Liite 5 Kuntotarkastusraportti

Transcription

Kuntotarkastus RS3
Askonkatu 1, 15100 Lahti
Tarkastuspäivä 25.03.2015
Puotikatu 7 • 15700 Lahti • p. 0207 495 650 • www.racx.fi • Y-tunnus: 0905045-0
RS3 Kuntotarkastus
2
1. YHTEENVETO
Tarkastuksen kohteena oli arvioidusti 20-40 luvulla rakennettu 1,5 kerroksinen kellarikerroksella oleva
hirsirunkoinen puuverhouspinnalla oleva vanha asemapäällikön talo.
Rakennus on perustettu harjanne tontille. Kattomuotona on monimuotoinen harjakatto saumatulla peltikatteella.
Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys seinäpattereilla.
Rakennukseen on remontteina uusittu mm ylä- ja kellarikerroksen suihkutilat sekä sähköistyksiä ja vesiputkia
uusittu osittain, lämmitystavaksi on uusittu lämmitysvesivaraaja sähkölämmityksellä.
Tarkastuksessa rakennus havaittiin ikäisekseen pääosin hyväkuntoiseksi jossa on paljolti huoltokorjaustarvetta,
kuten vesikatteen ja ulkoverhouksen huoltomaalaus sekä normaalit peruskorjaustarpeet.
Rakennuksen kellarikerroksessa oli vähäisesti vanhalle rakennukselle tyypillistä maaperän kosteusrasitusta, etenkin
portaiden alapäässä ja suihkutilan vastaisen väliseinän alaosassa kosteusrasitus on irrottanut seinäpinnoitetta.
Portaiden kohdalla oli arvioitavissa että seinän vierustalle johtunut vesikaton sadevesi aiheuttaa havaittua haitallista
kosteusrasitusta kellarikerroksessa. Sadevedet on kehotettu johtamaan hallitusti pois rakennuksen vierustoilta.
Kellarikerroksen rakenteet tulee tarvittaessa peruskorjata tulevan käyttötarpeen vaatimassa laajuudessa, kuten
salaojitusrakenteet.
Ulkoverhous on maalipinnaltaan haristunut ja eteläsivuilla (launeen puoli) ulkopaneelin saumat on osin
säärasituksesta haristuneet auki. Puuverhous oli kovaa piikillä seisontakorkeudelle tutkittaessa. Ulkoverhous on
kehotettu kunnostamaan. Hirsiseinien alaosat olivat piikillä koestetaessa kovaa puuta, joitakin pieniä
pehmentymäkohtia oli havaittavissa alimman hirren ja kiviperusmuurin välissä. Poikkeuksena sisääntulopäädyn seinän
alaosa jossa seinän alin hirsi oli selkeän pehmentynyt, tältä kohdalta näytti että myös ulkoverhousta on joskus
uusittu, vaurioituneen seinärakenteen vaurion laajuutta ja korjaustarvetta on kehotettu tarkemmin tutkimaan
rakennetta avaamalla.
Vesikatteen maalipinnoite oli kulunut ja vesikatteessa oli korroosiojälkiä havaittavissa. Vesikatteen
huoltomaalauksella ja ruostesuojauksella alkaa olla jo kiire, ettei vesikate pääse syöpymään mm. saumojen kohdalla
piilevästi puhki.
Yläpohjatilassa katon vinoja katto-osuuksia on osin lämmöneristetty vesikatteen suuntaisesti ja lämmöneristyksen
yläpinnasta puuttuu toimiva tuuletus. Vinoille vesikatteen suuntaisesti lämmöneristetyille katto osuuksille tulee avata
lämmöneristyksen yläpintaan toimiva tuuletusväli ja samalla kattorakenteiden kunto ja mahdollinen korjaustarve
tarkistaa, myös sivu-ullakkotiloihin ei ollut tarkastusmahdollisuutta ja ne tulee myös tarkastaa.
LVIS järjestelmiä osin on uusittu rakennuksen, mutta rakennuksessa oli pääosin havaittavissa suositeltavalta
tekniseltä käyttöiältään vanhentuneita järjestelmiä, kuten selkeästi vanhentuneet käyttövesiputket, jotka on
kehotettu uusimaan.
Tarkastuksen pintapuolisuuden ja rakenteita enemmin avaamatta, rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden
olemassaoloa ei voida kokonaan pois sulkea.
RS3 Kuntotarkastus
3
2. LEELLISIMMAT HAVAINNOT
Viite Havainto
9
9
Huolto
Lisätut- Korjaus/
kimus uusiminen
x
x
Riskirakenne
Painunut perustus rautatie aseman päädyssä
Vanhat muottilaudat rossipohjatilassa kellarin
perusmuuria vasten
9
Tarvittaessa kellarikerroksen pinnoitteet tulee
x
peruskorjata vanhaan kellarikerrokseen soveltuviksi
kosteutta kestäviksi ja läpäiseviksi pinnoitteiksi
10
Salaojitus
x
*
10
Vesikaton sadevesien hallittu poisjohtaminen pois
x
rakennuksen vierustoilta
11
Ulkoverhouksen kunnostaminen
x
x
11
Pohjoispuolen ulkoseinärakenteessa havaittu vaurio
x
x
12
Ikkunoiden ja ulko-ovien kunnostaminen
x
13
Vesikatteen asianmukainen huoltomaalaus
x
*
14
Yläpohjatilan vinojen vesikatteen suuntaisesti
x
x
lämmöneristettyjen kattorakenteiden tuuletuksen
lisääminen
14
Katon sivu-ullakkotiloihin ei ollut pääsyä
x
*
15
Kellarikerroksen pesuhuoneen suihkun vastaisen
x
*
väliseinän alaosan kosteus
19
Vanhemmat lämmitysjärjestelmän rakenteet
x
*
20
Tarvittaessa ilmanvaihto tulee peruskorjata tulevan
x
käyttötavan vaatimassa laajuudessa
21
Vanhemmat vesi- ja viemärilaitteet
x
22
Vanhemmat sähköistykset
x
*
* mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista
Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa riskirakennekortissa.
Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat
kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen
yhteydessä.
3. RAJAUKSET
•
Rakennuksen sivu-ullakkotiloihin ei ollut pääsyä. Käyttöveden paine ei tarkastushetkellä ollut
kytkettynä.
RS3 Kuntotarkastus
4
4. MUUTA
•
Rakennus on ollut asumattomana, peruslämmityksellä ennen kuntotarkastusta. Koska
märkätiloihin rakennepinnoille tai viemäröintiin ei ole kohdistunut käytön kosteusrasitusta ei
kosteudentunnistimilla voida tehdä luotettavia havaintoja niiden toimivuudesta.
5. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA
Tarkastuksen tilaaja
Orlimo Aarro KP
c/o Orlimo Erkki
Rullakatu 4 A 13
15900 Lahti
Kohteen omistaja
Tarkastuspäivä
25.3.2015
Tarkastaja
Ilmoitettu
pinta-ala
m²
llmoitettu
rakennusvuosi
Kohdetyyppi
Omakotitalo,
museorakennus
Käyttötarkoitus Asuinrakennus, museorakennus
Tarkastuksen syy
Petri Järvinen rkm
Kunnon selvittäminen
Läsnä olleet
Tarkastushetken sää
Ulkoilma
Huoneilma
Olosuhteet ennen
tarkastusta
Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet
RH %
56
32
°C
-1
19
g/m³
Sääolosuhde
Pilvistä
Pilvistä
Puunkosteusmittari Tramex Moisture Meter
Kosteudentunnistin Humitest MC 100-S
Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 ja HMP42 (kalibroitu
06/2014)
Oras vedenvirtaama mittari
Käyttöveden lämpötilamittari
RS3 Kuntotarkastus
6. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka
Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot
Kerrosluku
1,5 + kellari
Rakennustapa
Paikalla rakennettu
Perustukset
Muotoiltu luonnonkivimuuri / betoniperusmuuri
Alapohjarakenteet
Kellarikerroksessa maanvarainen betonilaattarakenne sekä rossipohjatila
Ulkoseinärakenteet
Hirsirunko
Julkisivupinnoite
Puuverhous
Väliseinät
Puurakenteiset, kellarikerroksessa kivi
Välipohja
Kivirakenne
Yläpohja
Puurakenteinen
Kattomuoto
Monimuotoinen harjakatto
Vesikate
Saumattu peltikate
Lämmöntuotto
Lämmitysvesivaraaja
Lämmönjako
Vesikiertoinen keskuslämmitys seinäpattereilla, lattioissa osin lattialämmitys
Lämmin käyttövesi
Lämmitysvesivaraajan lämmönvaihdin
Tulisijat
Ei tulisijoja
Ilmanvaihtojärjestelmä
Painovoimainen ja osin koneellinen
Kunnallistekniikka
Jätevesiviemäriliittymä
Käyttövesiliittymä
Loppukatselmus
Käytettävissä olleet
asiakirjat
Leikkauskuva ja pohjakuvat
Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat
johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai
järjestelmät.
5
RS3 Kuntotarkastus
6
7. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA
Alkuhaastattelu
Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen
tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja
niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä
kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä.
8. HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA, RAPORTIN SISÄLTÖ JA TULKINTA
8.1
Luentaohje
Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai
esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa
tehtyjä havaintoja ja toimenpide ehdotuksia.
Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai
määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä.
8.2
Sisältöön liittyvää
Korjausohjeiden
tulkinta
Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä
vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua.
Tekniset käyttöiät
Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen,
rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset
täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne,
rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella.
Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen
rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on
yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti).
Raportin lopussa olevassa kappaleessa ”Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja
kunnossapitojaksot” on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien
tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot.
Viittaukset nykyisiin
rakentamisohjeisiin
Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin.
Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan,
eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä
määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin
pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä
rakennustapana.
RS3 Kuntotarkastus
7
KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT
9. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta
Maanpinnan tasoerot rakenteisiin
Tasoerot (tarkkuus ± 5 cm)
Maanpinta-sokkelin yläreuna
Ei
cm min Alueet, missä tasoero on riittämätön
tarkastettavissa
40
Maanpinta-lattiataso (keskikerros)
85
Maanpinta-seinän puurungon
alareuna
40
HAVAINNOT
•
•
•
•
•
•
Rakennus on perustettu muotoillun luonnonkiviperusmuurirakenteen
päälle, myöhemmin rakennukseen on toteutettu kellarikerros tai
vanhaa kellarikerrosta laajenettu jolloin kellarin perusmuurirakenne on
tehty betonista.
Rautatieasemaa päin olevan rakennuksen päädyn perustuskivet ovat
laskeutuneet viereisen työmaan kaivausten johdosta. Rakennuksen
painuneitten peruskivien ja rakennuksen ulkoseinien väliin on asennettu
kiiloja. Lattiarakenteen ”saranakohdassa” kellarin perusmuurin ja
rossipohjatilan rajakohtaan on lattiapinnoitteeseen muodostunut
repeämä.
Rakennuksen vierustat ovat poispäin viettävät ja aivan sokkelin
vierustalla on loivaa kuoppaisuutta.
Rakennuksen perusmuuria vasten on nurmikkoa ja multaista maata.
Kasvillisuus ja kosteutta sitova humuspitoinen maa-aines perusmuurin
vierustoilla voi lisätä haitallisesti perusmuurirakenteen kosteusrasitusta.
Kellarikerroksessa maanpaineseinärakenteet ovat pääosin
kivirakennetta. Lattian betonilaatan päällä on pinnoitteena suurelta osin
muovimatto. Muovimaton alla oli tarkastelukohdin havaittavissa
kohonnutta maaperän kosteusrasitusta. Alkaallinen
betonilattiarakenteen kosteus muovimaton alla saattaa aiheuttaa
muovimatossa tai sen liimoissa hajoamisreaktion ja aiheuttaa mm.
huonolaatuista ilmaa. Maanpaineseinäpinnat olivat pääosin kuivat mutta
etenkin kellarin portaiden alapäässä ja suihkuseinän vastaisen väliseinän
alaosassa oli kosteusrasitusta ja pinnoitteen hilseilyä havaittavissa.
Ainakin portaiden kohdalla oli arvioitavissa että suuri osa
kosteusrasituksesta tulee rakennuksen vierustalta vesikaton
sadevesistä, joita ei ole hallitusti poisjohdettu.
Rakennuksen noin puolestavälistä rautatieasemaan päin on
rossipohjatila. Rakennuksen rossipohjatila oli kauttaaltaan
tarkastettavissa. Kuivan hiekkaisen maapohjan ja riittävän tuuletuksen
ansiosta rakennuksen rossipohjatila oli hyväkuntoinen, mm.
puurakenteiden poikkeavaa pehmentymistä ei piikillä havaittu.
RS3 Kuntotarkastus
8
•
KOSTEUSMITTAUS
RAKENTEEN SISÄLTÄ
(tarvittaessa)
Rossipohjatilan ja kellarikerroksen välisen betoniperusmuurin
muottilaudat on osin jätetty paikoilleen ja niiden alaosassa oli
havaittavissa kuivaa lahovauriota ja sienirihmastoa. Maahan ulottuvat
puurakenteet tulee rossipohjatilasta poistaa, mm. ettei niitä kautta
rakennukseen leviä lahottajasieni.
Mittauspiste
Kellarikerros muovimaton ja lattian
betonilaatan väli portaiden vieressä
RISKIHAVAINTOJA
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
•
Rakennuksen perustus painunut viereisen
rakennustyömaan johdosta
RH %
97,2
°C
16,8
g/m³
Rakennuksen painuneet perustukset tulee oikaista viereisen
rakennustyömaan valmistuttua.
Vanhan rakennuksen kellarikerroksen sisäpuolen pinnoitteet tulisi olla
kosteutta läpäiseviä ja kosteutta kestäviä, tällöin vähäinen maaperän
kosteus pääsee tuulettumaan rakenteista aiheuttamatta haittaa.
Rossipohjatilan ja kellarikerroksen välisen perusmuurin muottilaudat
tulee poistaa rossipohjatilasta.
Kellarikerroksen maanpainerakenteissa kosteutta
portaiden kohdalla
RS3 Kuntotarkastus
9
Rakennuksen rossipohjatila oli hyväkuntoinen
Kellarikerroksen ja rossipohjatilan välisen perusmuurin
vanha muottilaudoitus on jätetty rossipohjatilaan
Painuneen lattiarakenteen ”saranakohtaan” on
muodostunut repeämä
RS3 Kuntotarkastus
10
10. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat
HAVAINNOT
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
Salaojituksen toteutustavasta tai olemassaolosta ei tarkastuksessa ollut
tietoa.
Katon sadevedet on johdettu sadevesisyöksyputkien alla oleviin
loiskekaivoihin ja sadevesiputkitukseen. Tarkastuksessa ei ollut tietoa
minne sadevedet on ohjattu. Loiskekaivot olivat tukkeentuneet
roskaisuudesta ja sadevesiä on ohjattu loiskekaivojen ohi pintaputkilla
rakennuksen vierustalle joka aiheuttaa haitallisesti kosteusrasitusta mm.
kellarikerroksen portaiden kohta.
Salaojituksen olemassaoloa ja toteutustapaa sekä peruskorjaustarvetta
suositellaan selvittämään kaivamalla rakennuksen vierustalle kuoppa tai
kuoppia, mistä selviää mm. vierustan perusmaan koostumus.
Vesikaton sadevedet tulee johtaa hallitusti vähintään 3 metrin
etäisyydelle rakennuksesta.
Vesikaton sadevedet ei ohjaudu pois rakennuksen
vierustalta
Vesikaton sadevedet ei ohjaudu pois rakennuksen
vierustalta
11. Ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet
HAVAINNOT
•
•
•
Ulkoverhouksena on puupaneeli, koolausrimalla ja tervapaperilla
hirsiseinärakennetta vasten.
Ulkoverhous oli selkeän haristunut eteläsivustoilla ja kauttaaltaan
maalipinta oli ikääntynyt ja hilseilevä. Ulkoverhouspinta oli piikillä
koestamalla ns. kovaa puuta, eteläsivuilla sade ja aurinko on osin
vääntänyt paneeliverhousta auki saumoistaan.
Luonnonkiviperusmuurin ja hirren välissä ei ollut havaittavissa
RS3 Kuntotarkastus
11
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
vedeneristysrakennetta.
Ulkoseinän alimmainen hirsi oli piikillä koestamalla pääosin kovaa
puuta, rakennuksen ikä huomioiden tavanomaista vähäistä
pehmentymistä oli hirren ja perusmuurirakenteen rajapinnassa
havaittavissa. Poikkeuksena pohjoispäädyn ikkunan alaosa, jossa seinän
alimmainen hirsi oli selkeän pehmentynyt, tällä kohdalla näytti siltä että
myös seinärakenteen ulkoverhouslaudoitusta on joskus uusittu.
Ennen vuotta 1950 rakennetut vanhat hirsiseinärakenteet on luokiteltu
riskirakenteeksi, eikä rakenteen kuntoa voida rakenteita avaamatta
luotettavasti selvittää.
Pohjoispuolen ulkoseinärakenteen alimman ulkoseinän hirren vaurion
laajuutta ja vakavuutta sekä korjaustarvetta suositellaan selvitettävän
rakennetta avaamalla.
Ulkoverhousrakenteet tulee huoltomaalta ja samalla vaurioituneemmat
puuosat uusia.
Ulkoverhous on haristunut etenkin eteläsivustoilla
Ulkoseinien alin hirsi pääosin kovaa puuta
RS3 Kuntotarkastus
Poikkeuksena pohjoispäädyn ikkunan alla seinän
alimmainen hirsi selkeän pehmentynyt
12. Ikkunat ja ulko-ovet
HAVAINNOT
TOIMENPIDESUOSITUS
Kuva ikkunasta
•
•
Rakennuksen ikkunat ovat 2-puitteiset ja lasiset puuikkunat.
Ikkunat on peitetty vanerilevyillä ja ikkunoita ei ulkopuolelta päässyt
tarkemmin tarkastelemaan. Oletuksena on että ikkunoissa on
vastaavanlaista maalipinnoitteen hilseilyä ja haristumista kuin
ulkoverhouksessa.
•
Ikkunat suositellaan huoltomaalaamaan ja kunnostamaan.
Kuva ikkunasta
12
RS3 Kuntotarkastus
13. Vesikatto ja sen varusteet
HAVAINNOT
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
Kuva vesikatolta
Vesikatteena on saumattu peltikate. Peltikatteen maalipinta oli kulunut
ja peltikatteessa oli paikoitellen korroosiojälkeä (ruostetta)
havaittavissa. Vesikatteen jyrkkyys ja kulkusiltojen puute rajoitti
vesikatteen tarkastelun kattoluukun läheisyyteen, puhki ruostumista ei
tarkastelukohdin havaittu. Saumattu peltikate on pitkäikäinen, kunhan
sen huolto on tarvittaessa säännöllistä eikä sen anneta ruostua puhki,
kuten riskialttiit saumakohdat.
Kaupungin puoleisella sivulla räystäsrakenteessa on sisäilman
poistoilmaventtiilin kohdalla kosteusvauriojälkiä, kosteusvauriojäljet
arvioitiin syntyneen sisäilman räystäsrakenteeseen tiivistyneestä ilman
kosteusrasituksesta.
Vesikate tulee tarkistaa kauttaaltaan. Vesikate tulee asianmukaisesti
huoltomaalta.
Räystäsrakenteen kosteusvaurio tulee asianmukaisesti korjata ja
kosteusrasitus rakenteeseen eliminoida
Vesikatteessa ruostejälkiä, kuten riskialttiit
saumakohdat
13
RS3 Kuntotarkastus
14
Sisäilman poistoilmapuhaltimen kosteusrasitukseksi
tiivistynyt sisäilma arvioitiin aiheuttaneen
räystäsrakenteeseen kosteusvaurion
14. Yläpohja, ullakko
KÄYNTI ULLAKOLLE
•
ULLAKON
TUULETTUVUUS
•
•
•
Katon harjan yläpohjatiloihin oli kauttaaltaan tarkastusmahdollisuus.
Sivu-ullakkotiloihin ei tarkastusmahdollisuutta ja katon sivulappeet osin
vesikatteen suuntaisesti lämmöneristetty
Katon harjan yläpohjatilojen tuulettuvuus ja kunto normaali.
Vesikaton sivulappeita on yläkerran huoneen osuudelta vesikatteen
suuntaisesti lämmöneristetty ja lämmöneristyksen yläosassa ei ole
kunnollista tuuletusväliä. Katon sivulappeilla oli kattorakenteissa
havaittavissa tummumista sivulappeiden tuulettumattomuudesta ja
sisäilman aiheuttamasta kosteusrasituksesta.
Launeen puoleisella sivulla, huoneen vesikatteen suuntaisesti
lämmöneristetyillä sivulappeilla on havaittavissa bitumihuopa katon
lämmöneristyksen yläpinnassa joka tiiviinä rakenteena estää
kattorakenteen tuulettuvuuden.
ALUSKATE
•
Ei aluskatetta
MUUT HAVAINNOT
•
•
Antenniputken alla yläpohjatilassa kosteusrasitusjälkeä.
Vinot vesikatteen suuntaisesti lämmöneristetyt kattorakenteet on
luokiteltu riskirakenteeksi, mikäli rakenteissa on havaittavissa
toiminnallisia puutteita tai kattorakenteita ei pääse luotettavasti
tarkastamaan.
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Katon vesikatteen suuntaisesti lämmöneristetyille katto-osuuksille tulee
toteuttaa asianmukainen lämmöneristyksen yläpuolinen tuuletus, samalla
rakenteita avaamalla tulee tarkistaa kattorakenteiden kunto ja
mahdollinen korjaustarve.
Katon sivu-ullakkotiloihin tulee tehdä tarkastusluukut ja tilat tarkistaa.
•
RS3 Kuntotarkastus
Kuva katon harjan yläpohjatilasta
Kuva katon harjan yläpohjatilasta
Vesikatteen suuntaisille lämmöneristetyille katon
vinolappeille ei lämmöneristyksen yläpinnassa ole
kunnollista tuuletusväliä, kattorakenteessa tummumista
merkkinä vinon kattorakenteen puutteellisesta
tuulettuvuudesta
Launeen puoleisella sivulla yläkerran huoneen vinon
kattolappeen yläpinnassa liian tiivis kattohuopa
15
RS3 Kuntotarkastus
16
15. Pesuhuone kellarikerros
PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/PINNOITTEET
Lattia
Betoni/muovimatto
Seinät
Kivirakenteiset/laatat (suihkunurkka) muuten maali
Katto
Kivipinta
VEDENERISTYS/KOSTEU
• Lattian muovimatto toimii vedeneristysrakenteena. Seinien kosteusDENERISTYS
vedeneristysrakenteesta ei tietoa.
LATTIAKAIVOT
• Muovikaivo muovisella korokerenkaalla. Muovimatto liittyy
kaivorakenteeseen asianmukaisesti kiristysrenkaalla
LATTIAN
• Kaadot normaalit
KALLISTUKSET
ILMANVAIHTO
• Painovoimainen.
•
HAVAINNOT
PINTAKOSTEUDENTUN
NISTIMELLA
•
KOSTEUSMITTAUS
RAKENTEEN SISÄLTÄ
(tarvittaessa)
Suihkuseinän vastaisen väliseinän alaosassa oli havaittavissa kosteutta.
Tarkastuksessa arvioitiin ettei kosteus liity pesuhuoneen käytön
kosteusrasitukseen vaan maaperästä johtuvaan kosteusrasitukseen.
Muuten normaalista poikkeavaa kosteutta ei havaittu. Kts. kohta 4.
muuta
Mittauspisteen sijainti
MUUT HAVAINNOT
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Kuva kellarikerroksen pesuhuoneesta
+°C
g/m³
Väliseinärakenteen alaosan kosteusrasitus tulee eliminoida.
Kuva kellarikerroksen pesuhuoneen lattiakaivosta
RS3 Kuntotarkastus
17
Suihkun vastaisen väliseinärakenteen alaosassa oli
havaittavissa kosteutta ja osin kosteusrasituksen
aiheuttamaa maalipinnoitteen kupruilua
16. Yläkerran WC suihkutila
PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/PINNOITTEET
Lattia
Puuvälipohjarakenne/laatoitus
Seinät
Puurugolle levytetty/laatat
Katto
Paneeli
VEDENERISTYS/KOSTEU
• Suihkutilan kosteus- vedeneristysrakenteesta ei tietoa.
DENERISTYS
LATTIAKAIVOT
• Muovikaivo
LATTIAN
• Kaadot normaalit
KALLISTUKSET
ILMANVAIHTO
• Painovoimainen.
HAVAINNOT
PINTAKOSTEUDENTUN
NISTIMELLA
KOSTEUSMITTAUS
RAKENTEEN SISÄLTÄ
(tarvittaessa)
•
Normaalista poikkeavaa kosteutta ei havaittu. Kts. kohta 4. muuta
Mittauspisteen sijainti
MUUT HAVAINNOT
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
+°C
g/m³
Suihkun vaikutusalueella on putkikiinnityksiä jotka voivat
kiinnityskohdin heikentää kosteus- vedeneristysrakenteen tiiviyttä
RS3 Kuntotarkastus
18
Kuva WC suihkutilasta
Kuva WC suihkutilan lattiakaivosta
17. Keittiöt
HAVAINNOT
TOIMENPIDESUOSITUS
Kuva keittiöstä
•
Allaskaapeissa ei havaittu poikkeavia kosteusvaurioiden jälkiä eikä
normaalista poikkeavaa kosteutta keittiötiloista havaittu.
•
Vanhempien keittiöiden normaali tarpeen mukainen peruskorjaustarve.
Kuva keittiöstä
RS3 Kuntotarkastus
18. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat
KOSTEUDEN
AIHEUTTAMAT JÄLJET
MUISSA ASUINTILOISSA
HYÖNTEIS – JA
TUHOELÄINHAVAINNOT
AUTOTALLI
TEKNINEN TILA
VARASTO
TULISIJAT
•
Ei havaittu
•
Ei havaittu
•
•
•
•
Ei tulisijoja
MUUT HAVAINNOT
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
19. Lämmitysjärjestelmä
HAVAINNOT
•
•
Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys seinäpattereilla.
Lämmöntuotto on lämmitysvesivaraaja sähköllä.
•
Lämmitysputkistot ja patterit ovat pääosin vanhat. Pattereissa on osin
havaittavissa vanhentuneita säätöventtiileitä.
Kellarikerroksessa on osin uusittuja lämmönsiirtoputkia.
Lämmityslaitteiden toiminnan testaaminen ei kuulu tarkastuksen
sisältöön.
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Kuva uusitusta lämmitysvesivaraajasta
Lämmitysjärjestelmälle suositellaan valtuutetun LVI asiantuntijan
tekemää kuntotutkimusta järjestelmän vanhempien osien
peruskorjaustarpeen määrittelemiseksi.
Uusittuja lämmönsiirtoputkia kellarisssa
19
RS3 Kuntotarkastus
Kuva seinäpatterista ja vanhasta säätöveniilistä
20. Ilmanvaihto
AISTINVARAINEN
SISÄILMAN LAATU
ILMANVAIHTOVENTTIIL
EIDEN
VIRTAUSSUUNNAT
•
Normaali
•
Kellarikerroksessa on ilmanpoisto savupiipun ilmanpoistohormiin,
poistoilmaventtiileissä havaittiin poistoilma.
Keskikerroksessa ilmanpoisto on puhaltimilla ulkoseinäventtiilien 2kpl
kautta ulos.
Yläkerran huoneen suihkutilasta on oma painovoimainen tuuletusputki
vesikatolle.
•
•
HAVAINNOT
•
•
Varsinaisista korvausilmaventtiileistä ei kellarikerroksen
korvausilmaventtiileitä lukuun ottamatta tehty havaintoja.
Painovoimainen ilmanvaihto korkeassa rakennuksessa on yleensä
tyydyttävä.
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Tarvittaessa ilmanvaihto tulee peruskorjata tulevan käyttötavan
vaatimassa laajuudessa.
20
RS3 Kuntotarkastus
21
21. Vesi- ja viemärilaitteisto
VESIMITTARI
LÄMMINVESIVARAAJA
VESIJOHDOT(näkyvillä osin)
•
•
•
VIEMÄRIT(näkyvillä osin)
VEDENVIRTAAMAT
•
•
KÄYTTÖVEDEN
LÄMPÖTILA
Kellarikerroksessa
Lämmitysvesivaraaja toimii myös lämminvesivaraajana
Käyttövesiputkia oli eri-ikäisiä, pääosin käyttövesiputket on
vanhentuneet. Käyttövesiputkien materiaalina oli havaittavissa
kupariputkia sekä selkeästi vanhentuneita galvanoituja vesiputkia
Valurautaputkea
Rakennuksessa ei ollut tarkastuksessa käyttövedenpainetta päällä ja
rakennuksen vanhentuneeseen käyttövesijärjestelmään sitä ei
kytketty.
Asumisterveysohjeen (s. 91, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita
2003:1) mukaan lämpimän vesijohtoveden tyydyttävä lämpötila on
+55 °C. Välttävä lämpötila on +50 °C. Välttävän lämpötilan
alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan
aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Tapaturmien
välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa
olla yli +65 °C.
HAVAINNOT
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Vanhemmat käyttövesiputket ja valurautaviemärit suositellaan
uusimaan. Käyttövedenpainetta ei suositella kytkeä päälle
vanhentuneeseen käyttövesiputkijärjestelmään ennen valtuutetun LVI
asiantuntijan tekemää järjestelmän kuntotutkimusta.
Vesiputket ovat tekniseltä käyttöiältään selkeästi
vanhentuneet
Kuva valurautaviemäriputkesta
RS3 Kuntotarkastus
22
22. Sähköt
HAVAINNOT
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
Kuva sähkökeskuksesta
•
Rakennuksen sähköistykset ovat pääosin vanhat, osin sähköistyksiä on
uusittu
Sähköistyksissä ei havaittu normaalikunnosta poikkeavaa.
Vanhemmat sähköistykset suositellaan uusimaan. Sähköistyksille tulee
tehdä valtuutetun sähköalan asiantuntijan tekemä tarkastus
sähköistyksien uusimistarpeen määrittelemiseksi
Kuva vanhoista sähköistyksistä
RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY
Lahdessa 21.4.2015
_________________________
Petri Järvinen, rkm
puh. 0207 495 653
Liitteet:
-
haastatteluosa
-
riskirakennekortit, ennen 1950 rakennetut hirsiseinärakenteet sekä vinot tuulettumattomat kattorakenteet
RS3 Kuntotarkastus
23
YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA
VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT
Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole
sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen
korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja –ohjeet, joita
sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä
säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä
ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat.
Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle.
YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ
Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n
julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen
yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö,
epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös RaksystemsAnticimexin RS³ Kuntotarkastuksen Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti RS³ Kuntotarkastuksen suoritustapa.
Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH
90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Suoritusohjetta ja RS³ Kuntotarkastuksen Tuotekuvausta. Suoritusohje on
saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista.
Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta,
isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin
rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin.
Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita
ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita.
Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin
ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä
vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden
pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää
tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä
riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien
noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä
rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli
ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei
ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska
tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on
yleensä myös suositeltavaa.
Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat
olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai
korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja
eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa,
kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää.
Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden
sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön
aikana.
Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa
rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin
RS3 Kuntotarkastus
24
pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen
rakennuksen ylläpitoon.
ASBESTI RAKENNUSMATERIAALEISSA
Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1940 – 1990, minä aikana useat suomalaiset
rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen
1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö
rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994.
Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa
asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta
mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja
puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³
Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta.
RADON
Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu.
Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä
radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde
sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita
radonpitoisuuksia. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
MIKROBIKASVUSTO
Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti
”hometta”). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään
ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden
suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa.
KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA
REKLAMOINTI
Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle
suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995.
Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8).
Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee
reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai
siitä, kun se olisi pitänyt havaita).
TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA
KUNNOSSAPITOJAKSOT
KÄSITTEET
Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän
tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät.
Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on
tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja
kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä.
RS3 Kuntotarkastus
25
Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja
toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa
tarkastusten välisen ajan.
Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty
kunnossapitotoimenpide toistetaan.
Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla,
täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla.
Nimike
Tekninen
käyttöikä / v
Tarkast
usväli /
v
Kunnossa
pitojakso
/v
40
50
20
25
30
20
50
50
2
2
5
5
5-12
4-10
40
5-10
50
5-10
40
5-10
50
5
Julkisivut
Lautaverhous
Rappaus
Metallilevyverhous
Kuitusementtilevy
50
50
40
50
5
5
5
5
5-20
10-20
15-20
20
Ikkunat ja ulko-ovet
Puuikkunat
Puu-alumiini-ikkuna
Puu-ulko-ovet
50
60
40
2
5
6-10
10
5-15
RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT
Piha-alueen rakenteet
Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999
Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen
Piha-alueen asfalttipinnoitteet
Betoniset pihakiveykset
Perusmuurin vedeneristys – kumibitumikermieriste
Perusmuurin vedeneristys – kuumabitumisively
Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy
Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen)
Alapohjarakenteet
Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai
sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella
Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai
sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella
Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru,
ei alapuolista lämmöneristettä
Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja)
RS3 Kuntotarkastus
26
Parvekkeet ja terassit
Puurakenteiset parvekkeet
Puiset pihatasot ja ulkoterassit
Vesikatot ja vesikaton varusteet
Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms.
Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto
Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms.
Kumibitumikermi, 3-kerroskate
Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla)
Sinkitty ja maalattu rivipeltikate
Profiilipeltikate
Tiilikate
Kuitusementtikate
Räystäskourut ja syöksytorvet
Kattokuvut
Kattoikkunat
50
20
25
30
30
35
saavutettu
60
40
45
30
25-40
30
50
5-20
12 kk
1
1
1
1
10
10
10
10
1-5
5
5
1
12 kk
3
5
10-15
10-15
10
5-10
10
5-7
5-7
Kuivien tilojen pinnoitteet
Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum
Lattia, tekstiilimatto
Keraaminen laatta
Lattia, lautaparketti
Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia
Lattialaminaatti
Seinien maalaus ja tapetointi
Kattopinnoitteiden pintakäsittely
30
20
50
25
40
15
20
30
Märkätilojen lattiarakenteet ja -pinnoitteet
Muovimatto
Kosteussulkusively ja laatoitus
Bitumivedeneriste ja laatoitus
Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen
20
15
30
30
3
3
3
3
5-10
15
18
30
12
30
12
20
3
3
3
3
3
3
3
tarvittaessa
tarvittaessa
tarvittaessa
20
5
10-15
10
10
10
10
10
10
Märkätilojen seinärakenteet ja -pinnoitteet
Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus
Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus
Vedeneriste ja laatoitus
Muovitapetti
Muovipinnoitettu pelti
Pesuhuoneen panelointi
Saunan panelointi
Märkätilojen kattopinnoitteet
Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.)
Kiintokalusteet
Kuivissa tiloissa olevat kaapistot
Märkätilojen kaapistot
25
15
LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT
Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa
Öljysäiliö, muovia, maassa
Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa
50
40
40
5-15
5-15
RS3 Kuntotarkastus
27
Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa
Öljysäiliö, terästä, ulkona
30
40
10
10
Savupiiput, tiilipiippu,
Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu
50
50
12 kk
12 kk
Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys
Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa
Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys
Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket
saavutettu
40
50
50
12 kk
12 kk
12 kk
Käyttövedenlämmittimet
Vesijohdot, kupariputket
Vesijohdot, muoviputket
Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu)
20 -30
30
50
saavutettu
Jätevesiviemärit, valurautaputket
Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket
10-15
10-15
50
50
Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa,
löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta
käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403)
10
10

Liite 5 Kuntotarkastusraportti

Transcription

Similar documents

klikkaamalla tästä.

TUOTTEEN TAKAISINVETO - Oy Scandic Trading House Ltd.

MYYNTIESITE 16.04.2015 ASUINKIINTEISTÖ

kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Askonalueelle

Kaustantie 9, 13800 KATINALA

Kuntotarkastus Asuntokaupan Yhteydessä.pdf

Työohjeita - Procoat Paints Ky