docHuomisen tekijät 3/2015
download 
Report Transcription
Huomisen tekijät 3/2015
K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I 3/2015 hal Mitä Ko lituso mielt lm hj ä joh e kau elmas taja pu t a va ngin a? sta a. Suomi ja Japani: Kaksi tietä hyvinvointivaltion rahoittamiseen E18:n Hamina– Vaalimaa-osuus rakentuu elinkaarimallilla Joensuussa investointitarpeisiin vastataan uusilla rahoitusmuodoilla 2 Huomisen tekijät K U N TA R A H O I T U K S E N AS I A K AS L E H T I H uo m isen teki jät 3/ 20 1 5 3/2015 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 6 Joensuu: Investointeja kaupunkilaisten tarpeisiin Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. 10 Kvartaalin keskusteluaihe Mitä mieltä hallitusohjelmasta? Imatran, Turun ja Uudenkaupungin talousjohtajat vastaavat. 12 Palvelupaletti Kuntarahoitus tarjoaa ratkaisuja rahoitusprosessin kaikkiin vaiheisiin. 14 Taloudesta Suomi ja Japani ovat rahoittaneet hyvinvointivaltionsa täysin erilaisilla tavoilla. Timo Korhonen luotsaa Joensuun rakennushankkeita. Sivu 6 lin Elinkaarimal a– in am H ta ansios itie or tt Vaalimaa-moo nusan st toteutuu ku lisemmin arviotaan edul uajassa. ja valmistuu et Sivu 22. 19 Kuntavaikuttaja tutuksi Talousjohtaja Juha Huotari on Kajaanin paluumuuttaja. 20 Osavuosikatsaus Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva. 22 Liikennevirasto: elinkaarimalli tuo isoja etuja moottoritiehankkeessa Inspira toimi Liikenneviraston kumppanina E18moottoritiehankkeen hankintaprosessissa. 26 Työn ääressä Okko Rostedt on saanut työssään jatkuvasti lisävastuuta. 28 Lahti uskaltaa kasvaa Lahdessa ei ole jääty surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta. 30 Kolumni Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Sivu 14 Joukkovelkakirjalaina on myös riski, kirjoittaa Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio. Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti. Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto MCI Press Oy Painopaikka Aste Helsinki Oy Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset [email protected] Kannen kuva: Miska Korpelainen 3 Riskejä ja ratkaisuja Jos Kuntarahoituksen rahoitusmahdollisuudet kapenevat, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tässä Huomisen tekijöiden numerossa kuntien taloutta johtavat virkamiehet kertovat näkemyksensä hallitusohjelman vaikutuksista kuntakenttään. Hallituksella on edessään isoja haasteita, sillä talous on saatava kasvu-uralle samaan aikaan kun on pakko tehdä kipeitä säästöjä ja käynnistää välttämättömiä rakenneuudistuksia. Hallituksen peruslinjaukset vaikuttavat oikeansuuntaisilta, mutta niiden toteuttamistavat eivät vielä ole selvillä. Monen keskeisen linjauksen todelliset vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtien selkiytyessä. Niiden on selkiydyttävä pian: aikaa ei ole hukattavaksi, vaan on siirryttävä nopeasti päätöksistä toimintaan. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sote-uudistukseen. Lopulliseen malliin liittyy paljon käytännön ongelmia, joiden ratkaiseminen on tärkeää kokonaisuutta rakennettaessa. Selvittämättä on esimerkiksi se, kenen hallintaan terveysasemat, sairaalat ja muut kiinteistöt siirtyvät. Sairaanhoitopiirien tai kuntien omaisuutta ei voi siirtää itsehallintoalueille ilman velkojan suostumusta – eikä Kuntarahoitus pystyisi hyväksymään siirtoa, ellei uusi velallinen kuulu kuntien tavoin nollariskiluokkaan. Jos taas halutaan varmistaa, että Kuntarahoitus voi jatkossakin rahoittaa sosiaali- ja terveysalan kiinteistöjen korjaus- ja uudisrakentamista, se saattaa edellyttää muutoksia lainsäädäntöön. Kuntien näkökulmasta myös hallituksen päätös vauhdittaa asuntotuotantoa on tervetullut avaus. On tärkeää varmistaa, että uudistuksia tehtäessä varmistetaan tuotannon rahoituksen saatavuus. Kuntarahoitus on finanssikriisistä lähtien vastannut lähes yksin yhteiskunnallisen asuntotuotannon rahoituksesta. Jos Kuntarahoituksen mahdollisuus rahoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa kapenee, asiakkaiden rahoituksen saaminen vaarantuu ja kallistuu. Tämän lehden sivuilla kerrotaan myös Suomen ja Japanin valitsemista erilaisista poluista hyvinvointivaltion rahoittamisessa. Molemmat maat ovat väestön ikääntymisen kärkeä, mutta niiden tavat rahoittaa heikkenevä hoitosuhde ovat erilaisia. Artikkeli on hyvä muistutus siitä, että Suomen velkaantumiskehitys on vielä kansainvälisesti verrattuna maltillista. Suomalaisissa kunnissa toimitaan nykyisessä haastavassa taloustilanteessa järkevästi: lainanottoa harkitaan ja sen riskit tiedostetaan, mutta kasvua tukevat ja välttämättömät investoinnit tehdään kaikissa tilanteissa. Tämä on oikea tapa toimia. Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj f LY HYESTI K u vat: A r kk i teht i t o i m i sto H e d m a n & M ato m ä k i Oy 4 Sukupolvienkortteli tuo vanhanajan kyläyhteisön kaupunkiin Setlementtiasuntojen rakenteilla oleva talo Jätkäsaaren Sukupolvienkortteliin nousee Kuntarahoituksen rahoituksella ja erityisryhmien osalta ARAn avustuksilla. Talon valmistuttua korttelissa aloittaa toimintansa uudenlainen yhteisöpalvelu, Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja, joka kannustaa asukkaita yhdessä tekemiseen. Ainutlaatuinen monisukupolviasumisen malli yhdistää eri-ikäisiä asukkaita. Setlementtiasuntojen tuottama korttelivalmentaja on uudenlainen yhteisöpalvelu. Korttelivalmentaja auttaa, tukee ja kannustaa asukkaita yhteisen tekemisen löytämiseen ja ylläpitämiseen. Korttelissa voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia, luentoja ja juhlia. Korttelivalmentajan toiminta aloitetaan kaksivuotisena kokeiluna ja toimintaa jatketaan, mikäli palvelu koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kolmen talon yhteistilat keskitetään yhteen paikkaan, jolloin yhteistiloista saadaan isompia, parempia ja monipuolisempia. Tiloja ovat muun muassa asukastila yhteisökeittiöineen, kuntosali, talopesula ompelupisteineen ja monitoimitiloja. Kortteli on kyläyhteisön paluu kaupunkiin. Ihmisten osaamiset, taidot ja intohimot yhdistyvät vapaa-ajan tekemisessä, harrastuksissa ja tapahtumissa. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit ja vanhukset elävät ja asuvat kaikki samassa korttelissa. Suomessa on jo yli miljoona yksinasuvaa ja määrä kasvaa edelleen. Sukupolvienkorttelin filosofiana on, että jokainen voi elää omaa elämää, mutta kenenkään ei tarvitse olla yksin. Yhteisöllisessä korttelissa ihmiset katsovat toistensa perään ja työskentelevät yhdessä turvallisen sekä viihtyisän asuinympäristön rakentamiseksi. Juttukavereitakin löytyy heti naapurista. Setlementtiasuntojen taloon tulee 113 vuokra-asuntoa, pääasiassa kaksioita ja joitakin kolmioita sekä 20 erityistuettua yksiötä liikuntavammaisille asukkaille. Kortteliin tulee yhteensä 262 asuntoa. sukupolvienkortteli.fi f5 t Uusia asiantuntijoita Kuntarahoituksessa Eero Kairi projektipäällikkö Eero on työskennellyt Kuntarahoituksen liiketoiminnan kehitys -osastolla projektipäällikkönä toukokuusta 2015. Aikaisemmin hän työskenteli S-Pankissa kehityspäällikkönä vastaten sähköisten kanavien kehitystyöstä. Koulutukseltaan Eero on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitokselta. Vapaaaikaansa Eero viettää lähinnä perheen parissa ja toisinaan myös kesäisin golfkentällä ja talvella uimahallissa. Mari Tuomainen laskenta-asiantuntija Mari aloitti Kuntarahoituksessa laskenta-asiantuntijana kesäkuussa 2015. Mari on työskennellyt rahoitusja vakuutusalalla kymmenen vuoden ajan eri yhtiöissä ja tehtävissä. Mari siirtyi Kuntarahoitukseen Lähitapiolasta, jossa hän toimi sijoituslaskennan asiantuntijana. Tätä ennen hänellä on työkokemusta mm. Fenniasta ja Evlistä back office –asiantuntijana. Vapaa-ajalla Mari harrastaa kaikenlaista liikuntaa, viettää aikaa ystävien kanssa ja tekee vapaaehtoistyötä saattohoitokodissa. Vihreät bondit yleistymässä Kuntarahoitus selvittää parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen ympäristöhankkeiden rahoittamiseen keskittyviä joukkovelka kirjalainoja eli bondeja. Tämä merkitsisi erillisen vihreän lainan lisäämistä kotimaiseen tuoteportfolioon. Suomalaisille laina-asiakkaille ympäristöhankkeen rahoittaminen vihreällä lainalla tarkoittaisi merkittävää imagohyötyä. Sijoittajien kiinnostus ympäristöhankkeiden rahoittamiseen korvamerkittyihin bon- deihin kasvaa nopeasti. Viime vuonna vihreitä joukkovelkakirjalainoja laskettiin liikkeeseen 37 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Maailmanpankki on ollut veturina vihreiden varainhankintainstrumenttien kehittämisessä, ja nyt ne yleistyvät myös muiden rahoittajien valikoimassa. Ruotsissa Kuntarahoitusta vastaava rahoituslaitos KommunInvest toi vihreän lainan markkinoille tänä vuonna. Leasingkohteena toteutettavan Nojanmaan koulun rakennustyöt alkavat Savonlinnassa Nojanmaan koulun rakennustyöt Savonlinnassa käynnistyivät elokuussa. Koulu rakennetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella. Leasingsopimuksen kausi on 25 vuotta, minkä jälkeen kaupunki voi lunastaa kiinteistön jäännösarvohinnalla. Nojanmaan koulun urakkakokonaisuus sisältää uuden koulun rakentamisen, vanhan liikuntasalin peruskorjauksen sekä pahoista kosteusvaurioista kärsivän vanhan koulu rakennuksen purkamisen. Ennen rakennustöiden aloittamista puretaan uuden koulun tieltä vanha pienehkö uimahalliosa, jonka jälkeen rakennetaan uusi koulurakennus nykyisen koulun viereen. Uuden koulun valmistuttua ja kevätluku kauden 2016 päätyttyä puretaan vanha koulu, saneerataan voimistelusali ja viimeistellään piha-alueet pelikenttineen. Urakan sisäpuoliset osat valmistuvat kesäkuun 2016 loppuun mennessä ja ulkopuoliset osat ovat valmiina viimeistään lokakuun 2016 lopussa. Sipoo selvitti vesihuollon järjestämistä Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira kartoitti Sipoon kunnalle vesihuollon järjestämisen vaihtoehtoja. Selvityksessä vertailtiin Sipoon nykyistä taseyksikkömuotoista vesihuoltoa toiminnan liikelaitostamiseen. Uuden vesihuoltolain mukaan kunnan pitää eriyttää vesihuollon kirjanpito muusta taloudesta, mikä lisää vesihuoltomaksujen käytön läpinäkyvyyttä. Vesihuollon tuki toimintojen ja yhteisinvestointien kustannusten oikea kohdistaminen on kuitenkin vaikeaa, jos vesihuolto toimii kunnan tase yksikkönä. – Halusimme selvittää, mitä hyötyjä ja mahdollisia haasteita vesihuollon liikelaitostaminen toisi toiminnan organisointiin, Sipoon tekninen johtaja Ilari Myllyvirta sanoo. Inspira selvitti vesihuoltomallien eroja kahdessa vaihtoehtoisessa volyymikasvuskenaariossa. Inspiran selvityksen mukaan liikelaitosmuoto tarjoaa parhaat edellytykset vesihuollon kehittämiselle osana kunnan nykyistä organisaatiota. Se palvelee parhaiten kunnan tavoitetta saada vesihuollon toiminnasta myös kohtuullinen korvaus pääomakustannuksista. Liikelaitostaminen lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja yhdistää toimintaan yritysmäisiä piirteitä, mikä parantaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Samalla liikelaitosmuoto säilyttää kuitenkin vesihuollon hyvin lähellä kunnan omaa toimintaa ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa. Selvitys tehtiin elokuussa. Päätöksiä vesihuollon järjestämisestä pyritään tekemään vielä tämän syksyn aikana. 6 Asiakascase a Joensuu Investointeja kaupunkilaisten palvelutarpeisiin Timo Korhonen kuvattiin Joensuun Yhteiskoulun lukion työmaalla. 7 T E K ST I : s o i l i he l m i n e n K U VAT: m i sk a ko r p e l a i n e n Joensuussa pitkän tähtäimen investointiohjelmassa linjataan sekä investointikohteet että niiden rahoitustavat. Uudet rahoitusmuodot antavat liikkumatilaa vastata kasvavan kaupungin vaatimuksiin. K un Helsingistä kotikaupunkiinsa palannut Timo Korhonen aloitti työt Joensuun Tilakeskuksen johtajana vuonna 2008, oli Joensuun kaupungin talonrakennuksen investointitaso ollut viimeiset parikymmentä vuotta hyvin matala. Samaan aikaan kuntalaisten palvelutarpeet olivat muuttuneet, joten investointitarve oli valtava. Vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä liittyivät Joensuun kaupunkiin ja kiinteistöomaisuuden tilanteesta oli saatava kokonaiskuva. Kiinteistöomaisuuden salkutus tehtiin vuonna 2010, jolloin omia kiinteistöjä ja osakehuoneistoja oli 370 000 neliötä, minkä lisäksi kunnalla oli vuokrattuja tiloja 50 000 neliötä. Omien kiinteistöjen korjausvelka oli 53 miljoonaa euroa. Kiinteistöomaisuuden salkutuksesta alkoi pitkä prosessi, jonka ansiosta tilatarpeita suunnitellaan pitkäjänteisemmin. – Ison investointipaineen takia ei ollut mitenkään mahdollista rahoittaa kaikkia tarvittavia hankkeita kaupungin omasta taseesta. Vuosille 2015–2018 tehtyyn investointisuunnitelmaan ei paketoitu vain tulevia investointeja, vaan myös päätökset niiden rahoituksesta. Tämä antoi Tilakeskukselle työrauhan, Timo Korhonen sanoo. Korjausvelkakin on saatu muutamassa vuodessa laskemaan 39 miljoonaan euroon. Koulut rahoitetaan leasingillä Neljän vuoden investointipakettiin kuuluu muun muassa uusia päiväkoteja, terveys aseman peruskorjaus ja laajennus sekä kaksi koulua. Näistä uudet Karhunmäen ja Nepenmäen koulut päätettiin rahoittaa leasingrahoituksella. – Leasing valikoitui koulukohteiden rakentamisen rahoitusmuodoksi, koska se soveltuu parhaiten uudiskohteeseen. Olemassaolevan kiinteistön taustojen selvittäminen arvonmäärityksen perusteeksi voisi osoittautua hankalaksi prosessiksi, Korhonen sanoo. Korjausvelka on muutamassa vuodessa laskenut 53 miljoonasta eurosta 39 miljoonaan. Kouluhankkeista ensimmäisen eli Karhunmäen koulun rakennustyöt ovat juuri alkamassa. Suunnitteluprosessissa ovat olleet tiiviisti mukana koulun henkilökunta, Tilakeskus sekä kokonaisurakasta ja siten myös suunnittelusta vastaava Lemminkäinen. – Karhunmäen alakoulu rakennetaan uudelle pientaloalueelle ja siihen tulee noin 300 oppilasta. Alueella aloittaa toimintansa myös kaksi uutta yksityistä päiväkotia. Koulusta rakennetaan uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, jonne ei tule perinteisiä luokkatiloja vaan 8 muunneltavia avotiloja. Hankkeen kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa. Ensi vuonna käynnistyvä Nepenmäen rakennushanke on vielä mittavampi, 22 miljoonaa euroa. Nepenmäen koulukeskukseen tulee peruskouluopetuksen lisäksi muutakin toimintaa, mikä takaa tilojen tehokkaan käytön myös iltaisin ja koulun lomakausina. Karhunmäen kokonaisurakasta vastaa Lemminkäinen Talo. Nepenmäen koulun rakentamisessa eri urakoitsijoiden kanssa tehdään erilliset sopimukset, ja se monimutkaistaa sopimusprosessia melkoisesti. Korhosen tuntuman mukaan Kuntarahoitus on kompleksisissa sopimuskuvioissa osaava yhteistyökumppani. Karhunmäen koulusta tulee uuden opetussuunnitelman mukainen muunneltava oppimisympäristö. Erilaiset rahoitusmuodot kiinnostavat Joensuussa on jo pitemmän aikaa hankittu päiväkotien käyttöön vuokratiloja ja kokemukset ovat olleet hyviä. Monet päättäjät pitävät kuitenkin tärkeänä, että kaupungin toiminnan kannalta keskeiset tilat ovat sen omistuksessa. – Leasing on koettu päättäjien taholta vuokraamista paremmaksi vaihtoehdoksi, koska kiinteistö saadaan siirrettyä leasingsopimuskauden jälkeen omaan taseeseen, Korhonen sanoo. – Osalla päättäjistä oli se käsitys, että leasing on huomattavasti lainaa kalliimpaa: kun tutkimme eri ratkaisuja ja muualla tehtyjä hankintapäätöksiä, huomasimme että leasinghinta on hyvin lähellä lainan hintaa, kertoo talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen ratkaisun taustoista. – Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta. Kiinteistöleasing Kuntarahoituksen palveluvalikoimassa palvelee hyvin meidän tavoitteitamme, Väänänen jatkaa. – Elinkaarimalleihin emme ole vielä lähteneet. Sen sopimusmallit vaikuttavat vielä niin kehittymättömiltä, että sopimusprosessi tuntuu toistaiseksi liian raskaalta. Inspiralla tärkeä neuvonantajan rooli Inspira on ollut tiiviisti mukana kouluinvestointien suunnitteluprosessissa. Jo vuonna – Lainakannan kasvun hallinta ja toimitilojen rahoitusmallien laajentaminen oli hyvä lähtökohta kokeilla leasingrahoitusta, Risto Väänänen sanoo. 2012 Inspira teki Tilakeskuksen toimeksiannosta selvityksen vaihtoehtoisista rahoitusmuodoista. Korhosen mukaan Inspiran vahvuuksia ovat erinomainen tuntemus sekä asiakkaan että verrokkikaupunkien tilanteesta ja kova rahoitusalan osaaminen. Inspiran selvityksen tuloksia hyödynnettiin kaupungin päättäjien kanssa käydyissä keskusteluissa. – Joensuussa on ollut rahoituksen suhteen melko perinteinen kulttuuri eikä kiinteistöleasing aiemmin kiinnostanut päättäjiä. Vuonna 2012 leasingrahoituksen hinta ei vielä ollut kilpailukykyinen lainan kanssa, mutta sittemmin keskusteluissa Inspiran kanssa kävi ilmi, että leasingin marginaalit ovat lähellä lainarahoituksen tasoja, Timo Korhonen kertoo. – Päätöstä leasingrahoituksen käyttämisestä ei olisi syntynyt ilman pohjaselvityksiä, jotka kertoivat mitä rahoitusvaihtoehtoja erityylisissä kohteissa kannattaa käyttää. Kun leasingrahoituksen käyttämiseen oli päädytty, Inspira vastasi konsulttitoimeksiantona rahoituksen kilpailutuksesta. Voittajaksi valikoitui Kuntarahoitus, ja sen kanssa neuvottelut ovat jatkuneet sopimusjumpan hiomisena. Leasingsopimuksen ehdot määräytyvät tapauskohtaisesti, ja yksityiskohtien hiominen Kuntarahoituksen kanssa on Korhosen mukaan sujunut jouhevasti. – Toivon ja uskon, että leasing rahoitusmuotona yleistyy Joensuussa. Meillä on edelleen paljon investointitarpeita ja kohteita, joihin leasing soveltuu. ◆ 9 Joki keskellä kaupunkia Joensuussa on vireillä jättihanke Symmetrinen kaupunki, jossa kaupungin keskustaa laajennetaan joen itäpuolelle. Vuoteen 2013 mennessä kaupunkirakenteen kehittämiseen on tarkoitus investoida miljardi euroa. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa siltojen, toimitilojen sekä musiikki- ja teatteritalon ja kylpylän rakentaminen. Investoinneista kaupungin osuus on noin sata miljoonaa euroa ja valtion osuus saman verran. Valtaosa investoinnista tulee yksityisiltä toimijoilta. Tavoitteena on antaa taloudelle lisäpotkua kaupunkirakenteen vahvistumisen avulla, panostamalla Venäjältä saatavaan kasvuun ja vahvistamalla Joensuun ympäristöosaamisen klusteria. Symmetrinen kaupunki on jo alkanut rakentua: vuonna 2014 Joensuun keskustaan valmistui kaksi uutta siltaa. Sillat ovat Joensuun keskustan rakentumisen edellytys. Joensuun asema alueellaan on vahva ja suomalaiselle maakuntakaupungille poikkeuksellinen. Kolmasosa kaupungin asukkaista on koululaisia tai opiskelijoita eikä Joensuulla ole omalla alueellaan kilpailevia kaupunkeja. Se pitää asuntokysynnän ja rakentamisaktiviteetin korkeana. – Musiikista on muodostunut Joensuulle vahva brändi, josta saamme paljon vetovoimaa ja imagohyötyä. Teollisuudessa meillä on vahvat biotalouden ja optiikan keskittymät, kaupungin talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen sanoo. Joensuu on veturina myös Pohjois-Karjalan yhteisessä Siun sote -hankkeessa, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2017 alussa. – Nimensä mukaan Siun soten lähtökohtana on ollut se, ettei tehdä pelkkää hallintohäkkyrää, vaan annetaan ihmisille tilaa osallistua ja vaikuttaa. Uudistus tehdään ihmisiä varten, joten maksajaa ja asiakasta on hyvä kuunnella. KUVA: © 2004–2015 Blom Musiikki ja opiskelijat pitävät alueveturin vireänä Kunnianhimoista hanketta on viety eteenpäin tulevaisuuden osalta hyvin epävarmassa tilanteessa. Valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutustavan epäselvyys onkin Väänäsen mielestä Siun soten onnistumisen suurin uhka. Hän näkee sote-uudistuksessa muitakin riskejä. – Ei voi olla niin, että kunnat maksavat 75 prosenttia palvelujen tuottamisesta, mutta niillä ei ole päätösvaltaa palvelujen sisältöön: jos kunnilla ei ole päätösvaltaa, niin sitten rahoituksen pitää tulla valtiolta. ◆ Talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen. 10 K VA RTAALIN KESKUSTELUNAIH E Mikä on parasta ja mikä pahinta hallitusohjelmassa? Kysyimme kolmen kunnan talousjohtajalta mitä hallitusohjelma lupaa oman kaupungin näkövinkkelistä. Kvartaalin keskustelunaihe -juttusarja kertoo päättäjien näkemyksiä kuntasektoriin liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Kai Roslakka, talousjohtaja, Imatra vaikuttaa, niin se on ehdottomasti hyvä asia. Tervetullut on Imatran lähtötilanne on hyvä: talous on tasapainossa ja tase myös hallitusohjelman kategorinen kannanotto, jonka mukaan kunnossa. Meillä on keskimääräistä parempi toleranssi sietää takunnille ei tule lisävelvoitteita ainakaan ilman lisärahoituksen louden vaikeuksia, koska elinkeinorakenteen muutosta on käyty ohjaamista. läpi jo pitkään. Olemme perinteisesti olleet raskaan teollisuuden Normien purku ja sen tuoma liikkumavaran lisääntyminen paikkakunta, ja teollisuuden muutoksiin on jo ehditty sopeutua, lupaa hyvää. Olen tosin jossain määrin skeptinen sen suhteen koska heikkenevät yrityssuhdanteet eivät ole meille uusi asia. miten siinä onnistutaan, kun eri ministeriöilläkin on asiassa Kun yhteisöveron merkitys kaupungin talouteen on varsin vaikutusvaltaa. Kunnan päätöshimmelien ja valmarginaalinen, suurin haaste on 17,5 prosentin vontabyrokratian keventäminen olisi tarpeen. Ei ole työttömyysaste. Se vaikuttaa kaupungin talouteen Suurin riski ja perusteltua, että kunnan on otettava kantaa vaikkapa välittömästi. kysymysmerkki solariumin tiloihin ja valvotGlobaali taloussuhdanne ja Suomen syvä hallitusohjelmassa tava niiden oviaukkojen lama vaikuttavat kaikkiin kuntiin, mutta Imatran on sote-ratkaisu. leveyksiä. erityiskysymys on Venäjän tilanne. Pakotteet ja Ehdottomasti suurin vientikiellot vaikuttavat meihin enemmän kuin riski ja kysymysmerkki hallitusohjeluseimpiin muihin. Esimerkiksi kalan vientikiellon myötä muutamassa on sote-ratkaisu, joka tosin on mat kaupat ovat sulkeneet oviaan, ja se muuttaa katukuvaa. kirjattu epämääräisesti. Tällä hetkellä Idänkauppaan liittyvissä pakoteasioissa hallitus on melko näyttää siltä, että sote-alueilla on täysi hampaattomasti tyytynyt EU:sta ja USA:sta tuleviin ratkaisuihin päätösvalta ja kunnat käyttävät eikä ole pyrkinyt sopimaan erityisehtoja. Itärajalla tilanne on suurimman osan omasta suomalaisittain poikkeuksellinen: täällä tehdään vientikauppaa budjetistaan rahoittamalla ja matkailulla on iso merkitys. Ruplan kurssin muutokset näkyvät toiminnan, johon sillä saman tien. Vahvan ruplan aikana Imatran kaupoissa saattoi viiei ole mitään vaikutuskonloppuna olla 15 000 ostoksilla kävijää. Nyt määrä on pudonvaltaa. Se on iso riski nut ainakin puoleen. kunnille. Hallitusohjelma rakentuu yleisen talouden tilan parantamiselle ja elpymiselle. Jos siihen ja työllisyystilanteeseen voidaan Kuva: Imatran kaupunki Jukka Laiho, talousjohtaja, Turku Turussa on jo pitkään haettu uudistamisohjelmilla kaupungin tuottojen lisäämistä ja kustannusten vähentämistä. Niiden avulla talouden vajetta on pystytty paikkaamaan suhdanteessa, jossa kustannusten nousu on ollut nopeampaa kuin verotulojen kasvu. Turku-konsernissa tehdyt rakennemuutokset ovat saaneet aikaan positiivisia vaikutuksia: toimintoja on yhtiöitetty ja avattu kilpailtuun markkinaan. Se on tuonut tehoa ja kustannushyötyjä ja tulouttanut varoja kaupungille. Rakenteellisesti konserni on vahva, tase on 2,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa lupaavaa Turun kannalta on linjaus kerätä osaamista kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Odotamme hyöty- vämme panostuksista lääke- ja kemianteollisuuden ja meriteollisuuden keskittymiin. Samoin cleantechin asettaminen yhdeksi kärkihankkeeksi antaa meille mahdollisuuksia profiloitua alueellisena osaamiskeskittymänä. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös tavoite vahvistaa kasvukäytäviä ja luoda kasvusopimuksia valtion ja kaupunkien välille: se kytkee yhteen koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen. Innovaatio- ja palvelualustojen kehittäminen on kirjattu paitsi maan hallitusohjelmaan, myös Turun kaupunkistrategiaan. Odotamme paljon mahdollisuuksista kehittää joustavia toimintatapoja ja digitalisoida palveluja. On kiinnostavaa nähdä 11 millaisia ovat ne yksityiskohtaiset tavat, joilla kuntien velvoitteita vähennetään ja liikkumatilaa palvelujen tuottamisessa lisätään. Riskin Turulle muodostaa nippu julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Niihin on kirjattu esimerkiksi työllisyydenhoidon vastuun siirtäminen kunnille etenkin vaikeimmin työllistyvien osalta. Miten kunta voi varmistaa nopean työllistymisen, jos työttömyys on jatkunut pitkään jo ennen kuin vastuu työllisyydestä on edes siirtynyt kunnalle? Sote-uudistus ja aluehallinnon uudistus kokonaisuudessaan ovat pahasti keskeneräisiä. Riskejä liittyy myös moneen yksittäiseen osaalueeseen, esimerkiksi perusopetukseen, koulutukseen, työvoima poliittisiin määrärahoihin, sairausvakuutuskorvauksiin ja innovaatiopanostusten muutoksiin. Jos hallitusohjelmassa luvatut hyvät asiat toteutuvat, niin kokonaisvaikutus on ehdottomasti positiivinen. Toisaalta konkretiaa on tällä hetkellä enemmän niissä toimissa, joissa kuntataloutta roko- tetaan: positiivisten linjausten toteutustavat ovat vielä avoinna. Kriittisintä on se, miten onnistutaan kunnan kustannusvelvoitteiden karsimisessa tehtäviä vähentämällä ja normitusta keventämällä. Tämä on reunaehto sille, että kunnat voivat päättää itse toimintansa sopeuttamisesta. Tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä on tehty jo niin pitkään, ettei niiden avulla tehdä talouteen kengurunloikkia. Jos normit eivät kevene, niin valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen yhdessä verotulojen kasvun kanssa on katastrofi, joka kiihdyttää talouden alijäämäisyyttä. Kuva: Turun kaupunki Anne Takala, talousjohtaja, Uusikaupunki normien purkamista ei saadakaan käyntiin? Jos saadaan, niin millä Uudessakaupungissa on nyt positiivinen vire. Työttömyysaste aikataululla? Onko aidosti sitouduttu siihen ettei kunnille tule uusia on laskenut 8,4 prosenttiin Valmet Automotiven autotehtaan tuotehtäviä ja velvoitteita? Aiemminkin on tehty samansuuntaisia lupatannon kasvun ansiosta: yhtiön työntekijämäärä on kahden vuoden uksia, ja lopputulos on ollut päinvastainen. Muutosten kustannusaikana yli kaksinkertaistunut, aiemmat lomautukset ovat päättyneet vaikutukset kuntien talouteen on aina arvioitu alakanttiin. ja autovalmistus on tuonut kasvua myös muille toimijoille. Viime Oikein tehtynä normien purkaminen on hyvä asia, mutta voi vuoden verokertymä näyttää hyvältä. myös kääntyä itseään vastaan. Jos osaaminen heikkenee esimerkiksi Viime vuonna Uudenkaupungin asukasluku kasvoi ensimmäistä kelpoisuusvaatimuksista tinkimisen myötä, se näkyy huonompina kertaa pariinkymmeneen vuoteen ja tänä vuonnakin luvassa on palveluina ja kehittämisen loppumisena. Moniin tehtäviin ei kelpaa pientä kasvua. mikä tahansa käsipari. Ongelmana Uudessakaupungissa on väestön Huonointa hallitusohjelmassa ovat soteikärakenne. Lasten ja työikäisten määrä pienenee ja En usko että paras tapa uudistukseen liian aikaisin tehdyt tiukat rajaukset, eläkeikäisten määrä kasvaa. Aiempi muuttotappio saada Suomi nousuun esimerkiksi sote-alueiden määrän lukkoonlyöjohtui nuorten muuttamisesta pois – väestörakenon karsia koulutuksesta, minen. Uudistuksessa lähdetään rakenteista, teesta puuttuu nyt välistä muutama ikäluokka. Kun kehittämisestä ja kun pitäisi arvioida koko palveluketjua: suuri osa aktiiviväestön määrä vähenee, myös verotuloja kertyy kustannuksesta tulee muualta kuin suorista hoivähemmän samalla kun ikääntyvien määrä kasvaa. innovoinnista. tokustannuksista. On tarpeen tehdä muutoksia, Uudenkaupungin huoltosuhde heikmutta sote-uudistus muuttaa ratkaisevasti kuntia kenee poikkeuksellisen nopeasti. ja niiden tehtäväkenttää. Saadaanko aikaan aitoa julkisen ja yksityiParasta hallitusohjelmassa on lupaus vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eu- sen yhteistyötä? Kysymysmerkkejä on enemmän kuin vastauksia. Rahoitusmalli on keskeinen ratkaistava asia. rolla karsimalla velvoitteita sekä sitoumus Suomi elää osaamisesta. En usko että paras tapa saada Suomi siitä ettei uusia velvoitteita lisätä. Lisäksi nousuun olisi karsia koulutuksesta, kehittämisestä ja innovoinnison hyvä, että yksityiskohtaisesta ohjata. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa kilpailuuksesta siirrytään suurpiirteisempään kykyä, mutta samaan aikaan karsitaan resursseja koulutuksesta ja ja annetaan kunnille tilaa valita omat kehittämisestä. Kääntymällä sisäänpäin ja lopettamalla satsaukset toimintamallinsa ja säästökohteensa. uuteen ei voiteta mitään. Se ei ole kovin tulevaisuuslähtöistä Ohjelma sisältää positiivisten lupaajattelua. usten lisäksi myös riskejä. Entä jos Kuva: Uudenkaupungin kaupunki 12 PA LVE LUPALETTI N Kuntarahoitus on kumppanisi kaikissa rahoitusprosessin vaiheissa Kuntarahoitus-konserni tarjoaa ratkaisuja rahoitustarpeisiin vaihtoehtojen kartoituksesta riskienhallintaan. koonnut: S i r pa K est i l ä K U Vat: Sa m i m u h o n e n ”Selvitystemme avulla asiakas voi arvioida erilais ten rahoitusvaihtoehtojen tai toiminnan uudelleen järjestelyjen vaikutuksia ennen päätöksentekoa. Se pienentää riskiä ja säästää riihikuivaa rahaa.” Jon Forssell, Inspiran apulaisjohtaja Vuodesta 2010 lähtien Inspira on toiminut neuvonantajana 325 hankkeessa. ”Kuntarahoitus on kumppani ja sparraaja. Asiakkaat ovat myös omistajiamme, ja aito tavoitteemme on etsiä asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu.” Lauri Pekkilä, rahoitustoiminnon kehittämisestä vastaava apulaisjohtaja suunnittelu 13 ”Leasingiä ei voi enää ohittaa rakennushankkeiden rahoitus vaihtoehtoja punnittaessa.” Karl Lintukangas, rahoituspäällikkö Kuntarahoituksen leasingkanta kasvoi 2015 ensimmäisellä puolikkaalla 15 prosenttia. ”Lanseeraamme vuoden vaihteessa uuden palvelun rahoitussalkun kokonais hallintaan.” Jukka Leppänen, asiakkuuspäällikkö ”Ilman meitä erityis ryhmille suunnattu asuntorakentaminen pysähtyisi.” Jukka Helminen, rahoituksesta vastaava johtaja Kuntarahoituksen osuus ARA:n tukemasta asuntotuotannosta on 90 prosenttia. ”Tyytyväinen asiakas on paras motivaattori työssäni”. Riitta Jämsä, asiakkuuspäällikkö ”Kuntarahoituksen johdannaiset ovat selkeitä tuotteita, jotka suojaavat asiakkaita tehokkaasti korkoriskeiltä.” Mika Korhonen, rahoitusneuvoja ”Suomalaiskuntien ympäristöhankkeisiin sijoittaminen kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia.” Antti Kontio, rahoituspäällikkö ”Lainan yksityiskohdat sorvataan palvelemaan parhaiten kunkin asiakkaan tarpeita.” Kuntarahoituksen varainhankinnan kokonaismäärä on 28,8 miljardia euroa. Varat hankitaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Annukka Österberg, dokumentaatioasiantuntija rahoitus yll ä pito ja kehittä minen 14 Talou d esta a Hy vinvoint iva ltio 15 Kaksi reittiä hyvinvointivaltioon Suomi ja Japani painivat saman haasteen kanssa: väestö ikääntyy ja paine hyvinvointivaltion palveluita kohtaan kasvaa. Tähän asti maat ovat rahoittaneet julkiset palvelunsa täysin erilaisilla tavoilla. Pohjoismaista mallia noudattava Suomi on kerännyt paljon veroja, Japani ottanut runsaasti velkaa. Nyt maiden tiet näyttävät lähestyvän toisiaan. T E K ST I : H asse h ä r kö n e n K U Vitus : s u v i s i m e l i u s uomi ja Japani ovat hyvinvointi valtioita, joissa julkiset palvelut luovat turvaverkon ihmisille. Jatkossa maidenhuoltosuhteet kuitenkin heikkenevät,kun työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa suhteessa töitä tekevien määrään. Yhä harvempien työssä käyvien on maksettava yhä useampien eläkeläisten, alaikäisten ja muiden töitä tekemättömien hyvinvointipalvelut. Syynä on maiden väestörakenteen muutos ja iäkkäiden kansalaisten osuuden merkittävä kasvu. Eläkeläiset, lapset ja nuoret tarvitsevat julkisia palveluita, jotka töissä käyvät välillisesti maksavat verojen kautta tai muuten. Mitä vanhempia suomalaiset ja japanilaiset ovat, sitä enemmän he todennäköisesti tarvitsevat esimerkiksi terveyspalveluja. Japanissa vanhusten osuus väestöstä kasvaa erityisen nopeasti. Japanin tilannetta hankaloittaa entisestään se, että maan väkiluku on alkanut pienentyä. Syntyvyys on pientä ja maahanmuutto vähäistä. Suomen väestö taas näyttää kasvavan jatkossakin. Suomessa rahastot luovat puskuria Suomessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen on varauduttu luomalla eläkejärjestelmään rahastoja. Niiden ideana on se, että rahastoitujen varojen avulla eläkejärjestelmä kantaa yli sen ajan, kun suuret ikäluokat ovat elossa. Sen jälkeen tilanne normalisoituu väestöpyramidin muuttaessa muotoaan. – Eläkevarojen rahastointi on merkittävä asia Suomessa. Suurten ikäluokkien tuomasta eläkehaasteesta on puhuttu pitkään ja siitä selviämiseen on tehty suunnitelmia, ekonomisti Roger Wessman sanoo. – Pääosin suomalainen eläkejärjestelmä on kuitenkin rakennettu sen varaan, että työssä olevat ikäluokat maksavat eläkkeellä olevien ikäluokkien eläkkeet, Wessman huomauttaa. Pohjoismainen malli nojaa verotuloihin Suomen ja muiden Pohjoismaiden hyvinvointimalli on perinteisesti perustunut korkeaan verotasoon. Suomen, Ruotsin ja Tanskan kokonaisveroasteet ovat maailman kärkipäässä. Suomalaiset näyttävät kuitenkin maksavan veroja kohtalaisen mielellään, koska verotuloille koetaan saatavan vastinetta hyvinä julkisina palveluina. Sellaisia ovat esimerkiksi laajat sosiaali- ja terveyspalvelut, hyvä työttömyysturva sekä laadukas ilmainen koulutus. Kokonaisveroastetta ei silti voida loputtomiin nostaa, ja veroasteen kipuaminen ylemmäs näyttää tulleen Suomessa tiensä päähän. Joidenkin mielestä verotuksen yläraja on jo saavutettu ja veroastetta pitäisi laskea selvästi. – Kokonaisveroasteen nousu on taittunut Suomessa, koska useista veropohjista ei yksinkertaisesti enää voida kestävästi puristaa lisää veroja. Ruotsissa kokonaisveroaste on jo tullut alas huippuvuosista, Wessman sanoo. Suomi on pärjännyt taloudellisesti hyvin, vaikka verotus on ollut ankarampaa kuin >> 16 OECD-maissa keskimäärin. Julkiset menot ovat olleet suuret, mutta muun muassa hyvä koulutus on antanut eväät kilpailukykyyn ja menestymiseen. Wessmanin mielestä Suomen taloudellisen menestyksen taustalla on korkean veroasteen yhdistäminen politiikkaan, jossa taloutta on kokonaisuutena hoidettu verrattain hyvin. Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa. – Talouden sääntely on ollut pientä, ja Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet kansainväliselle kilpailulle avoimia talouksia. Se on auttanut pitämään maiden taloudet tehokkaina, Wessman sanoo. Viime vuosina Suomi on ollut vaikeuksissa, kun osa perinteisistä menestysaloista on hiipunut ja vientivetoinen talous ei ole vetänyt vanhaan malliin. Huono taloustilanne näkyy esimerkiksi yritysten tuloksissa, mikä taas vaikuttaa valtion yrityksiltä saamiin verotuloihin. Se osaltaan luo paineita korot- taa veroja muilla alueilla tai ottaa lisää julkista velkaa. Etelä- ja Keski-Euroopassa verojärjestelmän kautta rakennettu kansalaisten turvaverkko on selvästi pienempi, ja useat valtiot ovat sen sijaan puuttuneet suoraan talouden toimintaan esimerkiksi suojaamalla kotimaisia yrityksiä kilpailulta. Sitä Wessman pitää kansalaisten perusturvan ja talouden kokonaisuuden kannalta huonommin toimivana vaihtoehtona kuin pohjoismaista mallia, jossa käytetään verotusta ja tulonsiirtoja. Japanissa palvelut rahoitettu velalla Japanissa valtion hyvinvointipalvelut on jo pitkään maksettu ottamalla velkaa. Maan julkinen velka on ennätyskorkea suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, yli 200 prosenttia. Vertailun vuoksi: Suomen julkinen velka oli vuonna 2014 noin 59 prosenttia bkt:sta. Japanin julkinen velka oli vielä 1990-luvun alussa kohtuullinen, 68 prosenttia bkt:sta. Sen jälkeen velka on kasvanut nopeasti Pohjoismaille tyypillinen talouden joustavuus ja työvoiman liikkuvuus ovat olleet Suomelle iso etu taloudellisessa kilpailussa. talouskriisien ja niitä lääkitsemään laadittujen toimien kuten lukuisten elvytyspakettien myötä. Japanin talous ylikuumeni 1980-luvulla ja kupla puhkesi 1989, jonka jälkeen alkoi pitkä hitaan kasvu aika. Japanissa verotus on ollut keveää ja veropohjassa on ollut aukkoja. Lisäpainetta on tuonut väestön ikääntyminen. Japanin väestörakenne on alkanut painottua vanhempaan päähän aikaisemmin kuin muissa teollisuusmaissa. Se on jo pitkään kasvattanut hyvinvointipalveluihin meneviä kuluja. Japanin erityispiirre on se, että valtio on lainannut varoja maan omilta kansalaisilta ja yrityksiltä. Julkinen velka on japanilaisten omissa käsissä. Maan yksityinen sektori on vuosikausia säästänyt paljon, ja merkittävä osa säästöistä on sijoitettu Japanin valtion velkakirjoihin. Japani on siis valtiona velkainen, mutta kansakuntana ei. Julkisen sektorin rahoitus alijäämää on rahoitettu yksityisen sektorin suurella rahoitusylijäämällä, ja maan vaihtotase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen. Japanin 17 valtion on ollut helppo rahoittaa velkaansa, kun sijoittajat ovat löytyneet kotimaasta. Varoja on riittänyt myös ulkomaille tehtäviin sijoituksiin, ja Japani on maailman suurimpia rahoittajia. Nomura-pankin ekonomisti Masaki Kuwahara arvioi, että japanilaisten ulkomaiset sijoitukset pysyvät jatkossakin korkealla tasolla. Valuutta vaikuttaa Valuutat luovat merkittävän eron maiden välille. Suomi kuuluu yhteisvaluutta euroon, Japanilla on oma jeninsä. Valuutta vaikuttaa valtion talouden liikkumavaraan. Wessmanin mukaan velkaantuminen on paljon suurempi riskitekijä maalle, joka on mukana yhteisvaluutassa. – Talouden kriisidynamiikka on aivan toisenlainen sellaisella maalla, jolla on oma valuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman valuutan maa voisi ottaa holtittomasti lisää velkaa kuinka paljon tahansa ja rahoittaa sillä millaista alijäämää tahansa, koska siinä kävisi huonosti ellei maalla ole Japanin kaltaista kotimaista sijoittajapohjaa, Wessman sanoo. Kuwaharan mukaan Japani ei saisi merkittävää etua, jos se olisi mukana jossain yhteisvaluutassa. Oma valuutta antaa liikkumavaraa rahapolitiikassa. – Valinta oman tai yhteisen valuutan välillä tulisi perustua kunkin maan taloudelliseen, poliittiseen ja maantieteelliseen ympäristöön, hän sanoo. Maiden erona on myös se, että Suomen rahoitusmarkkinat ovat integroituneet Euroopan rahoitusmarkkinoihin, Japanissa taas on melko suljetut markkinat. Veroja vai velkaa – kumpi on kestävä ratkaisu? Suomen ja Japanin tiet ovat olleet hyvin erilaiset, mutta nyt ne näyttävät lähestyvän toisiaan. Suomessa on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua siitä, onko meillä varaa ottaa lisää velkaa vai ei, onko velan ottaminen nykyisessä hankalassa taloustilanteessa järkevää vai ei ja millaisella aikataululla velkaantuminen pitäisi pysäyttää. Lisämausteen keskusteluun tuo se, että euroalueen sääntöjen mukaan valtion julkinen velka ei saisi olla yli 60 prosenttia bkt:sta, ja Suomi on ylittämässä rajan. Miksi Japani ei ole Kreikka? Syyt voi tiivistää kolmeen: Japanilla on julkista velkaa huima määrä, suhteessa bkt:een paljon enemmän kuin Kreikalla. Rahoitusmarkkinoilla ei kuitenkaan toistaiseksi olla Japanin velkaantumisesta yhtä huolestuneita kuin Kreikasta. Kreikka on kriisimaa, Japani ei. I Japani rahoittaa itse itseään kotimaisesta säästämisestä, Kreikka ei. Japanin korkea kotimainen säästämisaste ja säästöjen kanavoituminen valtion velkapapereihin ovat osaltaan auttaneet Japanin korkotason pysymistä matalana. II Japanilla on huomattava määrä sijoituksia ulkomailla. Se antaa Japanille puskuria. III Japanilla on oma valuutta, mikä antaa maalle liikkumavaraa rahapolitiikassa. 18 Roger Wessman Masaki Kuwahara Itsenäisenä konsulttina toimiva riippumaton ekonomisti. Työskennellyt aikaisemmin Nordean ja Evlin pääekonomistina. Japanilaisen Nomura Securities -yhtiön ekonomisti. Yhtiö on osa finanssipalveluja tarjoavaa Nomura Group -konsernia. Perinteinen perustelu velanotolle on se, että kun taloudessa menee huonosti, niin velkaa ottamalla kulutusta tasataan ajan yli. Parempien aikojen koittaessa julkisia menoja ja investointeja supistetaan tai ainakin niiden kasvua hillitään, jolloin valtion varoja jää yli ja velkaa voidaan maksaa pois. Velanoton vaihtoehtona on supistaa valtion menot tulojen tasolle. Nykyisessä hallitusohjelmassa talouspolitiikan linja muodostuu lähtökohdalle, että velkaantuminen bruttokansantuotteeseen nähden taittuu vaalikauden loppuun eli vuoteen 2019 mennessä. – Suomessa on perinteisesti oltu hyvin nihkeitä ottamaan velkaa. Julkisessa taloudessa on vallinnut ajattelu, että tulot ja menot pidetään jatkuvasti tasapainossa. Se on mielestäni järkevä lähtökohta julkisen talouden hoitoon, mutta kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta, Roger Wessman sanoo. Pitkällä tähtäimellä verot ovat viime kädessä ainoa kestävä keino rahoittaa julkisia menoja, koska velanotolla kustannuksia vain siirretään tulevaisuuteen. Japanilla on julkista velkaa jo hyvin paljon, ja Masaki Kuwaharan mielestä ei ole järkevää antaa velan kasvaa edelleen. – Karkean laskelmamme mukaan Japanin julkinen velka voidaan vielä jonkin aikaa rahoittaa kotimaisilla sijoituksilla. Julkisten palveluiden rahoituspohjaa olisi syytä kuitenkin parantaa nyt, kun Japanilla on toimenpiteisiin vielä aikaa, Kuwahara sanoo. Päästäkseen palveluiden rahoituksessa kestävälle pohjalle Japanin pitäisi Kuwaharan mukaan joko nostaa veroja tai leikata hyvinvointiyhteiskunnan kuluja. Maan hallitus on tehnyt julkisten menojen tasapai- Kansainvälisessä vertailussa huoli Suomen nykyisestä velkaantumisesta vaikuttaa liioitellulta. nottamisohjelman, jossa on mukana ideoita sosiaalimenojen hillitsemiseksi. Palveluihin kohdistuvia menoleikkauksia on kuitenkin poliittisesti hankala toteuttaa, koska palveluita käyttäviä iäkkäitä äänestäjiä on paljon. – Uskon että jatkossa hyvinvointipalveluita rahoitetaan enemmän verotuloilla, erityisesti kulutukseen liittyvillä nykyistä korkeammilla veroilla, Kuwahara sanoo. Malleista löytyy riskejä Suomessa lasketaan paljon tulevaisuuden talouskasvun varaan. Jos talous alkaa taas kunnolla kasvaa, se tietää lisää verotuloja ja sitä kautta varaa ylläpitää julkisia palveluita. Jos kasvua ei tule, rahaa hyvinvointipalveluihin ja -etuihin ei olekaan niin paljon kuin on kaavailtu. – Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on varauduttu tuleviin isoihin eläkemenoihin. Mutta kymmenen vuotta jatkuneen nollakasvun varalle ei ole tehty suunnitelmia, Wessman kuvaa tilannetta. Jos veroastetta korotetaan jatkuvasti, jossain vaiheessa se alkaa kääntyä kokonaistalouden kannalta haitalliseksi eivätkä verotulot enää kasva. Avoimessa ja globaalisti kilpaillussa taloudessa pääoma liikkuu helposti, mikä heijastuu esimerkiksi Suomen yhteisöveron tasosta tehtyihin päätöksiin. Kuwaharan ja Wessmanin mukaan Japanin velkamallissa riskinä on se, että yksityisen sektorin säästäminen voi jatkossa vähentyä. Ikääntyvät japanilaiset saattavat alkaa käyttää säästöjään ja myydä valtion velkakirjoihin tekemiään sijoituksia. Silloin Japanin valtio olisi vaikeuksissa velkansa rahoittamisessa. Samoin jos Japanin julkinen velka yhä jatkaa kasvamistaan, jossain vaiheessa se ylittää yksityisen sektorin säästämisasteen ja valtio ei enää voi saada velalleen riittävästi rahoitusta kotimaisilta sijoittajilta. Se taas johtaisi riskilisien voimakkaaseen kasvuun ja velan kustannusten nousuun. Tuottavuuden kasvu avainasia molemmissa maissa Työn tuottavuuden kasvu on ratkaisevan tärkeää Suomelle ja Japanille. Kun jatkossa työtä tekeviä on molemmissa maissa nykytilannetta vähemmän, heidän työnsä on oltava nykyistä tuottavampaa, jotta hyvinvointivaltioon on varaa. Japanin kohdalla Wessman pitää talouden kasvumahdollisuuksia melko pieninä, koska maan väestö ikääntyy niin voimakkaasti. Kuwahara on optimisempi sillä perusteella, että maan vahva teknologinen osaaminen antaa mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Suomessa hallitus on peräänkuuluttanut tuottavuusloikkaa, mutta sen saavuttamisen keinoista on erilaisia näkemyksiä. ◆ Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen Pankin julkaisua Kuinka Japani selviytyy suuresta julkisesta velastaan? (2010) o K untavaikuttaja tutuksi 19 T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VA : Sa m i L a m be r g Juha Huotari talousjohtaja, Kajaani Mitä olet tehnyt työurasi aikana? Olen tehnyt töitä Kajaanin kaupungin palveluksessa kuusi vuotta. Ennen Kajaaniin siirtymistäni työskentelin seitsemän vuotta tilintarkastajana Audiatorilla Oulussa ja Kajaanissa. Myös keskustan kehittämishankkeen eteneminen puhuttaa: kävelypainotteisen keskusta-alueen tarpeellisuus aiheuttaa jonkin verran kriittistä keskustelua. Suurin osa kajaanilaisista on kuitenkin tyytyväisiä, että kotikaupunki kehittyy. Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi? Kajaanin kaupunki organisaationa oli tuttu tilintarkastustyön kautta. Talousjohtajan tehtävä kiinnosti ja kaipasin työtehtäviini muutosta. Tilintarkastustyössä asiakkaat olivat usein kaukana ja matkatyö vei paljon aikaa perheeltä. Muutto Kajaaniin ei ollut vaikea päätös, koska sekä minä että vaimoni olemme kotoisin täältä. Olen ollut tyytyväinen uravalintaani. Kaupunki on vakaa työnantaja ja perusasiat ovat kunnossa. Kaupungin johdossa on hyvä meininki, ja mukavassa porukassa omakin mielenkiinto pysyy yllä. Mitkä ovat Kajaanin johtamisen seuraavien vuosien isot linjat? Velkaantumisen hallinta on ollut keskiössä jo muutaman vuoden ajan ja siinä on onnistuttu hyvin. Veroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta talouden tasapainoa on parannettu muillakin keinoilla. Olemme panostaneet yritysten houkuttelemiseen ja työpaikkojen saamiseen. Nyt on aika toimia koko Kainuun tulevaisuutta ajatellen. Meidän on pystyttävä tekemään isoja linjauksia alueyhteistyön kehittämisessä, ja keskeisessä roolissa ovat etenkin maakunnan keskukset Kajaani ja Sotkamo. Miten Kajaanilla menee? Suomen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen meillä menee kohtalaisen hyvin. Meillä on samat ongelmat kuin muillakin, mutta olemme panostaneet oikeisiin asioihin. Parhaillaan kaupungissa on meneillään historian suurimmat investoinnit, muun muassa iso koulukeskus, joka otetaan käyttöön vuonna 2017. Kaupungin isot investoinnit perusinfraan ovat olleet tärkeä piristysruiske aluetalouteen. Merkittävien työnantajien määrä on pysynyt suhteellisen stabiilina viimeisen kymmenen vuoden ajan. Toki uusia mahtuu aina lisää mukaan. Mikä on Kajaanissa parasta? Luonto ja maisemat ovat Kajaanin valtti. Kaupunki on kompakti: kaikki on lähellä ja liikkuminen päiväkotiin, kouluun töihin ja harrastuksiin helppoa. Meillä on kuntakokoon nähden hyvä liikuntapalvelujen ja muiden harrastusmahdollisuuksien tarjonta. Mikä kajaanilaisia tällä hetkellä puhuttaa? Eniten keskustelua on viime aikoina käyty Talvivaarasta ja Skodalle myydystä Transtechistä. Talvivaaraan liittyvät ympäristöasiat toki kuohuttavat, mutta yhtiö on myös erittäin tärkeä työnantaja. Tässä vaiheessa näyttäisi siltä, että molempiin yhtiöihin saatiin hyvät omistajat ja että työpaikat säilyvät ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikä on Kajaanin isoin haaste? Väestökehitys. Kainuussa on korkea keskiikä ja alhainen syntyvyys, mutta Kajaani on onneksi alueellaan jonkinlainen valopilkku syntyvyyden suhteen. Keskeinen keino kaupungin vetovoiman lisäämiseen on työ. Meidän on pystyttävä pitämään nykyinen koulutustarjonta ja voitava tarjota työtä. Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa? Yhteistyö Kuntarahoituksen kanssa on toiminut aina. Tähän asti olemme käyttäneet rahoitusmuotona pääsääntöisesti lainaa, mutta maailma muuttuu. Muutosten myötä Kuntarahoituksen rooli keskustelukumppanina korostuu jatkossa aiempaa enemmän. ◆ kuka? Juha Huotari Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Oulun yliopistosta Kotoisin: Kajaanista Nykyinen kotikunta: Kajaani Syntymävuosi: 1977 20 OSAVU OSIKATSAUS N Kuntarahoituksen alkuvuosi on sujunut hyvin, vaikka toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä. T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U Va : i st o c k p h o t o Kotimaan liiketoiminta Kuntarahoituksen asiakaskentän toimintaympäristössä oli katsauskauden aikana paljon epävarmuustekijöitä, aivan kuten edeltävinäkin vuosina. Talouskasvun heikkous ja epävarmuus kunta-alan rakennemuutosten etenemisestä ovat vaikeuttaneet investointipäätösten tekemistä. Kuntarahoituksen palvelujen kysyntä pysytteli kuitenkin vakaana ja on joidenkin palvelujen osalta ollut jopa selvässä kasvussa. Lainarahoituksen osalta kilpailu kuntasektorin asiakkaista kiristyi tammi–kesäkuun aikana. Vahvan taloudellisen asemansa ansiosta yhtiö Kuntarahoitus pystyi kuitenkin vastaamaan kilpailuun ja pitämään asemansa asiakaskuntansa tärkeimpänä rahoittajana. Erityisen vahva Kuntarahoituksen rooli on valtion tukeman asuntotuotannon rahoittajana. Myös johdannaisten kysyntä on edelleen ollut vilkasta. Korkojen pysytellessä matalalla tasolla asiakkaat suojasivat velkojaan tulevaisuudessa mahdollisesti nousevia markkinakorkoja vastaan. Myös leasingratkaisujen kysyntä kasvoi alkuvuonna vahvasti, ja erityisesti kiinteistöleasingrahoitus kiinnostaa asiakkaita. Kuntarahoitus uudisti alkuvuonna rahoitustoiminnon organisaatiotaan parantaakseen asiakkaiden kokonaispalvelua. Uudistuksella tähdätään siihen, että asiakaskunnan muuttuvasta toimintaympäristöstä nousevat palvelutarpeet tunnistetaan entistä paremmin. Tarpeisiin vastataan sekä kehittämällä sähköisiä palveluja että tarjoamalla asiak kaille uusia tuotteita ja kokonaisratkaisuja. Palvelumallin kehittäminen on tarkoittanut myös yhteistyön tiivistämistä Kuntarahoituksen ja sen tytäryhtiön Inspiran välillä. Kuntarahoituksen alkuvuosi oli erittäin vahva Omat varat yhteensä 682,5 milj. € 30.6.2015 623,1 milj. € 31.12.2014 559,3 milj. € 30.6.2014 Omat varat yhteensä yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin: 31,75 % Henkilöstömäärä: 94 Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio): 1,9 % 21 Lue koko atsaus osavuosik ituksen Kuntaraho ta! uil verkkosiv kansainvälinen varainhankinta Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään tällä hetkellä kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, missä yhtiö on tunnettu ja aktiivinen toimija. Vuoden 2015 ensimmäisellä puolikkaalla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on ollut paljon likviditeettiä ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui hankkimaan asiakkailleen rahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Tammikuussa laskettiin liikkeeseen miljardin Yhdysvaltain dollarin kiinteäkorkoinen viitelaina. Huhtikuussa Kuntarahoitus vahvisti läsnäoloaan Australian markkinoilla kasvattamalla Kangaroo-ohjelman alla liikkeeseenlaskettua julkista joukkovelka kirjalainaa 75 miljoonalla Australian dollarilla. Kaiken kaikkiaan alkuvuodenaikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11:ssä eri valuutassa. Kuntarahoituksen varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, ja se on osoittautunut onnistuneeksi linjaukseksi. Kuntarahoitus hajauttaa varainhankintaansa kolmella eri tavalla: maantieteellisesti, laskemalla liikkeeseen erilaisille sijoittajaryhmille suunnattuja lainoja sekä laskemalla liikkeeseen lainoja eri maturiteeteissa. Aktiivinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla, ja sijoittajasuhteissa on voitu enenevässä määrin edetä tärkeiden sijoittajasuhteiden ylläpitämiseen. Katsauskauden aikana Kuntarahoituksen luottoluokitukset säilyivät ennallaan, mutta Moody’s muutti korkeimman mahdollisen AAA-luottoluokituksensa näkymät negatiivisiksi. Tämä oli seurausta Moody’sin Suomen valtion vastaavasta muutoksesta. Standard & Poor’sin luokitus on AA+ vakain näkymin. Kasvua edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna Avainluvut (konserni) Liikevoitto Korkokate Taseen loppusumma Uusi luotonanto Lainakanta Leasingkanta Uusi varainhankinta Varainhankinnan kanta 78,3 milj. € 84,1 milj. € 33,69 mrd. € 1,17 mrd. € 19,4 mrd. € 153 milj. € 4,5 mrd. € 28,8 mrd. € 23,6 % 6,4 % Toimitusjohtaja Pekka Averio: ”Kuntarahoituksen tase nousi vuoden- vaihteessa yli 30 miljardin euron ja samalla yhtiöstä tuli taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Tästä syystä Kuntarahoitus on mukana Euroopan keskuspankin tekemässä kattavassa arvioinnissa, johon kuuluu stressitestaus ja saatavien laadun arviointi. Heinäkuun alussa Finanssivalvonta teki päätöksen Suomen rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta merkittävistä luottolaitoksista ja niille asetettavista lisäpääomavaatimuksista. Finanssivalvonta määritti Kuntarahoituksen systeemisesti merkittäväksi luottolaitokseksi ja asetti yhtiölle lisäpääomavaatimuksen 0,5 %. Kuntarahoitus täyttää tämän vaatimuksen selvästi, sillä konsernin omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat kesäkuun 2015 lopussa 31,75 %. Kuntarahoituksen suuri tase nostaa myös rahoitusalan sääntelyn mukanaan tuomaa vähimmäisomavaraisuusvaatimusta. Kuntarahoitus on strategiansa mukaisesti kasvattanut omia varoja vahvalla tuloksenteolla. Samalla kun jatkamme pääomien kasvattamista tuloksen kautta, selvitämme yhtenä pääomarakenteen vahvistamisen vaihtoehtona myös oman pääoman ehtoisen pääomalainan liikkeeseen laskemista kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla." 22 Asiakascase a E18 T E K S T I : h asse h ä r kö n e n K uvat: l i i ke n n ev i r ast o Elinkaarimalli tuo isoja etuja moottoritiehankkeessa 23 E18-moottoritien Hamina–Vaalimaaosuuden rakennus työt alkoivat kesällä. Elinkaarimallilla moottoritie toteutuu kustannusarviotaan edullisemmin ja valmistuu vuoden etuajassa. Inspira oli Liikenneviraston kumppanina koko hankintaprosessin ajan. O nnistumisen kierre – niihin sanoihin Liikenneviraston projektijohtaja Lars Westermark tiivistää Hamina–Vaalimaa-moottoritiehankkeen. Westermarkin mukaan virasto ja sen asiantuntijakumppanit tekivät paljon töitä hankkeen eteen, ja yhteistyön tuloksena on erinomaisesti onnistunut elinkaarihanke. – Aikatauluissa tiukasti pysyminen oli yksi tärkeä asia. Kaikki deadlinet pitivät, mikä h erätti luottamusta, ja saimmekin siitä paljon kiitosta eri osapuolilta, Westermark sanoo. Inspira vastasi tiehankkeen taloudellisesta ja rahoituksellisesta neuvonannosta. Inspiran johtaja Riku Tolvasen mukaan erinomaisesti johdettu hankintaprosessi, tiivisneuvottelu tarjoajien kanssa tarjousaikana ja suotuisat markkinaolosuhteet säästivät Liikennevirastolle merkittävän euromäärän. Elinkaarimallilla tie pystytään toteuttamaan kustannusarviotaan edullisemmin ja etuajassa, ja Liikennevirasto tulee saamaan merkittävät säästöt pienentyneinä palvelumaksuina. Tie avautuu liikenteelle keväällä 2018, vuotta suunniteltua aiemmin. – Saadut kokemukset tulisi hyödyntää t ulevissa suurissa infraprojekteissa, Tolvanen sanoo. Nappiin mennyt hankintaprosessi huipentui 9. kesäkuuta 20 vuoden palvelusopimuksen allekirjoittamiseen Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n kanssa. Sopimus sisältää moottoritien suunnittelun, rakentamisen, rahoituksenja kunnossapidon, ja palvelusopimuksen kokonaisarvo on 378 miljoonaa euroa. Tien rakentamisesta vastaa YIT Rakennus Oy, ja rakennustyöt alkoivat heti kesäkuussa. Sujuvampi liikenne, rekkajonot pois • E18-tien Hamina–Vaalimaa -hanke käsittää 32 kilometrin pituisen moottoritien ja siihen liittyviä tiejärjestelyjä. Vuosina 2015–2018 rakennettava tieosuus on viimeinen osa E18-moottori tietä, joka kulkee Suomen halki Turusta itärajalle. • Uuden tien myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat ja matkaaika lyhenee kahdeksalla minuutilla. Nykyisenvaltatie 7:n kapasiteetti ei riitä tietä käyttävän liikenteen tarpeisiin. • Erityisenä ongelmana ovat rajanylitystä odottavat rekat, joiden muodostama jono on pahimmillaan kymmeniä kilometrejä ja ulottuu Haminan länsipuolelle saakka. Tiehankkeessa rajalle rakennetaan uusi raskaan liikenteen pysäköintialue, jossa on 410 autopaikkaa rekoille. • Tullin vuoden 2013 tilastojen mukaan Vaalimaalla rajan ylitti vuoden aikana yli 316 000 rekkaa eli keskimäärin 870 rekkaa päivässä. Vaalimaa on raskaan liikenteen vilkkain maantierajanylityspaikka Suomen ja Venäjän välillä. • Raskas liikenne on haitannut erityisesti tienvarsiasutusta ja itärajan tuntumassa olevaa Virojoen taajamaa. Uuden moottoritien myötä liikenteen melu- ja päästöhaitat pienenevät ja raskaan liikenteen haitat asutukselle vähenevät. • Moottoritien valmistuttua KaakkoisSuomen alueen sekä Suomen ja Venäjän välisen elinkeinotoiminnan, kaupan ja matkailun arvioidaan vilkastuvan. • Uuteen tieosuuteen kuuluu yksi tunneli, viisi eritasoliittymää, kaksi levähdys paikkaa, 34 siltaa, 8,4 kilometriä melusuojauksia, neljä kilometriä kevyen liikenteen väyliä ja 2,5 kilometriä pohjavesien suojauksia. >> Hamina-Vaalimaa-moottoritiehankkeen hankintaprosessi on sujunut täsmälleen kaavailujen mukaan, sanoo projektijohtaja Lars Westermark Liikennevirastosta. 24 Hyvät kumppanit avainasemassa Moottoritien valmistuminen vilkastuttaa merkittävästi Kaakkois-Suomen alueen elinkeinoelämää. VT7 Vaalimaan eritasoliittymä itään. Tietomallinnuksen pilottihanke Hamina–Vaalimaa-tie on Liikennevirastolle ensimmäinen hanke, jonka tiesuunnitelma ja sen täydennysosa on valtaosin viety tietomalliin. Tietomallintaminen tarkoittaa suunnittelussa syntyvän tiedon systemaattista kokoamista ja hyödyntämistä yhteisten pelisääntöjen mukaisesti sekä metatietojen liittämistä suunnitelmiin. Koko Hamina– Vaalimaa-tiehanketta ei ole suunniteltu tietomallilla, vaan mallissa ovat tiehen liittyvät taitorakenteet eli muun muassa sillat, telematiikka ja meluesteet. Tietomallin käyttö tuo paljon etuja. Hankkeessa on yhteneväiset lähtötiedot, tietoja voidaan muokata, kustannuslaskenta ja kustannusten koordinointi helpottuvat, ja inhimilliset virheet vähenevät kun automaation osuus esimerkiksi määrälaskennassa lisääntyy. Luotettavaa tietoa on helposti saatavilla koko hankkeen elinkaaren ajan. Tiedot saadaan myös kolmiulotteiseksi kuvaksi, jolloin voidaan tehdä törmäystarkasteluja esimerkiksi erilaisten laattojen ja putkien osalta. Virtuaalinen kuva helpottaa muun muassa sillanrakennusta, kun eri vaiheista voidaan ottaa tulostuskuva malliksi tekijöille. Sillan valmistuttua valmis rakenne mitataan, ja tarkat toteutuneet mitat viedään järjestelmään. Lars Westermarkin mukaan tietomallin käytön päätavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä. – Talonrakennuspuolella tietomallinnus on jo pitkällä, ja nyt haluamme edistää sen käyttöönottoa infrarakentamisessa. Kaikki osapuolet hyötyvät tietomallinnuksesta, Westermark sanoo. Liikennevirastolla ja Inspiralla on paljon kokemusta vastaavista tiehankkeista. Hamina–Vaalimaa on neljäs Suomessa elinkaarimallilla toteutettu moottoritiehanke. Ensimmäinen oli Helsinki–Lahti-tie, jota seurasivat Lohja–Muurla- ja Koskenkylä–Kotka-osuudet. Inspiran Riku Tolvanen oli mukana jo Lohja–Muurla-hankkeessa, ja Koskenkylä–Kotka-hankkeessa Inspiralla oli samanlainen neuvonantajarooli kuin H amina–Vaalimaa-projektissa. Hamina–Vaalimaa-tien kohdalla Inspira oli mukana hankkeen valmistelussa alusta asti. Inspiran apulaisjohtaja Jon Forssell sanoo, että elinkaarimalli on jatkuvasti kehittynyt aikaisemmista hankkeista saatujen kokemusten pohjalta ja uusimmassa hankkeessa koko Inspiran osaaminen – taloudellinen mallintaminen, rahoituksen erityisosaaminen, riskien hallinta, projektinjohto – oli käytössä. – Esimerkiksi palvelusopimukseen l iittyvien maksuratkaisujen suhteen meillä on maan parasta osaamista. Asiantuntijammepohtivat muun muassa sitä, kuinka paljon maksuja voi vähentää tilanteissa, joissa tien käytettävyys ei ole sopimuksessa edellytetyllä tasolla, Forssell sanoo. – Sopimusehtojen tulee olla sellaiset, että ne kannustavat tien toteuttajaa oikealla tavalla ja samalla ehtojen pitää mahdollistaa hankkeen rahoittaminen, hän jatkaa. Liikenneviraston Westermarkin mukaan hyvien konsulttikumppanien löytäminen oli avainasemassa. Etenkin rahoituksen ja juridiikan kohdalla virasto tarvitsi alan erityisosaajia, joilla on riittävät resurssit vaativaan hankkeeseen. Kumppanit valittiin kilpailutuksella, ja konsulttitarjousten arvioinnissa Liikennevirasto painotti laatua. – Halusimme nimenomaan asiantuntijat, joilla on osaamista, ei vain mahdollisimman edullinen hinta. Paras laatu oli meille tärkeää, Westermark sanoo. – Hyvä vuoropuhelu meidän ja asiantuntijakonsulttien väillä oli tärkeää hankkeessa. Meillä on virastossa elinkaarimallin osaamista ja eri osa-alueille meiltä löytyy yhteyshenkilö, joka puhuu konsulttien kanssa samaa kieltä ja ymmärtää esimerkiksi rahoituspuolen kysymyksiä. Se varmisti vuoropuhelun sujumisen. Riskit hyvin hallinnassa Elinkaarimallilla toteutetun moottoritien riskit liittyvät ennen kaikkea tien rakentamiseen ja sen aikatauluun. Hamina–Vaalimaa-tie on siinä mielessä helppo hanke, että tie rakennetaan keskelle metsää. Rakennetussa ympäristössä tien toteuttaminen olisi ollut hankalampaa ja rakennusvaiheen riskit olisivat kasvaneet. Kun tien toteuttaja vastaa niin väylän suunnittelusta, rakentamisesta kuin ylläpidosta, toteuttajalla on intressi tehdä tie mahdollisimman hyvin. Se heijastuu suoraan tien laatuun. Hamina–Vaalimaa-tien sopimusmalli on käytettävyysperusteinen, eli Liikennevirasto maksaa tieyhtiölle palvelumaksuja tien käytettävyyden mukaan. Se vähentää merkittävästi Liikenneviraston riskejä hankkeessa. – Käytettävyysperusteinen malli on matalariskinen myös toteuttajalle, jos toteuttaja tekee tien suunnittelu- ja rakennustyön huolellisesti. Tällöin myös hankeen rahoituskustannukset ovat matalat, Jon Forssell sanoo. – Rahoituksen edullisuus on kustannustehokkuuskysymys, ja käytettävyysperusteinen malli palvelee tehokkuutta. Tieyhtiö on perustettu vain tätä hanketta varten ja projekti on tiukasti paketoitu, mikä osaltaan laskee rahoituskustannuksia, Forssell lisää. Rahoitusmuodot suurennuslasin alla Rahoitus sitoo tieyhtiön hankkeeseen myös sitä kautta, että tien käytettävyyden ollessa kunnossa Liikennevirasto maksaa tietyn summan palvelumaksuja vuosittain. Jotta tieyhtiö saa maksettua investoinnin ja tien ylläpidon, rakentaminen ja ylläpitotyö pitää tehdä kunnolla eli tien on oltava koko ajan käytettävyydeltään hyvä. – Nyt oli hyvä aika toteuttaa hanke. Infrarakentamisen markkinatilanne on suotuisa ja saimme kilpailuun mukaan tarjoajia, jotka olivat tosissaan kiinnostuneita. Korkotaso on matala ja rahoittajat olivat selvästi kiinnostusta tällaista hanketta kohtaan, Forssell summaa onnistuneen hankkeen taustatekijöitä. Tarjouskilpailuun liittyvässä vuoropuhelussa ja neuvotteluissa mahdolliset tarjoavat toivat esille omia ajatuksiaan ja mahdollisia toimintamallejaan. Inspira arvioi niiden vaikutuksia sopimusmalliin ja sen riskeihin Liikennevirastolle. Esimerkiksi vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja nousi esiin, ja niihin saattoi liittyä ehtoja, joiden sopivuudesta hankkeeseen Inspira ja Liikennevirasto keskustelivat. – Koko ajan piti olla hereillä sen suhteen, onko markkinoilla mahdollisesti uusia, potentiaalisia rahoitusinstrumentteja ja sopivatko ne mahdollisesti meidän hankkeeseemme, Liikenneviraston Westermark sanoo. Hankkeiden riskit ratkaisevat toteutusmallin Hamina–Vaalimaa-tien kohdalla elinkaarimalli tuo huomattavia etuja Liikennevirastolle ja tien käyttäjille. Lars Westermarkin mukaan erilaisiin väylähankkeisiin liittyvät riskit määrittelevät sen, sopiiko elinkaarimalli hankkeen toteutukseen vai ei. – Elinkaarimallia kokeiltiin Oulu–Seinäjoki-ratahankkeessa, mutta siihen ei löydetty kaikkien osapuolten kannalta optimaalista riskienjakoa, Westermark antaa esimerkin. Hankintaprosessi läpi puolessatoista vuodessa 25 2007 Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi alkaa, arvio valmistuu seuraavana vuonna. 2009 Hankkeen yleissuunnitelma valmistuu syksyllä. 2013 Tiehanke käynnistyy vuoden alussa. Syksyllä Liikenneviraston edustajat kiertävät Lontoossa, Madridissa ja Pariisissa markkinoimassa hanketta ja tapaamassa mahdollisia rahoittajia. Hankkeen asiantuntijoiden kilpailutus päättyy vuoden lopussa, ja Inspira valitaan hankkeen taloudelliseksi neuvonantajaksi. 2014 Hankintaprosessi käynnistyy vuoden alussa. Markkinavuoropuhelussa hanke esitellään markkinoille, ja tarjouspyyntömateriaali valmistellaan eri toimijoilta tulleen palautteen pohjalta. Tarjouspyynnöt lähetetään. Tarjoajien kanssa neuvotellaan tiiviisti tarjousaikana. 2015 Kesäkuussa Liikennevirasto ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy allekirjoittavat vuoteen 2034 kestävän palvelusopimuksen elinkaarimallilla toteuttavasta moottoritiestä. Tien rakentaminen alkaa heti sopimuksen tekemisen jälkeen. 2017 Vaalimaan uusi rekkaparkki ja pieni osa moottoritiestä aukeavat keväällä. 2018 Koko tie avataan liikenteelle keväällä. Hamina–Vaalimaa-tie taas sopii hyvin elinkaarihankkeeksi, koska hankkeen riskit olivat selvät ja tasapainossa. Sen ansiosta hankkeen toteuttaja ja rahoittajat tiesivät, mitä on odotettavissa 20 vuoden aikana ja mihin he sitoutuvat. Riskien ennakoitavuus heijastui myös rahoituksen hintaan, joka oli hankkeessa poikkeuksellisen matala. Westermark painottaa, että hankkeen laatu eli onko kyseessä tie- tai rautatiehanke ei suoraan kerro elinkaarimallin toimivuudesta. Joissain hankkeissa allianssimalli tai perinteinen urakkamalli saattaa olla elinkaarta parempi toteutustapa. Elinkaarimallin vahvuutena on Westermarkin mielestä se, että elinkaariajattelussa katsotaan tarpeeksi pitkälle eteenpäin. Pitkän tähtäimen suunnittelu tuo yhteiskunnalle säästöjä ja muita hyötyjä. ◆ 26 TYÖN ÄÄRESSÄ H Okko Rostedt Kasvua tehtävien mukaan Okko Rostedt ei ole ehtinyt kyllästyä työtehtäviinsä Kuntarahoituksessa. Uusia haasteita on tarjottu miltei puolen vuoden välein. Kuka? Okko Rostedt • Työskentelee rahoitusasiantuntijana rahoituspalvelut-osastolla Kuntarahoituksessa. • Siirtyi nykyiseen työhönsä United Bankersistä, jossa toimi middle officessa 2009–2012. • Valmistui tradenomiksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta 2009. • Harrastaa lenkkeilyä ja sählyä, ja myös golf on alkanut kiinnostaa. • ”Matkustelen aina kun mahdollista.” T E K S T I : heta m u u r i n e n K U VA : sa m i LAM B E RG K un Okko Rostedt aloitti Kuntarahoituksessa, hänelle kerrottiin, ettei paikkaan haettu henkilöä, joka jäisi aloilleen. – Heti alussa annettiin ymmärtää, että minun toivottiin kasvavan tehtävien mukana ja tarttuvan uusiin työtilaisuuksiin. Ja juuri niin hän on tehnyt. Rostedt on nyt ollut talossa kaksi ja puoli vuotta ja hänen työnkuvansa on muuttunut jo useaan otteeseen. – Kehittymismahdollisuuksia on ollut runsaasti tarjolla. En ole kertaakaan ehtinyt miettiä, että hommat alkaisivat sujua liian rutiinilla. Olen näköjään ilmeisen huono sanomaan ei, hän sanoo hymyillen. ”Kehitystä vain epämukavuusalueella” Rahoitusasiantuntijana Okko Rostedtilla on varsin monipuolinen toimenkuva Kuntarahoituksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluu sekä asiakkuuksien hoito että korkojohdannaisten myynti. Lisäksi hän on mukana uudessa sähköisten palveluiden kehityshankkeessa. Rostedt on vaihtanut vaativasta työpaikasta toiseen, mielekkäämmällä tavalla vaativaan. Valmistuttuaan tradenomiksi Rostedt meni töihin United Bankersille, jossa hän toimi middle office -tehtävissä. Työtehtävät olivat jatkuvaa itsensä voittamista. – UB on kasvanut viimeiset 5–10 vuotta kovalla vauhdilla ja jonkin aikaa oli palkitsevaa, että töitä ja vastuuta oli niin paljon. Middle officessa sai halutessaan olla mukana lähes kaikessa. Lopulta kuitenkin alkoi tuntua, ettei luonnollista etenemispolkua enää löytynyt. Samaan aikaan Kuntarahoitukseen haettiin rahoitusneuvojaa. Rostedt päätti hakea paikkaa, koska halusi haastaa itseään. – Työnkuvaan liittyi enemmän suoraa asiakastyötä kuin olin tehnyt aiemmin, joten minua kiinnosti kokeilla, miten selviäisin siitä. Aluksi noin vuoden ajan Rostedt työskenteli asiakasvastaa vien työparina. Hän hoiti toimistolla asiakaspalvelua puhelimitse sekä valmisteli asiakkuuksien hoitoon liittyviä paperitöitä. Sitten tarjoutuikin mahdollisuus olla mukana myös korkojohdannaisten myynnissä. Viime vuodenvaihteesta asti Rostedtilla on ollut myös omia vastuuasiakkaita. – Olen mielestäni ollut aika onnekas, koska olen saanut jatkuvasti uusia haasteita eteeni. Alan vähitellen uskoa, että kehittymistä tapahtuu vain menemällä epämukavuusalueelle. Johdannaiset suojaavat riskeiltä Rahoitusasiantuntijana Rostedtin tehtäviin kuuluu korkojohdannaisten myynti ja niihin liittyvä asiakasneuvonta. Korkojohdannaiset ovat välineitä, joilla asiakkaat voivat hallita lainaan liittyvää korkoriskiä. – Haluamme auttaa asiakasta hallitsemaan kokonaisuutta. Teemme esimerkiksi lainaportfolioanalyysejä ja pyrimme löytämään asiakkaan kanssa yhdessä parhaan ratkaisun. Korkoriskiä hallitaan esimerkiksi siirtymällä koronvaihtosopimuksella vaihtuvasta viitekorosta kiinteään korkoon, joka ei heilahtele korkomarkkinoiden tilanteen mukaan. 27 Korkojohdannaiset riskienhallinnan välineenä Korkojohdannainen on rahoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu korkomarkkinan kehitykseen. Yleisesti johdannaisinstrumentteja on mahdollista käyttää niin riskienhallintaan kuin riskienottoon. Kuntarahoituksen tarjoamissa tuotteissa kyse on riskienhallinnasta. Erilaisilla räätälöidyillä ratkaisuilla voidaan alentaa asiakkaan lainojen korkoriskiä. Niin voidaan tehdä esimerkiksi koronvaihtosopimuksin, joilla voidaan vaihtaa lainan korkosidonnaisuutta vaihtuvasta kiinteään, asettaa korkokatto tai -lattia tai yhdistää nämä molemmat, jolloin syntyy korkoputki. – Tällä hetkellä korkotaso on historiallisen alhainen, joten ymmärrettävästi kiinnostusta korkosuojauksien tekemiseen on ollut paljon. Viime vuosikymmenen lopun finanssikriisin jäljiltä johdannaisilla on edelleen osittain huono kaiku. Johdannaiset yhdistyvät joidenkin mielessä keinotteluun, jota suuret pankit ympäri maailman harrastivat ennen talousromahdusta. – Johdannaisista on toki mahdollista rakentaa monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden markkina-arvon käyttäytymistä on vaikea ennustaa, Rostedt selittää. Kuntarahoituksen tarjoamat korkojohdannaiset taas päinvastoin suojaavat riskeiltä. – Riskinotto ei istu kuntatalouteen, joten tuotteemme ovat hyvin selkeitä, turvallisia ja suunnattu vain suojaustarkoituksiin. Haluamme, että asiakas ymmärtää täysin, mistä on kyse. Verkkopalvelu rahoitusportfolioille Sähköiset palvelut eivät tähän asti ole olleet Kuntarahoituksen vahvuus, mutta tilanteeseen on tulossa muutos. Sähköisten palveluiden kehittäminen on keskeinen osa Kuntarahoituksen strategiaa, ja Rostedt on mukana rahoitussopimusten hallintapalvelun Apollon kehitysprojektissa. Tavoitteena on luoda verkkopalvelu, jossa asiakas voi hallinnoida koko rahoitussalkkuaan. Apollon avulla voi myös esimerkiksi simuloida erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta kokonaissalkkuun. – Haluamme tarjota palvelun, jonka avulla asiakkaamme saavat kokonaisvaltaisen kuvan omasta rahoitusportfoliostaan sekä siihen liittyvistä riskeistä erilaisten analyysityökalujen avulla. Apollon ensimmäinen kehitysvaihe valmistuu loppuvuoden aikana. Rostedt on työpaikastaan ylpeä. – Uudet verkkopalvelut ovat osa Kuntarahoituksen jatkuvaa liiketoiminnan kehitystyötä, järjestelmien kehitys ei koskaan pysähdy. Pyrimme aina löytämään ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin työntekoa. ◆ 28 T E K S T I : s o i l i he l m i n e n K U VAT: j u h a ta n h ua ja l a h d e n k au p u n k i Lahti uskaltaa kasvaa Lahti kulkee investoinneissaan talouden valtavirtaa vastaan. Kaupunki ei jää surkuttelemaan heikkoa taloustilannetta vaan parantaa aktiivisesti kasvun edellytyksiä. 29 "Lahden ja Nastolan kuntaliitos on talouden näkökulmasta suuri mahdollisuus." Mika Mäkinen N eljä vuotta sitten Lahdessa ylitettiin ensimmäistä kertaa bruttoinvestoinneissa 60 miljoonan euron raja. Tänä vuonna investoinnit ylittivät sata miljoonaa. Samaan aikaan taloustilanne on kehittynyt kaupungissa samaan suuntaan kuin pääsääntöisesti koko maassa: työttömyysluvut ovat kasvaneet ja sen mukana verotulojen kasvu on niukkaa. Miksi Lahden kaupunki uskaltaa investoida? – Lahdessa on haluttu pitää kiinni siitä, että tilat, joissa on lapsia, nuoria tai ikäihmisiä, eivät saa aiheuttaa terveysongelmia eli kosteus- ja homeongelmaiset tilat on korjattava välittömästi. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty iso toimintatapojen muutos, jossa painopistettä muutetaan vuodeosastoista avohoitoon. Se vaatii myös tilojen muuttamista uuteen toimintatapaan sopiviksi. Näistä investoinneista kaupungissa on vallinnut laaja yksimielisyys, sanoo Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen. Toisaalta myös kasvun edellytyksiin panostetaan. – Kun ollaan melko ankeassa taloustilanteessa, niin Lahdessa on lähdetty siitä, että pyrimme itse parantamaan asioidentilaa emmekä jää surkuttelemaan. Haluamme edistää kasvua oman toiminnan kautta: tähän on käytetty velkaa ja päättäjät ovat hyväksyneet linjauksen, Mäkinen sanoo. – Tavoittelemme noin yhden prosentin väestönkasvua. Se tasaisi ikärakenteen niin että pystymme turvaamaan hyvinvointipalvelut kun talous alkaa jälleen kasvaa. Jos kansantalouden käännettä ei tapahdu, tämä kasvuvauhti ei vielä riitä. Vaikka linjaus investoinneista on yhteinen, niin aina konkreettiset investointi päätökset eivät ole ongelmattomia. – Esimerkiksi keväällä 2015 valmistuneen toriparkin rakentaminen oli hyvin ristiriitainen hanke. Valtuustossa äänet jakautuivat lähes tasan. Toisaalta hankkeista käyty perin pohjainen julkinen keskustelu on tuonut päätöksiin ja niiden perusteluihin syvyyttä, Mäkinen kertoo. Toriparkki on osa Lahdelle tärkeää keskustan kehittämishanketta. Kaupunkikeskustan kehityksen kannalta tärkeä valtakunnallinen investointi on eteläinen ohikulkutie, joka poistaisi keskustan läpikulkuliikennettä samalla kuin lisäisi koko Etelä-Suomen itä– länsi-suuntaisen liikenteen sujuvuutta. Kunnianhimoinen kuntaliitos Lahti ja Nastola tekivät tämän vuoden tammikuussa päätöksen kuntaliitoksesta, joka tulee voimaan jo vuoden 2016 alussa. Sekä Nastolan kunta että nykyinen Lahden kaupunki lakkaavat olemasta ja perustetaan uusi kaupunki, jonka nimi on Lahti. Kokonaan uuden kunnan perustamisella on muutakin kuin symbolinen merkitys. Yhdistymisessä ei automaattisesti säilytetä mitään vanhoja toimintatapoja kummastakaan kunnasta, vaan kaikki prosessit käydään läpi ja pyritään valitsemaan toimintatavoista parempi – tai paras jossain muualla käytössä oleva käytäntö. – Samaan aikaan kun valmistelemme haastavaa yhdistymisprosessia, molemmissa kunnissa on kaksi toimivaa organisaatiota, joilla on omat järjestelmänsä ja omat toimipisteensä. Tavoitteena on hoitaa uudistus niin, ettei se näy asukkaille yli yön tapahtuvana rysähdyksenä, vaan muutokset tehdään organisaation sisällä. Palvelupisteiden yhdistämisiä tai siirtämisiä tehdään vasta pitemmällä aikavälillä, Mäkinen sanoo. – Kuntaliitos on talouden näkökulmasta meille suuri mahdollisuus. Lahdella on hyvät voimavarat kehittää aluetta ja yhteisöä, mutta ongelmamme on ollut maan puute. Nastolalla taas on runsaasti maata, mutta vähemmän resursseja yhteisön ja sen toiminnan kehittämiseen. Näiden yhdistämisessä on tämän kuntaliitoksen vahvuus. ◆ Virkamiehen vapaa-aika kuluu vesillä Avovesikaudella Mika Mäkisen aikaa vievin harrastus on matkaveneily. Avovesikausi alkaa jäidenlähdöstä ja päättyy jäiden tuloon, mutta joskus niissäkin on kyse tulkinnasta. – Jäälle en venettä ole koskaan laskenut, mutta jäiden seassa on tullut veneiltyä. Joskus olen purjehtinut pilkkijöiden ohi, ja silloin varmasti molemmat osapuolet miettivät, kumpi oikeastaan oli väärällä kaudella liikkeellä. Turusta kotoisin olevan Mäkisen purjepaatilla on tukikohta Turun saaristossa, mutta sillä on koluttu koko Itämeri moneen kertaan. – Niin kauan kuin jaksan muistaa, perheeni käytössä on ollut jonkinlainen vene. Jos on syntynyt meren äärellä, niin veneilyintohimolta on vaikea välttyä. Kolme syytä Lahden palvelukysynnän kiristymiseen 1. Lahti on yksi Suomen nopeimmin ikääntyvistä kaupungeista. Pelkkä väestökehityksestä johtuva palvelujen kysyntä kasvattaa vuosibudjetin loppusummaa noin prosentilla vuodessa. 2. Kaupungin asukasluku on pienessä kasvussa, mikä lisää tarvetta rakentaa palveluverkkoa, esimerkiksi päiväkoteja ja kouluja. 3. Työttömyys kertautuu sosiaalimenojen kasvuna: toimeentulotuet ovat nousseet selvästi. Sosiaalitoimessa ja hyvinvointipalveluissa perheiden pahoinvointi näkyy piikkinä lasten huostaanotoissa ja nuorten ongelmissa. 30 KOLUMN I H Esa Ka llio "Joukkovelkakirjalainan onnistuminen vaatii jatkuvaa läsnäoloa markkinoilla." Joukkovelkakirjalaina on myös riski K untarahoitus kerää varansa maailmalta joukkovelkakirjalainoilla. Maailmalla yhä useammat pienemmän varainhankintavolyymin organisaatiot – esimerkiksi yksittäiset kaupungit – ovat alkaneet kiinnostua omien joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskemista. Syyksi mainitaan useimmiten halu hajauttaa rahoituslähteitä. Hajauttamisen taustalla puolestaan on ajatus rahoitusriskien vähenemisestä. Kunnan näkökulmasta yksittäisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseen laskeminen ei vähennä riskiä. Päinvastoin. Kaupunkien joukkovelkakirjalainat ovat kertalyhenteisiä bullet-lainoja. Niissä jälleen rahoitusriski kohdistuu yhdelle päivälle. Mitä jos eräpäivänä markkinatilanne ei olekaan yhtä suotuisa kuin on oletettu? Riskit realisoituvat kerralla. Tuplavirheen monet ulkomaiset joukkovelkakirjalainaa rahoitusinstrumenttina käyttävät kaupungit tekevät siinä, että lyhyillä JVK-lainoilla rahoitetaan pitkäaikaisia infrahankintoja. Niin rahoitusteoriat kuin käytännön kokemuskin kertovat, ettei pitkäaikaisia investointeja kannata rahoittaa lyhytaikaisella rahoituksella. Lyhytaikaisen rahoituksen käyttäminen altistaa aina jälleenrahoitusriskille. Sen sijaan pitkäaikaista lainaa lyhennetään vähän kerrallaan ja kulut ovat helpommin ennakoitavissa. Korkokehityksen yllätyksiin voi varautua johdannaisten avulla. Tähän nähden joukkovelkakirjalaina on melkoista rulettia veronmaksajien rahoilla. Miksi Kuntarahoituksen joukkovelkakirjalainoihin perustuva varainhankinta sitten on vähäriskisempää kuin kuntien? Kuntarahoitus voi hankkia markkinoilta varoja joukkovelkakirjalainoilla hyvin pienellä riskillä siitä yksinkertaisesta syystä, että sen etuna pieniin liikkeeseenlaskijoihin nähden on varainhankinnan iso mittakaava. Kuntarahoitus toimii ympärivuotisesti monilla eri markkinoilla ja sen nimi tunnetaan ympäri maapalloa. Teemme vuosittain yli 200 liikkeeseenlaskua monien miljardien eurojen edestä. Kun markkinatilanne ei ole otollinen, likviditeettisalkkumme sallii meidän odottaa parempaa ajankohtaa. Globaalin talouden trendejä emme pysty muuttamaan, mutta voimme auttaa asiakkaamme hetkellisten huonojen suhdanteiden yli. Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja, joka vastaa yhtiön toiminnoista pääomamarkkinoilla. g K U N TA R A H O I T U KS E N AS I A K AS L EHTI 3/20 15 ha Mit Ko llituso ä mie lm joh e ka hjelmltä taja up ast a v ung a? ast inaa. PA LV E LU KO RT T I 31 Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos. Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta. Suomi ja Jap Kaksi tietä ani: hyvinvointiva ltion rahoittamiseen E18:n Hamin Vaalimaa-osua– us rakentuu elinkaarimallil la Kuntarahoituksen tase on noin 30 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään pääosin Joensuussa investointita vastataan uurpeisiin rahoitusmuo silla doilla kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus. Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat Kerro mielipiteesi lehdestä ja osallistu arvontaan. yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat 2. Merkitse numerosarja 553421. 3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamallalähetäpainiketta. Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Apple Watch -älykello. Palvelukortti ☐ Haluan tilata Kuntarahoituksen sähköisen uutiskirjeen ☐ Haluan tilata asiakaslehden ☐ Haluan Kuntarahoituksen Viikkokatsauksen maanantaisin sähköpostiini ☐ Haluan tilata Inspiran sähköisen uutiskirjeen ☐ Haluan, että Kuntarahoituksesta otetaan minuun yhteyttä ☐ Haluan että Inspirasta otetaan minuun yhteyttä ☐ Osoitetietoni ovat muuttuneet Palautetta tai yhteydenottopyynnön lisätietoja: Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevärkaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevätkauden lukijapalkinnon iPhone 6 plus -puhelimen voitti Lakimiesuutiset-lehden lukija Liisa Litzen-Linna Haapavedeltä. Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi : Osoite : Sähköposti : Postinumero : Puhelin : Postitmp.: Kuntarahoitus Oyj Tunnus: 5006528 00003 Vastauslähetys asing ttä le me, y e t h im Ota y tuntijoih e asian kerromm niin sää! li Leasing parantaa budjetoinnin ennustettavuutta Kuntarahoituksesta saat monipuoliset ja joustavat leasingpalvelut niin irtaimellekäyttöomaisuudelle kuin rakennuksillekin.Kuntarahoituksen l easing on kustannuksiltaan läpinäkyvä rahoitusratkaisu ja osa tehokasta rahoitusrakennetta. Daniel Eriksson rahoituspäällikkö 050 595 8422 | [email protected] Karl Lintukangas rahoituspäällikkö 050 577 1263 | [email protected]
