijalla on tietoa ja kokemusta työelämästä, työpaikoista, työnhausta, yrittäjyydestä, työelämän ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista ja jatko-opintomahdollisuuksista.

Opiskelijalla on rohkeutta tutustua ja tarttua kiinni oman alansa tehtävien lisäksi myös uusiin ja kiinnostavilta tuntuviin työ- ja koulutusmahdollisuuksiin, myös ulkomailla.

Opiskelija osaa käyttää opiskelijahuollon palveluita, ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja.

Opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja.

Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon tai yhdistelmäopinnot määräajassa.
Sivu 43/45
Tuntia
Päivämäärä
Tuntien pitäjä
3
Pvm
Nimi
Opinto-ohjauksen
tavoite
Sisältö/aihe
Vastuu/kuka tekee
Mihin liittyy
Mistä tietoa
Oppimisen ja opiskelun ohjaus
Opintoihin orientointi: vaihtoehdot,
sisällöt esim. lukuvuosisuunnitelma, toteutukset, kansainvälisyys,
lukio-opinnot, opiskelijan opas ja
opintokortti, TOP,
Ryhmänohjaaja
Tutkintokohtainen ops
Wilma: opintokortti,
tutkintotodistus
ammattilukio-opinnot
yksikön lukioopinto-ohjaaja
Työssäoppimiseen
ryhmänohjaukseen
kansainväliseen vaihtoon
valinnaisuuteen
ammatti-identiteetin tukeminen ja vahvistaminen
kts. eril. lukio-opintojen
ohjauskurssi
tutkintotodistus
3
Pvm
Nimi
Ryhmäytymisen vahvistaminen
Ryhmäytymisen vahvistaminen
Ryhmänohjaaja
Yhteistä toimintaa
www.mastohjaus.fi
3
Pvm
Nimi
Henkilökohtaisen
kasvun ja kehityksen
ohjaus
yksilöllisten ratkaisujen tukeminen
Ihmisenä ja ammattilaisena kasvaminen
itsetuntemus ja vuorovaikutus
(Top-palaute)
Ryhmänohjaaja /
top-ohjaaja/opettajat
opiskelijan vahvuudet
käyttöön
TOP: palaute
TOP-näyttöpalaute
5
Pvm
Nimi
työllistyminen tai
jatko-opintoihin sijoittuminen
Työelämän ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittaminen
Jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa
Jatko-opinnot yliopistossa
Yksikön aikuiskoulutusvastaava
opinto-ohjaaja/
ryhmänohjaaja
Jatko-opintohin hakeutumisen ohjaus
Ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintoinfo
Työelämäpäivä
www.opintopolku.fi
www.arene.fi
Eri koulutuksen järjestäjien infot,
tutustumiskäynnit, työpaikkavierailut
13
Pvm
Nimi
työllistyminen tai
jatko-opintoihin sijoittuminen
Työelämän abc/pelisäännöt
työmarkkinat
työnhaku ja työura
työelämän pelisäännöt
työhyvinvointi
kehityskeskustelu
Työvoimatoimiston palvelut
Työntekijöitä koskeva keskeinen
työoikeudellinen lainsäädäntö
opettaja/ ryhmänohjaaja / opintoohjaaja
Työelämätaidot -tutkinnon osa-alue tms.
Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmä, opettajan kirja ja opiskelijan työkirja ovat käytössä jokaisessa OSAOn yksikössä
(esim. opinto-ohjaajalla)
www.osao.fi
www.mol.fi
www.opintopolku.fi
www.ammattiosaaja.fi
www.opintoluotsi.fi
www.osao.fi
www.oamk.fi
www.seutunappi.fi
Työelämäpäivä
Rekrypäivät työvoimatoimistossa
ja kouluilla
työllistymisen ja jatkoopintoihin sijoittumisen
ohjaus ja tukeminen
TOP
Ammattihenkilön ammatilliset vastuut ja velvollisuudet
- ammattieettiset velvollisuudet
- tutkinnon suorittaneiden rekisteröityminen (lähihoitaja)
1
Pvm
Nimi
Päättökysely
Opiskelijan hyvinvointi
Ryhmänohjaaja
Päättökyselyn toteuttaminen ja tulosten käsittely
Päättökysely
yht. 28 tuntia
*LUKIO-OPINTOJEN OHJAUSTUNNIT (OHJAUSKURSSI)
Ammattilukio-opiskelijoiden ohjaustunnit sisältyvät opinto-ohjauksen opintojaksoihin (koko opiskelujen ajalle). Ohjaustuntien toteutuksesta vastaavat ryhmänohjaaja ja ammattilukio-opinnoista yksikössä vastaava opinto-ohjaaja.
Liitteessä 1 on esitelty tarkemmin opintojen tavoitteet ja sisällöt. Sarakkeessa ”Mihin liittyy” on kuvattu ne kohdat
perusjaksotuksessa, joiden rinnakkaisohjelmana lukio-opintoihin ohjaus toteutetaan.
Tavoitteet
Tavoitteena on, että kahta tutkintoa (ammatillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto) tai kolmea tutkintoa (ed. lisäksi aikuislukion oppimäärä) suorittava opiskelija orientoituu lukio-opiskeluun. Hän tietää ammattilukio-opiskeluun liittyvät keskeiset käsitteet ja toimintatavat. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa omat opiskelutavoitteensa, tunnistaa omat voimavaransa ja oppii kehittämään opiskelutaitojaan. Opiskelija osaa laatia oman
opinto-ohjelmansa ja aikatauluttaa opintonsa sekä ylioppilastutkinnon suorittamisen. Opiskelija tuntee ylioppilastutkintoon liittyvät keskeiset käsitteet, määräykset ja ohjeet.
Sivu 44/45
Sisältö

lukio-opiskeluun liittyvät peruskäsitteet

lukiokurssien eri suorittamismahdollisuudet

omien tavoitteiden ja voimavarojen tiedostaminen

oma opinto-ohjelma ja opintojen aikatauluttaminen

lukiokurssien suorittamissäännöt

ylioppilastutkinnon keskeiset käsitteet, määräykset ja ohjeet

ylioppilastutkinnon hajauttaminen ja siihen ilmoittautuminen

työssäoppimisen suorittamismahdollisuudet kesällä ja ulkomailla
Sivu 45/45

OSAO Ohjauksen ja opiskeluhuollon suunnitelma

Transcription

Similar documents

OSAO Opetussuunnitelman yhteinen osa

WINNOVAN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma

Loimaan kaupungin opiskeluhuolto

keski-pohjanmaan ammattiopisto opiskeluhuollon

Oppilashuollon toimintakertomus 2014-2015

RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA - Keski

Tekniikan Opettajat TOP ry:n toimintakertomus vuodelta 2010