Lue lehti - Metsälehti

METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 • Nro 15 • WWW.METSALEHTI.FI
Kuusesta tuli
museotavaraa
Pedro Pegenaute
Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan
rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa.
Sivut 16–17
Ajankohtaista: Miksi Suomessa ei roihua? ›› sivu 6 Puukauppa: Hinta järeyden mukaan ›› sivu 12
Metsänhoito: Latvat poikki vesakoista ›› sivut 14–15 Lukijalta: Vanhoilta ukoilta metsät pois ›› sivu 25
2
METSÄLEHTI 15 • 2014
TÄSSÄ NUMEROSSA
PÄÄKIRJOITUS 14.8.2014
ELIISA KALLIONIEMI
AJANKOHTAISTA
päätoimittaja
Metsä on hyvä
paikka yrittää
eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi
Hallitus vauhdittaa sukupolvenvaihdoksia
P
oliittinen syksy on käynnistynyt
uusin kasvoin. Vaikka hallituksella on edessään tehokasta työaikaa
vain runsaat puoli vuotta, yllättävän monessa ministeriössä johto on vaihtunut.
Maa- ja metsätalousministeriössä ohjaksiin tarttui kokoomuslainen Petteri Orpo. Hän jatkaa politiikan tällä erää jättävän Jari Koskisen työtä.
Orpo on toisen kauden kansanedustaja, mutta ministerinä hän on ensimmäistä kertaa. Siteitä maatalouteen tai metsään hänellä ei juuri ole.
Orpolla on kuitenkin hyviä neuvojia.
Maatalouden ja EU-asioiden osaaja, valtiosihteeri Risto Artjoki jatkaa ministeriössä, samoin metsäasiat hyvin tunteva erityisavustaja Tiina Rytilä. Käytössä
on myös kokenut metsävirkamieskunta.
Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on varsinkin nimitysasioissa
avainhenkilö.
Ministeristä riippuu, kuinka paljon
hän antaa asiantuntijoille valtaa.
Jari Koskisen aikana lakeja ja muita
metsäasioita valmisteltiin ministeriössä
poikkeuksellisen paljon. Siitä huolimatta
Orpo pääsee vielä vaikuttamaan tärkeisiin
päätöksiin. Työlistalla ovat muun muassa esitykset Metsähallituksen toimitusjohtajan ja Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan nimityksistä.
Metsähallituslain uudistus on yhä pahasti kesken. Myös esitys kestävän metsätalouden rahoituslaiksi vaatii vielä
viimeistelyä. Kemeran yhteydessä on
NÄKÖKULMA
SITAATTI
Palvelut ostetaan parhaimmalta
Kun aloitin Metsälehdessä kesän alussa, ystäväpiiristäni paljastui kolme uutta metsäperijää. Metsäperintö ei ollut
noussut aiemmin puheeksi, sillä ystävieni
isät vastaavat yhä sukumetsien hoidosta.
Nämä tulevat metsänomistajat ovat
naisia, korkeasti koulutettuja ja asuvat
kaupungissa. He ovat sen verran räväköitä, että raivaussaha sopii tarvittaessa käteen, mutta tietoa ja apua he tulevat
metsiensä kanssa tarvitsemaan.
harkittava sekin, haudataanko pitkään
vireillä ollut petu eli pienpuun energiatukijärjestelmä kokonaan.
Metsätilojen sukupolvenvaihdosten
vauhdittamiseen ministeri Orpolle tarjoutuu erinomainen tilaisuus.
Hallitus aikoo pikaisesti selvittää, miten sukupolvenvaihdoksia voidaan helpottaa yrityksissä. Lupaavaa on, että
minihallitusohjelma mainitsee tässä yhteydessä erikseen maa- ja metsätalousyritykset. Toivottavasti asia nyt etenee.
Päämäärästä eli sukupolvenvaihdosten edistämisestä poliitikot ovat laajasti
samaa mieltä. Siitä huolimatta tavoitteen
saavuttaminen, esimerkiksi perintö- ja
lahjaverotusta muuttamalla, ei eduskuntavaalien alla ole helppoa.
Perijättäret ovat kasvaneet eri maailmassa kuin isänsä. Metsäpalveluiden tarjoajat saattavat olla ihmeissään, kun saavat nämä naiset eteensä. Metsätietoon,
etenkin poliittisesti värjäytyneeseen, suhtaudutaan kriittisesti. Palveluita ei osteta automaattisesti perinteisiltä tahoilta,
vaan hommiin pääsee se metsäammattilainen, joka tekee työnsä parhaiten.
VALTTERI SKYTTÄ
Investoinnit muun
muassa maakuntien
liikenneväyliin ovat
välttämättömiä, jotta
puuvirrat liikkuvat. Myös työmarkkinoilla on saatava aikaan alakohtaisia,
kilpailukykyä parantavia uudistuksia
työllisyys- ja kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti.”
Metsäpalveluyrittämisen veteraani Tuomo Turunen ei usko,
että ala muuttuisi ryminällä.
Sivut 4–5
Metsään.fi-palvelu
lisää kierroksia
Sivu 7
Pakastetaimet
kestivät hallan
Sivu 8
Metsäväen tie vie
kohti Finnmetkoa
Sivu 9
Metsävähennyksessä
on valuvikoja
Metsävähennys on asiantuntijoiden mukaan tarpeellinen
verotuksen työkalu, mutta
kaukana virheettömästä.
Sivut 10–11
METSÄSTÄ
Visankasvatus
on taitolaji
Kolmenkymmenenviiden
visahehtaarin Markku Laurila ei
innostu kloonivisoista.
Sivut 18–19
Kaukainen Mongolia
on myös metsämaa
Sivut 22–23
Toimitusjohtaja Timo Jaatinen
Metsäteollisuus ry:stä linjasi tulevaa
kannanotossaan.
LUKIJAKUVA
Sateenkaari
ja aarre
”Aarre on tässä
tapauksessa on
päätehakkuumetsikkö,
josta sateenkaari
lähtee”
Turha
Syksyn linnustuskausi
alkaa ensi viikolla
Lähiviikkojen aikana taivaalta
putoaa yli miljoona lintua.
Sivu 24
PILKKEITÄ
Uusi metsätauti
tulossa Suomeen
Lukijoiden kuvat
osoitteessa metsalehti.
fi/Metsalehti/
Lukijoiden-kuvat.
Voit myös lähettää
kuvasi sähköpostilla
osoitteeseen
lukijoilta@metsalehti.fi.
Julkaistuista kuvista
maksamme 50 euroa.
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 31549802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 31549804 AD: Anna Back p. 09 31549808
Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 31549809 Asiakaspalvelu: p. 09 31549840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki
Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi
Etelänversosurma on ehtinyt jo
Viroon. Raamatullisesta vitsauksesta ei onneksi ole kyse.
Sivu 26
Villiyrtit antavat
ruoalle puhtia
Sivu 27
Kirja ison riistan
metsästäjille
Sivu 28
Melkoisen
suuria saniaisia
Sivu 30
3 AJANKOHTAISTA
METSÄLEHTI 15 • 2014
Ismo Pekkarinen / Lehtikuva
Pakotteet ja vastapakotteet eivät
ole häirinneet raakapuun tuontia
Venäjältä. Pakotteet saattavat
kuitenkin pitkittää taantumaa.
Talouspakotteet eivät
vielä pysäytä itäpuuta
Ukrainan kriisi ja
kauppapakotteet
eivät suoraan vaikuta
itäpuun tuontiin,
mutta talouden
epävarmuus tuntuu
kannolla saakka.
MIKKO HÄYRYNEN
V
enäjään Ukrainan-politiikan vuoksi kohdistettujen talouspakotteiden
ja Venäjän vastapakotteiden ei
pitäisi yhtäkkiä muuttaa talouden suurta kuvaa, sillä markkinat ovat ennakoineet tilanteen
kiristymisen.
Kiristynyt tunnelma leikkaa
kuitenkin talouskasvua, mikä
vääjäämättä tuntuu puun kysynnässä ja myös hinnassa.
Pakotteiden seurausvaikutukset ovat sitä suurempia, mitä läheisempi kauppakumppani
Venäjä on. Suomelle Venäjä on
kolmanneksi suurin vientimaa,
ja pakotteiden seuraukset saattavat tuoda Suomeen kolman-
nen taantumavuoden.
Länsi-Euroopan isoille talouksille Venäjä ei ole kovin tärkeä kauppakumppani, energian
tuontia lukuun ottamatta, ja siksi
pakotteiden seurausvaikutukset
ovat niille pienemmät kuin lähempänä Venäjää oleville maille.
Pakotteet ovat arvaamaton
väline. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu jos Venäjä ei länsimaiden
haluamalla tavalla taivu, vaan koventaa linjaansa ja vastaa pakotteisiin uusilla vastapakotteilla.
Ongelmat alkoivat jo
ennen kriisiä
Markkinat ottivat kauppapakotteet vastaan rauhallisesti ja
ruplan kurssi heikkeni vain pa-
Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat ovat tulleet näkyviin parin viime vuoden aikana ja
hidastaneet talouskasvua. Maan
rahoitusmarkkinoiden epävarmuus näkyy investoinneissa.
”Sitä taustaa vasten kauppapakotteet eivät kovin paljon vaikuta Venäjän talouteen, mutta ne
lisäävät epävarmuutta. Se puolestaan näkyy rahoituksen hinnassa sekä investointien ja kulutuksen supistumisena.”
Sahoilla latteampi
loppuvuosi
Sahoilla myönteisesti menneen
alkuvuoden jälkeen saattaa edessä olla latteampi loppuvuosi. Syitä on vaikea eritellä, mutta joka
”Vientihinta on nyt henkien taisto.”
ri prosenttia. Tutkimuspäällikkö
Iikka Korhonen Suomen Pankista muistuttaa, että ongelmat
Venäjän-kaupassa alkoivat jo ennen Ukrainan ja Krimin kriisejä.
”Suomen ja myös muiden
EU-maiden vienti Venäjälle alkoi supistua jo vuosi sitten.”
tapauksessa sahatavaran vientihintojen nousu on tasaantunut.
”Vientihinta on nyt henkien
taisto ja käsitykseni on, että hinta
tulee pikkuisen notkahtamaan”,
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pohtii.
Kun rupla on halpa, Venäjän
sahatavaraviennin pitäisi periaatteessa kasvaa ja viedä markkinaa suomalaiseltakin tavaralta. Merivuori ei kuitenkaan usko
niin tapahtuvan.
”Lyhyen ja osin roudattoman
talven vuoksi venäläisten tukkivarastot ovat nyt pienet, mikä
rajoittaa sahatavaran vientiä, ja
vientikaupassa kiinnostus suuntautuu Kiinaan.”
Merivuoren mukaan suurin
kilpailupaine tulee nyt Ruotsista.
”Kruunun halventuminen on
parantanut ruotsalaisten kilpailukykyä kymmenellä prosentilla vuoden aikana. He ottavat nyt
markkinaosuuksia.”
Kauppapakotteet eivät
tunnu tuontipuussa
Kauppapakotteita ei ole suunnattu venäläisen raakapuun
tuontia vastaan eikä Venäjältä
ole sellaisella uhattu. Kaupankäynti-ilmapiirinkään ei sanota muuttuneen.
Kriisi saattaa jopa lisätä puukauppaa ruplan heikentymisen
kautta. Puukauppaa käydään eurohinnoilla ja venäläinen myyjä saa euroista enemmän ruplia.
Vaikutus näkyy kuitenkin hitaasti, sillä valuuttakurssia tärkeämpiä ovat logistiset toimitusketjut. Rupla alkoi heiketä
jo ennen Ukrainan kriisiä eikä
kurssimuutos näy puukaupassa.
Metsäliiton kansainvälisen
puunhankinnan johtaja Markku Luhtasela sanoo, että pakotteiden vaikutukset puukauppaan ovat olleet olemattomat ja
toimitukset sujuvat normaalisti.
”Ei ole myöskään paineita
lisätä puun tuontia, sillä kotimaan puukauppa on käynyt varsin hyvin.”
Metsäliiton kotimaan puunkäytöstä itäpuun osuus on alle
kymmenen prosenttia.
Raakapuun kauppa on kiinni
Venäjän poliittisista päätöksistä, joten riski on olemassa, että
Venäjä voi vastata kauppapakotteisiin rajoittamalla puukauppaa. Se muuttaisi markkinatilanteen nopeasti.
Luhtaselan mukaan lyhyellä
aikavälillä häiriöitä olisi helppo korjata. Pitempiaikaisia vaikutuksia varten niin Metsäliitolla kuin muillakin tuojilla on
varasuunnitelmat.
12
METSÄLEHTI 15 • 2014
Mikko Häyrynen
PUUKAUPPA
Runkohinnoittelussa puusta maksettaisiin järeyden mukaan.
Rungonosahinnoittelu
ehdolle puukauppaan
vet kerätään ja hinnoitellaan kuiPuumarkkinatyötenkin yleensä erikseen.
ryhmän esittämä
rungonosahinnoittelu Hinta määräytyisi
järeyden mukaan
saattaa edetä
Puumarkkinatyöryhmän esittäkokeiltavaksi.
mässä rungonosahinnoittelusHANNU JAUHIAINEN
M
aa- ja metsätalousministeriön puumarkkinatyöryhmä ideoi alkukesästä uuden mallin puun
hinnoitteluun. Niin sanotussa
rungonosahinnoittelussa puusta maksettaisiin sen järeyden
mukaan.
Rungonosahinnoittelu sijoittuisi nykyisten menetelmien välimaastoon. Tällä hetkellä puuta
ostetaan perinteisellä puutavaralajimenetelmällä sekä runkohinnalla. Puutavaralajimenetelmässä leimikon puuston hinta
ratkeaa katkonnan mukaan. Esimerkiksi tukin hintaa maksetaan
vain tukiksi tehdyistä puista.
Runkohinnoittelussa metsänomistaja saa saman, etukäteen sovitun hinnan koko ainespuuosuudesta riippumatta siitä,
miten ostaja sen katkoo. Lahoty-
sa puurunko jaettaisiin järeyden mukaan esimerkiksi neljään
osaan, joille kaikille olisi oma
hintansa. Hakkuukoneen mittausjärjestelmä laskisi eri järeysluokkien osuudet. Puurunko voitaisi kuitenkin katkoa eri
tavalla, eli katkonnassa ei tarvit-
”Menetelmä helpottaa
leimikoiden
hintavertailua.”
sisi noudattaa läpimittaluokkia.
Metsänomistaja saisi siten
puusta hinnan sen järeyden mukaan ja toisaalta ostaja voisi katkoa puut kulloisenkin sahatavaran markkinatilanteen mukaan.
Esitetyn mallin mukaan pienin korjattava puu olisi nykyistenkin ohjeiden mukainen eli
runko, jonka latvaläpimitta on
2,7 metrin korkeudelta vähin-
tään kuusi senttimetriä.
Tukkirungon minimipituus
täyttyisi vasta, kun rungosta voitaisiin katkaista vähintään yksi
3,7 metrin mittainen tukki. Tämä muuttaisi nykykäytäntöä,
sillä suurin osa sahoista katkoo
tukkeja jopa alle kolmen metrin pituuteen.
Tukin minimirunko-ohje saattaa olla mallin heikko lenkki, sillä se ei saa kannatusta ainakaan
metsänomistajilta.
Mallissa olisi myös mahdollista tehdä välivähennyksiä eli
katkoa vikanaisuuksia tyveltä
tai välistä pois. Nykyinen runkohinnoitteluhan ei tällaista tunne,
vaan rungon viat menevät ostajan piikkiin. Puutavaralajihinnoittelussa tyveyksistä tai välipätkistä ei makseta.
”Kokeilun arvoinen”
Työryhmässä mukana ollut metsäjohtaja Juha Hakkarainen
MTK:sta kertoo, että rungonosahinnoittelu on työryhmän
idea, jota luultavasti aletaan ainakin kokeilemaan. Tarkoitus
oli kehittää malli, jossa nykyisten menetelmien heikkouksista
päästäisiin eroon ja joka sopisi
sekä puun ostajille että metsänomistajille.
Hakkarainen ei usko, että puumarkkinoilla tapahtuisi mitään
suurta muutosta lyhyessä ajassa, sen verran vakiintuneita nykyiset toimintatavat ovat.
”Vaikka uusi menetelmä vaikuttaa monimutkaiselta, se helpottaisi leimikoiden hintavertailua”, Hakkarainen uskoo.
Puunostajakohtaisilla katkontamalleilla ei olisi enää merkitystä, koska katkonta ei vaikuttaisi
puusta saatuun hintaan.
Sahat toivovat
hintaluokittelua
Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja ja Isojoen Sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki suhtautuu uuteen malliin odottavan
toiveikkaasti.
”Sahaajat kaipaavat sellaista
hinnoittelumallia, jossa tukin järeys ja laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon”,
Hakamäki toteaa.
Latvaläpimitaltaan noin
25-senttinen tukki on sahaajan kannalta arvokkaampi kuin
15-senttinen tukki. Nykyhinnoittelulla tukeista maksetaan
kuitenkin myyjälle sama kuutiometrihinta.
Isojoki käyttää puunostossa
jonkin verran runkohinnoittelua useimpien muiden sahojen
tapaan. Ongelmat liittyvät tarjousten vertailtavuuteen, koska
suurin osa puukaupoista tehdään perinteisin mitoin.
Hakamäki kaipaisi järeyden
lisäksi myös lisää laatuajattelua
tukin hinnoitteluun. Laatutyvien
lisäksi valikoimaan voisi kuulua
myös huonompilaatuisia tukkeja.
Niitä voitaisiin tehdä esimerkiksi
vähäisen tyvilahon vaivaamista
tukkirungoista. Hinta olisi normaalitukkia alhaisempi.
Suomessa on ollut käytössä
yhtiökohtaisia laadun ja järeyden huomioon ottavia hintajärjestelmiä. Laatutyvistä on saanut
parempaa hintaa tai korkeampi
hinta on maksettu järeimmille tukeille.
Koska yhtenäistä järjestelmää
ei ole ollut, perinteinen puutavaralajijako on pitänyt pintansa.
Uudella rungonosahinnoittelulla
on sama haaste: sen pitäisi pystyä tarjoamaan nykyiseen valtamenetelmään verrattuna etuja
sekä puun myyjille että ostajille.
13
METSÄLEHTI 15 • 2014
Raakapuun hintatilastot, viikkojen 29-32 keskiarvo
Heinäkuun kauppa
viime vuoden tasoa
KOKO MAA
▲ nousussa
▼ laskussa
HANNU JAUHIAINEN
Puukauppoja tehtiin heinäkuussa suurin piirtein saman verran kuin
edellisenä vuonnakin vastaavaan aikaan. Puuta ostettiin noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä.
Kantohintatasokin säilyi vakaana. Mäntytukin koko maan keskihinta
oli heinäkuun lopulla kumpanakin vuonna noin 54,5 euroa. Kuusitukki halpeni noin euron ja koivutukki puolestaan kallistui saman verran.
Mänty- ja koivukuitupuun keskihinnat säilyivät vuoden takaisella tasolla, molemmista maksettiin noin 15,5 euroa kuutiometriltä. Kuusikuitupuu halpeni vajaan euron.
Pikkutukkien hintataso säilyi myös ennallaan.
Tämän vuoden aikana puun hinnoissa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. Mäntytukin koko maan keskihinta on pysytellyt lähes koko vuoden 55 euron paremmalla puolella. Kuusitukki on ollut keskimäärin euron kalliimpaa.
Havutukkien hintataso oli korkeimmillaan huhtikuussa. Viime vuoden tapaan havutukkien hintataso on nyt alkuvuoden alimmalla tasolla.
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
KUUSI ▲
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
54,49 ▼
54,83 ▼
40,90 ▼
15,60
16,57 ▲
15,39 ▼
21,99 ▼
24,04
Uudistushakkuu
56,13 ▼
55,83 ▼
42,35 ▼
17,29 ▼
17,82 ▼
17,26 ▼
24,47 ▼
25,14 ▲
Harvennushakkuu 48,36 ▼ 47,20 ▲
37,20 ▲
14,38 ▼
14,32 ▲
14,36 ▼
19,37 ▼
19,53 ▼
Ensiharvennus
46,10 ▲
45,49 ▲
Hankintahinnat
57,46 ▲
57,01 ▼
13,91 ▼
13,49 ▲
13,16 ▼
43,64 ▼
27,83 ▼
29,11 ▼
29,67 ▲
ETELÄ-SUOMI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohinnat
55,96 ▲
55,75 ▲
39,68 ▲
15,44 ▲
16,79 ▲
15,36 ▲
Uudistushakkuu
57,47 ▲
56,84 ▲
41,39 ▲
16,40 ▲
18,36 ▲
16,72 ▲
Harvennushakkuu 50,35 ▲
48,09 ▲
14,80 ▲
15,18 ▲
14,95 ▲
14,17 ▼
12,89 ▼
13,47 ▼
29,93 ▼
32,95 ▲
30,13 ▼
Ensiharvennus
Hankintahinnat
61,52 ▼
60,58 ▼
MÄNTY
KUUSI
KESKI-SUOMI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
Kantohintojen kehitys
Mäntytukki
Kantohinnat
54,99 ▼
39,05 ▼
15,84 ▼
16,71 ▲
15,70 ▼
Euroa m3
60
Kuusitukki
Koivutukki
54,95 ▼
Uudistushakkuu
57,22 ▼
56,18 ▼
41,13 ▼
17,23 ▼
18,28 ▼
17,09 ▼
Harvennushakkuu 47,37 ▼
46,76 ▼
14,94 ▼
12,71 ▼
14,32 ▼
Ensiharvennus
47,57 ▲
46,98 ▲
15,09 ▼
15,59 ▲
14,97 ▲
Hankintahinnat
57,67 ▼
57,24 ▲
29,33 ▼
50
MÄNTY
KUUSI
30,82 ▲
SAVO-KARJALA
40
▲ nousussa
▼ laskussa
30
Kuusikuitu
Mäntykuitu
Koivukuitu
20
10
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Tukkipuu
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
54,44 ▼
54,46 ▼
40,98 ▲
15,15 ▲
16,23 ▲
15,52 ▼
21,49 ▲
23,40 ▲
Uudistushakkuu
56,28 ▼
55,25 ▼
42,07 ▼
16,74 ▲
17,48 ▼
17,60 ▼
Harvennushakkuu 47,76 ▼
46,56 ▲
14,48 ▼
14,20 ▼
14,54 ▼
Ensiharvennus
47,24 ▲
45,16 ▲
13,27 ▲
10,75 ▲
12,84 ▼
Hankintahinnat
52,59 ▲
51,54 ▲
26,95 ▲
26,27 ▲
28,97 ▲
42,34 ▼
24,80 ▲
KYMI-SAVO
Viikko-ostojen määrä
Miljoonaa m3
2012
2013
▲ nousussa
▼ laskussa
viikot 1–32, 2014
1,5
1,2
0,9
0,6
Kuitupuu
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
Kantohinnat
55,28 ▲
54,89 ▼
42,37 ▼
15,19 ▼
16,57 ▼
15,21 ▲
Uudistushakkuu
56,83 ▼
55,86 ▼
43,70 ▼
16,56 ▼
17,63 ▼
17,33 ▼
Harvennushakkuu 49,26 ▼
47,45 ▼
14,77 ▼
14,78 ▼
14,57 ▲
Ensiharvennus
45,52 ▲
45,38 ▲
13,67 ▼
13,93 ▼
13,00 ▼
Hankintahinnat
55,80 ▲
54,54 ▲
46,70 ▲
28,83 ▼
28,97 ▼
30,45 ▼
KOIVU
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
16,40 ▼
17,22 ▼
15,80 ▼
23,89 ▼
17,90 ▼
17,61 ▼
17,08 ▼
25,84 ▼
KUUSI
ETELÄ-POHJANMAA
▲ nousussa
▼ laskussa
0,3
0
vko 1-2
Tukkipuu
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Ostomäärät viikolla 32
metsäkeskuksittain
Metsäkeskus
Koko maa
Etelärannikko
Pohjanmaa
Lounais-Suomi
50
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kantohinnat
56,12 ▼
55,12 ▼
Uudistushakkuu
57,16 ▼
55,73 ▲
Kuitupuu
Harvennushakkuu
14,54 ▲
Ensiharvennus
13,99 ▼
Hankintahinnat
29,42 ▲
Lappi
4 272
▲ nousussa
▼ laskussa
7 735
Kantohinnat
52,60 ▼
51,64 ▼
16,26 ▲
Uudistushakkuu
53,99 ▼
52,75 ▼
299 208
KainuuPohjanmaa
11 189
15 345
Kaakkois-Suomi
32 734
Pirkanmaa
24 399
Etelä-Savo
37 013
Etelä-Pohjanmaa
12 674
Keski-Suomi
26 945
Pohjois-Savo
24 595
Pohjois-Karjala
44 322
Kainuu
15 362
Pohjois-Pohjanmaa
31 408
Lappi
11 211
KUUSI
13,84 ▲
29,37 ▲
KAINUU-POHJANMAA
Määrä m3
Häme-Uusimaa
Pikkutukki
EteläPohjanmaa
KeskiSuomi
SavoKarjala
KymiSavo
EteläSuomi
Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston
tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja
kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten
sahojen ja eräiden pienten ostajien
kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on
eritelty leimikkotyypit, ja mukana on
myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva
pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi
hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat
eivät sisällä arvonlisäveroa.
Tukkipuu
MÄNTY
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
Pikkutukki
MÄNTY
KUUSI
KOIVU
MÄNTY
14,96 ▼
15,44 ▼
21,52 ▼
23,76 ▼
18,45 ▼
17,74
17,53 ▼
Harvennushakkuu 46,67 ▼
12,90 ▼
12,99 ▼
12,49 ▼
Ensiharvennus
46,47 ▼
13,73 ▼
12,29 ▼
Hankintahinnat
55,95 ▲
27,92 ▼
29,41 ▲
KUUSI
17,71 ▲
LAPPI
▲ nousussa
▼ laskussa
Tukkipuu
MÄNTY
Kantohinnat
46,55 ▲
Uudistushakkuu
47,80 ▼
KUUSI
Kuitupuu
KOIVU
MÄNTY
15,70 ▼
KUUSI
Pikkutukki
KOIVU
MÄNTY
13,50 ▲
19,18 ▲
17,64 ▲
Harvennushakkuu
13,09 ▼
Ensiharvennus
14,09 ▼
Hankintahinnat
26,06 ▼
27,86 ▼
KUUSI