docTEA 50 VUOTTA
download 
Report Transcription
TEA 50 VUOTTA
TEA 50 VUOTTA Työpaikkaurheilu Espoo ry TYÖKYKYÄ JA YHTEISHENKEÄ Espoon kaupunki on ollut edelläkävijä työpaikkaliikunnan tukijana. Urheilulautakunnan päätöksen mukaisesti aloitettiin vuonna 1961 uusi urheilutoiminnan muoto, espoolaisten työpaikkojen välinen kilpailusarja. Kahdentoista joukkueen jalkapallosarja aloitti kilpailun, jonka voitti Tapiolan Lämpö Oy. Samalla syntyi yhdistys Työpaikkaurheilu Espoo - Esbo Arbetsplatsidrott (TEA), joka rekisteröitiin seuraavana vuonna. Kuluneiden vuosien aikana TEA on kasvanut ja antanut puhtia koko Espoon työpaikkaliikunnalle. Lajien määrä on kasvanut - esimerkiksi suosittu salibandy on sisällytetty lajitarjontaan - ja otteluita järjestetään vilkkaasti. Liikunta on investointi hyvinvointiin! Paitsi jokaisen omaan terveyteen ja jaksamiseen, sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia koko työyhteisöön. Tarvitsemme liikuntaa pysyäksemme kunnossa. Liikunta ylläpitää toimintakykyämme ja ehkäisee monenlaisia vaivoja ja terveysongelmia jo ennakolta. On sanottu, että tunti liikuntaa lisää tunnilla elinikää. Hyväkuntoisena jaksamme, työskentelemme tehokkaammin ja saamme aikaan parempia tuloksia. Liikunnasta saamme myös iloisen mielen ja sen avulla selviämme helpommin niin arjen rutiineista kuin uusista haasteista. Ketään ei kuitenkaan voi pakottaa liikkumaan. Liikkumaan innostuu vasta, jos se tuntuu mukavalta. Monesti liikunnasta saatava ilo ja hyöty lisääntyvät, jos liikumme yhdessä toisten kanssa. Työyhteisössä liikunta ja urheilu ovat erinomaisia yhteishengen lähteitä. Työpaikan joukkueessa yhdessä tekeminen on yleensä tärkeämpää kuin omien taitojen esille tuominen tai kilpailu. Yhdessä liikkuminen on helppo, edullinen ja hauska tapa tutustua paremmin, lisätä yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötaitoja sekä saada virkistystä ja vaihtelua arkeen. Terveyden ja kunnon ohella yhdessä liikkuminen parantaa näin työpaikan ilmapiiriä ja vahvistaa sosiaalista pääomaa. TEAn toiminnassa eri espoolaisten työpaikkojen työntekijöillä on myös mahdollisuus tutustua toisiinsa yhteisten kiinnostuksenkohteiden merkeissä. Liikunnan lisäämisellä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Liian vähäisen liikkumisen arvioidaan aiheuttavan 300-400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset kun taas liikunnan on todettu suojaavan useita pitkäaikaissairauksia vastaan. Liikunnan ja urheilun merkitys korostuu entisestään, kun entistä useammat viettävät työpäivänsä istuen tietokoneen ääressä. Työpaikkaliikunnan tukeminen on siksi perusteltua ja monilla työpaikoilla liikunta ymmärretäänkin yhdeksi työhyvinvoinnin peruskivistä. Espoon kaupunki tukee TEA:n toimintaa myöntämällä sille subventoituja vuoroja liikunta tiloissa. Espoon kaupungin puolesta onnittelen 50 vuotta täyttävää Työpaikkaurheilu Espoo - Esbo Arbetsplatsidrott yhdistystä ja toivotan parhainta menestystä yhdistykselle sekä liikunnan iloa ja sen myönteisiä vaikutuksia kaikille yhdistyksen toimintaan osallistuville. Sampo Suihko sivistystoimen johtaja ARBETSHÄLSA OCH SAMMANHÅLLNING Esbo har varit en föregångare inom arbetsplatsidrott. Idrottsnämnden beslutade 1961 om en serie med lag från arbetsplatser i Esbo. I fotbollsserien deltog tolv lag och som vinnare utgick Tapiolan Lämpö Oy. Samtidigt grundades Työpaikkaurheilu Espoo - Esbo Arbetsplatsidrott (TEA), som registrerades följande år. Under åren som gått har TEA växt och gett fart åt arbetsplatsidrotten i Esbo. Grenarna har blivit flera, innebandy är ett exempel på en litet nyare gren, och det ordnas en massa träningspass och matcher. Idrott ger hälsa och krafter. Idrott kan också ha betydande verkningar på hela arbetsplatsen. Vi behöver någon form av motion för att hålla oss i form. Genom att idrotta upprätthåller vi funktionsförmågan och förebygger krämpor. Det har sagts att en timme idrott förlänger livet med en timme. När vi har god kondition orkar vi jobba effektivare och når bättre resultat. Idrott är också roligt och hjälper oss att ta oss an såväl vardagens rutiner som nya utmaningar. Ingen kan emellertid tvingas att röra på sig. Man blir biten av det först när det känns bra. Både glädjen och nyttan ökar ofta när vi idrottar tillsammans. Idrott är utmärkt för sammanhållningen på arbetsplatsen. I laget är ofta laget viktigare än min enskilda prestation eller tävlingen. Idrott är ett lätt, fördelaktigt och roligt sätt att stifta bekantskap, öka sammanhållning och förbättra samarbetsförmåga och att pigga upp sig och koppla av med något annat. Idrott ger alltså inte bara god hälsa och kondition utan förbättrar också klimatet på arbetsplatsen: fördjupar kontakterna och ökar förtroendet. Esbo arbetsplatsidrott ordnar dessutom verksamhet där anställda från olika arbetsplatser i Esbo kan träffas. Mera idrott ger betydande ekonomiska fördelar. För litet idrott kostar i Finland 300–400 miljoner euro per år. Idrott ger skydd mot många kroniska sjukdomar. Idrotten blir allt viktigare när allt flera sitter vid datorn hela dagen. Det är alltså bra att stöda arbetsplatsidrotten och på många arbetsplatser inser man att idrott är hälsans hörnsten. Esbo stad stöder Esbo arbetsplatsidrott genom att bevilja subventionerade hyror för de kommunala idrottslokalerna. Å stadens vägnar gratulerar jag Esbo arbetsplatsidrott som fyller 50 år och önskar framgång åt föreningen och idrottsglädje och välgång åt alla som deltar. Sampo Suihko bildningsdirektör aktiivisimman työn läänin liikuntatarkastaja Jukka Vesa (TEA:n perustajajäsen) ja Helsingin UPI:n puheenjohtaja Mikko Haramo. Liiton perustavassa kokouksessa oli TEA:n edustajana Markku Koistinen. Alusta alkaen on STPU:n hallitukseen kuulunut kaksi TEA:n edustajaa. Espoon kaupungin hyväksymät hevosenkengällä varustetut mitalit jaetaan kunkin lajin parhaille vuosittain. TEA:n logo toistaa myös samaa teemaa kotisivuillamme. Puheenjohtajan tervehdys Tänä vuonna 2012 TEA Työpaikkaurheilu Espoo täyttää 50 vuotta. TEA:n syntyhistoria kehittyi nopeasti. Aluksi pelattiin ystävyysotteluita lähinnä palloilulajeissa ETU-AIE (Espoon Työpaikkaurheilu) lyhenteen alla. Vuonna 1962 linjat alkoivat selkiintyä. Joukko työpaikkaliikunnasta kiinnostuneita yritysten edustajia kokoontui Bembölen kahvituvalle ja siellä lausuttiin viralliset TEA:n syntysanat. TEA:n perustivat Jukka Vesa, silloinen Espoon kauppala, Markku Koistinen, Tapiolan Lämpö Oy ja Risto Grönholm VTT. Aluksi TEA:ssa oli kolme virallista jäsentä. Kilpailutoimintaan osallistui jo siinä vaiheessa useita kymmeniä yrityksiä. Jäsenyys on vuosien saatossa muuttunut, painottuen enemmän laji- ja joukkuekohtaisiin osallistumisiin. Toki edelleen jäsenyrityksiä on pari-kolmekymmentä ja heidän osallistumismaksunsa ovat muita edullisemmat. Lajivalikoima on niin ikään elänyt vuosikymmenien saatossa. Kaiken kaikkiaan on kisailtu noin 20 eri lajissa ja tänä päivänä TEA:n rungon muodostavat kymmen-kunta palloilusarjaa. Lisäksi hiihdossa ja suunnistuksessa on omat kilpasarjansa vuosittain. TEA osallistuu myös Espoon kaupungin aikuisliikuntahankkeeseen vastaten suosiota kasvattaneen pehmolentopallon järjestelyistä. Koko Suomen työpaikkaliikunta on tänä päivänä hajaantunut ympäri maata, suurten kaupunkien Espoon, Helsingin, Turun ja Tampereen paikallisjärjestöjen toiminnan ollessa laajinta ja parhaiten organisoitua. Vuonna 1989 työpaikkaliikunnalle perustettiin valtakunnallinen kattojärjestö, STPU Suomen Työpaikka-urheilu ry. Perustava kokous pidettiin uudenmaan läänin virastossa. Liiton perustamisen alkukäynnistyksessä tekivät Vielä 40- vuotis juhlien yhteydessä voitiin todeta työpaikkaliikunnan lisääntyneen ajan saatossa, mutta nyt 10 vuotta myöhemmin on valitettavasti on todettava nykysuuntaus, joka yhtäältä mahdollistaa yhä laajemman tarjonnan ja kilpailun vapaa-aikasektorilla, saman aikaisesti kun vanha totuus ”terve sielu terveessä ruumiissa” ei tunnu aina toteutuvan tämän päivän työelämän puristuksessa. Katsoessani työpaikkaurheilun kehitystä nyttemmin jo ”keinutuolista” työelämän ulkopuolelta, voin rehellisesti todeta liikunnan ja sitä ylläpitävien järjestöjen suuren merkityksen ihmisten työhyvinvoinnille. Ne uhraukset joita yritykset ja yrityksissä toimivat kullan arvoiset liikuntakerhojen vetäjät suorittavat liikunnan hyväksi, antavat takaisin moninkertaisesti. Espoon kaupunki on ollut merkittävä yhteistyökumppani ja taloudellinen tukija. Yhteistyö jatkuu edelleen ja on saanut uusia toimintatapoja (ks. Pehmolentopallo). Taloudellista tukea kaupunki ei ole pystynyt viime vuosina juurikaan tarjoamaan. TEA:ssa ymmärretään, että avustuskohteita on jouduttu harkitsemaan lisääntyneiden kustannuspaineiden vuoksi. TEA näkee kuitenkin edelleen oman roolinsa vahvana aikuisväestön hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Tässä mielessä TEA toivoo kaupungin taloudellisen tuen uusiutuvan ja jatkuvan tulevina vuosina. TEA:n harrastus- ja kilpailutoiminnan onnistumiseksi ovat avainasemassa eri lajien vetäjät ja kilpailujen järjestäjät, sekä muissa luottamustoimissa olevat henkilöt, jotka ovat uhranneet monet tunnit ja illat vapaaehtoiseen työhön. Tästä suuri kiitos teille ja toivon työnne jatkuvan vielä pitkään tulevaisuudessa. Kiitokset myös kaikille historian saatossa toimintaamme tukeneille yhteistyökumppaneille ja ennen muuta kaikille työpaikkaurheilun harrastajille. Ilman teitä ei meitäkään olisi. Juhlikaamme siis yhdessä tätä merkittävää virstanpylvästä. LIIKUNNALLISTA JUHLAVUOTTA JA TULEVAISUUTTA KAIKILLE! Pekka Lönnberg / TEA:n puheenjohtaja TEA:N HENKILÖHISTORIA Puheenjohtaja Jukka Vesa Risto Grönholm Markku Koistinen Pekka Lönnberg Taloudenhoitaja Risto Grönholm Tuula Survonen Harri Kelkka Marja Keto Taina Mikkonen Kauko Salopuro Hallitus Markku Koistinen Risto Grönholm Kurt Eklund Erik Åkerlund Jukka Vesa Viljo Ekblad Reijo Syrjänpää Pentti Koistinen Seppo Ahokas Seppo Kahila Reijo Hietala Risto Eskola T. Kankaala Tauno Sahlström Erik Schlobohm Harri Kelkka Heikki Kaijala Yrjö Mäkinen Heimo Keskisaari Marja Suikkanen Olavi Räisänen Lars Åkerman Kari Lehtolainen Seppo Kahila Yrjö Mäkinen Tuula Survonen Unto Pekurinen Juhani Erko Hannu Pyykkö Aarno Lehtonen Juhani Lehtonen Marja Suomalainen Osmo Karjalainen Jyrki Uotinen 1962 1966 1971 2003 – 1965 – 1971 – 2003 - nykyinen 1962 – 1966 1971 – 1979 1966 – 1970 1980 – 1984 1983 – 1995 1995 – nykyinen 1962 – 2002 1962 – 1971 1962 – 1966 1962 – 1962 1962 – 1965 1962 – 1963 1962 – 1963 1962 – 1968 1963 – 1963 1964 – 1970 1969 – 1980 1965 – 1966 1966 – 1966 1967 – 1967 1967 – 1967 1967 – 1970 1968 – 1968 1969 – 1970 1969 – 1999 1971 – 1972 1973 – 1977 1973 – 1974 1974 – 1975 1969 – 1970 1970 – 1970 1971 –1979 1971 – 1972 1971 – 1986 1971 – 1977 1975 – 1980 1976 – 1985 1977 –1980 1977 – 1978 1977 – 1977 Varapuheenjohtaja Pentti Koistinen Seppo Kahila Juhani Erko Heimo Keskisaari Pekka Lönnberg Kalevi Paavilainen Kauko Salopuro 1964 – 1968 1968 – 1970 1971 – 1986 1986 – 1996 1997 – 2003 2003 – 2008 2008 – nykyinen Sihteeri Markku Koistinen Pauli Haajanen Seija Simolin Reijo Hietala Hannu Saarelainen Brita Schuller Marjatta Sneck 1962 1968 1978 1970 1980 1981 1996 – 1968 – 1969 – 1978 – 1980 – 1981 – 1996 – nykyinen Hallitus Kauko Salopuro 1978 – nykyinen hallitus Heikki Halkonen 1979 – 1980 Martti Mölsä 1978 – 1984 Seppo Kivilinna 1978 – 1980 Heikki Rosendahl 1978 – 1980 Kalevi Paavilainen 1980 – 2010 Pentti Sneck 1980 – nykyinen hallitus Tauno Luttinen 1980 – 1984 Marja Keto 1981 – 1983 Liisa Kivekäs 1984 – 2010 Olli Virtanen 1985 – 1986 Jorma Moberg 1986 – 2000 Hannu Sarvi 1986 – 1989 Markku Laine 1989 – 2008 Kalevi Nieminen 1990 – nykyinen hallitus Pekka Lönnberg 1995 – nykyinen hallitus Juha Peltonen 1996 – 2007 Tommi Tervakangas 1996 – 2000 Pekka Heinonen 1999 – nykyinen hallitus Hannu Lehto 2000 – nykyinen hallitus Jorma Lindblom 2000 – 2002 Marjatta Sneck 2007 - nykyinen hallitus Seppo Sonkeri 2008 – nykyinen hallitus Jarmo Saarinen 2008 - 2008 Kari Ollikainen 2009 - nykyinen hallitus Raimo Kalliokoski 2010 - nykyinen hallitus Erkki Jokela 2011 - nykyinen hallitus Ali Karjalainen 2011 - nykyinen hallitus Markku Koistinen on TEA:n perustajajäsen. Hän toimi puheenjohtajana yli 40 vuotta. Markku on ansiokkaasti ja pyyteettömästi kehittänyt Työpaikkaliikuntaa ja koko espoolaista liikuntaa. Espoon kaupunki myönsi hänelle näistä ansioista 1987 Espoo- mitalin. jotka kokouksen jälkeen piristivät muita vitseillään. Vuosittain pidettiin jonkin ajankohtaisen aiheen pohdiskelemiseksi seminaari tai juhlaristeily. Viime vuosina puolisot ovat olleet mukana meitä kaitsemassa ja viihdyttämässä. TEA:n mukana puoli vuosisataa, muistoja, mietteitä Työpaikkani Oy Keskuslaboratorion (KCL). Muutto Espoon Otaniemeen v.1962 sattui samalle vuodelle TEA: n syntysanojen lausumisen kanssa. Noin 200 henkilön yhtiössä oli runsaasti potentiaalisia vapaa-ajan urheilijoita. Mutta jokaisessa joukossa täytyy olla joku tai joitakin innostavia henkilöitä, jotka vetävät osallistumaan. Meillä he olivat Martti Toroi suunnistuksessa ja Torsten Forsell mm. jalkapallossa. Jo ensimmäistä vuosista juuri näissä lajeissa pärjäsimme hyvin. Itse osallistuin yleensä kaikkiin lajeihin mailapelejä lukuun ottamatta. En ollut missään hyvä, korkeintaan keskinkertainen tai ns. täytemies. Silti oli mukavaa ja tuli joskus onnistumisiakin. Otaniemen hämärtyneellä kentällä pelattiin kerran autojen valojen loisteessa. Tuolloin maalitolppaan nojannut 10vuotias poikani pelasti maalin ja voitimme sen ottelun. Nuoremman poikani syntymähetkellä (Isät ajettiin pois tuohon aikaan laitokselta) tein ikimuistoisen maalin suoraan kulmapotkusta pienellä Kauklahden kentällä. Suoranaista voiton huumaa pääsin kokemaan vain kerran, kun ruotsalaisviestin ankkurina ohitin muut ja veimme ikämiesten mestaruuden KCL:ään. Ainoa henkilökohtaisen mitalin, pronssisen, saavutin pellehypyssä, siihen auttoivat kompastuminen ja peruukin putoaminen. Kirkkain kruunu urheiluurallani asetettiin päähäni missikilpailussa TEA:n 20-vuotis juhlassa. TEA: johtokunnassa olin vuodesta 1980 alkaen, jolloin tehtäväkseni lankesi koripallojaoston vetäminen. Johtokuntiin oli valikoitunut asiaan vihkiytyneitä ja mukavia henkilöitä Erikoisesti ovat jääneet mieleen entisistä jäsenistä Heimo Keskisaari ja Martti Mölsä, Espoon Kaupunki panosti aikanaan aikuisliikuntaan antamalle TEA:lle osa-aikaisen liikuntasihteerin ja vuosittaisen toiminta-avustuksen. Emme eläneet tuolloinkaan leveästi, mutta pystyimme pitämään osallistumismaksut siedettävinä ja joukot liikkumassa. Nykyisessä tilanteessa, kun kaupungin avustus on loppunut ja firmojenkin raha on tiukalla, osallistujien määrä on vähentynyt. Se on puolestaan johtanut osallistumismaksujen kasvuun ja edelleen osallistujien vähenemiskierteeseen. Nykyinen puheenjohtajamme, Pekka Lönnberg on ansiokkaasti pyrkinyt lisäämään tiedotusta sekä käynyt henkilökohtaisia palavereja yritysjohtajien kanssa, jotta ymmärrys työpaikkaliikunnan positiivisista vaikutuksista ja kiinnostus TEA:n toimintaa kohtaan kasvaisivat. Sanonta, ettei urheilija tervettä päivää näe, pätenee osittain huippu-urheiluun. Väitän kuitenkin ja olen sen myös nähnyt, että liikuntaa harrastava on selvästi muita vähemmän sairaslomilla ja terveet ihmiset ovat myös työkykyisempiä. Yhteisissä liikuntaharrastuksissa oppii lähemmin tuntemaan muuten vieraampia henkilöitä, jolloin kanssakäyminen työpaikallakin luontuu paremmin. Uskon myöskin etten nyt yli 75 -vuotiaana pystyisi toimimaan vaimoni omaishoitajana ilman aikaisempaa aktiivista liikuntaharrastusta, varsinkin kun nuoruusiässäni lääkäri ennusti minulle pyörätuolitulevaisuutta selkävaivojen vuoksi. Työpaikkaliikuntaa pitäisi pystyä tarjoamaan ikään ja sukupuoleen katsomatta kaikille mieltymyksensä mukaan. TEA:n lajivalikoima suosii palloilulajeja, joita muutamat taas vierastavat. Yksilölajien määrä samoin kuin joukkotapahtumien määrä ovat vähentyneet. Niitä on yritetty toisinaan lisätä, mutta sopivia lajeja ei ole löytynyt tai niiden vetäjiä ei ole saatu rekrytoitua. En kiellä etteikö liikuntaa voi harrastaa ja kuntoa ylläpitää monella muullakin tavalla, mutta TEA:lla on ollut merkittävä rooli pitää liikunnan avulla työikäisiä espoolaisia terveinä . Siihen pyritään jatkossakin. Tulipa märehdittyä, mutta ……olinhan siellä minäkin. Kalevi Paavilainen "jäsenenvälisiin" ollaan osallistuttu aina mahdollisuuksien mukaan, ja mielellämme olemme mukana myös jatkossa! Onko syntynyt paljon päällekkäisyyksiä vai tukeeko TEA kerhonne toimintaa ? TEA tukee mielestäni erinomaisesti lajijaostojemme toimintaa tarjoamalla tiukkoja haasteita kilpasarjojen sekä muiden otteluiden merkeissä. Samalla se avaa mahdollisuuden tutustua muiden firmojen kerhoihin ja niiden jäseniin sekä toimintoihin. Timo Saarinen työskentelee Ericssonilla Program Managerina kansainväliselle asiakasyksikölle ja hoitaa työn ohessa Ericssonin Urheilukerhon puheenjohtajan tehtävät. Mikä on suhteesi liikuntaan ja urheiluun tänä päivänä ? Pyrin harrastamaan liikuntaa mahdollisuuksien mukaan, minkä lapsien hoidolta, perheeltä ja työltäni ennätän. Välillä arjen ja liikunnan yhteensovittamisessa on haasteita, ja yleensä se liikkuminen on se mistä joutuu tinkimään. Mitkä ovat sinulle mieluisimmat lajit ja liikuntamuodot ? Talvisin käyn laskettelemassa ja lumilautailemassa. Varsinkin nyt kun vanhimman pojan kanssa pääsee rinteisiin. Lisäksi käyn firman vuorolla satunnaisesti pelailemassa salibandya, sekä Jorvaksessa Ericssonin omalla kuntosalilla, joka on vastikään uusittu. Mahdollisuuksien mukaan pyrin harrastamaan myös hyötyliikuntaa kävelyn ja työmatkapyöräilyn merkeissä. Miten näet harrastustoiminnan muuttuneen vuosien saatossa ? Itsellänihän on vasta muutaman vuoden kokemus Ericssonin Urheilukerhon puheenjohtajana toimimisesta, mutta sen voin todeta että myös sisäisesti kilpailu eri jaostojen harrastajamäärien kesken on kova. Ehkä se on tämä hektinen työrytmi ja sen vaatimukset ettei ihmisillä välttämättä enää riitä aikaa harrastamiseen yhteisillä vuoroilla, vaan aika käytetään enemmän yksilöliikuntaan tai perheen kesken. Tämä on valitettavasti näkynyt hienoisena harrastajamäärien laskuna meidän jaoksissa. Uutta verta tarvitaan ja toivottavasti rekrytointisuunta pysyy positiivisena, jotta saisimme uusia aktiivisia harrastajia! Miten näet tulevaisuuden kehityksen? Haasteet saada aktiivisia harrastajia työpaikkaliikuntaan sekä firmavuoroihin ja sarjoihin. Suuntaus on ehkä menossa enemmän yksilöharrastamiseen, halutaan räätälöityjä palveluja esim. personal trainer, ravintovalmennuksen tai kuntoklinikoiden muodossa. Pitää muistaa että kerhojen ja lajijaostojen vetäminen tapahtuu oman toiminnan ohella ja vaatii paljon työtä että toiminta pyörii aktiivisena ja mielekkäänä. Miten aktiivisessa LME:n harrastuskerhossa on otettu vastaan TEA:n tarjoamat palvelut, palloilusarjat ym ? Ericssonin urheilukerho on pyrkinyt aktiivisesti olemaan TEAn sarjoissa mukana, välillä toki harrastajamäärien vaihteluista johtuen siinä on ollut haasteita. Jaostoista muutama mainitakseni salibandy, jalkapallo/futsal, sekä kaukalopallo ja tennis ovat säännöllisesti olleet mukana palloilusarjoissa, saavuttaen hyvää menestystäkin. Muihin Ericsson valittiin vuonna 2009 ”Vuoden Työpaikkaliikuttajaksi” TEA:N JUHLAVUOSIA 20 VUOTTA Espoon kaupungin liikuntajohtaja Teuvo Hatakka vas. onnittelemassa . Oikealla Heimo Keskisaari, keskellä Martti Mölsä ja vasemmalla Markku Koistinen. Leo Pusa vas. ja Antti Sutinen urheilufirmojen edustajina kohottamassa maljoja Heimo Keskisaaren kanssa Juhlayleisöä 25 - VUOTTA Espoon kaupunki järjesti juhlallisen vastaanoton . Tilaisuudessa huomioitiin suuri joukko ansioituneita TEA:laisia. 40 -VUOTTA TEA:n 40-vuotisjuhlaa vietettiin 8.4.2002 Tapiolan keilahallissa. TEA:n perustajajäsenet Risto Grönholm vas.ja Markku Koistinen kesk. sekä STPU:n puheenjohtaja Mikko Haramo palkittiin tilaisuudessa. Espoon kaupungin liikuntajohtaja Alexander Holthoer kesk. onnittelukäynnillä keskustelemassa Pekka Lönnbergin vas. ja Markku Koistisen oik. kanssa. TEA A:N LAJIT 50-VUOTIISTAIPALE EELLA v 1961 1 kun Espoonn kauppalan Urheilulauta akunta päätt i perustaa uuden Puulaakiurheilu sai alkunsa vuonna eilutoiminnan muodon. Päätettiin P alo oittaa espoo laisten työpaaikkojen välinen kilpailussarja. Samalla syntyi urhe rekissteröimätön yhdistys Työ öpaikkaurheilun Espoo ryy. apallo oli TEA:n ensimm mäinen laji. Kahdentoista K a joukkueen jalkapallosar j rja aloitti kilppailun jonka voitti Tapiolan Jalka Läm mpö. Laji on o ollut TEA:n historiassa suosittu kauttaa aikojen. Parhaimmillaan joukkueitaa on ollut yli 50. Myös naiset olivaat aktiivisesti mukana siih hen aikaan. Mimmiliiga aaloitettiin 19 976. Ensimmä äisen mestaaruuden otti Ollituote. Jalkaapallojoukku ueiden määrää on taas kasvussa ja lajii kiinnostaa uusia u joukkueita pienen notkahdukse en jälkeen. Mukkaan kaivattaaisi lisää naisspelaajia joid den osuus onn todella pien ni. Espoon kunnan k jalkaapallojoukkue e oteen 2007 joolloin kilpailu utoiminta laa antui ja tilall e tuli suositttu koko kansan Lenttopalloa pelaattiin vuodessta 1962 vuo laji Pehmolento P pallo. Lentopallo oli aiko oinaan osanoottajamäärältään mahtila aji. Parhaimm millaan mukana oli 64 joukkkuetta, joistta 9 naisjoukkuetta. Ensim mmäisen otttelun voitti Espoon E Opettajat. Otteluuita pelattiin kolmella eri taso olla jaettuna seitsemään lohkoon. htaan mitalijooukkue vuon nna 1987 Tietoteh Shakkki käynnisttettiin 1965. Laji toimi vilkkaana aina vuoteen 198 80. VTT oli useana vuonnna voittaja. Pikapelit pelattiiin lokakuussaa ja pitkät pelit helmi-m aaliskuussa. Turnaukset käytiin 6- m iehisin joukkkuein. Mukan na oli alkuun jopa 110 joukkuettaa. Joissakin joukkueissa oli mukana ns. ammattipelaajia. j Shakin pelaajia p oli saali täynnä aviesti aloiteettiin 1972 jaa se oli 70 – luvulla hyvinn kiinnostavaa laji. Ennätyysmäärä osannottajia oli yli y 40 joukkuetta. Rata 80-luvulla lajin suosio alkoi hiipua h vaikka a järjestettiinn muutamana vuonna piristäviä oheiistapahtumia a, kuten denvetokilpaailu. Toppi Oyy oli lyömätö ön köyttä veddettäessä. Maastoviesti M 974 – 1988. köyd järjestettiinn vuosina 19 Viesstissä kilpailtiin naisten 3 X 800 m ja miesten 5 x 1500 m sarjjoissa. Miesten sarjaan kkuului 3 yleise en ja 2 yli 35 5vuottiasta miestää. Tapahtuma järjestettiin Lähderannnan pururadalla ja vuode esta toiseen osanottajam määrä oli runssasta. en rataviestii 1977 Naiste otettiin TEA:n n lajivalikoim maan 7.3.19 81. Alusta saakka kalasttuksesta kiinnnostuneita oli o mukana täysi t Pilkkkikilpailut o busssillinen eli 500 pilkkijää .Viiimeiset TEA A:n kilpailut ppidettiin 199 93. Osanottajjamäärä alkooi vuosi vuod delta hiipua joten laji päätetttiin lopettaa. Myös ranta aongintaa kookeiltiin. Se ei e kiinnostanut kuin muuutamaa inno okasta onkiimiestä. v 1990 0 - 91. Järjesttettiin sulkap pallocup Matinkylän halllissa. Joukkueita oli mukaana Sulkkapallo alkoii lupaavasti vuosina 19. Vaikka V osano ottajamäärä oli hyvä aktiivisen vetäjään puuttuesssa lajin historia jäi lyhyeeksi . maastohiihto o kuuluivat lajivalikoima l aan vuodestaa 1962. Viesstihiihto ja m Kilpaailuissa oli su uuren urheilu ujuhlan tuntua kun 62 jooukkuetta starttasi yhteislähdöllä vieestiladulle vu uonna 1977. Paikkalle oli kokoontunut runsaasti yleisöä kannustam maan omiaan n ja kaikenlaisia huoltojouukkoja oli paikalla. Tunn nelma oli kuin Salpausseelällä konsana aan. Kilpailuut järjestettiin yhdessä Le eppävaaran Sisun kanssa a. Kute en monessa muussakin laajissa 80- luvvulla hiihtokkilpailut päätettiin lopetta aa vähäisen oosanottajam määrän vuokssi. Vuonna 2004 heerätettiin hen nkiin. Kilpailu uja on järjesttetty joka vu uosi lumitilan nteen salliesssa Leppävaarrassa. Osan nottajamäärrä on ollut vaalitettavan vä ähäinen. Toivvottavasti tu ulevina vuosina tämä suoomalaisille syydäntä lähellä olevva laji elpyy. Viestihiihdon voitttaja Palolaitoos 1984 Brita Schyller jakaa palkintooja 989 – 1994 Tapiolan T Silkkkiniityllä. Matkan pituuss oli 8 kilomeetriä. Olarin Hölkkä H osallistui Naissten Kasi teempaistiin 19 järje estelyihin. Mukana oli paarhaimmillaan parisataa nnaista. n kasin verryyttelijät Tapio olan kentällä ä Naisten ohjelmaan kaukalopallo otettiin vuon nna 1969. En nsimmäinen mestari oli Weilin & Gö öös. Kaukalopallo TEEA:n kilpailuo Alku uun laji oli niiin uusi ettei kukaan oikein tiennyt m iten sitä pelaataan. Alkuu un ottelut oliivat hyvin ep pätasaisia mu utta inno ostus lajiin ko orvasi pelitaiidot. Laji aloiitettiin 8 jou kkueella ja cupc kilpailun na. Kaukaloppallo on yksi TEA:n lajien peru uspilari ja errittäin suositttu laji työpaiikkaurheilijoiiden joukosssa. Vuonna 1991 1 pelattii n 61 joukku ueen vahvvuudella. Nääistä hyvistä päivistä yleinen lajin suoosio on laske enut. Nyt mukana on 19 jjoukkuetta mutta m laji toim mii edelleenkkin aktiivisen na. V Vantaan kau upunki ja Esp poon poliisitt kaupunkiotttelussa 198 87 Kauniaisteen jäähallissa a Uinn nin ratamesttaruuskisat aloitettiin a 19 966. Kunto vooitti ensimm mäiset mesta aruudet miessten, ikämiessten ja naisteen sarjo oissa. Vetonaaulana pidetttiin ”Pellehyyppykisat” .EEspoon kaupungin ja uim maseurojen kaanssa järjesttettiin Puolen n Tonnin Uinti vuo onna - 89. Mukana M oli n. 70 osallistuujaa. Kaikestta huolimatta a lajin toiminnta kuitenkin n lopahti vuo onna 0. 1990 Pellehyyppy ” Vekse elikierre takaakautta velakksi Tuohta ke erien”. ollut yksi suo osituimmista a TEA:n lajeissta. Sarja- ja henkilökohttaista kilpailuua pyöritettiin vuosina 1962 Pöyttätennis on o – 19 996. Lajia pid dettiin 70 – 80 luvulla ”-JJoka paikan pöytä tennikksenä.” Sitä pelattiin p koddeissa, kesäm mökeillä, työp paikoilla jne. Joukkueita oli 80 luvun n alussa 21. SSiitä laji alkoii hiipua. AGA A ja VTT halli tsivat voitto opelejä neljäännesvuosisaadan aikana pelatuissa otteluissa. o Pöytätennistä Mankkaaalla 1987 Koriipallo käynn nistettiin v. 1977. Eri yrityyksistä kootttu työryhmä valmisteli lajjin aloittamissta. Aluksi pe elattiin koem mielessä cup p luonteisesti. Osoittautu ui kuitenkin että taso parhaiden ja jo opa keskitasoon väillä oli liiian suuri, jotten joukkkueet jaettiiin kahteen saarjaan. Sarja saatiin hyvi n liikkeelle. Ensimmäine E n voittaja olii TKK. Koripa allosarjat pan ntiin alulle v. 1980. Alluksi osallistu umisen ehto ona oli oman salin käyttömahdollisuus. Nykyisin ppelipaikkana on ollut Kaun niaisten koulu. Koripallo o on säilyttän nyt hyvin aseemansa suosittuna lajina. Tällä hetkelllä mukana on o 13 joukkkuetta. Helssingin ja Espo oon työpaikkkaliikunnassaa on koripallo on osalta voiimat yhdistettty ja koripallosarjoja pyörritetään tällää hetkellä yh hteistyössä UPI:n U kanssa.. 3 M koripallon voittajjajoukkue 19982 sekä lajivvetäjä Kalevii Paavilainenn oik. Suun nnistus oli m mukana jo v. 1963 josta alkaen KCL vooitti peräkkäisinä vuosina a sekä miesteen että naistten kierttopalkinnot. Suunnistustta laajennettiin v. 1976, j olloin kilpailtiin myös vie estissä. Tuonna vuonna mukana oli satta suun nnistajaa jokka kilpailussa. Tarjoaahan n Espoo lajillee hyvät puittteet. Lähistöllä on runsaaasti suunnistukselle sopivvia maaastoja joista u urheiluseuraat ovat laatineet hienoja erikoiskartto oja. Kilpailtiin n joukkuesuuunnistuksen,, viestin ja henkilökohtaisissta mitaleistaa. Kilpailut järjestettiin paaikallisten su uunnistusseu urojen toimeesta. Parhaite en menestyn neitä yrityyksiä olivat TTietotehdas, Viatek, VTT ja Espoon kaaupunki. Vu uosien varrella osallistujaamäärä on la askenut. Viim me vuossina on taas ollut havaitttavissa hieno oista piristym mistä. Suunnista ajat ryntääväät maastoon 1987 Salib bandy aloiteettiin 1995. Laji L sai heti lo oistavan vasttaanoton. Jo oukkueita ilm moittautui heeti yli 20. Tä ämä 80 – luvu un lopu ulla Suomen valloittanut urheilulaji on o ottanut ppysyvän paikkan myös TEA A:n kilpailullajina. Inexin ssalibandyjou ukkue Keila ailu TEA:n EEspoon firmakeilailun perrustamiskokoous pidettiin n TEA:n aloittteesta 5.4.19973. Syksyllä ä katsottiin asialliseksi perusstaa keilajaosto joka aloittaisi toiminttansa Tapiolan keilahallisssa. Suunniteelma eteni ripeästi ja sykksyllä aloittettiin Tapiollan keilahalliissa kilpailu TEA:n T mesta ruudesta 40 yrityksen vo oimin. 70- luuvun lopussa joukkueita saattiin mukaan vvajaat 80. En nsimmäiset TEA:n T mestarrit olivat Tap piolan keilahallin ja KCL:nn joukkueet. Vuosien mitttaan keilailu on ottanut oman o paikkansa suosittu na lajina. Edelleen on mu ukana 28 jouukkuetta. 84 TEA:n kkeilamestaritt 1983 – 198 Ilma a-aseammun ntakilpailu jäärjestettiin 19 9.5 1986 Tuuulimäen väesstönsuojassa a. Mukana olli 26 kilpailija aa. Kilpaailut järjesteettiin kolmim miehisin joukkkuein kahdesssa sarjassa pistoolein p ja kiväärein. nis poti pitkäään vetäjäpu ulaa. Lyhyen kokeilun jälkkeen sarja lo opetettiin vaikka kilpailti in yhdeksän parin kesken n. Tenn Kun vetäjä sitten n löydettiin, vuonna 2001 laji käynn istettiin ja on pelattu kessäisin siitä ssaakka. Laaja asta n lisää osano ottajia myös TTEA:n sarjoih hin. harrrastajajoukossta toivotaan Oldboys O ja A Aditron tennisjoukkuee et Peta anque käynn nistettiin kokkeilumielessä ä keväällä 20003. Johtoku unta osallistu ui koulutustillaisuuteen jo onka järjesti Suom men Petanquekoulu Kessä pelattiin Jo ousenkaarenn kentällä Taapiolassa .Täm mä hauska seeurapeli ei kuitenkaan k tu ullut riittäävästi suuren n yleisön tiettoisuuteen TEA:n T työpaiikkaliikuttajaana, joten la aji jäi kokeiluuasteelle. n Yhtteistyössä Esspoon kaupu ungin Liikuntatoimen järj estämää Koh hti Kuntoa KKIPehmolentopalllo on TEA:n nuorikki. hankketta aloitetttiin TEA:n osalta Pehmo olentopallon pelaaminen vuonna 200 08 Ymmerstaan koululla. ”Pehmon” ystäviä on löytyn nyt hyvin ja tämä t leppoin nen harrasteelaji on heräättänyt kiinn nostusta. Viikkottain mukana on keskkimäärin 16 p pelaajaa. Keesäisin siirrytään pelaamaaan Aarnivalkean koulun kentälle. Sauvvakävely on n suosittu liikkuntamuoto. TEA:n 40-vvuotisjuhlan kunniaksi Suomen S Lad un avustukssella saattiin hyvä joukkko sauvakäävelijöitä liikkkeelle Tapiol assa. Sauva akävelijät Tappiolan Silkkin niityllä Vuosi 1987 TEAN YHTEYSTIEDOT Tuomaantie 12 B 02180 ESPOO Nettisivut www.tea-espoo.fi Puheenjohtaja : Pekka Lönnberg, Pietiläntie 8 D 4, 03100 Nummela GSM 040 722 9194, sähköposti [email protected] Varapuheenjohtaja/Taloudenhoitaja Kauko Salopuro, Myllypadontie 1 F 45 00920 Helsinki GSM 040 525 3175, sähköposti [email protected] Sihteeri/toiminnanjohtaja: Marjatta Sneck Tuomaantie 12 B 02180 Espoo GSM 040 5533438, sähköposti [email protected] Futsal: Kari Ollikainen, Komeetankatu 1 02210 Espoo, Kopijyvä Oy GSM 0400274084, sähköposti [email protected] Hiihto: Erkki Jokela, GSM 0500 939 929 sähköposti [email protected] Jalkapallo: Pentti Sneck kts. kaukalopallo Kaukalopallo: Pentti Sneck, Tuomaantie 12 B, 02180 Espoo, GSM 040 514 0072 sähköposti [email protected] Keilailu: Ali Karjalainen sähköposti, [email protected] Koripallo: Raimo Kalliokoski, GSM 045 673 1121, [email protected] Koripallo: Seppo Sonkeri, Kauniaisten lukio. Kasavuorentie 1 02270 Kauniainen, GSM 040 588 8770, sähköposti [email protected]. Pehmolentopallo: Kalevi Nieminen, GSM 050 330 6086, sähköposti [email protected] Pehmolentopallo:Kauko Salopuro, Myllypadontie 1 F 45 00920 Helsinki GSM 040 525 3175, sähköposti [email protected] Salibandy: Pekka Heinonen , Vilkkupoiju 9 P, 02320 Espoo GSM 040 531 8686, sähköposti [email protected] Suunnistus: Erkki Jokela, GSM 0500 939 929 sähköposti [email protected] Tennis: Hannu Lehto Adantpolku 17 02460 Kantvik GSM 0400-977011, sähköposti [email protected]
