Kaustantie 9, 13800 KATINALA

Transcription

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä
Kaustantie 9
13800 KATINALA
24.9.2015
________________________________________________________________________________________________
Vantaa • Hämeenlinna • Lahti • www.kiveraoy.fi • Y-tunnus: 0950911-0
2
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
1.
YHTEENVETO
Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1969 valmistunut omakotitalo.
Piirustusten puuttuessa kaikista rakenteista ei saatu täyttä varmuutta. Rakennus on ns. paikalla
rakennettu. Rakennus on ilmeisesti perustettu reunavahvistetun betonilaatan varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on ns. kaksoisbetonilaatta (eristeenä kevytsora). Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on lauta- ja tiiliverhous. Vesikatteena on rivisaumattupelti. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjakotapana ovat vesikiertopatterit ja -lattialämmitys. Ilmanvaihto on painovoimainen.
Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella pesutilojen, käyttövesiputkistojen, osittain viemäriputkistojen ja lämmityksen osalta.
Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät salaojien ja perusmuurin vedeneristyksen uusimistarpeeseen. Muut havaitut asiat ovat lähinnä pienimuotoisia korjauksia, parannusehdotuksia tai talon normaaliin huoltoon liittyviä asioita.
Kohteessa oleva valesokkelirakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Ko. rakenteeseen tehdyssä avauksessa ja kosteusmittauksessa ei havaittu aistinvaraisesti havaittavia
vaurioita eikä kohonnutta kosteutta.
Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä
vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä.
Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.
2.
OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET
Havainto
Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt
Riskirakenne
Korjaus
x
Varautuminen
Jatkotutkimus
x
Valesokkeli
Ks.
kohta
7
7
Vierustan kasvillisuus
x
7
Salaojat ovat ikääntyneitä
x
8
Sisätilojen korvausilman saanti ei ole riittävää
x
18
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
3
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
3.
YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA
Kohde
Kaustantie 9
13800 KATINALA
Tarkastuksen tilaaja
Kanta-Hämeen Ulosottovirasto
Tarkastuspäivä
Raportointipäivä
24.9.2015
1.10.2015
Tarkastaja
Harri Karvonen,
pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK)
Ilmoitettu pintaala
120 htm²
176 ktm2
llmoitettu
rakennusvuosi
1969
Kohdetyyppi
Omakotitalo
Käyttötarkoitus
Asuinrakennus
Läsnä olleet
Kanta-Hämeen ulosottoviraston henkilökuntaa ja asukkaita
Tarkastushetken
sää
Ulkoilma
Huoneilma
Olosuhteet ennen tarkastusta
°C
g/m³
Sääolosuhde
+8
7,9
Pilvipouta
+22
10,1
Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä.
RH %
95
52
Tarkastuksessa
käytetyt mittalaitteet
• Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä
• Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla
• Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin
Gann LG2 mittalaitteella, joka oli varustettuna puukosteusmitta-anturilla
Käytettävissä olleet
asiakirjat
• Rakennuspiirustuksia ei ole saatavilla.
• Omistajan täyttämä alkuhaastattelukaavake.
Rajaukset
• Asuinrakennus.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
4
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
4.
RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI
(perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin)
Kerrosluku
1
Rakennustapa
Paikalla rakennettu
Perustukset
Betoniperusmuuri
Alapohjarakenteet
Maanvarainen kaksoisbetonilaatta, eristeenä kevytsora
Ulkoseinärakenteet
Puurunko, mineraalivilla
Julkisivupinnoite
Tiili- ja lautaverhous
Väliseinät
Puurunkoiset
Yläpohja
Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste
Kattomuoto
Pulpettikatto
Vesikate
Rivisaumattupelti
Lämmöntuotto
Öljylämmitys / ilmalämpöpumppu
Lämmönjako
Vesikiertopatterit ja -lattialämmitys
Ilmanvaihtojärjestelmä
Painovoimainen
Käyttövesiputkisto
Kuparia
Viemäriputkisto
Muovia
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
5
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
5.
KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA
Alkuhaastattelu
Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet:
• Ikkunoihin on vaihdettu sisäpuolelle lämpöelementti, ajankohdasta ei ole tietoa.
• Pesuhuone ja sauna ovat peruskorjattu vedeneristeineen vuonna 207.
• Käyttövesiputket on uusittu vuonna 2007.
• Viemäriputket on uusittu pesuhuoneen osalta vuonna 2007.
• Lämmityskattila on uusittu valmistuskilven mukaan v. 2001.
• Lämmityspoltin on uusittu nykyisen omistajan aikana.
• Öljysäiliö on pinnoitettu vuonna 2002.
Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot:
• Antenniputki on vuotanut ja se on korjattu.
Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset:
• Korjauksia ei ole suunnitteilla.
Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset:
• Kohteeseen ei ole suoritettu erityisiä tutkimuksia, kosteusmittauksia yms.
• Radonia ei ole mitattu.
Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat:
• Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa poikkeavaa kylmyyttä tai vetoa.
Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto:
• Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt.
• Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta.
• Viemäreiden toiminta on ollut normaalia.
Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot:
• Omistaja ei ole havainnut tuhoeläintein ja -hyönteisten aiheuttamia vaurioita.
Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista:
• Omistajan havaintojen mukaan ilmanvaihdossa ei ole ollut puutteita.
Asumistottumukset:
• Öljynkulutus on ollut 1200 litraa vuodessa.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
6
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
6.
YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA
Sisältöön liittyvää
Korjausohjeiden
tulkinta
Tekniset käyttöiät
Viittaukset nykyisiin
rakentamisohjeisiin
Mittaustulokset
Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys,
minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua.
Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen,
rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista
korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän
kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti).
Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden
mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana.
Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta
raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien
tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa
pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen
suhteellisen kosteuden mittausten avulla.
Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70
prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18 - 20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään
ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat
olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä
kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä
tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä,
vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
7
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT
7.
Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta
MAANPINNAN TASOEROT RAKENTEISIIN
Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm)
Maanpinta-sokkelin yläreuna
•
mm min
0
Maanpinta-puurunko
-100
•
•
•
•
RAKENNUKSEN VIERUSTA
•
•
ALAPOHJA
Alueet, missä rakenteet liian lähellä ympäröivää maanpintaa
200
Maanpinta-lattiataso
PERUSTUKSET JA PERUSMUURIT (SOKKELIT)
Rakennuksen korkeusasema on paikoin matala (ks. taulukko).
•
x
Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia.
Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne (riskirakenne). Ulkoseinien puurakenteet ja eristeet sijaitsevat maanpinnan tasolla tai
sen alapuolella. Niihin kohdistuva kosteus voi vaurioittaa niitä.
Havainnon tukemiseksi valesokkelirakenteeseen tehtiin rasiaporaavaus vaatehuoneen ulkoseinään. Avauksesta havainnoituna seinän alaosassa ei ole vaurioita. Ulkoseinän puurungon alasidepuun
paino-kosteus mitattiin. Mittauksissa ei havaittu kohonneita kosteuksia, ks. taulukko.
Avauksesta saatujen havaintojen perusteella perusmuurin vedeneristeeksi on asennettu sokkelin sisäpuolinen bitumisively.
Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta.
Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin
kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen.
Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin riittämättömiä.
Avauksesta saadun havainnon perusteella alapohjan eristeenä on
kevytsora.
Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä
Mittauspisteen sijainti
Vaatehuoneen ulkoseinän alasidepuu
Puunkosteus
(paino-%)
13,2
Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 – 80 % suhteellista kosteutta ja puun painokosteuden rajaarvona pidetään 16 – 20 painoprosenttia (tulokset ovat riippuvaisia vallitsevista olosuhteista).
TEKNISET KÄYTTÖIÄT
•
Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
8
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
•
Perusmuurin vedeneristyksen uusimista suositellaan.
Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus
kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm.
(RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle.
Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai
vastaava.
Yleiskuva.
Kasvillisuutta.
Rakenneavaus.
Kuva avauksen sisältä (tumma aines puun päällä on
kevytsoran pölyä).
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
9
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
8.
HAVAINNOT
Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat
•
•
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa.
Salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu.
Alkuperäisten salaojien toimintakunnosta ei ole enää varmuutta.
Kattovesien poisjohtamisessa ei havaittu puutteita. Kattovedet on
johdettu putkilla kaivoon.
Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien
tekninen käyttöikä on n. 30 - 50 vuotta (huoltamattomuus vähentää
ikää 25 %).
Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa
huuhtoa salaojaputket.
Samassa yhteydessä on luontevaa uusia kattovesiviemärit.
Kattovedet ovat johdettu pois.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
10
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
9.
HAVAINNOT
•
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Yleiskuva.
Ulkoseinät, julkisivut
Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia
vaurioita.
Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja.
Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40 - 60 vuotta (huoltoväli noin 5 - 20 vuotta).
Vaikean rasitusluokan tiiliverhouksen tekninen käyttöikä on noin 50
vuotta.
Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 – 12 vuoden
välein ilmansuunnasta riippuen.
Räystäitä ei ole kaikilla sivuilla.
10. Väliseinät ja välipohjat
HAVAINNOT
•
Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, tai
puutteita.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
11
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
11. Ikkunat ja ulko-ovet
HAVAINNOT
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Yleiskuva.
•
Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita.
Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei
havaittu puutteita.
Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30 - 70 vuotta, huoltoväli
(maalaus ja tiivistys) 5 - 15 vuotta.
Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt.
Vesipelti.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
12
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
12. Vesikatto ja sen varusteet
HAVAINNOT
•
•
•
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
•
•
•
•
•
Yleiskuva.
Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita.
Läpivienneissä ei havaittu puutteita.
Katteella oli havaittavissa yksi paikattu läpivienti tai reikä.
Lumiesteitä ei ole asennettu.
Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu.
Savupiipun päällä on sadehattu. Lämmityshormia ei ole tuotu sadehatun läpi. Savukaasut voivat ruostuttaa hattua ja vesikatetta.
Kattosiltaa ei ole asennettu. Katteen kaltevuus on varsin loiva.
Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 60 - 80 v.
Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25 - 40
vuotta.
Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen
ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti.
Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen.
Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti.
Lämmityshormi on syytä jatkaa esimerkiksi tarkoitukseen soveltuvalla putkella sadehatun läpi.
Yleiskuva.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
13
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
13. Yläpohja, ullakko
YLÄPOHJAN TUULETTUVUUS
•
Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita.
ALUSKATE
•
MUUT HAVAINNOT
Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita.
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
Yleiskuva.
•
•
Antenniputken kattoläpiviennin ympärillä on vuotojälkiä. Antenniputki sijaitsee ulkoseinän ulkopuolella.
Kattoikkunan ja vesikatteen liitoskohdassa on havaittavissa ilmavuotojälkiä.
Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa muita vaurioita.
Kattoikkunan eristeiden uusimista suositellaan.
Antenniputken läpiviennin kuntoa on syytä tarkkailla. Antenniputki
voi myös ”hikoilla” sisältä, jolloin putkesta valuu vettä, vaikka kattoläpivienti on tiivis.
Antenniputki.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
14
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat
14.1.
Wc
PÄÄSIALLISET PINTARAKENTEET/
PINNOITTEET
ILMANVAIHTO
•
•
•
•
VESIKALUSTEET
•
HAVAINNOT PINTAKOSTEUDENTUNNISTIMELLA
•
Lattiassa ja seinissä on laatoitus.
Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu.
Katto on sisustuslevyä.
Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava.
Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita.
Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia.
Yleiskuva.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
15
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
14.2.
Pesuhuone
PINNOITTEET
VEDENERISTYS/
KOSTEUDENERISTYS
•
•
•
•
•
•
LATTIAKAIVOT
•
LATTIAN KALLISTUKSET
•
ILMANVAIHTO
•
VESIKALUSTEET
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
•
Yleiskuva.
Lattiassa ja seinissä on laatoitus.
Katto on paneloitu.
Tilassa on lattialämmitys.
Omistajan kertoman mukaan seinät ja lattia uusittiin remontissa.
Omistajan kertoman mukaan tilaan on asennettu nykyaikainen
vedeneristys.
Lattiakaivo on uusittu. Kaivosta saadun havainnon perusteella vedeneristeen lattiakaivoläpivientivahvike on asennettu kiristysrenkaalla kaivon sisään.
Varaston puoleisen lattian kallistus on osin seinään päin. Ko. kohtaan jää lammikoita.
Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava.
Vesikalusteissa ei havaittu puutteita.
Tilassa oli havaittavissa ns. patoutunutta kosteutta lattiassa ja seinien alaosissa. Kosteus on patoutuneena laatoituksen ja vesieristeen välissä, eikä ole merkki kosteusvauriosta.
Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on 30 vuotta.
Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 – 7
vuoden välein.
Lattia on syytä kuivata lastalla suihkun jälkeen.
Seinän viereen jää lammikoita.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
16
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
14.3.
Sauna
PINNOITTEET
VEDENERISTYS/
KOSTEUDENERISTYS
LATTIAKAIVOT
LATTIAN KALLISTUKSET
ILMANVAIHTO
•
•
•
•
•
•
TURVALLISUUS
TOIMENPIDESUOSITUS
Yleiskuva.
•
•
•
•
•
Lattiassa on laatoitus. Laatoituksen seinänostoa ei ole kaikille seinille tehty ahtauden vuoksi.
Seinät ja katto ovat paneloitu. Seinien paneelien takana oleva ilmarako on jäänyt uusien laattojen myötä niukaksi.
Omistajan kertoman mukaan lattiaan on asennettu nykyaikainen
vedeneristys.
Tilassa on lattiakaivo.
Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita.
Tilan ilmanvaihto on niukka. Tilassa ei ole poistoilmakanavia.
Kiukaan edessä olevissa kaiteissa ei havaittu puutteita.
Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita.
Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia.
Ilmanvaihdon tehostamista suositellaan esimerkiksi raitisilmakanavan asennuksella.
Laatoituksen seinänostoa ei ole mahtunut kaikille
osille tekemää.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
17
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
14.4.
Keittiö
ALLASKAAPPI
•
ILMANVAIHTO
•
VESIKALUSTEET
•
•
SUOJAUS VUOTOVAHINKOJEN VARALLE
•
TOIMENPIDESUOSITUS
•
Yleiskuva.
Allaskaapissa ei havaittu merkkejä putkien ja vesilaitteiden vuodoista.
Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin.
Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita.
Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia.
Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. Astianpesukone on vanha ja sitä ei ole käytetty. Tiivisteet ovat voineet kuivua ja voivat vuotaa.
Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo.
Astianpesukone.
15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat
YLEISET HAVAINNOT
•
AUTOTALLI
•
KYLMIÖ
•
Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita
tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita
vaurioita ei huomioitu).
Tilassa ei havaittu puutteita tai vaurioita.
Kylmiöt ovat riskirakenteita, koska niiden kylmiin pintoihin tai rakenteisiin voi tiivistyä kosteutta.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
18
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
16. Lämmitysjärjestelmä
HAVAINNOT
•
•
•
•
•
TULISIJAT
•
•
•
TOIMENPIDESUOSITUS
Lämmityskattila.
•
•
•
Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla ja lattialämmityksellä.
Lämpö tuotetaan öljyllä.
Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita.
Kattila on varsin uusi.
Lämmitysputkistot kulkevat alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Ratkaisun tyypillisiä
riskikohtia ovat vedeneristämättömät pesuhuoneet tai niiden rakenteisiin vuotava lattiakaivo. Kohteessa pesuhuone on vedeneristetty ja lattiakaivo on uusittu.
Teknisessä tilassa (pannuhuone) ei havaittu puutteita tai vaurioita.
Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita.
Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien
lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän
tai rakennuksen käyttöikä.
Muovisten lattialämmitysputkien tekninen käyttöikä on noin 50
vuotta.
Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30 - 40 vuotta.
Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta.
Lämmitysjärjestelmän normaalit huoltotoimenpiteet.
Putkistot kulkevat alapohjassa.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
19
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
17. Vesi- ja viemärilaitteisto
JÄRJESTELMÄN TOTEUTUS YLEISESTI
•
•
•
VESIMITTARI
VEDENVIRTAAMAT
•
•
•
•
•
•
•
Uusittuja putkia.
Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia.
Putket kulkevat pinta-asennuksena ”yläkautta” ja ovat uusittu äskettäin.
Viemäriputket ovat muovia. Pesuhuoneen viemärit ovat uusittu
äskettäin.
Vesimittari sijaitsee takkahuoneessa.
Tilassa ei ole lattiakaivoa.
Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan yli RakMK D1:n ohjearvojen. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min.
Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien
kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta.
Ensimmäisten muovisten viemäriputkien (valmistus vuosina 1965
- 1975) tekninen käyttöikä on noin 40 vuotta.
Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin)
käyttöikä on noin 50 vuotta.
Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20…25 vuotta.
Uusittuja putkia pannuhuoneessa.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
20
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
18. Ilmanvaihto
ILMANVAIHDON TOTEUTUS YLEISESTI
•
AISTINVARAINEN SISÄILMAN LAATU
•
Sisätiloissa oli aistittavissa, että ilmanvaihto ei ole riittävää.
•
TOIMENPIDESUOSITUS
Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä.
•
•
Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu
piipun hormien kautta.
Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai -venttiilejä ei ole riittävästi.
Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon
tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan.
Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa
sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai
muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan (esimerkiksi tuuletusluukkuihin).
19. Sähköt
HAVAINNOT
•
•
Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita.
Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30…50
vuotta.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
21
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
KIVERÄ OY
Hämeenlinnassa 1.10.2015
Harri Karvonen
puh. 040-502 4030
Liitteet:
-
tarkastusmenettelystä
vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit
Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot
Radon
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
22
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
TARKASTUSMENETTELYSTÄ
Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90–00393).
Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta.
Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin
oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin.
Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita
avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden
purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia.
Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta.
Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen
suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta.
VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT
Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista
rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä
toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen
yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.
ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT
Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 – 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994.
Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa
asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa
aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä
voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta.
Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
23
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
RADON
Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen
kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta.
Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä
mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy
24
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
Kiverä Oy

Kaustantie 9, 13800 KATINALA

Transcription

Similar documents

Kuntotarkastus Asuntokaupan Yhteydessä.pdf

Kuntoarvioartikkeli

kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

helsingin seudun mäyräkoirakerho ry:n hallitukset kautta aikojen

MYYNTIESITE 16.04.2015 ASUINKIINTEISTÖ

TilAuSSOPiMuS - Rakennuspalvelu Talokki Oy

Lue lisää HSI-tekniikan esitteestä

Liite 5 Kuntotarkastusraportti