Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote
Transcription
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannusteet sote rahoitukseen Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian päivittäminen – Eksoten ja kuntien yhteinen työpaja 15.1.2015 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto, THL Esityksen sisältö • Kannustavan elementin käyttömahdollisuudet • Soten rahoitus – tilannekatsaus • Kannustava rahoitus kuntien maksuun – Hyte -kerroin TedBM Kannustavan elementin käyttömahdollisuudet 1) Kuntien valtion osuudet 2) Kunnan sote-alueen maksuosuus 3) Sote-alue vs. tuottaja Timo Ståhl Soten rahoitus – käsittelyssä oleva lakiehdotus • Kuntien maksuosuuden määräytymistä on tarkennettu – asukasluvun paino on 20 % – tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus) 80 % – olosuhdetekijöitä ei oteta huomioon (eikä muita votekijöitä tai kriteereitä) • Tuottamisvastuussa olevan ky:n rahoitus – rahoitus osin laskennallisesti (80 %) ja osin – kustannus- ja vaikuttavuusperusteisesti (20 %) Pekka Järvinen 25.11.2014, stm 28.1.2015 4 Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (HYTE –kerroin) TedBM Periaatteita kannusteen muodostamiselle 1) Kannusteen laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote indikaattori) 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen – Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit • • Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 5) Laadukas tiedontuotanto jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, ei ole mahdollista saada kannustavaa elementtiä TedBM Aktiivisuuteen perustuva kannuste (prosessi) Perustuu vuosittain päivittyvän kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) mittaavan vertailutietojärjestelmän tietoihin Kolme osa-aluetta Peruskoulut Liikunta Kuntajohto Seitsemän näkökulmaa (geneerisiä): 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 28.1.2015 Sitoutuminen terveyden edistämiseen Terveyden edistämisen johtaminen Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi Voimavarat ja osaaminen Yhteiset käytännöt Osallisuus Muut ydintoiminnot TedBM 7 TEA aineiston luotettavuus - case liikunta 2014 Tarkoitus • Aineiston luotettavuuden ja laadun kehittäminen • Kysymysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen Miten ulkoinen auditointi tehtiin? • Viiden kysymyksen valinta, asiakirjojen etsiminen ja läpikäynti ja suorat yhteydenotot kuntiin • Yhteensä 584 asiakirjan tarkistus • Esim. Onko tämän valtuustokauden kuntastrategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä? Tulokset: • Tarkistettujen tietojen virheettömyys 91- 97 % • Virheelliset vastaukset satunnaisia – ei systemaattista. 7.10.2014 www.thl.fi/teavii sari Tuloksiin perustuva kannuste (vaikuttavuus) Jotta tuloksiin perustuva kannuste olisi kuntaa kannustava, on tärkeää, ettei kuntaa ”rangaista” siitä millainen sen väestön hyvinvoinnin ja terveydentila (riippuu ikärakenteesta ja sairastavuudesta) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan. Kuntaa palkitaan tuloksista, ei yksittäisistä toimenpiteistä. 28.1.2015 9 Tuloskertoimen laskenta Ensin kaikki muuttujat käännettiin kuvaamaan positiivista ilmiötä. Muunnosten jälkeen osaindikaattorit olivat seuraavanlaisia: • • • • • • Päivittäin korkeintaan yksi oire, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ei tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tosi humalassa harvemmin kuin kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ainakin yksi läheinen ystävä, % 8. ja 9. luokan oppilaista Koulukiusattuna harvemmin kuin kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla enemmän kuin 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista • Muut kuin koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä • Nuorisotyölliset (18-4-vuotiaat), % vastaanvanikäisestä väestöstä -> Näistä otettiin ensin kahden vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta. Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja. -> Erojen poistamiseksi jokaisen indikaattorin vaihteluvälin pituudeksi venytettiin 100. -> Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo ja siihen lisättiin luku 50. -> Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin TEAindikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja. TedBM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin PROSESSI TULOS Terveyden edistämisaktiivisuus (TEA) Hyvinvointi, terveyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Peruskoulu (141) Liikunta (104) Kuntajohto (64) Oireet Koulupudokkaat Koulukiusaaminen Ei läheistä ystävää Liikuntaaktiivisuus Alkoholin käyttö Tupakointi Nuorisotyöttömyys TedBM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen (HYTE) laskenta HYTE-kerroin = (TEA + Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn muutos)/2 – TEA = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3 – Hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn muutos = (liikunta + oireet + koettu yksinäisyys + koulukiusaaminen + tupakointi + alkoholin käyttö + koulupudokkaat + nuorisotyöttömyys)/8 TedBM Miltä tilanne näyttää eteläisen sote:n alueen kunnissa ja erityisesti Eksoten kunnissa? Kunta Helsinki Järvenpää Myrskylä Hollola Vantaa Padasjoki Kauniainen Pyhtää Kerava Imatra Espoo Parikkala Vihti Savitaipale Lappeenranta Heinola Lahti Hyvinkää TE Puuttuvia kerroin tietoja (0-11) 66,8 0 65,4 0 65,3 7 63,6 0 63,5 0 62,5 0 61,9 0 61,5 2 61,5 2 61,4 0 61,2 0 61,0 0 60,8 1 60,8 0 60,6 0 60,5 0 60,4 0 60,1 1 Koko maan keskiarvo 53,5 (68,9-34,6) Taipalsaari Tuusula Porvoo Nurmijärvi Kouvola Hartola Lohja Luumäki Kirkkonummi Virolahti Kärkölä Lemi Sipoo Pornainen Hanko Karkkila Kotka Asikkala 60,0 59,1 59,0 59,0 58,9 57,6 56,1 55,5 55,3 55,1 54,7 53,2 53,1 52,5 52,5 52,0 52,0 51,9 TedBM 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Iitti Orimattila Siuntio Raasepori Hämeenkoski Nastola Rautjärvi Ruokolahti Sysmä Loviisa Hamina Mäntsälä Pukkila Askola Miehikkälä Lapinjärvi Inkoo 51,3 51,1 50,5 50,0 49,9 49,7 49,7 48,9 48,8 48,1 47,9 46,9 46,8 43,7 38,8 37,5 0 0 1 1 6 0 0 1 0 0 1 0 6 1 6 1 9 Yhteenveto Kannustavaa elementtiä (HYTE-kerrointa) voisi käyttää Kuntien sote-maksuosuuteen (nykyinen lakiesitys ei sitä kuitenkaan mahdollista) Kuntien valtionosuudessa lisäämällä Hyte-kerroin yhdeksi uudeksi kriteeriksi Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän maksuun (indikaattorit määritettävä) Mallissa olevia indikaattoreita (erityisesti tulosindikaattoreita) voidaan lisätä sitä mukaan kun saadaan soveltuvia indikaattoreita kaikista kunnista Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan maksuosuuteensa nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. 28.1.2015 14 Yhteenveto Kannustava elementti voidaan toteuttaa siten, että esim. sote-alueen kuntien yhteenlaskettu maksuosuus (sotealueen kokonaisbudjetti) pysyy samana. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin. Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä paitsi väestön hyvinvoinnille myös julkiselle taloudelle. 28.1.2015 15 TedBM Kunnan maksu sote-alueelle – kannustavuus? Maksuperuste on jo sinänsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustava: Kunnan maksu laskee väestön sairastavuuden vähentyessä eli sairastavuuskertoimen pienentyessä Kunnan maksu nousee väestön sairastavuuden vähentyessä eli sairastavuuskertoimen kasvaessa Samalla tosin valtionosuuden määrä reagoi päinvastaisesti ja tavallaan ”rankaisee” kuntaa hyvistä tuloksista. 28.1.2015 Markku Pekurinen 17 Kannustepainotteinen kapitaatiomaksu Kunnan sote-alueelle maksamaan korvaukseen voidaan kytkeä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä palkitsevia kannusteita. Esimerkiksi siten, että kunnan maksama kapitaatiomaksu kasvaa tai pienenee sen mukaan, kuinka hyvin kunta on onnistunut huolehtimaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. 28.1.2015 Markku Pekurinen 18 Kunnan kannustemaksu 2017 ja 2018 Sote-alue = 200 €/as 215 210 Sote-alue 205 Kunta B: Muutos +2,0 % 200 €/as 200 Kunta C: Muutos 0,0 % 204 €/as 200 €/as 195 Kunta A: Muutos - 4,5 % 190 191 €/as 185 2017 28.1.2015 2018 Markku Pekurinen 19