lukuvuoden 2014–15 opinto-oppaassa

Transcription

NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS
OULUN YLIOPISTO
OPINTO-OPAS LUKUVUODELLE 2014–2015
Päivitetty: 12.1.2015
NAIS- JA SUKUPUOLENTUTKIMUS OULUN YLIOPISTOSSA
Nais- ja sukupuolentutkimus on tieteidenvälinen, moni- ja poikkitieteellinen ja perinteisiä paradigmoja
haastava opetus- ja tutkimusala, jota Oulun yliopistossa voi opiskella perus- ja aineopintojen laajuisesti
(yhteensä 60 op). Oppiaineen teemoista voi tehdä myös sekä perus- että jatko-opintotasoista tutkimusta ja
saada siihen ohjauksen. Oppiaine on hallinnollisesti sijoitettu kasvatustieteiden tiedekuntaan, mutta se
tarjoaa opetusta yliopiston kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja opettajia on eri tieteenaloilta ja
tiedekunnista. Opetustarjontaan sisältyy myös sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston
järjestämiä kursseja. Lisäksi opiskelija voi hyödyntää opinnoissaan sukupuolentutkimuksen kansainvälistä ja
ulkomaista opetustarjontaa oppiaineen erinomaisten kansainvälisten verkostojen ansiosta. Nais- ja
sukupuolentutkimuksessa suoritettuja opintoja voi sisällyttää eri koulutusohjelmiin ja tutkintoihin
opintokokonaisuuksina tai sivuaineena.
Oppiaineen lähtökohtana on ollut naisten historiallisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen aseman
tutkiminen ja opiskelu, mutta vähitellen kysymyksenasettelut ovat laajentuneet, mikä näkyy myös
oppiaineen nimessä: Naistutkimus -nimestä on siirrytty nimeen Nais- ja sukupuolentutkimus. Asioiden
tarkastelussa pyritään intersektionaalisuuteen, eli ottamaan huomioon esimerkiksi sukupuolen,
seksuaalisuuden, etnisyyden, luokan, iän, vammaisuuden ja muiden tekijöiden moninainen saman- ja
eriaikainen merkityksellistyminen ihmisten arjessa.
Oppiaineena Nais- ja sukupuolentutkimus koostuu Oulun yliopistossa perus- ja aineopintokokonaisuuksista
sekä kolmesta erillisestä opintokokonaisuudesta, joista yksi on oppiaineeseen johdatteleva kokonaisuus;
toinen suuntautuu Oulun yliopiston sukupuolentutkimuksen yhdelle vahvuusalueelle, eli väkivallan,
väkivallattomuuden ja tasa-arvoisuuden kysymyksiin; ja kolmas on rakennettu palvelemaan
tutkimusopintoja. (Viimeksi mainittu kokonaisuus on räätälöitävissä myös jatko-opintojen tasolle).
Perusopintojen (A212901) laajuus on 25 op ja aineopintojen (A212902) 35 op.
Perusopinnoissa on tarjolla 6 viiden opintopisteen laajuista opintojaksoa, joista yksi, Nais- ja
sukupuolentutkimuksen peruskurssi on kaikille pakollinen.
Aineopinnoissa on kolme pakollista opintojaksoa sekä seuraavat 4 suuntautumisalaa:
1. Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 –15 op)
2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5–20 op)
3. Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5–15 op) ja
4. Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5–10 op).
Nais- ja suopuolentutkimuksen erilliset opintokokonaisuudet, jotka ovat laajuudeltaan 10–25 op. ovat
seuraavat:
1. Johdatus nais- ja sukupuolentutkimukseen (10 op), joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen
perusopintojaksosta (417113P 4 op) sekä opiskelijan valinnan mukaan 5 opintopisteestä muita
oppiaineen perusopintoja.
2. Tutkimusta tukeva nais- ja sukupuolentutkimuksen opintokokonaisuus (10–20 op) rakentuu
opiskelijan valinnan mukaan seuraavista perus- ja aineopintojen kursseista: 417113P, 417114P,
417207A, 417208A, 417209A.
2
3. Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and Nonviolence (25 op/ects) opintokokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso 417133P, sekä
aineopintojen opintojaksot 417215A, 417216A, 417217A, ja 417218A. Tänä lukuvuonna koko
opintokokonaisuus tarjotaan suomenkielellä ja lisäksi yksi opintojakso venäjänkielellä. Opiskelija voi
halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden aineopintotasoisena. Tällöin opiskelija täydentää
perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä. Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa
opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen.
Käytä hyväksesi nais- ja sukupuolentutkimuksen opintoihin rakennettuja itsenäisten valintojen
mahdollisuuksia sekä opintokokonaisuuksien että opintojakso- ja kirjatarjonnan osalta, ja rakenna
opintosi mahdollisimman hyvin omia tarpeitasi ja kiinnostuksenkohteitasi vastaaviksi.
Seuraa nais- ja sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua ja kotisivuja, jotka sijaitsevat osoitteessa
www.oulu.fi/naistutkimus/. Ilmoitustaulu puolestaan sijaitsee kasvatustieteiden tiedekunnan 1.
kerroksessa, Sara Wacklinin aulassa, luentosalin KTK 117 lähellä. Opettajien/ tentaattoreiden
yhteystiedot löytyvät lukujärjestyksen lopussa olevasta Yhteystiedot -osiosta.
Kirjallisuuden opiskelun osalta haluamme sinun muistavan seuraavaa:
 Kirjatentit suoritetaan kasvatustieteen tenttipäivinä.
 Tentteihin ilmoittaudutaan viimeistään tenttiperjantaita edeltävän viikon torstaina osoitteessa
weboodi.oulu.fi/oodi.
 Mikäli haluat suorittaa opintojakson muuten kuin tenttimällä perinteiseen tapaan (ks. seuraavana
oleva informaatio tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta), sovi siitä erikseen
tentaattorin kanssa.
 Ne teokset, jotka on sijoitettu useampaan kohtaan, voidaan tenttiä vain kerran.
 Luentojen ja niihin kuuluvan kirjallisuuden kuulusteluista sovitaan erikseen luennoilla.
 Tentittävän kirjallisuuden määrää koskeva sääntö: 1 opintopistettä vastaa vaikeustasoltaan
keskinkertainen noin 200 -sivuinen äidinkielinen teos ja noin 150 -sivuinen vieraskielinen.
Tenttikirjallisuuden vaihtoehtoisesta suorittamisesta:
Tenttikirjallisuutta voi suorittaa paitsi yleisinä tenttipäivinä tenttitilaisuuksissa, myös esseinä, katsauksina
jne. Vaihtoehtoisista suoritustavoista tulee kuitenkin aina neuvotella erikseen kunkin opintojakson
vastuuhenkilön kanssa, sillä heillä on toisistaan poikkeavia ehtoja. Ko. suoritukset kannattaa jättää
tentaattorille/opettajalle kirjatenttipäivien aikoihin, jotta tulokset voidaan julkaista muiden tenttitulosten
yhteydessä.
Seuraavassa on vinkkejä vaihtoehtoisista suoritustavoista.

Esseelle on luontaista pohtivuus ja se antaa perinteistä tenttivastausta enemmän tilaa
persoonallisille äänenpainoille. Keskeinen, kirjoitusta suuntaava ongelma tai tehtävä ilmaistaan
selvästi ja sen valinta perustellaan tentittävänä olevan kirjallisuuden sisällöistä käsin. Useita
vaihtoehtoisiakin ajatuskulkuja voi kehitellä eteenpäin rinta rinnan ja nivoa ne lopulta yhteen tai
jättää perustellusti avoimiksi. Lähdekirjallisuuden ja muun materiaalin käyttäminen on
onnistumisen kannalta välttämätöntä. Lähteet merkitään tekstiin.
3



Katsauksessa opiskelija suhteuttaa referoitavan/analysoitavan tekstin valitsemaansa kontekstiin,
esimerkiksi kirjoittamisajankohdan keskusteluihin tai tekstistä esitettyyn kritiikkiin. Katsauksen
tekeminen tulee kysymykseen parhaiten silloin, kun kohteena on useita vertailtavia tekstejä.
Arvio tarkoittaa tässä yhteydessä kirja-arvostelun tyyppistä tekstiä. Kirjoittaja esittää arviossa
näkemyksensä kohteena olevasta tekstistä, sen kiinnostavuudesta, pätevyydestä, merkittävyydestä
jne. suhteessa laatimiinsa tai tentaattorin kanssa yhdessä laadittuihin tai muulla tavalla
määrättyihin kriteereihin.
Lukupiiri voi koostua kahdesta tai useammasta opiskelijasta, jotka kokoontuvat keskustelemaan
lukemastaan tenttikirjallisuudesta ja raportoivat kirjallisesti opintojakson tentaattorille. Lukupiirien
perustamisesta vastaavat opiskelijat itse. Lukupiirin muodostamisessa voi käyttää apuna nais- ja
sukupuolentutkimuksen ilmoitustaulua tms.
Nais- ja sukupuolentutkimuksen
YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA 2014–2015
Perjantaisin klo 14–17 salissa LI
Syyslukukausi 2014
19.9.
17.10.
14.11.
12.12.
Kevätlukukausi 2015
23.1.
20.2.
20.3.
24.4.
22.5.
Oppiaineen vastuuhenkilö on Vappu Sunnari
Vapun vastaanottoaika on maanantaisin klo 14.30–16 syyslukukaudella 15.9.–8.12. ja kevätlukukaudella
19.1.–1.6.
4
A212901 Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnot 25 op
Opiskelijat perehtyvät Nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopinnoissa tieteenalan teorioihin ja
käsitteellistyksiin sekä tieteenalalla käytäviin keskusteluihin sukupuolentutkimuksen, naistutkimuksen,
mies- ja maskuliinisuustutkimuksen sekä queer -tutkimuksen teorioita ja käsitteellistyksiä hyödyntäen.
Tarkastelun kohteina ovat myös sekä tieteenalakohtaiset että ajankohtaiset yhteiskunnalliset, kulttuuriset
ja vuorovaikutukselliset ilmiöt, joiden kuvaaminen ja kriittinen tarkastelu haastavat problematisoimaan
sukupuolen.
Perusopintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa
●
tunnistaa ja eritellä erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia lähtökohtia sekä niiden
historiallisia, kulttuurisia ja metodologisia taustaolettamuksia
● analysoida erilaisia tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta jne. nais- ja sukupuolentutkimuksen
teorioita ja käsitteitä käyttäen
● sisällyttää tarkasteluunsa myös intersektionaalisuuden
● reflektoida ja kehittää sensitiivisyyttä nais- ja sukupuolikysymyksille omassa toiminnassaan ja
vuorovaikutuksessa.
Toteutustavat: Perusopinnot koostuvat yhdestä pakollisesta opintojaksosta (5 op), sekä 4 muusta
opintojaksosta. Pakollisesta opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, samoin osasta muita
perusopintojen kursseja.
Kurssit






Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi (5 op)
Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet (5 op)
Seksuaalisuus ja ruumiillisuus (5 op)
Mies- ja maskuliinisuustutkimus (5 op)
Populaarikulttuuri ja media (5 op)
Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia (5 op)
5
Kaikille pakollinen perusopintojen opintojakso:
417113P Nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssi, 5 op
Ajankohta: syyslukukausi, 1 periodi
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksen historiaa ja
muotoutumista, nimetä ja määritellä alustavasti nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset peruskäsitteet
sekä tunnistaa erilaisia nais- ja sukupuolentutkimuksen teoreettisia suuntauksia ja niihin liittyviä
peruskysymyksenasetteluja
Sisältö:
•Katsaus naisliikkeestä sukupuolen tutkimukseen
•Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset käsitteet, kysymyksenasettelut
•Nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset teoriat
•Intersektionaalisuus
Toteuttamistapa: luentoja 24 h, esseeseminaari 8 h
Oppimateriaali:
Artikkeleita seuraavista teoksista:
 Saresma, T. Rossi, LM, Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen (osin)
 Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (osin)
 Rachel Alsop, Annette Fitzsimons & Kathleen Lennon (2002) Theorizing gender
 Barbara Christian, et al 2007. New Black feminist criticism (1985–2000)
Lisämateriaali:
 Koivunen, A. & Liljeström, M (1996) Avainsanat. 10 askelta feministiseen tietämiseen (muilta osin)
Arviointi: 5 – 1/hylätty
Kurssikokonaisuus rakentuu aktiivisesta ja interaktiivisesta osallistumisesta luentoja
seminaarityöskentelyyn. Luennot pidetään maanantaisin klo 12.3014 (24 tuntia) salissa KTK303 ajalla 15.9.–
8.12. ja seminaarit keskiviikkoisin (8 tuntia) ajalla 5.11.–10.12.
Luentoajat ja -paikat :
ma 15.09., 12.30–14.00 KTK303
ma 22.09., 12.30–14.00 KTK303
ma 29.09., 12.30–14.00 KTK303
ma 06.10., 12.30–14.00 KTK303
ma 13.10., 12.30–14.00 KTK303
ma 27.10., 12.30–14.00 KTK303
ma 03.11., 12.30–14.00 KTK303
ma 10.11., 12.30–14.00 KTK303
ma 17.11., 12.30–14.00 KTK303
ma 24.11., 12.30–14.00 KTK303
ma 01.12., 12.30–14.00 KTK303
ma 08.12., 12.30–14.00 KTK303
Seminaariajat ja -paikat:
ke 05.11., 12.30–14.00 KTK213
ke 12.11., 12.30–14.00 KTK213
ke 26.11., 12.30–14.00 KTK213
ke 10.12., 12.30–14.00 KTK213
Ilmoittautumisaika kurssille: 01.08.–22.09.-14
Korvaava, sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen HILMA-verkoston järjestämä kurssi:
Introduction to Finnish Gender Studies, 6.10.–28.11., opettajana Annamari Vänskä. Haku 1.9- 19.9.2014
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52167/lomake.html
6
Muu perusopintojen opintojaksontarjonta
417114P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op
Ajankohta: Ajankohta riippuu siitä, minkä opiskeluvaihtoehdon valitsee.
Osaamistavoite Opintojakson suorittanut henkilö osaa käsitteellistää ja analysoida vuorovaikutusta
sukupuolen, vallankäytön, sosiaalisten hierarkioiden ja normittamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden,
turvallisuuden ja välittämisen näkökulmista.
Sisältö:
Valta käsitteenä; teoreettisia lähestymistapoja valtaan ja sukupuoleen”
Normatiiviset, institutionaaliset ja diskursiiviset valtarakenteet ja niiden ylläpito
Sukupuolen historiallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkitsemät valtarakenteet ja dynamiikat
Vuorovaikutuksen ja välittävän vuorovaikutuksen keskeiset käsitteet
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sosiaalisten suhteiden laadun, vallankäytön ja normittamisen näkökulmista
tarkasteltuna
Oman toiminnan reflektoimistaitojen oppiminen em. näkökulmista.
Toteuttamistapa: Joko itsenäisesti opiskellen tai korvaavalla opintojaksolla ”Turvallinen ja välittävä
vuorovaikutus. Korvaava opintojakso suoritetaan reflektiopäiväkirjan ja tutkimusorientoituneen ryhmä- tai
parityön avulla.
Luentojen ja seminaarien ajat ja paikat (kaksi viimeisintä - 9.12. ja 12.12.- ovat ylimääräistä vara-aikoja):
ti 28.10.-14 14.30-16.00 HU108
ti 04.11., 14.30-16.00 HU108
pe 07.11., 12.30-14.00 KK223
ti 11.11., 14.30-16.00 HU108
pe 14.11., 12.30-14.00 KK223
ti 18.11., 14.30-16.00 HU108
ti 25.11., 14.30-16.00 HU108
pe 28.11., 12.30-14.00 KK223
ti 02.12., 14.30-16.00 HU108
pe 05.12., 12.30-14.00 KK223
ti 09.12., 14.30-16.00 HU108
pe 12.12., 12.30-14.00 KK223
Oppimateriaali:
 Feminist perspectives on power. Julkaisusta: Stanford Encyclopedia of Philosophy.
 Tuija Saresma, Rossi, LM & Juvonen, T (2010) Käsikirja sukupuoleen –teoksesta Johanna Kantolan
artikkeli (s. 78-87) ja Juulia Jyrängin artikkeli (s. 307-314)
 Tarja Tolonen (2008) Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli.
 Sari Irni, Mianna Meskus & Venla Oikkonen (2014) Muokattu elämä. Teknotiede, sukupuolisuus ja
materiaalisuus.
 Lempiäinen Kirsti, Leppänen Taru, Paasonen Susanna (2012) Erot ja etiikka feministisessä
tutkimuksessa.
 Martha Nussbaum (2010) Talouskasvua tärkeämpää - Miksi demokratia tarvitsee humanistista
sivistystä?
 Muita julkaisuja sopimuksen mukaan.
Arviointi: hyväksytty / hylätty / erinomainen
Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari
7
Kurssin ”Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet” omaan työosuuteen voi käyttää – niin
halutessaan kurssia
Sukupuolisensitiivisiä työkaluja tyttöjen voimaantumisen tukemiseen - verkkokoulutus 13.-26.10. 2014
Ilmoittaudu 19.9. mennessä lomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/S/492023668FD3B57B.par
Sekä seminaaria:
'Koulutuksella väkivaltaa vastaan' - seminaariin tiistaina 11.11.2014 klo 8.30-16 Paikka: Oulun yliopisto, L7
Ilmoittaudu 16.10. mennessä lomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/S/C141D47CFC7AB3A0.par
Edellä mainittua kurssia tai/ja seminaaria hyödyntäen on mahdollista rakentaa korvaavaa suoritusta myös
muuhun opintojaksoon. Neuvottele asiasta Vappu Sunnarin kanssa.
8
417116P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op
Ajankohta: Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia siinä tapauksessa, jos opintojakson suorittaa
tenttimällä. Korvaavat opintojaksot järjestetään syyslukukaudella.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tarkastella ja analysoida seksuaalisuutta ja
ruumiillisuutta, niiden merkityksellistämiskäytäntöjä sekä seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden tutkimuksen
keskeisiä kysymyksenasetteluja.
Sisältö:
 Seksuaalisuus ja ruumiillisuus teoreettisina ja kulttuurisesti tuotettuina
käsitteinä, identiteetteinä ja elettyinä kokemuksina.
 Representaatioiden ja käytäntöjen merkityksellistäminen sukupuoleksi ja
seksuaalisuudeksi.
 Ruumiillisuuden sosiaaliset ja materiaaliset merkitykset ja merkityksen muodostamistavat
Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla ”Genre & Gender mediassa (ks.
kohdan 417121P kurssikuvaus). Kannattaa myös seurata nais- ja sukupuolentutkimuksen kotisivuja, sillä
lukuvuoden mittaan voidaan järjestää luentoja tms. joilla voi korvata osia opintojaksosta.
Oppimateriaali:
 Kinnunen, T. & Puuronen, A. (toim.) (2006) Seksuaalinen ruumis. Kulttuuritieteelliset
lähestymistavat.
 Lisäksi kaksi valinnaista kirjaa seuraavista (tai sopimuksen mukaan). / In addition two books from
the following materials or other materials based on an agreement with the person responsible for
the course.
Lisämateriaali: /Additional material
 Taina Kinnunen (2008): Lihaan leikattu kauneus
 Harri Kalha (toim.) (2007): Pornoakatemia!
 Susanna Paasonen et al. (toim.) (2005): Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja
populaarikulttuuri
 Sanna Karkulehto (2011): Seksin mediamarkkinat
 Anna Kontula (2008): Punainen eksodus. Tutkimus seksityöstä Suomessa
 Beemyn, B. & Eliason, M. (1996) Queer studies: a lesbian, gay, bisexual, and transgender anthology
 Bristow, J. (1997) Sexuality
Suoritustapa: Itsenäisesti opiskellen TAI korvaavalla opintojaksolla.
Vastuuhenkilö: Itsenäiseen opiskeluun perustuvien kirjatenttien osalta Jenny Kangasvuo (paitsi syys- ja
lokakuussa Vappu Sunnari). Korvaavan kurssin osalta vastuuhenkilö nais- ja sukupuolentutkimuksessa on
Vappu Sunnari.
Korvaavia kursseja/osasuoritusmahdollisuuksia
687209A Soveltava antropologia / Seksuaalisuuden antropologia -kurssi (2 op) kulttuuriantropologian
oppiaineessa aikavälillä 10.11.–11.12.
Vastuuhenkilö: Jenny Kangasvuo. Suorituksen voi täydentää 5 op:een Jenny Kangasvuon väitöskirjan ja
väitöstilaisuuden (08.11.2014) seuraamisen avulla. Tarkempia ohjeita tästä osuudesta antaa Vappu Sunnari.
Genre ja gender mediassa, 5 op. (ks. kuvaus kurssin 417121P yhteydestä)
9
417118P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op
Ajankohta: Suoritusajankohdan suhteen ei ole rajoituksia.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö kykenee tunnistamaan, erittelemään ja käyttämään
Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teorioita; analysoimaan kysymyksenasetteluja,
niiden historiaa, muotoutumista ja näköaloja sekä tuntee mies- ja maskuliinisuustutkimuksen alueelta
tehtyä paikallista, kansallista ja kansainvälistä tutkimusta ja tutkimustuloksia.
Sisältö:
 Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen historia
 Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen keskeiset teoriat ja käsitteellistykset sekä niiden metodologiset
perustelut
 Mies- ja maskuliinisuustutkimuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia
Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna. Seuraa kuitenkin nais- ja sukupuolentutkimuksen kotisivuja, sillä
vuoden mittaan voidaan järjestää luentoja tms. joilla voi korvata osia opintojaksosta.
Oppimateriaali:
 Manninen, S (2010) ”Iso, vahva, rohkee –kaikenlaista” Maskuliinisuudet, poikien valtahierarkiat ja
väkivalta koulussa. Acta Universitatis Ouluensis E112. KTK, Oulun yliopisto (s. 13–18 sekä 79–117)
 Huuki, T (2010) Koulupoikien statustyö väkivallan ja välittämisen valokiilassa. Acta Universitatis
Ouluensis E113. KTK, Oulun yliopisto (s. 15–19 sekä 69–92)
 Connell, RW 1995. Masculinities: s. 1-86
 Kimmel, M, Hearn, J & Connell, RW.2005. Handbook of Studies on Men and Masculinities. Sage,
London: Introduction, 1-12. Theoretical perspectives, 15-50.
 Ahlbäck, A (2010) Sotasankaruus miehuuden esikuvana: Jääkäriupseerit ja suomalainen
sotialaskoulutus. teoksessa, Peltonen, Ulla-Maija & Kemppainen, Ilona (toim.) Kirjoituksia
sankaruudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki. 47-88.
 Clowes, Li (2013) The limits of discourse: Masculinity as vulnerability. Agenda: Empowering women
for gender equity, 27(1), 12-19.
 Gregory, A & Milner, S (2011) What is “new” about fatherhood? The social construction of
fatherhood in France and the UK: Men and Masculinities 14(5), 588-606.
 Kidd, B (2013) Sports and masculinity. Sport in Society 16(4): 553-564.
 Pascoe, CJ (2005) ‘Dude, you’re a fag’: Adolescent masculinity and the fag discourse. Sexualities 8,
329-346
Suoritustapa: Itsenäisesti opiskellen.
Vastuuhenkilö: Tuija Huuki
10
417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op
Kurssilla tutustutaan median eri lajityyppien kautta feministisen mediatutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja
tutkimussuuntiin. Tavoitteena on oppia erittelemään kriittisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden
rakentumista mediassa.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö tuntee ja osaa eritellä sukupuolta, seksuaalisuutta ja
ruumiillisuutta tarkastelevaa kulttuuritieteellistä perustutkimusta sekä kulttuurien ja median tutkimuksen
keskeisiä kysymyksenasetteluja sukupuolten merkityksiä ja määrittymisiä esille nostaen.
Sisältö:
 Kulttuurin ja median tutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden näkökulmista
 Sukupuolten ja seksuaalisuuksien representaatiot mediassa ja kirjallisuudessa
 Sukupuolen ja seksuaalisuuden teoriat
Toteuttamistapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavalla opintojaksolla ”Genre & Gender mediassa.
Oppimateriaali:
 Leena-Maija Rossi & Anita Seppä (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja.
 Anna Mäkelä, Liina Puustinen & Iiris Ruoho (2006) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen
mediatutkimukseen.
 Annamari Vänskä (2006) Vikuroivia vilkaisuja: Ruumis, sukupuoli, seksuaalisuus ja visuaalisen
kulttuurin tutkimus.
 Annamari Vänskä (2012) Muodikas lapsuus. Lapset mainoskuvissa.
 Karen Ross (2010) Gendered media: Women, men and identity politics.
 Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan.
(Korvaavan kurssin kuvaus seuraavalla sivulla)
11
Korvaava kurssi:
Genre ja gender mediassa, 5 op. (kurssilla voi korvata joko kurssin 417121P tai 417116P)
Kurssin sisältökuvaus:
Ilmari Leppihalme ja Sanna Karkulehto käsittelevät tekeillä olevassa artikkelikäsikirjoituksessaan
länsimaisen nykykulttuurin voimakasta seksualisoitumista. Heidän mukaansa kulttuurin kuvastot ovat
pornoistuneet ja seksuaalisuuden ja kaupallisuuden välinen suhde on tiivistynyt. Seksuaalisuus liitetään yhä
useammin näkyvästi markkinoihin ja kaupantekoon, esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden myymiseen
seksuaalisuudella. Nykykulttuuri näyttää medioituvan ja markkinoituvan ja pinta näyttää myyvän enemmän
kuin sisältö.
Tällä Genre ja gender –kurssilla tartutaan edellä mainittuihin haasteisiin. Yhteisen tutkimusorientoituneen
työskentelytavan avulla haetaan vastauksia kysymyksiin nykykulttuurin / median seksualisoitumisesta ja
kaupallistumisesta erittelemällä kriittisesti seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja toimijuuden
representaatioita mediassa sekä näiden yhteyksiä mediatuotannon kaupallistumiseen ja mahdolliseen
pornoistumiseen / prostituoitumiseen. Toisaalta etsitään näitä trendejä mahdollisesti kyseenalaistamaan ja
purkamaan / ylittämään pyrkiviä mediarepresentaatioita ja niiden esittämisen tapoja (ja vaikkapa koko
trendin olemassaoloa kyseenalaistavia ”näyttöjä”).
Suoritustapa: 1) orientoivat luennot, 2) tutkiva tiimityöskentely tiimin valitseman mediatuotteen parissa, 3)
yhteinen kunkin tiimin työtä edistämään tarkoitettu työskentely Optima-ympäristössä, 3) päätöskeskustelu
esimerkiksi evidenssiperusteisen väittelyn muodossa Optima-ympäristössä. (Opintojaksosta ei järjestetä
luentokuulustelua.)
Ajankohta: 16.09.- 25.11.2014.
Orientoivat luennot:
ti 16.09., 12-14.00, L9; to 18.9. 8.30-10 HU205; ti 30.9. 12.-14, L9; to 02.10., 08.30-10.00, HU205; ti 14.10.
12.-14.00, L9; to 16.10. 8.30-10, HU205;
Tiimityöskentelyn ja Optima- keskustelujen viikot alkaen viikosta 39.
Kurssin yhteenveto ja päätöskeskustelu Optimassa viikolla 48.
Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjallisuus, nais- ja sukupuolentutkimustutkimus ja elokuvatutkimus.
Ilmoittautumisaika kurssille Weboodissa: 01.08.14 -23.09.14 (Tunniste Weboodissa 687513A)
Vastuuhenkilöt: Ilmari Leppihalme ja Vappu Sunnari
12
417133P Väkivalta ja välittävän myötäelämisen lähtökohtia 5 op
Ajankohta: syyslukukausi
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut henkilö osaa määritellä monitieteisen väkivallan tutkimuksen
peruskäsitteet ja tarkastella väkivaltaa sukupuolen ja muut erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet
huomioiden. Hän tunnistaa väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa ja eri vaiheissa väkivallalle
altistavia tekijöitä. Hän osaa analysoida väkivallan yksilöllisiä ja yhteisöllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen,
hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden ja
välittävän myötäelämisen näkökulmasta.
Sisältö:
 Opintojaksolla perehdytään sukupuolisensitiivisesti ja erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet
huomioiden monitieteiseen ja eri tieteenaloilla tehtyyn väkivallan tutkimukseen.
 Opintojaksolla perehdytään väkivallan peruskäsitteisiin, ilmiön yleisyyteen, sen eri
ilmenemismuotoihin ja kumuloitumiseen ihmisen elämänkulussa eri elämänalueilla.
 Opintojakson tarkastellaan lisäksi välineitä havaita ja ehkäistä väkivaltaa eri ympäristöissä, sekä
tukea moniammatillisen näkemyksen kehittymistä väkivaltailmiön tarkastelussa.
 Opintojaksolla opiskelija saa myös valmiudet reflektoida omaa toimintaansa väkivallattomuuden
näkökulmasta.
Toteuttamistapa: Verkko-opinnot. Verkkotyöskentely, materiaaleihin perehtyminen ja
reflektiopäiväkirja
Oppimateriaali: Oppimatertiaali ilmoitetaan verkko-oppimisympäristössä opintojakson aikana.
Suuoritustapa: Optima -ympäristöinen, vuorovaikutteinen, tehtävittäin vaihteleva suoritustapa.
Lisätiedot: Opintojakso on osa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot –opintokokonaisuutta.
Mikäli opiskelija haluaa suorittaa Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot -opintokokonaisuuden
ja haluaa opinnot kokonaisuudessaan aineopintotasoisina, tulee tämän opintojakson suorittamistavasta
sopia vastuuhenkilön kanssa erikseen. Opintokokonaisuuteen ja sen kursseille on erillinen haku.
Vastuuhenkilö: Minna Viinikka
13
Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnot 35 op
Tavoite: Nais- ja sukupuolentutkimuksen aineopinnoissa opiskelijat syventävät asiantuntemustaan Nais- ja
sukupuolentutkimuksen teorioista ja metodologioista sekä oppiaineen monitieteisestä ja tieteidenvälisestä
tutkimusotteesta.
Aineopintokokonaisuuden suorittanut henkilö
 tuntee keskeiseen nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytävän tieteen kritiikin ja osaa soveltaa sitä
käytännössä arvioidessaan tieteellistä tietoa, metodologioita, metodeja ja tutkimuksen eettisyyttä
 osaa eritellä nais- ja sukupuolentutkimuksessa käytyä metodologista ja metodista keskustelua ja
osaa soveltaa niitä oman tutkimuksensa puitteissa
SEKÄ osaa
● analysoida/tulkita tapahtumankulkuja, vuorovaikutusta tms. jotakin nais- ja
sukupuolentutkimuksen sekä intersektionaalisuuden teoriaa, metodologiaa, metodia sekä käsitteitä
kriittisesti käyttäen sekä raportoida siitä esimerkiksi artikkelin muodossa TAI
● suunnitella ja organisoida käytännön toimintaa sukupuolten segregaation purkamiseksi ja
raportoida siitä TAI
● suunnitella ja organisoida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin perustuvaa tasa-arvotyötä ja
raportoida siitä TAI
● suunnitella ja toteuttaa käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvoistavien
toimintatapojen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi TAI
● suunnitella ja organisoida uutta informaatioteknologiaa hyödyntävää sukupuolisensitiivistä
opetusta ja raportoida siitä.
Toteutustapa: Pääosin aineopinnot toteutetaan perehtymällä kirjallisuuteen. Kontaktiopetusta järjestetään
mahdollisuuksien mukaan 1-2 opintojaksoa vuosittain.
Yhteydet muihin opintojaksoihin: Opiskelija voi valita vapaasti laatien itselleen 35 opintopisteen laajuisen
aineopintokokonaisuuden.
Arviointi: Hyväksytty / hylätty / erinomainen
Vastuuhenkilöt: kunkin opintojaksojen yhteydessä erikseen nimetty vastuuhenkilöt
14
Kurssit:
Pakolliset kurssit:



Nais- ja Sukupuolentutkimuksen metodologiat ja metodit (5 op)
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (5 op)
Itsenäiset tutkimusopinnot TAI Itsenäiset käytännön toiminnan kehittämisen opinnot (5 – 10 op)
Opintosuunnat, valitse näistä 1 – 2 suuntausta:
1.
2.
3.
4.
Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5 – 15 op)
a.
Feminismin klassikot (5 op)
b.
Syventävät teoreettiset opinnot (5 – 10 op)
Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 – 20 op)
a.
Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa (5 op)
b.
Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio (5 op)
c.
Väkivallan ehkäiseminen, väkivaltaan puuttuminen ja välittävän ilmapiirin
rakentamisen käytänteet (5 op)
d.
Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja –elämisen puitteet (5 op)
Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa (5 - 15 op)
a.
Sukupuolihistoria (5 op)
b.
Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op)
c.
Kulttuuriantropologia (5 op)
Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5 - 10 op)
a.
Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus (5 op)
b.
Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista ja kansainvälisestä
näkökulmasta tarkasteltuna (5 op)
15
Pakolliset kurssit
1.
417209A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit 5 op
Ajankohta: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan suhteen
ole rajoituksia.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa nais- ja sukupuolentutkimuksen keskeiset
metodologiset – erityisesti tietoteoreettiset - ja menetelmälliset lähtökohdat, kysymyksenasettelut ja
ratkaisut ja osaa analysoida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida kriittisesti tietoa.
Sisältö:
 Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodologisena ja tietoteoreettisena sekä tutkimusmetodisena
haasteena
 Sukupuolivastuullisuus tutkimusmetodin tapauskohtaisen käytön rakentamisessa ja käytössä
 Tutkimusprosessi eettisestä ja valtanäkökulmasta tarkasteltuna
Toteuttamistapa: Opintojakso suoritetaan pääasiassa itsenäisenä työskentelynä eikä suoritusajankohdan
suhteen ole rajoituksia. Oppiaineen kotisivuilla ilmoitetaan mahdollisesta korvaavasta opetuksesta.
Oppimateriaali:
 Ramazanoglu C & Holland J. (2002) Feminist Methodology. Challenges and Choices.
 Liljeström M (2004) (toim) Feministinen tietäminen.
 Bagele Chilisa (2012) Indigenous Research methodologies.
 Researching gender (Volumes I – IV). Artikkeleita valinnan mukaan.
 Sharlene Nagy Hesse-Biber 82012) ed.) The handbook of feminist research.
 Muuta kirjallisuutta perustuen sopimukseen vastuuhenkilön kanssa.
Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä opiskeluna. Lukuvuosittain aihealueelta voidaan järjestää
korvaavaa opetusta, mistä ilmoitetaan erikseen.
Korvaavaa opetusta:
A) Tutkijan vastuu ja valinnat - Miten tutkia kiistanalaisia, salattuja ja vaiettuja ilmiöitä
ihmistieteissä?
Yleisöseminaari Oulun yliopistossa 13.11.2014, Sali KTK112
Opiskelijat voivat tehdä seminaariin liittyviä kurssisuorituksia. Palauta suorituksesi viimeistään
17.12.
Miten tutkia vaiettuja, julkisuudessa kiistanalaisia tai muuten arkaluontoisina pidettyjä ja vaikeasti
tavoitettavissa olevien ilmiöitä? Näitä kysymyksiä pohditaan monitieteisessä yleisöseminaarissa Tutkijan
vastuu ja valinnat. Esille nousevat erityisesti metodisiin valintoihin, tutkimuseettisiin haasteisiin ja tutkijan
vastuuseen liittyvät näkökulmat. Tavoitteena on synnyttää monitieteistä keskustelua kysymyksistä, jotka
16
koskevat laajasti koko ihmistieteellisen tutkimuksen kenttää. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Oulun
yliopiston humanistinen tiedekunta, Oulun Historiaseura ja Nuorisotutkimusseura. Seminaarista voi
rakentaa kirjallisuuden avulla 5 op:een suorituksen neuvotellen Seija Jalaginin kanssa.
Lisätietoja seminaarista: http://www.oulu.fi/historia/node/27202
A) Posthumanistisia näköaloja ihmistieteissä –kurssi (5 op)
Kurssi ajoittuu ajalle 9.1.–28.2.2015 ja kontaktityöskentely tapahtuu maanantaisin ja perjantaisin alkaen
perjantaina 9.1. klo 12.30 salissa KTK210.
Kurssi on lukupiiri -muotoinen. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla, 9.1., keskustelemme yleisellä tasolla
siitä, mitä posthumanistiset näköalat voivat tarkoittaa ihmistieteissä tai henkilökohtaisesti. Kurssille
osallistuminen ei kuitenkaan edellytä ennakkotietämystä aihepiiristä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla
sovimme myös, mitä artikkeleita, kirjanlukuja jne. kurssilla luetaan. Ensimmäinen keskustelukerta luetusta
tekstistä pidetään maanantaina 19.1. ja sen jälkeen aikataulun mukaisesti maanantaisin ja perjantaisin.
Kurssin peruskirjallisuus:
Alaimo Stacy & Hekman, Susan (eds.) 2008. Material feminisms. Indiana University Press, Bloomington &
Indianapolis.
Braidotti, Rosi 2011. Nomadic Theory. The Portable Rosi Braidotti. Columbia University Press, New York.
Braidotti, Rosi 2013. The Posthuman. Polity Press, Cambridge.
Coleman, Rebecca & Ringrose, Jessica (eds.) 2013. Deleuze and research methodologies. Edinburgh
University Press, Edinburgh.
Lummaa, Karoliina & Rojola, Lea (eds.) 2014. Posthumanismi. Eetos, Turku.
Toivomme, että osallistujat tuovat ensimmäiselle kokoontumiskerralle (9.1.) myös omia esityksiä luettavista
teksteistä.
Kurssin kieli on suomi.
Kurssin suorittaminen sisältää yhden alustuksen kurssin lukumateriaalista (artikkeli, kirjan luku tms.) sekä
aktiivisen osallistumisen lukupiirissä käytäviin keskusteluihin.
Ilmoittautumisaika kurssille 01.12.-14–16.01.-15
Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari ja Tuija Huuki.
2.
417214A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 5 op
Ajankohta: Itsenäisesti opiskeltuna ei rajoituksia. Korvaava verkkokurssi kevätlukukaudella.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa tunnistaa, eritellä ja analysoida tasa-arvon ja
yhdenvertaisuuden kysymyksiä arjen eri ulottuvuuksilla kuten *koulutuksessa, *työelämässä, *perheessä ja
* vapaa-aikaan liittyvissä asioissa TAI keskittyneesti yhdellä neljästä edellä luetellusta osa-alueesta, sekä
tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikassa. Hän ymmärtää sukupuolten tasa-arvon, tasa-arvotyön ja –
tutkimuksen historiaa ja sen keskeiset kehitysjuonteet; sekä tasa-arvon keskeiset käsitteet ja teoriat. Hän
osaa analysoida koulutuksen, työelämän ja arjen muiden ulottuvuuksien käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon
17
ja yhdenvertaisuuden näkökulmista sekä soveltaa opintojaksolla oppimiaan tietoja tasa-arvon ja
yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Sisältö:
 Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden keskeiset käsitteet ja teoriat
 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutuksessa
 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä

 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muilla arjen ulottuvuuksilla ja päätöksenteossa
 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka
 Valtavirtaistaminen
 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön, muiden
säädösten ja toimintaohjeiden näkökulmasta tarkasteltuna
Toteuttamistapa: Itsenäisenä työskentelynä tai kevätlukukaudella monimuoto-opetuksena järjestettävällä
kurssilla.
Oppimateriaali:
 Johanna Kantola, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012) (toim) Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden
ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.
 Raija Julkunen (2010) Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit.
 Eva Magnusson, Malin Rönnblom & Harriet Silius (2008) (toim.) Critical studies of gender equality.
Nordic dislocations, Dilemmas and Contradictions.
 Emanuela Lombardo, Petra Meier & Mieke Verloo (2009) The discursive politics of gender equality.
Stretching, Bending and Policymaking.
 Muuta kirjallisuutta tentaattorin kanssa sopien.
Suoritustapa: Itsenäisenä opiskeluna tai korvaavaa suoritustapoja hyödyntäen.
Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen
Korvaava kurssi:
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 5 op / verkkokurssi
Kurssi ajoittuu kevätlukukaudelle 2015. Tarkemmat tiedot kurssista tulevat 31.10. mennessä.
Vastuuhenkilö: Mervi Heikkinen
18
417211A Itsenäiset tutkimusopinnot TAI vaihtoehtoisesti itsenäiset käytännön
kehittämistoiminnan opinnot (5–10op)
Ajankohta: Ei rajoituksia ajoituksen suhteen
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa suunnitella, toteuttaa, raportoida ja arvioida
pienimuotoisen tutkimus- TAI käytäntöön orientoituvan projektin.
Sisältö:
 Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja
arvioiminen TAI
 Pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI
 Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen
Toteuttamistapa: Neuvotellaan opintojakson vastuuhenkilön kanssa.
Oppimateriaali: Neuvotellaan vastuuhenkilön kanssa
Suoritustapa: Sukupuolitietoisen ja -vastuullisen projektin rakentaminen, toteuttaminen, raportoiminen ja
arvioiminen TAI pienimuotoisen tutkielman tekeminen ja raportoiminen TAI tieteellisen artikkelin
kirjoittaminen.
SUORITUKSESSA VOI HYÖDYNTÄÄ ELOKUVATUTKIMUKSEN JÄRJESTÄMÄÄ KURSSIA
Elokuvakasvatus / Monikulttuurisuus elokuvassa syksyllä 2014. Tämä tapahtuu osallistumalla kurssille
(5 op) kurssin ehdoilla ja tekemällä ja raportoimalla kurssisisällöistä pienimuotoisen tutkielman
sukupuolen näkökulmasta (5 op). Jälkimmäisen osuuden ohjaajana toimii Vappu Sunnari ja häneltä
saa lisätietoja asiasta. Huomaathan, että ko. kurssille täytyy ilmoittautua.
ELOKUVAKASVATUS / Monikulttuurisuus elokuvassa
Kurssilla katsotaan mielenkiintoinen sikermä monikulttuurisuutta käsitteleviä leffoja ja keskustellaan niistä.
Tämän teemoiltaan erittäin ajankohtaisen kurssin ohjaajana poimii puolalainen Anna Litewka-Anttolainen.
Anna pitää opetuksensa suomeksi, ja kurssilla katsottavissa elokuvissa on suomenkielinen tekstitys (paitsi
yhdessä englanninkielinen).
Kurssilla pohditaan, miten elokuvakasvatus voi avata monikulttuurisuutta ja antaa valmiuksia toiseuden
kohtaamiseen ja ymmärtämiseen yhä monikulttuurisemmaksi käyvässä maailmassamme.
Kurssi koostuu johdantoluennosta (2 h) ja sen jälkeen viikoittain yhdeksästä elokuvaesityksestä (noin 2
h/kerta), joiden kunkin alussa on elokuvan lyhyt esittely.
Suoritustapana on osallistuminen luennolle ja esityskerroille (n. 80 % kerroista) sekä osallistuminen
keskusteluihin kurssin Optima-ympäristössä.
Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty, ja kurssista ei ole loppukuulustelua.
Kurssi pidetään 15.9.‒26.11.
Ilmoittautuminen Weboodin kautta koodilla 687502P.
Ohjaajana toimii Anna Litewka-Anttolainen: [email protected]
19
Lisätietoja antaa Ilmari Leppihalme: [email protected]
Kurssin sisällöt (avausluento ja elokuvat, syyslomaviikolla 43 ei opetusta)
15.9. ma klo 10‒12 sali HU207 AVAUSLUENTO
ELOKUVAESITYKSET (Huom! Esitysten pituudet vaihtelevat 2‒3 tuntiin. Katsottavat elokuvat esitellään
avausluennolla.) 26.9. pe klo 10‒13 sali HU106.
29.9. ma klo 10‒12 sali HU207
6.10. ma klo 10‒12 sali HU207
15.10. ke klo 10‒13 sali HU106
31.10. pe klo 10‒13 sali HU106
5.11. ke klo 10‒13 sali HU106
12.11. ke klo 10‒13 sali HU106
19.11. ke klo 10‒13 sali HU106 PERS
26.11. ke klo 10‒12 sali HU207
20
Suuntautumisalat: 5-25 op
Opiskelija valitsee 1-2 opintosuuntausta, joita opiskelee pääasiassa tenttimällä kirjallisuutta.
Kirjallisuustenteistä vastaa kullakin opintojaksolla erikseen nimetty henkilö. Perusteokset on ilmoitettu
kunkin opintojakson kohdalla. Luettelo lisämateriaalista ja vaihtoehtoisista teoksista on naistutkimuksen
kotisivuilla ja naistutkimuksen kirjastossa (ks. lisäkirjallisuus). Mahdollisuuksien mukaan järjestettävästä
kontaktiopetusta ilmoitetaan lukukausittain.
Osaamistavoite:
Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa eritellä kriittis-reflektoivasti ja sukupuolisensitiivisesti
valitsemansa opintosuunnan teoreettista ja metodologista keskustelua.
Suoritustavat: Kirjallisuuden tenttiminen ja/tai luennoille osallistuminen. Tentittävän kirjallisuuden määrä
lasketaan seuraavasti: 1 opintopisteen suoritusta vastaa n. 200 sivun laajuinen opiskelijan äidinkielinen
+teos tai n. 150 sivun laajuinen vieraskielinen teos.
Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari sekä opintosuuntien yhteydessä erikseen nimetyt vastuuhenkilöt.
21
OPINTOSUUNTA 1 Sukupuolentutkimuksen teoreettinen suuntautumisala (5–15 op)
1.1.
417207A Feminismin klassikot, 5 op
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, analysoida ja arvioida kriittisesti
valitsemansa feministisen ajattelun klassikkoteorian kehityslinjoja.
Sisältö:
Feministisen ajattelun historialliset, poliittiset ja tieteelliset kehityslinjat tarkasteltuna yhden teoreettisen
suuntauksen tai teoreetikon tuotannon avulla
Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön
kanssa sopien esseesuorituksena.
Oppimateriaali:
 Allen, P.G. (1986) The Sacred Hoop: Recovering the Feminine in American Indian Traditions.
 Brant, B. (1988). A Gathering of Spirit: a Collection by North American Indian Women. (erit. C.L.
Sanches: Sex, Class and Race Intersections, Visions of Women of Color, S. 163-167)
 Trinh, T. (1989) Minh-ha. Woman, Native, Other.




Kristeva, J. (2000) Crisis of the European subject
Cixous, H. (1998) Stigmata, escaping texts.
Irigaray, L. (1993) je, tu, nous, Toward a culture of difference.
Irigaray, L. (2002) To speak is never neutral.



Butler J (1990) gender Trouble: Feminism and the subversion of identity.
Butler J(1993) Bodies that matter: On discursive limits of sex.
Butler J (2004) Undoing gender.
 Braidotti R (2002) Metamorphoses. Towards a materialist theory of becoming.
 Braidotti (2006) Transpositions
 Braidotti R (2011) Nomadic theory.
 Braidotti R (2013) The posthuman.
Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä.
Korvaava HILMA-kurssi
Feministisen ajattelun klassikot, 13.10- 5.12, opettajana Anna Elomäki.
haku 8.9- 26.9.2014 https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/52167/lomake.html
22
417208A Syventävät teoreettiset opinnot, 5-10 op
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa eritellä, reflektoida ja analysoida kriittisesti
valitsemansa teoreettisen alueen kehityslinjoja ja käsitteellistämisen tapoja.
Sisältö: Opiskelija paneutuu 1-2 seuraavista vaihtoehdoista:
 nais- ja sukupuolentutkimus
 mies- ja maskuliinisuustutkimus
 queer-tutkimus
 intersektionaalisuus
Toteuttamistapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä.
Oppimateriaali:
Nais- ja sukupuolentutkimus
 Raewyn Connell (2009) Gender: World perspective
 Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural,
postcolonial, and feminist world.
 Kriemild Saunders (2004) (ed)Feminist post-development thought. Rethinking modernity,
post-colonialism and representation.
 The Feminist Standpoint Theory Reader: Intellectual and political controversies. ed. by Sandra
Harding 2004
 Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism.
Mies- ja maskuliinisuustutkimus
 bell hooks 2004. Web real cool: Black men and masculinities.
 Michael Flood et al. 2011. International encyclopedia of men and masculinities.
Queer- tutkimus
 Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory.
 Judith Butler (2004) Undoing gender.
 TAI muita opintojakson vastuuhenkilön kanssa sovittuja julkaisuja
Intersektionaalisuus
 Nira Yuval-Davis 2011. The politics of belonging. Intersectional contestations.
 Nina Lykke 2010. A Guide to Intersectional Theory, Methodology and Writing.
 bell hooks 1981. Ain’t I a Woman: Black women and Feminism
 Angela Davis 1982. Women, Race and Class.
Lisämateriaali
•Sullivan, N. (2003) A critical introduction to Queer theory.
•Butler, J. (2006) Hankala sukupuoli.
•Butler J.(2004) Undoing gender.
•Alsop R, Fitzsimons, A. & Lennon, K. (2002) Theorizing gender.
•Hennessy, R. & Ingraham, C. (1997) Materialist feminism.
•Braidottti, R. (2002) Metamorphoses towards a materialist theory of becoming
 Narayan, U. & Harding, S. (2002) Decentering the center: Philosophy for a multicultural,
postcolonial, and feminist world.
Suoritustapa: Pääasiassa itsenäisenä työskentelynä virallisina tenttipäivinä tenttien tai vastuuhenkilön
kanssa erikseen sopien esseesuorituksena.
23
OPINTOSUUNTA 2. Väkivalta ja väkivallattoman myötäelämisen ehdot (5 – 20 op)
Väkivallasta välittämiseen tarjoaa mahdollisuuden sisällyttää tutkintoon tai täydentää tutkintoa väkivaltaa
käsittelevällä 25 opintopisteen laajuisella opintokokonaisuudella. Väkivaltaa, sen eri ilmenemismuotoja
sekä väkivallattomuutta tarkastellaan sukupuolisensitiivisesti erilaiset toisarvostamisen ulottuvuudet
huomioiden. Sukupuolisensitiivinen väkivallan tutkimus on opintokokonaisuuden keskeinen teoreettiskäytännöllinen ja kriittinen tarkastelunäkökulma.
Väkivalta eri muodoissaan on yleinen ilmiö ja jollakin tavalla läsnä jokapäiväisessä elämässämme
esimerkiksi median kautta. Useat eri alojen ammattilaiset kohtaavat työssään väkivallan uhreja, väkivallan
tekijöitä tai voivat itse joutua väkivallan kohteeksi. Lisäksi jokaisella on vastuu toimia tasa-arvoa,
yhdenvertaisuutta ja väkivallatonta toimintaa edistävästi, sekä olla mukana luomassa väkivallattomia
rakenteita suunnitelmallisesti omassa ympäristössään. Opintokokonaisuudessa tähän annetaan välineitä
perehtymällä väkivaltaa käsittelevään monitieteiseen tutkimukseen, sekä tutkimukseen, joka paneutuu
väkivallattoman ja välittävän toimintakulttuurin rakentamisen ehtojen ja käytäntöjen tarkasteluun.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on lisätä tietoisuutta väkivallasta, sekä antaa välineitä väkivallan
tunnistamiseen ja kohtaamiseen, väkivaltaisissa ympäristöissä toimimiseen, väkivallan uhrien auttamiseen
ja väkivallattomien toimintaympäristöjen rakentamiseen.
Väkivallasta välittämiseen -opintokokonaisuus on suunnattu eri alojen opiskelijoille sekä jo työssä toimiville
ammattilaisille.
Opintokokonaisuuden suorittanut henkilö osaa
● määritellä ja analysoida väkivallan eri ilmenemismuotoja elämänkulussa erilaisissa paikallisissa ja
globaaleissa konteksteissa
● soveltaa sukupuolen ja intersektionaalisuuden teorioita väkivallan analysoimisessa,
tunnistamisessa, väkivallan ehkäisemisen ja siihen puuttumisen toimenpiteiden suunnittelussa sekä
uhrien auttamisessa
● suunnitella käytännön toimintaa väkivaltaan puuttumiseksi sekä ei-toisarvostavien toimintatapojen
ja tasa-arvon (tasavertaisuuden) toimenpiteiden kehittämiseksi
● reflektoida ja kehittää väkivallattomuutta ja välittämistä omassa toiminnassaan ja
vuorovaikutuksessa
● toimia ryhmässä ja reflektoida ryhmän toimintaa väkivallattomuuden ja tasavertaisuuden
näkökulmista
24
2.1
417215A Väkivallan monet muodot globaaleissa konteksteissa, 5 op
Ajankohta: syksy
Osaamistavoitteet:
Opintojakson suorittanut opiskelija osaa:
 eritellä väkivallan globaaleja erityisiä ilmenemismuotoja, haasteita niihin puuttumiseksi, keskeiset
toimijatahot, sekä merkittävät meneillään olevat ennaltaehkäisytoimet
 analysoida väkivaltaa laajempana yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä sukupuolivastuullisesti
 arvioida keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia väkivallan ehkäisemiseksi kriittisesti etuja ja
puutteita eritellen.
Sisältö:
 Väkivallan tarkastelu laajempana yhteiskunnallisena ja kansainvälisenä ilmiönä globaaleissa
konteksteissa sukupuolivastuullisesti
 Väkivallan eri ilmenemismuodot, mm. vahingolliset perinteiset käytänteet, väkivallan ilmenemismuodot
kriisiytyneissä konflikteissa, uskontoihin ja maailmankatsomuksiin liittyvänä kysymyksenä ja mediassa
 kansainväliset sopimukset ja moniammatilliset toimet väkivallan poistamiseksi
Toteuttamistapa: Itsenäinen työskentely verkossa, ryhmätehtävät, reflektiopäiväkirja
Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä
Suoritustapa: Osallistuminen verkkotyöskentelyyn, materiaaleihin perehtyminen ja reflektiopäiväkirja.
Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen
Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 – 25 op). ”VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN MYÖTÄELÄMISEN
EHDOT”. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli suomi.
Opintokokonaisuuteen on erillinen haku.
25
2.2.
417216A
Seksuaalinen hyväksikäyttö, ihmiskauppa ja prostituutio, 5 op
Ajankohta: kevät
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa
 määritellä seksuaaliseen hyväksikäytön, prostituution ja ihmiskauppaan liittyviä osa-alueita ja
analysoida niitä seksuaalisena ja sukupuolistuneena väkivaltana
 arvioida seksuaaliseen hyväksikäyttöön, prostituutioon ja ihmiskauppaan puuttuvia toimenpiteitä,
toimintaohjelmia ja auttamisjärjestelmiä, sekä omaa toimintaansa ja valmiutta tunnistaa ja kohdata
seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan uhreja ja tarjota heille asiantuntijatahon apua.
Sisältö:
 prostituutio, ihmiskauppa ja seksuaalinen hyväksikäyttö sukupuolistuneena seksuaalisena väkivaltana
 määrittelyt, lainsäädäntö ja olemassa olevat tilastot.
 uhrien auttamisjärjestelmät ja niiden haasteet moniammatillisesta näkökulmasta; paikalliset toimijat
Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan kurssin verkko-oppimisympäristössä.
Arviointi: hyväksytty/hylätty/erinomainen
Opintokokonaisuuteen on erillinen haku
Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala ja Minna Viinikka
2.3.
417217A
Väkivallan ehkäisemisen, väkivaltaan puuttumisen ja välittävän
ilmapiirin rakentamisen käytänteet 5 op
Ajankohta: Kevät
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa:
 analysoida väkivallan nimeämisen, tunnistamisen ja väkivaltatyön taustalla olevia teoreettisia ja
ideologisia lähtökohtia sekä sukupuolen merkitystä väkivallan tarkastelussa
 kuvata väkivallan uhrin tunnistamisen, puuttumisen ja auttamisen menetelmiä ja ammattilaisen
väkivaltatyötä tukevia menetelmiä sekä oman alansa väkivaltatyön ammatillisia toimijoita
Sisältö:
 ammattilaisten hyväksi käytännöksi kokemat menetelmät väkivallan uhrien tunnistamisessa, heidän
auttamisessa, mutta myös väkivallan uhreja työkseen auttavien tukemisessa ja väkivallan
ehkäisemisessä.
 Opintojaksoen sisällöissä voidaan huomioida ajankohtaisia ja/tai alueellisia erityiskysymyksiä (mm.
kuritusväkivalta, kouluväkivalta) ja niihin liittyviä käytänteitä.
Oppimateriaali: Optimassa oleva oppimateriaali
Arviointi: Hyväksytty/hylätty/erinomainen
Opintokokonaisuuteen on erillinen haku.
Vastuuhenkilö: Suvi Pihkala ja Minna Viinikka
26
Korvaava kurssi:
As part of an ongoing project ”CYAR – Children and Youth at Risk in the Barents Region” an additional
course will be implemented in English language: «Violence, Compassion and Practices for Prevention: The
Barents Perspective».
The course invites professionals of the area of work with children and youth from the Barents Region and
students of social, pedagogical, psychological specialties to participate in our e-learning English language
course. The course offers tools to evaluate and reflect work in violence prevention and the different tools
and practices of work with children and youth; a skilled professional, possibility to discuss topical issues of
violence in the Barents region.
Timetable of the course: 01.09.2014 –24.10.2014 Amount of hours: 5 ECTs (138 h) Language of the course:
English The course is free of charge.
After graduation participants will get certificates of University of Oulu.
Person in charge: Anna Studentcova
2.4.
417218A
Tasa-arvon sekä myötätuntemisen ja -elämisen puitteet, 5op
Ajankohta: kevät
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa:
 kuvata keskeisiä Ihmisoikeusasiakirjoja ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja
 kuvata käytännön lähestymistapoja turvallisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukemiseksi ja
väkivallattomuuden edistämiseksi
 suunnitella konkreettisia toimenpiteitä suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
käytännössä
 arvioida omaa toimintaansa konfliktitilanteissa saattamalla väkivallattomuuden teoreettista tietoa
käytäntöön
Sisältö:
 tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden peruskäsitteet, lähtökohdat, lainsäädäntö ja toimenpiteet erityisesti
väkivallattomuuden näkökulmasta.
 monitieteinen tutkimus ja työ väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja välittävien toimintaympäristöjen
rakentamiseksi sekä myötätuntemisen ja -elämisen tukemiseksi omassa ajattelussa ja toiminnassa
Oppimateriaali: Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson verkko-oppimisympäristössä
Lisätietoja: Kuuluu opintosuuntaan 2. (5 – 25 op). ”VÄKIVALTA JA VÄKIVALLATTOMAN
MYÖTÄELÄMISEN EHDOT”. Suoritettavissa myös erillisenä opintokokonaisuutena. Suorituskieli
suomi. Opintokokonaisuuteen on erillinen haku.
27
OPINTOSUUNTA 3. Sukupuoli historian- ja kulttuurintutkimuksessa (5–15 op)
3.1.
417219A
Sukupuolihistoria (5 op)
ole rajoituksia. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan nais- ja
sukupuolentutkimus -oppiaineen kotisivuilla.
Osaamistavoite: Opiskelija on osoittanut tuntevansa sukupuolen käsitteellistämisen ja tutkimuksen
traditiot sekä nykykeskusteluja historiantutkimuksessa. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen
liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin sekä erilaisten aineistoja analysointiin.
Sisältö:
 Naishistoriasta sukupuolihistoriaan: Tutkimusalan kehitys
 Sukupuoli tutkimuskohteena ja käsitteellisenä työkaluna
Toteuttamistapa: Opintojakso tentitään yleisinä nais- ja sukupuolentutkimuksen tenttipäivinä tai esseellä,
josta on sovittava tentaattorin kanssa erikseen. Mikäli opintojaksosta järjestetään kontaktiopetusta, siitä
ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla.
Oppimateriaali:
 Joan Wallach Scott, “Gender: A Useful Category of Historical Analysis”, in Joan Wallach Scott (ed.),
Feminism and History. Oxford Readings in Feminism. Oxford University Press, Oxford 1996, s. 152–180.
 Kathleen Canning, Gender History in Practice. Historical Perspectives on Bodies, Class and Citizenship.
Cornell University Press, Ithaca 2006, s. xi–120.
 Lisäksi valinnan mukaan joltakin historian osa-alueelta (esim. työ, perhe, uskonto, sota, tai jokin
kulttuuripiiri) kirjallisuutta, joka sovitaan vastuuhenkilön kanssa.
Suoritustapa: Pääsääntöisesti essee / esseitä tai tentti.
Vastuuhenkilö: Seija Jalagin
Korvaavaa opetusta
1. Tutkijan vastuu ja valinnat - Miten tutkia kiistanalaisia, salattuja ja vaiettuja ilmiöitä
ihmistieteissä?
Torstaina 13.11.2014, Sali KTK112
Miten tutkia vaiettuja, julkisuudessa kiistanalaisia tai muuten arkaluontoisina pidettyjä ja vaikeasti
tavoitettavissa olevien ilmiöitä? Näitä kysymyksiä pohditaan monitieteisessä yleisöseminaarissa Tutkijan
vastuu ja valinnat. Esille nousevat erityisesti metodisiin valintoihin, tutkimuseettisiin haasteisiin ja tutkijan
vastuuseen liittyvät näkökulmat. Tavoitteena on synnyttää monitieteistä keskustelua kysymyksistä, jotka
koskevat laajasti koko ihmistieteellisen tutkimuksen kenttää. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Oulun
yliopiston humanistinen tiedekunta, Oulun Historiaseura ja Nuorisotutkimusseura. Seminaarista voi
rakentaa kirjallisuuden avulla 5 op:een suorituksen neuvotellen Seija Jalaginin kanssa.
Lisätietoja seminaarista: http://www.oulu.fi/historia/node/27202
2. Sukupuoli toimittajan ammatissa 1900-luvun alusta nykypäivään
28
luento 16 t., 16.3.–19.3. ma–to klo 10–12 (sali 30 hengelle) ja klo 14–16 (sali 30 hengelle).
Tentti to 2.4. klo 10–12 (sali 40 hengelle).
Korvaa: 700421A (3 op)
Weboodin luennon koodi: 700421A
Vastuuhenkilö: FT Heidi Kurvinen
29
417220A
Kirjallisuus ja elokuvatutkimus (5 op)
traditiot samoin kuin aihealueelta käytävää nykykeskustelua kirjallisuudentutkimuksessa sekä elokuvan ja
mediakulttuurin tutkimuksessa. Hän osaa soveltaa sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä
tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin ja pystyy analysoimaan, miten sukupuoli tematisoituu ja
representoituu erilaisissa kulttuurisissa esityksissä.
Sisältö:
 Sukupuoli kirjallisuudessa
 Sukupuoli elokuvassa ja mediakulttuurissa
Toteuttamistapa: Kirjallisuustentti tai essee(t).
Oppimateriaali:
 Rossi, L-M (2003) Heterotehdas. Televisiomainonta sukupuolituotantona.
 Rossi L-M & Seppä A. (2007) Tarkemmin katsoen. Visuaalisen kulttuurin lukukirja.
 Holmlund, C. (2002) Impossible Bodies. Femininity and Masculinity at the Movies.
 Muuta kirjallisuutta vastuuhenkilön kanssa sopien (esim. mitä tulee sukupuolen käsittelyyn
kirjallisuudentutkimuksessa)".
Suoritustapa: Pääsääntöisesti essee tai tentti
Vastuuhenkilö: Ilmari Leppihalme
30
3.2. 417221A
Kulttuuriantropologia (5 op)
traditiot sekä nykykeskusteluja kulttuuriantropologian tutkimusalalla. Hän osaa soveltaa
sukupuolinäkökulmaa ja siihen liittyviä käsitteitä tutkimuksellisiin kysymyksenasetteluihin.
Sisältö:
 Johdatus feministiseen antropologiaan
 Feministisen antropologian menetelmät
Toteuttamistapa: Kirjallisuustentti tai essee(t) .Kontaktiopetusta vuosittain vahvistettavan opetusohjelman
mukaan tai
Oppimateriaali:
 Geller, Pamela & Stockett, Miranda (toim.) (2006) Feminist Anthropology: Past, present and future
 Warren, Carol A.B. & Hackney, Jennifer Kay (toim.) (2000) Gender issues in ethnography.
 Lisäksi tentaattorin kanssa erikseen sovittava kirjallisuus.
Suoritustapa: Pääsääntöisesti kirjallisuustentti tai essee(t).
Vastuuhenkilö: Tiina Suopajärvi
31
OPINTOSUUNTA 4: Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä (5–10 op)
Tavoite: Opintosuunnan suorittanut henkilö tuntee Pohjoismaisen hyvinvointiajattelun keskeiset
kehitysjuonteet sukupuolen näkökulmasta, kykenee tunnistamaan ja analysoimaan pohjoisen, Barentsin
alueen ja Pohjoismaisten kulttuurien, yhteiskuntien ja luonnon olosuhteiden erityispiirteitä sekä osaa
tarkastella pohjoisen periferian kysymyksiä suhteuttaen niitä globalisaatioon.
Sisältö:
 Pohjoisten yhteiskuntien naisten asema, elämänpiirit ja nykyhetken haasteet
 Pohjoiset kulttuurit ja yhteiskunnat; Pohjoismainen hyvinvointiajattelu
 Sukupuoli ja sukupuolitietoisuus globalisaation kysymyksinä
 Luontosuhteiden rakentuminen; ympäristö nais- ja gender-näkökulmista
4.1.
417222A
Globaalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus, 5 op
Ajankohta ja toteutus- sekä suoritustapa: Opintojakson voi suorittaa joko tenttimällä yleisenä nais- ja
sukupuolentutkimuksen tenttipäivänä tai kurssilla, joka järjestetään kevätlukukaudella.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut henkilö osaa analysoida globalisaatioon ja sosiaalisesti kestävään
tulevaisuuteen liittyviä asioita sinänsä ja erityisesti sukupuolen näkökulmasta. Hän osaa analysoida
sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta köyhyyden, väestönkasvun ja hyvinvointiin liittyvien muiden kysymysten
näkökulmista. Opintojakson suorittanut henkilö osaa analysoida myös kehitysyhteistyöhön liittyviä
kysymyksiä sukupuolen näkökulmasta.
Sisältö:
 Globalisaatio
 Paikallisuus globalisoituvassa maailmassa
 Sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden kysymyksiä
 Maahan, maasta ja maassamuutto
 Köyhyys, Kehitysapu/-yhteistyö
Oppimateriaali:
 Oaks, J (2001) Pushing the margins: native and northern studies
 Gunewardena , N ym.(2007) (toim) The Gender of Globalization. Women navigating Cultural and
Economic Marginalities.
 Keskitalo-Foley Seija (2011) Lappilaisia naisia uuden talouden ajassa. Tulkintoja hallinnasta,
toimijuudesta, koulutuksesta ja yrittäjyydestä.
 Lauder H, Brown P, Dillabough J-A & Halsey AH (2006) Education, globalization, and social change.
 Vandana Shiva 2010. Staying alive.
 Siddhart Kara (2009) Sex trafficking inside the business of modern slavery.
 Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan.
Vastuuhenkilö: Anna Reetta Rönkä
32
KURSSI PERUTTU: Kurssi: ”Globalisaatio ja sosiaalisesti kestävä tulevaisuus pohjoisilla
alueilla, sukupuolivastuullinen perspektiivi”
Kurssi pidetään maanantaisin ja torstaisin klo 14.30–16 salissa KK223 8.1.2015-16.2.2015.
Kurssi sisältää 16 tuntia luentoja ajalla 8.1.2015-2.2.2015 ja 8 tuntia seminaareja ajalla 5.2.2015-16.2.2015.
Kurssin painopistealueena on erityisesti globalisaatio pohjoisilla alueilla. Tarkastelu on
sukupuolivastuullista.
Kurssikokonaisuus rakentuu aktiivisesta osallistumisesta luentoja seminaarityöskentelyyn.
Luentojen yleisinä teemoina ovat muun muassa globalisaatio pohjoisessa naisten näkökulmasta,
globalisoituminen ja seksismi kirjallisuudessa, globalisaatio ja yksinäisyys pohjoisessa kontekstissa,
globalisaatio ja työelämän muutos, sosiaalinen kestävyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus globalisaation
haasteina ja maasta- ja maahanmuutto pohjoisilla alueilla globalisaation aikana.
Luentoajat ja -paikat
to 08.01.15, 14.30-16.00 KK223
ma 12.01, 14.30-16.00 KK223
to 15.01, 14.30-16.00 KK223
ma 19.01, 14.30-16.00 KK223
to 22.01, 14.30-16.00 KK223
ma 26.01., 14.30-16.00 KK223
to 29.01., 14.30-16.00 KK223
ma 02.02., 14.30-16.00 KK223
to 05.02., 14.30-16.00 KK223
ma 09.02., 14.30-16.00 KK223
to 12.02., 14.30-16.00 KK223
ma 16.02., 14.30-16.00 KK223
Luentojen tarkat aiheet ja luennoitsijat ilmoitetaan vuoden 2014 loppuun mennessä.
Ilmoittautumisaika kurssille 01.12.14–15.01.15
Vastuuhenkilöt: Vappu Sunnari ja Anna Reetta Rönkä
33
4.2.
417223A
Suomalainen perhe ja vanhemmuus muutoksessa lokaalista &
kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna (5 op)
Ajankohta sekä toteutus- ja suoritustapa: Opintojakso tentitään yleisinä nais- ja sukupuolentutkimuksen
tenttipäivinä tai esseellä, josta on sovittava tentaattorin kanssa erikseen. Mikäli opintojaksosta järjestetään
kontaktiopetusta, siitä ilmoitetaan oppiaineen kotisivuilla.
Osaamistavoite: Opintojakson suorittanut opiskelija osaa eritellä, analysoida ja käsitteellistää perhettä
sukupuolivastuullisesti kulttuurin, vuorovaikutuksen, instituution ja elämisympäristön sekä vallankäytön ja
normijärjestelmien näkökulmista. Hän osaa käsitteellistää suomalaisen perheen muotoutumisen /
moninaistumisen / muuttumisen historiaa ja sosiaalipolitiikkaa sekä niitä määrittäneitä ja määrittäviä
tekijöitä. Hän tunnistaa ja osaa käsitteellistää suomalaisen perheen erityiskysymyksiä lokalisoituvassa,
globalisoituvassa ja moninaistuvassa maailmassa.
Sisältö:
 Perheen vuorovaikutussuhteet ja arjen järjestykset sukupuolikriittisistä näkökulmista
 Perhe instituutioina; perheen käsitteen ja aseman muutokset
 Perheen sosiaalipolitiikka
 Vanhemmuus perheen sisäisessä järjestyksessä; sukupuolittuneena ja
 yhteiskunnallisena suhteena
 Monimuotoiset perheet;
 Suomalainen perhe muutoksessa
Oppimateriaali:
 Sally A Lloyd, April L Few & Katherine R Allen (2009) Handbook of feminist family studies.
 Riitta Jallinoja (toim) (2009). Vieras perheessä.
 Hanna Johansson & Kirsi Saarikangas (toim.) Homes in transformation. Dwelling, Moving, belonging.
Arviointi: hyväksytty / hylätty/erinomainen
Vastuuhenkilö: Anu Kangas
34
Erilliset opintokokonaisuudet
Johdatus Nais- ja sukupuolentutkimukseen 10 op
Nais- ja sukupuolentutkimusta voi opiskella 10 opintopisteen kokonaisuuden Johdatus nais- ja
sukupuolentutkimukseen, joka rakentuu nais- ja sukupuolentutkimuksen peruskurssista (417113P
5 op) sekä 5 opintopisteestä muita nais- ja sukupuolentutkimuksen perusopintoja.
Nais- ja sukupuolentutkimuksen tutkimusopinnot 10 – 20 op
Nais- ja sukupuolentutkimuksesta voi opiskella tutkimusta tukevan opintokokonaisuuden (10–20
op), joka rakentuu oppiaineen vastuuhenkilön kanssa erikseen sovittavista perus- ja
aineopintojaksoista.
Lisäksi tutkimusopintoihin kuuluu nais- ja sukupuolentutkimuksen tutkimusryhmä, jossa
käsitellään osallistujien tutkimuksia proseminaaritöistä jatkotutkimuksiin ja pyritään tukemaan
töiden edistymistä.
Kysy lisätietoja tutkimusryhmästä osallistumalla johonkin ryhmän tapaamiseen.
Väkivalta ja välittävän myötäelämisen ehdot / Violence and the Frames for Compassion and
Non-violence (25 op/ects)
Kokonaisuuteen sisältyvät perusopintojen opintojakso 417133P, sekä aineopintojen opintojaksot 417215A,
417216A, 417217A, ja 417218A. Opiskelija voi halutessaan suorittaa koko opintokokonaisuuden
aineopintotasoisena, tällöin opiskelija täydentää perusopintoihin sijoitettua opintojaksoa lisätehtävällä.
Aineopintotason valinnasta tulee ilmoittaa opintokokonaisuuden vastuuhenkilölle etukäteen
Nais- ja sukupuolentutkimus -oppiaineen tutkimusryhmä
Tutkimusryhmän tutkimusalueen kuvaus: ks. http://www.oulu.fi/naistutkimus/
Kokoontumisaikataulu: Tutkimusryhmän kokoontumiset ovat syyslukukaudella tiistaisin klo 9.15–11
seuraavasti. 19.8.; 2.9.; 16.9. (KTK307); 23.9. (KTK112); 30.9. (TS126); 7.10. (paikka ilmoitetaan
myöhemmin); 28.10. (KTK210); 11.11. (KTK210); 25.11. (KTK307); ja 9.12. (KTK213). Tämän lisäksi
järjestetään mahdollisesti erillisiä perustutkinto-opiskelijoille suunnattuja kokoontumisia, joista ilmoitetaan
erikseen.
Kevätlukukauden kokoontumisajat ilmoitetaan ennen vuodenvaihdetta.
Vastuuhenkilö: Vappu Sunnari sekä perustutkinto-opiskelijoiden osalta aiheesta riippuen Tuija Huuki, Mervi
Heikkinen ja Anu Kangas
Sukupuoli tutkimuksessa – tapaamiset
kaikille Oulun yliopiston sukupuolentutkijoille ja sukupuolen teemoista kiinnostuneille
tutkijoille avoin tutkimusseminaari
Ensimmäinen tapaaminen ke 1.10.klo 9-11 salissa KTK219
Vastuuhenkilö: Tiina Suopajärvi
35
Muuta
Kevään HILMA-kurssien ohjelma julkistetaan viimeistään lokakuussa 2014.
36
Nais- ja sukupuolentutkimuksen
YLEISET TENTTIPÄIVÄT LUKUVUONNA 2014–2015
Perjantaisin klo 14–17 salissa L1
Syyslukukausi 2014
19.9.
17.10.
14.11.
12.12.
Kevätlukukausi 2015
23.1.
20.2.
20.3.
24.4.
22.5.
Yleisinä tenttipäivinä suoritettavissa olevat opintojaksot ja tentaattorit
417114P Valta, normittaminen ja sosiaaliset suhteet, 5 op. Tentaattori Vappu Sunnari
417116P Seksuaalisuus ja ruumiillisuus, 5 op. Tentaattori Jenny Kangasvuo, paitsi syys- ja lokakuussa Vappu
Sunnari
417118P Mies- ja maskuliinisuustutkimus, 5 op. Tentaattori Tuija Huuki
417121P Populaarikulttuuri ja media, 5 op. Tentaattori Vappu Sunnari
417209A Nais- ja sukupuolentutkimuksen metodologiat / metodit, 5 op. Tentaattori Vappu Sunnari
417214A Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, 5 op. Tentaattori Mervi Heikkinen
417207A Feminismin klassikot, 5 op. Tentaattori Vappu Sunnari muuten paitsi Kristevan, Cixousin ja Irigaryn
teokset ottaa vastaan Pirjo Yliportimo
417208A Syventävät teoreettiset opinnot, 5–10 op. Tentaattori Vappu Sunnari
417219A Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa / Sukupuolihistoria, 5 op. Tentaattori Seija Jalagin
417220A Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa / Kirjallisuus- ja elokuvatutkimus, 5 op. Tentaattori
Ilmari Leppihalme
417221A Sukupuoli historian ja kulttuurintutkimuksessa / Kulttuuriantropologia, 5 op. Tentaattori Tiina
Suopajärvi
417222A Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä / Globalisaatio ja sosiaalisesti
kestävä tulevaisuus, 5 op. Tentaattori Anna Reetta Rönkä
417223A Globalisaatio ja sosiaalinen kestävyys pohjoisen perspektiivistä / Suomalainen perhe ja
vanhemmuus muutoksessa lokaalista & kansainvälisestä näkökulmasta tarkasteltuna, 5 op. Tentaattori Anu
Kangas
37
YHTEYSTIETOJA
Henkilökunnan yhteistietoja:
Opiskelija Anna-Leena Aho (HuTK, kielitieteet / KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), tutor kurssilla 417133P,
etunimet(yhdysviiva väliin)[email protected]
KM Sharmin Ahmed, (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), doctoral student,
[email protected]
KM Eija Alaraasakka (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), tohtoriopiskelija, [email protected]
KM Pinar (Burcu) Güner (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), doctoral student, [email protected]
KT Mervi Heikkinen (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), HILMA yhteyshenkilö, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
perusopetuksessa – projekti; Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla –projekti; Empowering care –projekti;
CYAR: Children and Youth at Risk in the Barents Region –projekti; [email protected]
KT Tuija Huuki (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), tutkijatohtori, [email protected]
Dos. Seija Jalagin (HuTK, historia), yliopistonlehtori (historia) [email protected],
KM Anu Kangas (THULE/KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), tohtoriopiskelija, [email protected]
FL Jenny Kangasvuo (HuTK, kulttuuriantropologia), yliopisto-opettaja, [email protected]
Dos. Helena Karasti (LuTK, tietojenkäsittelytieteet), professori LTU, [email protected]
FT Heidi Kurvinen (HuTK, historia /Nais- ja sukupuolentutkimus), tuntityöntekijä, tutor kurssilla 417215A,
[email protected]
KM Tanja Lamminmäki-Kärkkäinen (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus) tutkija, [email protected]
FL Ilmari Leppihalme (HuTK, elokuvatutkimus), yliopisto-opettaja (elokuvatutkimus),
[email protected]
KM Helena Parkkila (KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), tohtoriopiskelija ja Empowering care –projekti,
[email protected]
FM Suvi Pihkala (KTK, nais ja sukupuolentutkimus), CYAR: Children and Youth at Risk in the Barents Region –
projekti; [email protected]
FM Anna Reetta Rönkä (KTK, Nais- ja sukupuolentutkimus), tohtoriopiskelija, [email protected]
MHSc Anna Studentcova (KTK, Nais- ja sukupuolentutkimus), CYAR: Children and Youth at Risk in the
Barents Region –projekti; [email protected]
38
Dos. Vappu Sunnari (KTK, Nais- ja sukupuolentutkimus), yliopistonlehtori ja oppiaineen vastuuhenkilö,
[email protected],
FT Tiina Suopajärvi (TTK, Urban Life Lab,kulttuuriantropologia), tutkijatohtori, [email protected]
Opiskelija Minna Viinikka (HuTK, historia /KTK, nais- ja sukupuolentutkimus), CYAR: Children and Youth at
Risk in the Barents Region –projekti; [email protected]
Opiskelija Pirjo Yliportimo (KTK), tentaattori, [email protected].
Muita yhteystietoja:
Nais- ja sukupuolentutkimuksen kotisivut: www.oulu.fi/naistutkimus
HILMA, sukupuolentutkimuksen valtakunnallinen verkosto, hilmaverkosto.fi
Oulun yliopiston Nais- ja sukupuolentutkimuksen facebook -sivut: OuY Nais- ja sukupuolentutkimus
https://www.facebook.com/OuYNaisJaSukupuolentutkimus
39

lukuvuoden 2014–15 opinto-oppaassa

Transcription

Similar documents

modificationDate=1423419222000;Jokamiehen sähkötyöt.pdf

opiskelijan TenttiWilho-ohjeet

Julkisen toiminnan perusteet

Korvaaminen - hakemus opintojaksojen - Opinto-opas

Ajankohtaista väkivaltatyössä - Turun ensi

Työpaikkakiusaaminen Häirintä Epäasiallinen kohtelu

Opetussuunnitelma - Opinto-opas

Hiusalan neuvottelutulos 20.11.2013.pdf

OPINTOKOKONAISUUDET - Lahden kansanopisto

Tutkintosääntö - Poliisiammattikorkeakoulu