Virtsateiden katetrointi

Kaisa Heinola
sh / uroterapeutti
Oys, urol.pkl
26.10.2015
Yleistä katetroinnista
 kertakatetrointi, toistokatetrointi, lyhytaikainen




kestokatetrointi tai pitkäaikainen kestokatetrointi
virtsarakon tyhjentäminen steriilisti tai puhtaasti
katetrin avulla
ei voima- vaan taitolaji
huolimaton tai väkivaltainen katetrointi voi
aiheuttaa vaikeita virtsaputkivaurioita
infektioiden torjunnan kannalta toisto-/
kertakatetrointi suositeltavampaa kuin kestokatetri
Katetrin valinta
 kertakatetroinnissa hydrofiilinen vedellä liukastuva




katetri tai ( muovikatetri+puudute/liukaste )
kestokatetroinnissa pinnoitettu latex ( teflon,
silikon tai hydrogel ) tai silikon-katetri ( 100 % )
katetrin koko yleensä 12-16 ch aikuisilla ja 6-10 ch
lapsilla
naisille tylppäkärkinen Nelaton-katetri ja miehille
Nelaton- tai käyräkärkinen Tiemann-katetri,
kertakatetroinnissa naisilla lyhyempi katetri
kolmitie-katetri vain erikoistapauksisissa
Katetrimallit
Potilaan valmistaminen
 kerrotaan valmistelut, itse toimenpide
 jännityksen lieventyminen
 aikaisempi kokemus katetroinnista, jos hankaluuksia
odotettavissa
 kipulääkitys etukäteen
 jos potilaalla sydämen läppävika tai läppäproteesi
 antibiootti profylaksi tarvittaessa
 onko allergioita esim. puudutusaine tai latex?
 Latexallergia => Lateksiton katetri ja käsineet
 puudutusaine allergisille virtsaputken liukastukseen
esim.parafinöljyä ruiskulla virtsaputkeen
Kestokatetrointi
 katetroimisvälineet
 tetehdaspuhtaat pesuvälineet: pesukuppi ja taitokset, pesunesteenä Aqua tai Nacl 0,9%
 hdaspuhtaat käsineet
 steriilit suonenpuristimet/atulat katetrin asettamista






varten
edellisten tilalla vaihtoehtoisesti katetrointipakkaus
puudutusgeeliä
sopiva katetri
injektioruisku, lääkkeenottokanyyli ja neste (Aqua,
5,85% NaCl tai 10% glyseriiniliuos) pallon täyttöä
varten
tehdaspuhdas virtsankeräyspussi ja teline pussille
steriili liina yksin katetroitaessa
Miehen katetrointi
 virtsaputki ahdas, pitkä ja kaksi jyrkkää mutkaa
 kunnon ote peniksestä ja tarv. Tiemann katetri
 pesu tehdaspuhtain välinein
 puudutus
 puudutusruiskun kartionmuotoinen kärki virtsaputkeen
(vähintään kaksi 10 ml ruiskua ). Jos puudute ei mene kunnolla,
odota hetki ja yritä rentouttaa potilas
 Tärkeää, että puudute menee aina rakkoon asti
 virtsaputki puuttuu muutamassa minuutissa
 Katetri työnnetään hitaasti tyveään myöten rakkoon
 katetri rakossa, kun sieltä alkaa valua virtsaa=> pallon täyttö vasta
sen jälkeen
Naisen katetrointi
 välineet ja valmistautuminen samoin kuin miespotilasta
katetroitaessa
 virtsaputken suun löytäminen
 kohdevalo ja hyvä ote ulkoisista genitaaleista
 pesu tehdaspuhtain välinein
 puudutus  puudutusruiskun kartiokärki virtsaputkeen ja
rauhallinen painaminen sisään, n.3-4ml riittää
 puudutuksen annetaan vaikuttaa muutama minuutti 
katetri työnnetään rakkoon
 pallon täyttö vasta kun katetrista on tullut virtsaa
Kestokatetripotilaan hoito
 Katetri kiinnitetään miehillä vatsalle ja naisilla reiteen teipin avulla
 katetri yhdistettävä aina suljettuun keräilyjärjestelmään
 virtsapussi takaiskuventtiilillä varustettu ja pohjasta tyhjennettävä
 kotioloissa sääreen tai reiteen kiinnitettävä virtsapussi päivisin
 hanallinen katetrikorkki hyvä, mikäli potilaalla ei ole ylivenyttynyt
virtsarakko ja osaa käydä säännöllisesti tyhjentämässä rakkonsa
 samaa virtsapussia voi pitää niin kauan kun pussi on ehyt
 infektioriski lisääntyy, kun katetri irrotetaan pussista tai
hanallisesta korkista
Kestokatetripotilaan hoito
 hygieniasta huolehtiminen
 alapesu päivittäin ( pese myös katetri ulkoa )
 käsien pesu aina ennen ja jälkeen katetrin käsittelyn







(hoitaja käyttää käsineitä )
riittävä diureesi infektioiden ehkäisemiseksi
virtsapussia kuljetettava rakon tason alapuolella
kestokatetri poistettava heti, kun sitä ei tarvita
antibiottiprofylaksia ei suositella
oireellinen VTI hoidetaan asianmukaisin antibiootein,
hoitoa aloitettaessa katetri pitäisi poistaa tai vaihtaa uuteen
hoidon aloituksen jälkeen
potilaan ohjaus ( suulliset ja kirjalliset ohjeet )
potilaan kotiutuessa katetrin kanssa hoitotarvikkeita
mukaan ja hoitotiedote terveyskeskukseen
Raajapussi
Katetrikorkki
Katetrin vaihto/poisto ja siihen liittyvät
ongelmat
 Pitoaika
 päällystetty latex-katetri päällystyksestä riippuen 1-3kk ( Teflon ja
Silicon 1kk, Hydrogel 3kk)
 100% silikonkatetri n. 3kk, muistettava palloon veden vaihto kerran
kuukaudessa, jos käytetään Aquaa
 pallontäyttöventtiilin katkaisu tai pallon puhkaisu uä-
ohjauksessa neulalla
 jos katetri karstoittunut eikä saada pois => puudutusgeeliä
katetrin sisään ja katetrin ohi virtsaputkeen => katetrin
hellävarainen pyörittely ja sitten katetri saa liukua ulos
 virtsauksen seuranta katetrin poiston jälkeen =>
kipulääkitys, hyvä asento, puudutusgeeliä virtsaputkeen ja
lämmin suihku voi auttaa virtsauksen käynnistymistä
Toistokatetrointi
 rakon säännöllinen tyhjentäminen kertakäyttöisellä






katetrilla puhtaasti
potilas itse, omainen tai hoitaja katetroi
yleensä katetrointi 4-6 tunnin välein
1-6 kertaa vuorokaudessa
kerralla tyhjennetty virtsamäärä korkeintaan 500ml (
spont. + katetroitu virtsamäärä )
jos residuaali < 100ml, katetrointia voidaan harventaa
tärkeä juoda riittävästi 1,5-2l /vrk
Toistokatetrointi
 Katetrointi välineet
 ( muovikatetri + puudute )
 hydrofiilinen katetri + raanavesi / Aqua /Nacl tai




hydrofiilinen heti valmis katetri
tehdaspuhtaat käsineet, jos muu kuin potilas itse
katetroi
mitta-astia
pesuvälineet: suihku / pesulaput + raanavesi
naisille peili
Toistokatetrointi
 alapesu suihkuttamalla tai pesulapuilla 1-2 kertaa






päivässä
hydrofiilisen katetrin liukastaminen
virtsaputken puudutus ja liukastus, mikäli käyttää
kuivaa muovikatetria
katetroinnin suoritus kuten kestokatetria laitettaessa
rakon täydellinen tyhjentäminen
kirjanpito jäännösvirtsamääristä ja katetrointikerroista
alkuun koko ajan, myöhemmin aika ajoin
potilaan tukeminen ja ohjaus omatoimiseen
katetrointiin
Potilaan ohjaus toistokatetrointiin
 ohjauksen tarve
 potilaan motivoiminen katetrointiin
 katetroinnin indikaatiot
 katetroinnin hyödyt
 kotiolosuhteet
 opetusmateriaali ( oppaat, videot, CD:t )
 virtsateiden anatomia, katetroinnin toteutus







katetroinnin harjoittelu
aikataulusta sopiminen
yhteystiedot ongelmatilanteissa
jälkiseuranta
suulliset ja kirjalliset katetrointiohjeet
katetrien tilaus terveyskeskukseen tai hoitotarvikejakeluun
hoitotiedote katetreista
Subrapubinen Kystostostomia
 Katetri laitetaan vatsan peitteiden läpi häpyluun





yläpuolelle
Lääkäri laittaa katetrin
Suositeltavampi vaihtoehto kuin kestokatetri
Miellyttävämpi potilaalle eikä aiheuta virtsaputkivaurioita
Rakossa oltava virtsaa noin 300ml
Katetroimisvälineet
 Puudutusvälineet, ruisku, pitkä puudutusneula,
puudutusaine
 Kystostoomakatetrin laittosetti
 Pesuvälineet ihon puhdistukseen
Kystostooma katetrin laitto
 Ihon pesu ja ihon sekä ihonalaisen kudoksen ja





virtsarakon seinämän puudutus ennen katetrin laittoa
Ihoon 2-3mm pitkä viilto
Troakaari punktoidaan rakkoon ja sen kautta
johdetaan katetri paikoilleen ja troakaari poistetaan
Yleensä käytetään pallollista kystostomia katetria
Pallon täyttö 5,85% Nacl tai 10% glyseroli, kun virtsaa
tulee
Katetrin juureen kuiva lappu ja katetrin teippaus
iholle
Subrapubisen katetrin hoito
 Samat periaatteet kuin kestokatetripotilaan hoidossa
 Hyvä käsihygienia
 Takaisin virtauksen esto
 Suljetun systeemin ylläpito
 Ihon puhdistus katetrin ympäriltä päivittäin suihkussa
 Katetrin vaihto 2-3 kuukauden välein
 Vaihto tapahtuu joko ohjaimen avulla vanhan katetrin
kautta tai valmiin reiän kautta laitetaan uusi katetri
 Katetrin vaihtosetti