Metsien - Metsälehti
Transcription
Metsien - Metsälehti
METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 26. MAALISKUUTA 2015 • Nro 6 • WWW.METSALEHTI.FI • PERUSTETTU 1933 Kenelle metsän äänet? Kuva Anna Back Metsälehti selvitti, minkä npuolueiden ehdokkaita metsä omistajat aikovat äänestää eduskuntaan. Sivut 9–12 Uutinen: Metsät on taas inventoitu ›› sivu 3 Haastattelu: Raportti torjuu kiinteistöveron ›› sivu 6 Metsänhoito: Taimikkoon, mars! ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Polariksen uutuuskelkka testissä ›› sivu 20 3 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Mikko Riikilä tässä numer ossa AJASSA Uutuuskolumnisti kaipaa keskustelua Metsäala yrittää vaieta ongelmiaan kuoliaaksi, Heikki Smolander sanoo. Sivu 5 Metsätilakauppa teki ennätyksen Sivu 7 Etujärjestöt ovat törmäyskurssilla Sivu 8 Katseet jo kohti kesäleimikkoja Sivut 12–13 Pohjoisessa puureserviä METSÄSTÄ Tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin mukaan suuri osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Kulttuurikohteet saatu kartoitettua Sivut 16–17 Metsä tuottaa, kun on monessa mukana Sivut 18–19 Kontortamännystä oli turha luopua Täällä sitä puuta olisi VMI: Puuta riittää uusille tehtaille, mutta aiempaa suurempi osa pitää hankkia turvemailta. Sivu 19 Ammattisahaus vaatii ajokortin – Ruotsissa Suomeen moottorisahakorttia on kaavailtu vain vapaaehtoisena. Sivu 21 PILKKEITÄ ”Energiapuun hinta ei ole kohdallaan” ”Jos tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei ole mieltä”, Veli Pohjonen kirjoittaa. Sivu 24 Hakkuutyömaa houkuttaa riistaa Sivu 25 Näsijärven uitto kansien väliin Sivu 26 Alligaattorilammikoihin ei harvesterilla mennä Sivu 30 MIKKO HÄYRYNEN M etsien vuosikasvu on noussut 105,5 miljoonaan kuutiometriin ja puuvaranto 2,4 miljardiin kuutiometriin, juuri valmistunut 11. valtakunnan metsien inventointi (VMI) osoittaa. Luonnonvarakeskuksen inventointi mittaa mennyttä kasvua ja kasvuluvut tarkoittavat vuotta 2009. Kasvua ovat vauhdittaneet etenkin parhaassa kasvuiässä olevat ojitusalueet ja Pohjois-Suomen mittavat uudistusalat sekä se, että puustopääoma on ylipäätään kasvanut. Ilmastonmuutos ja metsänjalostus vaikuttavat samaan suuntaan, mutta vaikutusta on yliarvioitu. ”Kasvu nousee vieläkin, mutta hitaammin. 1970-luvulta tähän päivään kestänyttä kasvupyrähdystä ei enää nähdä”, erikoistutkija Kari T. Korhonen sanoo. Korjaamatonta puuta etenkin suomaakunnissa Suurin runkopuun hakkuumäärä, joka ei pienennä huomisen hakkuumahdollisuuksia, on 81 miljoonaa kuutiometriä ja sen arvioidaan nousevan 86 miljoonaan ensi vuosikymmenellä. Teollisuus on viime vuosina käyttänyt kotimaan puuta 53 miljoonaa kuutiometriä. Uudet sellutehtaat lisäisivät havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonalla kuutiometrillä. VMI:n mukaan kotimaan puu riittää. Toinen kysymys on, että saadaanko sitä kannattavasti markkinoille. Professori Tuula Packalen korostaa, että VMI:stä nähdään metsävarojen suuruusluokat, mutta ei puunhankinnan kustannuksia. ”Iso osa hakkuiden lisäämismahdollisuuksista on turvemailla. Mikä on todellinen hankintakustannus, jossa ovat mukana kuljetus ja korjuu, ja kuinka hyvin hintaodotus ja maksukyky kohtaavat”, hän pohtii. Alihakattuja maakuntia ovat etenkin Lappi, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi. Pienimmät lisäämismahdollisuudet ovat Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Hämeessä. Hintapainetta eri suuntiin VMI-tuloksista ja ennakoidusta kysynnän kasvusta voi päätellä, että hintapaineet ovat mäntykuitupuulla ylöspäin ja Etelä-Suomen kuusikuitupuulla alaspäin. Jos sellutehtaat rakennetaan, niin Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero 2011–2020 (ainespuukertymä, milj. m3/v) 2,57 2,21 0,85 1,65 1,95 1,99 1,66 0,90 2,02 1,99 0,03 1,68 0,98 0,48 1,02 Lähde: Luke kilpailu kasvaa hankinta-alueiden raja-alueilla. ”Etenkin mäntytukin hakkuita pitää lisätä, jotta tarvittava mäntykuitupuu saadaan liikkeelle. Toisaalta Etelä-Suomessa kuusikuitupuuta on käytön kasvua enemmän”, Tuula Packalen sanoo. Varttuneissa kasvatusmetsissä parhaan laadun runkoja on selvästi vähemmän kuin uudistuskypsissä metsissä, joten sahojen pitää jatkossa elää heikkolaatuisemman tukkisuman kanssa. Tilanne saattaa olla väliaikainen. Nuorissa kasvatusmetsissä paraslaatuisia tukkirunkoja on ainakin lukumäärällisesti. Osa niistä poistuu harvennuksissa, joten päätehakkuuvaiheen puuston laatua on vaikea ennustaa. Vakavia metsätuhoja varsin vähän Töitä nuorten metsien kanssa riittää, sillä sekä taimikonhoidon että ensiharvennusten rästit ovat noin 800 000 hehtaaria. Inventoinnin mukaan energiapuuta riittää tavoiteltuun 13,5 miljoonan kuutiometrin korjuuseen, jos puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Todellisuus metsätuhoista on mielikuvaa lievempi. Vakavia tuhoja on vain kolmella prosentilla metsäalasta. Tunnistetuista syypäistä suurimpia ovat lumi, sienitaudit kuten juurikääpä ja hirvi. Jyrsijätuhot sen sijaan ovat marginaalisia. 3 a j a s s a 4 ajassa ME TSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU ”Silmiini ei ole sattunut yhtään kuusentaimien kasvu -laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille?” Timppa ”Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin alkuperä eli siemenen tyyppi, taimen tyyppi, taimihuolto, istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet. Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan.” A. Jalkanen ”Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä.” Puun takaa ”Hyvänkin taimen saa hengiltä, jos on tohelo istuttaja. Varastoinnin merkitystäkään eivät kaikki tajua, taimet voivat olla puolikuolleita jo istutusvakassa.” Yhistyksen metsuri ”Taisi olla Matti Kärkkäinen, joka huomasi, että taimitarhatoimituksissa pisimmät taimet jatkavat voittoisaa kasvua myös vuosien kuluttua. Eli jos halutaan hyvää taimiainesta metsiin, ostetaan 1-vuotiasta hyvin kasvanutta tavaraa.” Kuitupuun kasvattaja ”2-vuotiailla tulee joskus ahtautunut juuristo ja siksi pikkupaakussa oleva 2-vuotias taimi ei saisi olla kovin pitkä ja että juuristovarsi-suhde on sopiva. Ahtautunut juuristo näkyy heikompana pituuskasvuna.” 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 PÄÄK IRJ OIT US Yhteinen tavoite, erilaiset keinot Metsälehden teettämä vaaligallup vahvistaa ilmiön, joka näkyy muis sakin puoluekannatuskyselyissä. Eduskuntavaalien voittajaksi vei kattu keskusta on lisännyt kanna tustaan myös metsänomistajien kes kuudessa. Mielenkiintoista on, että keskus ta on saamassa lähes puolet metsän omistajien äänistä. Se oli ykkössijal la myös viime eduskuntavaalien alla 2011 tehdyssä kyselyssä, mutta ero seuraaviin oli paljon pienempi. Sil loin vajaa kolmannes metsänomista jista aikoi äänestää keskustaa. Tällä kertaa kannatuskyselyssä toiseksi ja kolmanneksi sijoittunei den puolueiden paikat ovat vaihtu neet. Yllättäen perussuomalaiset näyttävät menettävän metsänomis tajien ääniä kokoomusta enemmän. Kokoomus on noussut toiseksi suo situimmaksi puolueeksi 19 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisten suosio on pudonnut 13 prosenttiin, kun se neljän vuoden takaisessa ky selyssä oli 20 prosenttia. ♦♦♦ Muutoksia selittää hallituksen kom purointi loppusuoralla suurten ra kenneuudistusten kanssa, mikä on satanut opposition ja varsinkin kes kustan laariin. Samassa sumassa oli metsäalalla eripuraa aiheuttanut haketuki, jonka eduskunta hyväk syi täpärästi. Esitystä vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Si pilä kiirehti sälyttämään äänestys tuloksen salista puuttuneiden pe russuomalaisten syyksi. Muuten hallitus on suoriutunut metsäpolitiikasta vähintään tyy dyttävästi. Harva sen edeltäjistä on urakoinut yhtä paljon isoja metsä alan lakiuudistuksia. Saavutusten listalla on myös muun muassa bio talousstrategia. Tästä on seuraavan hallituksen hyvä jatkaa. Suunta on selvä. Kaik NÄKÖKUL MA ♦♦♦ Moni äänestäjä epäröi yhä valintaan sa, mikä näkyi myös Metsälehden gal lupissa. Ehdokkailla on siis vielä hy vin aikaa vaikuttaa metsänomistajiin. Yksi keino siihen on Metsälehden ja Tapion vaalikone, johon parhaillaan keräämme kansanedustajaehdokkai den vastauksia. Äänestäjille vaaliko ne aukeaa 31.3. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi S I TAAT T I Metsäpuolue r.p. Metsää omistaa eri tavoin noin 750 000 suomalaista. Joukkoon mahtuu myös alaikäisiä, mutta varo vaisenkin arvion mukaan äänioikeu tettuja metsänomistajia on 700 000. Lasketaanpa. Suomessa on yh teensä noin 4,4 miljoonaa äänioi keutettua. Heistä metsänomista jia on siten noin 16 prosenttia. Sillä pääsisi läpi tuurista ja metsänomis tajien äänestysaktiivisuudesta riip puen 30–35 kansanedustajaa. Suurimman puolueen asemasta ki puolueet haluavat edistää luonnon varoihin perustuvaa taloutta, mutta keinoista mielipiteet vaihtelevat lai dasta laitaan. Metsäpuolue r.p. ei kilpailisi, mut ta paikka hallitusneuvotteluissa oli si taattu. Ehdotus hallitusohjelmaksikin olisi valmis – ehkä yksipuolinen, mutta silti. Pääkohtia olisivat met sien kiinteistöveron torppaaminen, metsäverotuksen uudistaminen ja kotimaisen energian edistäminen. Muuten olisi varaa olla joustava. Ehkä jo ensi vaaleissa? EERO SALA Vaikka ihmisten mielty mykset vaihtelevat, niin osin niitä ohjaavat hyvin alkukan taiset perustarpeet. Esimerkiksi metsän suojasta avautuvat näkymät koetaan useimmiten miellyttävinä, koska niihin liittyy turvallisuuden ja hallinnan kokemus. Tällaiset ko kemukset ovat harju illa liikkuessa tavallisia.” Suomen ympäristökeskuksen tutkija Terhi Ryttäri harjumetsien hoidosta. LUK IJAKUVA Ammattiraivooja Pystykarsintaa gallup Aiotko äänestää? 167 ajia sta va Ei 12% ”Koura puussa ja sovellettua karsintaa: tätä se nykypäivän talvisavotointi pitää sisällään. Vuosi vuodelta isompia koivunreuhakkeita joutuu ylispuuhakkuilla poistamaan.” Suorittava porras Kyllä 88% Uusi kysymys: Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/Lukijoiden-kuvat. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kasvatatko visakoivua? Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: [email protected] www.metsalehti.fi ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 5 A JANKO HTAINEN ”Metsäala vaikenee” Suoran keskustelun puute haittaa metsätalouden kehitystä, sanoo Metsälehden kolumnistina aloittava tutkija Heikki Smolander. VALTTERI SKYTTÄ, teksti KIMMO BRANDT, kuva M etsälehden sivuille on luvassa lisää suoraa mutta perusteltua puhetta metsäalan nykytilasta. Näin lupaa lehden uusi kolumnisti, metsäntutkija Heikki Smolander. Smolander on kommentoinut julkisuudessa aiemmin suorasanaisesti muun muassa metsätalouden tukijärjestelmiä ja organisaatiouudistuksia. Työuransa juuri päättävä tutkija ei aio muuttaa reipasta tyyliään eläkkeelläkään. ”Jussi Kylätasku määritteli aikanaan kirjailijan roolin niin, että kun hän näkee edessään seinän, hän potkaisee. Jos seinä kaatuu, oli aikakin. Jos se kestää, hyvä on.” Smolander aikoo siis kyseenalaistaa metsäalan rakenteita. Hän ihmettelee sitä, etteivät metsäalan toimijat halua tuoda mielipiteitään julkisuuteen omilla nimillään. ”Metsäala haluaa peitellä ongelmiaan. Kuvitellaan, että ongelmat häviävät sillä, kun ne kielletään tai niistä vaietaan.” Metsäntutkimus kriisissä Kirjoituksissaan Smolander aikoo käsitellä kotimaista metsätaloutta ja sen parannusmahdollisuuksia. Kokenut tutkija sanoo, että suomalaismetsien erinomaisuutta hehkutetaan tällä hetkellä liikaa. ”Vastoin juhlapuheita metsien tilanne ei ole niin hyvä. Alle kolmasosa nuorista kasvatusmetsistä on hyvässä metsänhoidollisessa tilassa. Se ei ole kunniakas tilanne maailman johtavalle metsäta lousvaltiolle.” Suonenjoen metsäntutkimusasemaa pitkään johtanut Smolander jää eläkkeelle aikana, jolloin metsäntutkimus on syvässä murroksessa. Valtio leikkaa tutkimusrahoitustaan ja Metla liitettiin uuteen Luonnonvarakeskukseen. ”Uudistus on tuonut syvän kriisin metsäntutkimukseen. Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla ei paljon metsää näy”, Smolander sanoo. Hän toivoo, että tilanne paranee jossain vaiheessa. ”Argumentoivan keskustelun puute on yksi metsäalan uusiutumisen este. Kun on erilaisia, perusteltuja mielipiteitä, löytyy uutta ja maailma muuttuu.” Smolanderin ensimmäinen kolumni löytyy tuosta alta. FAKTA Heikki Smolander »»65-vuotias metsäntutkija. »»Jää 1.4.2015 eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan paikalta. »»Viime vuosien päällimmäinen työsarka metsäntutkimushankkeiden järjestely ja johtaminen. »»Kolumnikirjoittelun ohella aikoo eläkkeellä paneutua puutarhakasvien viljelyyn. Heikki Smolanderin mielestä metsäalan rakenteita tulee koetella ja tarvittaessa uudistaa. KOLU MNI Siemenet liian pieni toimiala kilpailulle Metsäpuiden siemenhuoltoa maa- ja metsätalousministeriö on pannut kuntoon kymmenen vuoden välein teettämällä työryhmämuistioita. Puolenkymmentä vuotta sitten niitä valmistui kaksi: ”Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus – organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus” sekä ”Metsäpuiden siementarvearvioryhmän muistio”. Nyt työryhmäkauden puolivälissä on hyvä vaihe katsoa onko tilanne kohentunut, eli realisoituvatko metsänjalostukseen laitetut mittavat panokset. Se edellyttää, että metsänviljelyyn on saatavissa jalostettua materiaalia ja sitä myös käytetään. Luonnollisesti viljelytaimikot on myös hoidettava kunnolla. ♦♦♦ Koivun istutukset tehdään jalostetulla materiaalilla. Männyn taimitarhakylvöistä reilu puolet tehdään jalostetulla siemenellä ja kylvöistä alueesta riippuen 20–80 prosenttia. Jalostettu kuusen siemen on niukkuusartikkeli. Sen osuus oli vuosituhannen vaihteessa jo noin 80 prosenttia, mutta on sen jälkeen vaihdellut ollen alimmillaan 20 prosentin luokkaa. Mikä tässä mättää? Kuusen kohdalla on kyse saatavuudesta. Siemenviljelmiä perustettiin mäntyhuuman aikaan liian vähän ja usein huonoille kasvupaikoille. Hoitoakin laiminlyötiin. Kuusella hyviä siemenvuosia on vain 1–2 vuosikymmenessä. Uuden polven siemenviljelysten perustaminen ja hoito ovat kunnossa ja ne antavat lisää jalostushyötyä. Männyn osalta on kyse myös halusta maksaa hyvästä perimästä. Metsänomistajat, jotka ovat valmiita maksamaan tuotantoeläinten ja koirien hyvistä vanhemmista, eivät ole valmiita maksamaan jalostetusta siemenestä vaan käyttävät halvempaa metsikkösiementä. Siemenhuolto tulee kuntoon vain rakenteellisella muutoksella, sillä sen perimmäinen ongelma on vakavan kehitystyön puute. Vahvasti yhteiskunnan tukeen pohjaavalla toimialalla on kisaamassa kolme valtion organisaatiota: Siemen-Forelia, Siemen-Tapio ja Otso. Koko toimialan liikevaihto on alle viisi miljoonaa euroa. Ministeriö uskoo, että näinkin pienellä tukiin pohjaavalla toimialalla kilpailu tuo tehokkuutta enemmän kuin keskitetty tutkimukseen pohjaava kehitystyö. ♦♦♦ Näennäiskilpailua parempi vaihtoehto on yhdistää voimat ja perustaa yksi, siementen käyttäjien ja tutki- joiden kanssa yhteistyössä toimiva, voittoa tuottamaton organisaatio, joka vastaa siemenhuollon koko prosessista. Laittamalla siemenen hintaan kohtuulliset kehittämiskulut saadaan hoidettua monet nykyisen siemenhuollon ongelmat. Käyttäjien valvoman monopolin epäilijöille suosittelen paneutumista Ekokem Oyj:n historiaan. Kolmen toimijan ”omistajat” ovat hiljan ylpeilleet siemen bisneksensä olevan plussalla. Verovaroilla plussalla olo ei ole ylpeilyn paikka silloin, kun edes perusasiat eivät ole kunnossa. Ylpeillä voi sitten, kun on saatavilla riittävästi hyvää jalostettua materiaalia. Tähän päästään parhaiten luopumalla näennäiskilpailusta ja turhista tuista. Siementen käyttäjien on otettava vastuu ja kustannukset omiin käsiin. Jalostushyöty ja paremmat saannot taimitarhoilla ja kylvöaloilla peittävät siemenen hintaan tulevat kehittämiskustannukset. Heikki smolander Kirjoittaja on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa. 12 ajassa 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 5 100 p uukaup pa henkilöä työskenteli puunkorjuussa tammikuussa 2015 (5 400 henkilöä tammikuussa 2014) Lähde: Luke Energiapuun hinnat nousivat MIKKO HÄYRYNEN Viime vuoden lopulla energiapuun hinnat nousivat, mutta korjuumäärät pienenivät. Suurimman energiapuulajin eli karsitun rangan kantohinta nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia. Koko maan keskihinta oli 4,3 euroa kuutiometriltä. Hankintahinnat nousivat kolmella prosentilla 25,1 euroon. Energiapuusta oli karsittua rankaa hieman yli puolet. Karsimattoman kokopuun hinnat olivat pystykaupoissa 0,7 ja hankintakaupoissa 21,3 euroa. Hankintapuu kallistui koko vuoden ajan ja pystykauppapuu vuoden jälkipuoliskolla etenkin rangan ja latvusmassan hintojen noustessa. Energiapuun kauppa hiljeni selvästi alkukesän jälkeen ja laajoilla alueilla jopa pysähtyi. Taustalla oli hakkeen heikko menekki, suuret puuvarastot, lauha loppuvuosi ja tukipolitiikan muutokset. Tasaisimmin kävi karsitun rangan ja kokopuun kauppa. Luonnonvarakeskuksen tilastoimat hinnat eivät sisällä tukia. Korjuutuki on koko maassa seitsemän euroa ja nuoren kasvatusmetsän harvennuksen tuki 4–7 euroa kuutiometrille. Metsäneuvoja Teemu Paavola kävi viime perjantaina tekemässä suuren harvennusleimikon perikunnan omistamalle metsätilalle Rovaniemen pohjoispuolella. Kesäleimikoita tekemään Nyt on aika tehdä puunmyyntisuunnitelma eli leimikko. Kesäkohteilla on kohtalainen kysyntä. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva V aikka puukauppa on viime viikkoina käynyt nihkeästi, puuta tarvitaan kevään ja kesän korjuuseen. Nyt on sopiva aika suunnitel- Taulukko viereisellä sivulla la puunmyyntejä. Etelässä ovat maat jo sulaneet ja Pohjois-Suomessa vallitsevat hankikelit. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvoja Teemu Paavola on viime viikot hiihdellyt uutterasti leimikoita tekemässä. Kelitkin ovat olleet todella hyvät, metsässä on voinut hiihtää jopa tavallisilla suksilla. Muuten olosuhteet ovat metsässä liikkujan kannalta olleet Pohjois-Suomessa vaihtelevat. Alkuvuodesta oli metrin verran pehmeää lunta, eikä edes moottorikelkalla päässyt kunnolla etenemään. Sitten jatkui upottavaa suojakeliä useampi viikko. Nyt on ollut toinen ääripää – hanki kestää ja metsätietkin ovat pysyneet jäässä. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 9–12 keskiarvo Koko maa Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,42 ▲ 54,07 ▲ 41,73 ▲ 15,74 ▲ 16,64 ▲ 15,35 ▲ 22,45 ▲ Uudistushakkuu 56,00 ▲ 54,99 ▲ 43,32 ▲ 17,20 ▼ 17,83 ▲ 16,94 24,49 ▼ Harvennushakkuu 48,25 ▼ 47,57 ▲ 38,00 ▼ 14,56 ▲ 14,83 ▼ 14,17 ▼ 19,37 ▼ Ensiharvennus 45,00 ▼ 44,61 ▲ 33,58 ▲ 14,28 ▼ 13,72 ▲ 13,35 ▲ Hankintahinnat 57,45 ▲ 54,92 ▲ 47,49 ▲ 27,81 ▲ 30,24 ▲ 29,34 ▲ Kuitupuu Pikkutukki ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 23,58 ▲ Kantohinnat 54,63 ▲ 54,56 ▲ 40,27 ▲ 15,46 ▲ 17,11 ▲ 15,56 ▲ 22,32 ▲ 24,61 ▲ Uudistushakkuu 56,47 ▲ 55,37 ▲ 41,48 ▼ 16,43 ▼ 18,20 ▲ 16,87 ▲ 23,11 ▲ Harvennushakkuu 49,69 ▲ 49,80 ▲ 14,97 ▼ 14,99 ▲ 14,68 ▲ 20,92 ▲ Ensiharvennus 45,87 ▲ 45,54 ▲ 34,14 ▲ Hankintahinnat 61,07 ▲ 55,92 ▼ KYMI-SAVO ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu ▲ nousussa KUUSI 14,80 ▲ 15,04 ▲ 14,40 ▼ 45,64 ▼ 28,15 ▲ 31,48 ▲ 28,46 ▲ 21,83 ▲ KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI ETELÄ-POHJANMAA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY Kantohinnat 56,11 ▲ 54,81 ▲ 43,14 ▲ 15,61 ▲ 16,59 ▲ 15,34 ▼ 21,82 ▲ Uudistushakkuu 57,37 ▲ 55,73 ▲ 44,51 ▲ 17,14 ▲ 17,93 ▲ Harvennushakkuu 49,48 ▼ 46,95 ▼ 38,43 ▼ 14,86 ▼ Ensiharvennus 45,92 ▲ 45,10 ▲ 13,40 ▲ Hankintahinnat 57,59 ▲ 55,63 ▲ 28,85 ▲ 49,53 ▲ KUUSI ▲ nousussa ▼ laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,58 ▼ 53,79 ▲ 16,73 ▼ 16,95 ▼ 16,64 ▲ 24,22 ▼ 25,39 ▲ 17,29 ▲ Uudistushakkuu 56,80 ▲ 54,35 ▲ 18,43 ▲ 17,37 ▼ 17,70 ▲ 26,10 ▼ 26,24 ▲ 14,76 ▼ 14,41 ▼ Harvennushakkuu 46,80 ▲ 14,61 ▲ 14,49 ▲ 14,36 ▲ 19,71 ▲ 13,96 ▲ 12,96 ▲ Ensiharvennus 46,19 ▲ 14,89 ▼ 14,97 ▲ 22,53 ▲ 29,45 ▼ 29,67 ▲ Hankintahinnat 53,31 ▼ 27,53 ▲ 28,44 ▲ 33,90 ▼ 51,13 ▼ ajassa 13 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 toisten metsien uudistamiseen, joiden puista on tehty kaupat viimeistään 17. huhtikuuta. Hakkuiden ja uudistamistöiden tekemiseen on sen jälkeen useampi vuosi aikaa. Kemerakohteiden puukertymä jää yleensä vähäiseksi, keskimäärin 30–70 kuutiometriin hehtaarilla. Sen vuoksi mukaan tarvitaan tavallisesti myös muuta hakkuuta, harvennusta tai uudistushakkuita. 424 107 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 12 Kantohintojen kehitys Lapissa Euroa m3 Ostomäärät Isoja leimikoita Hyvät kelit ovat helpottaneet leimikon tekijöiden lisäksi muitakin metsässä liikkujia. Metsänhoitotöitä ja metsätilakauppoja on ollut helppo suunnitella, etenkin jos kohteet ovat syrjäisiä. Paavolaa ovat työllistäneet leimikoiden teot sekä jonkin verran tila-arviot. ”Leimikoita on tehty normaalin puunmyynti- tai hoitotarpeiden pohjalta”, Paavola kertoo. Kemeroilla kohta kiire Myös kemeran vajaatuottoisten metsien uudistamistuen loppuminen on herättänyt metsänomistajat leimausten tekoon. Paavolan mukaan kemerakohteita löytyy vielä etenkin sellaisten metsänomistajien metsistä, jotka eivät ole puuta kovin innokkaasti myyneet. Kemeratuen saa niiden vajaatuot- viikolla 12 metsäkeskuksittain 60 Metsäkeskus Määrä m3 50 Paavolan tekemät leimikot ovat viime viikkoina olleet lappilaisittain melkoisen suuria, puuta saattaa kertyä 1 000– 2 000 kuutiometriä. Esimerkiksi viime viikolla Paavola lävi hiihtelemässä erään kuolinpesän noin sadan hehtaarin tilalla. Hakkuita ei ollut tehty 30 vuoteen, joten leimikonpaikkoja ei tarvinnut etsiä. Puunmyyntisuunnitelmaan kerättiin kesäkorjuukelpoiset harvennukset, joista kertyy puuta noin tuhat kuutiometriä. Koska leimikko sijoittuu hyvän metsätien varteen, kohde houkuttelee ostajia. Leimikkoa tehtäessä kerätään hakkuukohteista tarvittavat puustotiedot ja tallennetaan ne leimausselosteeseen. Perinteistä nauhoitusta tehdään Paavolan mukaan lähinnä tilanrajoille. Myös hakkuutavan muutoskohdat merkitään, jos vierekkäisillä kuvioilla on eri hakkuutapa. ”Tarjouksia on kesäkohteista tullut ihan kohtalaisesti, mutta mitään suurta ryntäystä ei puukaupoille ole ollut. Osa ostajista on tehnyt tarjouksia melko valikoivasti.”, Paavola kertoo. Mäntytukki Metsäkeskus Määrä m3 Kuusitukki Etelärannikko 22 978 Etelä-Pohjanmaa 49 796 Pohjanmaa 16 628 Keski-Suomi 37 942 Lounais-Suomi 29 179 Pohjois-Savo 25 264 30 Häme-Uusimaa 40 45 739 Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi 48 825 Kainuu Pirkanmaa 32 408 Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo 10 47 104 Lappi 20 2010 2011 2012 Viikko-ostojen määrä 23 460 17 180 2013 2013 Miljoonaa m3 23 233 Kuusikuitu Mäntykuitu 4 366 Koivukuitu 2014 2014 2015 viikot 1–12, 2015 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Energiapuun kantohinnat loka–joulukuussa 2014 Alue Talvitiekohteet pian korjattu Puutavaralaji €/m³ Kannot Latvusmassa Kokopuu Rankapuu Keskimäärin Koko maa Vaikka talvikelit ovat Lapissa jatkuneet viime viikot hyvinä, leimikoiden korjuussa ollaan Paavolan mukaan siirtymässä talviteiden varsilta kesäajokelpoisten teiden äärelle. Hakkuukohteet voivat edelleen olla talvikorjuun vaativia, mutta puuta ei enää juuri uskalleta korjata talviteiden varsille. Muutama lämmin päivä sulattaa helposti tiet sellaisiksi, että tukkirekoilla ei leimikolle ole enää asiaa. Talvikohteita on Lapissa saatu korjattua kohtalaisesti, vaikka talvi tuli normaalia myöhemmin ja kevät aikaisemmin, joten talvikorjuuaika on jäämässä vain muutaman kuukauden mittaiseksi. 0,95 3,45 0,74 4,34 Etelä-Suomi 0,75 4,021,73 3,44 Keski-Suomi 1,15 3,71-0,94 6,46 Savo-Karjala 0,48 2,12 –2,60 Kymi-Savo – 3,001,512,46 Etelä-Pohjanmaa1,18 3,50 – 6,31 Kainuu-Pohjanmaa– 2,78 1,59 1,84 Lappi – –– – 3,62 3,41 4,68 2,05 2,64 5,09 2,16 2,31 Tilasto kattaa noin kaksi kolmasosaa koko maan energiapuun kaupasta. Lähde: Luke Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. LAPPI KAINUUPOHJANMAA ETELÄPOHJANMAA KESKISUOMI SAVOKARJALA KYMISAVO ETELÄSUOMI KESKI-SUOMI SAVO-KARJALA Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU Kantohinnat 55,59 ▲ 54,54 ▲ 41,48 ▲ 15,79 ▲ 17,18 ▲ Uudistushakkuu 57,11 ▲ 55,42 ▲ 43,53 ▲ 17,00 ▼ 14,67 ▲ Harvennushakkuu 48,47 ▲ 48,09 ▲ Ensiharvennus 45,85 ▲ 44,74 ▲ Hankintahinnat 56,14 ▲ 54,38 ▲ 46,48 ▲ Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY 15,88 ▲ Kantohinnat 53,42 ▼ 52,15 ▼ 41,57 ▼ 15 15,37 14,61 ▼ 20,17 ▼ 18,27 ▲ 17,50 ▲ Uudistushakkuu 55,36 ▼ 53,52 ▼ 43,50 ▼ 16,77 17,03 ▼ 16,74 ▼ 15,49 ▲ 13,93 ▼ Harvennushakkuu 47,60 45,59 ▼ 14,53 14,45 ▼ 14,19 ▼ MÄNTY KUUSI 15,06 ▲ 14,08 ▼ 14,06 ▲ Ensiharvennus 44,63 ▼ 43,00 ▼ 28,35 ▼ 29,00 ▼ 29,07 ▼ Hankintahinnat 55,85 53,53 KAINUU-POHJANMAA 12,96 ▼ 10,40 ▼ 12,21 ▼ 45,15 28,41 28,37 30,56 ▼ 35,69 KOIVU MÄNTY KOIVU MÄNTY LAPPI Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI Kantohinnat 51,34 ▲ Uudistushakkuu 52,63 ▲ Kuitupuu KOIVU Pikkutukki Tukkipuu ▲ nousussa ▼ laskussa MÄNTY KUUSI Kantohinnat 45,86 ▼ 44,29 ▼ 24,26 ▲ Uudistushakkuu 47,34 ▲ 45,02 ▲ MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI 50,78 ▲ 15,81 ▲ 15,33 ▲ 15,06 ▲ 22,04 ▲ 24,61 ▲ 51,75 ▲ 16,85 ▼ 16,02 ▲ 16,18 ▲ Kuitupuu KUUSI Pikkutukki 16,32 ▲ 14,40 ▲ 13,47 ▼ 17,63 ▲ 15,97 ▲ 14,35 ▼ Harvennushakkuu 45,23 ▲ 13,40 ▲ 12,57 ▲ 19,12 ▼ Harvennushakkuu 43,16 ▼ 12,73 ▲ Ensiharvennus 14,50 ▲ 13,38 ▲ 19,37 ▲ Ensiharvennus 41,00 ▲ 15,01 ▲ 11,66 ▼ Hankintahinnat 53,91 ▲ 27,21 ▼ 29,94 ▲ Hankintahinnat 52,82 ▲ KUUSI 53,59 ▲ 26,28 ▼ 25,85 ▲ 28,74 ▲ 20,36 ▼ 22,58 ▼ 18,38 ▼ KUUSI 14 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 M Aika tarkastaa taimikko E T S ä s t ä metsänho ito Kun lumet ovat sulaneet, on aika tarkastaa taimikoiden kunto. Metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen ja metsänomistaja Pertti Linnamäki kävivät maaliskuun puolivälissä katsomassa, miten Mäntsälässä sijaitseva taimikko voi. Keväinen käynti taimikossa kertoo, miten taimet ovat selvinneet talvesta. LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat L umien sulettua on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. Näkyvyys on taimikoissa silloin parhaimmillaan, sillä heinät eivät ole vielä ehtineet vallata aluetta. ”Kun lumi on sulanut, näkee taimista koko rungon. Voi katsoa, onko kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäneuvoja Heikki Kukkonen. Taimia voivat koetella talven aikana niin myyrät, routa kuin lumikin. Myyristä tuhoja aiheuttaa eniten peltomyyrä. Se nakertaa lumipeitteen alla sekä havu- että lehtipuiden taimien kuorta. Jos taas havupuiden kärkisilmut on syöty ja latvakasvaimien kuorta nakerrettu, on kyseessä todennäköisesti metsämyyrä. Hienojakoisilla mailla taimien riesana on routa. Routa nostaa varsinkin syksyllä istutettuja taimia herkästi ylös maasta. Jos taas taimikkoa ei ole syksyllä heinätty, on lumen painosta lakoontunut heinä voinut taittaa taimia. Alkukeväästä uhkana on ahava. Ahavaa esiintyy, jos puu ei saa vettä jäätyneestä maasta mutta haihdunta on suurta aurinkoisen ja tuulisen sään takia. Seurauksena on latvaversojen kuivuminen. Lisäksi keväällä voi esiintyä hallaa. Kuitunauhaa mukaan Taimikon tarkastus onnistuu ilman erityisiä työvälineitä, mutta Kukko- nen kehottaa ottamaan mukaan hieman kuitunauhaa. ”Heikentyneet tai arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla. Silloin niiden kunto on helppo käydä tarkastamassa uudelleen kesällä tai syksyllä”, hän sanoo. Taimikko kannattaa Kukkosen mukaan käydä läpi järjestelmällisesti, mutta jos kuvio on laaja, tulee ainakin riskialttiit paikat tarkastaa. Tällaisia ovat painanteet, joissa hallan vaara on suuri sekä rehevimmät laikut, joissa myyrät viihtyvät. Myyrille on tyypillistä suuri kannanvaihtelu. Tuhoriski on suurin myyräkantojen ollessa huipussaan. Jos on oletettavissa, että myyrät ovat tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimikon tarkastukseen Kukkosen mukaan varata mukaan myös mittakeppi. Sen avulla voi selvittää, onko taimikossa riittävästi elinvoimaisia taimia. Mittakepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan muodostuneen ympyrän sisälle osuneiden taimien määrä. Jos mittakeppi on neljän metrin mittainen, vastaa jokainen taimi 200 taimea hehtaarilla. Metsänhoidon suositusten mukaan kuusen taimia tulisi olla hehtaarilla 1 800, männyn taimia 2 200 ja koivun taimia 1 600. Kukkonen suosittelee täydennysistutusta, jos elinvoimaisten taimien määrä on kymmenen prosenttia pienempi. ”Toki taimia tulee luontaisestikin, mutta ne eivät yleensä ole taloudellisesti yhtä arvokkaita kuin istutustaimet. Lisäksi kato on usein laikuittaista, kun taas tavoitteena on tasainen taimikko”, hän sanoo. Väri hyvä mittari Mistä terveen taimen tunnistaa? Kukkosen mukaan siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuores- METSÄSTÄ 15 26. MAALISKUUTA 2015 u NRO 6 Vinkit taimikon tarkastukseen Istutuspaikalla on väliä. Tarkasta taimikon kunto heti lumien sulettua. Käy taimikko läpi mahdollisimman tarkasti. Tarkasta taimien kunto. Terveen taimen tunnistaa siitä, että neulaset ja silmut ovat vihreät, kuoressa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Painanteeseen kertyvä lumi painaa herkästi taimen kumoon, kun taas mättääseen istutettu taimi selviää talvesta pystyssä. Katso, onko taimien kuorta syöty ja missä kunnossa neulaset ja silmut ovat. Terveen taimen neulaset ja silmut ovat vihreät. Kierrä koko metsä. Merkitse heikentyneet taimet kuitunauhalla ja tarkasta niiden kunto uudelleen kesällä tai syksyllä. Kuitunauhaa mukaan. Jos kuolleita tai vaurioituneita taimia on paljon, arvioi täydennysistutuksen tarve. 6 Arveluttavan näköiset taimet voi merkitä kuitunauhalla ja tulla tarkastamaan uudelleen kesällä tai syksyllä. sa ei ole syömäjälkiä ja taimi seisoo suorassa. Esimerkiksi koivuntaimien kunnon näkee tosin lopullisesti vasta lehtien puhjettua. Kaikki vaurioituneetkaan taimet eivät ole elinkelvottomia. Esimerkiksi ahava aiheuttaa yleensä lähinnä kasvutappiota. Hallan aiheuttamat vauriot sen sijaan vaihtelevat pelkistä kasvutappioista rungon laatuvikoihin. Pienimpiä taimia halla myös tappaa. ”Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa.” Myös peltomyyrä voi tappaa taimen. Taimi kuolee, jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri. Pienemmät syöntijäljet kylestyvät mutta voivat vioittaa puuainesta. Metsämyyrien tekemä silmujen syönti taas aiheut- taa varsinkin mäntyihin mutkia. Jos vaurioituneita taimia ei ole paljon, voi ne Kukkosen mukaan jättää kasvamaan ja poistaa harvennusten yhteydessä. Jos taas kato on suuri, kannattaa taimikkoa täydentää uusilla taimilla. Taimia on Kukkosen mukaan keväisin yleensä hyvin saatavilla täydennysistutuksiin. Jos tarvittava taimimäärä lähentelee tuhatta, siirtyy täydennysistutus kuitenkin todennäköisesti syksyyn. Täydennystaimiksi kannattaa valita isopaakkuisia varttuneita taimia. ”Mitä varttuneempi taimikko on, sitä varttuneempia tulee täydennystaimien olla. Jos kato iskee heti istutusta seuraavana talvena, voi täydennysistutuksessa käyttää kaksivuotisia taimia. Heinää kasvavassa taimikossa pärjää parhaiten kolmivuotinen isopaakkuinen taimi”, Kukkonen sanoo. Tarkasta taimikon kunto uudelleen viimeistään syksyllä. Tarkastuskierros kattavaksi Miten kauan taimikko sitten vaatii tarkastuskäyntejä? Kukkosen mukaan taimikossa tulee käydä vähintään kaksi kertaa kasvukaudessa vähintään kahtena vuotena istutuksen jälkeen. Sen jälkeen taimet pärjäävät yleensä vesakonraivaukseen asti omillaan. ”Minimi on keväällä ja syksyllä. Keväällä tulee käydä tarkastamassa taimien kunto ja syksyllä polkemassa heinä taimien ympäriltä”, Kukkonen sanoo. Hänen mukaansa metsään ei kuitenkaan kannata mennä tarkastamaan pelkän taimikon kuntoa. Kerralla kannattaa kiertää isompi ala. ”Itse kävisin läpi koko metsikön ainakin kerran vuodessa. Nykyisin on kaikenlaisia vitsauksia, esimerkiksi kirjanpainajia, jotka tappavat varttuneita kuusikoita.” Taimikon lisäksi kannattaa tarkistaa, miten metsä muuten voi. Pertti Linnamäen kuusta ja koivua kasvava kaksijaksoinen metsikkö kaipaa pian koivujen harvennusta. Tuhoalueille vielä tukea Talven aikana tuhoutuneen taimikon uudistamiseen voi vielä muutaman viikon ajan hakea valtion myöntämää kemeratukea. Uudessa kemeralaissa metsänuudistamista ei näillä näkymin enää tueta. Nykyisen kemeralain mukaan metsäalueen uudelleenviljelyyn saa tukea, jos viljellyn alueen joutuu uudistamaan myrsky- tai lumituhon tai jonkin muun luonnontuhon takia. Jos metsäalue on alun perin viljeltykin kemeratuella, saa tukea myös täydennysviljelyyn. Tuen saaminen edellyttää, että taimikko on kehityskelvoton ja kooltaan vähintään puoli hehtaaria. Tukihakemuksen on oltava Suomen metsäkeskuksessa viimeistään 17. huhtikuuta.